Animalia 1/2013

lehti el채inten asialla

1/2013

suomalainen kalkkunatuotanto

ei kest채 p채iv채nvaloa Hollanti kielsi turkistarhauksen

liaa m i n a lehti ui uudist

Ka

m

lu m i sia

Kampa

sia

akuulumi nj

p a n ku u ja

Kansalaisaloite turkistarhauksen lakkauttamiseksi on matkalla eduskuntaan teksti vesa saarinen • kuva teppo lahti

väestörekisterikeskus vahvisti aloitteen allekirjoittajamääräksi 69 381 henkilöä. aivan tämän vuoden alkupäivinä

saimme Väestörekisterikeskukselta mieluisan viestin. Puolitoista kuukautta kestäneen tiukan tarkastusprosessin jälkeen Väestörekisterikeskus hyväksyi kansalaisaloitteen turkistarhauksen lakkauttamiseksi sekä vahvisti lopullisen, tarkistetun allekirjoittajamäärän: 69 381 hyväksyttyä lomaketta.

Väestörekisterikeskuksen tarkistuksessa varmistettiin, että kansalaisaloitteen allekirjoittajat ovat todellisia, täysi-ikäisiä ja äänioikeutettuja Suomen kansalaisia.

Koska lomakkeita toimitettiin Väestörekisterikeskukselle lopulta hieman yli 70 000 kappaletta, tuli niistä hylätyksi alle prosentti.

Erinomainen tarkistustulos on merkki siitä, että kansalaisaloitteen allekirjoitusten kerääjät tekivät touko-marraskuussa erinomaista työtä. Kiitos aivan jokaiselle vielä kerran!

Kohti eduskuntaa

Kansalaisaloite luovutettiin Väestörekisteri­­­keskuksen tarkistukseen viime vuoden lopussa.

2

Väestörekisterikeskuksen hyväksynnän myötä aloitteemme etenee historiallisesti ensimmäisenä suomalaisena kansalaisaloitteena eduskuntakäsittelyyn. Hyväksytty aloite luovutetaan eduskunnalle maaliskuussa, eli juuri tämän lehden ilmestymisen aikoihin.

Kun aloite on luovutettu eduskunnalle, sitä käsitellään Arkadianmäellä tavallisen lakialoitteen tavoin. Se tarkoittaa, että lakialoite ohjataan ensin lain kannalta sopivan valiokunnan työstettäväksi. Koska kansalaisaloitteemme käsittelee turkistarhausta, se käsiteltäneen maa- ja metsätalousvaliokunnassa mui-

den turkisalaan liittyvien lainsäädäntöhankkeiden tavoin.

Maa- ja metsätalousvaliokunta antaa lakialoitteesta mietinnön kahteen eduskunnan täysistuntoon. Ensimmäisessä täysistuntokäsittelyssä eli lähetekeskustelussa käydään mietinnöstä keskustelua.

Toisessa lakialoite joko hyväksytään tai hylätään.

Eduskunnalla on mahdollisuus käsitellä lakiasioita oman aikataulunsa mukaisesti. Siksi ei ole varmaa tietoa siitä, missä vaiheessa kuluvaa hallituskautta kansalaisaloite on tulossa lopulliseen äänestykseen.

Koska kyseessä on historiallisesti ensimmäinen kansalaisaloite, voi veikata, että asia ei jää hautumaan aivan hallituskauden loppukiireisiin asti.

Kansanedustajiin vaikuttamisesta

Tästä keväästä aina lopulliseen äänestykseen saakka Animalian sekä muiden aloitetta valmistelleiden kansalaisjärjestöjen toiminta keskittyy kansanedustajiin sekä puolueisiin vaikuttamiseen. Tapaamme kansanedustajia, pidämme asiaa esillä mediassa ja varmistamme, että asia ei myöskään äänestäjiltä unohdu seuraavien vaalien lähestyessä.

Erityisen tärkeitä vaikuttamisen kohteita ovat maa- ja metsätalousvaliokunnan jäsenet ja varajäsenet sekä eri puolueiden muut vaikutusvaltaiset henkilöt.

Puolueista aloitteen lobbaamisen kannalta merkittävimpiä lienevät Kokoomus, sdp sekä Perussuomalaiset, sillä nämä puolueet tulevat äänestyksessä selkeim-

min jakautumaan turkistarhauksen kannattajiin ja vastustajiin.

Tiiviimmin turkistarhausta puolustavat rkp:n kansanedustajat. Myös Keskusta lienee lähes poikkeuksetta epäeettisen turkistarhauksen puolella. Myönteisimmin kansalaisaloitteemme tavoitteeseen puolestaan suhtautuvat Vihreät ja Vasemmistoliitto.

Apuasi tarvitaan

Alkukevät on niin Animaliassa kuin muissa kansalaisjärjestöissä ahkeraa suunnittelun sekä lobbauksen aikaa.

Tapaamme kulissien takana kansanedustajia ja puolueiden eri vaikuttajia sekä perustelemme, minkä takia mielestämme turkistarhaus on epäeettinen elinkeino, joka on Suomesta monien muiden Euroopan maiden tavoin syytä lakkauttaa.

Samalla suunnittelemme erilaisia tempauksia, ideoita ja vaikuttamisen keinoja, joilla saamme heräteltyä sekä poliitikkoja ja äänestäjiä. Tässä työssä tarvitsemme apuasi. Onko sinulla hienoja ideoita, joilla turkiseläinten oikeuksia voisi edistää? Onko sinulla osaamista, erityistaitoja ja aikaa, joita haluaisit antaa kampanjan käyttöön? Haluatko tulla mukaan tekemään turkistarhauksesta historiaa?

Voitko lahjoittaa muutaman lantin esimerkiksi turkistarhausta kritisoivan lehtitai radiomainonnan hyväksi?

Ideoita ja toiveita kampanjan edistämiseksi voi toimittaa esimerkiksi Animalian toimistolle, osoitteeseen animalia@animalia.fi. Verkkosivuilta www.turkistarhatonsuomi.fi sekä www.animalia.fi löydät ajankohtaisimmat kampanjakuulumiset.

3

Pääkirjoitus

teksti kati pulli • kuva tiina silventoinen Animalia-lehti, 37. vuosikerta julkaisija: Eläinsuojeluliitto Animalia päätoimittaja: Laura Uotila,

laura.uotila@animalia.fi

toimitussihteeri:

Eläinsuojelulaki uudistuu – keskustelua tarvitaan

Vesa Saarinen, p. (09) 7206 5914 vesa.saarinen@animalia.fi taitto: Vera Liinasaari, p. 040 753 2663 vera.liinasaari@gmail.com

20

Osoitteenmuutokset:

Tarja Balding, p. (09) 7206 5911 tarja.balding@animalia.fi Painopaikka:

Miktor Oy, Helsinki ISSN 0783-9170 Ilmestymisaikataulu:

suomen eläinsuojelulain uudistaminen on käynnissä. Lain valmistelulle on asetettu aikaraja: lain toivotaan olevan valmis vuoteen 2015 mennessä.

Maa- ja metsätalousministeriö on perustanut lain valmistelua varten virkamiehistä ja sidosryhmien edustajista koostuvan ohjausryhmän.

Sen roolina on antaa lain kirjoittajille suuntaviivoja. Monista teemoista tullaan käymään suuria periaatteellisia keskusteluja. Myös allekirjoittaneella on paikka ryhmässä ja pääsen sitä kautta edistämään Animalian tavoitteita.

Animalian keskeisimmät teemat lakiuudistukseen liittyen ovat eläinten lajityypillisten käyttäytymismahdollisuuksien parantaminen, eläimille haittaa aiheuttavaan jalostukseen puuttuminen ja kivuliaiden toimenpiteiden kieltäminen ilman asianmukaista kivunlievitystä ja hoitoa. Näiden lisäksi on muitakin tärkeitä kokonaisuuksia, ja vaadimme tietenkin myös turkistarhauksen kieltämistä.

Vaikein teemoista on eläimen lajityypillinen käyttäytyminen. Mikäli eläimiä pidetään ihmisen hoidossa, aivan kaikkia lajityypillisiä käyttäytymismuotoja tuskin koskaan voidaan toteuttaa. Vastaan tulevat helposti myös taloudelliset argumentit. Mitä enemmän tilaa ja virikkeitä eläimille annetaan, sitä kalliimmaksi eläinten pito tulee. Mihin pitäisi vetää raja?

Eläinten hyvinvointia tarkastellessa on kysyttävä, mitkä käyttäytymismuodot ovat eläimelle itselleen tärkeitä. Voidaan myös tarkastella sitä, minkä käyttäytymismahdollisuuksien puute on korvattavissa eläimelle jollakin muulla tavalla?

Taloudelliset argumentit ovat tuot-

tajan kannalta tärkeitä. Eläimiä ei kuitenkaan tulisi hyödyntää, ei kuluttajan, eikä tuottajan, mikäli eläimelle ei ole mahdollista taata hyvää elämää.

Eläinten hyvinvoinnista ja lain tarkoituksesta keskusteltaessa on myös muistettava, että eläimen hyvinvointi on jatkumo. Se voi vaihdella erittäin huonosta erinomaiseen. Hyvinvointi kuvaa eläimen

Nro 1 maaliskuu, nro 2 toukokuu, nro 3 syyskuu, nro 4 marraskuu. Seuraavaan numeroon tarkoitetun materiaa­lin tulee olla perillä toimituksessa 15.4.2013 mennessä.

Aineistot lähetetään lehti@animalia.fi tai osoitteella: Animalia-lehti, Suvilahdenkatu 4, 00500 Helsinki.

2

Ilmoitusmyynti:

Ninni Pekkala, p. 045 7750 1570 Ilmoitushinnat:

Katso ilmoitushinnat www.animalia.fi Lisäveloitukset: Värierottelut veloitetaan erikseen, määräyspaikka­korotus 20 %, liitteiden hinnat sovitaan erikseen.

Rajoitukset: Etusivulla ei julkaista ilmoituksia. Alennukset: Toistoalennus: 1. toisto 10 %, seuraavat 20 %, auktorisoidut mainos­toimistot 15 %.

12

Ilmoitusten peruuttaminen:

”Vaikein teemoista on eläimen lajityypillinen käyttäytyminen.” kokemusta ja voi myös vaihdella eri ajanjaksoina. Ei siis ole olemassa tarkkaa raja-arvoa, jonka ylitettäessä voisimme sanoa eläimen voivan hyvin tai huonosti.

Merkittävää on myös eläimen koko elämän aikainen hyvinvointi.

Jos eläin voi suurimman osan elämäänsä erinomaisesti, ei hetkellisellä huonolla voinnilla ole niin paljon merkitystä. Esimerkiksi tilapäiset sairaudet kuuluvat jokaisen ihmisenkin elämään.

Tieteellinen tutkimus voi määrittää tekijöitä, jotka heikentävät tai edistävät eläimen hyvinvointia. Yhteiskunnallisen keskustelun tehtävänä on vastata kysymykseen siitä, millä tasolla eläimen hyvinvoinnin tulee vähintään olla, jotta voimme oikeuttaa sen pidon hyötytarkoituksessa. Tai voimmeko lainkaan?

Kerro sinäkin mielipiteesi!

Toiminnanjohtaja Kati Pulli

Peruutukset viimeistään seitsemän (7) vuorokautta aineiston jättöpäivän jälkeen toimitus­sihteerille.

Reklamaatiot: Kirjallisena 14 vuoro­ kauden aikana ilmes­tymispäivästä lukien.

Sisällys1/2013

Irtonumeromyynti:

Akateeminen kirja­kauppa.

Animalia-lehti pidättää oikeuden lyhentää ja muokata juttuja.

02 04 06

Kansalaisaloite turkistar­ hauksen lakkauttamiseksi on matkalla eduskuntaan Pääkirjoitus

Ajankohtaista

16

Hollannin malliin

24

Gary L. Francione – ehdo­ ton eläinoikeusfilosofi

Toimisto: Suvilahdenkatu 4, 00500 Helsinki Asiakaspalvelu:

18

Lopetusasetus tarkentaa teurastusvaatimuksia eu:ssa

26

19

Sikojen olosuhteisiin muu­ toksia Suomessa ja eu:ssa

27

Animalia testaa: Falafel­ herkkuja laidasta laitaan

28

Vegepalsta: Kasvissyöjän sushiherkut

30

Animaalit kautta maan: Forssa

31

Animaliashop: Kevään alennusmyynti

09

Vieraskynä: Riitta Salmi

20

10

Suomalainen kalkkunatuo­ tanto ei kestä päivänvaloa

22

12

Turkistarhaus vastatuulessa Euroopassa

23

Turkiseläinten hyvinvoin­ tiongelmat eivät Suomea kiinnosta Milla Paloniemi – sarjakuvia eläinten puolesta

Kirjavinkit

Animalia-lehti uudistui

= kannessa Kannen kuva: Shutterstock

4

Artikkelien lainaaminen eläinsuojelua edistäviin tarkoituksiin sallittu. Lähde mainittava.

p. (09) 720 6590, päivystys ma–pe kello 10.00 –15.00 e-mail: animalia@animalia.fi internetsivut: www.animalia.fi.

Jäsenmaksut: Tukijäsen: 32 € / vuosi, vähävaraiset: 25 € / vuosi, nuorisojäsen (alle 18 v.): 20 € / vuosi, kuukausijäsen: 5 € / kk, ainaisjäsen: 640 €, yhteisöjäsen: 250 € / vuosi.

Sampo 800018-2105644 IBAN: FI71 8000 1802 1056 44 SWIFT: DABAFIHH Kirjoita viestiksi nimesi ja osoitteesi.

Lahjoitukset: Nordea 101130-260629 IBAN: FI24 1011 3000 2606 29 SWIFT: NDEAFIHH testamentit: Tiedustelut, p. (09) 7206 5911, tarja.balding@animalia.fi Rahankeräyslupa:

Luvan myöntäjä: Poliisihallitus Toimenpanoaika ja alue: 1.1.2013–31.12.2014 koko Suomi Ahvenanmaata lukuun ottamatta Päätös nr ja pvm: 2020/2012/3189 19.10.2012

Sisällysluettelon kuvat: Salla Tuomivaara, Teppo Lahti ja Nettverk for dyrs frihet & Dyrebeskyttelsen Norg

5

Ajankohtaista

animalia

tästä vuodesta alkaen jäsenkirje lähetetään neljä kertaa vuodessa kaikille Animalian jäsenille.

Kirje lähetetään sähköisessä muodossa, sillä sähköinen kirje säästää niin luontoa, aikaamme kuin varojammekin!

Jotta kirje löytää sinut, ilmoita sähköpostiosoitteesi Ninni Pekka­ lalle (ninni.pekkala@animalia.fi, 045-7750 1570) tai Tarja Baldingille (tarja.balding@animalia.fi, 09-720 56 90). Voimme toimittaa kirjeen sinulle myös postitse, mutta ilmoitathan silloin toiveestasi meille.

Muista myös ilmoittaa meille, jos postiosoitteesi muuttuu! Näin painettu Animalia-lehti saavuttaa sinut jatkossakin.

Kosmetiikan eläinkoekielto astumassa vihdoin voimaan maaliskuun 11. tulee olemaan juh-

lapäivä kaikille eläinkokeista huolestuneille: silloin astuu voimaan kosmetiikkadirektiivin viimeinen vaatimus eli kaiken eläinkokeilla testatun kosmetiikan myyntikielto eu:n alueella.

Tähän asti eu:ssa on ollut sallittua myydä sellaisia kosmetiikkatuotteita, joiden ainesosat on testattu eläinkokeilla eu-alueen ulkopuolella kolmella sallitulla testillä. Kielto tulee estämään myös näiden eläinkokeiden käytön, joten tämän jälkeen ei eu-markkinoilla saisi enää virallisesti olla ko. päivämäärän jälkeen eläinkokeilla testattuja kosmetiikkatuotteita.

Kosmetiikkateollisuus yritti viimeiseen asti lobata eu-komissiota, jotta kielto kumottaisiin tai sitä siirrettäisiin.

Ainakaan vielä lobbaustyö ei onneksi ole tuottanut tulosta, vaikka mahdollista on yhä, että komissio ottaa asian myöhemmin käsittelyyn. Eläinsuojelujärjestöt tulevat tekemään kaikkensa, että näin ei kävisi.

Kaikki kosmetiikka eläinkokeetonta?

suomeen ensimmäinen ulkokanala tammikuussa aloitti toimintansa Suomen ensimmäinen ulkokanala. Tämä tarkoittaa lattiakanalaa, jossa kanoilla on halutessaan mahdollisuus ulkoilla ympäri vuoden. Talviaikaan linnut ulkoilevat tarhassa ja kesällä neljän hehtaarin laidunalueella. Muutoin munat tuotetaan tavanomaisen lattiatuotannon ehdoin. Toimintansa aloittaneessa kanalassa elää 8 500 kanaa, ja siellä tuotetut munat tunnistaa kaupassa maininnasta ”Ulkokanojen munat” sekä 1-leimasta.

6

Ajankohtaista

koonneet vesa saarinen ja laura uotila

Voiko kiellon voimaantulon jälkeen sitten ostaa huoletta mitä tahansa kosmetiikkaa kaupasta? Valitettavasti asia ei ole näin yksinkertainen. Vaikka kielto astuu voimaan, on sen valvonta järjestämättä.

Kukaan ei siis tarkasta eu:n ulkopuolella toimivien yritysten osalta, että ne todella käyttävät vain eläinkokeettomin menetelmin testattuja ainesosia.

Kielto ei myöskään ulotu esimerkiksi Kiinassa tuotteitaan myyviin yrityksiin.

eurogroup sai uuden toiminnanjohtajan eu-maiden eläinsuojelujärjestöjen kattojärjestössä Eurogroup for Animalsissa aloitti uusi toiminnanjohtaja helmikuun alussa. Hollantilainen Reineke Hameleers on työskennellyt aiemmin kotimaansa eläinsuojelujärjestössä, ja hän on myös yliopisto-opinnoissaan tutkinut eläinten ja ihmisten suhdetta.

Eurogroupia 20 vuotta toiminnanjohtajana luotsannut Sonja van Tichelen ei hänkään jättänyt eläinten suojelua: van Tichelen ottaa nyt uusia haasteita vastaan toisessa eurooppalaisessa järjestössä, the International Fund for Animal Welfaressa (IFAW).

Kiinassa kosmetiikan eläinkokeet ovat pakollisia, mutta kokeet tehdään Kiinan valtion toimesta, ei itse yrityksen. Koska kokeet eivät ole yrityksen itsensä teettämiä, ei tuotteille aseteta myyntikieltoa eu:ssa.

Näiden seikkojen vuoksi eläinkokeettoman kosmetiikan listalla on yhä suuri merkitys. Listalle pääsevät yritykset tarkistetaan eläinkokeettomiksi koko toimintansa osalta, eikä listalle pääse esimerkiksi yrityksiä, jotka myyvät tuotteitaan Kiinassa. Eläinkokeettoman kosmetiikan lista jatkaa siis toimintaansa, vaikka eu-kielto astuu voimaan.

”Vaikka kielto astuu voimaan, on sen val­ vonta järjestämättä.”

järjestöt luovuttivat kasviskorin presidentille

Merkitystä myös eu:n ulkopuolella

Ainesosien eläinkoekielto aiheuttaa sen, että valvonnan puutteista huolimatta myös useiden eu:n ulkopuolella toimivien yritysten on tarkistettava toimintaansa ja lopetettava eläinkokeet kosmetiikan ainesosia varten, mikäli ne haluavat jatkaa laillista tuotemyyntiä eu:ssa.

Kielto on saanut mukaansa myös jo yhden valtion: Israel ilmoitti tammikuun alussa kieltävänsä kosmetiikan eläinkokeet, mikäli kielto eu:ssa astuu voimaan.

Lisäksi Intia on ilmoittanut harkitsevansa kosmetiikkatuotteiden eläinkoekieltoa eu:n esimerkin mukaisesti.

Eläinystävällisiä asianajopalveluja!

Asianajotoimisto Streng Ky Lapinlahdenkatu 27, 00180 Helsinki Puh. 09 7269 6730, Fax 09 6227 6228 joonia.streng@strenglaki.fi www.strenglaki.fi

Kosmetiikan eläinkoekielto EU-alueella astuu voimaan.

animalia

ilmoita sähkö­ postiosoitteesi jäsen­kirjettä varten

koonneet vesa saarinen ja laura uotila

yksitoista eläinsuojelu- ja ympäristöjärjestöä luovutti luomujuureksista ja -kasviksista sekä seitan-kinkusta kootun herkkukorin Suomen tasavallan presidentti Sauli Niinis­ tölle joulukuussa Mäntyniemessä.

Kasviskori luovutettiin presidentille ensimmäistä kertaa. ”Ympäristöystävällinen luomutuotanto ja kasvisruoka edistävät sekä eläinsuojelua että luonnon- ja ympäristönsuojelua ja samalla myös ihmisten hyvinvointia”, Animalian toiminnanjohtaja Kati Pulli muistutti tilaisuudessa.

Kutsu vuosikokoukseen Eläinsuojeluliitto Animalian vuosikokous pidetään lauantaina 23. maaliskuuta 2013 kello 17 alkaen Perhetalo Betaniassa (Perämiehenkatu 13, Hel­ sinki). Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset vuosikokousasiat.

Vuosikokoukseen ovat tervetulleita kaikki Anima­ lian jäsenet. Ilmoittautumista toivotaan tarjoilui­

den takia 18.3. mennessä: animalia@animalia.fi tai p. 09 720 6590.

Animalian hallitukseen voi asettua ehdolle 9.3. asti. Hallitustyöskentely vaatii aitoa kiinnostusta eläinasioihin ja halua sitoutua tärkeään työhön.

Ehdotukset lähetetään osoitteeseen kati.pulli@ animalia.fi Animalian hallitus

7

Ajankohtaista

koonneet vesa saarinen ja laura uotila

teksti ja kuva riitta salmi

Vieraskynä

Kasviksia ja luomua Ouluun paras juttu numeron 4/2012 parhaiksi jutuiksi äänestettiin artikkelit ”Kohti vapautta” ja ”Onko luomu luottamuksen arvoinen?”.

Kassin ja heijastimen arvonnassa onni suosi Paula Seitsosta. Onnea voittajalle ja kiitos kaikille äänestäneille!

käynnistynyttä kampanjaa luomun ja kasvisruoan edistämiseksi julkisissa hankinnoissa. Oulun kunnan päätös luomun suosimisesta eläinkunnan tuotteita hankittaessa johtaisi merkittävään kysynnän nousuun, mikä tekisi eläinystävälliseen tuotantoon siirtymisen tuottajille taloudellisesti kannattavaksi. Kasvisten osuu-

den lisääminen taas edesauttaisi kuntalaisten terveyttä, samalla kun eläinten olot paranisivat suurtuotannon tarpeen vähentyessä. Oulun Animalia kutsuukin paikalliset animalialaiset mukaan edistämään niin eläinten kuin kuntalaistenkin hyvinvointia! Jos haluat mukaan kampanjaan, ota yhteys Roope Kanniseen: yhteystiedot löytyvät sivulta 30.

Animalian Kevätpäivät Helsingissä 23.-24.3.

Eläinsuojelun lähettilääksi kouluihin?

Animalia toivottaa jälleen kaikki vapaaehtoistoimijansa ja toiminnasta kiinnostuneet tervetulleiksi Kevätpäiville 23.-24.3.2013! Tule oppimaan kuinka voit edistää eläinsuojelu- ja eläinoikeusasiaa entistä tehokkaammin sekä tapaamaan samanhenkisiä ihmisiä! Sunnuntaina järjestetään koulutus kouluvierailuista kiinnostuneille.

Etsimme joukkoomme uusia kouluvierailijoita kertomaan eläinsuojelusta ja eläinetiikasta nuorille. Hae mukaan kevään koulutukseen!

Koulutus järjestetään Helsingissä sunnuntaina 24.3. Koulutus on maksuton ja matkat Helsinkiin korvataan osallistujille.

Lisätietoja ja ilmoittautumiset: animalia.fi/kouluvierailijakoulutus

Lisätietoja ja ilmoittautumiset: animalia.fi/kevatpaiva

Elinvoimaa elämääsi!

Mikä on tämän lehden paras juttu?

Kerro mielipiteesi 15.4.2013 mennessä, niin olet mukana Sarjakuvakeittokirja 2:n arvonnassa. Lähetä vastauksesi, nimesi sekä osoitteesi sähköpostitse lehti@animalia. fi (sähköpostin otsikko: Paras juttu 1/2013) tai postitse Animalia, Suvilahdenkatu 4, 00500 Helsinki.

oulun animalia jatkaa kuntavaaleissa

Luomuruoka, superfoodit, lähiruoka, luonnonkosmetiikka, ekopesuaineet terveystuotteet...

30.4. asti tarjouskoodilla 6VE9UPP8 Ruohonjuuren verkkokaupasta - 10 % alennusta kaikista tuotteista!

www.ruohonjuuri.fi

Loppu hurskastelulle eläinkokeiden suhteen mitä pidempään olen ollut eläinkokeiden kanssa tekemisissä, sitä vähemmän siedän niitä. Erityisesti tympäisee se tahallinen sokeus ja suoranainen valheellisuus, jolla niitä puolustetaan – ikään kuin sairauksien parantaminen loppuisi siihen paikkaan, jos eläinkokeita vähän rajoitettaisiin.

Niin sanotut lääketieteelliset eläinkokeet eivät suurestikaan eroa kosmetiikan eläinkokeista ja muista ei-niin-tärkeistä kokeista, vaikka meille niin uskotellaan. Työllisyys- ja taloussyyt sekä ennen kaikkea yritysten intressit ohjaavat yhä enemmän kaikkea tutkimusta. Surullisen hyvin tämä ilmeni koe-eläindirektiivin käsittelyssä, jossa yrityslobbarit tehokkaasti huolehtivat siitä, ettei hirveimmillekään eläinkokeille juuri tullut lisärajoituksia. Samaisten yritysten lobbarit tekevät toisaalla kaikkensa, että ihmisten terveydelle ja ympäristölle vaarallisiksi todettujen kemikaalien myyntiä ei rajoitettaisi.

On harhaanjohtavaa väittää, että eläinkokeelle ei ole vaihtoehtoa ja että koetta ei ”tietenkään” voi tehdä ihmisellä. Jos koetta ei ”tietenkään” voi tehdä ihmisellä, ei saa olla itsestäänselvyys, että se tehdään eläimellä! Vaihtoehdon ”puuttuminen” on helppo selitys sille, ettei tutkimuksen tekemistä toisin viitsitä edes pohtia.

Uusi biopankkilaki helpottaa tutkimusta ihmiskudoksella, millä voidaan vähentää eläinkokeita. Silti ihmetyttää, että

joillekuille ihmisen jätekudoksen hyödyntäminen näyttää olevan tarkempaa säätelyä vaativa eettinen ongelma kuin pahimmat eläinkokeet.

Resurssien uhraaminen koe-eläinteollisuuden ylläpitoon tuntuu irvokkaalta

”Niin sanotut lääketieteelliset eläinkokeet eivät suurestikaan eroa kosmetiikan eläinkokeis­ ta ja muista ei-niin-tärkeistä kokeista, vaikka meille niin uskotellaan.” maailmassa, jossa päivittäin tuhansia lapsia kuolee köyhyyden takia nälkään, kylmään ja helposti parannettaviin sairauksiin. Olisiko aika vihdoin keskittyä lääketehtaiden hyvinvoinnin sijasta ihmisten ja eläinten hyvinvointiin sekä kärsimyksen vähentämiseen ja ruveta puhumaan suoraan eläinkokeiden ongelmista?

riitta salmi

Kirjoittaja on Juliana von Wendtin säätiön entinen toiminnanjohtaja

www.facebook.com/ruohonjuuri Kamppi Hakaniemi Tampere Turku

8

9

Suomalainen kalkkunatuotanto ei kestä päivänvaloa

kalkkunoiden kuljetukset ovat yhä iso eläinsuojeluongelma. teksti mirja kolttola • kuva dria peterson

S

uomessa kasvatetaan vuodessa vajaa miljoona kalkkunaa, ja jokainen suomalainen syö vuosittain 1,28 kiloa kalkkunanlihaa. Vaikka kalkkunatuotanto onkin suhteessa muuhun lihantuotantoon varsin pienimuotoista, pyritään sitä sitkeästi kasvattamaan.

Kalkkunoiden kasvatus on varsin samanlaista kuin broilerien: linnut elävät tuhansien yksilöiden parvissa suurissa, ikkunattomissa halleissa.

Kalkkuna on todella nopeakasvuinen lintu: erityisesti kukot kasvavat nopeasti ja jatkavat kasvuaan naaraita pidempään.

Aikuinen lihantuotantoon jalostettu kalkkuna voi painaa jopa 30 kilogrammaa.

Teuraaksi ne laitetaan kuitenkin jo 14-19 viikon ikäisinä, jolloin kalkkunoiden teuraspaino on sukupuolesta riippuen 6-12 kilogrammaa. Suuria lintuja kasvatetaan tiheästi - suositustiheys 40 kg/m2 tarkoittaa noin kolmea kalkkunakukkoa tai seitsemää kanaa neliömetrillä.

Nopea kasvu + ahtaat tilat = ongelmia

Lintujen painoa lisännyt jalostus aiheuttaa kalkkunoille terveysongelmia. Nopea kasvu altistaa kalkkunat tukiranka- ja jalkavioille sekä sisäelinten kehityshäiriöille. Kasvatusajan alkuvaiheessa esiintyy sydänkuolemia ja aortan repeämiä. Myös 10

hengitystiesairaudet ovat linnuilla yleisiä.

Luonnottoman suurissa ryhmissä esiintyy aggressiivista käyttäytymistä, joka ilmenee muun muassa höyhenten nyppimisenä ja kannibalismina. Vastaavaan häiriökäyttäytymiseen voi kuitenkin olla muitakin syitä: elinympäristön virikkeettömyys, liian kirkas valaistus, riittämätön ilmastointi tai liian vähän ruokailutilaa.

Alan piittaamattomuuden symboliksi ovat kuitenkin nousseet kalkkunoiden kuljetukset kasvattamoilta teurastamolle.

silti merkittävästi vaikuta lintujen kärsimykseen, vaan linnuilla esiintyy hieman erilaisia ruhjeita ja stressientsyymien erittymistä isommissakin kuljetuslaatikoissa.

Vuosina 2006-2007 tehtiin kuljetuksia koskien yhdeksän lainvoimaista eläinsuojelupäätöstä. Eläinsuojelutarkastajien päätökset tuomitsivat kuljettajat sakkoihin ja kuljetuksiin vaadittiin kunnollisia muutoksia.

Eläinsuojelulain vastaisen ”turhan kärsimyksen” tuottaminen todistettiin tutkimuksella ja useiden tarkastajien voimin. Toistaiseksi tuomioita ei ole kuitenkaan pantu täytäntöön, eivätkä nykyiset eläinsuojelutarkastajat ole inahtaneet samanlaisena jatkuneesta kuljetustilanteesta sanaakaan.

Asiasta alun perin hälyn nostaneen tarkastuseläinlääkäri Saana Kaukon virasta siirron jälkeen tuntuu, etteivät nykyiset viranomaiset edes uskalla arvostella kalkkunoiden kuljetusoloja.

kärien pyynnön vastainen, sillä siinä ohjeistettiin kuljetuksia jatkumaan edelleen kärsimystä aiheuttavina. Vaikka ohje kumottiin vuonna 2008 lainvastaisena, se sai käytännössä lainvoimaa vahvemman aseman paikallisten eläinsuojeluviranomaisten ja teurastamon toiminnassa. Alkuvuodesta 2012 Evira lupaili uusia ohjeita, mutta niitä ei ole kuulunut. Myös kalkkunateollisuus vastasi uusien ohjeiden laatimiseen uhkaamalla, että koko kalkkunatuotanto loppuu Suomessa, mikäli ohjeita tiukennetaan.

Tilanne on tällä hetkellä hämärä.

Eläinsuojelupäätöksiä ei ole pantu täytäntöön, vaan kaikki jatkuu kuten ennenkin.

Kalkkunat saavat paleltumia, puutuvat ja ruhjoutuvat. Niille aiheutuu todistet-

tavasti kärsimystä ahtaissa laatikoissa, joissa ne eivät pysty nousemaan. Nykyisten eläinsuojeluviranomaisten passiivisuus kertoo joko pelosta tai piittaamattomuudesta.

Myös teollisuudenalan uhkailu kuulostaa kuluttajan korviin omituiselta.

Tuotannon kannattavuus voi kärsiä eläinten olojen parantamisesta, mutta eläinsuojelulakia on siitä huolimatta noudatettava. Rahan ei tulisi tässäkään asiassa tulla eläinten hyvinvoinnin edelle. Ennen kaik”Tilanne on tällä kea oikeuslaitoksemme tulisi toimia myös käyhetkellä hämärä. tännössä ja sen antaEläinsuojelupäämiin tuomioihin pitäisi voida luottaa. töksiä ei ole pantu

täytäntöön, vaan kaikki jatkuu kuten ennenkin.”

”Nopea kasvu + ahtaat tilat = ongelmia”

Kuljetusten kiistaton kärsimys

Kalkkunoiden kuljetusten epäkohdat ovat yleisesti tiedossa. Linnut kuljetetaan teuraaksi ahtaissa laatikoissa, joissa ne saattavat odottaa teurastusta pisimmillään 12 tuntia. Pyrstösulat pursuavat ulos suljetuista laatikoista ja jopa 90 senttiä korkea lintu saa kärvistellä 40 senttimetriä korkeassa laatikossa - teoriassa. Todellisuudessa laatikot painuvat tuostakin korkeudesta matalammiksi. Turun yliopiston tutkimuksen mukaan laatikoiden koko ei

Erikoisia ohjeistuksia

Eviralta saatiin vuonna 2006 ohjeistus kuljetuksiin. Ohje oli tarkastuseläinlää-

Kalkkunat teurastetaan 14-19 viikon ikäisinä.

11

turkistarhaus

vastatuulessa Euroopassa turkistarhausta suosiva suomi on ikävä poikkeus euroopassa. teksti hannele ahponen • kuvat nettverk for dyrs frihet & dyrebeskyttelsen norg

V

iime kuukausina olemme riemuinneet 70 000 allekirjoituksesta turkistarhauksen lakkauttamista ajavaan historialliseen kansalaisaloitteeseen.

Hieno tukijamäärä on vahva viesti päättäjille turkistarhausta vastaan. Viestiä tarvitaan, sillä Suomi kuuluu viimeisiin länsimaihin, jotka pitävät kiinni kyseenalaisesta turkiselinkeinosta. Esimerkiksi supikoiria tarhataan Suomen ohella enää Kiinassa ja Puolassa.

Turkistarhauksen ympärillä kuohuu ympäri Eurooppaa. Kaikkiaan maanosassa kasvatetaan vuosittain yli 20 miljoonaa turkiseläintä. Suomella on merkittävä osuus tästä turkisteollisuudesta, sillä meillä kasvatetaan vuosittain noin neljä miljoonaa turkiseläintä. Eläinten onneksi monissa Euroopan maissa on meneillään muutoksia turkistarhauksen kieltämisen suuntaan.

eu:lta viesti tarhausta vastaan

Jo 1990-luvun lopussa Euroopan Neuvoston pysyvän komitean laatimassa suosituksessa esitettiin, että tarhatuille turkiseläimille tulisi mahdollistaa lajityypillisen käyttäytymisen toteuttaminen. Eläimillä 12

tulisi olla riittävästi tilaa liikkua. Ketuille eu-suositusten mukaisiksi eli nykyistä tulisi tarjota mahdollisuus kaivaa ja min- huomattavasti tiukemmiksi. Tällöin tarkeille uida. Neuvoston mukaan eläimiä haus on käytännössä lakannut taloudelliei tulisi tarhata niiden turkisten vuoksi, sesti kannattamattomana. mikäli sen antamia suosituksia ei pystytä noudattamaan.

Pari vuotta myöhemmin Euroopan Merkittävä turkistuottajamaa komission tieteellinen komitea julkaisi luopuu elinkeinosta raportin, jossa käsiteltiin turkistarhauk- Joulukuussa 2012 saavutettiin viimeisin sen eläimille aiheuttavia merkitläpimurto, kun Hollannin setäviä hyvinvointiongelmia. naatti äänesti minkkitarRaportissa mm. suohauksesta luopumisen siteltiin supikoirien puolesta. Päätök”Suomi kuuluu tarhaamisen laksestä tekee tärkeän kauttamista toisse, että Hollanti viimeisiin taiseksi tutkimuson maailman nellänsimaihin, jotka tiedon puutteen jänneksi suurin vuoksi. minkkiturkispitävät kiinni eu:n raportti tuottaja Tanskan, kyseenalaisesta ja suositukset vahKiinan ja Puolan vistivat monissa jäjälkeen. Tarhaus turkiselinkeinosta.” senmaissa käytävää loppuu siirtymäajan keskustelua turkistarmyötä vuoteen 2024 hauksen oikeutuksesta. mennessä. Maa on jo aiTämän seurauksena jotkin maat emmin päättänyt luopua kettuovat yksiselitteisesti kieltäneet turkis- jen ja chinchillojen tarhaamisesta. tarhauksen lainsäädännössään. Monissa Suomessa tarhausta puolustavat tahot maissa kielto on toteutettu säätämällä vetoavat taloudellisiin seikkoihin, työllilaissa eläinten hyvinvointivaatimukset syyteen ja kilpailukykyyn. Niin varmasti 13

”On todennäköistä, että eu-alueella tullaan ennen pitkää kieltämään turkistarhaus esimerkiksi erityisellä direktiivillä.

Sekä eettiseltä että taloudelliselta näkökannalta Suomenkin kannattaisi ennakoida kieltoa.”

vedottiin myös Hollannissa. Maan päättäjät kuitenkin punnitsivat eettiset näkökohdat yli taloudellisen voitontavoittelun. Minkkitarhauskiellon takana seisovat niin vasemmisto- kuin oikeistopuolueet.

Hollannissa tarhaajia tuetaan monin tavoin muutoksessa. Turkisteollisuudelle on varattu 28 miljoonan euron suuruiset sopeutumiskustannukset. Tarhaajilla on 10 vuotta aikaa ansaita takaisin investointinsa. He saavat myös muun muassa tukea tarhojen purkukustannuksiin.

Maat, joissa turkistarhauksesta luovuttu Maat, joissa turkistarhaus päättyy käynnissä olevan siirtymäajan jälkeen Maat, joissa tarhausta rajoitettu merkittävästi Maat, joissa keskustellaan turkistarhauksen tulevaisuudesta

ruotsi viro

Pohjoismaissa tahtoa kieltää turkistarhaus

Lähimmissä naapurimaissamme otetaan askelia kohti tarhauskieltoa. Pohjoismaissa turkistarhaus on perinteisesti ollut merkittävä elinkeino, joten muut Pohjoismaat ovat hyvä vertailukohta myös Suomelle.

Ruotsissa kettujen tarhaus on loppunut kokonaan, koska tarhausvaatimuksia kiristettiin vuoden 2001 alussa. Ketuille on turkistarhoilla tarjottava mahdollisuus elämiseen lajitoverien kanssa sekä lajityypilliseen käyttäytymiseen. Vastaavia muutoksia myös minkkien olosuhdevaatimuksiin on esitetty, mutta niitä ei ole vielä saatu voimaan.

Norjan parlamentti tulee nostamaan turkiseläinten hyvinvointikysymykset käsittelyyn kuluvan vuoden aikana. Maatalousministeriön eettinen neuvosto on todennut, että nykymuotoista turkiskasvatusta ei voida hyväksyä eläinten hyvinvoinnin näkökulmasta. Eläinten olosuhteisiin olisi tehtävä perustavanlaatuisia muutoksia, jos elinkeinoa jatketaan.

Maan eläinlääkäriliitto otti kielteisen kannan tarhaukseen jo vuonna 2009.

Tanskassa kiellettiin kettutarhaus kesällä 2009 ja minkkitarhauskiellosta keskustellaan parhaillaan. Tanska on yksi suurimmista minkinnahkojen tuottajista maailmassa, joten päätös ei todennäköisesti tule olemaan helppo.

Tuulia muualta Euroopasta

Norjassa, Tanskassa ja Ruotsissa turkistar­ haukseen suhtaudutaan Suomea kriittisemmin.

14

Iso-Britannia on Euroopan maiden edelläkävijöitä turkistarhauksen lakkauttamisessa. Englannissa toiminta kiellettiin lainsäädännöllä jo vuonna 2000. Käytännössä tarhaus eläinten turkisten takia on ollut kiellettyä vuodesta 2003 lähtien.

Pohjois-Irlanti ja Skotlanti kielsivät turkistarhauksen pian tämän jälkeen.

Sveitsin vuonna 2005 uusittu eläinsuojelulaki mm. vaatii, että vankeudessa

suomi

norja

tanska

irlanti isobritannia hollanti

puola saksa tsekki ranska sveitsi italia

espanja

kasvatettavalle minkille on järjestettävä vähintään kuuden neliömetrin tilat ja yhden kuutiometrin vesiallas. Tiukat vaatimukset ovat lopettaneet turkistarhauksen maassa kokonaan. Myös Itävallassa on kiellettyä kasvattaa eläimiä turkiksia varten.

Saksassa kettu- ja minkkitarhaukselle on asetettu niin tiukat uudet vaatimukset, että ne lopettavat turkistarhauksen vuoteen 2016 mennessä. Ne edellyttävät muun muassa minkeille riittävän suurta uima-allasta ja osittain kiinteäpohjaista häkkiä. Ketuilla tulee olla käytössään kaivuualue.

Puola on maailman kolmen suurimman minkkitarhaajan joukossa. Maassa on noussut viime aikoina vahva kansan-

liike turkistarhausta vastaan: parhaillaan Puolassa on käsittelyssä 200 000 allekirjoitusta saanut kansalaisaloite, jossa vaaditaan tarhauksen kieltämistä. Hollantilaisten pelko siitä, että heidän kieltonsa johtaa tarhojen siirtymiseen erityisesti Puolaan, lienee turha.

Turkistarhaton tulevaisuus

eu:n viimeaikainen kehitys kohti turkisalan lakkauttamista kertoo siitä, että kyseessä eivät ole vain marginaalisen ihmisryhmän ajamat tavoitteet. On todennäköistä, että eu-alueella tullaan ennen pitkää kieltämään turkistarhaus esimerkiksi erityisellä direktiivillä. Sekä eettiseltä että taloudelliselta näkökannalta Suomenkin kannattaisi ennakoida kieltoa.

itävalta

unkari slovenia kroatia bosnia ja herzegovina bulgaria

Suomi vie muun muassa Kiinaan siitoseläimiä ja turkistarhauksen oppeja.

Suomen turkistarhauskielto toimisi esimerkkinä Euroopan ulkopuolisillekin tarhaajamaille sekä muotiteollisuudelle.

Se vähentäisi turkiseläinten kasvatusta ja myös turkisten kulutusta maailmalla, sillä noin 98 prosenttia Suomessa tuotetuista turkiksista viedään ulkomaille.

Olemme yksi rikkaimmista ja demokraattisimmista yhteiskunnista maailmassa. Samaan aikaan ylläpidämme elinkeinoa, jossa eläimiä hyväksikäytetään mitä julmimmalla tavalla. Maailma muuttuu: ihmisten käsitys eläinten asemasta yhteiskunnassamme on jo valtavan matkan edellä vielä vallitsevia käytäntöjä.

15

Hollannin malliin teksti vesa saarinen kuvitus tiina silventoinen

hollanti, maailman neljänneksi suurin turkistuottajamaa, päätti joulukuussa lakkauttaa turkistarhauksen. mitä hollannin päätös tarkoittaa? miten päätös vaikuttaa suomen turkisteollisuuteen sekä keskusteluun turkistarhauksen lakkauttamisesta? listasimme kahdeksan hyvää asiaa hollannin päätöksestä.

1. Miljoonat eläimet säästyvät kärsimykseltä.

Hollanti on ollut eräs maailman merkittävimmistä turkisteollisuusvaltioista, jonka tarhoissa on virunut vuosittain miljoonia turkiseläimiä. Vain Kiina, Tanska ja Puola ovat vuosittain tuottaneet Hollantia enemmän turkiksia.

Hollannin päätös tarkoittaa sitä, että tarhauksen päätyttyä miljoonat eläimet vuosittain säästyvät turhilta kärsimyksiltä.

2. Eläinten oikeudet voittivat rahan.

Koska Hollanti on ollut eräs suurimmista turkistuottajamaista, on turkisala tuonut Hollantiin merkittäviä tuloja.

Tästä tosiseikasta huolimatta Hollanti asetti eläinten oikeudet etusijalle. Maassa todettiin, että tarhaus on lakkautettava, koska sitä ei voida toteuttaa tavalla, joka takaa eläimille riittävän hyvät oltavat.

Samaa keskustelua talouden ja eläinoikeuksien suhteesta käydään myös Suomessa. Hollannin esimerkki osoittaa, että myös Suomella on taloudellinen mahdollisuus luopua turkistarhauksesta. Kyse on tahdosta ja siitä, kumpi on tärkeämpää: eläinten oikeu-

denmukainen kohtelu vai rahan vuoleminen kirjaimellisesti eläinten selkänahoista.

3. Pitkäjänteinen työ palkittiin.

Hollannin päätös on opettava esimerkki myös eläinten oikeuksia ajavalle kansanliikkeelle. Pitkäjänteinen ja pitkähermoinen työ palkitaan.

Hyvään lopputulokseen tarvitaan jokaisen apua.

Tarvitaan ahkeria lobbaajia ja teräviä kynäniekkoja.

Tarvitaan vapaaehtoisia jakamaan esitteitä ja pitämään järjestöpöytiä. Ja tarvitaan tavallisia ihmisiä, jotka jaksavat väsymättä käydä keskusteluja turkistarhauksen ongelmista.

4. Suomi joutui valokiilaan.

Hollannin päätös osoittaa suurelle eurooppalaiselle yleisölle, miten turkistarhaukseen ripustautuva Suomi on todellisuudessa eläinten hyvinvoinnin perässähiihtäjä verrattuna moneen muuhun maahan.

Liha- ja turkisteollisuuden mielikuvamainonta on ehkä purrut kotimaassamme, mutta todellisuudessa eläinsuojelulainsäädäntömme ei ole Euroopan edistyksellisin. Turkistarhauksen kaltainen häpeäpilkku tahraa Suomen mainetta kaikkien eläinten ystävien silmissä ympäri maailmaa.

5. Vaatevalmistajat saivat tärkeän viestin.

Hollannin päätös lakkauttaa turkistarhaus on tärkeä viesti paitsi muotitaloille ja vaatevalmistajille, myös kuluttajille ympäri maailmaa.

Länsimaissa turkikset ovat jo menettäneet merkitystään muodissa. Sama kehitys saapuu aikanaan myös Itä-Eurooppaan ja Aasiaan. Mitä enemmän painetta vaate- ja muotiteollisuus eurooppalaisilta saa, sitä ripeämmin turkikset ja erilaiset turkissomisteet poistuvat aikaansa seuraavien muotisuunnittelijoiden valikoimista.

16

6. Media herää turkistarhauksen ongelmiin.

Suomalainen lehdistö on suhtautunut turkisalaan lepsusti ja kritiikittömästi. Turkisteollisuuden viestit menevät lehdistössä sellaisinaan läpi, ja alan epäkohtien paljastamisen lehdistö on ulkoistanut eläinsuojelujärjestöille tai jopa yksittäisille aktivisteille.

Sekä Hollannin päätöksen sekä Suomessa kerätyn laajan kansalaisaloitteen ansiosta myös lehdistö on heräämässä siihen tosiseikkaan, että turkisteollisuus ei ole ongelmaton teollisuuden ala. Turkisalan laajentumissuunnitelmista sekä rahallisesta merkityksestä kirjoitetaan lehdissä yhä sinisilmäisesti, mutta yhä useampi toimittajakin alkaa heräillä siihen tosiasiaan, että suomalaisilla eläimillä ei kaikki ole hyvin.

7. Poliitikot saavat esimerkin.

Moni poliittinen päättäjä lienee huokaissut helpotuksesta luettuaan Hollannin äänestystuloksesta. Hollannin esimerkki osoittaa poliitikoille, että Suomen kaltaisessa valtiossa turkistarhauksen lakkauttaminen on paitsi taloudellisesti, myös poliittisesti mahdollista.

Päättäjät Suomessa ovat yhä turhan varovaisia hollantilaisiin lajitovereihinsa verrattuna ja puheenvuorot turkistarhauksesta ovat toistaiseksi olleet laimeita.

Ehkä asia muuttuu kohti kevättä mentäessä, kun kansalaisaloite saapuu eduskuntakäsittelyyn?

8. Aktivistit saivat intoa.

Eläinten hyvinvoinnin ja oikeuksien parantaminen on hidasta puuhaa. Eläimet voivat huonosti joka ikinen päivä, mutta muutokset tapahtuvat pienin askelin, yleensä pitkillä siirtymäajoilla höystettyinä.

Aikana, jolloin uutiskynnyksen ylittävät eläinuutiset ovat yleensä surullisia, antavat Hollannin turkispäätöksen kaltaiset jättivoitot voimia jokaiselle eläinten ystävälle. Asiat voivat parantua.

Hyvä Hollanti, me kiitämme teitä!

”Tarvitaan tavallisia ihmisiä, jotka jaksavat väsymättä käydä keskus­ teluja turkistarhauksen ongelmista.”

17

Sikojen olosuhteisiin

muutoksia Suomessa ja eu:ssa uusi asetus pyrkii parantamaan sikojen hyvinvointia. teksti ja kuvat laura uotila

loppuvuodesta 2012 hyväksyttiin uusi valtioneuvoston ase-

Lopetusasetus tarkentaa teurastusvaatimuksia eu:ssa teksti laura uotila • kuvat animalia

suomi säilyttää laissaan poikkeuksen, että uskonnollisissa teurastuksissa verenlaskun saa aloittaa vain yhtäaikaisen tainnutuksen kanssa. vuodenvaihteessa voimaan astunut lopetusasetus yhdenmukaistaa

ja tarkentaa eu-maiden teurastuslainsäädäntöä. Asetus koskee tuotanto- ja turkiseläinten teurastusta ja lopettamista, mutta jättää ulkopuolelleen esimerkiksi koe-eläimet ja siipikarjan sekä kanien kotiteurastuksen.

Asetuksen yhteydessä herätti keskustelua erityisesti uskonnollisista syistä tehtävien teurastusten kohtalo. Nämä teurastukset jätettiin asetuksesta pois uskonnonvapaussyistä, eli jokainen eu-valtio saa päättää kansallisesti sen, salliiko se tainnuttamatta teurastamisen.

Suomi päätti säilyttää aiemminkin voimassa olleen vaatimuksen siitä, että 18

tainnutus on suoritettava yhtä aikaa verenlaskun aloittamisen kanssa. Ruotsi ja Puola ovat ainoat toiset eu-maat, jotka ovat kieltäneet tainnuttamatta teurastamisen.

Osaamisen parantaminen tavoitteena

eu-maiden oli mahdollista säilyttää ennen asetuksen antamista 24.9.2009 voimassa olleet asetusta tiukemmat vaatimukset. Suomen lakiin asetus tuokin varsin vähäisiä muutoksia.

Lopetusasetuksen uusia vaatimuksia ovat mm. sallittujen teurastus- ja lopetusmenetelmiin määrittely ja teurastamoilta vaadittava toimintaohjeisto sekä eläinten

hyvinvoinnista vastaava henkilö. Asetuksella halutaan myös parantaa alan toimijoiden osaamista. Asetuksessa säädetään eläinten lopetusta koskevista yleisistä periaatteista, sallituista lopetus- ja teurastusmenetelmistä sekä erityisehdoista, jotka koskevat teurastamoiden toimintaa, eläinten joukkolopetuksia sekä eläinten lopetuksia ja teurastuksia tekevien henkilöiden pätevyysvaatimuksia.

Lopetusasetusta sovelletaan Suomessa tällä hetkellä suoraan eli se ei vielä sisälly lakiimme. Asiaa koskeva eläinsuojelulain muutos on kuitenkin parhaillaan lausuntokierroksella, ja Animaliakin tulee jättämään aiheesta lausuntonsa ministeriölle.

tus, jolla pyritään parantamaan sikojen hyvinvointia Suomessa.

Asetuksen siirtymäajat ovat osin hyvinkin pitkiä: enimmillään 15 vuotta. Siirtymäajat koskevat vanhoja sikaloita, eli uutta sikalaa rakennettaessa on jo noudatettava uuden asetuksen vaatimuksia.

Uusittu asetus lisää jonkin verran sikojen käytössä olevaa lattiapinta-alaa. Aiemmin satakiloista sikaa varten piti olla tilaa 0,65 m2, mutta siirtymäajan päätyttyä vuonna 2018 tulee tilaa varata 0,9 m2 sikaa kohden. Samana vuonna tulee voimaan vaatimus, että jokaiseen sikalan osastoon on tultava luonnonvaloa.

Asetus kieltää nykyisin yleisesti käytössä olevien kokoritilälattioiden käyttämisen. Kokoritilälattia estää kuivikkeiden käytön karsinassa ja sen on todettu olevan merkittävä riskitekijä mm. hännänpurennalle. Kokoritilälattiat poistuvat käytöstä kuitenkin vasta vuonna 2028, sillä niille annettiin 15 vuoden siirtymäaika. Samoin kävi emakoiden ryhmäkarsinoille: niiden suuremmat tilavaatimukset astuvat myös voimaan vasta silloin.

Jo aiemmin asetukseen on ollut kirjattuna, että emakoille on annettava pesäntekomateriaalia viikkoa ennen odotettua porsimista. Asetus on kuitenkin sallinut poikkeuksen, että lietelantajärjestelmässä tätä ei tarvitse tehdä. Uusi asetus poistaa tämän poikkeuksen. Tämä on tärkeä uudistus, sillä pesän tekeminen on emakoilla hyvin voimakas tarve ja pesäntekomateriaalin käytön onkin todettu lyhentävän porsimisen kestoa sekä vähentävän sen aikaisia porsaskuolemia.

Myös eu:ssa tapahtui muutoksia sikojen osalta vuodenvaihteessa: silloin päättyi siirtymäaika niin sanottujen joutilashäkkien käytössä. Nyt emakot joutuvat olemaan kääntymisen estävissä häkeissä korkeintaan kahdeksan viikkoa eli porsimisen ja tiineytyksen ajan. Aiemmin emakot saattoivat seistä yksittäishäkeissä käytännössä koko ikänsä. Suomessa on kuitenkin yhä muutamia sikatiloja, jotka ovat ilmoittaneet, että ne eivät noudata kieltoa.

”Pesän tekeminen on emakoilla hyvin voimakas tarve.”

19

cambridgen emeritusprofessori donald m. broomin mielestä suomi suhtautuu eläinten hyvinvointikysymyksiin eu:ssa ristiriitaisesti. teksti laura uotila • kuvat animalia ja oikeutta eläimille

C

På svenska

www.animalia.fi/broom

Turkiseläinten hyvinvointiongelmat eivät Suomea kiinnosta 20

ambridgen yliopiston eläin- Pelkotilat yleisiä ketuilla ten hyvinvointitutkimuksen Kettujen hyvinvointiongelmat ilmenevät emeritusprofessori Donald usein pelkotiloina: ketut pelkäävät sekä Broom vieraili Suomessa ihmisiä että toisia kettuja. Yksi merkki viime vuoden lopulla. Eduskunnassa jär- tästä on ketunpoikasten suuri kuolleijestetyssä tilaisuudessa Broom kävi läpi suus, sillä pentujen tappaminen on yleistä tieteellisiä tutkimustuloksia turkiseläin- erityisesti hopeaketuilla. ”Muilla tuotantoeläimillä esiintyy vain erittäin harten hyvinvoinnista.

Broomin mukaan eläinyksilön hyvin- voin omien poikasten vahingoittamista”, vointi riippuu siitä, miten hyvin se on Broom totesi.

Ketuilla esiintyy myös stereotyyppistä kyennyt sopeutumaan ympäristöön, jossa se elää. ”Terveys on tärkeä osa hyvinvoin- käyttäytymistä. Vuonna 2001 julkaistun tia, mutta hyvinvointi on laajempi käsite eu:n tieteellisen raportin mukaan kettujen mahdollisuudet liikkumiseen, juokkuin pelkkä terveys”, Broom totesi.

Turkiseläinten hyvinvointitutkimuk- semiseen, kaivamiseen ja muuhun tutkisissa on keskitytty selvittämään, miten miskäyttäytymiseen ovat erittäin rajalliset turkiseläimet käyttäytyvät tämänhetkisiä nykyisissä kettuhäkeissä. ”Raportissa tooloja virikkeellisemmässä ympäristössä, dettiin, että virikkeet vähentävät kettujen kuinka paljon eläimet ovat valmiita te- stereotypioita. Kuitenkin vain makuukemään töitä päästäkseen esimerkiksi hyllyjen käyttäminen kettuhäkeissä on levinnyt laajempaan käyttöön”, kaivamaan tai uimaan sekä palBroom harmitteli. jonko heikosta hyvinvoineu-raportissa annetnista kertovia merkkejä tiin suosituksia kettualkaa esiintyä, jos jen ja minkkien oloeläimeltä viedään ”Terveys on tärkeä suhteiden paranmahdollisuus tiettamiseksi turkistyyn käytökseen osa hyvinvointia, tarhoilla. ”Juuri tai resurssiin. mutta hyvinvointi on mitään ei ole kuiBroom kerlaajempi käsite kuin tenkaan tapahtutoi, että minkit nut, vaikka aikaa käyttävät vettä uipelkkä terveys.” suositusten antamiseen, kun niille misesta on kulunut vain annetaan siihen yli kymmenen vuotta. mahdollisuus – riipEläinten hyvinvointitutkipumatta siitä, onko yksijat ovatkin tulleet johtopäätöklöllä ollut aiemmin kosketusta veteen. ”Preferenssitesteissä, joissa min- seen, että hyvinvointi on heikkoa suurimkeille annettiin mahdollisuus muun mu- malla osalla, jollei jopa kaikilla, turkistarassa ylimääräiseen pesäkoppiin, erilaisiin hoilla kasvatetuilla ketuilla.” virike-esineisiin, lisätilaan ja uima-altaaseen, osoittautui, että uima-allas kuului Varaa parantaa minkkien kaikkein eniten arvostamiin Turkisalalla menee tällä hetkellä taloudellisesti hyvin ja alan olisi siksi mahdolvaihtoehtoihin.”

Itsensä vahingoittaminen ja ste- lista kehittää eläinten hyvinvointia tarreotyyppinen käyttäytyminen kerto- hoilla. Merkkejä tästä ei kuitenkaan ole. vat minkkien heikosta hyvinvoinnista. ”Mielestäni ensimmäiset korjattavat asiat ”Useimmilla turkistarhoilla on eläimiä, tarhoilla olisivat uimismahdollisuuden jotka purevat itseään. Jotkut tekevät sitä sekä lisätilan ja -virikkeiden tarjoaminen niin paljon, että ne purevat häntänsä tyn- minkeille. Ketut puolestaan tarvitsisivat gäksi”, Broom kuvaili. Stereotyyppisenä paikan, johon piiloutua ihmisiltä sekä käytöksenä minkeillä esiintyy mm. pään naapurihäkkien ketuilta. Ketut tarvitsiheilutusta, edestakaisin juoksemista sekä sivat myös nykyistä enemmän tilaa häkkeihinsä”, Broom pohti. pyörimistä.

donald m. broom eläinten hyvinvointitieteen emeritusprofessori, Cambridgen yliopisto s. 14.7.1942 eu:n eläinlääkintäkomitean eläinten hyvinvointiryhmän puheenjohtaja 1990-1997 oie:n eläinten hyvinvointi kuljetusten aikana –ryhmän puheenjohtaja 2003-2006 efsa:n eläinten terveys ja hyvinvointi -paneelin varapuheenjohtaja 2003-2009 Julkaissut lukuisia eläinten hyvinvointia käsitteleviä tieteellisiä artikkeleita sekä kirjoja

Donald Broomin mukaan Suomen linja eu:ssa eläinten hyvinvointikysymyksissä on ristiriitainen: muiden tuotantoeläinten kohdalla Suomi on yleensä aina valmis tukemaan eläinten hyvinvointia parantavia ratkaisuja. ”Kun käsittelyyn tulevat turkiseläinten hyvinvointikysymykset, alkaa Suomi puolustella nykykäytäntöjä eikä ole valmis keskustelemaan turkiseläinten hyvinvointia parantavista ratkaisuista”, Broom totesi.

Donald Broom vieraili Suomessa Animalian kutsumana.

21

Kirjavinkit kirjan voi ostaa animaliashopista!

19 €

sarjakuva­ keittokirja 2 Paloniemi, Milla (toim.)

Sammakko, 2012. 79 s. sarjakuvakeittokirja 2 yhdistää sarjakuvantekijät, vegaanit ja ruoanlaittajat. Kirja on armahdus vegaanille, joka ei ehkä ehdi kokata viiden tähden illallisia, mutta joka haluaa välillä eksyä keittiöön. Kirjan toimittaneelle Milla Paloniemelle kirjan tarkoitus on paitsi esitellä reseptejä ja koota yhteen sarjakuvantekijöitä, myös tuoda kasvisruokavaliota esiin.

Kirjan innostaa laittamaan vegaanisia ruokia. Ruoan valmistumista odotellessa voi lueskella taitavasti tehtyjä sarjakuvia, jotka piristävät ja tuovat resepteihin persoonallisuutta.

Teoksen ohjeet ovat yksinkertaisia mutta ruokaisia. Suomalainen vegaani kiittää erityisesti lanttupiirakoista ruisjauhoilla ja kuusenkerkkäsiirappiohjeesta.

teksti mirja kolttola • kuva tiina silventoinen

Milla Paloniemi – sarjakuvia eläinten puolesta

Sarjakuvataiteilija Milla Paloniemen toimittama Sarjakuvakeittokirja 2 esittelee eläinystävällisiä reseptejä sarjakuvan keinoin.

Kirjan tekemiseen on antanut panoksensa 18 sarjakuvataiteilijaa.

Mikä sai sinut tekemään jatko-osan?

”Sama tarve, joka sai tekemään ykkösosan. Tunnen joukon sarjakuvapiirtäjiä, joten halusin haastaa heidät mukaan tukemaan Animaliaa.

Tarkoituksenani oli inspiroida sekä itseäni että lukijaa lukemaan ja tekemään sarjakuvia sekä kokkaamaan vegaanista ruokaa.”

Millaisia fiiliksiä sinulle jäi yhteistyöstä muiden tekijöiden kanssa?

”Melkein kaikki keitä pyysin, lähtivät mukaan. Kaikilla ei ollut aikaa, mutta hekin pitivät ideaa hyvänä.

Kirjan tekeminen meni kivuttomasti, vaikkakin toisten juttujen taittaminen tuotti paineita. Olen tyytyväinen lopputulokseen ja käsittääkseni ovat olleet muutkin. Tosin yhteen reseptiin jäi vahingossa voita.”

22

”Kakkososan reseptit ovat mielestäni parempia kuin ykkösessä, ne ovat ruokaisampia. Molekyylikokkausta en tosin ole itse kokeillut, ja se onkin ehkä oudoin resepteistä. Julkaisu myöhästyi sen tähden vähän, sillä ainesosissa ei ole tomaattia, joten luulimme, että nimi on väärin. Viime tingassa saimme kuitenkin vastauksen, että reseptin onkin tarkoitus maistua tomaatilta, vaikkei siinä sitä ole.”

Millaista palautetta kirjasta on tullut?

”Pelkästään positiivista. Yllättävin palaute ykköskirjasta tuli kotikuntani Jalasjärven kirjastosta, missä olin vierailulla. Sellainen vanhempi peruspohjalaisen oloinen mies tuli sanomaan, että ’tämä on kyllä todella hyvä kirja! Vaimon kanssa ollaan tätä käytetty ja todella hyvä on.’”

Tekijänoikeuspalkkiot kirjoista menevät Animalialle, miksi?

”Animalialla on hirveän hyvä meininki. Se on helposti lähestyttävä järjestö sekä hoitanut hommansa hyvällä maulla ja asiallisesti.”

mirja kolttola

hyvä ja paha ruoka Mononen, Tuija & Silvasti, Tiina (toim.) Gaudeamus, 2012. 320 s. hyvä ja paha ruoka kertoo ruuan politisoitumisesta. Yksi kirjan luvuista käsittelee kuluttajien luottamusta suomalaiseen kotieläintuotantoon.

Suomalaiset luottavat oman maansa eläintuotantoon enemmän kuin minkään muun EU-maan asukkaat. Suomalaiset tuntevat vain vähän huolta kotieläinten hyvinvoinnista. Vain joka kolmannes suomalaisista sanoo ajattelevansa tuotantoeläinten olosuhteita ostaessaan lihaa.

Tulokset on tosin saatu tutkimuksista, jotka on tehty vuonna 2005 ja aiemmin. Sen jälkeen Oikeutta eläimille –järjestö on julkistanut kuvia suomalaisilta sikatiloilta. Tutkijat kirjoittavatkin, että ”Oikeutta eläimille epäilemättä onnistui tavoitteessaan ravistella kansalaisten luottamusta suomalaista kotieläintuotantoa kohtaan.”

Kirjan perusteella tulee olo, että on hyvä, jos suomalaisten uskoa tuotantoeläinten erinomaisiin oloihin ravistellaan. Voisiko tämä jopa liittyä siihen, että lihan kulutuksen kasvu notkahti hiukan vuosina 2008 ja 2009?

animal suffering filosofi elisa aaltolan uusi kirja nostaa toislajisten eläinten kärsimyksen ja sen yhteiskunnallisen tuottamisen filosofisen analyysin kohteeksi tuoreella ja oivaltavalla tavalla. Teos on osa Palgrave Macmillanin Animal Ethics kirjasarjaa, jossa on julkaistu useita kiinnostavia kirjoja eläinkysymyksestä.

Aaltolan kirja pohjautuu erittäin laajaan kirjallisuuden käyttöön tarkastellen monipuolisesti muun muassa eläinten kärsimyksen määrittelyä sekä sen tietoteoreettisia kysymyksiä. Kirjassa on omat lukunsa sekä perinteiselle analyyttiselle filosofialle että mannermaiselle filosofialle ja intersubjektiiviselle etiikalle, jotka ovat nousevia lähestymistapoja eläinetiikassa. Keskeiseksi teemaksi nousee nykykulttuuriin juurtunut kollektiivinen sokeus, joka mahdollistaa yhteiskunnassa alati tuotetun, massiivisen eläinten kärsimyksen piilottamisen ja ”unohtamisen”. Esimerkiksi eläinteollisuudessa, eläintieteissä ja hallinnollisessa puheessa on taipumus häivyttää eläinten kokema yksilöllinen kärsimys kliinisen ja teknisen kielen alle. Myös filosofia on osallistunut eläinten kärsimyksen etäännyttämiseen vieroksuessaan tunteiden merkitystä moraalisessa päätöksenteossa.

Ratkaisuksi Aaltola esittää empatian ja intersubjektiivisuuden palauttamista eläinetiikkaan: myötätuntoisen kohtaamisen ja syvällisen kuuntelemisen kautta eläimen kärsimys voidaan tunnistaa sekä nähdä eläin aidosti ”sinuna” etäisen ja anonyymin objektin sijaan. Kirja ilmentää huolellista ja näkemyksellistä ajattelua, antaa kriittisiä välineitä havaita nykykulttuuriin piintyneet ihmiskeskeiset ajattelutavat sekä samalla inspiroi toimimaan eläinten kärsimyksen poistamiseksi. saara kupsala

Aaltola, Elisa: Animal suffering: ­Philosophy and Culture. Basingstoke: Palgrave Macmillan, 2012. 247 s.

riikka suominen

23

s­­­ikeu o n i elä sofian filo

abc

Gary L. Francione – ehdoton eläinoikeusfilosofi animalia-lehdessä esitellään tuttuja ja tuntemattomampia eläinoikeusajatteluun vaikuttaneita ihmisiä meiltä ja muualta. juttusarjan aloittaa yhdysvaltalainen gary l. francione. teksti mirja kolttola • kuva lincoln university

Y

hdysvaltalainen oikeustieteiden professori Gary L. Francione lienee eräs ehdottomimmista eläinoikeusfilosofeista. Samalla hän on myös ensimmäinen akateemikko, joka ryhtyi opettamaan eläinoikeusfilosofiaa oikeustieteilijöille Yhdysvalloissa.

Francione tunnetaan abolitionistisesta eläinoikeusteoriastaan. Abolitionismi tarkoittaa kahta asiaa: sekä jonkin olemassa olevan käytännön tai lain kumoamista että poliittista toimintaa tämän käytännön lakkauttamiseksi. Francionen abolitionistisen näkemyksen mukaan eläinten oikeuksia ajavien ihmisten tulisi työskennellä kaiken eläinten hyväksikäytön ja eläinperäisten tuotteiden tuotannon lakkauttamiseksi.

Vegaani kunnioittaa niin eläimiä kuin ihmisiäkin

Gary L. Francione tunnetaan abolitionismin käsitteestä.

24

Lähtökohtana Francionen teoriassa on kysymys eläinten omistamisesta. Niin kauan kuin eläimiä kohdellaan omaisuutena, niitä kohdellaan vain niin hyvin kuin on tarpeen, eikä moraalinen tarve kohdella eläintä hyvin toteudu. Kohtelemme eläimiä tavoilla, jotka ihmisiin sovellettuina vastaisivat kidutusta. Näin toimimme siksi, että eläimet nähdään lähtökohtaisesti asioina, joilla on väliä vain silloin, kun kyseessä on raha.

Toinen avain Francionen ajatteluun on veganismi. Francionen mukaan ainoastaan kaikista eläinkunnan tuotteista ja eläinten hyväksikäytöstä luopuminen asettaa ihmisen asemaan, jossa hän voi rehellisesti sanoa olevansa eläinten oikeuk-

sien puolella. Francionen teorian mukaan ei ole olemassa “humaania murhaa”, eikä orjienkaan omistaminen ole hyväksyttävää sen perusteella, että heitä kohdeltaisiin hyvin. Siten veganismi on Francionen mielestä ainoa vaikuttamistapa, joka ei ole tekopyhä.

Teorian mukaan veganismi on myös rauhanaatteen edistyksellisempi muoto: on loogista, että jos haluamme kohdella eläimiä tasavertaisesti ja väkivallattomasti, kunnioitamme myös ihmisten oikeutta koskemattomuuteen.

Olojen parantaminen ei riitä

Francione on kritisoinut eläinoikeusfilosofi Peter Singeriä (Animal liberation 1975, suom. Oikeutta eläimille 1990) ja petaa tiukin sanakääntein. Francionen mukaan eläinten parempiin oloihin tähtäävä eläinoikeustaistelu on toisarvoista, sillä vaatimus olojen parantamisesta oikeuttaa eläinten kohtelun omaisuutena.

Francionen kovan kritiikin mukaan eläinten olojen kohentamista ajavat ryhmät eivät ole saaneet juuri mitään aikaan.

Vaikka ryhmät tähtäisivätkin lihantuotannon lopettamiseen, on lihankulutus nykypäivänä suurempaa kuin koskaan. Niinpä teesit “syö vähemmän lihaa” tai “syö eettistä lihaa” eivät juuri toimi. Koska Francionen mukaan veganismi on nopeasti omaksuttava, heti hyvää tekevä ratkaisu, hän kehottaa kaikkia ryhtymään vegaaneiksi ja edistämään aatetta aina kun on mahdollista.

Peter Singerin mielestä eläimille ei ole tärkeää tapammeko ne vai emme, vaan tärkeää on se, kuinka kohtelemme niitä

”Francionen mukaan ainoastaan kaikista eläinkunnan tuotteista ja eläinten hyväksikäytöstä luopuminen asettaa ihmisen asemaan, jossa hän voi rehellisesti sanoa olevansa eläinten oikeuksien puolella.”

niiden elinaikana. Tätä Francione ei allekirjoita. Hänen mukaansa jokaisella elävällä olennolla on tarve säilyä hengissä, joten tärkeää on se, ettemme päätä eläinten kohtalosta.

Francionen esittämän abolitionismin kannattajia arvostellaan usein fanaattisina radikaaleina. Francione vastaa kritiikkiin yksinkertaisesti: hänen mielestään korkea moraali ei tee kenestäkään fanaatikkoa, ja on ylipäätään täysin hyväksyttävää toimia niiden arvojen puolesta, joihin uskoo.

Siksi Francionen mielestä eläinten oikeuksista puhuttaessa tulisi korostaa, että eläinten käytön hylkääminen on helppo, tasa-arvoa ajava ja lopulta ainoa looginen vaihtoehto.

25

Animalia testaa

teksti ja kuvat mirja kolttola

Animalia-lehti uudistui lia­anima n laine

animalia-lehti on saanut kasvojenkohotuksen. uudistuksen toteutti animalian toimistollakin graafikkona työskennellyt graafinen suunnittelija vera liinasaari. teksti vesa saarinen • kuva eero lehto

Falafelherkkuja laidasta laitaan animalian tiukka testiryhmä laittoi valmisfalafelit paremmuus­ järjestykseen. jokerina testissä oli mukana helsinkiläisen, maan parhaaksi falafelpaikaksi kutsutun fafa’s –ravintolan falafelherkut.

Mikä lehdessä uudistui?

”Lehti on saanut muun muassa uusia graafisia elementtejä ja uuden otsikkokirjaintyypin. Lisäksi vakituisten palstojen muotoa ja ilmettä on päivitetty. Myös lehden paperi on vaihtunut. Nyt lehti painetaan päällystämättömälle paperille, mikä tuo lehteen luonnonmukaista tuntumaa.

Se tukee Animalian imagoa.”

it es t a ta j t i o v

fafa’s falafelpyörykät

findus simply green falafel

pirkka falafelpyörykät

Mitkä lehdet ovat toimineet uudistuksen innoittajina?

”Sunnitellessani uudistusta selailin monia aikakauslehtiä ja kiinnitin huomiota erilaisiin ulkoasuratkaisuihin. Monissa ruokalehdissä käytetään raikasta typografiaa ja tyylikästä taittoa. Pidin myös esimerkiksi Kuvittaja- ja Huili-lehtien vahvoja visuaalisia ilmeitä inspiroivina.”

Olet ammatiltasi graafinen suunnittelija. Mitä muita mukavia juttuja olet tehnyt Animalia-lehden uudistuksen lisäksi?

”Viime syksynä toimin Anni Sinnemäen kunnallisvaalikampanjan graafisena suunnittelijana, mikä oli mielenkiintoinen ja antoisa kokemus.

Toinen mieleeni painunut projekti on myös vaaleista, taitoin Pekka Haaviston presidentinvaalikampanjaa tukeneen sarjakuva-albumin. Se oli kiireinen mutta hauska työ.”

Mitä juuri nyt puuhaat?

gluteeniton maailma luomu falafel

Saatavuus

Fafa’s ravintolat (Helsinki)

Useimmat ruokakaupat

K-kaupat

Hyvin varustellut ruokakaupat

Valmistaja

Fafa’s Sörnäinen

Findus

Beofood oy

Oriola

Ravintoarvot per 100 g

ei tietoa

energiaa 1120 kJ/270 kcal, proteiinia 7 g, hiilihydraatteja 21 g ( joista sokereita 2 g), rasvaa 16 g, kuitua 5,5 g, natriumia 0,5 g

energiaa 1120 kJ/270 kcal, proteiinia 12 g, hiilihydraatteja 30 g ( joista sokereita 1,8 g), rasvaa 11 g, kuitua 3,9 g, natriumia 0,7 g

energiaa 1358 kJ/324 kcal, proteiinia 21,4 g, hiilihydraatteja 34,1 g ( joista sokereita 3,5 g), rasvaa 6 g, kuitua 24,4 g, natriumia 0,8 g

Hinta

4,5 €

3,79 €

2,42 €

Arvio

”Tällä hetkellä opiskelen Lahden Muotoiluinstituutissa, puuhaan muuttoa uuteen kotiin ja teen freelancerina graafisen suunnittelijan töitä.”

”Nyt päästiin asiaan!” ”Aika rasvaista.” ”Maistuu sitruuna tai lime.” ”Aito, ei teollinen.” ”Ihanat siemenet päällä ja sisällä.” ”Kauniita, vihreä väri on erikoinen.” ”Kaiken kaikkiaan hyvää.”

”Näyttää ihan kivalta.” ”Aika kuiva.” ”Vähän mummon tekemän näköä.” ”Ihan ok.”

edu l

li s i n

”Näytti kuivalta, maistui myös.” ”Teollisen näköisiä.” ”Mauton ja tosi kuiva.” ”Suolainen, puolen pullan jälkeen piti hakea vesilasillinen.”

2,49 €

”Outo maku.” ”Erilainen kuin muut.” ”Ei maistu jeera tai falafelmaut.” ”Maistuu vähän heinältä.” ”Tulee mieleen kesäpelto.

Nautimme toisistamme, mutta kohtaaminen on vaikeaa.”

Pisteet

26

27

Vegepalsta

Vegepalsta

reseptit iiris rautiainen, iikka perkka • kuvat iiris rautiainen

Kasvis-sushi 1 pkt nori-merilevälevyjä 3 dl puuro- tai sushiriisiä 2 rkl riisiviinietikkaa 3 tl sokeria 1 tl suolaa 1 pkt tofua wasabi-tahnaa porkkanaa kurkkua avokadoa soijakastiketta

1

Huuhtele riisi hyvin kylmässä vedessä vähintään kolme kertaa. Laita sen jälkeen riisit likoamaan veteen 15 minuutiksi.

2

Kaada liotusvesi pois. Lisää keitinvesi ja keitä riisi ensin kiehuvaksi, säädä sitten lämpö pienemmälle ja jatka keittämistä noin 10 minuuttia. Sammuta liesi ja jätä riisi vetäytymään kattilaan vielä 10 minuutiksi. Ota kattila liedeltä ja anna

riisin vetäytyä vielä hetki. Kaada riisien sekaan sokeri, suola ja riisiviinietikka ja sekoita. Kaada seos jäähtymään laakeaan astiaan.

3 4

Viipaloi tofu ja vihannekset ohuiksi siivuiksi.

Kostuta kädet ensin kylmällä vedellä. Ota sitten norilevy pöydälle ja levitä sen päälle jäähtyneestä riisistä ohut kerros ( jätä levyn toiseen päähän reilusti tilaa, jotta saat rullan kiinni). Tee riisin keskelle pieni kolo ja laita riisin päälle ensin ohuelti wasabitahnaa (muista, että wasabissa on voimakas maku) ja sitten haluamiasi kasviksia ja tofua. Rullaa levyt kiinni bambumaton avulla tai kevyesti käsin. Kostuta norilevyn reuna vedellä ja sulje levy.

5

Paloittele norilevyt haluamasi paksuuden mukaan ja asettele lautaselle. Tarjoile soijakastikkeen kera.

Raaka-sushi

Mangomousse (kahdelle)

1 pkt nori-merilevälevyjä mungpapujen tai sinimailasen ituja porkkanaa avokadoa kurkkua soijakastiketta 1 pkt tofua

1 tlk mangoja hieman kookoskermaa (tai -maitoa) agavesiirappia maun mukaan 1/2 limen mehu 2 tl agar agar –jauhetta koristeluun raakakookoslastuja ja kaakaoribsejä

1

Marinoi tofu tai käytä valmiiksi marinoitua tofua (suosituksena Tofumoonin Savutofu).

2 3

Kasvissyöjän sushiherkut

1

Soseuta mangot tehosekoittimessa.

Lisää joukkoon hieman kookoskermaa, puolikas limen mehu sekä agavesiirappia maun mukaan (voit käyttää myös steviaa agaven sijasta).

Viipaloi tofu ja vihannekset ohuiksi siivuiksi.

2

Kokoa sushit laittaen norilevyyn haluamiasi vihanneksia, ituja ja tofua. Sushin käärimiseen et tarvitse välttämättä erillistä bambulevyä, mutta jos et ole tehnyt susheja aiemmin, voi sen kanssa sushien kokoaminen olla helpompaa. Rullattuasi levyn kostuta vedellä norilevyn reuna ja liimaa rulla kiinni.

4

Paloittele levyt haluamasi paksuuden mukaan ja asettele lautaselle.

Tarjoile sushit soijakastikkeen kera.

Mangomoussea voit varioida lisäämällä mukaan pienen määrän vaaleaa rommia.

Raakasusheihin voit laittaa täytteeksi esimerkiksi paistamatonta savutofua, ituja ja avokadoa.

Laita pieni määrä vettä (noin 1 dl) kattilaan ja anna kiehahtaa. Annostele joukkoon noin 2 tl agar agar -jauhetta. Sekoita seosta voimakkaasti, kunnes jauhe paksuuntuu. Kaada se sitten nopeasti mangoseokseen. Sekoita edelleen voimakkaasti, jotta agar agar sekoittuu tasaisesti massaan. Laita seos hetkeksi pakastimeen ja annostele se sitten jälkiruokakuppeihin.

3

Koristele annos raakakookoslastuilla ja kaakaonibseillä.

29

Animaalit kautta maan

Animaliashop

koonnut ninni pekkala

Keväällä tehdään tilaa uusille tuotteille – vanhat tuotteet lähtevät halvalla!

forssa

alennustuotteet Puuhkaprinttipaita

Ei-jäsenille 27 €

teppo lahti

Paola Suhosen luotsaama IvanaHelsinki suunnitteli Animalialle naisille sopivan t-paidan, joka ottaa kantaa turkistarhaukseen puuhkaprintillään.

T-paidan valmistamisesta vastasi Kaiku Ethical, joten paita on valmistettu laadukkaasta Reilun kaupan luomupuuvillasta. Saatavilla koot S-XL.

3€ Haalarimerkki

Jonkun on uskallettava katsoa

Rovaniemi

alueosasto forssaan viime keväänä animalia vahvistui, kun Forssaan perustettiin uusi alueosasto. Ryhmän vetäjä Nina Åkerlund halusi tehdä jotain eläinten aseman parantamiseksi. Koska alueella ei ennestään ollut Animalian toimintaa, hän päätyi perustamaan alueosaston itse. ”Ryhmän ensimmäinen vuosi sujui hyvin.

Järjestimme Forssassa, Somerolla ja Loimaalla viisi valokuvanäyttelyä, joista yhden yhdessä seyn paikallisosaston kanssa”, Åkerlund kertoo.

Niin kuin sinä ja minä –näyttely ja kansalaisaloite saivat hienosti näkyvyyttä Forssassa aina paikallislehteä myöten. ”Kansalaisaloite vei tietysti paljon aikaamme. Keräsimme allekirjoituksia ihmisiltä kadulla, veimme keräyslaatikon kahteen liikkeeseen Forssassa sekä kirjastoon Koskella, mainostimme aloitetta lehdessä, kauppojen ilmoitustaululla sekä Facebookissa. Uskomme tämän lisänneen allekirjoitusten määrää täällä suunnalla.”

Forssalaiset ovat Åkerlundin mukaan ottaneet alueosaston ilahduttavan hyvin vastaan. ”Uudet toimijat ovat lämpimästi tervetulleita mukaan, ottakaa rohkeasti yhteyttä osoitteeseen forssa@animalia.fi.”

uutuustuotteet

24 €

Oikeutta eläimille

10 €

15 €

Hiirimatto

Vegaanin uusi keittokirja

Oulu

Newman: Planeetan parhaat vegepurilaiset

normaalihintaiset tuotteet Joensuu Kuopio Pori Jyväskylä Tampere Rauma

Lahti

Kouvola

Forssa Kerava

Turku

Savonlinna

19 €

Sarjakuvakeittokirja 2 Milla Paloniemen toimittama Sarjakuvakeittokirja saa nyt jatkoa!

Kirja yhdistää hauskalla tavalla sarjakuvat ja kasvisruokaohjeet.

9€

30

Vegaanikeittiön käsikirjasta tuttu tekijä tarttui hampurilaishaasteeseen, ja lopputuloksena syntyi 101 mahtavaa vegepurilaisreseptiä.

Maukkaiden pihvien lisäksi kirjan ohjeilla valmistuvat niihin sopivat sämpylät, kastikkeet ja lisukkeet – jälkiruokiakaan unohtamatta!

Kotka

Näin teet tilauksesi:

Vihti Pääkaupunkiseutu

vapaaehtoiset ovat animalialle tärkeitä!

Vapaaehtoisena pääset toimimaan eläinasioiden puolesta itsellesi sopivalla tavalla. Tarvitsemme apua monenlaisiin tehtäviin. Liity vapaaehtoisten listalle: Täytä lomake verkkosivuillamme animalia.fi, niin saat tietoa oman paikkakuntasi vapaaehtoistyön mahdollisuuksista sähköpostiisi. Tule mukaan alueosastotoimintaan: Ryhmässä on voimaa! Ota yhteyttä sinua lähimpään alueosastoon ja kysy lisää. Sähköpostiosoitteet ovat muotoa paikkakunta@animalia.fi. Pää-

30 €

2€

18 €

Kajaani

Suuren kysynnän vuoksi Animalialla on nyt myynnissä haalarimerkkejä.

Merkin voi haalarin lisäksi ommella vaikka takkiin, laukkuun tai housuntaskuun.

kaupunkiseudulla toimivat myös koiraryhmä (koiraryhma@animalia.fi) sekä karhuryhmä (karhuryhma@animalia.fi).

Lisätietoja: www.animalia.fi/vapaaehtoiset.

Tervetuloa mukaan toimintaan!

Kanerva Pelli, vapaaehtoiskoordinaattori kanerva.pelli@animalia.fi puh. 09 720 6590

29 €

10 € Koirakassi

Lappalainen: Syötäväksi kasvatetut Tämän kirjan luettuasi tiedät, miten ruokasi on elänyt.

Tuomivaara: Mitä tehdä eläimille?

Kirjassa pohditaan eläinten asemaa yhteiskunnassamme.

Kassit ovat paksua ­kangasta, kestäviä ja käytännöllisiä. ­ Söpö kuva on plussaa!

POSTITSE: Animalia ry, Suvilahdenkatu 4, 00500 Helsinki PUHELIMITSE: 09 720 65911, ma–pe klo 10–15 SÄHKÖPOSTITSE: tarja.balding@animalia.fi Yli 15 € tilaukset toimitetaan postiennakolla, jolloin hintaan lisätään postiennakkomaksu 3,70 €. Kaikkiin tilauksiin lisätään postituskulut sekä 1 € käsittelykulu. Tuotteita voi ostaa myös suoraan Animalian Helsingin toimistosta, osoite yllä.

Lisää tuotteita Animalian nettikaupassa www.animalia.fi/tilaa-tuotteita

31

Auta Animaliaa auttamaan eläimiä – lahjoita vaivattomasti soittamalla!

Lahjoitusten avulla pystymme toimimaan pitkäjänteisesti ja määrätietoisesti eläinten hyväksi. Varat käytetään käytännön työhön eläinten hyväksi.

Soittamalla alla oleviin numeroihin tuet Animalian toimintaa.

Puhelinlahjoituksen avulla voit ohjata lahjoituksesi suoraan haluamaasi kohteeseen.

Tue työtämme koe-eläinten hyväksi, soita numeroon 0600 411 071 (puhelun hinta: 5,09 €/puhelu + pvm/mpm) 0600 411 072 (puhelun hinta: 10,19 €/puhelu + pvm/mpm) Tue työtämme turkiseläinten hyväksi, soita numeroon 0600 411 073 (puhelun hinta: 5,09 €/puhelu + pvm/mpm) 0600 411 074 (puhelun hinta: 10,19 €/puhelu + pvm/mpm) Tue työtämme maatalouden eläinten hyväksi, soita numeroon 0600 411 455 (puhelun hinta: 5,09 €/puhelu + pvm/mpm) 0600 411 456 (puhelun hinta: 10,19 €/puhelu + pvm/mpm) Puhelinoperaattorisi veloittaa valitsemasi lahjoitussumman seuraavassa puhelinlaskussasi. Hinnat sisältävät alv 24 %.

Aloita keräys Animalian toiminnan tukemiseksi Animalia on mukana Jelpissä, uudessa yhteisökeräyspalvelussa, jonka avulla kuka tahansa voi luoda oman keräyssivunsa tukemaan valitsemansa järjestön toimintaa. Palveluun liittyminen ja keräyssivun avaaminen on täysin ilmaista. Jelpissä voit esimerkiksi ohjata syntymäpäivä- tai häälahjasi eläinten hyväksi. www.jelpi.fi Poliisihallitus on myöntänyt rahankeräysluvan Eläinsuojeluliitto Animalialle 19.10.2012. Toimeenpanoaika on 1.1.2013–31.12.2014 ja lupa kattaa koko Suomen Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Päätöksen numero 2020/2012/3189. shutterstock