lehti eläinten asialla
1/2014
Koe-eläinkampanja
alkaa!
Turkistarhaton Suomi –näin se toteutuu
Ka
um isia
Kampa
sia
akuulumi nj
m pan kuul ja
ELÄINKOKEIDEN vähentämiseen on satojatuhansia syitä animalian uusi koe-eläinkampanja näkyy kesäkiertueen loppuun saakka. tiedotuskampanjalle on suuri tarve, sillä koe-eläinten lukumäärä on ollut nousussa vuodesta 2009. uusimmat eläinkoetilastot
ovat vuodelta 2012, jolloin tutkimuksessa ja opetuksessa käytettiin Suomessa 178 212 yksilöä. Tämän lisäksi liki 84 000 eläintä tapettiin kudosnäytteitä varten ja 140 000 eläintä eli koe-eläinlaitosolosuhteissa siitoseläiminä ja muussa tutkimuksellisessa käytössä. Vuonna 2009 varsinaisia koe-eläimiä käytettiin 108 000, seuraavana vuonna 121 000 ja vuonna 2011 luku oli 136 000. Suomella onkin satojatuhansia syitä vähentää eläinkokeita. Siihen ohjaa myös uusi koe-eläinlaki, joka astui voimaan viime elokuussa. Uusi laki tieteellisiin tai opetustarkoituksiin käytettävien eläinten suojelusta perustuu EU-direktiiviin, jonka vaatimuksia jäsenvaltiot eivät saa ylittää. Suomi ei voi vaatia esimerkiksi alkoholitutkimuksen lopettamista eläimillä, koska EU-direktiivi sallii sen. Toisaalta laki korostaa, että eläinkokeiden on oltava viimeinen keino tieteen ja tutkimuksen edistämiseen ja eläinkokeet korvaavia menetelmiä on käytettävä aina kuin mahdollista. Eläinkokeetonta tutkimusta rahoitettava
Kampanjallaan Animalia haluaa varmistaa, että Suomen hallitus sitoutuu kunnianhimoiseen tavoiteohjelmaan, joka kääntää koe-eläinten lukumäärän pysyvään laskuun. Tähän liittyy kiinteästi eläinkokeettoman tutkimuksen kehittäminen ja rahoittaminen.
Suomessa eläinkokeetonta tutkimusta edustaa Tampereen yliopiston yhteydessä toimiva vaihtoehtomenetelmäkeskus FICAM. Myös Animalian aktiivien aikoinaan perustama Juliana von Wendtin säätiö rahoittaa ja edistää vaihtoehtotutkimusta. Animalia mainostaa ja jakaa kampanjan aikana säätiön kudosluovutuskortteja, joiden avulla kerrytetään Suomeen ihmiskudospohjaista biopankkia. Lain myötä myös eläinkoesanasto muuttuu. Eläinkoe on joko ”hanke” tai ”toimenpide”, eikä koeeläimistä enää puhuta. Kampanjan toinen keskeinen tavoite onkin, että koe-eläimiä ei unohdeta yhteiskunnallisesta keskustelusta, vaikka laki häivyttää eläimet kielenkäytöstä olemattomiin. Kampanja tuo pitkästä aikaa suomalaiseen katukuvaan Animalian mainosjulisteet, joissa provosoivasti haetaan lisää koe-eläimiä Suomeen. Julisteessa myös kerrotaan, että koe-eläinten lukumäärä on kasvussa, vaikka ihmiset ehkä olettavat päinvastaista. Samalla katsoja joutuu kasvokkain eläimen kanssa, joka uhrataan tieteelle; julisteessa on vain yksi eläin, hiiri, koira tai kaniini, joka voisi yhtä hyvin olla rakastettu perheenjäsen kuin koe-eläinkin. Julisteisiin perustuvat ilmoitustaulumainokset levittävät kampanjan juuri niin laajasti ympäri Suomea kuin aktiivit niitä ehtivät kiinnittää.
Tule mukaan!
teksti
Koe-eläimet ovat kautta aikojen kiin- marianna nostaneet ihmisiä ja saaneet heidät lammi toimimaan eläinten aseman kohenkuva tamiseksi. Kampanjan aikana Ani- Juha Saxberg malia tarvitsee juuri sinua monenlaiseen toimintaan, kuten eläinkokeettomien tuotteiden ostotempauksiin, esitteiden ja kudosluovutuskorttien jakamiseen, katuperformansseihin, eläinkoe-elokuvanäytöksiin sekä tapahtumiin kirjastoissa ja kouluissa. Kampanja huipentuu erityisesti kansainvälisenä koe-eläinpäivänä 24.4., johon tarvitaan vielä ideoijia ja toteuttajia! Koe-eläimet tulevat näkymään ympäri Suomen myös kesällä osana Animalian perinteistä kesäkiertuetta. Tilaa Animaliasta jaettavaksesi esitteitä, kudosluovutuskortteja, ilmoitustaulumainoksia sekä kansanedustajille postitetkoeeläin tavia vetoomuskort.fi teja. Kampanjatuotteet tulevat myyntiin helmimaaliskuussa. Niihin pääsee tutustumaan Animalian nettikaupassa: www.animalia.fi/ tilaa-tuotteita. Voit myös tukea kampanjaa lahjoituksilla: www.animalia. fi/tue-työtämme/lahjoita. Käännetään yhdessä kehityksen suunta! Lisätietoja kampanjasta saa koeeläinvastaava Marianna Lammilta marianna.lammi@animalia.fi. 3
Pääkirjoitus
teksti salla tuomivaara • kuva vesa saarinen
Koe-eläinten puolesta kotimaassa ja kansainvälisesti viime vuonna astui voimaan kaksi merkittävää koe-eläimiä koskevaa päätöstä. Suomi sai uuden EUdirektiiviin perustuvan lain tieteellisiin tai opetustarkoituksiin käytettävien eläinten suojelusta. Uuden lain myötä Suomeen muun muassa perustettiin tieteellisiin ja opetustarkoituksiin käytettävien eläinten suojelun neuvottelukunta, jossa myös Animalia on edustettuna. EU:ssa tuli voimaan lopulta kosmetiikan eläinkoekielto. Sekä kosmetiikkateollisuuden eläinkokeet että eläinkokein testatun kosmetiikan myynti on nyt kielletty EU:ssa. Kiellon valvonta on kuitenkin puutteellista. Eläinsuojelujärjestöt pitävätkin yhä yllä eläinkokeettoman kosmetiikan standardia, johon kuuluvien yritysten eläinkokeettomuus varmistetaan puolueettoman ulkopuolisen valvojan toimesta. Nämä varmasti eläinkokeettomat tuotteet tunnistaa hyppäävä pupu -logosta. EU:n kosmetiikan eläinkoekielto avittaa eläinsuojelun etenemistä myös muualla. Venäjä ja Kiina valmistelevat pakollisista kosmetiikan eläinkokeista luopumista. Intiassa ja Israelissa on jo kosmetiikan eläinkoekielto, ja vastaavia neuvotteluja käydään useissa maissa. Eläinkoerintamalla on otettu siis joitain askelia eteenpäin, mutta useimmat koe-eläinten käyttöön liittyvät ongelmat ovat yhä olemassa. Koe-eläimiä käytetään EU:ssa vuosittain noin 11,5 miljoonaa. Se tarkoittaa, että EU:ssa kuolee joka kolmas sekunti eläin opetus- tai tutkimuskäytössä. Suomessa koe-eläinten määrä on ollut kasvussa useiden vuosien ajan. Eläinkokeissa aiheutetaan eläimille jopa vakavaa kipua ja kärsimystä. Lisäksi kivunlievityksessä on puutteita. Koe-eläimet elävät usein ahtaissa
2
ja virikkeettömissä tiloissa. Tarvitsemme keskustelua siitä, millaisin perustein eläinkokeita saa tehdä ja kuinka voimakasta kärsimystä eläimille saadaan erilaisten tavoitteiden tähden aiheuttaa. Sekä Suomessa että EU:ssa yleisesti tarvitaan kunnianhimoisia, sitovia toimenpideohjelmia koe-eläinten määrän vähentämiseksi. Tämä tarkoittaa myös tutkimusrahoituksen suuntaamista eläinkokeettomiin menetelmiin. Eläinkokeille on jo olemassa
”Koe-eläimiä käytetään EU:ssa vuosittain noin 11,5 miljoonaa.” moderneja ja luotettavia vaihtoehtoja, mutta niitä tarvitaan vielä paljon lisää. Animalia käynnistää tänä keväänä tiedotuskampanjan eläinkokeista. Eurovaaliehdokkailta puolestaan kerätään kaikissa EU-maissa allekirjoituksia eläinsuojelusitoumukseen, jossa on tavoitteet myös eläinkokeiden määrän vähentämiseksi ja vaihtoehtomenetelmien edistämiseksi. Koe-eläinkampanjan yksi huipennus on kansainvälisenä koe-eläinpäivänä 24.4., jolloin toivomme kaikkien animalialaisten olevan mukana tapahtumissamme ympäri Suomea. Tämän jälkeen kampanja näkyy myös kesäkiertueen teemana. Eurovaalikentillä puolestaan kierretään EU-vaaliehdokkaiden kanssa etenkin toukokuussa. Tervetuloa mukaan – kaikkien panosta tarvitaan! Salla Tuomivaara, Animalian toiminnanjohtaja
Sisällys1/2014
02 04 06
Eläinkokeiden vähentämiseen on satojatuhansia syitä
Pääkirjoitus
Ajankohtaista
09
Vieraskynä: Nina Malmberg
11
Eläinsuojelu jakaa suomalaismeppejä
12
Empaattinen kuin rotta
= kannessa Kannen kuva: shutterstock
4
ANIMALIA-LEHTI, 38. VUOSIKERTA JULKAISIJA: Eläinsuojeluliitto Animalia PÄÄTOIMITTAJA: Laura Uotila,
laura.uotila@animalia.fi
TOIMITUSSIHTEERI:
20
Taija Rinne, p. (09) 7206 5914 taija.rinne@animalia.fi TAITTO: Vera Liinasaari, p. 040 753 2663 vera.liinasaari@gmail.com OSOITTEENMUUTOKSET:
Tarja Balding, p. (09) 7206 5911 tarja.balding@animalia.fi PAINOPAIKKA:
Miktor Oy, Helsinki ISSN 0783-9170 ILMESTYMISAIKATAULU:
Nro 1 helmikuu, nro 2 toukokuu, nro 3 syyskuu, nro 4 marraskuu. Seuraavaan numeroon tarkoitetun materiaalin tulee olla perillä toimituksessa 7.4.2014 mennessä. AINEISTOT lähetetään lehti@animalia.fi tai osoitteella: Animalia-lehti, Suvilahdenkatu 4, 00500 Helsinki. ILMOITUSMYYNTI:
Ninni Pekkala, p. 045 7750 1570 ILMOITUSHINNAT:
Katso ilmoitushinnat www.animalia.fi LISÄVELOITUKSET: Värierottelut veloitetaan erikseen, määräyspaikkakorotus 20 %, liitteiden hinnat sovitaan erikseen. RAJOITUKSET: Etusivulla ei julkaista ilmoituksia. ALENNUKSET: Toistoalennus: 1. toisto 10 %, seuraavat 20 %, auktorisoidut mainostoimistot 15 %.
18
ILMOITUSTEN PERUUTTAMINEN:
Peruutukset viimeistään seitsemän (7) vuorokautta aineiston jättöpäivän jälkeen toimitussihteerille. REKLAMAATIOT: Kirjallisena 14 vuoro kauden aikana ilmestymispäivästä lukien. IRTONUMEROMYYNTI:
Akateeminen kirjakauppa. ANIMALIA-LEHTI PIDÄTTÄÄ OIKEUDEN LYHENTÄÄ JA MUOKATA JUTTUJA.
14 18 20 22 23
Kuluttajat, kauppiaat ja kansanedustajat – näin Animalia edistää turkistarhatonta Suomea
64 miljardia eläintä lautasillamme
Animalian järjestämä piirustuskilpailu oli menestys!
Maatilan tyttö muisti testamentissaan eläimiä
Kirjavinkit
24
Jacques Derrida – postmodernia kritiikkiä
26
Animalia testaa: vegaaniset langat
27
Vapaaehtoistyötä hallituksen kautta
28
Vegepalsta: Mahtavat, maistuvat linssit!
30
Animaalit kautta maan: Itä-Lappi
31
AnimaliaShop: Lahjaksi itselle tai ystävälle!
Artikkelien lainaaminen eläinsuojelua edistäviin tarkoituksiin sallittu. Lähde mainittava. TOIMISTO: Suvilahdenkatu 4, 00500 Helsinki ASIAKASPALVELU:
p. (09) 720 6590, päivystys ma–pe kello 10.00 –15.00 e-mail: animalia@animalia.fi internetsivut: www.animalia.fi. JÄSENMAKSUT: Tukijäsen: 32 € / vuosi, vähävaraiset: 25 € / vuosi, nuorisojäsen (alle 18 v.): 20 € / vuosi, kuukausijäsen: 5 € / kk, ainaisjäsen: 640 €, yhteisöjäsen: 250 € / vuosi. Sampo 800018-2105644 IBAN: FI71 8000 1802 1056 44 SWIFT: DABAFIHH Kirjoita viestiksi nimesi ja osoitteesi. LAHJOITUKSET: Nordea 101130-260629 IBAN: FI24 1011 3000 2606 29 SWIFT: NDEAFIHH TESTAMENTIT: Tiedustelut, p. (09) 7206 5911, tarja.balding@animalia.fi RAHANKERÄYSLUPA:
Luvan myöntäjä: Poliisihallitus Toimenpanoaika ja alue: 1.1.2013–31.12.2014 koko Suomi Ahvenanmaata lukuun ottamatta Päätös nr ja pvm: 2020/2012/3189 19.10.2012
Sisällysluettelon kuvat: Ingimage ja riina laine
5
Ajankohtaista
koonnut laura uotila
wto piti hyljekiellon voimassa
ingimage
maailman hylkeet saivat merkittävän erävoiton: Maailman kauppajärjestö wto on linjannut, että EU:n päätös kieltää hyljetuotteiden tuonti saa jäädä voimaan. Vaikka Kanada aikoo valittaa WTO:n päätöksestä kilpailulainsäädännön vastaisena, on WTO:n päätös historiallinen erityisesti siksi, että Maailman kauppajärjestö perustelee päätöstään osin eläinsuojelullisista syistä. Lopullinen ratkaisu asiaan saataneen vasta lähivuosina. Kiellon ulkopuolelle jäävät yhä hyljetuotteet, jotka ovat peräisin alkuperäiskansojen tai kalastuksen tuhojen torjumiseksi tehtävästä hylkeenpyynnistä.
eu:ssa käytetään miljoonia koe-eläimiä tuoreet eu-tilastot kertovat, että vuonna 2011 unionin alueella käytettiin lähes 11,5 miljoonaa koeeläintä. Laskua edellisestä tilastosta vuodelta 2008 on 4,3 prosenttia. Suurimmat eläinkoemaat ovat Ranska, Saksa ja Iso-Britannia. Niissä käytettiin 55 prosenttia kaikista EU:n alueen koe-eläimistä. Eniten koe-eläiminä käytettiin hiiriä (61 %) ja rottia (14 %). Voimakkainta kasvua oli kalojen käytössä.
Laatuvastuu tuli – PARANEEKO SIKOJEN HYVINVOINTI?
suomalainen sikateollisuus aloitti alkuvuodesta näkyvän markkinointikampanjan Laatuvastuu-järjestelmästä. Sivun kokoiset ”Läpinäkyvyyttä sianlihan alkutuotantoon” -mainokset näkyivät suurimmissa sanomalehdissä sekä monilla verkkosivuilla. Mainokset perustuivat taulukkoon, jossa vertailtiin erilaisia sianlihan
tuotantotapoja. Laatuvastuu on kansallinen laatujärjestelmä, joka ylittää lain vaatimustason tietyillä osa-alueilla – eläinten hyvinvointi ei niihin kuitenkaan kuulu. Laatuvastuu-järjestelmän takana on Eläintautien torjuntayhdistys (ETT). Järjestelmä perustuu ETT:n ylläpitämään sikaloiden terveysluokitusrekisteriin eli Si-
www.kosmetiikkaethicalchoice.com
6
Ajankohtaista Laatuvastuu ei saanut hyväksyntää eläinten hyvinvoinnista kertovana merkintänä.
Järjestelmä ei kuitenkaan aseta eläinten hyvinvoinnille vaatimuksia, jotka ylittäisivät lainsäädännön minimitason vaatimukset. Lainsäädännön vaatimukset ylittyvät ainoastaan kuolleisuuden ja ruhojen hylkäyksien raja-arvojen osalta. Tämä ei kuitenkaan Eviran mielestä ollut riittävä peruste sille, että järjestelmän voitaisiin katsoa ylittävän huomattavasti kansallisen lainsäädännön vaatimukset sikojen hyvinvoinnin suhteen, ja siten se ei voi toimia hyvinvointimerkintänä. Laatuvastuu sai kansallisen laatujärjestelmän hyväksynnän vain eläinten terveyttä ja osin kansanterveyttä koskevista osista. Laatuvastuuta ei saa siis markkinoida eläinten hyvinvointimerkkinä, koska sitä se ei ole. Sen sijaan se kertoo eläinten terveyden valvonnasta ja elintarviketurvallisuudesta.
anna ääni eläimille eurovaaleissa eu:ssa tehdään paljon eläinten kannalta merkittäviä päätöksiä. Jokaisen eläimistä huolta kantavan äänestäjän on tärkeää tutustua sekä puolueiden että ehdokkaiden eläinsuojelukantoihin ennen äänestämistä. Elainpolitiikka.fi-sivustolta löydät jo nyt runsaasti apua sopivan ehdokkaan etsimiseen. Avaamme vaalien kynnyksellä myös vaalikoneen yhteistyössä kattojärjestömme Eurogroup for Animalsin sekä SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liiton kanssa.
Vaalipäivä on 25.5.2014
animalian arkisto
Lähes 1,7 miljoonaa euroa markkinointiin
kavaan, joka on toiminut vuodesta 2003. Järjestelmään kuuluminen ei ole sikaloille pakollista, mutta jo yli 97 prosenttia Suomessa tuotetusta sianlihasta on Sikavatiloilla tuotettua. Kansallisen laatujärjestelmän hyväksymisestä vastaa Suomessa Evira. Laatuvastuun laatijat olisivat halunneet sen toimivan myös eläinten hyvinvoinnista kertovana merkintänä, mutta Evira ei asiaa hyväksynyt. Evira toteaa päätöksessään, että eläinten hyvinvoinnin osalta järjestelmä perustuu suurimmaksi osaksi seurantaan ja suunnitelmien laadintaan.
Kun järjestelmä hyväksyttiin kansalliseksi laatujärjestelmäksi, aukeni myös EU:n menekinedistämistukien haku. Laatuvastuun menekinedistäminen saikin huimat tuet marraskuussa: EU myönsi 844 000 euroa kolmivuotiseen sianlihan kansallisesta laatujärjestelmästä kertovaan hankkeeseen. Hankkeen kokonaisbudjetti on 1,688 miljoonaa euroa, josta EU kattaa puolet. Toinen puoli rahoituksesta tulee Suomen valtiolta ja lihayrityksiltä Laatuvastuu erottelee suomalaisia sikatiloja vain hyvin vähän toisistaan. Järjestelmä tuleekin toimimaan lähinnä suomalaisen sianlihan erottelijana ulkomaisesta lihasta. Edelleenkään kaupan hyllyä tutkiessa ei siis voi saada selvyyttä siitä, onko jokin suomalainen possu elänyt edes vähän paremmissa oloissa kuin toinen – luomumerkintää lukuun ottamatta.
paras juttu numeron 4/2013 parhaaksi jutuksi äänestettiin artikkeli ”Eläinkokeet tienhaarassa”. Kirja-arvonnassa onni suosi Elina Saastamoista. Onnea voittajalle ja kiitos kaikille äänestäneille!
Mikä on tämän lehden paras juttu? Kerro mielipiteesi 7.4.2014 mennessä, niin olet mukana Vapauta eläimet valinnoillasi -kassin arvonnassa. Lähetä vastauksesi, nimesi sekä osoitteesi sähköpostitse lehti@animalia.fi (sähköpostin otsikko: Paras juttu 1/2014) tai postitse Animalia, Suvilahdenkatu 4, 00500 Helsinki.
Sanottua ”Pääosa soijasta tuotetaan sian ja siipikarjan rehuksi ja lisäksi soijaa löytyy esimerkiksi valmisruoista. Soijavalmisteiden, kuten tofun tai soijakastikkeen osuus soijan kulutuksesta on pieni.” – WWF:n ekologinen jalanjälki -ohjelman päällikkö Jussi Nikula, Iltalehti 14.1.2014
7
Ajankohtaista Kutsu vuosikokoukseen Eläinsuojeluliitto Animalian vuosikokous pidetään lauantaina 29. maaliskuuta 2014 kello 15.30 alkaen Perhetalo Betaniassa (Perämiehenkatu 13, Helsinki, käynti Merimiehenkadun puolelta). Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset vuosikokousasiat. Vuosikokoukseen ovat tervetulleita kaikki Animalian jäsenet. Ilmoittautumista toivotaan tarjoiluiden takia 21.3. mennessä: kanerva.pelli@animalia.fi tai p. 09 720 6590. Animalian hallitukseen voi asettua ehdolle 15.3. asti. Hallitustyöskentely vaatii aitoa kiinnostusta eläinasioihin ja halua sitoutua tärkeään työhön. Ehdotukset lähetetään osoitteeseen salla.tuomivaara@animalia.fi. Animalian hallitus
animalian kevätpäivät helsingissä 29.–30.3.
animalian kevätpäivät kokoaa jälleen aktiivit ja jäsenet yhteen. Tervetuloa mukaan suunnittelemaan kampanjoita, oppimaan kuinka voit edistää eläinsuojelu- ja eläinoikeusasiaa entistä tehokkaammin sekä tapaamaan samanhenkisiä ihmisiä ympäri Suomen! Ohjelmassa mm. lauantaina Birgitta Wahlbergin luento aiheesta eläinten oikeudellinen asema ja sunnuntaina kouluvierailukoulutus.
Ilmoittautumiset 17.3. mennessä sekä lisätietoja: animalia.fi/kevatpaiva
taija rinne aloitti viestintäpäällikön sijaisena animalian viestintäpäällikkö Vesa Saarinen jäi opintovapaalle vuoden alussa. Saarisen sijaisena toimii heinäkuun loppuun asti Taija Rinne. Hänet tavoittaa sähköpostitse taija.rinne@animalia.fi tai puh. (09) 7206 5914. www.runsaudensarvi.net
Aleksanterinkatu 30 �� 33�00 �a��ere 03-2�2�479
Ani�alian jäsenkortilla
-�0%
alennusta
Kasvisruokaaineksia
eläinystävälliseen herkutteluun
Eläinystävällisiä asianajopalveluja! Asianajotoimisto Streng Ky Linnankatu 2, 00160 Helsinki Puh. 09 7269 6730, Fax 09 6227 6228 joonia.streng@strenglaki.fi www.strenglaki.fi
Uutuus vegaaneille!
8
teksti Nina Malmberg • kuva Onni Koivisto
Vieraskynä
Taistelua hiljaa kärsivien puolesta! olen katsonut vasikan kauhusta väriseviin silmiin, kun se odottaa teurastamon karsinassa vuoroaan. Aistinut sen tietävän, että tämä on sen viimeinen matka. Viimeinen, vaikka sen elämä on vasta alussa. Se vieroitettiin emästään vain parin päivän ikäisenä siksi, että me ihmiset saisimme juoda sille tarkoitettua maitoa. Olen kuullut, kuinka vasikka ja emä huutavat hätäänsä ja ikäväänsä. Eikä kukaan välitä. Kuulevat kyllä, mutta raha puhuu kovempaa. Olen nähnyt kuvia, jotka ovat saaneet sydämeni jättämään lyöntejä väliin ja kyyneleet valumaan poskiani pitkin. Kuvia, joissa eläimet kärsivät eläinkokeiden uhreina. Minua pyydettiin kertomaan, miksi teen tv-ohjelmia eläinsuojelullisista kysymyksistä ja miksi halusin selvittää Yle TV2:n Silminäkijään koe-eläintilannetta Suomessa. Se on minun keinoni vaikuttaa. Avata ihmisten silmiä, koskettaa heidän oikeudentajuaan, sydäntään. Me riistämme eläimiltä oikeudet, orjuutamme ja rääkkäämme niitä. Eläimet tarvitsevat äänitorvia. Meitä jotka näemme, tunnemme ja aistimme niiden kärsimyksen ja tuskan. Eläimiä ei ole luotu vain meitä varten! Niillä on oikeus turvalliseen, hyvään ja lajityypilliseen elämään. Ihan niin kuin meillä ihmisillä. Tein vuonna 2008 tehotuotannosta ohjelman Lihansyöjän vatsanpurut ja lopetin kaiken lihan syömisen. Eläinsuojelulakimme mahdollistaa niin käsittä-
mättömiä asioita, että en halua osallistua siihen. En halua lautaselleni elämätöntä elämää tehotuotantohelveteistä. Tein myös ohjelman eläinkokeista kuusi vuotta sitten. Kauneuden hinta -jakso kertoi jo tuolloin, että eläinkokeille on olemassa vaihtoehto. Maljalla tehtävissä solukokeissa käytetään ihmissolupohjaisia kudos- ja elinmalleja. Jo silloin oli tutkimuksia, jotka todistivat
”Eläimiä ei ole luotu vain meitä varten!” eläinkokeiden olevan epävarma keino selvittää lääkkeiden tai kemikaalien turvallisuutta. Samoin tiedettiin, että eläimettömät mallit ovat edullisempia ja luotettavampia. Yksinkertaista. Minäkin luulin, että pikkuhiljaa lakimuutosten kautta eläinkokeista luovuttaisiin. Kaikkea järkeä vastaan koe-eläinten käyttö on vain lisääntynyt sekä EU:ssa että Suomessa. Myöskään tehotuotannossa eläinten elämä ei ole juurikaan parantunut. Asenteet ja laki pitää saada sellaisiksi, että eläimet saavat niille kuuluvat oikeudet ja aseman. Eläimet tarvitsevat meitä! Nina Malmberg Kirjoittaja on toimittaja
9
Kuva Virpi Mikkonen
KOTIMAISEN JALOTOFUN tuotannossa ei koskaan käytetä eläinperäisiä ainesosia – siksi se onkin vastuullisen herkullista.
Eläinsuojelu jakaa suomalaismeppejä euroopan parlamentissa tehdään enemmän eläimiin liittyviä päätöksiä kuin moni arvaakaan. miten parlamentin suomalaisedustajat ovat kuluvalla kaudella äänestäneet eläinsuojeluun liittyvissä asioissa? teksti Jarkko Minkovitsch • kuvat pietro naj-oleari
E
rityisesti neljä äänestystä erotteli jyvät akanoista. Nämä olivat koe-eläindirektiivin muutosehdotukset, härkätaisteluiden EU-tuet, Islannin valaanpyynti ja EU:n eläinten hyvinvointistrategia. Kesällä 2010 parlamentti äänesti Islannin EU-jäsenyysneuvotteluista. Neuvotteluja koskevaan päätöslauselmaan ehdotettiin lisättäväksi kohta, jossa EU ”vaatii, että Islanti lopettaa kokonaan valaiden pyynnin ja luopuu kaikista kansainväliselle valaanpyyntikomitealle esittämistään ehdoista”. Ehdotus hyväksyttiin äänin 323– 272. Suomalaismepeistä valaiden puolesta äänestivät Satu Hassi, Heidi Hautala, Sirpa Pietikäinen, Liisa Jaakonsaari ja Mitro Repo. Muut mepit kannattivat Islannin oikeutta valaanpyyntiin. Vuonna 2010 EU hyväksyi uuden koeeläindirektiivin. Direktiivi piti sisällään niin hyvää kuin huonoakin, eikä parlamentti hyväksynyt sitä suoraan. Direktiiviin ehdotettiin kolmea muutosta. Ensimmäinen olisi sallinut jäsenmaiden ottaa käyttöön direktiiviä tiukempia kansallisia
Kesällä 2012 hyväksyttiin eläinten koe-eläimiä koskevia eläinsuojelusäädöksiä. Toinen ehdotus olisi rajoittanut kä- suojelua ja hyvinvointia koskeva Euroodellisillä apinoilla tehtäviä eläinkokeita. pan unionin strategia seuraaville kolKolmanneksi vaadittiin, että eläinkokeille melle vuodelle. Vaikka strategiassa oli vaihtoehtoisia menetelmiä tulee käyttää monia hyviä uudistuksia, sille esitettiin aina, kun se on mahdollista. Kaikki vaihtoehtoista päätöslauselmaesitystä. kolme ehdotusta tyrmättiin äänestyk- Ensinnäkin strategiaan pyrittiin kirjaasissä. Kaikkien muutosehdotusten puo- maan ponnistelut kloonatuista eläimistä ja niiden jälkeläisistä valmistetlesta äänestivät Satu Hassi, tujen tuotteiden myynnin Heidi Hautala, Sirpa Pietikieltämiseksi. Toiseksi käinen ja Timo Soini. Lue lisää olisi haluttu tarkistaa Samana syksynä suomalaismeppien eläinkuljetuslainäänestettiin vielä säädäntöä, erityihärkätaisteluista. eläinsuojelutoimista sesti tuotantoParlamentin vihsekä äänestyseläinten kuljetusreät ehdottivat, ten pituuksiin liitettei lihatuotankäyttäytymisestä tyen. Uusi strategia non erikoistukea sivulta tuli voimaan, mutta jaettaisi kuolemaan elainpolitiikka.fi/eu eläinsuojelun kanjohtavissa härkätaisnalta parempi esitys hyteluissa käytettäviin härlättiin äänin 226–421. Eläinkiin. Muutosehdotus hylätystävällisempää päätöslauselmaa tiin äänin 321–263. Härkätaistelun tukien poistamisen puolesta äänestivät kannattivat Satu Hassi, Heidi Hautala, Satu Hassi, Heidi Hautala, Timo Soini, Sirpa Pietikäinen, Liisa Jaakonsaari sekä Liisa Jaakonsaari sekä Hannu Takkula. Riikka Pakarinen. 11
Empaattinen kuin teksti Marianna Lammi kuva Ingimage
12
ROTTA chicagon yliopistossa tehdyn käyttäymistutkimuksen tulokset kertovat sen, mitä lemmikkirotat ovat osoittaneet iät ja ajat: rotta on empaattinen eläin.
”
Tutkimusryhmä uskaltaakin lopussa päätellä, että rotilla on kyky empaattiseen ja toisen hyvään tähtäävään käytökseen.
I
hmisen uskottiin pitkään olevan ainoa laji, joka kykenee tuntemaan empatiaa toisia kohtaan. Sittemmin monella eläinlajilla on todistettu olevan empaattisia taipumuksia, mikä on osaltaan häivyttänyt kuvitteellista rajaa ihmisten ja muiden eläinten välillä Chicagon yliopiston poikkitieteellinen tutkimusryhmä selvitti rottien prososiaalista, eli toisille myönteisiä seuraamuksia tuottavaa käytöstä tutkimuksella, jossa tarkkailtiin rottien halukkuutta vapauttaa läpinäkyvään säiliöön suljettu lajitoveri. Yhdelle verrokkiryhmälle säiliöön oli laitettu rotan häkkitoveri, yhdelle ryhmälle lelurotta ja yhden testiryhmän säiliö oli tyhjä. Tutkimuksen ensimmäinen vaihe kesti 12 päivää ja koe suoritettiin kerran päivässä. Osalle rotista oven avaamismekanismi piti opettaa. Rotat käyttäytyivät selvästi eri tavalla kokeessa, jossa säiliöön oli suljettu toinen rotta. Ne liikkuivat eniten säiliön läheisyydessä ja osoittivat eniten innokkuutta säiliön avaamiseen. Säiliön avanneiden rottien määrä kasvoikin vain tässä ryhmässä, samoin avaamisprosessi nopeutui tutkimuksen kuluessa juuri tämän ryhmän rotilla. 23 rottaa 30:stä avasi oven minuuteissa. Muissa ryhmissä vain viisi rottaa 40:stä ylipäätään avasi säiliön oven.
Lajitoveri herkkuja tärkeämpi
Kokeen aikana rottien ääntelyä tarkkailtiin ultraäänilaitteella. Ryhmässä, jossa säiliöön oli vangittu toinen rotta, huolestumisääntelyä oli ylivoimaisesti eniten: 15 prosenttia kaikesta ääntelystä. Tämä viittaa vapaiden rottien stressitasoon ja huoleen vangitun rotan puolesta. Rottien aktiivinen toiminta puolestaan osoittaa, että ne eivät ainoastaan jaa lajitoverin tunnetilaa, vaan ne pyrkivät myös toimimaan toisen hyväksi. Rotat jähmettyivät oven avattuaan tutkimusjakson alkupäivinä, mikä kertoo niiden pelästyneen syntynyttä ääntä. Myöhemmin rotat eivät enää reagoineet ääneen, joten toiminta ja sen seuraus oli odotettua. Peruskokeen lisäksi rottia testattiin olosuhteissa, joissa lasi eristi vapaan rotan säiliöstä, joka oli joko tyhjä tai piti sisällään
lajitoverin. Tarkoitus oli selvittää, motivoiko rottia säiliön avaamiseen sosiaalinen kanssakäyminen toisen rotan kanssa vai onko käytös epäitsekästä. Kaksi rottaa 12:sta avasi tyhjän säiliön, mutta kaikki avasivat säiliön, jossa oli toinen rotta. Käytös ei muuttunut 29 päivää kestäneen kokeen aikana, vaikka rotat eivät päässeet leikkimään keskenään. Toisessa modifikaatiossa rotalla oli avattavana kaksi säiliötä, joista toinen oli joko tyhjä tai sisälsi rotan, toinen sisälsi aina suklaata. Suklaalle lajityypillisesti persot rotat napostelivat kokeen ulkopuolella hyvällä ruokahalulla seitsemän suklaapalaa, mutta tilanteessa, jossa lajitoveri oli vangittuna, vapaa rotta vapautti ensin kumppaninsa ja jakoi suklaan tämän kanssa yli puolessa tilanteista. Rotat jakoivat viisi suklaalastua niin, että vapautettu rotta sai suklaata vähän vähemmän kuin vapauttajansa.
Toisen hyvä rotan päämääränä
Lopputuloksena tutkijat toteavat, että käyttäytymistutkimus osoittaa melko varmasti rottien toimineen tietoisesti lajitoverinsa vapauttamiseksi. Tutkimusryhmä uskaltaakin lopussa päätellä, että rotilla on kyky empaattiseen ja toisen hyvään tähtäävään käytökseen. Tiedemaailmassa tällainen kanta on yhä kiistanalainen. Kuitenkin tiedetään, että empaattinen hoivaaminen on tärkeä osa nisäkäsemon ja poikasten välistä suhdetta ja että se vaikuttaa voimakkaasti poikasten selviytymismahdollisuuksiin. Hoivaamistaipumus on kehittynyt sosiaalisilla eläinlajeilla empaattiseksi tunnetilaksi ja kyvyksi viestiä monipuolisesti lajitovereiden kanssa. Sitä paitsi empatian tuottavat erilaiset hermostolliset ja hormonaaliset, aivokuorenalaiset järjestelmät, joiden kehittyminen on ollut pakollista eläinlajien sopeutumiselle uusiin olosuhteisiin ja sitä kautta selviytymiselle. Empatialla on paikkansa nisäkkäiden evoluutiossa. Lähde: Bartal, Decety ja Mason: Helping a Cagemate in Need: Empathy and Prosocial Behavior in Rats. Science 334 (6061): 1427–1430. 13
KULUTTAJAT,
KAUPPIAAT JA
KANSAN-
EDUSTAJAT – näin Animalia edistää turkistarhatonta Suomea
animalian tavoitteena on turkistarhaton suomi. animalia edistää tavoitetta kohtaamalla kuluttajia ja olemalla yhteydessä sekä vaatebisnekseen että poliittisiin päättäjiin. teksti Vesa Saarinen • kuvat animalian arkisto, sirpa Kaajakari, teppo lahti
V
iime vuonna päättynyt Turkistarhaton Suomi -kansalaisaloitekampanja teki historiaa. Kampanja oli ensimmäinen eduskunnassa käsitelty suomalainen kansalaisaloite. Se myös kiritti keväällä 2013 suomalaiset ennennäkemättömään keskusteluun turkistarhauksesta: koskaan aiemmin turkistarhauksesta ei ole keskusteltu niin monipuolisesti kuin viime vuonna. Politiikkaan vaikuttaminen ei ole ainoa tapa edistää turkistarhatonta Suomea. Animalia tekee vaikuttamistyötä paitsi poliitikkojen, myös kuluttajien ja vaateteollisuuden suuntaan. Viestejä turkiseläinten kannalta paremmasta tulevaisuudesta kuuluu joka suunnalta. Poliittisen vaikuttamisen näkökulmasta hyvä uutinen on se, että monet Euroopan maat ovat lakkauttaneet turkistarhauksen eettisistä syistä. Sama olisi Suomessakin mahdollista. Mitä useampi maa tekee päätöksen turkistarhauksen
lakkauttamista, sitä suuremmaksi kasvaa paine myös meillä. Turkittoman vaateteollisuuden kannalta oli puolestaan kannustavaa, että suomalaisen Saga Fursin järjestämän turkishuutokaupan myynti lässähti joulun alla neljäsosaan vuoden takaisesta. Myös muotibisneksessä on aiheita iloon. Esimerkiksi Kiinassa järjestettiin viime tammikuussa suuri turkiton muotinäytös, johon osallistui kymmeniä paikallisia julkkiksia. Kuluttajat puolestaan ovat yhä tietoisempia tuotteiden alkuperästä. Turkisteollisuuden epäkohdista puhutaan entistä useammin paitsi verkossa, myös televisiossa ja lehdistössä. Animalia on varma siitä, että turkistarhaus Suomessa loppuu – ennemmin tai myöhemmin. Jotta tavoite toteutuu, Animalia tekee työtä niin poliitikkojen kuin kauppiaiden ja kansalaisten parissa. Seuraavassa tuoreimpia kuulumisia askeleista kohti turkistarhatonta Suomea.
15
Jos vaatesuunnittelijat, vaatemerkit sekä vaateketjut päättäisivät luopua turkistuotteista, loppuisi myös suomalainen turkisteollisuus.
Poliittinen vaikuttaminen
Turkistarhauksen lakkauttamiseen tähdännyt kansalaisaloite ei saanut eduskunnan enemmistön kannatusta, mutta istuvan hallituksen ministereistä moni oli valmis lakkauttamaan epäeettisen turkistarhauksen. Myös moni turkistarhauksen lakkauttamista vastustanut kansanedustaja oli valmis vaatimaan tiukennuksia eläinsuojelulain uudistamiseen. Poliitikkojen lupaukset turkiseläinten olojen parantamisesta punnitaan, kun eduskunta saa käsiteltäväkseen hallituksen valmistelussa olevan eläinsuojelulain kokonaisuudistuksen. Pelkona kuitenkin on, että uudistusta ministeri Jari Koskisen (kok.) johdolla valmisteleva maa- ja metsätalousministeriö ei saa lakiesitystä ajoissa valmiiksi. Myös turkiseläinten suojelua koskeva asetus on parhaillaan uudistettavana. Tuleva eläinsuojelulakikaan ei tule vaatimaan turkistarhauksen lakkauttamista, mutta Animalia tekee työtä, jotta laki ylipäätään valmistuu, ja jotta se sisältäisi edes pieniä askeleita kohti turkistarhatonta Suomea.
Miten Animalia tekee poliittista vaikuttamistyötä?
Animalia osallistuu lakia valmistelevien ryhmien työskentelyyn ja antaa lausuntoja. Animalia tapaa kansanedustajia ja puolueita. Mitä sinä voit tehdä?
Tue puolueita ja poliitikkoja, jotka ovat sitoutuneet turkistarhauksen lakkauttamiseen. Vaikuttamisen mahdollisuuksia + Turkisaihe on tullut istuvalle eduskunnalle tutuksi, ja aloitteen käsittelyn yhteydessä monet kansanedustajat vaativat parannuksia turkiseläinten oloihin. + Eläinsuojelulain uudistus on kirjattu istuvan hallituksen ohjelmaan. Vaikuttamistyön haasteita - Eläinsuojelulain uudistus saattaa viivästyä. - Kansanedustajien selvä enemmistö kannattaa turkistarhausta.
Vaikuttaminen muotibisnekseen ja vaateteollisuuteen
Jos vaatesuunnittelijat, vaatemerkit sekä vaateketjut päättäisivät luopua turkistuotteista, loppuisi myös suomalainen turkisteollisuus. Vaateteollisuuden alkupäässä trendit vaihtuvat nopeasti. Yhtenä vuonna muotisuunnittelijat käyttävät enemmän turkistuotteita kuin toisena. Viime vuonna turkiksia käytettiin valitettavan paljon, mutta tänä vuonna todennäköisesti vähemmän. Vaatemerkkien talvikuvastoissa sekä suomalaisessa katukuvassa näkee valitettavan usein turkiksia talvitakkien hupunreunasomisteina. Vaikka monet merkit ovat luopuneet turkistuotteista, riittää eläinsuojelujärjestöillä työtä vaatemerkkien ja -teollisuuden parissa vielä vuosiksi. Vaateteollisuuden viimeisenä portinvartijana ovat vaatekaupat ja muotiliikkeet. Mitä useampi niistä päättää, ettei ota valikoimiinsa turkistuotteita, sitä vikkelämmin myös vaateteollisuus vähentää turkisten käyttöä.
Miten Animalia edistää turkitonta vaateteollisuutta?
Animalia ylläpitää turkittomien vaateliikkeiden listaa osoitteessa turkittomatliikkeet.fi. Kansainvälisesti Animalia pyrkii vaikuttamaan erityisesti suuriin vaateyrityksiin. Mitä sinä voit tehdä?
Ota yhteyttä vaateliikkeeseen tai vaatevalmistajaan ja toivo heiltä sitoutumista turkittomuuteen. Vaikuttamisen mahdollisuuksia + Yrityksiin kohdistuva kansainvälinen kampanjointi on tehokas tapa muuttaa niiden toimintaa. + Yhdenkin suuren vaatemerkin tai -ketjun muuttuminen turkittomaksi on hyvä uutinen miljoonille eläimille ja näyttää esimerkkiä muille yrityksille. Vaikuttamistyön haasteita - Työ on kansainvälistä. - Turkisteollisuus tekee ahkeraa lobbaustyötä tuotteidensa puolesta.
Vaikuttaminen kansalaisiin
Animalian perustyötä on ihmisten tapaaminen sekä suomalaisten kulutuskäyttäytymiseen vaikuttaminen. Tässä työssä Animalian vapaaehtoisilla on tärkeä rooli. Yksittäisten kansalaisten tavoittaminen on sosiaalisen median aikana helpompaa ja nopeampaa kuin koskaan. Se antaa myös Animalialle mahdollisuuden vaikuttaa suoraan kuluttajiin: kun tieto turkiseläinten huonoista oloista lisääntyy, jättää yhä useampi suomalainen turkissomisteisen takin ostamatta. Vaikka yksittäiset valinnat eivät vielä maailmaa pelasta, on tärkeää, että eläinten hyvinvoinnista huolestuneet suomalaiset pitävät ääntä eläinten puolesta. Animalia haluaa kannustaa kaikkia paitsi olemaan yhteydessä poliitikkoihin, vaatekauppoihin ja muotimerkkeihin, myös tulemaan mukaan yhteiseen työhön eläimille paremman huomisen puolesta.
Miten Animalia vaikuttaa kansalaisiin?
Animalialaiset ympäri Suomea jakavat tietoa ja tapaavat ihmisiä erilaisissa tapahtumissa. Animalia järjestää koulutuksia ja seminaareja sekä pitää ääntä ajankohtaisista asioista. Mitä sinä voit tehdä?
Tee niin eläineettisiä kulutusvalintoja kuin pystyt, osallistu eläinsuojelutyöhön ja kannusta muita samaan. Vaikuttamistyön mahdollisuuksia + Kuluttajat voivat valinnoillaan vaikuttaa erityisesti toisiin ihmisiin. + Vaateliikkeet ja muotiteollisuus kuuntelevat asiakkaidensa mielipiteitä. Vaikuttamistyön haasteita - Yksin ei voi maailmaa muuttaa. - Ihmisten tietoisuus turkiseläinten oloista on vielä vähäistä.
Vaikka yksittäiset valinnat eivät vielä maailmaa pelasta, on tärkeää, että eläinten hyvinvoinnista huolestuneet suomalaiset pitävät ääntä eläinten puolesta.
miljardia
eläintä lautasillamme joka vuosi maailmassa tapetaan yli 64 miljardia eläintä ihmisten ruuaksi. lihankulutus jatkaa vuosittaista kasvuaan, vaikka lihantuotannon ongelmat ovat yhä paremmin tiedossa. teksti Laura Uotila • kuvat ingimage
A
lkuvuodesta julkaistu Meat Atlas – Facts
and figures about the animals we eat -raportti kokoaa yhteen karua luettavaa eläintuotannosta maailmassa. Eläintuotantoon kytkeytyy eläinsuojelukysymysten lisäksi monia muita asioita, kuten ilmastonmuutos, puhtaan veden kulutus ja ihmisten välinen tasa-arvo. Se, mitä kulutamme länsimaissa, saattaa vaikuttaa hyvinkin voimakkaasti tuhansien kilometrien päässä, eli elintarvikeketjun alussa. Yksilömääräisesti eniten teurastetaan vuosittain kanoja ja broilereita: niitä tapetaan vuodessa yli 58 miljardia yksilöä. Toisena tulevat ankat ja vasta kolmantena siat. Vuosittain henkensä menettää ruuantuotannossa yli 1,3 miljardia sikaa. Kiloissa laskettuna tuotetaan kuitenkin eniten sianlihaa. On arvioitu, että noin vuoden 2020 paikkeilla siipikarjanliha ylittää myös kilomäärissä siat, sillä broilerinlihan kulutus kasvaa vauhdilla.
18
Miljardien dollarien tuet
Lihantuotannolla on aina hintansa. Eläinten kärsimys tiloilla on halvan lihan yksi kustannus, mutta lihantuotantoa tuetaan avokätisesti myös rahallisesti. Raportissa on laskettu, että OECDmaat tukevat lihantuotantoa erilaisten tukien kautta lähes 34 miljardilla dollarilla vuodessa. Maidontuotantoa tuetaan samaan aikaan 15 miljardilla dollarilla ja kananmunantuotantoakin 1,5 miljardilla dollarilla. Kaikki tämä päätyy veronmaksajien maksettavaksi. Ympäristö saa myös osansa lihantuotannon haitoista. Tuotantoeläimet tuottavat kaikkiaan jopa kolmasosan kaikista maapallon ilmastopäästöistä, mikäli mukaan lasketaan myös rehun tuotannon aiheuttamat kasvihuonekaasut. On laskettu, että lihantuotannon ammoniakkipäästöt aiheuttavat yksin Euroopassa 70–320 miljardin laskun vuosittain. Maatalous kuluttaa noin 70 prosenttia kaikesta maapallon käytetystä puhtaasta vedestä. Kun kolmasosa maailman ihmisistä elää vailla riittävää puhdasta vettä, on maatalouden käyttämä vesimäärä huima. Erityisen suuri taakka vedenkulutuksesta kaatuu nautakarjan niskoille. Naudanlihakilon tuottaminen kuluttaa yli 15 000 litraa vettä, kun porkkanakilon tuottamiseen kuluu vettä vain noin 130 litraa. Suomessa puhtaan veden saatavuus ei ole ongelma, mutta välillisesti kulutamme myös muiden maiden vettä tuontielintarvikkeiden kautta. Globaali lihankulutus jatkaa kasvuaan
Kehittyneissä maissa lihaa kulutetaan lähes 80 kiloa henkeä kohden vuodessa. Kehitysmaissa määrä on tällä hetkellä hieman yli 30 kiloa. Samaan aikaan, kun lihankulutus kehittyvissä maissa kasvaa hurjaa vauhtia, näyttää kulutus kääntyneen pieneen laskuun ke-
hittyneissä maissa. Esimerkiksi USA:ssa lihan kokonaiskulutus on laskenut 9 prosenttia viidessä vuodessa. Lihantuotannon ympärillä pyörineet ruokaskandaalit sekä yleinen tietoisuus lihan haitallisista vaikutuksista niin terveyteen kuin ympäristöönkin lienevät molemmat antavan vauhtia tälle kehitykselle myös jatkossa. Vastaukseksi laskevaan kehitykseen liha-ala on alkanut kehittää sertifiointeja ja laatujärjestelmiä, joiden avulla halutaan taata niin eläinten hyvinvointia kuin ruokaturvallisuuttakin. Lihankulutuksen maailmanlaajuisesta kasvusta tulevina vuosikymmeninä vastaavat kehittyvien maiden uudet keskiluokat. Heidän lihankuluksensa tulee kasvamaan selvästi voimakkaammin kuin maaseudulla asuvien varattomampien ihmisten. Tämän hetkinen arvio on, että nykyinen 300 miljardia lihakiloa on nostettava 470 miljardiin lihakiloon vuoteen 2050 mennessä, jotta globaalisti kasvava lihankulutus saadaan tyydytettyä. Tämä
tarkoittaa yhä teollisempaa ja tehokkaampaa eläinten kasvatusta sekä suurempia rehumääriä. Joko rehukasvien satomääriä on pystyttävä kasvattamaan huimasti tai maata on saatava lisää kasvinviljelyn käyttöön. Heinrich Böll Foundationin ja Friends of the Earth Europen raportti Meat Atlas on luettavissa osoitteessa foeeurope.org/meat-atlas 19
1.–2.-luokkalaisten sarjan voittajan Lumia Palanderin työ. Tuomariston mielestä työssä on hienosti mietitty tehtävänantoa, se herättää ajatuksia ja pysäyttää.
lumia palander
Piirustuskilpailu oli menestys! eläinten viikon kunniaksi animalia järjesti alakouluille piirustuskilpailun teemalla iloinen eläin. oivaltavia ja ihastuttavia piirustuksia tuli tuomariston iloksi useita satoja ympäri suomen. teksti kanerva pelli
K
ilpailussa kannustimme
lapsia miettimään sitä, millaisia asioita eläin tarvitsee voidakseen hyvin ja ollakseen onnellinen. Monissa kilpailutöissä kuvattiin ihmisten kanssa vuorovaikutuksessa eläviä eläimiä: lemmikkejä, kotieläimiä ja pihapiirin luonnoneläimiä. Toisissa taas kuvattiin luonnonvaraisia eläimiä kotimaasta ja eksoottisemmista ympäristöistä. Eräät taiteilijat olivat luetteloineet kuviin konkreettisesti joko piirtäen tai kirjoittaen asioita, joita lemmikit tai luon-
20
5. –6.-luokkalaisten voittajan Jami Tapanimäen työssä tuomaristo näki tyytyväisen eläimen puuhastelemassa vapaana ja saavan tulla ja mennä niin kuin haluaa. jami tapanimäki
Koko kisan voittajan Patu Tuohimaan työ Pitkäkankaan koulusta. Tuomariston kommentit ”Taiteellinen ja rohkea, pelkistetty työ.”
▼ 3. –4.-luokkalaisten sarjan voittajan Riina Laineen työssä on hienosti osattu tuoda hoivan ja välittämisen tunteet ilman kasvojen ilmeitä.
patu tuohimaa
animalian piirustuskilpailun tulokset 2013 koko kisan voittaja: Patu Tuohimaa, 2. lk, Pitkäkankaan koulu 1.–2.-luokkalaisten sarja Voittaja: Lumia Palander, 2. lk, Säntin koulu Kunniamaininta: Ville Holmi 2A, Voikkaan koulu Hahmopalkinto: Tommi Ala, 1C, Pelimannin ala-aste Toimiston suosikki: Milja Huhtanen, 1C, Pelimannin ala-aste
riina laine
noneläimet tarvitsevat voidakseen hyvin. Oli hienoa huomata, kuinka tarkkaan tekijät olivat paneutuneet tehtävänantoon ja kuinka paljon piirtäjät olivat käyttäneet aikaa ja miettineet eläimen hyvinvointiin vaikuttavia asioita. Abstraktimmin tehtävänantoa käsittelevissä teoksissa piirtäjät luottivat enemmän tunnelmaan tai eläimen olemukseen. Ilahduttavaa oli, että mukaan oli päässyt erikoisempia eläimiä – kyykäärmeitä, kastematoja ja mehiläisiä, joiden tarpeet ovat myös tärkeitä.
Päätuomarina suosikkinsa valitsi sarjakuvapiirtäjä ja graafikko Milla Paloniemi. Myös Animalian toimiston väki valitsi suosikkinsa. Tuomariston tehtävä ei ollut helppo, mutta pitkällisen harkinnan lopuksi päädyimme mielestämme kattavaan valikoimaan erityyppisiä töitä. Kussakin sarjassa jaettiin voittajan ja kunniamaininnan lisäksi vielä hahmopalkinto kiehtovasta hahmosta sekä valittiin iloinen ja värikäs toimiston suosikki. Lämmin kiitos kaikille osallistuneille! Ensi vuonna uudestaan.
3.–4.-luokkalaisten sarja Voittaja: Riina Laine, 4B, Toejoen koulu Kunniamaininta: Matias Tähtinen, 4B, Haarlan koulu Hahmopalkinto: Samuel Liimatta, 3B, Teuvo Pakkalan koulu Toimiston suosikki: Minttu Mäkelä, 4A, Turengin koulu 5.–6.-luokkalaisten sarja Voittaja: Jami Tapanimäki, 5. lk, Tuurin koulu Kunniamaininta: Tino Viik, 5B, Saaren koulu Hahmopalkinto: Jere Keskiaho, 6. lk, Hintan koulu Toimiston suosikki: Siiri Sälevä, 6. lk, Yli-Iin koulu
21
Maatilan tyttö
muisti testamentissaan
eläimiä
teksti Ninni Pekkala • kuva Maria Lyytikäisen perhealbumi
animalia sai arvokkaan testamenttilahjoituksen maria lyytikäiseltä. varat auttavat eläinsuojelutyötä vuosiksi eteenpäin. se oli menoa, kun Maria Lyytikäinen (os. Salli) 1970-luvulla tapasi tulevan aviomiehensä rakennusneuvos Leo Lyytikäisen. Yhteisten lasten hankkiminen ei enää ollut heille ajankohtaista, joten lasten sijaan eläimet toivat Lyytikäisen pariskunnan elämään iloa. Kodin pihanurmella juoksentelikin aina koiria, yleensä vähintään yksi saksanpaimenkoira ja pitkään myös kaksi vinttikoiraa. Maria oli viettänyt lapsuutensa ja nuoruutensa
Maria ja Leo Lyytikäinen yhdessä saksanpaimenkoira Börren ja saluki Lissun kanssa
Pohjanmaalla ison maatalon tyttönä ja saanut tutustua läheisesti eläimiin, kuten lehmiin, kissoihin, hevosiin ja kanoihin. Eläinten hyvä kohtelu oli Marialle jo tuolloin sydämenasia. Kun Leo sitten sairastui vakavasti, pariskunta kävi keskustelun siitä, mitä heidän omaisuudelleen tapahtuisi heidän jälkeensä. Yhteinen toive oli, että merkittävä osa huomattavaksi kasvaneesta omaisuudesta käytettäisiin eläinten hyväksi. Kun
Leo menehtyi vuonna 2006, Maria piti kiinni pariskunnan keskinäisestä päätöksestä ja ilmoitti harkinnan jälkeen, että suuri osa hänen omaisuudestaan testamentataan Animalialle. Päätös testamentin kohteesta ei ollut hetken mielijohde. Selvitystyön tuloksena Maria oli vakuuttunut, että Animalia on se järjestö, joka pystyy käyttämään testamentin varat sellaisiin projekteihin, jotka hänen mielestään ovat merkityksellisiä ja edistävät eläinten hyvinvointia. Viime vuonna Animalia sai suruviestin, että Maria Lyytikäinen oli menehtynyt 84-vuotiaana. Animalian edustajat ovat keskustelleet Maria Lyytikäisen lähipiirin kanssa perinnön käyttämisestä. Huomattavasta perinnöstä tulee olemaan suurta apua vuosiksi eteenpäin ja varat tullaan käyttämään tekijän tahdon mukaisesti. Eläinsuojeluliitto Animalia on hyvin kiitollinen Maria Lyytikäiselle siitä, että hän halusi näin kauniisti auttaa eläimiä vielä oman poismenonsa jälkeenkin.
Testamentin avulla jokainen päättää itse siitä, kenelle ja miten omaisuus jaetaan. Jos testamenttia ei ole laadittu, jaetaan omaisuus aina perimisjärjestyksessä. Jos perillisiä ei ole, omaisuus luovutetaan valtiolle. Yleishyödyllisenä järjestönä Animalian ei tarvitse maksaa saamistaan testamenttilahjoituksista perintöveroa, joten summa auttaa kokonaisuudessaan eläinten hyväksi tehtävää työtä.
22
Kirjavinkit
anomalia Gustafsson, Laura: Anomalia. Into Kustannus, 2013. 242 s. laura gustafssonin romaani Anomalia ottaa eläinten puolesta kantaa suoraan vain yhdellä aukeamalla, mutta tekee sen sitäkin voimallisemmin. Kaikki muutkin kirjan sivut kuitenkin kertovat tämän yhteiskunnan heikoimmista. Niistä, jotka eivät ole täysivaltaisia, täysiä ihmisiä. Se esittelee itsensä ”henkipattojen romaanina”. Gustafsson ottaa taiteen keinoin kantaa yhteen haastavimmista kysymyksistä: ihmisen ja muiden eläinten välille rakennettuun rajaan. Anomalia kertoo lentoemännistä, susilapsista, mielisairaaloista, äitiydestä, kielestä ja kielettömyydestä, väkivallasta ja vauvoista. Se on kirja, joka puhuu myötätunnosta kertomalla pahuudesta. Salla Tuomivaara
koiruus Bradshaw, John: Koiruus. Gemm, 2013. 354 s. koiria koskevaa kirjallisuutta julkaistaan paljon, mutta varsin harvoin kirjat pohjautuvat puhtaasti tieteellisiin tutkimuksiin. Tässä mielessä Koiruus on positiivinen uutuus koirakirjojen joukossa: kirjassa esitetyille tiedoille löytyvät monin paikoin tieteelliset lähteet. Tieteellisyys ei kuitenkaan tee kirjasta kuivaa tai tylsää luettavaa. Kirja antaa hyvää tietoa myös eläinsuojelulliselta kannalta: kirjassa selostetaan, miksi tietyt koulutusmenetelmät ovat haitallisia koirien hyvinvoinnille ja siinä otetaan kantaa myös koirien hyvinvointia heikentävään jalostukseen. Kirja paneutuu aiheisiinsa varsin perusteellisesti, joten kokenutkin koiraihminen saa kirjasta varmasti myös uutta tietoa. Bradshaw työskentelee tutkijana Bristolin yliopistossa, jossa hän on tutkinut pitkään erityisesti koirien ja kissojen käyttäytymistä.
eläinten oikeudet onko perinteinen eläinsuojelu eettisesti rajoittunutta? Grantin kirja esittää, että pelkästään nykyisenkaltainen eläinten suojelu ei riitä. Kirja selventää eläinsuojelu- ja eläinoikeusliikkeen eroja ja valottaa molempien historiaa kattavasti myös eri kulttuureissa ja uskonnoissa. Teos ei kuitenkaan sisällä vain moraalisia kysymyksiä, tilastoja ja eläinsuojelulainsäädännön tarkastelua eri puolilla maailmaa. Kirja esittelee myös lukuisia tapoja, joilla ihmiskunta käyttää eläimiä surutta hyväkseen. Näistä annetaan hyvin yksityiskohtaisia käytännön esimerkkejä siinä määrin, että lukijalle tulee helposti avuton olo kaiken kärsimyksen edessä. Kirjailijan tarkoituksena onkin saada ihmiset ymmärtämään, kuinka alistettuja eläimet tosiasiassa ovat. Samalla hän haluaa herättää meidät pohtimaan sitä, miksi ja missä määrin eläimillä tulisi olla oikeuksia. Kirjailijan ote ei kuitenkaan ole lukijaansa syyllistävä vaan asiallinen. Tästä huolimatta suurin osa lukijoista todennäköisesti tuntee ainakin pienen piston sydämessään. Esimerkiksi lemmikin pitoon saattaa liittyä eettisiä ongelmia, joita ei ennen ollut tullut ajatelleeksi. Grant myös kannustaa voimakkaasti vegaaniseen elämäntapaan ja kehottaa olemaan vaipumatta epätoivoon. Lopusta löytyykin käytännön opas eläinten kärsimyksen vähentämiseen: paljon tietoa ja neuvoja sille, joka haluaa kuluttaa eettisemmin ja muuttaa elämäntapojaan. Myös eläinoikeudet Suomessa on saanut oman osuutensa kirjassa Elisa Aaltolan kirjoittamana. Irina Karosjoki
Grant, Catharine: Eläinten oikeudet. Into Kustannus, 2013. 225 s.
Laura Uotila
23
eus足足足k i o el辰in sofian filo
abc
JACQUES DERRIDA
– postmodernia kritiikkiä eläinoikeusfilosofiaa käsittelevän sarjan viidennessä osassa esitellään ranskalainen jacques derrida. teksti Jarkko Minkovitsch • kuva alice attie, courtesy of The University of Chicago Press
J
acques derridan (1930– 2004) kuolemasta tulee tänä vuonna kuluneeksi kymmenen vuotta. Derrida oli yksi 1900-luvun tunnetuimpia ja todennäköisesti myös kiistellyimpiä filosofeja. Hän oli postmodernin filosofian ja jälkistrukturalismin uranuurtaja, ja hänen vaikutuksensa filosofiaan, sosiologiaan, semiotiikkaan ja moniin muihin tieteenaloihin on ollut valtaisa. Derrida tunnetaan erityisesti dekonstruktioksi kutsutun ristiriitaisuuksia etsivän ja merkitysten häilyvyyttä korostavan kriittisen lukutavan kehittäjänä. Derridan eläinfilosofinen ajattelu on eittämättä jäänyt hänen muun laajan tuotantonsa jalkoihin. Hän on kuitenkin kertonut eläinkysymyksen kiinnostaneen häntä aina, ja hänen tuotannostaan voikin löytää pyrkimyksen lähestyä ja tutkia kysymyksiä eläinten asemasta. Derridan tyyliin ei kuitenkaan kuulu tarjota valmiita ratkaisuja ja toimenpide-ehdotuksia, vaan hän pikemminkin pyrkii kyseenalaistamaan ne keskustelut ja väylät, joiden kautta muutosta on tähän asti haettu. Tästä syystä Derrida eroaa ajattelussaan paljon niin eläinoikeusliikkeen kuin eläinfilosofiankin valtavirrasta. Derridan mukaan viimeisen 200 vuoden aikana suhtautumisemme eläimiin on mullistunut. Nykyään eläimiä kohtaan tunnetaan enemmän myötätuntoa kuin
koskaan, mutta toisaalta eläinten väkivaltainen alistaminen on mittakaavassaan ennennäkemättömällä tasolla. Lisääntynyt alistus liittyy Derridan mukaan tieteen ja teknologian kehitykseen, joka on muuttanut tapojamme käyttää eläimiä hyvinvointimme edistämiseksi. Kyse ei ole vain eläimestä tai ihmisestä
Derrida on suhtautunut ihminen- ja eläinjaotteluun perinpohjaisen kriittisesti. Hän on pyrkinyt jäsentämään ihmisen ja eläimen suhdetta ilman hierarkioita ja eroja korostavaa kaksijakoisuutta. Lisäksi Derrida on kritisoinut ontologian tasolla ihmiset eläimistä erottavaa ja teologian tasolla ihmisyyden pyhyyteen liittävää ontoteologista humanismia. Osana ontoteologian kritiikkiään Derrida on myös pyrkinyt tuomaan eläimet eettisen ja poliittisen ajattelun piiriin. Eläimillä on Derridan mukaan kyky keskeyttävään läsnäoloon, mikä tekee eläimestä kykenevän saamaan aikaan eettisiä ja poliittisia kohtaamisia. Keskeyttävällä läsnäololla hän tarkoittaa arkirutiinit pysäyttävää eettiseen ajatteluun tai toisen näkemiseen johtavaa kohtaamista. Eläimen kärsimyksen todistaminen onkin monille jopa voimakkaampi kokemus kuin ihmisen kärsimyksen näkeminen. Derrida ei halua ainoastaan kritisoida ajattelun ihmiskeskeisyyttä, vaan myös ke-
Derridan mukaan viimeisen 200 vuoden aikana suhtautumisemme eläimiin on mullistunut. hittää sellaista saman ja toisen suhdetta, jossa sama ei ole välttämättä ihmisminä eikä toinen välttämättä ole toinen ihminen. Pyrkimyksenä on löytää katsantotapa, joka ymmärtää elämän laajana kokonaisuutena. Se ei saa keskittyä ihmiseen, vaan sen tulee yltää eläimeen ja vieläpä eläimen tuolle puolen, koska niin ihmisen kuin eläimenkin olemassaolon tavat periytyvät samantyyppisestä tunteiden, erojen, maailman ihmettelyn ja muiden eriyttävien voimien verkostosta. Derridalle kyse ei ole vain ihmisistä ja eläimistä, vaan vastaanottavaisuuden ja herkkyyden oivaltavasta tavasta katsoa elämää itseään. 25
Animalia testaa
teksti ja kuvat ninni pekkala
Vegaanisia lankoja löytyy moniin eri käyttötarkoituksiin Lämpimiä, tyylikkäitä ja kestäviä vaatteita saa virkattua ja neulottua myös vegaanisista langoista. Lankoja löytyy niin neutraaleissa kuin räiskyvissä väreissä. Lankamateriaalina on muun muassa akryylia, luomupuuvillaa, bambua, banaania, nokkosta ja hamppua. Virkkaus- ja neulomistaitoiset animalialaiset testasivat Lankakauppa Tuumauksen lankoja: www.tuumaus.com.
it es t a ta j t i o v
chenillelanka
bambupuuvillalanka
pellavalanka
banaanilanka
Valmistusmateriaalit
75 % akryylia, 18 % polyesteria, 7 % nylonia
59 % bambua, 25 % puuvillaa, 16 % nylonia
100 % pellavaa
100 % banaanikuitua
Hinta
4,90 € /kerä
7,30 € /kerä
6,50 € /kerä
6,15 € /kerä
Ulkonäkö
Pörröinen, paksu
Hento
Maanläheinen
Kiiltävä, epätasainen
Käyttötarkoitus
Isoille puikoille, ilmaviin neulontatöihin, esimerkiksi pipoon, paitaan tai sukkiin.
Sukkiin. Voisi soveltua eläinmaskottien virkkaamiseen.
Sopisi ehkä paksuun pöytäliinaan, kassiin tai koruihin.
Sopii esimerkiksi koruihin ja huiveihin, joissa jäljen ei tarvitse olla tasainen.
Muuta
Vaatii käsinpesun.
Vaatii hienopesun.
Reilun kaupan.
Reilun kaupan. Valmis tuote saattaa venyä pesussa.
Arvio
Pisteet
26
”Ihanan pehmeää!” ”Pörröisyys vähän hankaloitti alkuun neulomista.” ”Jälki tasaista.” ”Ei liukas.” ”Kiva rakenne.”
”Tuntuu pehmeältä, toisaalta myös aika hentoista.” ”Tuntuu joustavalta langalta.” ”Mukava kädessä.” ”Lanka ”hajoaa” virkatessa.”
”Vaikuttaa kestävältä ja luonnonmukaiselta.” ”Helpompi virkata kuin aluksi arvelin.” ”Tätä voisi itse värjätä.”
”Ei jousta. Hankalaa virkata, kun lanka on epätasaista.” ”Kun virkkaan, mietin niitä nepalilaisia naisia, jotka ovat langan käsin tehneet. Se tuo lisäarvoa.” ”Paikoin hyvin ohutta.”
Vapaaehtoistyötä hallituksen kautta hanna bärlund, 34, on pitkäaikainen Animalian vapaa-
ehtoinen. Hän on ollut Animalian hallituksessa jäsenenä viisi vuotta, joista kolme viimeisintä on kulunut hallituksen varapuheenjohtajana. Maaliskuun lopussa on jälleen vuosikokouksen aika, joten kyselimme Hannalta, miltä hallitustyö on tuntunut.
anima l laine ian
teksti laura uotila kuva ninni pekkala
Miksi hait aikanaan Animalian hallitukseen?
Olin aktiivisesti mukana Animalian opiskelijaryhmässä, kun minulle ehdotettiin, että voisin hakea hallitukseen. Siihen aikaan hallitus tuntui vielä jotenkin etäiseltä ja arvokkaalta. Koin kuitenkin, että mikäli tulen valituksi hallitukseen, pääsen mukaan tekemään tärkeää työtä ja hieman uudenlaisesta näkökulmasta. Mikä hallitustyössä on ollut innostavinta?
Se, että olen päässyt tekemään tärkeää työtä eläinten puolesta juuri sen järjestön ytimessä, johon uskon koko sydämestäni. Lisäksi on innostavaa työskennellä yhdessä mahtavien ihmisten kanssa sekä osallistua järjestön kehittämiseen ja uudistamiseen. Missä Animalian hallitus voisi olla vieläkin parempi?
Sisäisten toimintatapojen tehostamisen lisäksi näkisin, että hallitustyö voisi olla vieläkin läpinäkyvämpää. Olisi hienoa, jos hallitustyö näyttäytyisi kiinnostavampana esimerkiksi siten, että ehdokkaiden määrä hallitukseen lisääntyisi. Mitä terveisiä haluat lähettää animalialaisille, jotka harkitsevat hallitukseen ehdolle asettautumista?
Jos tuntuu siltä, että hallitustyö voisi kiinnostaa, niin reippaasti vaan mukaan ehdolle! Hallituksen lisäksi Animalialla on myös eri aiheisiin keskittyviä työryhmiä, joihin voivat osallistua myös muut kuin hallituksen jäsenet. Työryhmien kautta pääsee hyvin vaikuttamaan Animalian päätoimintaan!
Kiinnostaako hallitustyöskentely eläinasioiden parissa? Hallituksen jäseniltä vaaditaan sitoutumiskykyä sekä aitoa innostusta eläinsuojeluasioiden edistämiseen. Hallituksen jäsen voi asua missä päin Suomea tahansa. Voit kysyä lisätietoja toiminnanjohtaja Salla Tuomivaaralta, salla.tuomivaara@animalia.fi.
27
Vegepalsta
reseptit ja kuvat paula heinonen
MAHTAVAT, MAISTUVAT LINSSIT! tämä proteiinirikas palkokasvi muuntuu moneksi keittiössä. varusta siis ruokakaappisi erilaisilla linsseillä, ja käsilläsi on aina helposti valmistuvaa hyvää ja terveellistä ruokaa.
lisää reseptej ä löydät b logis
pidempiko
ta
rsi.tumblr .com
Vegepalsta Helppo ja nopea linssikeitto
Sitruunaiset linssit ja perunamuusi (neljälle) Perunamuusi: 10–12 jauhoista perunaa 2 dl kaurakermaa iso nokare vegaanista margariinia suolaa
1 2
Kuori ja keitä perunat. Kaada suurin osa keitinvedestä pois.
Heitä joukkoon iso nokare vegaanista margariinia. Muussaa perunat perunasurvimella ja lisää kaurakerma joukkoon erissä. Mausta suolalla. Sitruunaiset linssit 2 dl kuivia vihreitä linssejä 1 sipuli ripaus currya suolaa mustapippuria puolikkaan sitruunan mehu tuoretta persiljaa oliiviöljyä
Linssidippi 2 dl kuivia punaisia linssejä 2 valkosipulinkynttä 1 rkl oliiviöljyä 3 rkl ravintohiivahiutaleita suolaa mustapippuria
1 2
Huuhtele linssit huolella ja keitä ne kypsiksi. Valuta keitinvesi pois.
Lisää kaikki aineet tehosekoittimeen ja pyöräytä tasaiseksi. Anna dipin maustua hetki jääkaapissa.
1 2
1 sipuli 2–3 valkosipulinkynttä 2 porkkanaa 2 dl kuivia punaisia linssejä tölkki tomaattimurskaa 5 dl vettä kasvisliemikuutio chilihiutaleita maun mukaan mustapippuria kuivattua basilikaa ½ rkl agavesiirappia oliiviöljyä
1
Huuhtele linssit huolellisesti siivilässä. Silppua sipuli ja valkosipuli sekä kuutioi porkkana.
2 3
Lorauta kattilan pohjalle oliiviöljyä ja kuullota sipuli ja valkosipuli.
Heitä joukkoon myös porkkanat ja linssit. Pyöräytä muutaman kerran ja kumoa päälle tomaattimurska. Lisää vesi ja mausteet ja anna kiehua hiljakseen noin 15 minuuttia. Porkkana antaa keittoon mukavaa suutuntumaa, mutta voit halutessasi jättää sen pois. Tarjoile uunituoreen leivän kera.
Huuhtele linssit huolella ja keitä ne kypsiksi. Valuta keitinvesi pois.
Lorauta paistinpannulle oliiviöljyä ja kuullota sipuli. Lisää pannulle linssit ja mausta suolalla, rouhitulla mustapippurilla ja currylla. Pyöräytä muutama kerta ja ota pannu pois levyltä.
3
Silppua sekaan reilusti tuoretta persiljaa ja purista päälle puolikkaan sitruunan mehu. Rakenna annos muusin kanssa ja ripottele päälle vielä auringonkukansiemeniä ja oliiviöljyä.
29
Animaalit kautta maan itä-lappi
Itä-Lappi harri tarvainen
Rovaniemi
tukea ja opastusta itä-lapissa viime vuonna Animalian toiminta laajentui Lapissa, kun Pelkosenniemellä vaikuttava Marianne Juntunen ryhtyi Itä-Lapin yhteyshenkilöksi. ”Perustin alueosaston, koska tiedän, että täälläkin on eläinten hyvinvoinnista välittäviä ihmisiä. Koska välimatkat ovat pitkät, on tärkeää, että eläinten puolustajia näkyy myös isojen kaupunkien ulkopuolella”, Marianne sanoo. Pohjoisessa voi toimia samalla tavalla kuin missä vain muuallakin. ”Toivon, että voin yhteyshenkilönä olla yksi vastaus yksinäisyyteen. Ei todellakaan ole helppoa olla kasvissyöjä pienellä paikkakunnalla”. ”Olen tehnyt kouluvierailuja Kemijärvellä ja Savukoskella. Tähän voin opastaa myös opettajia. Ole minuun yhteydessä, jos pohdit miten toimia eläinten hyväksi, miten tehdä monipuolista kasvisruokaa tai haluat apua vaikka eläinoikeusaiheisen kouluesitelmän suunnittelussa”. Itä-Lapin lisäksi löydät Animalian Pohjois-Suomesta myös Rovaniemeltä, jossa yhteyshenkilönä toimii Roope Kanninen.
Oulu
Kajaani
Joensuu Kuopio Pori Jyväskylä Tampere Rauma
Lahti
Kouvola
Forssa Kerava
Turku
Savonlinna
Kotka
Vihti Pääkaupunkiseutu
vapaaehtoiset ovat animalialle tärkeitä! Vapaaehtoisena pääset toimimaan eläinasioiden puolesta itsellesi sopivalla tavalla. Tarvitsemme apua monenlaisiin tehtäviin. Liity vapaaehtoisten listalle: Täytä lomake verkkosivuillamme animalia.fi, niin saat tietoa oman paikkakuntasi vapaaehtoistyön mahdollisuuksista sähköpostiisi. Tule mukaan alueosastotoimintaan: Ryhmässä on voimaa! Ota yhteyttä sinua lähimpään alueosastoon ja kysy lisää. Sähköpostiosoitteet ovat muotoa paikkakunta@animalia.fi. Pää-
30
kaupunkiseudulla toimivat myös koiraryhmä (koiraryhma@animalia.fi) sekä karhuryhmä (karhuryhma@animalia.fi). Lisätietoja: www.animalia.fi/vapaaehtoiset. Tervetuloa mukaan toimintaan! Kanerva Pelli, vapaaehtoiskoordinaattori kanerva.pelli@animalia.fi puh. (09) 720 6590
Animaliashop
koonnut ninni pekkala
Lahjaksi itselle tai ystävälle!
– Animalian putiikista löydät tuotteita moneen makuun uutuustuotteet
17 €
Ei-jäsenille 20 €
nauta.indd 1
1/9/2014 10:50:34 AM
Eläinten oikeudet -pussukka
Postikortit
1€
Vaihtoehtoina Kide-koira, Kissa & koira, Lehmä nurmella sekä Kettu poikasineen.
Vapauta eläimet valinnoillasi -kassi
18 € Nipsupussi
12€
Nanson ylijäämätrikoosta (vahvike sisäpuolella) valmistama nipsupussi sopii vaikkapa rahapussiksi. Pussin koko n. 10 cm x 11 cm. Kuosi vaihtuva.
Ei-jäsenille 15 €
Johdatus eläinfilosofiaan -kirja Elisa Aaltolan toimittamassa teoksessa perehdytään eläinfilosofiaan usean eri ajattelijan kautta. Millä perusteella koira on lemmikki, sika lihatuotannon raaka-aine ja norppa suojelukohde?
36 €
Eläinten oikeudet -kirja
Veera & minä -kirja
Catharine Grantin teos pohtii eri näkökulmia eläinten oikeuksiin ja kuvaa eläinoikeusliikkeen kehitystä eri puolilla maailmaa.
Veera & minä on Kiroilevasta siilistään tunnetuksi tulleen sarjakuvataiteilija Milla Paloniemen riemukas teos.
12 €
alennustuotteita
Näin teet tilauksesi: POSTITSE: Animalia ry, Suvilahdenkatu 4, 00500 Helsinki PUHELIMITSE: 09 720 65911, ma–pe klo 10–15 SÄHKÖPOSTITSE: tarja.balding@animalia.fi Yli 15 € tilaukset toimitetaan postiennakolla, jolloin hintaan lisätään postiennakkomaksu 4,10 €. Kaikkiin tilauksiin lisätään postituskulut sekä 1 € käsittelykulu. Tuotteita voi ostaa myös suoraan Animalian Helsingin toimistosta, osoite yllä. Lisää tuotteita Animalian nettikaupassa www.animalia.fi/tilaa-tuotteita
10 €
Animals-kassi Puuhkaprinttipaita
10 € 20 €
Ei-jäsenille 23 €
Paola Suhosen luotsaama IvanaHelsinki suunnitteli Animalialle naisille sopivan t-paidan, joka ottaa kantaa turkistarhaukseen printillään. T-paidan valmistamisesta vastasi Kaiku Ethical, joten paita on valmistettu laadukkaasta Reilun kaupan luomupuuvillasta. Saatavilla koot S, L ja XL.
31
tue koe-eläinkampanjaa
tee lahjoitus tilillemme:
Vastoin hallituksen lupauksia koe-eläinten lukumäärä on Suomessa kasvanut. Koe-eläinkampanjamme virittää keskustelua eläinkokeista ja muistuttaa, että eläinkokeettomien menetelmien kehittämistä tulisi tukea.
Eläinsuojeluliitto Animalia FI24 1011 3000 260629 SWIFT / BIC: NDEAFIHH
tue eläinsuojelulakikampanjaa
Animalia haluaa herätellä erityisesti päättäjiä eläinsuojelulain uudistamisen välttämättömyydestä. Lain uudistustyö on käynnistetty, mutta sen eteneminen vaatii panostusta.
Viitteiden avulla ohjaamme tukesi toivomaasi kohteeseen: Koe-eläinkampanjointiin: viite 401531 Eläinsuojelulakikampanja: viite 401984 Toimintaamme yleisesti: viite 1012 Turkiseläinkampanjointiin: viite 402365 Tuotantoeläinkampanjointiin: viite 401971 Poliisihallitus on myöntänyt rahankeräysluvan Eläinsuojeluliitto Animalialle 19.10.2012. Toimeenpanoaika on 1.1.2013–31.12.2014 ja lupa kattaa koko Suomen Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Päätöksen numero 2020/2012/3189.