lehti el채inten asialla
Jo-Anne McArthur
suomeen
vaalit l채hestyv채t
1/2015
Ka
um isia
Kampa
sia
akuulumi nj
m pan kuul ja
Animalian turkiskampanja on ollut menestys teksti vesa saarinen kuva janne aaltonen ja Red&Blue
A
nimalian tavoitteena
on turkistarhauksen lakkauttaminen. Joskus työ turkiseläinten puolesta on turhauttavan hidasta, joskus taas eläinsuojelutyössä saavutetaan riemukkaitakin voittoja. Pieneksi voitoksi, tai ainakin hyväksi ennusmerkiksi tulevasta, voidaan lukea Animalian viime vuonna aloittama uusi turkiskampanja. Verkossa, lehdissä ja pääkaupunkiseudun joukkoliikenteessä näyttävästi esillä ollut kampanja on saanut mukaan kymmeniä julkisuudesta tuttuja henkilöitä, jotka omakätisillä kommenteillaan ovat ottaneet kantaa eläinten puolesta. Kampanjan eräänä tavoitteena on kannustaa ihmisiä tekemään eläineettisiä ostosvalintoja. Suurin osa turkiseläimistä päätyy turhiksi koristeiksi, kuten talvitakkien hupunreunoiksi ja piponpompuloiksi. Monelle tämä tieto on ollut yllätys. Siksi Animalian ja julkkisten yhteiskampanja on pyrkinyt herättelemään ihmisiä, ja toivottavasti tänä talvena tavallista useampi kuluttaja on jättänyt turkiksilla rumennetut vaatteet ostamatta. Animalian ja mainostoimisto redandbluen toteuttama turkiskampanja pokkasi marraskuussa myös palkinnon. Nuorille suunnatussa Demi-lehdessä julkaistu Anna Abreu –aiheinen mainos valittiin marraskuun vaikuttavimmaksi aikakauslehtimainokseksi. Kampanjan avaustilaisuus marraskuussa oli myös menestys. Helsingissä, ravintola Kappelissa järjestetty avajaistilaisuus oli tupaten täynnä niin kampanjaa tukevia julkkiksia kuin muita turkiseläin2
kymmenet julkkikset ovat mukana kampanjassa turkistarhauksen lakkauttamiseksi.
ten puolestapuhujia. Tilaisuuden viesti oli selvä: työtä turkistarhauksen lakkauttamiseksi tarvitaan, mutta turha ja epäeettinen turkistarhaus Suomesta varmasti päättyy – jos ei ennemmin, niin viimeistään vähän myöhemmin.
muusikko, Stam1na-yhtyeen basisti Kai-Pekka Kangasmäki toimittaja, juontaja Ella Kanninen vaatesuunnittelija Paula Kasurinen filosofian opettaja, kolumnisti Arno Kotro valokuvaaja, journalisti Meeri Koutaniemi
Tulevia askeleita
kirjailija Risto Isomäki
Eduskuntavaalien lähestyessä turkiskampanja pyrkii vaikuttamaan paitsi ostospäätöksiin, myös äänestyskäyttäytymiseen. Animalian tavoitteena on, että tulevassa eduskunnassa istuu mahdollisimman paljon eläinsuojeluun myönteisesti suhtautuvia, turkistarhauksen lakkauttamista kannattavia kansanedustajia. Animalia tapaa turkiskampanjan ja muiden eduskuntavaalitavoitteiden tiimoilta kaikkia eduskuntapuolueita, ja tekee työtä sen puolesta, että tulevassa hallitusohjelmassa otetaan askeleita kohti turkistarhatonta Suomea. Tavoitteen edistämiseksi Animalia avaa paitsi vaalikoneen, myös vaalitavoitteista kertovan verkkosivun, ja näkyy jatkossakin kampanjamerkeissä siellä, missä äänestäjät liikkuvat. Lisää vaalitavoitteistamme löydät tämän lehden sivuilta 14-17.
malli, Mr. Gay Finland Peter Linden muotoilija Stefan Lindfors muusikko, Stam1na-yhtyeen kosketin soittaja Emil Lähteenmäki juontaja, käsikirjoittaa Sampo Marjomaa muusikko Michael Monroe muusikko Keijo Niinimaa toimittaja, käsikirjoittaja Kimmo Ohtonen suunnittelija Anne-Mari Pahkala kirjailija Timo Parvela toimittaja Mirja Pyykkö laulaja-lauluntekijä Jussu Pöyhönen yrittäjä, Mount Everestin valloittaja Carina Räihä kosmologi, teoreettisen fysiikan dosentti Syksy Räsänen
Kampanjassa mukana olevat julkkikset
maskeeraaja, blogaaja Saara Sarvas ekorovasti Ilkka Sipiläinen toimittaja, juontaja Bettina Sågbom
artisti Anna Abreu juontaja Marianna Alanen tuottaja Arman Alizad
näyttelijä, kirjoittaja Olga Temonen ohjaaja, poliitikko Tuukka Temonen
lumilautailija Lauri Heiskari professori Heikki Hiilamo professori, kääntäjä Jaakko Hämeen-Anttila
näyttelijä Ilkka Villi laulaja, sanoittaja Herra Ylppö
#TURKITONTYYLI
VALOKUVA: JANNE AALTONEN
ANNA ABREU ARTISTI
TUE TURKITONTA TYYLIÄ! G Lataa kuva omasta tyylistäsi #turkitontyyli G Asioi turkittomissa liikkeissä turkittomatliikkeet.fi G Liity Animalian jäseneksi animalia.fi
3
Pääkirjoitus
teksti salla tuomivaara • kuva vesa saarinen
Eläinystävällisempiä elämäntapoja
14
E
läinystävällisemmät elämäntavat tuntuvat olevan murtautumassa vuoden alun hyvien päätösten joukkoon. Tammikuinen vegaanihaaste tuntui tänä vuonna vetävän aiempaa useamman mukaansa. Eläinystävällisempää ruokavaliota kokeili ainakin aikaisempaa useampi julkisuuden henkilö ja ehkäpä vaalikevään myötä myös moni poliitikko. Televisio-ohjelman tuella suomalainen perinne tipaton tammikuu venytetään tänä keväänä sadan päivän mittaiseksi. Ehkä kasvis kuukaudetkin venyvät pikkuhiljaa ja yhä harvemman vegaanihaasteeseen osallistujan pitää enää selittää, mitä järkeä eläinperäisten tuotteiden käytön vähentämisessä on. Samaan tapaan kuin alkoholin käytön vähentämisen edut kuuluvat yleis sivistykseen, tuntevat ihmiset toivottavasti yhä paremmin erilaisten ruokavalioiden eettisen ja ekologisen kuorman. Ruoka on suurimpia yksittäisen ihmisen kulutusvalintoja, mutta ei ainoa. Jo vuosikymmenten ajan Animalia on haastanut ihmisiä vaihtamaan aidosti eläinkokeettomaan kosmetiikkaan, jonka nykyisin tuntee loikkaava pupu -logosta. Viime syksystä lähtien olemme eri elämän aloilta tuttujen henkilöiden kanssa muistutelleet perusteista valita turkiton tyyli, eli sanoa ei kaikille turkistarhauksen tuotteille, ja myös itse turkistarhaukselle. Eduskuntavaalien lähestyessä haastamme myös poliitikot mukaan turkittomaan tyyliin. Heidän vastuullaan eivät ole vain henkilökohtaiset kulutuspäätökset, vaan koko Suomen tyyli. Sopiiko turkistarhaus enää Suomen pirtaan – keillä on roh-
keus tuoda Suomi nykyaikaan myös eläinten kohtelussa? Tekisi mieli haastaa myös maa- ja metsätalousministeriö eläinystävälliseen uuteen vuoteen: luopumaan suden metsästyksestä, saattamaan eläinsuojelulain uudistus valmiiksi kunnollisin tavoittein ja ajanmukaistamaan turkistarhausasetus. Mutta valta vaihtuu ministeriössä huhtikuun vaalien myötä. Minun on haastettava teidät vaihtamaan vallan kahvaan eläinsuojelullisesti tiedostavampaa väkeä!
”Ruoka on suurimpia yksittäisen ihmisen kulutusvalintoja, mutta ei ainoa.” Eläinsuojelulaki uudistetaan harvoin. Nyt tämä suurtyö samoin kuin turkistarhausasetuksen uudistaminen jäävät hallitukselta kesken. Huhtikuun eduskuntavaalit ratkaisevat, millaiset ihmiset eläinsuojelun uudistamisesta päättävät. Toisin kuin kaupassa tehtävät valinnat, tämä valinnanmahdollisuus on tarjolla harvoin. Eläimillä ei ole yhteiskunnassamme ääntä. Käyttäkää ääntänne niiden puolesta, kun siihen on tilaisuus. Salla Tuomivaara Animalian toiminnanjohtaja
Sisällys1/2015
02 04 06
Animalian turkiskampanja on ollut menestys
Pääkirjoitus
Ajankohtaista
09
Vieraskynä: Kimmo Ohtonen
10
Häkissä turkiseläinten puolesta
12
Villapaitojen nurja puoli
= kannessa Kannen kuva: Shutterstock
4
ANIMALIA-LEHTI, 39. VUOSIKERTA JULKAISIJA: Eläinsuojeluliitto Animalia PÄÄTOIMITTAJA: Laura Uotila,
laura.uotila@animalia.fi
TOIMITUSSIHTEERI:
Vesa Saarinen, p. (09) 7206 5914 vesa.saarinen@animalia.fi TAITTO: Vera Liinasaari, vera.liinasaari@gmail.com OSOITTEENMUUTOKSET:
28
Tarja Balding, p. (09) 7206 5911 tarja.balding@animalia.fi PAINOPAIKKA:
Wellprint, Espoo ISSN 0783-9170 ILMESTYMISAIKATAULU:
Nro 1 helmikuu, nro 2 toukokuu, nro 3 syyskuu, nro 4 marraskuu. Seuraavaan numeroon tarkoitetun materiaalin tulee olla perillä toimituksessa 7.4.2015 mennessä. AINEISTOT lähetetään lehti@animalia.fi tai osoitteella: Animalia-lehti, Suvilahdenkatu 4, 00500 Helsinki. ILMOITUSMYYNTI:
Ninni Pekkala, p. 040 5858 341 ILMOITUSHINNAT:
Katso ilmoitushinnat www.animalia.fi LISÄVELOITUKSET: Värierottelut veloitetaan erikseen, määräyspaikkakorotus 20 %, liitteiden hinnat sovitaan erikseen. RAJOITUKSET: Etusivulla ei julkaista ilmoituksia. ALENNUKSET: Toistoalennus: 1. toisto 10 %, seuraavat 20 %, auktorisoidut mainostoimistot 15 %.
26
ILMOITUSTEN PERUUTTAMINEN:
Peruutukset viimeistään seitsemän (7) vuorokautta aineiston jättöpäivän jälkeen toimitussihteerille. REKLAMAATIOT: Kirjallisena 14 vuoro kauden aikana ilmestymispäivästä lukien. IRTONUMEROMYYNTI:
Akateeminen kirjakauppa. ANIMALIA-LEHTI PIDÄTTÄÄ OIKEUDEN LYHENTÄÄ JA MUOKATA JUTTUJA.
27
Jarkko tekee Animalian kampanjoita
18
Jo-Anne McArthur Suomeen
28
Vegepalsta: Kevään vegaanitrendejä
20
Eläinten suojelu vai eläinten oikeudet?
30
14
23
Kohti eduskuntavaaleja
Kirjavinkit
24
Tunteiden rooli eläinoikeuskeskustelussa
26
Animalia testaa: suklaajuomat
31
Artikkelien lainaaminen eläinsuojelua edistäviin tarkoituksiin sallittu. Lähde mainittava. TOIMISTO: Suvilahdenkatu 4, 00500 Helsinki ASIAKASPALVELU:
Animaalit kautta maan
AnimaliaShop: shoppaile kevään kunniaksi Animalian putiikissa
p. (09) 720 6590, päivystys ma–pe kello 10.00 –15.00 e-mail: animalia@animalia.fi internetsivut: www.animalia.fi. JÄSENMAKSUT: Tukijäsen: 32 € / vuosi, vähävaraiset: 25 € / vuosi, nuorisojäsen (alle 18 v.): 20 € / vuosi, kuukausijäsen: 5 € / kk, ainaisjäsen: 640 €, yhteisöjäsen: 250 € / vuosi. Sampo 800018-2105644 IBAN: FI71 8000 1802 1056 44 SWIFT: DABAFIHH Kirjoita viestiksi nimesi ja osoitteesi. LAHJOITUKSET: Nordea 101130-260629 IBAN: FI24 1011 3000 2606 29 SWIFT: NDEAFIHH TESTAMENTIT: Tiedustelut, p. (09) 7206 5911, tarja.balding@animalia.fi RAHANKERÄYSLUPA:
Luvan myöntäjä: Poliisihallitus. Toimeenpanoaika ja alue: 1.1.2015–31.12.2016 koko Suomi Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Päätöksen nro ja pvm: POL-2014-10096 5.11.2014.
Sisällysluettelon kuvat: petrus pavas, jo-anne mcarthur ja Paula Heinonen
5
Ajankohtaista
koonnut laura uotila
orangille myönnettiin perusoikeudet argentiinalainen tuomioistuin linjasi joulukuussa, että vankeudessa eläneellä orangilla on tiettyjä perusoikeuksia. Näiden perusteella 20 vuotta eläintarhassa elänyt Sandra-oranki on vapautettava. Tuomioistuin totesi orangin olevan oikeushenkilö ja ei-inhimillinen henkilö, jolta on laittomasti viety sen vapaus. 29-vuotias Sandra pääsee päätöksen jälkeen viettämään eläkepäiviä suojelualueelle Brasiliaan. Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun minkään valtion tuomioistuin on todennut apinoille kuuluvan tiettyjä oikeuksia.
kemikaaliviraston eläinkokeilta vaaditaan lisää avoimuutta euroopan oikeusasiamies on antanut suosituksen, jonka mukaan Helsingissä sijaitsevan Euroopan kemikaaliviraston (ECHA) tulisi julkistaa tausta-asiakirjat, joilla se perustelee tilaamiaan eläinkokeita. Päätös liittyy eläinkokeiden vastaisen kansalaisjärjestön BUAVin kanteluun vuodelta 2012, jolloin ECHA oli kieltäytynyt julkaisemasta eläinkokeiden tausta-asiakirjoja. Tuoreen oikeusasiamiehen päätöksen mukaan ECHA:n perustelut eivät olleet hyväksyttäviä. Euroopan oikeusasiamiehen päätös on luonteeltaan toimenpidesuositus, joten kemikaaliviraston on seuraavaksi päätettävä, noudattaako se suositusta.
6
Sikojen hiilidioksidi tainnutus kiellettävä teksti Laura Uotila kuva Wilhelmiina Keränen
useat eläinsuojelujärjestöt ve-
tosivat tammikuussa EU:n terveydestä ja ruokaturvallisuudesta vastaavaan komissaariin Vytenis P. Andriukaitikseen, että
sikojen tainnutus hiilidioksidilla on kiellettävä EU:ssa. Tieteellinen tutkimus on jo lähes 20 vuotta sitten todistanut, että sikojen CO2-tainnutus teurastuksen yhteydessä aiheuttaa lukuisia hyvinvointiongelmia ja huomattavaa kärsimystä eläimille. Kaasu
Sanottua ”Orjuuden lopettaminen, naisten äänioikeus, turkistarhauksen kieltäminen.” – Professori Heikki Hiilamo Animalian turkiskampanjassa
Ajankohtaista Vaihtoehtoisia tainnutusmenetelmiä ei ole kehitetty, sillä tutkijat eivät ole saaneet rahoitusta niiden tutkimiselle.
saa aikaan vakavan hengenahdistuksen. Tämänhetkinen neuvoston asetus eläinten lopettamisesta vaatii CO2-pitoisuudeksi vähintään 80 %. EFSA on todennut vuonna 2004, että 30 % ylittävät hiilidioksidipitoisuudet ovat ärsyttäviä ja aiheuttavat hyperventilaatiota ja limakalvojen ärsytystä, mikä voi olla eläimille kivuliasta, ja saavat aikaan hengen haukkomista ennen tajunnan menetystä. EFSA suosittelee, että tainnuttamiseen käytettävän kaasun tulisi olla ärsyttämätöntä ja painotti, että vaihtoehtoisen, inhimilli-
semmän kaasuseoksen kehityksen tulisi olla tutkimuksessa korkealla sijalla. Vuonna 2008 julkaistiin tutkimus, jossa todettiin, että siat kärsivät pelosta, tuskasta ja stressistä jopa 60 sekunnin ajan CO2tainnutuksen aikana. Tutkimustuloksista ja EFSAn suosituksesta huolimatta mikään ei ole muuttunut. Vaihtoehtoisia tainnutusmenetelmiä ei ole kehitetty, sillä tutkijat eivät ole saaneet rahoitusta niiden tutkimiselle. Samaan aikaan hiilidioksiditainnutuksen käyttö teurastamoissa yleistyy. Kirjeen allekirjoittaneet järjestöt vaativat, että komission tulisi toimia nyt kiireesti, jotta voidaan varmistua siitä, että ärsyttämättömiä vaihtoehtoja hiilidioksidille kehitetään. Järjestöt kehottavat komissiota ottamaan johdon – yhdessä lihateollisuuden kanssa – ja varmistamaan sen, että riittävästi resursseja varataan parempien tainnutusmenetelmien kehittämiseen sikojen teurastuksessa. Komission tulisi rahoittaa asiantuntijaryhmä etsimään eläinystävällisiä vaihtoehtoja ja asettamaan päivämäärä CO2-tainnuksesta luopumiselle ja parempien menetelmien käyttöönotolle. Animalia on mukana vaatimuksessa Eurogroup for Animals –järjestön kautta. Suuret teurastamot myös Suomessa käyttävät hiilidioksiditainnutusta sioilla.
eläinsuojelulain vastaisista teoista selviää usein rangaistuksetta animalia, yhdessä muiden eläinjärjestöjen kanssa, on huolissaan eläinsuojelurikosten perusteettomista syyttämättäjättämispäätöksistä. Syyttäjänvirasto teki vuonna 2013 syyttämättäjättämispäätöksen 34 epäillystä eläinsuojelurikoksesta. Syyttämättä jätettiin eläinsuojelurikoksia, joiden voidaan katsoa aiheuttaneen eläimelle turhaa kärsimystä. Rikos saatetaan katsoa vähäiseksi ja syyte jättää nostamatta, jos seurauksena olisi vain sakkoja. Järjestöt vaativat rangaistuskäytäntöihin yhteneväisyyttä, jotta kaikki eläinsuojelurikoksiin syyllistyneet saataisiin tuomittua yhtäläisin perustein.
paras juttu numeron 4/2014 parhaaksi jutuksi äänestettiin artikkeli ”Turkis on tyylimoka”. Vegaanin keittokirjan arvonnassa onni suosi Outi Linjamaa. Onnea voittajalle ja kiitos kaikille äänestäneille!
Mikä on tämän lehden paras juttu? Kerro mielipiteesi 7.4.2015 mennessä, niin olet mukana Vegaanin keittokirjan arvonnassa. Lähetä vastauksesi, nimesi sekä osoitteesi sähköpostitse lehti@animalia.fi (sähköpostin otsikko: Paras juttu 1/2015) tai postitse Animalia, Suvilahdenkatu 4, 00500 Helsinki.
arto mäkinen
kannanotto näytelmän muodossa turkittomana perjantaina 28.11. esitettiin kahden erilaisen ketun, vapaan ja tarhaketun, kohtaamisesta kertova Vietti-näytelmä Turun kauppakeskus Skanssissa. Näytelmä toteutettiin kokonaan vapaaehtoisvoimin. Käsikirjoitus, ohjaus, lavastus, näyttelijätyö ja kuvaus olivat kaikki kokeneiden tekijöiden käsialaa ja ihmiset pääsivät käyttämään alue osastotoiminnassa omaa ammattitaitoaan. Video näytelmästä löytyy Animalian Youtube-kanavalta youtube.com/animaliaofficial
7
Ajankohtaista
koiraryhmä lahjoitti loukun etsijäkoiraliitolle animalian koiraryhmä lahjoitti karanneiden koirien kiinniottamiseen tarkoitetun loukun Etsijäkoiraliitolle. Loukut ovat tärkeitä apuvälineitä sellaisten koirien kiinnisaamisessa, jotka ovat jo niin villiintyneitä, että koira ei enää lähesty ihmistä. Teetetyn loukun avulla pystytään pelastamaan toivottavasti lukuisia karkurikoiria. Loukku on niin suuri, että sinne mahtuu myös isokokoinen koira. Lisätietoja etsijäkoirien toiminnasta löytyy sivulta www.etsijakoiraliitto.fi.
www.runsaudensarvi.net Aleksanterinkatu 30 33100 Tampere • 03-2121479
Animalian jäsenkortilla
-5%
alennusta
Kasvisruokaaineksia
animalian kevätpäivät helsingissä 28.3.-29.3.2014 animalian kevätpäivät kokoaa jälleen aktiivit ja jäsenet yhteen. Tervetuloa mukaan suunnittelemaan kampanjoita, oppimaan kuinka voit edistää eläinsuojelu- ja eläinoikeusasiaa entistä tehok-
kaammin sekä tapaamaan samanhenkisiä ihmisiä ympäri Suomen! Ilmoittautumiset 15.3. mennessä sekä lisätietoja: animalia.fi/kevatpaiva
—kutsu vuosikokoukseen— Eläinsuojeluliitto Animalian vuosikokous pidetään lauantaina 28.3. 2015 kello 16.30 alkaen Ravintola Krog Madamen kokoustiloissa (Lapinlahdenkatu 3, Helsinki). Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset vuosikokousasiat sekä sääntömuutos. Sääntömuutoksessa yhdistyksen nimi muutetaan Eläinsuojeluliitto Animalia ry:stä Animalia ry:ksi ja muutetaan säännöissä esiintyvä termi ”liitto” muotoon ”yhdistys”. Sääntömuutosta koskeva toinen yleiskokous pidetään 9.4. kello 16.30 Animalian toimistolla
(Suvilahdenkatu 4, Helsinki). Vuosikokoukseen ovat tervetulleita kaikki Animalian jäsenet. Ilmoittautumista toivotaan tarjoiluiden takia 20.3. mennessä: animalia@animalia.fi tai p. 09 720 6590. Animalian hallitukseen voi asettua ehdolle 14.3.2015 asti. Hallitustyöskentely vaatii aitoa kiinnostusta eläinasioihin ja halua sitoutua tärkeään työhön. Ehdotukset lähetetään osoitteeseen salla.tuomivaara@animalia.fi. Animalian hallitus
eläinystävälliseen herkutteluun
Eläinystävällisiä asianajopalveluja! Asianajotoimisto Streng Ky Linnankatu 2, 00160 Helsinki Puh. 09 7269 6730, Fax 09 6227 6228 joonia.streng@strenglaki.fi www.strenglaki.fi
8
teksti kimmo ohtonen • kuva janne aaltonen
Vieraskynä
Sanoista tekoihin
M
e suomalaiset pidämme perinteisesti itseämme kansakuntana, jonka luontosuhde on ainutlaatuinen koko maailmassa. Ajattelemme, että me suomalaiset ymmärrämme ja kunnioitamme luontoa. Monen suomalaisen kohdalla tämä onkin yksilötasolla aidosti totta. Luonnonvaraisten eläinten tai tuotantoeläinten näkökulmasta Suomi ei kuitenkaan ole mikään Shangri-La. Päätöksenteossa talouskortti voittaa surullisen usein luonnonsuojelemiskortin. Mitä merkitystä vanhalla metsällä on, jos siitä saadaan hakkaamalla horjuvaan talouteemme lisäropoja idästä? Miksi suojella eläinlajia, josta ei ole ihmisille mitään suoranaista hyötyä? Ehkä olisi aika herätä illuusion yöstä ja nähdä edessämme se karu todellisuus, että olemme yhteiskuntatasolla kadottaneet yhteyden luontoon. Se karu fakta, että edelleen vuonna 2015 turkistarhaus on Suomessa laillista, on oire syvemmästä ongelmasta. Ja tämän ongelman ydin on se, että vuosikymmenten ajan ”luontosuhteemme” on yhteiskunnallisesti rakentunut taloudellisen hyötymisen varaan. Jos nyt haluamme nousta lukuisten muiden sivistysvaltioiden rinnalle ja kieltää turkistarhauksen mm. eettisistä syistä, tarkoittaa se tiettyjen, nykyajan sivistysvaltion kriteerein katsottuna varsin kyseenalaisten, ihmisten etuoikeuksien kieltämistä, vaikkakin siirtymäajalla ja turkistarhaajia taloudellisesti kompensoiden. Jos olemme se luontokansa, joka puheissamme haluamme olla, niin silloin
myönnämme faktan, että turkistarhaus on vuosikymmenten ajan laillisesti sotkenut luontaisia ekosysteemejä ja luonnonvaraisten eläinten elämää päästämällä sinne haitallisia vieraslajeja. Tämän lisäksi turkistarhauksen aiheuttamat päästöt rasittavat ympäristöä. Ja vaikka turkistarhauksen lobbari kuinka väittää muuta, tieteellisten ”Milloin alamme tutkimusten valossa yhteiskuntana fakta on se, että turkunnioittaa kiseläimet ketuista minkkeihin kärsivät teoillamme suomalaisilla turainutlaatuista kistarhoilla. Kärsiminen, se on vahva luontoamme?” sana, mutta tässä yhteydessä oikea. Miten kauan sallimme tuhansien tuntevien olentojen kärsimisen ihmisen niistä saaman taloudellisen hyödyn takia? Milloin alamme yhteiskuntana kunnioittaa teoillamme ainutlaatuista luontoamme? Terve luontosuhde ei ole vain sanoja, se on tekoja – pieniä ja suuria valintoja, jotka eivät aina ole yhtä materialististen hyötyjemme kanssa. Kimmo Ohtonen
toimittaja, käsikirjoittaja
9
10
HÄKISSÄ
turkiseläinten puolesta
toni wirtanen ja jannika b tekivät ennennäkemättömän tempauksen turkiseläinten puolesta.
teksti Salla Nalborczyk • kuva Janne Aaltonen
O
n sateinen ja kolea joulukuun päivä. Helsin-
kiläiselle sisäpihalle kaartaa auto, jonka kyydistä nousee kaksi tunnettua suomalaista. He ovat laulaja Jannika B sekä Apulannan Toni Wirtanen. Animalian Turkistarhaton Suomi 2025 –kampanja on täydessä vauhdissa. Kymmenet eri alojen kuuluisuudet ovat jo antaneet kasvonsa tärkeälle asialle. Nyt on Jannikan ja Tonin vuoro. Tämä on yhteiskuvia välttelevälle pariskunnalle ensimmäinen yhteinen kuva, joten he haluavat tehdä jotakin aivan erityistä turkiseläinten hyväksi. Pariskunnan astuessa studion ovesta sisään, meikkaaja jo odottaa työpisteellään, valokuvaaja säätää laitteitaan ja taustalla soi lumoava musiikki. Asetelma ei juuri poikkea tavallisesta kuvauspäivästä. Paitsi että keskellä studion lattiaa lojuu rähjäinen häkki. Suomessa elää yli neljä miljoonaa turkiseläintä. Tarhatuilla eläimillä on villien lajitoveriensa tarpeet ja vaistot, mutta ihminen on tehnyt näistä yksilöistä tuotteita, joiden arvo mitataan rahassa. Valtaosa turkiseläimistä päätyy hupunreunuksiksi ja turkispompuloiksi. Kun julkkispariskunta ahtautuu häkkiin, kontrasti on valtava: kuuluisuus vaihtuu turkiseläimen todellisuuteen, merkityksettömyyteen ja epätoivoon. Jannikan kauniit vaaleanpunaiset hiukset olivat äsken osa hänen imagoaan, mutta nyt ne ovat ainoa syy
hänen olemassaololleen. Hiukseton Toni puolestaan on tässä todellisuudessa täysin arvoton. Ihmisellä on paitsi kyky hyödyntää muuta eläinkuntaa, myös kyky empatiaan ja mahdollisuus valintoihin. Kiitos Jannikan ja Tonin kaltaisten tunnettujen henkilöiden, yhä useampi kuluttaja havahtuu turkistarhauksen julmuuteen, ja tekee ostopäätöksensä eettisemmältä pohjalta.
Kun julkkispariskunta ahtautuu häkkiin, kontrasti on valtava: kuuluisuus vaihtuu turkiseläimen todellisuuteen, merkityksettömyyteen ja epätoivoon. Ei kuitenkaan tarvitse olla julkisuuden henkilö voidakseen tehdä enemmän. Jokainen meistä tuntee jonkun, joka ei vielä tiedosta hupunreunuksensa taustaa. Kerro, keskustele, kannusta. Ole sinä se ääni, joka eläimeltä puuttuu. 11
villapaitojen
nurja puoli teksti laura uotila kuva Animalian arkisto
12
merinovillaa, mohair villaa, angoravillaa, kashmirvillaa… vaatteiden tuote selosteista voi löytää yllättävän monia villalaatuja. mutta miten villaa tuottavat eläimet elävät ja onko villan käytössä eettisiä ongelmia?
S
uomessa
elää
vajaa
140 000 lammasta. Kuitenkin lähes kaikki kaupoissa myytävät villatuotteet, niin langat kuin valmiit lapaset, paidat ja pipot, on neulottu ulkomaisesta villasta. Hieman markkinoilla on myös kotimaisia villatuotteita, mutta kotimaisen villan markkinaosuus on kaikkiaan varsin olematon: vain 4 % kotimaisten kehräämöiden käyttämästä villasta on suomalaista. Eikä kannata antaa sen hämätä, jos lankavyyhdissä on avainlippumerkki: se kertoo vain, että lanka on valmistettu Suomessa, mutta itse villa on lähes kaikissa tapauksissa peräisin ulkomailta. Vuosittain maailmassa tuotetaan noin 1,3 miljoonaa tonnia villaa. Suurin villantuottajamaa on Australia, jossa tuotetaan lähes ainoastaan merinovillaa. Uusi-Seelanti ja Kiina ovat seuraavaksi suurimmat tuottajamaat. Villa liikkuu maailman markkinoilla niin sukkelasti, että kun kaupasta ostaa vaikkapa valmiin villapaidan, on yleensä vaikeaa löytää tietoa siitä, mistä siinä käytetty villa on peräisin. Suomen suurin lankatehdas Novita ilmoittaa ostavansa villat Etelä-Amerikasta, Englannista ja Norjasta sekä pienen osan Suomesta. Merinolampaat ja mulesing
Merinovillalla on ikävä maine eläinten kannalta, eikä suotta. Australiassa edelleen suurin osa merinolampaista joutuu käymään läpi mulesing-leikkauksen, jossa lampaan peräpäästä leikataan iso alue
ihoa kärpästen toukkien kasvun ehkäisemiseksi. Toimenpide on erittäin kivulias ja australialaiset eläinsuojelujärjestöt ovat vuosia käyneet voimakasta kampanjointia toimenpidettä vastaan. Uudessa-Seelannissa ja Euroopassa asiat ovat merinolampaiden suhteen paremmin. Molemmissa on kielletty mulesing-leikkaukset. Käytännössä läheskään aina kaupassa ei saa tietää, onko paidan merinovilla tuotettu ilman mulesingia. Mohair- ja kashmirvillat ovat peräisin vuohista. Mohairvillaa tuotetaan eniten Turkissa, Yhdysvalloissa, Etelä-Afrikassa ja Argentiinassa, kashmirvillaa taas mm. Mongoliassa, Kiinassa, Turkissa ja Australiassa. Molempia villalaatuja tuotetaan maailman markkinoille niin suuret määrät, että eläinten kasvatus on teollismaista tuotantoa. Angoravillan julma tuotanto
Angoravillan maine ei ole merinovillaa parempi. Angoravillaa tuottavat kanit, joiden turkki ajellaan ensimmäisen kerran kahden kuukauden iässä. Sen jälkeen turkki ajetaan tai pahimmillaan revitään noin kolmen kuukauden välein. Kanit kasvatetaan yksittäin pienissä häkeissä, ettei niiden turkki vahingoitu. 90 % maailman angorasta tuotetaan Kiinassa. Reilu vuosi sitten PETA julkaisi hurjaa videomateriaalia, missä tajuissaan olevilta angorakaneilta revittiin turkki irti. Video herätti aiheellista kohua ja sen seurauksena useita vaateketjuja luopui angoravillan käytöstä. Djurens Rätt on kerännyt tietoja vaateyritysten angoran käytöstä. Kokonaan angoran käytöstä ovat ilmoittaneet luopuneensa mm. H&M, KappAhl ja Gina Tricot. Yritysten vastaukset löytyvät sivulta www.djurensratt.se/om-djurens-ratt/ nyheter/foretagens-reaktioner-pa-angoraskandalen
Kun kaupasta ostaa vaikkapa valmiin villapaidan, on yleensä vaikeaa löytää tietoa siitä, mistä siinä käytetty villa on peräisin.
mitä voit tehdä? Helpoin ja eläinten kannalta eettisin ratkaisu on jättää villatuotteet kauppaan. Koska villan alku perää on hankala selvittää, on villan tuottaneiden eläinten oloista vaikea päästä selville. Villantuotanto on suurimmaksi osaksi kytkeytynyt lihantuotantoon: esimerkiksi merinolampaita kasvatetaan niin villan kuin lihan takia. Villan korvaaminen vaatetuksessa ei kuitenkaan ole ongelma. Kaupoista löytyy jo laajat valikoimat lämpimiä vaihtoehtoja ilman eläinperäisiä materiaaleja. Eikä neulojankaan tarvitse lopettaa harrastustaan: esimerkiksi Lankakauppa Tuumauksen vegaanisten lankojen valikoima on huima. Monista muistakin kaupoista löytyy jo vaihtoehtoja villalangoille.
13
14
kohti eduskuntavaaleja animalian tavoitteena on, että seuraava eduskunta olisi mahdollisimman eläins uojelumyönteinen. teksti vesa saarinen • kuvitus petrus pavas
S
uomeen valitaan uusi eduskunta ensi
huhtikuussa järjestettävissä eduskuntavaaleissa. Samalla vaihtuu myös hallitus ministereineen. Eläinsuojelun sekä eläinten oikeuksien näkökulmasta tulevat vaalit ovat erittäin tärkeät. Seuraava hallitus löytää pöydältään esimerkiksi väistyvältä hallitukselta kesken jääneen eläinsuojelulain uudistuksen. Muutkaan eläinasiat eivät voi odottaa. Tulevalta hallitukselta sekä koko eduskunnalta vaaditaan ensi kaudella selviä tekoja eläinten aseman parantamiseksi. Esimerkiksi koe-eläinten käyttöä on vähennettävä ja turkistarhoilla viruvien eläinten oloja on tehtävä paremmaksi, matkalla kohti eläinsuojelujärjestöjen tavoittelemaa turkistarhatonta Suomea.
Eläinsuojelujärjestöt yhteistyössä
Animalia tekee eduskuntavaalien lähestyessä läheisesti yhteistyötä SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liiton 15
” Turkistarhaus on kiellettävä”
3
Kivuliaat toimenpiteet ilman asianmukaista kivunlievitystä ja kivun hoitoa on kiellettävä. Karjuporsaiden kastraatio ilman riittävää kivunlievitystä sekä vasikoiden nupoutus eli sarvien aihioiden polttaminen ilman puudutusta ovat edelleen yleisiä. Näistä on päästävä eroon.
4
Eläimille haittaa aiheuttavaan jalostukseen on puututtava. Esimerkiksi broilerien liian nopeaan kasvuun sekä eräiden koira- ja kissarotujen jalostukseen on puututtava.
5
Turkistarhaus on kiellettävä. Suomessa on otettava askeleita kohti turkistarhauskieltoa. Matkalla kohti turkistarhatonta Suomea eläinten oloja nykyisillä turkistarhoilla on parannettava ripeästi.
10
eläinsuojelu järjestöjen kärkitavoitetta kevään 2015 eduskuntavaaleissa Alla ovat lyhyet tiivistelmät Animalian ja SEYn yhteisistä tavoitteista tulevissa eduskuntavaaleissa. Tarkemmin tavoitteista, niiden perusteluista sekä toimenpiteistä voit lukea osoitteessa elainpolitiikka.fi.
1
Eläinsuojelulain uudistus on vietävä huolella loppuun. Esitys uudeksi eläinsuojelulaiksi oli määrä antaa päättyvällä hallituskaudella, mutta aikataulu oli liian tiukka. Uuden hallituksen on kirjattava uudistus hallitusohjelmaan ja saatettava työ päätökseen.
2
Eläinten keskeisten lajityypillisten käyttäytymistarpeiden (esim. liikkuminen) toteutuminen on taattava huomattavasti nykyistä paremmalla tasolla. Järjestöt esimerkiksi vaativat, että parsinavetat sekä porsitus- ja siemennyshäkit on kiellettävä.
16
6
Kaikkien villieläinlajien käyttö sirkuksissa tulisi kieltää – mukaan lukien delfinaariot.
7
Koirien ja kissojen tunnistusmerkintä ja rekisteröinti on säädettävä pakolliseksi. Tunnistusmerkinnät auttavat vähentämään pentutehtailun, eläinten hylkäämisen sekä laittoman eläinkaupan ongelmia.
8
Suomeen on luotava koko maan kattava loukkaantuneiden luonnonvaraisten eläinten hoitoverkosto. Avun tarpeessa olevien loukkaantuneiden luonnonvaraisten eläinten hoitoa ei ole järjestetty lainkaan suuressa osassa maata. Valtion on hoidettava tämä ongelma.
9
Koe-eläinten määrää on vähennettävä. Suomeen tulee luoda toimintasuunnitelma askeliksi koe-eläinmäärien vähentämiseksi. Tuskallisimmat eläinkokeet on lopetettava vähitellen kokonaan.
10
Kasvisperäisen ruoan osuutta on pyrittävä lisäämään suomalaisten ruokavaliossa.
kanssa. Järjestöt ovat julkaisseet yhteiset vaalitavoitteet, joiden perusteella järjestöt kampanjoivat eläinsuojelumyönteisemmän eduskunnan puolesta. Animalia ja SEY ovat pitkin syksyä ja talvea tavanneet lähes kaikki eduskuntapuolueet ja esitelleet järjestöjen tavoitteita. Ainoastaan kristillisdemokraatit eivät halunneet tavata eläinsuojelujärjestöjä. - Tapaamisten tavoitteena on ollut muun muassa kertoa puolueille eläinsuojelujärjestöjen tavoitteista, ja toisaalta pitää huolta, että puolueet eivät unohda eläinten asiaa omissa vaalikampanjoissaan, kertoo Animalian vs. kampanjapäällikkö Jarkko Minkovitsch. Vaikka eläinsuojeluasiat eivät valitettavasti taida nousta tulevien vaalien pääteemojen joukkoon, ovat puolueet Minkovitschin mukaan suhtautuneet pääsääntöisesti myönteisesti eläinsuojeluasioiden edistämiseen. - Joka puolueen kanssa olemme löytäneet jotakin yhteistä, joidenkin enemmän, joidenkin vähemmän. - Positiivista on myös se, että kaikkien puolueiden listoilta löytyy ehdokkaita, joilla eläinsuojelukysymykset ovat tärkeiden asioiden listalla, Minkovitsch kertoo. Lähempänä eduskuntavaaleja Animalia keskittyy äänestäjien herättelemiseen. - Verkkosivuilla, sosiaalisessa mediassa sekä kaduilla viestimme on tämä: haluamme, että ihmiset äänestävät eläinsuojelumyönteisesti sekä vaativat puolueita ja poliitikkoja pitämään eläinasiaa esillä, Minkovitsch kiteyttää. Animalia avaa myös yhdessä SEYn kanssa suositun eläinpoliittisen vaalikoneen, joka auttaa ihmisiä löytämään eläinsuojelumyönteisiä ehdokkaita. - Eläinpoliittinen vaalikoneemme sai vuoden 2012 kuntavaaleissa todella myönteistä palautetta sekä äänestäjiltä että poliitikoilta. Olen varma, että vaalikone tulee olemaan näissäkin vaaleissa hitti, Minkovitsch kertoo.
eläineettisen äänestäjän muistilista 1. Muista äänestää. Älä vahingossakaan nuku vaalien yli. Joka äänellä on merkitystä, ja mitä enemmän ääniä eläinsuojelumyönteiset puolueet ja ehdokkaat saavat, sitä paremmin eläinten asiat kuuluvat myös eduskunnassa. 2. Äänestä ensisijaisesti puoluetta. Suomalaisessa vaalijärjestelmässä äänesi menee ensisijaisesti puolueelle. Toisin sanoen, riippumatta siitä ketä äänestät, äänesi hyödyttää ennen kaikkea valitsemasi puolueen kärkiehdokkaita. Valitse siis ensimmäisenä puolue, jolle haluat antaa äänesi. On fakta, että puolueiden eläinasenteissa on suuriakin eroja. Eläinsuojeluasioihin myönteisimmin ovat perinteisesti suhtautuneet Vihreät ja Vasemmistoliitto. Lisätietoa eri puolueiden eläinsuojelu- ja eläinoikeusnäkemyksistä löydät osoitteesta elainpolitiikka.fi. 3. Anna äänesi puolueen sisällä eläinsuojelumyönteiselle ehdokkaalle. Kun olet valinnut puolueen, jota aiot äänestää, kannattaa eläineettisen äänestäjän etsiä valitsemastaan puolueesta ja omasta vaalipiiristään ehdokas, joka suhtautuu eläinasioihin paitsi myönteisesti, on myös sitoutunut niitä edistämään. Eri ehdokkaiden eläinsuojeluasenteisiin voit tutustua Animalian ja SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liiton vaalikoneesta, jonka löydät osoitteesta elainpolitiikka.fi. 4. Jaa tietoa eläinsuojelukysymyksistä vaaleissa. Animalia ja SEY julkaisevat vaaliesitteen, jota jakamalla voit herätellä muita äänestäjiä eläinsuojelukysymyksissä. Kerro myös eläinpoliittisesta vaalikoneesta mahdollisimman monelle esimerkiksi sosiaalisen median kautta. Voit tilata esitteitä Animalian toimistolta.
eläinpoliittinen vaalikone Animalia ja SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto avaavat eduskuntavaaleja varten eläinpoliittisen vaalikoneen, joka auttaa eläin suojelumyönteisten puolueiden ja ehdokkaiden etsimisessä. Helppokäyttöinen ja nopea vaalikone avataan vaalien lähestyessä. Se löytyy osoitteesta
elainpolitiikka.fi
5. Auta ehdokastasi. Eläinsuojelumyönteiset eduskuntavaaliehdokkaat varmasti arvostavat tukeasi. Jos haluat tehdä valitsemasi ehdokkaan eteen muutakin kuin antaa äänesi, voit esimerkiksi suositella valitsemaasi ehdokasta ystävillesi ja tuttavillesi, osallistua ehdokkaan vaalityöhön, tehdä lahjoituksen ehdokkaan vaalikampanjaan tai vaikkapa jakaa ehdokkaasi lehtisiä. Vinkkejä vaikuttamisen tapoihin ja vaalityöhön löydät usein ehdokkaiden omilta verkkosivuilta.
17
Chimpanzee Sanctuary - Uganda
kanadalainen valokuvaaja, animalia-l ehdessä 3/2014 pidemmin esitelty j o-anne mcarthur v ierailee suomessa helmikuussa.
Jo-Anne McArthur
Suomeen teksti Birgitta Wahlberg • kuvat jo-anne mcarthur ja nick ugliuzza
18
Jo-Anne McArthur & Orlando
Fox Fur Farm - Europe
K
anadalaisen Jo-Anne McArthurin valokuvat kertovat lahjomatonta tarinaa maailmanlaajuisesta eläinten hyväksikäytöstä. Hänen We Animals -projektinsa tavoitteena on saada tavallinen kuluttaja pohtimaan omaa osuuttaan eläintuotannon todellisuudessa. Animalia on iloinen voidessaan tuoda Jo-Anne McArthurin Suomeen helmikuussa. McArthurin valokuvia on näytillä Helsingissä 16.–22.2. ravintola Espresso Edgessä ja Turussa Galleria Martissa lauantaina 21.2. Jo-Anne McArthur avaa valokuvanättelyn Espresso Edgessä ma 16.2. klo 18, jossa samalla pidetään keskustelutilaisuus yhteiskunnallisesta vaikut-
jo-anne mcarthur helsingissä ja turussa 16.-21.2. - tule tapaamaan! tamisesta valokuvien avulla, ja Galleria Martissa hän vierailee la 21.2. klo 11–13. Samana lauantaina klo 14–16 Turun pääkirjastossa pidetään keskustelutilaisuus, jossa Jo-Anne McArthur kertoo työstään. Tiistaina 17.2. klo 18–21 näytetään elokuva The Ghosts in Our Machine Helsingissä ravintola Dubrovnikissä, jossa JoAnne McArthur myös kertoo elokuvan teosta ja taustasta. Turussa elokuva on nähtävissä 11.2. klo 19.30 Kirjakahvilassa. Tarkemmasta ohjelmasta vierailun aikana tiedotetaan myöhemmin – seuraa siis Animalian verkkosivuja osoitteessa animalia.fi sekä Animalian tiedotusta Facebookissa ja Twitterissä!
16.2. klo 18 Valokuvanäyttelyn avajaiset sekä keskustelutilaisuus. Espresso Edge, Liisankatu 29, Helsinki. 17.2. klo 18 The Ghosts in Our Machine -elokuva näytös sekä keskustelu. Dubrovnik, Eerikinkatu 11, Helsinki. 21.2. klo 11 Valokuvanäyttelyn avajaiset. Galleria Martti, Stålarminkatu 3, Turku. 21.2. klo 14 Keskustelutilaisuus, McArthur kertoo työstään. Turun pääkirjasto, Linnankatu 2, Turku.
19
Eläinten suojelu vai
eläinten oikeudet? teksti pauliina klemola • kuva Animalian arkisto
mitä on eläinsuojelu? entä eläinoikeudet? animalian hallituksen jäsen pauliina klemola pohtii käsitteiden eroa sekä sitä, mitä eläinoikeusajattelu oikeastaan on.
S
uomalainen eläinsuojelu
Eläinsuojelun problematiikkaa
perustuu eläinsuojelulakiin, Paitsi, että eläinsuojelijoiden hyväksyjonka tarkoitus on ”suojella män nykykäytännön mukaan saman laeläimiä parhaalla mahdolli- jin yksilöitä voidaan kohdella eri tavoin, sella tavalla kärsimykseltä, kivulta ja tus- myös itse suojeltava ”eläin” tunnutaan kalta”. Laki lisää, että eläimiä on ”koh- usein käsitettävän kovin kapeasti, samoin deltava hyvin eikä niille saa aiheuttaa ”kärsimys”, jolta eläimiä pitäisi suojella. tarpeetonta kärsimystä”. Tämän jälkeen Tyypillinen eläinsuojelija voi tuolaki listaa asioita, joita eläimille saa tehdä, mita lehmän lyömisen mutta hyväksyy vaikka ne epäilemättä aiheuttavat näille sen, että vasikka erotetaan emostaan heti kärsimystä, kipua ja tuskaa, ja lukuisat synnytyksen jälkeen. Hän tuomitsee asetukset jatkavat tästä vielä paljon pi- koiranpentutehtailun mutta hyväksyy temmälle. porsastehtailun, vaikka 2–3 kertaa vuoEläinten oikeuksien näkökulmasta dessa synnyttävä emakko kärsii häkissään eläinsuojelulaki ei suojele eläimiä vaan varmasti vähintään yhtä paljon kuin koiihmisten oikeutta hyväksikäyttää eläimiä. raemo omassaan. Eläinsuojelija saattaa Missään ei kyseenalaisteta esimerkiksi tosin siirtyä tehotuotetusta lihasta luoeläimen vangitsemisen, kahlitsemisen, mulihaan ja häkkikananmunista luomusilpomisen tai sosiaalisten suhteiden es- muniin, mutta ajatus kaikkien eläinten tämisen tarpeellisuutta, vaikka tuskin ku- syömisen lopettamisesta on hänelle liian kaan meistä pitäisi noita asioita omakoh- radikaali. Eläinten oikeuksien puolustataisesti koettuina ”hyvänä kohteluna”. jalle veganismi on yleensä itsestään selvä Eläinten oikeuksien puolustajien elämäntapavalinta. mielestä ei riitä, että huolehditaan eläinEpäjohdonmukaisuuden lisäksi perinten hyvinvoinnista, jonka ihminen joka teisessä eläinsuojelussa voi nähdä toisentapauksessa määrittelee aina omien tar- kin puutteen. Aivan kuten eläinsuojelu koitusperiensä mukaan viitaten kintaalla eristää kärsivän eläinyksilön yksittäistaeläimen tarpeille. Lainmukainen ”hy- paukseksi ja pikemminkin pönkittää kuin vinvointi” ja ”hyvä kohtelu” tarkoittavat kyseenalaistaa kärsimyksen aiheuttavia ja aivan eri asioita esimerkiksi lemmikki- mahdollistavia ajatusmalleja, se on tavoitkanille ja koe-eläinkanille, vaikka hyvin- teineen tyystin erillään muista ”eettisistä” voinnin edellytysten täytyy järjellä aja- ideologioista, voipa sen katsoa olevan tellen olla koko lailla samat samanlajisille jopa vastakkainen joidenkin kanssa. Yksi eläinoikeusliikkeen päätavoityksilöille. Kaikilla eläimillä pitäisi olla oikeus tuskattomaan elämään ja lajityypilli- teista on lopettaa eläintuotanto. Asia, seen käyttäytymiseen. josta pidetään aivan liian vähän melua, on
20
eläintuotannon kiistaton yhteys lukuisiin maailmaa koetteleviin ongelmiin. Näitä ovat mm. ilmastonmuutos, vesistöjen saastuminen, luonnon monimuotoisuuden romahdus, vesipula, eroosio, aliravitsemus ja nälänhädät. Ne ovat enemmän tai vähemmän globaaleja, myös keskenään linkittyviä ja suoraan tai välillisesti ihmistenkin hyvinvointiin vaikuttavia ongelmia, joita eläintuotannosta luopuminen lievittäisi merkittävästi. Tätä eläinsuojeluliike ei kuitenkaan ota millään tavalla huomioon. Hyvällä syyllä voi sanoa, että se, joka puolustaa eläinten oikeuksia, puolustaa samalla myös ihmisoikeuksia, ja samoin hän suojelee automaattisesti paitsi eläimiä myös luontoa ja ympäristöä. Eläintuotannon teollistuessa alkaa käydä yhä selvemmäksi, että vain eläinten oikeuksia ja veganismia edistämällä on mahdollista saavuttaa myös eläinten hyvinvoinnin kannalta laajassa mittakaavassa merkittäviä tuloksia. Eläinoikeusliike on maltillisimmillaankin radikaali liike, vaatiihan se perinpohjaista muutosta eläinsuhteeseemme, ja ihmiskunnalla on muutosvastarinnassa pitkät perinteet. Eläinten oikeuksien ei suotta katsota kuuluvan samaan jatkumoon ihmisoikeuksien kanssa. Jokainen voi miettiä, miltä maailma näyttäisi, jos orjuuden lakkauttamisen sijaan olisi tyydytty vaatimaan orjille parempia oloja.
21
! t a j ir k t a v a Valloitt
Risto Isomäki:
MITEN SALPAUSSELÄT SYNTYIVÄT
Luettuasi tämän kirjan et enää katso kesämökkisi ympäristöä etkä Suomen maisemia 24€ samoin silmin kuin ennen. ovh 27€
Elisa Aaltola & Sami Keto (toim.):
Seppo Turunen & Maia Raitanen:
Tom Mueller:
Vielä 1950-luvulla kasvissyönti oli harvinainen käsite, ja pitkään tiede tutki eläimiä vain passiivisina kohteina, eläinkoelaboratorioiden avuttomina hiirinä 23€ ja rottina. Nyt ihmismieli on ovh 26€ mullistunut. Eläimet ovat nousseet yhteiskunnan marginaalista yhdeksi sen puhuttavimmista aiheista.
Tulokkaat ja vieraslajit tulimuurahaisista jättipalsamiin. Ne aiheuttavat tauteja, kilpailevat muiden lajien kanssa elintilasta, ovat tehokkaita saalistajia. Joskus ne ovat olleet syynä sukupuuttoihin. Useimmat vieraslajit eivät kuitenkaan ole haitallisia, vaan niistä voi olla hyötyä.
Oliiviöljyn menetetty neitsyys on tositarina ihanasta öljystä, mutta myös öljypetoksesta. Suuri osa markettien öljyistä on härskiintynyttä ja väljäh- 26€ tänyttä ja kuhisee matoja ja ovh 29€ likaa. Näitäkin öljyjä kutsutaan ”ekstra-neitseellisiksi”.
Matti Kääriäinen:
Polina Žerebtsova:
Kehitysapu ei ole johtanut niihin tavoitteisiin, jotka sille alun perin asetettiin. Kirja kertoo kehitysapubisneksen karusta todellisuudesta juhlapuheiden takana. 26€
Polina Žerebtsova oli 14-vuotias, kun toinen Tšetšenian sota alkoi vuonna 1999. Päiväkirjamerkinnät vuosilta 1999–2001 tarjoavat harvinaislaatuisen näkökulman sotaan nuoren tytön näkökulmasta. 22€
ELÄIMET YHTEISKUNNASSA
OLIIVIÖLJYN MENETETTY NEITSYYS
VALLOITTAVAT LAJIT
31€
ovh 35€
Saara Henriksson & Aino-Maija Leinonen:
SODAN SIRPALEET
KEHITYSAVUN KIROUS
ovh 29€
ovh 25€
LEPPOISA OPAS HUUSHOLLIIN
Leppoisa opas huusholliin vie lukijan hauskaan, ekologiseen ja simppeliin arkeen. Sisältää kaikki tarvittavat siivousniksit!
20€
ovh 23€
Tilaa netistä www.intokustannus.fi tai myynti@intokustannus.fi. Hintoihin lisätään toimituskulut 3–5 €.
22
Kirjavinkit Teos on lainattavissa Animalian kirjastosta.
minkkitarha Erlandsson, Karin: Minkkitarha. Schildts & Söderströms, 2014. 318 s. Suomentanut Taija Mård. olisi pompöösiä sanoa Minkkitarhaa sukusaagaksi. Se on haaleasävyinen kertomus pohjanmaalaisesta perheestä, joka tarhaa minkkejä. Päähenkilö on Lars-Mikael, joka tarinan alussa lapsena miettii, viihtyvätköhän minkit heillä ja pitävätkö ne hänestä. Isä varoittaa hempeilemästä ja opettaa, että minkkeihin ei pidä kiintyä. Kasvaessaan Lars-Mikael ottaa itsestään selvästi vastuun minkkitarhasta, joka on hänen elämänsä keskipiste. Ilman minkkejä ei ole mitään, mutta ajat muuttuvat. Romaani kuvaa tarhaajaperheen elämää uskottavasti, ihme kyllä jopa samastuttavasti. Ilmeetön kerronta on sopivan etäännyttävää, ja taitavasti Karin Erlandsson saa rivien väleihin ujutettua erilaisia näkökulmia. Pauliina Klemola Teos on lainattavissa Animalian kirjastosta.
animal madness Braitman, Laurell: Animal Madness. Simon & Schuster, 2014. 373 s. laurell braitmanin kirja Animal Madness tarttuu mielenkiintoiseen aiheeseen: eläinten mieleen ja sen ongelmiin. Kirja perustuu pitkälti erilaisista onnettomista eläinkohtaloista kertomiseen ja sen pohtimiseen, oliko niiden takana mielenterveysongelmia. Päättävätkö jotkin eläimet esimerkiksi tehdä itsemurhan? Kirjassa kerrotaan erityisen paljon sirkus- ja eläintarhaeläinten sekä valaiden psyykkisistä ongelmista sekä pureudutaan mm. masennuslääkityksen yleisyyteen eläintarhoissa ja delfinaarioissa. Taustalla kulkee myös pohdinta kirjailijan koirasta, joka jouduttiin lopettamaan valtaisan yksinolo-ongelman vuoksi: miksi koiralle kävi niin kuin kävi? Kirja on kirjoitettu suurelle yleisölle, joten sen sanasto on helposti ymmärrettävää myös tiedemaailman ulkopuolisille lukijoille. Aihe on surullinen, mutta kirja itsessään on hyvin ajatuksia herättävä.
he eivät tiedä mitä tekevät jussi valtosen sukupolviromaani He eivät tiedä mitä tekevät pokkasi viime vuoden lopulla Finlandia-kirjallisuuspalkinnon. Valtosen romaani on saanut kelpo vastaanoton niin kriitikoilta kuin satunnaisemmilta lukijoilta. Eikä ihme: Valtonen kirjoittaa tarttuvasti ja sekoittaa romaanissaan yhdysvaltalaistyylistä sukupolvisaagaa yhteiskuntakritiikkiin. Palkittu romaani on kiinnostava paitsi aikalaiskuvauksena, myös eläinoikeuskeskustelun avaajana, sillä kirjan eräänä taustateemana ovat eläinkokeet sekä niihin liittyvät eettiset kysymykset. Erityisen syvällistä ei romaanin eläineettinen pohdinta kuitenkaan ole. Eikä He eivät tiedä mitä tekevät ole sinänsä kirja eläinkokeista tai eläinaktivisteista, vaan se on kirja ihmisistä hapuilevine päätöksineen sekä niiden seurauksineen. Romaanin suurimpana ansiona on sen tarkkanäköinen kritiikki tiedemaailmaa kohtaan. Samoin Valtosen maalaama kuva teknologian ympäröimästä yhteiskunnasta tuntuu osuvalta. Sen sijaan henkilöhahmojen rakentajana Valtonen on askeleen esikuvaansa Jonathan Franzenia jäljessä: ihmiset motiiveineen tuntuvat välillä naiiveilta, pahimmillaan jopa karikatyyreilta. Vaikka henkilöromaanina He eivät tiedä mitä tekevät ei ole täyden kympin suoritus, nostaa Valtosen yhteiskunnallinen tarkkanäköisyys teoksen perustellusti erääksi parhaista viime vuonna julkaistuista kotimaisista romaaneista. vesa saarinen
Valtonen, Jussi: He eivät tiedä mitä tekevät Tammi, 2014. 559 s.
laura uotila
23
eusk i o n eläi sofian filo
abc
Tunteiden rooli eläinoikeuskeskustelussa
länsimaisessa ajatusmaailmassa rationaalisuutta ja asioiden tunteetonta pohdiskelua pidetään välttämättömänä totuuden ja järkevien argumenttien löytymiselle. tunteisiin vetoaminen on vaarallista, tyttömäistä ja epäloogista. tunteikkuus on totuuden mukaisuuden vihollinen – paha, jota on vältettävä kaikin keinoin. teksti Thomas G. Kelch • käännös Salla Nalborczyk • kuva Kelchin arkisto
T
ämä asetelma pätee myös
eläinoikeuskeskusteluun niin moraalifilosofiassa kuin oikeustieteissäkin. Eläinten oikeuksista keskusteltaessa useimmat vakavasti otettavat akateemiset ja lainopilliset kirjoittajat karttavat myötätunnosta, välittämisestä tai empatiasta puhumista ja vaihtavat ajatuksiaan ainoastaan järkiperäisin argumentein ja kylmän logiikan keinoin. Lähtökohtana näille keskusteluille onkin usein kiihkottomuuden korostaminen ja sitä kautta oman, kuivaan ja järjestelmälliseen pohdiskeluun perustuvan kannan ylistäminen. On kenties syytäkin olla varovainen vaatiessaan, että eläimillä tulisi olla oikeuksia sillä perusteella, että “tunnen niitä kohtaan empatiaa” tai “olen hyväsydäminen ihminen”. Tästä huolimatta: onko eläinten oikeuksista vakavasti keskusteltaessa todella tarpeen irtisanoutua täysin myötätunnon, välittämisen ja empatian tunteista, jotka kuitenkin ovat useimmille meistä osasyynä siihen, miksi uskomme eläinten olevan moraalisten oikeuksien haltijoita, ja syy miksi niille kuuluisi myöntää myös juridisia oikeuksia?
Empatiaa ei voi erottaa järkeilystä
Miksi pelkäämme tunteita? Uskon syyn piilevän siinä, että länsimaisessa ajatusmaailmassa järki ja tunteet mielletään 24
keskenään ristiriitaisiksi ja toisensa poissulkeviksi asioiksi. Järki on kiihkotonta, itsessään oikeutettua ja objektiivista, toisin sanoen oikeanlaista perustelumateriaalia, olipa kyse sitten mistä aiheesta hyvänsä. Tunteisiin vetoamisen tie on puolestaan täynnä vaaroja. Myös järkeily voi johtaa meitä harhaan tekemällä meistä liiallisen hyväuskoisia tai skeptisiä. Saatamme jättää kyseenalaistamatta auktoriteetit silloinkin, kun siihen olisi aihetta. Mutta eiväthän tunteet voi olla osa lainsäädäntöä tai oikeuskäsitystämme. Eikö sentään näissä yhteyksissä järjen kuuluisi olla ainoa ohjenuoramme? Tässäkin menemme mielestäni harhaan, sillä tunteet ovat jo osa lainsäädäntöä. Tarjotessamme uhrille oikeutta ilmaisemme samalla myötätuntoa hänen menetyksensä johdosta. Kun puhumme rangaistuksesta rikosoikeudellisten seuraamusten perustana, ilmaisemme samalla vihaamme ja suuttumustamme rikoksentekijää kohtaan. Lievennämme rangaistuksia silloin, kun rikokseen on syyllistytty ylikuumentuneiden tunteiden tai mielenterveydellisten häiriöiden seurauksena. Esineoikeudessa suojelemme jopa kiintymyssuhteita antamalla menetetyistä tai vahingoittuneista perintökalleuksista erityiskorvauksia niiden tunnearvon vuoksi. Listan jatkamisen sijasta riittäneekin todeta tunteiden jo osaltaan vaikuttavan lainsäädäntöömme.
Saman tulisi päteä eläinten moraalisista ja juridisista oikeuksista puhuttaessa. On normaalia tuntea myötätuntoa eläimiä kohtaan ja eläytyä niiden kärsimyksiin. Evoluution tai kasvatuksen kautta - tai niiden yhteisvaikutuksesta - tällaisista tunteista on tullut normaali osa ihmisluontoa, eikä niitä voida lokeroida erilleen kyvystämme järkeilyyn. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että meidän tulisi hylätä järjen käyttö. Pikemminkin meidän täytyy tunnustaa se, ettei tunteita voida jäsentää järjen ulkopuolelle, ja että niitä voidaan perustellusti käyttää pohjana moraaliselle ja juridiselle argumentoinnille. Niinpä eläinoikeusasioiden saralla myötätunnon, välittämisen ja empatian tunteitamme pitäisi kohdella käypinä syinä sille, miksi moraaliset ja juridiset oikeudet tulisi myöntää myös eläimille. Thomas G. Kelch on oikeustieteen professori Whittier Law Schoolissa Costa Mesassa, Kaliforniassa. Tämä artikkeli on alkujaan julkaistu The Magazine Satyaissa vuonna 2000 (toukokuussa) ja perustuu osittain prof. Kelchin artikkeliin: The Role of the Rational and the Emotive in a Theory of Animal Rights (27 Boston College Env. Aff. L. Rev. 1/2000), jossa hän käsittelee aihetta tarkemmin.
25
Animalia testaa
teksti Salla Nalborczyk • kuvat Vesa Saarinen
vegaaniset suklaajuomat vertailussa kaakaonsukuisissa suklaajuomissa on eroja, ja vegaanillakin on mistä valita. animalian toimiston raati laittoi juotavat suklaa herkut paremmuusjärjestykseen.
i t es t a aj t t i vo
alpro suklaa soijajuoma 1 l
nalle suklaa kaurajuoma 0,75 l
rainbow kaakaosoijajuoma 1 l
oatly kaurajuoma suklaa 250 ml
Valmistaja
Alpro C.V.A.
Kavli Oy
SOK/Inex Partners Oy
Oatly AB
Valmistusmaa
Belgia
Suomi
Saksa
Ruotsi
Hinta
2,99 € (2,99 €/l)
2,05 € (2,73 €/l)
2,15 € (2,15 €/l)
Arvio
Pisteet
26
”Ihana makea tuoksu ja täyteläinen maku” ”Tuoksuu ja maistuu suklaavanukkaalta” ”Suklaan maku paksumpi kuin muissa”
”Mieto hyvä tuoksu ja maku” ”Hyvää, mutta jokin muu maistuu enemmän kuin kaakao” ”Ohuehko rakenne, kaurainen sivumaku”
li edu l
sin
”Tumma väri ja paksuhko koostumus, täyteläinen maku” ”Aika raaka kaakaon maku” ”Ei mielestäni suklainen paitsi jälkimaku”
0,99 € (3,96 €/l)
”Vähän laimea ja ohut, samettinen maku tosin” ”Laihahko, suorastaan vetinen koostumus” ”Houkutteleva tuoksu, mutta kaura maistui liikaa läpi”
anima l laine ian
Jarkko tekee Animalian kampanjoita teksti ja kuva Vesa Saarinen
animalian toimistolle palannut jarkko minkovitsch vastaa kevään ajan animalian kampanjoinnista.
sosiologi Jarkko Minkovitsch palasi Animalian toimiston vahvuuteen kampanjapäällikkö Marianna Koljosen äitiysloman ajaksi. Aiemmin Animalian harjoittelijana sekä yhdistyksen hallituksen jäsenenä toiminut Jarkko vastaa siitä, että Animalian kampanjoissa on eduskuntavaalikeväänä vahvaa vaikuttavuutta.
lahtelaistaustainen
Millä mielellä palasit töihin Animalian toimistolle pienen tauon jälkeen?
”Palasin Animalialle oikein hyvin mielin! Minulle tärkeintä on se, että saan tehdä työtä sellaisten tärkeiden asioiden eteen, joihin itse uskon. Animali-
alla työskennellessä tämä toteutuu joka päivä.” Mitä työtehtäviä toimistolla teet?
”Kampanjavastaavan työtehtävien ytimessä on tällä hetkellä Turkistarhaton Suomi 2025 -kampanjan suunnittelu ja toteutus. Samalla työstän yhdessä muiden kanssa kevään eduskuntavaalikampanjaa. Teen paljon myös muita vastaan tulevia työtehtäviä aina verkkoviestinnästä tapahtumajärjestämiseen.” Mitä odotat Animalian keväältä? Entä kampanjoilta?
”Toivon turkiskampanjalle hyvää ja näky-
vää loppukiriä sekä vaalikampanjaa, joka pystyy konkreettisesti vaikuttamaan vaalien alla käytävään keskusteluun. Keväällä päästään myös suunnittelemaan Animalian kesäkiertueen toteutus. Toivottavasti kesäkiertueesta saadaan hauska kokonaisuus!” Mitä muuta omaan kevääseesi mahtuu kuin työjuttuja?
”En elä päivä kerrallaan, mutta voisin sanoa että viikko kerrallaan. Niinpä kevään suunnitelmatkin ovat vielä avoinna. Olen kuitenkin aktivoitunut vanhojen liikuntaharrastusteni parissa, ja tähän olisi tarkoitus lohkaista reilusti aikaa kevään kalenterista.”
27
Vegepalsta
reseptit ja kuvat Paula Heinonen
ovat reseptit in vegaan asta. j ir k o t keit asi m tilaa o opista! h s animalia
Kevään vegaanitrendejä kevään ruokatrendejä ovat katuruoka, terveysvaikutteinen ruoka sekä vietnamilainen keittiö. tässä reseptikattauksessa on tarjolla herkkuja suoraan kunkin trendin huipulta: eettisen katukeittiön ”lihiksiä”, vegaaniatleetin proteiinipatukoita sekä herkkusuun kesärullia.
Vegepalsta
Vegaanin ”lihikset”
Suklaa-proteiini patukat
16 kpl
noin 30 pientä patukkaa
Taikina: 6 dl maustamatonta soijamaitoa 50 g tuorehiivaa 2 rkl rypsiöljyä 2 rkl sokeria 1 rkl suolaa 14 dl hiivaleipäjauhoja Täyte: 1 ½ dl soijarouhetta 1 ½ dl puuroriisiä 2 sipulia 1 rkl soijakastiketta 1 rkl etikkaa 1 ½ tl suolaa 1 ½ tl sokeria 1 tl rouhittua mustapippuria Paistamiseen: 1 l rypsiöljyä
1
Lämmitä soijamaito kädenlämpöiseksi ja liuota hiiva maitoon. Lisää ensin joukkoon öljy, suola ja sokeri. Lisää jauhot pikkuhiljaa, kunnes tuloksena on kimmoisa taikina. Anna taikinan levätä liinan alla noin tunnin.
2
Aloita täytteen valmistaminen huuhtelemalla riisit lävikössä. Keitä riisejä noin 25 minuuttia. Turvota soijarouhe ja pilko sipulit. Kuullota sipuli pannulla öljyssä ja lisää joukkoon valutettu soijarouhe. Mausta. Valuta riisit ja lisää ne myös pannulle. Sekoita hyvin ja tarkista maku.
3
Kumoa taikina jauhotetulle alustalle ja pyöräytä se suurin piirtein pitkulan muotoon. Leikkaa taikina 16 samankokoiseen palaan. Muotoile taikinapalasta pallo ja kauli se soikion muotoon. Lättynen on hyvän kokoinen, kun se on pienen kämmenen mittainen (noin 16 cm). Sivele soikion toinen reuna vedellä ja lusikoi 2 rkl täytettä lätylle. Sulje tasku ja painele sauma kiinni haarukalla. Pistele päälle muutama ilmareikä. Asettele valmiit taskut esimerkiksi uunipellille liinan alle odottelemaan paistoa.
4
Kuumenna öljy isossa kattilassa. Testaa taikinanokareella koska öljy on valmista paistamiseen (180 astetta) - taikina nousee pintaan ja ruskistuu. Laske
2 dl siemen- tai pähkinäsekoitusta 1 ½ dl proteiinijauhetta (soija, riisi, herne, hamppu) 100 g pehmeitä taateleita (noin 15 kpl) 100 g tummaa suklaata 3 rkl kookosöljyä ripaus suolaa
lihis varovasti (reikä)kauhan avulla öljyyn ja paista molemmin puolin ruskeaksi. Valmiit paistokset on hyvä asetella talouspaperilla vuoratulle lautaselle/tarjottimelle, jotta ylimääräinen öljy imeytyy pois.
Kesäkääryleet 18 kpl 1 punainen chili 1/2 punainen paprika 1 pieni kevätsipuli varsineen 1 porkkana noin 3 dl varhaiskaalia 2 valkosipulinkynttä 2 cm pala inkivääriä 100 g savustettua tai marinoitua tofua ½ limetin mehu 3 rkl soijakastiketta 50 g riisivermiselliä 18 riisipaperiarkkia
1
Poista chilistä siemenet. Suikaloi kaikki kasvikset ohuiksi ja raasta valkosipuli ja inkivääri. Voit käyttää myös muita sesongissa olevia kasviksia. Liota riisivermiselli kuumassa vedessä paketin ohjeen mukaan ja valuta hyvin. Leikkaa myös tofu ohuehkoiksi suikaleiksi. Yhdistä kaikki suureen kulhoon ja mausta limetin mehulla ja soijakastikkeella.
2
Käytä riisipaperiarkkien liotukseen esimerkiksi isoa lautasta. Liota yhtä arkkia kerralla noin 15 sekuntia, kunnes se on notkea. Tuo arkki toiselle lautaselle ja lusikoi kasviksia sen alareunaan. Kahden suupalan kokoiset kääryleet ovat sopivia. Käännä arkin alareuna ja sivut sisään ja rullaa kääryle rullalle.
Päälle: sulatettua tummaa suklaata kuivattuja karpaloita seesaminsiemeniä ruususuolaa
1
Hienonna siemeniä tehosekoittimessa ja laita ne sitten sivuun. Vältä jauhamasta siemeniä liian hienoksi. Blendaa seuraavaksi taatelit karkeaksi massaksi. Lisää nyt siemenseos ja proteiinijauhe joukkoon koko ajan sekoittaen. Sulata suklaa ja pehmennä kookosöljyä ja lisää ne myös blenderiin. Mausta ripauksella suolaa.
2
Vuoraa pieni vuoka leivinpaperilla ja sipaise siihen vähän neutraalin makuista öljyä. Esimerkiksi noin 20 cm x 20 cm vuoka on sopiva. Painele massa tasaisesti ja tiiviisti vuokaan. Laita jääkaappiin jähmettymään. Massa on parasta leikata paloihin, kun se on vielä hiukan pehmeää. Syötäväksi se on parhaimmillaan seuraavana päivänä. Patukat ajavat asiansa sellaisenaan, mutta luksusversion niistä saat, kun lisäät vielä päälle sulatettua suklaata, kuivattuja karpaloita, siemeniä ja ripauksen ruususuolaa.
Säilytä patukoita joko jääkaapissa tai tiiviissä purkissa kuivassa ja viileässä paikassa.
29
Animaalit kautta maan lisätietoja näistä ja muista alueosastojen tapahtumista saat suoraan alueosastoilta ja osoitteesta animalia.fi/tapahtumat. TAMPERE 14.2. Eläinten ystävänpäivä ampereen Keskustorilla klo 14. T Vapaaehtoiset jalkautuvat kadulle jakamaan herkkuja ja hyvää mieltä. Tule tapaamaan eläin hahmoja ja lahjoittamaan eläinsuojelutyölle.
JOENSUU 25.3. Itä-Lappi
Me ja muut - elä(i)miä yhteiskunnassa. Eläinfilosofinen keskustelutilaisuus Carelicumissa (Koskikatu 5) klo 17.15.
Rovaniemi
FORSSA 7.3. Keskustelutilaisuus turkistarhauksesta Suomessa. Keskustelemassa mm. Salla Tuomivaara ja Risto Isomäki. Vanha Värjäri (Wahreninkatu 11) klo 15.
Oulu
Kajaani
Joensuu
TURKU 14.3. Eläin yksilönä. Teemasta keskustelemassa Birgitta Wahlberg ja Elisa Aaltola, pääkirjaston Studiossa (Linnankatu 2) klo 12-15.
Kuopio Pori Jyväskylä Tampere
Lahti
Kouvola
Forssa Kerava
Turku Vihti
Kotka
HELSINKI 20.3. Ian Michler kertoo trofeemetsästyksen vastaisesta työstä. Lisätiedot: animalia.fi/michler
Pääkaupunkiseutu
vapaaehtoiset ovat animalialle tärkeitä! Vapaaehtoisena pääset toimimaan eläinasioiden puolesta itsellesi sopivalla tavalla. Tarvitsemme apua monenlaisiin tehtäviin. Liity vapaaehtoisten listalle: Täytä lomake verkkosivuillamme animalia.fi, niin saat tietoa oman paikkakuntasi vapaaehtoistyön mahdollisuuksista sähköpostiisi. Tule mukaan alueosastotoimintaan: Ryhmässä on voimaa! Ota yhteyttä sinua lähimpään alueosastoon ja kysy lisää. Sähköpostiosoitteet ovat muotoa paikkakunta@animalia.fi.
30
Pääkaupunkiseudulla toimivat myös koiraryhmä (koiraryhma@ animalia.fi), karhuryhmä (karhuryhma@animalia.fi) sekä valasryhmä (valasryhma@animalia.fi). Lisätietoja: www.animalia.fi/vapaaehtoiset. Tervetuloa mukaan toimintaan! Kanerva Pelli, vapaaehtoiskoordinaattori kanerva.pelli@animalia.fi puh. (09) 720 6590
Animaliashop
koonnut ninni pekkala
Tue eläinten puolesta tehtävää työtä – shoppaile kevään kunniaksi Animalian putiikissa! uutuustuote
Michael Monroe -juliste
Kukko & kana -postikortti
3€
1€
Michael Monroe ottaa kantaa turkismuotiin! Hintaan lisätään 4 € postitus- ja käsittelykuluja. Juliste on kooltaan A3, 297 x 420 mm.
tarjouksessa Rintamerkkipaketti Rintamerkkipaketti sisältää 10 kappaleen satunnaisen otoksen Animalian rintamerkkejä.
Fur is worn by... -paita Fur is worn by beautiful animals and ugly people -klassikkolausahdus koristaa Animalian uutta turkisvastaista paitaa. Selkäpuolella Animalia-logo. Paita on luomupuuvillaa. Saatavana unisex-mallisena S, M, L, XL, XXL sekä lady fit -mallisena S, Ei-jäsenille 25 € M, L.
20 €
Vegaanin keittokirja
10 € Delfiiniheijastin 5 €
25 €
Ei-jäsenille 27 €
Kettuheijastin 4 € Heijastimilla on CE- laatutakuumerkintä. Heijastimen pituus n. 10 cm.
Näin teet tilauksesi: POSTITSE: Animalia ry, Suvilahdenkatu 4, 00500 Helsinki PUHELIMITSE: 09 720 65911, ma–pe klo 10–15 SÄHKÖPOSTITSE: tarja.balding@animalia.fi Yli 15 € tilaukset toimitetaan postiennakolla, jolloin hintaan lisätään postiennakkomaksu 4,10 €. Kaikkiin tilauksiin lisätään postituskulut sekä 1 € käsittelykulu. Tuotteita voi ostaa myös suoraan Animalian Helsingin toimistosta, osoite yllä. Lisää tuotteita Animalian nettikaupassa www.animalia.fi/tilaa-tuotteita
Kettu- haalarimerkki
Animaliapaita Luomupuuvillaisia Animalia-paitoja on saatavana unisex-mallisena XS, S, M, L, XL sekä lady fit -mallisena S, M, L. Paita on musta, logo valkoinen.
Vegaanin keittokirja on uudistettu painos jo 15 vuotta sitten ensimmäisen kerran julkaistusta kirjasta. Mukana on paljon uusia reseptejä niin arkeen kuin juhlaan. Kirjan on toimittanut keittokirjailija Inna Somersalo. Animalia julkaisee kirjan yhdessä Liken kanssa.
20 €
Ei-jäsenille 25 €
3€
31
Auta meitä toimimaan eläinten puolesta – lahjoita jo tänään!
Lahjoita pienempi tai vaikka suurempikin summa Animalian työhön eläinten hyväksi. Jokainen lahjoitus on tarpeen toimintamme sekä eläinten auttamiseksi.
Eläinsuojeluliitto Animalian lahjoitustili: FI24 1011 3000 260629
Käytä viitettä, niin pystymme kohdistamaan lahjoituksesi valitsemaasi kohteeseen: Työhön turkiseläinten puolesta: 402365 Työhön koe-eläinten puolesta: 401531 Työhön tuotantoeläinten puolesta: 401971 Aasian sappikarhujen pelastustyöhön: 219082 Eläinsuojelukeskus Tuulispään, Jennifer-kummilehmän sekä Animalian nautatyön tukemiseen: 404156 Kouluvierailuihin: 404091 Eläinsuojelulakikampanjointiin: 401984
Kiitos, että olet eläinten puolella.
Poliisihallitus on myöntänyt rahankeräysluvan POL-2014-10096 Eläinsuojeluliitto Animalialle 5.11.2014. Toimeenpanoaika on 1.1.2015–31.12.2016. Lupa kattaa koko Suomen Ahvenanmaata lukuun ottamatta.