Animalia 1/2016 by Animalia ry

lehti eläinten asialla

1/2016

Eläimillä testattu ruokamme

inside fur – turkis bisneksen ytimessä

NAUTA YLLÄTTÄÄ

Tavoitteena paras eläinsuojelulaki

um isia

Kampa

sia

akuulumi nj

m pan kuul ja

lä

i nl a ki

Tavoitteena maailman paras eläinsuojelulaki animalia ja sey suomen eläinsuojeluyhdistysten liitto ovat käynnistäneet vuoden alussa kampanjan, jonka tavoitteena on saada suomeen edistyksellinen eläinsuojelulaki.

um isia

Kampa

sia

akuulumi nj

m pan kuul ja

teksti Hannele Ahponen kuva Jo-Anne McArthur / We Animals

läinlaki-kampanjassa kerätään allekir-

joituksia vetoomukseen, jossa päättäjiltä vaaditaan korjauksia eläinsuojelulainsäädännön vakavimpiin epäkohtiin. Jos vaatimukset toteutuisivat, Suomen eläinsuojelulaki ottaisi ison edistysaskeleen. ”Nykyinen eläinsuojelulakimme on lähes 20 vuotta vanha. Tieto eläinten käyttäytymisestä, tunteista ja kyvyistä on lisääntynyt tänä aikana valtavasti. Lain tulisikin pohjautua uusimpaan tietoon ja katsoa tulevaisuuteen, jotta emme jää jälkeen yleiseurooppalaisesta kehityksestä”, sanoo vs. toiminnanjohtaja Mai Kivelä Animaliasta. Eläinsuojelulain kokonaisuudistus aloitettiin jo vuonna 2011. Animalia on ollut mukana lakivalmistelun ohjausryhmässä alusta alkaen. Lakiuudistus on kuitenkin

mitä sinä voit tehdä? • Allekirjoita vetoomus, pyydä ystäviäsi allekirjoittamaan tai ryhdy keräämään nimiä kotipaikkakunnallasi. Voit tulostaa vetoomuksen nettisivuilta tai tilata lomakkeita Animalian toimistolta. • Levitä tietoa verkossa. Kerro ja jaa materiaaleja aiheesta koulussa, töissä tai harrastuksien parissa. • Osallistu Animalian aluetoimintaan ja tule mukaan kampanjointiin! Animalian sivuja seuraamalla saat ajankohtaista tietoa kampanjasta.

kohdannut hidasteita loppumetreillä. Ohjausryhmän työ päättyi vuoden 2015 lopussa ja laki kirjoitetaan valmiiksi viranomaistyönä. Muut Pohjoismaat mallina

Lain tärkeimmät uudistusta vaativat kohdat liittyvät eläinten käyttäytymistarpeisiin. Esimerkiksi puolet naudoista elää Suomessa edelleen parsinavetoissa paikalleen kytkettyinä suuren osan vuodesta. Sikojen kohdalla ongelmallisia ovat porsimis- ja tiineytyshäkit. Ne rajoittavat emakon liikkumista ja luontaista käyttäytymistä, kuten pesänrakennusta ja poikasten hoivaamista useita viikkoja jokaisen porsimisen yhteydessä. ”Tanskassa ja Norjassa ei saa enää rakentaa parsinavettoja ja Ruotsissa niille ei ole myönnetty tukea vuoden 2007 jälkeen. Norjassa ja Sveitsissä häkkiporsitus on kielletty. Meidän ei tulisi sallia käytäntöjä, joita muissa Pohjoismaissa pidetään eläinsuojeluvastaisina”, toteaa Kivelä. ”Lisäksi yhä useammin julkisuuteen nousevat epäkohdat eläinten kohtelussa tuotantotiloilla ja teurastamoissa edellyttävät avoimempaa ja tehokkaampaa valvontaa.” Eläinjärjestöt vaativat parannusta myös tuotantoeläinten kivunlievitykseen. Karjuporsaiden kastrointi ja vasikoiden sarven alkujen poisto eli nupoutus voidaan edelleenkin tehdä ilman kivunlievitystä. Kunnollisen kipulääkityksen lisäksi on olemassa vaihtoehtoja, sillä esimerkiksi kastraatio voidaan tehdä rokottamalla. Lainsäädäntömme sallii edelleen vanhakantaisia poikkeuksia, kuten merileijonien käytön sirkuksissa. Särkänniemen delfinaarion päätös sulkea ovensa kertoo, että asenteet eläinten hyödyntämistä kohtaan ovat muuttuneet voimak-

kaasti. Tämän tulisi näkyä myös laissa villieläinten viihdekäytön täyskieltona. ”Harjoitamme yhä turkistarhauksen kaltaisia tuotantomuotoja, jotka eivät mahdollista eläinten luonnollisia käyttäytymismuotoja juuri lainkaan. Turkiseläimillä on kuitenkin tallella kaikki villieläimen vaistot ja käyttäytymistarpeet vuosikymmenten tarhaushistoriasta huolimatta”, muistuttaa Kivelä. ”Työ turkistarhauksen lakkauttamiseksi jatkuu myös vetoomuskampanjassa.” Kampanja jalkautuu someen ja kaduille

Eläinsuojelulain uudistukseen tuo haasteita hallitusohjelma, jossa eläinsuojelua tai eläinten hyvinvointia ei ole mainittu lainkaan, sekä ohjelman vaatimus, jonka mukaan maataloustuottajille ei saa aiheutua lisäkustannuksia tuovia velvoitteita. Eläinten asemaa ei paranna myöskään se, että eläinsuojeluasiamiehen virka lakkautettiin. Animalian aktiiveja tarvitaan nyt, koska uusi laki voi olla voimassa seuraavat 20 vuotta. Poliitikkojen lobbaamisen lisäksi tarvitaan kansalaistoimintaa sekä näkyvyyttä verkossa ja kaduilla. Valtakunnalliset toimintapäivät kokoavat ihmisiä kampanjoimaan ja nostamaan eläinten asiaa esille. ”Haastavasta tilanteesta huolimatta on tärkeä luoda painetta päättäjiä kohtaan. On tärkeää näyttää, että ihmiset välittävät ja haluavat uudistusta eläinten oloihin”, Kivelä muistuttaa. ”Kannattaa näyttää oma mielipiteensä allekirjoittamalla ja levittämällä vetoomuksesta tietoa. Yhdessä voimme tavoittaa laajan joukon ihmisiä vetoomuksen taakse.” Lue lisää kampanjasta: elainlaki.fi

Pääkirjoitus

teksti Mai Kivelä • kuva Iiris Rautiainen

Paremman eläinlain puolesta

ennifer-lehmä kurkistaa kutsuttaessa navetan takaa ja tulee luoksemme tervehtimään. Ottokettu tassuttelee viereeni ja nuolaisee kättäni. Olen haltioitunut näiden valloittavien eläinten uteliaisuudesta ja persoonallisuudesta. Viime syksynä pääsin ensimmäistä kertaa tutustumaan Eläinsuojelu keskus Tuulispään asukkaisiin, ja suosittelen lämpimästi kokemusta kaikille lukijoille. Alkanut vuosi on tärkeä eläimille. Maa- ja metsätalousministeriö on ilmoittanut vievänsä kauan odotetun eläinsuojelulain kokonaisuudistuksen läpi. Olemme huolestuneina seuranneet tämän hallituskauden aikana tehtyjä heikennyksiä eläinten asemaan. Vuosia valmisteltu turkisasetus hyllytettiin ja eläin suojeluasiamiehen työ jäi kesken, kun virka lakkautettiin heti ensimmäisen kauden jälkeen. Suuri pelko on, että kipeästi tarvittava eläin

”Tarvitsemme eläinlaki kampanjointiin myös sinua.” suojelulain uudistus vesittyy tai se viedään läpi ilman kunnollista keskustelua tarvittavista parannuksista. Animalia on yhdessä SEY:n kanssa aloittanut massiivisen vetoomuskampanjan, jotta tämä pelko ei tulisi toteen. Animalia tukee Tuulispään turvakodin toimintaa, ja tiivistämämme yhteistyötä entisestään. Haluamme näyttää, mistä eläinsuojelulaissa to-

della on kyse. Puhe eläinten asemaan vaikuttavista parannuksista on parlamentaarisella tasolla usein eläimen intressin sivuuttavaa: puhutaan tilastoista, kustannusarvioista ja vaikutuksista elinkeinon tuottavuuteen. Tällaisessa käsittelyssä eläimet ovat massoja, joiden arvo välittyy niiden tuottaman hyödyn perusteella. Tuomalla esiin Jenniferin, Oton ja kumppaneiden persoonat haluamme näyttää, keitä näiden tilastojen takana on. Parsinavettakielto tarkoittaisi sitä, että Jenniferin kaltaisia upeita lehmiä ei enää saa kytkeä paikoilleen ja estää kanssakäymistä muiden nautojen kanssa. Turkistarhauskielto tarkoittaisi, ettei yhtäkään Oton kaltaista uteliasta ja liikkuvaista eläintä pakoteta koko elämänsä ajaksi virikkeettömään häkkiin. Jennifer ja Otto ovat niitä harvoja onnellisia, joiden elämäniloa ei estetä häkein ja parsin, vaan ne pääsevät liikkumaan ja tutkimaan ympäristöään vapaasti. Jotta mahdollistamme paremman elämän myös niille eläimille, joiden kohtalo ei ole yhtä onnekas, tarvitsemme eläinlakikampanjointiin myös sinua. Animalian tavoitteena on herättää julkinen keskustelu ja luoda painetta, jotta vaatimuksiamme ei ohiteta. Mitä enemmän meitä osallistuu, sitä paremmin onnistumme. Kiitos jo etukäteen, että osoitat välittämisesi! Mai Kivelä Animalian toiminnanjohtaja

Sisällys 1/2016

02 04 06

Tavoitteena maailman paras eläinsuojelulaki

Pääkirjoitus

Ajankohtaista

Vieraskynä: Risto Isomäki

Eläimillä testattu ruokamme

Inside Fur – kertomus suljettujen ovien takaa

= kannessa Kannen kuva: shutterstock

ANIMALIA-LEHTI, 40. VUOSIKERTA JULKAISIJA: Animalia PÄÄTOIMITTAJA: Laura Uotila,

laura.uotila@animalia.fi TOIMITUSSIHTEERI:

Hannele Ahponen, p. (09) 7206 5914 hannele.ahponen@animalia.fi TAITTO: Vera Liinasaari, vera.liinasaari@gmail.com OSOITTEENMUUTOKSET:

Tarja Balding, p. (09) 7206 5911 tarja.balding@animalia.fi PAINOPAIKKA:

Wellprint, Espoo ISSN 0783-9170 ILMESTYMISAIKATAULU:

Nro 1 helmikuu, nro 2 toukokuu, nro 3 syyskuu, nro 4 marraskuu. Seuraavaan numeroon tarkoitetun materiaalin tulee olla perillä toimituksessa 11.4.2016 mennessä. AINEISTOT lähetetään lehti@animalia.fi tai osoitteella: Animalia-lehti, Suvilahdenkatu 4, 00500 Helsinki. ILMOITUSMYYNTI:

Hanna Partanen, p. 044 383 0474 ILMOITUSHINNAT:

Katso ilmoitushinnat www.animalia.fi LISÄVELOITUKSET: Värierottelut veloitetaan erikseen, määräyspaikkakorotus 20 %, liitteiden hinnat sovitaan erikseen. RAJOITUKSET: Etusivulla ei julkaista ilmoituksia. ALENNUKSET: Toistoalennus: 1. toisto 10 %, seuraavat 20 %, auktorisoidut mainostoimistot 15 %.

ILMOITUSTEN PERUUTTAMINEN:

Peruutukset viimeistään seitsemän (7) vuorokautta aineiston jättöpäivän jälkeen toimitussihteerille. REKLAMAATIOT: Kirjallisena 14 vuorokauden aikana ilmestymispäivästä lukien. ANIMALIA-LEHTI PIDÄTTÄÄ OIKEUDEN LYHENTÄÄ JA MUOKATA JUTTUJA.

Nauta kaipaa seuraa, lepoa ja laidunnusta

Siiri ja Saara – täyttä laukkaa Tuulispäässä

24 26

Artikkelien lainaaminen eläinsuojelua ja eläinten oikeuksia edistäviin tarkoituksiin sallittu. Lähde mainittava.

Ennalta ohjelmoitu elämä

Animalia testaa: Deodorantit

Elämänmittainen matka delfiinien pelastajana

Animalialainen: Valaiden puolustaja

Eläimenä olemisen ihmeellisyys

Vegepalsta: Helppoja arkiherkkuja

Kasvisruoka valtaa koulut

Animaalit kautta maan Valasryhmä

p. (09) 720 6590, päivystys ma–pe kello 10.00 –15.00 e-mail: animalia@animalia.fi internetsivut: www.animalia.fi. JÄSENMAKSUT: Tukijäsen: 32 € / vuosi,

Kirjavinkit

TOIMISTO: Suvilahdenkatu 4, 00500 Helsinki ASIAKASPALVELU:

vähävaraiset: 25 € / vuosi, nuorisojäsen (alle 18 v.): 20 € / vuosi, kuukausijäsen: 5 € / kk, ainaisjäsen: 640 €, yhteisöjäsen: 250 € / vuosi. Sampo 800018-2105644 IBAN: FI71 8000 1802 1056 44 SWIFT: DABAFIHH Kirjoita viestiksi nimesi ja osoitteesi. LAHJOITUKSET: Nordea 101130-260629

IBAN: FI24 1011 3000 2606 29 SWIFT: NDEAFIHH TESTAMENTIT: Tiedustelut, p. (09) 7206 5911, tarja.balding@animalia.fi RAHANKERÄYSLUPA:

AnimaliaShop

Luvan myöntäjä: Poliisihallitus. Toimeenpanoaika ja alue: 1.1.2015–31.12.2016 koko Suomi Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Päätöksen nro ja pvm: POL-2014-10096 5.11.2014.

Sisällysluettelon kuvat: Laura Uotila, Teppo Lahti ja DolphinProject.net Takakannen kuva: Jo-Anne McArthur / We Animals

Ajankohtaista

koonneet Laura Uotila ja hannele ahponen

Suomalainen AM Natur sitoutui eläinkokeettomuuteen

simpanssikokeet historiaan usassa

Tammy

teksti Hannele Ahponen • kuva AM Natur

istockphoto

yhdysvaltain terveysvirasto on lopettanut simpansseilla tehtävien eläinkokeiden rahoittamisen. Terveysviraston 50 simpanssia pääsee Lousianaan 81 hehtaarin suojelu alueelle, missä ne saavat elää vapaina. Yhdysvalloissa käytetään lääketieteellisessä tutkimuksessa nykyään noin 25 miljoonaa eläintä, kuten hiiriä, rottia, sikoja ja koiria. Vaikka eläinkoekielto koskee vain simpansseja, päätös on tärkeä askel kohti eläinkokeista luopumista. Euroopassa ihmisapinoiden käyttö eläinkokeissa on kielletty.

reima-lastenvaate merkki on nyt turkiton turkittomien vaateyritysten lista sai merkittävän lisän, kun suomalainen lastenvaatteita valmistava Reima sitoutui turkittomuuteen loppuvuodesta. Animalia kiittää Reimaa tästä hienosta päätöksestä! Kaikkiaan Suomessa toimivia turkittomuuteen sitoutuneita vaate yrityksiä on jo yli 100. Animalian ylläpitämä lista on osa kansainvälistä Fur Free Retailer -järjestelmää. Kaikki turkittomat liikkeet löytyvät turkittomatliikkeet.fi -osoitteesta.

m natur pääsi toisena suomalai-

sena kosmetiikkayrityksenä Animalian ylläpitämälle eläinkokeettoman kosmetiikan listalle. Yritys ei käytä tuotteidensa tai niiden ainesosien testaamiseen eläinkokeita. ”Luonnonkosmetiikan valmistajana meille on itsestään selvää, että valitsemme aina korkealaatuisimmat raakaaineet. Niiden on oltava kaikin puolin ekologisia, eettisiä ja reilusti valmistettuja”, sanoo toimitusjohtaja Anna-Lena Karjalainen AM Naturista. Pietarsaarelainen AM Natur valmistaa ekologisia ihonhoitotuotteita, joissa käytetään muun muassa tuoreita kylmäpuristettuja kasviöljyjä, yrttejä, merilevää, vitamiineja sekä mineraaleja. Eläinkokeista luopuneet kosmetiikkayritykset käyttävät vain sellaisia raakaaineita, joiden turvallisuus tunnetaan esimerkiksi pitkäaikaisen käytön perustella. Myös tietokoneanalyysien ja soluviljelmien keinoin voidaan tehdä eläinkokeetonta tutkimusta.

”Olemme Animaliassa erittäin iloisia, että AM Natur halusi liittyä eläinkokeettomien kosmetiikkatuotteiden standardiin ja avasi toimintansa riippumattomalle tarkastukselle. Usein yritykset kyllä ilmoittavat toimivansa eläinkokeettomasti, mutta todellisuudessa vasta auditointi todistaa kuluttajille, että näin todella on”, eläinsuojeluasiantuntija Laura Uotila Animaliasta toteaa. Auditointi takaa eläinkokeettomuuden

Animalia ylläpitää yhdessä eurooppalaisten ja amerikkalaisten eläinsuojelujärjestöjen kanssa kansainvälistä standardia eläinkokeettomalle kosmetiikalle ja kodinkemikaaleille. Standardiin sitoutuneiden yritysten koko tuotantoprosessi valvotaan ulkopuolisen auditointiyrityksen taholta niin, että eläinkokeettomuus varmistuu sekä ainesosien että lopputuotteiden osalta. Animalia ohjaa suomalaisten yritysten hakeutumista ja hyväksymistä standardiin. Standardiin liittyminen ei maksa yritykselle mitään.

Sanottua

”Tuli vain sellainen fiilis, että eihän tämä ole inhimillistä, että sä kasvatat itseäsi syömällä ihan järkyttävän määrän lihaa. Ennen puhuin kovasti maidon puolesta, mutta nyt mä koen, että se on vain vasikalle tarkoitettua tavaraa.” –rap-artisti Musta Barbaari, Iltalehti, 14.12.2015

Ajankohtaista ficam sai lisärahoitusta tampereen yliopiston yhteydessä toimivalle Vaihtoehtomenetelmäkeskus FICAMille myönnettiin 100 000 euron lisärahoitus vuodelle 2016. Tämä nostaa FICAMin maa- ja metsätalousministeriöltä saaman rahoituksen 200 000 euroon. Lisäksi keskus saa rahoitusta opetus- ja kulttuuriministeriöstä. FICAMin todellinen rahoitustarve olisi vuosittain miljoona euroa, jotta toimintaa pystyttäisiin kehittämään. Esimerkiksi Ruotsi panostaa vuosittain alaan 5,7 miljoonaa euroa.

animalian joulukampanja oli menestys

”Raaka-aineiden on oltava kaikin puolin ekologisia, eettisiä ja reilusti valmistettuja.” Kosmetiikkadirektiivi kieltää kosmetiikan eläinkokeet sekä eläinkokeilla testatun kosmetiikan myynnin EU:n jä-

senmaissa. Kiellon valvonta on kuitenkin puutteellista EU-alueelle tulevien tuotteiden tarkastusten osalta. Siksi eläinkokeettoman kosmetiikan listaa tarvitaan yhä. Tällä hetkellä listalla on yli 80 Suomessa myytävää kosmetiikkamerkkiä sekä yhdeksän kodinpuhdistusainemerkkiä. Ne voi tarkistaa Animalian sivulta animalia.fi/kosmetiikkalista. Suomalaisista yrityksistä listalle on AM Naturin lisäksi hyväksytty Lifehair. Eläinkokeettomuuden lisäksi listalta löytyy tiedot useiden merkkien vegaanisista tuotteista.

Vaihtoehtoja eläinkokeille Juliana von Wendtin Säätiö tukee sellaista tutkimusta, jossa kehitetään ja sovelletaan eläinkokeille vaihtoehtoisia menetelmiä, ja jolla edistetään ihmisten ja eläinten hyvinvointia. Tue toimintaamme: Nordea FI 9620011800042627 (keräyslupa POL-2015-6199)

www.jvws.org

jvws_mainos.indd 1

7.1.2016 11:38:12

animalian aineettomien joululahjojen suosio ylitti odotukset. Lahjoja myytiin uuden verkkokaupan kautta ennätyksellisen paljon. Lisäksi joululahjoja oli myynnissä messuilla ja muissa syksyn tapahtumissa. Kampanjalla tuetaan lehmien, sikojen ja muiden tuotantoeläinten puolesta tehtävää vaikuttamistyötä ja kampanjointia erityisesti eläinsuojelulain uudistuksessa. Osa tuotoista lahjoitetaan Eläinsuojelukeskus Tuulispään hyväksi.

paras juttu numeron 4/2015 parhaaksi jutuksi äänestettiin artikkeli ”Myyrä hyppy vapauteen”. Compassion and animal rights -t-paidan arvonnassa onni suosi Katja Sibakovia. Onnea voittajalle ja kiitos kaikille äänestäneille!

Mikä on tämän lehden paras juttu? Kerro mielipiteesi 11.4.2016 mennessä, niin olet mukana Compassion and animal rights -muistikirjan ja pinssin arvonnassa. Lähetä vastauksesi, nimesi sekä osoitteesi sähköpostitse lehti@animalia.fi (sähköpostin otsikko: Paras juttu 1/2016) tai postitse Animalia, Suvilahdenkatu 4, 00500 Helsinki.

Ajankohtaista turkuun perustettiin eläinoikeuskeskus animalian Turun alueosasto sai toimipaikan vuoden alussa perustetusta Turun eläinoikeuskeskuksesta. Keskuksessa toimivat Animalian lisäksi Oikeutta eläimille -yhdistyksen ja Vegaaniliiton paikallisosastot sekä Turun akateeminen eläin-

oikeusseura. Kauan odotetussa eläinoikeuskeskuksessa järjestetään muun muassa kokouksia, lukupiirejä, keskustelutilaisuuksia ja dokumenttielokuvanäytöksiä. Keskus sijaitsee Forum-korttelissa Turun ydinkeskustassa Vegekaupan yhteydessä.

Hannele Ahponen

Kutsu vuosikokoukseen

koiraryhmä tuki koirien sterilisointeja animalian koiraryhmä jakoi yhteensä 8 500 euroa Itä-Euroopassa toteutettaviin eläinsuojeluprojekteihin. Ryhmä halusi tukea tärkeää ja kestävää eläinsuojelutyötä maissa, joissa eläinsuojelu tilanne on heikko ja apua huonosti saatavilla. Tuetut yhdistykset ovat tehneet eläinsuojelutyötä pitkään ja ovat mukana projekteissaan käytännössä. Tukea saivat Romaniassa toimivat Rescueyhdistys Kulkurit, Kodittomien koirien ystävät ja Pro Animals Finland sekä Bulgariassa toimiva Kodittomat Bulgarian koirat.

Animalian vuosikokous pidetään lauantaina 19. maaliskuuta 2016 kello 15.30 alkaen asukastalo Betaniassa (Perämiehenkatu 13, Helsinki). Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset vuosikokousasiat. Vuosikokoukseen ovat tervetulleita kaikki Animalian jäsenet. Ilmoittautumista toivotaan tarjoiluiden takia 7.3. mennessä: animalia@animalia.fi tai p. 09 720 6590. Animalian hallitukseen voi asettua ehdolle 5.3.2016 asti. Hallitustyöskentely vaatii aitoa kiinnostusta eläinasioihin ja halua sitoutua tärkeään työhön. Ehdotukset lähetetään osoitteeseen mai.kivela@animalia.fi. Animalian hallitus

Eläinystävällisiä asianajopalveluja! Asianajotoimisto Streng Ky Linnankatu 2, 00160 Helsinki Puh. 09 7269 6730, Fax 09 6227 6228 joonia.streng@strenglaki.fi www.strenglaki.fi

teksti Risto Isomäki • kuva Pertti Nisonen

Vieraskynä

Eläintuotannon kasvihuone päästöjä pitäisi tutkia tarkemmin

k:n elintarvike- ja maatalous järjestö FAO arvioi vuonna 2006, että noin 18 prosenttia kasvihuonekaasujen päästöistä pitäisi luokitella eläintuotannon aiheuttamiksi. Yhdysvaltalainen Worldwatch-instituutti puolestaan totesi vuonna 2009, että eläintuotannon osuus ilmastoa lämmittävistä päästöistä saattaisi olla jopa 51 prosenttia. Worldwatchin laskelman heikoin kohta oli kotieläinten ulos hengittämän hiilidioksidin luokitteleminen kasvihuonepäästöksi. Näkemys oli liioiteltu ja sitä on käytetty lukemattomissa eri yhteyksissä argumenttina FAO:n lukujen puolesta. Muut Worldwatchin esille tuomat seikat olivat vahvemmalla pohjalla. Olisi kohtuullista laskea valtaosa niin sanottujen CFC-aineiden ilmastoa lämmittävästä vaikutuksesta lihan, kalan ja maitotuotteiden piikkiin, koska jääkaappeja ja pakastimia tarvitaan ennen kaikkea niiden säilyttämiseen. Ei myöskään ole selvää, että ilmastoa lämmittävien metaani päästöjen vaikutus pitää laskea 100 eikä esimerkiksi 20 vuoden tähtäimellä. Lyhyempi tarkasteluväli kasvattaisi eläintuotannon laskennallista osuutta päästöistä. Tästä huolimatta jopa ympäristöliikkeet ja eläinten oikeuksia puolustavat järjestöt alkoivat pääsääntöisesti käyttää FAO:n esittämiä lukuja, kunnes Cowspiracy-dokumenttielokuva käynnisti keskustelun uudelleen. Eläintuotanto aiheuttaa kuitenkin ilmastoa lämmittäviä päästöjä myös muutamilla sellaisilla tavoilla, joita edes

Cowspiracy ja Worldwatch eivät vielä ole huomioineet, FAO:sta puhumattakaan. Järvien, jokien, lampien ja kosteikkojen metaanipäästöt luokitellaan edelleen luonnollisiksi päästöiksi, vaikka suuri osa niistä on seurausta karjanlannan ja lannoitteiden aiheuttamasta rehevöitymisestä. Matalien merialueiden tuottama typ”Olisi kohtuullista pioksiduuli luokitellaan laskea valtaosa niin ikään luonnolliseksi päästöksi ja tekoniin sanottujen altaiden päästöt energiantuotannon eikä maacfc-aineiden talouden päästöiksi. ilmastoa Metsissä harjoitettavan laidunnuksen sekä lailämmittävästä dunmaiden kulumisen vaikutuksesta aiheuttamista hiilipäästöistä ei ole olemassa lihan, kalan ja virallisia arvioita. maitotuotteiden Näiden päästölähteiden kartoittamipiikkiin.” nen olisi tärkeää, koska niiden huomioiminen nostaisi eläintuotannon osuuden kasvihuonepäästöistä paljon FAO:n lukuja korkeammiksi. Worldwatch ja Cowspiracy ovat saattaneet osua lähelle maalia, joskin osin vääristä syistä. Risto Isomäki

tieteiskirjailija

EL ÄIMILL Ä TES TAT TU

RUOK AMME teksti Marianna Koljonen • kuvitus Yasmine Pekonen

tiesitkö, että myös ruokaa testataan eläimillä? elintarvikkeiden eläinkokeista on saatavilla vähemmän tietoa kuin kosmetiikan tai lääketieteen kokeista, mutta ne ovat kiinteä osa elintarviketeollisuutta.

uroopan unionissa elin-

tarvikkeita säätelevät useat eri asetukset, joista osa vaatii eläinkokeita. Elintarvikeyritykset suorittavat kokeita myös voidakseen markkinoida tuotettaan uusin sanakääntein. Kokeissa eläimille pakkosyötetään testattavaa ruoka-ainetta esimerkiksi puolen vuoden ajan. Eläin saatetaan myös tarkoituksella sairastuttaa, jotta nähdään, onko ruoka-aineella väitettyjä terveys vaikutuksia. EU:ssa tutkittiin vuoteen 2006 saakka eksoottisia marjoja, kasveja ja hedelmiä eläinkokeilla, kunnes hyväksyttiin, että mikäli testattavan ruuan ominaisuudet ovat hyvin tunnettuja ja sitä on syöty kasvualueellaan satoja vuosia, eläinkoe ei ole välttämätön. Geenimuunneltuja kasveja ja viljoja testataan kuitenkin yhä eläimillä, ja Suomessa on tutkittu kotimaisten ruokasienten turvallisuutta eläinkokein. Eläinkokeilla apu elintaso sairauksiin?

Elintarviketeollisuus etsii kuumeisesti ratkaisua ylipaino-ongelmaan. Esimerkiksi Unilever on tutkinut Kalaharin autiomaassa kasvavaa ja siellä käytettyä Hoodia gordonia -kaktusta kehittääkseen ruokahalua hillitseviä tuotteita. Kaktusuutetta pakkosyötettiin tiineille kaniineille, jotka tapettiin vähän ennen synnytystä ruumiinavausta varten. Nestlé puolestaan tutki kanelin laihduttavia ominaisuuksia 60 hiirellä, joita ravittiin

kymmenen viikon ajan runsaskalorisella ruokavaliolla. Tämän jälkeen hiirille annettiin 36 päivää kaneliuutetta. Lopuksi hiirille pakkosyötettiin glukoosia ja niiltä otettiin toistuvasti verinäytteitä, minkä jälkeen ne tapettiin ja ruumiit avattiin. Myös terveysruuat ja superfoodit ovat olleet viime vuosina ankaran testauksen alla. Nestlé testasi goji-marjojen positiivisia terveysvaikutuksia hiirillä, joiden suolisto oli manipuloitu tulehdustilaan happoruiskeilla. Maailmalla suosittu Yakult testasi probioottisia bakteereja viiden viikon ikäisillä karvattomilla hiirillä. Hiirille pakkosyötettiin probiootteja samalla kun niitä säteilytettiin UV-valolla vain noin 13 cm:n päästä eläinten ihosta. Hiiriä säteilytettiin kolme kertaa viikossa 12 viikon ajan kasvavalla annoksella. UV-valo aiheutti eläimille kovaa kipua sekä ihomuutoksia. Lopuksi hiiret tapettiin ja iho irrotettiin jatkotutkimuksia varten. Äidinmaidonkorviketta possuille

Tuttelia, Nutrilonia sekä kliinisiä ravintovalmisteita vauvoille ja lapsille valmistava Danone on tehnyt eläinkokeita selvittääkseen vatsaystävällisimmät äidinmaidonkorvikemerkit. Korviketta pakkosyötettiin kahden viikon ikäisille porsaille neljä kertaa päivässä kuuden päivän ajan vatsalaukkuun johtavan kanyylin kautta. Yksi porsaista kuoli kesken kokeen ja toinen hylättiin vuotavan putken vuoksi. Danonen tutkimustyöstä vastaava Nutricia Research kommentoi brittileh-

delle, että se on sitoutunut kehittämään turvallisia ja tehokkaita tuotteita käyttäjilleen. Se kieltää tekevänsä eläinkokeita, mikäli kokeen voisi korvata jollakin muulla tavalla. Kaikki sen testaamat tuotteet olivat kuitenkin jo markkinoilla. Eettisyys kaukana

Elintarvikkeiden eläinkokeisiin on vaikeaa puuttua, sillä niitä tehdään pitkälti EU:n ulkopuolella. Alaa on jo pitkään kritisoitu, sillä eläinkokeista saatavien tietojen tiedetään olevan heikosti sovellettavissa ihmisiin. Eettisesti tuomittavia kokeista tekee myös se, että useat testatuista tuotteista ovat jo markkinoilla, eikä niiden turvallisuudesta kuluttajille ole huolta. Eläinkokeiden sijaan tutkimuksessa olisi siis hyvin voitu käyttää vapaaehtoisia ihmisiä. Ei myöskään ole eettisesti oikein, että epäterveellisistä elämäntavoista johtuvia terveysongelmia yritetään ratkoa helpoilla kikoilla, jotka vaativat koe-eläinten käyttöä. Cruelty Free International -järjestö on jo vuosien ajan julkaissut tietoja kansainvälisten ruokajättien teettämistä eläinkokeista. Tässä referoidut eläinkokeet on tehty vuosina 2011-2015 ja niistä on uutisoitu englantilaisissa sanomalehdissä Daily Mailissä ja Daily Expressissä. dailymail.co.uk/sciencetech/article-2345276/ Food-giants-Nestle-Unilever-caught-animaltesting-scandal express.co.uk/news/uk/600145/Nestle- Yakult-and-Danone-behind-cruel-animaltesting

nuori mies napittaa huolellisesti paitansa rintaansa teipattujen kameranjohtojen päälle. keskittynyt olemus peittää alleen jännityksen. auto kaartaa ensimmäisen kerran miehen tulevan työpaikan, turkistarhan, pihalle. teksti Hannele Ahponen • kuvat Inside Fur / Lens Politica

Inside Fur – K E R T O M U S S U L J E T T U J E N O V I E N TA K A A

”

lin tehnyt jo lyhyitä fil-

mejä turkistarhojen oloista, mutta tunsin, että kerrottavana olisi paljon suurempi tarina”, sanoo elokuvan ohjaaja Ola Waagen. ”Kun Frank esitti minulle ajatuksensa soluttautua turkistarhalle työntekijänä, päätin kuvata hänen matkansa tähän todellisuuteen.” Norjalaisessa vuonna 2014 valmistuneessa Inside Fur -dokumentissa seurataan ensi kertaa turkistarhojen sensuroimatonta arkea: eläinten kohtelua, lopettamista, turkistarhaajien kouluttamista ja työntekijöiden keskusteluja. Napinläpikameralla salaa kuvaavaa psykologi Frank Nervikiä vastassa on maailma, joka on järkyttävä jopa kokeneelle eläinaktivistille. Eläimiä kohdellaan toistuvasti välinpitämättömästi ja kovakouraisesti. Juuri ennen eläinlääkärin vierailua työntekijöillä on kiire kerätä erilleen tai kaasuttaa kuoliaaksi kaikkein sairaimmat minkit. Minkkien ahdistuksen aiheuttamaa toistensa vahingoittamista pidetään tarhaeläinten elämään kuuluvana normaalina ”kannibalismivaiheena”.

Aktivismi tuo todellisuuden näkyväksi

Elokuvaa rytmittävät Nervikin pohdinnat kokemuksistaan. Hän todistaa, kuinka vähäisen koulutuksen varassa tarhalla työskennellään eläinten parissa, ja kuinka vaikea asioita on työntekijänä kyseenalaistaa. Nervik ei syytä tarhan työntekijöitä vaan poliitikkoja, jotka antavat tarhauksen jatkua. Lopulta hän päättää paljastaa todelliset tarkoitusperänsä tarhan omistajille. Inside Fur on dokumentti turkis tarhauksen karmivasta todellisuudesta, mutta se on myös kertomus aktivismista. Turkiseläinten puolesta taistelevien ihmisten on ylitettävä tarhojen aitojen lisäksi myös monta muuta rajaa – on asetettava vaakalaudalle oma turvallisuutensa ja rikottava lakia. Aktivistit tuntevatkin tekevänsä mediatyötä dokumentoidessaan eläinten oloja – tilanteessa, jossa journalistien on vaikea päästä näkemään tuotantolaitosten seinien sisälle. ”Ennen aktivistien toimintaa ihmiset eivät tienneet koko kuvaa tarhojen todellisuudesta – kukaan ei puhunut tarhauksen eettisyydestä Norjassa”, pohtii Waagen. ”Oikeus saada tietoa on oleellinen osa de-

mokratiaa, ja joskus kansalaistottelemattomuus on ainoa keino hankkia sitä.” Pohjoismailla vastuu muutoksesta

Nervik lähtee dokumentissa myös norjalaisten ja suomalaisten turkisteollisuuden edustajien mukaan vienninedistämismatkalle Kiinaan. Yhteistyö maiden välillä on tiivistä, sillä suomalaisen Saga Furs -huutokauppayhtiön turkisnahat ovat pääosin peräisin Suomesta ja Norjasta. Lisäksi Pohjoismaat tekevät yhteistyötä turkisten myynnin edistämiseksi Kiinassa, jossa turkismarkkinat ovat suuret. Pohjoismaisen turkisalan väite tuotantonsa eettisyydestä ja edistyksellisestä eläinten suojelusta joutuu entistä oudompaan valoon, kun arki ja eläinten olot kiinalaisilla turkistarhoilla paljastuvat hyvin samanlaisiksi kuin meillä. Kiinassa on työntekijöitä samaa eläinmäärää kohti jopa huomattavasti enemmän kuin Skandinaviassa. ”Pohjoismaat ovat turkisteollisuuden pioneereina pitkälti luoneet keinotekoisen tarpeen turkiksille. Siksi meillä on erityinen vastuu myös maailmanlaajuisesti”, toteaa Waagen. ”Joka ikinen mieli pidemittaus Euroopassa kertoo poliitikoille, että tarhauksen aika on ohi.” Inside Fur sai Norjassa huomattavaa näkyvyyttä kaikissa merkittävissä tiedotusvälineissä vielä viikkoja ensi-illan jälkeen. Tarkastuksia turkistarhoilla tiukennettiin ja alalle myönnettäviä taloudellisia tukia supistettiin. Yhä useampi maan kansanedustaja kannattaa tarhauskieltoa. Norjassa on 270 turkistarhaa, joilla kas-

”Pohjoismaat ovat turkisteollisuuden pioneereina pitkälti luoneet keinotekoisen tarpeen turkiksille. Siksi meillä on erityinen vastuu myös maailman laajuisesti.”

vatetaan minkkejä ja kettuja. Elinkeinon taloudellinen merkitys on maalle marginaalinen. ”Elokuvamme aiheutti maassamme tähän mennessä laajimman julkisen keskustelun turkistarhauksesta. Tapaamme kuvata peitetehtävässä toimivan henkilön kautta kritisoitiin, mutta itse tarhausta puolusti vain pieni joukko”, kertoo Waagen. ”Vaikka poliittiset prosessit ovat hitaita, haluan olla optimistinen ja uskon eettisen keskustelun johtavan lopulta tarhauskieltoon.” Animalia ja Lens Politica -festivaali esittivät Inside Fur -dokumentin Helsingissä marraskuussa 2015.

Nauta kaipaa seuraa, lepoa ja laidunnusta ihmisen ja naudan polut ovat kulkeneet rinnakkain arviolta noin 10 000 vuotta. nykyinen nauta on ulkoisesti kaukana esi-isästään, mutta samat luontaiset käyttäytymistarpeet ovat yhä tallella.

teksti Laura Uotila kuvat laura uotila jo-anne mcarthur ja annika lepp

audan esi-isä eli alku-

härkä eli laajoilla alueilla Euroopassa, Aasiassa ja osin Afrikassa. Se oli nykyisiä nautoja suurempi eläin, jonka viimeiset yksilöt kuolivat todennäköisesti 1600-luvun alussa. Alkuhärkä jätti kuitenkin jälkeensä joukon erilaisia kesytettyjä nautoja, jotka ovat kehittyneet maapallon eri osissa hyvinkin eri suuntiin. Länsimaissa naudat ovat pääosin pitkälle jalostettuja ja tehokkaasti tuottavia tuotantoeläimiä, kun taas Aasiassa ja Afrikassa elää yhä rotuja, jotka ovat sopeutuneet ääriolosuhteisiin sekä niukkaan ravintoon ja hoitoon. Jokaisen tuotantoeläimenäkin elävän naudan sisällä asuu edelleen alkuhärkä, jolla on jäljellä vahvat luontaiset käyttäytymistarpeet, kuten tarve sosiaalisuuteen, kehonhoitoon, ravinnonhankintaan lai-

duntamalla sekä ympäristön tarkkailuun ja tutkimiseen. Jos nykynaudat saavat elää luonnontilaisissa oloissa, muodostavat ne sukulaisten kesken ryhmiä, joiden ytimessä ovat lehmät vasikoineen. Ryhmät ovat sosiaalisesti hyvin pysyviä, eikä niihin oteta uusia jäseniä helposti. Sonnivasikat lähtevät laumoista sukukypsyyden saavutettuaan ja viettävät aikaansa löyhissä poikaporukoissa, lehmien kiimaaikoja lukuun ottamatta. Nautojen laumassa vallitsee sosiaalinen arvojärjestys, johon vaikuttavat muun muassa naudan koko, ikä ja luonne. Yksilön sosiaalinen asema laumassa on varsin pysyvä, ja vakaan sosiaalisen rakenteen avulla naudat pystyvät välttämään turhaa energiaa kuluttavia välienselvittelyjä. Laumaan syntyvät vasikat seuraavat tiiviisti emoaan ja ne vieroitetaan vasta, kun emo synnyttää seuraavan vasikkansa.

Samanaikaisuus tärkeää

Eläinsuojelukeskus Tuulispäässä elää kolme nautaa: ayrshirerotuiset Jennifer ja Late sekä kyyttö Nunnu. Jennifer on joukon vanhin ja Late nuorin. Late on tullut Tuulispäähän seitsemän viikon iässä tavanomaiselta tuotantotilalta. Tuulispäässä naudat saavat käyskennellä vapaasti ja niiden luontaiset käyttäytymistarpeet ilmenevät selkeästi. ”Jenniferistä on tullut itsevarma ja se on selkeästi joukon pomo. Late oli tullessaan hyvin kömpelö, koska pienessä karsinassa se ei ollut pystynyt kehittämään motoriikkaansa. Motoriset taidot kehittyivät kuitenkin täällä nopeasti. Latesta on tullut myös itsevarma ja päättäväinen. Nunnu taas on joukon hännillä. Nunnu oli hyvin yksinäinen ennen Jenniferin tuloa ja se ei halua edelleenkään jäädä missään nimessä yksin”, kertoo Tuulispään perustaja Piia Anttonen. ”Naudoillamme on paljon tilaa toteuttaa omaa arvojärjestystään, mikä on tärkeää”.

”Jokaisen tuotantoeläimenäkin elävän naudan sisällä asuu edelleen alkuhärkä, jolla on jäljellä vahvat luontaiset käyttäytymistarpeet.”

Naudat käyttäytyvät laumoissa varsin samanaikaisesti - ne esimerkiksi syövät ja lepäävät mieluiten samaan aikaan. Naudat hankkivat ruokansa laiduntamalla, joten rehupöydältä tarjottu rehu ei tyydytä nautojen luontaisia käyttäytymistarpeita kuten laitumella vaeltaminen ja ruohon nyhtäminen tekisi. Laiduntamisen lisäksi naudoilla on suuri tarve levätä, sillä ne sulattavat ruokansa eli märehtivät makuulla ollessaan. Lähes puolet vuorokaudesta naudoilla kuluukin levätessä. Vaikka nauta pyrkii lepäämään suuren osan vuorokaudesta, nukkuvat aikuiset naudat vain noin neljä tuntia, 5-15 minuutin jaksoissa pitkin vuorokautta. Pieni unen määrä on tyypillistä saaliseläinlajeille. Naudatkin tarkkailevat jatkuvasti ympäristöään vaarojen varalta. Nauta näkee tarkasti vain kapean osan suoraan näkökenttänsä edessä. Sen sijaan sillä on laaja näkökenttä molemmille si-

vuille, mikä auttaa ympäristön tarkkailussa ja mahdollisen vaaran havaitsemisessa. Nautojen kuuloaisti on huomattavasti tarkempi kuin ihmisellä - erityisesti korkeita ääniä ne kuulevat meitä tarkemmin. Siksi meluisat olosuhteet navetoissa aiheuttavat ylimääräistä stressiä lehmille. Parhaat kaverit pitävät yhtä

Naudat muodostavat kiinteitä ystävyyssuhteita myös tuotanto-olosuhteissa. Tutkimusten mukaan vasikasta asti yhdessä kasvaneet lehmät viettävät paljon aikaa yhdessä myös aikuisina. Kiinteät sosiaaliset suhteet muodostetaan usein ennen 14 viikon ikää. Näiden varhaisessa vaiheessa saatujen ystävien välillä on myös aikuisena vähemmän aggressiivisuutta kuin myöhemmässä iässä tutustuneiden nautojen, ja stressaavassa tilanteessa pitkäaikaisen kaverin läsnäolo rauhoittaa parhaiten. Anttosen mukaan myös Tuulispään naudat ylläpitävät sosiaalisia suhteita hoitamalla toisiaan, ääntelemällä, puskemalla, leikkimällä ja pitämällä toiset näköpiirissä. ”Kaikki asiat tehdään yleensä yhdessä, esimerkiksi lähdetään kauemmas metsään yhdessä, mennään syömään yhdessä ja levätään yhdessä.” ”Naudat saavat kulkea meillä oman mielensä mukaan. Ne asuvat pihatossa, joten ne voivat itse päättää ovatko sisällä vai ulkona. Ne pystyvät kävelemään, juoksemaan, hyppimään ja loikkimaan milloin mieli tekee. Samoin ne pystyvät hoitamaan toisiansa, valitsemaan makuupaikkansa - onko se jonkun vieressä, auringossa, varjossa vai tuulessa”, Anttonen kuvailee. Leikkisät lehmät

Vasikoille leikkiminen on tärkeää: ne puskevat ja ajavat toisiaan takaa. Leikkiessään vasikat oppivat sosiaalisen käyttäytymisen sääntöjä ja kehittävät myös motoriikkaansa. Jos leikki on lapsen työtä, on se sitä samaa myös vasikoille ja muille eläinten poikasille. Valitettavasti tuotantotilojen ahtaat karsinat eivät useinkaan anna siihen mahdollisuutta. Vasikan tulee myös kokea ympäristö turvalliseksi, jotta se uskaltaa leikkiä. Esimerkiksi navettojen liukkaat lattiat rajoittavat vasikoiden leikkimistä. Jos leikkiminen estyy, voi eläimestä tulla stressiherkkä, mikä voi myöhemmin näkyä esimerkiksi aggressiivisuutena tai arkuutena. Leikin määrää voi pitää mah-

Naudat märehtivät levätessään, mutta ne nukkuvat syvää unta varsin vähän.

dollisesti myös eläimen hyvinvoinnin mittarina. Eivätkä aikuisetkaan naudat unohda leikkimisen taitoa: kun keväällä navetan ovet avataan ja laidunkausi alkaa, kirmaavat lehmät laitumelle häntä kaarella ja intoutuvat puskemisleikkeihin. ”Minulle tuli yllätyksenä se, miten liikkuvaisia naudat ovat. Tiesin myös, että naudat ovat uteliaita, mutta se yhdistettynä pelottomuuteen on välillä hieman hankalaa!”, Anttonen naurahtaa. ”Naudat myös jyräävät. Jos ne päättävät jostakin mennä ja niille siihen pieni mahdollisuus avautuu, niin nehän menevät. Siellä ei paljoa pieni ihminen välissä sano mitään. Mutta uskon, että ihmisen ja naudan välistä kommunikointia voi kehittää. Nyt olemme jo harjoitelleet paineen väistämistä, eli jos joku kyljestä kevyesti painaa, niin nauta siirtyy sivuun. Yllätys oli myös se, miten niitä ei häiritse läheisyys. Hevosella on niin selkeä oma tila, mutta lehmiltä sitä ei löydy ollenkaan tai jos löytyy, niin se on enemmänkin ehkä yksilöominaisuus, joka perustuu kokemuksiin.”

”Tutkimusten mukaan vasikasta asti yhdessä kasvaneet lehmät viettävät paljon aikaa yhdessä myös aikuisina.”

Lisää luettavaa naudoista: elaintieto.fi/lajit/nauta.aspx nautatieto.fi

Siiri ja Saara – täyttä laukkaa Tuulispäässä kaksi uteliasta porsasta kurkistaa navetan oven raosta ja nuuhkii kärsällään joulukuun viileänkosteaa ilmaa eläinsuojelukeskus tuulispäässä. possut säntäävät mutaiselle pihalle ja nauttivat olostaan silmin nähden.

teksti Hannele Ahponen kuva teppo lahti

iiri ja saara saivat nimensä vasta kolmekuisina, sillä niiden taival alkoi loppukesästä tuotantotilalla, jossa nimien sijaan porsaat erotetaan korvamerkeistä. Porsaiden elämä muuttui merkittävästi marraskuussa, kun ne pääsivät maaseutumessuilta tuotantoeläinten turvakotiin Tuulispäähän. ”Siiri ja Saara olivat alussa hyvin arkoja ja reagoivat pieniinkin ääniin säpsähtämällä”, kertoo Tuulispään perustaja Piia Anttonen. Ne viettivätkin ensimmäiset viikot Tuulispäässä sisätiloissa, jossa niillä oli mahdollisuus tutustua uuteen kotiinsa rauhassa.

Siiri ja Saara eivät juurikaan malta olla paikallaan. Välillä toinen röhkäisee ja säntää juoksuun houkutellen toisen peräänsä.

”On ollut mahtavaa nähdä porsaiden reipastuvan ja rentoutuvan, etenkin kun ne ovat päässeet ulkoilemaan. Niillä on aivan valtavasti energiaa ja tarve juosta sekä kaivaa – ovathan ne todella nuoria, villissä iässä olevia poikasia. Sitä surullisempaa on ajatella, että sikalat ovat täynnä juuri näitä aktiivisimmassa iässä olevia eläimiä pieniin tiloihin ahdettuna”, pohtii Piia Anttonen. Possumaista elämää

Pihatossa Siirillä ja Saaralla on runsaasti heinää ja olkia. Kummankin kärsä on jatkuvasti pahnoissa nuuskimassa ja tutkimassa. Nukkumapesää porsaat eivät vielä osaa tehdä, mutta iän karttuessa tämäkin taito opitaan. Sosiaalisina eläiminä porsaat kaipaavat seuraa ja Siiri ja Saara tulevatkin hy-

vin juttuun toistensa kanssa. Ruokakupin ympärillä käytävä kisailukin on leikkiä. Myöhemmin Siiri ja Saara saavat tehdä tuttavuutta eläinsuojelukeskuksessa asuvien villisikaserkkunsa Oskun ja minipossu Sulon kanssa. Ihmisiin porsaat suhtautuvat uteliaasti mutta varovaisesti. Ne antavat rapsuttaa ja ovat kiinnostuneita tutkimaan etenkin saappaat, taskut ja roikkuvat esineet, kuten heijastimet ja kameranhihnat. Tuulispäässä niillä on vapaus ulkoilla, juosta, tutkia, ottaa mutakylpyjä ja rakentaa oma nukkumapesänsä.

Lue pidempi juttu Animalian blogista: nasuvastisanottu.com/2015/12/16/siirija-saara-taytta-laukkaa-tuulispaassa

Elämänmittainen matka delfiinien pelastajana delfiiniviihdeteollisuutta vastaan vuosikymmeniä kampanjoinut ric o'barry vieraili marraskuussa suomessa kertomassa työstään. teksti Hannele Ahponen • kuva Ric O'Barry's Dolphin Project

ic o'barryn ura alkoi delfiininkouluttajana Miamissa

1960-luvulla. ”Vaikka meille oli tärkeää pitää hyvää huolta eläimistä, emme kyseenalaistaneet niiden käyttöä yleisön viihdyttämiseksi”, kuvailee O'Barry. Hän toimi myös suositun Flipper-televisiosarjan delfiinien kouluttajana. Kun Kathy-niminen Flipperiä näytellyt delfiini kuoli ohjaajansa silmien edessä lopettamalla hengittämisen, O'Barry ymmärsi delfiinien pitämisen vankeudessa olevan väärin. O'Barryn Dolphin Project -järjestö levittää tietoa merinisäkkäiden viihdekäytön ongelmista ja kuntouttaa delfiinejä vapauteen. Nykyään O’Barry kampanjoi etenkin delfiinien massateurastuksen lopettamiseksi Japanin Taijissa. Tästä työstä kertoo Oscar-palkittu dokumenttielokuva The Cove. ”Median voima on valtava. Tarinat, kuten elokuvamme ja sen jatkoksi tehty tv-sarja, herättävät tunteita ja vaikuttavat voimakkaammin kuin paraskaan luento.” Pioneerityötä vangittujen vapauttamiseksi

”Brasilia, Haiti, Nigaraqua, USA”, luettelee O'Barry maita, joissa hän on työskennellyt delfinaarioista vapautettujen eläinten ko-

tiuttamiseksi takaisin mereen. Takana on useita onnistumisia, esimerkiksi Etelä-Koreassa luontoon sopeutettua delfiiniä seurattiin yli vuosi. ”Delfiinit on totutettava pois vankeudessa omaksutuista tavoista ja opetettava saalistamaan ruokansa. Joskus paras vaihtoehto on kuitenkin merinisäkkäille rakennettu luonnonallas.” Merinisäkkäiden viihdekäytön suosio on maailmalla laskussa eläinten hyvinvointiongelmien vuoksi. Myös Särkänniemi lopetti delfinaarionsa taloudellisesti kannattamattomana. ”Delfinaariot väittävät välittävänsä yleisölleen tietoja delfiineistä, mutta tosiasiassa ne näyttävät vain eläinten hyödyntämisen näkökulman. Uskon, että monet maat seuraavat Suomen esimerkkiä. Seurasin delfiinien saapumista Särkänniemeen vuonna 1985. Toivoisin, että niille tarjottaisiin nyt paras mahdollinen loppuelämä.”

Lue pidempi juttu Animalian blogista: nasuvastisanottu.com/2016/01/11/elamanmittainen-matkadelfiinien-pelastajana/

Eläimenä olemisen ihmeellisyys teksti Laura Uotila • kuvat laura uotila ja Freeimages.com

eläinten tunteista ja kyvyistä saadaan jatkuvasti valtavat määrät uutta tietoa. pisimpään on tutkittu nisäkkäiden ja lintujen kokemusmaailmaa, mutta hiljalleen tietoa kertyy myös esimerkiksi matelijoista ja kaloista.

aikilla nisäkkäillä ja

linnuilla on todettu olevan kyky seitsemään perustunteeseen: iloon, leikkisyyteen, seksuaalisuuteen, hoivatunteisiin, suruun, pelkoon ja aggressioon. Näiden joukkoon saattavat kuulua myös yllättyminen ja inho. Myös sairauden tunne, nälän ja janon tunne sekä kipu voidaan lukea perustunteisiin. Lintujen tunnemaailma on tutkimusten mukaan varsin samankaltainen kuin nisäkkäillä. Muita eläinryhmiä on sen

sijaan tutkittu varsin vähän, sillä vielä ei ole löydetty menetelmiä, joilla voitaisiin kuvantaa vaikkapa elävän kalan aivoja. Voidaan kuitenkin olla varmoja siitä, että matelijoilla, kaloilla ja sammakkoeläimillä on kyky tuntea kipua, pelkoa ja mielihyvää – ja todennäköisesti tunneskaala on vielä laajempi. Optimismia ja empatiaa

Mielihyväkokemusten saaminen on jokaiselle eläimelle tärkeää. Jos eläimen elämässä tulee vastaan lähinnä sen hyvänä

kokemia asioita, muuttuu eläimen koko elämänasenne optimistiseksi. Tällöin eläin tulkitsee epäselvätkin tilanteet positiivisesti, eikä masennu tai passivoidu, jos eteen tulee satunnaisesti pettymyksen aiheuttava tai pelottava tilanne. Jos eläimen elämässä on sen sijaan usein pelkoa aiheuttavia asioita, tai eläin elää kovin virikkeettömässä ympäristössä, muuttuu sen koko elämänasenne pessimistiseksi. Silloin eläin alkaa suhtautua kaikkeen uuteen varauksella. Tätä kannattaa miettiä esimerkiksi eläimiä

koulutettaessa: jos eläintä on koulutettu palkitsemalla, muuttuu sen luonne optimistiseksi ja eläimen elämänlaatu kokonaisuudessaan paranee. Sama koskee tuotantoeläimiä – virikkeiden lisääminen on muutakin kuin ajanvietteen tarjoamista. Kyky empatiaan löytyy todistetusti useilta sosiaalisilta nisäkäslajeilta. Suhteellisen harvalta lajilta tätä kykyä on tutkittu, joten todennäköisesti se löytyy huomattavasti laajemmalta eläinlajien joukolta kuin tällä hetkellä tiedetään. Esimerkiksi rotat ovat empatiakyvyltään varsin kehittyneitä eläimiä. Tutkimuksessa suljettiin läpinäkyvään muoviputkeen yksi rotta. Sen toveri sai juoksennella vapaana putken ympärillä. Vapaana juoksenteleva eläin hätääntyi toverinsa ahdingosta ja kolme neljästä eläimestä onnistui vapauttamaan toverinsa avaamalla putken. Tyhjän tai lelurotan sisältävän putken avaaminen ei niitä sen sijaan kiinnostanut. Kun rottien tilaan laitettiin lisäksi toinen putki, joka sisälsi suklaata, avasi puolet rotista ensin sen putken, jossa kaverirotta oli vangittuna, ja puolet avasi ensin suklaata sisältävän putken. Kaikki rotat

kuitenkin aloittivat herkkujen syömisen vasta sitten, kun toverikin oli vapautettu, ja herkuttelun saattoi aloittaa yhdessä. Mielen muita mutkia

Onko muilla eläimillä kuin ihmisillä mielen teoriaa? Voivatko muunlajiset eläimet ymmärtää, että toisellakin yksilöllä on oma tietoisuus ja tunteet? Tutkimusten mukaan muun muassa sioilla voisi olla ainakin jonkinlainen muoto mielen teoriasta. Kun samassa

”Kyky empatiaan löytyy todistetusti useilta sosiaalisilta nisäkäslajeilta.” karsinassa on useampi sika ja vain yksi niistä näkee, mihin ruokaa piilotetaan, ei sika mene kätkölle ennen kuin muut siat ovat poistuneet. Se siis kykenee ymmärtämään, että toiset eivät tiedä ruuan

piilotuspaikkaa eikä sitä kannata niille paljastaa. Sen sijaan esimerkiksi koirilla ei ole todettu kykyä alkeelliseenkaan mielen teoriaan. Siten monen koiranomistajan vakiolause, jossa koirasta todetaan, että miten selvästi se häpeää tekosiaan, ei ole totta. Ainoastaan ihmisillä ja eräillä apinalajeilla on kyky sellaisiin tunteisiin kuin häpeä, syyllisyys, kosto tai protestoiminen. Eläinten tunteiden ja älykkyyden tutkimiseen tuo lisähaasteen se, että eläimillä tehtävät testit perustuvat usein niihin aisteihin, joita ihmiset itse käyttävät. Esimerkiksi näköaisti ei ole monille eläinlajeille yhtä merkittävä kuin se on ihmiselle. Jos näköaistimus ja hajuaistimus ovat ristiriidassa, uskovat muiden nisäkäslajien yksilöt yleensä hajuaistia. Ja toisaalta vaikkapa magneettiaistimusten tutkiminen on meille erityisen vaikeaa, sillä ihminen on yksi harvoista eläinlajeista, jolla sellaista ei ole. Lähteet: Helena Telkänrannan kirja ”Millaista on olla eläin?” sekä seminaari aiheesta 11.12.2015 Amiedussa.

kasvisruoka valtaa koulut kasvisruoka on yhä suositumpaa nuorten keskuudessa. kentältä onkin kantautunut iloisia uutisia kouluista, joissa kasvissyöjää hemmotellaan. yksi tällaisista on tavastia-ammattiopisto hämeenlinnassa.

teksti Niina Lätti • kuva nadki

acebookissa eräs opiskelija ku-

vaili Tavastiaa näin: ”Itse ruoan lisäksi ruokalassa on aina tarjolla erilaisia kasvimaitoja, toisinaan hummusta ja soijatuorejuustoa ja jopa soijavanukkaita.” Tavastian Jaakonkadun toimipisteen ruokapalveluesimiehen Tiia Eklundin mukaan koulun jokaiselle eritysruoka-

valiota noudattavalle oppilaalle pyritään tarjoamaan maittava lounas. Ruokailijoiden määrä vaihtelee paljon riippuen oppilaiden kenttätöistä, ja kaikille erityisruokailijoille tehdäänkin syyslukukauden alussa tietokortti, jonka avulla varmistetaan, että sopivaa ruokaa on tarjolla aina, kun oppilas on koululla.

Kasvisruokakulttuuri tukee kestävää kehitystä

Tavastiassa kasvisruokailijoiden annokset tehdään samasta ruokapohjasta kuin sekasyöjienkin: yhtenä päivänä tarjolla saattaa olla esimerkiksi jauheliha- ja soija rouhekastiketta vierekkäin. Joka toinen viikko on koko koulussa kasvisruokapäivä. ”Koulun kuuluu opettaa oppilaille uusia käyttäytymistapoja ja kasvisruokailu on yksi tällaisista”, Eklund toteaa ja jatkaa, että kestävä kehitys on ollut koulun agendalla niin kauan kuin hän muistaa. Ravitsemuspäällikkö ja kokki saavat kiitosta kasvisruualle omistautumisestaan. Taloushallinnon merkonomiksi Tavastiassa opiskeleva Eini Järvi kehuu koulun kasvisruokaa monipuoliseksi ja maukkaaksi. Kolme kuukautta sitten kasvisruokavalioon kokonaan siirtyneen Järven lempiruokia ovat soijapyörykät ja kasvispihvit. ”Tavastiassa on paljon kasvissyöjiä, minkä näkee siitäkin, että usein kasvislinjaston jono on pisin!”, Järvi kertoo. Eikä tässä vielä kaikki: Kampus alueelle on lähivuosina rakenteilla uusi koulurakennus, jonka ruokalasta on suunniteltu kasvispainotteista. Jos oman koulusi kasvisruuassa on mielestäsi parantamisen varaa, kannattaa asiasta antaa koululle palautetta. Tulokset ovat usein positiivisia!

Kirjavinkit history according to cattle Gustafsson, Laura ja Haapoja, Terike: History According to Cattle Into Kustannus, 2015. 153 s. kirja on osa Gustafssonin ja Haapojan Toisten historia -projektia, jossa pyritään rikkomaan ihmisen yksinoikeus kirjoittaa historiaa. Nauta on teoksessa oman historiansa kertoja, ihminen sen elämään astuva toinen laji. Teksteissä lähdetään liikkeelle ajasta, jolloin naudan villien esi-isien laumat vaelsivat vapaina ja päädytään ”historiattomaan aikaan”, jossa ihminen on valjastanut naudan omaan koneistoonsa. Kirja johdattelee pohtimaan ihmisen ja eläinten suhdetta toisiinsa perinteisten luonnontieteellisten ja historian ajattelutapojen ulkopuolelta. Kirjoittajat ottavat kantaa myös museoinstituutioon, joka asettaa esittämänsä asiat – kuten eläimet – ympäristöstään irti revityiksi objekteiksi. Teos perustuu Helsingissä esillä olleeseen Naudan Historian Museo -näyttelyyn. Hannele Ahponen

pedot Sajaniemi, Vuokko: Pedot Tammi, 2015. 308 s. vuokko sajaniemen esikoisromaani on kasvukertomus nuoresta Mariasta, joka laulaa pienen itäsuomalaisen kyläkirkon kuorossa ja ihailee seinäjulisteen Marilyniä. Kun Marian ystävä Anniina kuolee, susi saa tytön mielessä vihollisen roolin. Marian tarinaan nivoutuu koko kyläyhteisöä ravisuttava muutos, joka alkaa susihavainnoista kylän liepeillä. Sajaniemi kirjoittaa vaikuttavasti ja uskottavasti nuoren tytön matkasta surun läpi sekä siitä, miten villieläimet vaikuttavat meihin ihmisiin. Tarinan henkilöiden kautta heijastuvat niin pelot tuntematonta kohtaan, luonnon taianomainen voima kuin pyrkimys ymmärtää eläimiä. Kirja on erityisen ajankohtainen nyt, kun suurpetojen asema on maassamme jatkuvien kiistojen kohde. Hannele Ahponen

kirjan voi lai nata animalian kirjastosta.

miksi emme syö eläimiä lastenkirjailija ruby rothin uusin teos Miksi emme syö eläimiä esittää selkeät syyt olla kuluttamatta eläinkunnan tuotteita – sekä itse eläinten että tuotannon muiden vaikutusten takia. Kirjassa on paljon suuria kuvia, mutta teksti on sitäkin painavampaa. Kirjan sivuilla tutustutaan monipuolisesti eri eläinlajeihin: tutumpien tuotantoeläinten lisäksi kerrotaan lyhyesti esimerkiksi viiriäisistä, merikilpikonnista ja viidakon eläimistä. Muutaman lajin kohdalla verrataan eläinten lajikohtaisia käyttäytymistarpeita nykyisten tuotantolaitosten niille tarjoamiin oloihin. Nimestään huolimatta kirja ei keskity vain ruoantuotantoon ja tuotantoeläimiin. Tarina nostaa hyvin esille myös luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen merkityksen esimerkiksi merenelävien kannalta, sekä sademetsien korvaamattomuuden koko maapallolle asukkaineen. Kirja herättelee lukijaa pohtimaan, mikä on ihmiseltä oikeutettua eläinten kohtelua. Teksti ei kuitenkaan syyllistä, vaan on yleissävyltään positiivinen. Luonnon tilan kuvaukset ja eläinlajien esittelyt on kirjoitettu osuvasti kannustamalla kunnioittamaan eläinten ja luonnon itseisarvoa. Lopussa teos tarjoaa neuvoja ja innostaa lukijaa entistä eläin eettisempään elämäntapaan. Kuvitus on kirjailijan omaa jälkeä ja erottuu persoonallisena. Tummasävyinen kuvamaailma ei kuitenkaan välttämättä puhuttele perheen pienimpiä. Suomennos on tehty yhteistyössä Vegaaniliiton kanssa. Tuuli Solhagen

Roth, Ruby: Miksi emme syö eläimiä Suomentaja: Pauliina Klemola Aurinko Kustannus, 2015. 43 s.

ENNALTA OHJELMOITU ELÄMÄ tuotantoeläimet viettävät suomessa elämänsä pääosin suljettujen tuotantotilojen sisällä. niiden elämänvaiheita säädellään tarkoin syntymästä kuolemaan. teksti Marianna Koljonen infografiikka Kalle Lindholm

Emakon elinkaari

• Siemennyksen jälkeen 4 vk tiineytyshäkissä

• Joutilaskarsinassa 10 vk

• Porsimishäkkiin 1 vk ennen porsimista

• Imetystä 4-5 vk

• Sukukypsyys 6-8 kk iässä

• Uusi kiima

• Ensimmäiset emakot teuraaksi

emakkosika tulee ensimmäiseen kii-

maansa noin kahdeksan kuukauden iässä, jolloin se siemennetään. Alkion kiinnittymisen varmistamiseksi emakkoa pidetään tiineytyshäkissä kuukauden ajan. Tämän jälkeen se pääsee joutilaskarsinaan noin kymmeneksi viikoksi. Viikkoa ennen porsimista emakko siirretään porsimishäkkiin, missä se makaa tai seisoo paikallaan 24

5 kk

ja imettää kuukauden ajan porsaitaan. Vieroituksen jälkeen emakko tulee parissa päivässä uuteen kiimaan ja jatkaa tiineytyshäkissä jälleen neljä viikkoa. Yksi tuotantokierros kestää viisi kuukautta, josta emakko viettää paikalleen kytkettynä yhdeksän viikkoa. Hedelmättömyys sekä sorkka- ja nivelongelmat ovat emakoilla yleisiä.

Häkkiporsitus vai vapaaporsitus 6 m2

4,5 m2

pääosa suomen emakoista synnyttää

häkissä. Häkki vie karsinaa vähemmän tilaa ja tuottajissa elää tiukasti usko siihen, että ilman häkkiä emakko talloisi porsaita kuoliaaksi. Tutkimukset kuitenkin osoittavat, että vapaana porsiminen ja mahdollisuus pesänrakentamiseen eivät johda suurempaan poikaskuolleisuuteen, vaan porsaat ovat terveempiä ja kasvavat paremmin. Pesänrakentaminen tuottaa emakossa äitiyshormoneja, jotka tekevät siitä paremman imettäjän. Kun emakolla on mahdollisuus kanssakäymiseen porsaidensa kanssa, se varoo niitä käydessään makuulle. Häkissä porsiva emakko kokee vahvaa stressiä, mikä heikentää maidon määrää ja laatua.

Ei eroja porsaskuolleisuudessa

• emakko ei voi tehdä pesää

karsina, jossa kuivikemateriaalia

• vähemmän äitiyshormoneja

• emakko voi tehdä pesän

• hitaampi synnytys

• enemmän äitiyshormoneja

• heikompilaatuinen ternimaito, porsailla huonompi vastustuskyky

• nopeampi synnytys

porsitushäkki

• imetys heikompaa, porsaiden kasvu hitaampaa • kontakti porsaisiin huono • varomiskäyttäytyminen heikompaa

• hyvänlaatuinen ternimaito, terveemmät porsaat • paljon maitoa, porsaat kasvavat hyvin • kontakti porsaisiin hyvä • varomiskäyttäytyminen parempaa

Broileri kasvaa ennätystahtia Sydänpysähdys Vesipöhö Jalkojen kehityshäiriöt

Nääntymiskuolema ( jopa 5%)

Jalkojen tulehdukset

Napa- ja ruskuaispussintulehdus

0 vrk / 50 g

35 vrk / 2000 g

broilerit ovat äärimmilleen jalostet-

tuja kananpoikasia, jotka 40-kertaistavat painonsa viidessä viikossa. Vaikka kasvuolosuhteet pyritään optimoimaan, menehtyy linnuista 3-4 %, mikä tarkoittaa vuosittain noin paria miljoonaa yksilöä. Osa linnuista nääntyy ja kuivuu jo herkässä

x 40

untuvikkovaiheessa. Huima kasvuvauhti aiheuttaa erilaisia sydänsairauksia ja jalkojen kehityshäiriöitä. Yksilöllistä hoitoa ei anneta, vaan sairaat linnut tapetaan. Noin 35-päiväisinä broilerit lähtevät viimeiselle matkalleen, jonka aikana yli 300 000 lintua ruhjoutuu kuoliaaksi vuosittain. 25

Animalia testaa

teksti Niina Lätti • kuvat valmistajat

Tuskattomat deodorantit eläinkokeettomien ja vegaanisten deodoranttien löytäminen ei ole vaikeaa, jos tietää, mistä etsiä. testasimme neljä dödöä, joita myydään ympäri suomen. tulokset olivat positiivisia!

i t es t a ta j vo i t

urtekram deo crystal, rose

Mistä

Suuret ruokakaupat ja ekokaupat edul

the body shop aloe anti-perspirant deodorant

bulldog original deodorant

faith in nature crystal deodorant

The Body Shop -myymälät

Sokos, Stockmann, Kicks-myymälät

Punnitse & Säästä, ekokaupat

9,20 €

11,90 €

5,95 €

li s i n

Hinta

5,90 €

Pakkauskoko

Roll-on 50 ml

Tuoksu

Ruusu

Hajusteeton

Aloe vera

Vihreä tee ja aloe vera

Pito

Kuivuu nopeasti ja pitää hienhajun pois kauan.

Piti hien poissa kainaloista, eikä jättänyt tahroja vaatteisiin.

Toimii loistavasti: kuivuu nopeasti, pitää hien poissa ja kainalot hyväntuoksuisina.

Piti hajun poissa, mutta kainalot hikosivat paljon.

Miehille suunnattu alumiiniton dödö, jonka tuoksu ei ole kuitenkaan niin miehinen, etteivätkö sitä voisi muutkin käyttää.

Raikkaan tuoksuinen alumiiniton dödö, joka sopii kaikille sukupuolille tasavertaisesti. Sarjasta löytyy myös muita tuoksuvaihtoehtoja.

k ä h e r k le sel ihoi

Muuta

Pisteet

Ruusun tuoksu ei ollut kaikkien testaajien mieleen, mutta samasta sarjasta löytyy useita eri tuoksuja ja myös kokonaan hajusteeton vaihtoehto. Plussaa myös hyvä saatavuus ja edullinen hinta.

Herkkäihoisille. Body Shopista saa myös myskin ja ruusun tuoksuisia vaihtoehtoja, jotka täyttävät eläinkokeettomuuden ja vegaanisuuden kriteerit.

anima l laine ian

Valaiden puolustaja teksti ja kuva hannele ahponen

iina lätti on työskennellyt

Animalialla lokakuusta lähtien kampanja-avustajana valasasioiden parissa. Miten kiinnostuit eläinten oikeuksista?

Mennessäni yliopistoon opiskelemaan japania kiinnostuin ympäristöpolitiikasta ja -suojelusta sekä eläimistä. Feissasin myös opiskeluaikana Greenpeacelle. Japanissa tapahtuva aktivismi valaiden puolesta herätti kuitenkin innostukseni juuri valaiden suojeluun. Kerro taustastasi valaiden parissa?

Olen tehnyt valastyötä pääasiassa opiskelujeni kautta. Graduni käsitteli Japanin valaanlihan vientiä ja siihen liittyvää oikeudenkäyntiä. Suomesta käsin on vaikea

päästä käsiksi teemaan, joten olin vaihtoopiskelijana Bepussa Japanissa vuonna 2009. Japanille valaat ovat geopolitiikkaa. Maan hallinto näkee meren ja valaat resurssina, joita se voi hyödyntää ilman rajoitteita. Siksi on tärkeää, että valaiden suojelua ajavat järjestöt ja kansainvälinen yhteisö jatkavat kampanjointiaan Japanin harjoittaman valaanpyynnin lopettamiseksi. Mitä olet tehnyt valas kampanjassa?

Työni osui mielenkiintoiseen ajankohtaan, sillä Särkänniemi ilmoitti syksyllä lopettavansa delfinaariotoiminnan. Samaan aikaan tunnettu delfiiniaktivisti Ric O'Barry vieraili Suomessa. Järjestin hänen vierailuaan ja tein siihen liittyvää mediatyötä. Olen myös kartoittanut delfinaarioiden tilannetta Euroopassa ja

tehnyt muita aiheeseen liittyviä selvityksiä. Ylläpidän Animalian valasryhmän Facebook-sivua ja jatkan valasryhmän vetämistä työjaksoni jälkeen. Työhöni on kuulunut myös Vegejoulu-sivun tuotantoa sekä lehti- ja blogijuttujen kirjoittamista. Millaista Animalialla työskentely on ollut?

Työ on ollut todella mukavaa, ilmapiiri on kotoinen ja ihmiset ovat avuliaita! Olen omaksunut asiantuntijajärjestön toimintatapoja, saanut itsevarmuutta ja syventänyt asiantuntemustani valasasioissa. Rick O’Barryn vierailun järjestäminen on ollut ehdottomasti työn kohokohta. Tulevaisuuden suunnitelmanikin ovat vahvistuneet: haluaisin työhön, jossa pääsen toimimaan mertensuojelun parissa. 27

Vegepalsta

reseptit ja kuvat Paula Heinonen

Helppoja arkiherkkuja pidempi korsi -blogi tarjoaa monipuolisia vegaanisia reseptejä, jotka eivät vaadi huippukokin taitoja. tofunugetit ja ”tonnikalasalaatti” sopivat mainiosti myös heille, jotka vasta tutustuvat vegaaniseen ruokaan. kardemummamustikkakakku vie kenen tahansa kielen mennessään! lisää reseptejä löydät pidempikorsi.com-sivuilta.

Vegepalsta Tofunugetit (15 kpl) 300 g savutofua (marinoitu käy myös hyvin) 1 pala kuivaa leipää 1 tl perunajauhoja ½ tl merisuolaa 1 tl ruohittua mustapippuria ½ sitruunan mehu ½ ruukkua tuoretta tilliä (1 rkl ravintohiivahiutaleita)

Pilko kuivahtanut leipä tehosekoittimeen ja lisää joukkoon myös perunajauhot, suola ja pippuri ( ja ravintohiivahiutaleet). Jauha melko hienoksi, mutta ei liian. Sattumia saa jäädä.

Lisää tehosekoittimeen tofu ja sitruunanmehu ja pyöräytä taikina. Taikina saa olla koostumukseltaan muruinen.

3 4

Silppua tilli. Kaavi tofutaikina uuteen kulhoon ja sekoita tilli sekaan.

Lorauta pannulle öljyä ja muotoile taikinasta nugetteja. Parhaita yksilöitä saat aikaan, kun otat kouraasi reippaan ruokalusikallisen taikinaa, puristat ja sitten litistät. Sen jälkeen vielä painele repsottavat reunat kasaan ja lisää nugetti pannulle. Paista molemmin puolin pari minuuttia.

Voit puristaa vielä valmiiden nugettejen päälle tujauksen sitruunamehua.

Vegaanin ”tonnikalasalaatti” Vege ”tonnikala” 2 rkl oliiviöljyä 2 dl soijahiutaleita 1 rkl soijakastiketta 1 rkl kasvisfondia pari tippaa nestemäistä savuaromia 1 tl paprikajauhetta ½ tl currya ½ kourallinen silputtua persiljaa ½ kourallinen silputtua tilliä ½ dl vettä

Lorauta pannulle oliiviöljyä. Lisää joukkoon soijahiutaleet ja pyörittele jatkuvasti. Pannu ei saa olla liian kuuma etteivät hiutaleet pala.

Lisää loput aineet järjestyksessä koko ajan sekoittaen. Kun vesi on imeytynyt hiutaleisiin ja ylimääräinen haihtunut pois, on ”tonnikala” valmista.

Salaatti 100 g kierrepastaa ruukku salaattia 1 keltainen paprika ½ iso kurkku tai 1 pieni 1 avokado

1 2

Keitä pasta ohjeen mukaan. Valuta siivilässä ja huuhtele kylmällä vedellä.

Huuhtele ja kuivaa salaatti ja pilko muut kasvikset. Rakenna salaatti suoraan lautaselle tai sekoita isoon kulhoon.

Lopuksi lorauta joukkoon mieleistäsi salaatinkastiketta, hummusta tai pyöräytä itse kastike auringonkukansiemenistä.

Kardemummamustikkakakku Pohja: 4 dl vehnäjauhoja 2 dl sokeria 1 tl leivinjauhetta 2 tl kardemummaa ½ vaniljatangon siemenet (tai 2 tl vaniljasokeria) ½ purkkia kauraranskankermaa 1 tl omenaviinietikkaa 1 dl rypsiöljyä 2 dl soijamaitoa 200 g mustikoita Tuorejuustokuorrute: 200 g maustamatonta soijatuorejuustoa ½ purkkia kauraranskankermaa ½ vaniljatangon siemenet (2 tl vaniljasokeria) 2-3 rkl agavesiirappia mustikoita koristeluun

1 2

Laita uuni lämpenemään 175 asteeseen.

Mittaa kuivat aineet kulhoon ja sekoita hyvin. Sekoita joukkoon pohjan muut aineet mustikoita lukuun ottamatta. Lisää lopuksi joukkoon mustikat ja

kääntele ne taikinaan hellästi. Jätä vähän mustikoita koristelua varten.

Vuoraa kakkuvuoan pohja leivinpaperilla ja sipaise öljyä pohjaan sekä reunoille.

Kaada taikina vuokaan ja paista uunin keskitasolla noin 50 minuuttia. Testaa kypsyys puutikulla. Anna kakun jäähtyä ennen kuorrutusta.

Valmista kuorrute sekoittamalla yhteen soijatuorejuusto, kauraranskankerma ja siemenet puolikkaasta vaniljatangosta. Lusikoi kuorrute kakun päälle ja koristele mustikoilla.

Animaalit kautta maan

dolphinproject.net

valas ryhmä

Itä-Lappi Rovaniemi

tule mukaan toimimaan valaiden puolesta! oletko kiinnostunut tekemään työtä valaiden, delfiinien ja pyöriäisten puolesta? Jos sinulla on osaamista näihin eläimiin liittyen tai olet aiheesta kiinnostunut, tervetuloa mukaan valasryhmään! Animalian valasryhmä ottaa kantaa valaisiin, delfiineihin ja pyöriäisiin liittyviin asioihin. Kevään aikana ryhmä on mukana keräämässä nimiä Animalian ja SEY:n Eläinlaki-vetoomukseen, jonka yhtenä vaatimuksena on saada uuteen eläinsuojelulakiin delfinaariokielto. Samalla on loistava tilaisuus käydä keskustelua aiheesta myös mediassa ja kadulla ihmisten kanssa. Ryhmän omassa blogissa (valasblogi.net) keskustellaan muun muassa valaanpyynnistä, delfinaarioista ja turismista. Särkänniemen delfiinien kohtaloa seurataan tarkkaan. Suunnitteilla on myös työpajoja nuorille, elokuvailtoja ja paljon muuta. Valasryhmän kokouksessa Animalian toimistolla Helsingissä to 3.3. klo 17 suunnitellaan ryhmän toimintaa. Jos asut muualla Suomessa tai et muuten vain pääse paikalle kokoukseen, mutta toiminta kiinnostaa, ole yhteydessä Niinaan: niina.latti@animalia.fi

Oulu

Kajaani

Joensuu Kuopio Pori

Mikkeli Jyväskylä Tampere

Lahti

Kouvola

Forssa Kerava

Turku

Savonlinna

Kotka

Vihti Pääkaupunkiseutu

vapaaehtoiset ovat animalialle tärkeitä! Vapaaehtoisena pääset toimimaan eläinasioiden puolesta itsellesi sopivalla tavalla. Tarvitsemme apua monenlaisiin tehtäviin. Liity vapaaehtoisten listalle: Täytä lomake verkkosivuillamme animalia.fi, niin saat tietoa oman paikkakuntasi vapaaehtoistyön mahdollisuuksista sähköpostiisi. Tule mukaan alueosastotoimintaan: Ryhmässä on voimaa! Ota yhteyttä sinua lähimpään alueosastoon ja kysy lisää. Sähköpostiosoitteet ovat muotoa paikkakunta@animalia.fi.

Pääkaupunkiseudulla toimivat myös koiraryhmä (koiraryhma@ animalia.fi), karhuryhmä (karhuryhma@animalia.fi) sekä valasryhmä (valasryhma@animalia.fi). Lisätietoja: www.animalia.fi/vapaaehtoiset. Tervetuloa mukaan toimintaan! Kanerva Pelli, vapaaehtoiskoordinaattori kanerva.pelli@animalia.fi puh. (09) 720 6590

Aineettomat lahjat

koonnut hanna partanen

45 €

Elää ja olla Siiri ja Saara Tuulispää-lahja Tuulispää-lahjojen tuotoista puolet ohjataan Eläin suojelukeskus Tuulispään toimintaan. Siellä eläin saa olla oma persoonansa ja elää vapaasti eläin- ja ihmisystäviensä kanssa.

Aineettomat lahjat ilahduttavat ympäri vuoden Muista ystävää, syntymäpäiväsankaria tai muuta juhlijaa eläinten oikeuksia edistävällä aineettomalla lahjalla. Saat lahjalle joko tulostettavan kortin tai postikortin. Aineettomilla lahjoilla tuetaan lehmien, sikojen ja muiden tuotantoeläinten puolesta tehtävää vaikuttamistyötä ja kampanjointia. Eläimet ansaitsevat parempaa.

Hanki lahjat osoitteessa animalia.fi/aineeton-lahja

Juomavettä 12 €

Terveyttä ja liikkumista 15 €

Parempi porsiminen 25 €

Turkistarhoilla eläimiä pidetään pienissä verkkopohjahäkeissä vailla mahdollisuuksia lajille ominaiseen käyttäytymiseen, ja jopa eläinten juomavedestä halutaan tinkiä. Lahjalla tuet työtä, jonka tavoitteena on turkistarhaton Suomi.

Jalostuksen vuoksi jalkakivut ja sydänsairaudet ovat siipikarjalla yleisiä. Ahtaissa tuotantohalleissa eläminen ja vähäinen liikkuminen lisäävät lintujen jalkavikoja. Lahjan avulla vaikutetaan siihen, että tuotantoeläimille haittaa aiheuttava jalostus selkeästi kiellettäisiin.

Nykyaikaisissa sikaloissa emakot saavat niukasti pesäntekomateriaalia, vaikka niillä on tutkitusti suuri tarve rakentaa porsailleen pesä. Lahjalla tuet työtä, jonka tavoitteena on taata mahdollisuus lajille tyypilliseen käyttäytymiseen.

Eläinten oikeuksissa ei tapahdu muutosta, jollei sitä vaadita. Tue työtä eläinten puolesta. Tänä vuonna työskentelemme ja kampanjoimme erityisesti eläinsuojelulain uudistuksen parissa. Eläimet ansaitsevat parempaa, ja siksi me yhdessä vaadimme Suomeen maailman parasta eläinsuojelulakia. Näkyvien kampanjoiden sekä kiinnostavien ja vaikuttavien hankkeiden aikaansaaminen vaatii kuitenkin varoja. Toimimme lähes täysin lahjoitusten ja jäsenmaksujen varassa. Jokaisella lahjoituksella on merkitystä.

Lahjoita eläinsuojelulain uudistuksen edistämiseksi Animalian lahjoitustili: FI24 1011 3000 260629 Viite: 401984

Kiitos.