Animalia 1/2021 by Animalia ry

lehti eläinten asialla

1/2021

s u o m i r a h o i t ta a k e s tä m ät ö n tä vientiä kiinaan Teema

Ympäristö

yö s Lue m sa: s o ve rk edia .fi! m a i l a nima

Väsymättömästi eläinten puolella

Eläinkysymys

ruokamurroksessa

um isia

Kampa

sia

akuulumi nj

m pan kuul ja

um isia

Kampa

sia

akuulumi nj

teksti VEIKKA LAHTINEN • kuvitus anni sairio

m pan kuul ja

2021 voi olla suuri eläimiä koskevan lainsäädännön vuosi vuosi 2020 oli koronakriisin leimaama. kriisi heijastui myös eläimiä koskevaan päätöksentekoon. vuosi 2021 tuo suomen eläinpolitiikkaan liikettä.

uonna 2020 ympäri Eu-

rooppaa todettiin vakavia koronariskejä minkkitarhoilla ja niiden perusteella myös toimittiin. Hollanti ja Tanska ajoivat minkkitarhauksensa alas nopeasti. Hollannin kielto on lopullinen ja Tanskan väliaikainen vuoden 2021 loppuun saakka. Ranska päätti täydellisestä ja Unkari osittaisesta turkistarhauskiellosta. Maailman suurin huutokauppayhtiö, tanskalainen Kopenhagen Fur, ilmoitti lopettavansa toimintansa Tanskan tapettua koko minkkikantansa. Tänä vuonna sekä turkisasetus että eläinlaki ovat muuttumassa. Aiemman kokemuksen perusteella ei kuitenkaan ole selvää, toteutuuko aikataulu varmasti. Tämä on jo kolmas hallitus, joka yrittää päättää eläinlaista. Nyt on kuitenkin oikea hetki aloittaa intensiivinen kampanjointi tärkeiden muutosten saamiseksi eläinlakiin ja turkisasetukseen. Pohjalla on onneksi jo paljon kansalaisvaikuttamista. Paremman eläinlain puolesta on kerätty 139 000 nimen vetoomus ja järjestetty Suomen suurin eläinasiaa koskeva mielenosoitus. Vetoomus paremman turkisasetuksen puolesta on kerännyt jo yli 10 000 allekirjoitusta. Suomalaiset vaativat eläimille parempaa

Suomen lainsäädäntö ei vastaa kansalaisten käsityksiä eläinten kohtelusta. Tämä on Animalian tärkein lähtökohta uusien lakien ja asetusten valmisteluun. Suomalaiset vastustavat turkistarhausta ja häkkikasvatusta. Lisäksi valtava kansalaisten enemmistö (90 %) haluaa, että tuotantoeläimiä suojellaan nykyistä paremmin.

Turkisasetukseen vaadimme eläimille huomattavasti lisätilaa ja mahdollisuuksia toteuttaa lajityypillistä käyttäytymistään. Turkisasetuksessa ei ole mahdollista vaatia tarhauskieltoa, joten sitä tavoitetta ajetaan sen sijaan eläinlain kautta. Muita eläinlakia koskevia tavoitteitamme ovat muun muassa puudutus kivuliaissa toimenpiteissä, ulkoiluoikeus kaikille lypsylehmille sekä liikkumisen estävien rakenteiden täyskielto. Koronakriisi antaa paljon uusia syitä tehdä muutoksia eläimiä koskevaan lainsäädäntöön. Uusien pandemioiden ja jo olemassa olevien virusten muunnosten riski kasvaa tiiviissä teollisessa eläintuotannossa. Animalia haluaa, että 1) turkistarhaus kielletään, 2) eläintuotannosta siirrytään asteittain kasviperäiseen ruuantuotantoon ja 3) Suomi asettaa tieteellisen selvitysryhmän tutkimaan pandemioiden alkusyitä ja eläinpolitiikan muutos-

tarpeita pandemioiden ehkäisemiseksi. Nämä ovat kaikki pitkän aikavälin tavoitteita, joiden avulla Suomi muuttuisi entistä enemmän eläinystävälliseksi maaksi. Juhli kanssamme 60-vuotiasta Animaliaa!

Vuosi 2021 on myös Animalian juhlavuosi. Julkaisemme maaliskuussa Suomen ensimmäisen eläinten oikeuksien vuosiraportin. Sen avulla voimme kertoa yhä useammalle suomalaiselle eläinten oikeuksien nykytilanteesta ja tarvittavista muutoksista. Vuoteen tulee sisältymään juhlistamisen lisäksi paljon tilaisuuksia ottaa kantaa eläinten puolesta niin verkkomielenosoituksilla, vetoomuksilla kuin toivottavasti myös kaduilla yhdessä muiden kanssa. Otetaan siis Animalian juhlavuosi vastaan toiveikkaina ja määrätietoisina: voimme yhdessä tehdä maailmasta paremman paikan eläimille!

Pääkirjoitus

kuva taija rinne

Eläinten näköinen maailma

aaliskuussa tulee kuluneeksi 60 vuotta siitä, kun järjestömme perustettiin koe-eläinten suojelun edistämiseksi. Vuosien varrella Animalia on kasvanut ja kehittynyt. Eläinkokeiden vastustaminen on yhä meille tärkeää, mutta rinnalle on tullut toiminta ruuantuotannossa ja turkistuotannossa kasvatettujen eläinten puolesta. Mahdollisuuksien mukaan edistämme myös lemmikkieläinten ja luonnonvaraisten eläinten asemaa. Vapaaehtoistoimijoiden pyörittämästä eläinsuojelujärjestöstä olemme kasvaneet ammattimaiseksi eläinoikeusjärjestöksi. Kuten Animalia, myös yhteiskunta ympärillämme on muuttunut. Eläintuotanto on 60 vuoden aikana muuttanut maailmaa peruuttamattomasti. Lajikato ja ilmastokriisi ovat keskeisesti kytköksissä eläintuotantoon. Viimeistään koronaviruspandemia on konkreettisesti osoittanut, että se miten kohtelemme toisiamme ja muita eläimiä, vääjäämättä vaikuttaa myös omaan elämäämme ja hyvinvointiimme. Mielestäni Animalia on vuonna 2021 entistäkin ajankohtaisempi, sillä eläinten oikeudet kytkeytyvät yhä tiiviimmin koko ihmiskunnan tulevaisuuteen. Monessa asiassa on 60 vuodessa tapahtunut huimaa edistystä. Eläinasialiikkeen työn ansiosta muita eläimiä koskevat asenteet ovat muuttuneet. Eläinten oikeudet näkyvät lehtien palstoilla ja kuuluvat kahvipöydissä, veganismi on valtavirtaa ja valtaosa suomalaisista haluaa eläimille parempaa. Juhlavuonna haluamme nostaa keskusteluun sitä, miten eläinten oikeudet ja eläinoikeusajattelu nivoutuvat ihmiskunnan muihin suuriin kysymyksiin – etiikkaan, rauhaan, väkivallattomuuteen, ekokriisiin. Ja toisaalta, miten empatia muita eläi-

12 miä kohtaan vaikuttaa myös omaan tulevaisuuteemme myönteisesti. Uskon, että näitä aiheita käsittelevät Animalia-lehden teemanumerot ja vierailevat toimittajat antavat meille kaikille oivalluksia ja eväitä paremman tulevaisuuden rakentamiseen. ”Tee maailmasta eläinten näköinen” muotoutui Animalian juhlavuoden ydinviestiksi. Minulle viestin sanoma on selvä: yhdessä voimme tehdä maailmasta paremman kaikille eläimille. Unelmani paremmasta maailmasta tarkoittaa, että tunnustetaan jokaisen yksilön itseisarvo ja oikeus elää itsensä näköistä elämää. Tämä pätee niin ihmisiin kuin muihin eläimiin. Tänä vuonna juhlitaan 60-vuotiasta Animaliaa, saavutettuja edistysaskelia ja sitä, että voimme yhdessä toimia eläinten puolesta. Kiitos, että olet mukana, olit sitten uusi tai vanha tukija, jäsen tai lahjoittaja, Animalian aktiivi tai lehden uusi lukija!   Heidi Kivekäs Animalian toiminnanjohtaja P.S. Hyvä lukija – haluaisin kuulla sinun tarinasi! Kuinka sinä löysit Animalian tai Animalia-lehden? Mikä on sinun unelmasi tulevaisuudesta? Tavoitat minut osoitteesta heidi.kivekas@animalia.fi.

Sisällys 1/2021

02 04 06

2021 voi olla suuri eläimiä koskevan lainsäädännön vuosi Pääkirjoitus

Ajankohtaista

Vieraskynä: Mikko Rosenberg

Unohtuuko kriittisyys ruokakeskusteluissa?

Suomi rahoittaa kestämätöntä vientiä Kiinaan

= kannessa Kannen kuva: istockphoto.com / ViktorCap

ANIMALIA-LEHTI, 47. VUOSIKERTA JULKAISIJA: Animalia PÄÄTOIMITTAJA: Laura Uotila

laura.uotila@animalia.fi TOIMITUSSIHTEERI: Taija Rinne p. 050 302 8170 taija.rinne@animalia.fi TAITTO: Heta Kasurinen heta.kasurinen@gmail.com OSOITTEENMUUTOKSET: Tarja Balding p. 050 343 2197 tarja.balding@animalia.fi PAINOPAIKKA:

Hämeen Kirjapaino, Tampere ISSN 0783-9170 ILMESTYMISAIKATAULU:

Nro 1 helmikuu, nro 2 toukokuu, nro 3 syyskuu, nro 4 marraskuu. Seuraavaan numeroon tarkoitetun materiaalin tulee olla perillä toimituksessa 5.4.2021 mennessä. AINEISTOT lähetetään lehti@animalia.fi tai osoitteella: Animalia-lehti, Suvilahdenkatu 4, 00500 Helsinki. ILMOITUSMYYNTI:

Taija Rinne, p. 050 302 8170 ILMOITUSHINNAT:

Katso ilmoitushinnat animalia.fi LISÄVELOITUKSET: Värierottelut veloitetaan erikseen, määräyspaikkakorotus 20 %, liitteiden hinnat sovitaan erikseen. RAJOITUKSET: Etusivulla ei julkaista ilmoituksia. ALENNUKSET: Toistoalennus: 1. toisto 10 %, seuraavat 20 %, auktorisoidut mainostoimistot 15 %. ILMOITUSTEN PERUUTTAMINEN:

Peruutukset viimeistään seitsemän (7) vuorokautta aineiston jättöpäivän jälkeen toimitussihteerille. REKLAMAATIOT: Kirjallisena 14 vuorokauden aikana ilmestymispäivästä lukien.

ANIMALIA-LEHTI PIDÄTTÄÄ OIKEUDEN LYHENTÄÄ JA MUOKATA JUTTUJA.

Eläinkysymys ruokamurroksessa

18 20 23

Animalialainen: Leila Niemi, Kouvola

Rehuntuotannon jäljet vievät kauas

Vegepalsta: Talven värikkäät kasvikset

Väsymättömästi eläinten puolella

Animaalit kautta maan: AnimaliaSome

Animalian kauppa Ostamalla hyvää, teet hyvää!

Kirjavinkit

Animalia-lehti juhlistaa 60-vuotiasta Animaliaa

Animalia testaa: Vegaaniset suklaat

TOIMISTO: Suvilahdenkatu 4, 00500 Helsinki ASIAKASPALVELU:

p. (09) 720 6590, päivystys ma–to kello 10.00 –15.00 e-mail: animalia@animalia.fi internetsivut: animalia.fi. JÄSENMAKSUT: Tukijäsen: 32 €

LAHJOITUKSET:

FI24 1011 3000 2606 29 SWIFT: NDEAFIHH TESTAMENTIT: Tiedustelut, p. 050 343 2197, tarja.balding@animalia.fi RAHANKERÄYSLUPA:

Luvan myöntäjä: Poliisihallitus. Toimeenpanoaika ja alue: 1.1.2017–31.12.2021 ja lupa kattaa koko Suomen Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Päätöksen nro ja pvm: RA/2016/719 4.11.2016. RAALI PAIN UT

E UOT OT

Sisällysluettelon kuvat: Unsplash / Slavcho Malezanov, oona raadelma, laura uotila

tai 25 € / vuosi, nuorisojäsen (alle 18 v.): 20 € / vuosi, ainaisjäsen: 640 €, yhteisöjäsen: 250 € / vuosi. FI71 8000 1802 1056 44 SWIFT: DABAFIHH Kirjoita viestiksi nimesi ja osoitteesi.

HIILIN E

Artikkelien lainaaminen eläinsuojelua ja eläinten oikeuksia edistäviin tarkoituksiin sallittu. Lähde mainittava.

ClimateCalc CC-000025/FI HÄMEEN KIRJAPAINO OY

4041 0209 Painotuote HÄMEEN KIRJAPAINO OY

Ajankohtaista

unsplash

vuoden tarkoituksena on nostaa esiin hedelmien ja kasvisten hyödyt ihmisten ja ympäristön hyvinvoinnille sekä ruokaturvalle. Kasvisten kulutuksen lisääminen edistää myös YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista. Kasvisten juhlavuotta ohjaa YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO. Kasvisten syöminen edistää kiistatta ihmisten terveyttä. Lisäksi monipuolisempi kasvisten viljely on hyväksi ympäristölle. FAO:n mukaan poliittisilla teoilla voidaan muuttaa tuotantotapoja ja kulutustottumuksia. Terveellisen ruuan kuluttamisesta pitäisi tehdä helpompaa, ja julkisissa hankinnoissa tulisi painottaa terveellistä ruokavaliota. FAO kannustaa myös tukien ja verohelpotusten tarjoamiseen kasvisten tuottajille.

hollannin turkistarhauskielto astui voimaan tammikuussa 2021 astui voimaan laki, joka kieltää turkistarhauksen maassa. Turkistarhaus on kielletty jo aiemmin siirtymäajalla, joka olisi päättynyt vuonna 2025. Nopeampi aikataulu on seurausta maan minkkitarhoilla laajasti levinneistä koronavirustartunnoista. Hollannin tartuntatautien asiantuntijaryhmän mukaan minkkitarhauksen kieltäminen on tehokkain keino ehkäistä virusvarastojen kehittymistä minkkitiloille. Myös Tanskassa koronavirustapaukset ovat johtaneet kaikkien tarhattujen minkkien tappamiseen ja minkkitarhauksen väliaikaiseen kieltoon.

76 % suomalaisista ei hyväksy turkistarhauksen tukemista – nykymuotoista turkistarhausta vastustaa 73 % teksti veikka lahtinen & laura uotila • kuva iStockphoto.com / Sara Lindbaek

noin kolme neljästä suomalaisesta vastustaa turkistarhauksen tukemista julkisin varoin. suomalaisista 76 % on joko täysin tai osittain eri mieltä väitteestä: ”turkistarhausta tulee tukea julkisista varoista.”

läinjärjestöjen tekemän sel-

vityksen mukaan turkistarhausta tuettiin yli 5 miljoonalla eurolla vuonna 2020. Hallitus on lisäksi päättänyt tukea maatalouden alkutuotantoa 48 miljoonalla eurolla. “Kyselyn tulos on selkeä viesti hallitukselle, joka on tukenut turkisalaa miljoonilla euroilla. Poliittisessa ja taloudellisessa kriisissä tarpovan alan pönkittäminen verovaroin ei kerta kaikkiaan mahdu suomalaisten oikeustajuun”, Animalian toiminnanjohtaja Heidi Kivekäs sanoo. Business Finlandin tukemasta 10 turkistarhasta suurin osa on tehnyt jo ko-

eläinpoliittisesta vaalikoneesta löydät eläinten puolella olevat ehdokkaat suomen kuntiin ja kaupunkeihin valitaan uudet valtuutetut huhtikuussa. Kunnissa päätetään myös monista eläimiin liittyvistä asioista. Animalia ja SEY Suomen eläinsuojelu ovat valmistelleet viisi keskeistä tavoitetta, joita tulevien valtuutettujen toivotaan ajavan kunnissaan. Kampanjan osana julkaistaan Eläinpoliittinen vaalikone, jossa ehdokkaat pääsevät kertomaan mielipiteensä tärkeimpiin kunnallisiin eläinpoliittisiin kysymyksiin. Vaalikone avautuu maaliskuussa osoitteessa elainpolitiikka.fi. Sivulta löydät myös järjestöjen tavoitteet vaaleissa

ronapandemiaa edeltäneinä kahtena tilikautena tappiollisen tuloksen. Tukia ovat myöntäneet Business Finlandin lisäksi ELY-keskukset ja Valtiokonttori. Nykymuotoista turkistarhausta ei hyväksytä

Taloustutkimuksen mielipidemittauksessa kysyttiin edellisvuosien tapaan myös vastaajan mielipidettä turkistarhaukseen. Suomalaista 73 % vastustaa nykyisenkaltaista turkistarhausta, eli haluaisi lopettaa tarhauksen siirtymäajalla tai sallisi sen jatkuvan vain, jos eläimille taataan huomattavasti paremmat olot.

sekä mahdollisuuden kehottaa ehdokkaita vastaamaan vaalikoneeseen. Vaalipäivää vietetään 18.4. Ennakkoäänestys Suomessa on 7.–13.4.

alaina mclearnon / unsplash

yk: vuosi 2021 on kansainvälinen kasvisten vuosi

koonneet taija rinne & laura uotila

Ajankohtaista henkilöstömuutoksia animaliassa määräaikaisissa tehtävissä Animaliassa työskennellyt Emmi Pääkkönen on vakinaistettu varainhankintapäälliköksi. Uutena animalialaisena aloitti varainhankinnan ja viestinnän assistentti Katre Kauhanen. Pääkkönen on työskennellyt Animaliassa vuodesta 2017 lähtien markkinointiviestinnän suunnittelijana ja kehittämisasiantuntijana. Kauhanen suoritti osan opintoihinsa kuuluvista työharjoittelujaksoista Animaliassa. Hän on myös ollut mukana tekemässä Lainsuojatonkampanjaa.

animalian sääntöjä muutettiin Täyskieltoa kannattaa jo 38 % kansalaisista. Vain 16 % sallisi turkistarhauksen jatkuvan entisellään. ”Turkistarhoilla eläville eläimille luvattiin parempia oloja jo vuonna 2013, mutta hallituksen toimintaa on tässäkin ohjannut alan taloudellinen etu, eikä eläinten hyväksi ole tehty mitään. Kuitenkin hallituspuolueiden enemmistö vastustaa turkistarhausta ja turkistarhauksen kiellolle on kansalaisten selvä tuki. Tämän tulisi näkyä päätöksissä”, Kivekäs sanoo. Toisessa kyselyssä selvitettiin mielipiteitä eläinten tappamisen oikeutusta niiden turkkien vuoksi. Gallupissa kysyttiin,

mitä mieltä vastaaja on väitteestä “On hyväksyttävää tappaa tarhattuja eläimiä niiden turkkien vuoksi”. Kyselyn mukaan 62 % suomalaisista oli väitteestä joko täysin tai osittain eri mieltä. Luku on kasvanut kahdella prosenttiyksiköllä vuoden 2019 tuloksesta. Tulos kertoo turkistarhauksen hyväksyttävyyden vahvasta laskusta Suomessa. Tutkimuksen toteutti Taloustutkimus marraskuussa 2020. Otoskoko oli 1001 henkilöä. Kyselyn tilasivat Animalia ja Oikeutta Eläimille.

animalian syksyllä järjestetyt vuosikokous ja yleiskokous hyväksyivät muutokset järjestön sääntöihin. Muutokset koskivat mm. jäsenluokkia sekä etäyhteyden kautta osallistumista yhdistyksen kokouksiin. Voit lukea uudet säännöt osoitteesta animalia.fi/saannot.

oikaisu animalia-lehden numerossa 4/2020 oli artikkelin “Joulurauhaa eläimille” yhden valokuvaajan nimi kirjoitettu virheellisesti. Oikea valokuvaaja on Malla Juuma. Pahoittelemme virhettä.

paras juttu

Sanottua ”Siat ja kanat ovat siis nykyään meille erityisen vaarallisia ennen kaikkea siksi, että niitä on lukumääräisesti niin valtavan paljon. Mitä useampien eläinyksilöiden sisällä virukset voivat tuotekehittelyään harrastaa, sitä useampia tilaisuuksia meidän kannaltamme ikävien kantojen kehittämiseen ja eteenpäin siirtämiseen ne tietysti saavat.” – risto isomäki vegaanihaaste.fi

numeron 4/2020 parhaaksi jutuksi äänestettiin artikkeli ”Kuinka monta zoonoosia on tarpeeksi?”. Eläinkokeet Suomessa -kirjan arvonnassa onni suosi Pekka Liusvaaraa. Onnea voittajalle ja kiitos kaikille äänestäneille!

Mikä on tämän lehden paras juttu? Kerro mielipiteesi 5.4.2021 mennessä, niin olet mukana yllätyspaketin arvonnassa. Lähetä vastauksesi, nimesi sekä osoitteesi sähköpostitse lehti@animalia.fi (sähköpostin otsikko: Paras juttu 1/2021) tai postitse Animalia, Suvilahdenkatu 4, 00500 Helsinki.

Ajankohtaista

KARI KEMPPAINEN

kutsu vuosikokoukseen

eläinoikeuspalkinto mia takulalle – eläinvastaisuuspalkinto maa- ja metsätalousministeriölle vuoden 2020 eläinoikeuspalkinto Pro Animalia on myönnettiin tietokirjailija ja dokumentaristi Mia Takulalle. Pro Animalia -palkinnolla Animalia kiittää Takulaa rohkeasta työstä erittäin uhanalaisen suden puolesta. Mia Takulan vuonna 2020 julkaistu tietokirja Susien mailla on tärkeä puheenvuoro uhanalaisten eläinten olemassaolon puolesta. Eläinvastaisuuspalkinto Anti Animalia myönnettiin maa- ja metsätalous-

ministeriölle sianlihan Kiinan viennin edistämisestä. Animalia katsoo, että ilmastokriisin ja eläinten oikeuksien näkökulmasta tehomaatalouden tukeminen on vastuutonta. Lue lisää sianlihan viennistä sivulta 12. Mia Takulan haastattelu Animalian numerossa 4/2020 ja Animalia-mediassa osoitteessa animaliamedia.fi/ joulurauhaa-elaimille.

animalian vuosikokous pidetään tiistaina 30. maaliskuuta 2021 kello 17.30 alkaen. Koronavirustilanteesta johtuen toivomme ensisijaisesti etäosallistumista, mutta kokoukseen on mahdollista osallistua myös paikan päällä Animalian toimistolla (Suvilahdenkatu 4, Helsinki). Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset vuosikokousasiat. Vuosikokoukseen ovat tervetulleita kaikki Animalian jäsenet. Etäyhteyttä käyttävien tulee ilmoittautua kokoukseen 23.3. mennessä: vuosikokous@animalia.fi tai p. 09 720 6590. Koronavirus- tilanteesta johtuen toivomme myös muilta ilmoittautumista. Animalian hallitukseen voi asettua ehdolle 23.3. asti. Hallitustyöskentely vaatii aitoa kiinnostusta eläinasioihin ja halua sitoutua tärkeään työhön. Ehdotukset lähetetään osoitteeseen heidi.kivekas@animalia.fi.

Animalian hallitus

Vieraskynä

kuva?

Monilajinen empatia – lajien välistä solidaarisuutta

aapallolla kyky ylläpitää elämää heikkenee vuosi vuodelta ihmislajin toiminnan seurauksena. Ensimmäistä kertaa maapallon historiassa yksittäinen laji on syypää maailmanlaajuiseen lajikatoon. Elämän edellytysten turvaaminen tuleville sukupolville edellyttää muutoksia arkipäiväisissä kulutusrutiineissa ja tavoissa hahmottaa ihmisen asema monilajisella maapallolla. Tarjoan monilajista empatiaa eettiseksi periaatteeksi, kun etsitään keinoja ehkäistä maapallon elinvoiman kuihtuminen. Monilajisessa empatiassa kiinnitetään huomio kertomuksiin, joissa käy ilmi lajirajat ylittävän elämän merkityksellisyys ja empatia lajeja yhdistävänä tunteena. Elämä maapallolla perustuu vastavuoroiseen yhteistyöhön, jossa monimutkaiset vuorovaikutusketjut ylläpitävät elämän edellytyksiä. Empatia ei rajoitu ihmislajin käyttäytymiseen, vaan lukuisat eläinlajit osoittavat empatiaa. Hauraiden vuorovaikutusketjujen ja yhteistyön maailmassa on kannettava vastuu toimista, jotka heikentävät maapallon kykyä ylläpitää elämää. Emme voi kääntää katsetta ikäviltä tosiasioilta. On kohdattava eettinen vastuu kulutusyhteiskunnan synnyttämistä ekologisista, sosiaalisista, kulttuurisista ja taloudellisista katastrofeista. Kestävämpien kulutusvalintojen tekeminen on luontevampaa, jos henkilökohtainen arvoja tunnemaailma kannustavat kestävämpään kuluttamiseen. Kuluttamisen ei tulisi perustua makutottumuksiin vaan eettiseen harkintaan siitä, minkälaisia vaikutuksia kulutusvalinnoilla on elämän edellytyksiin maapallolla.

Ihmisten liharuokahalujen tyydyttämiseksi tuhotaan runsaslajisia elinympäristöjä ja vauhditetaan maailmanlaajuista lajikatoa. Henkilökohtaisten ruokanautintojen etsimisen sijaan kaivataan enemmän keskustelua ekologisesti ja eettisesti kestävämmistä ruokavalioista. Monilajinen empatia yllyttää luopumaan itseriittoisuudesta ja kiinnittämään huomion maapallon hyvinvointiin. Monilajista maapalloa ei saa uhrata ihmislajin kulutusmieltymysten tyydyttämiseen. On luovuttava kertomuksista ja uskomuksista, joissa korostuu ihmislajin erityislaatuisuus. Korostamalla kertomuksia monilajisesta empatiasta voimme omaksua elämää turvaavia elintapoja. Mikko Rosenberg Tohtorikoulutettava

Puheen jhtajalta teksti jenna aarnio • kuvitus iiris silvola

Unohtuuko kriittisyys ruokakeskusteluissa? nykypäivänä terveysnäkökulman rinnalla kulkevat yhä vahvemmin myös tuotannon eettisyys ja ekologisuus. miten tavallisen ihmisen tulisi navigoida toisistaan poikkeavien tutkimusten, merkintöjen ja erilaisten uskomusten viidakossa?

uoka herättää usein vah-

voja tunteita, joiden alkuperää emme välttämättä edes ymmärrä. Sanoihin, kuten ”puhdas”, ”luonnollinen” ja ”aito”, vetoaminen saattaa herättää luottamusta ja mielikuvia hyvistä ruokavalinnoista, mutta on varsin epäselvää, mitä näillä sanoilla milloinkin tarkoitetaan. Luonnollisuus ei tarkoita suoraan samaa kuin esimerkiksi terveellinen tai ympäristöystävällinen ruoka. Ruokakeskusteluissa jylläävätkin monenlaiset mielikuvat, joille ei usein löydy tieteellistä perustaa. Mielikuvien luomisessa vettä myllyyn lisää ruuan harhaanjohtava markkinointi. Kun ruoka-ainetta kuvaillaan vaarallisena tai toisaalta hehkutetaan toisen ihmeellisiä supervaikutuksia, on asiaan hyvä suhtautua kriittisesti. On hyvä muistaa, että suurten yhtiöiden on mahdollista ostaa tuotteilleen erilaisia merkintöjä ja teettää tutkimusta, josta voidaan julkaista vain yhtiötä miellyttävät tulokset.

Kun blogia pitävät ravitsemustieteilijät ja muut asiantuntijat tarkastelivat selvitystä, osoittautui tulosten taustalla olevien laskelmien ymmärtäminen kuitenkin vaikeaksi. Selvityksessä käytettyyn indeksilukuun oli valikoitu vain tiettyjä ravintoaineita ja jätetty tärkeitä aineita perusteetta kokonaan pois. Laskelmissa oli myös huomioitu ainoastaan terveyteen positiivisesti vaikuttavia ravintoaineita epäterveelliset sivuuttaen. Mikäli edes alan ammattilaiset eivät ymmärrä laskelmia selvityksen taustalla, on vaikea uskoa tavallisen kuluttajankaan niitä ymmärtävän. Tieteellisyyttä on vaadittava

Vastaavia selvityksiä ja tutkimuksia on vuosien saatossa ollut useita. Näissä vertaillaan usein tarkoitushakuisesti keskenään täysin epärelevantteja asioita, kuten lehtisalaattia ja pekonia vuonna 2015 kohua herättäneessä tutkimuksessa. Tämän tutkimuksen tuloksissa todettiin, että pekonin tuottaminen aiheuttaa vähemmän

hiilidioksidipäästöjä kuin lehtisalaatin tuottaminen kaloria kohden. Tulos käy toki järkeen, sillä pekonia tarvitaan tietysti paljon pienempi määrä kuin salaattia saman kalorimäärän saavuttamiseksi. Tästä ei kuitenkaan voi tehdä sitä laajalti uutisoitua johtopäätöstä, että kasvispainotteinen ruokavalio olisi ympäristön kannalta lihapainotteista haitallisempaa. On järjetöntä verrata keskenään täysin erilaisia ruoka-aineita keskittymällä vain niiden kalorimääriin ja näiden kaloreiden tuottamisesta syntyneisiin päästöihin. Kuluttajien on vaikea tehdä informoituja valintoja, kun mediassa viestitään ruokaan liittyvistä asioista epätieteellisesti ja harhanjohtavasti. Medialta vaadittaisiinkin kriittisempää suhtautumista julkaisemiinsa selvityksiin. Lukuisten tieteellisten tutkimusten valossa eläinkunnan tuotteiden merkittävä vähentäminen on oleellista niin ympäristön kuin terveydenkin kannalta. Uusiin, yllättäviin selvityksiin, joissa väitetään päinvastaista, kannattaakin suhtautua epäillen.

Harhaanjohtavat selvitykset

Kun ruoasta julkaistaan uusia tutkimuksia, uutisoi media niistä mielellään. Liian usein tulokset kuitenkin julkaistaan ilman kriittistä tarkastelua. Leena Putkonen ja Mari Koistinen käsittelivät Ruokamysteerit-blogissaan esimerkiksi Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK:n viime vuoden marraskuussa julkaisemaa Ruokien ravitsemus ja ilmastopäästöt -selvitystä. Selvityksessä väitettiin vertaillun ruoka-aineiden ilmastopäästöjä ja ravintoainetiheyttä. Selvityksen tuloksista uutisoitiin otsikoinneilla siitä, kuinka esimerkiksi broileriannos perunamuusilla osoittautui sushilajitelmaa paremmaksi valinnaksi. 11

teksti tiina ollila • kuva unsplash / Slavcho Malezanov

Suomi rahoittaa kestämätöntä

vientiä Kiinaan

maa- ja metsätalousministeriö on tehnyt vuosia töitä sianlihan kiinan-viennin edistämiseksi. ministeriölle myönnettiin tämän vuoksi vuoden 2020 eläinvastaisuuspalkinto anti animalia.

sien näkökulmasta tehotuotannon tukeminen on vastuutonta. Nykyään yli kymmenesosa Suomessa tuotetusta sianlihasta viedään Kiinaan. Viime vuonna sianlihaa vietiin arvioiden mukaan 15–20 miljoonaa kiloa, eli määrät ovat kasvaneet. Maa- ja metsätalousministeriö on ollut viime vuosina Jari Lepän johtamana päävastuussa neuvotteluista, joiden tavoitteena on ollut sianlihan vienti Kiinanmarkkinoille. Tuotannon kannattavuus ei ole ollut kovin häävi kotimaassa viime vuosina, joten Kiinasta yritetään löytää alalle uutta nousua. Maat allekirjoittivat marraskuussa 2017 sopimuksen sianlihan viennistä Suomesta Kiinaan. Kahdenvälinen sopimus viennistä uusittiin Kiinan tullin varaministerin Hu Wein vierailun yhteydessä Helsingissä vuonna 2019. Uusi sopimus on aikaisempaa laajempi, ja se mahdollistaa jäähdytetyn sianlihan sekä eri ruhon osien viennin aiempaa monipuolisemmin. Aikaisempi sopimus koski vain pakastettua lihaa. Vientilupaa edelsi lähes kymmenen vuoden poliittinen neuvotteluprosessi virkamies- ja yritystasolla. Se perustui yhteistyöhön Kiinan viranomaisten, elintarviketurvallisuusviraston Eviran, eli nykyisen Ruokaviraston, sekä maa- ja metsätalousministeriön kanssa. Kiinaan viedään myös lohta ja pian siipikarjanlihaa

Syyskuun 2019 vierailulla sovittiin Kiinan viranomaisten saapumisesta tarkastamaan suomalaisia siipikarjanlihalaitoksia. Vierailu liittyi käynnissä olevaan prosessiin, jossa siipikarjanlihaa pyritään saamaan markkinoille. Sianlihan vientihanke on siten ollut raivaamassa tilaa myös muiden eläinperäisten raakaaineiden vientiin. Vuonna 2019 Kiinan tulli myönsi laitoskohtaisen hyväksynnän usealle maitoalan laitokselle sekä neljälle suomalaiselle kala-alan laitokselle. Kalan vienti on käynnistynyt syyskuussa 2019. Ilta-Sanomat uutisoi korona-ajan kalanviennistä: “Lohi on Finnairin epävirallinen vip-matkustaja. Ruuman kylmätilaan mahtuu jopa 37 000 kiloa kalaa.” Finnair on erikoistunut erityiskäsittelyä vaativaan rahtiin, kuten tuorekala- ja äyriäistuotteiden sekä lääkkeiden vientiin Pohjois-Euroopasta Aasiaan. Finnair

paikkailee muiden lentoyhtiöiden tapaan koronan takia tapahtunutta liikevaihdon romahdustaan rahtilennoilla, vaikka pelkät rahtikuljetukset eivät lentoyhtiöitä pelasta. Nyt korona-aikana Finnairilla liikkuu kalaa ja äyriäisiä noin puolet edellisvuoteen verrattuna. Finnair lennättää lohirahtia noin 20 miljoonaa kiloa vuodessa.

Tee

maailmasta eläinten näköinen

Afrikkalainen sikarutto raivaa tietä suomalaiselle lihalle

Atrian mukaan “Kiinassa arvostetaan puhdasta sianlihaa, ja tätä Suomessa on tarjolla”. Kiinassa sikoja tappanut sikarutto on lisännyt sianlihan vientiä Euroopasta – suomalaiset lihatalot siis hyötyvät afrikkalaisen sikaruton leviämisestä Kiinassa. Sianlihantuotanto ei ole Suomessa merkittävästi eettisempää kuin muuallakaan, eikä parannuksia oloihin ole juurikaan tulossa uudessa eläinten hyvinvointilaissa. Tuotannon ongelmat liittyvät Suomessakin yhä kastrointiin, emakkojen häkeissä pitämiseen, porsaskuolleisuuteen, tilojen ahtauteen sekä teurastusprosessiin. Afrikkalaista sikaruttoa pidetään maailman kaikkien aikojen suurimpana eläintautipandemiana. Tauti leviää herkästi, eikä hoitoa tai rokotetta ole. Virus säilyy pitkään sianlihassa, eritteissä ja raadoissa. Ihmiseen tauti ei tartu, mutta sianlihantuotantoa se uhkaa. On kyseenalaista käyttää hyödyksi muualla ajankohtaista epidemiaa Suomen vienninedistämisen polttoaineena.

Valtaosa tuotantoeläimistä joutuu elämään koko elämänsä virikkeettömissä ja ahtaissa tiloissa, jossa mahdollisuudet toteuttaa lajityypillistä käyttäytymistä ovat

äärimmäisen rajalliset. Voit tehdä

kertalahjoituksen helposti

Lihan menekinedistämisohjelma saanut tukea kolme miljoonaa

Heti Anti Animalia -palkinnon luovuttamisen jälkeen Ruokavirasto tiedotti, että Ruokatieto Yhdistys ry:n ohjelma “European Pork and Poultry – Quality Meat, Happy People” on saanut lähes kolmen miljoonan euron rahoituksen EU:n menekinedistämisvaroista. Kampanjan kohderyhminä ovat kiinalaiset vähittäiskauppa- ja suurkeittiöasiakkaat sekä kansainvälisissä että paikallisissa yrityksissä. On sekä eläinten että ilmaston kannalta kestämätöntä käyttää viranomaistyötä ja julkista rahaa eläinperäisten tuotteiden viennin edistämiseen. Suomen tulisi suunnata panoksensa ilmaston ja eläinetiikan kannalta kestävään kasviperäiseen tuotantoon.

MobilePay-sovelluksella, jolla tuet eläinten puolesta tehtävää työtä. Animalia toimii lähes täysin yksityishenkilöiden tuella, joten jokainen lahjoitus on arvokas. Avaa MobilePay-sovellus. Valitse haluamasi lahjoitussumma ja lähetä se Animalian numeroon 92940. Kiitos tuestasi!

uona2a0

lmastokriisin ja eläinoikeuk-

teksti ville lähde • kuvitus oona raadelma • kuva jouni tikkanen

Eläinkysymys

ruokamurroksessa yhteiskuntien välttämättömässä ekologisessa siirtymässä ruokajärjestelmien mullistus voi olla lopulta suurin ja vaikein kysymys.

uuan tuotanto, jalostus, kauppa ja

kulutus ovat ihmiskunnan laajin toimeliaisuuden alue, ja suurin osa ihmistoiminnan aiheuttamista muutoksista planeetan kasvoissa palautuu siihen. Ruuantuotannon tavat ovat myös juurtuneet ympäristöönsä erityisen vahvasti. Tehtaan tai voimalan voi lakkauttaa ja toisen rakentaa, mutta viljelys- tai laidunmaa ei noin vain käänny uuteen käyttöön. Siirtyminen ”peritystä tilanteesta” eteenpäin on vaikeampaa. Eläintuotannon radikaali vähentäminen on kuitenkin ohittamaton osa muutosta. Lähivuosikymmeninä ruokajärjestelmien on onnistuttava samanaikaisesti neljässä tehtävässä. Ensinnäkin ympäristökuormitusta on vähennettävä merkittävästi nykyisestä kestämättömästä – ja koko ajan kasvavasta – tasosta. Toiseksi ruuantuotanto on muokattava sopeutuvammaksi yhä ennustettavampiin olosuhteisiin. Kolmanneksi on rakennettava vakaa ruokaturva koko maailman väestölle. Neljänneksi ruokajärjestelmien kriisiherkkyyttä on vähennettävä. Tämän onnistuminen on mahdotonta nykyisillä ruuan tuotannon ja kulutuksen tavoilla sekä globaaleilla kaupan ja omistuksen rakenteilla. Tarvittava muutos on kaikenkattava. Eläintuotannossa olevia resursseja pitää vapauttaa

Eläinten hyväksikäyttö ruuantuotannossa on nykyisten ruokajärjestelmien peruskivi. Eläintuotannon käytössä on suoraan tai epäsuorasti jopa 80 % maatalouden piirissä olevasta maasta, joista jälkimmäinen kattaa yli 40 % planeetan jäättömästä pinta-alasta.

Tämän lisäksi puolet valtamerten alasta on teollisen kalastuksen kohteena ja suuri osa kalakannoista kestämättömästi hyödynnettyjä. Ruuantuotanto kaikkiaan ja eläintuotanto erityisesti onkin tärkein biodiversiteettikadon, viljelysmaan heikentymisen ja alueellisten vesivarantojen hupenemisen ajuri. Eläintuotannon osuus ruuantuotannon kasvihuonepäästöistä on noin 75 %, ja kaikkiaan erilaisista ympäristöpäästöistä noin puolet, vaikka se tuottaa vain alle viidenneksen kaloreista ja hieman yli kolmanneksen proteiinista. Tieteellisessä tutkimuksessa ei ole kerta kaikkiaan minkäänlaista erimielisyyttä tai kiistaa siitä, että eläintuotannon osuuden radikaali vähentäminen on välttämätöntä ekologiselle siirtymälle. Nykyinen mittakaava on kaikin tavoin kestämätön. Eläintuotannossa olevia resursseja pitää vapauttaa muuhun tuotantoon tai esimerkiksi metsittää entisiä tuotantoalueita siellä, missä se on mahdollista.

Eläintuotannon osuus ruuantuotannon kasvihuonepäästöistä on noin 75 %, ja kaikkiaan erilaisista ympäristöpäästöistä noin puolet, vaikka se tuottaa vain alle viidenneksen kaloreista ja hieman yli kolmanneksen proteiinista.

Tästä kiistämättömyydestä ei kuitenkaan saa suoraan selville sitä, miten muutoksen pitäisi ja miten se voi tapahtua. On siis eri asia laskea, mikä olisi hyvä lopputulos kuin pohtia, miten sinne päästään. Perityn tilanteen painolasti

Muutoksia täytyy tapahtua kaikessa tuotannossa. Samojen asioiden, olkoon se vehnää, omenia tai naudanlihaa, eri tuotantotapojen väliset erot ympäristökuormassa voivat olla jopa 50-kertaiset. ”Miten?” on yhtä tärkeä kysymys kuin ”mitä?” Tosin lähes kaikissa tapauksissa ravitsemuksellisesti vastaavien kasvistuotteiden tuotanto kuormittaa vähemmän kuin kestävimmät mahdolliset eläintuotteet. Nykyiset ruokajärjestelmät ovat yhä enemmän rakentuneet paitsi eläintuotannon myös modernin ruokateollisuuden tarpeisiin. Kasvituotannon valikoima on yksipuolistunut korostamaan lajikkeita, joita voidaan sujuvasti käyttää monenlaisiin teollisiin prosesseihin ja eläintuotannon rehusyötteenä. Samalla omistus ja resurssien hallinta on keskittynyt. Tämä muodostaa hankalan ”perityn tilanteen”: tuotannon ympäristö aina viljelysmaan rakenteesta tuottajien osaamiseen on mukautunut noihin päämääriin, eikä muutos onnistu kuten katkaisimesta kääntämällä. Mitä tahansa ei voi tuottaa missä tahansa. Nopeat ja hallitsemattomat muutokset voisivat lisätä nälkää, köyhdyttää miljoonia jo valmiiksi haavoittuvaisia tuottajia ja lisätä ruokajärjestelmien kriisialttiutta. Suuressa kokonaiskuvassa on täysin selvää, että eläintuotannon radikaali vähentäminen on välttämätöntä. Mutta se ei kuitenkaan tarkoita esimerkiksi sitä, että maailman nälkäiset ruokittaisiin yksinkertaisesti siirtymällä kasvituotantoon, tai että tuotannon ympäristöongelmat hoidettaisiin lopettamalla eläintuotanto nopeasti. Eläintuotannon osuuden vähentämisen täytyy olla osa suunnitelmallista ja koordinoitua yhteiskunnallista siirtymää. Ja koska tuotantorakenteet, nälän ja ruokaturvattomuuden määrä ja paikalliset ympäristöhaasteet vaihtelevat, muutoksen täytyy tapahtua eri tavoin ympäri maailmaa. Suomalainen erityistapaus?

Suomalaisessa keskustelussa paikallisen kontekstin huomioimisen tärkeys on kuitenkin otettu ennen kaikkea argumentiksi nykymuotoisen ja -laajuisen eläintuotannon puolesta. Ruokajärjestelmien paikallisten erityispiirteiden huomioiminen ei tarkoita sitä, että toiminnan pitäisi jatkua entisellään. Ruuan tuotanto ja kulutus eivät ole kestävällä tolalla missään, ei edes Suomessa. Voimakkaasti eläimiin keskittynyt tuotanto aiheuttaa suuret määrät ilmastopäästöjä, ja se on pitkälti riippuvaista muualta maailmasta tuoduista tuotantopanoksista: rehusta, polttoaineista, maatalouskemikaaleista ja niin edelleen. Niinpä

Valtaosa suomalaisen elämäntavan ruokaan liittyvistä biodiversiteettivaikutuksista kohdistuu maan rajojen ulkopuolelle.

valtaosa suomalaisen elämäntavan ruokaan liittyvistä biodiversiteettivaikutuksista kohdistuu maan rajojen ulkopuolelle. Ratkaisuksi ei riitä pelkästään se, että esimerkiksi rehuja tuotettaisiin valtaosin kotimaisesti. Se lisäisi ympäristökuormaa täällä merkittävästi. Eläintuotannon nykyinen mittakaava on pitkälti mahdollista siksi, että luonnonvarojen kulutusta ja ympäristöhaittoja on ”ulkoistettu” muualle maailmaan. ”Kotouttaminen” siirtäisi kasvaneen ongelman paikasta toiseen. Jos eläintuotantoa halutaan muuttaa kestävämmäksi, sen täytyy myös vähentyä paljon. Tuotannon vähentäminen ei tietenkään yksin riitä, vaan tarvitaan nykyistä laajempaa ja nopeampaa kulutuksen muutosta. Kulttuurinen muutos on jo käynnissä, mutta sitä voidaan ja pitää vauhdittaa myös yhteiskunnallisin toimin verotuksella, tukien muutoksella, julkisilla hankinnoilla ja niin edelleen. Suomalaisessa ympäristössä ja ylipäätään vauraissa yhteiskunnissa ympäri maailman proteiinin saanti

ei onneksi ole ongelma, vaan ongelma on pikemmin proteiinin ylikulutus ja ruuan systemaattinen haaskuu muutenkin. Mikäli muutoksen alle joutuvia tuottajia ja muita tahoja tuetaan ekologisessa siirtymässä, ei eläintuotannon vähentäminen ole alkuvaiheessa keneltäkään pois. Osa tuotannosta on tässä mielessä turhaa tai ylimääräistä, mutta osalle täytyy rakentaa korvaajia. Kuten sanottua, tämä ei tapahdu yhdessä yössä. Yhä kriisialttiimmassa maailmassa ei myöskään kannata tukeutua eläintuotannon kritiikissä siihen, että korvaavia tuotteita voidaan aina saada tarpeeksi maailmanmarkkinoilta. Täysi omavaraisuus ei ole mielekäs tavoite, mutta riittävä omavaraisuusaste on turva globaalien ruokajärjestelmien kriiseissä. Mikäli suomalaisessa ruokajärjestelmässä pidetään kynsin ja hampain kiinni entisestä maailmasta, muutokset ovat vain sitäkin vaikeampia, kun ne väistämättä tulevat eteen.

Mikäli muutoksen alle joutuvia tuottajia ja muita tahoja tuetaan ekologisessa siirtymässä, ei eläintuotannon vähentäminen ole alkuvaiheessa keneltäkään pois.

Vieraileva toimittaja ville lähde on lempääläläinen ympäristötutkija, filosofi, tiedetoimittaja ja tietokirjailija. Tällä hetkellä Lähde työskentelee itsenäisessä monitieteisessä BIOStutkimusyksikössä. Viime vuosina Lähde on kirjoittanut erityisesti luonnonresurssien niukkuudesta, maailman ruokajärjestelmän ongelmista, poliittisen toiminnan luonteesta ja retoriikasta sekä ruuasta ja puutarhanhoidosta. Hän myös kirjoittaa ruokablogia Hyvä kurkku.

Rehuntuotannon

jäljet vievät kauas euroopan maataloustuotteet tuotetaan yhä enenevässä määrin ulkomailla, ja siten tuotannon luonto- ja ympäristövaikutukset heijastuvat maiden rajojen ulkopuolelle. teksti hannele ahponen • kuvat ISTOCKPHOTO.COM / CAVAN IMAGES

noitteet ja torjunta-aineet valuvat vesistöihin huonontaen veden laatua ja tuottaen haittoja vesieliöstölle. Tuontisoijasta valtaosa menee eläinteollisuuden käyttöön. Ihmisravintona meillä käytettävästä soijasta suurin osa tuotetaan Pohjois-Amerikassa ja on yleisesti ottaen kestävämmin tuotettua. Kohti kestävää ruokamurrosta

Sademetsää on raivattu peltojen tieltä Amazonin alueella Brasiliassa.

arjan- ja rehuntuotanto

kattaa noin kolme neljäsosaa maailman maatalousmaasta. Eläinperäisten tuotteiden ja eläimille syötettävän rehun tuotanto aiheuttaa merkittävän osan elinympäristöjen kadosta erityisesti trooppisissa maissa. Myös Suomen ruuankulutuksen vaikutuksista luonnon monimuotoisuuteen arviolta yli yhdeksänkymmentä prosenttia kohdistuu ulkomaille – erityisesti Etelä-Amerikkaan ja Kaakkois-Aasiaan. Eurooppa ulkoistaa soijan ympäristövaikutukset

Euroopan unioni tuo rajojensa ulkopuolelta rehua täyttääkseen eläinperäisen ruuan kysynnän. Soija on Euroopassa merkittävä tuontirehu, sillä se kattaa lähes kolmasosan EU:n alueella käytetystä tuotantoeläinten ravinnosta. Suurin osa

EU:n tuomasta soijasta käytetään rehuksi lihan, maidon ja munien tuotannossa. Soijan viljely liittyy tiiviisti maatalousalueiden levittäytymiseen ja aiheuttaa metsäkatoa erityisesti Etelä-Amerikassa, jossa tuotetaan 50 prosenttia maailman soijasta. EU:n alueelle tuodaan noin 20 prosenttia Etelä-Amerikan soijan viennistä. Soija on tunnetusti proteiinirikasta, mutta sen käyttö eläinten rehuna on tehotonta verrattuna käyttöön ihmisravintona. Soijaa viljellään usein ympäristölle kestämättömillä menetelmillä. Soijan viljelyalan lisäämiseksi luonnonnurmia ja metsämaata muutetaan pelloiksi. Nämä maankäytön muutokset ajavat kasvi- ja eläinlajeja ahdinkoon ja vähentävät luonnon monimuotoisuutta. Metsäkato aiheuttaa myös ilmastonmuutosta kiihdyttäviä hiilidioksidipäästöjä. Rehuntuotannossa käytettävät lan-

Kasviperäiseen ravintoon siirtyminen voisi tehostaa merkittävästi ravinnon käyttöä ja vähentää maatalouden ympäristövaikutuksia globaalisti. Jos eläimille syötettävän rehun sijaan viljeltäisiin ihmisille soveltuvaa kasviperäistä ravintoa, voitaisiin ruuasta saada jopa 70 prosenttia enemmän kaloreja. Ruotsin maatalousyliopiston tutkijat arvioivat, että EU voisi luopua kokonaan soijan tuonnista vähentämällä sianlihan ja siipikarjan tuotantoa jopa puoleen nykyisestä. Näin voitaisiin vapauttaa 11–14 miljoonaa hehtaaria viljelymaata EU:n ulkopuolella, pääasiassa Etelä-Amerikassa. Tutkijoiden lähtökohtana oli, että rehuntuotantoa ei lisättäisi lainkaan EU:n alueella, vaan kotieläintuotantoa vähennetään niin paljon, että rehusoijan tuonnista voidaan luopua. Eläinperäistä ruuantuotantoa korvattaisiin lisäämällä kasviperäisen ruuan tuotantoa ja kulutusta EUmaissa. Jos eläimille syötettävän rehun sijaan viljeltäisiin ihmisille soveltuvaa kasviperäistä ravintoa, voitaisiin ruuasta saada jopa 70 prosenttia enemmän kaloreja. Tutkijoiden mukaan soijasta saatavan öljyn korvaamiseksi palmuöljyn tuotantoalaa tulisi kasvattaa jonkin verran Aasiassa. Soijaöljyä käytetään elintarviketuotannossa ja uusiutuvan polttoaineen raaka-aineena. Suomessa soijan käytöstä on jo luovuttu kokonaan maidon- ja naudanlihantuotannossa. Siipikarjalle ja sioille soijarehua sen sijaan syötetään edelleen myös meillä.

teksti ja kuvat laura uotila

Animalian pitkäaikainen tukija Anneli Riku-koiransa kanssa.

Väsymättömästi eläinten puolella eläinten asiat eivät muutu hetkessä. muutokseen tarvitaan ihmisiä, jotka jaksavat tehdä töitä eläinten paremman tulevaisuuden eteen sinnikkäästi, vuodesta toiseen. yksi heistä on Anneli, joka kokee tärkeäksi erityisesti turkistarhauksen vastaisen työn.

vella tassuttaa vastaan iso, sympaattinen

Riku-koira. Sekarotuinen Riku on jo 11-vuotias, mutta se jaksaa vielä lenkkeillä pitkiä lenkkejä Anneli seuranaan. Riku löysi tiensä Annelin luokse eläinsuojeluyhdistyksen kautta. ”Edellinen koirani oli jokin aika sitten kuollut, kun sain soiton eläinsuojeluyhdistyksestä. He kertoivat, että heillä olisi koditon Riku-koira. Tulisitko katsomaan sitä? Vastasin, että tuokaa se tänne vaan, niin katsotaan, miten koira sopeutuu luokseni.

Rikun hypätessä autosta ulos kyllä mietin, että onpas iso koira. Mutta Riku tuli jäädäkseen ja hyvin olemme pärjänneet, vaikka sen voimat ovat aika valtavat”, Anneli kertoo. Jo Rikua ennen Annelin luona on ehtinyt asua useita aiemmin kodittomaksi joutuneita koiria. Ensimmäinen löytökoira muutti heille parikymmentä vuotta sitten. “Olin työni puolesta vierailemassa paikallisen eläinsuojeluyhdistyksen eläintiloissa, kun huomasin rakennuksen perällä muutaman häkin. Yhdessä niistä oli riehakas, dobermanninsukuinen

Tyson. Päätin ottaa koiran mukaani. Kotona Tyson laittoi aika lailla ranttaliksi ja mieheni ilmoitti saman tien, että koira on palautettava. Ajoin takaisin Tyson kyydissä. Mutta poliisit olivatkin jo vieneet seuraavan koiran Tysonin häkkiin, eikä koiralle ollut enää tilaa eläinsuojassa. Niinpä Tysonista tuli kuin tulikin meidän koiramme seuraavan yhdeksän vuoden ajaksi. Ja hieno koira se olikin, ja miehenikin kiintyi siihen kovasti”, Anneli kertoo. Eläimet ovat ennen kaikkea ystäviä

Eläimet ovat olleet Annelille tärkeitä jo lapsesta asti. Lapsuuden kesiään Anneli vietti lehmäpaimenena – silloin hän oppi tuntemaan jokaisen lehmän yksilönä, jolla oli kutsumanimi. Myös hevoset ovat olleet lähellä hänen sydäntään. Nuorena hän livahti aina läheisen armeijan hevostalleille, vaikka sinne oli virallisesti ulkopuolisilta pääsy kielletty. ”Minulle eläimet ovat kuitenkin aina olleet ennen kaikkea ystäviä. Minua ei ole koskaan kiinnostaneet kilpailut tai suorittaminen eläinten kanssa, vaan yhteisen, mukavan ajan viettäminen.” Nuorena Anneli haaveili eläinlääkärin työstä, mutta lopulta hän päätyi lukemaan fysiologista eläintiedettä. ”En kuitenkaan valmistuttuani halunnut jäädä alalle, sillä päädyin töihin lääkelaboratorioon, jossa piti osallistua eläinkokeisiin. Minusta ei sellaiseen ollut.” Niinpä hän jatkoi opintoja ympäristöalalla ja teki sen jälkeen työuransa ympäristöhallinnossa. Eläinsuojelutoiminta tuli Annelin elämään mukaan vuosikymmeniä sitten. Animalian jäsen hän on ollut lähes 30 vuotta. Paikallisessa eläinsuojeluyhdistyksessä hän toimi aktiivisesti kymmenen vuoden ajan. ”Työssäni ympäristövalvonnan parissa jouduin vierailemaan erilaisilla tuotantoeläintiloilla. Näin, miten hirveissä olosuhteissa muun muassa siat elivät ja miten isoja ympäristöongelmia tuotanto aiheutti esimerkiksi lietteen käsittelyn takia. En voi ymmärtää, miten eläimiä kasvatetaan betonilattioilla, eikä niillä ole koskaan mahdollisuutta päästä ulos tai nähdä edes luonnonvaloa.” Anneli toivoo, että eläintuotannosta kirjoitettaisiin enemmän isoissa medioissa. Eläinten huono kohtelu pitäisi tuoda näkyville kaikkialla, jotta ihmiset todella heräisivät siihen. Myös luonnonvaraiset eläimet kaipaisivat hänen mielestään paljon nykyistä tehokkaammin suojelua.

Turkistarhaus on kiellettävä

Turkistarhaus on saanut Annelin erityisesti järkyttymään. ”Turkistarhaus on pahinta eläinrääkkäystä. On käsittämätöntä, minkälaisissa oloissa turkiseläimiä saa Suomessa kasvattaa. Turkistarhaus kiellettävä, koska se aiheuttaa tarpeetonta kärsimystä eläimille. Korvaavia lämpimiä vaatteita on jo riittävästi tarjolla.” Turkistarhojen tukeminen valtion varoista koronakriisin takia ei myöskään saa häneltä minkäänlaista ymmärrystä. ”Miksei varoja voitaisi sen sijaan käyttää tarhaajien uudelleenkouluttamiseen?” Turkistarhauksen vastainen työ on Annelin mielestä yksi tämän hetken tärkeimmistä kampanjoitavista asioista, jota tukee vahvasti myös yleinen mielipide. Siksi hän halusi tukea Animalian työtä juuri turkistarhauskiellon saavuttamiseksi. Annelin tekemän lahjoituksen avulla Animalia pystyy palkkaamaan uuden eläinpoliittisen asiantuntijan, joka keskittyy työssään turkistarhauskiellon edistämiseen Suomen poliittisessa päätöksenteossa. Tällaiset lahjoitukset ovat korvaamaton tuki Animalian työlle ja auttavat meitä saavuttamaan tavoitteemme: turkistarhauksen kieltämisen myös Suomessa. Animalia kiittää Annelia lämpimästi!

Annelin tekemän lahjoituksen avulla Animalia pystyy palkkaamaan uuden eläinpoliittisen asiantuntijan, joka keskittyy työssään turkistarhauskiellon edistämiseen.

KEVÄÄN PUHUTTAVAT UUTUUDET Philip Lymbery DEAD ZONE

Risto Isomäki RUOKA, ILMASTO JA TERVEYS

MIHIN VILLI LUONTO KATOSI?

Muuttamalla ruokavaliosi kasvispohjaisemmaksi voit elää pidempään ja pitää maapallon terveenä.

Dead Zone kuvaa yli kym menen ikonisen eläinlajin avulla, miten tehomaata lous ahdistaa monet lajit sukupuuton partaalle. Mitä voimme tehdä uhanalaisten eläinlajien pelastamiseksi?

”Isomäki mainostaa Ruoka, ilmasto ja terveys –uutuus kirjaansa pitkän uransa tärkeimmäksi tietokirjaksi. Se saattaa olla myös vuoden tärkein tietokirja.” – Kulttuuritoimitus

”Erittäin tärkeä kirja. On löydettävä tapa estää tämä hävitys, ennen kuin on liian myöhäistä.” – Jane Goodall, tutkija

25,90

15.2. myös:

= myös e-kirjana intokustannus.fi

Dead Zone nyt hintaan 20€ (norm. 27,90) koodilla animalia2021 osoitteesta intokustannus.fi

= myös äänikirjana

”

Maailman Kuvalehden parissa luottamus maailmaa kohtaan kasvaa ja toivo pilkahtaa. Kaisa Viitanen Toimittaja

4 nroa

20 €

Tilaa uudistunut lehti: maailmankuvalehti.fi/tilaus

Kirjavinkit

kurkistus eläintehtaaseen Lina Gustafsson: Eläinlääkärinä teurastamossa. Johnny Kniga, 2020. 248 s. eläinlääkärinä teurastamossa on ruotsalaisen eläinlääkäri Lina Gustafssonin päiväkirjamainen raportti teurastamosta “maassa, jossa ajatellaan olevan maailman eettisimmät menetelmät”.  Teuraseläimen loppuvaiheessa kokeman stressin on todettu vaikuttavan heikentävästi lihan laatuun, ja tästäkin syystä stressiä halutaan vähentää. Eläinlääkärin työ on elintarvikehygieniasta huolehtimista ja stressitekijöiden huomiointia. Hän näkee ontuvia yksilöitä, sairaitakin. Eläimiä on siirrettävä ja ajettava, ja siat eivät vapaaehtoisesti kävele kaasutettavaksi. Asioihin vaikuttaminen on hankalaa ja turhaa: eläimet kuolevat hetken päästä kuitenkin.  Kirja on muodoltaan helposti luettava, vaikka aihe ei ole kepeä. Tietoa tulee ripotellen, mutta varsinainen tietokirja tämä ei ole. tiina ollila

ei mikään piika Mervi Koskinen: Piika. Arktinen Banaani, 2020. 224 s. parikymppinen, alkoholisoitunut Elina sulkee oven kapakkaelämäänsä lopullisesti ja kouluttautuu eläintenhoitajaksi. Uusi elämä jatkuu karjakkona Tuomaan ja tämän isän maatilalla. Eläinrakas ja eläinsuojelutietoinen Elina puolustaa tilan nautakarjaa hanakasti ja kyseenalaisinkin keinoin. Vastavoimana on Tuomaan seitsenkymppinen isä Ove. Elina näkee Oven pihinä vanhuksena, jonka tapa kohdata naisia tai hoitaa tilan eläimiä on vastenmielinen. Romaani kuvaa asiantuntevasti lypsykarjan oloja ja keinoja auttaa lehmiä. Juoni on kuitenkin epäuskottava ja yksiulotteinen. Asioita kerrotaan juurta jaksain eikä tarinassa oikein tapahdu mitään. Silti Elinan kiintymys lehmäyksilöihin koskettaa syvältä. Kuvaukset lehmien kohtaloista saivat kyynelet silmiin.

uljas uusi maailma Elisa Aaltola ja Birgitta Wahlberg (toim.): Me ja muut eläimet: uusi maailmanjärjestys. Vastapaino, 2020. 334 s. eläinten oikeuksia käsittelevä kirjallisuus on tähän asti pitkälti keskittynyt siihen, mitä kaikkea tavoissamme kohdella muunlajisia eläimiä on vialla. Me ja muut eläimet lienee ensimmäinen suomeksi julkaistu monitieteinen yritys irtautua synkästä nykytodellisuudesta ja hahmotella tulevaisuuden maailmaa, jossa muunlajiset eivät ole alisteisia ihmisten tarpeille ja triviaaleimmillekin haluille, vaan heidän oikeutensa, itseisarvonsa ja hyvän elämän edellytykset otetaan huomioon kaikilla elämänaloilla. Se on utopiaa kenties, mutta myös edellytys sille, että vältämme uhkaavan dystopian, johon eläinteollisuuden lietsoma ympäristökriisi on meitä viemässä. Kirjan artikkelit on ryhmitelty kuuden teeman alle. Teemat käsittelevät sitä, miten muunlajiset on otettu ja miten heidät pitäisi ottaa huomioon muun muassa historiantutkimuksessa, perusopetuksessa, kuvataiteessa, kaunokirjallisuudessa, uskonnossa ja lainsäädännössä. Teoksen ja kirjoittajien arvositoutuneisuus tekee siitä helppoa luettavaa niille, jotka jakavat saman arvopohjan, mutta jos aihepiiri on vieraampi, luvassa voi olla ravisuttavia lukuhetkiä. Status quon kannattajat kirjaan tuskin tarttuvatkaan, niin kriittisesti se suhtautuu nykymenoon. Teos toimiikin kelpo johdatteluna kriittiseen eläintutkimukseen, ja kirjallisuusluettelot jokaisen artikkelin lopussa viitoittavat tietä syvemmälle. pauliina klemola

micaela morero

Animalia-lehti juhlistaa 60-vuotiasta

Animaliaa

animalia täyttää tänä vuonna 60 vuotta. koe-eläinten suojelusta lähtenyt liike on kasvanut suomen vaikuttavimmaksi eläinoikeusjärjestöksi. teksti taija rinne • kuvat animalian lehtiarkisto

nimalian perustamiskokous pidettiin Helsin-

gin keskustassa sijaitsevassa Vegeta-kasvisravintolassa, jonne oli saapunut suuri joukko koeeläinten suojelusta ja yhdistystoiminnasta kiinnostuneita. Animalia – silloinen Pohjoismainen liitto tuskallisten eläinkokeiden vastustamiseksi – perustettiin maaliskuun 22. päivänä vuonna 1961. Perustamiskokousta oli edeltänyt Pohjoismaisen eläinsuojelujärjestön puheenjohtaja Johan Börtzin luento Helsingin yliopistolla aiemmin samassa kuussa. Börtz kertoi luennollaan julmista eläinkokeista ja painotti valistuksen voimaa. Börtzin mukaan ihmisten tulee saada tietää, millä tavoin eläimiä kohdellaan tieteellisen tutkimuksen varjolla. Hän myös korosti sitä, miten tärkeää on käydä aiheesta julkista keskustelua tiedotusvälineissä. Nämä asiat edelleen ohjaavat Animalian toimintaa. Animalialla on yhä tärkeä rooli siinä, mitä eläinten oikeuksista puhutaan mediassa ja millä tavoin. Järjestön nimi muutettiin vuonna 1968 muotoon Koe-eläinten Suojelu, ja samalla nimellä ilmestyi myös Animalialehden ensimmäinen versio syyskuussa 1975. Lehden nuorten palstan nimi oli Animalia, mikä vuodesta 1986 alkaen on ollut myös lehden nimi. Vuonna 1990 järjestöstä tuli Eläinsuojeluliitto Animalia ja vuonna 2015 muodoksi vakiintui nykyinen Animalia.

animalia.fi/lehti. Pitkään toivottu sähköinen lehti toteutuu myös myöhemmin kevään aikana, eli halutessaan voi luopua paperisesta lehdestä ja lukea lehden pdfversion. Verkkolehti tullaan julkaisemaan jäsenille samaan aikaan painetun lehden kanssa. Animalia-lehden alkuvuodet

Printtilehden rinnalle e-lehti

Juhlavuonna julkaisemme muun muassa Suomen ensimmäisen eläinten oikeuksien vuosiraportin ja järjestämme juhlawebinaarin. Myös lehdessä juhlavuosi näkyy monin eri tavoin. Jokaisella lehdellämme on tänä vuonna teema ja vieraileva toimittaja. Tämän lehden teemana on ympäristö ja vierailevana toimittajana on tutkija ja toimittaja Ville Lähde. Lähde on kirjoittanut jutun Eläinkysymys ruokamurroksessa sivulla 14. Tulevien lehtien teemat ja toimittajat ovat rauha (kustantaja Hannele Huhtala), etiikka (filosofi Elisa Aaltola) sekä tulevaisuus (kirjailija Risto Isomäki). Lehden historiaa ja vanhoja lehtiä pääsee myös tutkimaan, kun julkaisemme koko lehtiarkistomme sähköisessä muodossa. Arkistoon pääset osoitteesta

Koe-eläinten Suojelu -lehti oli aluksi hyvin tekstipainotteinen lehti, jonka mustavalkokuvat eläinten julmasta kohtelusta saattoivat olla monelle liikaa. Artikkelit keskittyivät koe-eläimiin, mutta myös esimerkiksi turkiseläimiin ja kasvissyöntiinkin. Eläin- ja luonnonsuojelun yhteys nähtiin myös selkeänä. Vastaava toimittaja Raili Vesala toivoo Koe-eläinten Suojelun pääkirjoituksessa numerossa 3/1983 luonto- ja eläinsuojelijoiden yhteistyötä. “Luonnonsuojelussa pyritään säilyttämään sellaisia asioita ja arvoja, jotka suurin osa ihmisistä kokee tärkeiksi. Haluamme elää puhtaassa, saasteettomassa maailmassa, jossa vielä on jäljellä puita ja uimakelpoisia järviä sekä eläinlajeja käyskentelemässä niityillä ja metsissä — haluamme lahjoittaa sellaisen maailman myös lapsille. Tämä kaikki on oikein ja luonnonsuojelu ON tärkeä asia. Meidän olisi kuitenkin nähtävä, ettei eläinsuojelu ole luonnonsuojelusta erillään oleva ilmiö, vaan OSA sitä. Nykyään ne erotetaan toisistaan niin väkivaltaisesti, että moni kokee ne aivan eri asioiksi, joilla ei ole mitään tekemistä keskenään. Olisi nähtävä, että luonnonsuojelijoiden ja eläinsuojelijoiden on yhdistettävä voimansa ja taisteltava YHDESSÄ paremman maailman puolesta, paremman maailman sekä ihmisille että eläimille elää.”

Tervetuloa juhlistamaan Animalian 60-vuotista taivalta! Lisää tietoa tapahtumista saat Animalian uutiskirjeestä, somekanavilta ja Animalia.fi-sivulta. Animalian lehtiarkistoon pääset osoitteessa: animalia.fi/lehti Lähde: Tiia Aarnipuu: Jonkun on uskallettava katsoa (2011).

Eläinten oikeudet 2020-luvulla Animalian juhlawebinaari 24.3.2021 klo 17

Tule mukaan kuulemaan, mitä mieltä suomalaiset ovat eläinten oikeuksista, kun julkaisemme Suomen ensimmäisen eläinten oikeuksien vuosiraportin. Webinaari on kaikille avoin ja maksuton. Lämpimästi tervetuloa! animalia.fi/juhlawebinaari

Animalia testaa

teksti ja kuvat donata nissim

Vegaaniset

maitosuklaat enää ei tarvitse vegaaninkaan herkutella pelkällä tummalla suklaalla, sillä useista kaupoista saa jo oikein hyviä kasvimaitopohjaisia suklaita. animalian raati testasi tällä kertaa pähkinäiset suklaalevyt.

i t es t a ta j t i o v

edul

li s i n

nomo nut free hazelnot crunch

nirwana tryffelitäytesuklaa

ichoc super nut

Hinta

3,49 € / 100 g (34,90 € / kg)

2,29 € / 80 g (28,60 € / kg)

3,59 € / 82 g (43,80 € / kg)

2,99 € / 80 g (37,40 € / kg)

Valmistaja

Rapunzel

EcoFinia GmbH

Kinnerton

Organic Health

Valmistusmaa

Saksa

Iso-Britannia

Sveitsi

Arvio

Pisteet

”Täyteläinen maku.” ”Ei häiritseviä sivumakuja.” ”Ei eroa normaalista tryffelin makuisesta suklaasta.” ”Kivannäköinen iso ja ohut pala.” ”Hyvä suuntuntuma.” ”Erityisen maistuvainen.” ”Pehmeä täyte.” ”Koostumus myös miellyttävä.”

”Paljon pähkinää, maistuu oikealta suklaalta.” ”Ei häiritseviä sivumakuja.” ”Pähkinäinen, tasapainoisen makea.” ”Suuntuntuma hyvä. Mukavat isot pähkinät.” ”Samettisen pähkinäinen.” ”Maistuu maltillisesti makealta.” ”Pähkinä ei dominoi.”

”Pähkinäinen maku.” ”Hyvä kokonaisuus.” ”Ei eroa normaalista suklaasta.” ”Täyteläinen, mutta hieman pistävä maku.” ”Mausteinen ja kohtuu hyvä.” ”Tummansävyinen houkuttava maku.” ”Hyvä koostumus .” ”Murosuklaamainen.”

ohoi! hasselkrokantti

”Voisempi maku.” ”Vähemmän pähkinäisempi.” ”Hieman edellistä pistävämpi maku.” ”Kohtuullisen hyvänmakuinen.” ”Nougatmainen, todella makea.” ”Suuntuntuma pehmeä, pieni crisp.” ”Suuntuntuma pehmeä.”

teksti ja kuva pauliina klemola

anima l laine ian

Eteläamerikkalaisella intohimolla eläinten puolesta argentiinassa koko ikänsä asunut leila niemi lähti innolla mukaan eläinoikeustyöhön vanhempiensa kotimaassa.

Miksi tulit mukaan Animalian toimintaan?

Olen ollut kymmenen vuotta vegaani, ja koko sen ajan olen myös ollut mukana eläinoikeustoiminnassa Argentiinassa. Kun muutin Kouvolaan, aloin heti etsiä samanmielistä porukkaa ja löysin Animalian, jonka toiminta tuntui minusta järkevältä. Melkein heti iskivät koronarajoitukset, mutta olen silti ollut mukana jo pöydänpidossa ja vegaanisen kokkauskerhon tapaamisissa, luennolla ja hiljaisessa mielenosoituksessa. Mitä eroja näet argentiinalaisessa ja suomalaisessa eläinoikeustoiminnassa?

Eläinoikeuskenttä on Argentiinassa haja-

nainen. Pieniä alueellisia ryhmiä on paljon, ja yhteistyötä niiden välillä vähän. Toisaalta siellä on mukana paljon nuoria. Eläinoikeustyö voi myös olla siellä vaarallista eikä väkivaltakaan ole vierasta – kummallakaan puolella. Täällä sekä toiminta että kielenkäyttö ovat enimmäkseen hillitympiä ja vastapuolta kunnioittavampia. Argentiinassa eläintuotannolla on erittäin vahva asema, jota tosin on alettu kyseenalaistaa yhä enemmän, paitsi eläinten kohtelun myös karjatalouden aiheuttamien ympäristötuhojen takia. Jo kymmenen prosenttia argentiinalaisista on kasvissyöjiä tai vegaaneja. Suomessa vegaanituotteiden valikoima on kuitenkin paljon parempi.

Mitä haluat tuoda Kouvolan alueosaston tai ylipäänsä Animalian toimintaan?

Totuttelen vielä täkäläiseen kulttuuriin ja toimintatapoihin, mutta olen valmis tekemään kaikkea, mitä tarvitaan ja mitä osaan. Olen jo lupautunut pitämään joogatunteja Animalian hyväksi. Toivoisin, että eläinoikeusliikkeessä huomioitaisiin nykyistä paremmin myös luonnonvaraiset eläimet. Metsästäjien valta tässä maassa vaikuttaa kohtuuttoman suurelta, ja esimerkiksi susien kohtelu on järkyttävää.

Vegepalsta

reseptit, teksti ja kuvat oona poutiainen / vegan and wild

lisää rese ptejä: www.oon ap.com instagram issa @veganan dwild

Talven värikkäät

kasvikset

alkuvuoden sesongissa herkutellaan ekologisesti kasviksilla kaikissa sateenkaaren väreissä. kokeile tempe-kulhoja punakaalilla ja maapähkinäkastikkeella tai porkkanaa porkkanakakun makuisessa puurossa. tai miltä kuulostaisi snickers-smoothie, joka saa makeutensa pakastetuista banaaneista?

Vegepalsta Tempe-kulhot 2 annosta 100 g tempeä (esimerkiksi Jalotofu) 2 rkl soijakastiketta 1 rkl seesamiöljyä ¼ punakaalia 2 porkkanaa 1 bataatti 2 rkl oliiviöljyä suolaa ja mustapippuria Viimeistelyyn tuoretta korianteria limeä Pikkelöity kurkku ½ kurkku 2 rkl riisiviinietikkaa ripaus suolaa ja chilihiutaleita 1 tl vaahterasiirappia Maapähkinäkastike 1 dl maapähkinävoita 1 rkl soijakastiketta 1 rkl vaahterasiirappia 1 rkl riisiviinietikkaa parin sentin pätkä inkivääriä limen mehu

Viipaloi tempe ja anna sen marinoitua soijakastikkeessa muun valmistelun ajan.

Kuori ja pilko bataatti pieniksi paloiksi. Pyöräytä palat oliiviöljyssä, suolassa ja pippurissa ja paahda 200 asteessa noin 20 minuuttia tai kunnes bataatti on kypsää.

3 4

Porkkanakakkupuuro yhdelle 1 dl kaurahiutaleita 2 dl vettä 1 dl kaurajuomaa 2 rkl porkkanasosetta (tai 1 porkkana raastettuna) ½ - 1 rkl vaahterasiirappia ½ tl kanelia ¼ tl jauhettua inkivääriä ripaus neilikkaa, kardemummaa, suolaa Viimeistelyyn cashewkermaa vaahterasiirappia

Lisää puuron ainekset kattilaan ja keitä 5 min. Viimeistele cashewkermalla ja vaahterasiirapilla.

Porkkanasose: Kuori ja pilko viisi porkkanaa. Keitä 20 min tai kunnes ne ovat pehmeitä. Soseuta sauvasekoittimella. Säilytä jääkaapissa ja käytä porkkanakakkupuuroon.

Cashewkerma: 100 g cashew-pähkinöitä ja 2 taatelia, kivet poistettuina. Laita cashewpähkinät veteen ja mikroon 5 minuutiksi. Valuta. Lisää blenderiin taateleiden kera. Lisää tilkka vettä, jotta ainekset soseutuvat tasaisesti.

Snickers smoothie yhdelle 2 jäistä banaania 1 rkl tummaa kaakaojauhetta 1 rkl maapähkinävoita 1 dl kaurajuomaa

Surauta kaikki ainekset sekaisin blenderissä ja kaada kulhoon. Viimeistele banaanin siivuilla, maapähkinävoilla ja tummalla suklaalla.

Suikaloi punakaali ohuiksi suikaleiksi. Kuori ja suikaloi porkkanat.

Valmista pikkelöity kurkku siivuttamalla se ohuiksi suikaleiksi. Anna maustua riisiviinietikan, suolan, chilihiutaleiden ja vaahterasiirapin kanssa.

Valmista maapähkinäkastike raastamalla inkivääri ja sekoittamalla ainekset sekaisin kulhossa. Tarkista maku. Lisää tarvittaessa tilkka vettä, jos kastike on liian paksua.

Paista tempe seesamiöljyssä kuumalla pannulla kunnes se on rapsakkaa.

Kokoa ainekset kulhoihin. Viimeistele maapähkinäkastikkeella, korianterilla ja limellä.

Animaalit kautta maan

a i l a m Ani

uonua

some

Itä-Lappi Rovaniemi

Tampereen alueosastolaiset esittäytyivät joulukuussa Instagramissa Seuraa Tampereen Animaliaa Facebookissa ja Instagramissa: @animaliatampere

Oulu Kajaani

Mallitila-näyttely oli vuoden lopulla esillä Malmitalossa. Seuraa Pääkaupunkiseudun Animaliaa Facebookissa ja Instagramissa: @animaliapks

Joensuu Kuopio Pori

Tampere

Mikkeli Jyväskylä Savonlinna Hämeenlinna Lahti Kouvola Forssa Kotka Kerava Turku Pääkaupunkiseutu Opiskelijaryhmä

Opiskelijaryhmä järjesti marraskuussa ja tammikuussa etälukupiirin klassikkoteoksesta Ruohometsän kansa. Seuraa Opiskelijaryhmää Facebookissa @animaliaop ja Instagramissa: @animalia.hyy

vapaaehtoiset ovat animalialle tärkeitä! Vapaaehtoisena pääset toimimaan eläinasioiden puolesta itsellesi sopivalla tavalla. Tarvitsemme apua monenlaisiin tehtäviin. Liity vapaaehtoisten listalle: Täytä lomake verkkosivuillamme animalia.fi, niin saat tietoa oman paikkakuntasi vapaaehtoistyön mahdollisuuksista sähköpostiisi. Tule mukaan alueosastotoimintaan: Ryhmässä on voimaa! Ota yhteyttä sinua lähimpään alueosastoon ja kysy lisää. Sähköpostiosoitteet ovat muotoa paikkakunta@animalia.fi.

Pääkaupunkiseudulla toimivat myös opiskelijaryhmä (opiskelijaryhma@animalia.fi), karhuryhmä (karhuryhma@animalia.fi) ja englanninkielinen ryhmä (vah@animalia.fi). Lisätietoja: animalia.fi/vapaaehtoiset Tervetuloa mukaan toimintaan! Kanerva Pelli, vapaaehtoiskoordinaattori kanerva.pelli@animalia.fi puh. 045 775 01572

Animalian kauppa

koonnut katre kauhanen

Ostamalla hyvää, teet hyvää! Kaupan myyntituotoilla tuetaan työtämme eläinten oikeuksien edistämiseksi.

A Right to Exist -paita

7,90 €

Possu-kangasmerkki Hellyyttävä kangasmerkki, jossa on possun kuva ja teksti ”Valitse vege”. Kangasmerkin halkaisija 9 cm. Merkin voi kiinnittää ompelemalla.

Tarjous!

7,90 €

27,90 €

A Right to Exist -paidan tuotoilla tuetaan työtä turkiseläinten, tuotantoeläinten sekä koe-eläinten paremman huomisen puolesta. Mustassa t-paidassa valkoinen eläinprintti ja teksti "We all have a right to exist".

27,90 €

Lemmu-kangaskassi Musta kangaskassi, jota koristaa vaalea ja moderni lehmäaiheinen kuvitus. Materiaali reilun kaupan luomupuuvilla.

Syötävät koirat ja sympaattiset siat Salla Tuomivaaran Syötävät koirat ja sympaattiset siat – Eläinten kohtaamisesta johdattaa kirjailijan käytännön kokemusten kautta pohtimaan monimuotoisia suhteitamme muihin eläimiin. Kirjailija kertoo kohtaamisistaan eläinten kanssa niin pekingiläisellä koiratarhalla ja suomalaisessa teurastamossa kuin sappikarhujen turvakodissa Sichuanissa ja omassa lapsuudenkodissaan.

Tilaus ja toimitus Tilaa tuotteet verkkokaupastamme: kauppa.animalia.fi. Voit tehdä tilauksen myös puhelimitse p. 050 343 2197 tai sähköpostitse tarja.balding@animalia.fi. Hinnat sisältävät pienimmän mahdollisen toimitusmaksun. Pidätämme oikeuden muutoksiin.

Empaattisempi maailma eläimille Sialla on luontainen tarve pesänrakennukseen, leikkimiseen, ruuan etsimiseen ja tonkimiseen. Kuitenkin vain hyvin harvalla tuotantoeläimellä on mahdollisuus toteuttaa lajityypillisiä käyttäytymistarpeitaan. Kuukausilahjoittajana edistät eläinten oikeuksia ja mahdollistat ammattilaisten tehokkaan ja vaikuttavan työn eläinten puolesta. Tehdään maailmasta eläinten näköinen!

Liit y mukaan nyt ja postita meille oheinen lomake! Postimak su on mak set tu puolestasi.

Kyllä, ryhdyn Animalian kuukausilahjoittajaksi!

Postimaksu maksettu kotimaassa

Tuen työtä eläinten puolesta seuraavalla summalla: Eräpäivä on joka kuun

5.päivä

€/kk (min. 7€/kk)

20. päivä

Nimi: Katuosoite:

Tunnus 5007666

Postinumero ja -toimipaikka:

00003 VASTAUSLÄHETYS

Sähköpostiosoite: Puhelinnumero: Syntymäaika: Kyllä kiitos, tilaan Animalian kuukausittaisen uutiskirjeen sähköpostiini.

Lähetämme sinulle postitse ensimmäisen laskun sen jälkeen, kun kuponki on saapunut meille. Sen jälkeen voit valita, kytketkö päälle e-laskusopimuksen verkkopankissasi vai maksatko kuukausittaisen lahjoituksen kerran kuussa saapuvan paperilaskun tiedoilla. Voit postittaa tämän kupongin tällaisenaan tai sulkea sen kuoreen. Säästät postimaksun, kun kirjoitat kuoreen vastauslähetyksemme tunnuksen: Animalia ry, Tunnus 5007666, 00003 VASTAUSLÄHETYS.