Animalia 2/2023

Lue myös verkossa: animaliamedia.fi

turkisalalta evättiin

investointituet

Enemmistö kansanedustajista kannattaa turkistarhauksen kieltämistä

keskustelu turkisalan tulevaisuudesta nousi yhdeksi eduskuntavaaleissa kiivaasti keskustelluista aiheista. myös eläinpoliittinen vaalikone nousi ennätykselliseen suosioon.

Ensimmäistä kertaa koskaan eläinaiheet nousivat isojen medioiden vaalikonekysymyksiksi. Ehdokkaiden suhtautumisesta turkistarhaukseen kysyttiin ainakin kolmessa vaalikoneessa.

Ylen vaalikoneeseen vastanneista kansanedustajista 110 kannatti turkistarhauksen kieltämistä eli vastasi väitteeseen ”Turkistarhaus pitää sallia myös tulevaisuudessa” täysin (59) tai jokseenkin (51) eri mieltä. Turkistarhauksen sallimista myös tulevaisuudessa kannatti 90 kansanedustajaa, joista 62 oli väitteen kanssa jokseenkin ja 28 täysin samaa mieltä. Helsingin Sanomien vaalikoneessa 21 kansanedustajaa ei halunnut ottaa kantaa turkistarhaukseen, mutta silti turkistarhausta vastustavien kansanedustajien lukumäärä voitti selvästi.

Eduskunnan suurimman puolueen kokoomuksen kansanedustajista 26 ilmoitti Ylen vaalikoneessa, että he eivät hyväksy turkistarhauksen sallimista tulevaisuudessa.

”On todella hienoa, että enemmistö uuden eduskunnan kansanedustajista on turkistarhauksen kiellon kannalla. Tiedämme, että myös kansalaiset kautta puoluekentän vastustavat nykymuotoista turkistarhausta. Siksi on tärkeää, että turkistarhauksen kieltäminen sisällytetään tulevaan hallitusohjelmaan hallituksen kokoonpanosta riippumatta. Toivon, että nyt valitut kansanedustajat ottavat turkistarhauskiellon pikaisesti eduskunnan

asialistalle”, Animalian toiminnanjohtaja Heidi Kivekäs sanoo.

Eläinpoliittinen vaalikone täytettiin yli 70 000 kertaa

Syksyllä 2022 Animalian vaikuttamistyöhön kuului puolueiden tapaamiset, jotta eläinten oikeuksia edistäviä tavoitteita sisällytettäisiin niiden eduskuntavaaliohjelmiin.

Animalian eduskuntavaalitavoitteita olivat muun muassa turkistarhauksen kielto, suunnitelma eläinkokeiden lopettamiseksi, eläinten lajityypillisen käyttäytymisen parempi mahdollistaminen, kasvatettavien kalojen hyvinvoinnin parantaminen sekä maataloustukien ohjaaminen kasviproteiinien tuotantoon eläintuotannon ylläpitämisen sijaan.

Animalia kävi keväällä puolueiden vaaliohjelmat läpi. Muutamissa puolueissa eläinten asiat näkyivät jo useina mainintoina ja Animalian vaatimuksia oli sisällytetty vaaliohjelmiin. Monet puolueet kuitenkin sivuuttivat eläinten oikeudet edelleen täysin.

Animalia toteutti vaalien alla yhdessä SEY Suomen eläinsuojelun kanssa perinteisen Eläinpoliittisen vaalikoneen, jossa selvitettiin ehdokkaiden mielipiteitä 18 ajankohtaiseen eläinten oikeuksiin ja suojeluun liittyvään väittämään. Kaikkiaan vaalikoneen täytti 505 ehdokasta eli joka viides ehdolle asettuneista.

Näissä vaaleissa äänestäjät tekivät Eläinpoliittisen vaalikoneen yli 70 000

kertaa, mikä on yli kaksinkertainen määrä edellisiin eduskuntavaaleihin verrattuna. 96 prosenttia vaalikoneen täyttäneistä äänestäjistä kannatti turkistarhauksen kieltämistä. Lisäksi 94 prosenttia vaalikoneen täyttäneistä äänestäjistä vastusti turkisalan jatkumisen rahallista tukemista tulevalla hallituskaudella.

Animalia vaatii eläinlain avaamista

Uusi eläinlaki hyväksyttiin maaliskuussa. Lakiin jäi merkittäviä puutteita, jotka on Animalian mielestä korjattava pikaisesti. Siksi vaadimme uutta eduskuntaa ottamaan lain uudestaan käsittelyyn. Myös perustuslakivaliokunta totesi lausunnossaan, että lain pitkät siirtymäajat ovat ongelmallisia.

Tätä juttu kirjoitettaessa ei uusi hallitus tai hallitusohjelma ollut vielä selvillä. Animalia on aloittanut aktiivisen vaikuttamistyön hallitusneuvotteluissa mukana oleviin puolueisiin, jotta hallitusohjelmaan saataisiin paitsi eläinlain avaaminen ja sen puutteiden korjaaminen, myös eläinasiavaltuutetun viran kirjaaminen lakiin sekä maataloustukien suuntaaminen kasvipohjaiseen tuotantoon eläintuotannon sijaan.

Jokaisesta puolueesta löytyy kansanedustajia, joille eläinasiat ovat tärkeitä. Riippumatta hallituksen kokoonpanosta Animalia tulee jatkamaan aktiivista vaikuttamistyötään, jotta eläinten asioita ei jätetä muiden teemojen jalkoihin.

Työ eläinten puolesta jatkuu

Animalia on vuosikymmeniä työskennellyt sen eteen, että eläinten oikeudet otetaan yhteiskunnallisessa keskustelussa ja päätöksenteossa huomioon. Vaalit ovat tärkeitä ajankohtia rummuttaa eläinpoliittisia aiheita ja vaikuttaa sen puolesta, että vaalien jälkeen laadittavassa nelivuotisessa hallitusohjelmassa on eläinten kannalta hyviä kirjauksia.

Vaalikoneista on tullut yhä tärkeämpi työkalu äänestäjille, kun he etsivät sopivaa ehdokasta. Koska eläinkysymykset ovat puuttuneet isojen mediatalojen vaalikoneista, on Animalia jo useammissa vaaleissa tehnyt yhdessä SEY Suomen eläinsuojelun kanssa oman eläinpoliittisen vaalikoneen. Tämän kevään vaaleissa eläinpoliittista vaalikonetta käytti yli 70 000 äänestäjää, tuplaten vuoden 2019 vaaleihin verrattuna. Neljäsosa valituista kansanedustajista vastasi eläinpoliittiseen vaalikoneeseemme.

Minulle vaalikoneemme suosio kertoo pitkäjänteisen työmme tuloksista: eläinten oikeudet ja hyvinvointi kiinnostavat yhä useampaa suomalaista. Tästä kertoo myös se, että kevään eduskuntavaaleissa eläinkysymykset nousivat näkyvämpään rooliin kuin koskaan aiemmin. Isoissa vaalikoneissa kysyttiin muun muassa turkistarhauksesta ja lihankulutuksesta. Eläinkysymys löi itsensä läpi näissä vaaleissa.

Vaalikoneet tarjoavat tänä vuonna Animalialle ennennäkemättömän paljon tietoa kansanedustajien mielipiteistä. Vaalikonevastausten perusteella tiedämme, että yli puolet nykyisistä kansanedustajista vastustaa turkistarhausta. Tulemme seuraamaan tarkasti vaalikoneissa ilmaistujen mielipiteiden kääntymistä poliittisiksi päätöksiksi.

Vaikka eläinkysymykset näkyivät vaalien aikaan, hallitustunnustelujen alkuvaiheessa ne pysyivät piilossa. Hallitustunnustelija Petteri Orpo pyysi kuitenkin puolueita jakamaan näkemyksiään suomalaisen ruoantuotannon tulevaisuudesta sekä päästöjen vähentämisestä ja Suomen hiilineutraalisuustavoitteesta. Näihin teemoihin eläinten oikeudet kytkeytyvät tiiviisti.

Oli hallituspohja mikä hyvänsä, Animalia jatkaa eläinten puolesta vaikuttamista. Uuden eduskunnan on otettava turkistarhauksen tulevaisuus käsittelyyn ja edistettävä eläinkokeista luopumista. Juuri hyväksyttyyn eläinlakiin on tehtävä parannuksia ja eläinten oloja tarkemmin määrittävät asetukset vaativat panostamme. Ilmastokriisiin liittyvässä päätöksenteossa on tartuttava eläintuotantoon ja huomioitava eläinten oikeudet ja hyvinvointi.

Eduskunnan ja hallitusten kokoonpanot vaihtuvat, mutta me jatkamme eläinoikeuksien edistämistä ja eläinten hyvinvointiparannusten vaatimista. Kiitos, että olet mukana tukemassa tätä työtä, joka vaatii pitkäjänteisyyttä ja periksiantamattomuutta. Niitä meiltä Animaliassa löytyy!

Heidi Kivekäs Animalian toiminnanjohtaja

Enemmistö kansanedustajista kannattaa turkistarhauksen kieltämistä

Pääkirjoitus

Ajankohtaista

Vieraskynä: Sami Keto

Arkinen väkivalta maidontuotannossa

Fur Free Europe on menestynein EU-aloite = kannessa

Kannen kuva: istockphoto / daniel J nevares

14 18 19 20 23 24

Kun eläinten kohtelu ahdistaa, voi surusta löytää myös voimaa

EU:ssa käytetään vuosittain lähes 8 miljoonaa koe-eläintä

Turkisalalta evättiin investointituet

Eläinten oikeudet eivät saa unohtua yhteiskunnallisesta päätöksenteosta

Kirjavinkit

26 27 28 30 31

Tuo eläinten ääni kuuluviin somessa!

Animaalit kautta maan: AnimaliaSome

Animalialainen: Judy Hyvönen, Lappeenranta

Vegepalsta: Pientä purtavaa kevään juhliin

Animalia testaa: Vegaaniset purkkijäätelöt

ANIMALIA-LEHTI, 49. VUOSIKERTA

JULKAISIJA: Animalia

PÄÄTOIMITTAJA: Laura Uotila laura.uotila@animalia.fi

TOIMITUSSIHTEERI: Senni Puustinen p. 050 302 8170, senni.puustinen@animalia.fi

TAITTO: Heta Kasurinen heta.kasurinen@gmail.com

OSOITTEENMUUTOKSET: Katre Sinikettu p. 09 720 659 katre.sinikettu@animalia.fi

PAINOPAIKKA: Trinket oy, Helsinki

ILMESTYMISAIKATAULU:

Nro 1 helmikuu, nro 2 toukokuu, nro 3 syyskuu, nro 4 marraskuu. Seuraavaan numeroon tarkoitetun materiaalin tulee olla perillä toimituksessa 3.7.2023 mennessä.

AINEISTOT lähetetään lehti@animalia.fi

tai osoitteella: Animalia-lehti, Suvilahdenkatu  4, 00500 Helsinki.

ILMOITUSMYYNTI:

Elina Lahikainen, elina.lahikainen@animalia.fi

ILMOITUSHINNAT:

Katso ilmoitushinnat animalia.fi

LISÄVELOITUKSET: Värierottelut veloitetaan erikseen, määräyspaikkakorotus 20 %, liitteiden hinnat sovitaan erikseen

RAJOITUKSET: Etusivulla ei julkaista ilmoituksia. ALENNUKSET: Toistoalennus: 1. toisto 10 %, seuraavat 20 %, auktorisoidut mainostoimistot 15 %.

ILMOITUSTEN PERUUTTAMINEN:

Peruutukset viimeistään seitsemän (7) vuorokautta aineiston jättöpäivän jälkeen toimitussihteerille.

REKLAMAATIOT: Kirjallisena 14 vuorokauden aikana ilmestymispäivästä lukien.

ANIMALIA-LEHTI PIDÄTTÄÄ OIKEUDEN

LYHENTÄÄ JA MUOKATA JUTTUJA. Artikkelien lainaaminen eläinsuojelua ja eläinten oikeuksia edistäviin tarkoituksiin sallittu. Lähde mainittava.

TOIMISTO: Suvilahdenkatu 4, 00500 Helsinki

ASIAKASPALVELU:

p. (09) 720 6590, päivystys ma–to kello 10.00 –15.00

e-mail: animalia@animalia.fi

internetsivut: animalia.fi.

JÄSENMAKSUT: Tukijäsen: 32 € tai 25 € / vuosi, nuorisojäsen (alle 18 v.): 20 € / vuosi, ainaisjäsen: 640 €, yhteisöjäsen: 250 € / vuosi.

FI71 8000 1802 1056 44

SWIFT: DABAFIHH

Kirjoita viestiksi nimesi ja osoitteesi.

LAHJOITUKSET:

FI24 1011 3000 2606 29

SWIFT: NDEAFIHH

Animalian tukijat

TESTAMENTIT: Jussi Koiranen p. 040 590 557 jussi.koiranen@animalia.fi

RAHANKERÄYSLUPA:

Luvan myöntäjä: Poliisihallitus. Toimeenpanoaika ja alue: Lupa on voimassa 1.1.2022 alkaen ja se kattaa koko Suomen Ahvenanmaata lukuunottamatta.

Päätöksen nro: RA/2021/1758.

Tämä lehti on painettu Ekokompassi-sertifioidussa painossa.

Ajankohtaista

eläinkokeiden kieltoa vaativa kansalaisaloite etenee eu:ssa

eurooppalainen kansalaisaloite End Animal Testing eteni Euroopan parlamentin käsittelyyn maaliskuussa. Alkuvuodesta sen allekirjoittaneiden EU-kansalaisten määräksi vahvistettiin 1,2 miljoonaa.

Myöhemmin keväällä Euroopan parlamentissa järjestetään kuulemistilaisuus, jossa mahdollisesti myös äänestetään aloitteen vaatimuksista. Tämän jälkeen komissio antaa virallisen vastauksensa ja kertoo, miten se aikoo edetä aloitteen vaatimusten käsittelyssä.

Uusi eläinlaki ei tuo parannuksia tuotantoeläinten enemmistölle

eduskunta hyväksyi uuden eläinsuojelulain maaliskuussa. laki sallii yhä turkistarhauksen, vaikka suomalaiset kannattavat turkistarhauksen lakkauttamista.

Lakiin sisältyy Animalian pitkään ajamia tavoitteita. Esimerkiksi porsaiden kirurginen kastraatio kielletään 12 vuoden siirtymäajalla. Heti lain tullessa voimaan aletaan porsaiden kastraation yhteydessä velvoittaa tulehduskipulääkitystä ja vuodesta 2027 alkaen lisäksi paikallispuudutusta.

Myös uusien porsitushäkkien sekä parsinavetoiden rakentaminen kielletään heti lain voimaan tullessa. Emakoiden tiineytyshäkit kielletään 12 vuoden siirtymäajalla.

”Valitettavasti nykyisten parsinavettojen ja porsitushäkkien käyttö sallitaan edelleen. Lisäksi siirtymäajat ovat kohtuuttomia. Lain suurimpia puutteita on turkistarhauksen salliminen. Verrokkimaissa eläinten häkkikasvatus alkaa olla

uusia lääkkeitä

ei tarvitse tutkia eläinkokeilla yhdysvalloissa

yhdysvalloissa tehtiin historiaa, kun maassa hyväksyttiin laki, joka mahdollistaa uusien lääkkeiden testaamisen eläinkokeettomilla tutkimusmenetelmillä. Esimerkiksi EU:ssa on edelleen voimassa laki, joka vaatii eläinkokeiden käyttöä lääketutkimuksessa.

Lääketieteellisiä eläinkokeita ei kuitenkaan kielletä Yhdysvaltojen uudessa laissa. Siitä huolimatta on merkittävää edistystä, että lääkeyhtiöitä ei enää velvoiteta suorittamaan eläinkokeita, vaan ne voivat käyttää niiden sijaan eläinkokeettomia tutkimusmenetelmiä.

efsa vaatii muutoksia kanojen ja broilereiden kohteluun

euroopan elintarviketurvallisuusvirasto EFSA julkaisi maaliskuussa kaksi selvitystä, joista toinen koskee munijakanoja ja toinen broilereita. Molemmissa selvityksissä suositellaan merkittäviä muutoksia lintujen hyvinvoinnin edistämiseksi.

Munijakanojen kohdalla EFSA suosittelee kaiken häkkikasvatuksen kieltämistä. Lattiakasvatuksessa eläintiheys pitäisi laskea 4 lintuun neliömetriä kohden.

Broilereiden kasvatustiheydeksi EFSA suosittelee 11 lintua neliömetrille, mikä on vain neljäsosan nykyisestä kasvatustiheydestä. Lisäksi EFSA suosittelee hidaskasvuisempiin broilerilinjoihin siirtymistä.

jo historiaa. On surullista, että uudella eläinsuojelulainsäädännöllä Suomi ei ole verrokkimaiden tasolla, saati edelläkävijä”, Animalian toiminnanjohtaja Heidi Kivekäs sanoo.

Valvontaa heikennettiin viime hetkillä perustuslakivaliokunnan vaatimuksesta

Animalian mielestä on huolestuttavaa, että uusi laki heikentää eläinsuojeluvalvontaa. Kotirauhan piiriin tehtävä eläinsuojeluvalvonta on jatkossa mahdollista vain tapauksissa, joissa on aihetta epäillä eläimen omistajan tai haltijan syyllistyvän tekoon, josta voi saada vankeusrangaistuksen. Kotirauhan piiriä ei saa rikkoa enää tilanteissa, joissa on kysymys ainoastaan sakolla rangaistavista teoista tai

laiminlyönneistä. Muutos tehtiin perustuslakivaliokunnan vaatimuksesta.

”Olemme pettyneitä siihen, että lakia muutettiin viime hetkillä eläinsuojelutarkastusten osalta heikompaan suuntaan. Lain muutos jättää tarkastusten ulkopuolelle suuren osan eläinsuojelurikkomuksia. Muutos on selkeä heikennys aiempaan lakiin”, Kivekäs sanoo.

Perustuslakivaliokunnan vaatimuksesta laista poistettiin myös vaatimus tainnuttamisen suorittamisesta ennen verenlaskun aloittamista. Lakiin jätettiin kuitenkin aiempi vaatimus siitä, että tainnutus on aloitettava yhtä aikaa verenlaskun aloittamisen kanssa. Käytännössä

tainnutus on kuitenkin tehtävä ensin, sillä yhtäaikainen toteuttaminen ei ole mahdollista.

Eläinsuojelulain uudistaminen kesti yli kymmenen vuotta. Animalia on tehnyt vaikuttamistyötä koko prosessin ajan ja työ jatkuu yhä. Animalia vaatii, että nyt työnsä aloittanut eduskunta avaa lain pikaisesti uudestaan.

Eduskunta voi päättää useista miljoonien eläinten oikeuksiin ja hyvinvointiin vaikuttavista asioista, kuten kärsimystä aiheuttavan turkistarhauksen ja broilerintuotannon tulevaisuudesta, siirtymäaikojen lyhentämisestä ja eläinasiavaltuutetun viran vakinaistamisesta.

Sanottua

”Kaikki muunlajiset eläimet kärsivät yhteiskuntamme rakenteellisesta väkivallasta.

Ihmiset ovat keksineet tällaisen kategorian kuin eläimet ja sitten päättäneet, että näille eläimille voi tehdä ihan mitä vaan, koska eläimet eivät ole henkilöitä, vaan esineitä ja omaisuutta.”

– kirjailija laura gustafsson, helsingin sanomat 12.3.2023.

Ajankohtaista

puolueet erimielisiä eläinten hyvinvoinnin edistämisestä

animalia ja sey kysyivät eduskuntapuolueiden kantoja keskeisiin eläinpoliittisiin kysymyksiin. Uusi hallitus päättää Suomen kannoista EU-lainsäädäntöön, joka vaikuttaa miljardien eläinten elämään vuosittain.

Kyselyllä selvitettiin puolueiden kantoja muun muassa tuotantoeläinten häkkikasvatukseen, turkistarhaukseen, kalojen kasvatukseen, EU-alueelle tuotavien eläintuotteiden hyvinvointivaatimuksiin ja eläinten kuljetuksiin kolmansiin maihin. Puolueiden näkemykset erosivat merkittävästi. Koko kyselyn vastauksineen löydät sivulta animalia.fi/puoluekysely

vaihda paperilehti e-lehteen!

muistathan, että Animalia-lehden e-lehti on nyt saatavilla? Voit halutessasi vaihtaa paperisen lehden sähköiseen lähettämällä viestin osoitteeseen katre.sinikettu@ animalia.fi.

Saat heti paperilehden ilmestyttyä sähköpostiisi linkin, jonka kautta voit lukea lehden verkossa. Sähköinen tilaus säästää niin ympäristöä kuin Animalian varoja!

paras juttu

numeron 1/2023 parhaan jutun äänestyksessä eniten ääniä sai artikkeli ”Hoivaavat kanat, leikkivät kalat”. Yllätyspalkinnon arvonnassa onni suosi Ulla Paasoa

Onnea voittajalle ja kiitos kaikille äänestäneille!

Paras juttu -äänestys päättyy tällaisenaan tähän. Lämmin kiitos kaikille, jotka olette vuosien varrella osallistuneet äänestyksiin ja antaneet meille arvokasta tietoa kiinnostavimmista artikkeleista.

Ajankohtaista

mot selvitti turkisalan vääristeltyjä

lukuja

ylen dokumenttiohjelma

MOT julkaisi helmikuussa jakson, jonka mukaan turkisala on liioitellut alan verotuloja. Ala muutti verokertymien laskentatapaa vuonna 2016. Tätä ennen verotulot oli ilmoitettu ilman sosiaalivakuutusmaksuja ja arvonlisäveroa, mikä on tavallinen tapa ilmoittaa verotulot.

Vuodesta 2016 eteenpäin verokertymä on noussut huimasti. Nousu ei johdu alan varsinaisten verotulojen kasvusta vaan siitä, että verotuloiksi alettiin laskea myös sosiaalivakuutusmaksut sekä arvonlisävero. Näin verotulot nousivat yli 100 miljoonaa euroa vain niiden laskutapaa muuttamalla.

Aiemmin Animalia paljasti, että ala on liioitellut työllisyysvaikutuksiaan laskemalla työllistävyysluvut väärin.

Eläimillä on ihmisille paljon arvokkaampaa annettavaa

kuin kuolleet ruumiinsa

Monissa vanhoissa ihmiskulttuureissa uskottiin, että muilla eläimillä on paljon annettavaa ihmiselle. Joillekin Pohjois-Amerikan alkuperäiskansoille susi oli tärkeä opas. Susi kun oli asustellut jo pitkään alueella, jonne ihmiset pöllähtivät uusina tulokkaina – eivätkä he ainakaan alkuun osanneet elää kovin hyvin, kun mitä ilmeisimmin metsästivät suuret maaeläimet sukupuuttoon.

Siksi ihminen tarvitsi suden opastusta siinä, miten tulisi elää yhdessä muiden kanssa. Samankaltaisia ajatuksia suden opettajuudesta löytyi myös saamelaisten vanhoista kertomuksista.

Jossain vaiheessa monien ihmisyhteisöjen suhde eläimiin alkoi muuttua: ihmisestä tuli erityinen eläin – niin erityinen, että unohti olevansa eläin ollenkaan – jolle muilla eläimillä ei ollut enää annettavaa. Paitsi kuolleet ruumiinsa. Yksi eläinsuhteen muutoksen seurauksista onkin teollinen eläintuotanto: hirveys, johon modernit kulttuurit paaduttavat pienimmät ja viattomimmatkin jäsenensä.

Se, mitä nykyihminen ei ainakaan tarvitse eläimiltä, on heidän kuolleet ruumiinsa. Emme tarvitse niitä ravintona.

Ihmisiä on sitä paitsi nykyään niin paljon, että ainoa ravintoverkon taso, joka ihmiselle on pitkällä aikavälillä tarjolla, on kasvinsyöjä – eläineettisiin kysymyksiin edes tällä kertaa menemättä.

Voisimmeko kuitenkin tarvita eläimiltä jotain muuta? Iso osa maailman ihmisistä ei osaa elää ekologisesti kestävästi, mikä on ensisijainen asia kaiken elämän kohdalla. Sen sijaan he päätyvät tavoittelemaan toissijaisia asioita, usein vieläpä sellaisia, jotka saavat ekologiset rajat paukkumaan. Ja samalla he erehtyvät pitämään elämäntapaansa saavutuksena, vaikka kyse on epäonnistumisesta, modernin kulttuurin haaksirikosta.

Voisiko eläin opastaa ihmisille tässäkin ajassa, miten tulisi elää yhdessä muiden kanssa?

Sami Keto väitöskirjatutkija, tietokirjailija

Arkinen väkivalta maidontuotannossa

eläintuotantotilalla väkivalta on arkista: lehmän vetämistä, takaa lyömistä ja lainmukaisia käytäntöjä, joissa olisi paljon parannettavaa .

Sonja pohjonen opiskeli maatalousyrittäjäksi 2010-luvulla. Hän on työskennellyt lypsykarjatilalla oppisopimuskoulutuksessa ja työntekijänä. Nyt hän haluaa kertoa kokemuksistaan ja siitä, miten eläinten kohtelun arkinen väkivaltaisuus tarttui myös häneen. Pohjosella ei ollut paljonkaan aiempaa kokemusta eläintiloilla käymisestä.

“Minulla oli se sama virheluulo pitkään kuin muillakin, että jos eläimiä kohtelee huonosti, täytyy olla paha ja ilkeä ihmi-

nen. Se ei pidä paikkaansa. Tilalliset olivat mukavia ja työntekijänä minua kohdeltiin hyvin. Eläinten kohtelu oli kuitenkin sellaista, mitä suuri yleisö ei hyväksyisi sen nähdessään”, Pohjonen kertoo.

Tilalla oli silminnähden sairaita ja linkuttavia eläimiä, eivätkä ne saaneet hoitoa riittävän nopeasti.

“Oli myös aliravittuja laumassa sorsittuja yksilöitä, ja niitä ei huomioitu siten, miten olisi pitänyt”, Pohjonen toteaa.

Eläinsuojeluasetuksen mukaan eläimen sairastuessa tai vahingoittuessa sille

on viipymättä annettava tai hankittava asianmukaista hoitoa.

Eläimiä saa kohdella lain puitteissakin väärin

Vuonna 2021 Suomen tuotosseurantakarjoissa oli 1 936 parsinavettaa. Lehmiä niissä oli 60 040 yksilöä eli 30 prosenttia näiden karjojen lypsylehmistä. Tuotosseurannassa mitataan muun muassa maidon laatua ja tuotantomääriä, ja siihen kuuluvissa navetoissa elää noin 80 prosenttia Suomen lehmistä. Pohjonen

työskenteli parsinavetassa, jossa oli lypsyasema.

“Päivittäin oli hetkiä, kun eläimiä ajettiin asemalle ja joku lehmä pysähtyi poikittain. Taaempi lehmä joutui ottamaan iskut vastaan, vaikka edellä oleva ei olisi liikkunut. Hävettää kertoa, että näin toimitaan ja että siihen tottui nopeasti itsekin”, Pohjonen kuvaa.

Hän korostaa sitä, että käyttäytyminen opitaan ja se siirtyy tiloilla vanhemmilta lapsille, mahdollisille tilan jatkajille ja työntekijöille.

Yksi pahimmista hetkistä hänelle oli uuden hiehon opetus lypsypaikalle, jolloin yksi ihminen veti päästä ja pari ihmistä oli takana lyömässä eläintä. Sekin oli ikävää, kun nuoria eläimiä siirrettiin navetasta pihattoon tai traileriin. Naudat pelkäsivät, ja niitä ohjattiin takaa kolalla. Ongelma ei Pohjosen mukaan tällä tavoin ratkea vaan pahenee, kun yksi eläin vauhkoontuu ja tartuttaa hädän muihinkin.

Maidontuotannon ylläpitäminen edellyttää, että lehmä poikii vasikan vuosittain. Vasikan ja emän pitäminen

yhdessä muutamia päiviä poikimisen jälkeen on eläinsuojeluasetuksen suositus, joka useimmiten jää toteutumatta. Yleisintä on erottaa vasikka emostaan alle vuorokauden ikäisenä. Luontaisesti emo vierottaisi vasikan noin 6–10 kuukauden iässä.

“Emo huutaa vasikkansa perään viikonkin. Se on ikävää katsottavaa. Tämä on laissa sallittua ja ne karsinat, joihin vasikat viedään, on hirvittävän pienet”, Pohjonen kertoo. Eläinsuojelusäädösten mukaan yli kahdeksan viikon ikäistä vasikkaa on kasvatettava ryhmäkarsinassa, mutta ryhmäkarsinassakaan tilaa ei ole paljon.

Kaikkien maidontuotantoa varten kytkettyinä pidettävien lehmien ja hiehojen on päästävä laitumelle tai jaloittelutilaan vähintään 60 päivänä. Pohjonen sanoo, että lehmät eivät hänen työaikanaan päässeet laiduntamaan niin pitkään.

“Sanotaan, että Suomessa ei ole tehotuotantoa, vaikka on. Kaikessa toiminnassa mietitään sitä, paljonko lehmä tuottaa ja jos se on huonosta suvusta, se lähtee heti kasvatukseen, lihalehmäksi. Kaikessa tähdätään parhaaseen mahdolliseen tuottoon”, Pohjonen sanoo.

Eläinsuojeluvalvonnan puute näkyy lypsytiloilla

Tilalla kävi palotarkastaja ja muita tarkastajia, mutta ei koskaan eläinsuojelutarkastajaa. Asioita on vaikea tuoda julkisuuteen.

“Siitä tuomitaan herkästi, varsinkin jos pysyy alalla. Se on pelottava normi. Työsopimuksessa luki, että ei saa puhua, ei saa kuvata, ja itsekin vähättelin ensin ongelmia. Ei alalla haluta myöntää niitä”, Pohjonen sanoo.

Sonja Pohjonen rohkaistui viimein puhumaan asiasta julkisesti. Hän oli huolestuneena seurannut uuden eläinten hyvinvointilain uudistuksen loppumetrien käänteitä ja perustusvaliokunnan edellyttämää eläinsuojelun heikentämistä kotirauhan vuoksi. Eläinsuojeluvalvonnan heikentämisen sijaan resursseja valvontaan tarvittaisiin enemmän.

Hän haluaa osaltaan selittää, miten vaikeaa puuttuminen on.

“Tunsin olevani tärkeä siellä. Työ oli osin mielekästä, pääsi haastamaan itseään ja näki työnjäljen, ja sitä kehuttiin paljon. Tilallisista tuli myös hyviä tuttuja."

Fur Free Europe on menestynein EU-aloite

fur free europe -aloite keräsi ennätykselliset yli 1,7 miljoonaa allekirjoitusta. eläinjärjestöt uskovat, että turkistarhauskiellon aika euroopan unionissa on nyt.

teksti tiina ollila • kuva tiina vuolle

Fur free europe -kansalaisaloitteen tavoitteena oli kerätä yli miljoona nimeä turkistarhauksen kieltämiseksi EU:ssa. Nimienkeruu kansalaisaloitteeseen aloitettiin toukokuussa 2022.

Tavoite saavutettiin ennakoitua aiemmin ja päätös nimienkeruun sulkemisesta tehtiin vajaan 10 kuukauden kampanjoinnin jälkeen helmikuussa 2023. Samalla varmistettiin aloitteen pääseminen mukaan EU:n eläinsuojelulainsäädännön uudistusprosessiin.

Loppukirissä allekirjoitusten määrä nousi yli 1,7 miljoonaan ja Suomessa yli 90 000:een. Kaikkiaan 21 jäsenmaata saavutti allekirjoitusten vähimmäismäärän. Fur Free Europe onkin allekirjoitusten määrän perusteella kaikkien aikojen menestynein eurooppalainen kansalaisaloite. Allekirjoitukset toimitettiin jäsenvaltioille vahvistettavaksi 13.3.2023. Tämä tarkoittaa, että odotamme lopullista vahvistettua lukua kesäkuussa.

Exit-strategia käännettiin myös englanniksi

Animalian vuoden 2022 toiminnan keskiössä oli Turkistarhaton Suomi -kampanja sekä nimienkeruu aloitteeseen. Teimme paljon turkisaiheista viestintää, järjestimme tapahtumia ja teimme vaikuttajayhteistyötä. Emme antaneet päättäjien unohtaa aihetta, vaan lähetimme heille säännöllisesti tietoa turkistarhauksesta ja aloitteesta.

Kampanjoinnin ja uutisoinnin ohella valmistelimme turkisaiheista raporttia.

Professori Eija Vinnarin tekemä Selvitys turkistarhauksen nykytilasta ja tulevaisuuden vaihtoehdoista julkaistiin syyskuussa. Paperiset versiot toimitettiin kansanedus-

tajille ja eduskunnan kirjastoon.

Selvitys on herättänyt kiinnostusta myös Euroopan unionissa. Eläinten hyvinvointia ja suojelua käsittelevä meppien ryhmä järjesti lokakuussa Strasbourgissa tilaisuuden kansalaisaloitteesta. Animalian teettämä raportti mainittiin, kun Eurogroup for Animalsin toiminnanjohtaja Reineke Hameleers esitteli keinoja siirtyä turkistarhattomaan Euroopan unioniin. Toteutimme selvityksestä myös englanninkielisen käännöksen.

Aloitetta tuotiin esille myös taiteen kautta. Taiteilijat Nora Helsinki ja Kalle Koo toteuttivat heinäkuussa Animalialle upean katutaideteoksen tukeakseen Fur Free Europe -kansalaisaloitekampanjaa. Eläintenpäivänä kaikki Animalian alueosastot järjestivät kynttilämielenilmauksia turkiseläinten muistolle.

turkistarhaus nousi Twitterin suosituimpien aiheiden joukkoon.

Marraskuussa Animalia ja Oikeutta eläimille julkaisivat mielipidekyselyn turkistarhauksesta. Pääsimme uutisoimaan, että 80 % suomalaisista vastustaa nykymuotoista turkistarhausta.

Tekemämme työ turkistarhauksen talousvaikutuksista sai alkuvuodesta 2023 huomiota, kun Ylen MOT julkaisi dokumentin Turkisalan satumaiset luvut. Ohjelma pohjautui pitkälti selvitykseemme turkisalan saamista koronatuista sekä vääristellyistä työllisyystiedoista. Dokumentissa käytiin läpi turkisalan taloudellista tilannetta ja tarkasteltiin alan käyttämiä paisuteltuja lukuja.

Mitä seuraavaksi?

Allekirjoitusten vahvistamisen jälkeen Fur Free Europe -aloite etenee komission käsittelyyn. Komission edustajat kuulevat aloitteen järjestäjiä ja Euroopan parlamentissa järjestetään julkinen tilaisuus, jossa aloite esitellään. Tällöin parlamentti voi keskustella aloitteesta täysistunnossa ja antaa siitä päätöslauselman.

Ministeri Kurvisen twiitit vauhdittivat nimienkeruuta

Maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvisen (kesk.) vierailu syksyllä Saga Fursin turkishuutokaupassa vauhditti merkittävästi aloitteen nimienkeruuta. Muun muassa tohtori Jenni Haukio jakoi Twitterissä runoilija Eeva Kilven runon turkiseläinten kärsimyksestä ja sen yhteydessä linkin aloitteeseen. Samaan aikaan

Puolen vuoden kuluessa kuulemisesta komissio antaa vastauksen, jossa selostetaan, tehdäänkö aloitteen perusteella säädösehdotus. Jos komissio katsoo aiheelliseksi, alkaa se valmistella lakiesitystä ja aloite jatkaa normaaliin lainsäädäntöprosessiin. Komissiosta ehdotus siirtyy Euroopan parlamenttiin ja EU:n neuvostoon.

Aloite oli valtava voimanponnistus eurooppalaisille eläinjärjestöille. Samalla se todisti, että kansalaiset haluavat lopun turkistarhaukselle. Eläinjärjestöt uskovat, että aika on kypsä turkistarhauksen kieltämiselle koko EU:ssa.

"Aika on kypsä turkistarhauksen kieltämiselle koko EU:ssa."

Kun eläinten kohtelu ahdistaa, voi surusta löytää myös voimaa

eläineettiset tunteet nousevat ajassamme näkyviksi. niiden laajaan hyväksyntään on silti vielä pitkä matka.

Tunteet ovat olennainen osa meitä, mutta niihin on pitkään suhtauduttu väheksyvästi yhteiskunnallisissa yhteyksissä. Asiat ovat kuitenkin hitaasti muuttumassa. Elämme ympäristöahdistuksen aikakautta.

Myös muihin eläimiin kuin ihmiseen liittyvät tunteet etsivät myös itselleen ilmaisukanavaa. Tutkijatohtori Panu Pihkala Helsingin yliopistosta kertoo, että eläinsuru tai -ahdistus eivät ole vielä vakiintuneita termejä.

Esimerkiksi kissaviha tai rakkaus omaa kumppanieläintä kohtaan voi olla eläintunne. Kun eläinten kohtelu ahdistaa, tunteeseen liittyy moraalinen ulottuvuus. Silloin voidaan puhua eläineettisestä surusta. Pihkala korjaa vanhakantaisen käsityksen, että suru olisi vain passiivinen ja passivoiva tunne, vastakohtana vaikkapa suuttumukselle.

”Riippuu siitäkin, puhutaanko voimakkaasta kehollisesta emootiosta, jolla voi olla selkeämpi yhteys passiivisuuteen, vai laajemmin, jolloin surussa on eri vaiheita. Esimerkiksi Black Lives Matter -liikkeessä sekä surraan että ollaan moraalisesti raivoissaan. Se johtaa laajaan yhteiskunnalliseen aktiivisuuteen”, hän selittää.

Pihkala on tunnettu monitieteisestä ympäristötunteiden tutkimuksestaan. Eläineettiset tunteet kuuluvat siihen sivujuonteena. Kesällä hän aloittaa oman osuutensa filosofi Elisa Aaltolan johtamassa monitieteisessä ja -taiteisessa Elonkirjon äänettömät -hankkeessa. Hanke tutkii, kuinka kieli vaikuttaa ei-inhimillisiä eläimiä koskeviin tunteisiin ja ajatuksiin.

Suru voi muuttaa maailmaa, mutta myös ympäristö muovaa surua

Eettiset epäkohdat voivat aiheuttaa erityyppisiä ahdistuksia tai suruja.

”Käytännöllinen ahdistus voi syntyä, kun ihminen kohtaa ongelmalliseksi koetun tilanteen, jossa on epävarmuutta mukana. Se ohjaa etsimään lisää tietoa ja pohtimaan, pitäisikö tehdä muutakin”, Pihkala kertoo.

Joskus tilanne voi myös tuntua liian ahdistavalta kestää. Silloin sitä saattaa yrittää paeta. Pihkala nostaa esimerkiksi luontokatoon ja ilmastonmuutokseen liittyvän dissosiaation, psykologisen torjunnan. Mikään määrä tietoa ei tunnu vaikuttavan siihen, että ihmiskunta tekisi parempia ratkaisuja.

Se, pystyykö surun kanavoimaan toiminnaksi, riippuu henkilökohtaisesta tilanteesta ja temperamentista eli siitä, paljonko yksilöllä on toimijuutta. Siihen vaikuttavat sekä läheisten että vallanpitäjien asenteet: Onko surun ilmaisu sosiaalisesti hyväksyttyä?

”Yleisen etiikan kannalta yksilöllä pitää olla oikeus surra itselle merkityksellisiä toisia. Se kuuluu demokraattisen yhteiskunnan pelisääntöihin. Mutta on myös vaikeita rajanvetoja. Jos esimerkiksi Black Lives Matter -liikkeen puitteissa syntyy mellakka, hyväksytäänkö se surun muodoksi?” Pihkala pohtii.

Kuka saa surra ja ketä?

Pihkala kertoo, että pelkästään suomalaisenkin yhteiskunnan sisältä löytyy surun suhteen hyvin erilaisia tilanteita ja normeja. Kumppanieläimen menettäneelle saatetaan edelleen tokaista: ”Mitä sinä sitä koiraa suret, aina voit ottaa uuden.”

Lemmikkien suremisen väheksymisestä kuitenkin keskustellaan jo esimerkiksi surukirjallisuudessa, muun muassa ”äänioikeudettoman surun” käsitteen avulla. Sen sijaan on eläinlajeja ja -tyyppejä, joiden julkinen sureminen on hyvinkin vastakulttuurillista.

”Esimerkiksi hyönteisten suremista pidetään outona. Mutta jos se nivoutuu ekosysteemien muutoksen suremiseen, eli jos surraan vaikkapa pölyttäjäkatoa, se voi olla ok.”

Pihkala sanoo eläinten arvoluokittelua niin jakomieliseksi, ettei sitä kevyellä käyttäytymisteorialla selitetä. Psykologian opiskelu on hänen omalla kohdallaan vähentänyt mielipuolisuuden tunnetta antamalla ymmärrystä valtarakenteiden dynamiikasta. Nopeita muutoksia ei tule, mutta 40 viime vuoden aikana ristiriitaista hierarkiaa kyseenalaistavien ihmisten määrä on kuitenkin kasvanut.

”Suru liittyy empatiaan ja välittämiseen. Se on ihmisyyden peruspotentiaali, johon vaikuttavat sosiaaliset asiat ja elämänpolut. Yhteiskuntaolojen riittävä demokratisoituminen merkitsee: se, ettei tukahduteta kaikkea vastakulttuuria ja sosiaalista liikehdintää”, Pihkala analysoi.

Myös tunteiden ymmärrys ja lasten tunnekasvatus ovat lisääntyneet. Ihmisten luontaista empatiaa ei sammuteta niin laajasti kuin aikaisemmin.

”Mutta kun eläineettisiä tunteita kokeva kulkee kaupan leikkelehyllyn ohi, kyllä siinä vaaditaan aika kovaa tunnesäätelyä.”

Tunteiden ilmaiseminen voi olla riskialtista, sillä niitä käytetään myös lyömäaseena. Sukupuoliroolit liittyvät vahvasti asiaan. Pihkala kuvailee, kuinka perinteisen jaottelun mukaan järkiperäinen ”maskuliininen” reagointi on hyvää, tunnepohjainen ”feminiininen” taas heikkoa.

"Suru liittyy empatiaan ja välittämiseen. Se on ihmisyyden peruspotentiaali, johon vaikuttavat sosiaaliset asiat ja elämänpolut."

”Suomalaisten ympäristömyönteisten poliitikkojen on vaikea puhua ympäristösurusta. Vastustajat tulkitsevat haavoittuvuuden ja tunteiden näyttämisen heikkoudeksi.”

Turvaudu rituaaleihin ja taiteeseen

Eläineettisen surun ilmaisulle voi etsiä myös kanavia. Pihkala mainitsee muun muassa Helsingissä eläinten hautausmaalla sijaitsevan Eläinkokeiden uhrien muistomerkin. Julkinen paikka mahdollistaa rituaalien harjoittamisen. Kynttilän sytyttäminen on ikiaikaisia suremisen ja muistamisen muotoja.

Taide kuuluu niihin myös. Kun pidetään taidenäyttely, jossa tuotantoeläinten kohtalot nostetaan esiin, suremista saattaa tapahtua, vaikkei se olisi näyttelyn pääasiallinen tarkoitus. Näyttely voi saada aikaan epävarmuuden tunnetta, moraalista närkästystä, suuttumusta, myötähäpeää tai lajihäpeää.

Jos taiteessa kuvataan vaikkapa turvakoteihin pelastettujen eläinten selviytymistarinoita, saattaa syntyä myös helpotuksen ja kiitollisuuden sävyjä. Ihmistenkin hautajaisissa on usein mukana kiitollisuutta siitä mikä on ollut, jos elämän kulku ja pituus on suunnilleen vastannut hyvänä ja normaalina pidettyä.

”Mitä enemmän eläin- ja ympäristönsuojelullisesti mennään kohti marginaalia, sitä enemmän on surtavaa”, Pihkala toteaa.

Silloin, kun ahdistavia asioita on herkistynyt näkemään kaikkialla ympärillään, täytyy löytää myös enemmän keinoja surun käsittelyyn.

Tutkimukset osoittavat, ettei surua pitäisi yrittää tukahduttaa. Pihkala kuitenkin sanoo, että henkilökohtaisen jaksamisen kannalta surun kätkeminen voi olla

tarpeellista silloin, kun ihmisen ympäristö ei ymmärrä tai hyväksy sitä. Samalla tavalla ajattelevien yhteisöissä ja järjestöissä tunteminen on turvallisempaa.

Surutaidot ja surun käytänteet – julkiset muistelupaikat, kynttilät, luontoympäristöihin meneminen – voivat auttaa tunteiden käsittelyssä. Tärkeää toiminnankin kannalta on, että yhteys tunteisiin säilyy. Jos esimerkiksi voimakas itkuisuus jatkuu pitkään, Pihkala suosittelee hakemaan suruun apua.

”Mutta mielestäni on tärkeää, että akuuttia surua ei heti patologisoida ja medikalisoida”, hän painottaa.

Surun ajatteleminen eri vaiheina saattaa auttaa. Voisi olla hyvä, että jokaista tiettyä eläintä tai eläinlajia kohtaan tunnetun surun käsittelyyn olisi oma prosessinsa.

”Kun kyseessä on pitkäaikainen eettinen ongelma, se vaatii ihmiseltä enemmän. Täytyy miettiä mikä elämäntapa mahdollistaa sen, ettei asioita suljeta liikaa pois, mutta voidaan silti jatkaa elämää.”

"Täytyy miettiä mikä elämäntapa mahdollistaa sen, ettei asioita suljeta liikaa pois, mutta voidaan silti jatkaa elämää.”

EU:ssa käytetään vuosittain lähes 8 miljoonaa koe-eläintä

koe-eläinten käyttö on laskenut eu:ssa 7,5 prosentilla. vertailua kuitenkin vaikeuttaa pandemia-aika, joka keskeytti monia tieteellisiä tutkimuksia.

Euroopan komissio on julkaissut raportin vuoden 2020 koe-eläinten käytöstä 27:ssä EU:n jäsenvaltiossa sekä Norjassa. Tämä on ensimmäinen raportti, jossa ei ole mukana Ison-Britannian eläinkoetoimintaa.

Vuonna 2020 käytettiin 7 938 064 eläintä tieteelliseen tutkimukseen ja koulutukseen EU-maissa ja Norjassa. Tämä tarkoittaa 7,5 prosentin laskua vuoteen 2019 verrattuna, mutta COVID-19-pandemiaan liittyvät muutokset vaikeuttavat vertailua.

Toisaalta koronapandemia vähensi koe-eläinten käyttöä, sillä useita tutkimuksia peruttiin tai siirrettiin eteenpäin pandemian vuoksi. Toisaalta taas itse koronaviruksen ja siihen tehoavien rokotteiden tutkimus toi uusia eläinkokeita.

Lähes puolet koe-eläimistä on hiiriä

Lähes puolet käytetyistä koe-eläimistä EU-maissa ja Norjassa on hiiriä (49 %). Toiseksi eniten käytetään kaloja (27,5 %). Kolmantena tulevat rotat, joiden osuus on noin kahdeksan prosenttia koe-eläimistä.

Tieteellisiin tutkimuksiin käytetyistä eläimistä noin 41 prosenttia käytettiin perustutkimukseen ja 31 prosenttia soveltavaan tutkimukseen luettavissa kokeissa. Noin 10 prosenttia eläinkokeista aiheutti vakavaa kärsimystä eläimille, kun taas 49 prosenttia katsottiin lievää kärsimystä aiheuttaviksi.

EU:n koe-eläinlaitoksissa käytetään edelleen kädellisiä erityisesti ihmisille tarkoitettujen lääkkeiden lakisääteiseen tutkimukseen (59 %), veripohjaisten valmisteiden valmistukseen (13 %) sekä ihmisten tartuntatautien tutkimiseen (11 %). 81 prosenttia tieteellisiin tarkoituksiin käytetyistä kädellisistä syntyi Aasiassa ja Afrikassa, mistä ne kuljetettiin tutkimuskäyttöön EU:n koeeläinlaitoksiin. Kaikkiaan kädellisten osuus oli noin 0,1 prosenttia kaikista koe-eläimistä.

EU on sitoutunut koe-eläinten määrän vähentämiseen ja lopulta eläinkokeiden lopettamiseen. Eläinjärjestöt ovat huolissaan siitä, että tavoitteen saavuttamiseksi ei ole tehty riittäviä toimenpiteitä eikä luotu sitovaa aikataulua.

Turkisalalta evättiin investointituet

maa- ja metsätalousministeriö yritti hallituskauden viime metreillä varmistaa turkisalan investointituet. animalian aktiivisen työn tuloksena turkistarhat poistettiin kokonaan investointitukien piiristä.

Alkuvuodesta maa- ja metsätalousministeriö sekä valtioneuvosto valmistelivat kiireellä kahta asetusta, jotka varmistivat eläintuotannolle suunnatut investointituet ja niiden tason. Lausunnolla oli muun muassa asetus, jolla turkistarha olisi voinut saada investointitukea jopa 2 800 euroa siitokseen pidettävää naaraskettua ja 720 euroa naarasminkkiä kohden.

Animalia jätti ainoana eläinjärjestönä lausunnot molemmista asetuksista. Lausunnoissa vaadimme, että turkistarhat tulee sulkea investointitukien ulkopuolelle.

Animalia vaati tukien

lopettamista

Animalian lausunnoissa perusteltiin turkisalan sulkemista investointitukien ulkopuolelle lukuisilla syillä. Turkisalan lasku-

suhdanne on ollut voimakas jo vuosia ja sen talousvaikutukset pieniä. Suomessa toimii enää hieman yli 500 turkistarhaa. Välilliset työllisyysvaikutukset mukaan lukien ala työllistää Suomessa alle 2 000 henkilöä. Yli puolessa yrityksistä henkilötyövuodet jäävät alle yhden eli tarhaustoiminta on osa-aikaista. Kaksi kolmasosaa yrityksistä kuuluu pienimpään liikevaihtoluokkaan, joka on suuruudeltaan 0–99 999 euroa vuodessa. Iso osa vielä sinnittelevistä tarhoista keikkuu konkurssin partaalla.

Turkistalous on kuoleva ala, jonka investointien tukeminen ei ole taloudellisesti, tuottajien näkökulmasta eikä eläinten hyvinvoinnin kannalta perusteltua. Jos turkisalaa vielä tuetaan, tulee tuet suunnata ainoastaan tarhaajien uudelleenkouluttamiseen ja tarhaamisesta

Olimme myös yhteydessä asiasta neuvotteleviin poliittisiin päättäjiin ja kerroimme heille vaatimuksemme. Lopulta hallituspuolueista ainoastaan keskusta ja RKP jäivät puolustamaan turkisalalle suunnattuja investointitukia, ja ala poistettiin asetuksista.

Animalian työn ansiosta investointitukiasia sai tarvitsemansa huomion ja lopputuloksena turkistarhat suljettiin investointitukien ulkopuolelle. Tämä oli iso voitto eläimille ja yksi askel kohti alan lakkauttamista Suomessa.

Eläinten oikeudet eivät saa unohtua yhteiskunnallisesta päätöksenteosta

animalian hallituksen jäsenet haluavat toimia eläimille paremman tulevaisuuden eteen. tutustu timanttiseen tiimiimme!

Animalian uusi hallitus valittiin vuosikokouksessa 30. maaliskuuta. Hallitus muodostuu vapaaehtoisista ja sen valitsevat Animalian jäsenet. Hallituksen vastuulla on ohjata ja valvoa Animalian toimintaa, jota henkilöstö toteuttaa. Hallitukseen kuuluu tällä hetkellä 11 jäsentä.

Hallituksen jäsenet kertovat, minkä hyväksi he aikovat erityisesti toimia seuraavan vuoden aikana.

“on erittäin tärkeää, että eläinoikeudet otetaan mukaan ilmasto- ja ympäristökeskusteluun ja huomioidaan niihin liittyvissä päätöksissä. Toinen tärkeä tavoite on turkistarhauskiellon aikaansaaminen Suomessa. Eläinoikeudet tulee saada yhtä vahvasti näkyville ja käytännön tekoihin kuin ihmisoikeudet, jotta eläinten asema paranisi.” Hannele Ahponen

“koen animalian tavoitteet tärkeiksi koko yhteiskunnan kannalta. Pyrin olemaan mukana kaikessa, missä koen olevani avuksi, jotta pääsemme askel askeleelta lähemmäksi päämääräämme. Yhdeksi elämäntehtävistäni koen oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon edistämisen. Eläinten puolesta aion kantaa korteni kekoon Animalian hallitustyöskentelyn kautta ja auttaa antamalla kaiken tietotaitoni.” Jussi Aimola

“haluan olla voimakkaammin nostamassa esiin eläintuotannon roolia luonnon monimuotoisuuskadon ja ilmastokriisin takana. Suomalainen lainsäädäntö ei nykyisellään turvaa eläinten hyvinvointia ja työtä eläinoikeusajattelun edistämiseksi tarvitaan enemmän kuin koskaan. On etuoikeus olla mukana tässä työssä Animalian hallituksen jäsenenä.” Jaana Eskola

teksti senni puustinen • kuvat ani M alian arkisto

“hallitustyöni ensisijaisena tavoitteena on ehdottomasti turkistarhauksen kieltämisen edistäminen. Euroopan maa yksi toisensa jälkeen kieltää ja rajoittaa turkistarhausta, Suomi ei voi ikuisesti hiihtää perässä tässä asiassa.” Sanna Helin-Ala-Nissilä

“eläinten puolesta puhuvia ja toimivia ihmisiä tarvitaan. Eläinten ääni ei vieläkään kuulu yhteiskunnassa riittävän voimakkaasti. Animalia tuo esiin eläinyksilöiden näkökulman. Haluan olla mukana vaikuttamassa siihen, että Suomi lopultakin laatii selkeän suunnitelman eläinkokeista luopumiseksi. Löperöt lupaukset eivät riitä, vaan tarvitaan selkeitä määräaikoja ja sitovia välitavoitteita.” Erja Laakkonen, puheenjohtaja

“aion toimia sen hyväksi, että Animalia näkyisi yhä enemmän ja vahvemmin sosiaalisessa ja valtamediassa. Eläinoikeuksien tulee nousta myös yhteiskuntapoliittiseen keskusteluun.”

Heli Mäenpää

“haluan vaikuttaa kestävämmän ruokajärjestelmän murrokseen. Eläinten oikeuksien näkökulmasta ruoantuotanto on suurin eläimiin kohdistuva systeemisen väkivallan muoto. Toisaalta ekokriisin aikakaudella myös ruoantuotannon tulee olla kestävää eli perustua kasviperäisiin elintarvikkeisiin. Haluan olla luomassa Suomea, jossa eläinten oikeudet tunnistetaan ja vahingollinen toiminta kielletään.” Jere Ollila

“olemme lähempänä turkistarhauksen loppumista kuin ehkä osaamme ajatellakaan. Animalia on tehnyt sinnikästä työtä turkistarhauksen kieltämiseksi vuosikaudet, ja nyt on aika loppurutistukseen. Suomella on kaikki mahdollisuudet olla eläinten hyvinvoinnin mallimaa, uusi laki eläintenhyvinvoinnista jäi kuitenkin monin paikoin riittämättömäksi. Eläinten oikeudet tulee huomioida kaikessa päätöksenteossa ja tämän tavoitteen eteen työ jatkuu. Ninni Pehkonen

“haluan olla lisäämässä ihmisten ja päättäjien tietoisuutta eläinten aseman ja hyvinvoinnin suhteen ja nostaa esille tähän liittyviä eettisiä kysymyksiä ja myös globaaleja ihmisten, eläinten ja ympäristön terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä teemoja. Ihminen on yksi laji muiden joukossa ja tämä on se viesti, joka ihmisten tulisi kuulla ja ymmärtää.” Ulriika Sundell

“haluan olla mukana valtavirtaistamassa eläinten oikeuksiin liittyviä kysymyksiä yhteiskunnassamme sekä edistää seuraavia tavoitteita, kun turkistarhaus on saatu kiellettyä Suomessa ja koko EU:n alueella.” Sami Säynevirta, varapuheenjohtaja

“aion tehdä töitä muun muassa sen eteen, että Animalia tarjoaa kaikille toimijoilleen yhä turvallisemman ja tasa-arvoisemman yhteisön, jonka toiminta on helposti lähestyttävää nykyistäkin suuremmalle joukolle eläinten puolustajia. Eläimet tulisi ottaa huomioon itseisarvoisina yksilöinä taloudellisen hyödyn sijaan. Eläinoikeusajattelua tulee avata laajemmin yhteiskunnassa ja nostaa eläinten oikeudet sellaiseen asemaan, ettei niitä voida enää ohittaa julkisessa keskustelussa ja päätöksenteossa.”

Jaana Vanhala

Saatavilla kirjakaupoista, marketeista, äänikirjapalveluista ja osoitteesta:

INTOKUSTANNUS.FI

Aina ei pääse maailmalle, mutta maailma voi aina tulla luoksesi.

Maailmanparantajan muistelmat on kirjailija Risto Isomäen merkittävä katsaus suomalaisen aktivismin historiaan. Isomäki on toiminut lähes läpi elämänsä aktivismin ytimessä. Maailmanparantajan muistelmissa hän kertoo jännityskirjailijan otteella kahden värikkään vuosikymmenen parhaat, jo osittain unohdetut tarinat.

Risto Isomäki MAAILMANPARANTAJAN MUISTELMAT @intokustannus

Lue verkossa: maailmankuvalehti.fi

Tilaa lehti: maailmankuvalehti.fi/tilaa-maailmankuvalehti

Ville-Juhani Sutinen Hajonneen maailman käyttöohje

Katariina Laine Ei kenenkään koirat Joel Rosenberg Syötävä metsäpuutarha

tuhdisti tietoa rescuekoirista

Katariina Laine: Ei kenenkään koirat. Into Kustannus, 2023. 318 s.

rescuekoiria eli ulkomaisia löytökoiria on tuotu Suomeen järjestäytyneesti jo 20 vuoden ajan. Katariina Laine paketoi kirjassaan ”Ei kenenkään koirat” valtavan määrän aiheeseen liittyvää tietoa yhteen. Kirjassa käsitellään muun muassa koirien tuontiin liittyviä ennakkoluuloja, byrokratiaa, auttamistyötä kohdemaissa sekä myös kerrotaan adoptioon päässeiden koirien tarinoita.

Kirja on tuhtia luettavaa, ja se antaa varsin yksityiskohtaisen kuvan rescuekoiratoiminnasta ja sen haasteista. Kirjassa käsitellään myös rescuekoiratoiminnan ensiaskelia Suomessa, mutta siinä harmillisesti jätetään aivan alkuvuosien auttamistyö käsittelemättä. Animalian koiraryhmä aloitti Tallinnan löytökoiratarhan eli varjupaikin avustamisen jo 2000-luvun taitteessa, ennen varsinaisia rescuekoirayhdistyksiä. Muutoin kirja on hyvin kattava katsaus rescuekoiratoiminnan taustoihin ja nykytilanteeseen.

L aura uoti L a

eläinaktivistin yksinäisyys

Laura Gustafsson: Mikään ei todella katoa. Like Kustannus, 2023. 267 s.

laura gustafssonin pysäyttävä teos Mikään ei todella katoa on suomalaista eläinaktivismia käsittelevä romaani. Kirjassa vuosikausia tuotantoeläintiloja salakuvannut päähenkilö alkaa pohtia kaiken tekemänsä työn merkitystä: onko todellista muutosta eläinsuhteessamme mahdollista saavuttaa?

antiikin eläinetiikkaa

Porfyrios: Sielullisten vahingoittamista vastaan. Suom. Liisa Kaski. Tutkijaliitto, 2022. 270 s.

sielullisten vahingoittamista vastaan on 200-luvun lopulta säilynyt ja laajin antiikin ajan eläinetiikkaa käsittelevä teksti. Se on ensimmäinen suomennosjulkaisu filosofin tuotannosta. Teos muodostuu johdannosta, neliosaisesta kirjasta sekä Tua Korhosen ja Miira Tuomisen jälkisanoista.

“Vahingon tuottaminen tiettyyn rajaan asti on varmasti sallittua ja luvallista välttämättömyyksien vuoksi – sikäli kuin on vahingoittamista ottaa kasveilta jotakin, vaikka ne pysyvätkin elossa – mutta toisten tuhoaminen ja tappaminen voiton ja nautinnon takia on silkkaa raakalaismaisuutta ja vääryyttä.”

Kasken suomennos alaviitteineen on hengästyttävää luettavaa – myös siksi, että tutut argumentit ja ajatuksenkulut putkahtelevat toinen toisensa jälkeen nykylukijan silmiin satojen ja satojen vuosien takaa.

tiina o LL i L a

Kirjassa kuvaillaan välillä satuttavan yksityiskohtaisesti eläinten kärsimyksiä. Se ei kuitenkaan ole kirjan keskeisin anti, vaan sen läpikäyminen, miten yksin eläinten puolustajat kokevat välillä olevansa. Miksi muut ihmiset eivät koe eläinten kärsimystä samalla tavalla kuin me koemme?

Kirjassa käsitellään myös ihmisten välillä kovin eriskummallista suhdetta koiriin. Toisaalta rakastamme koiria kenties eläimistä eniten, toisaalta odotuksemme niiden suhteen ovat usein varsin kohtuuttomia. Siinä missä suhde tuotantoeläimiin on lähes yksiselitteisen alisteinen, on se koirien kohdalla paljon ristiriitaisempi.

Gustafssonin kieli on erittäin kaunista ja koskettavaa. Hän kuvaa niin tarkasti eläinaktivistin tuntoja, että siihen kaikkeen on hyvin helppo samaistua. Kirjassa vieraillaan tuotantotilojen lisäksi eläinten turvakodissa, josta voin itse tunnistaa useammankin tutunoloisen eläinystävän, jotka lienevät esikuvia kirjan muunlajisille eläimille. Ehkä eläinyksilöiden kohtalot turvakotien kertomina auttavat muitakin ihmisiä näkemään eläimissä sen saman, minkä me jo näemme?

Tuo eläinten ääni kuuluviin somessa!

sosiaalinen media tarjoaa monipuolisia mahdollisuuksia saada eläinten ääni kuuluviin. jokaisen panoksella on merkitystä, jotta animalian viestit saadaan leviämään.

Sosiaalisen median kanavat, kuten Facebook, Instagram, Twitter ja YouTube, ovat nousseet keskeisiksi tiedonhaun, vuorovaikutuksen ja näkymisen alustoiksi. Vaalien jälkeen on pohdittu niiden yhä laajenevaa merkitystä myös poliittisessa vaikuttamisessa.

Animalian materiaaleissa, kuten lehdessä ja verkkosivuilla, on faktoihin perustuvaa ja viestinnällisesti hiottua materiaalia, jota voit hyödyntää omassa sosiaalisessa mediassasi. Levitä tietoa ja luo keskustelua. Sivuilla voi käyttää hakua ja Animalian työntekijöiltä voit kysyä vinkkejä vanhoista jutuista tai tarvittavan tiedon löytämisestä.

Kun osallistut somessa keskusteluihin, kannattaa vastata faktalla ja tarjota lisätietoa. Lisätietoa voit tarjota linkeillä, jotka johtavat lähteisiin tai artikkeleihin Animalian tai Animalia-median sivuilla tai tarpeen vaatiessa ulkopuolisella sivulla (kuten tutkimuksiin, raportteihin ja muihin virallisiin dokumentteihin).

Pelkät tunnereaktiot eivät riitä

Kommentoi pääasiassa neutraalisti tai positiivisesti, vaikka turhautuminen eläinasioiden kurjaan tilaan tai ihmisten välinpitämättömyys ärsyttäisikin. Positiivisiin kommentteihin kannattaa myös vastata ja tarjota kannustusta, linkittää lisätietoja, kertoa miten Animalia toimii tai miten Animaliaa voi tukea.

“Olen huomannut, että kommentit nostavat selvästi julkaisujen näkyvyyttä. Yritän aina kommentoida jotain Animalian julkaisuihin. Rohkaisenkin omia aktiivejamme kommentoimaan. Tykkäyksiä

ja kommentteja kaivataan silloin, kun julkaistaan jokin tapahtuma, ei vain silloin, kun kerrotaan, että tällainen tapahtuma meillä oli”, Kouvolan aktiivi Pauliina Klemola vinkkaa.

Yleisesti on hyvä miettiä, oli somessa sitten Animalian edustajana, yksityishenkilönä tai alueosaston aktiivina, että millaisella fiiliksellä siellä ollaan? Minkälaista tunnetta haetaan, “vihanaamaa” vai sydäntä? Osallistutaanko kauhistelu- ja päivittelykulttuuriin vai rakennetaanko asiantuntevuutta ja keskustelutaitoja?

Somessa voi helposti ajautua tunnekaruselliin, vaikka hyvänä ohjenuorana voisi pitää, että älä haali pelkästään tunnere-

aktioita. Negatiivinen kierre voi johtaa siihen, että ihmiset eivät halua osallistua eläinliikkeen toimintaan.

Somessa voi saada paljon näkyvyyttä tärkeille asioille, mutta siihen tarvitaan aikaa. Haasteena usein onkin viesti saaminen näkyviin myös uusille yleisöille. Edes isot tykkäysmäärät tai näyttökerrat eivät välttämättä tarkoita yhtään mitään tavoitteiden saavuttamisen näkökulmasta, ja tätä harhaa voi pitää yhtenä somen merkittävänä vaaranpaikkana. Eläinpoliittisia aiheita on vaikea saada mediaan ja yhteiskunnalliseen keskusteluun, joten asioiden esiintuominen vaatii sitkeyttä ja toistoa.

Edistä eläinten oikeuksia somessa

• Jaa, kommentoi ja tue Animalian materiaaleja ja viestejä.

• Huomioi Animalian ja tietyn kampanjan tai tapahtuman aihetunnisteet ja käytä niitä.

• Osallistuessasi Animalian tapahtumiin kuvaa ja tägää @animaliary

• Tilaa Animalian YouTube-kanava.

• Perusta uusi sometili ja seuraa Animaliaa siellä.

• Nosta Animalian postauksia tarinoihisi Instagramissa.

• Kerro somessa, miksi olet Animalian jäsen. Se tuo esiin kasvoja!

• Kerro, kun lahjoitat Animalialle. Se voi innostaa muitakin.

• Jokainen kommentti nostaa julkaisun näkyvyyttä. Muutama sana tai jopa emoji riittää!

• Keskustele eläinoikeuksista ja linkkaa Animalia.fi- ja Animaliamedia.fi-juttuihin.

Animaalit kautta maan

Animalia some

Turun Animalia järjesti maaliskuussa vaalipaneelin, jossa ehdokkaat pääsivät vastaamaan eläinten oikeuksiin liittyviin kysymyksiin.

Seuraa Turun Animaliaa Facebookissa ja Instagramissa @animaliaturku

Tampereen Animalia sekä Paint&Party järjestivät hyväntekeväisyystapahtuman, jossa maalattiin eläinten hyväksi!

Seuraa Tampereen Animaliaa Facebookissa ja Instagramissa @animaliatampere

vapaaehtoiset ovat animalialle tärkeitä! Vapaaehtoisena pääset toimimaan eläinasioiden puolesta itsellesi sopivalla tavalla. Tarvitsemme apua monenlaisiin tehtäviin. Liity vapaaehtoisten listalle: Täytä lomake verkkosivuillamme animalia.fi, niin saat tietoa oman paikkakuntasi vapaaehtoistyön mahdollisuuksista sähköpostiisi. Tule mukaan alueosastotoimintaan: Ryhmässä on voimaa! Ota yhteyttä sinua lähimpään alueosastoon ja kysy lisää. Sähköpostiosoitteet ovat muotoa paikkakunta@animalia.fi.

Kouvolan Animalia järjesti helmikuussa näyttävän Turkisuhrien kulkueen.

Seuraa Kouvolan Animaliaa Facebookissa ja Instagramissa @kouvolananimalia

Pääkaupunkiseudulla toimii myös karhuryhmä (karhuryhma@ animalia.fi). Eläinoikeusvaikuttajat on paikkariippumaton toimintaryhmä Telegramissa (tiina.ollila@animalia.fi)

Lisätietoja: animalia.fi/vapaaehtoiset Tervetuloa mukaan toimintaan!

Martta Kinnunen, vapaaehtoiskoordinaattori martta.kinnunen@animalia.fi puh. 045 632 8072

Eläinoikeustoimintaa

Etelä-Karjalaan

eläinoikeustoimintaa kotikaupunkiinsa kaivannut judy hyvönen ryhtyi yhteyshenkilöksi heti, kun animalian lappeenrannan alueosasto perustettiin.

Syntyperäinen lappeenrantalainen Judy Hyvönen on ollut Animalian jäsen jo pitkään. Toimistotöittensä ohella hän on ollut jonkin verran mukana paikallisen eläinsuojeluyhdistyksen toiminnassa ja hoivailee kotona kahta löytökissaa.

”Olin jo pitkään mielessäni harmitellut, ettei kotikaupungissani ole minkäänlaista eläinoikeustoimintaa. Sitten sähköpostiin tupsahti kirje Animalian vapaaehtoiskoordinaattorilta: Lappeenrantaan ollaan perustamassa alueosastoa”, Judy kertoo.

Judy lähti heti mukaan toimintaan ja päätyi samoin tein vastaperustetun aktiiviryhmän yhteyshenkilöksi, vaikkei omien sanojensa mukaan olekaan erityisen innokas olemaan esillä.

Lappeenrannan untuvainen alueosasto ei kauan aikaillut, vaan pani heti toimeksi ja järjesti turkisaiheisen Mallitilanäyttelyn pääkirjastoon. Turkistarhaus onkin yksi epäkohdista, joihin Judy erityisesti haluaa vaikuttaa.

”En ymmärrä, miten sellaista elinkeinoa voi harjoittaa Suomessa vielä vuonna 2023. Se on saatava loppumaan.”

Turkistarhauksen lisäksi Judya nyppii ylikulutus, johon hän lukee myös lihalla mässäilyn.

Mukaan toimintaan

Aktiiviryhmä kokoontuu noin kerran kuussa Uus hoi siessä, joka on Lappeenrannan vaihtoehtokulttuurin keskuspaikka ja sopivan rento ympäristö animalialaisille. Mukaan alueosaston toi -

mintaan ovat tervetulleita kaikki eläinoikeustoiminnasta kiinnostuneet ympäri Etelä-Karjalaa.

”Meillä on kiva pieni porukka, mutta toivoisin mukaan vielä enemmän aktiiveja, jotta voisimme järjestää mahdollisimman monipuolista toimintaa”, Judy sanoo.

Tälle vuodelle Lappeenrannan alueosasto suunnittelee ainakin SLAY-dokumenttielokuvan esittämistä joko Uus hoi siessä tai Kulttuuritila Nuijamiehessä. Puhetta on ollut myös infopöydän pidosta LPRHC-punkfestivaaleilla kesäkuussa sekä vegaanisen piknikin järjestämisestä.

Alueosaston toiminnasta ja tapaamisista tiedotetaan Facebook-sivulla @animalialpr ja Instagramissa @animalialappeenranta. Ne kannattaa ottaa seurantaan!

teksti pauliina kle M ola • kuva J udy hyvönen

Mansikkakakku

lasissa

noin 15 annosta

Kakkupohja

2 dl vehnäjauhoja

½ dl perunajauhoja

1 dl sokeria

1 tl vaniljasokeria

1 tl leivinjauhetta

½ tl ruokasoodaa

1/4 tl suolaa

½ rkl omenaviinietikkaa

1 ½ dl vettä

½ dl miedon makuista öljyä margariinia ja korppujauhoja vuoan

jauhotukseen

inkiväärihilloa

mansikoita

seljankukkamehutiivistettä

1 prk vegaanista vispikermaa

1 dl vegaanista turkkilaista jogurttia

vaniljasokeria

syötäviä kukkia ja/tai sitruunamelissaa

1

Sekoita kakkupohjan kuivat aineet keskenään.

Jennifer Anistonin salaatti

6 annosta

1 ½ dl bulguria

1 dl kuorittuja pistaasipähkinöitä

1 pieni punasipuli

½ kurkku (n. 150 g)

½-1 ruukku lehtipersiljaa

½-1 ruukku minttua

1 prk kikherneitä

100 g vegaanista fetaa

yhden sitruunan kuori ja mehu

2 rkl oliiviöljyä suolaa ja mustapippuria

1

Kypsennä bulgur pakkauksen ohjeen mukaisesti. Anna jäähtyä ja siirrä sitten isoon kulhoon.

2

Paahda pistaasipähkinöitä kuivalla kuumalla pannulla muutaman minuutin ajan. Varo polttamasta. Siirrä pois pannulta, jäähdytä ja rouhi veitsellä pienemmiksi.

Kikhernetunaleivät 4 annosta

2

Lisää omenaviinietikka, vesi ja öljy. Sekoita nopeasti sekaisin, mutta älä vaivaa.

3 Voitele ja korppujauhota kakkuvuoka. Kaada taikina vuokaan. Paista kakkupohjaa 160 asteessa n. 40 minuuttia, kunnes se on kypsää.

4 Anna pohjan jäähtyä hetki vuoassa. Kumoa kakkupohja lautaselle ja anna jäähtyä kokonaan.

Kakkujen kokoaminen

1 Ota esiin 15 pientä lasia tai purkkia. Murra kakkupohjat paloiksi ja jaa ne lasien pohjille.

2

Lusikoi hieman inkiväärihilloa laseihin. Pilko runsaasti mansikoita ja lisää loraus seljankukkamehutiivistettä. Jaa mansikat laseihin.

3

Vatkaa vispikerma kuohkeaksi vaahdoksi. Vatkaa joukkoon jogurtti ja mausta vaniljasokerilla. Jaa vaahto laseihin.

4

Koristele syötävillä kukilla ja/tai sitruunamelissan lehdillä. Laita jääkaappiin maustumaan hetkeksi ennen tarjoilua.

3

Kuori ja hienonna punasipuli. Leikkaa kurkku kuutioiksi. Hienonna lehtipersilja ja minttu. Valuta kikherneet. Murustele feta.

1 prk kikherneitä (n. 2 dl)

1 pieni punasipuli (myös nippusipuli varsineen käy hyvin)

1 lehtisellerin varsi

4

Sekoita kaikki salaatin ainekset bulgurin joukkoon. Mausta suolalla ja vastarouhitulla mustapippurilla. Laita hetkeksi jääkaappiin maustumaan ennen tarjoilua.

2 rkl tuoretta tilliä hienonnettuna

1 rkl kapriksia hienonnettuna

1/4 nori-merileväarkki n. ½ dl vegaanista majoneesia ½ sitruunan mehu (n. 2 rkl)

1 tl dijon-sinappia

½ tl valkosipulijauhetta suolaa ja mustapippuria

2 siivua leipää per annos vegaanista voita tai margariinia retiisiä ja/tai kurkkua siivuina rucolaa

1

Valuta kikherneet ja siirrä ne kulhoon. Muussaa haarukalla suurpiirteisesti.

2

Kuori ja hienonna sipuli. Hienonna lehtiselleri, tilli, kaprikset ja merileväarkki, sekoita kikherneiden joukkoon.

3

Lisää majoneesi, sitruunan mehu, sinappi ja valkosipulijauhe. Mausta oman maun mukaan suolalla ja pippurilla. Lisää mausteita ja majoneesia tarvittaessa.

4

Paahda leivät halutessasi ja voitele ne. Täytä leivät kikhernetunalla, retiisi- ja/tai kurkkusiivuilla ja rucolalla. Paina toinen leipä kanneksi ja tarjoile.

Animalia testaa

Vegaaniset purkkijäätelöt

jäätelökausi on täällä taas!

animalian joensuun alueosasto maisteli erilaisia suklaisia purkkijäätelöitä. jokainen maku löysi suosittelijansa!

naturli cookie dough

Hinta

Valmistaja

Valmistusmaa

Arvio

6,65 € / 0,5 l (13,3 €/l)

Naturli Foods A/S

Tanska

”Ihanan pehmeä, kermainen.”

”Vaniljainen jäätelö, jossa reilusti herkullisia makeansuolaisia keksinpalasia ja pieniä suklaahippuja.”

”Koostumus mukavan vaihteleva.”

”Samettinen suutuntuma, suklaahiput ja keksitaikina tuovat rakennetta.”

”Mukava makean ja suolaisen kombo.”

ben & jerrys sundae non-dairy vegan caramel café

7,89 € / 0,427 l (18,48 €/l)

Unilever Finland Oy

Alankomaat

”Kahvin pieni väkevyys ja suklaan vähän suolainen makeus hauska yhdistelmä.”

”Tuntuma kermaisin ja täyteläisin testatuista, eniten sattumia.”

”Jäätelö on pehmeää, suklaat hauskan pyöreitä. Mukavan murenevaa keksiä.”

”Kokonaisuudeltaan erittäin onnistunut.”

pirkka cookie dough & chocolate sauce

4,79 € / 0,5 l (9,58 €/l)

Caminito Oy

Suomi

”Tuoksusta tulee vähän brownie mieleen, samettinen.”

”Toffeepalat rikkovat kivasti suklaan tummuutta.”

”Maku tuo mieleen suklaavanukkaan hyvällä tavalla.”

”Tosi pehmeä, täyteläinen.”

”Keksinpalaset ja suklaakastike tuovat vivahteikkuutta ja mielenkiintoa jäätelöelämykseen.”

vemondo banana chunk

4,29 € / 0,5 l (8,58 €/l)

Lidl Saksa

Suklaa ja pähkinät kivan rouskuvia, mutta eivät liian kovia.”

”Ihanan pirteä, vähän kirpeän makea maku. Banaania!”

”Kaipaisin jäätelöltä enemmän makua, elämys jää hieman miedoksi.”

”Raikas, hieman esanssinen maku, silti testin lemppari.”

Pisteet

testivoittaja

teksti & kuvat J oensuun alueosasto

testivoittaja

Ihanat eläinlahjat kevään ja kesän juhliin

Onko sinun lähipiirissäsi fiksu, empaattinen ja säkenöivä tyyppi,

jolle etsit sopivaa lahjaa?

Lahja eläimille -aineeton lahja sopii valmistujaislahjaksi tai kiitokseksi opettajalle. Aineeton lahja on hyvä vieminen myös kesän vierailuilla. Saat sähköisen kortin heti sähköpostiin, joten aineeton lahja sopii loistavasti viime myös hetken lahjaostokseksi.

Sähköisessä kortissa on kaunis eläinkuva ja -tarina. Upeinta tässä lahjassa on kuitenkin se, että jokainen ostettu lahja puolustaa eläimiä turkistarhoilla, tuotantotiloilla ja koe-eläinlaitoksissa.

Näin lahja eläimille -aineeton lahja toimii:

1. Klikkaa ostoksille lahjaeläimille.fi ja valitse ihanista lahjoista vastaanottajalle sopivin.

2. Saat lahjan pdf-liitteenä sähköpostiisi heti maksun jälkeen.

3. Tulosta paperille ja sujauta kuoreen tai lähetä lahja edelleen vastaanottajan sähköpostiin.

Aineettomista lahjoista löytyy varmasti jokaiselle sopiva:

Oikeus hoivaan –lahja 20 € – Hoivaajalle

Tarhaton tulevaisuus –lahja 15 € – Villille ja vapaalle

Elää ja olla Paavo –lahja 18 € – Persoonalliselle tyypille

Terveyttä ja liikkumista –lahja 12 € – Ikiliikkujalle

Lahja eläimille: Terveyttä ja liikkumista

Lahja Oikeuseläimille: hoivaan

Olet saanut lahjan Tämä lahja eläimille haluaa taata kaikille emoille ja poikasille oikeuden Tuotanto-oloissahoivaan. eläinten mahdollisuudet hoi- vaan ovat vähäiset. Esimerkiksi maidontuotanto pe- rustuu siihen, että lehmä ei saa hoivata ja imettää vasikkaansa riittävästi. Emo tuntee voimakasta sisä- syntyistä tarvetta hoivata jälkeläisiään ja haluaa tar- jota poikaselleen ravintoa ja huolenpitoa. Luonnossa pikkuvasikka, jolla on synnynnäinen imemisen tarve, saisi maitoa useiden kuukausien ajan. Vieroitus emo- lehmästä tapahtuisi vähitellen, jolloin sekä lehmä että vasikka voisivat paremmin. Oikeus hoivaan kuuluu jokaiselle eläinemolle ja -poikaselle. Siksi tällä lahjalla rahoitetaan työtä, jol- la halutaan varmistaa kaikkien emojen ja poikasten mahdollisuus antaa ja saada lajityypillisesti elintärke- ää hoivaa.

lahjaelaimille.fi animalia.fi

P.S. Animalian tuotekauppa kauppa.animalia.fi sulkeutui maaliskuussa. Lahja eläimille -aineeton lahjakauppa palvelee edelleen osoitteessa lahjaelaimille.fi.

Puolustaisitko kanssamme eläinten oikeuksia?

Kuukausilahjoitus on tehokas keino puolustaa niitä miljoonia eläimiä tuotantotiloilla, turkistarhoilla ja koeeläinlaitoksissa, jotka tarvitsevat apuamme.

Hyväsydämisten lahjoittajien ansiosta voimme tehdä töitä eläinten oikeuksien puolesta vuoden jokaisena päivänä.

Liity mukaan kuukausilahjoittajaksi animalia.fi/kuukausilahjoitus tai postita meille oheinen lomake! Postimaksu on maksettu puolestasi.

Kyllä, ryhdyn Animalian kuukausilahjoittajaksi!

Tuen työtä eläinten puolesta seuraavalla summalla: €/kk (min. 7 €/kk)

Eräpäivä on joka kuun 5. päivä 20. päivä

Nimi:

Katuosoite:

Postinumero ja -toimipaikka:

Sähköpostiosoite:

Puhelinnumero:

Syntymäaika:

Kyllä kiitos, tilaan Animalian kuukausittaisen uutiskirjeen sähköpostiini.

Lähetämme sinulle postitse ensimmäisen laskun sen jälkeen, kun kuponki on saapunut meille. Sen jälkeen voit valita, kytketkö päälle e-laskusopimuksen verkkopankissasi vai maksatko kuukausittaisen lahjoituksen kerran kuussa saapuvan paperilaskun tiedoilla. Voit postittaa tämän kupongin tällaisenaan tai sulkea sen kuoreen. Säästät postimaksun, kun kirjoitat kuoreen vastauslähetyksemme tunnuksen: Animalia ry, Tunnus 5007666, 00003 VASTAUSLÄHETYS.

Postimaksu maksettu kotimaassa

Tunnus 5007666 00003 VASTAUSLÄHETYS