Animalia 2/2000 by Animalia ry

E R IK O IS L E H T I

FÖR

navetassa paistaa

2 /2 0 0 0

IURSKYDD

v ■ H

mm *

- '■

* ö fT = '* T y f

tv rff

m «£

r .

&••&- ^

£ *«■ “ ■ ■ f if

’ • * x ■.J " •t . „ . I ^

: '» -

* - -

■- -. > — ' ■' s\-:

: iM

'!-«<*_'

X,.

tr ..J& *

.?,•

* §* '

7"m

J t

-F

* j f e iVk «Mr!

■-. . J

Ai r i t - x . m, ,s « J t S E T T l i * - # : € f

> *£ : \

r * S v " 4 | jdK <■

* / /

#/'

\ ‘

'* V < * c - V V

■

’

* *

eTi!*• *r * . *■LJSi *v' ■

H-}

V.r>; J v w /v

X P M ~*

r ■'

>\*

v ‘

£* \ .N * \

* v ^

7 , %v* ^

# C

**5 f y '* '*

¡¿ S r

t l

C'^ v ,V \ :> < —

t/>r ^ V ' '"!*%

//.

- r

v -

tv ^

i.^»‘v **ri/j-*,' f t d

/V l t * l * » ls Av U v j1 A

•

__________________________________________________

Tässä numerossa Asenteet ja yhteiskunta uudelle

Attityder och samhälle för ett nytt

vuosituhannelle

millennium

iim e vuosikymmen oli kansalaisjärjestöille ankeaa aikaa. 90luvun alun lainan myötä kansalaisjärjestöjen jäsenmäärät ro mahtivat kaikkialla maailmassa. Syynä tähän olivat sekä talouden lama että ideologinen lama, jonka seurauksena yhteiskunnallinen aktiivisuus ja usko vaikuttamiseen laskivat. N yt on aistittavissa kansalaisaktiivisuuden uusi nouseminen. Seattlen WTO-kokouksen epäonnistuminen kansalaisjärjestöjen painostuksen takia valoi uutta uskoa ihm isiin. Ehkä voimme yhä muuttaa maailmaa parem-

et gängna ärtiondet var en svär tid för medborgarorganista tionema. I och med depressionen I bötjan pä 90-talet rasade medborgarorganisationemas medlemsantal överallt i världen. Detta orsakades bäde av den ekonomiska depressionen och av en ideell depression, som ledde tili en minskning i säväl aktivitet som i tron pä möjligheten att päverka. Nu kan man ana en ny ökning av medborgaraktiviteten. N ytt hopp har väckts bl.a. av att WTOkongressen I Seattle misslyckades p.g.a. pätryckning frän medborgarorganisationer. Kanske vi ännu kan förbättra världen! lnom djurskydds- och rättighetsomrädet var det de sk. rävfarmsredema och övrig "radikal” aktivitet som frck mest uppmärksamhet i 90-talets Finland. Äsikter blev extrema och tillspetsade, var och en som talade om djurens välfärd stämplades snabbt som en samhällsordningens fiende. Nägonstans fördes även en djupare etisk dis kussion, men den kom inte d ll ytan just pga. att sitationen var sätillspetsad. Jag hoppas att det nu lugnat ner sig sä pass att v i igen öppet och sakligt kan diskutera djurskydd, djurvälfärd och djurrättigheter. Sä att var och en som v ill kan framföra sin äsikt och att dikussionen fortskrider utan grava överdrifter. Jag tror att vi genom att föra diskussionen ftamät även kan ändra pä sammhällsattityder. Attitydutvecklingen är pä vär sida! Förändrade äsikter för i sin tur med sig nya, bättre beslut. Beslut om att avskaffa den nuvarande pälsfarmningen I Finland, om att minska betydligt pä användningaen av försöksdjur och beslut som förbättrar produktionsdjurens förhällanden. Detta torde vara en del av Anim alias vision. Vära medlemmar har självklart tusentals olika inskikter och prioriteringar, alla medlemmar har inte en och samma äsikt om allting. Och sä skall det inte heller vara. Men nägonting har vi alla gemensamt, dvs. viljan att förbättra behandlingen av djur i väri människostyrda samhälle. Jag hoppas att värt antal ökar under det nya m illenniets första ärtionde och att vi fär förändringar tili ständ. T ili detta behövs vi alla!

Suomessa eläinsuojelu ja -oikeusasioissa saivat 90-luvulla eni ten huomiota kettutarhaiskut ja muu "rad ikaali" toiminta. Asenneilm apiiri polarisoitui ja kärjistyi, jokainen eläinten hyvinvoin nista puhuva julistettiin nopeasti yhteiskunnan järjestyksen v i holliseksi. Jossain käytiin syvempääkin eettistä keskustelua, mutta se ei päässyt pinnalle juuri tilanteen kärjistym isen takia. N yt toivon tilanteen rauhoittuneen sen verran, että pääsisimme keskuste lemaan eläinten suojelusta, eläinten hyvinvoinnista ja eläinten oikeuksista avoim esti ja asiallisesti. N iin että jokaisella haluavalla on tilaisuus esittää julkisesti mielipiteensä ja että keskustelu tapahtuu ilm an pahoja ylilyöntejä. Uskon siihen, että m ikäli keskustelussa päästään eteenpäin, se tulee myös muuttamaan yhteiskunnan asenteita. Asenteiden kehityksen suunta on puolellamme! Muuttuneet asenteet taas tuovat uusia, parempia päätöksiä. Päätöksiä turkistarhauksen lopettamisesta Suomessa, koe-eläinten käytön huomattavasta vähentämisestä ja tuotantoeläinten olojen parantamisesta. Nämä lienevät osa Anim alian visiota. Jäsenillä on tuhansia eri näkemyksiä ja painotuksia, jäsenkunnalla ei ole jotain yhtä yhtenevää m ielipidettä kai kesta. Eikä pidäkään olla. Mutta jokin meitä yhdistää, tavoite parantaa eläin ten kohtelua tässä ihmisen hallitsem assa yhteiskunnassa. Toivottavasti määrämme lisääntyy tällä vuosituhannen ensimmäisellä kymmenellä ja saam me muutoksia aikaiseksi. Siihen tarvitaan meitä kaikkia.

HYVÄÄ KESÄÄ!

HAENBRASOMMAR!

HANNA KIVINEN

yg^Animalia ry ^

Eläinsuojeluliitto Animalia edistää eläinten hyvinvointia. Liitto vastustaa sellaista eläinten kohtelua, kasvatusta ja käyttöä, joka aiheuttaa eläimille kipua tai tuskaa tai estää olennaisesti niiden luontaista käyttäytymistä. Animalia pyrkii siihen, että eläinten hyvinvointi otetaan huomioon yhteiskuntamme lainsäädännössä, moraalikäsityksissä ja käytännön ratkaisuissa. L iitto toteuttaa tark oitustaan tied ottam alla, kam panjoim alla, asennekasvatuksella, vaikuttam alla lain säädäntöön sekä toimimalla yhteisty össä eri tahojen kanssa. Liitto pyrkii tukemaan sellaisten ratkaisujen kehittämistä ja käyttöönottoa,jodia voidaan korvata eläinsuojelun kannalta ongelmallisia menetelmiä ja käytäntöjä.Liitto toimii vain laillisin keinoin.

ÖVERSÄTTNING: ANNA VALROS

K irsi Anslin, Porvoonkatu 53, m erkonom i, yrittäjä 00520 Helsinki, Johanna Eränen, opiskelija Avoinna ma-to klo 9-17, Eriika Gummerus, yrittäjä pe klo 9-14 Anna Valros, FM, tutkija A sia ka sp a lvelu : Hannele Luukkainen, {09)1484866, taloustutkija, valt.lis. asiakaspalvelu@aninialia.fi Minna Maarttola, (Huom ! tilaukset, eläinDI, suunnittelija suojeluneuvonta ym. tästä Riitta Salm i, biologi numerosta.) Toim innanjohtaja Hanna Taru Uotila, Kivinen puh (09) 148 5511 M M M , suunnittelija, p j Päivi Vahvelainen, hanna.kivinen@animalia.ft Jäsen- j a aluensastovustaava o p isk elija Suvi Vilenius, Tarja Balding o p isk elija puh (09) 278 68% tarja.halding@animalia.fi Tiedottaja Jaana Reijonaho puh (,09) 148 2646 jaana.reijonaho@anim alia.fi

Tukijäsenniaksu 100 mk/vuosi Akti ivi jäsenmaksu 140 mk/vuosi Ainaisjäsenmaksu 2000 mk Yhteisöjäsenmaksu 500 mk/vuosi Leonia 800018-2105644 Tee lahjoitus eläinsuoje lun hyväksi: lahjoitukset Merita 200138-1934. Testamentit ovat olleet merkittävä tuki Eläinsuojeluliitlo Animalian työlle. Tiedustelut Taija Balding, puh (09) 278 68%, tarja.baiding@animalia.fi

kofisivut:www.animalia.fi

Päätoimittsga Anna Valros

Toimitussihteeri/ taitto Jaana Reijonaho, puh (09) 148 2646, 050-3028170, e-mail: jaana.reijonaho@animalia.fi Osoitteenmuutokset: Taija Balding puh (09) 278 68% taija.balding@anim alia.fi

Dmestymisaikataulu

Ilmoitusmyynti

Alennukset

Alprint Sarankulma, 2000

no 1

maaliskuu

Jaana Reijonaho

- toistoalennus: 1. toisto

no 2

toukokuu

puh (09) 1482646 Ilmoitushinnat

no 3 syyskuu

Eläinsuojeluliitto Anim alia

ISSN 0783-9170

Painopaikka

Lehden tekniset tiedot Eurotabloid, osin nelivärinen Sivun painopinta-ala: 290x390 Lehden laajuus: 20 sivua / numero Palstaluku: 5 / sivu, osin 3 tai 6 / sivu Paperi: erikoissanomalehtipaperi55g/

m? Painomenetelmä: offsetrotaatio

Eläinsuojeluliitto Animalia avasi näyttävästi Vältä eläinkokeita -kampanjan Vanhalla Ylioppilastalolla pidetyssä tiedotustilaisuudessa 18.4. Kampanjan avaus sai paljon huomiota tiedotusvälineissä. Uudella kampanjalla Animalia haluaa kiinnittää kuluttajien huomion kosmetiikan testauksen lisäksi lääkkeiden ja muiden kemikaalien mm. puhdistusaineiden testaukseen.

läinkokeissa käytettyjen eläinten määrä laski Suo messa kymmenessä vuo dessa puoleen ollen alim millaan noin 110 000 eläin tä vuonna 1996. Tästä määrät ovat no peasti lisääntyneet niin, että vuonna 1998 kokeissa käytettiin jo noin 200 000 koe-eläintä ja määrä on edelleen nou sussa. Suurin osa kokeista kuuluu lie vään kipuluokkaan, mutta useat tuhan net koe-eläimet joutuvat vähintään het kellisesti kokemaan huomattavaa kipua eläinkokeissa. Vastoin kansainvälisesti omaksuttu ja periaatteita on eläinkokeiden määrä

Tiedotustilaisuudessa puhuivat lääkäri Tarja Juvonen, eläinlääkäri Mikael Hves, Animalian toiminnanjohtaja Hanna Kivinen, tutkija Kimmo Louekari ja Juliana von \Vendtin säätiön toiminnanjohtaja Riitta Salmi.

jälleen lisääntymässä. Tavallisella kulut tajalla on sekä mahdollisuudet että vel vollisuus vaikuttaa tähän kehitykseen elintavoillaan, kulutustottumuksillaan ja kannanotoillaan. Eläinkokeita tehdään suureksi osaksi julkisin varoin, joten jokaisella on oikeus sanoa sanottavan sa niistä. Kosmetiikan lisäksi myös kodin puh distusaineita, teollisuuden ja maatalou den kemikaaleja, ruoan lisäaineita ja lääkkeitä testataan eläinkokein. M itä vanhempi tuotemerkki, sitä todennäköi sempää on, ettei sitä enää kehitetä eläin kokein. Geenimuunnettu ruoka uhkaa tuoda mukanaan myös elintarvikkeiden

Jäsenmaksut

Johtokunta

N—

24. vuosikerta Julkaisija:

Kannen kuva: Päivi Väisänen

Vältä eläinkokeita!

Opetusministeriön koe-eläintyöryhmä räväytti Toimisto

Telefax: {09) 1484622 e-mail: anirnalia@anitnalia.fi

A % n im a lia

Pääkirjoitus 2 Ledare 2 Vältä eläinkokeita 3 3 ärrää kerralla julkisuuteen 3 Eläinten kärsimys kosmetiikka- 3 testeissä jatkuu Hirnahdellen kohti kesää 4 kuomussa tulevaisuus? 4 Kirurgisia menetelmiä käytännön - ei eläinkokeiden avulla 5 Uutisia 6 Sanottu ja tehty 7 Harmaavalaat ja Makah-intiaanit 8 Lukijalta 8 Kissa sohvankoneistossa 9 Pihattonavetassa paistaa aurinko 10 Laulaa valaiden kanssa 12 Fretit hurmaavat 13 Sorkat - nautojen hyvinvoinnin lähtökohta 13 Nuorten Animalia 14 Luettavaa 14 Vuoden Animaali 15 Eläinsuojelua kotipihassa 15 Vegepalsta 15 Toimintaa 16 Tilaa tietoa eläinsuojelusta 18 Eläinten ystävän kesäpuoti 19

Uusi kampanja kehottaa kuluttajia:

no 4

marraskuu

10 % , seuraavat 20 %

1/1 sivu

4000mk

- auktorisoidut mainostoimis tot 15 %

Vi sivu

2000 mk

Ilmoitusten peruuttaminen

Va sivu

1000 mk

Peruutukset viim eistään 7 vuorokautta aineiston jättö päivän jälkeen toim itussih teerille.

Seuraavaan numeroon tar koitetun m ateriaalin tulee olla 1/8 sivu 500 mk perillä toimituksessa 31.8.2000 1/16 sivu 250 mk mennessä. rivi-ilmoitukset: 20 mk/rivi Aineisto lähetetään osoitteel la:

Lisäveloitukset:

Reklamaatiot

- värierottelut veloitetaan

Animalia-lehti, Porvoonkatu 53, 00520 HKI

erikseen -määräpaikkakorotus 20 %

Kirjallisena 14vrfcn aikana ilm estymispäivästä lukien

Animalia-lehti on kulttuuri, m ielipide-ja tiede-lehtien lii ton K ultti ry:n jäsen.

Animalia-lehti pidättää oikeuden tarvittaessa lyhentää ja muokata juttuja.

Irtonumeromyynti

-liitteiden hinnat sovitaan erik Stockmannjemmikkieläinosasto. seen Artikkelien lainaaminen ja ko pioiminen eläinsuojelua edis Rajoitukset - Etusivu lla ei julkaista il täviin tarkoituksiin sallittu. Lähde mainittava. moituksia

Juliana von YVendtin säätiö tieteen edistämiseksi ilman eläinkokeita Säätiön tarkoituksena on tukea tieteellistä tutkimus ta, jossa kehitetään tai so»riktaan eläinkokeille vaih toehtoisia tutkim usm ene telmiä ja joQa pyritään ih misten ja eläinten terveyden ja hyvinvoinnin edistäm i seen, Säätiö toteuttaa tar koitustaan tukem alla ta loudellisesti eläinkokeiden vaihtoehtoja ja eläinten hy vinvointia edistävää tieteel listä tutkimusta ja tiedotus ta.

3 ÄRRÄÄ kerralla julkisuuteen

aikeuksien kautta voit toon -ilm aisulla voisi kuvata puolitoista vuot ta muistiotaan hioneen työryhm än urakkaa. Eläinsuojelun edustajana oli allekirjoit tanut Animalian puolesta ja läänineläin lääkäri Tapani Parviainen SEY:n puoles ta varajäsenenäni. Suurin osa työryh mästä koostui koe-eläinalan ammattilai sista. Näkemykset tuntuivat välillä jää vän valovuosien päähän toisistaan, mutta niinpä vain loppuraporttiin saa tiin puserrettua riittävä konsensus. Eläinsuojelun kannalta olennaisinta raportissa on ns. 3R-periaatteen voima kas korostus. (Kolm e ärrää = refine kuva: Paul Williams

Osoite: Porvoonkatu 53, 00520 Helsinki puh (09) 146 4865 fax (09) 148 4622 e-mail: j vwendts @icon.fi

Lahjoitukset: Merita 2000118-42627 tai Leonia 800013-70468986 Eläinten avuksi rahasto, Merita 127030-206024

ANIMALIA 2/2000

Juliana von Wendtin säätiön toiminnanjohtaja Riitta Salmi on tyytyväinen ns. 3 R:n periaatteen toteutumiseen opetusministeriön työryhmässä. _____ ANIMALIA 2/2000

paranna, reduce - vähennä, replace korvaa.) Tärkeitä konkreettisia ehdotuk sia ovat kahden miljoonan markan suun nattu rahoitus koe-eläinten hyvinvoin titutkimukseen ja eläinkokeita korvaa vien menetelmien kehittämiseen, tutki joiden parempi koulutus vaihtoehtojen käyttöön sekä vaihtoehtokeskuksen pe rustaminen pitkällä aikavälillä. Kaksipiippuisem pia ovat ehdotukset koe-eläintoimintaa koordinoivan yhte ysryhmän ja koe-eläintieteen profes suurin perustamisesta, koe-eläinalan tiedottajan palkkaamisesta sekä koeeläinalan koulutuksen syventämisestä. N äillä k aik illa voidaan sekä edistää eläinsuojelua että pahimmassa tapauk sessa vahvistaa eläinkokeiden asemaa eräänlaisena tieteen perusinstituutiona. Olin aikeissajättää eriävän mielipiteen erityisesti tiedotusta koskevien ehdo tusten takia. Muu työryhmä tuli kuiten kin puheenjohtaja M atti Lähdeojan joh dolla vastaan niin paljon, että en halun nut korostaa ehdotusten sudenkuop pia. Ne voidaan parhaiten välttää var mistamalla, että yhteistyö eläinsuojeli joiden ja koe-eläinten käyttäjien välillä tiivistyy näkem yseroista huolimatta. Jatkossa on erityisen tärkeää huolehtia siitä, että 3 ärrän periaate ei jää kuol leeksi kirjaim eksi, vaan että sitä todella toteutetaan kaikessa eläinkoetoimitinas sa, ja että eläinsuojelijoilla on edustus kaikessa, missä tehdään suuria ja pie nempiä päätöksiä koe-eläinten kohta loista. Raportti on hyvä alku yhteistyöl le ja koe-eläinten aseman parantamisel le; tästä on hyvä jatkaa.

RIITTA SALMI

laajamittaisen testauksen eläim illä -Y ri tysmaailma on yhä voimakkaammin mu kana yliopistojen tutkimuksessa, mikä aiheuttaa paineita eläinkokeiden salai luun. Tällainen kehitys vie vaikutus mahdollisuuksia tavalliselta kansalaisel ta. Eläinsuojeluliitto Anim alia kehottaa kuluttajia kyseenalaistamaan lisäänty vän koe-eläinten käytön ja kemikaalien rutiinitestauksen eläim illä sekä vaati maan vaihtoehtoja niin kokeille kuin eläi m illä testatuille tuotteille. Allekirjoitta m alla Juliana von Wendtin kudosluovutuskortin jokainen voi testamentata kudoksensa lääketieteelle ja auttaa näin

sekä kanssaihmisiä että koe-eläimiä. Eurooppalainen ja kansalllinen eläinkoelainsäädäntö edellyttää, että eläinkokeil le vaihtoehtoisia menetelmiä käytetään ja kehitetään aktiivisesti. S ilti käytössä on jopa eläinkokeita, joille on jo olemas sa korvaava tai vähemmän tuskallinen menetelmä. Korvaavien mentelmien kehitystyö on Suomessa toistaiseksi lapsenkengis sä moneen muuhun maahan verrattu na. Vaihtoehtotutkimukseen myönne tään Maa- ja metsätalousministeriöstä ainoastaan 100 000 mk vuodessa.

K a n sa in vä listä k o e -elä in ten p ä iv ä ä vietettiin 24. huhtikuuta.

Eläinsuojeluliitto Animalian toi mistolta voit tilata ilmaiseksi 8sivuisen vihkosen “Vältä eläin kokeita”. Katso tilaustiedot si vulta 18.

JAANA REIJONAHO

Komissio myy periaatteensa WTO:lle

- Eläinten kärsimys kosmetiikka testeissä jatkuu A

nimalialle komission päätös hylätä eläim illä tes/ tatun kosmetiikan markkinointikielto osoitti koJk .m is s io n etiikan julm alla tavalla. Kom issio osoitti vähät välittä vänsä omista direktiiveistään ja EU :n kansalaisten mielipiteistä. Sen sijaan ko missio päätyi esittämään laimennettua versiota W TO :n ja teollisuuden painos tuksesta. - Päätös osoittaa, että Euroopan ko missio ei kuuntele kansalaisiaan, vaan kumartaa yritysten taloudellisia intres sejä. Ja tästä saavat eläimet kärsiä, tote aa Anim alian toiminnanjohtaja Hanna Kivinen Kom issio päätyi olemaan noudatta matta direktiiviä, jonka mukaan kaiken 30.6.2000jälkeen eläim illä testatun kos metiikan myynti olisi kielletty Euroopan unionissa. Tällöin esim. Yhdysvallois ta ei olisi voinut tuoda EU:hun kosme tiikkaa, jonka ainesosia tai valmista tuo tetta on testattu eläim illä kesäkuun 2000 jälkeen. N yt komissio esittää rajoitusta, jossa ainoastaan valm iin kosmetiikan testaaminen eläim illä on lopetettava EU:ssa.

Hampaattomaksi vesitetyn muutok sen mukaan voidaan raaka-aineita edel leen testata eläinkokein EU :n alueella vähintään kolme ja pahimmillaan viiden vuoden ajan tai jopa hamaan tulevai suuteen. Lisäksi Euroopassa voidaan rajoituksetta myydä muualla testattua kosmetiikkaa. Maailman tuhansissa koeeläinlaboratorioissa kärsiville eläim ille uusi direktiivi ei tuo lohtua, sillä vain muutaman promillen verran eläinkokei ta karsiutuu. Eläinkokeet ja eläim illä testatun kos metiikan myynnin EU:ssa estävää kiel toa oli säädetty alun perin vuonna 1993 kosmetiikkadirektiivissä. Kieltoa on ly kätty jo kerran vuoden 1998 alusta vuo den 2000 kesään. N yt komissio täysin vastoin Europarlamentin näkökantoja ehdottaa direktiivin tekstin kumoamis ta ja asian vesittämistä.

Jo komission tekemän ehdotuksen juridinen pohja on kyseenalainen: K iel toa ei EU :n ja suomalaisten lakiasiantuntijoiden mukaan olisi voinut lykätä kuin kerran eikä sen sisältöä muuttaa m yyntikiellosta pelkäksi tuotteiden testauskielloksi. Lisäksi laillisesti toimiak seen komission olisi pitänyt direktiivin mukaan tehdä esitys lykkäyksestä en nen vuoden 2000 alkua. Näin ei tapah tunut. Kom issio yrittää naamioida esityk sensä eläinsuojelulliseksi ja kuluttajien turvallisuudesta huolehtivaksi. Kumpi kaan ei pidä paikkaansa. M arkkinoilla on y li 8000 kosmetiikan raaka-ainetta, joista yritykset voivat valmistaa turval lisia tuotteita. Eläinkokein ei voida täy sin varmistua uusien kemikaalien vaa rattomuudesta ihmisellä.

Hirnahdellen kohti kesää!

Tiede a eläin

Hevonen ennen ja nyt

evosen rooli on suoma laisessa yhteiskunnassa vuosikym m enien saa tossa muuttunut lähes täydellisesti. Ennen he vonen o li m aalla isännän korvaamaton apu, työväline ja myös kumppani tukkimetsässä ja peltotöissä, kaupungissa sen tärkein tehtävä oli kuljettaa niin ih misiä kuin tavaroitakin. Sotien jälkeen koneet ovat korvanneet hevosen lähes kaikessa sen entisessä hyötykäytössä ja hevosen käyttö sen perinteisissä teh tävissä on nykyään lähinnä kuriositeetti. Nykypäivän hevonen on ratsu tai ravu ri tai muussa harraste-tai kilpailukäytös sä. Myös hevosten kohtelu on vuosien aikana muuttunut, sekä hyvässä että pahassa. V ä lillä otsikoihin nousee toki törkeitä hevosrääkkäysjuttuja, mutta ne edustavat kuitenkin onneksi poikkeus tapauksia. Jokainen tallimaailmassa liik kunut on myös varmaan törmännyt ai nakin joskus tilanteisiin, joissa hevosen

kohtelua tai sen ympäristöä ei missään nimessä voi eläinsuojelullisesti hyväk syä. Syynä on usein se valitettava asen ne, että yritetään oikotietä onneen: enemmän tuottoa tai suoritusta tavalla tai toisella, maksajana on sitten hevo nen. U sein kyseessä on myös tahaton teko. Hevoset eivät enää kuulu nykyih misen elämään emmekä välttämättä osaa tulkita niiden käyttäytym istä tai tarpei ta. Hevonen mielletään leluksi tai tekni seksi suoritusvälineeksi ja sen kohtelu on sen mukaista. Hevosta voidaan myös hyvää tarkoittaen suojella liikaa: yksin karsinassa seisova loim iin ja pinteleihin paketoitu hevonen on toki turvassa ul komaailman vaaroilta, mutta sen elämän laatu on syytä kyseenalaistaa. Hevosel le ei ole mitään arvoa sille että varus teet ovat sävy-sävyyn ja tallin seinällä roikkuu söpö huoneentaulu, kun se ei pääse tarhaan piehtaroimaan ja ihmet telemään maailmaa ympärillään -mielui ten hevoskaverin kanssa tietysti!

Kirurgisia menetelmiä käytännön - ei eläin kokeiden avulla

Viim e vuosina on ilahduttavasti alet tu keskustelemaan siitä mitä hevonen todella tarvitsee ja mikä on hevosen maailmankuva. Keskustelu on myös al kanut johtaa käytännön asenne-ja toi mintamuutoksiin. Tämä on vielä alu il laan, mutta pisinkin matka alkaa yhdellä kavionkopauksella! Suunta on joka ta pauksessa oikea.

Pieneläinsairauksien erikoiseläinlääkäri Timo Talvio on Suomen tunnetuimpia eläinkirurgeja. Talvio tuomitsee eläinkokeet jyrkästi ja hän toimiikin tällä hetkellä eläinkokeiden vähentämiseksi ja eläinkokeiden vaihtoehtojen lisäämiseksi Juliana von VVendtin Säätiön hallituksessa.

Tietoa ja viihdettä tarjolla

oukokuussa jäljestettävän Hevos ten Viikon (13-21.5.2000) tarkoituk sena on tehdä hevonen ja hevosiin liit tyvät harrastus-ja elinkeinomuodot tu tuksi mahdollisimman laajalle yleisöjoukolle. Tapahtumia on ympäri Suomen ja tar jonnasta löytyy taatusti m ielenkiintois ta nähtävää ja koettavaa jokaiselle. Eläinsuojeluliitto Anim alia on mukana viikon jäijestäjänä ja ainakin Joensuun, Tampereen ja Turun “ anim aalit” ovat jäljestäm ässä paikallistapahtum ia (ota yhteyttä paikkakuntasi yhteyshenki löön jos olet kiinnostunut osallistu m aan!). M uista tapahtumista saat par haiten tietoa hevosen viikon nettisivuil ta (www.hippos.fi/hevosenviikko). K y seiselle sivulle on myös linkki Animalian sivuilta (www.anim alia.fi) Anim alian sivuilta löydät mm. hevos ten pidolle asetetut eläinsuojelumääräykset sekä pohdintaa siitä m illaista on hevosen luonnonmukainen käyttäyty minen. Huom! Jo lle i sinulla ole pääsyä intem ettiin voit myös tilata kyseisen materiaalin Anim alian asiakaspalvelus ta. Hevosen viikko kestää vain yhden keväisen tovin, mutta hevoset ovat kanssamme läpi vuoden. Anim alian toi ve on tietysti se, että hevosten viikko antaisi kimmokkeen ja kiinnostuksen kipinän tarkemmin tutustua hevoseen eläimenä ja oppia enemmän sen käyt täytymisestä.

imo Talvio on jo pienestä lapsesta alkaen ollut poik keuksellisen kiinnostunut eläim istä ja lääketieteestä. Nuorena poikana asuin lä hes maaseutua vastaavissa olosuhteis sa Helsingin Oulunkylän Veräjämäessä. Naapurissamme oli kanoja ja ympäris tössämme oli muutenkin paljon eläimiä. Talomme yläkerrassa m inulla oli “ labo ratorio” , jossa leikkelin ja tutkin löytä miäni kuolleita eläimiä, mm. kaloja ja pik kujyrsijöitä. Pitkään halusin ryhtyä lää käriksi, mutta sitten lukioaikoina keksin, että eläinlääkärin ammatissa voin yhdis tää molemmat kiinnostuksen kohteeni. Talvio oli nuoruudessaan myös kiin nostunut metsästyksestä, mutta kiin nostus loppui, kun hän eräällä metsäs tysretkellä näki haavoittuneen sukelta jasorsan. Jänism etsällä ollessaan hän myös kerran kuuli haavoittuneen jänik sen huutavan sydäntäsärkevästi. N äi den kokemustenjälkeen nuori Timo Tal vio myi kaikki metsästysaseensa, eikä hän edelleenkään pidä metsästystä so pivana kaupunkilaisten huvittelumuotona, vaan katsoo, että luontoon olisi intiaanien tapaan suhtauduttava suu rella kunnioituksella. Luontaistaloudes sa tai vastaavissa olosuhteissa elävien ihmisten metsästystä hän ei toisaalta ha lua moralisoida. Ylioppilaaksi kirjoitettuaan Timo Tal vio kävi ensin armeijan ja pyrki sitten Helsingin Eläinlääketieteelliseen Kor

KUVAT JA TEKSTI: TARJA BALDING

keakouluun, josta hän valm istui eläin lääketieteen lisensiaatiksi vuonna 1982. Pieneläinsairauksien erikoislääkäriksi hän valm istui vuonna 1989 ja samana vuonna hän myös väitteli eläinlääketie teen tohtoriksi aiheenaan suomalaisten saksanpaim enkoirien selkäsairaudet. N ykyisin hän ottaa potilaita vastaan Etelä-Helsingin Eläinlääkäriasem alla. Päätyönsä ohella hän kouluttaa erikois tuvia eläinlääkäreitä ja on myös jo 14 vuoden ajan luennoinut yliopistolla ja eläinlääkärien jatkokoulutuspäivillä.

Eläinkokeiden raakuus kuin suoraan keskitysleiriltä Eläinlääkäri Talvio tuomitsee jyrkin sa noin eläinkokeet: -En voi mitenkään hyväksyä ihmis ten raakuutta toisiaan kohtaan. Myös eläinten silpominen on täysin tuomitta vaa. On hämmästyttävää, kuinka itse ään sivistyneenä pitävä ihminen voi tarkoituksella kiduttaa viattomia ja puo lustuskyvyttömiä koe-eläimiä. Näkymä hän on kuin suoraan H itlerin keskitys leiriltä. Akateemisissa piireissä ilmeises ti sokaistutaan asialle ja ajatellaan, ettei koe-eläintoiminnassa ole mitään kyseen alaistettavaa. Erityisen vaikeata Talvion on hyväk syä lääketieteen opiskelijoiden ja kirur gien harjoittelua eläim illä:

Luomussa tulevaisuus? Luomu on puhdasta, terveellistä, ympäristöystävällistä ja parempaa eläinten kohtelua. Turkistarhoilla eläimet voivat huonosti ja tarhat saastuttavat ympäristöä. Näillähän ei ole mitään tekemistä keskenään? Valitettavasti väärin. Luonnonmukaisessa (luomu-) viljelyssä saa käyttää turkiseläinten lantaa, mistä taas syntyy eettisten ongelmien lisäksi riskejä ympäristölle ja tuotteiden puhtaudelle.

täm ällä turkistuotanto luomuun ollaan uomessa on käytössä kahdet eri luo tilanteessa, missä kuluttaja joutuu an m uviljelyn säännöt: Kasvintuotan non tarkastuskeskuksen (K T T K :n ) ettätamaan luomutuotteita ostaessaan hy väksyntänsä myös turkistuotannolle Luomu-liiton säännöt. KTTK:n säännöt onhan turkislanta osa tuotantokustan perustuvat EU :n asetukseen ja niiden nuksia ja sitä myöten myös tuotteen merkkinä on vihreä aurinko. Luomu-lii hintaa. ton Leppäkerttum erkin voivat saada 3. Luomun im agoja markkinointi pe vain suomalaiset tuotteet ja säännöt rustuvat puhtauteen, terveellisyyteen, voivat olla “ tiukemmat” kuin KTTK:n. ym päristöystävällisyyteen ja parem Luomu-liiton säännöissä voisi siis kiel paan eläinten kohteluun. Edelliset koh tää turkiseläinten lannan käytön, vaik dat ja turkistarhojen ym päristövaiku ka asetus sen saliakin. tukset kyseenalaistavat tämän perin Anim alia on esittänyt Luom u-liitolle pohjin. jo vuosi sitten ettei turkiseläinten lan Viim e kuussa Luomu-liiton vuosiko taa tulisi käyttää luom uviljelyssä. Syitä kous toijui tylysti Anim alian ehdotuk on kolme: sen. 1. Turkiseläinlannassa voi olla suu M oni luomuun uskonut joutuu miet remmat antibioottijäämät kuin muussa timään uudelleen mitä syödä. Anim alia lannassa. Jäämien siirtym istä kasveihin pyrkii muuttamaan EU :n asetusta kan ei ole tutkittu riittävästi ja vaarana on sainvälisten kanaviensa kautta, mutta antibiooteille resistenttien bakteerikan Anim alia on aktivistikiijeissään pyytä tojen syntyminen. nyt ilmoittamaan mielipiteensä Luomu2. Turkistuotannon eläinten hyvin liito lle turkiseläinten lannan käytöstä. voinnin ongelmat ovat kiistattomat. L iit

kuva: Animalian kuva-arkisto

Ruotsissa ei saa käyttää luomu-tuotannossa turkiseläinten lantaa. Vastaanotolla tutkitaan Sari Heiskasen Eetu-koiran kipeää jalkaa.

HANNA KIVINEN

Eläinkirurgi Timo Talvio työssään. -On pöyristyttävää, että joku täysin vailla ammattitaitoa oleva lääketieteen opiskelija harjoitusmielessä katkaisee esimerkiksi kanilta jalan ja rumasti repi en sekä ilman kipulääkitystä yrittää pai kata kaniparan jalkaa. Tämä on verrat tavissa siihen, että joku poropeukalo pistäisi pienen lapsen ensin häkkiin, katkoisi raajat ja lopulta roplaisi lapsen jalkaa tai kättä ilman kunnon lääkitystä. Tähän esitetään tietysti se vastaväite, että tällaisten toimenpiteiden yhteydes sä aina huolehditaan eläimen puudutuk sesta ja riittävästä kipulääkityksestä. Tämä vastaväite ei vain aina pidä paik kaansa. Olen itsekin nähnyt tällaisia bru taaleja toim ia tapahtuneen, jopa eläin lääketieteen piireissä. Jos lääketieteen opiskelijat tai kirurgit haluavat harjoi

tella eläim illä, mukana tulisi vähintään olla eläinlääkäri, jonka tehtävä olisi val voa, ettei eläinten repimistä tai silpomis ta tapahdu. Timo Talvion mielestä on myös erit täin arveluttavaa, että uusien kirurgis ten menetelmien kehittelyssä käytetty jen harjoituseläinten parantumista ha lutaan seurata: -Isojen harjoitusleikkausten jälkeen eläimet olisi suoraan lopetettava tai ai nakin asianmukaisesti lääkittävä, eikä antaa eläinten kärsiä suuria tuskia leik kauksen jälkeen. Toki joidenkin eläin ten toipumista leikkauksesta voidaan seurata, mutta tähän tarkoitukseen so pivat esimerkiksi onnettomuuden uhrik si joutuneet eläimet, joiden parantumis ta omistajat hartaasti toivovat. Uusien kirurgisten menetelmien kehi tystyö tulisi Talvion mukaan muuten kin tapahtua siirtym ällä asteittain me netelmästä toiseen, tekem ällä pieniä muutoksia suuntaan tai toiseen. Tämä tapahtumasarja olisi tällöin identtinen taidon kehittämisen kanssa. Nuorten kirurgien tulisi olla tiiviissä seniorilääkärien ohjauksessa, jotta lopputulos voitaisiin aina taata. Omaa ammattitai toaan Timo Talvio on viim e vuosinakin kehittänyt mm. seuraamalla ihmispuolen huippukirurgien työskentelyä D ia konissalaitoksella. -Eläinlääkäri ei koskaan saisi lähteä tekemään sellaisia toimenpiteitä, joita ei tiedä osaavansa, vaan potilas tulisi oh jata toiselle kollegalle. Taloudelliset tai omaan egoon liittyvät intressit olisi la i tettava syrjään, kun kysymys on eläi mestä. On myös varsin kyseenalaista, pitäisikö opetussairaalan olla tuottava. Seniorieläinlääkärin pitäisi olla aina opis kelijan tukena, jotta tehtyihin toimenpi teisiin ei tulisi kohtuutonta viivettä.

Eläintä ymmärrettävänä eläimenä Timo Talvio asuu perheineen maaseu dulla Kirkkonummen Kylälässä lukuis ten eläinten ympäröimänä, niin kuin eläinlääkäriperheelle sopii: Saksanpai menkoiran ja kolmen kissan ohella Tal vio illa oli myös pässi, joka valitettavas ti kuitenkin koki kohtalonsa citykarhun muodossa. Talvion perheen erityisharrastus ovat hevoset, joita perheen tal lissa majailee tällä hetkellä kuusi. Tal vio kilpailee om illa hevosillaan esterat sastuksessa kansallisella tasolla. Rat sastusharrastus on lähellä myös neljän lapsen ja rouva Hanne Talvion sydän tä. -Vaimoni on kiinnostunut erityisesti vammais- ja terapiaratsastuksesta ja suunnittelee tämäntapaisen toiminnan aloittamista tilallam m e. Kontaktihevoseen ja ruumiinkielen eli “ body languagen” jakaminen hevosen kanssa avaa monille ihmisille oven aivan uuteen maa ilmaan. Tämä kokemus on jotain sellais ta, joka pitää itse kokea. Timo Talvio haluaa myös korostaa hyvän hevosm iestaidon m erkitystä. Hevonen on laumaeläin, joka tarvitsee selvät rajat, muuten se on levoton ja turvaton. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä etteikö hevoselle pitäisi voida osoit taa myös hyväksyntää, positiivisia tun temuksia ja hellyyttä. Hevonen on ää rimmäisen herkkä eläin, joka aistii ihmi sen tunnetilan välittöm ästi. Hevosta ei koskaan saisi kouluttaa pahalla, vaan koulutuksen tulisi perustua ehdollista miseen ja palkitsemiseen. Talvio halu aa muutenkin korostaa eläimen omista jan vastuuta: -Eläin ei ole ihmisen korvike, eikä voi ihm iselle koskaan korvata ihmissuhtei ta. Ihmisen tuleekin seuraeläintä hank kiessaan olla valmis ymmärtämään lemmikkiään nimenomaan eläimenä ja tyy dyttämään sen tarpeet mahdollisimman

hyvin

TEKSTI JA KUVAT: JOHANNA ERÄNEN

ANIMALIA 2/2000

Uutisia

kuva: Animalian kuva-arkisto

Mosambikin tulvat katastrofi myös alueen eläimille

kuva: WSPA

osambikin tulvat ovat olleet uhka myös alueen eläim ille: noin 150 000 eläimen uskotaan kuolleen. Suurin osa kuolleista eläim istä on katjaa, joka on alueen ihm isille tärkeä osa heidän elinkeinoaan. World society protection for Anim als -jäijestön (W SP A ) edustajat ovat käyneet alueella tarkistamassa tulvasta selvityneiden eläinten oloja. Alueella pelätään eläintautien leviäm istä kuten infektiotauteja, jotka leviävät saastuneen juomaveden välityksellä. W SPA aikoo viedä alueelle eläinlääkkeitä, jotta laajam ittaiset epidemiat saataisiin pysäytettyä.

Tuotantoeläinten terveydenhuoltoon kolme tavoitetasoa

uotantoeläinten terveydenhuollon kansallista organisointia ja koordinointia selvittänyt työryhmä hahmottaa eläinten terveydenhuollon kolmeen tasoon, jotka olisivat lakisääteinen minimitaso, kansallinen taso sekä yrityskohtainen eri tyistaso. Työryhmän tehtävänä oli selvittää mistä asioista voidaan tuotantoeläin ten terveydenhuollosta sopia kansallisella tasolla tuottajien, teollisuuden ja viran omaisten kesken. Tuotantoeläinten terveydenhuolto on eläinten terveyden ja hyvinvoinnin yllä pitämistä ja edistämistä tuotantoyksikön taloudellisen tuloksen parantamiseksi. Terveydenhuollon keinoin voidaan kuitenkin kehittää myös elintarvikkeiden kokonaislaatua, kuluttajaturvallisuutta, kotimaisen tuotannon kansainvälistä kilpai lukykyä samalla säilyttäen hyvä eläintautitilanne. Terveydenhuollon kolme tasoa ovat lakisääteinen, kansallinen ja yrityskohtai nen taso. Jaottelu on yhdenmukainen kansallisen laatustrategian kanssa. Perusta son muodostaa lainsäädäntö, joka on kaikkien noudatettava. Sen sijaan tilan osal listuminen kansallisen sekä yrityskohtaiselle tasolle on vapaaehtoista ja perustuu sopimukseen. Kansallinen taso koostuu yhteisesti tuotantosuunnittain sovituista terveydenhuollon toimenpiteistä. Työryhmän ehdotuksen mukaan näitä ovat tuot tajan ja eläinlääkärin välinen terveydenhuoltosopimus, vähintään yksi vuosittai nen eläinlääkärin kanssa ennalta sovittu tilakäynti. K äynnillä käydään läpi tilan terveydenhuollon kannalta oleelliset asiat kuten tautisuojaus ja karjan terveysti lanne. Käynnin perusteella tehdään terveydenhoitosuunnitelma, jonka avulla koh dennetaan toimenpiteet tilanteen parantamiseksi. Yrityskohtaisella tasolla eri yri tykset voivat soveltaa omien sopimustuottajiensa kanssa korkeampia laatukritee reitä saadakseen kilpailuetuja markkinoilla.

Hylkeenpoikasten hoito ei ole leikkiä

orkeasaaren eläintarha ja Helsingin eläinsuojeluyhdistys kehottavat kaikkia hylkeenpoikasen löytäneitä ja hoitoonsa ottaneita kääntymään asiantuntijoi den puoleen. Eläinlääkärin tulisi arvioida kannattaako hoitoon ollenkaan ryhtyä. Poikasen hoito on vaikeaa, sillä poikaset ovat usein nälkiintyneitä ja ravintokoostumus on vaikea jäljitellä. Keinoruokinta tapahtuu mahaletkun avulla. Poikaset ovat lisäksi villieläim iä ja voivat purra ruokkijaansa. Luonnonvaraisen eläimen kuntouttaminen vaatii pitkäjänteistä hoitoa ja asian tuntemusta. Huonokuntoista eläintä ei pitäisi lainkaan ottaa talteen, jos ei ole val mis huolehtimaan siitä, että se saa asianmukaista hoitoa. Korkeasaaren eläintarhassa on tällä hetkellä hoidossa kaksi hylkeenpoikasta ja Helsingin eläinsuojeluyhdistyksessä samoin kaksi. Tilojen puute estää lisähoidokkien ottamisen. Poikasia ruokitaan mahaletkun avulla neljä kertaa vuorokau dessa. Kun ne kasvavat ne oppivat vähitellen syömään silakkaa itse. Ennen luon toon palauttamista niiden on vielä opittava itse pyydystämään ruokansa. Hoitoon kuluu useita viikkoja.

JR (LÄHDE: MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN TIEDOTE.)

JR (LÄHDE: HESYN JA KORKEASAAREN TIEDOTE)

kuva: Päivi Väisänen

Taru Uotila jatkaa Animalian puheenjohtajana kuva: WSPA

A nimalian vuosikokous valitsi 30.3. vantaalaisen maa- ja metsätaloustieteen /^ m aisterin Taru Uotilan jatkamaan Anim alian puheenjohtajana. Taru U otila on ollut aktiivisesti mukana Anim alian toiminnassa jo vuodesta 1992 alkaen toimien mm. opiskelijaryhmän puheenjohtajana.

Karmeuksia Kiinan karhufarmeilla Kansainvälinen eläinsuojelujärjestö WSPA (World Society for the Protection of Animals) on tuonut esille karhujen järkyttävän kohtelun Kiinassa. Järjestö julkaisi raportin CITESkokouksessa Keniassa ja vaati CITES:ltä toimia karhufarmien lopettamiseksi. Kiina pyrkii laillistamaan kansainvälisen kaupan karhunosilla.

SPA :n arvion mu kaan yli 7000 karhua on suljettu häkkeihin, missä niistä lyp setään sappinestet tä kiinalaisen lääketieteen raaka-aineek si. Luonnosta pyydetyt karhut ovat mieluisim pia. Kiinassa on arvioitu elä vän 20 000 -60 000 luonnonvaraista kar hua. W PSA :n ryhmä vieraili kymmenellä karhufarm illa ja he pitivät oloja pahim pana mahdollisena esimerkkinä tuotan nollisesta tarhauksesta. Häkit olivat kes kimäärin 0,8 m x 1,3 m x 2 metrin kokoi sia. Tällaisessa tilassa karhu ei pysty kunnolla liikkumaan, istumaan tai kään tymään. Häkin lattia on metallitankoja, joten karhut eivät voi seistä tai maata tukevan maan päällä. Useimmilla eläim il lä on häkin tankoja vasten hankaamisesta vammoja päässä, käpälissä ja se lässä. Karhujen ei anneta vaipua talvihorrokseen vaikka lämpötila laskee osas sa Kiinaa alle -30 (astemerkki) C. Karhu jen ravinto on usein huonolaatuista ja sopimatonta.

Farm eilla syntyneet pennut otetaan pois emoiltaan kolmen kuukauden iäs sä, minkä jälkeen ne saavat tehdä sir kustemppuja turistien houkuttelemisek si. Puolitoistavuotiaina ne suljetaan häkkeihin ja kun ne ovat täysikasvui sia, niistä aletaan lypsää sappinestettä. Karhujen vatsaan asennetaan letku, mitä pitkin sappineste valuu ulos. Leik kauksen suorittaja ei ole saanut eläin lääketieteellistä koulutusta ja y li puolet karhuista kuoleekin leikkauksen jälkeen. Sairaat voidaan jättää kuolemaan ruoatta. Sappinesteen lypsäminen on kar huille tuskallista ja heikentää niiden ruo ansulatusta. Ne karhut, jotka selviävät leikkauksesta, voivat elää tuskallisesti kymmenenkin vuotta. Kiinan hallitus kieltää, että karhutuotteita tai karhunsappea sisältäviä tuot teita m yytäisiin Kiinan ulkopuolella, koska se olisi vastoin CITES-sopimusta ja Kiinan lakia. Tuotteita on löytynyt kuitenkin löydetty Japanista, Filip p ii neiltä, Koreasta, Hong Kongista, Taiwanilta ja Singaporesta.

Kiinan hallitus ja karhufarmien omis tajat väittävät karhunsapen kuuluvan perinteiseen kiinalaiseen lääketietee seen. Käyttö on kuitenkin ollut aikai semmin huomattavasti vähäisempää ja nyt sappea käytetään yhä uusiin tuot teisiin. Sitä löytyy mm. shampoista, v ii neistä, silm ätipoista ja voiteista. M ark kinoilta löytyy monia karhunsapen ai nesosan U D C A:n korvaavia vaihtoeh toja, niin synteettisiä kuin yrtteihin pe rustuvia.

Mitä voi tehdä? Anim alian toimistollekin on tullut kyse lyjä järkyttyneiltä ihm isiltä, jotka ovat lukeneet asiasta. M eillä ei valitettavasti ole antaa yksinkertaista ratkaisua. 90luvulla kerättiin nimilistaa Suomessakin, jotta Kiina lopettaisi farmit. Sen jälkeen ne ovat vain lisääntyneet. Kiinan h alli tuksella kun ei ole tapana kuunnella muun maailman mielipiteitä. W SPA pyrkii vaikuttamaan nyt CITES-kokouksessa ja nostamalla asiaa

e s ille . H eidän sivu iltaan www.wspa.org.uk voit lukea lisää asi asta ja laatia heidän ohjeidensa mukai sen kirjeen Kiinan presidentille. Animalia on kysynyt W SPA :lta, mitä voimme tehdä Suomessa, mutta vastaus ei vielä ole tullut. Voit boikotoida Kiinan matkailua ja kiinalaista lääketiedettä ja voit kertoa asiasta sellaisille, jotka suunnittelevat matkaa Kiinaan. Jos sinulle tulee mieleen konkreetti nen idea, m illä voisi olla vaikutusta, il moita myös meille.

HANNA KIVINEN

Sanottu ia tehty

kuva: Animalian kuva-arkisto

- Pystyn vaikuttam aan m uun m uassa siihen, paljonko eläimillä on tilaa tietysti m äärärahojen asettam issa rajoissa. Voin järjestää eläimille vi rikkeitä ja seurata, että hoitajat ja tutkijat tekevät työnsä oikein. Tutkijoi den neuvom inen ja opastam inen on tärkeä osa työtäni. M eillä on m uo dostunut jo vakiintuneeksi käytännöksi, että ennen lupa-anom uksen lä hettämistä tutkija ottaa yhteyttä minuun ja keskustelemme yksityiskohdis ta yhdessä. Kaikki tutkijat eivät esim erkiksi tiedä kipulääkkeiden käy töstä, joten tarvittaessa neuvon heitä niiden käyttöön. Eläintenhoitajien kanssa keskustelen jatkuvasti ja jo s tulee uusia tekniikoita tai työtapoja, voim m e kokeilla niitä ja ottaa ne käyttöön.

Tieteellinen tutkimus paljastaa broilereiden jalkaongelmat

F ilosofi Pekka Himanen Vegaia 1/2000 -lehdessä.

Oulun koe-eläinkeskuksen jo h ta ja H anna-M arja Voipio Eläinten y stä vä 1/2000-lehdessä.

Kampanja hanhenmaksan pitämiseksi pois ruokalistalta

- Puolustan eläinsuhteessam m e kasvotusten eläm isen etiikkaa, jo ssa on olennaista, että ruokavalinnan tekijä on kasvotusten koko valintansa edellyttäm än tuotannon kaa ren kanssa. Eettistä on syödä niin, että voisi toim ia itse kasvokkain valintansa m ukai sesti niitä kohtaan, jo ita täm ä valinta koskettaa. P ihviesim erkissä se tarkoittaa, että syöjä käy m ielessään totuudenm ukaisesti läpi lehm ien kasvattam isen, kuljettam isen, teurastuksen ja m uut ketjun vaiheet sekä kuvittelee itsensä tekem ässä täm än kaiken. Jokaista tekoa kuvitellessa on kysyttävä, onko se ettisesti oikeutettavissa.

ompassion In W orld Farmingin (C IW F ) tutkimuksessa on paljastunut, että SPA on aloittanut uuden kampanjan, jo lla kehotetaan ravintoloitsijoita ja muuta alan henkilökuntaa boikotoimaan jalkavaivaiset broilerikanat valitsevat m ielellään kipulääkitystä sisältävää re hanhenmaksaa ruokalistaltaan. hua, jos n iille annetaan mahdollisuus valita tavanomaisen rehun ja kipulääkettä Hanhien pakkosyöttö on eräs julm im pia ruuantuotantomenetelmiä maailmassa. Ranskassa tuotettiin viim e vuonna 15 000 sisältävän rehun väliltä. Vuosittain kymmenet m iljoonat broilerikanat kärsivät ja l tonnia hanhenmaksaa 25 m iljoonasta pakkosyötetystä ankasta ja hanhesta. Eläim iä pidetään pienissä häkeissä, joissa ne kavaivoista, jotka johtuvat nopeutetusta kasvusta. Kasvua yritetään nopeuttaa eivät mahdu kunnolla liikkumaan ja levittämään siipiään. Eläim iä pakkosyötetään ruokkim alla niitä pumpulla, josta ne saavat mm. pitäm ällä aina valaistus päällä broilerikasvattamoissa. päivittäin kaksi tai kolme kertaa annoksen maissia. Pakkoruokintaa jatkuu noin kolmen viikon ajan minkä jälkeen linnut Tutkimuksessa huomattiin, että nimenomaan jalkavaivoista kärsivät kanat söi teurastetaan: tuolloin eläinten maksa on 6 -10 kertaa suurempi kuin tavallisesti. vät enemmän kipulääkitystä sisältävää rehua kuin ne kanat, jotka eivät kärsineet Jokainen kuluttaja voi vaikuttaa pakkosyötettyjen hanhien ja ankkojen asemaan jättäm ällä ravintolassa hanhenmaksan jalkavaivoista. Tutkijat päättelivät, että monet broilerit kärsivät kivusta, joka aihe syömättä ja ilm oittam alla ravintolalle mitä m ieltä on hanhenmaksasta ja sen tuotannosta. uttaa n iille stressiä ja saa ne etsimään helpotusta.

- M inusta se on periaatekysym ys. Jos jo k in E U -m aa on om illa perus teillaan päätynyt tällaiseen ratkaisuun - jo k a ei vaikuta sisäm arkki noiden toim intaan - pidän siihen puuttum ista arveluttavana.” Ulkom inisteri Erkki Tuomioja Suomen hallituksen päätöksestä puut tumista Britannian lakiehdotukseen turkistarhauksen kieltäm iseksi M aaseudun Tulevaisuus 29.2.2000

- Lihantuotanto kuluttaa moninkertaisesti enem m än vettä kuin kasviperäisen ruoan tuotta minen. Sademetsiäkin kaadetaan lihantuotannon takia. Eläinten tehotuotannossa on paljon todella kam alia asioita, kuten se, että Ranskassa on syötetty viemärijätettä eläimille. Luo m utuotannossa lehm ät saavat laiduntaa eikä kanojakaan pidetä ahtaissa häkeissä. Joka tapauksessa tällaistenkin asioiden muuttaminen on hyvin hidasta. Satu Silvo Vegaia 1/2000 -lehdessä

Uutissivun kokosi Jaana Reijonaho

ANIMAL IA 2/2000

ANIMALIA 2/2000

Harmaavalaat ja Makah-intiaanit

Animalian viime keväänä julistama kirjoituskilpailuun “Eläimen kanssa yhdessä” tuli noin 20 kirjoitusta. Kiitokset osallistujille ja onnittelut voittajille! Jaetulle ensimmäiselle sijalle Animalian raati valitsi kirjoitukset Kekälisen kirjoittaman “Kissa sohvakoneistossa” ja Ritva Collanuksen kirjoittaman tarinan kilpikonnasta. Animalia-lehti julkaisee tästä numerosta alkaen parhaimpia kirjoituksia. Hauskan “Kissa sohvan koneistossa” kirjoituksen ja eläinkuvien myötä toivotamme lukijoillemme hyvää kesää!

USA:n länsirannikolla VVashingtonin osavaltion vesillä harmaavalaiden valleus pohjoisesta etelään on alkanut. Tutkijat ovat huomanneet suurten urosten jo ohittaneet Cray s Harbourin päämääränään Cape Flattery ja Neah Bay. Hitaammat tiineet naaraat ja edellisvuosien poikaset seuraavat niitä pian. Päinvastoin kuin valassafareistaan kuuluisassa Baja Californissa, Neah Bayn paikalliset asukkaat odottelevat valaiden paluuta harppuunoiden kanssa, sillä vuoden 1999 keväällä USA:sta tuli vaiaanpyyntivaltio.

akah-valaanpyynti pysyi tiedotusväli neiden otsikoissa m onien viik k o jen ajan keväällä 1999, sillä pyytäjät harhauttivat median edus tajia sekä pyynnin vastustajia virheelli sillä tiedoilla ja ajankohdilla. Rannikkovartioston ja poliisiveneiden piirittäm i nä aktivistit siirrettiin pois alueelta, jo l la pyytäjät aluksineen odottelivat pin taan tulevia valaita. Monia mielenosoit tajia loukkaantui pidätysten yhteydes sä ja heidän aluksensa takavarikoitiin pyynnin ajaksi. Jännitys laukesi aamunkoitteessa 17. maaliskuuta, kun Makah-heimon edus taja harppunoi moottoriveneellä hina tusta kanootistaan nuoren naaraan. Kanootti väistyi nopeasti, jotta moot toriveneen miehistö pääsi lähelle harmaavalaan poikasta, ampuen tätä 50 ka liiberisilla kivääreillä. Valas kuoli nope asti, mutta hyvin epäperinteisin tavoin.. Ennen kun ensimmäinen laukaus am muttiin Makah-heimo ju listi ylpeänä heimonsa yhtenäisyyden palautumista, perinteittensä arvoa ja niiden tuntemus ta. Tämän valaanpoikasen pyynnissä ei ollut perinnettä nimeksikään. Makahheimo ei ole pyytänyt valaita 70 vuo teen kantojen romahdettua 1900-luvun alussa kaupallisen pyynnin ja räjähtä vien harppuunoiden myötä. Myös va laanlihan käsittelyjä valmistustavat oli-

Kissa sohvankoneistossa

vat unohtuneet, joten Makahit turvau tuivat mm. japanilaisten asiantuntemuk seen ja keittokiijoihin.

Poliittista vaiaanpyyntiä?

kuva: Riku Cajander

IW C (International Whaling Commissi on) myönsi vuoden 1998 kokoukses saan yhden harmaavalaan kiintiön Makah-intiaanien aboriginaalipyynnille ja ensimmäinen valas teurastettiin U SA :n vesillä luvallisesti 70 vuoteen. Tätä en nen Makahien hallitus kävi epäviralli sia konsultaatioita valaanpyynti-yhteisöjen kanssa, kuten North A tlantic Marine Mammal Commisssion (NAM M CO ), the High North Alliance (H N A ) ja hiljattain myös W orld Council of W halers (W C W ). Makah-intiaanien hallitus painosti oikeuttaan pyytää va laita vedoten vuoden 1855 Isaac Ste ven- sopimukseen. Tämä 145 vuotta sit ten solmittu sopimus U SA :n hallituksen kanssa oikeuttaa Makah- heimon tradi tioiden, kuten valaanpyynnin säilyttä misen. Kyseessä on kuitenkin porsaanreikä, jonka kautta IW C :ltä anottu pyyn tilupa saatiin vuoden 1998 kokoukses sa. Makah-heimo vetosi myös alueen sa sosiaalisiin vähemmistökansan on gelmiin, joita ratkaistaisiin valaanpyyn nin myötä herättämällä vanhoja perin teitä. Heimoa raastava suurtyöttömyys, alkoholiongelmat jajopa teiniraskaudet

voitaisiin näennäisesti poistaa heimon keskuudesta perinteisellä valaanteurastus seremonioilla. Makah-heimon taustalta löytyy tiivis tä kaupankäyntiä mm. japanilaisten ka lastajien kanssa luvattom alla hylkeen pyynnillä, kalastuksella ja sekä metsä teollisuudella. Heimon eläm äntyyli vas taa pitkälle muun U SA :n kansalaisen modernia elämää mm. supermarketteineen. Monet kansalaiset ihmettelevät kin miksi niin moni poliitikko ei ole vas tustanut pyyntiä. Tämän epäillään joh tuvan siitä, etteivät nämä henkilöt ha lua sekaantua tulenarkoihin vähemmis tökansojen oikeuskysym yksiin tai ko lonialism in aiheuttamiin ongelmiin. Ylläm ainitut valaanpyyntiyhteisöt lobbailevat IW C :ltä yhä vahvemmalla pohjalla alkuperäiskansojen oikeuksia pyytää valaita, sillä viim ekeväinen har m aavalaan p yyn ti on laukaissut IW C :ssä kiin tiö anomuksien dominoefektin. Valaanpyyntim aat, kuten N oija ja Japani haluavat lisätä kansain välistä pyyntiä ja näiden arvokkaiden tuotteiden kauppaa. Alkuperäiskanso ja lobbaillaankin näiden maiden taholta

ahkerasti kuuluttamaan oikeuksiensa perään, jotta uusi pyyntitapa, pienimuo toinen rannikkopyynti sekä aboriginilaispyynti lisääntyisivät (näitä kiintiöi tä saavat nyt mm. Inuit-eskimot ja pieni yhteisö K arib ialla). Tämä painostaisi IW C :ta avaamaan jälleen kansainväli sen kaupan, joka nyt on ollut moratoriumin alaisena 14 vuotta. Eläin-ja ympäristösuojelijat vastustavat tätä k ii vaasti, vaikka muutamat valaspopulaatiot ovatkin kasvaneet pyyntikiellon ansiosta. Tämä kielto ei kuitenkaan suo jele mm. C IT ES sopimuksen uhattuja lajeja salapyynniltä, joka tulisi myös li sääntymään kansainvälisen kaupan myötä. Japanin liham arkkinoilta löytyy edelleen DNA-kokeiden avulla mm. sinija ryhävalaan lihaa. Uuden ns. perinteiden oikeuttama merinisäkkäidenpyyntija yhden harmaavalaspoikasen teurastuksen seuraukset ovat jo nyt nähtävissä. Kanadan inuitit ovat myyneet 27.00 hyljettä Japanin lihamarkkinoille, Venäjä on myynyt maitovalaita japanilaisiin delfinaarioihin ja Islanti pohtii noijalaisten pyytämää lahtivalaanlihan tuomista maahan. N äillä

eläim illä käyty kauppa on lisääntynyt ympäri maailmaa, mutta Neah Bayn -in tiaanien sosiaaliset ongelmat ovat vie läkin ratkaisematta. Nähtäväksi jää kuinka Makah-intiaa nien tämänvuotinen pyynti sujuu. Naa puriosavaltiotja muutamat heimon omat edustajat vastustavat pyyntiä kiivaas ti. On kuitenkin hyvin epätodennäköis tä, että pyyntilupaa enää peruttaisiin, vaikka painostus tähän kansainvälisel lä tasolla onkin ollut voimakasta, jopa oikeushaasteisiin asti mm. australialai sen jäijestön taholta. Ihmiskunnan silm in surullista on se, että alkuperäiskansa vaatii perinneoikeuksiaan näin vääristyneillä periaatteil la. M ielenosoittajia loukkaantui pyyn nin aikana, mutta vahingonaiheuttaneet heimon jäsenet selvisivät ilman rangais tuksia. Pyynti on aiheuttanut jakautu mista myös muiden heimojen ja naapu rikansojen kesken sekä vaarantanut noin 30-vuotisen kansainvälisen valaiden suojelutyön. Intiaaniheim oja yleensä pidetään luontoa kunnioittavina yhtei söinä, mutta tässä tapauksessa ilm iö on päinvastainen ulkopuolisten tahojen painostuksen ansiosta.

VIIVI KOOMSON, VALAIDEN PUOLESTA RY.

Lukijan palstalle tarkoitetut kirjeet lähetetään osoittee seen:

Hei Sinä, jolla on kokemusta koiran vegaanisesta ruokinnasta! Kirjoita minulle ja informoi minua aiheesta; kaikki asi aan liittyvät tieto kelpaa. O ler della kiitollinen jokaiselle joka sii vaivautua...

Eläinsuojeluliitto Animalia Porvoonkatu 53 00520 Helsinki Kuoreen merkintä “Lukijan palsta”. Palstalle voi lähettää kirjoituksia myös sähköpostitse osoittee seen jaanajeqonaho@amnafiaJi

Osoite on: Kirsi Laukkanen Virkatie 4 E 31760 U rjala

•CY» IÄ T ;

KEKÄUNEN KUVAT: ANIMALIAN KUVA-ARKISTO

ANIMALIA 2/2000

8 /

“ Kissaa ei sitten tänä aamuna saa päästää ulos” , o li yhteinen toteamuksemme. Olimme nimittäin lähdössä viikonlopuksi m ökille. Jos kissan ulos päästää, kestäisi aikansa, ennen kuin sen saisi houkutelluksi takaisin sisälle. Varsinkin silloin se olisi hankalaa, kun kissa itse T IE T Ä IS I, että ollaan jonnekin lähdössä. Muutenkin, jos sulia just on “ poka päällä” eli oot saam aisillas hiiren suuhun, et takuulla halua tulla itse kiinni otetuksi. Joten se ääneen lausuttu lause riitti. H E L I vilahti piiloon ajatellen vissiin, että “ kun ei pääse ulos, en ole sitten ollenkaan paikalla” . M uijotti. Matkantekoa mökillemme veisi parisen tuntia, joten lähtöä alettiin tehdä hyvissä ajoin ennen aamupäivää. Pitäisi ehtiä lämmittää hirsim ökkiä ennen iltapimeää. Kolme sekarotuista koiraamme tiesivät suunnitelmistamme heti. Miten ihmeessä ne tiesivätkin? Kävelit huoneesta toiseen, niin aina oli joku hännänheiluttaja jaloissa. JO K O S LÄ H D ET Ä Ä N ? Kompastuit koiraan. O tit vaatekaapista mökkivaatetta ja sait samalla märän kielen nuolaisuja. K IV A K U N LÄ H D ET Ä Ä N ! Avasit laukkua sängyn päällä, niin jo oli puolittain laukun päällä koira M U R M ELO IM A SSA eli istumassa pyllyllään etukäpälät rinnalla. Valppaana LÄ H T IJÄ N Ä . Toinen koira jä i jum iin laukun kahvaan. C O LA A ihan itketti. E IK Ö S JO SIT T EN LÄ H D ET Ä : C A RO LH N A veuhtoi edestakaisin ruokakupin ja pakkaajan väliä, rempaten ovissa, ulos ja sisään, ei osannut päättää. LÄ H T EM IN EN ON KTVAA: IH A N M IN N E VAAN LÄ H TEM IN EN . N iin sitten olivat laukut pakatut ja sovitetut autoon vesikanistereitten ja bensatonkkien väliin. Saaressahan ei ollut kuin järvivettä, joten juomavettä piti itse raijata. Bensaa tarvittiin veneeseen, koska ei oltu enää varmoja, olisiko Heinolan venehuoltoasema vielä näin aikaisin keväällä auki. Auton ovet repsottivat auki. Kutsuvina: “tänne tänne vaan niin lähdetään!” Kuin paineella olisi purskahtanut syöksyivät koirat ulos tuvasta. LÄ H D ET Ä Ä N ! Luulivat ensin että lenkille. Nuuhkit tiin remmejä ja rempattiin portaissa. Vanhin koira C IN D Y tepasteli malttamattomana auton oven saranpuolen edessä. K U N P IT Ä IS I PÄ Ä ST Ä K Y Y T IIN . “Jäljen jättiläiset” C A R O LIIN A ja C O LA kipsuttivat vanhasta muistista ovesta suoraan koirien aitaukseen ja hiekkakasalle. Tähystivät peuroja tai jotain. O li paljon tekemistä. “ Herranen aika, missäs H E L I on?” huudahdimme sitten yhteen ääneen. Kissaa ei oltu pakattu mukaan. Kantohäkki kökötti yhä tyhjänä keittiössä. M entiin sisälle tupaan. Siellä oli ihan hiljaista. E i kuulunut rapinaa kissankupilla, ei näkynyt rikkiviisasta katsetta pöydällä, ei nyöhjätty sähköise nä jaloissa. Kadonnut. Poistunut. Häipynyt. H A IH TU N U T: “ Kun ei pääse vapaana ulos, niin ei sitten mitään ollenkaan. EN O LE O LEM A SSA ,” ajatteli vissiin kissamme H ELI. Alkoi etsiminen ja kello raksutti. Pitäisi lähteä. “ K isi kisi kisu, H elii -7” m ääritteli isukki keittiössä, siirtyi makuuhuoneen hiljaisuuteen ja sieltä olohuoneeseen. “ Kultaa? Äidin tyttö misu nyppynenä nyppis miuku m iukuli?” minä makeilin. E i mitään. E i ollut ketään missään. “ Se on varmaan taas tuolla sohvan alla,” sanoi isukki huokais ten, “ siellä se oli viim eksikin kun piti yhdessä m ökille lähteä.” M inä otin haijan käteeni, n iillä jyystin sohvan alustaa. Isukki oli toisessa päässä p ylly pystyssä valm iina vastaanottamaan karkulaista. Häätö olisi siis edessä. Mutta ei mitään. E i sohvan alla ollut ketään. E i yhtään kissaa. E i ainuttakaan mustavalkoista tyttöä. “ No pakkohan sen on täällä olla...” tuumasimme ja annoimme taskulampun valon pyyhkäistä sohvanalustaa. M inä irrottelin sohvan istuintyynyjä, jotta nähtäisiin ylhäältäkin käsin sohvan sisälle. Siellä o li pieni mustakarvainen selkä, karvat staattisesta sähköstä pystyssä. “ Se on tuolla keskellä sohvan koneistoa. M iten ihmeessä se on sinne menny...” kuului sohvan alta pölyinen isukin ääni. Minua nauratti. Ja katti istui muina kisuina. Tyynenä kuin patsas. Kuin täytetty lelu. “ N yt mä sain sen” riem uitsi sitten isukki ja ähkien nousi pystyyn polvilleen sähköinen katti sylissään. “ H E L I!” minä parahdin jälleennäkemisen riemusta. Rikkiviisaat kellertävät silmät tuijottivat jonnekin ohitseni. “ K ER R A N K O S SIT Ä SOHVAN K O N EIST O SSA ISTU TA A N ” , kertoi kissanilme. “Voi kulta pie ni eksä ymmärrä ettet sä voi jäädä tänne yksinään olemaan kun me kaikki muut mennään pois!” “ Ä LÄ S T E E H Ä T Ä SIIJO H T O PÄ Ä T Ö K SII. E I SEN TARTTE M ER K IT Ä SIT Ä E T T E I H A LU IS LÄ H T EE M Ö K ILLE, JO S SATTUM ALTA N Y T SO H VAN KO N EISTO SSA IST U U K IN ,” täsmensi kissanilme. “ N yt kulta-Heli menet kuljetushäkkiin! E i se kestä ku pari tuntii nii pääset saareen, ajattele saareen -puihin kiipeemään!” Sitten sitä istuttiin autossa koko porukka. Koirat takapenkillä kissankuljetushäkin vierellä. Kuljetushäkissä neliskanttisena tyynynä mustavalkoinen kissa sen näköisenä, kuin olisi aina siinä ollut. “ Ihan oikeesti mulla kävi mielessä, että odottakoon kotona kun ei haluu mukaan tulla,” sanoi isukki vielä. “ Mutta ehkä ei pidä tehdä hätäisiä johtopäätöksiä, sillä sen ei tartte merkitä sitä, ettei H A L U IS lähteä m ökille, vaikka SA T T U U K IN just lähtöhetkellä istumaan sohvankoneistossa.”

ANIMALIA 2/2000

tarvitse jakaa vilja- eikä säilörehua käsin jokaisen lehmän omalle paikal le. Ruokinnasta huolehtii nyt apevaunu, joka ajetaan lehmien eteen kaksi kertaa päivässä. Tämä muutos on puolestaan parantanut isäntäpa rin monia niska-ja hartiasärkyjä.

PIHATTONAVETASSA^? Pohjolan tilalla valoa riittää ympäri vuoden. Mietoisissa, Turun kupeessa sijaitseva pihattonavetta tarjoaa sekä lehmille että tilan isäntäparille viihtyisän työympäristön. Runsas vuosi sitten käyttöön otettu uusi navetta on lunastanut Tuomo ja Anna-Maija Pohjolan odotukset. Oma ja lehmien tyytyväisyys on niin ilmeistä, että pihattonavetan tuomat edut näyttävät tietä kohti valoisaa tulevaisuutta. nsimmäiset, nykyaikai set pihattonavetat ra kennettiin 1960-luvulla. Kehitys on kulkenut niin, että tänä päivänä uudet navetat rakennetaan yleises ti pihattonavetoiksi. Rakennuskus tannuksiltaan pihattonavetta on vanhaa, perinteistä navettaa kalliim pi, minkä vuoksi tärkeimpänä rakennusperusteena on kaljan koko. Ta loudellisen kannattavuuden näkö kulmasta pihattonavetta soveltuu erityisesti isolle karjalle. Pihattonavetan ideologiaan kuu luu olennaisesti myös eettinen nä kökulma. Lehmien hyvinvointiin liit tyviä kysym yksiä oli pohdittu pal jon Pohjolankin tilalla ennen uuden navetan rakentamista. Myös omaan työergonomiaan ja terveyteen liitty vät kysymykset nousivat esille. M i ten pihattonavetta edistäisi lehm i en elinolosuhteita? Miten se helpot taisi isäntäparin työpanosta? Lehm ät, jotka saavat lypsyaikojen v ä lillä vapaasti päättää, mistä valitsevat makoilu- ja märehtimispaikkansa, iloitsevat varmasti täy sin rinnoin tästä mahdollisuudesta. Pohjolassa tämä tyytyväisyys on

pantu m erkille, jossa vapaana kul jeskelevien lehmien käytössä on ti lavan navetan ohella kahden hehtaa rin suuruinen ulkoilualue. Suunnitel miin kuuluu lisäksi talvikäyttöön so veltu van tarhan rakentam inen, joka pysyisi kuivana myös märkänä aikana. Pohjolan pihattonavetan viih tyi syyttä lisää omalta osaltaan sen upea valoisuus. Sen mahdollistaa etelään viettävä kasvihuonekatto, joka pait si valaisee, myös lämmittää hyvin. Riittävän lämmön säilym isen takaa kovillakin pakkasilla lämpöeristetyt seinät. Kesällä puolestaan navetas sa on vetoa sen verran, että kuu muus ja kärpäset pysyvät seinien ulkopuolella. Vapaan kuljeskelun ohella lehmi en mukavuutta on kohennettu e rilli sillä makuu- ja ruokailupaikoilla. O l iopohjainen makuukammari on ko vassa suosiossa: pahnojen sekaan itsensä mätkäyttävät lehmät kerto vat koko olemuksellaan, että märehtiessään tällaisissa oloissa ne ovat täydellisesti omassa elementissään. Lehm ien puuhastelun seuraaminen työn lomassa tuokin isäntäparille ylim ääräisiä ilon ja hauskuuden het

kiä, jotka piristävät ja palkitsevat arki rutiineissa.

Ihm iset, joiden kosketus lehm iin voi perustua kaupasta ostettuihin maitotölkkeihin, eivät välttämättä ole kuulleet kaan nk. karjahengestä. Se on jokin sa nomaton, arjen kokemuksen yläpuolel le nouseva yhteys karjaan, joka saa kar-

jatilan pitäjän huolehtimaan ja välittä mään eläimensä hyvinvoinnista. AnnaM aija Pohjala uskaltaa sanoa, että karjahenki on Suomessa yhä elävä ja voi missaan. Omalla tilallaan hän näkee sen toteutuvan henkilökohtaisessa sidok sessa yksittäiseen lehmään. Pohjalan tilan 46 lypsävää ja toinen mokoma nuo rempaa karjaa tunnetaan ja tunnistetaan yksilöinä. Jokaisella on nimensä ja muu tama lempinimi päälle. Lehmien yksilöllinen elinkaari on Poh jolan tilalla 3-4 vuoden paikkeilla. N äi hin vuosiin mahtuu keskimäärin kaksi poikim ista ja monia kymmeniätuhansia kiloja maidon tuottamista. Lehmien lu kumäärä kokonaisuudessaan suurenee jatkuvasti ja lypsävät lehmät vaihtuvat säännöllisesti. Pohjolassa lehmistä luo puminen tuntuu aina ikävältä, muttajär kevyys saattaa asian oikeisiin mittasuh teisiin. Kaijahengen vaalijoissa käytän nöllisyys ja inhim illisyys kulkevat käsi kädessä. Parannettavaa Pohjolankin tilalla löy tyy. Tulevaisuuden tavoitteet kohdis tuvat ennen kaikkea siihen, että vasikat saisivat olla kauemmin emojensa kans sa ja että omia lehmiä voitaisiin myydä enemmän eteen päin. Tällä hetkellä va sikat nauttivat emojensa läheisyydestä parin päivän ajan, jonka jälkeen ne la i tetaan om iin, vasikoille tarkoitettuihin karsinoihin. Haaveena on, että vasikat voisivat olla emojensa kanssa parikin viikkoa. N yt ongelmana on ollut mui den lehmien häirintä; vaatii aikansa, että lehmät tottuvat uusiin jäijestelyih in. Synnyttäminen tapahtuu kuitenkin siel lä, missä kaikki muutkin oleilevat eli makuukammarissa. Nuoltu aan vasikan emo siirtyy parituntiseen, kenties hiu kan epäesteettiseltä vaikuttavaan toim i tukseen. Se syö sikiökalvot, joiden us kotaan sisältävän erityisen tärkeitä hor monitoimintaa edistäviä aineksia.

Navetassa on luonnollisesti totuttu mittamaan, kuinka paljon siellä tuo tetaan maitoa. Tilojen kannattavuu desta on EU :n myötä tullut iso kysy mys nykyisille karjatiloille. Tämä hei jastuu myös työn kuvaan tänä päi vänä. Raha-asioiden pohtiminen on noussut yhdeksi keskeiseksi osaksi karjatilojen arkea. M utta katteiden takaa löytyvät ihmiset ja lehmät, jot ka tekevät jokapäiväistä yhteistä työ tään, jotta me kuluttajat saisimme ha luamamme maitotuotteet tuoreina ja helposti. M iten Pohjolan tilalla koh dataan tuottajiin kohdistuvat pai neet? M iten uusi pihattonavetta aut taa tulevaisuuden haasteissa? Erityisen tyytyväisiä ja ylpeitä Pohjolassa ollaan siitä, että lehmät ovat todella terveitä. Se on silm iin pistävä edistysaskel entisestä. Leh mien terveys on maidontuotannon kannalta samalla kertaa edellytys ja tae; keskimäärin 200 litraa vettä ja 45 kg apetta syövä lehmä tuottaa tun nissa noin 2 litraa maitoa, mikä tekee tästä ihmeellisestä maidontuottamissysteemistä hyvin herkän. Pohjolas sa lehmien terveyttä on helppo val voa uuden lypsyasem an ansiosta, jossa lypsyn suorittaja tekee työnsä seisoen, lehmiä matalammalta tasol ta. Suurin vaikuttaja maidonmäärään on rehun laatu. Rehun suhteen Poh jolassa ollaan melkein omavaraisia, ainoastaan valkuaiset hankitaan muu alta. Ruokintahäiriöiltä on vältytty, sillä lehmät saavat itse määrätä, m il loin haluavat syödä. Tasainen ruo kinta ehkäisee happohyökkäyksiltä ja edistää märehtemistä ja syljen eritys tä, sitä mikä on lehm ille luontaisinta. Isäntäparin työnkuvaan pihatto navetta on tuonut muutoksia. Varsin kin työmäärä yksittäistä lehmää koh ti on vähentynyt, sillä enää heidän ei

ANIMALIA 2/2000 I

Jokaisen maidontuottajan unelma on aktiivinen lehmä, joka jaksaa syödä paljon ja siten tuottaa runsaasti mai toa, kenties jopa 50 kg päivässä. A k tiivisella lehm ällä ei ole aikaa unel moida, sillä se tekee työtä. Tällaista lehmää Pohjolassa arvostetaan, sil lä se takaa tuotannon jatkuvuuden. S ilti ei unohdeta, että lehmätkin ovat yksilöitä. On ahkeria ja vähän lais kempia lehmiä; kun on kyse elävistä olennoista, on tärkeää suoda jokai selle oma persoonallisuutensa. Pihattonavetan myötä lehmien yk silöllisyys on vain korostunut. Ne ovat eläviä ja voim akkaita persoo nia, jotka käyttävät älykkyyttään aina sopivassa paikassa. Auki jää neet oven hakaset ja vapautuneet paikat lypsyjonossa hyödynnetään heti tilaisuuden tullen. Myös lehm i en hormonitoiminta on pihattonavetassa voimakastaja näin kiiman tark kailu on helppoa. Pohjolassa usko tulevaisuuteen on vakaalla pohjalla. Tuomo ja Anna-Maija Pohjola ovat enemmän kuin tyytyväisiä uuteen navettaan sa. Siitä ovat hyötyneet sekä leh mät että hoitajat. Harrastuksesta muodostui vuosien mittaan työ, joka ei ole menettänyt alkuperäistä tera peuttista luonnettaan. Työssä unohtuvat arjen muut ongelmat. Navetasta lähdettäessä m ieli tuntuu aina piristyneen. Yhteistä iloa ovat

jakamassa kaikki ne lehmät, jotka pääsevät toteuttamaan lehmyyttään mielin määrin, ja perheen jälkipolvi, joka kenties tulevaisuudessa jatkaa vanhempiensa karjahengen perintei tä.

TEKSTI JA KUVAT: PÄIVI VÄISÄNEN

ulkoilee talvella Pienellä rahalla voi toisinaan saada paljon aikaan. Tästä on osoituksena K irsi Järvenrannan gradutyö lypsylehm ien talvi sesta ulkoiluttamisesta (H elsin gin yliopisto, kotieläintieteen laitos). Tutkimukseen myön nettiin Ju lian a von W endtin Säätiön Eläinten avuksi -rahas tosta pieni apuraha, joka mah dollisti sen toteuttamisen. Tulokset olivat eläinsuojelunäkökulmasta erittäin positiivi sia: talviliikuntaa säännöllisesti saavat lehmät voivat silminnäh den hyvin, sairastivat vähem män utaretulehdusta ja tiinehtyivät vertailuryhm ää parem min. Hoitajat pitivät jaloittelua tärkeänä eläim ille eivätkä koke neet sen jäljestäm istä liian han kalaksi. Tutkijan yleispäätelmäksi tulikin, että talviliikunta tuot taa iloa ja hyötyä sekä eläim ille että ihm isille. Tutkimuksen tu lokset toim ivat ohjeena ja innoitteena m uille tuottajille läh teä kokeilemaan nautojen ympä rivuotista ulkoiluttamista. ROTTA SA LM I

Eläinten avuksi -rahasto on pe rustettu Jiiri Puhkin lahjoituk sen avulla vuonna 1995. Rahas to tukee kotieläinten hyvinvoin tia edistävää tutkimusta ja tie dotusta. Lahjoitukset rahastoon: Merita 127030-206024

ANIMALIA 2/2000

♦

______ Eläinten kanssa Fretit hurmaavat

Soittaa valaiden kanssa

Fretti eli kesyhilleri on jo vuosien ajan ollut Yhdysvaltain kolmanneksi suosituin lemmikki heti kissan ja koiran jälkeen ja vähitellen sen asema on vakiintumassa Suomessakin. Suloisen ulkonäkönsä vuoksi fretti hellyyttä ostajaehdokkaat helposti ja valitettavasti tästä seuraa että se voidaan ottaa melko heppoisinkin perustein ja valitettavasti monissa tapauksissa tämä taas tarkoittaa sitä, että fretti on myös lemmikki josta helposti luovutaan.

Jim Nollman on yhdysvaltalainen taiteilija ja muusikko, joka on tullut kuuluisaksi siitä, että hän saa sähkökitaraa soittamalla valaat paikalle.

ritän murtaa erilaisia ra jo ja kuten esim erkiksi taiteen ja tieteen tai sub jektin tai objektin välisiä rajoja, Nollman toteaa. Nollmanin vetämä jäijestö “ Interspecies Communication” on jäljestänyt mm. eräänlaisia arktisia tutkimusretkiä, joihin ovat osallistuneet taiteilijat. He tutkivat mm. taiteen ja ekologian välistä suhdet ta. Taiteella on Nollmanin mielestä teh tävä olla mukana inspiroimassa, ohjaa massa, opettamassa ja muuttamassa ta paa käsitellä maailmaa. Ym päristöakti vistit tarvitsevat taiteilijoita mukaan, jotta luonnonsuojeluasiat herättäisivät yleisössä laajemmin kiinnostusta. N oll man onkin luotsannut kuvataiteilijoita, muusikkoja, tieteilijöitä, ympäristöakti visteja, fyysikkoja, toim ittajia, uskon nollisia johtajia ja lapsia käsittelemään nykypäivän ekologisia ongelmia tieteen ja taiteen keinoin. Nollm anin mielestä ekologinen kriisi on eräänlainen ihmisten hahmotuson gelma. Taiteilijoiden tehtävänä on aut taa ihm isiä hahmottamaan maailma uu della tavalla.

Kommunikointia eläinten kanssa

näinen viestintä ei häiriintyisi, sanoo Nollman.

Tietyt delfiini- ja valaslajit kommunikoi vat vihellysten ja rytmien avulla. N äi den eläinten aivot ovat kooltaan ja mo nimutkaisuudeltaan vastaavia kuin ih raisen. Soittam alla m usiikkia eläinten kanssa voidaan tutkia niiden käyttäy tymistä, kun nämä reagoivat esimerkik si sähkökitaran ääneen. Nollm an on yrittänyt myös kommu nikointia muiden eläinten kanssa, mut ta eläim istä valaat reagoivat parhaiten musiikkiin. Erityisesti kitaransoitto vie hättää valaita. Alkuasukkailla on ollut käytössään eräänlaiset “ delfiinikepit” , joiden avulla he kutsuvat delfiinejä pai kalle. Kepeistä lähtee kova ääni, joka houkuttelee eläimet paikalle -näin teki vät mm. alkuasukasheimot Australias sa. Myös Nollm an käyttää näitä keppe jä houkutellakseen valaita paikalle ve neestään, jossa on äänitysstudio. - M e emme koskaan jahtaa valaita veneillä emmekä välitä ääntä kauhean kovalla vedessä, jotta valaiden keski-

Kalliomaalauksissa kuvataan valaanmetsästystä

Kalliom aalauksissa kuvataan paljon ih misten ja eläinten suhteita: saivathan al kuperäiskansat usein elantonsa metsäs leet suosituksi matkailumuodoksi ym tämällä. Mm. Vienanmereltä löydetyis päri maailmaa. Vienanmerellä elävät maisä kalliomaalauksissa kuvataan valaan tovalaat voivat pelastua ainoastaan ja metsästystä. Valaat elävät myös kansan vain valasmatkailun avulla. Alueelle ol tarinoissa: laan suunnittelemassa valasmatkailua. Alaskan eskimot kertovat tarinaa, jos JAANA REIJONAHO sa nainen synnyttää sinivalaan. Nainen laittaa valaan sormustimeen, mutta kos Lähde: Interspecies Com m unication ka valas on iso, nainen laittaa valaan jä rjestö n internetsivut juomakuppiin. Ja lopulta nainen laittaa w w w.interspecies.com ja whale valaan mereen, jossa se elää heimon jä watching web. senenä monia vuosia. Eräänä päivänä alueelle saapuu uudisasukkaita, jotka tappavat valaan. Eskim oiden mukaan tällä tavoin alkoivat sodat ihmiskunnan keskuudessa. Valaiden kanssa uiminen on nopeasti kasvava bisnes ja valassafarit ovat tul-

Jim N ollm an kävi luennoim assa työstään valaiden kanssa tam m ikuussa tie d ekeskus H eurekassa.

Voit ostaa E läinsuojeluliitto A nim aliasta Jim N ollm anin CD :n, jossa hän soittaa valai den kanssa. Katso tilaustiedot sivulta 19 ja takakannesta.

Kuvassa kalliomaalaus Vienanmereltä, jossa kuvataan valaanpyyntiä.

S I T Ä

O N i

Tilaa itsellesi Animaliasta kesäkassi Sitä on luonnossa Animaliaa nimittäin... Mukaan uimarannalle, kauppareissulle, moneen menoon. Kesäisen kangaskassin hinta on 18 mk + postituskulut. Ostamalla

kesäisen kassin tuet eläinsuojelutyötä!

ANIMALIA 2/2000

retit ovat pieniä, noin kilon tai kahden painoisia eläimiä jotka hurmaavat ihmiset hel posti sekä ulkonäöllään että ystävällisellä, leikkisän ute liaalla luonteellaan. Ne sopeutuvat mai niosti kerrostaloihin niin kokonsa kuin h iljaisen ääntelynsäkin puolesta ja yleensä naapuritkin ovat vain hyvän tahtoisen kiinnostuneita, toisin kuin va litettavasti monien koirien tapauksissa. Pientä kokoa ei kuitenkaan tule sekoit taa vaivattomaan hoitoon, sillä vaikka kaikki eläimet rotista koiriin ovat omalla laillaan vaativia ja niitä tulee hoitaa en siluokkaisen hyvin, ffeteillä on omia erikoistaipum uksiaan jotka tulee ottaa huomioon. Ne tunkeutuvat kaikkialle minne voi tunkeutua, kaivavat kukkapurkit ja yrittävät päästä sohvasi sisään, kiipeävät kirjahyllyysi ja vetävät alas kaiken mihin vain ylettävät, änkeävät vaatekaappisi ja nukahtavat sinne tai rumputtavat piloille parhaan tai ainoan mattosi. Niiden uteliaisuus koituu vali tettavan usein tavaroidesi kohtaloksi ja vastaavasti uteliaisuus saattaa tappaa fretin siinä missä kissankin. Ne voivat oppia avaamaan ikkunasi ja putoavat alas ikkunalaudalta tai litistyvät sohva si väliin, joutuvat pesukoneeseesi ja niin poispäin. Sinun tulee siis olla valm is te kemään asunnostasi turvallinen ja viet tämään paljon aikaa frettisi kanssa seu rustellen ja leikkien sen kanssa -sekä huolehtien siitä, että niin omaisuutesi kuin lemmikkisikin ovat turvassa. Fretit ovat erittäin aktiivisia ja sosi aalisia eläim iä ja vaativat paljon aikaa vapaana, joten m ikäli et voi tarjota sille seuraasi ja huomiotasi monen tunnin

ajan päivässä, on parempi että et edes harkitse fretin hankkimista. Pitkän ikän sä vuoksi fretin omistajaksi ryhtyminen vaatii myös sitä, että elämäntilanteesi on siinä määrin vakaa että voit tarjota frétillé turvallisen koko sen eliniäksi. Fretti ei myöskään ole paras mahdol linen lemmikki pienille lapsille ja kuten mitään muutakaan eläintä, sitä ei saa hankkia vain hetken mielijohteesta tai hankkimalla tietoa sen hoidosta ja vaa timuksista jo etukäteen.

Osta fretti kasvattajalta Frettejä saa ostaa esimerkiksi suurem pien kaupunkien eläinkaupoista hinnan vaihdellessa tavallisesti 800 -1500 mark kaan. Suomessa on kuitenkin myös frettien kasvattajia ja onkin suositeltavaa hankkia fretti kasvattajilta, sillä eläin kaupoissa eläimet ovat usein aivan lii an pienissä häkeissä eikä niiden kanssa ehditä seurustella, puhumattakaan siitä että n iille opetettaisiin tapoja. Suositel tava luovutusikä on kymmenestä kah teentoista viikkoon ja paitsi että liian nuorena frettiä ei tulisi ostaa, etenkin eläinkaupoista hankituilla huomattavas ti vanhemmilla eläim illä voi olla sitkeä taipumus purra ja tämä tuskin on kenel lekään m iellyttävä kokemus. Frettipentueista voi saada tietoa esimerkiksi ot tamalla yhteyttä Suomen Fretit -yhdis tykseen. Yllättävän usein ensimmäisen frettinsä hankkinut ei tiedä että fretit tulee ro kottaa penikkatautia vastaan (mutta ei

tojen jalkavaivoista 90 % aiheutuu sor kista. Laki velvoittaa hoitamaan viipymättä Sorkat - nautojen ja asianmukaisesti sairaan tai vahingoit tuneen eläimen. Näin varmasti pääsään hyvinvoinnin töisesti tapahtuukin. Jalkasairauksien ja lähtökohta etenkin sorkkavikojen kohdalla on tyy pillistä heikot oireet ja piilevyys. Sairau uotantoeläinten hyvinvointia pyri den havaitseminen ei olekaan ongelma tään edistämään eläinsuojelulain ja tonta. Parsinavetassa oireina ovat eläi -asetuksen turvin. Eläinsuojeluasetukmen epätavalliset asennot, painon vaih sen mukaan lypsylehmien ja hiehojen taminen puolelta toiselle, makailu ja kes on kesäaikana päästävä laitum elle tai ken syönnin makuulle meneminen. Piniille on jäljestettävä muu tarkoituksen hatossa ontuminen ja syönnin vähen mukainen tila liikuntaa varten. Uudistu tyminen ovat tyypillisiä oireita. Pihatoisnut laki ja asetus sekä kuluttajien vaati sa jalka viat ovat yleensä märkyydestä mus eettisesti tuotetusta ruuasta nä ja liasta johtuvia ja ilmenevät eri tavoin kyykin lisääntyneenä kiinnostuksena kuin parsinavetoiden tyypilliset jalkamyös talviaikana järjestettyä jaloittelua viat (limapussitulehdukset, hiertymät kohtaan. Kaijatalousneuvonta ja -tut jne.) Ontuminen on selkeästi havaitta kimus sekä media hehkuttaakin talvijava merkki, mutta tulee yleensä esille loittelun puolesta. Kokemukseni perus vasta liian myöhään. Ongelma on ehti teella suhtaudun yhä varauksella nau nyt pahentua ja aiheuttaa eläim elle hait tojen talvijaloitteluun. taa jo kauan. Nautojen jalkasairaudet ja erityisesti Sorkka kasvaa noin puoli senttiä kuu sorkkaviat ovat erittäin tärkeä tuotankaudessa. Jos luonnollinen kuluminen totappioiden aiheuttaja, mutta myös vastaa kasvua sorkan ja koko jalan asen huomattava hyvinvointiongelma. Nau to säilyy normaalina. Virheellinen asen

Puheenvuoro

ANIMALIA 2/2000

koirien tai kissojen rokotteella, vaan m inkeille suunnatulle Distem inkillä) ja samaten monelle naaraan ostajalle tu lee yllätyksenä se, että m ikäli naaraalla ei joko teetä poikasia tai steriloi sitä, se saattaa menettää henkensä. Frettinaaraiden kiim a jää “ päälle” ja aiheuttaa usein pitkittyessään hengenvaarallisen luuydindepression. Kolmas vaihtoehto on antaa eläim elle hormooniruiske mut ta se ei kuitenkaan pidemmän päälle ole toivottava ratkaisu. Vaikka ffettien keskimääräinen elinikä voi olla jopa kuudesta kymmeneen vuo teen, niihin suhtaudutaan jo kolmi-, ne livuotiaina vanhuksina ja sen vuoksi niiden kunnosta ja terveydestä tulee pitää erinomaisen hyvää huolta. Hyvä fyysinen kuntoja virikkeikäs ympäristö takaavat sen että fretti on tyytyväinen ja voi hyvin, mutta eräs tärkeimmistä terveyteen vaikuttavista seikoista on oikea ruokinta. Fretithän ovat lihansyöjiä ja siksi n ii den ravinnon perustana tulee olla kor kealaatuista eläinvalkuaista ja rasvaa. M onissa eläinkaupoissa kehotetaan ruokkimaan frettiä kissanruualla, mutta m ikäli ei tunne tarkasti frettien ravintoainevaatimuksia ja ole valm is ostamaan korkealuokkaista kissanruokaa ja ehkä lisäämään siihen jotakin, on ehdotto masti paras vaihtoehto ruokkia lemmikkiään Shetlandin James Wellbeloved merkkisellä frettien kuivamuonalla. Paras tapa tutustua fretteihin lemmik keinä on lukea, keskustella frettien omis tajien kanssa ja tutustua fretteihin hen kilökohtaisesti. Muiden muassa näihin tarkoituksiin perustettiin viim e vuoden lopulla Suo to aiheuttaa jalkoihin rasitusta ja kipua. Tutkimuksissa on todettu heikkokun toisten ja kipeiden jalkojen heikentävän utareterveyttä ja lyhentävän eläimen syömiseen kuluttamaa aikaa. Kipeiden jalkojen aiheuttama kipustressi heiken tää lehmän hedelm ällisyyttä. Sorkkien arkuus johtaa liikkeiden epävarmuuteen, jonka vuoksi syntyy tavallista herkem min nännipolkemia ja utarevaurioita. Nykytrendin mukaan pyritään nauto jen liikuntaa lisääm ällä edesauttamaan luonnonmukaisten käyttäytymismallien toteutumista. Tomerasti ajetaan liikkeil tään epävarma jalkojaan aristeleva leh mä ulos ja aurinkoon jaloittelemaan, sa malla tapaturmariski eläimellä sekä eläi men hoitajalla kasvaa hurjasti. Eläim en hyvinvoinnin edistämisen nimissä liikunnan lisäämisen painotta m ista tärkeämpää olisikin painottaa säännöllisen sorkkahoidon merkitystä. Säännöllinen sorkkahoito on ennaltaeh käisevää sairaudenhoitoa. Sorkkahoidolla pyritään palauttamaan -ja säännöl lisesti toteutettuna ylläpitämään - sork kien ja koko jalan normaalia asentoa. Se on navettatyypistä riippum atta paras

men Fretit -yhdistys, jonka pääkallopaikka sijaitsee Tampereella. Yhdistyk sen tarkoituksena on jakaa tietoa ffeteistä ja luoda ystävällinen verkosto freteistä kiinnostuneiden ihmisten kesken. Yhdistys julkaisee neljästi vuodessa Hillerihullu-lehteä, jäljestää niin koko Suomen laajuisia kuin paikallisiakin ta paamisia, julkaisee tietopaketteja ja vas

taa kaikenlaisiin frettejä koskeviin ky selyihin ja tiedusteluihin. Jäsenmaksu on tällä ensimmäisellä toimintakaudella 70 mk ja jäseniä on noin kuusikymmen tä.

TEKSTI JA KUVAT: \1ARI-MIIA HEINO

uomen Fretit ylläpitää myös fretti-aiheista sähköpostilistaa johon voi liittyä esimerkiksi yhdistyksen nettisivujen kautta osoitteessa www.saunalahti.fi/~topaz/fretti. Sähköpostilista on avoin kaikille eikä edellytä yhdistyksen jäsenyyttä. M ikäli jäsenyys Suomen Fretit yhdistyksessä kiinnostaa, ota yhteyttä joko kirjeitse, sähköpostitse tai puhelimitse. Osoitteemme on Suomen Fretit, Satamakatu 16 C 56,

33200 Tampere. Sihteerimme on Susanna Klaar (topaz@saunalahti.fi) ja hänet tavoittaa numerosta 040-51222191, sekä Puheenjohtaja M ari-M iia Heinon (jatta.heino@saunalahti.fi) numero on 010-779447.

jalkojen kunnossapitäjä kaksi kertaa vuodessa toteutettuna. Terveet hoide tut sorkat ovat avain jaloittelutarhan porttiin. Ilm an sorkkahoitoa ei pitäisi eläimiä laittaa jaloittelemaan varsinkaan Suomen talvisiin olosuhteisiin. Konkreettisia toimenpiteitä sorkkahoidon merkitystä korostamaan tarvi taan. Eräs keino voisi olla ‘ympäristö tuen lisätoimenpide’. Ympäristötuki ja kautuu tänä vuonna perustoimenpitei siin, lisätoim enpiteisiin ja erityissopi muksiin. Viljelijän on perustoimenpiteen lisäksi valittava yksi pakollinen lisätoi menpide,joka soveltuu tilalle parhaiten. N yt kaavailtujen lisätoimenpiteiden joukossa on vaihtoehtona myös ‘tuo tantoeläinten hyvinvoinnin edistäm i nen’, josta saa lisätukea 80 mk/ha. N äi tä tuotantoeläinten hyvinvointia edis täviä toimenpiteitä olisivat mm. laidun nettavissa olevien eläinten laiduntami sen tai jaloittelun järjestäminen, tilan ruokinnasta laadittu ravinnetase, vilje lijän osallistum inen tuotantoeläinten hyvinvointia koskevaan koulutukseen tai pintavesien ja pohjavesien suojelun huomioiminen tilalla. Muista kotieläin

tilan lisätoimenpiteistä maksettava lisä tuki on 140 mk/ha. Jotta lisätoimenpi teenä tuotantoeläinten hyvinvoinnin edistäminen olisi kilpailukykyinen vaih toehto tulisi tukitason olla sama kuin muissakin lisätoimenpiteissä. M ikäli tilalla on tähänkin asti laidun nettu eläimiä asianmukaisesti, täyttää se nähtävästi lisätoim enpiteelle asetetta vat edellytykset. Jos tila on jo laidunta nut eläimiään, ei voida puhua tuotanto eläinten hyvinvoinnin edistämisestä. M iksi eläinsuojelulain täyttäm isestä nautakarjatiloilla maksettaisiin lisätu kea? Tämän tilalle vaatimukseksi voi taisiin ottaa esim erkiksi säännöllisen sorkkahoidon järjestäminen. Parempi keino olisi edistää eläinten hyvinvoin tia maksamalla lisätuki säännöllisestä sorkanhoidosta huolehtiville nautakarjatiloille. Täten tuella voitaisiin kompen soida sorkkahoidosta aiheutuvia kulu ja ja ylläpitää eläinten hyvinvointia.

TIINA MARTTINEN (KIRJOITTAJA ON OPISKELIJA EUELÄINSUOJELUNEUVOJA JA ASIANTUNTIJAKOULUTUKSESSA)

Eläinsuojelua kotipihassa

Vuoden Animaali

Nuorten Animalia

n paljon asioita, joilla voit pa rantaa maailmaa maksamat ta itseäsi kipeäksi tai ryhty mättä radikaaleihin toimen piteisiin. Hyvään asiaan tar vitaan monta pientä asiaa, juuri sellaista pien tä asiaa, jonka juuri sinä voit tehdä, vaikka kotona. Voit kiijoittaa vetomuskiijeitä, pos tittaa aktivistikortteja, kirjoitella yleisön osastoille ja mikä tärkeintä huolehtia oman alueesi, vaikkapa kotipihasi käytännön eläin suojelusta. A senne on yleisin ongelma: “Se on vain eläin.“ Olento jossa on elämää ja joka voi tuntea kipua ei voi olla “vaan” jotakin. Tärkein ja vaikein tehtävä mikä eläinsuojelijalla on edessään on asenteiden murtaminen. Suomessa kytevä hysteerinen petopelko ja sitä kautta lynkkaamisinto ei johdu suinkaan tuhansista verenhimoisista pedois ta, vaan ennakkoluuloista. Kertomalla tosi asioita suurpedoista voi monen mieli rau hoittua. Maijastajille ja muillekin luonnossaliikkujille Suomen luonnonsuojeluliiton kehittämä karhukello pitää kontiot loitolla jos niitä lähimaisemissa liikkuu. Y ksi parhaita passiivisia vaikuttamismuotoja on kasvissyönti. Moni tuu dittautuu siihen uskoon, että tapetaanhan eläimiä kuitenkin ruuaksi, mutta jos juuri sinä jätät lihansyönnin pois tapetaan niitä ehkä yksi vähemmän. Kasvisyönti auttaa myös ihmisiä niissä maissa, joissa ruokaa ei riitä kaikille. Jos se rehumäärä joka nyky ään suunnataan lihakaijan ravinnoksi suun nattaisiin ihmisille kehitysmaihin vähenisi nälkäänäkevien määrä radikaalisti. Maail massa kuolee joka vuorokausi viisi miljoo naa lasta nälän aiheuttamaan ripuliin. Myös luomutuotteiden ostaminen on parempi vaihtoehto, mitä tehotuotetut elintarvikkeet. Erityisesti lihaa, kanamunia tai maitotuot teita ostaessa kannattaa miettiä valintaansa. Aiemmin on uskoteltu, että kasvisruualla ei yksinkertaisesti elä. Julkisuuteen on ponnahdellut tasaiseen tahtiin äitejä, jotka ovat noudattaneet täydellistä vegaanista ruoka valiota raskauden ajan ja jatkaneet ruokava lion noudattamista myös lapselleen. Mo net uskontokuntien edustajat elävät elämän sä täysin vegaaneina. T ärkeä osa-alue kuten jo mainitsinkin on “oman alueen” puhdistaminen. Jos sinulla on omapiha on tärkeää huolehtia siitä, ettei siellä ole eläimille haittaa aiheut

Heissulivei!

Kesä ja eläimet

ihdoin ja viim ein on taas kesä tulossa! Lämpö ja loma on loistava yhdistelmä. Mikäs sen parempaa, kuin köllötellä auringonpaisteessa rannalla lukemassa hyvää kiijaa. Täytyy vain muistaa ajatella myös eläinten näkökulmasta: koirat ja muut karvakorvat kun eivät voi heittää talvitamineita komeroon vaan kuljeskelavat läpi kesän täydessä tur kissa. Mutta ottakaahan ilo irti lomista! H yttysiä odotellen!

ANNI

esä tuo tullessaan monenlais ta: Enimmäkseen kaikkea muka vaa, mutta myös sesonkiluontoisia eläinsuojelullisia ongelmia. Esi m erkiksi kesäkissan hankkiminen on kummallinen ja harmillisen sitkeä perin ne suomalaisessa kesämökkikulttuurissa. Joka vuosi satoja kissoja jätetään oman onnensa nojaan nääntymään ja paleltumaan kuoliaaksi. Potentiaalisia kesäkissanhankkijoita voi olla vaikea valistaa ennakkoon, sillä useimmiten kesäkissa hankitaan hetken m ielijohteesta.Kun kissa on jo hankittu, eikä sitä jaksakaan hoitaa, moni päätyy jät tämään sen heitteille: M ikä on poissa silm istä, on poissa mielestä. Kesäinen ongelma on myös kuumal la ilm alla avonaisista ovista ja ikkunois ta karkailevat lemmikit. Jos löydät har hailevan lemmikkieläimen, ota se kiinni ja ilmoita paikalliselle eläinsuojeluyhdis tykselle, eläinsuojeluviranom aisille ja p o liiisille. Kannattaa myös ripustella lappusia ilm oitustauluille ja ilm oittaa paikallisradiossa. Omalle lemmikille kan nattaa laitattaa korvatatuointi ja kaula panta, jossa on yhteystietosi karkaamis ten varalta. Kissan kaulapannassa olisi

hyvä pitää jonkinlaista tiukua, jottei se pääsisi yllättämään pikkulintuja. Kissaa ei muutenkaan kannattaisi pitää vapaa na, sillä villiintyneen kissan saa lain mukaan tappaa, ja vapaana juoksevan, etenkin kaulapannattoman kissan voi joku tulkita villiintyneeksi. Kuumalla ilm alla pitäisi muistaa, ettei jätä eläintä yksin autoon. Jos on kui tenkin aivan pakottava tilanne, pitää autossa olla juomavettä taijo lla ja se täytyy pysäköidä varjoon niin, että se myös pysyy varjossa auringon siirty essä. Luonnossa liikkuessa täytyy muistaa olla varovainen, ettei häiritse eläinten pesintää, sillä säikähtänyt emo saattaa hylätä poikasensa. Toisaalta esim. or volta näyttävällä yksinäisellä rusakonpojalla harvemmin on mitään hätää: Ru sakot jättävät poikasiaan hassuihin paikkoihin yksin nököttämään, ja emo vain käy imettämässä kun kiireiltään ehtii. Roskaaminen aiheuttaa harmia sekä luonnonvaraisille että kotieläim ille. La sinsirpaleet tekevät paljaisiin tassuihin pahaa jälkeä, mutta myös muoviroskat ovat vaarallisia, vaikka sitä ei ehkä heti

ENO TIETÄÄ -

säksi muun muassa arkielämän niksejä, filosofiaa, ruoanlaittoa, seksiä ja muita tärkeitä asioita. Tähän kirjaan Eno on koonnut napakoita ja unohtumattomia vastauksiaan, joista muodostuu elämän selviytymisopas nuorekkaalle, uteliaal le ihmiselle. K iijan on kuvittanut sarjakuvapiirtäjänä tunnettu Jii Roikonen.

tule ajatelleeksi. Esim . juomatölkkipakkausten muovirenkaat ja kuminauhat ovat ikäviä, kun eläin työntää niistä päänsä läpi. Ruoalta tuoksuvat käärepakkaukset puolestaan päätyvät joskus nälkäisten eläinten vatsoihin vakavin seurauksin. Kalastusvälineiden kanssa täytyy olla tarkkana. Ongenkoukkuun ei ole kiva tallata. Avoimen katiskan sisälle voi eksyä joku silloinkin kun se on kuivalla maalla, kuten myös takertua verkkoon. Vedessä katiskat ja verkot pitäisi tarkis taa päivittäin, eikä sijoittaa tieten tahto en juuri siihen rantaan, niissä vesilin nut pesivät tai piisam i käy syömässä simpukoita. Kesäiset metsänhakkuut ovat paitsi luonnonsuojelullinen, myös eläinsuoje lullinen ongelma. Pesimäaikana tehdyis sä hakkuissa sekä lintujen että pienten nisäkkäiden pesistä tuhoutuu valtaosa ja poikaset runnoutuvat metsätyökonei den alle. Tästä aiheesta on parhaillaan käynnissä kampanja, jonka tavoitteena on keskeisimmän pesimäajan rauhoitta minen hakkuilta.

Luettavaa Ulla Kokko, Veli-Risto Cajander ja Rilla Nummisalo Tammi 2000

IJi.u K okko V e u -Rihto Cajander R i u a NUMMIS.AU)

O M A

K O IR A

vastauksia ikivihreisiin kysymyksiin

OMA KOIRA ma koira” näyttää ensisilmä yksellä varsin perinteiseltä koirakirjalta. Se lähtee liik keelle lukuisille koirakirjoille ominaiseen tyyliin koiran historiasta, edeten koiran hankkimisen ja hoitamiseen, koulutta miseen, koiraharrastustoimintaan jne. Yksien kansien väliin on siis mahdutet tu lähes kaikki koiratieto. Vaikka raken ne on perinteinen, löytyy kujasta lähemmässä tarkastelussa uutta suhtautumis ta koiraan ja rutkasti tuoretta tietoa. Uusi suhtautuminen näkyy mm. “ K oi ran kouluttaminen” -osiossa, joka tar joaa apua niin arkitottelevaisuuden opettamiseen kuin ongelmakäyttäytymi seen ja sen ratkaisuun. Jakson koulutusvinkit tarjoavat vaihtoehtoja perin teiselle “ rankaise ja palkitse” -metodille. ‘Tunne koirasi” opettaa lukijaa tulkit semaan koiran käytöstä ja ehkäisee näin monet väärinkäsityksistä aiheutuvat ikävyydet ennalta. “ Koiraan tutustu minen” antaa lukijalle keinoja koiran hen kiseen aktivointiin. “ Ongelmakoiran käytösopas” selvittää ongelmakäyttäy tymisen taustoja ja tarjoaa eväitä näi den ratkaisuun. “ Oma Koira” on eläinsuojelumyönteinen koirakirja. Se nostaa esiin paitsi koiramaailman hyvät puolet, myös eläinsuojeluepäkohdat. K irja kritisoi eläinko keita, rodunjalostuksen ylilyöntejä ja tuomitsee mm. kuristuspannan käytön

Tammi 2000

T ammi

eläinrääkkäyksenä. Ehkä suurimpana kirjan eläinsuojelullisena antina voidaan kuitenkin pitää tapaa, jo lla kirja opettaa koiran omistajaa suhtautumaan koiraan sa eläinlajina, jo lla on omat vivahteik kaat käyttäytymissääntönsä sekä hen kiset ja fyysiset tarpeensa. Kun omista ja oivaltaa tämän, kohenee koirankin elä mänlaatu konkreettisesti. Kaikki koirakirjat läpi kahlannutkin löytää kirjasta varmasti jotakin uutta. Parhaiten kirja kuitenkin sopii koiranhankkijalle tai om istajalle, joka ei vielä tiedä koirista kovin paljoa, eikä ehkäjak sa syventyä aiheeseen kuin yhden kir jan verran. Silloin tämä kirja on mitä par hain vaihtoehto.

TARUUOTILA

arkkinataloudessa kuluttajan elä mä on täynnä kiperiä eettisiä va lintoja, jotka koskevat tavaroiden koko elinkaarta: ostanko valm iiksi suikaloituja juureksia vai pyöräilenkö torille? Pitää kö minun ottaa huomioon polkupyörä ni kuluminen? Entäpä vihannesten silppuamiseen kuluva aika, hellan energi ankulutuksesta puhumattakaan? M yös poliittisista ja taloudellisista seurauksista pitäisi olla selvillä. Onko vauvani paita pakistanilaisen lapsiorjan kokoon harsima? Vienkö leivän kenia laiselta pienviljelijältä, jos ostan suuren paahtimon kahvia? E i ihme että kuluttaja stressaantuu. Erilaisia tietoisen kuluttamisen oppaita on saatavilla, mutta jonkun täytyy ja kaa ihm isille myös suhteellisuudenta jua. Vuonna 1992 Vihreä Lanka vastasi tähän tarpeeseen aloittam alla palstan epätietoisten lukijoiden kysym yksille. Palstanpitäjäksi onnistuttiin värvää mään todellinen ekopersoonallisuus, salaperäinen Eno, joka vastailee kipe riin kysym yksiin pohjoissavolaisesta mökistään käsin, mutta kaihtaa muuten julkisuutta. Enon palsta saavutti nopeasti suu ren suosion, ja vuosien varrella kysy mykset ovat käsitelleet kuluttamisen li

ervi on 33-vuotias fi lo so fian m aisteri, joka työskentelee tie totekniikan asian tu n tija te h tä v is s ä Tampereella. M ervi on todellinen pitkän linjan eläinsuojelija, sillä Anim alian toi mintaan hän on tullut mukaan jo 80-luvun puolesta välistä alkaen. - Olen tykännyt eläim istä jo lapsesta alkaen. Kotona m eillä oli koiria ja nyky ään m inulla on kissa, toteaa M ervi. M ervin oma kotinumero oli pitkään Tampereen puhelinluettelossa otsikon “ Eläinsuojeluliitto Anim alia, Tampereen alueosasto” , jolloin M ervi antoi tampe relaisille eläinsuojeluneuvontaa ja oh jasi soittajia m illoin eläintenhoito-, m il loin eläinrääkkäystapauksissa. Tämän työn M ervi teki täysin ilm aiseksi. - Halusin vaikuttaa eläinten asemaan näin, koska ihmiset eivät tiedä kenen puoleen voi kääntyä esimerkiksi eläin rääkkäystapauksissa. Animalian alueosaston vetäjänä M er vi on toiminut nyt 5 vuotta. Alueosasto järjestää teemailtoja ja katutempauksia esimerkiksi Eläinten viikolla. Yhteistyö tä on tehty mm. Oikeutta Eläim ille -jär jestön ja Maan ystävien kanssa. Alue osasto kokoontuu säännöllisesti järjes täen mm. vierailuja navetoihin ja sika loihin. M ervi on myös Valaiden puolesta yhdistyksen perustajajäseniä. Eräs yh distyksen keskeisim piä painoalueita Suomessa on Särkänniemen delfinaarion sulkeminen. Yhdistys on luovutta nut mm. eduskunnalle vetoomuksen sirkuseläimiä koskevan lain muuttamises ta, jotta delfiinit ja valaat saataisiin kiel lettyjen eläinten listalle.

Merville eläinsuojelu on elämäntapa. -En tee tätä fanaattisesti, vaan m altilli sesti pidemmällä tähtäimellä. Tällöin jak saa tehdä pidempään, jopa vuosia, töi tä eläinsuojelun eteen. M ervin mielestä edistystä eläinsuo jelussa on saatu mm. siten, että kasvisyöjien määrä on lisääntynyt ja koeeläinten määrä on vähentynyt: tosin nyt on koe-eläinten määrä ollut geeniteknii kan vuoksi nousussa. Myös maatalou den eläinten asemaan on alettu kiinnit tää huomiota mm. siten, että eläinten hy vinvointi on otettu kilpailuvaltiksi. Eläinsuojelun lisäksi M ervin elämään kuuluvat myös salsatunnit ja k irja lli suus. Hän tunnustautuukin erityisesti science fictionin ystäväksi. Anim alian lisäksi M ervi on jäsenenä mm. Luon nonsuojeluliitossa ja Amnestyssä.

JAANA REUONAHO

Jos kaupassa myydään turkiksia voi myy jille kohteliaasti kritisoida myymälän epä eettistä valintaa ja jättää vaatteet siitä kau pasta ostamatta. B oikotoi viihdykkeitä, jotka tuottavat eläimille tuskaa. Sirkukset ovat hyvä esimerkki siitä kuinka ihmiset vieläkin pitä vät omaa mielihyväänsä eläinten tuskaa tär keämpänä asiana. Suomessa on kielletty lähes kaikkien villieläimien käyttäminen sir kuksissa, mutta vieläkin lähes kaikissa sir kuksissa on hevosia, koiria yms. eläimiä, joiden olot eivät vastaa lajille ominaisia tar peita. S uomessa toimii yksi delfinaario Tam pereella Särkänniemessä, jossa on tä hän mennessä kuolleet kaikki siellä synty neet poikaset sekä yksi sen luonnossa pyy dystetyistä delfiineistä. Delfinaariot eivät pysty tarjoamaan asukeilleen niiden tarvit semaa ympäristöä. Suomessa toimii Valai den Puolesta yhdistys joka vastustaa Sär känniemen delfinaariota ja ajaa sen lopetta mista ja delfiinien kotiuttamista. Vankeudes sa eläneiden valaiden ja delfiinien kotiutta mista on pidetty lähes mahdottomana. Free Willy -tähden Keiko-valaan onnistunut ko tiutus Islantiin sen kotivesiin näytti kuiten kin esimerkkiä ja toivon valoa muille van keudessa eläville valaille. M atelijanäyttelyt alistavat käärmeet, liskot ja muut näytteillä olevat eläi met ikuiseen vankilaan pienessä lasikopis sa. Matelijat sopivat erittäin huonosti myös lemmikeiksi. S uomen yksi hyväksytyinpiä ja jul mimpia eläinten käyttömuotoja on metsästäminen. Metsästysaika on eläimille erittäin stressaavaa aikaa. Vaikka ei joutuisi tapetuksi joutuu kärsimään ympärivuoro kautista stressiä. Suomessa on vain harvoja paikkoja jossa eläin voi olla rauhassa metsästysaikana. Tälläisia paikkoja ovat yksi tyisten omistamat metsät, joissa omistaja on kieltänyt alueella metsästämisen. Jos omistat maata tai pystyt vaikuttamaan maan omistajaan kiellä tai pyydä kieltämään met sästys alueella. Minä pieni ihminen voin vaikuttaa varsin monella tapaa ja auttaa eläimiä yksilötasol la. TIINA JUURELA

Juttu on kirjoitettu Helena Tengvalin Eläinten Puolesta kirjaan pohjautuen ja inspiroimana.

Veae

Vaatimattomuus kaunistaa!

Jeffrey Moussaleff Masson, Susan McCarthy

ELÄINTEN TUNNEELÄMÄ WSOY 1998 Itkevätkö norsut? Rakastuvatko gorillat?Voivatko eläimet tuntea vihaa, su rua, yksinäisyyttä? Onko eläim illä oike us tuntea ihmisen lailla?Vuonna 1999 suomeksi ilm estynyt “ Kun norsut itke vät” on ensimmäinen kokonaisvaltainen kirja eläinten tunteista. Teos perustuu sekä tekijöiden omiin että muiden asian tuntijoiden tutkimuksiin. Erittäin merkit tävä osuus selvityksessä on arvostet tujen tutkijoiden luonnonvaraisista eläi m istä tekem illä kenttähavainnoilla. Nämä vahvistavat sen, mihin m aallikot ovat aina uskoneet: että eläimet rakas tavat ja kärsivät, itkevät ja nauravat, että niiden sydän sykähtää odotuksesta ja riutuu epätoivosta. Ne tuntevat. JR

ANIMALIA 2/2000

Eläinsuojeluliitto Animalian johtokunta valitsi ensimmäistä kertaa “Vuoden Animaalin” eli ansioituneen ja aktiivisen Animalian toiminnassa mukana olevan eläinsuojelijan. Valituksi tuli Tampereen alueosaston vetäjä Mervi Rissanen.

tavia esineitä kuten avonaisia katiskoja, verk koja puutarhassa jne. Elävänä pyytävällä loukulla voi pyytää hiiretkin ja hiiren sinne mennessä kuljettaa loukku tarpeeksi kauak si asumuksista. Loukkukin on parempi vaih toehto kuin myrkyttäminen. Myrkky ei ai noastaan aiheuta eläimelle tuskallista kuole maa vaan saattaa kulkeutua lemmikkienkin elimistöön kuolleen hiiren mukana ja myr kyttää näin oman tai naapurin lemmikin. S uurin osa lemmikeistä saa varmasti asianmukaista hoivaa, mutta omista jat unohtavat usein, että lemmikin parasta miettiessä tulisi miettiä onko päätös paras lemmikin kannalta katsottuna vaiko omis tajan. Eläin ei ole lelu joka hankitaan lapsel le joululahjaksi kun sitä tarpeeksi kauan rui kutetaan. Linnut kärsivät olostaan pienes sä häkissä, jossa ne eivät pääse lentämään tottumaansa matkaa. Luonnosta pyydys tetyn uhanlaisen papukaijan hankkiminen lemmikiksi verottaa myös luonnon muutoin haurasta papukaijakantaa. Akvaariokalojen tuonti kaukaa lämpimistä maista on kyseen alaista. Kannattaa suosia Suomessa kasva tettuja kaloja jotka eivät ole kärsineet pit kästä ja vaivalloisesta matkastastaan kyl mään Suomeen. Mieti useaan kertaan lem mikin hankkimista oli kyse sitten kissasta tai kalasta. Eniten autat lemmikiäsi olemaan oma ihana itsensä kun otat selville sen tar peista ja opettelet kommunikoimaan lem mikkisi kanssa. Lemmikkiä hankkiessa kan nattaa myös tuumia mistä lemmikki kan nattaa hankkia. Helsingin eläinsuojeluyhdis tykselle tuodaan vuosittain omistajiensa hylkäämiä ja kaltoinkohdeltuja eläimiä kis soista kilpikonniin. Joka kunnasta löytyy koiratarha, josta voi kysellä eläimiä joita ku kaan ei ole noutanut. Voit halutessasi tarjo ta uuden, hyvän kodin hylätylle eläimelle. M onessa kohden Suomea eläinsuojelurikkomukset jäävät ilmoittamal la poliisille koska tekijä on tuttava. Ilmoita eläinsuojelurikkomuksesta välittömästi kun huomaat sellaisen oli tekijä kuinka hyvä tuttu tahansa. T urkistarhaus on eläinsuojelullinen epäkohta, josta ollaan onneksi kes kusteltu julkisuudessakin paljon. Turkiseläi miä autat jättämällä turkikset ja turkissomisteet kaupan hyllyille. Monesti luullaan, että takeissa käytettyvät somisteet ovat “vain jäämäpaloja” näin ei kuitenkaan ole. Ota siis etukäteen selvää onko vaatteessa jonka olet aikeissa ostaa käytetty turkista.

evät tuo mukanaan metsiin ja puu tarhoihin kukkaloiston ja ihania vihreitä keitaita, joissa silmä ja talven jä ljiltä kohmeinen m ieli lepäävät. Kas veja voi myös hyödyntää konkreettises Voikukkasalaatti ti. Suomen luonto on pullollaan yrttejä 1 pieni salaatti ja kasveja joita voi käyttää terveyden lOOg vesikrassia tai kauneudenhoitotarkoituksissa tai 120 g retiisejä ruoanvalmistuksessa. 60 g nuorten voikukkien lehtiä Luonnonkasveihin tutustuminen ja 4 uutta sipulia niiden käytön opettelu voivat muodos 4 rkl silputtua persiljaa tua m ielenkiintoiseksi ja hyödylliseksi 2 rkl omenaviinietikkaa harrastukseksi. On kuitenkin syytä 2 rkl oliiviöljyä muistaa, että kaikki kasvit eivät sovi vastajauhettua mustapippuria käytettäviksi, joten varmistathan aina (120 g merilevää) uuden tuttavuuden käyttötavat ja myös sen mihin kasvia ei mahdollisesti tule R evi salaatti. Silppua sipulit, vesikras missään nimessä käyttää. Ja tuttujen ja si, persilja ja hyvin pestyt voikukan turvallisten kasvienkin kohdalla pätee lehdet. Sekoita ainekset kulhossa ja tiettyjä ohjeita, joista tärkein lienee se, mausta pippurilla. Jos käytät merilevää ettet poimi niitä teiden läheltä. silppua se ja lisää m iedolla lämmöllä Kaksi varmaa keväänm erkkiä ovat kuumennettuun öljyyn. Sekoita silloin voikukka ja nokkonen, nuo vaatimatto tällöin kunnes levä on ruskeaa. Ota pan matja kaikkialla rehottavat rikkaruohot. nu liedeltä ,lisää seokseen viinietikka. Molemmista voidaan tavalla tai toisella Kaada salaatin päälle ja sekoita. Huom! hyödyntää kaikki kasvinosat, mutta nyt Jo llet käytä m erilevää sekoita kastike kevät-kesällä parhaimmillaan ovat juuri etikasta ja öljystä kuumentamatta. kukinnotja lehdet. Tässä muutama help po käyttövinkki.

ANIMALIA 2/2000

Voikukka- tai nokkosjuoma Voikukka: hauduta kuivattuja tai tuo reita lehtiä kuumassa vedessä annos tuksella 1 rkl lehtiä/ 2 dl vettä. Nokkonen: sama annostus ja valmistusaika mutta käytä vain kuivattuja lehtiä

Nokkosohukaiset 2 dl ryöpättyjä tuoreita nuoria nokkosia vajaa 5 dl soijamaitoa 4 dl hiivaleipäjauhoja 2 (onnellisen kanan) munaa 1 tl sokeria 2 tl suolaa 1rkl öljyä margariinia paistamiseen Sekoita jauhot ja 2 dl soijamaitoa ja se koita hyvin. Lisää sen jälkeen loput ai neet ja anna taikinan seistä noin tunnin ajan ennen paistamista. Paista normaa listi kuumalla pannulla.

Nokkoshuuhtelu Nokkonen tekee hyvää myös ulkoises ti! Nokkoshuuhtelu antaa hiuksille k iil toa ja sillä on myös hiusten lähtöä estä vä vaikutus. Valmistus: iso nippu nokkosia Vettä Pese nokkoset hyvin ja laita kimppu kattilaan, peitä kimppu vedellä. Kiehau ta, peitä kannella ja anna kiehua h iljal leen n. 15 min. Siivilö i neste pulloon tai purkkiin ja säilytä sitä jääkaapissa. Käyttö: Käytä huuhteluaineena hiusten pesun jälkeen viim eisessä huuhteluve dessä tai hiero hiuspohjaan ja kampaa hiuksiin (joka toinen päivä)

Toimintaa

“HEVOSTEN PUOLESTA” -NIMENKERUU PÄÄTTYNYT....

ANIMAALIT KAUTTA MAAN!

... ja nimisaalis oli todella vaikuttava! Määräaikaan pa lautetuissa adresseissa oli y li 16.000 nimeä (tarkkaan ottaen 16.637) kertomassa että suomalaiset eivät hy väksy Keski-ja Etelä-Euroopassa edelleen vallalla ole via epäinhim illisiä eläinkuljetuksia. Adressit toimitetaan komissaari David Bym elle ja ensi lehdessä saatte uuti sia siitä mikä hänen vastauksensa o lija miten asia etenee.

Toukokuunkin jälkeen alueilla tapahtuu vaikka säännöllisiä kokouksia ei välttäm ättä jäijestetäkään. O ta yh teyttä alueesi yhteyshenkilöön niin kuulet m issä ja m itä on menossa! Seuraava Anim alia-lehti ilmestyy syyslokakuussa, joten alkusyksyn tapahtum istakin saat parhaiten tiedon om an “paikallisanim aalisi” kautta. Tule sinäkin m ukaan, kaikki ovat tervetulleita ja kaikkia tarvitaan!

Suuri kiitos kaikille nimenkeruuseen osallistuneille, teitte arvokasta työtä! TB

ALAVUS: Tytti Salenius, Keskustie 29,63100 Kuortane, p. 06-510 3033 tai 040-502 6541 HANKO: Gitta Roos, Halmstadink 37 cl6 ,10900 Hanko, p. 019-248 2577 HELSINKI: ks. Pääkaupunkiseutu HÄMEENLINNA: Leena Metsäkangas, Jaakkolant 7as 2,13100 Hämenlinna, p. 040-764 6601, sähköposti: leeenuska@hotmail.com

Kiitokset Nurmeksen kirjastolle

IISALMI: Minna Miettinen, Päiviönk 5B13,74100 Iisalm i, p. 040-510 2917, sähköposti: f76633@uwasa.fi JALASJÄRVI: Satu Kallio, Torikj 7asl, 61600 Jalasjärvi,p. 050-534 7940,

urmeksen kirjastossa o li helm ikuun ajan A nim alian näyttely K a dotettu paratiisi. Näyttely keräsi paljon kinnostuneita ja esitteitä meni pal jon. Kiitokset Nurmeksen kiijaston henkilökunnalle positiivisesta asenteesta eläinsuojelutyötä kohtaan.

Haluatko tukea eläinsuojelutyötä? Sinulla on mahdol lisuus tehdä suoraveloitussopimus Animalian kanssa, jolloin tililtäsi veloitetaan ha luamasi summa eläinsuojelutyön hyväksi.

Kesähakkuiden lopettamiselle laaja kannatus

uonnon- ja eläinsuojelujäijestöt luovuttivat kesähakkuuadressin maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hem ilälle 9.5. perjantaina. Jäijestöt esittivät m inisterille ja kokoontuvalle metsäneuvostolle kesähakkuista luopumsien aloittamista. Pysäytä pesähakkuut -kampanjan nimienkeruun jäljestivät Anim alian li säksi Suomen luonnonsuojeluliitto, Bird life Suomi, Ekometsätalouden liitto, Luonto-Liitto, Maan ystävät, Natur och M iljö , Suomen Eläinsuojeluyhdistys ja W W F. Aloitteen kampanjasta tekivät Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ja Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys. Jäijestöjen lisäksi adressin allekirjoitti y li 25 190 kansalaista eri puolilta maata. Anim alian kautta saatiin y li 2500 nimeä. Kesähakkuut vahingoittavat metsäluontoa ja ovat metsänomistajalle suuri taloudellinen riski. Kesähakkuissa tuhoutuu lintujen ja muiden eläinten pesiä ja poikasia sekä kasvillisuutta. Sulan maan aikana metsäkoneiden aiheutta mat puiden juuri-ja runkovauriot altistavat kasvatettavaa puustoa lahottavil le sienille. Yksin juurikäävän arvioidaan aiheuttavan Suomen m etsille noin 200 miljoonan markan vahingot vuodessa. Jäijestöjen mielestä herkimmän lisääntym isajan rauhoittaminen hakkuilta olisi metsätaloudelta hyvä osoitus halusta vaalia luonnon monimuotoisuutta ja vaijella metsiemme elämää. Lopullinen ratkaisuvalta kesähakkuista on kui tenkin aina metsänomistajalla.

Ota yhteyttä Taija Baldingiin puh (09) 278 6896, taij a.balding @animalia.fi

Tiina Juurela

nimalian toimisto on suljettu 3.7. - 30.7., jolloin ei ole pu helinpäivystystä. M uistathan, että eläinsuojeluviranomaisia ovat kun tien eläinlääkärit, terveystarkasta jat ja poliisi. Kunnat ovat velvolli sia säilyttämään löytöeläimiä vähin tään 15 vuorokautta - tiedustele paikkakuntasi löytöeläinpaikkaa eläinsuojeluviranomaisilta.

Mikä on tämän lehden paras juttu? Lähetä vastauksesi 31.8. mennessä postikortilla tai kiijeellä. Lähetä vastauksesi osoitteeseen: Eläinsuojeluliitto Anim alia “ Paras juttu” Porvoonkatu 53 00520 Helsinki

muut ryhmät Anim alian toimistoUa Porvoonk 53,00520 Hki. AIKUISAK l lI VH : Usälietoja antaa Tarja Balding, p. 09-278 68%, sähköposti: taija.balding@animaha.fi NUORISORYHMÄ: Usätietoja antaa Anni Arponen, p. 050-571 6167, sähköposti: Anni.Arponen@ helsinki.fi OPISKELIJARYHMÄ: Usätietoja antaa Sari Naskinen, p. 050-5277 403, sähköposti: sari.naskinen@ helsinki.fi. Ryhmän postituslista: animalia-op@helsinki.fi TURKISRYHMA: Usätietoja antaa Jaana Reijonaho, p.09-148 4624 tai 050-302 8170, sähköposti:j aana.reijonaho @ animaUa.fi RAAHE: M ari Liimatainen, OUinsaarent47 a 8,92120 Raahe 3, p. 050-3604214 TAMPERE: M ervi Rissanen, Postik las 49,33100Tre, p. 03-223 4228, sähköposti: mervi.rissanen@icl.fi 17.5. klo 18 kauden viim einen kokous aiheena “ Kissapsykologiaa” (Vuoltsun toimintakeskuksessa Vuolteenkatu 13, kerhohuone 14) TURKU: (alueosaston toimisto) Humahstonk 14 c,2krs, 20100 Turku, p. 02-2310123 (päivystys maanantaisin ja keskiviikkoisin klo 16-18, sekä lauantaisin klo 11-13) 13.-21.5. mukana Hevosten viikon tapahtumissa 17.5. jäseniltä ja kauden päättäjäiset toimistoUa klo 18 VAASA: A ija Wallenius, Kurtenink 3,65100 Vaasa, p. 050-518 5624, sähköposti: eemil.waUenius@pp.inet.fi

Eikö listasta löydy sinua lähellä olevaa paikkakuntaa? Kiinnostaisiko sinua itseäsi ryhtyminen Animalian yhdyshenkilöksi? Kerron mieleUäni lisää asiasta, joten soita/kirjoita /eemelöi... Yhtey denottosi ei vielä sido sinua mitenkään, terveisin: Tarja Balding/Animalia ry (ks. yhteystiedot alueosastoUstasta kohdasta ‘Tääkaupunkiseutu/aikuisaktiivit”)

Vangittujen delfiinien päivänä tapahtuu taas!

Suunnittele uusi logo Animaliaile!

ansainvälistä vangittujen delfiinien päivää vietetään 4.7. ja silloin empaistaan taas myös Tampereella, Suomen ainoan delfinaarion kotikau pungissa. Tarkoituksena on jäljestää edellisvuosien tapaan mielenilmaus Särkännie men delfinaarion luona ja muuta happeningia. Myös Anim alia on mukana ta pahtuman järjestelyissä. Jos olet kiinnostunut tulemaan mukaan, lisätietoja saat Valaiden Puolesta ry:stä joko M ervi Rissaselta p. 03-223 4228, email: mervi. rissanen@icl.fi tai V iivi Koomsonilta p. 09-340 4576, email: viivi@metrology.hut. fi.

nimalia 1/2000 -lehden parhaiksi jutuiksi lukijat äänestivät jutut “ Eko fi losofi maria Suutala rohkaisee elävien olentojen väliseen kumppanuu teen” ja “ Loppu lähenee kosm etiikkakokeille” . Äänestykseen vastanneiden kesken arvottiin Vegaanin keittokiija, jonka voitti M aijo Multaniem i Inhasta. Onnittelut hänelle ja kiitokset kaikille osal listuneille!

sähköposti: s_kalho@hotmail.com JO E N S U U : MicaelaMorero, Kaijamäent 10B14,80230 Jns,p. 040-7685 685, sähköposti: m orero@cc.joensuu.fi. Hevosten Viikon tapahtuma 13.5. raviradalla, koiranäyttely toukokuussa, Ilosaarirock, Joen Yö... Ryhmä on mukana ja olet tervetullut mukaan! Voit myös liittyä ryhmän postituslistalle, osoite jnsanimaliasubscribe @ onehst.com KARKKILA: Margit Laakso, Veikkolant 21,03600 Karkkila, p. 09-2256 424 KORPILAHTI: Nina KivUahti, Hirvimäent 1184,41800 KoipUahti, p. 014-827188 KOTKA: Ruka Aalto, Laihont 7,48700 Kyminlinna, p. 05-264108 tai 040-595 0534, sähköposti: riika.aalto@ pp.inet.fi. KUOPIO: Tiina Nykky, Lohkaretie 1D 8,70700 Kuopio, p. 017-261 8590, sähköposti: tiina.nykky@datranet.net tai Minna Hakaoja, p. 050-3130 778, sähköposti: minna.hakaoja@hotmail.com LAHTI: Sanna Peltonen, Kaijalank 10as4,15140 Lahti, sähköposti: speltone@lpt.fi MUONIO: Sisko Sattanen, Kp 2,99300 Muonio, p. 016-532 026 NIVALA: Nina Jaakola, Karilant 3 c 18,86710 Kärsämäki,p. 040-573 8794, sähköposti: nitaxi@ artic.net NUMMI-PUSULA: Irma Teikari, Lehtola, 03850 Pusula, p. 09-226 6236 tai 050-5004 596 OULU: (alueosaston toimisto) Isokatu 16 C 20,2 krs, 90100 Oulu, p. 08-311 9885, sähköposti: Animalia.Oulu@mail.suomi.net -Päivystys keskiviikkoisin klo 16-18. Jäsenillat toim istolla joka kuukauden ensimmäisenä keskiviil konaklo 18. -Esitteiden ja muun materiaalin Usäksi toim istolla on myynnissä rajoitettu valikoim a Anim alian tuo teitä

PÄÄKAUPUNKI: opiskelijaryhmä kokoontuu UudeUa YUoppilastaloUa Mannerheimint 5,

hdotuksen on oltava yksivärinen pantone 300 process blue-värillä tehty. Työn pitää olla tehty A4-kokoiselle paperille ja sen on mahduttava 10 Iloinen perhetapahtuma cm x 10 cm -kokoiseen ruutuun. Työstä on oltava saatavilla myös pienempi ver sio noin 3 cm x 3 cm -koossa. Liitä mu Hannan, Lolita-ja Rodo-kiskaan m ielellään myös mustavalkoinen san laumaan liittynyt Rosita, versio työstä. Lähetä logoehdotuksesi syntynyt 18.1.2000. 4.9. klo 17.00 mennessä Eläinsuojeluliit to Anim alian toimistoon os. Porvoon katu 53,00520 Helsinki. Laita oma ni inesi, osoitteesi ja puhelinnumerosi sul jettuun kirjekuoreen työn yhteyteen. Laita yhteystietojesi kanssa samaan keksitty kuusinumeroinen tunnusluku, jonka laitat myös kilpailutyön yhteyteen. aluatko sinä ilmoittaa AnimaKysy ilmoitushinnoista tiedottaja Valittu logoehdotuksen tekijä saa lia-lehdessä lemmikkisi synty Jaana Reijonaholta, puh (09) 148 palkinnoksi 1500 mk. K ilpailu on avoin mäpäivästä, poismenosta tai muusta 2646, G SM 050-3028 170, kaikille Animalia-lehden lukijoille. tapahtumasta? jaana.reijonaho@animalia.fi. Lisätiedustelut: Jaana Reijonaho, puh Kuvallisia ilmoituksia julkaistaan Ilmoituksella tuet eläinsuojelu(09) 1482646, GSM 050-3028170, e-mail: jaana.reijonaho@anim alia.fi ensi lehdestä alkaen. työtä.

eläi met lis ta/ kuvat --otso

tc k s tity H

Vastanneiden kesken arvom m e A nim alian uuden susi-T-paidan.

ANIMALIA 2/2000 «

ANIMALIA 2/2000

EIäinten ystävän kesäpuoti

Tilaa tieto a e läin su o jelu sta f

Tietovihot Animalian tietovihkoihin on koottu yksityiskohtaista tie toa ja taustoja eläinsuojelun eri osa-alueilta. Painatuskulujen peittämiseksi perimme tietovihoista 10 mk/kpl plus posti tuskulut. Maksun voit suorit taa vihkojen mukana tuleval la tilillepanokortilla □ E läim et kosm etiikkate o llisu u d essa □ V irikkeitä j a v apautta m aatalouden eläimille □ K ohti 2000-lukua: m itä tied äm m e g eenitekniikan ris k e is tä ? □ K asvissyöntiä aloittelijoille □ Eläinsuojelulaki ja ase tus, 15m k □

T urkistarhaus

Tietopaketit

Esitteet ja julisteet Esitteet ja julisteet ovat maksuttomia, suurista tilauksista perimme postikulut.

esille mm. kirjastoihin. E s it t e e t □ A n im a lia n yleisesite. Nelivärinen esite

Animaliasta ja eläinsuojelus ta. Sisältää myös pankkisiirto k o rtin , jo lla voi liitty ä jäseneksi. Sopii annettavaksi ystäville ja tuttaville, jotka saattaisivat olla kiinnostunei ta jäsenyydestä. □ K u m p i oli en sin , m u n a vai kana?

Esitteessä on perusasiat si itä, miksi vapaan kanan mu nat ovat parempi valinta kuin häkkimunat.2. uusittu painos. □ ” G o C ru elty F r ee ” ,

luettelo eläimillä testaamatto mista kosmetiikkatuotteista, saippuoista, shampoista ym. □ Lapsille suunnattu esite:

Tietopaketteihin on koottu esitteitä, lehtiartikkeleita ja m uuta ajankohtaista tietoa eläinsuojelun eri aloilta. Hyvä pohja muun muassa e-sitelmien tekoon. Tietopakettien hin ta on 10 mk/kpl, mihin sisäl tyy postituskulut. Maksun voit suorittaa paketin mukana tul evalla tilillepanokortilla.

M ite n k o ira a tu lee lä h e sty ä ?

□ □ □ □

□ K iito s s in u lle , jo k a et o sta tu r k ik sia

E läim et m aataloudessa E läinkokeet T urkistarhaus H evoset

Videot, diasarjat ja kuvanävttelvt Diasarjojen mukana lähetetään selitykset sekä aiheeseen liittyvää yleismateriaalia. Kuvanäyttelyt koostuvat värivalokuvasuurennoksista ja kuvateksteistä: sopii

□ A n im a lia n tu o tt e id e n h in n a sto □ K u d o slu o v u tu sk o r tti □

K au n eu s voi ta p p aa -

esite

J u lis te e t

□ H eidän tulevaisuuten sa on sinun käsissäsi. Suosittu video, joka kertoo pe rusasiat mm. eläinkokeista, maatalouden eläinten oloista ja eläinsuojelusta. Noin 15 min, suomenkielinen tekstitys.

□ Y leisdiasarja e l ä i n suojelusta, 24 kuvaa

□ K auneus voi tap p aa juliste.

□ R uokaa ilm an kärsim ys tä. Video maatalouden eläint en oloista ja kasvissyönnin perusteluista. Noin 25 min, suomenkielinen tekstitys.

□ Turkiseläim et, 15 kuvaa

□ M inulle turkki ei ole so m iste. Nelivärijuliste, jos sa villi kettu kertoo mieli piteensä turkistarhauksesta ja turkissom isteiden käy töstä. Hyvä lahja muotitie toiselle.

M aterial pä svenska □ B roschyr “ Lyckligtvis finns d et A n im alia” om djurskyddet och Animalias verksamhet, gratis. □ J u lia n a von W endts Stiftelses b ro sc h y r “ vete n s k a p k a n u tö v a s p ä m änga sätt” om djurförsök och altemativa forksningsmetoder, gratis.

Jos poikkeat toimis tolla...

□ “ E i lä m m itä ”

Toimistosta saa lisäk si h a k e a m ak su tta seuraavia:

□

V ä ltä eläin k ok eita

- 8-sivuinen vihkonen, joka sisältää tietoa siitä miten ku luttajat voivat valinnoillaan vaikuttaa koe-eläinten ase maan.

D iasarjat

□ “ K un valitset m unia... v a litse t m yös k a n a la n ” . Nelivärinen A3-kokoinen juliste. Sopii ilm oitustau luille, työpaikan seinälle ja kaikkialle missä ihmisiä liikkuu.

-som isteiden tuottam iseen käytetään vuosittain miljoonia häkkikasvatettuja eläimiä.

- uusi materiaali, joka kuvas taa somistemuodin turhuutta.

Videot

□ Eläinkokeet, 25 kuvaa □ M a a ta lo u d e n eläim et, 19 kuvaa

□ Y leisdiasarja n u o rim m ille m m . ala-asteille), 18 kuvaa

□ N o o a n a r k k i . V ideo pääuskontojen suhtautumi sesta eläim iin, n. 25 min, suomalainen äänitys, (sopii hyvin mm. koulujen uskonnon tai eläm än katsom ustiedon tunneille.)

V alokuvanäyttelyt □ 17 v ä r ik u v a a j a k u vatekstit, aiheet eläinsuoje lun eri alueilta. Sopii koului hin, näyttely- ja kerhotiloihin jne.

□ P a ra d is e L ost. kertoo apinoiden pyynnistä luonnos ta koe-eläinlaboratorioihin. Noin 20 min, englanninkielin en äänitys.

□ Turkiseläim et, 13 kuvaa. □ K a d o te ttu p a ra tiis i: apinoiden pyynnistä viidakois ta koe-eläinlaboratorioihin

□ T urkistarhaus. Video turkistarhauksesta Suomessa ja Skandinaviassa, n. 25 min. □ A lternatives in Education. Video lääketieteen, bi ologian, yms. opettajille ja opiskelijoille, englanninkielin en, 33min.

M tA -'

löytyy monia ajanko htaisuutensa yhä säilytettäneitä artikkelei ta. Jos ystäväsi saat taisi olla kiinnostunut Animaliasta, lahjoita hänelle pari Anima lia-lehden numeroa ja Animalia-esite!

Maksa lainausmaksu tilille 800018-2105644 ja lähetä k u itti tai k u itin kopio Animaliaan.Osoite: Anima lia, Porvoonkatu 53,00520 Helsinki. M erkitse kuitin viestiosaan nimesi, osoit teesi j a m in k ä n im isen videon/m uun m ateriaalin h alu at lainata. Laina-aika on 2 viikkoa ellei muusta erikseen sovita. Vain yksi video tai diasarja kerrallaan ellei muusta erik seen sovita. Lainaaja sitou tuu käsittelemään lainamateriaalia huolella ja palaut tamaan sen toimistoon hy vässä kunnossa.

120,-

kpl

UPEA SUSI-T-PAITA, 99,KOOT M-L-XL

VEGAANIN KASVISKEITTOKIRJA, 65,-

Tilaan.......... kpl Kokoa...........

Tilaan............kpl

VALAANLAULU-CD, 100,-

K IS S A K O R T T I “ K ISSA N PEN TU ” , 4,- Tyylikäs valoku va, lämpimät värit. Tilaan..........kpl

VEGAANIN KÄSIKIRJA, 130,-

Tilaan.......... kpl

Tilaan............kpl

DELFIINIKORVAKORUT, 140,-

“KOTIELÄINTEN KÄYT TÄYTYMINEN JA HYVINVOINTP7HELI CASTREN, 189,-

Tilaan............ kpl

DELFIINIRIIPUS, 110,Tilaan............ kpl

DELFIINIRINTAKORU, 120,-

Tilaan............kpl

Tilaan............ kpl

HUVIKSI, HYÖDYKSI...

ELÄINSUOJELUN VUO SIKIRJA 1999, 35,-

HHRIYSTÄVYKSET-KORTTI, 4,Tilaan............ kpl

Tilaan

POIKA JA KISSA -KORTTI, 4,Tilaan............ kpl

GO CRUELTY FREE,

10,-

2-väripainatus, Tilaan.......... kpl

KANA, JOKA SAI LENTÄMISEN TAIDOT kpl

FUR IS DEAD, 8,-

PELIMIES

punamusta, Tilaan.......... kpl

Tilaan........... kpl

VAPAA KANA Tilaan........... kpl

“EI” ELÄINKOKEILLE, 8,- logohiiri,

YHTEINEN TULEVAISUUTEMME Tilaan........... kpl

Tilaan.......... kpl

KANAN ONNEN MAA Tilaan........... kpl

RINTAMERKKI. PAKETTI,

ONNELLISEN KANAN AAMUPÄIVÄN PUUHAT

sisältää yhden kaikkia em. rintamerkkejä, 25,Tilaan.......... kpl

Tilaan........... kpl

KANAN LEMPIUNI Tilaan........... kpl

SOINTUKANA

OULUN ALUEOSASTON KETTU-RINTAMERKKI,

Tilaan............ kpl

10,-

TASSU-KORTTI, 2,-

Tilaan.......... kpl

Tilaan............ kpl

ELÄINKOKEETONTA KOSMETIIKKAAARKKI (16 tarraa), 10,-

PEHMOHIIRET, 35,Tilaan............ kpl

Tilaan.......... kpl

PEHMOKARHUT, 100,-

käsintehdyt emalirintakorut ovat persoonallisia ja laaduk kaita. 4 aihetta. Tilaan...........kpl, kissa Tilaan...........kpl, kettu Tilaan...........kpl,lehmä Tilaan...........kpl,possu Tilaan...........kpl, kana

PYYHKEET 50,-/ 120,-

Hyvälaatuiset, puuvillaiset kasvo- ja kylpypyyhkeet sopivat niin lemmikin kuin omistajankin käyttöön. Brodeerattu sinisellä teksti “Animalia”. 2 väriä 50 x 70 ja 70 x 100

kpl

RIN TA M ER K IT

KANAKORTIT Tilaan

KORTTEJA KYMPILLÄ! 10 kortin lajitelma, sis. mm. Kimmo Taskisen piirroksia, 10,Tilaan...........nippua

EMALIRLNTAKORliT, 69,-Ulla Huttusen

K E T U N P O IK A L E H T IÖ JA -K U O R ET ympäristöystävällistä uusiopaperia. Lehtiö 20 sivua ja kuoret 15 kpl/nippu. Tilaan...........kpl lehtiöitä, 15,-/kpl Tilaan........... kpl kuorinippuja, 15,-/kpl KUVIOKIRJELEHT1ÖT JA KIRJEKUORET, 15, 22,Kahta eri aihetta, hevonen tai nalle. Lehtiöt 15,-ja kuoret 22,-. 100% siistaamatonta uusiopaperia. Tilaan............ kpl, nalle-kuoria Tilaan............ kpl, nalle-lehtiötä Tilaan............ kpl, hevos-kuoria Tilaan............ kpl, hevos-lehtiötä DISCCOVER-LEVYKEK O TELO , 15,ERIKOISTARJOUKSENA 3 KAPPALEEN PAKETTI 40,-. Kotelot soveltuvat niin kuljetuk seen kuin postitukseenkin. Värit vihreä, punainen, sininen, turkoosi ja keltainen. Koteloissa Animalian logohiiri. Tilaan..............kpl .........................väriä Tilaan................ pakettia

Tilaan...........kpl, luonn. vaaleaa Tilaan...........kpl, sinistä

NOOAN ARKKI TYYNYLIINA 89,(50 x 60 cm) Tilaan............kpl

NOOAN ARKKI PYYHE, 72,(50 x 70 cm) Tilaan............kpl

ÄLÄ JÄTÄ MEITÄ KUUMAAN AU TOON -TARRA, 5,Kissan-jakoirankuvalla varustettu autotarra Tilaan............kpl

ASUSTEF

TILAAJAN

□ □

OSOITE.

Olen Anim alian jäsen E n ole jäsen

T ila u k se n voit te h d ä p o stitse , pu h elim ella, faksilla tai sähköpostil la:

P äiväm äärä, johon m ennessä toivon saavani Animalia Porvoonkatu 53, 00520 Helsinki p u h (09) 148 4866 fax (09) 148 4622 asiakaspalveiu@animaiia£

m ate ria a lin ..................

ANIMALIA 2/20CK

Kimmo Taskisen piirtämä hevosenpää. Väri harmaa, sininen ja keltainen. Koot S - XL Tilaan............ kpl, kokoa.........

LAMMAS T-PAITA, 85,Kimmo Taskisen piirroksella kuvitettu laadukas T-paita Väri meleerattu harmaa. Koot: S-XL Tilaan............ kpl, kokoa.........

ANIMALIA 2/2000

NAIN TEET TILAUKSESI:

" N

HEVOS-T-PAITA, 75,-

18 t

RA ITAKISSA- JA A N IM A LIA LU O N TO K O R TIT, 4,Tilaan..........kpl Raitakissaa Tilaan.........kpl Animalia luontoa

Tilaan............kpl

Posti- ja käsittelykulujen peittämiseksi lainauksesta peritään lainausm aksu, 40 m k/lainauskerta. A nim a lian jäsenet saavat lainausmaksusta 50 % alennuksen eli heille maksu on 20 mk. Varaa h alu am asi video, diasarja tai kuvanäyttely Animalian toimistosta vii meistään kolme viikkoa en nen toivottua laina-aikaa. V araukset m ieluiten pu h e lim itse puh (09) 148 4866.

MERKIT,TARRAT, KORTIT...

Tilaan........... kpl

N IM I............

-Animalia-lehden aikaisempia nu meroita. L e h d istä

Tilaan

K IR JA T “ETNO” KASVISKEITTOKIRJA,

EKOKASSI, “ANIMALIAA. SITÄ ON LUONNOSSA NIMITTÄIN...” ,18,-

Huom ! Tee varauksesi hy vissä ajoin, viimeistään kol me viikkoa ennen toivottua laina-aikaa. Sama koskee esite- ja muita materiaaliti lauksia. Emme valitettavasti voi taata sitä, että toivoma si materiaali on vapaana. Lainaukset toimitetaan va rausjärjestyksessä.

Rakastamme elämää enemmän kuin turkiksia -ju liste. Kahden M iss S uom en j a yhden Suomen Neidon kan nanotto turkiseläinten häkkikasvatukseen. M ukana m yös kesykettu Lulu.

Miten lainaan videon, diat tai kuvanäyttelyn?

(

UUTUUSTUOTTEET

ANIMALIA POWER Tpaita, 75,Rauli Ollin piirroksella kuvitettu T-paita, pieni erä. Väri meleerattu harmaa. Koot:M Tilaan kpl, kokoa..........

Postitse: Animalia ry, Porvoonkatu 53,00520 Helsinki Puhelimitse: 09 - 148 4866, ma-to klo 9-17, pe klo 9-14 Faxitse: 09 - 148 4622 e-mail: asiakaspalvelu@animalia.fi Yli 40,- tilaukset toimitetaan postiennakolla, jolloin hintaan lisätään postiennakkomaksu 17,-. Kaikkiin tilauksiin lisätään postituskulut sekä 5,- käsittelykulu.

Tilaajan nimi:_ Osoite:________

Tuotteita voit ostaa myös suoraan Animalian Helsingin toimistosta, osoite yllä. Rajoitetusti tuotteita on myynnissä myös Turun tstossa (os. Humalistonkatu 14, 2.krs, puh. 02-2310 123) ja Oulun tstossa (os. Isokatu 16 C 20, 2.krs, puh. 08-3119 885)

KIITOS TILAUKSESTASI!!

KIITOS TUESTASI!!

Ekokassi kuva-aiheella: “Animaliaa. Sitä on luonnossa nimittäin...” Kevyt ostoskassi puuvillaa, Koko: 42 x 37, Väri: luonnonvalkoinen

Kanakortit. Kuvataidekilpailu “Onnellinen kana’ parhaat työt nyt kortteina. Kahdeksan eri aihetta. busi-1 -paita, alalaidassa pienellä teksti “Animalia”

Sointukana

Pelimies

Jim Nollman soittaa musiikkia valaiden kanssa, CD

Kanan lempiuni

Delfiinirintakoru, 140,Saatavana myös delfiiniriipus, 110, ja delfiinikorvakorut, 120,Tuula Pajun suunnittelemia tiffanylasikoruja

Vapaa kana

Onnellisen kanan aamupäiväpuuhat

tassu-kortti

poika ja kissa-kortti

Kanan onnen maa Yhteinen tulevaisuutemme

Koti*!äinurn

ja kyvtu

hiiriystävykset-kortti

Kotieläinten käyttäytyminen ja hyvinvointi -kirja Eläinkokeetonta kosmetiikkaa -arkki

Vegaanin kasviskeittokirja

Hevos-T-paita värit: harmaa, sininen ja keltainen

Pehmohiiret. Saatavana erivärisiä.

Nooan Arkki -pyyhe (50 x 70 cm) Kana, joka sai lentämisen taidot

Älä jätä meitä kuumaan autoon! Autotarra muistuttamaan ihmisen parhaista ystävistä kesähelteillä.

Nooan Arkki-tyynyliina (50 x 60 cm)

Tiedot näistä ja muista Animalian tuotteista edellisellä sivulla