Animalia 1/2001 by Animalia ry

AN E M A L I A 4

Eläinsuojelun edelläkävijän Juliana von Wendtin

Tässä numerossa:

Elämäntyö eläinten hyväksi

Pääkirjoitus/Ledare

Kokenut vaan ei vanha ja tarpeeton

Erfaren, men varken gammal eller onödig

Juliana von Wendt - Elämäntyö eläinten hyväksi

arva asia järkyttää eläin rakkaita ihmisiä yhtä pal jon kuin tuskalliset eläin kokeet. Kuvat aivotutkimukses sa käytetyistä apinoista ja kissois ta tai kosmetiikkatesteissä syö pyneistä kanin silmistä jäävät mieleen ja aiheuttavat polttavan tarpeen TEHDÄ JOTAKIN. Näin oli myös 40 vuotta sitten, kun perustettiin Pohjoismainen Liitto tuskallisten eläinkokeiden vastus tamiseksi - Suomen osasto r.y. Uudessa liitossa ymmärrettiin alusta alkaen diplomaattisuuden ja yhteistyön tärkeys, vaikka täh dättiin tinkimättömästi tuskal listen eläinkokeiden lopettami seen. "Vastustammen” -sanasta nimessä ei pidetty vaan arveltiin sen vaikeuttavan koe-eläinten auttamista. Myöhemmin yhdis tyksen nimi muutettiin Koe-eläin ten Suojeluksi. Yhdistys pyrki myös koeeläinten olojen parantamiseen ja tarjosi inhimillisen, vaihtoehtoi sen mallin tieteenteolle. Ulko maisten esimerkkien perusteella katsottiin viisaaksi perustaa eril linen säätiö, joka tukisi vaih toehtojen kehittämistä. Niinpä vuonna 1971 näki päivänvalon Koe-eläinten Suojelun Säätiö, joka tänä päivänä tunnetaan tärkeimmän perustajansa nimeä kantavana Juliana von Wendtm Säätiönä. Itse yhdistyksen päätoimintakohteiksi tulivat kakkossijalle koe-eläinten jälkeen maatalouden eläimet ja turkistarhaus. Nimen muutos todettiin jälleen aiheelli seksi ja vuonna 1980 järjestöstä tuli Eläinsuojeluliitto Animalia. Järjestönä Animaliaa voisi luon nehtia siten, että se keskittyy rakenteelliseen eläinrääkkäyk seen. Toisin sanoen liitto pyrkii muuttamaan niitä yhteiskunnan

et finns fä saker som upprakenteita, jotka mahdollistavat rör djurvänner sä mycket eläinten hyväksikäytön tuskalli som plägsamma djurförsissa kokeissa, tehotuotannossa ja sök. Bilder pä apor och katter anturkistarhauksessa. vända inom hjämforskning eller Animalian edeltäjän perusta pä kaniner med ffätna ögon i kosneet tuoreet koe-eläinsuojelijat metikatester är svira att glömma olivat aluksi palavan innostuksen och väcker ett stärkt behov av vallassa; ajateltiin kaiken muut att GÖRA NÄGONTING. Detta tuvan, kun ihmiset saavat tietää, var vad som skedmitä laboratori M SI de för 40 Ir sedan, oiden suljettujen k dä Nordiska samovien takana fundet mot pläg tapahtuu. Vas -«v samma djurförsök taavasti Säätiön - Finlands avdelperustajat us ning r.f. bildades. koivat, että eläin I det nya förkokeille saataisiin bundet insäg man pian kehitettyä ända frän böijan vaihtoehdot. Koevikten av diploeläinten auttami masi och samarnen osoittautui bete, trots att man kuitenkin enna villkorslöst sträkoitua mutkai vade tili att fä ett slut pä pläg semmaksi. Tuskallisia eläinko samma djurförsök. Man gillade keita tehdään Suomessa tänä päi inte ordet ”mot” utan trodde att vänäkin, joskin koe-eläinten koh detta skulle försvära hjälpandet telu muutoin on valtavasti paran av forsöksdjuren. Senare byttes tunut. föreningens namn tili FörsöksEhkä on kuitenkin välttämä djurens Väm. töntä, ettei liiallinen realismi häi Föreningen strävade även tili ritse silloin, kun maailmaa halu att förbättra försöksdjurens förtaan lähteä muuttamaan. Miten hällanden och erbjöd forskama paljon parannuksia jäisi teke en human, alternativ modell. mättä, jos auttajat turhautuisivat Enligt utländskt exempel ansäg jo alkuunsa, eivätkä lähtisi edes man det klokt att grunda en skild yrittämään? Eläinsuojeluliitto stiftelse, vars uppgift var att stöda Animalia ja Juliana von Wendtin utvecklingen av alternativa metoSäätiö ovat nyt yhdessä tehneet der. Ar 1971 föddes därför Stifteltyötä pyöreitä vuosikymmeniä sen för försöksdjurens väm, som tehdäkseen maailman parem idag heter Juliana von Wendts maksi paikaksi eläimille. Se stiftelse, efter s in mest betydelsekädenjälki näkyy selvästi. On fulla grundare. aika juhlia saavutuksiamme ja Själva föreningens huvudsakantaa kiitosta kaikille, jotka ovat liga verksamhet utökades snart olleet mukana toimintamme även tili produktionsdjur och käynnistämisessä, kehittämi pälsdjur. En namnändring ansägs sessä, tukemisessa. Tältä pohjalta igen nödvändig och är 1980 blev on hyvä jatkaa pyrkimystä tehdä itsemme tarpeettomaksi.

föreningen Djurskyddsförbundet Animalia. Som förening koncentrerar sig Animalia pä struktu reilt djurplägeri. Med andra ord strävar förbundet tili att ändra pä de samhällsstrukturer som tilläter utnyttjandet av djur i plägsamma försök, inom den intensiva djurproduktionen samt inom pälsnäringen. De färska djurskyddare som grundade Animalias föregängare var fyllda av brinnande entusiasm; man trodde att allting skulle förändras, bara folk fick veta vad som händer bakom laboratoriernas lästa dörrar. Pä samma vis trodde Stiftelsens grundare att man snabbt künde utveckla alter nativ tili djurforsöken. Det visade sig dock vara mycket mer invecklat att hjälpa försöksdjuren. Pläg samma djurförsök görs i Finland även idag, dock har behandlingen av försöksdjuren förbättrats betydligt. Det är kanske viktigt att inte alltid nedsläs av för mycket realism dä man vill ändra världen. Hur mänga framsteg skulle utebli om ingen ens försökte hjälpa, utan alla var frustrerade redan frän böijan? Djurskyddsförbun det Animalia och Juliana von Wendts stiftelse har nu tillsam mansjobbat i jämna ärtionden för att göra världen tili en bättre plats för djuren. Spären syns tydligt. Nu är det pä tiden att fira vad vi uppnätt och tacka alla dem, som har varit med och startat, utvecklat och understött vär verksam het. Med denna bakgrund är det utmärkt att fortsätta vär strävan mot att göra oss själva onödiga.

Animalian uusi tiedottaja Ilona Lammi Uutisia

Robotistakin on lypsäjäksi Hullun lehmän taudista Belgian lihamarkkinaskandaali Kasvisruokaa kouluihin: "Toimintaohjeet'’ Lukijalta Kasvissyönti yleistyy jatkuvasti Animalian kasvisruokakirja "Kaikennäköisiä kasvissyöjiä" Vienanmeren valloittavat maitovalaat Näyttelijä Kai Lehtinen on eläinten ystävä Taikas dystra öde

Eläinten käytöstä geenitekniikassa Nuorten Animalia Lintutarhan johtaja Olli Vuori auttaa "siipirikkoja" Luettavaa Vegepalsta Toimintaa Tilaa tietoa Eläinten ystävän kevätpuoti

T T Tpj l l l V

Juliana von Wendtin säätiö

d ju rsk y d d sfö rb u n d et

hyvinvointi otetaan huomioon moraalikäsityksissä, lain säädännössä ja käytännössä. Animalia tiedottaa, kampanjoi ja vaikuttaa lainsäädäntöön yhteistyössä eri järjestöjen ja viranomaisten kanssa. Toimimme avoimesti ja ainoastaan laillisia keinoja käyttäen.

I /il V i I [ / I l \J

tieteen edistämiseksi ilman eläinkokeita

Säätiön tarkoituksena on tukea tieteellistä tutkimusta, jossa kehitetään tai sovelletaan eläinkokeille vaihtoehtoisia

Toimisto: Porvoonkatu 53, 00520 Helsinki. Avoinna ma-to klo 9-17 pe klo 9-14. Asiakaspalvelu: (tilaukset, eläinsuojeluneuvonta) puh. (09) 148 4866, fax (09) 148 4622, e-mail: asiakaspalvelu@animalia.fi. Internetsivut: www.animalia.fi, e-mail animalia@animalia.fi.

tutkimusmenetelmiä ja jo lla pyritään ihmisten ja eläinten

Auta meitä auttamaan eläimiä! Liity jäseneksi tai tee lahjoitus. Jä s e n m a k s u t: Tukijäsen:120 mk/vuosi, aktiivijäsenmaksu: 150 mk/vuosi, ainaisjäsenmaksu: 2400 mk, yhteisöjäsenmaksu: 500 mk/vuosi. Sampo 800018-2105644. Lahjoitukset: Merita 200138-1934. Testamentit ovat olleet merkittävä tuki Animalian työlle. Tiedustelut: Tarja Balding, puh. (09) 278 6896, tarja.balding@animalia.fi

vaihtoehtoja ja eläinten hyvinvointia edistävää tieteellistä

V . 2

messa oli jo toki eläinsuojelujärjestöjä. - Yhdistykset eivät olleet tar peeksi radikaaleja. Asioita ei saanut sanoa ääneen, kertoo Nana, joka työtovereineen loi pohjaa kriittisemmälle eläinsuojelulle. Pohjoismaiden liiton nimi muu tettiin Koe-eläinten suojeluksi 60-luvun puolivälissä. Yhdistys keskittyi lähinnä koe-eläinongelmaan. - Vähitellen huomasimme, että eläinkokeiden vastustaminen ei riittänyt. Eläimethän kärsivät myös maataloudessa, turkistarhoilla, sir kuksissa... Tämän vuoksi Vihreä risti perustettiin vuonna 1968, Nana kertoo. Jäijestön kunnianhimoisena tavoitteena oli toimia eläinten Punaisena ristinä. - Informaation levittäminen oli aina päätoimintaamme. Tiedon jakaminen on paras tapa vaikut taa. Ihmisiä on jatkuvasti muistu tettava eläinten kärsimyksistä.

Pienet suuret askeleet Nanan mielestä eläinten olosuh teissa ei ole tapahtunut juurikaan muutoksia. - Kun aloitimme, ongelmat olivat samoja kuin nytkin: tuskal liset eläinkokeet, tuotantoeläinten huonot olot ja turkistarhaus. Tässä

mielessä ei olla menty eteenpäin, Nana pohtii. Silti eläinsuojelutyö ei Nanan mielestä ole mennyt hukkaan, päinvastoin: -Eläinsuojelijoiden ansiosta eläinten oikeudet on alettu ottaa yhteiskunnassa vakavasti, Nana iloitsee. - Vielä 60-luvulla eläinsuoje lulla ei ollut minkäänlaista sta tusta. Eläinsuojelijoita pidettiin ’’vanhoina täteinä, jotka ruokkivat puluja”. Nana uskoo, että edistystä on tapahtunut myös eläinsuojeluyh distysten sisällä. Nykyisin asioista uskalletaan puhua ja järjestöistä on tullut kriittisempiä - Asiat kyllä menevät yhteis kunnassa jatkuvasti eteenpäin, mutta muutos on hidasta. Vaikka suuren mittakaavan muutokset eläinten oloissa ovat Nanan mukaan olleet vähäisiä, pienet voitot ovat jääneet mieleen ikimuistoisina. - 70- ja 80-lukujen taitteessa elefanttien ja petoeläinten pitämi nen sirkuksessa kiellettiin. Se oli hienoa! Nana muistelee. Tähtihetkiin kuuluu myös se, kun maa- ja metsätalousministe riöön perustettiin parikymmentä vuotta sitten eläinsuojeluylitarkastajan virka. Uransa vaikeimpana asiana Nana pitää jatkuvia petty myksiä.

Positiivisuus pitää elossa Eläkkeelläkin Nana seuraa aktiivi sesti eläinsuojeluasioita mm. luke malla monia jäijestölehtiä. Hänellä on omat kotisivut, joiden tekemi sessä suurena apuna on ollut sisa ren tyttären tytär Sofia, 13. Sivuil le on linkki Animalian kotisivuilta. Sofian omat sivut löytyvät osoit teesta personal.inet.fi/koti/fia. Nanan mielestä tärkeintä on jaksaa uskoa tulevaisuuteen ja siihen, että asiat voivat muuttua. - Jokainen ihminen voi vaikut taa, esimerkiksi liittymällä eläin suojeluyhdistykseen. Ilman jäse niä järjestöt eivät voi toimia. Nana pitää tärkeänä sitä, että ■a ihmiset saavat tietoa eläinten huoS nosta kohtelusta. Vaikka asiat ovat raskaita ja kamalia, vain kohtaa Juliana von VVendt uskoo eläinsuojelun tulevaisuuteen. malla tosiseikat voi saada oikeaa - Välillä on tuntunut siltä, että kaiken energiansa? tietoa. ei saa mitään aikaiseksi, Nana - Riittää, että näkee, kuinka - Ihmisten pitää katsoa silmiin myöntää. eläimet kärsivät. Eläimet ovat sitä maailmaa, jossa he itse ihania olentoja. Ne eivät ole mil elävät. lään tavalla julmia, toisin kuin Nana huokuu intoa, joka tarttuu Tärkeät tukijat ih m in en herkästi. Vaikka työ eläinsuojelun parissa Tärkeinä tukijoina ovat olleet - Sydämeni on täynnä eläinten on ollut rankkaa, Nana ei kadu lemmikkieläimet, joista ensim asiaa, Nana hymyilee. uravalintaansa. mäinen, Nickel-kaniini, tuli per - On jaksettava uskoa eläinten - Olen iloinen siitä, että olen heeseen Orionin lääketehtaalta. kannalta parempaan tulevaisuu voinut työskennellä eläinten puo - Nickel avasi m in un silmäni teen. Muuten ei jaksaisi elää, hän lesta. lopullisesti. Huomasin, miten kiteyttää. Mutta mistä hän on saanut uskomattoman ihania ja viisaita ILONA LAM M I

kosmetiikan eläinkokeista

RIITTA SA LM I

Eläinsuojeluliitto Animalia edistää eläinten hyvinvointia ja oikeuksia. Vastustamme sellaista eläinten kohtelua, joka estää olennaisesti niiden luontaista käyttäytymistä tai aiheuttaa eläimille kipua tai tuskaa. Pyrimme ensisijaisesti ratkaisemaan eläinkoetoiminnan, kotieläintuotannon sekä turkistarhauksen eläinsuojeluongelmia. Teemme työtä sen eteen, että eläinten

uliana von Wendt on yksi Koe-eläinten suojelun (ny kyisen Animalian), Vihreän ristin ja Juliana von Wendtin säätiön perustajajäsenistä. - Nana tunnetaan väsymättö mänä ja määrätietoisena ihmi senä, joka on aina ymmärtänyt myös diplomaattisen eläinsuojelutyön merkityksen, Juliana von Wendtin säätiön toiminnanjohtaja Riitta Salini sanoo. Nanan mittava elämäntyö sai alkunsa, kun taiteilija ja voimiste lunopettaja Gerda Alithan ja dip lomaatti Theo Snellman pyysivät tuttaviaan kuuntelemaan ruotsalai sen Johan Bötzin esitelmää eläin suojelusta. -Lähdin vastahakoisesti mu kaan, mutta tilaisuuden päätyttyä kipinä eläinsuojelutyöhön oli syt tynyt, Nana kertoo. Kun Pohjoismaiden liitto tus kallisten eläinkokeiden vastustamiseksi-Suomen osasto perustet tiin vuonna 1961, monet Börtzin kuulijoista olivat mukana. Myös Nana kuului tarmokkaaseen jouk koon. - Aluksi ajattelin, että aikani ei mitenkään riitä eläinsuojeluun, mutta vähitellen ajauduin enem män ja enemmän mukaan, Nana muistelee. Kun Nana lähti mukaan eläinsuojelutyöhön 60-luvulla, Suo-

Pupulle hiusväriä silmään - Asiaa

RIITTA SA LM I

Kannen kuva: Vereniging proefdiervrij

e lä in su o je lu liitto

eläimet ovat, Nana sanoo. Myös koirat Calle (1966-1979) ja Dini (1980-1996) olivat hyvin rakkaita. Nykyisin Nanaa ilah duttavat Babben-siskon lemmikit, vanha labradorinnoutaja Emma ja mustavalkoinen kissa Tusse.

Sanottu ja tehty

Ö V ERSÄTTN IN G : A N N A V A LRO S

ANI MALI A

Juliana von VVendt, tuttavallisemmin Nana, on ollut mukana eläinsuojelutyössä neljän vuosikymmenen ajan. Animalian 40-vuotisjuhlavuonna 86-vuotias eläinsuojelija muistelee uransa vaiheita, voittoja ja tappioita. Nanan kokemukset ja näkemykset avaavat laajan perspektiivin suomalaisen eläinsuojelun menneisyyteen, nykyisyyteen ja tulevaisuuteen.

terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen. Säätiö toteuttaa tarkoitustaan tukemalla taloudellisesti eläinkokeiden

tutkimusta ja tiedotusta. Osoite: Porvoonkatu 53, 00520 Helsinki. Puh. (09) 146 4865, fax (09) 148 4622, e-mail: jvwendts@icon.fi Tue toimintaa lahjoituksella! Merita 200118-42627 tai ANIMALIA Sampo 800013-70468986. Eläinten avuksi rahasto: Merita 127030-206024

Animalian uusi tiedottaja Ilona Lammi Ilona Lammi on 25-vuotias valtiotieteiden maisteri, joka aloitti Animalian uutena tiedottajana tammikuun lopussa. nimalian edellinen tie dottaja, tarmonpesä Ja a na Reijonaho, siirtyi kahden ja puolen vuoden jälkeen eduskuntaan Vihreiden tiedotta jaksi. Isojen kenkien täyttämises sä Ilonaa helpottaa se, että hänellä on aiempaa kokemusta Animaliasta Helsingin yliopistossa toimivan opiskelijaryhmän kautta. Eläimet ovat lapsesta asti olleet lähellä Ilonan sydäntä. Eläinsuo jelu alkoi kiinnostaa teini-ikäisenä ja samoihin aikoihin Ilona ryhtyi kasvissyöjäksi. Suomen suurin eläinsuojeluongelma on Ilonalle

selvä:

ANIMALIA 1/2001

Lulu, Dooris ja Ilona.

Mielestäni turkistarhaus on kaikkein pahin ongelma Suo messa. Turkisten tuottaminen on todella turhaa ja lisäksi eläimiä käytetään suuria määriä.

Kiirettä on pitänyt A ik a is e m m in

Ilona on tehnyt toi

mittajan töitä Katsol-lehdessä.

Viestintä oli hänen pääaineensa yliopistossa, sosiaalipsykologiaja sosiologia tärkeitä sivuaineita. Ilo na valmistui äskettäin valtiotieteen maisteriksi, mutta hän jatkaa opin toja psykologia uutena pääainee naan. - En tiedä, mikä minusta tulee isona. Nykyään ei tarvitse valita yhtä ammattia, vaan ihmiset eri koistuvat elämänsä aikana mon takin kertaa uudelleen. Psy kologia kiinnostaa minua, erityisesti asiakasta aut tava, kliininen psykolo gia, Ilona sanoo. - Vapaa-aikanani on olen toiminut Nyyti ry:ssä vapaaehtoisena puhelin-, sähköposti- ja käyntipäivystäjänä. Nyyti ry. on opiskelijoiden mielenter veyttä edistävä järjestö. - Sekä psykologiassa että vies tinnässä on osittain kysymys vies tin perille menosta ja tähän liit tyvistä taidoista on ilman muuta hyötyä myös eläinsuojelutyössä.

Kriittinen suhtautuminen mediaan Viestinnän opintoihin kuuluvan proseminaarityön Ilona teki eläin-

suojelijoiden julkisuuskuvasta. - Eläinsuojelijoita on helppo väheksyä mediassa, koska toimit tajat ovat itse aikuisia ja akti vismiin osallistuu usein nuoriso. Suomessa monet aikuiset tuntu vat suhtautuvat nuorisoon usein muutenkin väheksyvästi, jopa vähän vihamielisesti. Turkistar haajat ovat aikuisia miehiä, niin kuin turkistarhauksesta kiijoittavat toimittajakin, heitä ei arvos tella samalla tavalla, sanoo Ilona. Ilonan mielestä eläinsuojelusta ja eläinoikeusliikkeestä kirjoite taan helposti väärältä pohjalta. -Eläimet ja niiden suojelu jäävät sivuosaan. Sen sijaan teki jöistä kiijoitetaan ulkoisia seik koja korostaen, kertoo Ilona. - Otsikoista olemme nähneet, että eläinsuojelija on ’’punatukkai nen pikkutyttö”. Erityisesti naisiin suhtaudutaan mediassa usein alen tuvasti. Naista arvioidaan eri kri teereillä kuin miestä. Mies näyt tää edelleenkin olevan ’’perusihminen” ja nainen on erikoistapaus, napauttaa Ilona. - Kun turkishuutokauppaa vas tustanutta mielenosoitusta uutisoi tiin, toimittaja oli poiminut tur kisten vastustajista haastateltavak seen noin 12-vuotiaan itkevän

tytön, toteaa Ilona. Hän ei silti syyllistä toimittajia. -Toimittaja ei välttämättä tie dosta eteenpäin välittämäänsä kuvaa sen enempää kuin vastaan ottajakaan. Mielikuvien luominen on pitkälti tiedostamatonta. Jotkut pitävät uutisia nähtyään selvänä, että kaikki eläinten suojelijat ovat ’’tyttölapsia”, mikä ei tietenkään ole totta. Ilona lähtisi mielenosoituksiin eläinten puolesta, mutta ei laitto maan toimintaan. -J o s laittomuudet tehdään omalla naamalla, se on jotenkin rehellisempää, hän pohtii. Lain suojattomat tempaukset ovat usein kuitenkin lyhytkestoisia ja aino astaan pitkäjänteisellä työllä voi daan Ilonan mielestä vaikuttaa ’’raameihin” eli lakeihin ja käy täntöihin, jotka koskettavat monta eläinsukupolvea. -Tarhoille tunkeutuneet aktivis tit saivat kyllä aikaan keskustelua, mutta laittomuuden antama väärä leima heikentää vaikutusta liikaa, hän tiivistää.

Omat koirat opettivat Ilonan perheeseen kuuluu avomies Pete. joka on myös viestintäalalla.

Ilona on patistellut allergista Peteä siedätyshoitoon, jotta perheeseen voitaisiin harkita koiraa. Siihen as ti Ilona harrastaa vanhempien kar keakarvaisten kääpiömäyräkoirien kanssa. - Niiden kautta olen kouriintun tuvasti ymmärtänyt yhden asian: kaikki eläimet ovat yksilöitä. Meidän mäyräkoiramme ovat sis koksia, mutta silti ne eroavat toi sistaan kuin yö ja päivä, Ilona kertoo ja jatkaa: - Kun eläinten oloja käsitel lään esimerkiksi laeissa, eläimiä kohdellaan ryhminä ja lajeina. Jokaista eläintä ei tietenkään voi pelastaa yksitellen, mutta asetuk set pitäisi säätää niin, että jokainen eläin voisi toteuttaa paitsi lajityy pillistä, myös yksilöllistä luonto aan. - Jokainen eläin tarvitsee yksi löllistä huomiota asioissa, joissa eläimen lähimmät hoitajat ovat avainasemassa. Sellaista ei pysty lakitekstiin kirjaamaan ja siksi yleisen asenneilmaston muuttami nen on yksi eläinsuojelutiedottamisen tärkeistä tehtävistä. Siihen sopiikin selkeäsanainen ja tyylikäs tiedottaja. Tervetuloa Animaliaan, Ilona! RILLA NUMMISALO

Uutisia

UutÍSÍ3

S u o m en s u d e t a h ta a lla

Edelleenkin turkiseläinlantaa luomun lannoitteena nimalia esitti jo keväällä 1999 Luomuliitolle, että leppäkerttuluomussa luo vuttaisiin turkiseläinlannan käy töstä kokonaan. Olemme kirjoit taneet asiasta Animalia-lehdessä 2/2000. Valitettavasti, huolimatta aktiivisten jäsentemme palauttees ta Luomuliitolle, Luomuliiton vii me syyskokous päätti edelleenkin torjua ehdotuksen. Tuossa kokouksessa käsiteltiin muistio teollisuusmaisen kotieläin tuotannon määrittelemisestä. Kes kustelussa selvisi, että monien

mielestä muistio oli hyvin kirjoi tettuja ehdotukset loogisia, mutta käytännössä liian vaativia. Muis tio olisi kieltänyt eläinsuojelullisesti epäilyttävimpien tuotan tomuotojen (mm. turkistarhojen,

jäisten sikaloiden) lannan käytön luomun lannoitteena. Päätös oli pettymys Animalialle, mutta toivo ei ole vielä men nyttä. Tulevaisuudessa Luomu liiton organisaatio tulee muuttu maan. Kenties muutoksen tulok sena ymmärretään, että tiukat sään

nöt voivat olla markkinointivaltti ja että kuluttaja on kuningas. Edelleenkin voidaan katsoa, että luomu on parempaa kuin tavan omainen tuotanto. Paras vaihto ehto on toistaiseksi biodynaami sesti viljelty tuote, jonka käyttäjä voi olla varma siitä, ettei vilje lyssä ole käytetty turkiseläinten eikä muun tehotuotannon lantaa lannoitteena Asiasta kerrotaan myös Animalian Eläinsuojelun vuosikirjassa 2001 . HANNA KIVINEN

Animalia haluaa, että turkistarhoilta tuodun lannan käytöstä luovutaan luomutuotannossa.

V a la a n p y y n n in la illis ta v a o h je lm a v a a r a s s a t o t e u t u a

uomen vähälukuisista su sista on tapettu y li 20 kulu neen syksyn ja talven aika na. Hukkien kokonaismäärä, mi käli lasketaan mukaan myös osin Venäjän puolella elävät sudet, on korkeintaan 120 yksilöä. Hyrynsalmella tapettiin kah deksan suden perhe, vaikka ne eivät olleet koskeneetkaan alueen poroihin. Susilauman vanhemmat, Taika ja Petrus, ovat monelle tuttuja mm. Helsingin Sanomien artikkeleista. Susilla oli kaulas saan radiolähetin, jonka avulla yli opistojen tutkijat seurasivat niitä ja pystyivät paikantamaan niiden liikkeet.

Selvityksen mukaan sudet käyt tivät ruuakseen ainoastaan alueella elävien hirvien lihaa, eivätkä kertaakaan uhanneet kotieläimiä. Viimekesäisten pentujen tiede tään muutamia kertoja käyttäneen aurattuja ajoteitä kulkuväylällään, kun paksun lumipeitteen takia hangessa oli paljon raskaampi kulkea. Syyksi susien tappamiselle jää ainoastaan petoviha. Radiopuhe limin, automaattiasein, lippusii moin ja maastoautoin varustetut poronomistajatja metsästäjät osal listuivat 150 miehen voimin tähän omituiseen voimannäyttöön. Hyrynsalmen susiperheen tuhan

nen neliökilometrin laajuinen reviiri ulottui myös poronhoito alueelle,jossa maa-ja metsätalous ministeriön esityksen mukaisesti susia voidaan edelleen metsästää täysin vapaasti. Susia estettiin lip pusiimalla palaamasta alueen etelä puolelle ja ne saarrettiin ammutta vaksi. Nyt yleinen mielipide kysyy ympäristöministeriön kantaa jah tiin, koska uhanalaisten lajien suojelu maassamme kuuluu ympäristöministeriölle. Susijahti käy kuumana myös Norjassa. Ruotsissa susi on rau hoitettu täydellisesti eikä siellä ole myönnetty tappolupia. RIKU CAJANDER

Susljahdin myötä hukat käyvät vähiin.

Lehtikirjoitus siipikarjan oloista kohutti

Ruotsissa hallitus on alustavasti päättänyt, että ilveksien vähim mäismäärä yhdessä Norjan kanssa on 1500 kappaletta. Vastuulli sempaa metsästystä ajava eläinsuojelujärjestö on siellä valitta nut ilveksien huvimetsästyksestä EU:n komissiolle. Suomessa ei ole vielä tehty vastaavaa valitusta, vaikka viime talvena meillä tapet tiin kaikkiaan 55 ilvestä.

ja Suomen Broileryhdistyksen puheenjohtaja Juha Kylämäen kirjoittamat vastineet. Päivi Kapiainen paljasti kirjoi tuksessaan, että siipikarjan kas vattajat ja teurastamot eivät halua tuoda massatuotannon varjopuo lia päivänvaloon. Lintujen parissa työskentelevät eläinlääkärit eivät uskalla puhua julkisesti omalla nimellään tehotuotannon ongel makohdista. Jutusta käy ilm i, että toimittajia ei mielellään päästetä katsomaan lintujen teurastusta. Häkkikanaloista ja siipikarjan tehokasvatuksesta keskustellaan julkisuudessa enenevässä määrin. Silti siipikarja on viime vuosina kasvattanut suosiotaan suoma laisten ruokapöydissä. Tuntuukin siltä, että moni kuluttaja ei halua tietää, mistä ja miten valkoinen linnunliha on päätynyt lautaselle. Ihmisten välinpitämättömyys on yhteydessä lintujen kärsimyksiin, sillä kuluttajien valinnat ja ostopäätökset vaikuttavat siipi karjan tehokasvatukseen. Tietä mättömyyttä ei enää voi käyttää tekosyynä, sillä siipikarjan oloista on puhuttu mediassa paljon. Vastuu tehokasvatuksen jatku misesta onkin pitkälti kuluttajan harteilla. Välttämällä siipikarjan lihan syömistä ja ostamalla lattiakanalassa kasvatettujen kano jen munia kuluttajat voivat viestit tää haluavansa parannuksia lintu jen oloihin. Jos kaupasta ei löydy munia, joissa on pakkausmerkintä ’’vapaiden kanojen munat” , "onnellisten kanojen munat” tai ’’lattiakanalan munat” , pyydä kauppiasta tilaamaan sellaisia myyntiin. Nyt on korkea aika lopettaa massatuotettujen kanan munien ja siipikarjan käyttö!

RIKU CAJANDER

ILONA LAMMI

oimittaja Päivi Kapiaisen siipikarjan asemaa ja elin olosuhteita käsitellyt leh tikirjoitus herätti kiivasta keskus telua helmikuun alussa. Kirjoitus julkaistiin 4.2. viiden maakunta lehden yhteisessä Sunnuntaisuomalainen -liitteessä (Ilkka, Karja lainen, Keskisuomalainen, Pohja lainen ja Savon Sanomat). Artikke li kertoi siipikarjan lihan ja munien tehtailusta, joka tapahtuu tuotan toeläinten kustannuksella. Lyhyen elämänsä aikana linnut eivät voi toteuttaa lajityypillistä käyttäyty mistään täysipainoisesti. Kirjoitus aiheutti vahvoja reak tioita etenkin Seinäjoki-Pohjan maa -akselilla, missä suuri osa siipikarjan tuottajista toimii. Ete läpohjanmaalaisen Ilkan päätoi mittaja Kari Hokkanen arvosteli juttua kovin sanoin pääkirjoituk sessaan sunnuntaina 11.2. ’’Surkea kanajuttu” -otsikon alla Hokkanen mm. totesi, että ’’jutussa haiskahti asfalttivihreä elämästä vieraantu nut taivastelu” . Samassa lehdessä oli Suomen siipikarjaliiton toi minnanjohtaja Ilkka Raukolan

s 3

Kymmeniä ilveksiä tapetaan tänä talvena aa- ja metsätalousmi nisteriön riistaosasto on myöntänyt tälle tal velle 90 ilveksen tappolupaa. V i rallisen perustelun mukaan ilvek siä metsästetään liian runsaan kan nan hoitamiseksi tai kotieläinva hinkojen estämiseksi. Dveksien tekemät vahingot rajoittuvat muutamiin kymmeniin syötyihin poroihin ja joihinkin yksittäisiin lammas- tai vasikkatuhoihin. Tappolupia on kuiten kin myönnetty lähes koko maan alueelle. Tieteellistä näyttöä ylitiheästä ilveskannasta ei myöskään ole saatu. Kyse on lähinnä huvi- eli virkistysmetsästyksestä, joka toisaalta on selkeästi EU:n luontodirektii vin vastaista toimintaa. Lupia ilveksien tappamiseen on haettu oudoilla perusteilla. Pirkan maalla paikalliset metsästäjät vaa tivat kolmelle tupsukorvalle tap potuomiota sillä perusteella, että ilves oli raadellut aitauksessa olleen poron. Sekä asiaa tutkinut eläinlääkäri että poron omistaja sanoivat, että asialla ei ollut ilves. Siitä huolimatta maa-ja metsätalo usministeriöstä antoi yhden luvan. Väärät hakuperusteet varmistui vat myöhemmin, mutta ministeriö ei virkamiehen lausuman mukaan voi toistaiseksi peruuttaa myön nettyä metsästyslupaa.

Kanojen oloissa riittiä parantamista.

ANIMALIA 1/2001

•

ansainvälinen valaanpyyntikomissio (IW C ) kokoontui ylimääräiseen kokoukseen Monacossa 6.-8. 2. 2001. Kokouksen tarkoituksena oli viimeistellä 14 vuotta työn al la ollutta Revised Management Scheme (R M S) -ohjelmaa. RM S eli valaanpyynnin hoito- ja käyt tösuunnitelma on osa valaanpyyntisopimusta ja siinä määritellään mm. pyyntialueitaja -menetelmiä. Monacossa ohjelmaa valmisteltiin Lontoossa pidettävää IW C:n vuo sikokousta varten. Kaupallinen valaanpyynti rehotti pahimmillaan 60-70 -luvuilla,jol loin valaskannat pelasti IW C:n asettama kaupallisen pyynnin kielto eli moratorium 1986. Suomi oli tuoreena jäsenmaana ensim mäisten valtioiden joukossa tuke massa asetusta, joka on edelleen voimassa. Valaanpyyntimaiden itsepäisyyden vuoksi IW C on menettänyt vaikutusvaltaansa pyyntiä valvovana tahona.

Monet muut jäsenmaat näkevät tilanteen umpikujana, joka selviää ainoastaan kompromissin avulla. Kansainväliset valaidensuojelutahot vastustavat yhtenäisesti RMSohjelmaa, sillä sen hyväksymi nen merkitsisi laillisen kaupallisen valaanpyynnin uudelleen aloitta mista. Suomalainen Valaiden puolesta ry. vastustaa RMS-ohjelmaa. RM S:n hyväksyminen tarkoittaisi valaidenpyyntimaiden painostuk seen suostumista eli kompromis sia, joka sotii valaiden suojeluperiaatetta vastaan. RM S ei ota huomioon harppuunametsästyksen julmuutta, ympäristörasit teiden ja -uhkien vaikutuksia valaskantoihin, tieteellisiä epä kohtia eikä saastuneen valaan lihan aiheuttamia terveysvaaroja ihmiselle. Lisäksi RM S on hyvin puutteellinen sekä valvonnan että pyyntidokumentoinnin suhteen. Myös Greenpeace vastustaa valaanpyynnin hoito- ja käyttö

K u k a on pahin peto p yyn tika m p a n ja ss a ?

H e lsin g in etsästäjät käynnistivät äskettäin ’’vuosituhan nen luonnonhoitohankkeeksi” kutsutun pienpetojen pyyntikampanjan osin luonnon suojelijoiden aloitteesta. Jalona tavoitteena on vähentää etenkin Suomen luonnolle vieraiden min kin ja supikoiran kantoja niin, et tä linnusto saa hengähtää. Samal la metsästäjien saaliiksi säästyy enemmän riistaa, kuten kanalintu ja, joita ammutaankin vuosittain yli 300 000. Metsästäjiä innostetaan pyyn tiin kilpailulla, jossa arvokkaista palkinnoista pääsee kisaamaan kahdeksalla tapetulla pienpedolla. Hyväksyttyjä lajeja ovat tulokaspetojen lisäksi supisuomalaiset kettu ja näätä. Myös EU:n Life -rahastosta tuetaan arvokkaiden lintuvesien "hoitoa” niin, että pyyntiväelle kustannetaan louk kuja ja rautoja. Eläinsuojelullisesti hankkeessa on monia kyseenalaisia piirteitä. Sinänsä ylisuuret kannat aiheutta vat eläinten nälkäkuolemia ja tau tien leviämistä, jolloin metsästys voi olla inhim illisin tapa tasapai nottaa tilanne. Pyyntimenetelmät ja asenteet ovat kuitenkin suuri ongelma. Suomessa sallitaan ns. heti tap pavien rautojen käyttöjä kettujen jalkanarupyynti. Molemmat mene telmät edellyttävät käyttäjältään

suurta ammattitaitoa ja huolelli suutta, mutta asiallisesti viritet tyinäkin ko. pyyntivälineet voivat aiheuttaa eläimille ääretöntä kärsi mystä. Esimerkiksi rautoihin voi mennä väärän lajinen ja kokoinen eläin, joka hitaasti rusentuu kuo liaaksi. Metsästyslainsäädäntöä muutettaessa Animalia yritti tur haan saada tapporaudat kielle tyiksi etenkin ketun ja supikoiran pyynnissä. Jalkaraudat ovat olleet meillä jo pitkään kiellettyjä. Tappokampanjaa suunnitelta essa ei ole käytetty hyväksi asian tuntijoita, jotka parhaiten tuntevat kohteena olevat eläinlajit. Pohjana on vain oletuksia mm. supikoiran tuhoisuudesta lmtukannoille. Hehkuttelu ’’vahingollisten petojen poistolla” synnyttää epäasiallista petovihaa, joka johtaa välinpi tämättömään suhtautumiseen ko. eläinyksilöiden kärsimystä koh taan. Tilannetta pahentaa kilpailu, joka suorastaan yllyttää tappa maan keinolla millä tahansa ja houkuttelee ehkä mukaan koke mattomia ja eläinsuojelusäädöksistä piittaamattomia pyytäjiä. Metsästysjärjestöiltä pitäisi vähin tään edellyttää sitä, että ne koulut taisivat metsästäjiä inhimillisten pyyntikeinojen käytössä ja kehot taisivat heitä jättämään raudat ja jalkanarut kokonaan pois.

Hollannin parlam entille esitys m inkkitarhauksen kieltämisestä

EU -kom issio teki ehdotuksen kananmunien merkitsemisestä

leen jakamista. Tietty maatila voisi saada tukia vain, jos se on sitoutu nut noudattamaan kuluttajan suoje luun, ympäristön hoitoon ja eläin ten hyvinvointiin tähtääviä periaat teita. Maataloudessa on siirryttävä määrällisestä laadulliseen ajatte luun, puheenjohtaja vaati. Lähde: EU-parlamentin Vihrei den tiedote 7.2.2001.

oimenpiteet turkistarhauk sen lopettamiseksi etenevät Euroopassa. Hyviä uutisia on kantautunut esimerkiksi Hol lannista, missä minkkien tarhaus on toivon mukaan pian historiaa. Maan hallitus on päättänyt laatia parlamentille ehdotuksen minkkitarhauksen kieltämisestä. Esityk sessä vaaditaan, että minkkien tar haus tutisi lopettaa Alankomaissa vuoteen 2011 mennessä. Hollanti tuottaa noin kolme miljoonaa min kinnahkaa vuodessa. Kettujen tar haus on maassa jo kielletty.

uluttajan on joskus vai kea tietää, millaisesta ka nalasta kananmuna on peräisin. Tilanne saattaa kuiten kin helpottua lähitulevaisuudessa: EU-komissio on laatinut ehdotuk sen, jonka toteutuessa myytävät kananmunat kuuluisivat johonkin viidestä eri merkintäkategoriasta. Merkinnät mahdollistaisivat esi merkiksi häkkikanaloista tulevien munien erottamisen virikehäkeissä munituista munista.

suunnitelmaa. Ympäristöjärjestö ilmaisi kantansa mielenosoituk sessa, joka järjestettiin Monacon kokouksen alla Pohjoismaiden suurlähetystössä Berliinissä. Suomi on tähän asti pysynyt puhtaasti valaidensuojelumaana, vaikka onkin pyyntimaiden ympä röimä (Venäjä, Tanska, Norja). Valaiden Puolesta ry. on esittänyt toiveen, että Suomen edustustojat kaisi valaiden suojelua: maamme pitäisi tukea valaiden kaupallisten ja tieteellisten teurastusten pois tamista sekä valaiden hyödyntä mistä vaihtoehtoisesti valasmatkailun sekä valasystävällisten tutkimusmenetelmien muodossa. Viimeiset uutiset Suomen toimin nasta valasasiassa ovat kuitenkin ikäviä. Suomi on siirtynyt ns. kompromissimaiden joukkoon ja päättänyt kannattaa RMS-ohjelman hyväksymistä Lähde: Valaiden puolesta ry:n tiedote 31.1. 2001. IL Jos RMSohjelma hyväksytään, laillinen valaanpyynti saattaa taas alkaa.

sa, jossa EU-parlamentin Maa talouskomitean puheenjohtaja

Friedrich-Wilhelm Graefe zu Baringdorf sanoi: - Viimeaikainen BSE-kriisi on osoittanut EU-kansalaisille, että yhä suurempaan tuottavuuteen täh täävä maatalouspolitiikka ei voi jatkua. Vihreät vaativat maatalo uteen varattujen rahojen uudel

EU-parlametin vihreät vaativat uutta maatalouspolitiikkaa U-parlamentin vihreät esittivät helmikuun alussa kymmenkohtaisen suunni telman, jossa vaaditaan radikaa leja muutoksia maatalouspolitiik kaan. Toiveena on siirtyminen ympäristöystävällisempiin ja kuluttajakeskeisempiin ajattelu-ja toi mintatapoihin. Vihreät esittelivät suunnitelman lehdistötilaisuudes

Tu rk ik s e t n ä k y ivä t

RIITTA SALMI

m u otim essu illa urkistarhauksen saamasta negatiivisestajulkisuudes ta huolimatta turkikset ja etenkin turkissomisteet ovat taas muotia. 27.-29.1. pidetyillä Hel singin muotimessuilla turkista esi teltiin tulevan kauden trendimateriaalina. Ensi talvena turkis näkyy kauluksissa, hupuissa, hihansuis sa ja hameenhelmoissa. Eläinten karvat somistavat myös kenkiä ja laukkuja, jopa sandaaleja ja ken kien korkoja! Lisäksi turkista käy tetään esimerkiksi villapuseroissa, joko sellaisenaan tai lankaan se koitettuna. Mallistoista löytyy ket tu-, minkki, kani-, lammas-jajopa hyljeturkiksia. Eettiset arvot eivät ainakaan muotimessujen perusteella tunnu olevan kovassa huudossa muo timaailmassa. Monet vaatesuunnittelijat ja -valmistajat käyttävät materiaalina oikeaa turkista. Tur kista markkinoitiin messuilla ’’ajattomana ja laadukkaana sekä ’’ylellisesti maanläheisenä” materiaalina. Näytteilleasettajat vakuuttelivat messuvieraille ylpeinä, että turkit todellakin ovat aitoja. Vaikuttaa siltä, että turkik sia kaupataan yhä nuoremmille ikäpolville: monissa nuorisovaat teissa käytetään turkista somis teena tai vuorissa. Suomi on yksi maailman suu rimmista turkisten tuottajamaista. Turkistarhaus on vakava eläinsuojeluongelma, joka aiheuttaa myös ympäristöhaittoja. Vastoin yleistä luuloa hyvin suuri osa tuotetuista turkiksista päätyy juuri somis teiksi. Esimerkiksi ketunnahoista 90% revitään somisteiksi. Somis teena olevaa turkista on usein muokattu niin paljon, ettei sitä enää turmista aidoksi. Tämä vaatii vaatteen ostajalta erityistä valp pautta ja vastuullisuutta.

IL IL = ILONA LAM M I

Sanottu ia tehtv " Jo s luulet olevasi tekemisissä suden jälkeläisen kanssa, olet ereh

"Suvaitsem attom uus tuntuu leviävän piireissä, joihin sen vähiten

'Jo k a in e n voisi hoitaa henkilökohtaisia paino-ongelmia hiljaisesti,

tynyt. Kyseessä on testi, jossa heikolla itsetunnolla varustettu ihmi

olettaisi kuuluvan. M e turkistarhaajat olem m e ammattikunta,

vahingoittamatta tärkeitä ja kunniallisia elinkeinoja."

nen on kasvattanut uuden raajan ja se nyt vain sattuu olevaan

jota saa leimata ja rienata kenenkään estämättä. Tästä on esi

karvainen."

merkkinä elokuvaohjaaja Aki Kaurismäen lausunto, kun hän kiel täytyi vastaanottamasta Taideteollisen korkeakoulun kunniatohto rin arvoa."

Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliiton MTK:n puheenjohtaja Esa Härmälän kommentti Göran Perssonin lihalausunnoista. (HS 11.1.)

Toimittaja Umayya Abu-Hannahin kommentti koiraihmisistä, (kolumni Metro-lehdessä 2.2.)

Turkistarhaaja Markku Kestilä (HS 6.1.) "Useilta tahoilta esitetty vaatim us boikotoida allekirjoittaneen elo kuvia on loistava. Eihän niitä katso pirukaan."

Elokuvaohjaaja Aki Kaurismäki kommentoi kohua, joka syntyi hänen kieltäydyttyään Taideteollisen korkeakoulun kunniatohtorin arvosta. (HS 1.2.)

ANIMALIA 1/2001

'Eläinkokeiden lopettamisen sijaan olisi tärkeämpää lopettaa työ

"O n vaikeaa olla arvostelematta, mikäli pääministeri yrittää nain

paikkojen laajamittaiset ihmiskokeet, joissa ihmissuhdetaidottomat esimiehet grillaavat alaistensa itsetuntoa ja am putoivat samalla yrityksen kyvyn tehdä tulosta."

houkutella radikaaleja äänestäjiä puolueensa taakse."

Anna Purna (Taloussanomat 3.2.)

LRF:n puheenjohtaja Hans Jonssonin mielipide kasvissyöntiä puolustan / 10 ( d ri

n«

/*”'

M n ——_ _

r. . ,M.. mm« , ^ a o

/A A-i < — » , /J, m

Uutisia Sairaan trendikäs hanhenmaksa uomeen tuodaan yhä enem män hanhen-ja ankanmak saa. Kyseisten trendiherkkujen tuotanto meillä on kielletty, koska ne saadaan aikaan pakkosyötöllä. Lintujen kurkuista puser retaan painepumpulla tihein välein alas rasvaista viljamassaa suurina määrinä. Seurauksena on sairaita eläimiä ja jopa kymmenkertaises ti normaaliin nähden pöhöttynyt maksa. Ankkojen kärsimystä lisää niiden pito minimaalisissa häkeis sä, joista vain pää pistää esiin. Valitettavasti emme helposti pysty kieltämään ’’foie gras'n” eli rasvamaksan tuontia Suomeen, puhumattakaan tuotannon kieltä misestä Keski- ja Etelä-Euroopassa. Sitäkin tärkeämpää on kertoa suomalaisille kuluttajille hanhen- ja ankanmaksan irvok-

«K«*'*’ s a o iif^

SS®

Buttf'9htin9 Campa'?''

lntert»a*°n

TILAA KIINAN KARHUKORTTEJA kivuliaasti sappinestettä kiinalai sen lääketieteen raaka-aineeksi. Kortteja voi tilata toimistoltamme puh.09-148 48 66. Asiasta voit lukea lisää inter netissä sivulla www.wspa.org.uk, missä voit myös käydä lähettä mässä kortin verkon kautta.

ieläkin voit tilata kort teja lähetettäväksi K ii nan presidentille ja vaa tia kaihufarmien lopettamista. V ii me vuoden Animalia-lehden nu meroissa 2 ja 3 kerrottiin kar huista,joita pidetäänjärkyttävissä oloissa häkeissäja joista lypsetään

VETOOMUS

erityisesti Hyrynsalmella lahda tusta Taigan ja Petruksen susilau masta. Animalia lähtee keräämään nimiä vetoomukseen suomalaisen susikannan säilyttämiseksi. Vetoo muksia voi tilata Animaliasta, p. 09-148 48 66. Linkki vetoomuk siin löytyy myös Animalian netti sivuilta www.animalia.fi.

SUOMEN SUSIEN PUOLESTA änä talvena on taas kirjoi tettuja näytetty kuvia Suo men susista - elävistä ja kuolleista. Monet eläinystävät jär kyttyivät ja masentuivat kuultuaan

avallisessa pihatossa lehmät saavat liikkua vapaasti makuualueella ja ruokinta-alueella, ja ne lypsetään erillisellä lypsyase malla. Vapaaehtoisessa lypsyjärjestelmässä lehmä lypsetään niin ikään lypsyasemalla, mutta lypsy hoituu täysin automaattisesti il man ihmistyötä. Lypsyrobotti tunnistaa lehmät yksilöllisesti ja sen lasermittaus ja kamera ’’näkevät” lypsyasemalle tulleen lehmän vetimet niin, että laite pystyy kiinnit tämään lypsimet niihin. ’’Robottipihatto” on tavallisen pihaton tapaanjaettu makuu-, ruo kinta- ja lypsyalueeseen. Lehmä pääsee makuualueelta ruokintaalueelle vain lypsyaseman kautta. M ikäli edellisestä lypsystä on kulunut alle kuusi tuntia, lehmä vain kävelee aseman läpi. Jos lyp systä on kulunut pidempi aika, robotti lypsää lehmän ennen sen pääsyä ruokinta-alueelle. Yhden lehmän lypsy kestää noin kym menen minuuttia. Jos lypsyase malle jonottaa viisi lypsettävää lehmää, jonon hännillä seisova lehmä joutuu odottamaan lypsylle tai ruokinta-alueelle pääsyä lähes Suitian lypsyasemalle on myö hemmin tarkoitus asentaa ns. älyportti, jonka ansiosta lehmät voivat 6

KATOLISET FlESTÄT atolisessa maailmassa vietetään erilaisten suoje luspyhimysten kunniaksi uskonnollisia juhlia , ’Tiestöjä” . Näissä ’’juhlissa” käytetään eläinuhreja. Ehkä yleisin on uhri on Es panjassa laajalti käytetty nk. ”tulihärkä” , jonka sarvet sytytetään juhlassa palamaan. Paniikissa eläin ryntäilee puisella areenallaan elä vänä soihtuna. Härän epätoivoista pakoa voidaan tehostaa heittämällä eläimeen teräviä tikkoja tai veitsiä. Lopuksi uupuneen härän niskaan isketään veitsi ja eläimen kurkku viilletään auki. Härkien lisäksi käytetään kaik kia mahdollisia eläinuhreja. Esi merkiksi elävä vuohi pudotetaan alas kirkontornista tai kani kivi tetään hengiltä. Fiestoja järjeste

tään kaikkialla katolisessa maail massa. Tällaisen eläinten kohtelun sal livat sekä katolinen kirkko että kyseisten maiden hallitukset. Kam panjoimalla kansainvälisesti eläinsuojelujäijestöt (A BC Internatio nal, W SPA, Animalia) haluavat tie dottaa, mitä Euroopassa tapahtuu. Tavoitteena on saada sekä maiden hallitukset että katolinen kirkko kieltämään eläinten raaka hyväksi käyttö ja uhraaminen uskonnolli sissa seremonioissa. Tarvitsemme kampanjan onnis tumiseen tukeasi. Yhdessä voimme vaikuttaa! Tilaisuuksien boikotoi misen lisäksi voit tukea kampanjaa lähettämällä protestikortin. Kort teja voit pyytää Animalian toimis tolta. SA RI PEK KA RIN EN

Apua Intian maanjäristyksen eläinuhreille ntiassa Gujaratin osavaltios sa 26. tammikuuta sattunut maanjäristys oli tuhoisa, myös alueen eläinten kannalta. Tuhan net karjatalous- ja kotieläimet kuolivat tai haavoittuivat katastro fissa. Osa eläimistä jäi loukkuun sortuneiden rakennusten alle. W SPA (World Society for the Protection of Animals) lähetti ensiapuryhmän auttamaan järistysalueen eläimiä. Ryhmä antoi apua eläimiä hoitaneille pai kallisille vapaaehtoistyöntekijöille ja eläinlääkäreille. Tiim i rakensi eläinsuojia, antoi eläinuhreille ruokaa ja lääkkeitä ja otti kiinni omistajistaan eksyneitä eläimiä.

Robotistakin on lypsäjäksi

tunnin

tiVor««»hne keh“t ^*ttö protest»* t> topett.®»*“k:;:U s.«esto»^

Suomen toinen lypsyrobotti, virallisemmalta nimeltään vapaaehtoinen lypsyjärjestelmä, otettiin käyttöön Helsingin yliopiston Suitian tutkimustilalla marraskuussa. Vastaava järjestelmä on käytössä jo yhdellä yksityistilalla. .§ | ^ 5

1 0 0 1 B S E - te kaasta tuotantotavasta, jotta jokai nen voi omalla kohdallaan tehdä valistuneen ratkaisun. Rasvamak san kulutuksen kasvu johtunee suurimmalta osin tietämättömyy destä. Kamppailussa rasvamaksatuotantoa vastaan tarvitaan jokaisen apua. Voimme itse kukin pitää silmällä ravintoloiden ruokalis toja sekä lehtien kokkausohjeitaja puuttua ystävällisesti mutta määrä tietoisesti asiaan aina, kun näemme hanhenmaksaa suositeltavan. Leh tien mielipidesivuille kiijoittaminen on hyvä keino tuoda asiaa esiin. Lisätietoa saa Animalian kotisivujen kautta ja Eläinten ystävä -lehdestä 4/2000. Mikäli omat voimat eivät riitä, voi tiedot hanhenmaksan kaupittelusta toi mittaa Animalialle tai Suomen Eläinsuojeluyhdistykselle. RIITTA SA LM I

W SPA pyysi hankkeelle tukea eläinsuojelujärjestöiltä kautta maailman. W SPA:n toiminnanjohtaja Trevor Wheeler piti tilannetta vakavana. - Moni hylätty eläin tekee näl käkuolemaa. Eläinten omistajat ovat paenneet alueelta tai kuolleet maanjäristyksessä, Wheeler rapor toi. —Lisäksi onnettomuus on pahentanut kulkueläinongelmaa entisestään. W SPA:lla on paljon kokemusta eläinten hätäensiavusta. Viime aikoma WSPA:n ensiaputiimi on auttanut eläinuhreja E l Salva dorissa, Mosambikissa ja Koso vossa. Lähde: WSPA:n tiedote 9.2.2001. ILONA LAMMI

päästä ruokinta-alueelle ilman lypsyasemalla käyntiä. Sujuvampi lehmäliikenne vähentää ruuhkaa ja jonottamista lypsyasemalla ja helpottaa lehmien pääsyä makuualueelta syömään. Perinteisen kahden lypsykerran sijasta lehmät voivat lypsyrobotin ansiosta käydä lypsyllä useammankin kerran vuorokau dessa. Useampien lypsykertojen on todettu lisäävän lehmien uta reterveyttä, ja valinnan mahdolli suus on lehmille miellyttävä. Perinteinen lypsytyö on hyvin aikaa vievää puuhaa, ja lypsylle on mentävä aamuin illoin joka päivä. Tilakoon kasvu lisää lypsytyön määrää. Lypsyrobotti tuo hoita jien työhön joustavuutta ja jättää enemmän aikaa muihin töihin, kuten eläinten terveydentilan tark kailuun tai ruokinnan suunnitte luun. Suitiassa tutkitaan lypsyrobotin vaikutusta maidon laatuun ja lehmien utareterveyteen sekä käyttäytymiseen. EM M I M ANNINEN-LEIVO

TEHTY

VAIKKA VAUVANRUOKAPURKIT peittävät kokonai sia hyllyjä marketeissa, kasvistuotteita on joukossa vain muutama. Yksi on suomalainen luomukasvismuhennos ja toinen ruotsalaisen Semperin kasvilasagne. Nämä tuotteet eivät ole monikansallisten suuryritysten tuotteita, vaikka ovatkin pikaruokaa vauvalle. Monikansallinen Nestle tuottaa sekä Piltti- että Bonamerkkisiä lasten valmisruokia. Bona-saijassa on luomunaudanlihatuotteita. Ne ovat kuluttajapalvelun mukaan Ruotsin tiukan KRAV-standardin mukaisia. Valmistusta ollaan siir tämässä Suomeen. Suomalaisesta luomulihapulasta huoli matta neuvoja uskoo, että raaka-aineet riittävät. Jokaisessa 125 gramman purkissa on nimittäin vain noin yksitoista grammaa lihaa. Ravintoarvoltaan tällainen lihamäärä on suhteellisen pieni verrattuna siihen, miten isolla sana LUOM U LIH A mainitaan piskuisen purkin kyljessä.

Yhtään sairastunutta nautaa ei ole löydetty Suomesta. Entä sitten? Sairastuneita nautoja ei pystytä auttamaan, eikä ole tarkoituskaan. Testejä tehdään siksi, että ihminen on luonut BSE-riskin, joka on ihmiselle vaarallinen. Nauta pitää ensin tappaa, jotta testi voidaan tehdä. Se on ainoa tapa päästä käsiksi aivokudokseen ottamaan koepala. Naudat ovat kovan kohun kohteena.

ullun lehmän taudin EU:n testiviidakko eli BSE:n löytämi seksi niin suomalai Suomalaiset lehdet ehtivät jo ka nen testi kuin saksa dehtia kaikkein nopeinta Elisalaisten käyttämä pikatestikin testiäteh saksalaisilta. Suomalaiset dään aina kuolleista eläimistä. Ve ovat varta vasten valinneet wes rikoetta tai muunlaista elävien tern blot-testin, jolla täällä teh nautojen tutkimusmenetelmää ei dään kaikki testit. Monissa muissa ole. Erikoistutkija, virologi Han maissa sillä tutkitaan vain pahim nele Tapiovaara vastaa Eläin mat riskinaudat. lääkintä- ja elintarvikelaitokses - Olemme tarkkaan valinneet sa (E E LA ) suomalaisten nautojen menetelmän, jota käytämme. BSE-testeistä upouudessa labora Teemme tarkkaa työtä, mutta toriossa Helsingissä. vähän hitaammin. Saksalaisilla on - Kuolleen naudan pää irrote testattavanaan valtavia eläinmää taan ja viimeisen niskanikaman riä ja ymmärrän pikatestin tar kohdalle jää aukko, joka johtaa peen. Se antaa kuitenkin koke suoraan aivokudokseen, kertoo mukseni mukaan vääriä positii Tapiovaara. visia vastauksia, jotka voisivat - Tarkkaan mitoitettua mittaaiheuttaa paljon vahinkoa, puiste lusikkaa pyöräytetään aivorungon lee Tapiovaara päätään. niskanpuoleisessa aukossa, jotta EU on testannut jokaisen tut saadaan noin 10 cm:n pituinen kimusmenetelmän lähettämällä pätkä luuytimen tapaista kudosta. tietyt positiiviset ja negatiiviset Se suljetaan tiiviiseen pakkauk näytteet eri laboratorioihin ja sel seen ja lähetetään Helsinkiin. laiset menetelmät on hyväksytty, - Näytteillä on kiire, koska ne joilla on löydetty kaikki positiivi ovat tuoretavaraa. Niitä ei saa edes set tapaukset. Tällä hetkellä käy pakastaa, kertoo tutkija. tössä on kolme menetelmää mutta Ruhoja säilytetään teurasta lisää on tulossa. mossa koskemattomina, kunnes Positiivisiksi epäillyt vastaukset negatiivinen vastaus on saatu. lähetetään kaikista maista taudin -Olemme luvanneet, että aamulöytämismaahan Englantiin tarkis kymmeneen mennessä tulleet tettavaksi. näytteet ovat valmiina viimeistään - Ennen kuin saksalaiset viikon seuraavan päivän iltapäivällä. Vas päästä saavat varmistustestin taukset menevät faksilla ja sitten tuloksen, paine viljelijää kohtaan vasta voi kunkin ruhonjatkokäsit on jo kasvanut kohtuuttomaksi. tely alkaa.” Hänen koko kaljansa on hävitys-

RILLA N U M M ISA LO

Suomalaisen päätä ei käännetä - Lihako miehen tiellä pitää? Hakaniemen hallissa, Reinin lihassa myydään kaikenlaista lihaa ja sisäelimiä. Huolellisella työllä luotettavuus kuluttajien silmissä on jopa kasvanut BSE-kriisin aikoina. - Pieni on kaunista, sanoo kauppias Söderman.

nnakkotietojen mukaan muut eurooppalaiset ovat vähentäneet naudanlihan syöntiä neljänneksellä, saksalaiset jopa puolella. Vain suomalaiset, ruotsalaiset ja englantilaiset syö vät nautaa kuten ennenkin. Moni kuluttaja etsii kuitenkin entistä tar kempaan kotimaisia tuotteita. Rei nin liha myykin pelkästään suo malaista lihaa. Kauppias Kjäll Söderman on varautunut kriittisiin kuluttajiin. Kotimaisuuden lisäksijoka ikinen myytävä lihapala onjäljitettävissä alkuperänialle asti. Ruhot paloitel laan itse ja jokaisessa on alkupe rätodistus. Sen lisäksi kuluttajien ennakkoluuloja halutaan vähentää sillä, että myynnissä on vain pih vikarjan lihaa, ei ollenkaan lypsy lehmiä. - Terveystarkastaja kävi tässä joku aika sitten täällä ja kehui jäljityssysteemimme maasta kattoon. Isoilla marketeilla ei ole aavistus takaan siitä, mistä liha tulee. Me käsittelemme lihaa omaan käyt töönja tiedämme sen reitin tarkal leen, kehaisee Söderman.

Luomulihaa etsitty kahdeksan vuotta Entä luomuliha - erikoiskaupas sa sitä varmaan riittää? Totuus on kuitenkin karu. - Kahdeksan vuotta kestänyt etsintämme on vihdoin tuottanut tulosta, puuskahtaa Söderman. - Nyt on Pohjanmaalta löyty nyt kasvattaja, jolle etsitään vielä mahdollisimman lähellä sijaitseva teurastamo ja sitten vasta saamme luomupihvilihaa meille myyntiin. Kaupunkilaisilla on enemmän valinnanvaraa ja naudanlihan

sijasta saatetaan Reiniltä valita hirveä tai tarhattua sorsaa, joita aikaisemmin pidettiin vähän eksoottisina. Tämä tarkoittaa, että osa ihmisistä ei pidä ihmisten ruokkimien kotieläinten lihaa enää yhtä turvallisena kuin villieläinten lihaa. Metsästäminen on eläimelle stressaavaaja kuolema usein hidas ja tuskallinen, vaikka elämä siihen asti olisi ollut luonnonmukaista. Liha ei myöskään muutu terveellisemmäksi sillä, että pyydystet tyjä sorsia aletaan tarhata ahtaissa ja luonnottomissa oloissa. Tarha tut villieläim et pärjäävät ihmis ten tarjoamissa kehnoissa suojissa vielä huonommin kuin perinteiset kotieläimet.

uhan alaisena, kunnes väärä tulos on koijattu, huokaa Tapiovaara. Suomalaisessa, hitaammassa käy tännössä näyte testataan ensin itse uudelleenja sitten vasta lähetetään Englantiin.

Teurastamot häärivät tosissaan Tuoreen näytteen perille toimitta minen tietää hoppua teurastamoil le. Jotkut tuovat näytteensä itse autolla perille asti ja toiset luotta vat postiin. - Näytteet on huolellisesti pakattu, niistä ei ole mitään vaaraa kenellekään käsittelijälle, kertoo Tapiovaara. Helsinkiin rakennettiin laborato rio BSE-näytteiden tutkimiseen. - Se on huipputurvallinen näyt teitä käsitteleville ihmisille eng lantilaisen mallin mukaan. Tes tiohjelmaa varten perustettiin 9 uutta virkaa, kertoo Tapiovaara työryhmästään. Kaikki testit on sovitettu ilmai semaan yli 30 kuukauden ikäisen, sairastuneen naudan tautia. Testi ei välttämättä paljasta tartuntaa saa nutta, mutta oireetonta eläintä. - Sitä voidaan myös teoriassa käyttää väärin. Jos joku myy vaikka mullivasikkaa BSE-vapaana, testattuna lihana, hän huijaa. Tauti puhkeaa vasta kol mevuotiaalla eläimellä, vaikka tar tunta olisi saatu milloin.

"Luomu hyvää, ei välttämätöntä" Tapiovaara syö itse tavallista nau danlihaa. Hänen mielestään luomu voi hyvinkin olla pelastusrengas uppoavilla lihamarkkinoilla. - Suhtaudun luomuajatukseen myönteisesti, mutta en ole sitou tunut siihen. Uskon myös, että EU:n huippuasiantuntijat ovat tehneet tarkkaa työtä arvioides saan Suomen, Ruotsin ja Itäval lan BSE-riskin niin pieneksi, ettei kaikkea lihaa tarvitse tarkistaa, epäilyttävät tapaukset riittävät. Tutkimusten mukaan kotimai suus nostaa kaikissa maissa tuot teen luotettavuutta kansalaisten silmissä. Esimerkiksi venäläiset itse uskovat venäläisten tuotteiden olevan parhaita. Suomalainen nau danliha kelpaakin suomalaiselle lihansyöjälle, mutta ei vietäväksi muihin EU-maihin. Luulisi, että suomalaisten kan nattaisi vakuuttaa muutkin maat tutkimalla kaikki naudanliha, eikä jättää mitään epäilyksensijaa suo malaisen lihan puhtaudesta. Jos lihaa ei tutkita kattavasti, voivat muut halutessaan vedota siihen ja suomalaiset saavat turhaan selittää. Usko lihan puhtauteen menee helposti. Suomalaisten pyhän lehmän, hiihdon, puhtaus hupeni tiedotusvälineiden riepotuksessa kahdessa päivässä. RILLA N U M M ISA LO

i----------------------------------------------------Dear Minister,

Kuluttaja usein tapojensa vanki

I have heard from the animal rights organisation G A IA and from media reports of the scandalous situation at some Belgian cattlemarkets.

Kauppras Söderman vahvistaa ku luttajatutkimusten tuloksia: - Kuluttajat eivät ole luopuneet lihasta, he vain valitsevat sen tar kemmin. Osallistun lihan tilaa miseen, paloitteluun ja myymi seen. Tällaisessa pienessä kau passa laatuun voi vaikuttaa itse, hän vakuuttaa. Suomalainen on kulutustottu muksissaan vanhoillinen. Mikään kasvisalkuinen ruokalaji ei herätä hänessäjuhlatunnelmaa. Viikonlo pun lähestyessä lehtien mainokset tursuavat edelleen lihamainoksia ja terveellinen kasvispitoinen työpaikkalounas vaihtuu lihaan. Sitä pidetään edelleen ainoana oikeana pyhäruokana, vaikka kuinka moni tutkimus koittaisi puhua järkeä. Vaikka toisaalta: leipähän miehen tiellä pitää - ja liha sieltä suistaa.

Belgian lihamarkkinoilla kauppiaat kohtelevat karjaa äärimmäisen julmilla tavoilla

BELGIAN LIHAMARKKINASKANDAAH läinsuojelijoiden salaa kuvaama filmimateriaali Belgian lihamarkkinoilta on järkyttänyt ihmisiä eri puolilla Eu rooppaa. Kuvissa nähdään erittäin raakaa eläinrääkkäystä -jopa lapsi on yllytetty hakkaamaan vasikkaa. Kuvat nähtyään komissaari David Byrne uhkasi Belgiaa oikeudella, mikäli muu tosta ei tapahdu. Paras tapa vaikuttaa siihen, että Belgiassa ymmärretään asian vakavuus, on lähettää oheinen kirje Belgian maatalousministerille. Kirjeessä mainittu GALA on asian esille nostanut belgialainen eläinsuojelujäijestö.

At the cattlemarket of Ciney in Wallonia, the largest in Belgium, and at the cattlemarket of Anderlecht, traders are committing acts of extreme cruelty against the animals. Most worryingly, children are also involved in this animal abuse. I am shocked to learn that such appalling conditions are commonplace at these cattlemarkets in the year 2000, and I urge you to take immediate efficient measures to put a stop to this abuse. I urge you to close the cattle markets in Anderlecht and Ciney immediately and to urgently work at finding an alternative that w ill allow such markets to be definitively closed in the short term. G A IA has suggested an alternative that would be to the advantage of both the animals and the farmers. In the hope of an early and positive reaction on your part, I remain, Yours sincerely,

RILLA N U M M ISA LO

Osoite:

Mr Jaak Gabriels Minister of Agriculture Rue Marie-Therese 1 1040 Brussels

Lypsyrobotti lis ii lehmien utareterveyttä ja vähentää hoitajien työmäärää.

ANIMALIA 1/2001 %

Date: Name: Address:

Kasvisruokaa kouluihin: ##

Animaliassa kasvisteltiin tammikuussa

TOIMINTAOHJEET

Moni nuori jää koulussa ilman kasvisruokaa. Tiedon puute

Kotimaiset Kasi>ns„

voi olla este omien oikeuksien penäämiselle. Näkkileipä, porkkanaraaste ja lasi vettä eivät kuitenkaan riitä lounaaksi. Animalian Helsingin opiskelijaryhmän puheenjohtaja Elina Valkama neuvoo, miten saat kasvisruokaa koulussasi.

yritä saada hänet vakuut■ ta aluksi sel tuneeksi asiasi tärkeydestä. vää siitä, mil Voit puhua myös terveyden lainen näke hoitajan ja muiden opettajien mys tai so kanssa, jos uskot saavasi heiltä pimus koulusi tukea hankkeellesi. keittiöhenkilö kunnalla, erityisesti emännällä, on Ota selvää siitä, onko kaskasvisruuan taijoamisesta (esim. . visruoan taijoamisesta tehty saako kasvisruokaa vain lääkä ennakkopäätös (esim. kasvisruu rintodistuksella). an taijoamisesta vain lääkärinto Jos keittiössä suhtaudutaan distusta vastaan). Kouluja koske vegetarismiin myönteisesti, voit vat päätökset tehdään koululauta saada kasvisruokaa yksinkertai kunnassa (tai -hallituksessa). Pää sesti pyytämällä sitä keittiöhenki töksistä saat tietoa kuntasi koulu lökunnalta. Lääkänntodistusvaatilautakunnalta, koulutoimenjohta musta ei tarvitse hyväksyä, eihän jalta, kaupungintalolta, koulutoi kasvissyönti ole mikään sairaus! mistosta jne. Useat muutkin oppilaat saavat erityisruokaa eri syistä (allergia, Jäljestä tapaaminen koulu uskonnot), mikseivät siis kasvis toimenjohtajan kanssa ja syöjätkin saisi? Jos koulusi keit keskustele hänen kanssaan asias tiöhenkilökunta ei suostu pyyn ta. Ota mielellään mukaasi aikui töösi, ryhdy toimeen!!!! sia tukemaan asiaasi, (esim. tuttu opettaja, eläinsuojeluyhdistyksen Mitä tehdä ? edustaja, urheiluseuran vetäjä tai vanhempasi). Yritä saada koulu Puhu ensin koulusi rehtorin •taijohtajaopettajan kanssa ja toimenjohtaja myönteiselle mie-

lelle ja ky sy, miten asi aa voisi viedä eteen päin. Seuraavat toimenpiteet voivat riippua kunnasta, mutta tässä muu tamia perusohjeitaja huomioitavia asioita: - Jos on olemassa ennakkopää tös, se on kumottava uudella pää töksellä. Asian eteenpäinvieminen vaatii siis uuden aloitteen tekoa. Aloite käsitellään koululautakun nassa tai jopa kaupunginhallituk sessa. - Jos ennakkopäätöstä ei ole ole massa, asiasta on syytä keskus-

ppp»””

teiia

tarkem min sekä kou lutoimenjohtajan että emännän kanssa. Tässä tapauksessa kou luilla ei periaatteessa ole mitään, mihin vedota ja kieltäytyä tarjoamasta kasvisruokaa.

Aloitteen teko - Yritä kerätä mahdollisimman paljon tuttuja ja ’’tunnettuja” ih misiä aloitteesi taakse (tutut opet tajat, kunnanvaltuutetut, lääkärit, eläinsuojeluyhdistyksen edustajat, urheiluseurojen ohjaajat jne.) ja

pyydä heiltä apua aloitteen laati misessa. Esimerkiksi äidinkielen opettaja auttaa varmasti! - Kouluhallinto on pitkälti pelk kää byrokratiaa, joten ole huo lellinen laatiessasi aloitetta: tar kista asioiden paikkansapitävyys ja sanamuodot. -Aloitteessa on hyvä viitata koululain asetuksiin koulu ruokailusta, mahdolliseen ennakkopäätökseen ja mui hin olennaisiin tosiasioi hin. - Kerro aloitteessa myös muista ’’erikoisruokavaliota” saavista henkilöistä (allergiset, muslimit, Jeho van todistajat jne.). - Liitä aloitteen mukaan tietoa kasvissyönnistä, esim. tasapainoisen kasvisruokava lion koostumus (vrt. ruokaympyrä), ruokaohjeita suurkeit tiöille, tietoa eettisistä syistä ja ter veysvaikutuksista jne. - Lähetä aloite koululautakun taan ja varmista, että se tulee käsi teltyä! - "Lobbaa” koululautakunnassa ennen päätöksentekoa. - Kiijoita paikallislehteen juttu aloitteestasi ja kasvissyönnistä ja yritä herättää keskustelua asiasta. - Seuraa asian käsittelyä ja valita uudelleen jos aloitteesi saa kielteisen päätöksen.

nimalian toimistolla Hel singissä kokoonnuttiin kasvisruokakampanjan tiimoil ta tammikuun 14. päivänä. Kaikki kynnelle kykenevät alueosastoihmiset kokoontuivat aurinkoisena tammikuun sunnuntaina Porvoon kadulle saamaan kasvisruokaoppia sekä harjoittelemaan esiinty mistä. Teatteri- ja tanssiohjaaja Han nele Martikainen opasti aamu päivän ajan alueosastoihmisiä esiintymään ja laittoi ryhmäläisille liikettä niveliin. Tarkoituksena oli oppia ymmärtämään, kuinka oma kehomme viestii. Hannelen opas tuksella käytiin läpi erilaisia liikkumismalleja ja sitä, mitä ne ilmaisevat. Lounastamassa käytiin Nepali laisessa ravintolassa, joka taijoilikin monenlaisia itäisiä kasvisherkkuja riisien ja nuudelien höys teeksi. Johanna Eränen luennoi kasvisruuan terveysvaikutuksista monipuolisesti ja keskustelua syntyi myös vitamiinien tärkey destä kasvispohjoisessa ruokava liossa. Vegaaniliitto oli edustettuna osallistujakunnassa kahdella osal listujalla ja Eestin eläinsuojeluyh distys Loomakaitsesta oli paikalla neljä osanottajaa.

Kiitokset osallistujille!

Lisätietoja Animalian kasvisruokakampanjasta antaa

”Kasvissyönti

y le is ty y ja tk u v a s ti" b-S

NÄIN TOTEAA MONEN KOULUN KEITTIÖHENKILÖKUNTA, KUN KYSYTÄÄN KASVISSYÖJIEN MÄÄRÄSTÄ. VIIMEAIKAISET UUTISET BSE:STÄ ELI HULLUN LEHMÄN TAUDISTA OVAT PELOTELLEET IHMISIÄ, EIKÄ KASVISSYÖJÄ

(

SAA ENÄÄ NIIN HERKÄSTI VIHERPIPERTÄJÄN MAINETTA, KUIN VIELÄ KYMMENKUNTA VUOTTA SITTEN.

hä useampi ryhtyy eet tisistä syistä kasvis syöjäksi, sanoo Ani malian toiminnanjohtaja Hanna Kivinen tammikuisessa tiedot teessa. Animalian kasvisruokakampanja staittaa maaliskuussa. Tarkoituksena on levittää sano maa terveellisestä ja monipuoli sesta ruokavaliosta, joka ei aiheuta eläimille kärsimystä. Lähtökohtana kasvisruokakampanjassa on monipuolisen tiedon taijoaminen. Animalia ei halua nauliutua mihinkään tiettyyn vegetarismin suuntaukseen, vaan tarkoituksena on kertoa kaikista kasvissyönnin muodoistaja muis tuttaa, että yksikin lihaton päivä on askel kohti parempaa maail maa. Animalia tuottaa materiaalia, jonka perusteella on helppoa pitää esitelmä tai luento esimerkiksi koulussa tai kotipiirissä. Materiaa liin kuuluu myös kasvisruokakirja (kts. esittely sivulla 15). Lisäksi Animaliasta voi pyytää esitelmää varten kasvissyöntiä käsittelevää Power Point -esitystä. A n im a lian Intemet-sivuille pyritään lisää mään ruokareseptejä ja tietoa kasvissyönnistä. Suunnitteilla on myös erilaisia tapahtumia Animalia-juhlavuoden oheen.

Erilaisia kasvissyöjiä

Erilaisia syitä

Kasvissyöjät luokitellaan usein seuraavasti: Osittainen vegetaristi (partial vegetarist): ei syö ns. punaista lihaa, mutta syö kanaa ja kalaa. Lakto-ovovegetaristi: ei syö lainkaan lihaa, mutta käyttää mai totuotteita ja kananmunia. Laktovegetaristi: käyttää mai totuotteita. Suomessa on eniten juuri laktovegetaristeja. Vegetaristi: ei käytä eläinkun nan tuotteita ruokavaliossaan. Vegaani: ei käytä mitään eläinkunnantuotteita, ei myöskään vaa tetuksessaan. Fennovegaani: käyttää ainoas taan suomalaisia kasviksia. Fruitariaani: elää pelkästään hedelmillä. Jokainen kasvissyöjä muodos taa oman ruokavalionsa oman tuntonsa ja tietotaitonsa mukaan. Aloittelevan kasvissyöjän on syytä tutustua aiheeseen kiijallisuuden avulla. Vegetarismia käsitteleviä kitjoja ei ole lainkaan vaikeaa löytää kirjastoista.

Eettiset syyt Moni ryhtyy kasvissyöjäksi vä hentääkseen eläinten kärsimyksiä ja edistääkseen eläinten oikeuksia. Kasvissyönti onkin selkeä kan nanotto eläinten puolesta. Eläimet kärsivät tehotuotantotiloilla ihmis ten ruokailutottumuksien takia, minkä vuoksi monet ovat päättä neet jättää lihan pois ruokavalios taan. Kehitysmaissa elävät ihmiset kärsivät usein länsimaisesta lihan tuotannosta. Kehitysmaissa tuo tettu vilja ei aina menekään nälkää näkevien lapsien suihin, vaan se myydään valtion velan maksami seksi halvalla lihakarjan ruuaksi. Thehungersite.com:in mukaan 24 000 ihmistä kuolee päivittäin näl kään. 75% heistä on lapsia.

Terveydelliset syyt Kasvisruuan on todettu vaikutta van positiivisesti terveyteen esi merkiksi torjumalla sairauksia. Terveellinen ruokavalio ilman li han ja eläinrasvan tuomia haittoja on yksi parhaista keinoista eh käistä sairastumista mm. syöpään ja sydän- ja verisuonitauteihin. Kasvisruoan tiedetään helpottavan myös syövän ja reuman oireita.

Kasvisruokailijan, erityisesti vegaanin, tulee muistaa pitää huoli siitä, että ruokavalio on tarpeeksi monipuolinen. Vegaanien tulisi kiinnittää huomiota erityisesti B 12vitamiinin ja D-vitamiinin saantiin. Tutkimustulokset B12-vitamiinin ilmenemisestä kasviksissa ovat ris tiriitaisia. Monet soijatuotteet ovat kuitenkin B 12-vitamiinirikastettuja ja niitä nauttimalla saa helposti tarvittavan vitamiiniannoksensa. Käytäntö on osoittanut, että myös lapsi pystyy kohdusta asti kasva maan mainiosti vegaanina, mikäli äiti pitää huolta omasta monipuo lisesta ruokavaliostaan ja myö hemmin lapsen monipuolisesta ravinnonsaannista.

Uskonnolliset syyt Monissa uskonnoissa eläinten tap pamista pidetään paheksuttavana. Hindut, buddhalaiset ja jainalaiset välttävät eläinkunnantuotteiden syöntiä. Myös kristinuskoon kuuluu paasto, jonka aikana pidät täydytään eläinkunnan tuotteiden nauttimisesta. Monet uskonnolli set gurut ovat olleet vegetaristeja. Useaan maahan vasta länsimainen kulttuuri on tuonut lihansyönnin tavaksi elää ja tästä syystä lihansyöntiä pidetään valitettavasti vau rauden merkkinä.

Taloudelliset syyt Kasvisruoka on oikein laitettuna halpaa. Joillekin vegetarismiin siir tyminen onkin taloudellinen ky symys: kasvissyönti tulee halvem maksi. Lisäksi kasvien kasvattami nen itse on helpompaa kuin liha karjan pitäminen. Marjoja ja sie niä saa ilmaiseksi metsästä. Myös tästä johtuu monissa kehitysmais sa vallitseva käsitys lihansyönnistä vaurauden merkkinä.

Ekologiset syyt Karjan laiduntamisen aiheuttama eroosio on yksi poittavimmista ky symyksistä helposti aavikoituvilla alueilla. Valitettavan usein kyseiset alueet sijaitsevatjuuri kehitysmais sa, joilla ei ole voimavaroja rat kaista suuria ekologisia ongelmia. Sademetsiä kaatuu karjan laidun maiksi, mikä tuhoaa jo nyt uhan alaisia maapallon keuhkoja. Suo messa järvien rannoilla sijaitsevat maatilat ovat yksi suurimmista re hevöitymisen aiheuttajista.

Makmyyt

U H R H

Jotkut eivät ylipäätään pidä lihas ta tai sen valmistamisesta ja ovat alunperin jättäneet lihansyönnin sen vuoksi. Myöhemmin mukaan voi tulla muitakin syitä jatkaa kasvissyöntiä.

Myös ostotottumukset vaikuttavat Kasvissyönti on hyvä vaihtoehto, vegaanina eläminen vielä parem pi, mutta myös eettisen lihan os taminen ja lihattoman päivän viet täminen kerran viikossa auttavat. Mitä vähäisempää lihankulutus on, sitä pienempi on tiloilla elävi en eläinten määrä. Siksi myös lihattomalla päivällä on merkitystä. Voit myös pyrkiä ostamaan mah dollisimman eettisiä tuotteita, ku ten luomulihaa ja vapaankanan munia.

Ketä se sitten auttaa? Minua, sinua, eläimiä, sitä pientä nappisilmäistä lasta Afrikassa ja meitä kaikkia pikku hiljaa ja vähi tellen. Jos jätät lihansyönnin, voit olla varma, että valinnoillasi vä hennät eläinten kärsimyksiä. Eni ten autat kuitenkin itseäsi, kun et enää pumppaa haitallisia rasvoja ruumiiseesi. Autat myös koe-eläimiä, jos voit monien muiden ta voin vähentää lääkkeiden käyttöä kasvisravinnon ansiosta.

Reseptejä ja linkkejä

www.animalia.fi/kasvis.htm TIINA JU U R E L A

tiina.juurelaÄanimalia.fi. TSEMPPIÄ!!! Lisätiedot: Elina Valkama puh: 050-353 1279

elina.valkama(£ helsinki.fi

Kasvisruokakampanjasta löytyy tietoa myös nettisivulta

ss-ww.animalia.fi/kasvis.htm TIINA JU U R E L A

Animalian kasvisruokakirja KAIKENNÄKÖISIÄ KASVISSYÖJIÄ tarjoaa teoriaa ja tietoa kasvissyönnistä M

t o ä t k d )

0 T fö ^ (o )© 1 P

Tatmitttnut Jim S n e ll

Oletko aikeissa ryhtyä kasvissyöjäksi? Tai kenties olet jo kasvissyöjä? Oletko pohtinut, miksi kasvissyöjä on kasvissyöjä tai kuullut väitteen, Hei! Kun kaivellaan korvia saadaan p u h ta ita torvia kuuntelem aan kaikkia byrokraatteja. Kun kaivetaan torvia tulee uusia korvia kuuntelem aan kaikkia teknokraatteja. M inä kuuntelen m ieluum m in eläinten kuoroa Se antaa vuoroa herääm isillekin.

Nimim. Yhden elävän ääni

Animalian toimitus vastaa:

Haluaisin saada vastaukset seuraaviin kysymyksiin: Kuuluvatko kalat eläinsuojelulain piiriin? On ko asiallista kalojen kohtelua, jos niitä pidetään elävinä (esim. ma de ja ahven) kalatiskissä hitaasti kuolemassa tai elävää lohta pis tetään veitsellä ja se sitten las ketaan takaisin altaaseen uimaan ja kuolemaan hitaasti verenhuk kaan? Onko tässä asiassa taas ky symys kuningas Rahasta eli ’’mi tä suurempi taloudellinen hyöty eläimestä on, niin sitä enemmän sitä saa kiduttaa” ? NIM IM . A R T EM IS

Hyvä Artemis, Pirkko Skutnabb Maa- ja met sätalousministeriön eläinlääkintä ja elintarvikeosastolta kertoo, et tä kaikki eläimet madosta lähtien kuuluvat Suomessa eläinsuojelu lain piiriin - siis myös kalat. Ku vaamasi kalojen kohtelu ei siis missään nimessä ole asiallista tai hyväksyttävää. Nykyään eläviä kaloja näkee harvoin kaupassa, muttajos näet kalan kituvan tiskil lä, voit huomauttaa asiasta kaup piaalle: tuskan tuottaminen eläi melle on lain vastaista. Asiasta

kannattaa tehdä ilmoitus kunnan eläinsuojelueläinlääkärille. Suomen eläinsuojeluyhdistys ja Maa- ja metsätalousministeriö ovat pyrkineet puuttumaan kalo jen huonoon kohteluun: noin vuosi sitten ilmestyi ’’Vapaa-ajan kalas tajan huoneentaulu” jossa ker rotaan kalojen asianmukaisesta käsittelystä. Suomen eläinsuo jeluyhdistys on julkaissut kalaaiheesta myös esitteet ’’Laske veret saaliskaloista - syö parem paa kalaa” sekä ’’Pyydä ja päästä -kalastus tunkee Suomeen” . Tutkimuksissa on selvinnyt, että kaloilla on hyvin vilkas tunne-

elämä, vaikka ne näyttävät melko ilmeettömiltä. Aiheesta lisätietoa kaipaavien kannattaa lukea Tiede 2000 -lehden numerossa 4/2000 ilmestynyt juttu ’’Kala tuntee, kuulee ja juttelee” , jonka on kir joittanut Jani Kaaro. Samaa aihe piiriä käsittelee myös Suomen eläinsuojeluyhdistyksen julkaise man Eläinten ystävä -lehden numerossa 4/2000 ollut kirjoitus ’’Saaliina akvaariokala” , jonka on tehnyt Harri Dahlström.

että kasvissyönti olisi vain viherpipertäjien touhua? Jos vastaat Kaikennäköisiä kasvissyöjiä -kirjan kuvitusta i la Max Liimatainen.

mmalian uusi kasvisruokakirja tarjoaa tietoa kasvis/ syönnistä asiantuntijoiden kertomana. Vegetarismin filosofi sesta puolesta kertoo Leena Vilkka, Eeva Jäntin artikkeli käsitte lee kasvissyöntiä yleisesti. Tuija Ruuska paneutuu käytännön kok kaukseen ja tarjoaa muutamia re septejä. Vegaaniäidin kokemuk sista kirjoittaa Mirka Muukko nen ja uskonnollisia syitä kuvailee

kysymyksiin "kyllä',' sinun kannattaa ottaa käteesi Animalian uusi kasvisruokakirja ja tutustua aiheeseen vähän tarkemmin.

Teuvo Laitila. Tuiki tärkeistä ter veydellisistä syistä kiijoittaa mm. Johanna Eränen. Kasvissyönnin globaaleihin vaikutuksiin porau tuu Jens Holm, jonka ruotsinkieli sen tekstin on kääntänyt suomeksi Helena Telkänranta. Urheilun ja kasvissyönnin symbioosista ker too thainyrkkeilyn maailmanmes tari Harri Nieminen. Kirjan on toimittanut Jani Saxell ja taitta nut Folion Maria Mitrunen (mm.

Yrtti Yijänän kasviskeittokirja). Asiapitoisten artikkeleiden lisäksi kiijassa on lisäksi kalvopohjia, joita voi kätevästi hyödyn tää esitelmää pitäessään. Niistä löydät lyhennelmät artikkelien pääseikoista. Kirjaa ryydittävät Max Liimataisen hauskat piir rokset sekä ikiaikaiset viisaudet elämän olemuksesta. Kirja on osa Animalian kasvisruokakampanjaa ja sen tarkoitus

ANIMALIA 1/2001 A M A L IA

KAIKENNÄKÖISIÄ KASVISSYÖJIÄ - MINÄKÖ MYÖS?

on antaa ihmisille kattavaja moni puolinen kuva kasvisten terveel lisestä ja eettisestä maailmasta. Kirjaa voi tilata 75 markan hin taan Animalia-shopista (jäsenille 65mk). Jokaisen Animalian kautta ostettavan kirjan mukana tulee kasvisruokarintamerkki (ei jä l leenmyyjille). TIIN A JU U R E L A

1 /2 0 0 1

m m

at maitovah K W a> «

h »

ü * 0?' *

,r ?

,V*' '«f *'f\-

< * n* *1

9> ÉÜ

J « #■

lassa vedessä pari-kolme tuntia kerrallaan. Lauhakangas kertoo valaiden olevan varsin sosiaalisia ja sympaattisia eläimiä. - Valaat ovat todella uteliaita. Ne näkevät rannalla olevat ihmi set, mutta eivät osoita pelkoa. Valaat puuhailevat rantavedessä kaikenlaista. Ne ruokailevat ja uusivat ihoaan hieromalla itseään sorapohjaa vasten. Valaat myös synnyttävät poikasensa rannan tuntumassa. Aktiiviselle päälle sattuessaan maitovalaat hyppivät ja leikkivät vedessä. Toisinaan valaat vain löhöilevät rannassa passiivisina, sulassa sovussa hylkeiden kanssa. Maitovalasyksilöt kuuluvat 10-25 valaan muodostamiin perhekuntiin, joissa vallitsee matriarkaalinen järjestelmä: perhettä johtaa vanha naarasvalas. Valaiden tarkkailu on hauskaa ja jännittävää. Valaita voi paitsi katsella, myös kuunnella, sillä maitovalaat ääntelevät poikkeuk sellisesti myös veden pinnalla. Maitovalaat "juttelevat" toisil leen äännähdyksillä, joiden taajuus on 2-130 000 Hz. Suuri osa ääntelystä on kuultavissa paljaalla korvalla ja tyynellä ilmalla ääni kantautuu jopa kahden kilometrin päähän. Monimuotoisen ään telynsä vuoksi maitovalaita kutsutaan merten kanarialinnuiksi.

* “i

** *> #> ■ v v .:

Hernán Patino

kk X'X

Valaiden tarkkailuretket ovat kasvattaneet suosiotaan eri puo lilla maailmaa. Rauno Lauhakangas on ollut mukana luomassa Whale Watch -toimintaa. Idean hän sai pojaltaan kymmenisen vuotta sitten. - Poikani kysyi minulta, enkö voisi pelastaa valaita. Samalla hän keksi myös keinon valaiden pelastamiseksi. Hän uskoi, että jos valaista tulisi nähtävyyksiä, niitä ei tarvitsisi tappaa. Valasmatkoja on vastikään alettu tehdä Vienanmerelle. Suoma lainen matkatoimisto Oy Kon-TikiTours järjestää matkoja yhteis työssä petroskoilaistoimisto Lukomorien kanssa. Matkojen eri koisuutena on se, että valaita pääsee katsomaan polkupyörällä. "Whale Watch on Bicycles" on ympäristöystävällinen tapa seu rata valaiden elämää. Polkupyörällä tehtävät valasmatkat ovat esimerkki viime aikoina yleistyneestä ekomatkailusta. Suomen Luonto -lehden 60-vuotisjuhlamatkat suuntautuvat Vienanmerelle. Bussikuljetus lähtee Kajaanista ja paikan päällä yövytään hotelleissa. Ensimmäisen matkan ajankohta on 29.6-3.7., toinen järjestetään 13-177. ja kolmas matka ajoittuu elokuun alkuun. Matkan järjestää Oy Kon-TikiTours ja matkan johtajana toimii Hernan Patino. Lisätiedot: Oy Kon-Tiki Tours, puh. (09) 621 2525, sähköposti: kontiki@kontiki.fi. ILONA LAMMI

*»5 *•# *

T &

V a la id e n ta r k k a ilu a p o lk u p y ö r illä

Li,

Delfiinien ja valaiden oikeuksia Suomessa puolustava Valaiden puolesta ry. kerää polkupyöriä Vienanmeren vaiasmatkoille. Lahjoituksina otetaan vastaan miesten ja naisten käytettyjä polkupyöriä. Lahjoitusasioissa voi ottaa yhteyttä Viivi Koomsoniin, jonka tavoittaa sähköpostiosoitteesta wale@surfeu.fi.

m ¡É S

■i.-

T ~

T bV

¡T VIENANMERELLÄ UISKENTELEVAT UHANALAISET MAITOVALAAT OVAT SOSIAALISIA, UTELIAITA

- - ¿ ilT

^ 'f

r í& S & S L

JA LEIKKISIÄ ELÄIMIÄ, JOILLA ON MONIMUTKAINEN KOMMUNIKAATIOJÄRJESTELMÄ. VUOSITTAIN

ff% r

X... W

MAITOVALASPERHEET NOUSEVAT RANTAVESIIN RUOKAILEMAAN JA LISÄÄNTYMÄÄN. LUONTOKUVAAJA HERNAN PATINO JA TUTKIJA RAUNO LAUHAKANGAS TARKKAILIVAT VIIME KESÄNÄ MAITOVALAITA, JOITA UHKAA PYYNTI. VALAIDEN TARKKAILUMATKAT OVAT

/•

OSOITTAUTUNEET AINOAKSI KEINOKSI PELASTAA MEREN VALKOISET JÄTTILÄISET.

ienanmeren tuntumassa, Solovetskin luostari saaren rannikolla kävi viime kesänä melkoinen vilske. Maitovalaiden vuosittainen rantautumi nen kiinnosti niin tutkijoita, elokuvantekijöitä kuin eläinsuojelijoitakin.Tarkkailijoiden joukos sa olivat Kolumbiassa syntynyt suomalaistunut valokuvaaja Her nan Patino sekä valaiden suojeluun erikoistunut fyysikko Rauno Lauhakangas, joka on tehnyt maailmanlaajuista valaiden suoje lutyötä vuodesta 1990 lähtien. Hän on toiminut valaiden suoje lun puitteissa esimerkiksi Portugalissa, Espanjassa, Marokossa, Karibianmerellä, Islannissa ja viime aikoina myös Venäjällä. - Suojelutyö perustuu siihen, että luodaan valaiden tarkkailumahdollisuuksia niille alueille, joilla on valaiden pyynti on toinen vaihtoehto. Metsästyksen uudelleen aloittamiseen on jatkuvasti paineita. Valaan liha on kulinaristien herkkua, mutta toisaalta valasta syötetään turkiseläimille eli ketuille ja minkeille, Lauhakangas kertoo. Syyt valaiden pyyntiin ovat pitkälti taloudellisia. Lauhakangas toivookin, että valaiden tarkkailumatkat voisivat korvata valaiden pyynnin elinkeinona. Esimerkiksi Islannissa valasturismista on V

tullut kansantaloudellisesti merkittävä tulonlähde. Valaiden tark kailijoiden määrän lisääntyessä valaiden metsästyksen aloitta minen on onneksi vaikeaa. Helsingin Luontokuvissa tammikuussa järjestetty valokuva näyttely toi maitovalaat suuren yleisön ihasteltaviksi. Vienan meren maitovalaat -näyttelyn upeat kuvat olivat luontokuvaaja Hernan Patihon ottamia. Patino otti ensimmäiset valasvalokuvansa viime vuoden keväällä Vienanmeren rannikolla. - Innostuin aiheesta, kun olin kuuntelemassa luentoa valaiden kommunikaatiosta Heurekassa noin vuosi sitten, Patino muis telee. Viime kesänä Patino vietti Solovetskin saarella kaksi viikkoa venäläisen tutkimusryhmän kanssa.

Y \

U te lia a t ja s e u r a llis e t v a la a t

Vienanmeren maitovalaat kokoontuvat rannan läheisyyteen laskuveden aikoihin ja veden noustessa ne suuntaavat takaisin avo merelle. Valaiden oleskellessa rantavedessä niiden touhuja pys tyy seuraamaan aika läheltä. Maitovalaat viihtyvät rannan mata-

ANIMALIA 1/2001

♦

Näyttelijä Kai Lehtinen on eläinten ystävä

"P itää elää n iin ku in

Palkitussa Raid-televisiosarjassa pääosaa näytellyt Kai Lehtinen on eläinsuojelija ja kasvissyöjä. Eläinten ja luonnon kunnioittaminen on hänelle hyvin tärkeää. Aatemaailmaa heijastelee kokonaisvaltaisesti luonnonmukainen elämäntapa, jota noudattaa koko perhe.

Terveys koheni Lehtinen on kasvissyöjä myös ter veydellisistä syistä. Näyttelijän mielestä kasvissyönmllä on erit täin positiivinen vaikutus tervey teen. Hän sairastaa nivelreumaa, jonka oireita kasvisruokavalio on

Eläinten hyvinvointi tärkeää Eläinsuojelu on Lehtiselle hyvin tärkeä asia, joka näkyy hänen va linnoissaan ja arjessaan. - Ihminenkin on eläin. Kai killa elävillä olennoilla pitää olla oikeuksia, Lehtinen pohtii. Hänen perheessään pyritään käyttämään luomutuotteita aina kun se on mahdollista. Ruokaostoksilla rahaa ei säästellä. - Raha ei ratkaise tässä asi assa. Ideologian toteuttaminen on minulle pääasia. Lehtinen uskoo, että laki ei yksinään voi ohjata ihmisen toi mintaa: jokaisen on elettävä oman sisäisen moraalinsa mukaisesti. Lehtinen pitää erittäin tärkeänä sitä, että lapset saavat olla eläin ten kanssa tekemisissä pienestä

♦

Taikas dystra öde áren 1998 forseddes Nordeuropas fyra forsta vargar med radiosändare i Kajanaland. En av dessa var Taika som rörde sig i Kuhmos norra delar kring Vuosanka. Den hane som hällit henne sällskap sköts tidigare samma vinter, sä nu gällde det för henne att hitta en ny partner att siä följe med. Taikas radiohalsband hittades avslitet ett par mänader efter att hon radiomärkts, men följande vinter, i mars 1999, lyckades man äterinfänga henne och gav henne ett nytt halsband. Hon hade dä träffat en ny hane som man gav namnet Petrus och som ocksä fick en radiosändare. Pä váren fick de valpar i ett bergigt och för människan ganska otillgängligt omräde. Följande vinter 1999/2000 kunde man i spärsnön räkna att tre valpar överlevt. I början av april 2000 försvann de tre valpama plötsligt, men señare observationer tyder pä att inget hänt valpama utan att de tillfälligt lämnat foräldrama. Señaste vâr lyckades Taikas och Petrus förökning myeket bra. Atta valpar föddes av vilka ätminstone sju överlevde in pä sommaren. Vrd midsommartid kunde man höra hela bamaskaran lyckligt ylä och gläfsa när nägon av föräldravargama kom tillbaka tili lyan med mat i munnen. Vad som hände Taikas och Petrus familj slutet av januari i är kan knappast ha undgâtt nägon som lite följer med dagspressen. Det olyckliga faktum att T&P:s revir läg helt angränsande tili renskötselomrädet och att de ibland gjorde avstickare norr om renstängslet blev hela den Stora vargfamiljens undergäng. I renskötselomrädet är vargen ett lovligt byte underjakttiden for var och en som utlöstjaktkort. Det firms ingen lag som säger att man inte fär utplâna en hei vargfamilj, att man inte borde skjuta radiomärkta vargar, att man inte fär skjuta föräldraparet sä att inte oerfama valpar lämnas ät sitt öde. En lohona med ungar t.ex. är fredad under hela jakttiden.

Näyttelijä Kai Lehtisen mielestä tärkeitä muutoksia tehdään yksilötasolla. Jokainen voi antaa panoksensa eläinten ja luonnon suojeluun.

helpottanut merkittävästi. - Runsas kasvisten käyttö on parantanut nivelreumaan liittyvät oireet totaalisesti, Lehtinen heh kuttaa. Hän on vakuuttunut kasvisruo kavalion positiivisista terveysvai kutuksista. Kaiken kaikkiaan Lehtisellä on kasvissyönnistä ainoastaan hyvää sanottavaa. Eettisten kysymysten lisäksi kasvissyöntiä puoltavat makuseikat. Raidin päätähti pitää kasvisruokaa paitsi terveellisenä ja eläinten kärsimyksiä vähentä vänä, myös maukkaana vaihtoeh tona. - Vaimoni tekee todella herkul lisia kasvissörsseleitä, joita syön paljon!

♦

äyttelijä Kai Lehtinen puhuu kasvissyönnistä mielellään. Hän aloitti vegetaristisen ruokavalion noudattamisen noin kolmetoista vuotta sitten, ensim mäisen lapsensa syntymän aikoi hin. Kimmoke ruokavalion muu tokseen tuli vaimolta, joka on nou dattanut kasvisruokavaliota pit kään, myös raskauksien aikana. Lehtisen päätökseen ryhtyä kas vissyöjäksi ei ollut yksittäistä syy tä, vaan vaakakupissa painoivat kokonaisvaltaiset perusteet. Valin ta kosketti myös perheen lapsia. - Haluan toimia esimerkkinä omille lapsilleni, antaa heille osviittaa elämää varten. Kaikki lapseni ovat olleet kasvissyöjiä koko elämänsä. Vaikka Lehtinen pyrkii nou dattamaan vegetaristista ruokava liota, hän voi joustaa ruokailutot tumuksissaan tarpeen vaatiessa. - En halua olla ehdoton missään asiassa, en myöskään kasvissyönnissä. Jos jollain keikalla on saa tavana vain liharuokaa, saatan ronkkia lihanpalat pois ja syödä aterian. E i ole minun tapaistani nostaa asioista suurta meteliä. Joskus Lehtisen perheessä syö dään kalasoppaa, mutta maito kor vataan soijamaidolla. Juustoa per heessä sen sijaan syödään.

♦

pitäen. Ainakin näyttelijän omien lasten kohdalla tavoite toteutuu: perheeseen kuuluu kaksi hevosta, vuohia sekä kissoja ja koiria. Leh tisen mielestä lapsia ei tarvitse kädestä pitäen opettaa suojele maan eläimiä ja luontoa: tärkeintä on tarjota omalla toiminnallaan malli lapsille. - Pitää yrittää elää niin kuin ajattelee. Kun huomaa itsessään epäkohtia, ne pitää pyrkiä korjaa maan. Kun opettaa itseään, lapset oppivat vieressä. Väitteet, joiden mukaan yksi ihminen ei pysty muuttamaan asioita, ärsyttävät Kai Lehtistä. - Jokainen voi vaikuttaa ainakin omaan lähiympäristöönsä. Monet julkisuuden henkilöt ovat viime aikoina ottaneet kantaa eettisiin kysymyksiin. Lehtisen mielestäjulkilausutun mielipiteen vaikutus riippuu kokonaan henki löstä. - Myönteinen tyyppi voi asettaa asioita myönteiseen valoon. Ihmi nen, josta pidetään julkisuudessa, voi liittää esimerkiksi luomutuot teisiin positiivisia merkityksiä. Kai Lehtinen on ollut eläinten kanssa tekemisissä pikkupojasta lähtien. Lapsena hän samoili luon nossa katsellen lintuja ja muita eläimiä. Tällä tavoin luonnon ihmeet tulivat hänelle tutuiksi. - Meitä ei kasvatettu, me saimme kasvaa. Minua harmittaa se, että nykyajan lapsia ei pääs tetä metsään kuljeskelemaan. Väi tetään, että metsässä on muka vaa rallista. Juuri metsässä lapsi oppii ymmärtämään ja kunnioittamaan eläimiä ja luontoa. ILONA LAMMI

Förra vintem följde jag nästan dagligen späten av Taikas & Petrus och deras tre valpars nattliga sök genom reviret. Förutom via spären hade jag ocksä kontakt med dem via radiosändaren sä att jag alltid höll mig pä tillräckligt avständ frän dem. Inte för att jag var rädd utan för att jag inte ville störa dem. Man behöver inte se vargama. Spären ger oändligt med informa tion bara man lär sig se alla ledtrâdar, och fiamför allt att tolka dem rätt. Inom Taikas & Petrus revir, som var omkring 1000 km2, fanns det rikligt med älg och skogsvildren. Skogsvildrenen med sina breda klövar anpassade för snö var ett besvärligt byte för vargama vintertid. Jag säg spären av fiera jakter, men alltid med negativ utgäng för vargens del. Älgar som sjönk ner i den meterdjupa snön var dock lätttare byten för vargama. Taika & Petrus gav sig aldrig pä jakthundar, människor eller tamrenar, utan nöjde sig med de älgar skogen hade att erbjuda. Vargama väckte inte heller uppmärksamhet genom att ofia röra sig nära bebyggelse eller söka upp hund gärdar. Senaste vinter var det mycket snö i skogama vilket gjorde det besvärligt även för vargama att ta sig ffam. En vargfamilj, for vilken det kan gâ en eller tvä veckor mellan skrovmälen, gör allt vad de kan för att förbruka sä lite energi som möjligt. Det är tungt att plumsa i djup snö och därför travar vargen fot-ifot, dvs. den sätter bakfoten i det spär ftamfoten trampat upp. De övriga vargama följer ledaren spär i spär, och i bland gär de i färdigt upptrampade älg- eller renspär. Vid ett par tillfällen hade Taika & Petrus faktiskt gätt in pä gärdar mellan hus, men genom att följa spären kunde man se att vargama inte aktivt sökt sig tili bebyggelsen. En tidig morgon innan soluppgängen hade de kömmit travande över in frusen sjö där det var

mindre snö än i skogen. Sjön förenades med ett annat längsträckt vattendrag via en fors under en bro med öppet vatten. Vargama var tvungna att korsa vagen och pä andra sidan vagen vid stranden fanns flera hus mellan vilka var gama hade gätt for att sedan fortsätta ut pä isen av den längsträckta sjön. Längs isen fortsatte de ungefär sex kilometer tills de kom tili en smal upplogad isväg vid strand kanten. Eftersom här fanns mindre snö och det var lättare att gä valde Taika & Petrus naturligtvis att följa den upplogade vägen. Var gama fortsatte följa den plogade vägen upp pä land tili en gärd med uthus där traktom som plogat vägen stod. Av spären att döma hade tvä vargar rundat uthusen medan tre hade gätt mellan dem for att sedan vika av mot skogen. Min tolkning utgäende ffän spärens storlek var att de oerfama och mera oförständiga valpama valt att gä mellan husen medan Taika & Petrus rundat dem. Isen och den plogade lättfiamkomliga vägen ledde dem helt enkelt upp mot husen. Ett argument som jägare ofia använder for jakt pä rovdjur är att de ska äterfä sin ’’naturliga” skygghet for människan. Vargen är ett anpassningsbart djur och vad dess naturliga förhällande tili människan är är svärt att säga. Att vargar naturligt ska skygga for människan är nägot människan själv har bestämt. Taikas & Petrus familj var i alla M l sä nära man kan komma det ’’naturliga” man förväntar sig av en vargflock, dvs. att den inte river husdjur utan häller sig tili älg och skogsvildren och lever i ödemarksliknande omräden. Att inte ens dessa vargar som uppfyller kriteriema för vargens ’’naturliga” beteende tilläts leva, utan blir slaktade av enjägarstyrka pä ISO man sä fort de räkar sätta sin tass i renskötselomrädet, är sä beklämmande att man undrar om vi faktiskt skriver är 2001 och inte 1865. N ICLAS FRIT ZtN

Ja tutkija loi eläimen...

Apinavauvalle meduusan geeni

Muuntogeenisiä eläimiä ei sukupuutto uhkaa

Geenikuume saavutti äskettäin ehkä vastenmielisimmän huippunsa, kun yhdysvaltalaiset tutkijat onnistuivat tuottamaan ensimmäisen muuntogeenisen kädellisen. Pieni rhesus-apina kantaa perimässään meduusan DNA:ta, joka hohtaa pimeässä. Apinavauvan nimi ANDi tulee siirrettyä DNA:ta tarkoittavista sanoista ’’inserted DNA” takaperin luettuna. Jo nimen valinta osoittaa, että tutkijat antavat luomukselleen arvoa lähinnä sen siirtogeenisyyden perusteella ei siksi, että kyseessä on itseisarvoinen eläinyksilö, joka vieläpä edustaa omaa, korkealle kehittynyttä eläinlahkoamme. Tutkijat toivovat ANDin olevan alku sarjalle ihmisen sairausgeeniä kantavia apinoita,joilla kätevästi voidaan tutkia ihmisen moninaisia vai voja - aivan kuin apinoilla tehtävät kokeet eivät olisi jo nyt eettisesti riittävän suuri ongelma. Samankaltaisuus ihmisen kanssa antaa mahdol lisuuksia, mutta vielä enemmän sen pitäisi soittaa hälytyskelloja tutki joiden päässä.

Hiirten käyttö koe-eläiminä lisääntyy vauhdilla. Syynä on geenitekniikka, jonka avulla hiirtä osataan muokata mitä moninaisimpiin tieteen tarpeisiin - ja turhuuksiin. Myös rotat, kanit ja lehmät ovat saaneet tuntea nahoissaan tutkijoiden luomisinnon. Perinteiset eläinkokeet ovat jäämässä vanhanaikaisiksi.

nko muuntogeenisten eläinten käyttö lääketie teessä pahaksi vai voisiko siinä piillä hyviä puolia? Kansainväli nen asiantuntijajoukko kokoontui pohdiskelemaan asiaa Espoon Ha nasaareen viime lokakuussa. Se minaarin tarkoituksena oli tuoda yhteen eri alojen edustajia keskus telemaan asiasta suorasukaisesti

Geenitekniikka ei aina kirosana Pienryhmäkeskustelut osoittautui vat antoisiksi. Tuli ilm i keinoja, joilla eläinsuojelu ja eläinkokei den vähentäminen voidaan yhdis tääjopa muuntogeenisten eläinten lisääntyneeseen käyttöön. Eläin ten geenimanipulaatio luo toisaal ta vaikeita eläinsuojeluongelmia, mutta parhaimmillaan sitä voidaan

käyttää koe-eläinten määrien ja kärsimyksen vähentämiseen. Valitettavasti seminaarin lop pupäätelmistä tuli turhan ympäripyöreitä. Hyvää ovat vaatimukset avoimuudesta, keskustelun herät tämisestä, eläinsuojelun ja kulut tajien näkemysten huomioimi sesta sekä tapauskohtaisesta ana lyysistä. Se, miten nämä esityk set saadaan käytännössä toteutu maan, onkin toinen juttu. RIITTA SA LM I

Life 2000 kuolemaa koeeläimille iotieteiden ja erityisesti geeniteknologian rahoitus on lisääntynyt Suomessa huimasti. Tämä suuntaus on näh tävissä myös Life 2000 -ohjelmas sa, joka on Suomen Akatemian ja Tekesin rahoittama kolmivuotinen biotieteiden tutkimusohjelma. Sii hen käytetään ennätykselliset 84 miljoonaa markkaa. Ohjelmasta löytyy paljon hyvää. Etiikkaa ja sosiokulttuuria ei ole unohdettu, vaan näille ’’pehmotieteille” on varattu neljä miljoonaa markkaa. Eläinkokeiden vaihtoeh toja edistetään: Teknillisen kor keakoulun aivotutkimusyksikkö tuottaa menetelmiäja tietoa, joilla voidaan korvata mm. apinoilla teh täviä hermostotutkimuksia. Uudet sähköisetja magneettiset kuvanta mismenetelmät antavat tietoa suo raan elävän ihmisen aivojen toi minnasta. Valitettavasti moneen projektiin sisältyy ikään kuin automaattisesti koe-eläinten käyttö, joskin perin teiset eläinmallit on lähes poik keuksetta korvattu siirto- tai poistogeenisillä hiirillä. Peräti 63 mil joonaa saaneet hermo- ja perimätutkimus sekä kehitysbiologian hankkeet tulevat käyttämään run saimmin eläimiä.

Etiikkaa kuorrutteena

V i« - och Fiskeriforsknlngsintitutet har I tvä hra tid atuderat vargena beteeode I Kajanaland. Ett raödoaamt och dyrt jobb att infänga, radiomirka och följa vargarna göra ogjort när jigaraa inte v B aamarbeta med vlltforaknlngen utan akjuter Studieobjekten. Genom att de radiomirkta vargarna regelbundet följa förhindraa efTektWt tjnvjakt, men det I r den lagliga jakten som nn verkar vara det atora problemet för vär lilla vargstam pä 10« djur. Pä bilden Taika när hon förses med halaband med radiosändare.

ja perusteellisesti. Mukaan oli kutsuttu filosofeja, sosiologeja, eläinsuojelijoita, potilasjärjestöjen edustajia, tutkijoita, viranomaisia ja yritysten edustajia. Erityisesti eläinsuojelunäkö kohdat ja potilaan näkökulma pyrittiin tuomaan mukaan. Pääai heista käytiin vilkkaita keskuste luja pienryhmissä.

Eläinten kokonaismääristä ei ole tietoa. Se kuitenkin on selvää, että koe-eläinten kalleus,joka normaa listi rajoittaa eläinkokeita, ei tässä kultasormien tutkimusohjelmassa pahemmin paina. Osa ryhmistä on jo muutoinkin hyvin rahoitettu. Eläinten kalleuden väitetään kui tenkin estävän turhaa käyttöä täs säkin ohjelmassa, mitä ei pidä

Geenitutkijoiden tärkeimmät "työkalut” .

suoralta kädeltä uskoa. Eläinsuojelunäkökulma löytyy sentään paperilla: toinen etiikkaprojekteista keskittyy tutkijoiden tietoisuuden kasvattamiseen eetti sissä kysymyksissä. Matti Häyryn johtamassa osiossa selvitellään perimän peukaloituiin vaikutuk sia koe- ja muiden hyötyeläinten hyvinvointiin. Eläinsuojelun kannalta ollaan kuitenkin auttamatta jälkijunassa; eläinkokeiden tarpeellisuutta ja eettisiä näkökohtia olisi pitänyt pohtia ennen projektien rahoit tamista. Eläinkokeisiin pitäisi myöntää lupa vasta, kun ollaan varmoja siitä, että ainoastaan niitä käyttämällä saadaan jokin tar vittava, olennainen tieto. Ohjel man käynnistämisen jälkeenkin yksittäisissä hankkeissa olisi syytä pohtia eläinten käytön tarvetta vaihe vaiheelta. Eläinkokeet eivät enää saisi olla tieteen perusmenetelmä, vaan se välttämätön paha, johon turvaudu taan vasta kaikkien muiden kei nojen loppuessa. Lainsäädäntö kin lähtee selkeästi tästä periaat teesta, mutta valitettavan moni tut-

kija viittaa kintaalla säädöksille. Life 2000 -avajaisissakin asen teet tulivat selväksi: kehitysbiolo gian ryhmässä hehkuteltiin muun togeenisten hiirten suurenmoisuu della ja murehdittiin eläintilojen ei suinkaan häkkikokojen - riittä vyyttä.

Ei tukea turhuuksille Vaikuttaa siltä, että tärkeät lää ketieteelliset päämäärät eivät ole pontimena kaikille Life 2000 -hankkeille. Hollannissa tällaisiin on otettu jyrkkä linja: siellä on mm. evätty lupa tuottaa muun togeenisiä hiiriä lapsettomuustut kimuksen tarpeisiin, koska eläin ten kärsimykset ovat suhteetto mat odotettavissa oleviin hyötyi hin nähden. Suomessakin linjan on syytä muuttua, mikäli emme halua jäädä tutkimusetiikan kehitysmaaksi. Varsinkin silloin kun tieteente koon upotetaan veronmaksajien rahoja, on varmistuttava tutki musten kaikenpuolisesta eettisyy destä. Itsestään selvästi tähän kuuluu 3R-periaatteiden sovelta-

minen. Toisin sanoen eläinkokeita korvaavien ja vähentävien sekä eläinten hyvinvointia edistävien menetelmien käyttöä ja kehittä mistä on kaikin tavoin rohkais tava. Vähintään yhtä tärkeää on hankkeiden aito eettinen arviointi, johon ei pelkkä kovien tieteiden asiantuntemus riitä. On punnit tava keskenään hankkeen olen naista hyötyä ja eläimille koituvia haittoja, ja säästettävä yhteiskun nan menoja kaikessa, mikä osoit tautuu eettisesti kyseenalaiseksi. Life 2000 -ohjelmaa ei kui tenkaan pidä lyödä matalaksi. Varmasti ohjelma tulee tuotta maan arvokasta tietoa, myös niistä menetelmistä, joilla voidaan jat kossa korvata tuskallisia eläinko keita. Tutkijoille ohjelma antaa parhaimmillaan mahdollisuuden omaksua uudenlainen eettinen ajattelu, johon sisältyy myös tut kimusmenetelmien kyseenalaista minen. Lisätietoa: http://life2000.helsinki.fi RIITTA SA LM I

RIITTA SA LM I

Mansikista bioreaktoriksi:

tapaus Pharming ja lääkelehmät ollantilainen yhtiö Phar ming aikoo tuottaa ihmi sen laktoferriiniä ja kol lageenia siirtogeenisten lehmien avulla Suomessa. Hanke on jo siinä vaiheessa, että ensimmäiset geenimuunnetut naudat lypsävät niin sanottua lääkemaitoa koetarkoituksiin. Kotimaassaan Pharmingille tuli heti alkuun vaikeuksia lupamenet telyn kanssa, kun se ei kyennyt selvittämään, mihin tarkoituksiin se kehittää siirtogeenisiä nautoja. Listalla oli ensin ’’ihmismäistetty” maito äidinmaidonvastikkeisiin, sitten utaretulehduslääke ja lopulta ihmisen laktoferriini. Epätietoisuus vallitsee myös Suomessa käynnistettävästä laktofeminituotannosta; on puhuttu proteiinin tuotosta lääkkeeksi ja kliinisten ravintovalmisteiden tai äidinmaidonvastikkeen osaksi. Pakottavaa tarvetta naudan geenei hin kajoamiseen ei ole laktoferriinin takia: kyseessä ei ole lääketie teellisesti korvaamaton proteiini, ja sitä voidaan tuottaa muillakin menetelmillä.

Eläinsuojeluongelmia luvassa M ikäli laktoferriiniä on tarkoitus käyttää muihin kuin lääkkeellisiin tuotteisiin, Pharmingilla on on gelma: lainsäädäntömme suhtau tuu hyvin jyrkästi tuotantoeläin ten geenimuokkaukseen. Pelkäs tään se mahdollisuus, että eläimille voi aiheutua haittaa tuotannon laa tua tai määrää muutettaessa, riittää estämään geenien sormeilun. ’’Geenimaidon” tuotanto itses sään ei välttämättä vaikuta lehmän hyvinvointiin. Sen sijaan siirto geenisten vasikoiden tuottami sessa käytettävät tumansiirto- ym. tekniikat aiheuttavat eläinsuojeluongelmia. Vastaavissa projekteissa on ilmennyt häiriintynyttä sikiönke hitystä ja ylisuuria vasikoita, joita emä ei pysty normaalisti synnyt tämään. Hollannissa Pharmingia on moitittu eläinten hyvinvoin nin vaarantamisesta, esimerkkinä maidontuoton kiihdyttäminen hormonikäsittelyillä. Eläim ille on aiheutunut kärsimystä myös epä onnistuneista geenisiirroista ja näiden seurauksena syntyneistä viallisista sikiöistä.

Näistä perustavanlaatuisista ongelmista huolimatta Pharming suunnittelee suuren siirtogeenisen karjan perustamista Suomeen, lypsämään proteiinia, jonka käyt tötarkoitus on epäselvä, ja jonka eläinsuojelullisesti kyseenalaiselle tuotantotavalle on vaihtoehtoja. Projektia on tuettu kymmenillä miljoonilla markoilla suoraan val tion pussista eli veronmaksajien rahoilla.

Yhtiöltä vaadittava vastauksia Pharming ei ole kysynyt suoma laisilta, halutaanko täällä isännöi dä tuhatpäistä muuntomansikkien karjaa. Yritys on kiinnostuneem pi siitä, miten se pystyy hyödyn tämään aikansa palvelleiden siirtogeeninautojen ruhot sekä ei-siirtogeeniset vasikat. Nämä saadaan sivutuotteena, kun maidontuotan to käynnistetään siirtogeemsissä emoissa. Pharming on kysynyt vi ranomaisten kantaa ruhojen ja va sikoiden käytöstä. Biotekniikan neuvottelukunta antoi asiasta lausunnon, jossa se pitäytyi tiukasti esitettyjen kysy mysten pohdinnassa. Varsinaisia eettisiä ongelmia ei nähty vasi koiden eikä ’’geenilihan” hyöty käytössä, edellyttäen että merkin nöistä huolehditaan asianmukai sesti. Kantaa ei otettu lainkaan oleellisimpaan kysymykseen, eli siihen, onko itse tuotanto ja sen käynnistäminen eettisesti hyväk syttävää. Neuvottelukunta muis tutti kuitenkin kansalaiskeskuste lun ja avoimuuden tärkeydestä, ja aikoo itse herättää keskustelua asiasta. Miten Pharming on huolehtinut avoimuudesta?Yhtiön edustajaa ei kutsuista huolimatta nähty Hanasaaren seminaarissa eikä myös kään tammikuussa järjestetyssä Iisalmen seminaarissa, jossa lää kelehmät olivat pääaiheena. Vai kuttaa siltä, kuin yhtiö olisi kiusal listen toimittajien ja kansalaisjär jestöjen ristikuulustelun paineessa valitsemassa vaitiolon linjaa. Täl laista kansalaisten ei pidä hyväk syä, sillä jokaisella meistä on oikeus tietoon. Pharmingin vel vollisuus on pyytämättä antaa kansalaisille ne tiedot, joita itse kukin tarvitsee oman näkökan tansa muodostamiseen. RIITTA SA LM I

ANIMAL!« 1/2001 ANIMALIA 1/2001

Luettavaa

Nuorten Animalia Tere!

Eksotiikkaa eläinsuojelijan arkeen

Terveisiä Tallinnasta Loomakaitsen löytökoiratarhalta! Olimme Animalian aktiiviporukalla tarhalla talkoilemassa Eestin Eläinsuojeluyhdistyksen vieraana. Kiitokset heille vieraanvaraisuudesta! Vaikka tarha onkin aika lohduton näky, asiat ovat selvästi menossa parempaan suuntaan. Jos harkitset koiran hankkimista, etkä ole turhan tarkka rodun suhteen, suosittelen lämpimästi vierailua Loomakaitseen. Tarha on pullollaan toinen toistaan herttaisempia karvakorvia vailla kotia. Kokemukset sieltä Suomeen tuoduista koirista ovat olleet pelkästään positiivisia.

iihdytkö lauantai-iltaisin television ääressä? Jo seitsemän aikoihin? Nä kyykö ruudussa savannilla kirmai levia gaselleja, röhiseviä pahkasi koja ja pingviinejä pyllymäessä? Vai katsotko kenties tulosruutua? Oli miten oli, se, että luet tätä lehteä riittänee todisteeksi siitä, et tä kuulut oikeaan kohderyhmään. Oiva tapa osallistua eläin- ja luonnonsuojelutyöhön on adoptoida villieläin! Taijolla on laaja valikoi ma kummieläimiä vaativampaan kin makuun. Adoptoitavat eläimet ovat usein salametsästäjien toimesta orvoksi jääneitä poikasia, jotka saattavat olla löydettäessä hyvinkin huo nossa kunnossa ja tarvitsevat eläinlääkärin hoitoa, tehokasta ruokintaa ja jatkuvaa silm ällä pitoa. Tavoitteena on eläinten kuntouttaminen ja kasvattaminen siihen pisteeseen, että ne kyke nevät tulemaan toimeen omil laan luonnollisessa elinympäris tössään lajitovereidensa parissa. Luonnollisesti tämä nielee paljon rahaa, ja sitä varten ovat olemassa anteliaat kummit.

Talvisin terveisin ANNI

Sinäkin voit adoptoida eläimen. Voit ryhtyä kummiksi vaikkapa norsulle.

Eläinten adoptointi tapahtuu yleensä suoraan jonkin villieläin ten parissa työtä tekevän järjes tön kautta. Näitä ovat esimerkiksi W W F, W SPA ja lukuisat pienem mät järjestöt (ks. nettisivut alla). Käytännössä nämä ja muut vas taavat jätjestot keräävät maksuja adoptoijilta erilaisten villieläin ten orpokotien toiminnan rahoit tamiseen, ja vastineeksi adoptoija saa hyvän mielen lisäksi yleensä kuvan nimikkoeläimestään pari kertaa vuodessa, kirjeitä eläimen kuulumisista, tietoa kuntoutuksen ja luontoon palauttamisen edis tymisestä, jonkinnäköisen sertifi kaatin adoptiosta ja joskus esim. t-paidan tai videon eläinorpokodin toiminnasta jne. Hinnat liikkuvat keskimäärin parinsadan markan kieppeillä ja maksu suoritetaan yleensä kerran vuodessa. Tietenkään koskaan ei voi olla varma siitä, menevätkö rahat varmasti ainoastaan eläin ten hoitoon, vai kenties kyseisen maan byrokratiarattaiston voite luun. Toisaalta, kuten sanotaan, maassa maan tavalla, muulla tavalla työtä eläinten hyväksi ei

vannaankaan tulisi tehtyä. Jotkin jätj estot myyvät adoptiopaketteja, joissa on kyse symbolisemmasta adoptiosta: eläin voi olla aikuinen ja täysin luonnonvarainen, omil laan toimeen tuleva ja adoptioilla vain kerätään rahaa esim. luonnon suojelualueen hoitoon ja kyseisen lajin suojeluun. Myös monet eläintarhat myyvät adoptiopaketteja asukkaistaan, mutta näissä tapauksissa kannat taa ottaa tarkkaan selvää, min kälaisesta paikasta on kyse: teh däänkö työtä eläinten hyväksi vai tehdäänkö eläinten avulla rahaa?

Lisätietoja: -www.adoptabird.org/ -www.dianfossey.org/donation/ -www.wolfsanctuary.org/

index.html -www.wwf-uk.org/whatcan/ adopt/ad-home.htm -www.careforthewild.org/ fostering/index.htm -www.wspa.org.uk/adopt-acub/intro_form.html ANNI ARPONEN

Lintumies ei erota työtä ja vapaata Heinolan lintutarhan johtaja, lintuopas Olli Vuori ja joukko työllistettyjä auttavat vuodessa noin 200 lintua, jotka tuodaan eri puolilta Suomea Heinolan

kara kaupoista loppu, kun oli simme tarvinneet sitä. Näin teho kasta valistusta me teemme, nauraa O lli.

kaupungin ylläpitämälle lintutarhalle. ainetta olisi ottaa useampiakin lin tuja, mutta tila ei riitä. Yksi iso petolintu vie aina kokonaisen tarhan, kertoo Olli. Nääntyneet pöllöt ovat Heino lan lintutarhan tavallisia asiak kaita. Ne törmäävät autoilun saalistaessaan teitten varsilla. - Palautamme jopa puolet lin nuista takaisin luontoon, kertoo O lli iloisesti. Isojen lintujen katkenneita siipiä on vaikea korjata niin, että ne kestäisivät. Jotkut joutuvat jäämään tarhalle. Talvenuhmaajia meillä on täällä iso liuta. Jollei lintu syystä tai toisesta lähde muu tolle, edessä voi olla ankea talvi. Tavallisimmin ihmiset soittavat tarhalle palelevista joutsenista. - Joutsen ei kuole kylmään, mutta se ei osaa sukeltaa eikä sulakohdissa riitä ravintoa ja lintu menee heikkoon kuntoon, pudis telee O lli päätään.

Työpaikalta piilokojulle Kun O lli pääsee tarhalta lintuja hoitamasta tai vierailijoita opasta

masta, hän suuntaa metsään. Lintuharrastus ei rajoitu työhön. M i nulla on talvisin lämmitettävä piilokoju josta tähyilen lintuja eri vuoden- ja vuorokaudenaikoina. Olen koko talven ruokkinut korp peja ja kanahaukkoja ja odottelen maaliskuista teeren soidinta. Sitä on hieno katsella ja kuvata, ne kun pulputtaa siinä ympärillä, hän in nostuu. Talvi on hänen mielestään paras aika aloittaa lintuharrastus. Aina ei tarvitse mennä edes ulos, kun ikkunasta voi lintulaudalta bon gata viittä, kuutta eri tiaislajia. Ensi talveksi O llilla on vinkkejä piilokojuttomillekin. Pakkasessa mustarastaat tulevat usein lintu laudoille odottelemaan, vaikkei siellä olekaan niiden ruokaa, eli matoja, taijolla. Rastaille voi sen sijaan raastaa koiranmakkaraa. Kun tähän herkkureseptiin vielä sekoittaa kauraryynejä, niin annos ei jäädy yhtenäiseksi kakkaraksi vaan lohkeaa mustarastaan nok kaan helpommin. - Annoin reseptin kovilla pak kasilla paikallisradiossa ja seuraavalla viikolla oli koiranmak

Monenlaista lintuharrastusta O lli suhtautuu lintuharrastukseen kriittisesti. Hän tietää, että esimer kiksi jotkut rengastajat ovat sitä mieltä, että poikasiaan suojeleva petolintu on pelkkä haaste. Pesään tungetaan puoliväkisin, jotta saa taisiin rengas poikasten nilkkaan, vaikka häirintä saattaa aiheuttaa pesinnän epäonnistumisen. Ihmi nen haluaa tietää kaiken. - Tarvitseeko vaikka pöllöjä rengastaa, kun niistä jo tiedetään kaikki -ja pitääkö kaikesta ylipää tään tietää kaikki?, huokaa Oili. - Erityisesti joutsenten kaularenkaat ovat minusta tarpeetto mia. Isot, kuuden sentin levyiset vanteet huljuavat ruokaa etsivän joutsenen kaulassa ylös ja alas sen takia, että rengasmerkinnät voisi nähdä helposti kiikarilla. Huhujen mukaan lintubongarit eivät auta Suomeen eksyneitä har vinaisia, nääntyneitä lintuja, koska niistä tulee autettuina bongauskelvottomia. Bongaus on lintuharrastuksen kilpaversio ja kilpai luissa viihtyvät tietyt tyypit. Joku bongaa itselleen elämän pinnoja

(uusia lajeja) tai kilpailee vuoden aikana kerätyistä pinnoista (eri lajien havaintojen määrästä). Bongariliitto toisaalta antaa osan jäsenmaksuistaan lintujen suoje luun. Tarhakarkulaisista, kuten mandariinisorsista, ei pinnaa saa ollenkaan. - Mutta kuka sen tietää, mistä lintu tulee, jos se tuodaan meille, hoidetaan kuntoon ja päästetään vapaaksi, hymyilee O lli moniselitteisesti.

Eläinsuojelun vuosikirja 2001 nimalian julkaisema Eläinsuojelun vuosikiija 2001 sisältää runsaasti ajankohtaista ja mielenkiintoista tietoa eläinsuojelusta. Eri alojen asiantuntijoiden kiijoittamissa ar tikkeleissa käsitellään mm. ruoan tuotantoon, luonnonvaraisiin eläi miin, luomutuotantoon, turkistar haukseen, EU:n päätöksentekoon ja vegaaniruokavalioon liittyviä asioita. Kiijan päätoimittajana ja ulkoasun suunnittelijana toimi R illa Nummisalo ja toimitussih teerinä oli Jaana Reijonaho. Anna Valros, tutkija ja FM kir joittaa Eläinsuojelun vuosikiijassa sikojen hyvinvoinnin nykytilan teesta sekä sikatalouden tulevai suuden näkymistä. Eläinsuojeluliitto Animalian varapuheenjohta jana ja Animalia-lehden päätoi mittajana toimiva Valros kertoo myös viime vuosien käänteistä sekä sikojen oloja parantavasta uudesta eläinsuojelulaista. Lisäksi Valros käsittelee ongelmia, jotka liittyvät sikatalouden tehokkuus vaatimuksiin ja kaijuporsaiden kastrointiin. Häkkikanaloiden oloista kertoo eläinsuojelu- ja ympäristökysy myksiin perehtynyt tietokiijailija ja toimittaja Helena Tegvall. Kirjoituksessa kuvaillaan häkkikanaloiden aiheuttamia eläinsuojeluongelmia, joihin kuuluvat mm. tilanahtaus sekä se, että häkkikanat eivät voi toteuttaa suurinta osaa lajityypillisistä toiminnois taan. Tengvall kertoo myös häkkikanaloihin liittyvästä lainsäädän nöstä meillä ja muualla. EU:ssa häkkikanaloiden oloista keskus tellaan kiivaasti. Turkiseläinlannan käytöstä luo mutuotteiden lannoitteena kerto vat A n im a lia n toiminnanjohtaja Hanna Kivinen sekä Anna Valros. Kirjoittajat käsittelevät aiheesta syntynyttä julkista keskustelua sekä Animalian pyrkimyksiä, jotka tähtäävät siihen, että tur kiseläinten lannasta luovuttaisiin luomun lannoitteena.

Skutnabb paneutuu turkistarhausBiologi ja Juliana von Wendtin tilanteeseen sekä Suomen että säätiön toiminnanjohtaja Riitta Euroopan tasolla. Salm i kiijoittaa Vuosikiijassa FM , W W F:n viestintäpäällikkö kemikaalien testausohjelmasta, ja Animalian entinen toiminnan joka on vireillä EU:ssa. Kodin, johtaja Päivi Rosqvist paneutuu maataloudenja teollisuuden kemi eläinsuojelua koskevaan viestin kaaleja testaavassa ohjelmassa tään ja uutisointiin. Kiijoituksaatetaan uhrata jopa kymmenen sessa kerrataan eläinsuojeluasioi miljoonaa koe-eläintä. hin liittyvän viestinnän historiaa Riku Cajander, Biologi ja toi ja pohditaan eläinsuojeluviestinmittaja, käsittelee petovihaa, joka nän paikkaa ja statusta eettisen kohdistuu Suomessa karhuihin, ja yhteiskunnallisen keskustelun susiin ja ilveksiin. Metsästyksen takia nämä suomalaiseen luontoon osana. Eläinsuojelun vuosikiija 2001 olennaisesti kuuluvat petoeläimet maksaa 40 markkaa, Animalian ovat vaarassa hävitä maastamme. Lintujen ja muiden eläinten jäsenille hinta on 35 markkaa. Kiijan voi tilata Animalian toimis pesiä tuhoavista pesähakkuista tolta (katso tilausohjeet tuoteluet antaa tietoa Hanna Savisaaren artikkeli. Pirkanmaan luonnonsuo telosta). ILONA LAM MI jelupiiri ry:ssä toimiva Savisaari vastasi tammikuussa 2000 alkaneesta ’’Pysäytä pesähakANIMALIA kuut” -kampanjasta. Janne Kekin artikkeli vegaaniruokavaliosta taijoaa ELÄINSUOJELUN tietoa kasvisten syönnin eet VUOSIKIRJA tisestä perustasta sekä ter veydellisistä vaikutuksista. Kekki kertoo veganismia noudattavan henkilön ravin toaineiden saannista ja erit telee kasvissyönnin etuja eri laisten sairauksien ennalta ehkäisyssä ja hoidossa. Valtiotieteiden lisensiaatti ja taloustutkija Hannele Luukkainen kertoo vahin goittuneiden luonnonvarais ten eläinten hoitamisesta sekä pitkään vireillä olleesta hankkeesta, joka tähtää luonnon varaisten eläinten pelastamiskeskuksen perustamiseen pääkau punkiseudulle. Pieneläinhoitajaja Helsingin eläinsuojeluyhdistyksen vastaava eläintenhoitaja Päivi Y li korpi keskittyy luonnonvaraisten eläinten hoitoon pääkaupunkiseu dulla. Turkisten pitoa koskevista eläinsuojelumääräyksistä kiijoit taa Pirkko Skutnabb Maa- ja metsätalousministeriön eläinlää kintä- ja elintarvikeosastolta.

2001

S aara T ö r m ä n "KEITTOKOMERO JA HUONE" - k a s v is r u o k a k ir ja ilm e s ty i m a r r a s k u u s s a kokauppa Ruohonjuuressa tuoksuu linssikeitto ja kir jan kiijoittanut Saara Tör mä hämmentää kattilaa liedellä. Maistiaisia hakevia ihmisiä käy paljon ja keittoa kehutaan kovas ti. Kiijapino pöydällä on huvennut olemattomiin. Saara Törmä teki kiijan loppu työnään Haaga Instituuttiin, mistä hän valmistui Restonomiksi. Hän kertoo idean muhineen jo pit kään. - Olen jo pidemmän aikaa halunnut tehdä kasvisruokakirjan, kertoo Törmä ja lisää, etteivät kiijan muoto, kustantaja ja muut seikat olleet kuitenkaan vielä sel keitä. K iija on tuotettu omakus tanteena. Mikä on kiijan idea? Saara Törmä kertoo olevansa itsekin kasvissyöjä, mutta laiska kokkaa maan. Hän kuitenkin pitää hyvästä ruuasta, jonka voi valmistaa hel posti ja halvalla. Lähtökohtana on ollut se, että ruokiin tarvitta

vat aineet saa myös lähikaupasta, eivätkä ne maksa liikoja. Törmä harmittelee kasvisruokakitjoissa yleensä olevaa ’’aatelatausta” . Hänen kiijansa taijoaa reseptejä kaikille, myös niille sekasyöjille, jotka haluavat kokata kasvisruo kaa, ilman suitsutuksia. Itse hän kuitenkin kertoo olevansa aatteel linen kasvissyöjä. - Eivätköhän melkein kaikki ole, lisää Törmä. Kiijan reseptit ovat vegaanisia. Mikä tekee kirjasta erikoisen? Saara Törmän mukaan kiija on pieni taideteos, sillä se sisältää upeita kuvia. Lisäksi kiija on taitettu taidokkaasti. Kuvat ker tovat kronologisesti oman tari nansa, jota jokainen voi kokatessaan värittää mielikuvituksel laan. 50-sivuisessa kiijassa on 51 erilaista reseptiä. Kiijan kuvitus on nelivärinen ja valokuvat liitty vät jollain tapaa vieressä olevaan reseptiin. K iija on mukavaa selat

TIINA JUURELA

Linssikeitto neljälle 2 sipulia 2 valkosipulinkynttä

Ota linssit varovasti kaapista ulos. Mittaa vakaal

2 porkkanaa

la kädellä siivilään 2,5 dl linssejä. Huuhdo linssit.

2,5 dl punaisia linssejä 7dl vettä

Kuori ja hienonna sipulit ja valkosipulinkynnet. Kuori ja paloittele porkkanat. Kuumenna öljy kat

1 kasvisliemikuutio 1 tlk, 400 g tomaattimurskaa 1 pieni purkillinen tomaattipyreetä 1 laakerinlehti

tilassa ja lisää siihen sipulit, valkosipulit porkkana ja linssit. Kun sipulit ovat pehmenneet, lisää vesi, kasvisliemikuutio, tomaattimurska, tomaattipyree, laakerinlehti, curryjauhe sekä aavistus kardemum

2—3tl curryjauhetta hyppysellinen kanelia

maa ja kanelia. Anna keiton kiehua kannen alla hil

hyppysellinen kardemummaa

jalleen 45 minuuttia. Lisää sitruunamehu ja sokeri.

Yi dl sitruunamehua

Poista keitosta laakerinlehti. Soseuta keitto sau-

'h tl sokeria

vasekoittajalla tai monitoimikoneessa. Lisää sopi

suolaa

vasti suolaa sekä halutessasi kermaa.

5 rkl kermaa tai soijakermaa

Taivas pimenee ylilennon ajaksi Ollissakin asuu pieni bongari. Jo ka vuosi on yhtä hienoa nähdä ke vään riemu. - Menen aina Vironlahdelle ItäSuomeen seuraamaan arktisten lintujen kevätmuuttoa, Arktikaa, innostuu O lli. Miljoonat linnut lentävät silloin Suomen eteläosan ylitse matkalla kohti pesimäpaikkojaan. 18.-25. toukokuuta ne pyyhältävät Vironlahden päältä ja harrastajat vah tivat ylilennon alkua yötä päivää niskat kipeinä. O lli helpottaisi tavallisten tal laajien linturetkeilyä: - Havaintovihoissa torneilla saisi olla myös suomenkieliset nimet tieteellisten lisäksi. Lintukurssilla voi oppia niitä ja

tavaa keiton valmistumista odotel lessa. Päällimmäiseksi mieleen jää värikäs seitsemänkymmentäluvun fiilis, mikä on hieman yllättävää pahvisen, yksinkertaisen kannen jälkeen. Kansi on kuitenkin mukava yksityiskohta: kuvana on ikään kuin leimasimella lyöty kiijan tunnus: keittokomero ja huone. Ekologisuus on otettu huomi oon siinä, että kiija on painettu ylijäämäpaperille, mikä Saara Törmän mukaan loi kiijan tekoon oman jännitysaspektinsa. Ensim mäisen sivun kuva ei meinannut millään kuivua. Ratkaisuksi kek sittiin välipaperi, joka antaa luki jalle vaikutelman taidekiijasta. Yhteenvetona voi sanoa, että kujaa on mukava lukea ja kat sella. Reseptit vievät kielen men nessään... Tätä linssikeittoa Saara tarjoili kiijan ilmestymistilaisuudessa.

Kevättalven kokkaushetki

Aurinkoinen kevätsalaatti Pari d e siä au rin g o n k u k a n versoja D esi m u n g -p av u n ituja R ip a u s sitru u n a p ip p u ria

pistää jo houkuttelevasti päätään pilvenraosta ja talvi alkaa pikkuhilj aa väistyä tulevan kevään myötä. Ensim mäiset yrtit on aika istuttaa ikkunoille pikkuhiljaa itämään. Auringon houkuttelemina nuoret versot nousevat pintaan. Ik kunalla voi kasvattaa vaikka kaupoistakin löytyviä ruukkuyrttejä, jollei halua kasvattaa taimia siemenistä asti. Aurin gonkukan siemenistä on hyvä aloittaa, myös vihanneskrassi on herkullinen ja hyödyllinen kasvi vasta-alkajan kevätikkunalle. Yrteistä ja versoista saa nopeasti maittavan salaatin tai makua muhennokseen. A u r in k o

Olli Vuori käy vuosittain bongarien mekassa Länsi-Virossa. Tissi hän tiiraa Haapsalun rantojen vilkasta lintuelimii.

sellaisia pidetään joka paikassa nyt keväällä. Siellä pääsee hyvin kiinni harrastukseen. Isoisän kii karit riittävät alussa mainiosti, hän vakuuttaa. Kujavinkkinä aloitte lijoille ja pidemmälle päässeille-

kin uusmaalaisille O lli suosittelee vastikään ilmestynyttä, upeasti kuvitettua Uudenmaan Lintupaikkaopasta.

Sekoita ja käytä halutessasi salaatinkastiketta, jonka voi valmistaa esim. maustamalla ruokaöljyä eri mausteilla.

Villen p esto so o si 1 p u rk k i to m a a ttip e sto a so ija ro u h e tta/so ija le ik k e itä tai so ijap u llia sipuli

RILLA NUM M ISALO

ANIMALIA 1/2001

M au steek si h ip p u v ih a n n e sk ra ssia

2 d l so ijak erm aa

ANIMALIA 1/2001

Esivalmista rouheet tai muut sotatarvikkeet. Pilko sipuli ja kuullota sitä oliiviöljyn kanssa pannulla. Lisää soijatuotteet ja kuullota vielä hetkinen. Kaada pesto pannulle ja sekoita varovasti. Lisää soijakerma pannuun ja anna muhia ja maustua kymmenisen minuuttia. Voit maustaa ruoan vaikkapa aromisuolalla sekä tuoreella basilikalla.

O m enapiiras talviseen tapaan Valmista taikina: 2 0 0 g sin istä k e iju a n. 2dl ru o k o so k eria 'A dl k y lm ää v että

v eh n äjau h o ja

Täyte: 4 d l o m e n a so setta/h illo a (S ek aan h ip p u p u o lu k k a so se tta tai m u u ta v ä rin tu o jaa.)

V e a e

Laita margariini leivontakulhoon pehmenemään joksikin aikaa. Kun margariini on hieman notkistunut, lisää sokeri ja sekoita hyvin haarukkaa apuna käyttäen. Lisää joukkoon hieman jauhoja ja vesi. Lisää jauhoja vähitellen, kunnes taikina on paksuntunut, mutta on edelleen notkeaa. Levitä taikina vuokaan tasaisesti, (jos haluat tehdä pellillisen, tuplaa määrä). Kaada omenasose taikinan päälle ja paista 175 asteessa reilut puoli tuntia. Omenasoseeseen voi lisätä ’’väriä” mm. puolukkahillolla tai vadelmilla. TIIN A JUURELA

Toimintaa "Etiikka ja eläinten hyvinvointi 2001" -konferenssi Tukholmassa Ruotsin Maatalousministeriö jär jestää "Etiikka ja Eläinten hy vinvointi 2001” -konferenssin 29.-30. toukokuuta Tukholmas sa. Tarkoituksena on koota yhteen eläinsuojelijoita, teollisuuden, ku luttajien ja jäijestöjen edustajia sekä poliitikkoja keskustelemaan eläinten hyvinvointiin liittyvistä asioista. Konferenssiin on ilmoit tauduttava viimeistään 15.4. ja osallistumismaksu on 2000 kruunua. Lisätiedot: Anna Carls son, e-mail: anna.Carlsson« agriculture.ministry.se. Ilm oit tautuminenja muut käytännön asi at: Nyman & Schultz A B, Special Accounts, e-mail: specialprojekt «nymans.se

Toimintaa Paras juttu

NUORISORYHMÄ ACTS

Animalia 4/2000 -lehden par haaksi jutuksi lukivat äänestivät jutun ”Vegaanin Tuukan herkkua pavut, parsakaali ja leipä” . Ää nestäjien kesken arvottiin Yrtti Yijänän kasvisruokakeittokiija, jonka voitti Heidi Hänninen Helsingistä. Onnittelut voittajalle ja kiitokset kaikille osallistuneil le! Mikä on tämän lehden paras juttu? Lähetä vastauksesi maa liskuun loppuun mennessä posti kortilla osoitteeseen:

oulukuussa päätimme vih doin tehdä jotakin toimiston ulkopuolella. Suuren juhlan lähestyessä joulukinkun osto tun tui sopivalta asialta vaikuttaa. Va litsimme kampanjamme ajankoh daksi kuun toisen viikonlopun. Suunnittelimme lyhyenja iskevän esitteen, jossa vetoamme kulutta jaan, mutta emme syyllistä. Peijantai-iltana leivoimme pipa reita ja monistimme possuesitteitä. Lauantaina kokoonnuimme kahden aikaan Hakaniemen met roaseman edessä. Jakauduimme pareihin, jaoimme tekemiämme esitteitä ja possun muotoisia pipa reita sekä yleistä joulumieltä. Osalla oli tonttulakitkin mukana. Tapahtuma Hakaniemen torin ja kauppahallin välimaastossa oli yleisesti ottaen menestys. Ihmi set ottivat esitteitä ja pipareita vastaan, kyselivät ja kiinnostuivat iheesta.

Animalia-lehti "Paras juttu” Porvoonkatu 53 00520 Helsinki Osallistujien kesken arvotaan Animalian uusi kasvisruokakiija ’’Kaikennäköisiä kasvissyöjiä” .

Sivaripalvelukseen Animaliaan?

T-paita ja logokilpailut

Onko siviilipalveluksen suoritta minen suunnitelmissasi? Palve lus on nyt mahdollista suorittaa myös Animalian hommissa. Tar vitsemme tietokoneasioista tietä vää ja niistä innostunutta hen kilöä mm. kehittämään kotisi vujamme. Myös muita työtehtä viä. Jos asia kiinnostaa, ota yhteyttä niin jutellaan lisää: Tar ja Balding Animalia, p. (09) 278 6896, tarja.balding@ anim alia.fi.

Animalian jäljestämän t-paitakilpailun voittajaksi valittiin palojokelaisen Marianna Tarkkosen ehdotus. Hän sai palkinnok si Vegaanin kasviskeittokiijan. Kunniamaininnan ansaitsivat Sa ri Tukiainen ja U lla Grund ström. Animalian logokilpailun pal kinnon, 1500 markkaa, voitti Reijo Ström.

Animalian nuorisoryhmä jakoi "sikatärkeitä” esitteitä, joissa komeili Mira Setälän piirtämä possu.

Alkuperäisenä suunnitelma namme oli jakaa esitteitä jossain kauppakeskuksessa, mutta valitet tavasti olimme liian myöhään liik keellä. Valitsemalla paikan etukä teen olisimme voineet karsia kummallisimmat kyselijät pois pipa reita maistelemasta. No, ehkäpä maailmankuvamme vähän avar tui. Kauppahallista tupakalle tul leet lihanmyyjät eivät myöskään innostuneet aatteestamme. Välillä oh lämmiteltävä kaup pahallissa ja kahviloissa. Kah deksan hengen joukkomme mah dollisti vuorottelun. Muutaman tunnin pituisen mission jälkeen olimme jo valmiita siirtymään toi miston puolelle syömään yli jää neitä pipareita hyvällä omallatun nolla. Olimme tehneet jotain tär keänä pitämämme asian hyväksi. ASSI EBELING

tien huiskintaa ja korvia huumaavaa iloista haukkua! Ikään kuin jokainen koira olisi halunnut kaiken huomion vain itselleen. Johtokunta tarhalla on vaihtu nut, ja asioista päättää nyt Eestin Eläinsuojeluyhdistys. Työntekijät ovat kuitenkin entiset, lukuun otta matta uutta, juuri työnsä aloitta nutta eläinlääkäriä. Koiraryhmän Laura Uotila kävi tarhalla joulu kuun alussa, ja sen jälkeen raken nuksen sisätiloja oli jo jonkin verran siistitty, mutta muuten suuria muutoksia ei ollut vielä ehtinyt tapahtua. Missään nimessä mikään ei siis ole valmista, kaikki työ tarhalla on vasta alussa. Yhteis työ Eestin Eläinsuojeluyhdistyk sen kanssa toimii kuitenkin erittäin hyvin, ja sen myötä tuloksia saa daan varmasti aikaiseksi. Mitään kun ei voida saada valmiiksi het kessä. Ensimmäinen hyvä päätös tar halla on tiukentunut ote rokotus todistusten suhteen: aikaisemmin todistukset tekaistiin koiralle kuin koiralle turhan helposti, nyt tarhalta luovutetaan ainoastaan koiria, joiden rabiesrokotus on voimassa. On kuitenkin pidettävä mielessä, että vaikka koiran tuo minen Suomeen auttaa toki pelas tettua koiraa, se ei kuitenkaan auta ratkaisemaan itse ongelmaa. Siksi on erittäin tärkeää työskennellä jatkuvasti olojen parantamiseksi

ANIMALIAN 0sa

arraskuun 23. päivänä vietettiin turkitonta perjantaita. Joukko Animalian Etelä-Suomen aktiive ja marssi pitkin harmaata Helsin kiä muistuttaen eläimestä,joka na han alta löytyy.

1960-luku

£ £ Johan Börtzin esitelmän johdosta maalisk. 12. p:nä tuskallisista eläinkokeista ja siihen liittyvistä, ihmisen omaa moraalia ja käyttäytymistapaa koskevista kysymyksistä Nordiska Samfundetin (Pohjoismaisen Seu ran) jäseniksi liittyneet kokoontu vat yhteiseen neuvottelutilaisuu teen keskiviikkona maaliskuun 22. p:nä klo 19.30 ravintola Vegetan huoneistoon Kalevank. 17 keskus telemaan ja päättämään niistä toi menpiteistä, mihin sanottu jäse nyys täällä antaa aihetta. Myös ystävät ja tuttavat ovat tervetul leita sanottuun tilaisuuteen, jossa vapaaehtoista teetaijoilua hintaan 120-150mk hengeltä, mikä sa malla käy maksuna kokoushuo neen vuokran korvaamiseksi. O li si erittäin suotavaa, että mahdol lisimman monet asianharrastajat saapuisivat tilaisuuteen” . Tätä kutsua seurasi kokous, jonka tuloksena nyt vuosikymme niä myöhemmin juhlimme Ani malian 40-vuotistaivalta. Ruotsa laisen Johan Börtzin puhe sytytti kuulijoissaan kiihkeän innostuk sen ja halun puuttua eläinkoeasiaan - tai vivisektioniin, kuten sitä vielä lähes koko 60-luvun ajan kutsuttiin. Maaliskuun 22. kokouksessa perustettiin ensim mäinen suomalainen eläinkokeita vastustava yhdistys, jonka nimeksi tuli "Pohjoismainen liitto tuskal listen eläinkokeiden vastustami

TURKITon Marssimme teemana oli ’’turkit on” ja jakamassamme lentolehti sessä kerrottiin, mitä turkit oikeas taan ovatja mitä niiden takana on. Marssijoiden joukko oli pukeutu nut nyljetyiksi ketuiksi, muistut taen siitä, miltä kettu näyttää kar vattomana. Talouspäällikkö Tarja Balding kantoi kylttiä, josta kävi valokuvin ja tekstein ilmi mars simme syy. Joukkio kulki Dianapuistosta (jota myös turkiskolmioksi kutsutaan) Espaa pitkin Alek sille ja sieltä Kolmen sepän pat saalle, missä jäljestimme pienen performanssin marssin päätteeksi. Kunnanvaltuutettu Hannele ” Ha-

TURKITon -kulkue Helsingin Esplanadilla.

nu” Luukkainen johti joukkoa tuhritussa turkissaan,josta hän lo pulta patsaalla luopui. Tapahtuma keräsi paljon toimittajia ja valo kuvaajia. Useassa radiossa rapor toitiin tapahtumasta, eikä marssi jättänyt katsojiakaan kylmäksi saimme tempauksesta positiivista palautetta. Myös ensi vuonna Animalia muistaa turkitonta perjantaita näyttävällä toiminnalla. TIIN A JUURELA

Pääsiäisen aukioloajat Animalian toimisto on suljettuna pääsiäisen ajan. Päivystämme kiirastorstaina 12.4 klo 13.00 asti. Toimisto on seuraavan kerran normaalisti avoinna tiistaina 17.4 klo 9.00 alkaen. Pääsiäisenkin aikaan voit tutustua eläinsuojeluasioihin nettisivuillamme osoitteessa www.animalia.fi

Tallinnan koiratarhan asukit seurasivat uteliaina talkoolaisten puuhia.

Talkoissa Tallinnan koiratarhalla ammikuun lopulla, 27.-28.1., joukko ammalialaisia oh Tallin nassa auttamassa Ees tin Eläinsuojeluyhdistystä. Osal listuimme talkoisiin, jotka pidet tiin surullisen kuuluisassa kodit tomien koirien tarhassa, koerte vaijupaikissa. Suomesta lähti mat kaan yhdeksän innokasta talkoolaista, osa ensikertalaisia ja osa jo useamman kerran tarhalla reissan neita. Talkoista oli tiedotettu aktiivi sesti myös Virossa, joten paikalle tuli kymmenisen virolaista sekä kaksi Tallinnassa asuvaa suoma laista. Tällä parikymmenpäisellä porukalla saimme kahden päivän aikana paljon aikaan. Työskentelimme lä h in n ä sisäti lojen kanssa: puhdistimme seiniä vanhoista tapeteista, pesimme ja maalasimme. Suurimpana urak kana raivasimme ison, lähes kattoa myöten täynnä olleen takahuo neen tyhjäksi tavarasta, joka oli pääosin käyttökelvotonta. Tästä tilasta olisi nyt tarkoitus kunnostaa eläinlääkärille kunnollinen vas taanottohuone. Siivosimme myös ulkona olevien koirien koppeja ja jaoimme mukana tuomaamme koiranruokaa tarhan asukeille. Toki aikaa jäi välillä myös itse koirien kanssa seurusteluun, ja siitä ne tuntuivatkin olevan kaik kein onnellisimpia. Voi sitä hän

TURKITT0MANA PERJANTAINA MUISTETTIIN ELÄIMIÄ NAHAN ALLA

tarhalla, ja toisaalta tukea Eestin Eläinsuojeluyhdistystä, jotta jonain päivänä kulkukoiraongelma olisi historiaa myös naapurimaas samme. Seuraavat talkoot tarhalla pide tään keväällä. Tarhalla tehty konk reettinen työ on hyvä tapa auttaa, sillä silloin apu menee aina var masti perille. Toisaalta rahallinen, eläinsuojeluyhdistysten kautta tarhan koirille ohjattu tuki mah dollistaa mm. lääkkeiden, ruokien ja muun tarpeellisen hankkimi sen koirille. Edelleenkin tarhalla on pulaa huovista (ei-keinokuituisista), kunnollisesta koiranruuasta, lääkkeistä, kupeista, pannoista ja hihnoista - siis lähes kaikesta. Koirien pääasiallinen ruoka koos tuu edelleen ravintoloista paikalle toimitetuista ruuantähteistäja van hentuneista, kauppojen lahjoit tamista elintarvikkeista. Koirien hylkäämien ruokien jäännösten joukossa näkyi mm. simpukan kuoria ja sitruunan palasia. Tallinnassa viettämämme vii konloppu ei ollut mitenkään eri tyisen kylmä, lämpötila pysytteli nollan tienoilla. Lyhytkarvaisimmat koirat palelivat silti kovasti, ja ulkona oli myös kolme narttua pentuineen. Jokaisessa pentueessa oli tosin vain yhdestä kolmeen pentua. Pennut olivat eloisia, mutta mahat pullottivat epäilyt tävästä luultavasti ne kuhisivat

matoja. Yksi meistä oli tuonut matolääkettä mukanaan, ja ulkopennut saatiin nyt ainakin kerran lääkittyä. M ikäli kiinnostuit koiraryh män toiminnasta, tai haluaisit osallistua keväisiin talkoisiin, ota yhteyttä Johanna Eräseen (puh. 040 716 8046, johanna. eranen@helsinki.fi) tai Laura Uotilaan (puh. 050 341 3225, laura.uotila@ helsinki.fi). Ani malian toimistolla kerätään lahjoitustavaraa tarhalle, joten jos nurkissasi pyörii tarpeetonta koiratavaraa tai esim. vanhoja huopia, tuo ne joskus toimis tolle! Myös koirankuivaruokalahjoitukset otetaan ilolla vas taan! Kiitämme Premium Petfoods -firmaa, joka lahjoitti Tallin naan suuren määrän koiran ruokaa. Lisäksi kiitämme Anu Mäkistä, jonka toimesta koiranruoat kerättiin. Kiitokset myös koiratarvikkeita lähettäneille Vaasan eläinkeskus -kaupalle sekä Vauhtiantura-lemmikkieläinkaupalle! LAURA UOTILA

Sandra Urvakin Tallinnan koi ratarhalla ottamia valokuvia on esillä 4.-28. maaliskuuta Nuorten luontotalolla Helsin gissä (M echelininkatu 36).

ANIMALIAN VUOSIKOKOUS läinsuojeluliitto Animalian vuosikokous pidetään tiistaina 27. maaliskuuta klo 18 yhdistyksen toimistolla osoitteessa Porvoonkatu 53, 00520 Hki. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset vuosikokousasiat. Kaikki Animalian jäsenet ovat tervetulleita!

seksi - Suomen Osasto” (Nor diska Samfundet tili bekämpande av plägsamma djurforsök - F inska avdelningen” .) Jäijestö toimi alussa ruotsalaisen emoyhdistyksen alaosastonaja yhdistysrekiste riin se merkittiin heinäkuussa. Eläinten asema oli kuusikym menluvulla nykytilanteeseen ver rattuna kovin erilainen, niin hyvässä kuin pahassa. Eläinsuo jelulaki oli pahasti vanhentunut, koe-eläinten käyttöä ei kyseen alaistettu mitenkään, eläinten hyvinvoinnista tai oikeuksista ei edes keskusteltu. Toisaalta nyky ään lähes itsestäänselvyytenä pidetty tehotuotanto ei vielä ollut rantautunut Suomeen. Toki siitä oli kuultuja Pohjoismainen L iit tokin oli asiasta huolissaan. Esi merkiksi tammikuussa 1963 joh tokunnan kokouksessa keskustel tiin ” ns. patterikanoista, toisin sanoen kanoista, jotka joutuvat koko elämänsä istumaan niin ahtaissa häkeissä, että ne eivät voi kunnolla liikkua.” Päätettiin ottaa yhteyttä siipikaijayhdistykseen ja tiedustella, onko tällainen kanahoito mahdollista Suomessa. Seuraavaan kokoukseen mennessä olikin saatu vastaus. Siipikaijayhdistyksen edustaja ilmoitti, että ’’patterihoitoa ei harrasteta, koska katsottiin että se on eläinrääk käystä” . Mitähän mieltä kysei nen vastaaja olisi nykyajan häkkikanaloista!?

Vaikka muihinkin epäkohtiin siis puututtiin olivat eläinkoeasiat kuitenkin ehdottomasti Pohjois maisen Liiton toiminnan keski pisteessä. Ensimmäiset vuodet menivät tiedon keräämisessä ja yhteyksien luomisessa. Käytän nössä Liitto aloitti lähes tyhjästä. Eläinkokeisiin ja eläinten kohte luun kuuluvat asiat olivat täysin tutkijoiden käsissä, eikä niiden katsottu muille kuuluvankaan. Koe-eläimiä ostettiin suoraan löytöeläintiloista tai kaduilta ja yksi Liiton keskeinen kampanja kos kikin varastettujen eläinten pää tymistä tutkijan leikkauspöydälle. Nykyään on vaikea edes kuvitella sitä asenneilmapiiriä, jonka val litessa Pohjoismaisen Liiton pio neerit aloittivat työnsä. Tarve saada maahan uusi ajan tasalla oleva eläinsuojelulainsää däntö koettiin välttämättömäksi. Elettiin kuitenkin sota-ajanjälkei sessä Kekkos-Suomessa ja monet asiat koettiin eläinsuojelua tär keämmäksi. Yhdessä perinteisten eläinsuojelujäijestöjen kanssa Pohjoismaisen Liiton aktiivit ajoi vat lakialoitetta koko kuusikym menluvun. Sitkeys palkittiin vuo sikymmenen vaihteessa, kun laki esitys vihdoin siirtyi Maatalous ministeriöstä Eduskuntaan. Kansainvälisyydellä oli alusta saakka tärkeä merkitys Liiton työssä. Liitto liittyi WSPA:han (Maailman Eläinsuojeluliitto) heti

ensimmäisenä vuotenaan ja myö hemmin useampaan nimenomaan eläinkokeita vastustavaan kansain väliseen jäijestöön. Pohjoismai sen tuen tärkeys oli kiistämätön. Aluksi lähes kaikki Liiton jakama materiaali perustui ruotsalaisen ’’emojäijeston” aineistoon. Vuo sikymmenen vanhetessa ja oman tieto-taidon karttuessa Liitto alkoi kuitenkin toimimaan itsenäisemmin. Se oli jo edellytyskin esi merkiksi lakialoite-lobbaukselle. Ulkoisena merkkinä voi pitää vuo sikymmenen puolivälissä herän nyttä keskustelua nimenmuutok sen tarpeellisuudesta. Ensimmäi set yritykset kaatuivat nimen omaan muiden Pohjoismaisten jäijestojen vastustukseen, mutta 1968 pitkällisen keskustelun jäl keen hyväksyttiin Liitolle uusi nimi: Koe-eläinten Suojelu ry (Försöksdjurens Väm rf). Kymmenen ensimmäistä vuotta olivat järjestäytymisen, tiedon keruunja linjanvedon aikaa. Jäsen määrä kasvoi tuona aikana muu tamasta kymmenestä noin seitse mään sataan. Yhdistys oli vielä pieni, ja toiminta keskittyi lähinnä pääkaupunkiseudulle. Seitsemänkymmenluvun kynnyksellä oltiin tilanteessa jossa perustus oli valettu ja oli aika laajentaa sekä toimintaa että toimialueita. 70-luvun Animaliasta kerrotaan seuraavassa numerossa!

Pohjoismaisen konferenssin naisosallistujia Vasemmalla seisomassa Juliana Von Wendt.

Liitto keräsi nimiä kansalaisadressiin uuden eläinsuojelulain puolesta usean vuoden ajan. Nimilistat luovutettiin juhlallisesti Maatalousministeriöön syksyllä 1966. Yhteensä nimiä kertyi 23.505 kpl.

T A R JA BALDING

AN I M A A L IT K A U T T A M A A N ! Animalia etsii JÄRJESTÖSIHTEERIÄ Nykyinen jäijestösihteerimme lähtee syksyllä jatkamaan opintojaan, joten tarvitsemme innokkaan ja ahkeran uuden työntekijän. Järjestösihteerin vastuulla on ruohonjuuritoiminnan aktivoiminen ja kehittäminen sekä kampanjavastaavana toimiminen. Hän osallistuu myös asiakaspalveluun ja m u ih in toimistorutiineihin.

Toivomme, että hakija: - tulee helposti toimeen erilaisten ihmisten kanssa - on kiinnostunut eläinsuojelutyöstä - omaa näkemystä ja kokemusta ruohonjuuritoiminnasta - viestii selkeästi - puhuu hyvää ruotsia ja englantia - omaksuu helposti uusia asioita ja työskentelee tehokkaasti kiireessäkin - hallitsee työskentelyn tietokoneella (Front Pagen, Page Makerin ja Paint Shop Pron hallinta katsotaan eduksi)

Toimistolle tulee paljon kyselyi

IISALMI: Minna Miettinen, Päi-

040-738 0019

99301 Muonio, puh: 040-719

kokoontuvat Animalian toimistolla

tä alueosastoista. Monet tiedus

viönkatu. 5 B 13, 74100, sähköpos

KESKI-SUOMI (Lievestuore) Han

2798, sähköposti:

(Porvoonk 53, 00520 Helsinki).

Humalistonkatu 14 C, 2.krs.,

televat, miten toimintaan pää

ti: f76633@uwasa.fi

na Ekonen, Saviontien 1237, 41400

tiiariihimaki@artic.net

Aikuisaktiivit: lisätietoja antaa

20100Turku, puh: (02) 231 0123.

see mukaan. Alueosastojen toi

JA LA SJÄ R V I: Satu Kallio, Nur

Lievestuore, puh: 040-574 9404,

MERIKARVIA: Kristiina Korpi, Kar-

Tarja Balding, puh: (09) 278

Päivystys maanantaisin ja keski

minta riippuu täysin ryhmistä

melantie 25, 61280 Jokipii, puh:

sähköposti: hanna.ekonen@jippii.fi

jamaantie 22, 29900 Merikarvia,

6896, sähköposti:

viikkoisin klo 16-18, sekä lauantai sin klo 11-13. Toimistolta saatavis

Tarjoamme:

Työsuhde on määräaikainen ja alkaa elokuussa 2001. Hakemus palkkatoivomuksineen 4.5.2001 mennessä osoitteeseen Eläinsuojeluliitto Animalia, Porvoonkatu 53, 00520 Helsinki (kuoreen ’’jäijestösihteeri” ) tai sähköpostitse tiina.juurela@animalia.fi. Lisätietoja antaa jäijestösihteeri Tiina Juurela, p. 09-148 48 66.

TURKU: (alueosaston toimisto)

ja niissä toimijoista. Aluksi kan

050-534 7940, sähköposti:

KORPILAHTI: Nina Kivilahti, Hir

puh: 040-835 9606

tarja.balding@animalia.fi

nattaa ottaa selvää alueosaston

s_kallio@hotmail.com

vimäentie 1184, 41800 Korpilahti,

NUMMI-PUSULA: IrmaTeikari,

Nuorisoryhmä: lisätietoja antaa

sa Animalian ja alueosaston tuot

seuraavan kokouksen ajankoh

JO EN S U U : Micaela Morero, Kar-

puh: 014-827 188

Lehtola, 03850 Pusula, puh: (09)

Anni Arponen, puh. 050-571 6167,

teita, esitteitä ja muuta materiaa

dasta. Ota siis ratkaiseva askel

jamäentie 10 B 14, 80230 Joen

KOTKA: Riika Aalto, Laihontie

226 6236 tai 050-500 4596

sähköposti:

lia.

ja lähde mukaan toimintaan!

suu, puh: 040-7685 685, sähkö

48700 Kyminlinna, puh: (05) 264

OULU: (alueosaston toimisto) Iso-

Anni.Arponen@helsinki.fi

VAASA: Arja VVallenius, Kurtenin-

Kaikki ovat tervetulleita ja jo kaista tarvitaan!

posti: morero@cc.joensuu.fi

108 tai 040-595 0534, sähköposti:

katu 16 C 20, 2. krs, 90100 Oulu,

Opiskelijaryhmä: lisätietoja antaa

katu 3, 65100 Vaasa, puh: 050-518

Loppusyksyn kokoontumiset pide

riika.aalto@pp.inet.fi

puh: (08) 311 9885, sähköposti:

puheenjohtaja Elina Valkama, puh.

5624, sähköposti:

Muistathan että Animalian koti

tään kahvila Lyyran kokoushuo

KUOPIO: Tiina Nykky, Tulinie-

Animalia.Oulu@mail.suomi.net.

050-3531279, sähköposti:

eemil.wallenius@pp.inet.fi

sivuilta (www.animalia.fi) löydät

neessa, tiedustele ajankohtia alu

mentie 50, 71610 Salonkulma,

Päivystys keskiviikkoisin klo 16-18

elina.valkama@helsinki.fi. Ryhmän

viimeisimmät tiedot paikallistapahtumista.

een vastaavalta. Voit myös liittyä

puh: (017) 261 8590 tai 050-382

ja perjantaisin klo 12-16. Jäsenillat

ryhmän sähköpostilistalle lähet

1862 sähköposti:

toimistolla joka kuukauden ensim

postituslista: animaliaop@helsinki.fi. Kokoukset pidetään

olevaa paikkakuntaa? Kiinnos

tämällä tyhjän viestin osoit

tiina.nykky@datranet.net ja Mari

mäisenä keskiviikkona klo 18. Esit

parillisten viikkojen keskiviikkoina

taisiko sinua ryhtyä Animalian

Laulumaa, Heinäkatu 1D 25,

teiden ja muun materiaalin lisäksi

klo 19.

yhdyshenkilöksi? Animalia jär

lantie 3. 60100 Seinäjoki, puh:

teeseen: jnsanimaliasubscribe@egroups.com. Listalle

70820 Kuopio, puh: 040-7784032

toimistolla on myynnissä rajoitettu

Turkisryhmä: lisätietoja Animalian

jestösihteeri antaa mielellään li

040-502 6541

tulevat tarkemmat tiedot tapahtu

LAHTI: Riina Väänänen, Lahden

valikoima Animalian tuotteita. Ote

toimistolta.

sätietoja, joten soita, kirjoita tai

HANKO: Gitta Roos, Halmstadin-

mista sekä uusin kampanjaposti.

katu 18 C 24, 15140 Lahti, puh.

taan vastaan hyvää kirpputoritava

RAAHE: Mari Liimatainen, Ollin-

lähetä sähköpostia. Yhteydenot

katu 37 C 16, 10900 Hanko, puh: (0191-248 2577

Lisäksi listalla sovitaan kiireisim-

raa. Tuo toimistolle tai soita Marja

saarentie 47a8, 92120 Raahe, p.

tosi ei sido sinua mitenkään.

mistä asioista. Joensuun ryhmällä

040-744 8215, hennariina_vaananen@hotmail.com.

Taivassalolle, puh. 040-530 2015.

050-360 4214

HELSINKI: ks. Pääkaupunkiseutu HÄMEENLINNA: Leena Metsä-

on omat kotisivut osoitteessa:

Alueosaston kokoukset pidetään

PELLO: Jenna Embuska, Aihkitie

TAMPERE: Mervi Rissanen, Pos

http://jnsanimalia.homestead.com/

joka kuun viimeinen torstai Kes

2, 95700 Pello, puh.040-767 8512,

tikatu 1 as. 49, 33100Tampere,

kangas, Rauhankatu 1 G 75,

jnsanimalia.html. Käy tsekkaamas

tävän Kulutuksen Keskus PATI

sähköposti: jenna86@iobox.fi

puh. (03) 223 4228, sähköposti:

13100 Hämeenlinna, puh: 040-764

sa!

NASSA, Vesijärvenkatu 27 Lahti ai

PÄÄKAUPUNKI: Opiskelijaryhmä

mervi.rissanen@icl.fi. Kokoontumi

6601, sähköposti: leeenuska@hotmail.com

KARKKILA: Anne Ahlkvist, Karkki

na klo 18.00 alkaen.

kokoontuu Uudella Ylioppilastalolla

set Vuoltsun toimintakeskuksessa

p. (09)148 4866

lanne 400, 12600 Läyliäinen, puh:

MUONIO: Tila Riihimäki, PL 115,

(Mannerheimintie 5), muut ryhmät

(Vuolteenkatu 13, kerhohuone 14).

tiina.juurela@animalia.fi

ALAVUS: Tytti Salenius, Jaakko

- haasteellisen ja mielenkiintoisen työn - mukavan ja innostuneen työympäristön - mahdollisuuden edistää eläinten hyvinvointia

ANIMALIA 1/2001 #

Suomen osasto järjesti ensimmäisen pohjoismaisen konferenssin 12-14.3.66. Paikalla oli edustajia Suomesta, Ruotsista ja Norjasta. Kuvassa vasemmalta oikealle lähetvstSneuvos Theo Snellman Suomesta, Norjan osaston puheenjohtaja Leif Heide, Ruotsin puheenjohtaja ja suomalaisten innoittaja Johan Börtz, Norjan osaston sihteeri herra Reiersoi sekä Norjan Bergenin osastoa edustava J.F. Gjesdai.

1/4

_________________________

ANIMALIA 1/2001

Eikö listasta löydy sinua lähellä

Terveisin:Tiina Juurela, järjestösihteeri Animalia ry./ Porvoonkatu 53, 00520 Hki

J 17

Tilaa tietoa eläinsuojelusta TIETOVIHOT Animalian tietovihkoihin on koot tu yksityiskohtaista tietoa ja taus toja eläinsuojelun eri osa-alueil ta. Painatuskulujen peittämiseksi perimme tietovihoista 10 mk/kpl plus postituskulut. Maksun voit suorittaa vihkojen mukana tule valla tilillepanokortilla. _ Eläim et kosmetiikkateolli suudessa M itä tiedämme geeniteknii kan riskeistä

Z Kasvissyöntiä aloittelijoille Eläinsuojelulaki ja asetus, (15 mk)

TIETOPAKETIT Tietopaketteihin on koottu esittei tä, lehtiartikkeleita ja muuta ajan kohtaista tietoa eläinsuojelun eri aloilta. Hyvä pohja muun muassa esitelmien tekoon. Tietopakettien hinta on 10 mkkpl, mihin sisältyy postituskulut. Maksun voit suorit taa paketin mukana tulevalla tilil lepanokortilla.

U U TU U STU O TTEET

ESITTEET JA JULISTEET

tetään vuosittain miljoonia häkkikasvatettuja eläimiä.

Esitteet ja julisteet ovat maksut tomia, suurista tilauksista perim me postikulut.

E i lämmitä-esite (turkissomisteet) Vältä eläinkokeita - 8-sivuinen vihkonen, joka si sältää tietoa siitä miten kuluttajat voivat valinnoillaan vaikuttaa koeeläinten asemaan.

Esitteet Anim alian yleisesite. Nelivärinen esite Animaliasta ja eläinsuojelusta. Sisältää myös pankkisiirtokortin, jolla voi liittyä jäseneksi. Sopii annettavaksi ystä ville ja tuttaville, jotka saattaisivat olla kiinnostuneita jäsenyydestä.

D Kasvissyöntiesite

och altemativa forksningsmetoder, gratis.

eläinlaboratorioihin. Noin 20 min, englanninkielinen äänitys.

VIDEOT, DIASARJAT JA KUVANÄYTTELYT Diasaijojen mukana lähetetään selitykset sekä aiheeseen liitty vää yleismateriaalia. Kuvanäyttelyt koostuvat värivalokuvasuurennoksista ja kuvateksteistä: sopii esille mm. kiijastoihin.

Turkistarhaus. Video turkis tarhauksesta Suomessa ja Skandi naviassa, n. 25 min. —Alternatives in Education. V i deo lääketieteen, biologian, yms. opettajille ja opiskelijoille, englan ninkielinen, 33 min.

Diasarjat

Kumpi oli ensin, muna vai kana? Esitteessä on perusasiat siitä, mik si vapaan kanan munat ovat pa rempi valinta kuin häkkimunat. 2. uusittu painos. □ "G o Cruelty Free” , luettelo eläimillä testaamattomista kosmetiikkatuotteista, saippuois ta, shampoista ym. — Lapsille suunnattu esite: Miten koiraa tulee lähestyä?

Julisteet ’’Kun valitset munia... valitset myös kanalan” . Nelivärinen A3kokoinen juliste. Sopii ilmoi tustauluille, työpaikan seinälle ja kaikkialle missä ihmisiä liikkuu. Kauneus voi tappaa -juliste.

Heidän tulevaisuutensa on si nun käsissäsi. Suosittu video, joka kertoo perus asiat mm. eläinkokeista, maata louden eläinten oloista ja eläin suojelusta. Noin 15 min, suomen kielinen tekstitys.

M inulle turkki ei ole somiste. Nelivärijuliste, jossa villi kettu ker too mielipiteensä turkistarhaukses ta ja turkissomisteiden käytöstä. Hyvä lahja muotitietoiselle.

Ruokaa ilman kärsimystä. Video maatalouden eläinten oloista ja kasvissyönnin peruste luista. Noin 25 min, suomenkieli nen tekstitys.

O Broschyr "Lyckligtvis flnns det Anim alia" om djurskyddet och Animalias verksamhet, gratis.

. Kudosluovutuskortti Turkistarhaus

G Juliana von VVendts Stiftelses

I Kiitos sinulle, joka et osta tur kiksia - somisteiden tuottamiseen käy

Yleisdiasarja eläinsuojelusta, 24 kuvaa

Videot

Material pä svenska

II Anim alian tuotteiden hinnasto

_ Eläinkokeet

□ Hevoset

broschyr "vetenskap kan utövas pä mänga sätt” om djurförsök

Nooan arkki. Video pääuskon tojen suhtautumisesta eläimiin, n. 25 min, suomalainen äänitys, (sopii hyvin mm. koulujen us konnon tai elämänkatsomustiedon tunneille.) Q Paradise Lost. kertoo api noiden pyynnistä luonnosta koe-

J Eläinkokeet, 25 kuvaa I Maatalouden eläimet, 19 kuvaa —Turkiseläimet, 15 kuvaa Yleisdiasarja nuorimmille mm. ala-asteille), 18 kuvaa

Valokuvanäyttelyt 17 värikuvaa ja kuvatekstit, aiheet eläinsuojelun eri alueilta. Sopii kouluihin, näyttely-ja kerho tiloihin jne. Turkiseläimet, 13 kuvaa.

G Kadotettu paratiisi: apinoiden pyynnistä viidakoista koe-eläinlaboratorioihin

Eläim et maataloudessa

G Tilaajan

N IM I _

Olen Animalian jäsen

Animalia Porvoonkatu 53, 00520 Helsinki puh (09) 148 4866 fax (09) 148 4622 asiakaspalvelu@animalia.fi

Päivämäärä, johon mennessä toivon saavani m ateriaalin___________

Miten lainaan vide on, diat tai kuvanäyttelyn? Posti- ja käsittelykulujen peit tämiseksi lainauksesta peritään lainausmaksu, 40 mk/lainaus kerta. Animalian jäsenet saa vat lainausmaksusta 50 % alen nuksen eli heille maksu on 20 mk. Varaa haluamasi video, dia sarja tai kuvanäyttely Ani malian toimistosta viimeistään kolme viikkoa ennen toivottua laina-aikaa. Varaukset mielui ten puhelimitse puh (09) 148 4866. Maksa lainausmaksu tilille 800018-2105644 ja lähetä kuitti tai kuitin kopio Animaliaan. Osoite: Animalia, Por voonkatu 53, 00520 Helsinki. Merkitse kuitin viestiosaan nimesi, osoitteesi ja minkä nimisen videon muunmateriaa lin haluat lainata. Lama-aika on 2 viikkoa ellei muusta erikseen sovita. Vain yksi video tai diasarja kerrallaan ellei muusta erik seen sovita. Lainaaja sitoutuu käsittelemään lainamateriaalia huolella ja palauttamaan sen toimistoon hyvässä kunnossa. Huom! Tee varauksesi hyvissä ajoin, viimeistään kolme viikkoa ennen toivottua laina-aikaa. Sama koskee esiteja muita materiaalitilauksia. Emme valitettavasti voi taata sitä, että toivomasi materiaali on vapaana. Lainaukset toimi tetaan varausjärjestyksessä.

KAIKENNÄKÖISIÄ KASVISSYÖJIÄ Teoriaa ja tietoa kasvissyönnistä

kpl

2-väripainatus, T ilaan kpl

Anim alian nimipainatus ja kaksi kuva-aihetta, meren maailma tai viidakko T ilaan kpl (meren maailma) T ilaan kpl (viidakko)

FUR IS DEAD, 8 ,-

KASvisdF)$!j:

Valitse oma suosikkieläim esi! Tilaan: hevonen kpl lehm ä kpl, possu kpl k o ira

KUULAKARKIKYNAT, 12,-

VEGAANIN KASV1SKEITTOKIRJA 65,-

punamusta, T ila a n kpl

KOTIMAISET YKSILÖLLISET PUUKORUT (pinssi) 3 5 ,-

lam m as

GO CRUELTY FREE, 10,-

Uusi painos ilm estynyt. T ila a n kpl

7 5 ,- (jäsenille 65,-)

Tilaan

K IR JA T

kpl, istuva kissa kpl, karhu

su si

kpl, käärm e

norppa

kpl kpl,

kpl, kotka

istuva kettu

kpl,

kulkurikettu

kpl

kpl,

M atti Elom aan suunnittelema kuva. Värit vihreä ja sininen. kpl vihreä

T ila a n

kpl sininen

ELÄINSUOJELUN VUOSIKIRJA 2 0 0 1 ,4 0 ,- (jäsenille 35 ,-) Ajankohtainen tietopaketti eläinsuojelusta, nelivärikannet, ilm estyy joulukuussa. T ila a n kpl

Lasten kasviskeittokiija T ila a n kpl

RAITAKISSA- JA ANIMALIA LUONTO -KORTIT, 4 ,-

KUVIOKIRJELEHTIÖT JA -KIR JEKUORET, 15,-, 22,-

T ilaan kpl Raitakissaa T ilaan ...... kpl Anim alia luontoa

Kahta eri aihetta, hevonen tai yökissa. Lehtiöt 15,-ja kuoret 22,-. 100% siistaamatonta uusiopaperia. T ilaan ....... kpl, yökissa-kuoria T ilaan ....... kpl, yökissa-lehtiötä T ila a n ....... kpl, hevos-kuoria T ilaan ....... kpl, hevos-lehtiötä

T ila a n

kpl

CASUVC * m

T ilaan

Pääsiäiskortteja: KUKKO JA KANAT 4 ,T ila a n

T ila a n

kpl

TASSU-KORTTI, 2 ,PUPUT HANGELLA 4 ,-

kpl

10 kortin lajitelm a, sis. mm. Kimmo Taskisen piirroksia, 10,T ila a n nippua

TIA YHTEISHINTAAN 10,kpl

H U V IK S I, H Y Ö D Y K S I...

kpl, kokoa......

DELFIIMKORVAKORUT, 140,kpl

ONNELLINEN KANA -KORTTINIPPU, 2 0 ,-

DELFIINIRIIPUS, 110,-

8 erilaista värikästä

T ila a n

kpl

kanapiirroskorttia sopivat hyvin pääsiäiskorteiksi!

DELFHNIRINTAKORU, 120,-

(yksittäiset kortit 4,-/kpl.)

Tilaan

T ilaan

kpl

nippua

Hyvälaatuiset, froteepyyhkeet sopi vat niin lemmikin kuin omistajankin käyttöön. Kylpypyyhe 70 x 70 cm (saatavilla sinisenä ja valkoisena) ja kasvopyyhe 50 x 50 cm (valkoisena). Pyyhkeissä sinisellä brodeerattu teksti ’’Anim alia” . Tilaan kasvopyyhkeitä kpl Tilaan kylpypyyhkeitä kpl, värivaihtoehto......

NOOAN ARKKI -TYYNYLIINA 8 9 ,(50 x 60 cm) T ilaan kpl

PEHMOHIIRET, 3 5,T ilaan

RINTAMERKKI/TARRA-SETTI, 20

Huttusen käsintehdyt emalirintakorut ovat persoonallisia ja laadukkaita 4 aihetta. T ilaan kpl, kettu T ilaan kpl,lehmä T ilaan ........kpl,possu T ilaan kpl, kana

PYYHKEET 50,-/120,KORTTEJA KYMPILLÄ!

T A I KAIKKI 3 PÄÄSIÄISKORTT ila a n

EMALIRINTAKORUT, 6 9 ,- U lla

kpl

KANIT 4 ,- (huom. ei tekstiä!) T ila a n

T ila a n

Jos poikkeat toimistolla... Toimistosta saa lisäksi hakea maksutta seuraavia: - Rakastamme elämää enemmän kuin turkiksia -ju liste. Kahden Miss Suomen ja yhden Suomen Neidon kannanotto turkiseläinten häkkikasvatukseen. Mukana myös kesykettu Lulu. - Animalia-lehden aikaisempia numeroita. Lehdis tä löytyy monia ajankohtaisuutensa yhä säilytettäneitä artikkeleita. Jos ystäväsi saattaisi olla kiinnostunut Ani maliasta, lahjoita hänelle pari Animalia-lehden numeroa ja Animalia-esite!

kpl

POIKA JA KISSA -KORTTI, 4 ,T ila a n

LAM M AS T-PAITA, 7 0 ,Laadukas T-paita lam m askuviolla, väri meleerattu harmaa, koot: S- X L

Tyylikäs valokuva, lämpimät värit. T ilaan kpl

HIIRIYSTÄVYKSET-KORTTI, 4 ,-

M E R K IT ,T A R R A T , K O R T IT

T ila a n

T A R JO U K S IA

KISSAKORTTI "KISSANPENTU”, 4 ,-

kpl

VEGAANIN KÄSIKIRJA, 130,-

Tanakkaa puuvillaa.

ym päristöystävällistä uusiopaperia. Lehtiö 20 sivua ja kuoret 15 kpl/ nippu. T ila a n ........ kpl lehtiöitä, 15,-/kpl T ilaan kpl kuorinippuja, 15,-/kpl

T ilaan

Essussa säädettävä niskalenkki ja tasku.

kpl

KETUNPOIKALEHTIÖ JA -KUORET, 15,-

"YRTTI YRJÄNÄN RESEPTIT” 9 0 ,-

"ETNO” -KASVISKEITTOKIRJA, 1 2 0 -

SUUTARIN ESSU 7 9 -

T ila a n

kpl

ELÄINKOKEETONTA KOSMETIIKKAAARKKI (16 tarraa), 10,-

kpl, seivova kissa

s iili

OULUN ALUEOSASTON KETTU-RINTAMERKKI, 10,T ilaan

En ole jäsen

Tilauksen voit tehdä postitse, pu helimella, faksilla tai sähköpos tilla:

O SO ITE

Eläinten ystävän kevätpuoti

kpl

PEHMOKARHUT, 100,-

Setissä 16 tarran ’’eläinkokeeton kosmetiikka” - tarran arkki sekä 2 rintamerkkiä (G o cruelty free ja Fur is dead) T ilaan settiä

T ilaan

kpl

N Anim alia-lahti 25. vuosikerta Julkaisija:

Eläinsuojeluliitto Animalia Päätoimittaja:

Anna Valros Toimitussihteeri:

Ilona Lammi puh. 109) 148 2646 ilona lammiöanimalia fi Rilla Nummisalo Taitto:

Varpu Riihimäki Osoitteenmuutokset:

Tarja Balding puh (09) 278 6896 taga.baldingöammal ia.fi ISSN 0783-9170 Painopaikka:

Alpnnt Sarankulma

llmestymisaikataulu:

llmoitushinnat:

1/1 sivu 4000mk 1/2 sivu 2000mk 1/4 sivu 1000mk 1/8 sivu 500mk 1/16 sivu 250mk Seuraavaan numeroon tar Rivi-ilmoitukset: 20/rivi koitetun materiaalin tulee Lisäveloitukset olla perillä toimituksessa -värierottelut veloitetaan 30.maaliskuuta 2001. Aineisto lähetetään osoit erikseen -määräys paikkakorotus teella: 20 % -liitteiden hinnat sovitaan Anim alia-lehti Porvoonkatu 53 erikseen 00520 HKI Rajoitukset: Etusivulla ei Animalia-lehti on kulttuuri-, julkaista ilmoituksia mielipide- ia tiedelehtien Alennukset: liiton Kultti ry:n jäsen. -toistoalennus: 1. toisto 10%, seuraavat 20% Ilmoitusmyynti: -auktorisoidut mainostoi Ilona Lammi mistot 15% puh. (09) 148 2646 no 1 maaliskuu no 2 toukokuu no 3 syyskuu no 4 marraskuu

Ilmoitusten peruuttaminen:

Peruutukset viimeistään 7 vuorokautta aineiston jät töpäivän jälkeen toimitus sihteerille.

ANI MALI A e lä in s u o je lu liitto

eriväristä koteloa yhteensä 4 0 ,(ennen 15,-/kpl) T ilaan settiä

d ju r s k y d d s f ö r b u n d e t

Irtonumeromyynti:

Stockmann, lemmikkieläinosasto, Akateeminen kirjakauppa. Artikkelien lai naaminen eläinsuojelua edistäviin tarkoituksiin sal littu. Lähde mainittava. Animalia-lehti pidättää oikeuden lyhentää ja muo kata juttuja.

E läinsuojeluliitto A nim alia ry

Johtokunta

Järjestösihteeri Tiina Juurela: puh. (09) 148 4866,

Kirsi Anslin, merkonomi, yrittäjä Johanna Eränen, opiskelija Eriika Gummerus, yrittäjä Anna Valros, FM, tutkija Hannele Luukkainen, taloustutkija, Minna Maarttola, Dl, suunnittelija Riitta Salmi, biologi Taru Uotila, M MM , suunnittelija, pj Päivi Vahvelainen, opiskelija Suvi Vilenius, opiskelija

asiakaspalvelu@animalia.fi, tiina.juurela@animalia.fi. Toiminnanjohtaja Hanna Kivinen: puh. (09) 148 5511, hanna.kivinen@animalia.fi. TalouspäällikköTaqa Balding: puh. (09) 278 6896, tarja.balding@animalia.fi. Tiedottaja Ilona Lammi puh. (09) 148 2646, ilona.lammi@animalia.fi. fax: (09) 148 4622. e-mail: animalia@animalia.fi internetsivut: www.animalia.fi

Postitse: Animalia ry, Porvoonkatu 53, 00520 Helsinki Puhelimitse: 09-148 4866, m a-to klo 9—17, pe klo 9-14 Faxitse: 09-148 4622 e-mail: asiakaspalvelu@animalia.fi Yli 4 0 - tilaukset toimitetaan postiennakolla, jolloin hintaan lisätään postiennakkomaksu 17,-. Kaikkiin tilauksiin lisätään postituskulut sekä 5 ,- käsittelykulu.

Reklamaatiot:

Kirjallisena 14 vuorokauden aikana ilm estymispäivästä lukien.

NAIN TEET TILAUKSESI:

DISKETTIKOTELOT Anim alian logolla. 4 kpl

ASU STEET ANIMALIA POWER T-paita, 75,

valt. lis.

Rauli O llin piirroksella kuvitettu T-paita, pieni erä. Väri meleerattu harmaa. Koot: M T ilaan kpl, kokoa ......

UPEA SUSI-T-PAITA, 9 9 ,Koot M - X L T ila a n kpl Kokoa ......

Tilaajan nimi:_ Osoite:______

Tuotteita voit ostaa myös suoraan Animalian Helsingin toimistosta, osoite yllä. (tsto avoinna myös la 9. 12. klo 11-10). Rajoitetusti tuotteita on myynnissä myös Turun tstossa (os. Humalistonkatu 14, 2.krs, puh. 02-2310 123) ja Oulun tstossa (os. Isokatu 16 C 20, 2.krs, puh. 08-3119 885)

KIITOS TILAUKSESTASI!! KIITOS TUESTASI!! /

ANIMALIA 1/2001 #

ANIMALIA 1/2001

♦

■■

PUPULLE H IU S V A R IA S IL M Ä Ä N Edelleenkin arviolta 38 000 eläintä pelkästään Euroopassa joutuu vuosittain kärsimään kosmetiikan eläinkokeissa. Suurin osa EU-alueen kansalaista katsoo kokeet tarpeettomiksi.Testit saattavat kuitenkin jatkua, ellei komission ehdotusta saada muutettua. Animalia jatkaa kampanjoimista kosmetiikan eläinkokeiden lopettamiseksi. _ i läinkokeilla testa taan esimerkiksi 3 uusia kasvovoiteita ja hiustenhoito□ aineita sekä kehitetään kosmetiikan raaka-aineita. Koe-eläiminä käytetään kaneja, marsuja, rottia ja hiiriä, jotka elä vät häkissä koko elämänsä. Kokei den jälkeen eläimet tapetaan. Markkinoilla on jo yli 8000 kosmetiikan raaka-ainetta - tar vitaanko jatkuvasti lisää? Toki kosmetiikan tulee olla turvallista, mutta turvallisuutta ei pidä tavoi tella eläinten kustannuksella. Eläinkokeista pystytään luopu maan, mikäli tyydytään nykyisiin raaka-aineisiin tai kehitetään luo tettavia vaihtoehtoisia menetelmiä testaukseen. Tällä hetkellä EU on hyväksynyt vaihtoehdot valotoksisuudenja ihosyövyttävyyden

testaamiseen. M ikäli kosmetiikan eläinkokeet kiellettäisiin, kosme tiikkateollisuudella olisi suurempi syy etsiä vakavissaan vaihtoehtoja eläinkokeille.

Kosmetiikkadirektiivin muutos Vuosi sitten keväällä komissio an toi ehdotuksensa kosmetiikkadi rektiivin muutokseksi. Siinä ko missio ehdottaa, että eläinkokeilla testatun kosmetiikan myyntikiel losta luovutaan. Myyntikiellon pi ti tulla voimaan viime kesänä. Sen sijaan komissio ehdottaa, että EU:n alueella luovutaan kosmetii kan eläinkokeista, m ilc ä tarkoittaa, että kokeet voi tehdä Euroopan ul kopuolisissa maissa ja että tänne voi esteettä tuoda eläim illä testat tua kosmetiikkaa.

Suomestakin saa kosmetiikkaa, jota ei ole testattu eläimillä. Ole kuitenkin tarkkana, sillä vaikka myyjä vakuuttaa ettei kosmetiikkaa ole testattu eläimil lä, sen raaka-aineet voivat hyvinkin ol la vastikään testattuja. Suomesta saatavia kosmetiikkasarjoja, joiden valmistajat ovat sitoutu neet kansainväliseen Ei eläinkokeita -standardiin:

Komissio perustelee vesitys tään WTO:n eli Maailman kaup pajärjestön pelolla. On kuitenkin kyseenalaista, voisiko WTO tart tua EU:n myyntikieltoon ja siksi sitä pitäisi koetella.

Kansalaiset haluavat kokeiden loppuvan Kosmetiikkadirektiivistä pääte tään EU :ssa yhteispäätösmenette lynä, jossa sekä parlamentti että ministerineuvosto antavat lausun tonsa. Näille tahoille jokainen EUk a n s a la in e n voi ilmaista mielipi teensä. Parlamentti on jo useaan otteeseen vaatinut myyntikieltoa. EU-kansalaiset ovat osoittaneet, että he toivovat eläinkokeilla testa tun kosmetiikan myynnin loppu van. Kansalaiset ovat lähettäneet vetoomuksia ja lisäksi 1999 teh

dyssä kyselyssä kuudessa EUmaassa 70% vastaajista toivoi eläinkokeista luopumista koko naan. M ikäli EU ottaisi käyttöön eläinkokeilla testatun kosmetiikan markkinointikiellon, tämä vähen täisi myös muita eläinkokeita, esi merkiksi kemikaalien ja lääketie teen eläinkokeita, koska tuolloin kehitettäisiin aktiivisemmin vaih toehtoja eläinkokeille. Näitä vaihtoehtoisia menetelmiä voi daan käyttää myös muilla aloilla kuin kosmetiikkateollisuudessa maailmanlaajuisesti. Kosmetiikan eläinkokeethan ovat vain noin 0,3% kaikista tehdyistä eläinko keista Euroopassa.

Vaatimuksemme: • Välitön myyntikielto uusille kosmetiikkatuotteille, jotka sisältävät

Argiletz (F)

Laura Paige Cosmetics (GB)

Bioforce GmbH (D)

Louis W idm er AG (CH)

Biokosma AG (CH)

Montagne Jeunesse (USA)

Body Reform (GB)

Nectar Beauty Shops (GB)

The Body Shop International

Paul Mitchell (USA)

Borlind of Germany (USA)

Phytomer (F)

Faith in Nature (GB)

Pure Plant (GB)

Glitz & Glam (GB)

Rejuvi Skin Care (USA)

The Hemp Collective (GB)

Tuesday's Girl Ltd (GB)

John Paul Mitchell Systems (USA)

Weleda Ltd (GB)

LAnza (F)

eläinkokeilla testattuja raaka-ai neita, mikäli näille testeille löy tyy EU:n hyväksymiä vaihtoehtoi sia menetelmiä. (Sisältyi direktii vin aikaisempaan muutokseen.)

symiä vaihtoehtoisia menetelmiä. Myyntikielto vaikuttaisi ainoas taan uusiin tuotteisiin, ei niihin, jotka ovat jo myynnissä. Moni mutkainen asia, mutta tämä olisi niin kattava kielto, kuin EU pystyy

• Ehdoton uusien eläinkokeilla testattujen kosmetiikkatuotteiden myyntikielto tietystä päivämääräs tä lähtien.

a n ta m a a n .

• Välitön kielto raaka-aineiden, näiden yhdistelmien ja valmiin kosmetiikan testaamiselle eläin kokein - riippumatta siitä löytyy kö kokeille vaihtoehtoisia mene telmiä. Tämä tarkoittaa siis sitä, että EU:n alueella ei saisi enää tehdä kosmetiikan eläinkokeita eikä myydä ulkomailta tuotua eläin kokein testattua kosmetiikkaa, mikäli testeille on EU:n hyväk

Myös sinä voit vaikuttaa Tänä keväänä A n im a lia kampanjoi näkyvästi kosmetiikan eläinkokei den lopettamiseksi - suoraan päät täjiin vaikuttamalla. Tukesi on ter vetullutta ja Ajumalian nettisivuil ta voit tulostaa kirjeitä lähetettä väksi eurokansanedustajillemme, ulkomaankauppaministeri Kimmo Sasille sekä komissaari Erkki L ii kaselle. Voit myös pyytää mallikirjeitä Animalian toimistosta. HANNA KIVINEN

Animaliasta voit tilata listan täydellisenä (myös muissa maissa myytävät) sekä Vältä eläinkokeita -vihkosen, missä kerrotaan yleisemminkin eläin kokeista ja niiden vähentämisestä. Suomessa myydään myös ulkomaista kosme tiikkaa, jonka valmistajat ovat sitoutuneet eläinkokeettomuuteen ns. 5 vuoden kriteerillä. Näistä mm. Urtekram ja Lakshmi ovat sekä luonto- että eläinystävällisiä. Viiden vuoden kriteerin täyttäviä kotimaisia kosmetiikkayrityksiä ovat seuraavat: