--------------------------------------------------- ....
» !
.
AN I M A L I A eläinsuojelun erikoislehti specialtidning för djurskydd
: S k
j
//
3/2003
.
Ihm isen ia E lä im ille
K u rk is tu s la m m a s tila n a r k e e n
oikeus koskemattomuuteen s. 6
Lammaskaan ei aina elä idylissä s. 1 4
Katja Helle översättning: Veli-Pekka Ketola
Pääkirjoitus / Ledare
Sanottua 'Vanhanen sanoo hallituksensa katsovan
Ihmisen ja luonnon välinen suhde
turkistarhausta hyvin myönteisesti ja pitää elinkeinoa tärkeänä."
Maaseudun tulevaisuus 8.8.2003 pääm inisteri M atti Vanhasesta sa. Nykyihmisen ajattelutapa on johta
ja kohtaavat epäonnekseen samassa pai
ten suomalaiset elivät lähellä luon
nut ehkä historian suurimpiin ongel
kassa väärään aikaan? Eivätkö onnetto
toa. He asuivat ja kasvattivat lapsi
miin. Ihminen on viisaudessaan kasva
muudet ole hinta, jonka maksamme sii
aan alueilla, joiden lähiympäristössä elinut erilleen luonnosta, johon hän alku
tä, että voimme ajella autoillamme ja
suurpetoja. Petoeläimiä kyllä metsäsaan kuului. Luonto on äkkiä vieraantu
liikkua nopeasti paikasta toiseen?
tettiin, koska niiden katsottiin olevannut ihmisestä ja ihminen vieraantunut
uhaksi turvallisuudelle, mutta väitän
luonnosta.
ruoka on täynnä - olisi totta, niin me oltais jo nyt tosi Y o u s c o A t hAd a L i f e B e W te
M anner-Euroopan kilpailun voittaja Nicolas P oitou "S ize 38”
nopeaa, ettei luonto ehdi sopeutua.
Oletko koskaan kiinnittänyt huo
Eläimet ja kasvit joutuvat siirtymään
nykyisin. Ihmiset ymmärsivät luonnon
miota hirvikolareista kertovien tilasto
pois elinalueiltaan ja ovat sukupuuton
olevan olemassa ja enemmänkin - että
jen otsikoihin? Otsikot ja tekstit on ai
partaalla. Suuri joukko lajeja on jo hä
ihminen oli ja tulisi aina olemaan riip
na kirjoitettu aivan kuin hirvi olisi tap
vinnyt, ja monet ovat uhanalaisia. Tie
puvainen luonnosta.
panut autoilijan (’’hirvi tappoi neljä...” ).
dämme kaiken tämän, mutta silti ku
Nykyajan yhteiskunnalla on yksi ai
Onko asia todella näin? Seisooko hirvi
kaan ei ilmeisesti voi tai halua pysäyt
noa perusta: ihminen. Kaiken muun
tienpientareella odottamassa sopivaa
tää kehitystä.
täytyy sopeutua ihmisen mukaan, oli
hetkeä rynnätä auton eteen? Tekeekö se
sitten kyse teollisuudesta tai yksittäi
tietoisesti murhan?
luvat elolliset oliot muuttuvat hetkessä
tetaan. Tuskin hirvi kuitenkaan halusi
vat lihan tulevan, vastaus voi olla: "Kau
merkityksettömiksi, kun ihmiskunnan
ylittää tietä ja tulla itse tapetuksi. Eikö
pasta!” He eivät tiedä, että liha on peräi
pitää päästä harjoittamaan toimintaan-
kyse olekaan siitä, että hirvi ja autoili-
sin eläimestä!
F
kans tänkande har lett tili kanske histo
och bilisten skulle mötas vid samma
I levde finska folket i närhet med na-
riens största problem. Mänskan har i ali
ställe vid fel tidpunkt? Ä r inte olyckor-
nittelijaopiskelijat eivät valitetta
"Maatilan eläimistä pidetään usein parempaa huolta
vasti osallistuneet tänä vuonna ol
kuin itse viljelijästä."
lenkaan, toivottavasti ensi vuonna
panjamateriaalin
saamme myös heitä mukaan.
Otsikko Pohjanmaassa 3/2003
suunnittelusta.
Kilpailun voittajat valittiin kol New Yorkis
Kilpailu aiotaan järjestää jo
sa Amerikan voittajat, Milanos
ka vuosi, aina hieman eri teemal
sa manner-Euroopan voittajat, se
la. Tänä vuonna useimmat julisteet
on helppo vastustaa turkistarhausta, koska siellä ei ole
Lähes kaikkien kilpailuun osal
kä erikseen Iso-Britannian sekä Ir
vastustivat turkisten käyttöä, tule
yhtään tarhaa.”
listuneiden julisteiden laatu oli hämmästyttävän korkea, ja mo net olivatkin täysin painovalmiita.
lannin voittajat Lontoossa. Koko kilpailun voittajat nimetään Pa riisissa lokakuussa. Kilpailun tuo
vina vuosina saattaa turkistarhaus olla aiheena.
Hienoja oivalluksia oli useita. M ie
maristoissa oli mainosalan ihm i
saaneita julisteita voi katsella inter
"Kasvissyönnistä puhutaan vasta sitten, kun olen
lenkiintoista oli huomata, miten eri maiden tyyli on erilaista - huu
siä, suunnittelijoita ja muita asi antuntijoita.
netissä sivulla:
matojen ruokaa. Ennemmin kasvikset syövät minua kuin minä kasviksia."
na det pris vi betalar för att kunna köra
moriltaan räväkin juliste oli nor
Kaikki Euroopan osakilpailun
omkring i vära bilar och röra oss snabbt
jalainen ja rajuimmat saksalaisia.
voittajajulisteet tulivat belgialaisil-
kontakt med stora rovdjur. Visst jaga-
har plötsligt blivit helt främmande för
frän ställe tili ställe?
de man rovdjuren, som man ansäg ho-
mänskan och mänskan har blivit främ
ta tryggheten, men jag pästär ändä att
mande för naturen.
www.infurmation.com HANNA KIVIN EN
sinä levnadsomräden och lever pä ut-
och ännu mera - man förstod att mäns-
rotningens brant. En massa arter är re
kan var och skulle alltid vara beroende
och texterna är alltid skrivna sä att det
dan utdöda och flera gär dität. A lit detta
av naturen.
var älgen som dödade bilisten (” älg dö-
vet vi men ändä tycks ingen kunna eller vilja stoppa utvecklingen.
Dagens samhälle baserar sig pä ba-
dade fyra...” ). Kan det faktiskt vara sä?
ra en enda företeelse: mänskan. Alit
Stär älgen i vägkanten och bara väntar
Ett annat argument stöder m itt päs-
annat skall anpassa sig efter mänskan.
pä lämpligt ögonblick för att rusa ut pä
täende om att mänskan främjats frän
Det är ingen skillnad om det är frägan
vägen framför bilen? Sä att älgen med-
naturen. När man frägar barn variffän
om industri eller den enskilda mäns
vetet skulle mörda? Sanningen är att sä här sägs och sk-
de tror att köttet kommer kan man fl
kan. Naturen och dess levande varelser mister snabbt sitt värde dä det hand-
rivs det. Men knappast ville älgen gä
köttet kommer frän ett djur!
lar om att mänskosläktet skall fä utö-
över vägen och själv bli dödad. Var det
va sin verksamhet. Den moderna mäns-
inte mera frägan om en otur att älgen
tuotantoeläimiin huolestuttaa hieman, portugalilaisten
Jorma Kauppila (Turkistuottajien pj) kansanedustaja M ika LintHän vaalilehdessä 2003
Tony Halme City-lehdessä 13/03 "Japanissa hyvinvointi sen sijaan on jotakin, joka koskee vain ihmistä, ei sikaa. Japanin kielessä ei edes ole
sä snabb att naturen inte hinner anpas
olyckor mellan älg och bil? Rubrikerna
"Yleinen eurooppalainen suhtautuminen
Voittaneita ja erikoismaininnan
Mänskans verksamhet i naturen är
kerna dä man publicerar Statistik över
sanaa, jolla sian hyvinvointia voisi kuvata."
Tanskalaisen teurastamojärjestön eläinterveysasiantuntija Per Eidnes Sorensen KMVET 4/2003 -lehdessä "Kiiltävä turkki ei ole tae hyvinvoinnista; kasvaahan tukkakin vankilaoloissa (viitaten Timo Kiiskin M T:ssa 30.6.2003 esittämään vertaukseen eläimen turkista hyvinvoinnin kriteerinä)."
Suvi Laakkonen Maaseudun tulevaisuuden yleisönosastolla 9.7.2003
tili svar: "Frän butiken!” De vet inte att
Raakaa eläinrääkkäystä turkistarhalla
A N I M A LI A C 2 2 ^
Toimisto: Porvoonkatu 53,00520 Helsinki. Asiakaspalvelu: (tilaukset, eläinsuojeluneuvonta) puh. (09) 148 4866, päivystys ma-pe kello 10-15. fax (09) 148 4622, e-mail: asiakaspalvelu@animalia.fi. Internetsivut: www.animalia.fi. AUTA MEITÄ AUTTAMAAN ELÄIMIÄ! LIITY JÄSENEKSI TAI TEE LAHJOITUS. ANIMALIA TOIMII TÄYSIN JÄSENMAKSUJEN JA LAHJOITUSTEN VARASSA, SIKSI APUSI ON TOIMINNAN EDELLYTYS! Jäsenmaksut: Tukijäsen: 22 euroa/vuosi, aktiivijäsen: 27 euroa/vuosi, ainaisjäsen: 440 euroa, yhteisöjäsen: 92,50 euroa/vuosi. Sampo 800018-2105644. Kirjoita viestiksi nimesi ja osoitteesi. Lahjoitukset: Nordea 229818-189. Testamentit ovat merkittävä tuki Animalian työlle. Tiedustelut: Tarja Balding, puh. (09) 278 6896, tarja.balding@animalia.fi
K
annuksessa paljastettiin tou
d ju rs k y d d s fö rb u n d e t
Elämsuojeiuliitto Animalia edistää eläinten hyvinvointia ja oikeuksia. Vastustamme sellaista eläinten kohtelua, joka estää olennaisesti niiden luontaista käyttäytymistä tai aiheuttaa eläimille kipua tai tuskaa. Pyrimme ensisijaisesti ratkaisemaan eläinkoetoiminnan, kotieläintuotannon sekä turkistarhauksen eläinsuojeluongelmia. Teemme tyStä sen eteen, että eläinten hyvinvointi otetaan huomioon moraalikäsityksissä, lainsäädännössä ja käytännössä. Animalia tiedottaa, kampanjoi ja vaikuttaa lainsäädäntöön yhteistyössä eri järjestöjen ja viranomaisten kanssa. Toimimme avoimesti ja ainoastaan laillisia keinoja käyttäen.
2 ANIMALIA 3/2003
ta opiskelijoilta. Suomalaiset suun-
näitä loistavia ideoita tuli kilpai luun satoja.
v i ursprungligen hör hemma. Naturen
är nu. Man förstod att naturen fanns
Iiris Kalliolan artikkeli Kesy kana tuottaa lihaa, munia ja vertauskuvia, Helsingin Sanomissa 15.4.2003
tuisempina ja radikaalimpina kuin kilpailun turkistenvastaisen kam-amerikkalaisia julisteita.
sin klokhet vuxit isär frän naturen, där
sa sig. Djur och växter tvingas bort frän
höyhenten nyppimistä."
vät Euroopan julisteita korkealaa-
Itu re n . M an levde och uppfostrade
Har du nägonsin funderat pä rubri-
lattiakanaloissakin, sillä kukon läsnäolon on todettu vähentävän munijoiden kesken kannibalismia ja
Amerikkalaiset eläinsuojelijat piti
sinä barn i bebyggelser som var i närä
förhällandet var annorlunda dä än det
menettänyt virkansa kanaparven koossapitäjänä. Järjestyskukkona sillä olisi kuitenkin tekemistä monissa
liakin on mukana, järjesti ke väällä 2003 maailmanlaajuisen
Förhallandet mellan mänska och natur
herätti isäntäväen täsmällisesti. Sam alla se ilmoitti asemansa talon kanahaaremin hallitsijana. Nyt se on
ur Free Alliance, jossa Anima-
Materiaalin ytimenä oli juliste, jamessa alkuerässä:
■ nte för sä mänga ärtionden sedän
A ri Vatanen (MEP) 1.7.2003 TV1:n uutisten haastattelussa geenimanipuloidusta ruoasta
turva ja aamun airut, joka korkealta ja kovaa kiekaisten
Turkisten vastaisessa kilpailussa korkealaatuisia julisteita
Toinenkin seikka tukee väitettäni, et Kun lapsilta kysytään, mistä he arvele
kummallisen näköisiä ihmisiä.”
"Ennen vanhaan kukko oli tunkion kuningas, kanatarhan
Pohjois-Am erikan vo itta ja M arc Choi "F ur - Hang it up fo r good”
tä ihminen on vieraantunut luonnosta.
Näin kuitenkin sanotaan ja kirjoi
■ e lA in s u o je lu liitto
youtook h im .
Ihmisen vaikutus luontoon on niin
silti, että suhde oli silloin erilainen kuin
sestä ihmisestä. Luonto ja siihen kuu
"Jo s se tieto geenien vaarallisuudesta - jota siis kaikki
Juliana von Wendtin säätiö tieteen edistämiseksi ilman eläinkokeita Säätiön tarkoituksena on tukea tieteellistä tutkimusta, jossa kehitetään tai sovelletaan eläinkokeille vaihtoehtoisia tutkimusmenetelmiä ja jola pyritään ihmisten ja eläinten terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen. Säätiö toteuttaa tarkoitustaan tukemalla taloudellisesti eläinkokeiden vaihtoehtoja ja eläinten hyvinvointia edistävää tieteellistä tutkimusta ja tiedotusta. Osoite: Porvoonkatu 53,00520 Helsinki. Puh. (09) 146 4865. fax (09) 148 4622 e-mail: jvws@jvws.org Tue toimintaa lahjoituksella! Nordea 200118-42627 tai Sampo 800013-70468986. Eläinten avuksi rahasto: Nordea 127030-206024
kokuussa
kettutarha,
jolla
rakenteet oli
omistajalla menee. Mutta kyse on
vat puutteellisia, joiltakin eläim il
Myös
tarhan
ehdottomasti kyitOnenien eläin
eläinten olot olivat sanoin tä puuttui katto kokonaan, juottokuvaamattoman kamalat. Eläinlaitteet eivät toimineet, tarhan ym
ten hoito oli laim inlyöty täysin jopärillä ei ollut pakoja estävää aitaa, pitkään ja poliisi tutkii tapausta eikä ulosteiden ja virtsan kulkeu eläinsuojelurikoksena. tumista pohjaveteen oltu miten Häkeistä löytyi 19 kuollutta
kään torjuttu.
ten kärsimyksestä, jo pelkät häkkiolot ovat edesauttaneet eläinten kärsimystä. Otolliset olosuhteet tällaisille tragedioille luo maam me politiikka, joka sallii turkistar hauksen. Eläimen arvo on yhteis
eläintä ja kolme määrättiin lope
Tarhan löysivät kaksi nuorta,
kunnassamme niin pieni, että sen
tettavaksi. Häkeissä ja niiden ym
jotka myös ottivat kuvia muka
kärsimyksen ja pahoinvoinnin voi
pärillä oli runsaasti eläinten raato
naan olleella kameralla. He olivat järkyttyneitä näkemästään.
ohittaa. Tässä tapauksessa näin oli
ja. Osa raadoista oli jätetty samaan häkkiin elävien kanssa. Eläviä sini
Tämä tapaus halutaan näh
kettuja oli vielä noin 80, ja nekin
dä vain inhimillisenä tragediana,
kärsivät janosta ja nälästä.
pohditaan miten huonosti tarhan
Juho Akujärvi
V
ielä muutamia vuosikymmeniä sit
tehty liioitellen, edes nälkää ja ja noa ei huomattu. HAN NA K IV IN EN
3/ 2003 ANIMALIA 3
Ranska pyrki salaisesti kum oam at EU:n kosmetiikan eläinkoekieltoa Ranska ja kosmetiikan raaka-aineiden valmistajat ovat hiljaisuudessa lähteneet hyökkäämään vuoden alussa vihdoin sovittua EU:n kosmetiikkadirektiiviä vastaan viemällä sen oikeuteen. Animalia katsoo, että toimet ovat perusteettomia sekä osoitus taloudellisen edun tavoittelusta eläimen kärsimyksen hinnalla.
Milla-susi joutui salametsästäjien tähtäimiin Suo
m esta ei e d e lle e n k ä ä n
tun
rantaan.
vat kiehua.
Susi on erittäin uhanalainen
nu löytyvän tilaa susille. Eläinten sa
Viimeinen tikki oli, kun helmi
lakaadot ovat todellisuutta, joka jää
kuussa 2003 Merijärvellä ja Vihan
laji Suomessa, jonka
kuitenkin valitettavan usein tule
nissa susi kävi ensin lampaiden, sit
maassamme on jälleen vaikeutet
matta ilmi. Tuore esimerkki maam
ten vasikan kimppuun. Tutkijat va
tu huomattavasti. Itä-Suomessa on
me leväperäisestä metsästyskulttuu
kuuttivat, ettei asialla voinut ollut
maamme tihein susikanta, jonka
M illa, sillä pannan signaalit kertoi
suojelutarvetta M illan lauman hä
M illa varustettiin radiopannal-
vat sen olleen kymmenien kilomet
vittäminen kasvattaa entisestään.
la Sotkamossa maaliskuussa 2000,
rien päässä paikalta tapahtumahet
Lisäksi susien metsästys hajottaa
mistä se pian sen jälkeen lähti et
kellä. Lopulta maa- ja metsätalous
laumat, mikä vaikeuttaa niiden ky
simään omaa kumppania ja revii
ministeriö antoi kaatoluvan koti
kyä pyydystää esimerkiksi hirviä.
riä. Pitkään susi oli tutkijoiden ta
eläinvahingot aiheuttaneelle sudel
Luonnostaan susi pyrkii välttämään
voittamattomissa, kunnes keväällä
le, mutta sitä ei kuitenkaan saatu
ihmiskontakteja
2002 M illa paikallistettiin Vihan
mutta saalistuksen vaikeutuessa yk
nin ja Pyhäjoen seuduilta Pohjan
kaadettua. Maaliskuussa 2003 M illan ra-
maalta urossusi seuranaan. Samana
diopannan signaalit hävisivät. M ie
kemmin turvautumaan helppoon
keväänä pariskunta sai myös neljä
liin hiipi nopeasti epäilys eläimen
riistaan eli kotieläimiin.
tai viisi pentua. Tietämättään M illa puolisoineen teki merkittävää his
kohtalosta, vaikka teoriassa esimer kiksi pannan vioittuminenkin oli
kipäivää Suomessa. Syylliset vain
toriaa: maamme länsirannikolla ei
si ollut mahdollista. Kun jätkiäkään
joutuvat kovin harvoin vastuu
ollut asustanut susia vakituisesti yli
Millasta ja sen puolisosta ei löyty
seen teoistaan. Millankin tapauk
sataan vuoteen.
nyt, teki toukokuussa Luonto-Lii
sessa varmasti moni paikallinen
ton susiryhmä asiasta tutkintapyyn
tietää syylliset, mutta pienessä ky läyhteisössä vaikeneminen on hel
rista on Milla-suden tapaus.
M illan lauman onni ei jatku nut kuitenkaan pitkään. Seudulla alkoi pian kiihtyvä keskustelu py
nön Raahen poliisille. Kesäkuussa
epäilykset
hyvin
K
Laatua ilman eläinkokeita v a l t u u t e t u i s t a L ’a n z a - s a l o n g e i s t a
poin ratkaisu. Eläim iin kohdistu
tautuivat
löy
via rikoksia ei edelleenkään pidetä
tyi M illan puoliso ja pian sen jäl
kovinkaan vakavina. M illan tapaus
kin otteeseen keskustelemassa alu
keen Milla.
Sudet oli ammut
kin olisi voinut jäädä täysin piiloon,
een ihmisten kanssa tilanteesta ja
tu ja upotettu mereen. Paikal
mikäli Millaa ei olisi seurattu radio-
rauhoittelemassa yltyvää keskuste
liset lapset löysivät ruumiit nii
pannalla.
lua, mutta vähitellen tunteet alkoi
den irrottua painoista ja kelluttua
on tar
taaminen eläimillä vuonna 2009
Ranskan suurin kosmetiikkayritys L’Oreal oh tietoinen halli
myynti EU:ssa viimeistään vuon
tuksen toimista. Ranskassa teh
na 2013.
dään on
vienyt
direktii
vin EU :n tuomioistuimeen väit
Lisää tietoa: 09 - 622 71 700 info@lanzafinland.com
maksamaan hinnan turhamaisuu destamme.”
ja eläimillä testatun kosmetiikan
Ranska
Salametsästys on valitettavaa ar
osoit
o s m e t iik k a d ir e k t iiv in
koitus lopettaa kosmetiikan tes
sinäiset sudet joutuvat entistä her
ta. Suurpetotutkijat kävivät useaan
Ensin
X
tarkkaan,
syvän susilauman vaarallisuudes
oikeiksi.
L T A l\ i;Z >
leviämistä
edelleenkin
kosmetiikan
eläinkokeita, toisin kuin monissa muissa Euroopan maissa.
täen kieltoa liian voimakkaaksi
Suomessa ei Animalian tietojen
toimeksi, sen olevan ristiriidassa
mukaan tehdä kosmetiikan eläin
maailmankaupan sääntöjen kans
kokeita valm iille tuotteille, mutta
sa, kiellon muotoilua epäselväksi
yksikään suurempi suomalainen
ja sen haittaavan eurooppalaisen
kosmetiikkayritys ei ole sitoutunut
teollisuuden taloudellisia etuja.
käyttämään raaka-aineita, joita ei
Kosmetiikan
raaka-aineiden
ole testattu eläinkokein. Raaka-ai
tuottajien yhdistys, European Fe
neiden testaamisessa tehdään suu
deration for Cosmetics Ingredi
rin osa kosmetiikan eläinkokeista.
ents, on puolestaan vienyt asian EY:n ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimeen. ”N yt
Kosmetiikkadirektiivin
voi
maantuloa on siirretty useam man kerran, alun perin eläinko
kosmetiikkavalmistajat
keilla testatun kosmetiikan myyn
osoittavat todellisen nahkansa”, to
tikiellon piti tulla voimaan vuon
teaa Animalian toiminnanjohta
na 1998.
Anim alia on pitkään kam panjoinut p itkiä e läinkuljetuksia vastaan. K uljetukset ovat eläim ille raskaita: eläim et kärsivät m uun muassa janosta, kuum uudesta, ahtaudesta ja stressistä.
ja Hanna Kivinen. ” He eivät to siasiassa välitä eläinten kärsimyk
A N IM A L IA N TIEDOTE 19.8.2003
sistä eivätkä kuluttajien huolesta, vaan tavoittelevat voittoa hinnal
LA U R A UOTILA
EU-komissio hyväksyi ehdotuksen eläinkuljetuksista
la millä hyvänsä. Eläimet päätyvät
Ei vieläkään kahdeksan tunnin aikarajaa
Kalojen k y k y tu n te a kip u a to d istettu Elä
in t e n
kykyä
tuntea
kipua
ja tiedostaa tämä kipu on epäilty kautta historian. Edelleenkin jo i denkin eläinten, kuten kalojen,
löytyviä hermopäätteitä. Mekaanisen ärsytyksen kynnys oli kaloilla alhaisempi kuin ihm i sellä, ehkä siksi, että kalan iho menee.helposti rikki.
kärsimyskyvystä kiistellään. Ryhmä brittiläisiä tutkijoita al
Kipua aistivien hermopäättei
tisti kirjolohia haitallisille aineille
den löytyminen ei kuitenkaan to
ja totesivat niiden fyysiset ja käyt
dista, että kala tuntee kipua, reak
täytymisen muutokset samanlai
tio voi olla vain refleksi. Siksi tut
siksi kuin nisäkkäillä.
kijat ruiskuttivat kalojen huuliin
Tutkijat seurasivat kalojen her-
mehiläismyrkkyä tai etikkahap-
moreaktioita, kun he kohdisti
poa, minkä jälkeen kalat alkoivat
vat puudutettujen kalojen pää
käyttäytyä epänormaalisti. Ne al
hän mekaanista ja kemiallista är
koivat keinua, mikä muistuttaa
sytystä sekä lämpötilan vaihteluja.
erittäin paljon stressaantuneiden
Kalojen kasvoissa ja päässä todet
nisäkkäiden reaktiota. Ne myös
tiin olevan 58 hermopäätettä, jot
hankasivat huuliaan säiliön soraa
ka reagoivat erilaisiin ärsykkeisiin.
tai seinämiä vasten. Ne myös me
Kahdeksantoista niistä reagoi ke
nettivät ruokahalunsa.
Protection of Animals) kesäkuus
keitä eläimiä kuten esim. lampai
kutuksen eläinklinikoilla olleen lähes käsin kosketeltavissa, kun jo
sa Irakissa vieraillut avustustiimi
ta eläinlääkintähenkilökunnan ol
nuksia ovat mm. pakollinen kou
sesta turkistuotteiden m arkkinoin
ten lisäksi norjalaiset ja ruotsalai
rannuksia nykyiseen direktiiviin,
ka pitkään tahansa.
lutus kuljettajille sekä kuljetuska
tiyhtiöstä. Saga Furs o f Scandina
set turkistuottajat. Kummallakaan
mutta tärkein uudistus jää puuttu
via -yrityksellä on ollut yli kuu
näistä maista ei turkistarhauksella
denkymmenen prosentin markki
ovat jo
luston ja -olosuhteiden parannuk
maan: ehdoton kahdeksan tunnin
pitkään vaatineet ehdotonta kah
set. Uusi eläinkuljetusasetus tuh
mene erityisen hyvin, Ruotsissa on
maksimiaikaraja kaikille elävien
deksan tunnin ylärajaa teuras-
si näillä näkymin voimaan vuon
naosuus kettu- ja minkkiturkkien
jo kettutarhaus kielletty ja muun
eläinten kuljetuksille EU:ssa.
eläinten kuljetuksille. EU-parla-
na 2005.
maailmanmarkkinoista.
kin turkistarhauksen kieltoa har
Sen sijaan eläinkuljetuksille eh
mentti ja yhdeksän jäsenmaata,
Tanskalaiset ilmaisivat olevan-
kitaan, Norjassa parlamentti on
dotetaan yhdeksän tunnin aikara
Suomi näiden joukossa, on suosi
sa tyytymättömiä yrityksen kehi
antanut tarhoille kymmenen vuo
tykseen ja toimintaan. He nime-
den ajan parantaa eläinten olo
sivät pitkässä yhteistyön ongelmia
ja ja pyrkiä jalostuksella terveem-
listaavassa tiedotteessaan suoma
piin eläimiin.
laiset turkistuottajat uudistusten vastustajiksi.
HANNA K IVIN EN
Eläinsuojelujärjestöt
S IR P A VANHANEN
Eläinten hyvinvointi EU:n perustuslakiin tusaineistoa siitä, että eläimiä koh
päätteinä, jotka muistuttavat sam
ryhmää johtava tohtori Lynne
tulevaisuuskonventin ehdotukses
johtaja Hanna Kivinen kesäkuus
tantovälineinä. Esimerkkejä ovat
sa perustuslaiksi.
Sisällyttämällä
sa eduskunnassa. "N iiden hyvin
yhä lisääntynyt teollinen, intensii vinen eläintuotanto ja pitkät teu-
K e tu t ja m in k it s a a va t edelleenkin ravin n o kse en om an lajin ruhoja H
u llu n leh m ä n ta u ti sa i
aikaan
Tu rk ista rh a t rik k o v a t ja tk u va s ti m ä ä rä yksiä
Sneddon.
kistarhoilla. Komission
tieteellinen
neu-
sevat yhä apua ja W SPA aikookin
jälkeinen tilanne on myös eläinten
nön avustustyötä Irakissa jakamal
myös jatkossa seurata tilannetta so
ta poikkeusluvan jatkaa kettujen ja
T M E:n eli "hullunm inkin taudin”,
kannalta ollut Irakissa huono. Ih
la lääkkeitä ja tarvikkeita klinikoille
dasta toipuvassa maassa.
minkkien ruhojen syöttämistä tur
leviämisen riskiä.
miset ovat jo ehtineet menettää eri-
ympäri maata. Projektissa mukana
ANIMALIA 3/ 2003
mukaan jatkua periaatteessa kuin
dellaan pelkkinä tavaroina ja tuo
hätäaputiimi toteuttikin käytän
4
sesta. Ehdotus sisältää monia pa
sa”, vaatii Animahan toiminnan
myrkytysten ja sairauksien, kuten
JOHANNA M U S T U U «
Yritykseen jäävät vielä suomalais
vinvointia ei ole mainittu EU:n
kin toukokuussa 2003 komissiol
kaivattuja tarvikkeita. Sotatoimien
Ehdotukseen sisältyviä paran
tivät ovet paukkuen pohjoismai
kivun kriteerit”, totesi tutkimus
tätä, koska kierrätys saattaa lisätä
W SPA:n sittemmin jo palannut
tuntia. Kuljetus voi tämän mallin
daan pitää kipua aistivina hermo-
sen eläimille. Suomi sai kuiten
via lääkeaineita.
sen uudesta eläinkuljetusasetuk-
tavaroita, vaan kärsimyskykyisiä
huolimatta eläimet Irakissa tarvit
la paikalle useita tonneja kipeästi
Ero tulee voimaan kesällä 2005.
a n s k a l a is e t
olentoja, joilla on omat tarpeen
viimein perille. Hyvistä tuloksista
lanteeseen helpotusta kuljettamal
kuukausia kaivatut lääkkeet saatiin
turkistuottajat läh
T
vetoo
voa-antava komitea ei suositellut
lessa neuvottomia ilman tarvitta
nin maksimiaikaa.
h yv ä ksyi
muksista huolimatta eläinten hy
sen, että E U kielsi hyvin pikaises ti saman lajin ruohojen syöttämi
toi maan kehnoon eläinlääkintäti-
tellut komissiolle kahdeksan tun
saada levätä vähintään kaksitoista
E l ä in
WSPA:n tiimi pelastaa edelleen eläimiä Irakissa olleet kertovat työntekijöiden lii
jaa, jonka jälkeen eläinten tuhsi
m is s io
"Löydökset täyttävät eläimen
HANNA K IVIN EN
tyisesti elinkeinonsa kannalta tär-
heinä
kuussa kauan odotetun ehdotuk
E U -k o
mialliseen ärsytykseen, ja niitä voi
makoista, linnuista ja nisäkkäistä
W SPA :n (W orld Society for the
Turkisten m yyn tiyh tiö S A G A hajoam assa
H U I« HYINEN
viranomaiset tar
s u o je l u jä r ie s t ö ie n
tävää. Jatkuvasti tulee uutta todis
tarhoista oh suoraan eläinten hy
eläinten oikeus hyvinvointiin osak
voinnin huomioiminen on oltava
EU :n
vinvointiin vaikuttavia epäkohtia.
si perustuslakia, saataisiin eläinten
osa yleistä maatalouspolitiikka ja
määräyksestä. Eläim iä näillä tar
Esimerkiksi Turun alueelta löy
raskuljetukset, jotka voivat kes
hyvinvoinnin huomioiminen nos
kauppapolitiikkaa.”
hoilla oh 225 071. Tarkastettavaksi
tää jopa viikkoja. Vuosittain noin
tyi tarha, jolla minkkien tilavaa
250 miljoonaa eläintä joutuu kär
timukset eivät täyttyneet, eläimet
tettua tärkeäksi periaatteeksi EU:n toiminnassa.
Tällä hetkellä eläinten hyvin
oli määrätty kuitenkin 171 tarhaa,
vointi on hsätty EY:n perustamis
eh 10 prosenttia tarhoista.
simään näillä kuljetusmatkoilla.
eivät saaneet riittävästi vettä ei
EU:n perustuslakia valmistele
sopimukseen pöytäkirjalla, jossa
Tänä vuonna vain 58 prosent
Matkojen aikana monet eläimet
vätkä ruokaa eikä sairauden ja va
va konventti sai alkukesästä työnsä
todetaan, että eläimet on otettava
tia tarhoista sai puhtaat paperit, ja
kuolevat janoon, nälkään, ahtau
hingoittumisten hoidosta huoleh
valmiiksi ja nyt sitä käsitellään kan
tilanne oh sama viime vuonna. T i
sallisesti, europarlamentissa ja lo
huomioon tuntevina olentoina ja että eläinten hyvinvointi on otetta
teen, kuumuuteen ja hapenpuut
dittu. Edelleenkin monilta tarhoil
kakuussa hallitustenvälisessä kon
va huomioon täysimääräisesti laa
ta puuttui ketuilta hyllyt ja puru-
ferenssissa. Lopullinen perustusla
dittaessa ja pantaessa täytäntöön
työtään saadakseen eläinten oikeu
yhteisön politiikkaa.
den hyvinvointiin sisällytetyksi pe
V
iim e v u o n n a
kistivat
132 turkistarhaa
lanne ei siis tarhaajien lupailuista huolimatta ole parantunut. 56 tarhalla havaittiin epäkohtia,
kapulat ja usealla tarhalla oli edel
ki täytyy hyväksyä jäsenmaiden yk
31:llä puuttui kirjanpito, 15 tarhaa
leenkin käytössä metalliset juoma-
simielisyydellä.
ei ollut pakovarmoja, kuten niiden
kupit, joihin eläinten kielet voivat
säännösten mukaan tuhsi olla.
jäätyä kiinni talvella.
10,6 prosentilla tarkastetuista
teeseen. Eläinsuojelujärjestöt
jatkavat
Tämä ei kuitenkaan ole joh
rustuslakiin. Katso Miten voin toi
” EU :n perustuslaissa on tun
tanut siihen, että eläinten kohte
nustettava, että eläimet eivät ole
lu unionin alueella olisi hyväksyt
mia -sivulta (s. 17), mitä sinä voit tehdä!
HANNA KIVIN EN
S IR P A VANHANEN
O
3/2003 ANIMALIA 5
E i k o n e , u o a n tu n te v a o le n to Samoja ominaisuuksia kuin ihmisillä
Luettavaa
Tutkimukset osoittavat, että eläin ten henkiset kyvyt, tunteet ja sosi aalinen elämä ovat paljon mutkik kaampia kuin aiemmin on ajateltu.
Eläin ihmisen mielenmaisemassa
Eläim illä on osoitettu olevan omi
Toim. Henni Ilomäki ja Outi Lauhakangas, SKS, 2002.
naisuuksia, joita on ajateltu olevan vain ihmisillä. Esimerkiksi apinat
Mielenkiintoisessa artik
valmistavat ja käyttävät työkalu
kelikokoelmassa Eläin ihmisen mielenmaisemassa
ja. Apinat ja papukaijat voivat ym
Simpansseille ia bonoboille oikeus ruumiilliseen koskemattomuuteen ja vapauteen
märtää ihmisen kieltä ja ne voivat myös oppia kommunikoimaan sil lä. Afrikkalainen harmaapapukaija erottaa erilaisia värejä, muoto ja ja materiaaleja. Apinoiden, ele
Yhdysvattainen juristi Steven M. W ise ja hollantilainen kädellisten käyttäytymisen tutkija Frans de W aal paljastavat kumpikin kirjoissaan miten epäloogisia ja sortavia meidän tulkintam m e eläimistä ovat Se, miten käytämme muita lajeja hyväksemme, ei johdu muusta kuin sokeudestamme ja lajisorrosta. Molemmat kirjoittajat ovat perehtyneet erityisesti simpanssien ja bonobojen taitoihin.
fanttien ja muiden eläinten sosi aaliseen elämään kuuluu empatia, altruismi sekä käyttäytymistapo ja, jotka voidaan luokitella moraa lisuudeksi.
S
M. W ise: Rattling the Cage, Toward legal rights
impanssit ja bonobot ovat
on lähtöisin periaate, että saman
le uskomukselle ei kuitenkaan ole
Steven
läheisimpiä elossa olevia
kaltaisia tulee kohdella samoin.
mitään tieteellisiä perusteita. W i
for anim als. Perseus Publishing, 2000
Tarja Balding
Vaikka eläimillä on samanlai
hahmotetaan, millainen jatkumo ihmisen ja eläimen suhteessa voidaan nähdä kulttuurista ja ajasta toiseen, muinaisista pyyntikulttuu reista nykyaikaan. Kirjassa tuodaan esille 2000-luvun ihmisen ja eläimen suhteen elementtejä ja mietitään sitä, miten nyky-ihminen onnis
sia ominaisuuksia kuin ihmisil
tuu jäsentämään suhteensa
lä, ei ole aina itsestään selvää, mitä
eläimiin nykyisen tietämyksen ja eettisten kysymysten avulla
eläin tuntee. Jos eläin ei reagoi ih
Entä millaisia rajanvetoja ihminen tekee itsensä ja ns. toislajisten
misen tavoin johonkin, esimerkik
eläinten välillä? Näitä kysymyksenasetteluja käsittelee kolmetoista
si kipuun, se ei silti välttämättä tar
kirjoittajaa
W ise argumentoi, että mikäli
se kutsuu ilmiötä sokeudeksem
jollakin olennolla on esimerkiksi neettisesti ne ovat jopa 99,4 pro
me nähdä, että eläimilläkin voi ol
Steven M. Wise argumentoi vahvasti ja älykkäästi eläinten oikeuksien
mieli, tulee sitä kohdella samoin ihmisen kuin toisen lajin edustajaa, jolla kanssa. Monien tutkijoiden mie
la m ieli, aivan kuten autistinen ih
puolesta Wise pohjustaa perustelunsa perehdyttämällä lukijansa ensin
minen ei näe, että muilla ihmisillä
EU :n jäsenvaltiot hyväksyivät vuonna 1997 eläinten
länsimaisen, erityisesti brittiläisen ja yhdysvaltalaisen, lainsäädännön
Eläimet tuntevat kipua, kuten ih
miten kotieläinten asema on muuttunut siirryttäessä omavarais-
lestä ne pitäisi luokitella samaan
on mieli. Sille on myönnettävä sen
on mieli. Nyt olisi kuitenkin aika
historiaan ja perusteisiin, orjuuden poistamisen juridiikkaan, simpanssien
perusteella samat oikeudet. M ikäli
kasvaa ja luopua perusteettomista
ja bonobojen käyttäytymistutkimukseen, lajiluokitteluun, filosofiaan ja niin
misetkin. Eläimen, kuten toisen ih misenkin, kivun määrää on vaikea
viljelystä nykyiseen tehotuotantoon. Esimerkiksi häkkikanaloiden
Homo-sukuun ihmisen kanssa.
hyvinvointia koskevan pöytäkirjan, jossa eläim et tunnustetaan tunteviksi olennoiksi. Suom en eläinsuojelulaki edellyttää, että eläim ille ei saa tuottaa tarpeetonta kärsim ystä. Taustalla on
edelleen. Näistä hän rakentaa vahvat perusteet sille, että jonkinasteiset
perusoletus, että eläin voi tuntea.
arvioida - erityisesti, kun se ei voi
jonka etiikkaa on perusteltu tehokkuusajattelulla Artikkeli esitte
kertoa siitä - mutta eläinten käyt
lee myös kauhukuvan tulevaisuudesta jossa tuotantoeläimistä voi pahimmassa tapauksessa tulla ’siirtogeenisiä robotteja’.
ihmisen
sukulaisia. Ge
senttisesti
samanlaisia
Aikaisemmin luultiin, että sim
simpanssi ymmärtää olevansa ole
panssit ja bonobot ovat yksi la
massa tai sillä on potentiaali ym
uskomuksista. de W aal osoittaa kirjassaan, m i
ji, mutta sittemmin todettiin, et
märtää olevansa olemassa, ja tä
ten eläinten käyttäytymistä tutkiva
tä Kongossa eristäytyneinä eläneil
män ymmärtää myös esimerkiksi
tiede on kautta aikojen ollut täy
kulttuuri ja käyttäytymistavat. Toi
kaksivuotias lapsi, on simpanssia kohdeltava samoin kuin lasta. Si
sin ihmisten uskomusten ja oman
sin kuin simpansseilla, bonoboyh-
tä ei voi myydä eikä ostaa eikä sitä
kinnat
teisö on matriarkaalinen, sosiaali
voida alistaa lääketieteellisiin ko
motivaatioista epäloogisia. Tämä
nen ja rauhanomainen. Ristiriidat
keisiin mikäli lasta ei voi kohdella
johtuu siitä, että vedämme liioitel
ratkaistaan seksillä, jota bonobot
niin. Muu olisi epäloogista ja eetti
lun eron ihmisen ja muiden lajien
harrastavat usein ja lähes kaikkien
välille. Tämä taas juontaa juuren
lauman (ja muidenkin laumojen)
sesti väärin. Vaikka oikeuksia ei voitaisi
jäsenten kanssa. Bonobot ovat li
myöntää täysimääräisenä, aikui
pelkoon siitä, että inhim illistäm
säksi lähes täysin kasvissyöjiä, kun
sen ihmisen oikeuksia vastaavina,
me eläimiä.
simpanssit taas syövät säännölli
niin niille tulee antaa osittaiset oi
sesti lihaa.
keudet, kuten lapsille ja henkisesti
lä bonoboilla on täysin erilainen
E ri tutkimusten mukaan, jois ta useimmat ovat laboratorio-olo
vajaakykyisille. Mitkään
taloudelliset
argu
kulttuurimme sävyttämää, ja tul eläinten
käyttäytymisen
sa antropomorfismin pelkoon eli
lailliset oikeudet olisi myönnettävä muillekin lajeille Kirjoittaja on opettanut eläinoikeusjuridiikkaa yli kaksikymmentä vuotta, muun muassa Harvardissa
Rattling the Cage on sisällöltään painava kirja joka kuitenkaan tuskin päätyy joka tytön tai pojan yöpöytälukemiseksi vaativan kielenkäyttönsä vuoksi. Mutta jokaisen lainoppineen ja -säätäjän sekä eläinten kohtelusta päättävän soisi lukevan kirjan ajatuksella
ten henkiset toiminnot ovat sa
eläimet voivat tuntea muun
mantyyppisiä kuin ihmisillä.
hingoittuneen raajan käytön vält
tutkimusta ja toteaa että koirat ja ihmisapinat ovat varmimmin
tämistä, mielialan muutoksia tai
saavuttaneet ihmisten tietoisuutta vastaavia kykyjä Lagerspetzin
kivun aiheuttajan välttelyä.
mukaan eläinoikeuskeskustelussa voi nähdä erilaisia ajatteluta
T
muassa kipua, nälkää, janoa,
Nykyisin useimmat kansalai
kylmää tai kuumaa. Ne voivat ko set, tiedemiehet ja filosofit eivät ky kea kärsimystä samoin kuin hy seenalaista sitä, että eläimet tunte
Pelko ja jännitys ovat tunte viytyäkseen, paetakseen vaarallisis
toisaalta
ta tilanteista. Pelko aiheuttaa myös
for anim al rights. Perseus Books, 2002
siitä, mitä niille tapahtuu ja suh
seen. Tosin asenteet ja toimintata
stressiä ja kärsimystä esimerkiksi
teestaan muihin eläimiin ja ihm i
vat ovat usein ristiriidassa.
tuotantoeläimillä. Turhautumista
Rattling the Cage -kirjan jatko-osassa Wise perehtyy eri lajien käyttäyty
on verrattavissa elottomaan konee
siin. Eläim illä on myös kyky oppia.
Eläimen tuntemiskyvyn taju
ja stressiä syntyy, kun eläin ei pää
Eläimet eivät siis ole vain tava
aminen aiheuttaa ihmiselle moraa
se toteuttamaan luontaista käyt
ja ihmisen. Hän jatkaa argumentointiaan nyt myös muiden lajien oikeuk
roita tai koneita ja siispä niiden hy-
lisen ongelman - mennäkö kalaan
täytymistään turkistarhoilla tai te
sien puolesta
vinvointikin tulee ottaa huomioon.
vai ei? Tuntemiskyvyn kieltäminen
Monesta eläinten kanssa tekemisis
mahdollistaa eläimen hyväksikäy
homaataloudessa. Vastaavasti eläi met näissä olosuhteissa eivät riit
Frans de W aal: The ape and the sushi master
sä olleesta tämä kuulostaa varmas
tön. Sanoilla etäännyttäminen luo
tävästi pääse kokemaan mielihyvän
Penguin Books, 2001
ti itsestään selvyydeltä, mutta vaik
eläimen ja ihmisen välille keinote
tunteita tai toteuttamaan sosiaali
ka eläinten kyky tuntea tunnustet
koisen etäisyyden; eläimiä ei ajatel
suuttaan.
la tai niistä puhuta tuntevina yksi
oman olemassaolonsa kuin sen
sairauksien parannuskeinojen löy
1998 simpansseja oli noin 200 000
kin, että m uilla on oma mielen
tämiseksi, eivät oikeuta rikkomaan
ja bonoboja 10 000 - 20 000 jäljel
Rönsyilevä matkakertomus eläinten kulttuureihin. Frans de Waal paljastaa
taisiin laissa, se ei automaattisesti
sä. Ne kykenevät loogiseen ja ma
perustavia oikeuksia vastaan - ei
lä. Edelleenkin niitä teurastetaan
ihmisen kyvyttömyyden tulkita eläimiä objektiivisesti. Erikoinen nimi viittaa
muuta yhteiskunnassa jo olemas
löinä, vaan esimerkiksi tuotanto
loudessa eläinten tuntemiskyky ote
temaattiseen päättelyyn. Ne pys
ihmisen (kuten esimerkiksi nat
tuhansia vuosittain ja ne ovat su
oppimistapoihin.
sa olevia käytäntöjä ja asenteita.
eläiminä. Eläimet ovat lihatuottei
taan liian harvoin tarpeeksi hyvin
tyvät muun muassa huijaamaan
sisaksan juutalaisilla tehdyt kokeet
kupuuton partaalla.
sekä erottamaan huijauksen to
rikkoivat) tai eläimen oikeuksia.
"kielellä”, luomaan ja käyttämään
Frederick King, joka tutki HTV:tä
itsenäisesti (niille opetettua) kiel
Jerome-nimisellä simpanssilla, pe-
tä sekä työkaluja.
rusteli apinoiden käyttöä tutki
Samankaltaista samankaltaisesti
Sen sijaan että järjestelmällises
noboja, W ise kehottaa meitä koh telemaan niitä tasaveroisesti, ta kaamaan niiden ruum iillinen kos
pi toimia vastoin luontaista kykyä
aikana on käytetty. Jos eläintä ajattelee kulutushyö
seksi, mutta edelleenkin hän kai-
tuholaismyrkkyyn.
pitää eläintä tuntevana olentona.
Descartes piti eläimiä sieluttomi
Voisi jopa ihmetellä sitä, miksi tar
na koneina. Vain sata vuotta myö hemmin englantilainen filosofi Je
vitaan tieteellistä näyttöä siitä, että
gumentteja ennen kuin voidaan
misen käyttöä varten, aivan ku
nain päivänä voimme kätellä en
Booeeta, hän sai häkistä viittomakielisen pyynnön "AVAIN ULOS".
hyväksyä väite, että läheisten lajien samankaltaiselle käytökselle on eri
ten aikoinaan ajateltiin, että mus
simmäistä ihmisen tyranniasta va
tat oli luotu valkoisten orjiksi ja
paata simpanssia.
motivaatio. Platonilta puolestaan
naiset miesten omistettavaksi. Täl
3/ 2003
suteen ja miten kohtelemme sutta tässä ihmisten maailmassa’
vulla ranskalainen filosofi René
vuotta myöhemmin opiskelija kävi katsomassa hepatiitti C:llä tartutettua
6 ANI MALIA
ten ruoaksi.
tu eri tavalla. Esimerkiksi 1600-lu-
loogista ja oikein. Ehkä vielä jo
H A N N A K IV IN E N
(Steven M. Wise: Rattling the Cage, Toward legal rights for animals. Perseus Publishing, 2000.)
Leena Vilkka tuo esille lähikuvan ihmisen ja
määrä eläimiä kasvatetaan ihmis
testattiin lääkkeitä, kosmetiikkaa ja tuholaismyrkkyjä eläimillä. Ally kuoli
komus, että eläimet on luotu ih
Ympäristöeetikko
eläimen välisestä suhteesta kuvaamalla omaa suhdettaan suteen:
ajatella. Koe-eläintilastoissa kerro
ta tapauksia eläinten vapauttami
pitäisi esittää erittäin vahvoja ar
"eläintaiteilijat", kuten eräät norsut ja apinat ovat myös osoittaneet johdonmukaisesti tuntevansa taiteellista intohimoa
tai sian yhteyttä ei kaupassa usein
dykkeenä tai koneena, on helpom
Booee joka myös kommunikoi viittoen ihmisten kanssa, siirrettiin
tehomaata
oikeudet miltä tuntuu olla susi, millainen on suden sisäinen elämä
Eri aikoina eläimiin on suhtaudut
laboratorioon, jossa testattiin kädellisillä lääkkeitä ja kirurgiaa Kuusi
Nykymuotoisessa
ja mitä eettisiä seuraamuksia tästä on sille, kuinka suhtaudumme
taan, kuinka monta eläintä vuoden
kenee tunnustamaan sen, mikä on
jopa niin hyvin, että sitä luullaan ihmisen tekemäksi. Lisäksi
kin olisi, kun ajattelee kuinka suuri
käyttäytymisen
paa oikeuden tuomaria, joka ky
katsotaan olevan vain ihmisten aikaansaannosta On kuitenkin tiedossa lukuisia todisteita siitä että eläimet voivat tuottaa taidetta
juustokimpaleen ja elävän lehmän
Asenteet ja toimintatavat ristiriidassa
Lajisortomme taustalla on us
että eläimet eivät kykene käyttäytymään esteettisesti; taiteen
litseva kulttuuri - se, miten yhteis
kemattomuus ja vapaus. W ise on vienyt oikeuteen usei
nyt tässä mitään ristiriitaa.
Dario Martinein käsittelee eläinsemioottisen lähestymistavan avulla eläinten suhdetta taiteeseen. Hän kertoo usein ajateltavan,
huomioon taloudellisen tehokkuu den ajaessa sen ohi. Syytä kuiten
Viittomaan opetettu Lucy siirrettiin kaksitoistavuotiaana Senegaliin, jotta
Frans de W aal on todennut, että
luonnosta, jonka osia he itse ovat
lofaaniin käärityn jauhelihan tai
muksessa juuri niiden biologian ja della ihmisen kanssa. Hän ei näh
Lagerspetz toteaa, että ihmisillä jotka ovat paljon syvemmin tie toisia olioita kuin muut eläimet, on osavastuu eläimistöjä muusta
ta tai maidontuotantokoneita. Sel
kunnassa suhtaudutaan eläimiin.
Samoin viittova Ally myytiin yksityiseen tutkimuskeskukseen, jossa
mielestä koko etiikan perustana
Ihmisten suhtautumiseen eläimiin
Simpanssikohtaloita se palautettaisiin luontoon. Sieltä se siirrettiin Gambiaan, jossa salamet
Albert Schweitzerin
voidaan pitää kaiken elollisen kunnioittamista. Loppujen lopuksi
vaikuttaa kasvatus, koulutus ja val
sästäjät ampuivat ja nylkivät sen.
samankaltaisuu
mukaan eläimillä ei voi olla
ristöstään. Ne ovat myös tietoisia
oli Afrikassa noin viisi miljoonaa,
sukulaisiamme, simpansseja ja bo
Immanuel Kantin
Steven M. W ise: Drawing the line, Science and the case
väitetään olevan välttämättömiä
Lajisorto sokea pisteemme
poja: esimerkiksi
Kari Lagerspetz esittelee eläinten tietoisuus-
oikeuksia, koska niillä ei ole tietoista vastuuta toiminnastaan ja
nobot kykenevät käsittämään niin
ti kidutamme ja murhaamme lähi-
Eläinfysiologi
muksia, joita eläin tarvitsee sel
1900-luvun
dellisuudesta, matkimaan, opetta
aikakaudella kanoista on tehty osa toimivaa teollista tuotantoa
untemiskyky tarkoittaa, että
mentit, tai se, että eläinkokeiden
munikoimaan eleillä ja opetellulla
simpansseja
Matti Sarmela tuo artikkelissaan esiin,
täytymisen tutkijat käyttävät m it tareina esimerkiksi ääntelyä, va
suhteissa tehtyjä, simpanssit ja bo
maan, tuntemaan empatiaa, kom
alussa
Kulttuuriantropologi
vänolon tunteita. Ne ovat tietoisia vat. Tuskin kukaan voi väittää kirk omista tuntemuksistaan ja ympä kain silmin ajattelevansa, että eläin
miseen: mehiläisten, elefanttien, orankien, papukaijojen, koirien, delfiinien
Ensimmäinen vapaa simpanssi?
koita sitä, että se ei tunne mitään.
esimerkiksi kettu kärsii siitä, että
remy Bentham kysyi kuuluisan
koirat jahtaavat sitä ketunmetsäs-
kysymyksensä: "Kyse ei ole siitä,
tyksessä, kun taas emme lainkaan
ajattelevatko ne tai puhuvatko ne,
kyseenalaista sitä, että lapsen pa hoinpitely on väärin.
vaan kärsivätkö ne?” 1800-luvulla Charles Darwin uskoi, että eläin-
"Sudessa minua kiinnostaa ensisijaisesti suden tietoisuus ja
E L IN A VA LK A M A
S IR P A VAN HAN EN
Lähteet: Understanding Animals konferenssi toukokuussa 2003, järjestäjä Compassion in World Farming Trust (CIWF). Stop - look - listen, recognizing the sentience o f farm animals. A report by Compassion in World Farming Trust. 2003. Raportti on ladattavissa CIWF:n www-sivuilta www.ciwf.org
Ajankohtaista keskustelua eläinten oikeuksista käydään englan niksi The Guardian -lehden nettisivuilla: www.guardian.co.uk/animalrights Käy katsomassa Rifkinin ja Singerin kommentteja! www.anim alsentience.com Sivustalla on paljon tietoa englanniksi eläinten tuntemiskyvystä
3 / 2003 ANIMALIA 7
ELISA A A L T O L A
filosofi
Karvaisia kasveja ja kivuttomia kaloja Ihminen on erityisen kehittynyt otus etäännyttämisessä
oletetaan toimivan Pekan tavoin ruokapalkkion saadak
Me rakennamme "me" ja "nuo" -jaottelutta niin muiden
seen huomioimatta että rotan maailmassa asiat voivat
ihmisten kuin eläintenkin suhteen, ja sitten autuaan
näyttää kovasti toiselta; kipua puolestaan etsitään
tyytyväisinä tarkkailemme omaa erityisyyttämme pitäen
sieltä mistä se löytyy Pekan aivoista muistamatta että
muita olentoja jotenkin kaukaisina ja vähäpätöisinä
(ainakin yleensä) Pekkojen ja kalojen aivotoiminta
tapauksina Usein perinteet ja tiede avittavat etäisyyden
perustuu eri seikkoihin. Ihmisen kyvyistä tai aivojen rakenteesta poikkeavia
luomisessa Koska esi-isämme ovat surutta rypeneet metsissä
asioita ei pidetä lainkaan olemassa olevina - jos rotta
hirvenlihan toivossa uskomme että näin kuuluu olla
ei siis ajattele kuten Pekka ei rotta ajattele lainkaan,
myös itsemme kohdalla ja marssimme ’ne ovat vain
ja jos kalalla ei ole Pekan aivojen rakennetta ei kala
eläimiä’ -lauseen tuudittamina uutuutta hohtavien
kykene mihinkään Pekan monilahjakkuuksista Tämä
kiväärien kera Suomen korpiin. Täällä Englannissa
kaikki rikkoo evoluutioteoriaa joka kertoo meille lajien
ketunmetsästyksen kieltäminen on edelleen vailla
erikoistumisesta ja rakenteen sekä toiminnan erosta:
loppuratkaisua ja ylähuoneen ministerit ovat merkilli
rotat, ketut ja kalat ovat kehittyneet omia teitään, ja
sen innokkaita suojelemaan kettujen elävältä raatelua
niiden kohdalla sama kyky voi saada erilaisen muodon.
koirien kera "perinteisiin" vedoten.
Älykkyys voi siis tulla esiin eri tavoin, ja kipu majailla eri
Tiede puolestaan on keksinyt tutkia eläimiä etäältä
osassa aivoja Jostain syystä etäisyys kuitenkin on edelleen
ikään kuin kyseessä olisi tuntevan otuksen sijaan rykelmä soluja tai marjapensas, samalla nojaten
sinnikkäästi läsnä, ja tiede merkillisen itsepäisesti epä
vanhoihin käsityksiin niiden nolostuttavasta kehitty
varma josko kettu voisi olla muuta kuin kummallisen
mättömyydestä Tieteen rooli etäisyyden luomisessa
ketterä marjapensas. Tästä kertoo tapa jolla kalojen
on ollut suuri, ja etäisyys puolestaan on usein toiminut
kipua osoittava tutkimus sivuutettiin tai vähäteltiin
oletuksena tieteen sisällä Me olemme päättäneet,
maanrakoon: kala ei voi tuntea kipua silla kala ei saa
että eläimillä ei ole mentaalisia kykyjä siksi, että tiede
tuntea kipua Ei liene hurja tempaus väittää, että syy
kertoo näin; tiede puolestaan usein on päätynyt tähän
löytyy paitsi etäisyyden ’itsestäänselvyydestä', että
juhlalliseen lopputulokseen olettaessaan sen olevan
seurausten pelosta Hirvikiväärin kaivaminen kaapista
välttämättä totta Monet yhä edelleen vakavissaan
tulisi vaikeammaksi, mikäli tiede isoin kirjaimin kertoisi
kyseenalaistavat josko kettu voi tuntea ahdistusta
hirvien älykkyydestä. Kaikkein pelätyimpänä seurauk
tai kala kipua siksi, että tiede usein kyseenalaistaa
sena kimaltelisivat eläinoikeudet Kyseenalaistaminen on usein edistyksen edellytys,
moiset kyvyt Ja tiede puolestaan kyseenalaistaa siksi,
Eettistä pohdintaa eläinkokeista
män laatua omaamme. Tämä väi te paremmuudesta on siten pelkkä ennakkoluulon ilmaus. Väitetään myös, että suurempi älykkyytemme tekee meille mah dolliseksi torjua sairauksia, kas vattaa ruokaa ja m uilla tavoin ko hottaa elämisen laatua. Jos kuiten kin tarkastelemme vaikutustam
Norman johdatti Jennien laboratorioon ja pani hänet istumaan metallisel le pöydälle ikkunan viereen. Jennie istui hiljaa, kun Norman sovitti hänen päähänsä kypärän, jossa oli mittauslaitteita ja liitäntöjä, joilla kypärä voi tiin kytkeä m uihin laitteisiin. Jennie katseli kuinka ihmisiä käveli nurm i kon poikki. Kun Norman oli saanut kypärän asennettua, Jennien piti käydä makaamaan pöydälle. Kypärä kytkettiin isoon laitteeseen ja Jennien kädet ja jalat sidottiin alustaan. H än ei nähnyt m uuta kuin katon. Norman liitti kypärän mittauslaitteet isoon ohjausyksikköön, tarkisti vielä laitteet ja kyt ki koneen päälle. Jennien kypärään iskeytyi mäntä valtavalla voimalla. Jen nie menetti tajuntansa ja pysyi tajuttomana Normanin poistaessa kypärän. Kun Jennie tuli tajuihinsa, hän kouristeli kahden m inuutin ajan. Kun kou ristukset loppuivat, Norman suoritti hänellä erilaisia kokeita. Jennie oli so keutunut eikä pystynyt kontrolloimaan yläraajojaan viedäkseen suuhunsa ruokaa, jota oli asetettu hänen käsiinsä. lapuksi hänet työnnettiin toiseen huoneeseen, jossa hänelle annettiin pistos. Jennie kuoli alle kahdessa m inuu tissa ja Norman alkoi irrottaa hänen päätään kirjaten hänen aivojensa ti lan ja preparoiden viipaleita hänen aivokudoksestaan mikroskooppista tut kimusta varten.
elämisen laatuun, huomaamme, että me saamme aikaan paljon enemmän haittaa kuin hyötyä. Olettakaamme edellä sanotus ta huolimatta, että ihmiselämä ok si arvokkainta eettisesti merkittä vällä tavalla. Monet olettavat, et tä se oikeuttaa "alempien” olen tojen hyväksikäytön, mutta niin ei ole. Eettisesti korkeatasoisem m illa olennoilla on toisinaan laa joja velvoitteita ’’alempiaan” koh taan, ja vain hyvin rajoitettuja oi keuksia heidän suhteensa, kuten
* f
esimerkiksi aikuisilla lasten suh
■
teen. Uskonto opettaa, että tai vaalliset olennot ovat paljon meitä
K
ei oikeuta heitä riistämään mei
uvaus
perustuu
todel
liseen apinoille tehtyyn kokeeseen. Tämän ko
oikeuttamaan eläinten käyttö tut
sen suusta tai pakottaa ketään or
kimuksessa.
jaksi tai tappaa kilpailijaansa liikeelämän saralla. Isää voidaan kriti
1. Ihmiset ovat osa yhteisöä
keen suorittaminen ihmisillä oli
soida eettisillä perusteilla jopa sil
si ollut hyödyllisempää, sillä ko
loin, jos hän syytää lapselleen sil
keen tavoitteena oli kehittääVÄITE te rapiamuotoja päävammapotilailKoska me olem m e ihm isyhteisön le, mutta ihmisten alistaminen jäseniä, meillä on erityisiä vel tämänkaltaisiin kokeisiin olisi ta voitteita m uita ihm isiä kohtaan.
ja kyseenalaistaminen puolestaan vaatii vanhaa kunnon
vattoman epäeettistä. M iksi niiden
kasveja
tervettä järkeä Kenties kaikki perinteet eivät enää
suorittamista kädellisillä ei pidetä
päde nykypäivään, ja kenties Rekku on tietoinen otus
epäeettisenä? Eläinkokeiden etii
tehdään. Ne rakennetaan ja suoritetaan itsepäisesti
sinnikkäästi haukkuvan robotin sijaan, vaikka tiede
kan ydinkysymys kuuluukin, m ik
ihmisen näkökulmasta korostaen ihmisaisteja ja
ei tukea moiselle väitteelle antaisikaan. Ehkä tämän
si tutkimuksessa on hyväksyttävää
ihmisen tapaa toteuttaa eri kykyjä huomioimatta että
sisäistäminen viimein romuttaa ajatukset etäisyydestä
käyttää eläimiä tavoilla, joilla ih
eläinten kyvyt voivat saada erilaisen muodon. Rottien
ja tuo eläimet edes vähän lähemmäs ’meitä’.
misiä ei voida käyttää? Erittelen
kolmea
keskeisintä
tapaa vastata tähän kysymykseen,
Eläimiä kohtaan meillä ei tällai sia velvoitteita ole, koska ne eivät voi olla osa yhteisöämme. Niin pä meidän velvollisuutemme on suojella ja edistää ihm isten, ei eläinten etua. Tällöin eläinten etujen uhraaminen ihm isen hy väksi on oikeutettua ja samasta syystä ihm isten käyttö eläinko keissa ei ole oikeutettua.
mittömästi ylellisyystavaroita, eikä osallistu lainkaan muualla maail massa nälkää näkevien lasten aut tamiseen. Näin arkiajatteluun kuuluu myös tasa-arvoisuutta korostavia oikeuksia ja velvollisuuksia, jotka rajoittavat sitä tapaa, millä nämä erityiset velvoitteet täytetään. Täs tä seuraa, että tämä ihmisyhteisöä korostava peruste, jolla pyritään
tuskalliseen eläinkokeeseen, hä net täytyisi pakottaa siihen, ku ten tapahtui natsien keskityslei reillä. Epäeettiseksi pakottami sen tekee siinä tapahtuva vapau den ja filosofien autonomiaksi kutsuman järjellisten olentojen itsemääräämisoikeuden loukka us. Kokeeseen tietoisesti suostu m inen ei voi tulla kyseeseen eläi men kohdalla, koska eläimet ei vät ole autonom isia, järjellisiä olentoja. Tästä seuraa, että kun han kokeet suoritetaan inhim il lisellä tavalla, eläinten käyttö tut kimuksessa ei ole epäeettistä.
oikeuttamaan eläinten riistokäyt-
toriokokeiden suorittamiseen eläi
me moraalisesti arvokkaimman.
tä. Päinvastoin ne, jotka niin teke
m illä on kokeiden haitallisuus tut
Usein kiitetään meidän kykyäm
vät, menettävät ylemmyytensä. Jos
kittaville, tällaisten valtuuksien an
me käyttää älyämme elämämme
ylemmyytemme aiheutuu siitä, et
taminen eläinten edustajille rajoit
ja ympäristömme hallitsemiseen.
tä olemme puolueettomia eettisiä
taisi huomattavasti eläinten käyt
Tätä kykyä on jopa kutsuttu Juma
toimijoita ja potentiaalisia hyvän
töä laboratoriokokeissa.
lan - universumin luojan ja hallit
tekijöitä kaikkea elämää kohtaan,
Jotkut filosofit ovat sitä miel
sijan - kuvaksi meissä. Mutta jos
olisi ristiriitaista väittää, että mei
tä, että eläimillä ei voi olla tarpeita.
muiden lajien hyväksikäyttöä py
dän ylemmyytemme antaa m eil
En puutu tähän väitteeseen, kos ka se on epäuskottava ja se on ku
ritään oikeuttamaan kyvyllämme hallita ja kontrolloida, silloin tul
le oikeutuksen uhrata "alem pi
mottu muissa yhteyksissä. Välitön
laan väittäneeksi, että suurempi
peidemme tyydyttämiseksi. Aivan
kokemuksemme eläimistä tuntevi
voima antaa oikeutuksen toim in
kuten Platonin ihanneyhteiskun
na olentoina osoittaa, että eläim il
nalle, mikä ei ole eettisesti kestä
nan filosofi-kuninkaat eivät saa
lä on tarpeita. Kipua ja ahdistusta
vä ajatus.
neet riistää niitä, joita heidän suu
amme” omien toiveidemme ja tar
tuottavat eläinkokeet vahvistavat
Jotkut filosofit ovat sitä mieltä,
tämän. Emme voi olla varmoja, et
että ihmisen suurempi arvo m ui
rempi älykkyytensä oikeutti hallit semaan, meidänkään älykkyytem
tä mato tai kärpänen tuntee kipua,
hin lajeihin verrattuna juontuu
me ei anna meille oikeutta riistää
ihmisen kyvystä toimia eettisesti,
eläimiä, vaan velvoittaa meidät
mikä kylläkin edellyttää normaa
huolehtimaan niistä.
töä, ei riitä. Se, että meillä on sel
PO H D IN TAA
laisia velvoitteita tiettyä ryhmää
Monet ajattelevat, että koska eläi
mutta tiedämme silti varmuudel la, että koira tuntee. Samoin voim
kohtaan, joita meillä ei ole jotakin
met eivät voi tietoisesti antaa suos
me olla varmoja, että ihmisvauvat
lia älykkyyttä, koska ollakseen eet
toista ryhmää kohtaan, ei riitä oi
tumustaan kokeiden suorittam i
pitävät joistakin asioista ja joista
tinen toimija ihmisen täytyy kye
Arkim oraali ei vaadi meitä koh
keuttamaan toisen ryhmän riistoa.
seen, niiden käyttö eläinkokeissa
kin eivät.
tä ymmärtämään sääntöjä, hil
Päätelmä
telemaan kaikkia eläimiä saman
Toisen ryhmän riistokäyttöä oman
on eettisesti torjuttavaa. Luulta
litsemään halujaan ja toimimaan
Nykyiset eläinkoekäytänteet ovat
arvoisina, eikä se myöskään vaadi
ryhmän tarpeiden tyydyttämiseksi
vasti yhtä monet ovat sitä mieltä,
ilmausta ylimyksellisestä maail
net eläinten oikeuksien puolusta
meitä kohtelemaan kaikkia ihm i
ei voida oikeuttaa sillä, että meillä
että juuri samasta syystä inhim il
3. Ihmiselämä on arvokkaampi
velvollisuudentuntoisesti. Tällöin unohdetaan, että hyväntahtoisuus
mankuvasta, jonka mukaan meillä
jat epäilevät, mutta vaikka kaikista
siä samanarvoisina. Eettinen ihan
on velvoitteita omaa ryhmäämme
lisesti suoritetut eläinkokeet eivät
VÄITE
on eettisesti yhtä ihailtavaa kuin
ihmisillä on oikeus käyttää ’’alem
eläinkokeista olisikin hyötyä, se ei
kohtaan. Me emme esimerkiksi voi
tuota eettistä ongelmaa. Kummat
Rakastavat
pia” lajeja hyväksemme oletetusti
silti välttämättä tarkoita, että ko
ma, jossa kohtelisimme toisiam
kin ääripäät menevät harhaan.
keiden suorittaminen olisi eetti
me pelkkinä henkilöinä sen sijaan,
vanhemmat ovat arvokkaampia kuin pelkästään velvollisuuden
paremman elämäntapamme säi
vaihtoehtoja -kirjaa tai pyydä opiskelijakirjastoasi
vahingoittaa muukalaisia täyttääk semme velvoitteemme ystäviäm
tilaamaan se kokoelmiinsa!
sesti hyväksyttävää. Tämä voidaan
että kohtelisimme toisiamme lap
me kohtaan. Joten vaikka hyväk-
maan
osoittaa nopeasti parilla esimerkil
sina, vanhempina, sisaruksina, ys
syisimmekin ajatuksen, että m eil
tekoon, mutta tämä ei täysin es
Ihmiselämä on eettisesti arvok kaampaa kuin eläinten elämä, jo ten meillä on oikeus uhrata näitä "alempia” elämänmuotoja edistääksemme ja suojellaksemme ihm isen elämää. Jos uhraamme ihmiselämän tutkimusta tehdes sämme, tätä vaihtokauppaa ar vokkaamman elämän hyväksi ei luonnollisestikaan tapahdu. Ih miselämän uhraaminen tällä ta voin ei siis ole oikeutettua.
velvollisuudentunto.
Ehdota kurssikirjaksi Animalian Eläinkokeita ja
teemme ei kuitenkaan ole maail
mutta ensin haluan korostaa, et tä yleisin eläinkokeiden puolus tamiseksi esitetty väite on tämän kysymyksen kannalta epäolennai nen. Väitteen mukaan eläinkokeis
O p is k e le t k o a la lla , jo lla te h d ä ä n e lä in k o k e ita ?
ta on hyötyä ihmisille. Tätä mo
POHDINTAA
Pienet lapset eivät pysty anta suostumustaan
kokeiden
Eläinkokeita ja vaihtoehtoja -kirjaan on koottu
lä. Jos yllä kuvatun kaltainen koe
tävinä, naapureina, työtovereina,
lä ihmisinä on sellaisia velvoitteita
tä heidän käyttöään kokeissa, ku
tuoretta tietoa eläinkokeista Puheenvuoron
suoritettaisiin ihmisillä - vrt. nat
kansalaisina ja niin edelleen. Sel
ihmisiä kohtaan, joita meillä ei ole
ten se ei myöskään oikeuta heidän
saavat niin eläinkokeiden puoltajat kuin kriiti
sien ihmiskokeet - se olisi eettises
lainen maailma olisi surullisen ra
eläimiä kohtaan - kuten sairaiden
kotkin. Kirjassa esitellään myös eläinkokeita
ti kestämätön, vaikka se tuottaisi
joittunut ja siitä puuttuisi useita
auttaminen - näiden velvoitteiden
oikeuksiensa polkemista. Suostu muksen voi lapsen puolesta an
korvaavien tutkimusmenetelmien tämänhetkistä
kin hyötyä muille ihmisille. O r
tunnesiteitä, jotka tekevät elämäs
täyttämiseksi emme voi vahingoit
taa joku, joka ymmärtää, mikä on
tilannetta Kirja soveltuu erinomaisesti oppikir
juuskin oletettavasti hyödytti or-
taa eläimiä. Ollakseen vakuuttava
lapselle hyvästä ja haluaa suojel
jaksi.
janomistajia, mutta orjuus on sil
tä elämisen arvoisen. Tämänkaltainen
käyttömo-
tämä eläinten hyväksikäytön puo
la ja edistää lapsen oikeuksia. Vas
ti eettisesti tuomittava käytäntö.
mielisen elämänkatsomuksen hyl
emme ole ainoita eettisesti toi
kääminen on seuraava askel mo
m ivia olentoja, koska monet eläi
raalisessa kehityksessä.
met, esimerkiksi uskollinen koi
sämme orjuuden, feudalismin sekä
ra tai työteliäs majava, kykenevät
sukupuoli- ja rotusyrjinnän olem
epäitsekkääseen toimintaan. Ja ot
me samalla hylänneet kuvitteelli
taen huomioon tuhoavan histori
set arvohierarkiat ja korvanneet ne ajatuksella kaikkien tasa-ar-
selvää, että me olemme kaikkein
vosta. Eläinkokeisiin kohdistuvan
eettisin laji.
ylimielisen asenteen hylkääminen
lustus vaatii tuekseen perusteluja
taavasti voi tehdä johtopäätöksen,
Lisätiedot ja tilaukset:
abstrakteilta
Kuiten
sille, että meillä on oikeus inhim il
että koska eläin ei voi antaa suos
POHDINTAA
www.animaliafi ja Tarja Balding, p. (09) 278
hitä toisen ryhmän hyväksikäyt
kin yksi eettisten ihanteiden - ja
listen velvoitteidemme täyttämi
tumustaan kokeeseen, sille pitäi
Arkimoraalin mukainen ajattelu
misen arvo juontuu hänen älyk
töä. Niinpä siitä, että me saatam
nimenomaan perusoikeuksien -
seksi käyttää eläimiä tutkimukses
si määrätä edustaja, joka ymmär
tapa on juuri tämä: ihmiselämä on
kyydestään, koska sen avulla hän
me hyötyä eläinten käytöstä tutki
pystyy rikastuttamaan elämäänsä ja kohentamaan elämän laatuansa,
Toiset filosofit väittävät, että ih
tärkeä tehtävä on rajoittaa läheis
sa. Seuraavat väitteet pyrkivät vas
täisi sen tarpeet ja olisi sitoutunut
arvokkaampi kuin eläinten elämä
muksessa, ei seuraa, että eläinten käyttö olisi eettisesti hyväksyttä
ten suosimista muiden kustan
taamaan tähän tarpeeseen.
suojelemaan ja edistämään niitä. Edustajan tehtävä olisi varmistaa,
ja niinpä meillä on oikeus uhra ta eläimiä omaksi hyödyksemme.
m ihin etiikka juuri pyrkii. Koska
vää. Jonkin ryhmän hyväksikäyt
raalinen oikeus antaa etusija lap
Tämän
kukaan meistä ei kuitenkaan pysty
tö pitää kuitenkin pystyä oikeut
sensa tarpeille, hänellä ei kuiten
2. Vain ihmiset ovat tietoisia
että koe joko on eläimelle vaara ton, sen hyvinvointia edistävä tai
osa on kuitenkin virheellinen.
tamaan tavalla tai toisella. Seuraa-
kaan ole oikeutta niin tehdessään
VÄITE
eläin saa siitä riittävän hyvityksen.
Perinteisesti älykkyytemme on
hyvää, minkä delfiini, koira tai jo
vassa kolme keskeistä tapaa pyrkiä
ottaa ruokaa toisen nälkäisen lap-
Jotta ihm isen saisi osallistumaan
Koska pääasiallinen syy labora
ajateltu tekevän meidän lajistam
ku muu eläin kokee, emme voi to
nuksella. Vaikka isällä onkin mo
uskomuksen
kumpikin
Hylätes
amme, ei ole mitenkään itsestään
raali vie pohjaa tasa-arvoisuuden teorioilta.
lyttämiseksi ja kehittämiseksi. Y li
tuntoiset. Tästä seuraa, että me
Yhden ryhmän saama hyöty ei py
6896 ja tarjabalding@animaliafi
8 ANIMALIA 3/ 2003
me muiden eläinten kuin itsemme
korkeammalla tasolla, mutta tämä
että eläinten oletetaan olevan karvaisia tai siivekkäitä Tämä näkyy erityisesti tavassa jolla tutkimuksia
dellisuudessa vertailla niiden elä
kokemaan sitä tyydytystä ja m ieli
auttaa meitä edistymään moraali sessa kehityksessämme.
Steve F. Sapontzis filosofian emeritusprofessori, Kalifornian yliopisto Artikkeli on julkaistu keväällä 2002 lehdessä A V Magazine Käännös: Heli Koskinen
3/ 2003 ANIMALIA 9
iällä palstalla esitellään eläinystävällisiä tuotteita ja palveluita. Kostaja vaikuttaa ostopäätöksillään jatkuvasti siihen, miten eläimiä kohdellaan. Äänestä sinäkin kukkarollasi - eläinten puolesta!
KULUTTAJAN VALINTA
Maukas uutuus: Sysmän luomuvlljapihvit
Kasvisruokaa moneen makuun
SYSMÄN luomuviljapihviaines on
PERJANTAINA
lounasaikaan jyväs
ja ehkä soijarouhetta. Ruoka oli
valmis kuiva-ainesseos, johon lisä
kyläläinen Kasvisravintola Katrii na on melkein täynnä iloisesti jut-
kisen hyvää samoin kuin jälkiruo
televia ihmisiä ruokalautasten ää
kana tarjottu mansikkakiisselikin.
J ä tään ainoastaan vesi. Seoksen an netaan turvota 15 minuuttia, jon ka jälkeen sitä voi nostaa lusikalla paistinpannulle. Pihvejä on helppo paistaa ja ne pysyvät hyvin koossa. Ne sisältävät muun muassa veh
m jam m
t
rellä. He näyttävät osin tavallisilta
Ruuan kanssa tarjoiltavat sämpy
työpäivän keskellä lounasta syövil
lät olivat erityisen hyviä ja salaat-
tä toimistotyöntekijöiltä, osin opis
tivaihtoehtona oli porkkanaraas-
kelijoilta.
teen lisäksi myös kahdenlaisia mai
Lounaslistasta löytyy kolme lou-
kosipulia ja yrttimausteita. Kaikki
nasvaihtoehtoa, joista kaksi on keit
ainekset ovat luomua ja avaama
toja. Kysymällä selviää, että vuo-
vat ruokaan Kelan ateriatuen, jo
ton pihviainespussi säilyy vuoden
kavaihtoehtoja on sittenkin kaksi,
ten heille syöminen Katriinassa on
verran, joten sitä voi pitää varalla
joista toinen on vegaanista, samoin
varsin kohtuullisen hintaista. M uil
niin kotona kuin mökilläkin. Pih
kuin toinen keitoista.
lekaan hinta tuskin on ongelma.
Korkeakouluopiskelijat
Lounasvaihtoehdot maksavat 6 -
vien maku on todella mainio ja
sagnea, jota hän mainostaakin ehkä parhaalla mahdollisella kehulla, jo
9 euroa ja opiskelijoille 2,30 - 4,20
ka on kuultavissa hänen suustaan
se ruuan lisäksi juoman, leipää, sa
kasvisruuan suhteen: "Tämähän ei
laattia ja jälkiruuan.
sinkin kaveriksi. Yhdestä pussis
tetuista
ta (150g) saa pihvejä isommalle
ri maan.
hyvinvarus-
ruokakaupoista
ympä
kin porukalle ja ne säilyvät pais Valmistaja: Sysmän Luomuherkut
päivään. Tätä herkullista ja suo
Oy, www.sysmanluomuherkut.fi.
malaista uutuutta voi lämpimästi
euroa. Kaikki lounaat sisältävät it
vaikuta ollenkaan siltä, että tästä
tettuina jääkaapissa seuraavaankin
puh. (03) 7178646
suositella kaikille!
ka havaintoni perusteella sisälsi öl
E L IN A VA LK A M A
E E K K U AROMAA
puuttuisi liha.” Itse otin vegaanista vuokaa, jo jyistä tomaattikastiketta, perunaa
i t y
s
Kasvisravintola Katriina, Kauppakatu 11, 40100 Jyväskylä, puh (014) 449 8880, fo x (014) 449 8881, www.kasvisravintola.net
o
d
u
S h
)
S
aapuessani
>
kesäkuisena
il
tana Helsingin Kluuvin Body Shoppiin, tytöt hypistele-
.Vege
Tyttöjä
ujostuttaa.
Jännitys
tä ei ollenkaan vähennä se, että il lasta kirjoitetaan juttu Animalialehteen. Kaija kertoo aluksi Body
ta, kuten eläinten oikeudet, ym päristön suojelu ja reilumpi maa
S
yksy on kasvissyöjän kulta-aikaa. Sadonkorjuussa saa maisteltavakseen upeita kotimaisia raaka-aineita: omenoita, juureksia, vihanneksia - ja tie tysti metsästä marjoja ja sieniä. Näppärän kannattaakin pyrkiä säilömään herkkuja talven varalle kuivaamalla, mehustamalla, pakastamalla tai keittä mällä hilloksi. Itse olen ainakin huomannut oman "emäntä-geenini" aktivoitu neen viime vuosina, vaikken kovin aktiivisesti jaksakaan lasipurkkeja täytellä Toistaiseksi on ollut helpompaa vierailla äidin luona ja tuoda aarteita muka naan kotiin! Tämänkertaisella palstalla annan ohjeet juurespasteijoihin ja maukkaaseen ja ruokaisaan papu-pastasalaattiin. Molemmat sopivat mainiosti evääksi sieniretkelle tai syksyn kotibileisiin tarjottavaksi. Makeina herkkuina on tarjolla vadelmajälkiruoka ja ihana omenapiirakka. LIISA TIKKA
Juurespasteijat alkupalaksi neljälle
500g vegaanista lehtitaikinaa lOOg porkkanaa !50g perunaa 0,75 dl ro u h ittu ja cashew pähkinöitä 20g tu o retta inkivääriä kaksi valkosipulinkynttä m urskattuna 30g sipulisilppua 1 tl jeeraa 1 tl kurkum aa 1 tl currya 0,5 dl k au ra- tai soijakerm aa öljyä paistam iseen
Kuori porkkanat ja perunat. Raasta ne karkeaksi raasteeksi. Kuori inkivääri. Raasta se hienoksi. Kuumenna öljyä pannulla Lisää maus teet, sipuli ja valkosipuli. Pyöräytä niitä
lO ANIM ALIA 3 / 2003
öljyssä. Lisää pähkinät ja paista niitä hetki. Lisää porkkana- ja perunaraaste. Sekoita aineita, paista seosta noin 5 minuuttia. Vähennä lämpöä, lisää kerma. Hau duta seosta muutama minuutti kannen alla. Leikkaa taikina esimerkiksi kahdek saan palaan. Täytä palat juuresseoksella. Pasteijat saa suljettua hyvin, kun kostutat yhteen liitettävät reunat vedellä Halutessasi voit voidella pasteijat esimerkiksi soijamaidolla tai öljyllä Päälle voi myös ripotella vaikkapa seesaminsiemeniä tai pellavansiemenrouhetta. Paista pasteijoita 200 asteessa kunnes ne ovat kauniin ruskeita. Tarjoa esimerkiksi vihreän salaa tin kera.
noin 12-15 palaa
Ei
neljälle jälkiruuaksi
Kaija kertoo monia mielenkiin
eläinkokeita
toisia yksityiskohtia, kuten Bo
farfallea)
2.5 dl soijam aitoa
200g pakastevadelmia
1 punainen paprika
1/2 p k t hiivaa
0,75 dl hyytelösokeria
200 g kypsiä b aby-porkkanoita tai taval
1 rkl kardem um m aa
3 dl vettä
lisia porkkanoita viipaloituina
1.5 dl sokeria
25g chilisuklaata
tettiin Englannissa. Eräässä van hassa liikehuoneistossa oh paljon
200 g kypsiä vihreitä papuja
1/2 dl öljyä
0,5dl sokeria
ruostetta ja huomattiin, että vih
250 g kypsiä ruskeita tai kidneypapuja
n. 7 -8 dl vehnäjauhoja
0,5dl kaurakerm aa
reä maali peitti ruosteen hyvin.
dy Shopin vihreän värin tarinan.
Sekoita kaikki ainekset. Jos käytät purkkipapuja, valuta ja huuhtele säi lykkeet ensin huolellisesti.
Kastike: 1/2 d l öljyä 1,5 tl väkiviinaetikkaa 1/2 d l om enam ehua 1 rkl sinappia 1 tl ro u h ittu a m ustapippuria 1 tl suolaa 3 -5 m urskattua valkosipulinkynttä
Sekoita kaikki ainekset. Lisää kas tike salaattiin. Anna ruuan maustua kylmässä mieluiten muutaman tunnin ajan. Voit myös halutessasi lisätä salaattiin erilaisia oliiveja.
Täyte: 6 -7 pienehköä om enaa kanelia 75g m antelilastuja 75g m argariinia 2 rkl vaniljasokeria 1 dl om enasosetta
Kuori ja viipaloi omenat, poista myös siemenkodat. Kaaviloi taikina kaulimella vuokaan sopivaksi. Levitä omenanviipaleet tasaisesti tai kinan päälle. Sirottele kanelia ome noiden päälle. Levitä omenasose omenaviipaleiden päälle. Laita piirakka uuniin 175 asteeseen. Paista noin puolisen tuntia Sulata margariini. Sekoita mantelilastut ja vaniljasokeri margariiniin. Ota piirakka uunista ja levitä kuorrutus omenoiden päälle. Laita piirakka takaisin uuniin ja paista kypsäksi.
*
Vihreä väri on valittu kauan sitten, kun ensimmäisiä liikkeitä perus
Body Shop toim ii nykyisin 50 Jaa jäiset vadelmat neljään pie neen lasikuppiin tai vastaavaan. Kiehauta vesi ja sekoita hyytelösokeri siihen. Anna jäähtyä pari minuuttia ja kaada seos sitten vadelmien päälle. Valmista kastike sulattamalla suklaa ja sokeri rauhallisesti vaik kapa vesihauteessa olevassa katti lassa. Kun suklaa on sulanut, lisää kerma ja sekoita kastike tasai seksi. Kumoa lasikipot lautasille (kukin omalleen). Tarvittaessa voit hieman heilutella muottia tai kastaa sen kuumaan veteen het keksi, jolloin se irtoaa helpommin. Kaada kastiketta vadetmahyytelön päälle ja viereen. Tarjoa välit tömästi.
Meikkivoide levitetään sienellä. "Kesällä ei meikkivoidetta tarvita, silloin riittää kosteus- tai sävytevoide.” Kaija korostaa kosteusvoi
Vihdoin meikkaamaan!
teen käyttöä. Tuuli, viim a ja aurin
Sitten päästään itse asiaan. Vali
maassa ym päri maailman. Suo meen ensimmäinen Body Shop perustettiin
puksi jotakin pientä, esimerkiksi huulikiiltoa. Kukaan
ei
ole
ol
lut meikattavana ennen. He eivät muutenkaan meikkaa usein. Pää dymme valitsemaan meikattavan tytön arvonnalla. Arvonnan voit taa M ixu, 13, joka hieman ujostel len kiipeää korkeaan meikkituo-
Tampereelle
vuon
na 1981. Eläinkokeettomuus on yksi Body Shopin pääperiaatteis ta. "Joitakin tuotteita on jouduttu vetämään pois markkinoilta, kun on paljastunut, että joku alihank kija on tehnyt eläinkokeita”, Kai ja kertoo.
Puhdistus ja kosteutus tärkeää Kaija aloittaa puhdistamalla Mixun kasvot. Hän korostaa ihon puhdistamisen tärkeyttä. Erity i sen tärkeää se on, kun on meikan nut. Silmämeikki kannattaa pois taa tarkoitukseen sopivalla silmämeikin poistoaineeha, sillä saip pua
ko kuivattavat ihoa ja rasvainenkin iho tarvitsee kosteutta. Meikkivoiteen päälle voi käyttää peitepuikkoa peittämään esimerkiksi finne jä. Loppusilaus hoituu puuterilla. Kaija näyttää, miten irtopuuteria käytetään niin, ettei se pöllyä. R i paus puuteria ravistetaan purkista kämmenelle, jossa sitä painellaan
tytöistä
kin varsin maltillinen meikki.
Pohja:
Lämmitä soijamaito kädenläm pöiseksi. Lisää hiivaa murustaen; sekoita. Lisää muut aineet jauhoja lukuun ottamatta. Vatkaa ja vaivaa jauhot taikinaan vähitellen. Anna tai kinan nousta liinan alla noin tunnin. Voitele vuoka (esim. 32cm x 24cm).
saan ja vilkaisee tyttöjä hymyillen.
päädytään tekemään hänelle nyt
Vadelmat chilisuklaakastikkeessa
öljyä
huomauttaa pilke silmäkulmas
paljon ja pitää hihitystä meikistä,
2 dl pastaa (esimerkiksi fusilliä tai
Keitä pasta pakkauksen ohjeen mukaan runsaassa vedessä; lisää keitinveteen hieman suolaa sekä ruokalusikallinen öljyä Huuhdo kypsä pasta kylmällä vedellä Pilko paprika. Huolehdi, että vih reät pavut ja porkkanat ovat sopivan napakoita - älä keitä niitä ylikypsiksi! Porkkanoille sopiikin paremmin vaik kapa höyryttäminen. Pakastepavut ja baby-porkkanat sopivat käytettäviksi sellaisinaan, kunhan ovat sulia.
a l l u s t a
a s i a k a s t i l a s s a
liin. Koska Mixu ei meikkaa kovin
ilmankauppa.
Ihanainen omenapiirakka
o p i n
tettavasti kaikkia neljää tyttöä ei vät jo kaupassa herkullisen näköi ehditä meikkaamaan kokonaan, siä tuotteita. Reippaat Body Sho vaan yhdelle tytöistä tehdään koko pin myyjät, Kaija Heikkilä ja Sari meikki toisten katsellessa ja oppi Jylhä-O llila, ryhtyvät heti kaupan essa. M uillekin voidaan laittaa lo sulkeuduttua toimeen.
talla on useita eettisiä periaattei
neljälle
k i m
m e i k k a a m i s e e n j a ih o n h o i to o n .
ta. Body Shopin liike-idean taus
Papu-pastasalaatti
j a
n e ijä t y t tö ä tu tu s tu m a a n
Shopin historiasta ja ideologias
Syksyn sadon aarteita
t ä
f) r im a /¡ a j a tto c f y S h o p k u t s u iv a t
saa
Sekasyöjäseuralainen valitsee la saatavilla
B
nioita ituja.
vit sopivat myös vegaaneille. Pih Tuote
n
maustettu miellyttävästi ja oli ar
nää, kauraa, spelttiä, sipulia, val
ne sopivat niin perunan kuin rii
n
kuivattaa
silmänympärysi-
hoa. "Edes vesiliukoinen ripsari ei lähde vedellä kokonaan pois”, Kai ja tähdentää. Ripsivärin jäänteet saattavat ärsyttää silmiä. Baktee reja voi levitä myös kaverin meik kejä tai meikkausvälineitä lainates sa. "M ä en hirveesti lainais ripsivä riä edes parhaalle kaverille”, Kaija
hieman puuterivipaha ja sen jäl keen se levitetään kasvoille.
Viiliä kiiltoa
M ixu Kaija H eikkilän m eikattavana Body Shopissa.
"M inkä värisiä luomivärejä sä ha luaisit kokeilla?”, Kaija kysyy Mi-
kan. "O n !”, Mixu huokaisee ja niin
arkisin.
xulta, joka valitsee vaaleansinisen.
päädytään pidättyväisempään sä vyyn. Kaija muistuttaa, että raja
jä Body Shopista, koska niitä ei ole
lee hyväksyvästi. Kaija kertoo, et
uksen ja huulipunan on hyvä oha
testattu eläimillä ja ne ovat muu
tä kimallus onkin nyt muotia. Hän ryhtyy levittämään luomiväriä ja
samansävyiset. Viimeinen silaus syntyy pos
tenkin kivoja. Hän pitää eläinsuo jelua tärkeänä. Hän pitää eläimis
"Saa olla kiiltoa”, Mixu nyökytte-
kertoo samalla, että luom ivärin le
kipunalla. Kaija kertoo, että pos-
tä, erityisesti lehmistä, joiden kans
vitys luonnistuu parhaiten pitkä
kipunakuulia voi käyttää myös
sa hän on tehnyt tuttavuutta M ar
vartisella siveltimellä. Siveltimes-
luomivärinä tai murentaa huu-
jaanan isovanhempien maatilalla
tä saa silloin tukevan otteen, ei
likiihon joukkoon. Hän näyttää,
Pukkilassa. Lehmistä ja erityisesti
kä meikistä tule suttuinen. Kaija
kuinka poskipuna levitetään vi-
vasikoista puhuessaan Mixun sil
muistuttaa myös, että luomiväriä
paha ilman, että tulee "joulupu
mät alkavat loistaa. Marjaana kat
laitetaan kevyesti ja ohuesti. Sari
kin muorin posket”. "Hippailtana
selee ystäväänsä ja pyörittelee sil
huomauttaa sivusta, että kostealla
poskipunaa voi laittaa myös ots
miään tämän lehmäinnostuksel-
siveltimellä Shimmer-luomiväris-
aluulle korostamaan.” Kaija mai
le. Mixu haaveilee tulevaisuudessa
tä saa metallinhohtoisen. Hän ker
nitsee myös, että paljon punaste
työstä lehmien parissa.
too myös, miten erityisellä pens
levien kannattaa välttää poskipu
selillä silmien rajauksesta voi tö-
nan käyttöä.
pötellä nyt muodissa olevan utui
M eikki on valmis! "M itä sä itse
dy Shopin tuotteita eläinkokeettoOlgan mielestä hyödyttömiä ja vää
silmiä", Kaija opastaa ja piirtää Mi-
hyväksyvästi arvioidessaan tulosta
rin. "M eillä ei ole oikeutta käyttää
xulle rajauksen yläluomille rajaus-
käsipeilistä.
eläimiä hyväksi, jos ne kärsivät”, O l
"Ruskea rajaus korostaa sinisiä
M ixun hypähdettyä alas tuolis
laiteta, mutta sitä Kaija suosittelee
ta, on muiden vuoro. Paikalle tuo
Tytöt saavat halutessaan tehdä
"vihin
hippailmeen” luomiseen.
daan toinen tuoli ja Sari ryhtyy
lopuksi ostoksia ja saavat tuotteista
ga kiteyttää.
Rajauksen jälkeen lisätään ripsivä
auttamaan. Tuoleihin istahtavat
10 prosentin alennuksen ihan kun
ri. Kaija teroittaa tytöille, että rip-
nyt 14-vuotiaat ystävykset Olga ia
niaksi. Tunnelma on jo rentoutu
sariin ei saa lisätä vettä, koska sil
Aina. Heiltä kysellään, mitä meik
nut, kun tytöt miettivät, mitä meik
loin sen koostumus kärsii. Harja
kejä he haluaisivat kokeilla. Päädy
kejä ostaisivat mukaansa ja myyjät
vedetään putkilosta varovaisesti
tään kokeilemaan silmä- ja huuli-
ulos, eikä tökitä reunoihin, jolloin
meikkiä. "Kun huulipunaa levittää
opastavat heitä. Kaija kertoo, että Body Shopin liikkeissä saa aina ha
pakkaus ja harja menevät sotkui
siveltimellä, se menee kaikkiin poi
lutessaan opastusta meikkien valin
seksi. "Näettekö, mikä ero! Fantas
muihin, eikä sitä tarvitse oha koko
nassa. "E i tarvitse ostaa sikaa säkis
tisen pitkät ripset ja niitä on pal
ajan lisäämässä", Sari selittää.
sä!”, Kaija toteaa tomerasti.
t o !,;
mi.nt.iic.: rriSfttfi“ " .Hilulla•« iM B tlU i
Kaija
llfiöiföll fäiködli "Ihan kivalta tuntui!”, Mixu toteaa
kyselee
aikovatko
ty
töt jäädä vielä kaupungille pör räämään, vai mennä suoraan ko tiin näyttämään uusia meikkejään.
iloisesti, kun kyselen hänen tunnel
"M ä meen ainakin kotiin! Ä iti oh kauheen huolissaan, kun mä läh
käsittelyä. "Onko violetti liian v il
miaan. Nyt voi jo rentoutua ja hy myillä. Mixun kaveri Marjaana,
liä?” kysyy Kaija näyttäen vaale-
13, ei halua tänään oha meikatta
lä oikeen tekee?!”, Aina kertoo iloi
anviolettia huulikiiltoputkiloa ja
vana. Hän kertoo, ettei yleensä
sesti nauraen. Ja niin tytöt vilahta
saa aikaan iloisen naurunrema-
kään meikkaa paljon. E i ainakaan
vat kesäiltaan.
Huulet ja posket ovat vielä vailla
Sirpa Vanhanen
muuden vuoksi. Eläinkokeet ovat
kynällä. Alarajausta ei tällä kertaa
tyjä ripsiä.
Body Shopin tarinaa (vas. M arjaana, Mixu, Aina, Olga ja Kaija).
Olgakin haaveilee työstä eläin ten parissa. Hänkin suosii Bo
tykkäät?”, tiedustelee Kaija meikattavaltaan. "Ihan hyvä”, M ixu toteaa
sen näköisen.
jon!” Kaija ihastelee M ixun värjät
Tytöt kuuntelevat tarkkaavaisesti
Mixu ostaa mielellään meikke
din tänne ja kyseli, että mitä ne siel
SIRPA VANHANEN
3 / 2003 ANIMALIA 11
Haastattelussa Juliana von Wendtin säätiön toiminnanjohtaja Marianna Norring Vaihtoehtoja opetukseen louden hoitamisen ja viranomaisiin kontak
I nterN IC H E
tien pitämisen. Myös kudosluovutuskortti-
gulnaopig
en lähettäminen ihmisille ja säätiön toim in
<ocomptrt*f mouse
nasta kertominen ja tiedottaminen kuuluvat
tyi koirilla paljon virtsakivitauteja liittyen ’liian hyviin’ ruokiin, jois sa on voimakas valkuaispitoisuus”, Väisänen selittää.
jen käyttöä opetustarkoituksiin.
on
EIäinystävä11isiä kansanedustajia Haastattelussa Pia Viitanen
Monipuolinen eläinlääkäri
Pia
on viidennen kau
Viitanen,
36,
ha
Suurin osa kirjasta tullaan julkaisemaan
Pienillä paikkakunnilla eläinlääkä
ope
internetissä siten, että lukijoiden käyttöön
ri repeää moneksi. Aina perintei
den kansanedustaja
tuksen vaihtoeh-
tarjotaan hakutoiminnolla varustettu tieto
nen rooli eläimen lääkärinä ei rii
ja kotoisin Tampe
I julkaissut kuteoksen
Mariannan toimiin. Säätiön päätoiminta
tom enetelm istä.
kanta. Tietokannasta löytyvät linkit tuottei
tä, vaan eläinlääkäri joutuu toim i
reelta. Hän on val
han on tukea tutkimuksia, joissa kehitetään
Kirja
siin ja tuotearviointeihin.
maan myös omistajan henkisenä
mistunut
eläinkokeita korvaavia menetelmiä. M ari
biologian ja lää
Kirja tarjoaa sekä tietoa että perustelui
hoitajana ja eläinsuojeluvalvojana.
tieteiden maisterik
anna mainitsee muun muassa Jyri Puhkin
ketieteen opetta
ta, jotka edesauttavat myös tulevaa muu
Kirsi Väisänen hoitaa Outokum
si. Politiikasta hän
mussa myös eläinrääkkäysilmoituksista syntyvät tarkastuskäynnit
kiinnostui jo opis
joko yksin tai poliisin kanssa. V äi
lopulta demareihin.
hyödyttää
aloittaman rahaston kotieläinten hyvinvoin
jia ja opiskelijoita,
tosprosessia opetuksessa - opiskelijoiden,
nin tutkimukselle.
yliopistojen koe-
opettajien, eläinten ja tieteen eduksi.
Marianna
J
nuoret. Yhdessä vaiheessa esiin
Tiina Juurela
o
toteaa että saavutuksia jou
Kirjan julkaissut InterN IC H E, (Inter
eläintoim ikuntia,
hallinto
keluaikana ja liittyi
sekä
national Network for Humane Education),
sänen kertoo, että eläinrääkkäystä
Puoluevalintaa hän
sanan varsinaisessa merkitykses
mietti jonkin aikaa,
Englanninkielinen From Guinea Pig to
edistää Euroopassa ja maailmanlaajuisesti uusien eläinkokeille vaihtoehtoisten ope
Työn hän kuitenkin kokee erittäin palkit
Computer Mouse -kirja selvittää eläinko
tajan paikasta, hän otti oitis yhteyttä sää sevaksi. ’’Mukavaa että on sellainen työ, ettei tiöön. Ennen Mariannaa säätiön rutiineja tarvitse ajatella että onko työstä hyötyä tai
uliana von VVendtin säätiön toiminnan
tuu vielä odottamaan. ’’Alku on ollut asi
johtaja M arianna N orring on ollut työs
oihin orientoitumista, rutiineita ja ihmisiin
lainsäätäjiä eläinsuojelujärjestöjä.
kanaan ilmoituksen vapaasta toiminnanjoh
oli hoidellut parikin henkilöä, mutta näin paikka sai täydennyksen. Marianna on koulutukseltaan biologi. Hän on valmistunut Helsingin yliopistosta
että mitäs järkeä tässä paperinpyörityksessä
mutta on ollut va
tusmenetelmien kehitystä. In terN IC H E on
ettei koiraa ulkoiluteta, kissa jä
lintaansa
keille vaihtoehtoisten menetelmien sovelta
voittoa tavoittelematon järjestö, joka työs
tetään pakkasella ulos, vanha koi
mista käytännössä bio- ja lääketieteen ope
kentelee opettajien
nen. Isoon puolueeseen mahtuu monenlaisia ihmisiä, mutta toisaalta myös kun suuren puolueen saa puolel
tuksessa.
vaihtoehtomenetelmien käyttöä, ja opiske
on. Mielekkyys on konkreettista, ja saa tehdä
Kirja käsittelee uusimpia vaihtoehtoi
hyvää työssään. Saan olla onnekas että olen
sia tekniikoita ja lähestymistapoja biolo
tällaiseen työhön päätynyt”, hän kertoo.
vuonna 1995, jonka jälkeen on ollut eläin
ANN A V ILJA N EN
lääketieteellisessä tiedekunnassa töissä. Siel lä hän tutkii kotieläinten käyttäytymistä ja hyvinvointia. Säätiössä hän kertoo työtehtävikseen ta
Juliana von Wendtin säätiö Tieteen edistämiseksi ilman eläinkokeita www.animalia.fi/jvw-saatio.htm
*
sä on vähän. "Usein ongelma on,
sään jo alkuvuodesta lähtien. Nähtyään ai tutustumista.”
kanssa edistääkseen
lijoiden kanssa tukeakseen näiden oikeutta kieltäytyä eläinkokeista.
gian, lääketieteen ja eläinlääketieteen ope
Suomeen kirjan on tuonut Juliana von
tuksessa. Vaihtoehtoisilla menetelmillä tar
Wendtin Säätiö, joka toim ii meillä Inter-
koitetaan mm. multimediasimulaatioiden
N IC H E:n yhteysjärjestönä. Kirjaa voi tila
ja harjoituseläinmallien käyttöä opiskelus sa, itselle suoritettuja kokeita, kliinistä työs
ta Anim alian kautta ja se maksaa 11 euroa
kentelyä todellisten eläinpotilaiden parissa
noutaa toimistolta.
(+ postituskulut noin 6 euroa) tai kirjan voi
sekä eettisesti saatavilla olevien eläinruho-
M A R IA N N A N O R R IN G
11-vuotias P itko to ip u i kasvainleikkauksesta hyvin ja odottelee nyt ensilunta häntä heiluen.
ra ei pysty liikkumaan ja niin edel
Eläinlääkärinä Itä-Suomessa •• •
•
Missä kulkee lemmikin elämän pitkittämisen raja? Lemmikkieläimen sairastuminen koskettaa sen omistajaa, ja vanhaakin eläintä halutaan hoitaa mahdollisimman pitkään, vaikeistakin sairauksista huolimatta. Moni omistaja on varmasti joutunut miettimään, missä kulkee lemmikin hoidon raja? ItäSuomessa vaikuttava eläinlääkäri Kirsi Väisänen muistuttaa, ettei rajan vetäminen ole välttämättä helppoa.
K
Tinkim ätöntä laatua Paul Mitchell® hiuskosmetiikkatuotteet tunnetaan maailmanlaajuisesti tinkimättömästä laadustaan. Laaja tuoteperhe on kehitetty yhdessä kampaamoalan ammattilaisten kanssa. Paul Mitchell5 -tuotteita myydään ainoastaan parturija kampaamoliikkeissä, joten saat varmasti ammattilaisten opastuksella juuri sinun hiuksillesi sopivat tuotteet.
PRUL MITCHELL M IR A C U L O S
^
AHANTUONTI:
MIRACULOS OY
|
ÄYRITIE 12 C, 01510
AA
R
Y
TEL. 09 8565 6170
H
A
I
R
FAX 09 8565 6378
C
A
R
tajan työssään; hän on ollut perustamassa eduskunnan
ten oloja. Siellä taloudelliset tekijät
eläinsuojeluryhmää ja toiminut siinä sen jälkeen aktiivi
painavat vaakakupissa, mutta slo-
sesti. Puhuttaessa eläinsuojeluepäkohdista Pia tuo esil
gania ’’eläin ei tuota, jos se ei ole
le sen, että vaikka Suomessa on moniin m uihin mai
terve ja voi hyvin” yritetään saa
hin verrattuna suhteellisen hyvä eläinsuojelulaki, on sen
da johto tähdeksi. Tietysti jonkun
valvominen riittämätöntä. Myös eläinsuojelurikoksista
korvaan jo sana ’’tuotantoeläin”
annetut rangaistukset ovat usein liian lieviä. "Eläinsuo
kalskahtaa kovalta. Myös tuotan
jelulain tiukentamiseenkin olisi aihetta, etenkin turkis
toeläimellä tulisi olla mahdolli
tarhauksen ja häkkikanaloiden osalta”, Pia toteaa ja lisää
suus elää hyvä elämä ja toimia la
vielä uskovansa, että turkistarhaus tulee ajan myötä lop
jilleen tyypillisesti eli tehdä asioita,
pumaan Suomesta. Päättäjätasolla vallitsevat asenneon
joita sen luonnossa elävät lajitove
gelmat ovat kuitenkin vielä tällaisten päätösten esteenä,
ritkin tekevät.
vaikka Pian mukaan muutosta onkin tapahtunut suh
Vaikuttaako pienessä Suomessa maantieteellinen sijainti ihmisten suhtautumiseen eläimiin?
teellisen paljon viimeisen yhdeksän vuoden aikana. Pia kertoo myös nykyisen hallitusohjelman valmis telusta. Ympäristöpoliittinen työryhmä, johon hän itse
ehkä
kin kuuluu, valmisteli myös eläinsuojeluasioita. ’’Vaik
enemmän ’jalat maassa’ kuin Etelä-
ka kaikkia haluttuja tavoitteita ei saatukaan läpi, saatiin
rin
Outokum
useampi potilas saadaan hoidet
Suomessa”, uskoo Kirsi Väisänen.
eläinsuojelu vihdoinkin nostettua esille”, Pia sanoo. L i
mussa. Väisänen on pi
tua. Osalle omistajista lemmikin
"M yös jos vertaa Pohjois-Karjalan
säksi hallitusohjelmaan on hyvä vedota eläinsuojeluasi
detty eläinlääkäri niin paikkakun sairastaminen aiheuttaa niin pal
pääkaupunkia Joensuuta ja muu
oista puhuttaessa. On kuitenkin tehtävä vielä paljon töi
talaisten keskuudessa kuin muual jon taloudellisia ongelmia tai hoi lakin maakunnassa. Monet lemmi to on niin pitkäkestoinen tai muu
ta maakuntaa, näkyvät erot suh
tä, jotta kirjaukset pannaan myös täytäntöön. Tämä tar
tautumisessa lemmikin lopettami
koittaa muun muassa sitä, että perustetaan erilaisia työ
kit tuodaan kauempaakin Kirsin
virkaa
"Itä-Suomessa
ollaan
toin työläs, että valitaan mieluum
seen ja hoitamiseen. ’M aalla’ kat
ryhmiä konkretisoimaan, millaisia käytännön toimia
hoidettavaksi. Halu auttaa eläintä,
min lemmikin lopetus.” Väisäsen
sotaan asioita ehkä enemmän rea
vaaditaan, jotta esimerkiksi eläinkokeita saataisiin vä
joka ei itse pysty vaivaansa kuvai
kokemuksen mukaan päinvastai
listin silmin - luopuminen on ras
hennettyä. Eduskunnan eläinsuojeluryhmä ja yksittäi
lemaan, on saanut Väisäsen ryhty
sia tapauksia on kuitenkin enem
kasta, mutta se on joskus eläimelle
set kansanedustajat ovatkin jo aloittaneet ’’painostus-
mään eläinlääkäriksi.
män: lemmikin eloonjäämisek si tehdään kaikki, vaikka tiedossa
parasta”, muistelee Kirsi Väisänen.
työn”, jotta kirjausten täytäntöönpanolle saataisiin suu
Huonossa kunnossa ollut Pitko-
rimpien puolueiden tuki. Pia toteaa myös ulkopuoli
11-vuotias mäyräkoi-
on lyhyt ja joskus vaikeakin lop
koira toipui leikkauksesta hyvin
sen "painostuksen” olevan tärkeää - niin kansalaisjär
rauros, Pitko. Koiralta löytyi kas
puaika eläimelle. "Rajanveto näis
ja - kiitos Väisäsen - odottaa nyt
jestöjen kuin myös yksittäisten kansalaistenkin on hyvä
vain toisesta kiveksestä. Se vaikut
sä tapauksissa on vaikeaa ja se täy
syksyä ja ensilunta häntä heiluen.
tuoda omat näkemyksensä esille, jotta eläinsuojeluasiat
taa kuitenkin pirteältä, joten kas
tyy tehdä tapauskohtaisesti”, V äi sänen pohtii.
Tällä kertaa hoidettavaksi on
nousevat myös julkiseen keskusteluun. T IIN A JU U R E L A
Lopuksi Pia lähettää Animalian lukijoille terveisiä: "Teette todella hienoa ja pyyteetöntä työtä eläinten hy
sänen sanoo. "N iin kauan kuin
Kehittyneet hoidot ja vaivat
koira on se sama koira mitä en
Lemmikkieläintenkin hoitomene
nenkin, kannattaa sen hoitoa ai
telmät ovat kehittyneet ja suurim
nakin harkita, vaikka ikää olisikin
missa kaupungeissa on eläim ille
jo kertynyt.”
kin jo käytössä solunsalpaajia syö
väksi. O lisikin jo aika saada eläinsuojelujärjestöille lisää resursseja esimerkiksi valtiontuen muodossa.” E L IN A VA LK A M A
pään ja muita ihmispuolelta tut
Uutuutena Paul Mitchell® tuoteperheessä on The Color™ -hiusvärit. Miellyttävät The Color™ -hiusvärit ovat hellävaraisia ja sisältävät huomattavasti vähemmän ammoniakkia kuin tavalliset hiusvärit. Kysy The Color™ hiustenvärjäystä kampaajaltasi!
U
tään jatkuvasti parantamaan eläin
miä kuin humaanipuolella eli yhä
lee antaa mahdollisuus”, Kirsi V äi
N yt uusi The Color™ hiustenvärjäys!
X
kaus on näkynyt voimakkaasti myös hänen kansanedus
"Kyllä näin pirteälle koiralle tu
Paul MitchelPin ideologiaan on alusta asti kuulunut ehdoton vakaumus eläinkokeita vastaan ja toimia luontoa säästäen. Vaadimme kaikilta materiaalien ja raaka-aineiden toimittajilta täydelliset dokumentaatiot, jotka takaavat ettei mitään eläinkokeilla testattuja materiaaleja päädy tuotteisiin. Myös tuotteissa käytettävien kasvien luonnollisten kasvuympäristöjen säilyttäminen on tärkeää. Esimerkiksi Paul Mitchell® -tuotteissa käytettävä avvapuhi saadaan omalta, täysin aurinkoenergialla toimivalta plantaasilta, jossa viljellään ja tutkitaan satoja eri kasveja, kukkia ja yrttejä.
U
Pialla on ollut eläimiä jo pienestä pitäen ja eläinrak-
Tuotantoeläinpuolellakin pyri
käytetään pitkälti samoja menetel
Väisänen
vain leikataan pois.
L
lainen riippuen miltä kantilta si
hoitaa
saapunut
Ympäristöä ja eläimiä kunnioittaen
leen jossain asiassa, voi kokea todella onnistuneensa ja vieneensä asiaa eteenpäin.
kunnallisen eläinlääkä
irsi
P a r a s t a la a t u a h iu k s ille s i - ilm a n e lä in k o k e it a
leen. Tilanne voi olla hyvin eri tä katsoo.”
••
tyytyväi
E
WWW.MIRACULOS.FI
Rajanveto vaikeaa
tuja hoitokeinoja. Omistajat vie
Rajan vetäminen lemmikkien sai
lemmikkinsä eläinlääkärin hoidet
Eduskunnan eläinsuojeluryhmän jäsenet
rauksien
vät myös yhä useammin vanhan hoitamat
tavaksi. Länsimaisen ihmisen hy
Andersson Janina (vihr), Anttila Ulla (vihr), Asko-Selja
ta jättämisen välille ei ole kuiten
vinvoinnista ovat saaneet osansa
vaara Sirpa (kok), Hassi Satu (vihr), Karhu Saara (sd),
kaan aina näin yksiselitteistä. V äi
myös eläimet, joilla niin kutsutut
Karpela Tanja (kesk), Koskinen Marjaana (sd), Kuisma
sänen muistuttaa, että kyse on ta
hyvinvointisairaudet ovat lisään
Risto (sd), Lahtela Esa (sd), Lapintie Annika (vas),
hoidon
ja
pauskohtaisesta asiasta. Viim e kä
tyneet. Tämä näkyy muun muassa
Neittaanmäki Petri (kesk), Saarikangas Martin (kok), Sar-
dessä lemmikin omistajaa ja myös
liian lihavina lemmikkeinä.
komaa Sari (kok), Sinnemäki Anni (vihr), Tiusanen Pentti
eläinlääkäriä velvoittaa eläinsuoje
"H yvinvointi näkyy ehkä eni
lulaki. Suurin osa lemmikeistä saa
ten
daan kuitenkin hoidettua.
na: pitkään elävät lemmikkimme
"Lemmikkieläinten
myös sairastavat enemmän kuin
hoidossa
vanhojen
eläinten
(vas) ja Viitanen Pia (sd).
vaivoi
Kirsi Väisänen to im ii kunnallisena eläinlääkärinä Outokum m ussa.
Lammaskaan ei aina elä idyllissä Lampaaseen liitetään yleensä onnellisen tuotantoeläimen kuva, maisema jossa lauma vapaita eläimiä vaeltelee vihreällä niityllä. Maailma on kuitenkin muuttunut ja tehokkuusajattelu on vallannut kaiken tuotannon: onko lammastalous vielä samanlaista kuin mielikuvissa? SUOMALAISET SYÖVÄTvuosittain noin
karitsan kasvua huomattavasti.
300 grammaa lampaanlihaa
Siksi eläimille tulee jalkojen kas
henkeä kohti. Tästä lihasta
vuhäiriöitä ja ruoansulatuskanavan
ainoastaan 40 % on kotimaassa
sairauksia huomattavasti enem
tuotettua, muu tuodaan ulko
män kuin laiduntaville eläimille.
mailta. Esimerkiksi marketeissa myytävästä lampaanlihasta suurin
jen saatossa jalostunut sitkeäksi
osa on peräisin Uuden-Seelannin
roduksi, joka on tullut toimeen
suurtiloilta
niukalla ruualla Voimaperäinen
Suomessa lampaita pidetään
K U R K IS T U S L A M M A S T IL A N ARKEEN
Suomenlammas on vuosisato
R ottia, sikoja ja filo so fe ja Symposiumissa pohdittiin tieteen roolia eläinten hyvinvoinnin edistämisessä Universities Federation for Animal Welfare (UFAW) on brittiläinen järjestö, joka toimii eläinten hyvinvointitutkimuksen hyväksi. Järjestö tukee alan tutkimusta ja koulutusta sekä edistää tiedon levittämistä kiinnostuneille tahoille. Oman tieteellisen julkaisunsa, Animal Welfare, lisäksi UFAW julkaisee eläinten hyvinvointiin liittyviä oppaita, videoita ja tietolehtisiä.
H
uhtikuussa U FA W järjes
mistaminen ja eläinten hyvinvoin
kein virike tuntuu olevan pesäko
olosuhteiden suunnittelussa. Rot
nin edistäminen. Sherwin huo
lo. Rotta valitsee aina pesällä va
tien luontaista käyttäytymistä ku
mautti, että tällä hetkellä käytös
rustetun häkin jos sillä on siihen
vaavan videon voi tilata osoitteesta
sä olevat standardihäkit eivät täy
mahdollisuus. Pesän lisäksi rot
wwrw.ratlife.org. Samoilta sivuil
toi
tä kumpaakaan toivetta. Vaikka
ta tarvitsee kuiviketta ja pesänte-
ta löytyy myös runsaasti vapaasti
veluksessa). Ainutlaatuinen sym minnanjohtaja James Kirkwood.
koe-eläinten olot ovatkin eri la
komateriaalia voidakseen hyvin.
käytettäviä kuvia ja videopätkiä.
ten hoidon parantamiseen.
ti Edinburghissa sympo siumin aiheesta Science
Tiede käytännön apuna
in the Service o f Anim al Welfare
(tiede eläinten hyvinvoinnin pal Kokouksen avasi UFAW in
kasvatus aiheuttaa erityisesti niille
posiumi keräsi yhteen 375 eläin
Kirkwood puhui eläinten hyvin-
boratorioissa hyvin samankaltai
Haapakuivike on sopivinta rotalle
Kaiken kaikkiaan symposiumin
tuotantoeläiminä lähes ainoastaan
terveysongelmia, kun nopeasti
ten hyvinvoinnin asiantuntijaa 24
vointitieteen tärkeydestä: osaam
sia, tuloksia voi olla hankala ver
ja pesäntekoon soveltuu pehmeä
aikana kuultiin yli kolmeakym mentä esitystä hyvinvointitutki-
lihan takia Lampaiden villasta
kasvavien karitsojen jalat eivät
maasta: paikalla oli muun muas
me jo suhteellisen hyvin arvioida
rata laboratorioiden kesken. Stan
paperi, jonka rotta voi repiä pala
saatu rahallinen tuotto on niin
kestäkään kiihkeää kasvua Var
sa hyvinvointi- ja käyttäytymis-
eläinten terveyttä, mutta haasteel-
dardihäkit eivät todistetusti ole
siksi ja muokata itselleen m iellyt
muksesta, etiikasta ja politiikasta.
merkityksetöntä, että se riittää
sinaisiksi lihalampaiksi jalostetut
tutkijoita, filosofeja, päättäjiä se
lisempaa on ymmärtää, mitä eläin
optimaalisia eläinten hyvinvoin
täväksi. Myös erilaiset ruokintaan
Asiasta kiinnostuneet voivat pian
korkeintaan peittämään villan
rodut kestävät voimaperäistä
kä kansalaisjärjestöjen ja teolli
oikeasti tuntee. Vähitellen tiede
tia ajatellen, ja jatkuva altistum i
liittyvät virikkeet parantavat rotan
tutustua lähemmin kokouksen an
ruokintaa ja sen aiheuttamaa
suuden edustajia. Sen sijaan, et
kuitenkin auttaa meitä ymmärtä
nen stressaaville oloille voi muut
hyvinvointia.
tiin, sillä U FA W pyrkii keräämään
tehokasta kasvua paremmin.
mään eläimiä paremmin ja pää tökset eläinten hoidosta voidaan
taa eläinten luontaisia toim into
Rotista
käsittelystä aiheutuneet kustan
Puhtaita liharotuja kasvatetaan
tä yhden alan tutkijat olisivat kes kustelleet omista menetelmistään
rastettiin 35 600 lammasta Ylei
Suomessa kuitenkin edelleen
ja tuloksistaan, keskustelu keskit
perustaa yhä vankemmin tieteel
sin lammasrotumme on edelleen
melko vähän.
tyi käytännönläheisimpiin aihei
lisiin päätelmiin.
nukset, aina ei edes sitäkään. Vuonna 2001 Suomessa teu
saivat
esityksiä Anim al Welfare -lehdessä
ja. Tällöin myös tutkimustulosten
symposiumin aikana myös mah
julkaistavaan liitteeseen. Sympo
luotettavuus kärsii.
dollisuuden seurata rotan käyt
siumi oh osoitus siitä, että eläin
Tilakoot kasvavat
eläinten hyvinvoinnin edistämi
olivat yksi symposiumin mielen-
seksi ja eläinten käyttöön liitty
painuvimmista aiheista ja sitä kä
Virikkeet parantavat koerotan hyvinvointia
ympärivuotinen karitsointi. Tämä
Eläinsuojelulaki määrittelee
vään etiikkaan.
siteltiin useassa esityksessä. Chris
Skotlannin maatalousyliopistossa
tarkoittaa sitä, että perinteisen
niukasti ehtoja lammastuotan-
uttaa suurelle osalle lampaista jos
keväisen karitsointiajan sijaan
nolle. Sen mukaan yhtä lammasta
sain vaiheessa pahan tulehduksen
lammas voidaan astuttaa mihin
kohden on oltava sisätilaa reilun
korvalehteen. M erkki joudutaan silloin poistamaan, mutta viim eis
vuoden aikaan hyvänsä ja se mah
neliömetrin verran. Lammasta ei
dollistaa tehokkaan lihantuotan
saa pitää paikoilleen kytkettynä,
Tietä reunustavat hyvin hoidetut kemmin kuin laitumella, ja karit
tään ennen teurastusta tai toiselle
non vuoden ympäri pelkän yhden
mutta ulkoilumahdollisuuksien
pihapiirit, laitumet ja pellot vieri sat kasvavat tasaisesti teuraskun-
tilalle muuttoa niille on laitettava
sesonkikauden sijaan.
tarjoaminen ei silti ole pakollista
K
iemurteleva maalaistie joh taa idyllisen rannikkomai
omaan laumaansa kasvamaan. Karitsat kasvatetaan läpi vuo
seman läpi. Isnäs on pieni kylä Itäden
sisähallissa. Siellä eläinten
Uudellamaalla, Porvoon lähellä. ruokintaa voidaan säädellä tar
vieretysten.
toon. Karitsoilla on jatkuvasti saa
siin, kuten tulosten soveltamiseen
suomenlammas. Rotua suositaan mm. sen hyvän sikiävyyden vuoksi, mutta lisäksi sille on mahdollista
Karitsan saa vieroittaa
taas uusi merkki.
tavilla oman tilan säilörehua sekä
Jos lampaita ei tarkkailla huo
kolme kertaa päivässä annettavaa
lella, voi tulehdus päästä hyvin
Sisäkasvatus yleistyy
la elää kaikkiaan 80 uuhta karit-
väkirehua. Jotkut karitsat saavut
kin pahaksi. Kasvavilla karitsoilla
Ympärivuotinen karitsointi hei
uuhikarrtsat saavat viettää kesät
soineen sekä muutama pässi. T i
tavat teuraspainon jo kolmen kuu
merkki saattaa osittain jopa kasvaa
kentää teuraaksi kasvatettavien
emiensä kanssa laitumella
lan pellot ovat luomutuotannos
kauden iässä, mutta tavallisem
korvalehden sisään. E U ei kuiten
karitsoiden ulkoilumahdollisuuksia
mutta pässikaritsat vieroitetaan
sa, mutta lampaanliha tuotetaan
pi teurastusikä on noin viisi kuu
kaan hyväksy mitään muuta eläin
Lampaille ei ole tosin edes lain
aikaisemmin. Koska varsinkin
ilman luomumerkintää.
suomenlammas saattaa saada
kautta. Nopeasta kasvusta huoli
ten merkitsemistapaa. Pia N äri
mukaan pakko tarjota ulkoilua
matta tilan karitsoilla ei ole esiin
on asiasta huolissaan, ja aikoo pi
kesäisinkään, minkä voi katsoa
kerralla useita karitsoita vieroi
riakymmentä uuhta, mutta syksyl
tynyt ongelmia fyysisen kehityksen
tää tilanteesta keskustelua yllä jat
olevan todellinen eläinsuojeluon-
tetaan pienimmät karitsat usein
lä 2002 tilalle valmistui uusi kyl-
kanssa.
kossakin.
gelma Lammastalouden tehok
pian syntymänsä jälkeen ja vain
kuuden ja tilakokojen kasvaessa
vahvimmat jätetään kasvamaan
pelkkä sisäkasvatus yleistyy, sillä
emänsä kanssa muutamaksi
sisällä olevien eläinten rehun-
kuukaudeksi.
lampaat teurastetaan
helle. Tilan tämänhetkiset eläimet
Mäntsälässä, jonne eläimet eivät
ovat lähinnä dorset-suomenlam-
joudu matkustamaan kovinkaan
Ulkoilua uuhille
mas-risteytyksiä, joiden joukossa
pitkää matkaa kotitilaltaan. He ei
Tilan lampaat eivät ole luomutuo
on myös muutamia puhtaita dor-
vät myy lihaa suoramyyntinä, vaan
tannossa, koska Pian mukaan luo-
set-lampaita. Dorset on alunperin
se menee jakeluun teurastamon
mulisät eivät riitä kattamaan siitä
englantilainen lihantuotantoon ja
kautta. Pian mukaan kysyntää ti
aiheutuvia lisäkustannuksia. Tuo
lostettu lammasrotu, jota Suomes
lalta myytävälle lihalle kyllä olisi,
tantokustannuksia kasvattaa lä
sa on kasvatettu vasta joitain vuo
mutta tällä hetkellä heillä ei riitä
hinnä arvokas luomutarkkailu.
sia. Dorsetin hyviä ominaisuuksia
aikaa sen kauppaamiseen.
Tilan uuhet pääsevät laitumelle heti kun siellä on riittävästi syötä
ovat sen tehokas rehunkäyttökyky
Hankalat korvamerkit
vää tarjolla. Siten ne saavat laidun
Karitsan elämää
Tilan lampaat ovat olleet aina erit
kuuhun. Koska lampaat viettävät
täin terveitä. Osaltaan lampaiden
talven kylmäpihatossa, ne keritään
Närien lampaankasvatuksessa on
terveydenhuollossa auttaa Eläin
ainoastaan keväisin. Emolampaat
käytössä ympärivuotinen
lääketieteellisen
ja hyvät emo-ominaisuudet.
karit-
taa yleensä huhtikuusta syys-loka-
korkeakoulun
sointi. Sen perusteella uuhet on
kanssa toteutettava terveysohjel
jaettu kolmeen tai neljään ryh
ma, jonka puitteissa eläinten ter
mään, joista yhden ryhmän uu
veydentilaa
het astutetaan aina samanaikaises
lisesti.
tarkkaillaan
huolel
käyttö ja kasvu on tehokkaampaa
Lukumääräisesti eniten
kuin laitumella kirmaavien lajitove-
on meillä edelleen pienehköjä
riensa Laitumelle pääsy kuitenkin
lammastiloja joilla emojen määrä
edesauttaa eläinten terveyttä ja
lasketaan joissakin kymmenissä.
hyvinvointia vahvistamalla jalkoja .
EU:n tukipolitiikan myötä tilakoot
ja tarjoamalla virikkeitä.
ovat kuitenkin myös lammaspuo-
Sisäkasvatuksessa olevia eläi
ten hyvinvointitutkimus on laaja
tiin
luontaista
ja monitieteellinen ala, joka nuo
käyttäytymistä selvittävää koet
resta iästään huolimatta herät
ta. Kokeessa tavallisia laboratori
tää suurta kiinnostusta ja on yh
orottia pidettiin luontaisen kal
teiskunnallisesti hyvin arvokasta.
laboratoriorotan
Sherwin Bristolin yliopistosta sy
työskentelevä tutkija Em ily Pat-
taisissa oloissa. Tutkimuksen lop
Kiitän Animaliaa, Suomen eläin-
ventyi puheessaan
terson-Kanen
mielenkiintoinen
pupäätelmä oli sama kuin muilla
suojeluliittoa ja Helsingin yliopis
teli eläinten hyvinvoinnin mittaa misen tiedettä. Muut osat käsit
oloihin. Sherwin pohti sitä, m i
esitys keskittyi koe-eläinten häkki
eläinlajeilla tehdyissä samantyyp
toa siitä, että sain mahdollisuuden
ten häkkien soveltuvuutta eläim il
en virikkeellistämiseen. Myös hän
pisissä tutkimuksissa: laboratori
osallistua tähän
telivät tieteen hyödyntämistä eet
le ja tutkimukselle tulisi selvittää.
aloitti esityksensä toteamalla, että
orotan käyttäytyminen on muut
kokoukseen!
tisessä päätöksenteossa, tieteen ja yleisen mielipiteen vaikutuksia hy-
Hän totesi, että laboratorioeläinten kasvatusoloja tulisi tarkastel
koe-eläinten hyvinvointi kärsii virikkeettömässä ympäristössä ja se
tunut erittäin vähän verrattuna sen villiin esi-isään. On siis tärkeä
A N N A V A LR O S
vinvointilainsäädäntöön ja tieteen
la kahdesta näkökulmasta, jotka
heikentää tutkimustulosten luo
tä huomioida koe-rotan luontai
edistysaskelten soveltamista eläin
ovat laadukkaiden tulosten var-
tettavuutta. Rotalle kaikkein tär
sia käyttäytymistarpeita kasvatus-
Lisätietoja UFAW-järjestöstä löytyy sivulta www.UFAW.org.uk
koe-eläinten
ainutlaatuiseen
kuluttua synnytyksestä. Usein
Aiem m in pariskunta piti pa-
Närien
pito-olosuhteet
täytymistä videolta, jossa esitel
osasta, joista ensimmäinen käsit
emästään aikaisintaan 24 tunnin
P ia ja Sam uli N ä ri pitävät Isnäsissä lammas- ja viljatilaa, jol
mähalli, jossa on tilaa sadalle uu
Seminaari koostui neljästä eri
Koe-eläinten
kiinnostuneet
lella suurenemassa ja yli sadan
miä voidaan ruokkia voimaperäi
uuhen tiloja on meillekin perus
sillä valkuaisrehuilla jotka lisäävät
tettu jo useita L A U R A U O T ILA
saavat elää heillä keskimäärin noin kahdeksanvuotiaiksi. Närien lampailla on lisäksi ar vokas tehtävä alueen niittyjen hoi tajina ja niiden umpeenkasvun es
ti. Näin karitsoivia uuhia on syk
EU :n myötä lammastalous sai
täjinä. Yksi Suomen suurimmista
syllä, talvella ja keväällä, ja lihan
kuitenkin uuden ongelman. Nyky
lajien uhanalaisuutta aiheuttavista
tuotantoa tapahtuu läpi vuoden.
ään kaikki lampaat on merkittävä
tekijöistä on erityyppisten niitty
Dorset-lampaat saavat yleensä 1-
muovisilla korvamerkeillä, jotka
jen ja laidunmaiden umpeenkas
2 jälkeläistä kerralla. Karitsat vie
laitetaan jo karitsoille. Lampaan
vu, ja tämän estämisessä lampaat
roitetaan emoistaan noin kahden
korva on kuitenkin niin pieni, että
ovat erinomaisia apulaisia.
kuukauden ikäisinä ja siirretään
siihen lovettu kookas merkki aihe
L A U R A U O T ILA Sandra Urvak
1 4 ANIMALIA 3/ 2003
3/ 2003 ANIMALIA 1 5
TEHTYÄ & TAPAHTUNUTTA
Palstalla kerrotaan, mitä Animaiiassa on viime aikoina tapahtunut, mitä on tehty ja mihin on osallistuttu.
Jokainen voi toimia eläinten kärsimysten vähentämiseksi. Mielipiteensä voi ilmaista paitsi kulutusvalinnoilla ja elämäntavalla. myös vetoamalla lainsäätäjiin, päättäjiin ja muihin tahoihin, jotka päättävät eläinten kohtelusta yhteiskunnassa.
Herkkuruokia kasviksista
T
oukokuisena iltapäivänä hel
ryhtyä freeganeiksi.
sinkiläisen Sisustusliike Wan-
” Ei tässä tarvitse gaanikurssilaista, kolme miestä ja asketismiin ryhtyä!” yhdeksän naista. Keittiö on osa si Liisa muistuttaa, että vegaaniruosustusliikettä, uuneissakin on hin
dan keittiöön astelee 12 ve-
Eläinten hyvinvointi EU:n perustuslakiin! ka-aine loppuukin kesken, impro
EHDOTUS EU:N UUDEKSI perustuslaiksi on valmistunut.
visoidaan.
Vastoin joidenkin konventin edustajien toiveita, eh
Kun kaikki on valmista, pääs
dotus ei sisällä eläinten suojelua. M ikäli eläinten oi
tään vihdoin syömään. "Täähän
F A S H IO N V IC T IM S
Kerää nimiä vaihtoehtomenetelmien rahoitukseen!
”Pig of god” -kilpailu kiellettävä Taivvanissa
ANIMALIA KERÄÄ NIMIÄ vetoomukseen,
TAIWANISSA KÄYDÄÄN parhaillaan vuo
jossa vaaditaan EU:lta selvästi voi
sittaista kilpailua Presidentti Chen
makkaampaa rahallista panostusta
Shui-Bianin kunniaksi. Satoja siko
keudet hyvinvointiin olisivat perustuslaissa, saisivat
eläinkokeita korvaavien menetel
ja pakkosyötetään yli 700 Moisiksi
on tosi hyvää!”, huudahtaa joku
ne aivan erilaisen painoarvon, mikä taas heijastui
mien kehittämiseen ja hyväksymi
”Pigs of god” -kilpailussa. Juuri en
kurssilainen maistellessaan aurin
si voimakkaasti myös alempiin lakeihin ja käytän
seen. Tavoitteenamme on saada sa
nen kilpailua sioille syötetään väki
töihin.
toja tuhansia allekirjoituksia Euroo
sin hiekkaa tai raskasmetallia, jotta
kavaliossa ei ole kyse siitä, että lau
kopastaa. ’’Ihanaa”, henkäisee toi
Tony’s Delin ja Animalian kans
taselta otetaan pihvi pois, vaan
nen maistellessaan ruokia. Ruo
Lähetä oheinen kirje ulkoasiain
sa yhteistyössä toteutettua kurs
ruokaympyrä kasataan kokonaan
kailun lomassa keskustellaan vilk
m inisteri Erkki Tuomiojalle ja ve
talaput.
Kettutarhaus loppumassa Tanskassa?
MITEN VOIN TOIMIA
sia vetää Liisa Tikka. Hän on ol
uudelleen. ” E i tässä tarvitse aske
lut vegaani kolme ja puoli vuot
tismiin ryhtyä!”, Liisa muistuttaa.
kaasti eläinsuojelusta ja kunkin ruokavaliosta. Jälkiruoan saapu
keus hyvinvointiin
ta. Kasvissyöjäksi hän päätyi eet
Vegaanin ruokaympyrään kuuluu
minen pöytään saa aikaan ihastu
n
toa sen puolesta, että eläinten oi perustuslakiin.
lisätään
EU :
pasta. Sinunkin apuasi tarvitaan!
B A N F O X F A R M IN G
Taustaksi kat
ne olisivat mahdollisimman paina
Vetoomuksessa vaaditaan, et
via. Painavin sika voittaa. Kansain
tä E U perustaa välittömästi rahas
välisestä painostuksesta huolimat
ton, jonka tarkoituksena on edistää
ta tuhannet ihmiset seurasivat elo
eläinkokeita korvaavien menetel
kuussa seremoniaa, jossa sikojen
tisistä syistä. Liisa ottaa eläinten
viljatuotteita, hedelmiä, palkokas
SOSIALISTINEN kansanpuolue on tehnyt Tanskassa eh
mien pikaista kehittelyä ja virallis
kurkut viilletään auki joukkoteu-
veja, pähkinöitä, marjoja, vihan
neita kiljahduksia. Vadelmat chilikastikkeessa saa kaikilta täydet pis
so uutinen sivulla 5. Mallikirjeen
hyvinvoinnin huomioon kulutus-
saat myös Anim alian nettisivuil
ta hyväksymistä kemikaalien myr
rastuksessa.
valinnoissaan muutenkin, esimer
neksia ja juureksia. Lihan ja mai
teet. ’’M illoin järjestetään jatko
dotuksen kettutarhauksen lopettamiseksi. Tanskas
ta www.animaUa.fi, vetoomukset.
kyllisyyden testausta varten. Tällä
Lempinimeltään ” Pig of Presi-
kiksi ostamalla
don voi halutessaan korvata esi
kurssi?”, kurssilaiset kyselevät, kun
sa on vain muutamia kettutarhoja. M ikäli kettutar
Muista lisätä kirjeen loppuun alle
hauksen kielletään Tanskassa, jää Suomi yksin puo
säästäisimme miljoonia eläimiä tus
dent” on sika, joka on kuusi kertaa
kosmetiikkaa. Aktiivinen restono-
merkiksi erilaisilla soijatuotteilla,
on aika lähteä kotiin.
kirjoituksesi, nimenselvennys ja yh
lustamaan kettutarhaustaan.
kallisilta eläinkokeilta. Kemikaalien
painavampi kuin normaali sika, ei
miopiskelija on myös Vegaanilii-
joita on nykyisin hyvin saatavil
testauksesta voit lukea tämän leh
kä pysty kannattelemaa itseään. Se
ton tiedottaja.
la. Kaikille soija ei käy ja ekologi-
den sivulta 8.
ei pysty liikkumaan ollenkaan, vaan
eläinkokeetonta
sinkaan vaihtoehto se ei ole. Esi
Kaikennäköisiä kasvissyöjiä Aluksi istahdetaan kuuntelemaan,
merkiksi kauramaitotuotteet ovat myös hyvä vaihtoehto. Kurssilaisia kiinnostaa muun
S IR P A V A N H A N EN
Lisätietoja: www.animalia.fi ja www.vegaaniliitto.fi Kaikennäköisiä kasvissyöjiä minäkö myös?, toim. Jani Saxell, Animalia, 2001.
teystietosi.
Sinäkin voit auttaa lopettamaan kettutarhauk
Käy allekirjoittamassa eurooppalaisten eläinsuo-
sen Tanskassa lähettämällä oheisen kirjeen Tans
jelujärjestöjen internet-vetoomus osoitteessa http:/
kan oikeusministerille. Muista lisätä kirjeen lop
/www.animals-constitution.info/uk/formular.html.
puun allekirjoituksesi, nimenselvennys ja yhteystie
muksen, johon voit kerätä nimiä, j tamalla. Se on kastroitu nuorena il
Vetoomus on englanninkielinen.
tosi. Jos haluat aktivoida myös ystäväsi tekemään sa
tulostaa vetoomuksen kotisivuil
man nukutusta, koska sen uskotaan
man, voit tilata Animaliasta nipun valm iita kortte
tamme
helpottavan sen lihottamista. Sian
ja lähetettäväksi.
mukset/myrkyllisyystestit.doc
Anim alia ja Eurogroup for Animal Welfare jär
Voit tilata Animaliasta vetoo
www.animalia.fi/vetoo-
sitä kuljetetaan raahaamalla tai kan
veganismis-
muassa B12-vitamiini, jota ei ole
ta. ” Onko kukaan vegaani?” Liisa
kasvikunnan tuotteissa. B12-vita-
aloittaa. Pari kättä nousee. M el
m iinia saa vain vitam iinipurkista
kein kaikki ovat jonkin sortin kas
ja esimerkiksi rikastetuista soija-
Kaikennäköisiä kasvissyöjiä -kirja
vissyöjiä. Liisa kertoo erilaisista kasvisruokavalioista. Joku jättää li
maidoista. Liisa kertoo, että hapa
esittele monipuolisesti kasvissyöntiä,
LAKTOVEGETARISTI syö kasvikunnan
esimerkiksi kalaa tai kanaa
tetuissa kasviksissa ja merilevässä
sen suuntauksia ja syitä. Kirja ei
tuotteiden lisäksi maitotuotteita
VEGAANI ei syö mitään eläinkunnan
tämän jo maassa laittoman eläinten
han ja kalan ruokavaliostaan, mut
sanotaan olevan B 12-vitam iinia,
sisällä reseptejä, vaan se on koko
OVO-LAKTO-VEGETARISTI syö kasvikun
tuotteita eikä käytä eläinperäisiä
pakkosyötön sekä julkisen ja raa an
ta käyttää yhä maitotuotteita. Ve
mutta se ei imeydy ja voi päinvas
elma asiantuntijoiden kirjoittamia
nan tuotteiden lisäksi maitotuotteita
vaatteita kuten esimerkiksi nahkaa
gaani ei syö mitään eläinperäistä.
toin jopa haitata B12-vitamiinin
artikkeleita Kirjaa voi tilata
ja munia
FRUITARISTI syö pelkästään hedelmiä
Veganismin taustalla voi olla mo
imeytymistä.
Animaliasta hintaan 12,50 €
PESCO-VEGETARISTI syö kasvikunnan
FENNOVEGAANI pyrkii syömään kotimai
(jäsenille 11 €).
tuotteiden lisäksi maitotuotteita
sia kasviksia lähiruokaa
munia ja kalaa
ELÄVÄN RAVINNON SYÖJÄ ei lämmitä
SEMIVEGETARISMI noudattaa esimer
ruokaansa yli 40-asteiseksi. Käyttää
kiksi lakto-ovo-vegetaarista ruo
paljon esimerkiksi ituja ja hapan-
kavaliota mutta syö ajoittain myös
tuotteita
kun
Liisa
kertoo
nenlaisia syitä. Ihm inen, joka ryh
Entäs sitten D-vitam iini? ” D-
tyy vegaaniksi, on luultavasti kiin
vitam iinin saanti ei ole pelkästään
nostunut ympäristökysymyksistä,
vegaanien ongelma, vaan suoras
terveydellisistä seikoista ja eläin
taan kansantauti meillä suoma
ten oikeuksista. Myös joissakin
laisilla”, Liisa toteaa tomerasti. Ve
uskonnoissa suositaan kasvisruo
gaani saa D-vitamiinia auringos ta, Sinisestä keijusta ja soijamai-
kavaliota. ” Kurssiraamattunaan” Liisa käyt tää jo kuluneen näköistä Anim ali
la kysymyksiä myös raudansaan-
omilla kokemuksillaan. ” Mun po
nistaan. Rautaa saa runsaasti esi
mo aina kyselee multa, että ’miten
merkiksi palkokasveista, vihreis
sä voit syödä kasviksiakaan, kärsä
tä kasviksista, täysviljatuotteista ja
hän nekin siitä’”, Liisa nauraa. ” Se vois siis olla tyypillinen fruitaris-
kuivatuista hedelmistä. Hyviä kal
ti, koska fruitaristi syö ainoastaan
kiksi
kasvin osia, jotka voidaan ottaa ir
ja, vihreät kasvit. "Kaali on hyvä!”,
ti niin, ettei kasvi kuole.”
muistaa Liisa.
siumin lähteitä taas ovat esimer seesaminsiemenet,
persil
herättää
syö jonkun kerran jo pois heittä-
Aurinkopastaa ja seesamtofua
mää ruokaa. "Tällöin lihatuotteet
Lopulta päästään kokeilemaan L ii
kin käyvät, kun ’riistoketju’, kuten
san kehittelemiä ja kotona avomie-
nismi. Freegani on henkilö, joka
joku joskus on asian ilmaissut, on
hellään testaamia reseptejä. Ruoat
katkennut”, Liisa selittää freeganis-
kuulostavat herkullisilta: seesam-
m in ideologiaa ja toteaa, että ei
tofu, perunadippi, täytetyt herk
väthän esimerkiksi leivät kauppo
kusienet, aurinkopasta, kikherne-
jen roskiksissa yleensä ole miksi
pyörykät, pähkinäkastike ja vadel
kään menneet, vielä kun ne hei
mat chilisuklaakastikkeessa. Ruo
tetään muovipusseissa pois. Itse
kalajit jaetaan kurssilaisten kesken,
Liisa ei kuulemma ole kokeillut
joku tekee alkuruokia, toinen pää
dyykkausta. Joidenkin kurssilais
ruokia. Keittiössä vallitsee iloinen
ten ilmeistä voi päätellä, että he
kaaos, kattilat kolisevat ja kaikki
eivät ainakaan näillä näkymin aio
ovat työn touhussa. Kun jokin raa
1 6 ANIMALIA 3/ 2003
käydä allekirjoittamassa vetoomuk
ruumista, sydäntä sekä psyykettä.
tuottaja. Minkkien oloja tullaan todennäköisesti ke
vointi EU :n perustuslakiin. Seuraa Animalian www-
hittämään lähivuosina.
sen sähköisesti suoraan EC EAE: n sivuilla www.eceae.org/popups/
suojelujärjestö EAST yrittävät saa
protest-fi.html.
da maan presidenttiä kieltämään
sivuja, saat sieltä lisätietoja! www.animalia.fi
Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja Ulkoasiainministeriö PL 176 00161 HELSINKI
Minsteri of Justice Mrs Lene Espersen Slotsholmsgade 10 1216 Copenhagen K DENMARK
Hyvä ulkoasianministeri, Dear Madam,
Paras juttu Animalia-lehden 2/2003 parhaaksi jutuksi lukijat äänestivät Paula Hirsjärven artikkelin "Millaista on olla rotta?". Kaikkien äänestäjien kesken arvottiin Animalian uusi kirja Eläinkokeita ja vaihtoehtoja ja sen voitti Marjo Multaniemi. Kiitos osallistujille ja lämpimät onnittelut voittajalle!
Mikä on tämän lehden paras juttu? Lähetä vastauksesi 15.10.2003 mennessä osoitteeseen: Animalia-lehti, "Paras juttu”, Porvoonkatu 53, 00520 Helsinki tai sirpa.vanhanen@animaliafi. Osallistujien kesken arvotaan Animalian Lammas-paita Laita siis mukaan kokosi.
Olen erittäin huolissani siitä, miten eläimiä kohdellaan tällä hetkellä EU:n alueella Eläinten tarpeet on täysin alistettu ihmisen hyväksikäytölle, eikä niiden hyvinvoinnista huolehdita riittävästi erityisesti intensiivisessä tehotuotannossa
As a European citizen I urge you to work for a ban on foxfarming in Denmark and in the EU.
Eläinten oikeus hyvinvointiin on kirjattava EU:n perustuslakiin. Pyydän Teitä Suomen edustajana toimimaan niin, että näin tehdään.
Foxes are kept in small cages, where they suffer from painfull bone and joint-disorders. Foxes are solitaire and wild animals, and their space requirements and need for natural behavioir cannot be met in a foxfarm.
Kunnioittaen
Please stop this cruelty.
W SPA sekä taiwanilainen eläin-
Broilereiden teollinen kasvatus kiellettävä
tappamisen.
JOKA VUOSI EU:N alueella kasvatetaan 4
Suomen estettävä kissa- ja koiraturkisten tuonti
000 miljoonaa broileria (broilerit kasvatetaan lihan, ei munien vuok si). Suomessa kasvatetaan noin 44 miljoonaa broileria vuosittain. Lä hes kaikki linnut ovat teollisesti kas
syöjiä. Hän höystää teoriaosuutta
kurssilaisille vieras ilm iö, freega-
tai (09) 278 6896.
paino vahingoittaa vakavasti sen
Tanska on maailman suurin minkinnahkojen
voi nauttia. Kasvissyöjä saa usein kuul
ihmetystä
tarjabalding@animaliafi
Erilaisia kasvisruokavalioita
tai
jonka tarkoituksena on saada päättäjät ymmärtä mään, kuinka tärkeää on sisällyttää eläinten hyvin
doista. Myös D-vitamiinitippoja
an kirjaa Kaikennäköisiä kasvis
Hieman
Tilaukset:
jestävät syksyllä alle 17-vuotiaille piirustuskilpailun,
Allekiijoita nettivetoomus osoit teessa: http://www.wspa.org.uk/ index.php?page=723#
EUROOPAN KOMISSIO katsoo, että sillä ei
vatettuja: ne viettävät koko elämän sä valtavissa, ahtaissa ja ikkunatto
ole mahdollisuuksia kieltää kissa- ja
missa tuotantohalleissa. Broilerit on
koiraturkisten tuontia EU:n alueel
jalostettu saavuttamaan teuraspaino
le. Näitä tuotetaan lähinnä Aasias
vain 41 päivässä, mikä on kaksi ker
sa varsin julmin keinoin. Tuontia
taa nopeammin kuin 30 vuotta sit
ei voida kieltää eläinten hyvinvoin
ten. Lintujen jalat, sydän ja keuhkot
tiin vedoten ja kielto olisi ristiriidas
eivät usein kestä näin nopeaa kas
sa W TO :n sääntöjen kanssa. Siksi
vutahtia. Tämän seurauksena joka vuosi EU:n alueella miljoonat broi
tuontikiellon asettaminen jää jokai sen jäsenmaan omaksi asiaksi.
lerit kärsivät tuskallisista jalkavioista
Italia, Yhdysvallat ja Tanska ovat
ja miljoonat kuolevat sydämen toi
jo kieltäneet kissa- ja koiraturkis
mintahäiriöihin. Suomessa tai EU :
ten tuonnin. Ruotsi valmistelee asi
ssa ei ole lainsäädäntöä, joka riittä
aa. Nyt kannattaa vedota maa- ja
västi suojelisi broilereita. Vetoomuksia voi tulostaa Ani malian nettisivuilta tai tilata Anima
metsätalousministeri Juha Korkeaojaan, jotta Suomikin estäisi näiden turkisten tuonnin.
lian toimistolta. Vetoomuksilla ve
Ministerin sähköposti: juha.kor-
dotaan maa- ja metsätalousminis
keaoja@mmm.fi ja osoite: P L 30,
teriin ja EU:n maatalousministerei
00023 Valtioneuvosto.
den neuvostoon, että broilereiden teollinen kasvatus kielletään lailla.
Asiasta
lisää:
Animalia-lehti
3/2002.
Yours sincerely, Lisää toimintaohjeita löydät Animalian nettisivuilta: www.animalia.fi. Kaikki vetoomukset, toimintaohjeet ja lisätiedot löytyvät kohdasta "Mi tä voin tehdä?” Jos sinulla ei ole käytössäsi nettiä, saat lisätietoja Anima lian toimistolta, p. (09) 148 4866, Porvoonkatu 53,00520 H elsinki
3/ 2003 ANIMALIA 1 7
I
m
IM
I!
ALIAN
JÄ S E N E K S I
T IETO VIH O T Tietovihkoihin on koottu
Animalian yleisesite
Posti- ja käsittelykulujen peit
yksityiskohtaista tietoa ja taustoja eläinsuojelun eri osa-alueilta.
Nelivärinen esite Animaliasta ¡a eläinsuojelusta. Sisältää myös pankkisiirtokortin, jolla voi liittyä
tämiseksi lainauksesta peritään lainausmaksu, 6,5 e/lainauskerta.
Tukijäsenyys 22 € / vuosi Tukijäsenenä saat kotiisi neljä kertaa vuodessa ilmestyvän Animalia-lehden, joka kertoo eläimistä ja eläinsuojelusta. Aktiivijäsenyys 27 € / vuosi Aktiivijäsen saa Animalia-lehden lisäksi neljä kertaa vuodessa ilmestyvän aktiivikirjeen, jossa on ajankohtaista eläinsuojeluasiaa ja toimintaohjeita. Maksa jäsenmaksu tilillem m e Nordea 229818-189 tai Sampo 800018-2105644. Kirjoita viestiosaan nimesi ja osoitteesi.
Animalian jäsenille lainausmak su on 3 e. Varaukset' mieluiten puhelimitse puh (09) 148 4866. Maksa lainausmaksu tilille 800018-2105644 ja lähetä kuit
itteet
Painatuskulujen peittämiseksi perimme tiefovihoista 2 €/kpl plus postituskulut. Maksun voit suorittaa vihkojen mukana tulevalla tilillepanokortilla.
teesi ja minkä nimisen videon/ muun materiaalin haluat laina
Anna onnea
Tietoa turkiseläinten häkkikasvatuksesta,
seen sovita. Lainaaja sitoutuu käsittelemään lainam ateriaalia huolella ja palauttamaan sen toi mistoon hyvässä kunnossa. Huom! Tee varauksesi hyvis
v i h t f a a a a n u lift k a l i v a o tc e i+ a ftm v ia u W lc a ijt c ; n n t+ i« i <■" f I if t .
—
s’ *___ » "*
f V H " * w tts a s - ^
/&&■ <r* #‘ n ,)*• okicKo^niaiv
U n c f - « r )- j
+ « '{ « .reu n *< *v«!+ V trH
p ¿ io . Ja I- ^ I ^ v u o to a . S
(*/ í^ w k l*H - h u c*
tfwyi j*»riee 1 « J
*•* I •»*$"* l i i hft+Vx j * <ry;. V5/fty*»Wd4»*f-
/ ^ / f S iV '
a V V a in
ve r+«s. ¿M
koa ennen toivottua laina-ai-
Eläinten oikeuksien julistus
M ateria! pä svenska
"Go Cruelty Free"
Broschyr "Lyckligtvis finns det Animalia"
Eläimet kosmetiikkateollisuudessa Mitä tiedämme geenitekniikan riskeistä
luettelo eläimillä testaamattomista kosmetiikkatuotteista, saippuoista, shampoista ym.
Kasvissyöntiä aloittelijoille
Lapsille suunnattu esite: Miten koiraa tulee lähestyä?
TIETOPAKETIT
Animalian tuotteiden hinnasto
Tiefopakefteihin on koottu esitteitä, lehtiartikkeleita ja muuta ajankohtaista
tettavasti voi taata sitä, että toi
/ , -fu.
voit suorittaa paketin mukana tulevalla tilillepanokortilla.
Eläinkokeet Turkistarhaus
f jir v i L j»
H ia i a I « «
7«7k*»7tV k o i’ r i » r
| & ¿ L ¿ -t-y L .
iJC ti *iV»«
v
I o » re n
-
1
.i ■m iTiib_
*
Lehdet luiten ovat
Ei lämmitä -esite !turkissomisteet| Vältä eläinkokeita
yleismateriaalia. Kuvanäyttelyt koostuvat värivalokuvasuurennoksista
ja
n e lä h e te tä ä n
mm. englanti,
ja kuvateksteistä: sopii esille mm. kirjastoihin.
.\.\ m < + f»ik ^ a +
Turkiseläimet 15 kuvaa
Yleisdiasarja nuorimmille
Kasvissyöntiesite
Heidän tulevaisuutensa on sinun käsissäsi.
ESITTEET J A JU LIST E E T
Vuodenaika-kasvisreseptit
Esitteet ja julisteet ovat maksuttomia, suurista tilauksista perimme postikulut.
(kevät, kesä, syksy, talvi, joulu] Muutamia eri vuodenaikoihin sopivia,
Suosittu video, joka kertoo perusasiat mm. eläinkokeista, maatalouden
(mm. ala-asteille), 18 kuvaa
eläinten oloista ja eläinsuojelusta. Noin 15 min, suomenkielinen tekstitys.
- Animalia-lehden aikaisempia
ranska ja
numeroita. Lehdistä löytyy
o v a t il m a i s i a ,
Tarja Balding
m o
nia ajankohtaisuutensa yhä
s ä i
lyttäneitä artikkeleita. Jos ystävä si saattaisi olla kiinnostunut Ani maliasta,
l a h j o i t a h ä n e ll e
09-278 6 8 9 6 tarja.balding
pari Animalia-lehden numeroa
©animalia.fi
ja
Jussi Lipasti
4 8 6 6 , f a k s i:
Animalia-esite!
Anna onnea -esite
Anim alian esite
Kananm una juliste
ANIMALIA
osoitteeseen jnsanimalia-subscribe@yah-
kotisivu/ammaliaoulu/. Päivystys keski
laurauotlla@helsinki.fi.
Soita, kirjoita tai lähetä sähköpostia
osastoista Monet tiedustelevat, miten toimintaan pääsee mukaan. Alueosas
oogroups.com. Listalle tulevat tarkemmat tiedot tapahtumista sekä uusin kampan-
viikkoisin kello 16-18, ja perjantaisin kello 12-16 ja lauantaisin kello 12-14. Jäse-
Yhteydenottosi ei sido sinua miten kään.
tojen toiminta riippuu täysin ryhmistä ja niissä toimijoista Aluksi kannattaa ottaa
japosti. Lisäksi listalla sovitaan kiireisim-
nillat toimistolla joka kuukauden ensimm äsenä keskiviikkona kello 18. Esitteiden ja muun materiaalin lisäksi toimistolla on
KULU TTA JA RYH M Ä : Lisätietoja Saara Vuorenkoski, saaravuorenkoski@pp.nic.fi Raahe: Mari Liimatainen, Tervaluodontie 5,92140 Pattijoki puh. 08 226 336
Terveisia Tarja Balding / Animalia ry.
96500 Rovaniemi, puh. 040-7701646, sähköposti milkavarmola@yahoo.com.
Fbrvoonkatu 53.00520 Hki p. 09 278 6896 tarjabalding@anim aliafi
(www.animaliafi) löydät viimeisimmät tiedot paikallistapahtumista
Hanko: Grtta Roos, Halmstadinkatu 37 C 16, 10900 Hanko, puh. 019 248 2577
Helsinki: ks. Pääkaupunkiseutu Hämeenlinna: Anna Viitala Torppikuja
20, 14840 Sainola puh. 050 324 0835. Jalasjärvi: Satu Kallio, Nurmelantie 25, 61280 Jokipii, puh. 050 534 7940
Joensuu: Micaela Morero, Karjamäente 4 D 35,80230 Joensuu, f>uh. 040 7685 685, sähköposti morero@iki.fi. Kokoontumiset pidetään kahvila Lyyrassa tiedustele ajankohtia alueen vastaavalta Kannattaa myös liittyä Joensuun ryhmän sähköpostilistalle lähettämällä tyhjä viesti
1 8 ANIMALIA 3/ 2003
tuore, puh. 040 574 9404, sähköposti hannaekonen@jippii.fi Kotka: Riika Kokkonen, Laihontie 7, 48700 Kyminlinna puh. 05 264 108 tai 040 595 0534, sähköposti riika_ kokkonen@hotmall.com.
Kuopio: Tiina Nykky, Tuliniementie 50, 71610 Salonkutma puh. 017 261 8590
e m a il :
(09) 148
asiakaspalvelu@animalia.fi
Animalia-lehti
Eläinsuojeluliitto Animalia ry
Asiakaspalvelu puh. (09)
N IM I
Toimistolle tulee paljon kyselyitä alue
tervetulleita ja jokaista tarvitaan! Muistathan että Animalian kotisivuilta
(09) 148 4622,
p u h e li n :
TILAAJA
ANI MAALIT KAUTTA MAAN!
9, 87500 Kajaani, sähköposti mari.schrod erus@suomi24.fL Keski-Suomi (Lievestuore): Hanna Ekonen, Saviontien 1237,41400 Lieves
myynnissä rajoitettu valikoima Animalian tuotteita Toimistolla on kirpputori. Otetaan vastaan hyvää kirpputoritavaraa Pello: Jen n a Enbuska, Aihkitie 2,95700 Pello, puh. 040 767 8512, sähköposti jer.nae86@luukku.com
Pääkaupunkiseutu: Opiskelijaryhmä
Tampere: Tampereen aktivistit kokoontu vat noin kaksi kertaa kuussa Lisätietoja toiminnasta ja seuraavasta kokouksesta saat yhteyshenkilöltä Heli Koskue, puh. 03 253 2253 sähköposti heli.kos-
kokoontuu Uudella Ylioppilastalolla (M an nerheimintie 5), muut ryhmät kokoontuvat Animalian toimistolla (Porvoonk 53,
kue@koti.soon.fi Turku: Puh. 02 231 0123, animaliaturku@luukku.com
00520 Helsinki).
Vaasa: Arja Wallenius, Kurteninkatu 3,
tai 050 382 1862 Nummi-Pusula: Irma Teikari, Lehtola
N U O RISO RYH M Ä : lisätietoja antaa Mirka Pisp a sähköposti bombalunnda@jippii.fi O P ISK ELIJA R Y H M Ä : lisätietoja antaa
65100 Vaasa puh. 050 518 5624, säh köposti eemil.wallenius@pp.inetfi.
03850 Pusula puh. 09 226 6236 ta 050 500 4596 Oulu: (alueosaston toimisto) Tölfintie 50 A 1 (kellarikerros), 90230 Oulu, puh. 08311 9885 ja 040 530 2 0 1 5 /M a ja
puheenjohtaja Elina Valkama puh. 040 551 1180, sähköposti elinavalkama@h elsinki.fl. Ryhmän postituslista: animalia-op@helsinki.fi. Kokoukset pidetään parillisten viikkojen keskiviikkoina klo 19.
katu 40 A 11,33700 Tampere, puh. 040 562 3703, sähköposti peppina_ rantala@hotmail.com
Taivassalo, sähköposti AnimaliaOulu@mai Lsuomi.net, kotisivu http://wnetsuomi.net/
KO IRA RYH M Ä : Lisätietoja Laura Uotilalta puh. 050 341 3225 tai sähköpostitse
17 värikuvaa ja kuvatekstit aiheet eläinsuojelun eri alueilta. Sopii kouluihin, näyttely- ja kerhotiloihin jne.
Onneksi
Toimistosta saa lisäksi hakea
Animalia, Porvoonkatu 53, 0 0 5 2 0 Helsinki,
Rovaniemi: Miika Varmola Kiveliötie 2.i,
Valokuvanäyttelyt
Turkiseläimet
Tilauksen voit tehdä postitse, puhelimella, faksilla tai sähköpostilla:
mistä asioista Kajaani: Mari Schroderus, Soidlnkatu 5 A
19 kuvaa
Videot
Eläimet maataloudessa
saksa,
perimme postituskulut
m u tta
L is ä t ie d u s t e lu t :
selvää alueosaston seuraavan kokouksen ajankohdasta Ota siis ratkaiseva askel ja lähde mukaan toimintaan! Kaikki ovat
Maatalouden eläimet
maksutta seuraa via:
H y v ä v in k k i v a i k k a
kouluihin! Lehdet
*\ « 'ífH p ík n
f e** m «+ ri«n L p Ü Ji f«A '.„:
Eläinkokeet
J O S POIKKEAT TOIMISTOLLA...
mie
v u o s ik e r r o t t a in . K ie lin ä
espanja.
^
24 kuvaa
25 kuvaa
Voit tilata
o v a t m u u ta m a n v u o d e n
r u o t s i, n o r j a , i t a l i a ,
Y W W
Diasarjat Yleisdiasarja eläinsuojelusta
Diasarjojen mukana lähetetään selitykset sekä aiheeseen liittyvää
herkullisia kasvisreseptejä.
o p p ia k ie liä ?
v a n h o ja
!> v i I v v W ' i
on
yms. opettajille ja opiskelijoille, englanninkielinen, 33 min.
u lk o la is ta le h tiä A n tm a iia s t a .
A
p o m ftu y j * ,
‘L i i ^ + y r
alternativa forksningsmetoder, gratis.
Altematives in Education Video lääketieteen, biologian,
¿ p ir r d ä lis e s t ä e l ä in s u o je l u s t a ja
samafla
W X
Skandinaviassa, n. 25 min.
Juliana von Wendts Stiftelses broschyr "vetenskap kan utövas pd mdnga säti* om djurförsök och
H o lu o lk ö s a a d a t ie t o a k a n -
kuo i-cv-aru*
!v « i* «
Video turkistarhauksesta Suomessa ja
VID EO T, D IA SA R JA T J A KUYANÄYTTELYT
tietoa siitä miten kuluttajat voivat valinnoillaan vaikuttaa koeeläinlen
Hevoset
L E H D E T K IE R T O O N
!£ /* * H ’ r y i t&A '-L “ *
Turkistarhaus
verksamhet, gratis.
vuosittain miljoonia häkkikasvatettuja eläimiä.
- 8-sivuinen vihkonen, joka sisältää
järjestyksessä.
U f a 4 to ,
tunneille.)
om djurskyddet och Animalias
Kiitos sinulle, joka et osta turkiksia - somisteiden tuottamiseen käytetään
vomasi materiaali on vapaana. Lainaukset toimitetaan varaus-
Video pääuskontojen suhtautumisesta eläimiin, n. 25 min, suomalainen äänitys, (sopii hyvin mm. koulujen uskonnon tai elämänkatsomustiedon
kertoo apinoiden pyynnistä luonnosta koe-eläinlaboratorioihin. Noin 20 min, englanninkielinen äänitys.
"Tack för att du inte använder päls" -broschyr
Kudosluovutuskortti
tietoa eläinsuojelun eri aloilta. Hyvä pohja muun muassa esitelmien tekoon. Tietopakettien hinta on 2 €/kpi, mihin sisältyy postituskulut. Maksun
kaa. Sama koskee esite- ja m ui ta materiaah tilauksia. Emme vali
"Kun valitset munia... valitset myäs kanalan". ilmoitustauluille, työpaikan seinälle ja kaikkialle missä ihmisiä liikkuu.
sä ajoin, viimeistään kolme viik M irv i loiKUo rti^pA«r> to!■
Nooan arkki
Julisteet
Paradise Lost
muusta erikseen sovita. ja kerrallaan ellei muusta erik
Uuliana von Wendtin Säätiön esite)
Animalian lahjoilusesite
eläinten oloista turkistarhoilla ja turkistuotannon ympäristöongelmista.
ta. Laina-aika on 2 viikkoa ellei Vain yksi video tai diasar
oloista ja kasvissyönnin perusteluista. Noin 25 min, suomenkielinen tekstitys.
Vaihtoehtoja eläinkokeille
Nelivärinen A3-kokoinen juliste. Sopii
Turkistarhaus
tu 53, 00520 Helsinki. Merkitse kuitin viestiosaan nimesi, osoit
Ruokaa ilman kärsimystä Video maatalouden eläinten
jäseneksi. Sopii annettavaksi ystäville ja tuttaville, jotka saattaisivat olla kiinnostuneita jäsenyydestä.
ti tai kuitin kopio Animaliaan. Osoite: Animalia, Porvoonka
Koiranpito-ohjeet
Tilaa tietoa eläinsuojelusta
Auta meitä auttamaan eläimiä ja pysy ajantasalla eläinsuojeluasioissa!
Miten lainaan videon, diat tai kuvanäyttelyn?
148 4866,
asiakaspalveiu@animaliafi.
Toiminnanjohtaja Hanna Kivinen: puh. (09) O SO IT E
148 5511,
hanna.kivinen@animaliafi.
Talouspäällikkö Tarja Balding: puh. (09) 278 6896, tarjabalding@animaliafi.
Tiedottaja Sirpa Vanhanen puh. (0 9 ) 148 2646,
PU H ELIN N U M ER O
sirpavanhanen@animaliafi.
1 1 O LEN JÄ S E N
T O IV O N SAAVAN I
[1
M A TFRIA A IIN
EN O tE JÄ S E N
far. (0 9 ) 148 4622. e-mail: animalia@animaliafi Internetsivut. www.animaliafi M E N N E SS Ä
Johtokunta Johanna Eränen,
TILAUS TUOTE
opiskelija
Eriika Gummerus, yrittäjä
taloustutkija, valt. Us. Dl, suunnittelija Marja Taivassalo, opettaja Taru Uotila MMM, suunnittelija Elina Valkama opiskelija, pj Suvi Vilenius, opiskelija Katja Helle, opettaja Rita Väätäinen, ylioppilas Ja an a Reijonaho, tiedottaja Kirsi Lehto, tekniikan tohtori
KPL
Hannele Luukkainen, Minna Maarttola,
V irrat Peppinä Rantala Rautapellon-
Eikö listasta löydy sinua lähellä olevaa paikkakuntaa? Kiinnostaisiko sinua ryhtyä Animalian yhdyshenkilöksi?
28. vuosikerta Julkaisija: Bäinsuojetuliitto Animalia Päätoimittaja: Elina Valkama Toimitussihteeri: Sirpa Vanhanen puh. (09) 148 2624 sirpavanhanen® animaliafi. Totmitusassistentti: Anna Viljanen Ulkoasu: Varpu Riihimäki varpu_riihimaki@ yahoo.co.uk Taitto: Jarkko Lavila jarkko.lavila@wianmail.com gsm: 044 5210814 www.novaco.fi Osoitteenmuutokset: Tarja Balding puh. (09) 278 6896 tarjabalding® animaliafi ISSN 0783-9170 Painopaikka: t-print, Wasa llmestymtsaikataulu: no 1 maaliskuu no 2 toukokuu
no 3 syyskuu no 4 marraskuu Seuraavaan numeroon tarkoitetun matenaaJin tulee olla perillä toimituksessa 15.10. 2003 mennessä Aineisto lähetetään osoitteella Animalia-lehti Porvoonkatu 53 00520 HKI Animalia-lehti on kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtien liiton Kultti ryji jäsen Hmoitusmyynti: Sirpa Vanhanen puh. (09) 148 2646 Hmoitushmnat: 1/1 sivu 680 € 1/2 sivu 340 € 1/4 sivu 170 € 1/8 sivu 85 € 1/16 sivu 45 € rivHlmortukset: 3,5 €/rivi. bsäveloitukset: - värierotteiut veloi tetaan erikseen - määräyspaikkakorotus 20% - liitteiden hinnat
sovitaan erikseen Rajoitukset: Etusivulla ei julkaista ilmoituksia Alennukset: - toistoalennus: 1. toisto 10%, seuraavat 20% - auktorisoidut mainos toimistot 15% Ilmoitusten peruuttaminen: Peruutukset viimeis tään 7 vuorokautta aineiston jättöpäivän jälkeen toimitus sihteerille. Reklamaatiot: Kirjallisena 14 vuorokauden aikana ilmestymispäivästä lukien Irtonumeromyynti: Stockmann, lemmikkieläinosasto, Aka teeminen kirjakauppa Artikkelien lainaaminen eläin suojelua edistäviin tarkoituksiin sallittu Lähde mainittava Animalia-lehti pidättää oikeuden lyhentää ja muokata juttuja
3/ 2003 ANIMALIA 1 9
f i
o
3 Q.
:ö>
Lue niin tiedät! Eläinkokeita jo vaihtoehtoja 21 € / jäsenille 19 €
£Z
Kuuluisa kasviskeitfokirja 20 €
> :ö
€
Kissakorttilajitelma 1,2 € Kotimaiset puupinssit 6 €
3 erilaista korttia
Hevonen, Possu, Lammas, Koira, Siili, Karhu, Susi, Käärm e, N o rp p a, Kotka, Kettu
Onnellinen kana -korttinippu 3,3
Eläin-paita
Uudet joulukortit
muotoonleikattu (Fruit of
the Loom). 21 € / jäsenille 20 € V-aukkoinen t-paita. Hihassa Animalian
Ruoka, ympäristö ja oikeudenmukaisuus
€
Nipussa 8 erilaista värikästä kanapiirroskorttia (ei tekstiä).
Kettukortit 0 ,7 € , Possukortti 0 ,7 €
logo ja selässä teksti ELÄIN. Väri: Musta, tekstit valkoisella. Koot: S-XL.
12 € /jäsenille l l € Tietoa siitä miten lihantuotanto vaikuttaa ympäristöön ja maailman elintarvikehuoltoon.
Eloinystävällisen kuluttajan opas 13.5 € /jäsenille 12 €
=0
Tassukortti 0,3
Valitse oma suosikkieläimesi
Kokkaa herkullisia kasvisruokia julkisuuden henkilöiden seurassa!
<D
yksilölliset rintakorut. Aiheet lehmä, possu tai kana
Haluatko tehdä maailmasta paremman paikan eläim ille? Tämä kirja auttaa ja opastaa.
Kaikennäköisiä kasvissyöjiä -kirja 12.5 € /jäsenille 11 € Kaikki mitä olet halunnut tietää
Eläin-paita perusmalli (Grizzfy). 19 € / jäsenille 18 € Oaukkoinen t-paita. Hihassa Animalian logo ja selässä teksti ELÄIN. Väri: Musta, tekstit ovat valkoisella. Koot: XS-XL. Koe-eläinpaita muotoonleikattu (Fruit of the Loom). 23 € / jäsenille 22 € Oaukkoinen t-paita. Edessä koeeläinkuva ¡a Animalian www-osoite. Väri: vaaleanpunainen. Koot: XSXL.*
kasvisyönnistä! H U O M I Erikoistarjouksena
Lammas t-paita 10 €
kahden ylläo levan kirjan ostajalle Eläinsuojelun vuosikirja 2001
Laadukas paita lammaskuvioila, väri meleerattu harmaa, koot S -X L
kaupan p äälle
(Norm) Eläinsuojelun vuoskirja 2001 7 € /jäsenille 6 €
13,5 €
säädettävä niskalenkki ja tasku. Tanakkaa puuvilba. Väri sininen.
Lemmikkien omistajille Sanasillan kirjoja Koira ja delfiini (Karen
Suutarinessu
Matti Elomaan kuva. Essussa
Pryorl 8,50 €
Rauhoittavat signaalit (Turid Rugaas) 22 €
i silmin (Tarja Matilainen) 22 €
Laumanvartijakoirat
Rintamerkki/tarra-setti 3
€ Setissä 16 tarran 'eläinkokeeton kosmetiikka"-arkki sekä 2 rintämrkkiä
Eläin-paita
Eläin-paita
Muotoonleikattu 2 1 € / jäsenille 20 €
Koe-elainpaita Muotoonleikattu
Perusmalli • 21 € / jäsenille 20 €
23 € / jäsenille 22 €
(G o cruelty free ja Fur is dead)
Go cruelty ffree-rintamerkki Fur is dead-rintamerkki
1,3 €
1,3 €
Eläinkokeeton kosmetiikka -tarrat (16 kpl) 1,5 €
(Kaisa Koljonen) 20 €
Kettuaiheiset kuoret ja lehtiöt Matka kissan mieleen
kuoret 2,5 €/lehtiöt 2,5 €
(Helena Telkänranta) 20 €
Uusiopaperia, kuoria nipussa 15 ja lehtiössä sivuja 20
Huviksi, hyödyksi... Emalikorot 8,5
€
Korttisetti edullisesti!
1,5 €
Uusittu valikoima, nipussa 10 korttia
Kettukortti
Possukortti
Ulla Juntusen tyylikkäät ja
0 ,7 0 €
u u d it
jo u iu k o
«
"
0 ,7 0 €
N Ä IN TEET TILAUKSESI: Postitse: A nim alia ry, Porvoonkatu 5 3 , 0 0 5 2 0 Helsinki, puhelim itse: 09-278 6 8 9 6 , ma-to klo 9 - 1 7 , pe klo 9 - 1 4 , faksitse: 09-148 4 6 2 2 , e-maihtse: taria.balding @ anim alia.fi. Yli 7 € tilaukset toimitetaan postiennakolla, jolloin hintaan lisätään postiennakkomaksu 3 ,1 0 €. Kaikkiin tilauksiin lisätään postituskulut sekä 1 € käsittelykulu. Tuotteita voit ostaa myös suoraan Anim alian Helsingin toimistosta, osoite yllä. Rajoitetusti tuotteita on myynnissä myös Oulun tstossa (os. Töllintie 5 0 A 1, 9 0 2 3 0 Oulu. puh. 0 8-3119 885|. K IIT O S T IL A U K S E S T A S I!! K IIT O S T U ES T A SI!!
TILAAJA N IM I
O SO IT E
PU H ELIN N U M ER O
TUOTE
K O K O , VÄRI, YM .
Emalikorut 8,5 € aiheina lehmä, possu ja kana
KPL
HINTA
ANI MAU A
Animatio-torra 80 x 21 mm, 0 ,5 €
TARJOUS! Lammas T-paidat vain 10 €