Animalia 2/2005 by Animalia ry

Teemana eläinkokeet: | j

• Eläinkoelakia u u d isteta a n ja rfute 1 1 en s.4 • Eläinkokeet e » a t takaa kemikaalien t iv a llis u u t t a

- 5

w %s£ q

PÄÄKIRJOITUS/

LEDARE

Animalia 2/2005

Kia Herold, käännös: Carola Rönnberg

Uudistunut Animalia

Pääkirjoitus/Ledare

Sisällys

Koe-eläinlautakuntien jäsenissä ei riittävästi eläinsuojelijoita Eläinkokeet lisääntyneet EU:ssa

Uutisia ja kolumni

Eläinkokeet eivät takaa kemikaalien turvallisuutta

EU:n kemikaalilainsäädännössä vielä paljon parannettavaa

evät on o llu t A n im a lian toim is

lautetta teiltä lu k ijo ilta , jotta uusi leh

tauksen vuoksi. Ik ävä k yllä edes S u o

to lla

ti vo isi kehittyä ja kasvaa aina vain pa

messa valm isteilla oleva uusi eläinkoe-

Suosittu kosmetiikkalista uudistuu

laki

Sairauksien ennaltaehkäisy on myös vaihtoehto eläinkokeille

kiireistä

palkanneet

aikaa.

kaksi

O lem m e

u utta

rem paan suuntaan. työntekijää:

R aisa H ein äm äen , joka on a lo ittan u tT äm än kertaisen

lehden

teem a

ei k iellä suuren tuskan, kivu n ja

kärsim yksen tuottam ista koe-eläim ille. Vaikka kosm etiikkateollisuudella on

Vegepalsta

G re e n in , joka on L u o n to - L iito n , N a

koe-eläinlaboratoriossa

helposti

käytössään y li 8000 tu rvallisek si to

tu r och M iljö n ja A n im a lian yhtein en

unohtua, vaikka n iid en käyttöm äärä

dettua raaka-ainetta, joista saisi lop ut

Eläinystävällisiä vaikuttajia: Paavo Arhinmäki

nuorisohankevastaava. R aisa ja M a lv a

on kasvanut h uim asti. U S A :s s a kuo

tom an m äärän erilaisia tu o tteita, n iin

kertovat enem m än itsestään ja työteh

lee yksi eläin joka sekunti ja E u ro o

EU - m aissa käytetään k uitenkin vu o

Rakkaudesta tofuun Tofukeittokirjan arvostelu

tävistään sivu illa 22 ja 23.

passa joka kolm as sekunti enem m än

sittain tuhansia eläim iä kosm etiikan

tai vähem m än k ivu lia isiin

testaukseen. A n im a lian eläinkokeetto-

Jane Coodall toteutti unelmansa Afrikassa Eläin on tunteva olento: Konferenssi eläinten tunteista

Uutisia alueosastoilta ja toimintaryhmistä: Valokuvanäyttely tuotantoeläimistä herätti tunteita

naa on eläinkokeet. E lä in te n kärsim ys varainhankintavastaavana sekä M a lv

A n im a lian

visu aalista

ilm että

vo i

kokeisiin.

m yös uudistettu. Log om m e on m uut

Pelkästään Suom essa k äytettiin vu o n

m an kosm etiikan listaan on tu llu t uu- (

tu n u t ja n ettisivujen ulkoasu on p ä ivi

na 2003 y li 300000 ja E U :n alueella

det m ääräykset. Se on n yt entistä lu o

tetty. Lisä k si A n im alia-leh ti on saanut

vuonna 2 0 0 2 jopa y li kym m enen m il

tettavam p i, sillä listalle pääsevät tästä

uuden ilm een ja m uodon. T ark o itu k

joonaa koe-eläintä.

läh tien vain ne suom alaiset yritykset,

Kysy pöllöltä

senam m e on tehdä entistä kattavam

S iv u illa 8 ja 9 kerrotaan E U :n uu

jotka käyvät läp i riip pum attom an ta

pi ja kiinn ostavam pi le h ti, josta lö y

desta kem ikaalilainsäädännöstä (R E -

hon tekem än au d ito in n in . L is ta n ke

tyy tärkeää ja ajankohtaista tietoa eläi

A C H ). K em ik aa lie n terveys- ja ym pä

hitystä vo it seurata A n im a lian n etti

m istä, eläinten oikeuksista ja eläinsuo-

ristöh aittojen testauksessa o lisi tark o i

sivu ilta.

Ihmisen useat sairaudet juontavat liian nopeasta evoluutiosta Maltillisemmin kehittynyt simpanssi on säästynyt muun muassa syövältä

jelukysym yksistä. U u d e n m a llista leh

tus välttää eläinkokeita, m utta näyttää

Animalian toimistolla nyt enemmän työntekijöitä

teä on toivottavasti m yös helpo m pi lu

k u iten k in siltä, että m iljo o n ia eläim iä

A n to isia lukuhetkiä uud istuneen leh den parissa ja m ukavaa kesää kaikille!

kea ja säilyttää. Toivom m e p aljo n pa-

tu llaan

Eläinystävälliset ammatit: Niksautteleva kiropraktikko saa koirat venyttelemään Suomen Kiropraktikkoliitto ry:n puheenjohtaja Tuomo Ahola kertoo

uhraam aan kem ikaalien tes

Förnyad Animalia

ären h ar värit en brädskande tid pä A n im alias kontor. V i h ar an-

ta r gärna em ot respons ffän er som lä-

att förbjuda m änniskor frän att orsa-

ser den, sä att v ä r nya tid n in g fortsätt-

ka försöksd jur Stora sm ärtor, plägor

kan förbättras och utvecklas. ställt tva nya m edarbetare, R aisa H eningsvis i

och lidande

näm äki som h a r b ö rjat hos oss som T em at fö r det h ä r num ret av tid

Ä ven om kosm etikaindustrin tili sitt

ningen är djurförsök. D ju ren s lidande ansvarig fö r anskaffningen av med-

förfogande h ar över 8 000 rääm nen

i sam band m ed djurförsöken i labora-

som konstaterats vara trygga och m ed

L iitto s , N a tu r och M iljö s och A n im a

to rie rn a kan lä tt glöm m as fastän an-

vilkas hjälp det vore m öjligt att fram-

lias gem ensam m a projektansvariga för

talet djurförsök stig it kräftigt. I U S A

ställa ett oändlig t antal produkter, an-

ungdom sfrägor. R aisa och M a lv a be-

dö r ett d ju r i m er e lle r m ind re sm ärt-

vänds inom E U ändä ärligen tusentals

rättar m era om sig själva och sinä ar-

sam m a test varje sekund och i Eu ro p a

d ju r fö r testning av kosm etika. N y a

betsuppgifter pä sidorna 22 och 23.

va r tredje sekund. Ä r 2003 användes

bestäm m elser gäller fö r A n im alias för-

A n im alias visu ella layout h ar ock-

enbart i F in la n d m er än 300000 och

teckning över kosm etika som inte tes-

sä förnyats. V ä r logo är ny och inter-

inom E U är 2002 till och m ed över 10

tats pä djur. Fö rteck n in g en är nu än-

netsidorna h ar uppdaterats. D essutom

m iljo n er försöksdjur.

nu tillfö rlitlig a re än tid ig are eftersom

el och M a lv a G re e n som är Luonto -

har A n im alia-tidnin gen fätt bäde nytt

P ä sidorna 8 och 9 finns en redogö-

endast sädana finländska företag som

om slag och n y form . V ä r avsikt är att

relse över E U :s nya kem ikalielagstift-

genom gätt en oberoende auditering

skapa en tid n in g som i högre grad än

nin g (R E A C H ). I testningen av häl-

kan tas upp i den. D u kan följa m ed

tid ig are är helhetsom fattande och in-

so- och m iljö skad orn a som föranleds

h u r förteckning en utvecklas pä A n i

tressantare och som ger väsentlig och

av k em ikalier är avsikten att und vika

m alias internetsido r.

aktuell in form atio n

djurförsök, m en det verkar trots det-

d ju r, deras

djurskyddsfrägor. V i

ta som om m iljo ntals d ju r kom m er att

V i önskar alla läsare givande lässtun-

hoppas att det tack väre den nya ut-

offras i lab oratorietest. T y v ä rr kom

der m ed den förnyade tid ning en och

form ningen ocksä skall vara lättare att

m er inte ens den nya finländska djur-

en trevlig som m ar!

läsa och förvara den nya tidningen. V i

försökslagen, som är und er beredning,

rättigheter och

Tehtyä ja tapahtunutta

Miten voin toimia

Kanadan häpeä - kuolemantuomio miljoonalle hylkeelle

Sarjakuva Animaalit kautta maan

Animalia-shop

Animalia hakee kesäksi jäsenhankkijoita Feissari innostaa liittymään jäseneksi

E l ä in s u o je lu l ii t t o A n im a lia e d i s t ä ä e lä in t e n h y v in v o in t ia ia o ik e u k s i a . V a s t u s t a m m e s e lla i s t a e lä in t e n k o h t e lu a , j o k a e s t ä ä o le n n a is e s t i n iid e n lu o n t a is t a k ä y t t ä y t y m is t ä t a i a i h e u t t a a e lä im ille k ip u a t a i t u s k a a . P y r im m e e n s is ij a i s e s t i r a t k a is e m a a n e lä in k o e t o im i n n a n , k o t ie lä in t u o t a n n o n s e k ä t u r k is t a r h a u k s e n e lä in s u o je lu o n g e lm ia . T e e m m e t y ö t ä s e n e t e e n , e t t ä e lä in t e n h y v in v o in t i o t e t a a n h u o m io o n m o r a a li k ä s i t y k s is s ä , la i n s ä ä d ä n n ö s s ä j a k ä y t ä n n ö s s ä . A n im a lia t i e d o t t a a , k a m p a n jo i j a v a i k u t t a a la in s ä ä d ä n t ö ö n y h t e i s t y ö s s ä e r i j ä r j e s t ö j e n j a v i r a n o m a is t e n k a n s s a . T o i m im m e a v o i m e s t i j a a in o a s t a a n la illis ia k e in o ja k ä y t t ä e n . T o im is t o : P o r v o o n k a t u 5 3 , 0 0 5 2 0 H e lsin k i. A s i a k a s p a lv e lu : (t ila u k s e t , e lä in s u o je lu n e u v o n t a ) p u h . (09) 1 4 8 4 8 6 6 , p ä i v y s t y s m a - p e k e llo 1 0 - 1 5 , f a x (09) 1 4 8 4 6 2 2 , em a il: a s ia k a s p a lv e lu @ a n im a lia .f i. I n t e r n e t s i v u t : w w w .a n i m a li a .f i. A u t a m e i t ä a u t t a m a a n e lä im iä ! L iit y j ä s e n e k s i t a i t e e la h jo it u s . A n im a lia t o i m ii j ä s e n m a k s u j e n j a la h j o i t u s t e n v a r a s s a , sik si a p u s i o n t o im in n a n e d e l ly t y s ! J ä s e n m a k s u t : T u k ijä s e n : 2 3 € / v u o s i, a k t i iv ijä s e n : 2 7 € / v u o s i, a i n a i s jä s e n : 4 4 0 € , y h t e i s ö j ä s e n : 9 2 ,5 0 € / v u o s i. S a m p o 8 0 0 0 1 8 - 2 1 0 5 6 4 4 . K ir jo it a v i e s t i k s i n im e s i j a o s o i t t e e s i . L a h jo it u k s e t : N o r d e a 2 2 9 8 1 8 - 1 8 9 . T e s t a m e n t i t o v a t m e r k i t t ä v ä t u k i A n im a lia n t y ö lle . T i e d u s t e l u t : T a r j a B a ld in g , p u h . (09) 2 7 8 6 8 9 6 , t a r ja .b a ld in g @ a n im a lia .f i E l ä in s u o je lu l ii t t o A n im a lia r y A s i a k a s p a lv e lu p u h . (09) 1 4 8 4 8 6 6 , a s ia k a s p a lv e lu @ a n im a lia .f i. --------(09)1144 88 5 5 1 1 , h a n n a .k ***"*“ T o im in n a n jo h t a ja H -------a n n a v:..i K iv in e n : p u h . h. (09) iv in e n @ a n im a lia .fi. T a lo u s p ä ä llik k ö T a r ja B a ld in g : p u h . (09) r ja ..b a ld in g @ a n im a lia .f i. >9) 2 7 8 6 8 9 6 , t a rja T i e d o t t a j a K ia H e r o ld p u h . (09) 1 4 8 2 6 4 6 , k ia .h e r o ld @ a n im a lia .fi. V a r a i n h a n k in t a v a s t a a v a R a isa H e in ä m ä k i, p u h . (09) 1 4 6 4 8 6 5 , ra is a .h e in a m a k i@ a n im a lia .fi f a x : (09) 1 4 8 4 6 2 2 . e -m a il: a n im a lia @ a n im a lia .fi I n t e r n e t s i v u t : w w w .a n im a lia .f i

Suosittu kosmetiikkalista uudistuu .. .Kuluttajat ovat jo pitkään ilmaisseet, että he eivät hyväksy kosmetiikan eläinko keita. EU-maissa käytetään kuitenkin vuosittain tuhansia eläimiä kosmetiikan testauk-

Aloita itsestäsi, jos haluat saada aikaan yhteiskunnallisen muutoksen ...Eläinoikeusliikkeen nousu 1990-luvun puolivälissä sai Paavo Arhinmäen kiinnos tumaan eläinten oikeuksista. Kiinnostus ja toisaalta myös ymmärrys eläinten huonosta kohtelusta sai hänet muuttu m aan...

pe - kuolemantuomio Kanadan häpeä miljoonalle hylkeelle .. .Kanadan vuotuinen hyljejahti on jä lleen käynnistynyt. Hallituksen hyväksymän ja tukeman ¡ahtauksen päämää ränä on tappaa noin miljoona hyljettä tulevan kolmen vuoden kuluessa, jopa 350000 yksilöä vuodessa__

A n im a lia - le h t i, 2 9 . v u o s ik e r t a ; ju lk a is ij a : E lä in s u o je lu l ii t t o A n im a lia ; p ä ä t o i m i t t a j a : E lin a V a l k a m a ; t o i m i t u s s i h t e e r i : Kia H e r o ld , p u h (09) 1 4 8 2 6 4 6 , k i a .h e r o ld @ a n im a lia .f i; t a i t t o : J a r k k o L a v ila , j a r k k o .l a v i la @ n o v a c o .f i, g sm : 0 4 4 5 2 1 0 8 1 4 , w w w . n o v a c o . f i; O s o i t t e e n m u u t o k s e t : T a n a B a ld in g , u h . (09) 2 7 8 6 8 9 6 , t a r ja . a ld in g @ a n im a li a .f i; IS S N 0 7 8 3 - 9 1 7 0 ; P a in o p a ik k a . M i k t o r , H e lsin k i.

I lm e s t y m i s a ik a t a u lu : n o 1 m a a lis k u u , n o 2 t o u k o k u u , no 3 sy y sk u u , n o 4 m arras k u u ; S e u ra a v a a n n u m e ro o n t a r k o i t e t u n m a t e r ia a l in

t u l e e o lla p e r illä t o i m i t u k s e s s a 18 .8 . 2 0 0 5 m e n n e ss ä . A i n e i s t o t lä h e t e t ä ä n le h t i@ a n im a lia .f i t a i o s o i t t e e ll a : A n i m a lia - le h t i, P o r v o o n k a t u 5 3 0 0 5 2 0 HKI. A n im a lia -le h ti o n k u ltt u u r i-, m ie lip id e - j a t i e d e l e h t i e n li it o n K u lt t i ry :n j ä s e n . I lm o i t u s m y y n t i : K ia H e r o ld , p u h (09) 1 4 8 2 6 4 6 . I lm o it u s n in n a t : K a t s o u u d e t ilm o it u s h in n a t w w w .a n i m a li a .f i/ a n im a li a le h t i / m e d i a k o r t t i.p d f L is ä v e lo itu k s e t: v ä r ie r o t te lu t v e l o i t e t a a n e r ik s e e n , m ä ä r ä y s p a ik k a k o r o tu s 2 0 % , li it t e id e n h in n a t s o v i t a a n e r ik s e e n . R a jo it u k s e t : E t u s iv u lla e i j u lk a is t a

ilm o i t u k s i a . A le n n u k s e t : t o is to a le n n u s : 1 . t o is t o 10 % , se u ra a v a t 2 0 % , au k t o r is o id u t m a in o s to im is to t 1 5 % . I lm o i t u s t e n p e r u u t t a m in e n : P e r u u t u k s e t v i im e is t ä ä n 7 v u o r o k a u t t a a in e is to n jä t t ö p ä iv ä n j ä l k e e n t o i m it u s s i h t e e r i lle . R e k la m a a t io t : K ir ja llis e n a 1 4 v u o r o k a u d e n a ik a n a i l m e s t y m i s p ä i v ä s t ä lu k ie n . Irto n u m e ro m y y n ti: S to c k m a n n , le m m i k k i e lä i n o s a s t o , A k a t e e m in e n k ir ja k a u p p a . A r t ik k e li e n la in a a m in e n e lä in s u o j e lu a e d i s t ä v ii n t a r k o i t u x s i in s a lli t t u . L ä h d e m a i n i t t a v a . A n i m a lia - le h t i p i d ä t t ä ä o ik e u d e n l y h e n t ä ä j a m u o k a ta ju t t u ja

E tiik a n asian tuntijan ro o li eläinkoe

KAI NA LO

lautakunnassa ja -jaostoissa on huoleh tia keskustelun tasosta ja argum enttien loogisuudesta. E lä in su o je lija n ro o li on edustaa eläim en intressiä. Sen tulee olla

Mitä voin tehdä?

keskeinen h u o li arvioitaessa eläinkokeen h yväksyttävyyttä. E sim e rk ik si R uotsissa tulee eläinkoe lautakunnassa o lla m aalliko ita puolet jä senistä ja Tanskassa eläinsuojelijo ita n el jä jäsentä kym m enestä. A n im a lia

protestoinut

ankarasti

Suom en lakiesityksen eläinkoejaostojen p u u tteellista

kokoonpanoa vastaan, ja

pyrim m ekin tekem ään kaikkem m e, jo t ta eduskunta m uuttaisi lakiesityksen tä m än kohdan. Jaostossa täytyy ehdotto m asti o lla sekä etiik an että eläinsuoje lu n edustaja. V alitettavasti siin äkin tapa uksessa eläinsuojelija vo i helposti jäädä vähem m istöön, jo llo in m yös kyseenalai set eläinkokeet voivat tu lla hyväksytyiksi enem m istön päätöksellä.

Eläinkoelakia uudistetaan jarrutellen

Koe-eläinlautakuntien jäsenissä ei riittävästi eläinsuojelijoita • ••

•

••

•

••

m •

Tuskalliset kokeet on lopetettava kokonaan Esitys

sallisi

edelleenkin

tuskallisten

eläinkokeiden tekem isen erityisestä syys tä.

Perustelu issa

tällaiseksi

erityiseksi

syyksi m ain itaan esim erkiksi tärkeä tie teellin en syy. Eläin koejaosto jen on ilm ei sesti tarkoitus a rvio id a , kuinka tärkeä kukin tieteellin en syy on. M ik ä li eläim en intressin edustaja ei ole m ukana jaostos sa, voidaan ennakoida, että rim a tässä ei

K u u d e n v u o d e n v a l m i s t e l u n j ä l k e e n e lä i n k o e l a k i on v i h d o in e d u s k u n n a n k ä s i t t e l y s s ä . A n im a lia t o i v o o , e t t ä l a k i e s i t y s olisi o llu t e d i s t y k s e l l i s e m p i ,

ole kovinkaan korkealla.

v a ik k a p a r a n n u k s e n a s iin ä o n k in u l k o p u o l is e t k o e - e l ä i n j a o s t o t , j o t k a

läpikäyneen eläim en käytön uusissa, vä

m y ö n t ä v ä t l u v a t e l ä in k o k e is iin .

hem m än tuskallisissa kokeissa.

L a k i sallisi m yös tuskallisen kokeen

A n im a lia

katsoo, että

Suom en

o lL

si tu llu t erityisesti tässä kohden la a ^ P nen tai ei m yönnä lup aa, asia etenee laa

edistyksellisem pi laki ja kieltää koko

on tarpeen, sillä n ykyin en la

jem m an eläinkoelautaku nnan käsiteltä

naan tuskalliset kokeet, koska käytän

ki on vu o d elta 1985. P itk ä ä n

väksi. Eläin koelau taku n n assa on kuusi

nössä n iille on aina m ahdollista löytää

valm isteltu uudistus o li lausun

toista jäsentä sekä puheenjohtaja ja va

in h im illisem p i vaihtoehto. Lisä k si o lisi

rapuheenjohtaja. La u tak u n ta siis jakaan n o lla vuosi sin en - jo llo in lausuntoajaksi

oltava ehdoton edellytys, että tuskallisen

uom en

eläin koelain

uudistus

o li annettu ju u ri ennen lom ia vain neljä

tu u

viikkoa. Suositus on, että tä llaisille suu

toon, joissa on neljä jäsentä.

rem m ille u u d istuksille an n ettaisiin lausuntoaikaa väh intään 1 2 viikkoa. M yö s A n im a lia jä tti lausuntonsa maa-

neljään

alueelliseen

Eläin k o ejao sto jen

eläinkoejaos-

eläinkoe eettisesti hyväksyttävä. O ngel

Suomessa eläinkokeissa kä y te tyt eläimet vuonna 2003 Hiiret------------------------------------ 1 1 1 9 2 5 R o ta t__________________________ 32 0 0 1 M arsut____________________________5 18 H am sterit__________________________62 M uut jy r s ijä t ----------------------------- 2 4 10 K aniinit------------------------------------ 1 1 8 6 K issatoK oirat______________________ 33 H illerit................... 10 0 Muut lihansyöjät________________ 14 86 H evoset, aasit ja ristey m ät__________________ _____ 61 12 9 8 S ia t---------------------------------V u o h e t_____________________________12 Lam paat ............................................4 16 N au d at____________________________ 6 1 Apinat................... Muut n isäkkäät................................... 2805 V iiriäiset................ 35 Muut linnut .............................. 7389 M atelijat......................... 961 Sam m akkoeläim et.............................. 3690 K alat-------------------------------------17 6 36 9

Y H T EEN SÄ

34 2 8 18

dinkokeiden vähentäm inen. ValitettaIsti h allitu s ei ole vie lä esittänyt - A n i m alian kyselyistä huolim atta - m iten tä hän tavoitteeseen päästään. N y t uud is tettava eläinkoelaki o lisi vo in u t olla yk

si keino eläinkokeiden rajoittam isessa, m utta selvästikään maa- ja m etsätalous

kokeen läp ikäynyttä eläintä ei enää saisi

m in isteriö ei ole o llu t halukas rajo itta

alistaa uusille kokeille.

m aan lain avu lla eläinkokeita.

Eläinkokeiden sijaan m uita tutkim usm enetelm iä

luettelem aan varsin löyhästi tarko itu k

-lautakunnan

tehtävänä on arvio id a onko suunniteltu

Ota pian y h te y ttä kansanedustajaan ja pyydä häntä kannattam aan Animalian vaatim uksia. Tarkemmin vaa tim uksista Animalian nettisivuilta w ww.anim alia.fi. Varm ista sieltä myös, e ttä asian käsittely ei vielä ole loppu nut eduskunnassa.

N y t käsittelyssä oleva lakiesitys tyytyy

Eläinkokeet lisääntyneet EU:ssa Alkuvuodesta julkaistiin EU:n yhteenveto jä senvaltioissa tehdyistä eläinkokeista. Kokei siin ja muihin tieteellisiin tarkoituksiin käy tettyjen eläinten kokonaismäärä EU:n alueel la vuonna 2002 oli 10,7 miljoonaa. Koe-eläinten käyttö on lähtenyt selvään kasvuun ja li sääntynyt lähes kymmeneksellä verrattuna vuoteen 1999, jolloin EU:ssa käytettiin 9,8 miljoonaa koe-eläintä.

la eläinten kasvatusoloja ei valvota välttä mättä lainkaan, ja eläimet saattavat olla pe räisin todella huonoista oloista. Lisäksi eläin ten kuljetusmatkat muodostuvat usein pit kiksi ja rasittaviksi.

Eläinlajeista käytetyimpiä olivat hiiret (5 1 % ) ja rotat (22% koe-eläimistä). Vaihtolämpöisten eli lähinnä kalojen määrä lisään tyi huomattavasti: niitä oli koe-eläiminä lä hes miljoona enemmän kuin kolme vuot

Suurin osa koe-eläimistä joutui ihmis-, ham mas- ja eläinlääketieteen kokeisiin, joiden osuus kaikista tehdyistä eläinkokeista oli 4 4 % . Toiseksi suurin ryhmä oli biologinen

ta aiemmin eli yhteensä 1,6 miljoonaa (1 5 % kaikista koe-eläimistä). Koe-eläinten kokonaismäärän lisääntymi nen selitettiinkin monessa maassa kaloilla tehtävien kokeiden lisääntymisellä niin ym päristömyrkkyjen tutkimisessa kuin biologi sessa perustutkimuksessakin. Suhtautumi nen kaloihin koe-eläimenä vaikuttaa olevan kevyempää kuin muihin selkärankaisiin, jol loin kalakokeiden vaihtoehtomenetelmien kehitykseenkään ei panosteta juuri lainkaan. Suurin osa eläinkokeisiin käytetyistä kä dellisistä (80% ) sekä osa koirista ja kissois ta (20- 30% ) kasvatetaan EU:n ulkopuoli sissa maissa, joista eläimet kuljetetaan EUmaihin koekäyttöä varten. EU:n ulkopuolel

Perustutkimus lisääntyy

perustutkimus, johon käytettiin hieman yli kolmasosa kaikista koe-eläimistä. 1 0 % ti lastoiduista eläimistä käytettiin toksisuusja muihin turvallisuusarviointeihin. Suurin osa näistä kokeista tehtiin lain vaatimusten vuoksi, mutta yli 20%:ssa tätä vaatimusta ei ollut eikä näille eläinkokeille esitetty muu toinkaan riittäviä perusteita. Biologinen perustutkimus on lisäänty nyt eniten. Siihen käytettiin noin 4 miljoo naa eläintä vuonna 2002. Perustutkimuskokeita ei koske yhtä tarkka lainsäädäntö kuin muita eläinkokeita, joten sen alle saatetaan niputtaa sinne todellisuudessa kuulumatto miakin kokeita. LAURA UOTILA

set, jo ita varten eläinkokeita saa tehdä.

ja m etsätalou sm inisteriölle, m utta v a li

m ana on, että jaostossa ei välttäm ättä ole

tettavasti lähes kaikki parannusehdotuk

yhtään eläinten puolustajaa, jo llo in eetti

Eläin k o k e id en m äärä o li Suom essa alim

tu tkim in en tai m ikä tahansa tieteellin en

set tyrm ä ttiin m inisteriössä.

nen a rvio in ti vo i o lla varsin näennäistä.

m illaan 1996, jo llo in käytettiin yhteensä

tutkim us. Eläin k o keen saa tehdä esim er

eläinkokeille vaihtoehtoisten tutkim us

m assa lähivuosina. O n ikävää, että S u o

Jao ston kokoonpanoon n im ittäin kuuluu

110659 eläintä. Sen jälkeen m äärä alkoi

kiksi, m ik äli tavo itellu n tuloksen saavut

m enetelm ien kehittäm istä, vaikka n äin

m en lakiuud istus noudattaa lähes p el

Eläinkokeiden arvioinnissa ei vie läkään eläinsuojelijoita mukana?

tieteellisen tutkim uksen edustaja, koe-

jälleen kasvaa - erityisesti geenitekniikan

tam iseksi ei ole käytännössä m ahdo llis

edellyttää

kästään kaksikym m entä vu o tta vanhoja

eläinten hoidon ja eläim ille tehtävien toi

eläinkokeiden vuoksi. V iim eisim m än ti

ta käyttää m uuta tieteellisesti lu o tetta

Su o m i tukee tä llä hetkellä näid en m e

m ääräyksiä, kun o lisi vo itu o lla edelläkä

m enpiteiden asian tuntija, eläinlääkäri ja

laston, vu od en 2003, m ukaan eläinko

vaa m enetelm ää. O ikeuttaako esim erkik

netelm ien kehitystä suoraan 34000 eu

v ijö itä ja m ukana m uokkaam assa parem

Esityksessä on p o sitiivista se, että luvan

yksi eläinsuojelun tai eettisten kysym ys

keita te h tiin yhteensä 342818 eläim el

si se, että m uu tutkim usm enetelm ä olisi

ro lla , joka on naurettavan p ien i sum

paa eläinkoelainsäädäntöä m yös E U :lie .

eläinkokeeseen m yöntää tulevaisuudes

ten asiantuntija. T ä te n oletettavasti kah

le. N ä istä su u rin osa, lähes 112 000, o li

k alliim p i ja tutkim usbud jetti ei sitä salli,

m a verrattu n a eläin ko keisiin la itetta viin

Eläin koelakiuud istuksesta m yös Anim a-

sa tutkim uslaitoksen u lkop uolinen eläin-

dessa jaostossa neljästä on m ukana vain

h iiriä .

käyttäm ään eläinkokeita?

m iljo o n iin .

lia-lehdessä 3/2004.

koejaosto. M ik ä li jaosto ei ole yk sim ieli

filosofi, ei eläinsuojelijaa lainkaan.

ANIMALIA 2/2005

N yk yise n hallitu ksen tavoitteena on

N ä ih in kuuluvat esim erkiksi kasvitautien

Lakiesitys ei m yös m itenkään edistä

E U :n

K o e-eläin d irek tiiviä

koe-eläindirektiivi.

ollaan

uud ista

HANNA KIVINEN

ANIMALIA 2/2005

U UTISIA

Lintujen pakkosyöttö kiel lettiin Israelissa

Valtakunnallisille eläinsuojelujärjestöille jaossa valtionapua V altion eu vosto hyväksyi 18 .3 . yleisistunn os

- Olem me ty y ty v ä isiä , e ttä vuosien työ

saan asetuksen valtakunnallisten eläinsuo-

on tu o ttan u t tu lo s ta ja vihdoin m yös eläin-

jelu järjestö jen valtionavustuksista. Ja e tta v a valtionavustuksen m äärä on 10 0 0 0 0 euroa. Rahaa vo ivat hakea rek isteröityn eet eläinsuojelujärjestöt, joiden toim inta-alue on ko ko maa. Järjestön sääntöjen mukaan sen pää

suojelujärjestöt saavat valtion tukea, iloit

loihin erikoistuneen turkistarhan eläinsuo

see Animalian toim innanjohtaja Hanna Ki

ja ankanmaksan tu ottaja, on kieltänyt han

jelu järjestö Animalin ja O Independente -leh

vinen.

hien ja ankkojen pakkosyöttäm isen huhti

den tekem ien tutkim usten takia.

Animalia tulee hakem aan tukea. Kerrom me seuraavissa lehdissä lisää tuen jao sta. © K a n e r v a Peili

KIA HEROLD

kuun alusta lähtien. Hanhen- ja ankanm ak

Animal ja O Independente ryhtyivät tutki

san tu otan to kiellettiin, kun Israelin korkein

maan turkistarhan toim intaa nim ettöm änä

oikeus to tesi niiden aiheuttavan sietäm ä

saadun vihjeen perusteella. Turkistarhat ovat

töntä tuskaa ja olevan siksi lainvastaisia tuo

Portugalissa laillisia, m utta kyseinen sinsil-

tantoaloja.

latarha toim i luvattom asti.

Kielto on eläinoikeusjärjestö Anonym ous O uti Vainio

Am m attitaidon näytön paikka

2/2005

m aatalousm inisteriö

ovat lakkauttaneet maan suurimm an sinsil-

Ilosta se lehmäkin hyppii.

ANIMALIA

poliisi ja

Israel, maailman neljänneksi suurin hanhen-

voinnin ed istäm iseen liittyvä toim inta.

M onet sanovat periaatteessa va stu sta vansa eläinkokeita, m utta nim eävät heti perään tärkeinä pitäm iään asioita, joiden vuoksi ovat valm iita alistam aan eläim et kaikenlaisiin testeihin . Ihmisten asen ne on kirjattu lainsäädäntöön, joka lähtö kohtaisesti kieltää eläinkokeet. Yksilöidyl lä luvalla kokeita voi kuitenkin tehdä, jo s niistä on m ahdollisuus saada tieteellis tä tieto a, joka edistää ihm isten, eläinten tai ym päristön hyvinvointia. Lupakäytän tö on yhteiskunnan tapa ohjata eläinko keiden tekem istä ja valvoa, e tte i eläim il le aiheu teta tarp eeton ta kärsim ystä, ki pua ja tuskaa. Käytännössä koe-eläintoimikunnat ovat m uodostuneet tutkijoista, jo tk a ovat m yön tän eet lupia toisilleen. Toim intatapa ei kestä kriittistä tarkastelua ja sen ovat todenn eet m yös asianosaiset. Siksi m uuta miin koe-eläintoim ikuntiin on jo vuosi kausia kuulunut eläinsuojelun tai etiikan edustaja. Kokem ukset näistä tutk ijayh tei sön ulkopuolelta tulevista täysivaltaisista jäsen istä ovat olleet pääosin hyviä. Hallitus on vihdoin antanut eduskun nalle esityksen uudesta koe-eläinlaista. Siinä ehdotetaan peru stettavaksi eläinkoelautakunta, joka keskitetysti m yöntää luvat kaikkiin m aassa tehtäviin eläinko keisiin. Lupapäätökset tekee juristin jo h tam a ryhmä, jo ssa eläinlääkäreillä, tu tki joilla ja hoitohenkilökunnalla on sam an suuruinen edustus kuin eläinsuojelun tai etiikan asiantuntijoilla. Siten lakiehdotuk sessa on eläinten etujen puolustajille an nettu sam a painoarvo kuin eläinten käyt täjille. Huomionarvoista on, e ttä eläinsuo je lijat voidaan hallituksen esityksen mu kaan korvata etiikan asiantuntijoilla. Hei dän käsityksensä eläinten itseisarvosta vaihtelevat.

® DJURENS RÄTT

Portugalin

asiallinen tarkoitus tulee olla eläinten hyvin

K O L U M N I

Portugalilainen eläinsuojelujärjestö Animal paljasti laittoman sinsillatarhan

Uudesta laista on tulossa eläinsuojelujärjestöjen näytön paikka. La kisääteinen mah dollisuus osallistua eläinkokeiden eh tojen hiom iseen ja hyväksym iseen on teh tävä, joka on hoidettava rakentavasti ja tinkim ättö mällä am m attitaidolla. Rakentavuudella tarkoitan osapuolien erilaisten arvopoh jien yh teen so vittam ista sekä linjojen luo m ista kokeista saatavan hyödyn ja eläi mille aiheu tettu jen haittojen vertailu s sa. Se on m yös järjestö jen tavoitteiden m äärätietoista, m utta jo u stavaa e d istä m istä. A m m attitaitoon sisältyy vastu un tunnon ja syvän asiaosaam isen lisäksi ky ky ottaa vastaan ja hyödyntää tosiasio i ta, jotka saattavat olla oman vakaum uk sen vastaisia. Eläinsuojelujärjestöt ovat kansalais ten m uodostam a tasapain ottava voima lainsäätäjille ja toim eenpanijoille. Sam al la ne toim ivat eläinten etujärjestöinä, jo i den tavo ite on yhteinen: eläinten hyvin voinnin edistäm inen. Siksi on tärkeää, e t tä toim intatapojen ja painotusten erois ta huolim atta jä rje stö t toim ivat toisiaan tukien. Y hteisten näkökantojen löytäm i nen voi vaatia ajoittain turhauttavaakin työ tä, jo ta pitäisi tehdä etukäteen. Jokai sen eläinsuojelijan on tau stayh teisöstään riippum atta osoitettava ehdoton tarpeel lisuutensa eläinkoelautakunnassa. Outi Vainio on Suom en Eläinsuojeluyh distyksen puheenjohtaja ja Helsingin yli opiston Eläinlääketieteellisen tiedekun nan professori

Lehmät ^ hyppivät ilosta ja rotat nauravat

Tarhasta löydettiin yli kolm esataa naaras-

fo r Animal Rightsin (AAR) ja sitä avustaneen

puolista sinsillaa ja kahdeksansadan eläimen

World Society fo r the Protection o f Animal-

turkit, jo ita tarhan om istaja ei ollut ehtinyt

(WSPA) kampanjan tulosta.

kätkeä. Tarhan om istajan mukaan sinsilloja

lä niiden ansiosta turkistarhaus julm ine yk

"Täm ä on hieno uutinen ja toivom m e, e t

’tu o te ttiin ’ vuodessa jo p a yli 5 0 0 0 0 0 kappa

sityiskohtineen sai runsaasti huom iota maan sanom alehdissä ja tv-kanavilla. Nyt Animal

tä muut m aat seuraavat Israelin esimerkkiä

letta, ja niiden turkkeja m yytiin portugalilai

ja kieltävät eläinten pakkosyöttäm isen. Niin

sille, espanjalaisille, ranskalaisille ja tanskalai

pyrkii vielä saam aan eläim et haltuunsa voi

kauan kuin ihm iset syövät hanhen-ja ankan

sille ostajille.

dakseen etsiä niille uudet asuinpaikat.

m aksaa, näiden eläinten kärsim ys kuitenkin

Animalin paljastam at tiedot olivat suuri

Lehmien tunne-eläm ä on hyvin sam ankal

jatkuu ja tu o ttajat e tsiv ä t keinoja hyväksi

askel portugalilaiselle eläinsuojelutyölle, sil-

taista kuin ihmistenkin. Lehmät osaavat esi

käyttää lain porsaanreikiä”, kom m entoi WS-

merkiksi kantaa kaunaa, hoitaa y s tä v y y s

PA.n kam panjajohtaja Leah Garces.

suhteita ja innostua älyllisistä haasteista. Ne

Israelissa on pelätty, e ttä hanhen- ja an

voivat m yös tun tea vahvoja tun teita, kuten

kanmaksan tuotannon lopettam inen aihe

kipua, pelkoa ja ahdistuneisuutta - ja m yös

uttaa työ ttö m y y ttä maan taantum ukselli

ne m urehtivat tulevaisuutta. Hyvissä olosuh

sessa taloudessa. Maan m aatalousm inisteriö

teissa lehm ät taas tu n tevat paljon iloa.

onkin y rittän y t viivästyttää lain voim aantu

Lehmien luultua m onipuolisem m asta tunne-

lem ista vielä vuoteen 2006, m utta sen pyyn

eläm ästä uutisoi Sunday Times. Havainnot

tö hylättiin.

Lypsylehmät ja hiehot p ää se vä t jaloittelem aan kesällä 2006

ovat selvinneet m aatalouseläim ille tehdyis

Israelin m aanviljelym inisteriö yrittää nyt

Valtioneuvosto tarkensi 18 .3. yleisistunn os

sä tu tk im u k sissap a sam anlaisia piirteitä on

säilyttää tuotantoalan tukem alla koetta, jo

saan asetu sta lypsylehm ien ja hiehojen ja-

löytyn yt m yös esim erkiksi sioista, v u o h ista

ka tähtää tuotan totapojen

loitteluvaatim uksesta.

inhimillistämi-

Asetuksen

mukaan

T^Pen niin, e tte iv ät ne rikkoisi eläinsuojelu

kytkettyinä p id ettävät lypsylehm ät ja pää

hyvinvoin titarpeet täytyisikin arvioida uu

lakia. Kokeiltava m etodi täh tää laissa olevi

asiassa m aidontuotantoa varten k asvatet

delleen, sillä ihm isten ja eläinten välinen ero

en porsaanreikien hyväksikäyttäm iseen, mi

tavat hiehot on päästettävä laitum elle tai

näyttää olevan paljon kuviteltua pienempi.

kä tarkoittaisi esimerkiksi ankkojen ja hanhi

muuhun jaloittelutilaan 60 päivän ajaksi tou

Professori Jaak Panksepp taas kertoo Scien-

en pakkosyöttäm isessä käytettävien metalli-

kokuun alun ja syyskuun lopun välisenä aika

ce-lehdessä, e ttä ainakin rotat, koirat ja sim

putkien vaihtam ista joustaviin putkiin.

na. Jaloittelu vaatim us tulee voim aan heinä

ja kanoista. Tutkijoiden mukaan k o tie lä in t^ P

HELI KÄÄRIÄINEN

panssit p äästelevät leikkiessään ääniä, jo t

Israel tu o ttaa noin 300 tonnia hanhen-ja

ka m uistu ttavat ihmisen naurua. Pikkulapsil

ankanm aksaa vuodessa. Maailman suurim

Jaloittelutilan pinta-alan on oltava kutakin

la ei ole sanallista huumoria, m utta he oppi

m at hanhenmaksan tu o ttajam aat ovat Rans

eläintä kohden vähintään kuusi neliöm etriä

nä vain lyhytaikaisesti eläinten ruokkimisen,

vat jo aikaisin hihkumaan ja nauramaan leik

ka, Unkari ja Bulgaria.

ja eläinm äärästä riippum atta aina vähintään

lypsyn tai hoitam isen ajan.

kuun alussa vuonna 2006.

kiessään. Nuoret sim panssit k ä yttäy ty vät

Hanhen-ja ankanmaksan tu otan to tarkoit

sam oin, kun ne ja h taavat ja ku tittavat to i

taa lintujen pakkosyöttäm istä useita kertoja

Lääninhallitus voi m yöntää vapautuksen

va eläin vo idaan jatkossa lopettaa m yös mur

siaan. Professori Panksepp epäileekin, että

päivässä. Reilusti normaalia suurem m at ruo

vaatim uksesta, jo s tuotantotilalla ei ole käy

tamalla eläim en niska nopealla ja tehokkaalla

nauru on saattan u t kehittyä evoluution al

kam äärät syötetään linnuille niiden kurkkui

te ttävissään sopivaa laidunta tai jo s muuta

tavalla, jo s muut eläinsuojelulliset vaatim uk

kuvaiheissa.

hin työ n n ettyjen m etalliputkien avulla. Lin

jaloittelu un soveltuvaa tilaa ei ole mahdollis

set tä y tty v ä t. Eläimen saa lopettaa vain hen

Rotat taas p äästävät leikkiessään sirkut

tujen m aksat laajentuvat prosessin takia yli

ta kohtuudella järjestää. V apautus m yönne

kilö, jolla on riittävät tiedot lopetusm enetel

tavaa ääntä. Niiden aivot tu o ttav at samaan

kym m enen kertaa normaalia suuremm iksi,

tään enintään kolmeksi vuodeksi kerrallaan.

m ästä ja -tekniikasta sekä riittävä taito to i

aikaan dopam iinia, minkä tu otan to ihm isai

mikä jo h taa usein eläinten sairastum iseen.

voissa liittyy m ielihyvään. KIA HEROLD

JOHANNA MÄNTYNEN JA NETTA KÄRKI

50 neliöm etriä.

Siipikarjaan kuuluva alle kolme kiloa paina

Sam assa asetuksessa täsm en netään vuo

m enpiteen suorittam iseksi. Eläin on aina lo

hien ja lampaiden kytkem istä ja siipikarjaan

pete ttav a niin, e tte i eläim elle aiheudu tar

kuuluvien pienikokoisten eläimien lopetta

peetonta kipua, tuskaa tai kärsim ystä.

m ista koskevia säännöksiä. Asetuksen mu Lähde: Times Online ja Science-lehti

Lähde: WSPA

kaan vuohia ja lam paita saa pitää k ytk etty

Lähde: M aa-ja m etsätalousm inisteriö

ANIMALIA

2/2005

iksi eläinkokeiden korvaa

eläinkoetta, joka perusm uodossaan ke

lä vo i o lla valtava ero herkkyydessä jo l

m inen

vaikeaa?

h ite ttiin jo 1920-luvulla. T ä lle n iin sa

lekin kem ikaalille. Jo p a e ri lab o rato rio i

O ngelm a ei ole niin kään

notulle LD 5 0 - testille on kehitetty kolm e

den v ä lillä tulokset voivat vaih d ella suu

tieteellin en k u in asenteel

vaihtoehtoista eläinkoetta, joissa uhra

resti, vaikka k äytettäisiin sam aa e läin la

lin en . Eläin k o keet ovat jo y li p u o li vuosi

taan vähem m än eläim iä, m utta aiheute

jia ja -kantaa.

sataa o lleet tärk ein m enetelm ä kem ikaa

taan eläim ille silti suurta kärsim ystä.

n iin

lie n testauksessa ja uuden tied o n h a lu

A k u u tin toksisuuden testit aiheutta-

olekaan

ihm e, että vertailtaessa

LD 5 0 - testin tuloksia ja ihm isten akuut

taan olevan vertailu kelp oista van han tie

teja

don kanssa. L isä k si m onet virkam ieh et

ennustavuus o soittautui huonoksi. E r i

m yrkytystapauksia,

eläinkokeiden

ja tieteelliset asian tuntijat on koulutettu

tyisen m asentavat tulokset saatiin selvi

’’van han ko u lu n ” m ukaisesti eikä h e il

tyksessä, jossa verra ttiin

lä ole am m attitaitoa arvio id a vaih toeh

eläinkoetuloksia to d ellisiin ihm isille ai

tojen m ahdollisuuksia eikä tahtoa edis

h eu tu n eisiin sivu vaikutuksiin. E lä in k o

tää n iid en käyttöä. V o isi puhua ’’pahan

keet ennustivat näistä vain 43 prosenttia.

kun ruoka merkitsee muutakin kuin vatsantäytettä Tilaa 13 € hintainen

150 lääkkeen

kierteestä” : eläinkokeista on teh ty n iin

Arpapelistä tieteelliseen toksisuustestaukseen

Vegaanin kasviskeittokirja. Viides painos suositusta keittokirjasta. 126 sivua.

Mirka Muukkonen ja Anna

Internet -sivujen kautta mahdollista tilata myös muita tuotteita.

A k u u tin toksisuuden arvio ta käytetään

Eläinkokeet eivät takaa kemikaalien turvallisuutta

KASVIS(I

ennen kaikkea kem ikaalin luokitukses sa ja m erkinnässä, tarkoituksena suojel la kem ikaalia käsitteleviä ihm isiä. K e m i kaalin lu o kittelu tie ttyyn m y rk y llis y y ^ luokkaan p ystytään k u iten k in su o ritta m aan helpo sti ja luo tettavasti eläinkokeettom illa m enetelm illä, kuten yksin

K e m ik a a lie n t e r v e y s - j a y m p ä r i s t ö h a i t t o i h i n on h a v a h d u t t u k o k o m a a ilm a s s a . E u ro o p a n un ion i a ik o o R E A C H -o h jelm a llaa n l a i t t a a v a a r a l l i s e t k e m ik a a l it kuriin j a t ä y t t ä ä t i e t o a u k o t n iis tä h u o n o s t i t u t k i t u i s t a k e m i k a a l e i s t a , j o t k a o n o t e t t u k ä y t t ö ö n e n n e n v u o t t a 1 9 8 1 . U u d e s s a k e m ik a a l ip o l i t i ik a s s a o n t a r k o i t u s v ä l t t ä ä e l ä i n k o k e i t a ’’ niin p aljo n kuin m a h d o l l i s t a ” . N ä y t t ä ä

k ertaisilla

solutoksisuustesteillä

m ikaalin m yrkyllisyyttä ennustavilla tie tokoneohjelm illa sekä tarvittaessa m o nim u tkaisem m illa

kudosviljelym enetel-

www.vegaaniliitto.fi

Vegaaniliitto ry | H äm eentie 48 | 00500 HELSINKI | p. 050 344 9524

m illä.

k u it e n k in s iltä , e t t ä m i t ä ä n ei t o d e l l i s u u d e s s a olla m u u t t a m a s s a : v a n h o ih in t e s t i m a l l e i h i n l u o t e t a a n e d e l l e e n j a v ä h i n t ä ä n m iljo o n ia e l ä i m i ä ollaan u h r a a m a s s a k e m ik a a l ie n t e s t a u k s e n v u o k s i.

O n tärkeää saada tietoa m yös kem i kaalin vaikutuksista eri kohde-elim issä, joista m aksa on yleensä tärkein, koska se voi m uuntaa kem ikaalin haitatto m am

KAI NA LO

paan tai entistä m yrkyllisem pään m uo toon.

N ä id e n

vaikutusten

vat eläim ille vap inaa, haparoivaa käyntiä,

eläin kokeilla

ru steella, että ne ylipäänsä on otettu laa

hengitysvaikeuksia, painonlaskua, kou

taas ihm issoluja k äyttävillä kudosviljely-

jaan käyttöön.

ristuksia, voim akasta syljeneritystä, suo-

m enetelm illä saadaan sellaisenaan ih m i

listokip uja, rip u lia , vuotoa sieraim ista ja

seen sovellettavaa tietoa.

Teo llisuus - jonka vastu u lla kem ikaa

tu tkim in en

sanotusti korvaam attom ia vain sillä pe

hakuam m untaa,

kun

O len n aisin ta o lisi ym m ärtää, että täjQ

osoittam inen tulee

n iin edelleen. K iv u n lie v ity stä ei käyte

olem aan - käyttäisi m ielellään eläin k o

tä, ja m yrkytysoireet voivat kestää p ä i

d e llisillä

keita halvem pia m enetelm iä. T ilan teessa,

väkausia.

lä n u m eerisilla tu lo ksilla on h yvin vä

lie n tu rvallisu u d en

eläinkoesarjoilla

n ä yttävil

jossa kem ikaali uhataan vetää pois m ark

Vuosikym m enien ankaran k ritiik in jä l

hän tekem istä sen kanssa, onko kem i

k in o ilta sen h aitto jen takia, valm istajalle

keen LD 5 0 - testi on p oistettu testausoh-

kaali ihm iselle tu rva llin e n vai ei. K a i

saattaa ku iten kin o lla edullisem paa teh

jeistosta. T estiä ei kuitenkaan ole kiel

kista kem ikaaleista ei m yöskään tarvitse

dä eläinkokeita h aitto jen

tutkim iseksi.

le tty ih o m yrkyllisyyd en (annostus ihon

tietää kaikkea: jos kem ikaali on jossakin

T ä llö in k em ikaalille void aan saada usei

kautta) eikä hengitysm yrkyllisyyden (an

suhteessa h aitallin e n esim erkiksi ym pä

ta vuosia tuottoisaa lisäaikaa m ark k in o il

nostus kaasuna keuhkojen kautta)

eli

ristö lle , on sen käyttöä rajoitettava v o i

la. M yö s viran om aiset ovat h alu ttom ia

LC 5 0 - a rvo n selvittäm isessä, vaan näm ä

m akkaasti jo tä llä perusteella, ilm an li-

kieltäm ään tärkeitä kem ikaaleja ja saat

m enetelm ät ovat edelleen yleisessä käy

sätestejä e lä im illä . O n kohtuuton ta, jos

tavat siirtää päätöksentekoa ham aan tu

tössä. L isä k si p erin teisellä LD 5 0 -testil-

eläim et jou tu vat kärsim ään sietäm ättö

levaisuuteen ed ellyttäm ällä lisää eläinko

lä saadut tulokset tu levat olem aan vielä

m iä tuskia vain siksi, että viranom aisilta

keita vaikkapa kem ikaalin syöpävaaralli-

pitkään käytössä arvioitaessa k em ikaali

pu u ttu u rohkeutta kieltää h a ita llisia ke

suuden tutkim iseksi.

en riskejä.

m ikaaleja ilm an n iin sanottua perusteel

A k u u tin toksisuuden testaus eläim illä

lista näyttöä. RIITTA SALMI

Tuska ei lisää tietoa

on arp ap eliä sam asta syystä kuin eläin

O len n aisim p ia tietoja kem ikaalista on,

kem ikaalin

tappaako se ihm isen helposti ja m illä an

sä. Esim erk ik si n ik o tiin i ja parasetam oli

A cu te T o x icity Testing W ith o u t A n i

noksella. K em ik aa lie n aku u tin m yrk ylli

ovat paljon m yrkyllisem piä h iire lle kuin

m als, G ill Lan g ley, M a rc h 2005,

syyden tutkim isessa käytetään edelleen

rotalle. Sam an la jin e ri kantojenkin v ä lil

('w w w .eceae.org~)

kokeet yleensäkin:

la jie ro t vaikuttavat

käyttäytym iseen

elim istös

EU:n kemikaalilainsäädännössä vielä paljon parannettavaa

Läh d e :

Komissio julkaisi vuonna 2003 ehdotuk sensa EU:n uudeksi kem ikaalilainsäädän nöksi, jonka tavoitteen a on ihm isten te r veyden ja ym päristön suojelem inen kemi kaalien vaikutuksilta. Nimi REACH tulee sanoista Registration, Evaluation and Aut horisation o f Chemicals. Tarkoituksena on selvittää käytössä olevien kemikaalien vaikutukset ja mini moida ne. Kemikaalit tulee rekisteröidä ja niiden vaikutukset tulee tutkia - riippuen kemikaalin käyttöm ääristä ja o le te ttavas ta vaarallisuudesta. Ongelm ana on, e ttä kemikaalien te s taus perustuu edelleenkin suurelta osin eläinkokeisiin. Mikäli komission ehdotus ta ei m uuteta, voi se m erkitä 2,5 miljoo nasta yli 1 0 miljoonaan eläimen kärsim ys tä ja kuolemaa kokeissa. Lainsäädännölle oli ase te ttu tavoitteeksi, e ttä testaam i sessa käytettäisiin mahdollisimman vä-

hän eläinkokeita, m utta täm ä ei ilmene riittävän hyvin ehdotuksesta.

Animalia kampanjoi lainsäädännön tiukentamiseksi Animalia on mukana Eurogroup for Animal W elfare-ja European Coaliton to End Ani mal Experim ents -järjestöissä, jo tk a kam panjoivat ahkerasti m uuttaakseen lain si sältöä tiukem m aksi. Vaadimm e lisättä väksi muun m uassa seuraavaa: 1. Tietojen jakam inen on tehtävä pakol liseksi. Yritysten on lu ovutettava kor vausta vastaan hallussaan olevat tie dot kem ikaalista, muuten he eivät saa rekisteröidä kemikaalia. Näin vältetään eläinkokeiden toistam inen. 2. Aineet on esirekisteröitävä varhain, jo tta kaikki olem assa oleva tie to voi-

daan antaa kaikkien rekisteröijien saa taville. 3. Kaikki koesuunnitelm at on arvioita va kunnolla, ja yleisön (myös eläinsuo jelijoiden) on voitava arvioida kaikkia eläinkoesuunnitelm ia. 4. V aihtoehtoisten m enetelm ien kehittä m iseen on suunnattava enem m än va roja - m yös osa rekisteröintim aksusta. Lainsäädäntö on tällä hetkellä parlam en tin valiokuntakäsittelyssä, m istä se aika naan jatk aa m inisterineuvostoon ja sen jälkeen yh teisp äätösm en ettelyn toisel le kierrokselle. K äsittely kestää siis vielä kuukausia, ja Animaliakin voi jossain vai heessa pyytää jäsen iään osallistum aan kampanjaan, jo te n pysy kuulolla! HANNA KIVINEN

Testattu ilman eläinkokeita

Sairauksien ennaltaehkäisy on myös vaihtoehto eläinkokeille

Suosittu kosmetiikkalista uudistuu

läinkokeet void aan korvata m o n illa h yvin e rila isilla

m erkiksi vertailem alla tu tk itu lle aineelle altistuneid en ja sai

tutkim ustavoilla. M en etelm iä yhdistää vain se, että ne

rastuneiden henkilöiden m ääriä. K o k o am alla ja hyödyntäm äl

voivat toim ia vaihtoehtoin a eläinkokeille.

lä tapausselostuksia ja m yrkytystietokeskuksiin kertynyttä tie

L a a ja s ti ajatellen vaihtoehtona vo i to im ia vaikka pa sairauden tutkim ukseen käytettyjen varojen suuntaam inen

A n im a lia n s u o s i t t u k o s m e t i i k k a l i s t a u u d is t u u . L is ta lle p ä ä s e v ä t t ä s t ä lä h t ie n v a in ne s u o m a l a i s e t

u lu ttajat ovat jo

pitkään

Su o rim m in eläinkokeita void aan korvata tu tk im alla koko

m änlaadun kohottam iseen. T o isaalta tutkim uksen lisääm inen

n aisten eläin ten sijasta ilm iö itä , soluja tai kudoksia. E lä in te n

jo lla in toisella tutkim uksen alueella saattaa versoa uuden ide

tai ihm isten soluja pystytään pitäm ään hengissä ja n iid en reak

K o s m e tiik k a y rity s p ääsee

an, jonka avu lla tieteellin en läp im urto saavutetaan sen sijaan,

tio ita voidaan tutkia laboratoriossa. M u u n muassa syöpä-, m ak

k a n s a in v ä lis e lle lis ta lle , k u n y rity s

että jatketaan perinteisestä eläinkoetutkim usta.

sa- ja kantasoluja void aan v ilje llä ja n iid en toim intaa voidaan

1 . ei tee eikä teetä eläinkokeita

ta, jossa uuden, tutkittavan aineen kem iallisen rakenteen tun

ilm oittam ansa päiväm äärän jälkeen

tem isen avu lla void aan ennustaa aineen vaikutuksia. T ä lla ise n

2 . ei hanki ainesosia, jotka on testattu ^

^ k en n e a k tiivisu u sa n a lyysin

tutkia. So lu viljelm ätek n iik o id en avu lla on toksisuustutkim uksissa k äytetyille eläinkokeille kehitetty korvaavia vaihtoehtoja. Erik o istu tk ija K im m o L o u e k a rin m ukaan so lu viljelm illä on

avu lla pystytään hyödyntäm ään

vo itu korvata eläinkokeita. A in een ihon syövyttävyyd en m it

eläinkokein tuon päiväm äärän

ja yhdistelem ään runsasta tietom äärää sekä tuottam aan u u t

taam iseen on esim erkiksi kehitetty testi, jonka avu lla asiaa vo i

jälkeen

ta tietoa.

daan tutkia v ilje lly n kudoksen sähkönjohtokykyä m ittaam alla.

3. sa llii väh intään kerran

kasta tietoa.

suoraan ennaltaehkäisevään valistukseen tai p o tilaid en elä

Eläin k o k e ita korvaam aan on käytetty tietokonem allinnus

y r i t y k s e t , j o t k a k ä y v ä t läpi riipp um atto m an tahon tek em än a u d it o in n in . N äin l i s t a s t a t u l e e e n tistä k in lu o te tta v a m p i.

toa p ystyttäisiin h arvin aisistakin tapahtum ista saam aan arvo

Ih m isen itsensä tu tk im in en eläin ten tutkim isen sijaan voi

’’K em ik aa lie n

vaikutuksia p erim ään

on tu tk ittu

so lu vil

m aisseet, että he eivät hyväksy

kolm essa vuodessa riip pum attom an

m yös toim ia vaihtoehtoisena m enetelm änä. T ie to ja ihm isis

jelm issä jo pitkään. Testeissä void aan havaita m uun m uas

kosm etiikan eläinkokeita. E U -

a rvio in n in siitä, m iten se noudattaa

tä voidaan saada epidem iologisia m enetelm iä käyttäm ällä, esi-

sa D N A - v a u rio t ja krom osom ikatkokset, jo ita aineet voivat

m aissa

tätä p o litiikkaa.

käytetään

kuitenkin

vu o sittain tuhansia eläim iä kosm etiikan

taan ku iten kin paljon enem m än julkista

testaukseen. T ä m ä on turhaa, sillä kos

ja teollista rahoitusta.

m etiikkateollisuud ella on käytössään yli

aiheuttaa. M y ö s aineid en m uuttum ista elim istössä eli m eta b o liaa void aan varsin luo tettavasti selvittää ilm an eläinkokei

U u d iste tu n järjestelm än vuoksi lista uu

ta käyttäm ällä soluja. E U :n

S u u rin osa jo käytössä olevista raaka-

d istui ja kaikkien suom alaisten yritysten

R E A C H r in

voisi korvata välittö m än m yrkyllisyyd en testit. Saavutus olisi

uuden kem ikaalilainsäädännön

m yötä p yritään viim eistelem ään testisarja, joka

8 000 tu rvalliseksi todettua raaka-ainet

aineista on joskus testattu eläim illä. Jo

tulee hakea sille uudestaan. T ä h ä n asti

ta, joista saisi loputtom an m äärän e rila i

pa vesi on testattu. N ä ille testeille em m e

listalla olleet suom alaiset yritykset B io -

m erkittävä, koska välittö m än m yrkyllisyyd en kokeita tehdään

sia tuotteita.

vo i enää m itään, m utta voim m e vaik u t

B a s ic s , F r a n ts ila n

run saasti ja ne ovat koe-eläim ille varsin tu skallisia” , Loueka-

taa siihen, ettei uusia eläinkokeita enää

ja P r e n d im i N a tu ra l C o s m e tic s liit

tarvitsisi tehdä.

tyn evät kaikki m yös uud elle listalle, jo

T am pereen solututkim uskeskuksessa tutkijat uurastavat u u

S e lla in e n yritys, joka sitoutuu eläin-

ten n iid en tu o tteita ei kannata hylätä.

sien so luviljelym enetelm ien parissa. Jo stain tutkittavasta tek

ka void aan m arkkinoida k u lu tta jille uu

kokeettom uuteen, ei käytä aineita, jotka

U udessa järjestelm ässä yritys hakee m u

niikasta saattaa löytyä uusi eläinkokeita korvaava m enetel

sina

K o sm etiikkayritykset

on testattu e lä im illä tietyn päiväm äärän

kaan listalle aina sen em oyrityksen koti

m ä. Tutkim uksen alla on esim erkiksi veriaivoeste ja sen m al

väittä vät, että näm ä aineet tekevät ihon

jälkeen. T ä llö in kuluttaja vo i o lla varm a,

maassa p aikallisen eläinsuojelu yhdistyk

lin tam in en vilje ltyje n solujen avu lla. V a lm iin m allin avu lla o li

nuorem m aksi, ripset pidem m iksi ja m ei

ettei tue kosm etiikkaostoksia tehdessään

sen kautta.

dät kauniim m iksi. T ä m ä n vuoksi eläi

uusia eläinkokeita.

K o sm etiik an

eläinkokeita

tehdään

etenkin siksi, että kosm etiikkateollisuus haluaa kehittää uusia raaka-aineita, jo t keksintöinä.

ja eläim iä, läh in n ä h iiriä , ro ttia, m arsu ja ja kaneja.

A n im a lia on nyt lähestynyt m yös m u i

ri kertoo.

Monet kuluttajat etsivät erityisesti etäinkokeetonta kosmetiikkaa. Nyt tuotteet on helppo erottaa pupulogosta.

ta su om alaisia kosm etiikkavalm istajia ja

m et joutuvat kärsim ään. Y h d e n raaka-ai neen testaam iseen void aan käyttää sato

y r t t it ila , L ife h a ir

EI ä i n kokeettom a n kosmetiikan lista ohjaa

kysynyt heidän kiinnostustaan. T o ivo m m e, että m ahdollisim m an m oni lähtee m ukaan. U se a t yritykset ovat jo ottaneet

K o sm etiik katu o tteita e li raaka-ainei

T ä llä h etkellä ainoa keino välttää uusia

yhteyttä A n im aliaan toivoen pääsevänsä

den sekoituksia ei E U :s s a enää saa tes

kosm etiikan eläinkokeita on ostaa tu ot

m ukaan listalle.

tata eläim illä. M a rk k in o illa vo i ku iten

teita yrityk siltä, jotka ovat kansainväli

kin olla m yytävänä vielä ainakin vuoteen

sellä eläinsuojelujärjestöjen ylläp itäm ällä

vat osoittaa ulkop uolisen tahon varm is

2013 kosm etiikkaa, jonka raaka-aineita

Testattu ilm an eläinkokeita -listalla. Y r i

taneen

on vasta testattu eläim illä.

Y rity k s ille

h eid än

eduksi, että he vo i koko

tuotantoketjunsa

tyksen om iin vaku u tu ksiin eläinkokeet-

eläinkokeettom uuden. U u tta

K ysym ys ei ole kosm etiikan tu rv a lli

tom uudesta ei aina vo i luottaa: yritys voi

se, että nyt listalle pääsevät m yös sellai

on m yös

suudesta, sillä eläinkokeet eivät todiste

silti ostaa raaka-aineita, jotka on vasta

set yritykset, jotka valm istavat kodinke-

tu sti takaa aineid en tu rva llisu u tta ih m i

testattu eläim illä.

m ikaaleja eli esim erkiksi pesuaineita.

MARIANNA NORRINC

Suomessa löytyy tuotteita ainakin näiltä yrityksiltä, jotka ovat kansainväli sellä Testattu ilman eläinkokeita -listalla: The Body Shop Faith Products Jo e Blasco Make Up International The Organic Make-up Com pany Paul Mitchell Rejuvl Kingfisher Natural Toothpaste M ontagne Jeunesse

selle. Sen sijaan jos käytetään pitkään

Eläin su o je lu järjestö t ovat nyt kehit

K o ska listalle liitty y täm än vuoden ai

käytössä o lleita raaka-aineita, ovat tu o t

täneet stand ard ille n iin sanotun audi-

kana varm asti useita suom alaisia yrity k

Kansainväliselle listalle löytyy linkki Animalian nettisivuil

teet todennäköisem m in tu rvallisia. K o s

to intijärjestelm än, jo lla ulkop uolinen ta

siä, kannattaa seurata A n im a lian nettisi

ta. Listalla ovat m aailm anlaajuisesti kalkki ne yrityk set, jo tka

m etiikan testauksessa vo ita isiin käyttää

ho varm istaa, että yritykset noudattavat

vuja. U u d e t yritykset lisätään välittö m äs

ovat liittyn eet elälnkokeettom uusstandardlln. Mikäli näiden

m yös

m e

koko tuotantoketjun ajan eläinkokeetto-

ti siellä olevalle listalle.

yritysten tu o tte ita m yydään Suom essa, pyydäm m e Ilm oitta

n etelm iä, jo ita tu lisi kehittää lisää koko

m uuspolitiikkaa. A n im a lia on tänä ke

ajan. M en etelm ien kehittäm iseen ta rv i

väänä tuonu t järjestelm än Suom een.

eläinkokeille

vaihtoehtoisia

maan meille, jo tta voim m e kertoa siltä kuluttajille. HANNA KIVINEN

si m ahdo llista ennustaa esim erkiksi lääkeaineiden pääsyä ai voihin.

w w w Jum iruusu.com Luonnollisen kosmetiikan nettikauppa

LumiRuusussa myytävät The Organic Make Up Companyn tuotteet eivät sisällä mitään eläin kunnan tuotteita, synteettisiä tai mineraaliöljyjohdannaisia tai muita tunnetusti ihoärsytystä aiheuttavia kemiallisia ainesosia. Tuotteet on valmistettu korkealuokkaisista luonnon raakaaineista ja aina, kun mahdollista, luomu-viljeltyjä ainesosia on käytetty. Eläinkokeita ei ole käytetty missään vaiheessa tuotekehitystä tai valmistusta.

the • o rg a n ic make-up company ANIMALIA 2/2005

ELÄI N Y S T Ä V Ä L L I S IÄ

VECEPALSTA

Kesällä v ih a n n e k s e t o v a t p arhaim m il laan. Meillä p oh jo lassakin voi silloin n a u t tia k o tim a is is t a , m a i s t u v i s t a j a t u o r e is t a h erk u ista , j o i t a vo i h ank kia j o k o o m a lta k a s v im a a lta tai v a ik ka tu n n elm a llis elta to rilta . M arjo ista on help poa te h d ä erilaisia le ivo n n a i sia j a jä lk iru o k ia tai s y ö d ä ne ihan sel laisenaan!

Tulinen to m a a ttik e itto (neljälle) 1,2 kg tom aatteja punasipuli 4 valkoslpulinkynttä puolikas tuore chili i prk tom aattipyrettä 5 aurinkokuivattua tom aattia 2-3 dl vettä i rkl siirappia suolaa, pippuria / K u o ri valkosip u lin kyn n et ja halkai se ne. P yö rä ytä kynsiä öljyssä ja laita ne sitten esim erkiksi lasivuoassa uu n iin paahtum aan + 2 0 0 asteeseen noin kym m eneksi m inu utiksi. Pese ja kuivaa tom aatit. P yö räytä n iitä kin öljyssä. Pese ja halkaise ch ilipalko. K u o ri pu nasip uli ja tee siihen päälle ristiviilto. L is ä ä tom aatit, ch ili ja sip u li uunivuokaan valkosip u lin seuraksi ja kyp sennä n iitä vielä noin 25 m inu uttia. e O ta vuoka uunista ja anna jäähtyä hetki. Irro ta sitten tom aateista kuo ret ja kannat. P a lo ittele pu nasip uli p ie nem m iksi paloiksi ja pilko m yös aurinkoku ivatut tom aatit. L a ita tom aatit kattilaan. L is ä ä sinne c h ili ja pu nasip uli. Pu serra valkosip u lin kyn n et sekaan. L is ä ä m yös tom aattip yree ja au rin ko ku ivatu t tom aatit. Soseuta seos sauvasekoittim ella. L i sää 2-3 d l vettä ja anna keiton hautua h iljalle en kiehuen no in 10 m in u u ttia. M au sta siirap illa , p ip p u riro u h eella tai -jauheella sekä lisää halutessasi suolaa.

■

P in a a ttisa la a tti (neljälle)

2 5 0 g tuoretta pinaattia 2 5 0 g tom aattia 1 - 2 kevätsipulia 1 punainen tai keltainen paprika V2 kurkku 1,5 dl m ustia, kivettöm iä oliiveja 0,5 dl kurpitsansiem enöljyä 2 rkl sitruunam ehua

1 rkl om enaviinietikkaa 1 - 2 puristettua valkosipulinkynttä l tl kuivattua persiljaa (tai l rkl tuoret ta persiljaa) i tl suolaa vih er-ja rosepippuri-rouhetta H u u h tele p in aatin leh d et, poista isom m ista lehdistä le h tiru o d it ja p alo itte le so piviksi suupaloiksi. Pese tom aa tit, kurkku ja paprika ja p alo ittele ne. Le ik k a a kevätsipuli pieniksi renkaik si. L a ita kaikki vihannekset o liiv it m u kaan lukien suureen kulhoon. Seko ita salaattikastikeaineet pienes sä kulhossa tai kupissa. L is ä ä kastike salaattiin ja sekoita. A n n a salaatin te keytyä kylm ässä n o in 1 - 2 tu n tia en nen tarjoam ista.

P a r e m p i p a s ta k a s tik e (kuudelle) 3 d l soijarouhetta kasvisliem ikuutio punasipuli 4 valkosipulinkynttä i rkl kuivattua basilikaa l rkl kuivattua m eiram ia i rkl kuivattua oreganoa l tl kuivattua persiljaa 1,5 rkl sokeria 400 g valkosipulilla m austettua tom aattim urskaa 400 g chilillä m austettua tom aattim urskaa 1 d l valkoviiniä öljyä paistam iseen 1 tl suolaa pippuria K e itä soijarouhe kasvisliem essä. P u ris ta kypsä rouhe lävikössä m ahdo llisim m an kuivaksi p aistinlastaa tai vastaa vaa apuna käyttäen. Silp p u a pu n asip u li ja valk o sip u lin kynnet pieneksi. K u u llo ta sipuleita öl

jyssä p annu lla. L is ä ä ku ivatu t y rtit se kä soijarouhe ja paista seosta p arin m i n u u tin ajan. Lisä ä pannu lle tom aattim urska sekä sokeri. A n n a kastikkeen hautua noin kym m enen m inu uttia. ? Kaada valk o viin i kastikkeeseen. M a u sta vie lä su olalla ja p ip p u rilla. K ä ä n n ä läm pö pois, m utta pidä pannu vielä le vyllä p arin m in u u tin ajan. T a rjo ile pastakastike hyvän pastan kanssa. V o it koristella annokset tuo reella p ersiljalla.

1M arjarah ka (neljälle) 50 0 g m austam atonta soijajogurttia 2 dl kauravaniljakastiketta 200 g tuoreita tai pakastettuja m ansi koita tai vadelm ia V2 dl sokeria Vuoraa siiv ilä tai lävikkö suodatin pap erilla. K a a d a jo g u rtti suodattim een. L a ita kelm u jog u rtin päälle ja kelm un päälle painoksi p ari pientä lautasta. L a ita siivilän alle jokin ku l ho, jonne jogurtista pu ristuva neste pääsee valum aan. A n n a jog u rtin p ai nua rauhassa jääkaapissa noin vu o ro kauden ajan. Vaahdota seuraavana päivänä vaniljakastike kevyesti. Lisä ä siihen varovas ti sekoittaen sokeri, jo g u rtti ja m arjat. Jo s käytät pakastem arjoja, lisää ne se okseen aavistuksen kohm eisina. K o k o naiset m ansikat vo it p alo itella pienem m iksi. T om aattikeiton ohje on m ukailtu H e l singin Sanom issa 3.3.2005 olleesta P irjo Toikkasen ohjeesta.

VAI KUTTAJ I A

’'Aloita itsestäsi, jos haluat saada aikaan yhteiskunnallisen muutoksen” läinoikeusliikkeen nousu 1990-

Vasem m istoliiton puoluekokouksissa ja

lu vu n puolivälissä sai Paavo Ar-

A rh in m äk i on to im in u t aktiivisesti sen

hinm äen kiinnostum aan eläin

puolesta, että Vasem m istoliitto asettui

täjin ä ja asioiden esille n o sta jin a , ” O n

ten oikeuksista. K iin n o stu s ja

si tukem aan

lopettam ista.

h yvä asia, että järjestöt hoitavat erilaisia

toisaalta m yös ym m ärrys eläinten huo

K ansanedustaja A n n ik a L a p in tie on esi

tehtäviä. Jo tk u t järjestöt kam panjoivat

nosta kohtelusta sai hänet m uuttum aan

m erkiksi tehnyt kaksi lakialo itetta kiellon

enem m än, ja toiset h u o leh tivat esim er

perusham purilaisen p u rijasta kasvissyö

puolesta. A rh in m äen m ielestä turkistar-

kiksi valvontatyöstä. Jokaisen

jäksi. ’’L ä h ip iirin i lu u li kasvissyöntipu-

hauskeskustelun m yötä yhä useam pi on

henkilökohtain en panos on m yös tär

h eitan i aluksi vitsiksi, sillä kuka olisi us

ym m ärtänyt eläinten arvon sinänsä ja si

keä. Jo s haluaa saada aikaan yhteiskun

konut raavaan jalk a p a llo ilija n ryh tyvän

tä kautta turkistarhaukseen liitty vä t m o

nallisen m uutoksen, on aloitettava itses

kasvissyöjäksi. V arsin kin , kun

raaliset ja eettiset kysym ykset. A rh in m ä

tä. O m a esim erkki ei kuitenkaan voi olla

kasvissyönti vielä siihen aikaan o li m ar

ki toteaa kyllästyneensä siihen, että tu r

ainoa keino, vaan asioiden m uuttam isek

g inaalista” , A rh in m äk i kertoo.

kistarhausta sanotaan lailliseksi elin k ei

si tarvitaan m yös edustuksellisen dem o

^ n ä k k iä

A lu k si A rh in m äk i tyytyi vaikuttam aan

noksi.

’’Itse

tarhauksen

asiassahan

A rh in m äen

m ielestä

kansalaisjärjes

tö illä on tärkeä ro o li keskustelunherät-

ihm isen

tu rkistarh o illa

kratian keinoja. Isoksi p o liittiseksi m uu

eläinten asem aan om illa k ulutustottu

riko taan lakia koko ajan, koska ei nou

tokseksi void aan toki sanoa esim erkik

m uksillaan, n äyttäm ällä siten esim erkkiä

dateta

säädöksiä. T ä

si sitä, kun ihm iset edes alkavat m iettiä,

m uille. Alkuhäm m ästyksen jälkeen m yös

m ä taas johtuu siitä, että tarhaajat ha

m itä kananm unia he ostavat. Ih m isten

hänen kaverip iirissään alkoi herätä k iin

luavat tuottaa enem m än voittoa. U sk o n ,

tu lisi ku iten kin hyvien tekojensa lisäksi

nostusta kasvissyöntiä kohtaan. ’’O m a

että turkistarhauksen lakkauttam inen on

m uistaa äänestää heidän näkem yksiään

esim erkki to im ii huom attavasti parem

m ahdollista lainsäädännön kautta.”

eläin su o jelu lain

m in kuin tiu kkapipoinen saarnaam inen. K asvissyö n ti on m yös m ielipidevaikuttam ista, sillä usein kasvissyöjältä udellaan hänen valintansa

syitä, jo llo in

pääsee

Kansalaisvaikuttamisen m onet keinot

keskustelem aan esim erkiksi tehotuotan

A rh in m äen m ielestä jokainen kansalai

non ongelm ista lähes huom aam atta.”

nen vo i vaikuttaa eläinsuojelukysym yk-

A rhinm äkeä on kutsuttu le ik k im ie li sesti ’’juustovegaaniksi” , m ikä

lenosoituksiin osallistum inen, eläinsuo-

kin kaiken olennaisen hänen ruokatot-

jelum yönteisen kansanedustajan äänes

Vasem m istonuoret,

jo i

täm inen, toim im inen kansalaisjärjestössä

den puheenjohtajana A rh in m äk i on to i

ja om at k ulutusvalinnat ovat kaikki hyviä

m inu t vuodesta 2 0 0 1 , on halu n n u t ottaa

keinoja tuoda om a m ielip id e esille. O n

kantaa eläinten oikeuksiin ja kohteluun

m yös m uistettava, että p o litiik ka ei ole

m yös ku lu tu svalin n o illaan . Esim erk ik si

vain p u olu ep olitiikkaa vaan m yös om at

useissa järjestön tilaisuuksissa tarjotaan

henkilökohtaiset valin n at ovat p o liitti

pelkkää kasvisruokaa. ’’T ä m ä on kuiten

sia.” A rh in m äen m ukaan yhtenä haas

kin herättänyt keskustelua siitä, että syr

teena nyky-yhteiskunnassa onkin, kuin

jäkö kasvisruoan tarjoam inen Vasem m is-

ka n uoret saadaan m ukaan p o litiik kaan

tonuorissa vähem m istöön

k u u lu via li

yhteiskunnalliseen

vaikuttam iseen.

hansyöjiä” , Paavo toteaa hiem an h u v it

H ä n e n m ielestä k o u lu illa on tässä asias

tuneena.

sa h yvin tärkeä ro o li ja opetuksessa kan nattaisi tuoda nykyistä enem m än esille

Turkistarhoilla rikotaan lakia A rh in m äen ju lm in

m ielestä

eläinten

yhteiskunnallisen vaikuttam isen eri kei noja. K o u lu t voisivat esim erkiksi kutsua

turkistarhaus

hyväksikäytön

vaikkapa kansalaisjärjestöjen ja p o liittis

m uoto

ten nuorisojärjestöjen edustajia kerto

Suom essa, koska sen avu lla tuotetaan

m aan

ylellisyystu o tteita

m arkki

on varm asti helpom pi sisäistää to d ellis

n o ille ” eläinten kärsim yksen kustannuk

ten h enkilöiden kautta, kuin yhteiskun

sella. Turkistarhauksen kieltäm inen on

taopin

noussut esille useaan otteeseen m yös

toteaa.

’’turhuuden

ELINA VALKAMA

siin , koska keinoja on n iin m onia. ’’M ie

kertoo

^ Im u k s is ta a n .

ajavia p o liitik ko ja, jotta asiat etenisivät m yös yhteiskunnallisella tasolla.”

e ri vaikuttam iskanavista. ’’A siat

kirjasta

lu k em alla” , A rh in m äk i

IKÄ: 28 TAUSTA: helsinkiläinen V asem m is toliiton kaupunginvaltuutettu ja V asem m istonuorten puheenjohtaja 05/2005 asti LEMPIRUOKA JA -JUOMA: tulinen tofu-ruoka ja limu LEMMIKIT: suom enajokoira Pai HARRASTUKSET: jalkapallon pelaa minen, katsom inen ja pallon peräs sä m atkustam inen

ANIMAUA 2/2005

Rakkaudesta tofuun

LUETTAVAA

M a r ia n n e K isk o lan k o t i on kuin T o v e Ja n s s o n i n lu o m a M u u m it a l o . M e t s ä n k e s k e llä p i l k o t t a a v a a l e a n s i n i s i n e n m ö k k i, j o n k a k u is tilla Lunak is s a k ö l l ö t t e l e e a u r i n g o s s a . P ir t e ä j a iloinen M a r ia n n e t a r j o a a k e v ä i s e s s ä a u r i n g o n p a i s t e e s s a m a n s i k k a t o f u p i r t e l ö ä , j o k a v i e k ie le n m e n n e s s ä ä n .

arian nelle eläinten huono

läh tisi sille tie lle, että selittelisin. A setan

kohtelu

m ieluu m m in vastakysym yksen: M ik s i si

on o llu t absur

d i ajatus jo

nä h alu at tukea tehotuotan

pienestä

p i

toa? Suom essa k u luttaja vo i

täen. H ä n on aina o llu t hy

kukkarollaan vaikuttaa asi

v in eläinrakas ja aktiivin en

o ih in to d ella paljon. V o it it

e lä in s u o je lu to im in n a s s a .

se valita tuotteen ja m erkin

N u o re n a tyttönä hän tu n

sekä sen, haluatko o lla tie

ki navettaan h eti vanhem

dostava vai välin p itäm ätö n

pien silm ien välttäessä ja

ihm inen. Sairaan h o ito o n ei

o li äitinsä m ukana sairai

m enisi m iljard eja, jos m eillä

den

olisi h yvin vo iva

eläinten

teuraskulje-

na hän ra u h o itteli eläim iä ja

ih m etteli,

m iksi

stres

yhteiskun

ta, joten raha on vain huono

tuksissa. K u lje tu ste n aika

tekosyy siihen, että ei söisi

Marianne Kiskota

terveellisesti. H a lu a n jättää ekologisesti kestävän m aail

saantuneita eläim iä ei v o i tu lopettaa paikan päällä. K a ik k i M a ri

m an jälkeeni, jossa lapseni voivat varttu a

annen eläim et ovat olleet k u lkueläim iä,

tu rva llisesti” , M a ria n n e sanoo.

jotka hän on pelastanut m elko varm a l ta kuolem alta. Perh een ham steri asuu kylpyhuonees

’’Hauis kasvaa, m utta vatsa ei”

sa ja on jo kolm ivuotias, m ikä on korkea

M a ria n n e

ikä h am sterille. M a ria n n e puistelee pää

Tanskassa ja En g lan n issa, ja on jo p it

tu tu stu i

tofuu n

asuessaan

tään ja ihm ettelee, onko ikuisesti elävän

kään laatin u t tofu-reseptejä lap sip erheil

ham sterin salaisuus luo m uruoka. Luna-

le ja p ä iväh o itajille, jotka ovat esim erkik

kissalla taas on om a läm m itetty puutalo

si kärsineet ruoka-aine-allergioista. T ofu

k o tip ih alla. P ih a lta kissa h arvo in poistuu

on terveellistä ja sisältää valtavasti prote

m uualle k u in em ännän m ukana postiin.

iin ia , m utta ei lainkaan kolesterolia, jon ka takia se onkin m onen u rh eilijan suo

Terveet eläm äntavat osana arkea

sim a ruoka-aine. San n a M iettu sen lu

Ee ttisistä ja terveyd ellisistä syistä M a ri

jan su unnittelem inen lä h ti toden teolla

p aud uttua m ukaan p ro jek tiin , keitto k ir

anne alkoi 2 0 -vuotiaana tosissaan m iet

k äyn tiin . M o n e t reseptit ovat syntyneet

tiä syöm istään ja koki sitä kautta suu

vuosien varrella ja kum m allakin k irja i

ren

o li

lija lla on rakkaussuhde tofuu n. Paras

kärsinyt pahasta astm asta ja allergiasta

ta tofussa on M a ria n n e n m ielestä se, et

eläm änm uutoksen.

M a ria n n e

jo vuosia, m utta elim istön puhdistuksen

tä siihen ei koskaan pääse kyllästym ään

kautta oireet katosivat. M a ria n n e n ke

ja siitä keksii koko ajan uusia varia a tio i

ho alkoi kertoa m ikä hänelle sopii ja m i

ta. V ain m ieliku vitu s on kattona. M a is

kä ei. ’’Jo s ihm iset kuuntelisivat kehoaan

sa, joissa tofua käytetään runsaasti, eivät

enem m än, m aailm assa ei sairasteltaisi

naiset kärsi lainkaan vaihdevuosivaivois-

yhtä p aljon ,” M a ria n n e toteaa.

ta, koska tofu sisältää n iin p aljo n kasvi

M a ria n n e on o n n ellin en siitä, että hä

kunnan estrogeeniä.

n ellä o li voim aa eläm än tyylin vaih d o k

K u vau stilanteessa Luna-kissaa ei tie

seen nuorena. H ä n haluaa to im ia hyvä

tenkään lö ytyn yt enää m istään. M a ria n

nä esim erkkinä, m utta m uistuttaa k u i

ne kerto i m yöhem m in, että se o li h iip i

tenkin, että pakottam alla se ei onnistu,

n yt avoim esta ulko-ovesta sisään ja nuk

vaan ihm isten täytyy tehdä om at v a lin

kua tohotti vaatekaapissa tyytyväisenä.

tansa. H ä n e lle kasvissyönti o li lu o n ta i

M a ria n n e n ja San n an seuraava keitto

nen asia, vaikka m onet m uut ih m etteli

k irja ilm estyy ensi keväänä T am m en kus

vät hänen valin to jaan . ” E n kuitenkaan

tantam ana. KIA HEROLD

Marianne Kiskola ja Sanna Miettunen

Tofukeittokirja Tammi 2005 M arianne Kis kolan ja Sanna M iettusen keit tokirja Tofu on kuin koru tai matka pieniin ihmeisiin. Heti saatuaan kirjan käteensä luki ja sta syn tyy tofuruokien virtuoosi ja kirjan avaam isen jälkeen innostus vain kasvaa. Kirja on te h ty alus ta loppuun rakkaudella ja hyvällä maulla, kirjaim ellisesti. Dalai Lamalta lainattu lausahdus "An taudu rakkauteen ja ruuanlaittoon huim apäisen rohkeasti” löytyy kirjan en si sivuilta, ja ajatus kantaa läpi koko kir jan. Suurimmalla osalla resepteistä on oma tarinansa tai m uistonsa. Useilta si vuilta löytyy m yös kauniita ja iloisen eläm änmakuisia pieniä tarinoita, afo rism e ja ja runoja, jo ista valtaosa on Marianne Kiskolan käsialaa. Tofukeittokirja on en sim m äinen laatuaan Suom essa. Kirja on sekä erittäin tyylikäs että käytännöllinen. Sen kuvat ovat kuin tai deteoksia m utta reseptit yksinkertai sia. Joidenkin resepteissä m ainittujen raaka-aineiden hankinta saattaa olla al kuun haastavaa. Toisaalta m onet näistä aineista ovat melko helposti korvatta vissa jollakin tutum m alla ruoka-aineella. Tofun alkuperä ja erilaiset tofuvaihtoehdot on e site lty selkeästi. Kaupoissa m yy tävä to fu on suomalainen luom utuote ja siinä k äyte tyt soijapavut tä y ttä v ä t rei lun kaupan kriteerit. Yleisön painostuk sesta kirjassa on m yös k alaja liharuokia, m utta kaikki ruoat on te h ty niin, e ttä li han ja kalan voi jä ttä ä pois. Tofun käyttöm ahdollisuudet vaikut tavat rajattom ilta, ja kirjaan niistä on kerätty monipuolinen sekä melko k atta va otos. Näistä resepteistä h yötyvät eri tyise sti kasvissyöjät sekä m aito- ja m u na-allergikot. Kirjasta löytyy m yös sellai sia herkkuja kuin Seksikäs suklaajääkakku tai Kaniinin porkkanakakku Puolenhehtaarinm etsän kesäjuhliin. Elämyksiä luulisi siis riittävän jokaiseen suuhun. LAURA PULKKINEN-HAAPAMÄKI

esällä 1960 nuori englantilai nen nainen saapui Tanganyika-järvelle Tansaniaan. H änen tarkoituksenaan oli tutkia sim pansseja niiden luonnollisessa ym päris tössä. Äitinsä kanssa Jane G oodall aloit ti seikkailun, joka sittem m in tulisi vah vistam aan ihm isten ja eläinten välistä suhdetta ennenkuulum attom alla tavalla ikuisiksi ajoiksi. Tansaniaan saapum inen oli Jane G oodalille lapsuusunelm an täyttymys. Eläi m et kiehtoivat häntä jo pienenä tyttö nä ja hän tuo kertom uksissaan esille, m iten hän piiloutui kanalaan ihm ette lem ään m istä kananm unat tulevat, pe lästyttäen siten vanhem pansa katoam is tem pullaan. N uorena Goodall luki luke m attom an m äärän kirjoja villieläimistä, ja uneksi Tarzanin ja D r D oolittlen kal taisesta elämästä. Vuonna 1957 G oodallin kouluystävä kutsui hänet vierailulle vanhem pien sa maatilalle Keniaan. Parin kuukauden oleskelun jälkeen Ja ne tapasi tu n n etu n antropologin ja pale ontologin Louise Leakeyn. Leakey oli et sinyt henkilöä, joka voisi tutkia sim pans seja, jotta saataisiin lisää tietoa kädel lisistä, mikä myös auttaisi oivaltamaan parem m in ihm isen evoluutiohistoriaa. G oodallin kärsivällisyys ja hellittäm ätön halu vakuutti Leakeyn siitä, että Goodall oli oikea ihm inen tehtävään. Leakey us koi, että mieli jota akateem inen koulutus ei vielä ollut sotkenut, tuottaisi tuoreita näkökulmia.

Työkalujen kä yttö G oodallin saavuttua tutkim uspaikkaan G om been, hän etsi simpansseja kauan, m u tta ne pakenivat aina kun näkivät hä net. G oodall oli kuitenkin itsepintainen ja seurasi simpansseja kiikarilla, kunnes ne pikku hiljaa päästivät hänet lähem mäksi. G oodallin ensim m äinen ilmiömäinen havainto sattui pari kuukautta sen jäl keen kun hän oli saapunut G om been. ”E n koskaan voi unohtaa kyseistä päi vää. Katsoessani kasvillisuuden läpi näin tum m an hahm on kyyristyneenä term iit tikeon päälle. H uom asin, että se oli uros jonka olin nim ennyt David Greybeardiksi. K atsoin, kuinka hän otti ruohopalan ja työnsi sen kasaan. T äm än jälkeen hän veti täynnä term iittejä olevan ruohonpalasen ulos ja laittoi term iitit suuhun. M m m ... M mm! Todella hyvää. Vielä uskom attom am paa oli kun hän katkai si lehtevän oksan, poisti lehdet ja onki sillä term iittejä keosta”, G oodall m uis telee. Tutkijat olivat uskoneet, että ih m inen oli ainoa laji, joka teki työkalu ja, m utta G oodallin löytö todisti toisin. T äm ä olikin yksi Goodallin tärkeimmis tä havainnoista. Ensim m äisen vuoden aikana G oodalille selvisi myös, että simpanssit metsäs tivät ja söivät eläimiä. T äm ä osoitti, ett eivät sim panssit olleet ensisijaisesti kas vi- ja hedelmäsyöjiä, jotka vain joskus täydentävät ravintoaan hyönteisillä ja pienikokoisilla jyrsijöillä.

Jane Coodall ei käsittele villejä simpansseja. Kuvan simpanssi asuu turvapaikassa.

SHm

Havainnot haastoivat tieteen G oodallin työ G om bessa tuli koko ajan tunnetum m aksi ja vuonna 1962 hän pääsi opiskelemaan C am bridgen y lio p i^ } toon. Vuonna 1965 hän valmistui eläin ten hyvinvointitieteen tohtoriksi. Goodall m uutti ja rikastutti kädellis ten tutkim uskenttää. H än uhm asi tiedet tä puhum alla eläimien tunteista ja anta malla G om ben simpansseille nim et n u m eroiden sijaan. H än kirjoitti myös sim panssien pysyvistä perhesuhteista, jotka voivat kestää yli 60 vuotta. Vuosien kuluessa G oodallin työ tu o t ti yllättäviä oivalluksia, kuten esimer kiksi häm m entävän havainnon siitä, et tä sim panssit ryhtyivät primitiiviseen ja brutaaliin sodankäyntiin. Vuoden 1974 alussa "neljän vuoden sota” käynnistyi Gom bessa. Kasakela-ryhm än jäsenet hä vittivät järjestelmällisesti pirstoutuneen K aham a-ryhm än jäsenet. N äihin aikoi hin G oodall kirjasi myös yllättäviä t i £ lanteita, jolloin urokset pakottivat naarat etäiseen paikkaan päivien tai jopa kuu kausien ajaksi. H än havaitsi myös kenttähenkilökuntansa kanssa vuonna 1987 m iten epäitsekkäästi teini-ikäinen Spindle ’’adoptoi” 3-vuotiaan orvon M elin, vaikka he eivät olleet läheisiä sukulaisia. Vuonna 1964 Goodall perusti the G om be Stream Research C enterin. Sii tä on m uodostunut kouluttautum ispaikka monelle kädellisiä tutkiville opiskeli joille. T än ä päivänä paikkaa isännöi am m attitaitoinen joukko tutkijoita ja kenttäassistentteja, joista m onet ovat tansa nialaisia.

sin aikana Goodalille selkeni myös kuin ka järkyttävissä olosuhteissa kädellisiä pidettiin koe-eläinlaboratorioissa ym päri m aailmaa. Sillä hetkellä hän myös ymmärsi, että hänen täytyi jättää rakas tam ansa G om be ja aloittaa työskentely simpanssien pelastamiseksi. Siitä lähti en Goodall on m atkustanut keskimäärin 300 päivää vuodessa. H än käy kouluissa puhum assa lapsille ja kertoo täyteenahdetuissa auditorioissa simpansseja koh taavista vaaroista, m uista ym päristökrii seistä ja uskostaan tulevaisuuteen. G oo dall uskoo yksilön merkitykseen ja nuo ruuden voimaan. Goodallin perustam an, 90 maassa toimivan Roots & Shoots -oh jelman tehtävänä onkin inspiroida nuo ria vaikuttam aan asioihin toimimalla yh teisöissä kestävän kehityksen puolesta. Vuosisadan vaihteessa simpansseja eli lähes kaksi m iljoonaa 25 eri maassa. _Tänä päivänä, vain neljässä maassa on Merkittävä sim panssipopulaatio ja Afri kassa simpansseja on jäljellä enää noin 1500. Suurin syy sim panssien katoam i seen on elinympäristöjen häviäm inen ja laiton metsästys. V uonna 1997 Goodall perusti Jane G oodall Instituutin, joka tukee tutkim usten jatkumista G om bes sa ja tekee työtä simpanssien ja m uiden eläimien suojelemiseksi niiden luonnol lisessa elinympäristössään. Instituutilla on myös simpanssien turvapaikkaohjelm a Afrikassa. Simpanssit luokitellaan uhanalaisek si lajiksi. M onet sim panssit jäävät kui tenkin orvoiksi, kun niiden em ot tape taan ihmisen syötäväksi. Poikaset myy dään lemmikeiksi tai asetetaan näytteil le esimerkiksi ravintoloissa. Valitettavasti viranomaiset kuitenkin harvoin takavari k o iv a t eläimiä mikäli poikasille ei ole tie dossa turvapaikkaa. Poikasten hoito on kallista, sillä simpanssi voi elää 60-vuotiaaksi, eikä niitä voi melkein koskaan pa lauttaa luontoon. ’’M onet yrittivät yli puhua m inut, etten sotkeutuisi orpoi hin sim pansseihin”, muistelee Goodall, ’’m utta m inulle asia oli selvä. E n voi n u t kääntää selkääni ojennetuille käsille, anoville silmille ja orpojen liikuttaville ja aliravituille vartaloille.” H uhtikuussa 2002 pääsihteeri Kofi A nnan nimesi Jane G oodallin Yhdis tyneiden kansakuntien ’’R auhanlähettilääksi.” KIA HEROLD

Järkyttävä todellisuus Vuonna 1986 järjestetyssä konferenssis sa ilmeni, m iten nopeasti simpanssikanta oli katoamassa luonnosta. Konferens

Lisätietoa Jane Goodallin ty ö s tä jä julkaisem ista kirjoista osoitteessa w w w .janegoodall.org

Eläin on tunteva olento Konferenssi eläinten tunteista © P e te r S te v e n s

si tekee toisen sim panssin astuessa sen re viirille. Tuomalla sim panssin äänen mukaan puheeseen, Coodall näytti m iten ihminen voi ym m ärtää toista lajia, ja mitä sim panssit yrittäv ät kertoa ihmiselle. Coodall kertoi, e t tä sim panssit oppivat jäljittelem ällä sekä ko kem usten että virheiden kautta. Sim pans sit kykenevät äärim m äiseen brutaaliuteen, m utta osaavat m yös olla epäitsekkäitä. K äyt täm ällä esim erkkejä sim panssien k ä y ttä y ty m isestä, Coodall totesi, e ttä ihminen ei ole Lämpimänä m aaliskuisena päivänä 6oo edus tajaa

50 eri

m aasta

saapui

ainoa eläin m aailm assa jolla on persoonal

Lontooseen

lisuus, mieli ja tun teet. Vaikka nämä luon

CIWF:in (Compassion in World Farming) kan

teen piirteet näkyvät parhaiten sim pansseis

sainväliseen

sa, meidän täytyisi antaa jokaiselle eläim el

konferenssiin

kuuntelem aan

ja keskustelem aan eläinten tun teista. Halli

le mahdollisuus hyvään eläm ään, vaikka tie

tuksien edustajia, henkilöitä kansainvälisis

de ei voisikaan todistaa tunteiden olem as

tä in stituu teista, eläinlääkäreitä ja eläinlää

saoloa.

ketieteen opiskelijoita, sekä lihatalouden ja

Coodall vetosi m aatalouden edustajiin,

eläinsuojelujärjestöjen edustajia oli kokoon

jo tta eläinten oloja pystyttäisiin paranta

tunut seuraam aan kahden päivän pituista

maan. Konferenssi päätettiin seuraavaan ju l

konferenssia. Esitelm öitsijöiden ja eri alojen

kilausumaan:

edustajien yhteinen mielipide oli, e ttä eläin

’’Tämä konferenssi kutsuu YK:ta, WTO:

ten tun teista puhumisen aika on tullut. Kon

ta ja OIE:tä sekä niiden jäsenhallituksia tun

ferenssin aikana tunnustettiin, e ttä eläinten

nustam aan, e ttä tu n tevat eläim et kykenevät

tu n tee t kuuluvat kiinnostavim paan ja tär

kärsimään, ja e ttä meillä kaikilla on velvolli

keimpään biologisen tutkim uksen alueeseen.

suus suojella luonnoneläinten elinym päris

Kasvattam alla ihm isten tietoisu u tta voidaan

töä ja lopettaa m aatalouden ja muiden elin

eläinten kohteluun vaikuttaa suuresti.

keinojen käytännöt, jo tk a tu o ttav at kärsi

Jane Coodall piti juhlapuheen, jonka hän aloitti jäljittelem ällä ääntä, jonka simpans-

m ystä eläimille." KIA HEROLD

KYSY

PÖLLÖLTÄ

FRAGA

UGGLAN

lisääntym isaika? Minkä ikäisenä karhu ei

hukanta on vahvin itäisessä Suom essa ja

enää lisäänny? Asuuko uroskarhu sam assa

Lapissa.

pesässä naaraan ja pentujen kanssa? Oliko

Karhulla ei ole m inkäänlaista parisidet-

Suom essa yh tä paljon karhuja 1980-luvulla

tä, ja urokset ja naarat elävät pariutumis-

kuin nykyään?

aikoja lukuun o ttam atta erikseen.

Aura-Maria ja Anna-Katariina

Suom esta löyd etty yhteensä noin 90.

Enimmillään Sirviö Parkanosta

pentuja

vuosittain

Karhu tulee sukukypsäksi 2 - 3-vuotiaana ja naaras saa pennut joka toinen vuosi.

Pöllön vastaus:

Karhu ei yleensä lisäänny saavu tettu aan

Karhua tavataan melkein koko Suom es

vain naaraan kanssa sam assa pesässä, ja

Hei Pöllö!

sa saaristoa ja Ahvenanm aata lukuunotta

naaras suojelee pentujaan uroskarhuilta

m atta. Karhut kuitenkin karttavat tiheästi

pesän ulkopuolella.

Haluaisimme tietää

asuttuja alueita, eikä niitä tavata kuin sa

1980-luvulla Suomen karhukanta alkoi

miten karhut elävät Suom essa?

tunnaisesti tällaisilla alueilla. Pääosin alku

voim akkaasti kasvaa. Suom essa oli silloin

kesästä (touko-kesäkuussa) ne saattavat

noin 3 0 0 -4 0 0 karhua pääosin Lapissa ja

Elävätkö ne saman

liikkua asutuksen tuntum assa. Aivan alku

itäisessä Suom essa. Riista- ja kalatalou

puolison kanssa koko ikänsä?

kesästä vaeltavia karhuja havaitaan varsin

den tutkim uslaitos on vuonna 2003 ar

kin esikaupunkialueilla; niiden on nähty ret

vioinut maan karhukannan määräksi noin

Kuinka monta pentua on lö yd etty enimmil

killään piipahtavan muun m uassa Espoossa,

8 0 0 -8 5 0 karhua.

lään vuosittain su om esta? Mikä on karhun

Vantaalla, Tam pereella ja Jyväskylässä. Kar

Valokuvanäyttely tuotantoeläimistä herätti tunteita oukko tuotantoeläinten asemas ta huolestuneita ihmisiä pystyt ti helm ikuussa 2005 Jyväskylän kaupunginkirjastoon suomalaisis ta tuotantoeläim istä sanoin ja kuvin ker tovan valokuvanäyttelyn. Valokuvanäyt tely oli pystyssä kolme viikkoa, jonka ai kana tuhansia kirjastossa kävijöitä aina kin kulki näyttelyn ohi. N äyttelyn yhteydessä järjestettiin ly hyt kysely, jonka avulla selvitettiin näyt telyn aikaansaamia ajatuksia ja tuntei ta. Vieraskirjaan kertyi kaikkiaan 73 nimeä ja kyselyyn vastasi 37 henkilöä. Vas taajista 75 prosenttia oli naisia ja 73 pro senttia oli alle 31-vuotiaita. Esitepöydästä vierailijat ottivat mukaansa kymmeniä Animalian sekä m uita eläinten suojeluun ja oikeuksiin liittyviä esitteitä. S uurin osa kyselyyn vastanneista ku vasi kokeneensa negatiivisia tunteita va lokuvat nähtyään. Päällimmäisiksi tu n teiksi kuvattiin sääli, viha, vastenmielisyys, pettymys ihmisten välinpitämättömyyttä kohtaan ja suru. Toisaalta iloa herättivät kuvat, joissa oli luom ueläim iä laidunta

ANIMALIA 2/2005

massa. K uitenkaan suurinta osaa kyse lyyn vastanneista kuvat eivät yllättäneet, vaikka lähes kaikki olivatkin sitä mieltä, ettei kuluttajille nykyisin anneta riittä västi tietoa tuotantoeläinten oloista. Sa m oin lähes kaikkien vastanneiden mie lestä eläinten oloista pitäisi kertoa ny kyistä enem m än, jolloin kuluttajat voi sivat valita eettisesti korkeatasoisempia tuotteita ja vaikuttaa sitä kautta tuotan toeläinten asemaan. Vastaajat toivat esil le myös oletuksen, että suuri osa kulut tajista uskoo eläinten saavan ’’köllötellä laitum ella”, mikä ei vastaa todellista ti lannetta. Kenelle sitten kuuluu vastuu eläinten hyvinvoinnista? Suurin osa vastaajista halusi nykyistä enem m än vastuuta kai kille tuotantoketjun osapuolille: kulutta jille, tuottajille, vähittäiskaupoille ja lain säätäjille. Näyttely herätti tunteita ja sen avul la kyettiin jakamaan myös tietoa tuotan toeläinten oloista. Kyselyyn vastasivat kuitenkin lähinnä vain sellaiset henki löt, jotka jo tiesivät tuotantoeläinten te

hotuotantoon liittyvistä epäkohdista. On kuitenkin suuri haaste saada myös m uut ihmiset kiinnostum aan eläinten oikeuk sista ja asem asta, ja ennen kaikkea toi m im aan niiden puolesta. Koska t e h c £ tuotannon ongelmiin ei ole olemassa mi tään yksittäistä ja nopeaa ratkaisua, olisi hyvä, jos jokainen toimisi yksityishenki lönä tai järjestössä lainsäädännön m uut tam ista odoteltaessa. Vegetarismi, pikkukanalan m unien käyttäm inen ja kananm unattom an ja m aidottom an kokkaami sen opettelu, kasvikuiduista valm istettu jen vaatteiden ja jalkineiden suosiminen, asian esillä pitäm inen ja eettisesti tuotet tujen tuotteiden vaatim inen ja suosimi nen ovat ainakin varmoja ja tehokkai ta vaikuttamiskeinoja. O n hyvä m uistaa, että pienikin m uutos on askel kohti suu rempaa! Valokuvanäyttelyä voi lainata Animalian toimistolta.

15 vuoden iän. Karhunpoikaset nukkuvat

1050

Tutustu vihreään viikkolehteen! www.vihrealanka.fi Onko ryh m äkan ne k a llista oik eu tta? * M iten paljas p in ta tu n k eu tu u arkeen? • K uinka so sia a lity ö n tek ijä jaksaa? • P itä isik ö v ero tta a ty ö tä vai k u lu tu sta? • S aako k ond om in la itta a b iojäteastiaan ? V ih reä Lan k a kysyy tiukkoja kysym yksiä ja etsii n iih in viisaita vastauksia - tä lläk in viikolla. U u tisia, m ielipiteitä ja näkem yk siä, jo ita et valtam ediasta löydä.

T u tu stu kym pillä! Vihreä Lanka tarjoaa sinulle tutustumis-

tilauksena kolmen kuukauden lehdet (12 num eroa) 10 eurolla. Lähetä sähköpostiviesti osoitteeseen toim isto@ vihrealanka.fi ja kirjoita otsikoksi "Tarjous 10 euroa, A n im alia” M erkitse viestikenttään nim esi, puhelinnum erosi ja tarkka posti osoitteesi. Voit tehdä tilauksen myös www-sivuillam m e, josta löydät lisää vaihtoehtoja. Vuositilaajille lahjaksi Finnkinon leffalippu tai Liken pokkareita. P l A N E E T » * PAI KALLI SLEHTI

Vihreä Lanka

SUVI LAAKKONEN

ANIMALIA

2 /2 OO5

impanssi on ihm isen lähei sin sukulainen ja sam ankaltai suus näiden kahden lajin vä lillä on häkellyttävä. Lajit ovat lähtöisin samasta kantam uodosta, joka eli noin 5 miljoonaa vuotta sitten, ru u m iinrakenne on sam ankaltainen ja m o lemm at kuuluvat eläinkunnan älykkäimpiin. Simpanssit ja ihm iset ovat laum a eläimiä, joiden sosiaalinen käyttäytymi nen on erittäin m onim utkaista. M olem m at näkevät nukkuessaan unta, tuntevat ja osoittavat sekä iloa että surua, opetta vat jälkeläisiään, m uodostavat ystävyyssiteitä ja manipuloivat toisiaan.

la on kehittynyt aivan eri tahdissa. Yksi syy tähän voi olla seurausta ravintovalinnasta. Kun ihm inen ryhtyi lihansyöjäksi, vahvoja ja isoja leukalihaksia ei enää tar vittu. Vähitellen leukalihakset pieneni vät, ja antoivat tilaa aivoille. Simpanssi on edelleen pääasiassa kasvissyöjä ja isot leukalihakset ovat välttäm ättöm ät, jo ten aivot eivät ole voineet kasvaa samaan tahtiin kuin ihmisellä. K ieltä k o o d a a v a g e e n i

L a jie n v ä lise t e ro t

Ihm inen kykenee abstraktiin ajatteluun, kävelee kahdella jalalla ja puhuu verbaa lista kieltä. Simpanssi liikkuu suurim maksi osaksi kaikilla neljällä raajalla, ei p uhu (ainakaan sanoin) eikä tietääksem m e kykene abstraktiin ajatteluun. Ihm i sen ja sim panssin geenit ovat kuitenkin 98,5 prosenttisesti samoja, minkä vielä vähän aikaa sitten luultiin selittävän laji en väliset erot. Tutkijat ovat pitkän aikaa yrittäneet löytää avaingeenin, m utta eroja ei voi se littää yksittäisillä geeneillä. Ihmisellä on 2 0 0 0 0 -2 5 0 0 0 geeniä. Jokainen geeni sisältää koodin ainakin yhtä proteiinia varten. Proteiinit sen si jaan säätelevät eläm än eri om inaisuuk sia ja elintärkeitä soluprosesseja. Var sinaiset geenit m uodostavat noin 1,2 prosenttia koko geenistöstä. Jäljelle jää vän D N A :n toim intaa ja merkitystä em m e vielä tunne. Tiedäm m e vain, että sil lä on oltava ratkaiseva rooli varsinaisten geenien toim innassa. Se säätelee esimer kiksi, milloin tietty geeni on aktiivinen ja m iten korkea aktiivisuustaso geenillä täl löin on. Ihm isen perim ä on m u u ttu n u t pal jon viimeisten miljoonien vuosien aika na. M uutokset perim ään voivat tapahtua m onella eri tavalla. Yksittäisten emäksi en vaihtum inen toisiin, niin sanottu pistem utaatio, kokonaisten D N A -pätkien siirtym inen ja geenien kopioitum inen ovat kaikki mahdollisia ja hyvin todennä köisiä lajien evoluutiossa. G eenien kopi oitum inen on todennäköisesti ollut erit täin vaikuttavassa roolissa. Jos yksilöllä on kaksi kopiota sam asta geenistä, voivat jopa huonot m utaatiot toisessa kopiossa tapahtua haittaam atta yksilön selviyty mistä. T äm ä on ilmeisesti ollut ratkaise vaa ihmisen aivokoon kasvussa.

A N IM A L IA

2/2005

Ihmisen useat sairaudet juontavat liian nopeasta evoluutiosta Maltillisemmin kehittynyt simpanssi <)n säästynyt muun muassa syövältä

Eräs suuri ero ihmisen ja simpanssin vä lillä löytyy geenistä, FO X P2, joka koo daa kieltä. Geeni löytyy kaikilta nisäk käiltä, joten ilmeisesti sillä on myös jo kin toinen tehtävä. Verrattaessa sim pans sin ja ihmisen FO X P2-geeniä löytyy pie ni pistem utaatio. T äm ä m uutos on ta pahtunu t noin 200 000 vuotta sitten ja on antanut ihmiselle kyvyn puhua. H äi riöt tässä geenissä aiheuttavat ihmisellä lingvistisiä ongelmia. Simpanssi on lääketieteelle kultakai vos, m utta samalla päänvaiva. Vaikka ih m inen ja simpanssi ovat niin sam ankal taisia, ovat näiden kahden lajin sairauskuvaukset aivan erilaisia. Simpanssi ei sairastu AIDS:iin tai useimpiin syöpäsai rauksiin ja II-tyypin diabetes sekä infark tit ovat simpanssilla erittäin harvinaisia. Tutkim alla simpanssien perim ää toi votaan ratkaisuja ja selityksiä ihmisen suureen sairausm äärään, m utta totuus on kuitenkin karu. M oni tutkija on alka n u t epäillä, että ratkaisuja ihm isten sai rauksiin ei välttäm ättä löydy penkom al la simpanssin geenejä. M oni uskoo, et tä ihm inen on vain yksi apinalaji, jonka evoluutio on ollut aivan liian nopeaa, ja että ihm inen otti haltuunsa uuden elin tavan ja ym päristön liian nopeasti. Sai raudet ovat siis liian nopean kehittymi sen seurausta. N opea kehitys kun aihe uttaa usein virheitä. Sim panssin evoluu tio on ollut maltillisempaa ja virheitä on tapahtunut selvästi vähem m än. N äin ol len simpansseilla esiintyy' myös selvästi vähem m än perim ään liittyviä sairauksia. KATJA HELLE-KAINULAINEN

A i v o j e n k o k o k e h i t t y n y t e ri t a v a l l a

Jos varsinaiset geenit ovat miltei identti set, miksi aivojen koko on kasvanut ih misellä selvästi enem m än kuin sim pans silla? T ieteen kuvalehden (2/2005) m u kaan vastaus yritetään löytää tutkimalla niin kutsuttua roska-D N A :ta ja geeniä, joka koodaa sialiinihappoa. Sialiinihappo

on aine, joka antaa parem m an vastustus kyvyn virushyökkäyksiä vastaan. Täm ä geeni p u uttuu ihmiseltä ja sen on arveltu olevan yksi syy siihen, että ihmisellä m u taatiot ovat yleisempiä. Virushyökkäykset ovat selvästi yleisempiä ihmisellä, m in kä uskotaan johtavan suurem piin geeni muutoksiin. Tunkeutuessaan isäntään vi rus ruiskuttaa om aa D N A :taan isännän

soluun ja käyttää solua virustehtaana. K un geeni, joka koodaa tiettyä om i naisuutta, ei ole enää välttäm ätön yksi lön selviytymiselle ja lisääntymismenestykselle, se vähitellen häviää perim äs tä. N äin on ilmeisesti käynyt ihmisapinoiden hajuaistille. Verrattuna muihin nisäkkäisiin ihmisapinoilla on hajuais tia koodaavia geenejä jopa 35% vähem

män. N äm ä geenit ovat joko hävinneet tai passivoituneet. Ihmisellä näitä gee nejä on jopa 60 % vähem m än kuin m uil la nisäkkäillä. Samalla kuitenkin aivojen koko on kasvanut. O n siis varsin m ah dollista, että ihm isapinat ovat joutuneet uhraam aan hajuaistinsa kasvattaakseen aivojensa kokoa. Aivojen koko ihmisellä ja simpanssil

Lähteet: Tieteen kuvalehti (2/2005) Yliopistolehti 17/95: Reuter, T., Donner, K. och Nummela, S.: Hur känns det att va ra groda? www.suomenluontolehti.fi

A N IM A L IA

2/2005

kasvatuksesta lobbaukseen ja protesteihin. Ympäristötoimintapäivien ohjelmaan kuuluu myös filosofisia keskusteluja, kä dentaitoja, roolipelejä, retkiä, tem pauk sia ja m onipuolista iltaohjelmaa. Anim a lian järjestämässä työpajassa: Eläm ä hä kissä! D jur i bur! pohditaan eläinten oi keuksia ja eläinsuojelukysymyksiä Suo messa. Erityisesti keskitytään eläinkokei den, turkistarhauksen ja tuotantoeläin ten kasvatuksen ongelmiin.

Päivä ympäristöaktivistina-tapahtuma jär jestetään 7 .-9 .1 0 .2 0 0 5 Oriveden Opis tolla. 35 € :n osallistumismaksu kattaa oh jelman, ruokailut, yöpymisen ja m atkat tilausbussilla. Tapahtum aan voit ilmoit tautua 16.9. mennessä koulun ilmoit tautumislomakkeella, tapahtum an koti sivuilla (www.milioaktion.fi) tai suoraan projektisihteerille. Lisätietoja saat projektisihteeri M aria Rockilta puhelim itse (09-6122 2920) ja sähköpostilla maria. kockfe. naturochm ilio.fi.

Päivä ympäristöaktivistina tapahtum aan osallistuvat järjestöt: BirdLife Suomi D odo - tulevaisuuden elävä luonto ry Eläinsuojeluliitto Animalia Greenpeace Luonto-Liitto Maanystävät bsikatkin nauttivat rapsuttelusta.

- N atur och Miljö - Reilun kaupan puolesta - Suom en Luonnonsuojeluliitto - Suom en ympäristökasvatuksen seura -W W F Suomi

T I E D O T U S

Ohjaaja -koulutusleiri 5 8 7 8.2005

. .- .

Animalia järjestää leirin ohjaajien kou luttamiseksi ja innostamiseksi tulevaa nuorisotyöhanketta varten. Tavoittee seen päästäksemme järjestäm m e 5 . 8 . 7 .8 .2005 ohjaajaleirin, jossa tulemme tutustumaan

Nuorisohankevastaava Malva Creen

Varainhankintavastaava Raisa Heinämäki.

ajankohtaisiin

asioihin,

joihin voisi toiminnassa tarttua, j a e t simme yhdessä keinoja tarttua niihin. Tarkoituksena on, että leirille osallistu vat sitoutuisivat nuorisotoiminnan oh

Animalían toimistolla nyt enemmän työntekijöitä

jaajiksi. Tukea tulevaan toimintaan oh jaajat tulevat saamaan käynnistyvän projektin kautta toimistolla jä rje s t e t tävien työpajaviikonloppujen muodos sa. Työpajojen sisältöinä tulee olemaan muun muassa median kautta vaikutta minen ja eläinten oikeuksien käsittely arvokeskustelun sekä taiteen ja draa man keinoin. Animalia korvaa kauempaa

A n im a lia n t o i m i s t o l l a t y ö s k e n t e l e e k ak si u u t t a t y ö n t e k i j ä ä . H u h t ik u u n a l u s s a t y ö n s ä a l o i t t i v a t M a lv a G re e n j a Raisa H e in ä m ä k i.

Helsingin seudulle saapuvien matkat. Koulutus-leiri järjestetään

Tammi

saaressa luomumatkailutila Villa Westergärd - Talli Heimurissa. Koulutuksen

alva G reen toim ii Ani m alian, L uonto-L iiton ja N a tu r ooh M iljön yhtei sessä nuorisohankkees sa: Y m päristönsuojelu ja eläinten oikeu det - vaikuttam isen välineitä nuorille. M alva on 33-vuotias kahden lapsen äi ti, joka on työskennellyt aikaisemmin lasten ja nuorten parissa pääasiassa eri laisten luonto- ja ym päristökasvatusprojektien kautta. H ankkeen tavoitteena on kannustaa nuoria toim im aan aktiivisesti eläinten oikeuksien ja ym päristön hyvin voinnin puolesta. H ankkeen puitteissa

ANIMALIA 2/2005

tuotetaan m uun m uassa m ateriaalia, jär jestetään koulutusta ja seminaareja. Varain- ja jäsenhankinnasta vastaava Raisa Heinäm äki on 25-vuotias kauppatieteilijä. Opiskeluaikoina hän osallistui Animalian alueosaston toim intaan ja nyt vapaaehtoistyö on m u u ttu n u t kokopäi väiseksi varainhankintavastaavan työksi. Jäsenet ovat jokaisen kansalaisjärjestön toim innan kulmakivi ja siksi jäsenm ää rän kasvattaminen on tärkeää myös Animalialle. M itä enem m än m eitä on, sitä parem m at m ahdollisuudet meillä on vai kuttaa eläinsuojeluongelmiin!

Päivä ympäristöaktivistina

ohjelmaan kuuluu muun muassa nuor ten ohjaamisen keinoja ja vuorovaiku

Animalia on m ukana Päivä ympäristöaktivistina tapahtum assa, joka on ym päristöteem oihin ja toim intaan keskitty vä kaksikielinen nuortentapahtum a. Ta pahtum a tarjoaa ympäristöasioista kiin nostuneelle nuorelle m ahdollisuuden tu tustua koko luonto- ja ympäristöjärjestökentän kirjoon. M ukana ovat omilla työ pajoillaan melkein kaikki Suom en ym päristöjärjestöt. Työpajoissa voi tu tu s tua järjestöjen erilaisiin toim intam uotoi hin luonnonharrastuksesta ja ym päristö-

tustaitoja. Luomutilalla on mahdolli suus

myös

islanninhevosvaellukseen

(20 € / tunti). Leirin osanottajamääräk si olemme kaavailleet 20 henkilöä. Lei ri kuitenkin järjestetään, jo s ilmoittau tumisia tulee vähintään 15. Leirin hinta on 35 € johon sisältyy täysihoito. Jos haluat ilmoittautua tai kaipaat lisä tietoja, lähetä sähköpostia Animaliaan osoitteeseen Nuoriso@animalia.fi

a n im a lia

2/2005

K A I N A L O

non tärkeyttä. ’’Jos koira saa liikuntaa harvoin, sitä ei tulisi viikonlopun koitta essa juoksuttaa koko viikon edestä vaan tasaisesti ja vähitellen, jotta jäykisty neet lihakset hiljalleen vetristyvät. Pysy äkseen kunnossa koiran tulisi päivittäin saada m uutam a kunnon lenkki vaihtelevassa m aastossa. Liikunta pitää lihak siston kunnossa ja kilot kurissa - ylipai no on nim ittäin suuri riskitekijä selkä vaivoihin.”

Oireiden tarkkailu

Hanna Kivisen Rosita-koira kiropraktikko Matts Holmströmin käsittelyssä

Niksautteleva kiropraktikko saa koirat venyttelemään M a t t s H o lm s t r ö m on t y ö s k e n n e l l y t k ir o p r a k t i k k o n a n e l j ä t o i s t a v u o t t a . Hän s i i r t y i k a u p a l l is e l t a a la lt a n y k y i see n ty ö h ö n s ä s a atu a a n itse apua s e l k ä o n g e l m i i n s a k i r o p r a k t i k o n h o i d o s s a . H o l m s t r ö m a l o i t t i h o i t a m a ll a ih m is iä , m u t t a s iir t y i m y ö h e m m i n m y ö s e lä i n p o ti la i s i in . Hän on y k s i h a r v o i s t a e lä i m i ä h o i t a v i s t a ra k tik o ista S u o m essa .

k ir o p

ekä ihmisiä että eläimiä hoi tavan kiropraktikon työssä ta voitteena on palauttaa nikam i en liikettä norm aaliksi suhtees sa toisiinsa. Jos nikam at eivät liiku oi kein, syvän lihaksiston jousto heikkenee ja norm aali toim inta vähenee. Lihaksis to turpoaa, kerää kuona-aineita ja tuleh tu u helposti, jolloin aiheutuu herm opinnetila. ’’Pitkäaikaisessa herm opinnetilassa herm o vaurioituu. M ikäli herm okudos kuolee, se ei enää uusiudu, ja lihas, jon ka herm o on kuollut surkastuu ja koi ran liikkum inen m uuttuu. Jos koiralla on esimerkiksi takaraajan herm ovaurio, se horjuu tietyssä vauhdissa, m u tta vauh

a n im a lia

2/2005

din kiihtyessä ongelmaa ei enää huo m aa, sillä m uut lihakset tekevät myös työtä”, H olm ström kertoo.

Koirakin nauttii K oirien vaivat H olm ström löytää liike ratoja tunnustelem alla. Lukkiutuneiden nivelrustojen irrottam iseen toisistaan hän käyttää aktivaattoria, jolla hän an taa iskun nivelpinnan suuntaisesti eri suunnilta riippuen lukkiutum an laa dusta ja paikasta. H oidon aikana koi ra usein rentoutuu ja suorastaan naut tii käsittelystä. K un hoito on ohi, koira usein ravis telee itseään tai venyttelee. H olm ström nauraa eläinlääkäri A nna Hjelm-Björkm anin tarinalle koirapotilaasta, joka hoidon jälkeen alkoi venytellä. Se roi kotti takajalkojaan sohvalla ja etsi kaik ki m aailm an keinot saadakseen aikaan kunnon venytyksen.

Kannattaa ennaltaehkäistä Ennaltaehkäisevät keinot ovat paras tapa pitää eläin terveenä. H olm ström painottaa liikunnan ja levon tasapai

’’Lemmikki kannattaa viedä kiroprakti kolle silloin, kun seuraavia oireita ilme nee: eläin vie takajalkojaan vatsan alle, köyristää lanneosaansa, roikottaa pää tään, syö tassujaan, on haluton hyppää m ään, ontuu, on aamujäykkä, la a h ^ j tassujaan tai peitsaa. Peitsaam inen joh tu u siitä, että koira suojaa herm ojuuriaan liikuttamalla sam anpuoleisia etu ja takaraajojaan yhtäaikaisesti samaan suuntaan, jolloin koira saattaa liikkua hiem an vinossa asennossa”, H olm ström kertoo. Peitsaam inen ei ole koiran luon nollinen tapa liikkua, vaan siihen liittyy aina jonkinlainen ongelmatila, jonka ai heuttaa useim m iten selkärangan liikku m attom uus. H olm ström in mielestä eläi m en luonteen m uuttum inen aggressiivi seksi voi myös kertoa kipuoireista. ’’Koi ran luonne ei m uutu yhtäkkiä ilm an syy tä. Aamujäykkyydestä tai hyppääm ishaluttom uudesta syytetään usein koiran lonkkia, m utta ensin kannattaisi tutkia selkäranka. Tassujaan koira nuolee tar kaluaa siksi, että ne ovat puutuneet t^ j se yrittää lievittää niihin säteilevää ki pua. Jos tassujen pureskeluun ei löydy m uuta syytä, kuten ihottum aa tai m ur tum aa, on syy luultavim m in selkärankaperäinen. Jos koiralla on kovia kipu ja, voi eläinlääkärin antam a tulehduslää ke olla hyvä ensiapu. N orm aalin liikkeen puuttuessa lihaksisto tulehtuu. K un ki pulääkkeet poistavat tulehduksen, koira alkaa liikkua parem m in.”

Selkäongeimat yleisiä Selkäongelmia esiintyy koirilla usein. Ruotsalaisen koirapsykologi Anders H allgrenin teettäm än selkätutkimuksen m ukaan 400:sta satunnaisesti valitusta koirasta runsaalla 63 prosentilla oli sel käongelmia. H olm ström kertoo, että luontaises ti pitkähäntäisten rotujen, esimerkiksi

Suomen Kiropraktikkoliitto ry:n puheenjohtaja Tuomo Ahola kertoo: • Kiropraktiikkaa opiskellaan yliopistoissa ja korkeakouluissa ulkomailla. Koulutus kes tää keskimäärin viisi vuotta. Täysipäiväi sen opiskelun, tenttien sekä hyväksytyn lopputyön lisäksi koulutus edellyttää vuo den kestävän klinikkaharjoittelun. • Koulutus vastaa ensimmäisen 2 - 3 vuo den osalta lääkärikoulutuksen vaatimuksia pääaineina muun muassa anatomia, fysio logia, patologia ja radiologia. • Suomessa on tavoitteena käynnistää ki ropraktikkojen yliopistokoulutus. • Koulutettu kiropraktikko on ammattini mike, jonka käyttäjältä vaaditaan yliopis totasoinen koulutus. Suomen Kiropraktikkoliitto hyväksyy jäsenekseen vain kanmvälisen tutkinnon (=CCE-akkreditoidun v Koulun) suorittaneen kiropraktikon. • Koulutettu kiropraktikko voi hoitaa poti lasta ilman lääkärin lähetettä. Hän pystyy tekemään erotusdiagnoosin,ja keskeinen osa hänen am mattitaitoaan on selvittää hoidon mahdolliset vasta-aiheet. • Suomen Kiropraktikkoliiton jäsenillä on muiden Euroopan liittojen tapaan velvolli suus osallistua pakolliseen jatkokoulutus ohjelmaan. • Terveydenhuollon oikeusturvakeskus pi tää rekisteriä koulutetuista kiropraktikois ta ja valvoo heidän toimintaansa.. Lisätietoja osoitteessa: http://www.suomen kiropraktikkoliitto.fi/

Kiinnostaako sinua ammatti eläinten parissa? Haluatko lisätietoa eläinystävällisistä am m ateista? Kirjoita osoitteeseen lehti@animalia.fi

Rottvveilerin, selkäongeimat ovat vähen tyneet, koska hännän typistämiset on lo petettu. Pitkä häntä liikuttaa heiluessaan koko lannetta, jolloin alueen verenkier to paranee.

Hoitokerrat vaihtelevat H olm ström in m ielestä hoitokerto jen m äärä riippuu tapauksesta ja koi ran rodusta. Yleensä tuloksia täytyy tul la jo kahden tai kolmen hoitokerran jäl keen - jos selviä m uutoksia ei siihen m ennessä havaita, H olm ström ohjaa po tilaan jatkotutkim uksiin tai m uiden ter veydenhuollon am m attilaisten hoitoon. Yksi hoitokerta kestää noin 1 5 - 3 0 m inuuttia riippuen ongelm an laadusta ja koiran rodusta. KIA HEROLD Lisätietoa osoitteessa: www.mattsholmstrom.com

M itä kiropraktiikka on? K iropraktiikka on luonnonm ukainen hoitom uoto, joka on erikoistunut tu ki- ja liikuntaelimistön ja siitä johtu vien vaivojen hoitoon. K iropraktik ko antaa myös kotiohjeita, jotta oi reet eivät uusiutuisi. Käytännössä ki ropraktikko ensin tutkii tarkkaan po tilaan ja sitten hoitaa eri tavoin lähin nä käsillään hoitopöytäänsä hyväk si käyttäen. Kiropraktikko avaa luk kiutuneet nivelet ja rentouttaa kipe ytyneet lihakset. Tarvittaessa kirop raktikko ohjaa potilaan jatkotutki muksiin tai m uiden terveydenhuol lon am m attilaisten hoitoon.

M illoin kannattaa varata aika kiropraktikolle? Kiropraktikolle pitäisi hakeutua vii m eistään, kun on oireita, jotka eivät m ene nopeasti ohi tai jotka toistuvat. Tarkastukseen voi tulla ilman oirei takin, kuten hammaslääkärille. Eläi mellä oireet voivat esiintyä esimerkik si aristeluna ja ontum isena.

Kuinka m onta eläinkiropraktikkoa Suomessa on? M onet kiropraktikot ovat hoitaneet eläimiä, m utta Suomessa kukaan ei ole suorittanut varsinaisia jatkotutkin toja. Valitettavaa on, ettei edes kirop raktikon perustutkintoa voi vielä suo rittaa Suomessa.

M itä opiskelum ahdollisuuksia on ulkomailla? Y m päri maailmaa löytyy kansain välisesti akkreditoituja kouluja. E u roopassa suomalaisille lähes ilmai sia ovat Britannian ja Tanskan kou lut, joista löytyy tietoa osoittees sa www.kiropraktiikka.fi/mita on ki ropraktiikka/koulutukseen hakeutu m inen.htm l Eläinkiropraktiikasta järjestetään koulutusta myös ympäri maailmaa. Käsittääkseni parhaim m at kurssit ovat Australiassa www.chirovet.com. au/. Lyhyempiä kursseja järjeste tään m uun m uassa Yhdysvalloissa www, a n im a lc h iro p ra c tic . org/avca education.htm

Löytyykö eläinkiropraktikoMle tö itä Suomesta? Aivan varm asti. Toivottavasti täm än jutun lukijoista löytyy innostusta pit kän linjan opiskeluun, niin saataisiin Suom eenkin kunnon tutkinnot suo rittaneita ammattilaisia. Heille var masti riittäisi töitä.

Onko kyse tekniikkatai voim alajista? Kyseessä on nim enom aan tekniikkalaji eikä voimalaji. Suomessakin on useita menestyviä naiskiropraktikkoja, ja osa heistä on pienikokoisia. Kiropraktikkokoulujen opiskelijoista noin puolet on nykyään naisia.

M iksi halusit kiropraktikoksi? Kasvoin perheessä, jossa selkä- ja nis kavaivojen takia ei m enty terveyskes kukseen vaan kiropraktikolle. Pidin jo pikkupoikana hieronnasta enkä pe lännyt koskea ihmisiin. M yöhem m in hoitoala kiinnosti m inua, ja kiroprak tiikassa kiehtoi myös luonnonm ukai suus. Lisäksi halusin am m atin, jos sa haastetaan sekä aivot että käden taidot.

Onko sinulla paljon elä inp otilaita? O len hoitanut lähinnä potilaiden tai tuttavien koiria. Työskentelen kui tenkin ihmisten hoitoon keskittyneel lä lääkäriasemalla eikä sinne saa tuo da eläimiä. En ole myöskään erikseen opiskellut eläinten hoitoa.

M itä haluaisit sanoa Animalian lukijoille kiropraktikon am m atista? Toivotan m ahdollisim m an m onet kollegoikseni. P erustutkinnon voi nyt suorittaa ulkomailla ilmaiseksi, joten sekin este on poissa. Perusvaatimus on yo-tutkinto ja kielikoe, esimer kiksi T O E F L . O pinnot ovat vaativia, m utta suosittelen lämpimästi. Jos oli sin nuorem pi ja perheetön, niin saat taisin suorittaa myös eläintenhoidon tutkinnon. KIA HEROLD

ANIMALIA 2/2005

TEHTYÄ

T AP A HT UNUTT A

MITEN

Eurogroupin tunnustus Renate Künastille

VOIN

TOIMIA

Australialaiset lam paat kärsivät e p ä in himillisistä leikkauk sista ja kuljetuksista!

Eurogroup fo r Animal Welfare, johon Animaliakin kuuluu, myönsi Saksan maatalousmi

Mulesing-leikkauksessa lampaan peräaukkoa

nisteri Renate Künastille tunnustuksen esi

ympäröivä iho leikataan pois saksia käyttäen

merkillisestä työstä

eläinten

hyvinvoinnin

ilman kivunlievitystä. Lisäksi kohtuuttoman

puolesta. Renate Künast on neljän ministe rivuoden aikana onnistunut saamaan aikaan merkittäviä parannuksia eläinten pidossa. Häkkikanalat kieltävä asetus

hyväksyt

pitkät teuraskuljetukset aiheuttavat

Rick Swain (Humane Society International), Heather Mills McCartney, Rick Wakeman. Euroopan Parlamentissa Brysselissä 1.3.2005.

tiin Saksassa 2002. Määräys kieltää vu odes ta 2 0 1 2 lähtien myös niin sanotut virikehäkit eli munivien kanojen tä y t y y päästä liik kumaan. Ministeri

Künast

edistänyt

innolla

eläinten hyvinvointia. Hän on johtanut kes kustelua elävien eläinten kuljetuksesta ja

Koira-ja kissaturkisten tuonti kiellettävä

miten julma. Tietäen tämän, suuret kansain

Kaupallinen valaiden pyynti on vaarassa alkaa uudelleen

väliset vaateyritykset käyttävät yhä t u o t teissaan australialaista lampaanvillaa. PETÄ kampanjoi kansainvälisesti Benettonia vas taan, jo t t a tämä lopettaisi tällä tavoin tu ote tun australialaisen villan ostamisen. Lisää tietoa kampanjasta ja siitä, miten voit vaikuttaa saat Internet-sivuilta www.uni

Kansainvälinen valanpyyntikomissio päättää

tuonut esiin eläinten kärsimyksen Euroopan

Vietnamin hallitus lakkauttaa karhutilat

unionissa. Myös luomumaatalous on lisään

Allekirjoittakaa vetoom us netissä koira- ja kissaturkisten tuonnin lopettamiseksi.

- Renate Künast on hyvä roolimalli muil

ohjelmasta (RMS). Tilaa vetoomusk ortti Animaliasta mah dollisimman pian ja vetoa pääministeri Matti

Vietnamin m aaseudunkehitys-ja maatalous

tusteollisuudelle, sillä Vietnamin lisäksi täl

le eurooppalaisille päättäjille siksi, että hän

Kirjeessä vedotaan

ministeriö perustaa kansallisen työryhmän,

laisen julmuuden hyväksyvät ainoastaan Kii

pyrkii määrätietoisesti, innostuneesti ja es

Kyprianouhin, jo tt a hän kieltäisi koira-ja kis

si edelleen kaupallisen valaanpyynnin kiellon

jonka tehtävänä on lakkauttaa maan karhuti

na ja Korea”, sanoo WSPA:n kampanjajohtaja

teistä huolimatta vaikuttamaan EU-päätök-

saturkisten tuonnin Aasiasta ja Euroopasta.

jatkumista.

Vetoomus: http://www.heathermillsmccartn

Tilaukset: e. animalia@animalia.fi

Leah Garces. Vietnamin metsiensuojeluviras-

siin, kertoo Eurogroup for Animal Welfaren

ilman eläinsuojeluliiton kanssa helmikuun

ton Ha Cong Tuanin mukaan asiaan liittyvät

johtaja Sonja van Tichelen.

lopulla. Sopimus

hallituksen

tahot Vietnamissa ovat sitoutuneet päätök

suunnitelmat, joiden mukaan kaikki vankeu

sen täyttäm iseen ja ilahtuneita saadessaan

dessa pidetyt karhut rekisteröidään ja niihin

työskennellä WSPA:n kanssa tärkeän projek

laitetaan mikrosirut. Vietnamissa kielletään

tin yhteydessä.

hahmottelee

tedcrueltvofbenetton.com ja ww w.peta.org.

kesäkuun puolivälissä valaanpyynnin hoito-

t yn y t Saksassa Künastin virkakauden aikana.

lat vähitellen. Sopimus allekirjoitettiin maa

lam

paille kärsimystä ja teurastustapa on useim

EU-komissaari

Markos

Vanhaseen 15.6. mennessä, j o tt a Suomi tuki-

p. 09 14 8 4866 MARJAANA SAASTAMOINEN

myös karhujen pyydystäminen luonnosta. LAURA LINDHOLM

"Tämä voi olla lopun alkua karhunkasva-

Koiriin kohdistuva julmuus Bulgariassa lopetetaan Ruotsalainen lehti Aftonbladet kirjoitti mar

garian Ruotsin suurlähetystö on ollut y h t e

raskuussa, että koiria kidutettiin Brodilovon

ydessä pormestari Brodilovoon. Pormestari

kylässä Bulgariassa. Koirat ripustettiin paa

Brodilovo on virallisessa lausunnossa sano

luun kiinnitettyyn naruun j a niitä pyöritet

nut, että julma rituaali tullaan lopettamaan

tiin ympäri kunnes ne ulostivat pelosta kan

Bulgariassa.

keina. Animalian jä se n e t reagoivat asiaan

- T u n t u u todella hienolta, että voimme

voimakkaasti ja nopeasti j a kirjoittivat Bul

ilmoittaa jäsenillemme ja kannattajillemme

garian suurlähetystöön protestikirjeitä. Animalia sai vastauksen Bulgarian Suo men suurlähettiläältä Venelin Tsachevskyl-

Lukijat äänestivät viime lehden par haaksi jutuksi Elisa Altolan artikkelin Eläinten moraalinen arvo. Animalian Eläinystävällisen kulutta jan oppaan voitti Paula Viskari. Onnitte lut voittajalle ja kiitos kaikille osallistu jille! Palautteenne on tärkeää ja auttaa meitä kehittämään lehteä edelleen. Mikä on tämän numeron paras juttu? Lähetä vastauksesi 18.8.2005 mennessä osoitteeseen: Parasjuttu Animalia Porvoonkatu 53 00520 Helsinki

vinen. KIA HEROLD

J<arhujen julm aa kohtelua Kiinassa

tai sähköpostitse: lehti@animalia.fi Kaikkien vastanneiden kesken arvotaan Animalian uusi sininen rotta T-paita.

c o p y rig h t W SPA

^ allekirjoita vetoomus ja auta lopettamaan karhutarhaus Kiinassa pidetään tuhansia sepelkarhuja van

misesta. Useita tarhoja onkin jo suljettu, ja

gittuina kurjissa oloissa. Karhujen sappines

18 5 karhua on päässyt onnellisempiin oloihin

teellä uskotaan olevan parantavaa vaikutus

Animals Asian ylläpitämään turvakotiin.

Kanadalaistuott e e t boikottiin hylkeenpyynnin lopettamiseksi

ta, j a sitä käytetään raaka-aineena kiinalai

Tuhannet karhut odottavat kuitenkin yhä

sessa kansanlääkinnässä. Sappinestettä valu

pelastusta ahtaissa häkeissään, joissa ne voi

tetaan karhun vatsaan tehtyyn avanteeseen

vat joutua viettäm ään jopa 20 vuotta! Joil

työnnetyn putken kautta. Vaikka kiinalai

lakin tarhoilla karhut eivät voi liikkua ollen

Maapallon laajin kaupallinen merinisäkkäi-

set alan asiantuntijat ovat myöntäneet, e t

kaan. Ne eivät voi kääntyä ympäri, eivätkä

den teurastus on alkanut äskettäin Kana

tä karhunsappi on täysin korvattavissa kas

nousta edes seisomaan!

dassa. Pyynnin aikana on j o tapettu brutaa

vikunnan tuotteilla j a synteettisillä aineilla,

Allekirjoittamalla vetoomuksen Kiinan hal

listi yli 300000 hyljettä - monet näistä vas

jotka ovat lisäksi halvempia, tehokkaampia

litukselle autat karhujen vapautuksessa. Ve

ta muutaman viikon ikäisiä kuutteja. J o t

ja helpommin saatavissa, muutosta ei ole ta

toomus löytyy osoitteesta www.animalia.fi/

kut eläimistä tulevat nyljetyksi elävältä. Tu

pahtunut.

vetoomukset/kiinan_karhut.htm

Kiinan lisäksi myös Vietnamissa ja Koreas sa harjoitetaan tätä julmaa liiketoimintaa.

heidän toimintansa tuottaneen tulosta, sa noo Animalian toiminnanjohtaja Hanna Ki

tä. Hän kirjoittaa, että suurlähetystö ym m är tää kansalaisten huolen ja kertoo, e ttä Bul

Paras juttu

Julmasti kidutetuilla karhuilla on kuiten kin auttajia. Vuonna 2000 eläinsuojelujärjes-

mals

Asia

Foundationin

(AAF) j a

maakunnassa olevan tarhakarhun vapautta

Maail

tymällä kanadalaisten kala-ja äyriäistuotteiden boikottiin!

man eläinsuojeluliiton (WSPA) kotisivuilta www.animalsasia.org ja www.wspa.org.uk

tö Animals Asia sai kiinalaisviranomaiset al lekirjoittamaan sopimuksen 500 Sichuanin

le mukaan lopettamaan hylkeenpyynti liit

Tarkempaa tietoa (englanniksi) saat Ani

Lue

myös

hylkeenpyyntiartikkeli

sivuil

ta 28 j a 29. http://hsus.ga4.0rg/campaign/

Kiitos osallistumisestasi!

protectseals/

pyynnissä saaduista hylkeennahoista jat kokäsittelyyn kanadalaisen tytäryhtiön sä kautta.

Heikosti säänneltyä

Kanadan häpeä - kuolemantuomio miljoonalle hylkeelle K

anadan vuotuinen hyljejahti on jälleen käynnistynyt. H al lituksen hyväksymän ja tu kem an lahtauksen pääm ää ränä on tappaa noin m iljoona hyljet tä tulevan kolmen vuoden kuluessa, jo pa 350 000 yksilöä vuodessa. Pyyntiä perustellaan kalakantojen säilyttämisel lä ja liian suurella hyljekannalla, m utta tieteellistä näyttöä väitteille ei ole. Hyl keenpyynti on yksi harvoja m etsästyslajeja, joka sallitaan keväällä eläinten lisääntymisaikaan. ¿ ¡f

Ei tieteellisiä perusteita K anadan hallitus ja kalastusasioista vas taava m inisteriö (M inistry of Fisheries and Oceans) perustelevat vuosittais ta pyyntiä kalakantojen suojelemisel la ja elvyttämisellä, koska heidän m u kaansa ’’räjähdysm äisesti” kasvanut hyl jekanta syö kirjaimellisesti toim eentu

loa kalastajilta. Todellinen syy kalakan tojen pienenem iseen on kuitenkin ryöstökalastus. Hallituksen om at tiedem ie hetkin ovat todenneet, että hyljekanta on itse asiassa laskenut sen jälkeen, kun pyyntiä vuonna 1996 lisättiin parin vuo sikymmenen rajoitusten jälkeen. Ei ole olemassa tieteellisiä todisteita siitäkään, että grönlanninhylkeiden m äärän vähen täm inen elvyttäisi kalakantoja. Päinvas toin sillä saattaa olla haitallisia vaikutuk sia esimerkiksi turskakantaan, sillä hyl keet ovat tärkeä osa m eren ekosysteemiä ja syövät myös turskan luontaisia viholli sia kuten kalmareita. Keväisellä hylkeenpyynnillä on K a nadassa pitkät ’’perinteet”, ja sitä ko etetaan toisinaan väittää alkuperäiskan sojen valaanpyyntiä vastaavaksi osaksi kulttuuria. Hylkeenpyynti on kuitenkin puhtaasti kaupallista: esimerkiksi vuon na 2001 hallitus myönsi yli 11000 kau pallista hylkeenpyyntilupaa, ja hylkeistä

saatavia tuotteita viedään E u r o o p p a a ^ Venäjälle ja Aasiaan. Euroopassa m o n ® m uotisuunnittelijat käyttävät mallistois saan hylkeennahkaa ja -turkista, hyljeöljyä otetaan eri puolilla maailmaa Om ega-3-rasvahappojen tarpeeseen, hylkeenlihaa syötetään minkeille K anadan itärannikon turkistarhoilla, ja Aasiassa us kotaan hylkeen peniksellä olevan sukupuoliviettiä kohentavia vaikutuksia. Hylkeenpvytäjät ovat pääelinkeinol taan kalastajia, jotka kalastuskauden ul kopuolella hankkivat vähäisiä lisätulo ja hylkeenpyynnillä. N oin kahdeskym menesosa kalastajan vuosituloista on peräisin keväisestä hyljejahdista. K ana dan hallitus tukee pyyntiä m uun m uas sa rahoittam alla hylkeenkäsittelylaitosten työntekijöiden palkkoja ja pääom ahankintoja. Epäsuorasti pyynti on myös N orjan hallituksen tukemaa: hallitus an taa vuosittain taloudellista tukea nor jalaiselle yritykselle, joka ostaa pääosan

Kaupallisen hylkeenpyynnin pääkohtei ta ovat grönlanninhylje ja kuplahylje, eikaupallisen pyynnin kohteina on myös m uita lajeja, esimerkiksi norppa ja har maahylje. G rönlanninhylkeet m uuttavat joka kevät koko koillisen A tlantin alu eelta lisääntymään ja pesim ään Newfoundlandin itärannikolle, missä maalis kuun alussa jäälautoille syntyykin tuhan sia hylkeenpoikasia. Kun pyynti maaliskuun lopussa alkaa, poikaset ovat vain parin viikon ikäisiä, m utta nekin jo laillista saalista pyytäjille. T äm än vuoden pyynnissä jopa 99 pro senttia tapetuista hylkeistä on ollut alle kuukauden ikäisiä. Poikaset ovat pyytäM e helppoa riistaa, sillä näin nuorina ne eivät välttäm ättä osaa vielä uida, eivätkä pääse jäällä riittävän nopeasti pakoon. K ouluttam attom at pyytäjät, usein huonot sääolosuhteet sekä pyynnin sääntelyn ja valvonnan heikkous ja epä kohdat tekevät hylkeenpyynnistä kärsi- merinisäkkäitä ja kalastusta koskeva myksentäyteistä lahtausta. Perinteisesti lainsäädäntö (M arine M am m als Act, hylkeet on nuijittu tai isketty koukuilla Fisheries Act), jolla ei kuitenkaan ole kuoliaaksi. Viime vuosina m eren jääpeit- juuri vaikutusta pyynnissä esiintyviin jul teen ohenem inen on saanut pyytäjät tu r muuksiin. Säännöksiä pystytään harvoin vautum aan hylkeiden am pum iseen jääl panem aan toimeen: kalastusasioista vas le ja avoveteen. Täm äkin pyyntikeino on taavan m inisteriön budjetista vain 1,5 yhtä julma kuin m uut tavat: pyytäjät ei prosenttia on osoitettu hylkeenpyyntiin. vät osu ajelehtivilla jäälautoilla tai avo Pyyntialue on myös valtavan laaja, ja vedessä oleviin hylkeisiin tarkasti, jol pyyntiin osallistuu lukuisia pieniä aluk loin haavoittuneita hylkeitä jää kitum aan sia, jolloin pyynnin viranomaisvalvonta jäälle tai kuolee veteen. Nuijaniskukaan on käytännössä m ahdotonta. Kalastusvälttäm ättä lopeta eläimen kärsimyk m inisteriö väittää pyynnin olevan ’’hu s e t välittömästi. Koska pyytäjille makse m aania” ja säädeltyä, m utta todellisuu taan tapettujen hylkeiden m äärän m u dessa eläinsuojelusäännöksiä ei nouda kaan, tavoitteena on tappaa m ahdolli teta ja julm uudet sekä pyyntikiintiöiden sim m an paljon m ahdollisim m an jiope- ylitykset jäävät rankaisem atta. Hyljejahasti. On esimerkiksi laillista am pua mah- ^ti jatkuu toukokuun puoleenväliin saakdollisimman m onta hyljettä niiden ka, m utta K anadan kalastusasioista vaskenemisen estämiseksi ilman, että pyy- ¿Jaavalta ministerillä on valtuudet halutäjä varmistaisi jokaisen yksilön varm as- tessaan jatkaa pyyntiä pitem pään, ja esiti kuolleen. International Fund for Ani merkiksi vuonna 2003 pyyntikautta jatmal Welfare (IFAW) on dokum entoinut kettiinkin kuukaudella. videolle tapauksia, joissa hylkeitä nyl jetään elävältä, tapetaan laittom in väli Maailmanlaajuisia protesteja nein, haavoittuneita eläimiä jätetään ki tum aan, niitä potkitaan ja raahataan U seat kansainväliset eläinsuojelujärjeskoukuilla ym päriinsä, ja haavoittuneita, töt, m ukaan lukien Animalia, ovat ryh m utta vielä hengissä olevia hylkeitä hei tyneet toim iin hylkeenpyynnin vastusta tetään sam aan kasaan kuolleiden kanssa. miseksi ja painostaakseen K anadan hal Kansainvälinen eläinlääkäreistä koottu litusta sen lopettamiseksi. Lähes 50 jär ryhm ä totesi raportissaan vuonna 2001, jestöä eri puolilla maailmaa on m ukana että jopa 42 prosenttia hylkeistä nylje Protect Seals -verkostossa, joka kannus tään elävänä ja tajuissaan. taa järjestöjen jäseniä kaikkialla allekir H y lk een p y y n tiä sään te lee K an ad an joittam aan pyynninvastaisia vetoom uk

sia, osallistum aan m ielenosoituksiin ja kanadalaisten kala- ja äyriäistuotteiden boikotoim iseen ja niin edelleen. IFAW ja Sea Shepherd Foundation ovat om i ne aluksineen myös paikan päällä Newfoundlandin edustalla ja dokum entoi vat tapahtum ia m uun m uassa sivustoil laan Internetissä. Järjestöjen aktivistit ovat itsekin lahtausta todistaessaan jou tuneet jäällä hylkeenpyytäjien hyökkäys ten kohteeksi. Kansainvälisen yhteisön kanta K ana lan hyljejahtiin on lähes poikkeuksetta ielteinen. E uroopan unionissa järjeste tyn kyselyn m ukaan Iso-Britanniassa, Ranskassa, Saksassa ja Hollannissa noin 80 prosenttia pyynnistä tietoisista on si tä vastaan, ja Yhdysvalloissa 79 prosent tia. Myös 71 prosenttia kanadalaisista vastustaa pyyntiä. Protect Seals -verkos ton käynnistämä boikotti on saanut voi makasta tukea kanadalaisilta. T ätä kirjoitettaessa, huhtikuun lopul la, hyljejahti on ollut käynnissä 26 päi vää, ja surm ansa on saanut 259 965 hyl jettä. TARJA OINONEN Lähteet ja lisätietoja www.infurmation.com www.protectseals.org www.ifaw.org www.hsus.org www.seashepherd.org

Kesäpuoti

A N I MA L I A S H O P

t à jjg l

mmm

Kê RRû Taas N iistä

fa im

M C i K K ÎK o K e 's T a

M ÎM

tJoTHTN DoopuTt

Riïrm RpRS K u

K C R R o N /

"l€ W R Q K s \ KRNOÎLLR K o s n e r iik k r - \

M £N ££ FÎfLRRÎT.

T c s re jq ^ J

NY" \ 11—

l(KRUHeRR

Se OLÎ? Jd ~

(c Û W ô m m F ià *)

ÎHBN KRÎKKÊflüI

J5 J

\K ° K e ÎL Îrü T rî\)Q T

ronsesT? —

~ f £~

C N ic M r f f A

L rcH D aaN J

j nuutiumhk~KK7 P

P Q K o T e T n ti K a v e lin r r n

ÛU LÎSRR RÎP3 flRfR?

Jfl

Z Jo T k U T

ÿ) r WlflffN) ~[RflÜMflflTr?6Ta...) x 11 C n iT ... V ^ T , , _ :

: . rH ' LflWAJÊ LÏÏKKuü!

K o R k e m m îs îL L n " 3Q

V fe L fl

J ",

¿f JP Kyiifl Ç>eM 0MflM TyyLÎM

LôyrÂMTM£K) S£tf À< ') fflfw HuRfiRwmm.

C RPRi HOUSUTf

r r ) T

îr ô U e o ) te s T f

Gc MöyRyyfys i? m/7aj KRUHÏR.. A N I MA A L I T

KAUTTA

MAAN

L istalle t u le v a t ta r k e m m a t t ie d o t

j a m u u n m a te ria a lin lisä k si t o im is

a lu e o s a s t o is t a . M o n e t t ie d u s t e l e v a t ,

t a p a h t u m is t a s e k ä u u sin k a m p a n ja -

t o lla o n m y y n n is s ä r a jo it e t t u v a

m it e n

p o s ti. L isä k si lis ta lla s o v it a a n kiirei-

lik o im a A n im alia n t u o t t e it a . T o i

s im m is t ä a sio is ta .

m is to lla o n k irp p u to ri, jo n n e o t e

T o im is t o lle

t u le e

t o im in t a a n

p a ljo n

k y s e ly it ä

p ääsee

m ukaan.

A lu e o s a s t o je n t o im in t a riip p u u t ä y s in r y h m is t ä j a n iis sä t o im ijo is t a . A lu k si

K A JA A N I: M ari S c h ro d e ru s , K a ik u k a tu

k a n n a t t a a o t t a a s e lv ä ä a lu e o s a s t o n

1 4 A 1 , 8 7 7 0 0 K aja a n i, s ä h k ö p o s ti

seu ra a v a n

m a ri.s c h ro d e ru s @ s u o m i 24 .f i.

k okouksen

a ja n k o h d a s ta .

O ta s iis r a t k a is e v a a s k e l j a lä h d e m u k a an t o im in t a a n ! K aik k i o v a t t e r v e

LIEVESTUO RE, p uh . 0 4 0 5 7 4 9 4 0 4 , s ä h k ö p o s t i h a n n a .e k o n e n @ jip p ii.fi

t o r ita v a r a a . PÄ Ä K A U PU N KISEU TU : O p is k e lija ry h m ä k o k o o n tu u U u d e lla Y lio p p ila s ta lo lla ( M a n n e rh e im in tie 5), m u u t

R ita L in d b e rg 0 5 0 - 3 4 8 6 2 4 8 V A A SA : A rja W a lle n iu s, K u rte n in k a t u 3 , 6 5 1 0 0 V a a s a , p uh . 0 5 0 5 1 8 5 6 2 4 , s ä h k ö p o s t i e e m il.w a lle n iu s @ p p .in e t.fi VIHTI: Laura P u lk k in e n -H aa p am ä k i,

r y h m ä t k o k o o n t u v a t A n im alia n t o i

O t a la m m e n t ie 2 8 b , 0 3 3 0 0 O ta la m -

4 8 7 0 0 K ym in lin n a , p u h . 0 5 2 6 4 10 8

m is to lla (P o rvo o n k 5 3 , 0 0 5 2 0 H el

pi, p u h . 0 9 - 2 7 6 0 9 5 8 t a i 0 4 0 - 5 3 8

M u is t a th a n , e t t ä a lu e o s a s t o je n y h t e

ta i 0 4 4 5 9 5 0 5 3 4 , s ä h k ö p o s t i riika

sinki).

2 0 4 5 , s ä h k ö p o s t i la u ra .p u lk k in e n -

y s t i e d o t lö y d ä t m y ö s A n im a lia n k o t i

k o k k o n e n @ h o tm a il.c o m .

t u lle it a j a jo k a is t a t a r v it a a n !

KOTKA: R iika K o k k o n e n , L a ih o n tie 7,

s iv u ilt a (w w w .a n im a lia .fi).

KUOPIO: U n g S a ri, p uh . 0 4 4 5 3 8 3 9 0 3 ,

HANKO: G it t a R o o s, H a lm s ta d in k a tu

N U M M I-PU SU LA : Irm a T e ik a ri,

s ä h k ö p o s t i s a ri.u n g @ u ta .fi

O PISKELIJARYH M Ä: lis ä t ie t o ja a n t a a p u h e e n jo h t a ja K a n e rv a Pei li, p u h . 0 4 4 5 0 7 8 6 6 8 , s ä h k ö p o s

k a tu 1 1 a 7 , 3 3 7 2 0 T a m p e re , puh. 0 4 0 5 6 2 3 7 0 3 , s ä h k ö p o s t i p ep p in a r a n ta la @ h o tm a il.c o m

L e h to la n tila , 0 3 8 5 0 P u su la,

m ä n p o s t it u s lis t a : a n im a lia -

p uh . 0 1 9 2 4 8 2 5 7 7

p u h . 0 9 2 2 6 6 2 3 6 ta i

o p @ h e ls in k i.fi. K o k o u k se t p id e tä ä n

0 5 0 500 4596

p a r illiste n v iik k o je n k e sk iv iik k o i

H ÄM EEN LIN NA: A n n a V iita la ,

OULU: (a lu e o s a s to n to im is t o ) T öllin-

h a a p a m ä k i@ h u m a k .e d u V IRRAT: P e p p in ä R a n ta la , R u o v e d e n

ti k a n e rv a .p e lli@ la u -re a .fi. R yh

3 7 C 16 , 10 9 0 0 H anko, HELSINKI: ks. P ä ä k a u p u n k ise u tu

na k lo 19 . KO IRARYH M Ä: L is ä tie t o ja Lau ra U o ti

E ik ö lis t a s t a lö y d y sin u a lä h e llä o le

T o rp p ik u ja 20 , 14 8 4 0 Sa irio la,

t ie 5 0 A 1 (ke lla rik erro s), 9 0 2 3 0 O u

puh. 0 5 0 3 2 4 0 8 3 5

lu, p uh . 0 8 3 1 1 9 8 8 5 j a 0 4 4 9 1 1

la lta , p u h . 0 5 0 3 4 1 3 2 2 5 t a i s ä h k ö

v a a p a ik k a k u n t a a ? K iin n o s t a is ik o s i

4 1 8 1 / K a tja P ä lv e , s ä h k ö p o s t i Ani

p o s t it s e la u ra .u o tila @ h e ls in k i.fi.

n u a r y h t y ä A n im alia n y h d y s h e n k ilö k

JO E N SU U : M ic a e la M o re ro , K arja-

t a a n v a s t a a n h y v ä k u n t o is t a k irp p u

w w w .a n im a lia .fi/ta m p e r e / T U RKU : S a ri V a ih in e n 0 5 0 - 5 2 6 4 4 2 4 ja

TU R KISRYH M Ä: lis ä t ie t o ja A n i

s i? S o it a , k irjo it a t a i lä h e t ä s ä h k ö p o s

m ä e n t ie 4 D 3 5 , 8 0 2 3 0 Jo e n s u u ,

m a lia .O u lu @ m a il.su o m i.n e t. k o t is i

p uh . 0 4 0 7 6 8 5 6 8 5 , s ä h k ö p o s ti

v u h ttp :// w n e t.su o m i.n e t/k o tis iv u /

m a lia n t o im is t o lt a t a i H an n e

t ia . Y h t e y d e n o t t o s i e i s id o sin u a m i

m o re ro @ ik i.fi. K o k o o n t u m is e t p i

a n im a lia .o u lu /. P ä iv y s t y s k e sk iv iik

le O llila is e lta , 0 4 0 5 8 9 3 6 1 6 ,

te n k ä ä n .

d e t ä ä n k a h vila L y y ra s s a , t ie d u s t e le

k o isin k e llo 1 6 - 1 8 , j a p e r ja n t a i

h a n n e le o llila in e n @ lu u k k u .c o m .

a ja n k o h tia a lu e e n v a s t a a v a lt a . K an

sin k e llo 1 2 - 1 6 j a s u n n u n ta isin k e l

n a t ta a m y ö s liit t y ä Jo e n s u u n r y h

lo 1 4 - 1 6 . Jä s e n illa t t o im is t o lla j o

T e r v a lu o d o n t ie 5 , 9 2 1 4 0 P a ttijo k i,

T a rja B a ld in g / A n im aiia ry .

m ä n s ä h k ö p o s t ilis t a lle lä h e t t ä m ä l

ka k u u k a u d e n e n s im m ä is e n ä k e s

puh. 08 22 6 336

P o r v o o n k a t u 5 3 , 0 0 5 2 0 Hki

lä t y h jä v ie s t i o s o it t e e s e e n jn s a n i-

k iv iik k o n a k e llo 1 8 . M y ö s u u d e t j ä

mglig-sgbscrit e ffyahQQgrQypsxQ.m.

s e n e t o v a t t e r v e t u lle it a ! E s itte id e n

A N IM A L IA

2/2005

RAAHE: M ari L iim a ta in e n ,

TA M PERE: Jo n n a L a m p in e n , p u h . 0 4 0 7 0 5 6 6 9 2 säh k ö -

T e rv e is in ,

p. 09 2 78 6896 ta rja .b a ld in g @ a n im a lia .fi

LUE NIIN TIEDÄT! ♦ UUTUUS! ■ Eläinten moraalinen arvo (Elisa Aaltola) 28 € Teos tarjoaa kattavan katsauksen eläinten arvoa ja ihmissuhdetta koskeviin kantoihin. ■ Eläinkokeita ja vaihtoehtoja 21 € /jäsenille 1 9 c Tietoa koe-eläimlstä, eläinkokeista ja vaihtoehdoista. ■ Ruoka, ympäristä ja oikeudenmukaisuus 12 € /jäsenille 1 1 € Tietoa siitä miten lihan tuotanto vaikuttaa ympäristöön ja maail man elintarvikehuoltoon. ■ Eläinystävällisen kuluttajan opas 12 € /jäsenille i o € Haluatko tehdä maail masta paremman paikan eläimille? Lue täs tä oppaasta miten. ■ Kaikennäkäisiä kasvissyäjiä -kirja 1 1 € /jäsenille i o € Kaikki mitä olet halun nut tietää kasvisyönnistä! Tarjous! Kaiken näköisiä kasvissyöjiä ja Eläinystävällisen ku luttajan opas yhteishintaan 18 € /jäsenil le 1 7 € LEMMIKKIEN OMISTAJILLE ANASILLAN KIRJOJA ♦ UUTUUS! ■ Koirani onni (Charlotte Hage & Margareta Nordqvist) lippaassa ker 1 5 € Tässä koirahullun tietolij 1 rotaan, mitä hauskaa ja hyödyllistä voit har rastaa koiran kanssa. ■ Kiskomatta paras (Turid Rugaas) i 8 € Turid Rugaas esittelee koiraystävällisen menetelmän, jonka avulla kuka tahansa pystyy opettamaan koiransa kävelemään hihnassa vetämättä. ■ Kanojen maailma (Helena Telkänranta) 29 c Tutkimuksiin ja kokemuksiin perustuva, mukaansatempaava perusopas pienkanalan omistajille ja sellai sesta haaveileville. Laumanvartijakoirat (Kaisa Koljonen) 20 € ■ Matka kissan mieleen (Helena Telkänranta) 2 0 € HUVIKSI, HYÖDYKSI ♦ TARJOUS! ■ Emalikorut 7 € Ulla Juntusen tyylikkäät ja yksilölliset rintakorut. Aiheet: possu tai kana ♦ TARJOUS! Kotimaiset puupinssit € Valitse oma suosikkielälmesi Hevonen, Possu, Lammas, Koira, Siili, Karhu, Käärme, Norppa, Kettu ♦ TARJOUS! ■ Koe-eläinpaita, muotoonleikattu (Fruit of the Loom). 15 € /jäsenille 1 3 c O-aukkoinen t-paita. Edessä koe-eläinkuva ja Animalian www-osoite. Väri: vaaleanpunai nen. Koot: M-XL ♦ TARJOUS! ■ Kettuaiheiset kuoret ja lehtiät kuoret 2,50 € / lehtiöt 2 ,50 c Uusiopaperia, kuoria nipussa 15 ja lehtiössä sivuja 20 ■ Korttisetti edullisesti! 1 , 5 0 c Nipussa 10 korttia TIETOPAKETIT

Tietopakettien hinta on 2 € / kpl, mihin sisäl tyy postituskulut. Maksun voit suorittaa pa ketin mukana tulevalla tilillepanokortilla. ■ Eläinkokeet ■ Hevoset ■ Eläimet maataloudessa ESITTEET JA JULISTEET Esitteet ja julisteet ovat pääosin maksut:omia, suurista tilauksista perimme posticulut. ESITTEET Animalian yleisesite Nelivärinen esite Animaliasta ja eläinsuojelusta. Sisältää myös

pankkisiirtokortin, jolla voi liittyä jäsenek si. Sopii annettavaksi ystäville ja tuttavil le, jotka saattaisivat olla kiinnostuneita j ä senyydestä. ■ Anna onnea Animalian lahjoitusesite ■ Eläinten oikeuksien julistus ■ Animalian tuotteiden hinnasto ■ Kudosluovutuskortti ■ Kiitos sinulle, joka et osta turkiksia ■ Vältä eläinkokeita ■ Kasvissyäntiesite ■ Vaihtoehtoja eläinkokeille (Juliana von VVendtin Säätiön esite) ■ Se pieni ero: kettu kärsii Esite turkistarhauksesta (A6,12 sivua) JULISTEET ■ Se pieni ero: kettu kärsii Nelivärinen Ä2-kokoinen turkiskampanjan juliste. Hinta 5 € (sis. postikulut, useampia julisteita tilattaessa postikulujen osuus pie nenee), toimistolta haettaessa 2,5 0c ■ "Kun valitset munia... valitset myäs kanalan” . Nelivärinen A3-kokoinen juliste. Sopii ilmoi tustauluille, työpaikan seinälle ja kaikkialle missä ihmisiä liikkuu. ■ Syäkää porkkanaa Nelivärinen A3 kokoinen juliste. MATERIAL PA SVENSKA Broschyr "Lyckligtvis finns det Animaiia” om djurskyddet ocn Animalias verksamhet. Juliana von Wendts Stiftelses broschyr "vetenskap kan utövas pl mänga sätt" om djurförsök och alternativa forksningsme toder. ■ ” Tack fär att du inte använder päls” -broschyr VIDEOT, DIASARJAT JA KUVANAYTTELYT Diasarjojen mukana lähetetään selityk set sekä aiheeseen liittyvää yleismateriaalia. Kuvanäyttelyt koostuvat värivalokuvasuurennoksista ja kuvateksteistä: sopii esille mm. kirjastoihin. ■ Videot Heidän tulevaisuutensa on sinun käsissäsi. Suosittu video, joka kertoo perusasiat mm. eläinkokeista, maatalouden eläinten oloista ja eläinsuojelusta. Noin 1 5 min, suomenkie linen tekstitys. ■ Ruokaa ilman kärsimystä Video maatalouden eläinten oloista ja kas vissyönnin perusteluista. Noin 25 min, suo menkielinen tekstitys. ■ Paradise Lost kertoo apinoiden pyynnistä luonnosta koeeläinlaboratorioihin. Noin 20 min, englan ninkielinen äänitys. ■ Turkistarhaus Video turkistarhauksesta Suomessa ja Skan dinaviassa, n. 25 min. ■ Alternatives in Education Video lääketieteen, biologian, yms. opetta jille ja opiskelijoille, englanninkielinen, 33 min. DIASARJAT ■ Yleisdiasarja eläinsuojelusta 24 kuvaa ■ Eläinkokeet 25 kuvaa ■ Maatalouden eläimet 19 kuvaa ■ Turkiseläimet 1 5 kuvaa ■ Yleisdiasarja nuorimmille (mm. ala-asteille), 18 kuvaa

Sininen rottapaita Perusmalli ja lady-fit jäsenille i 9 C j a ei-jäsenille 20 €. Musta turkispaita Perusmalllja lady-fit jäsenille 2oCja ei-jäsenille 21 €.

Animalia-pinssit i

,5o €

Animalian toimistolta saat lisäksi hakea maksutta Animalia-lehden aikaisempia nu meroita.

Lisätietoa Animalian tuotteista osoitteessa: http://www.animalia.fi/materiaali/shop.htm

Animalian opiskelijaryhmän tekemät pinssit: i , s o € / kpl

ANIMALIA 2/2005

- E L Ä I N T E N

ASI AN

AJAJA-

Animalia hakee kesäksi jäsenhankkijoita Anim alia hakee kaduilla ja fe s tiva a le illa te h tä v ä ä n ..... Face to Face -jäsenhankintaan in n o k ka ita ty o n te k ijo i a. Jäsenh an kin takam panjat a lk a va t kesäkuussa 2003.

To ivo m m e • • • •

asiakaspalvelu- tai myyntikokemusta aktiivisuutta, rohkeutta ja huumorintajua kiinnostusta eläinsuojeluun vähintään 18-vuoden ikää

T arjo am m e

p y s t y t te k e m ä ä n t y ö t ä viiten ä päivänä viik ossa ennalta m ä ä r ä t t y je n t y ö v u o r o je n m ukaisesti. T yö tä te h d ä ä n viid en tu n nin t yö v u o r o is s a p ääasiassa m a an an ta ista lauantaihin klo l o j a 1 8 välisenä aikana. H ae m m e lisäksi team leadereita F2F -jäse nh ankintatiim ie n vetäjik si. Tiimien v e täjiltä t o i v o m m e edellä m ain ittu jen o m i naisuuksien lisäksi kykyä pitää yllä hyvää

• kilpailukykyisen palkan • mahdollisuuden edistää eläinsuojelutyötä • mukavan ja kannustavan tiimin työsi tueksi

yh t e is h e n k e ä , m u tt a m y ö s v a h v u u t ta p a rem pien su o r itu ste n vaatim ise e n .

Jä s en h a n k in taa te h d ää n neljän h e n g e n tii m e issä kuukauden ajan. T o ivo m m e , e tt ä

Kam panjat ta p a h t u v a t p ääasiassa Hel sin gissä, T am pereella j a Turussa. Lisäksi jä se n h a n k k ija t v o iv a t työske nn ellä ly h y

em piä aikoja m uissa ka u p unge issa, jo t e n voit il m o ittau tu a t e h t ä v ä ä n m y ö s muille paikkakunnille. Lisätietoja antaa varain hankintavastaava Raisa Heinämäki s ä h k ö p o s tits e raisa.heinamaki@animalia.fi j a p uhelim it se (09) 1 4 6 4865. H akem ukset an sio lu e tte lo in e en p y y d e t ä ä n lä h e t tä m ä ä n m ahdollisim m an pi an, viim e istä ä n kuitenkin 1 5 . 6 . m e n n e s sä, s ä h k ö p o s tit s e Raisa Heinäm äelle tai postitse : P orvoon katu 53, 0 0 1 0 0 Helsinki. M uista m erkitä hake m u k se e si m issä kau pungissa haluat toim ia jäsenhankkijana!

Feissari innostaa liittymään Animalian jäseneksi Animalia aloittaa kesällä aktiivisen jäsenhankintakampanjan.joka toteutetaan Face to Face -markkinoinnin keinoin. Face to Face -markki noinnissa eli feissauksessa kaduilla työsken te levät jäsenhankkijat innostavat ohikulki joita liittymään Animalian jäseniksi. Ihmisille tarjotaan mahdollisuus liittyä Animalian tu kijoukkoihin vaivattom an kuukausilahjoitusohjelman kautta. Näin jä se n voi tukea eläinsuojelutyötä säännöllisellä, itse valitsemal laan kuukausisummalla. Tämä uusi jäsenmaksumahdollisuus auttaa Animaliaa toimimaan tehokkaammin ja säästäm ään kuluissa. Lisäk si jäsenille mme voi olla helpompaa auttaa

kuukausittain pienemmällä summalla kuin tehdä kerran vuodessa isompi lahjoitus. Suomeen Face to Face -markkinoinnin toi Greenpeace, joka aloitti kampanjoinnin ke sällä 200 1. Feissauksesta on tullut muutaman viime vuoden aikana yhä useamman kansaj laisjärjestön tärkein uusien jäsen ten hankjj takeino. Useat järjestöt, kuten Unicef j a < kon Ulkomaanapu, ovat ulkoistaneet Face to Face -jäsenhankintansa, kun taas Am nesty International ja Greenpeace käyttävät omilla palkkalistoillaan olevia jäsenhankkijoita. Animalia palkkaa jäsenhankkijansa itse ei kä käytä ulkopuolista markkinointiyritys

tä Tällä tavalla varmistetaan, että fe iss ä n e n l tiedot Animaliasta ovat aina ajan t a s a l l a si toutuminen järjestön työhön ja tavoitteisiin an aitoa. Jäsenhankinnan lisäksi feissarit kavat tietoa Animaliasta j a lisäävät järjestö tunnettuutta. Kaduilla jäsenhankkijana toi miva feissari voikin olla usean ihmisen ensistöömme. Jäsen vät siis arvokasta ja vastuu lista työtä Ani malian jäsenm äärän lisäämisen ja järjestön | tunnetuksi tekemisen eteen.