Animalia 3/2005 by Animalia ry

LEHTI E L Ä I N T E N A S I A L L A

Teemana kasvissyönti: f

• Ilmasto ostoskärryissä s. 6-7 • Kasvisruokavalio säästää maapallon vesivaroja s. • Testasimme maidottomia herkkuja s. 28-29

3/2005

P Ä Ä K I R J O I T US

/ LEDARE

Elina Valkam a, käännös: Kia Herold

S I S Ä L L Y S

Kasvissyönnin avulla voi vaikuttaa sekä eläinten että ympäristön hyvinvointiin

asvissyönnistä on tullut yhä suo situm paa viime vuosina. Valitet tavasti lihantuotanto on silti tutki muksien m ukaan lähes viisinkertais tu n u t viimeisen 55 vuoden aikana. Teollisuusm aiden osuus sekä lihan tuotannosta että kulutuksesta on vii m e vuosiin saakka ollut h uom atta van suuri, m utta nykyään karjankas vatus kehittyy kiivainta vauhtia juuri kehitysmaissa. Useissa kehitysmais sa lihansyönti nähdään vaurauden m erkkinä ja lihankulutuksen onkin arvioitu kaksinkertaistuvan vuoteen 2020 m ennessä. T äm ä on kuiten kin vain kolmasosa teollisuusmaissa popsittavasta m äärästä. T ästä huim asta kasvusta seu raa lukuisia ongelm ia. E läinsuo jelijaa huolettaa erityisesti se, et tä myös kehitysmaiden eläintuotan

to on yhä useam m in tehotuotannon kaltaista. N äissä maissa on harvoin kunnollista eläinsuojelulakia, joten eläinten kohteluun on myös vaikea p u u ttu a viranomaisvoimin. Toisaal ta myös teollisuusmaissa on m enty kohti aina vain tehokkaam paa tu o tantoa: valtavan suuret tuotantoyk siköt ovat arkipäivää jo Suom essa kin. B roilerintuotanto on vain yksi räikeä esimerkki tästä kehityksestä. E U on kuitenkin vihdoin ja viimein valm istelem assa broileridirektiiviä, jonka toivotaan tuovan edes hiem an parannuksia lintujen oloihin. Lisää broilerinkasvatuksesta voit lukea si vuilta 1 5 -1 7 . Yhä kasvava lihankulutus tuo on gelmia myös ympäristölle. Ilm aston m uutoksesta puhuttaessa ei voida si vuuttaa karjankasvatuksen aiheutta-

mia huom attavia m etaanipäästöjä. O n myös energian tuhlausta viljellä vaikkapa soijaa karjan rehuksi, kun sama sato voitaisiin käyttää ihmis ravinnoksi. Kasvissyöntiä lisäämäl lä voitaisiin myös vaikuttaa m aapal lon vesivarojen riittävyyteen. Omilla kulutustottum uksillaan voi siis vai kuttaa niin eläinten kuin ym päris tönkin hyvinvointiin. M itä tah an sa kasvissyöjänkään ei kannata syö dä. Ilm aston ystävän ostolistan voi kansanedustaja Oras Tynkkysen m u kaan tiivistää yhteen k- ja kahteen 1kirjaimeen: kasviksia, läheltä ja luo ntua. K auppareissun jälkeen kasviskokki kaivannee hyviä reseptejä. N ii tä on tarjolla täm än lehden vegepalstalla sivulla 29 ja Animalian u u dessa kasviskeittokirjassa joka ilmes tyy 12.10.

ANIMALIA 3/2005

ordentliga djurskyddslagar, vilket gör att det är svärt för myndigheterna att blanda sig i h u r djur behandlas. D ärem ot har ocksä dom indu striella länderna gätt em ot en allt effektivare form av produktion: väldigt Stora produktionsenheter är redan vardag ocksä i Finland. Broilerindustrin är bara ett uppenbart exempel av denna utveckling. Äntligen häller E U pä att förbereda ett broilerdirektiv, som hoppeligen skulle häm ta nägon förbättring i fäglarnas liv. M er om broileruppfödningen kan du läsa pä sidorna 1 5 -1 7 . D en ökande konsum ptionen av kött inverkar ocksä negativt pä mil jön. N är m an talar om ändringar i klimatet sä kan m an inte förbigä dom m ärkbara m etanutsläppena som boskapsuppfödningen ästadkom mer. Energi slösas ocksä när

m an tili exempel odlar soija som foder tili boskap, när m an i stället skul le kunna använda sam m a skörd som föda tili människor. O m m änniskor skulle äta m indre animalisk föda, sä skulle det ocksä inverka pä rikligheten av jordens vatten. G enom sinä egna konsum entval kan m an alltsä inverka pä bäde djurens och miljöns välfärd. Allt lönar det sig ändä inte att äta som vegetarian: Miljövännens koplista kan m an enligt riksdagsledam ot Oras Tynkkynen sam m anfatta i en g-, en n- och en o- bokstav: grönsaker, närä och organiskt. Efter att ha varit i butiken längtar m an ofta efter bra resept. D om hittar du pä vegospaltan pä sidan 29 och i Animalias nya vegetariska kokbok som utkom m er den 12.10.

Pääkirjoitus/Ledare

Sisällys

Länsimaisen v e g e t a r is m in historia

Uutisia Kolumni: Ilmasto ostoskärryissä Risut j a ruusut

Kasvisruokavalio s ä ä st ä ä m aapallon vesiv aroja

Terv eellisesti kasvissyöjäksi

Satu Silvo uskoo kasvissyönnin ed istäv ä n t e r v e y t t ä j a a u t ta v a n ja k s a m a a n

Uutisia Sa n o ttu a

Lu ettavaa: M itä s m e eläim et Eu-kansalaiset v a a tiv a t parannuksia eläin ten hyvinvointiin

Broilereiden ly hyt j a virikkeetön elämä - linnut t e u r a s t e t a a n vain kuukauden ikäisinä

Terveellisesti kasvissyöjäksi . . .K a svissyöjäksi ei koskaan

p itä isi ryh tyä va in jä ttä m ällä liha pois lautaselta. Varsinkin jo s luopuu myös m aidosta j a kananm unista, on erittäin tärkeää kiinnit tä ä huom iota ruokavalion m onipuolisuuteen...

...B ro ile rio n nopeakasvui seksi j a raskasrakenteiseksi lihantuottajaksi jalostettu kana. Broileri ei siis ole om a lintulajinsa, va a n niin kutsuttu hybridi. Suom en k a ik k i broile

Opiskelijaryhm issä tapahtuu: InterNiche kannustaa k ä y tt ä m ä ä n oikeita eläimiä korvaavia o p e t u s m e n e t e lm iä

A lu eosaston kuulumisia

Kysy pöllöltä

rit o v a t Ross-yhtiön keh ittäm ää Ross 2 0 8 -h y b rid iä ...

Kas vissyöjän on tu n n e t ta v a ravin toain eet j a niiden m e rkitys elimistölle Kasvissyöjät h arvem m in ylipainoisia

* ^

Nuorten Animalia

Miltä n ä y tt ä ä feissarin päivä kaupungilla?

Eläinystävälliset a m m a t it

T e h ty ä j a t a p a h t u n u t ta

M iten voin toimia

T e s t a sim m e m a id o tto m ia herkkuja

29 30

Testasimme maidottomia herkkuja ...A n im a lia n toimistolla pä ätettiin ottaa selvää, m iltä erilaiset m aidottom at jogu rtit j a va n u k k a a t oikein m aistuvat. Ostoskoreihimme

V eg e palsta

k ertyi tuotteita kolmesta eri kaupasta Helsingin keskus

Sarjakuva

tan tu n tu m a sta ...

Animaalit kau tta maan 31

Broilereiden lyhyt ja virikkeetön elämä

Onko ny kyiselle broilerituotannolle va ih to e h to ja ?

Som vegetarian tar man hänsyn tili bade djur och miljön llt fler väljer idag att avstä frän att äta kött. Tyvärr h ar ocksä köttproduktionen enligt dom senaste utfoskningarna fem dubblats under dom senaste 55 ären. Produktio nen av kött har varit m ärkbart stor i dom industriella länderna, m en nuförtiden ökar uppfödningen av boskap speciellt mycket i utvecklingsländer. I dom flesta utvecklingsländ er anses köttätandet som en Sym bol av välfard, och m an har uppskattat att köttproduktionen kom m er att öka dubbelt tili är 2020. D et är ändä bara en tredjedel av vad som äts i dom industriella länderna. Fiera problem uppstär pä grund av denna enorm a ökning av kött ätandet: det som oroar en djurskyddare m est är att Produktionen i utvecklingsländerna oftast är väldigt effektiv. I dessa länder finns sällan

Animalia 3/ 2 0 0 5

Animalia-shop

S. E l ä in s u o je lu i ii t t o A n im a lia e d i s t ä ä e lä in t e n h y v in v o in t ia ia o ik e u k s i a . V a s t u s t a m m e s e lla i s t a e lä in t e n k o h t e lu a , j o k a e s t ä ä o le n n a is e s t i n iid e n lu o n t a is t a k ä y t t ä y t y m is t ä t a i a i h e u t t a a e lä im ille k ip u a t a i t u s k a a . P y r im m e e n s is ij a i s e s t i r a t k a is e m a a n e lä in k o e t o im i n n a n , k o t ie lä in t u o t a n n o n s e k ä t u r k is t a r h a u k s e n e lä in s u o je lu o n g e lm ia . T e e m m e t y ö t ä s e n e t e e n , e t t ä e lä in t e n h y v in v o in t i o t e t a a n h u o m io o n m o r a a li k ä s i t y k s is s ä , la i n s ä ä d ä n n ö s s ä j a k ä y t ä n n ö s s ä . A n im a lia t i e d o t t a a , k a m p a n jo i j a v a i k u t t a a la in s ä ä d ä n t ö ö n y h t e i s t y ö s s ä e r i j ä r j e s t ö j e n j a v i r a n o m a is t e n k a n s s a . T o i m im m e a v o i m e s t i j a a in o a s t a a n la illis ia k e in o ja k ä y t t ä e n . T o im is t o : P o r v o o n k a t u 5 3 , 0 0 5 2 0 H e lsin k i. A s i a k a s p a lv e lu : (t ila u k s e t , e lä in s u o je lu n e u v o n t a ) p u h . (00) 1 4 8 4 8 6 6 , p ä i v y s t y s m a - p e k e llo 1 0 - 1 5 , f a x (°9 ) 1 4 8 4 6 2 2 , em a il: a s ia k a s p a lv e lu @ a n im a lia .f i. I n t e r n e t s i v u t : w w w .a n i m a li a .f i. A u t a m e it ä a u t t a m a a n e lä im iä ! L iit y j ä s e n e k s i t a i t e e la h jo it u s . A n im a lia t o im ii j ä s e n m a k s u j e n j a la h j o i t u s t e n v a r a s s a , sik si a p u s i o n t o im in n a n e d e l ly t y s ! J ä s e n m a k s u t : T u k ijä s e n : 2 3 €/ v u o s i, a k t i iv ijä s e n : 2 7 C /v u o s i, a i n a i s jä s e n : 4 4 0 € , y h t e i s ö j ä s e n : 9 2 ,5 0 € / v u o s i. S a m p o 8 0 0 0 1 8 - 2 1 0 5 6 4 4 . K ir jo it a v i e s t i k s i n im e s i j a o s o i t t e e s i . L a h jo it u k s e t : N o r d e a 2 2 9 8 1 8 - 1 8 9 . T e s t a m e n t i t o v a t m e r k it t ä v ä t u k i A n im a lia n t y ö lle . T i e d u s t e l u t : T a r j a B a ld in g , p u h . (09) 2 7 8 6 8 9 6 , t a r ja .b a ld in g @ a n im a lia .f i E lä in s u o je lu iiit t o A n im a lia r y A s i a k a s p a lv e lu p u h . (09) 1 4 8 4 8 6 6 , a s ia k a s p a lv e lu @ a n im a lia .f i. T o im in n a n jo h t a ja H a n n a K iv in e n : p u h . (09) 1 4 8 5 5 1 1 , h a n n a .k iv in e n @ a n im a lia .fi. T a lo u s p ä ä llik k ö T a r ja B a ld in g : p u h . (09) 2 7 8 6 8 9 6 , t a r ja .b a ld in g @ a n im a lia .f i. T i e d o t t a j a K ia H e r o ld p u h . (09) 1 4 8 2 6 4 6 , k ia .h e r o ld @ a n im a lia .fi. V a r a i n h a n k in t a v a s t a a v a R a isa H e in ä m ä k i, p u h . (09) 1 4 6 4 8 6 5 , ra is a .h e in a m a k i@ a n im a lia .fi f a x : (09) 1 4 8 4 6 2 2 . e -m a il: a n im a lia @ a n im a lia .fi I n t e r n e t s i v u t : w w w .a n im a lia .f i

A n im a lia - le h t i, 29 . v u o s ik e r t a ; j u lk a is ij a : E lä in s u o je lu i ii t t o A n im a lia ; p ä ä t o i m i t t a j a : E lin a V a l k a m a ; t o i m i t u s s i h t e e r i : Kia H e r o ld , p u h (09) 1 4 8 2 6 4 6 , k i a .h e r o ld @ a n im a lia .f i; t a i t t o : Ja r k k o L a v ila , j a r k k o . la v il a @ n o v a c o .f i, g s m : 0 4 4 5 2 1 0 8 1 4 , w w w .n o v a c o .f i; O s o i t t e e n m u u t o k s e t : T a r ja B a ld in g , p u h . (09) 2 7 8 6 8 9 6 , t a r ja .b a la i n g @ a n i m a li a . fi; IS S N 0 7 8 3 - 9 1 7 0 ; P a in o p a ik k a : M i k t o r , H e lsin k i. I lm e s t y m i s a ik a t a u lu : n r o i m a a lis k u u , n r o 2 t o u k o k u u , n ro 3 s y y s k u u , n ro 4 m a r ra sk u u ; S e u r a a v a a n n u m e ro o n ta rk o ite tu n m a t e r ia a l in

t u l e e o lla p e r illä t o i m i tu k se ssa 2 i.i o . 200 5 m e n n e s s ä . A i n e i s t o t lä h e t e t ä ä n le h t i@ a n im a lia .f i t a i o s o i t t e e l l a : A n im a lia - le h t i, P o r v o o n k a t u 5 3 , 0 0 5 2 0 HKI. A n im a lia -le h ti o n k u ltt u u ri-, m ie l i p i d e - j a t i e d e l e h t i e n li it o n K u lt t i ry :n j ä s e n . I lm o i t u s m y y n t i : K ia H e r o ld , p u h (09) 1 4 8 2 6 4 6 . I lm o it u s n in n a t : K a t s o u u d e t ilm o it u s h in n a t w w w . a n i m a li a . k o r t t i .p d f L is ä v e lo it u k s e t : v ä r ie r o t te lu t v e lo it e t a a n e r ik s e e n , m ä ä r ä y s p a i k k a k o r o t u s 2 0 % , l i it t e id e n h in n a t s o v it a a n e r ik s e e n . R a j o it u k s e t : e t u s iv u lla e i j u l k a i s t a ilm o i t u k s i a .

28 A le n n u k s e t : t o i s t o a le n n u s : 1. t o is t o 10 % , se u ra a v a t 2 0 % , a u k to ris o id u t m a in o s t o im is t o t 1 5 % . I lm o i t u s t e n p e r u u t t a m in e n : P e r u u t u k s e t v iim e is tä ä n 7 v u o r o k a u tta a in e is to n jä t t ö p ä iv ä n jä l k e e n t o i m it u s s i h t e e r i lle . R e k la m a a t io t : K ir ja llis e n a 1 4 v u o r o k a u d e n a ik a n a i l m e s t y m i s p ä i v ä s t ä lu k ie n . Irto n u m e ro m y y n ti. S to c k m a n n ; le m m i k k i e lä i n o s a s t o , A k a t e e m in e n k ir ja k a u p p a . A r t ik k e li e n la in a a m in e n e lä in s u o j e lu a e d i s t ä v ii n t a r k o i t u k s i in s a lli t t u . L ä h d e m a i n i t t a v a . A n im a lia - le h t i p i d ä t t ä ä o ik e u d e n ly h e n t ä ä ja m u o k a ta ju ttu ja .

ANIMALIA 3/2005

kuitenkin muinaisessa Kreikassa ja Roo massa harvojen harteille, eikä oppi levin nyt yläluokan ulkopuolelle. V e g e ta rism in ta a n tu m in e n ja nousu

K ristinuskon leviäminen ei edistänyt ve getarism ia, sillä juutalais-kristillisessä traditiossa eläimiä on perinteisesti pidet ty ihm isten om aisuutena. Room an vallan kukistum isen jälkeen vegetarismi lähes unohtui tuhanneksi vuodeksi. Keskiajal la kasvissyöntiä harrastettiin vain joissa kin luostareissa. Niissä se liitettiin askee siin ja paastoamiseen. Renessanssiaikana kasvissyönti nou si uudelleen suosioon, lähinnä antiikin tekstien uudelleen löytäm isen myötä. Ajattelijat korostivat luonnon harm oni aa eivätkä siksi pitäneet suotavana eläin ten tappam ista ravinnoksi. Ajan kuului sin kasvissyöjä oli yleisnero Leonardo d? Vinci, jota eläinten kärsimykset koskeil^P vat niin paljon, ettei hän suostunut syö m ään lihaa. K asvissyö n n in p u o le sta p u h u ja t

1700-luvulla kiinnitettiin huom iota eri tyisesti kasvissyönnin terveellisyyteen.

vegetaristista eläm äntapaa kannattavik si yhdistyksiksi. Ensim m äinen yhdistys perustettiin Saksassa vuonna 1842, m in kä jälkeen niitä perustettiin m uuallakin Euroopassa. N äiden yhdistysten jäsenet kannattivat vegetarismia puhtaasti eetti sin perustein. Ensim m äinen vegaaniyhdistys perustettiin Englannissa vuonna 1944. Sam oihin aikoihin Intian vapau tusliikkeen johtaja M ahatm a G andhi pu hui väkivallattoman vastarinnan puoles ta. H än noudatti väkivallatonta eläm än tapaa ja kannatti m uun muassa veganismia. M uista 1900-luvun suurista vaikut tajista ainakin A lbert Einstein, Albert Schweizer ja A dolf H itler olivat kasvis syöjiä. K asvissyö n n in saap u m in en S u o m e e n

^Vegetarismista alkoi tihkua tietoa Suo^ ^ e n 1800-luvun loppupuolella. Var sinaisesti sen voi kuitenkin sanoa levin neen tänne vasta 1910-luvulla suurim maksi osin teosofian, pasifismin, luon nollisen elämäntavan ja tolstoilaisen ajat telun m ukana. Ensim m äinen vegetaristinen yhdistys Suomen Vegetaarinen seura perustettiin vuonna 1913.

Pohjoismaissa vegetarism in kehityk seen vaikutti suuresti suomalaissyntyinen Are W aerland, joka kiersi 1 9 4 0 -1 9 5 0 -luvulla ym päri Pohjoism aita esitel m öim ässä kehittäm ästään laktovegetaristisesta ravintojärjestelm ästä. H än pi ti kaikkea ’’anim aalista” ravintoa vieraa na ihmiskeholle ja myös syyllisenä kaik kiin sairauksiin. H änen mukaansa sairau det häviäisivät kokonaisvaltaisen eläm än tapojen m uutoksen myötä, johon kuu lui ruokavalion lisäksi liikunnan, henki sen terveyden ja positiivisen ajattelun ko rostam inen. Vuonna 1955 Helsinkiin perustettiin kasvisbaari Vegeta, joka toim i kasvisravintoaatteen kannattajien kohtauspaik kana. Siellä myytiin myös erilaisia luon taistuotteita. 1960-luvulla vegetaarinen ideologia nousi kukoistukseensa kaik kialla länsimaissa itäm aisten uskontojen renessanssin ja populaarikulttuurin an siosta. 1960- ja 1970-luvuilla kasvissyö jäksi ryhdyttiin useim m iten eettisten syi den takia. V uonna 1974 Oraansuojelijat-nim inen järjestö perusti Suom en en sim m äisen varsinaisen kasvisravintolan Kasviksen. Nykyään suomalaisissa ravin toloissa on melko laaja valikoima myös kasvissyöjille. Kasvissyöjille tärkeitä soi-

javalmisteita ja palkokasveja on tarjolla luontaistuotekauppojen lisäksi jo tavallisissakin elintarvikemyymälöissä. Ruokavalio on nyky-yhteiskunnassa ensisijaisesti ihm isen sosiokulttuuristen tarpeiden tyydyttämistä. Tietenkin jokai sella kasvissyöjäksi ryhtyvällä on om at henkilökohtaiset syynsä valinnalleen. Pe rustelut voivat olla eettisiä, ekologisia, ekonomisia, rationaalisia, sosiaalisia, ter veydellisiä tai erilaisia yhdistelm iä edel lä mainituista. M iltä n ä y t t ä ä k asvissyö n n in tu leva isu u s?

Kaikkialla länsim aissa kasvissyönti on koko ajan yleistymässä hitaasti, m utta varmasti. Köyhissä maissa kehitys on va litettavasti kulkemassa toiseen suuntaan: elintason noustessa luovutaan perintei sestä kasvisvoittoisesta ruokavaliosta ja syödään yhä enem m än lihaa. M ielenkiintoista vegetarismin aatehis toriassa on se, että tuhansien vuosien ai kana peruslähtökohdat ovat pysyneet ar gumentoinnissa hyvin samanlaisina. Kas visruokavalion terveellisyys on tiedostet tu jo tuhansia vuosia, ja aina on ollut eläinten oikeuksista välittäviä ihmisiä.

Länsimaisen vegetarismin historia LÄHTEET:

nko ihm inen ollut alunpe rin lihan- vai kasvissyöjä? Vastausta ei tiedetä, m u t ta esimerkiksi tu n n etu n pa leontologin ja fossiilien tutkijan Richard Leakeyn m ukaan ihm inen olisi alun pe rin syönyt vain kasviksia, m utta alkanut melko varhaisessa vaiheessa evoluutio ta nauttia myös lihaa. Todennäköisesti il mastolliset olosuhteet ovat vaikuttaneet ihm isten ravinnon koostum ukseen siten, että trooppisilla alueilla on suosittu kas vispitoista ravintoa kun taas pohjoisessa lihansyönti on ollut yleisempää. F ilo so fit k a s v iss y ö jin ä

A ntiikin ajan tu n n etu in vegetarism in puolestapuhuja oli kreikkalainen filoso fi Pythagoras (5 7 0 -5 0 0 eK r.). Kasvissyönti tunnettiinkin aina 1700-luvulle asti pythagoralaisena dieettinä. Ajatteli ja uskoi sielunvaellukseen ja siihen, että kaikilla elävillä olioilla on sielu. N äin ol len m inkä tahansa olion syöminen oli hä

ANIMAUA 3/2005

nen m ukaansa m urha. Laajim m at perustelut kasvissyönnille ovat antiikin ajattelijoista säilyneet Plutarkhokselta, joka oli noin 100 eKr. elä nyt kreikkalainen filosofi ja historioitsija. Plutarkhos kirjoitti ensim m äisen tunne tu n kasvisravinnosta kertovan julkaisun De sollertia animalium (suom. Lihansyönnistä). Hänelle eläimet eivät olleet pel kästään aistivia olentoja, vaan niillä oli myös sielu, järki ja mielikuvitus. Plutark hos oli myös ensim m äinen, joka perusteli kasvisruokavalioon siirtymistä tervey dellisillä syillä. Tieteellisesti hän perusteli kantaansa vetoamalla ihmisen ulkonä köön ja ham paiston rakenteeseen, joiden hän katsoi todistavan ihmisen kasvissyö jäksi. T oinen kuuluisa antiikin aikainen meillekin säilynyt teos vegetarismista on Porfyrioksen Pidättäytyminen sielullisten olioiden syömisestä 200-luvulta jKr. Siinä kasvissyöntiä perustellaan niin uskonnol lisilla, eettisillä, terveydellisillä kuin yhteisöllisilläkin seikoilla. Vegetarismi jäi

Valistuksen kuuluisista ajattelijoista aina kin englantilaiset kirjailijat M ilton ja Po pe, ranskalaiset kirjailija-filosofit Voltairg. ja Rousseau, ruotsalainen k a sv itie te ^ P uranuurtaja von Linné ja yhdysvaltalai nen luonnontieteilijä ja valtiomies Ben jam in Franklin olivat kasvissyöjiä. 1700ja 1800-lukujen vaihteessa eräs vegeta rism in innokkaim m ista kannattajista oli brittiläisen rom antiikan suuri nimi, ru noilija Percy Bysshe Shelley. H än esit ti ensim m äisenä, että kasvisruokavali oon siirtym inen auttaisi sekä luontoa et tä köyhiä. M uita 1800-luvun kuuluisia vegetarismin puolestapuhujia olivat evo luutioteorian luoja Charles D arw in ja kirjailija Leo Tolstoi. 1800-luvulla vegetarismi levisi Euroo passa ensimmäistä kertaa pienestä intel lektuellien joukosta tavallisenkin kansan keskuuteen, suurimmaksi osin uusien us konnollisten liikkeiden kuten teosofian ja Seitsem ännen päivän adventistien an siosta. Tuolloin kasvissyönti alkoi myös ensim m äistä kertaa institutionalisoitua

Husso, Marita: Vegetarismi valinta

na. Näkökulmia vegetarismin ekolo gisiin, eettisiin ja ruumiillisiin perus teisiin. Jyväskylän yliopiston yhteis kuntapolitiikan laitoksen työpape reita nro 79. (Jyväskylän yliopiston yhteiskuntapolitiikan laitos 1993) Peltokoski, Jukka: Käyn rehulla. Vega-

nismi kokemuksena ja kollektiivise na toimintana. Tampereen yliopis ton sosiaalipsykologian pro gradu - tutkielma (Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteellisen tiedekun nan sosiologian ja sosiaalipsykologi an laitos 1999) Plutarkhos: Lihansyönnistä (Kustan nusosakeyhtiö Summa 2004) Saxell, Jani (toim.): Kaikennäköisiä kasvissyöjiä - minäkö myös ? (Eläinsuojeluliitto Animalia 2001) Spencer, Colin: THE HERETIC'S FEAST. A HISTORY OF VEGETARIANISM (Uni versity Press o f New England 1995) Streng, Joonia: Kasvissyönnin histo ria pähkinänkuoressa. Vegaia talvi 19 9 4 (Vegaaniliitto 1994) http://pksn.naturisti.org/sivu05.html © J u k k a H y y t iä in e n

— »— ■

a n im a lia

3/2005

U U T I S I A

PETA lopettaa kampanjansa Benettonia vastaan

Lihantuotanto on lisääntynyt maailmassa Lihantuotanto on viisinkertaistunut sitten 1950-luvun. Tänä päivänä suurin osa m aata louden eläimistä kasvatetaan tehdasmaisis sa laitoksissa, jotka ovat lähes kokonaan kor vaam assa perinteiset maatilat, joissa eläi miä on hoidettu ja kasvatettu luonnonmukaisemmissa oloissa. Näissä kasvattamoissa eläimet elävät ahtaasti näkem ättä koskaan auringon valoa tai pääsem ättä laitumelle. J o t t a yhä yle istyvät sairaudet saataisiin pi dettyä kurissa, eläinten rehuun lisätään anti-

K O L U M N I

biootteja, mikä jo htaa uusien ja vastu stusky kyisten yleismaailmallisesti leviävien baktee rikantojen kehittymiseen. Suuret määrät j ä te ttä pilaavat myös vesistöjä j a vaarantavat ihmisten terveyden. Teollisuusmaat hallitsevat tuotan toa, mutta kehitysmaat laajentavat ja te h osta vat omia tuotantojärjestelm iään nopeasti. YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO:n mukaan karjankasvatus kehittyy kiivainta vauhtia Aasiassa ja jäljessä seuraavat Latina-

O ras T yn kkynen

Ilmasto ostoskärryissä Ilmastonmuutoksen seuraukset näkyvät jo. Kolmen viime vuosikymmenen aikana meren pintalämpötila on noussut puolel la asteella ja samaan aikaan hirmumyrsky jen voimakkuus on kasvanut puolella. Yh dysvaltoja juuri runnonutta hirmumyrs ky Katrinaakin pahempaa on vielä luvassa, jo s ilmastonmuutosta ei saada kuriin. Haittojen minimoimiseksi lämpenemi nen pitää rajoittaa enintään kahteen as teeseen. Suomen kaltaisten rikkaiden teollisuusmaiden on vähennettävä päästöjään 80 prosentilla vuosisadan puolivä liin mennessä. Päästöjen reipas vähentäminen on on neksi teknisesti j a taloudellisesti täysin mahdollista. Ilmastonmuutoksen torjumi nen edellyttää paitsi suuria poliittisia pää töksiä, myös miljardeja pieniä tekoja. Jo kainen meistä voi omilla valinnoillaan ke ventää ilmaston kuormitusta. Ruokavalintojen ilmastovaikutuksissa on suuria eroja. Ilmaston ystävän kauppalistan voi tiivistää yhteen k-ja kahteen Ikirjaimeen: kasviksia, läheltä ja luomua. Kasviksia voi syödä kahdella tavalla: sel laisenaan tai lihaksi muutettuna. Jälkim mäinen haaskaa voimavaroja, sillä esimer kiksi yhden naudanlihakilon tuottamiseen tarvitaan seitsemän kiloa rehua. Vuonna 2002 karjan ruokkimiseen käy tettiin jokaista suomalaista kohti noin 270 kiloa viljaa j a 40 kiloa soijaa. Koska kaikki viljely kuluttaa energiaa ja tuottaa päästöjä, rehun tuotantoon käytettävillä mailla kannattaisi enemminkin kasvattaa ihmisten ravinnoksi kelpaavia kasveja. Lehmän ruoansulatus m uuttaa noin kuusi prosenttia rehusta metaaniksi, j o ka karkaa ilmaan lämmittämään ilmastoa. Suomen metaanipäästöistä kolmannes on peräisin karjataloudesta. Kasvisruokavaliokaan ei välttämättä ole

ilmaston mieleen. Runsaasti tuontiaineksia sisäl tävä kasvisruoka tuottaa selvästi enemmän pääs töjä kuin koti maisiin aineksiin perustuva sekaruoka. Toisaalta senkin päihittää kotimainen vegaaninen ruokavalio. Erityinen murheenkryyni on riisi. Riisinviljely tuottaa yksin noin kymmenyksen maailman metaanipäästöistä. Riisin ilmastopäästöt ovat liki 40-kertaiset perunaan verrattuna. Kotimaiset perunat ja pasta ovatkin hyviä vaihtoehtoja. Mitä kauempaa ruoka tuodaan, sitä enemmän energiaa kuluu kuljetuksiin. Ostoskärryihin kannattaa poimia ensisijai sesti oman maakunnan, sitten kotimaan ja naapurimaiden tuotteita. T eh om aatalouden t y p p ila n n o itte et päästävät ilmakehään dityppioksidia. Se on ihmisen tu ottam ista kasvihuonekaa suista kolmanneksi merkittävin. Luonnon mukaisessa viljelyssä ei keinolannoitteita käytetä, ja luomu myös kuluttaa vähem män energiaa kuin tehotuotanto. Esimer kiksi kotimaisen luomurukiin tu o ttam i seen tarvitaan vain noin puolet tehotuotetun rukiin vaatimasta energiasta. Näillä pienillä vinkeillä ruokailutottu muksiaan voi muokata ilmaston kannalta parempaan suuntaan.

lainen Amerikka sekä Karibian maat. Kehitys maissa lihaa syödään vuoteen 2020 mennes sä arviolta j o runsaat 39 kiloa henkilöä koh den vuodessa yli kaksi kertaa enemmän kuin 1980-luvulla. Valtaosan lihasta ahmivat kui tenkin teollisuusmaiden kansalaiset eli sa ta kiloa vuodessa henkilöä kohden vuoteen 2020 mennessä. Määrä vastaa puolikasta leh mää, 50 broileria ja yhtä sikaa. Vuoteen 2 0 1 5 mennessä lihantuotannon on arvioitu kasvavan kahden prosentin vuo sivauhtia etenkin kehitysmaissa, joissa lihansyönti yhdistetään hyvinvointiin j a vaurau teen. Koko maailman sianlihasta puolet syö dään Kiinassa. Naudanlihaa tuotetaan eniten USA:ssaja Brasiliassa.

Lähde: www.worldwatch.org/pubs/goodstuff/meat, Worldwatch-instituutti

RISUT & RUUSUT

JC Decaux’lle siitä, että Animalian ulkomainokset poistettiin heti ensim mäisen kampanjapäivän jälkeen.

Toimittaja Sirkku Kiannolle televisiodokumentista, joka käsitteli eläinten oloja sekä Animalian mainoskampanjaa Kotimaan kasvoissa.

eläinsuojelujärjestöille myönnetystä valtiontuesta. Kokonaistuki on 1 0 0 0 0 0 euroa, jo sta Animalian osuus on 1 9 1 0 0 euroa.

P iir r o k s e t © M i k a e l L e h t e la e

ANIMAUA 3/2005

koa ympäröivä iho leikataan pois ilman puu dutusta, jonka seurauksena jää kova ja kipeä arpikudos johon ei kasva uutta turkkia - näin estetään ulosteiden tarttuminen tukkiin. Elä viä lampaita kuljetetaan myös ulkomaille jä r kyttävissä olosuhteissa. Uutta villatyyppiä tuottavat lammasfar marit, jotka ovat mukana järjestelmällisessä suunnitelmassa tarkoituksena lopettaa mulesing-käytäntö ja elävien lampaiden kulje

tukset ulkomaille. AVVGA-järjestölle lähettä mässään kirjeessä Benetton lupautuu osta maan eettisemmin tuotettua villaa tuotte i densa raaka-aineeksi ja kehottaa koko Aust ralian villantuottajia noudattam aan sopi musta, jolla eliminoitaisiin kaksi maan lampaankasvatuksenjulminta käytäntöä. Lisätietoja saat sivuilta SaveTheSheep.com. TARJA OINONEN

EU:n eläinsuojelutarkastuksissa huom attava määrä epäkohtia

KATJA HELLE-KAINULAIN^

M aa-ja metsätalousministeriölle Kirjoittaja on tamperelainen Vihreiden kansanedustaja. Lisätietoja ilmastonsuojelu sta j a kasvisruokareseptejä voi lukea hänen kotisivuillaan osoitte e ssa ww w. oras.net.

Kansainvälinen Benetton-ketju on PETAn vuoden kestäneen tehokampanjan jälkeen il moittan ut tukevansa Australian villantuottajien järjestön AVVGAn ja PETAn solmimaa käänteentekevää sopimusta, jolla on saatu aikaan muutoksia villantuotannossa. PETÄ painosti kampanjallaan Benettonia luopumaan villasta, jonka tuotannossa Aust raliassa lampaille tehdään niin kutsuttuja ” mulesing”-leikkauksia. Lampaiden peräauk

HSUS auttaa eläimiä hirmumyrsky Katrinan tuhoalueella Human Society o f the United States (HSUS) tekee töitä New Orleansissa j a muualla hir mumyrsky Katrinan tuhoalueilla pelastaak seen tulvaveden saartamia eläimiä. HSUS on tote uttanut e tsin tä -ja pelastusoperaatioita, pystyttä n yt väliaikaisia suojia sekä tehnyt yhteistyötä useiden muiden eläinsuojelujärjestöjen kanssa. HSUS on saanut pelastettua kahden viiJcon aikana lähes 5000 lemmikkiä, pääasiaskoiria ja kissoja. Yli 200 eläintä on j o löytä nyt omistajiensa luo satojen vapaaehtoisten ja HSUS:n katastrofitiimin työn ansiosta. Eläinten pelastusryhmiltä kiellettiin usean päivän ajaksi pääsy pahimmille tulva-alueil le. Taloihin, katoille ja kuisteille loukkuun j ä ä neet eläimet ovat nälissään ja peloissaan. Pe lastetut eläimet viedään ensin keräyspaikoille, joista ne kuljetetaan Louisianassa ja Mis sisipissä toimiviin suojiin. Siellä jokaisen eläi men kunto tarkastetaan ja tarv ittaessa eläi met lääkitään ja nesteytetään. Pelastussuojiin tuodut lemmikit valokuva taan, jonka jälkeen niiden kuvat ja muut tie dot laitetaan Louisianan valtion eläinlääkä rien yhdistyksen ylläpitämille sivuille. Lem mikkien omistajat pyritään tavoittam aan näiden sivujen avulla. Monet ihmiset hake vat lemmikkinsä, mutta ne eläimet, joita ku kaan ei nouda, tullaan siirtämään pysyviin eläinsuojiin ja annetaan adoptoitaviksi. J o t kut lemmikit asustavat myös väliaikaiskodeissa, kunnes eläimen omistaja on löytänyt uuden asuinpaikan. RAISA HEINÄMÄKI

Vuoden 2004 aikana tehdyt EU:n eläinsuojelutarkastukset paljastivat taas useita eläin suojelullisia rikkomuksia. 454 tarkastetusta vasikkatilasta 32 prosenttia ei täyttän y t vaa timuksia. Yleisimpiä epäkohtia olivat nuor ten eläinten pitäminen kytkettynä, liian ah taat karsinat ja puutteet karsinoiden puh taanapidossa sekä kuivauksessa. Vasikoita lihantuotantotarkoitukseen kasvattavia tiloja on Suomessa vajaat 5000. Suomen 3 4 0 0 sikalasta 82 tarkastettiin. Näistä 1 7 prosentilta löytyi korjattavaa. Suu rin osa huomautuksista liittyi virikkeisiin, ti lavaatimuksiin ja lattiamateriaalien turvalli suuteen sekä sairaiden eläinten hoitoon.

Hieman yli tuhannesta suomalaisesta kanatilasta 81 tarkastettiin. Epäkohtia t o d e t tiin 3 1 prosentilla. Yli puolet niistä johtui kynsiviilojen puuttumisesta, häkkien ahtau desta ja lintujen väärästä lopetustavasta. Suomen 1 700 turkistarhasta 93 tarkas tettiin. Näistä 43 prosentilla todettiin rikko muksia. Useimmissa tapauksissa kyse oli liian pienistä häkeistä, hyllyjen ja purukapuloiden puuttumisesta sekä rekisterin pitämiseen liittyvistä epäkohdista. Eläinkuljetuksiin kohdistuvia tarkastuksia tehtiin viime vuonna 474. Näistä 23 prosen tista löytyi epäkohtia. TUULI VAHTERO

Uusi ehdotus saattaa jo h taa turkistarhauksen loppumiseen Ruotsissa r x

S K ä ip> l,* imn m* iMn »i t i m f c P M i a r —

ime« ■■u"r

m w m m * i -------

-w+wr -M n r n r .1 t a

i i T

y-rr-

-Lá¡r~_

JÄT

' í i i l i r

-^ w n rm

JA »f

Ruotsissa hallitus ehdottaa minkkien tarha ukseen uusia sääntöjä, joiden arvioidaan käy tännössä jo htavan elinkeinon loppumiseen. Kettujen kasvattaminen lopetettiin Ruotsis sa j o muutama vuosi sitten, kun niiden tarhaussäännöksiä tiukennettiin. Minkkitarhoja on jäljellä noin 250 ja ne työllistävät välilli sesti pari tuhatta ihmistä. Tarhausta ei kielletä, mutta eläinsuojelu lakia ollaan kiristämässä niin, että minkkien kasvattaminen muuttuu käytännössä mah dottomaksi. Elokuussa julkistetun lakiesityk sen mukaan minkkien t ä y t y y päästä nykyis

tä paremmin toteuttam aan omaa lajilleen tyypillistä käyttäytymistä. Minkeille täytyisi järjestää mahdollisuus kiipeillä ja saalistaa vapaasti sekä vetäytyä omaan rauhaan. Lisäksi täytyisi rakentaa ui ma-altaat, joissa minkit voisivat viettää ai kaansa. Maatalousministeri Ann-Christin Nykvist arvioi, ettei monikaan tarhuri aio tällaisia tarhoja rakentaa. - Tämä tuo suuria muutok sia elinkeinoon, sen tiedämme, hän toteaa. Nykvist lupaa, että tarhureille tarjotaan kahden vuoden siirtymäaika ja korvauksia m enetetystä elinkeinosta. Lain on määrä tul la voimaan vuonna 2007. Hallitus perustelee turkistarhauksen alas ajoa sillä, että Ruotsi haluaa säilyttää mai neensa erinomaisena eläinsuojeluvaltiona. Hallituksen mielestä minkkien hyvinvointia ei voida nykyisissä oloissa taata ja kyseen alaista on myös eläinten kasvattaminen pel kän turkin takia. KIA HEROLD

ANiMAUA

3/2005

Kasvisruokavalio säästää maapallon vesivaroja

hankulutuksen kasvamista länsimaisel le tasolle.

TI ESI TKÖ ETTÄ?

Ruoan k u lu tu sto ttu m u k siin v a ik u tta m in en

Jos ihm iset eivät vapaaehtoisesti m uu ta ruokailutottum uksiaan, heitä on m ah dollista kannustaa siihen taloudellisilla järjestelyillä. Kasvisruokavalioon siirty mistä voidaan edistää esimerkiksi poista malla lihantuotannon tukiaiset ja suun taamalla varoja tehokkaisiin, vähän luon toa kuormittaviin tuotantolajeihin kuten viljaan ja palkokasveihin. Tehokkaiden ruoka-aineiden tulisi olla täysin verovapaita, kun taas tehottom ia aineita verotettaisiin ja niiden hintaan laskettaisiin m ukaan kaikki tuotannon haitalliset sivuvaikutukset, joita ei tällä hetkellä huom ioida tuotteiden hinnois sa m illään tavalla. Viime kädessä suurin vastuu toim intatapojen m uuttam isesta on kuitenkin kuluttajilla.

m uksen m ukaan kotim aisen paistetun naudanlihakilon tuottam inen vaatii 70 megajoulea energiaa, kun vastaava määrä keitettyjä soijapapuja kuluttaa energiaa vain noin 8 megajoulea. Ihmiselle välttä m ättöm än proteiinin lähteinä näm ä ruo ka-aineet ovat kuitenkin tasaveroisia. L u kuja vertailtaessa on tosin m uistettava, että karjan laidunnus on joskus m ahdol lista alueilla joilla viljely ei onnistu. Länsimaisesta ruokavaliosta saa ener giaa huom attavasti yli tarpeen, mistä ai heutuu sydän- ja verisuonitauteja, diabe testa sekä m uita elintasosairauksia. Kui tenkin maailm anlaajuisesti 840 miljoo naa ihmistä kärsii aliravitsemuksesta. K e hitysmaissa ongelmana on lähinnä hyvä laatuisen proteiinin saanti, joka voidaan varmistaa lihankulutusta lisääm ättä esi merkiksi kasvattamalla papujen ja pähki nöiden osuutta ruokavaliossa. Radikaaliin ruokavaliomuutokseen kan’^ ^Ustavat toim enpiteet kohdistuisivat siis lähinnä Euroopan ja Pohjois-Amerikan hyvätuloiseen kaupunkiväestöön, jonka m otivoim inen ruokailutapojen m u u t tam iseen saattaa olla varsin vaikeaa. IW M I:n raportissa uskotaankin, että te hokkain m enetelm ä vedenkulutuksen vä hentämiseksi on kasvattaa veden tuotta vuutta ja parantaa sadevedestä riippu vaisten järjestelmien toim intaa. R apor tissa ei kuitenkaan ole otettu kantaa sii hen, mitä tapahtuu, kun länsimaista elä mäntyyliä tavoittelevat kehitysm aiden asukkaat siirtyvät lihaa suosivaan ruoka valioon. Länsim aiden tulisikin tiedostaa oma vaikutusvaltansa ja siirtyä kasvispainotteisem paan ruokavalioon. M aapallon kantokyky ei kestä jokaisen asukkaan li-

• 4 3 prosenttia maailman naudois ta elää tehdasmaisella ulkolaitumella ja yli puolet maailman sioista ja sii pikarjasta elää koko elämänsä sisäti loissa ahtaissa tuotantohalleissa. • Kalori naudan-, sian- tai siipikarjanli haa vaatii 1 1 - 1 7 kaloria rehua. • Soijasadosta 95 prosenttia käytetään eläinten rehuksi, ei ihmisravinnoksi.

L is ä ä a i h e e s t a

• Lihaa ja luuta sisältävä rehu saattaa

Lisätietoa ruoankulutuksen ym päristö vaikutuksista saa esimerkiksi Animalian kääntäm ästä Jens H olm in kirjasta Ruo ka, ympäristö ja oikeudenmukaisuus. Toi nen mainitsemisen arvoinen kirja on laa jem m asta näkökulmasta aihetta lähesty vä Maailman tila 2004 -raportti (Worldvvatch-instituutti, 2004). Raportissa kä sitellään erityisesti kulutusta, globalisaatiota, eläm änlaatua, ruokaa sekä vedenja energiankulutusta. EIJA VINNARI MARKUS VINNARI

aiheuttaa BSE-tautia,joka on teolli suusmaissa sairastuttanut tuhansia eläimiä. • Noin 225 naudanlihagramman t u o t taminen vaatii 2 50 0 0 litraa vettä. • Lehmät, siat ja kanat syövät 70 pro senttia kaikista Yhdysvalloissa käyte tyistä antibioottisista lääkkeistä. • Kalori naudanlihasta saatavaa ener giaa kuluttaa tuotannon eri vaiheis sa 3 3 prosenttia enemmän fossiili sia polttoaineita kuin perunasta saa tava kalori. • Suursikaloiden tuottam a lanta varastoidaan altaisiin, joista sitä voi vuotaa pohjaveteen tai lähistön pintavesiin.

ällä hetkellä 1,1 miljardia ihmis tä kärsii puhtaan juomaveden puutteesta ja 2,4 miljardia on vailla kunnollista viem äröintijärjestelmää. Juomaveden puutteesta kär sivien m äärän vähentäm inen puoleen nykyisestä onkin yksi Y K :n vuosituhattavoitteista. Sam anaikaisesti tulisi kui tenkin taata myös riittävä ravinnonsaanti m aapallon alati kasvavalle väestölle, m i kä taas lisää maanviljelyksessä tarvitta van veden m äärää. Vuonna 2005 maail m aa arvioidaan kansoittavan noin kah deksan miljardia ihmistä. L ihantuotannon nykyiset m ittasuhteet ovat valtavat. M aailm assa on noin 1,3 miljardia nautaa, joiden käytössä on va

jaa neljännes m aapallon maapinta-alasta. Kansainvälisen veden hallinnointia tutki van laitoksen (IW M I) m ukaan vuoteen 2025 m ennessä maanviljelykseen tarvit tavan veden m äärä kasvaa jopa neljän neksellä vuoteen 1995 verrattuna. N y kyisin m aatalouskäytön osuus on noin 7 0 - 9 0 prosenttia kaikesta vedenkulu tuksesta. M aapallon vesivarat ovat varsin epätasaisesti jakautuneet, eikä esimerkik si Suomessa ole yleensä pelkoa vesipu lasta. Useissa maissa vedenottoa ei kui tenkaan voi lisätä häiritsem ättä luonnol listen vesiekosysteemien toim intaa. Esi merkiksi Yhdysvalloissa käytetään m o nilla alueilla kasteluun pohjavettä enem m än kuin sitä ehtii m uodostua.

R u o an tu o tan n o n ym p äristövaik u tu kset

IW M I:n m ukaan yksi ratkaisu ongel m aan on m uuttaa ihmisten ruokavalioita, niin että ne sisältäisivät vähem m än vettä kuluttavia elintarvikkeita. N audanlihaan perustuva ruokavalio voi arvioiden m u kaan kuluttaa vettä päivittäin jopa 5000 litraa per henkilö, kun taas kasvisruokavalio kuluttaa alle puolet tästä vesimää rästä. Vesivarojen vähentym isen lisäksi m aatalous aiheuttaa pintam aan vähen tymistä, suolautum ista, vettymistä, ylilai duntam ista ja kemikaalipäästöjä. L ihantuotanto kuluttaa myös huom at tavasti energiaa. Erään ruotsalaistutki-

• Karjantuotanto aiheuttaa noin 16 prosenttia maailman vuotuisista metaanipäästöistä. Metaani on voima kas kasvihuonekaasu. • Monissa eläinkunnan tuotteissa on runsaasti tyydyttyneitä rasvahappo j a ja kolesterolia. Niiden syöminen on yhteydessä riskiin sairastua syöpään ja sydäntauteihin sekä muihin pitkä aikaissairauksiin. KATJA HELLE-KAINULAINEN Lähteet: www.worldwatch.org

ANIMALIA 3/2005

V E G E T A R I S M I S A N A S T O A

M U ISTETTAVAA

KASVIS RU OKATYYPPI:

RUOKAVALIO:

Vegaaninen

Ainoastaan kasvikunnan tuotteita

Laktovegetaarinen

Kasvikunnan tuotteita ja maitovalmisteita

Lakto-ovovegetaarinen

Kasvikunnan tuotteita, kananmunia ja maitovalmisteita

Semivegetaarinen

Kasvikunnan tuotteita, kalaa ja/tai siipikarjanlihaa

Pescovegetaarinen

Kasvikunnan tuotteita ja kalaa

Pollovegetaarinen

Kasvikunnan tuotteita ja siipikarjanlihaa

Fennovegaaninen

Kotimaisia kasviksia, ruoan ekologisuus ja alueellisuus tärkeää, sesongit ja lähiruoka

Elävä ravinto

Vegetaarinen ruoka, jo ta ei lämmitetä yli 40-asteiseksi

Fruitanistinen

Ainoastaan kasvikunnan tuotteita, mutta vain sellaisia kasvinosia, joita ilman myös kasvi pysyy hengissä

Makrobiotiikka

Rajoitettu kasvisruokavalio, joka perustuu idästä tulleeseen filosofiaan, jossa ruoka luokitellaan jin -ja yang-vastapareihin

• • • • •

V ilja v a lm is t e it a , s ie m e n iä ja • le ip ä ä 5 - 6 v iip a le t t a ( 1 2 5 g ) • ja u h o ja , ry y n e jä , h iu ta le ita t a i p a s t a a , n o in i d l ( s o g ) • p ä h k i n ö i t ä j a s i e m e n i ä n o in 1 d l

• p e r u n o ita 5 - 6 kpl > j u u r e k s i a , v i h a n n e k s i a j a s i e n i ä , n o in 3 0 0 g (5 —6 d l) M a r jo ja j a h e d e l m iä

Terveellisesti kasvissyöjäksi

• m a r j o j a 4 d l t a i 2 - 3 h e d e l m ä ä , n o in 200g P a lk o l •

k u iv a t t u ja p a p u ja , lin s s e jä j a h e r n e it ä , i o o g ( r u n s a s 1 d l)

M a it o v a lm is t e it a

asvissyöjäksi ei koskaan pitäi si ryhtyä vain jättäm ällä liha pois lautaselta. Varsinkin jos luopuu myös m aidosta ja ka nanm unista, on erittäin tärkeää kiinnit tää huom iota ruokavalion m onipuoli suuteen. M uutoin proteiinien, raudan, kalsium in, B12- tai D -vitam iinin saanti saattaa jäädä liian vähäiseksi. K a sv issy ö jä n p ro te iin in lä h te e t

Ihm iskehon proteiinit koostuvat noin 20 am inohaposta. Kahdeksaa näistä elimis töm m e ei pysty valm istam aan, joten niitä täytyy saada ravinnosta. Hyviä proteiinin lähteitä ovat soija, pavut, linssit, kokojyväviljat, pähkinät ja siemenet. Ulkomailla viljelty ja usein myös jat kojalostettu soija ei ole ekologisin vaih toehto kasvissyöjälle, m utta am inohappokoostum ukseltaan se on verraton. Soijas ta on jalostettu m onia kasvissyöjän elä m ää helpottavia tuotteita, joista on myös apua perinteisiä liharuokia ikävöiville. Useissa kaupoissa myytävällä kuivatulla soijarouheella tai tofulla voi helposti kor

ANIMALIA 3/2005

vata jauhelihan. Pakastealtaassa tai luontaistuotehyllyssä voi olla soijanakkeja ja -pullia. Soijasta on tehty jopa leikkeleitä m uistuttavia valmisteita. Kuivattuja papuja ja linssejä on m o nenlaisia, m utta niiden liottam inen ja keittäm inen vaatii vähän vaivaa. Onkin järkevää valmistaa niitä kerralla isom pi erä ja pakastaa osa m yöhem pää käyt töä varten. H elpom m alla voi päästä os tam alla esimerkiksi hernekeittoa tai val miiksi keitettyjä papuja. M olem m at kuu luvat lähes jokaisen ruokakaupan säilykevalikoimaan. R a u ta a j a kalsiu m ia saa m y ö s k asvik u n n an t u o t te is ta

R auta imeytyy kasviksista huonom m in kuin lihasta, m utta toisaalta C-vitamiini tehostaa imeytymistä. Parhaita rau d an lähteitä ovat tum m anvihreät lehtivihannekset, nokkonen, persilja, ruislei pä ja pavut. Myös ruoan valmistaminen valurautaisella pannulla teflonisen sijaan edistää raudan saantia. N okkosen lisäksi kannattaa opetella käyttäm ään muitakin

luonnonkasveja, joista voi valmistaa ruo kaa tai vaikkapa teetä. Kalsium ia taas saa tum m anvihreistä lehtivihanneksista, palkokasveista, ru u sunm arjoista, kuivatuista viikunoista, vil jasta, nokkosesta, kaaleista, pähkinöist^fc manteleista ja erityisesti kuorellisista seesaminsiemenistä. Siemeniä ja pähkinöitä kannattaa lisätä leipätaikinoihin, kasvispihveihin, puuroon ja jogurttiin. Myös sinkin, seleenin ja jodin saantiin kannattaa kiinnittää huom iota. Seleenin riittävyyttä on epäilty erityisesti luom uruoan syöjillä, koska luomuviljelyssä ei käytetä seleeniä sisältäviä lannoitteita. Sinkkiä ja seleeniä saa kokojyväviljoista. Jodia kasvissyöjä saa sellaisesta suolasta, johon sitä on lisätty. K a svik sissa on vain v ä h ä n B i 2 - j a D -v ita m iin e ja

B6- ja B12-vitam iinit sekä foolihappo ovat tärkeitä herm oston kannalta. Foolihapon ja B 12-vitamiinin aineenvaihdun ta on kytkeytynyt toisiinsa, sillä B12-vitam iinia tarvitaan foolihapon m uutta-

• m a i t o a t a i p i im ä ä , 6 d l • ju u s to a 2 5 g ( 2 - 3 r e ilu a v i i p a l e t t a ) R asv aa •

R u o k asu o situ k set: L ä h d e : M a a - j a k o tita lo u sn a iste n kesku s

• • • • •

kiinteä ja pehmeä tofu kokojyväiset viljatuotteet sienet, juurekset ja vihannekset marjat ja hedelmät hapankaali ja muut hapanvihannekset pähkinät ja siemenet pavut ja linssit kasvirasvat kuivatut hedelmät merilevä

Vinkkejä vitamiinien saantiin

Suositukset päivittäisistä ruokamääristä laktovegetaarisessa ruokavaliossa ovat:

K a sv ik sia

Vegaanin ruokavalion kulmakivet

ra sv aa 3 0 g ( n o in 6 tl)

• A-vitamiini: värikkäät vihannekset • Bi 2-vitamiini: merilevä, hapankaa li ja muut hapanvihannekset, idut, tempeh, oluthiivahiutaleet • C-vitamiini: tuoreet kasvit, hedel mät, paprika, kukkakaali, mustahe rukka, lakat, hapankaali • D-vitamiini: aurinko, metsäsienet • E-vitamiini: täysjyväviljat, aurin gonkukansiemenet, pavut, kylmäpuristetut öljyt • Foolihappo: hiiva, tuoreet vihreät kasvikset, esimerkiksi pinaatti • kalsiumi: tofu, pähkinät, manteli, parsakaali, seesaminsiemen • proteiini: tofu, palkokasvit, täysjyvävilja, pähkinät, siemenet • rauta: kuivatut hedelmät, banaani, kokojyvävilja, auringonkukan sie menet, linssit, pinaatti, persilja MARIANNE KISKOLA

* miseksi elimistössä toim ivaan m uotoon. Foolihapo vaikuttaa punaisten verisolu jen tuotantoon ja kasvuun sekä ruoansu latuskanavan, erityisesti suolinukan, hy vinvointiin. Sitä saa kasviksista, hedel mistä ja marjoista sekä täysviljatuotteista. Foolihappo on yleisimmin puuttuva B-vitamiini, jonka puute aiheuttaa ane miaa. B12-vitamiinia ei luontaisesti juu ri ole kasviksissa, joten sen saanti on tu r vattava apteekin valmistein tai esimerkik si sellaisilla soijatuotteilla, joihin sitä on lisätty. B 12-vitam iinin puutos ilmenee esimerkiksi herm ostovaurioina m aksan varastojen ehtyessä, m ahdollisesti vasta 3 - 1 0 vuoden kuluttua puutostilan alka misesta. Ravinnossa D -vitam iinia on niukas ti ja koska sen luontainen lähde, aurin gonvalo, on pohjoisessa varsinkin talvella

vähäistä, sitä suositellaan lisäravinteena kaikille suomalaisille. Vitamiinia lisätään joihinkin soijam aitotuotteisiin ja kasvism argariineihin, joiden lisäksi kasvissyö jä saa D-vitamiinia m uun muassa m etsäsienistä.

on m onipuolisuus. Terveellinen kasvisruokavalio koostuu m onipuolisesti kas viksista, kokojyväviljoista, palkokasveis ta, sienistä, hedelm istä, m arjoista, pähki nöistä ja siemenistä. TANJA HIETAMIES

A va in te k ijä on m o n ip u o lisu u s

Ravintoaineet vaikuttavat toistensa imey tymiseen ja toim intaan. Esimerkiksi mag nesium vahvistaa kalsiumin toim intaa. Kahvi, tee, kaakao ja alkoholi puolestaan kuluttavat kalsiumia. M uita mineraaleja hukkaavia aineita ovat m uun muassa val koinen sokeri, vehnäjauho, suola ja jot kin lisäaineet. Yksittäisille ravintoaineille ei pitäisi antaa liikaa painoarvoa missään ruokavaliossa, ja kaikkia ravintoaineita tuskin vielä edes tunnetaan. Avaintekijä

LÄHTEET: American Dietetic Association: w ww.eatright.org Finfood: www.finfood.fi/fi nfood/kas v ikset.nsf Kansanterveyslaitos: www.fineli.fi (elintar vikkeiden ravintoainekoostumuksia) Muukkonen, Mirka & Särkisilta, Anna 2004: Vegaanin kasviskeittokirja Saxell, Jani (toim.) 200 1: Kaikennäköisiä kasvisyöjiä - Minäkö myös? (Animalian kirja) Vegaaniliitto: www.vegaaniliitto.fi

ELÄINTEN

YSTÄVÄ

SANOTT UA

U U T I S I A

Synteettistä lihaa

atu Silvo on tu n n ettu näytteli jä ja yrittäjä. H än om istaa Silvoplee-nim inen kasvisravinto lan Helsingissä ja kokonaisval taisen hyvinvoinnin kurssi- ja koulutus keskuksen Satulinnan H irvensalm ella. Silvo kertoo eläinten olevan hänelle vält täm ätön ilo ja elämisen ehto. Vaikka hä nellä on m onta rautaa tulessa eikä aika m illään riitä eläinsuojelujärjestöissä toi mim iseen, hän antaa kuitenkin mielel lään tukensa eläinsuojelutyölle. Satu Silvo sai idean Silvoplee-ravintolansa perustam iseen jo m onia vuo sia sitten. H än oli itse nuorem pana elä vän ravinnon suurkuluttaja ja onnistui

vat myös vegaaneille. Ruokalista vaihtuu päivittäin ja tarjolla on esimerkiksi tofuperunalaatikkoa, bataattikeittoa ja tem pehpaistosta. Juom aksi voi veden lisäk si valita esimerkiksi vehnänorasm ehua, luomuviiniä tai luom uolutta. Aterian jäl keen voi nauttia kupillisen luomukahvia tai yrttiteetä tuoreen vegaanileivonnaisen kera. Ravintolan tyypillistä asiakasta on Satu Silvon m ukaan vaikea m ääritellä, koska ravintolassa käy lounasaikaan aika sekalaista väkeä, niin lähiseudun yritys ten henkilöstöä, opiskelijoita kuin eläkeläisiäkin. Naisia käy m iehiä jonkin verran enem m än, m utta ’’pukum iehetkään” ei vät ole harvinainen näky ravintolan viih-

Satu Silvo uskoo kasvissyönnin edis tävän terveyttä ja auttavan jaksamaan sen avulla pääsem ään eroon pahasta tulehduskierteestään. T äm ä innosti h än tä oppim aan yhä lisää ruokavalion vai kutuksesta terveyteen. Ravintolasta pi ti tulla vain väliaikainen projekti, m utta nyt se on ollut pystyssä jo 6 vuotta. Sil vo on ajan myötä myös löytänyt henkilö kunnan, joka osaa tehdä hyvää ja m oni puolista kasvisruokaa ja on sitoutunut tii mityöskentelyyn osaavan ravintolavastaavan johdolla. H än korostaakin, että am m attitaitoinen ja vastuunsa tunteva hen kilökunta m ahdollistaa pienen yrityksen kannattavuuden.

Silvopieen kirjava asiakas kunta nauttii vegaaniherkuista Silvopieen toim intaideaan kuuluu, että ruo at haetaan noutopöydästä ja hinnoi tellaan painon m ukaan. A inoastaan keittolounaalla on om a hintansa. Ravintola tarjoaa sekä oikeaoppista elävää ravintoa että läm pim iä ruokia. Kaikki ruo at sopi

tyisissä pöydissä. Positiivinen asiakaspa laute on innostanut yrittäjää jatkamaan ravintolatoimintaansa.

Kasvisruokavaliosta apua sairauksien ennaltaehkäisyyn Satu Silvon m ukaan kasvissyönti on li sääntynyt huom attavasti viimeisen 10 vuoden aikana. H änen m ukaansa ruoan tuotanto on m u u ttu n u t aina vain teolli semmaksi ja ihmiset ovat kyllästyneet ei neksiin. ’’K un ihmiset saavat lisää tietoa ruoantuotannosta, he haluavat käsinteh tyä ruokaa hyvistä raaka-aineista”, Silvo uskoo. H än m ainitsee myös, että ihm i set ovat nykyään myös kiinnostuneem pia ruoan terveysvaikutteisuudesta ja energisyyden lisäämisestä ravinnon avulla. N ä m ä ovatkin merkittäviä tekijöitä työky vyn edistämisessä ja arjessa jaksamises sa. Silvon m ukaan kasvissyönti voidaan kin nähdä terveyttä edistävä valintana ja siitä voi olla apua myös m onien vakavien

FAKTARUUTU

Marylandin yliopiston tutkijat ovat

ja rasvasoluista koostuvan möykyn

kehittäneet kaksi vaihtoehtoista ta

muodostumista. Keinotekoisen li

paa tuottaa eläinten lihaskudosta

han ravinnesisältöä, esimerkiksi ras

eli lihaa laboratoriossa, eläviä eläi

van koostumusta, voidaan muunnel

miä kasvattam atta. Lihassoluja pys

la soluviljelmän koostumusta muok

tytään kasvattam aan ravinteita si

kaamalla.

sältävän kalvon päällä joko levyllä

Laboratorio-olosuhteissa ei tar

tai kolmiulotteisella alustalla. Solu

vitsisi käyttää eläimille s y ö t e t t ä

jen ravinnonsaanti vaatii kosketus

viä

ta alustaan, koska verenkiertoa ei

ja. Synteettin en lihankasvatus on

ole. Solujen alkuperän mukaan tu o

myös energiate hokasta, koska so

te maistuu naudalta, lampaalta, pos

lukko kasvaa alustallaan käyttäm ät

sulta, siipikarjalta tai kalalta.

tä eläinten tavoin energiaa liikkumi

Pieniä määriä on j o onnistuttu kasvattam aan. Teoreettisesti NIMI: Satu Silvo IKÄ: 43 TAUSTA: näyttelijä, yrittäjä LEMPIRUOKA JA-JUOMA: elävä ravin toja elonkorjuuherkut, lähdevesi aidosta lähteestä ja luomuviini LEMMIKIT: Villis-koira, Oskari-ja Kasperi-kissat ja välillisesti Orvokkivuohi HARRASTUKSET: elämäntapa, johon liittyy aina tarpeen tullen vaikka mitä...

lääkkeitä

kuten

antibiootte

seen ja lisääntymiseen.

las

Ennen kuin synteettistä lihaa voi

kettuna yhden kalkkunasolun vilje

daan tuottaa suuria määriä, tä y t y y

ly voisi ty y d y ttä ä ihmiskunnan li-

menetelmiä kuitenkin vielä kehitel

hantarpeen vuodeksi. Tällä m ene

lä. TANJA HIETAMIES

telmällä voitaisiin kasvattaa ’’j a u helihaa” esimerkiksi makkaroihin ja hampurilaispihveihin. Kokolihapihviä vastaavan materiaalin kasvatta minen on hankalampaa, koska sen rakenne vaatii useanlaisista lihas-

Lähde: Edelman, P.D. ym. 2005: In Vitro Cultured Meat Production - Tissue Engineering 5/6: 659-662.

Kuvat eivät mielestäni olleet eettisesti loukkaavia. Ne kertovat rankasta asiasta, m utteivät olleet sellaisia,joita ei voisi näyttää katukuvassa esimerkiksi lapsille” , neuvoston puheenjohtaja Outi Antila sanoo.

Mainonnan eettinen neuvosto, Nyt-liite, 2 2 .7 .- 2 8 . 7 . 200$. ” Ai tuleeks maito jostain eläimestä? Hyi, en kyllä ju o enää maitoa.”

Nimimerkki "Siirryn piimään ", Uutislehti ioo:sen tekstiviestipalsta, 24.8.2005 ’’ Broilereita osaa kasvattaa kuka tahansa. Kalkkunat vaativat enemmän taitoa, jo s t a saa myös korvauksen.”

Lihatalous 8/2005 Onko sellaista tapahtunut aiemmin, että mainoskampanja on v e d e t t y pois yhden vuorokauden jälkeen? - On sellaisia ollut. Kertokaa näistä tapauksista - En voi kertoa niistä, ne ovat vanhojajuttuja

JC Decauxin toimitusjohtaja Klaus Kuhanen, Keskisuomalainen, 15.7.20 05

Ravintola Silvoplee, Toinen Linja 3, Helsinki p. (09) 726 0900. Avoinna ma-pe 1 1 . 0 0 - 1 8 . 0 0 ja la 1 2 .0 0 - 1 8 .0 0 .

sairauksien ehkäisyssä. Silvo kertoo, että aloittelevan kasvis^ syöjän tulee m uistaa turvata ra v in n ö B m onipuolisuus. Kasvisruoan ei pidä olla rasvatonta, vaan on tärkeää käyttää päi vittäin ’’hyviä” rasvoja, kuten kylm äpu ristettua oliiviöljyä tai rypsiöljyä. Myös pähkinät, avokado ja erilaiset siem enet sisältävät terveellisiä kasvirasvoja. Pro teiinin ja kuitujen riittävästä saannista on muistettava huolehtia. Silvon m ukaan länsimaisen ihmisen ravinnon suurin on gelma onkin juuri kuiduttom uus. ’’Pitäisi syödä kokojyväruisleipää, leseitä, mysliä, tum m aa riisiä ja pastaa eikä vaaleita lisä aineilla ja sokerilla kyllästettyjä tuotteita, jotka vain aiheuttavat vatsavaivoja, väsy mystä ja m akeanhim oa”, neuvoo Silvo ja lisää vielä, että m onipuolinen kasvisravinto voi auttaa näihinkin ongelmiin. ELINA VALKAMA

ilmainen ateria sadalle ensimmäiselle maailman kasvisruokapa ivana 1.10.2005 alkaen klo 13 Mannerheimintie 5 A Helsinki Aterian tarjoavat: Vegaaniliitto ry ja Helsingin yliopiston Vegaanit ( H Y V E )

www.vegaaniliitto.fi

Vegaaniliitto ry | H ä m e e n tie t | 00500 HELSINKI | p. 050 344 9524 ANIMAUA 3/2005

LUETTAVAA

Jussi Viitala Vapaasta tahdosta

Atena Kustannus Oy 2005

vapaasta t a h d o s t a

Mitäs me eläimet! Jussi Viitalan edellinen kirja. Inhimillinen

Kirjaa vaivaa jossain määrin päällekkäi

eläin, eläimellinen ihminen, saavutti an

syys Viitalan edellisen kirjan kanssa. Se on

saitsemaansa huomiota niin lukijoiden kun

kuitenkin täynnä mielenkiintoisia esimerk

arvioitsijoidenkin

taholta. Tieto-Finlan-

kejä ominaisuuksista, joita joillakin roduil

dia -palkinnostakin kilpaillut teos käsitte

la on, mutta jotka puuttuvat ihmiseltä. Esi

Viitala esittelee lintujen keskinäisen vies

li laajasti sitä, mitä tällä hetkellä tiedetään

merkiksi merikilpikonnien tuhansien kilo

tinnän ja delfiinien ’’puheen", jotka ovat

eläinten sosiaalisesta k äyttäyty m isestä ja

metrien vaellukset magneettiaistinsa avul

varsin lähellä ihmisten viestintää.

kuinka nämä käyttäytym ism allit ovat so

la saavat lukijan ymmärtäm ään, kuinka vä

Kirja herättelee lukijaansa ja johdattelee

vellettavissa ihmisten käyttäytym isen y m

hän vasta ymmärrämmekään eläinten toi

tämän suurten kysym ysten äärelle. Mikä

märtämiseen.

minnasta j a kuinka ihmeellisillä tavoilla

on ero ihmisen j a eläimen käyttäytymisen

Rima oli siis Viitalan kohdalla asetettu

luonto on ratkaissut erilaisia ongelmia. Jo

välillä? Mikä on elämän tarkoitus? Kuten

varsin korkealle. Odotukset hänen uusin

miljoonia vuosia sitten luonto onnistui sii

arvata saattaa, näihin kysymyksiin ei löydy

ta kirjaansa Vapaasta tahdosta? Käyttäy

nä, mihin ihminen on pystynyt vasta viime

vastau sta kirjasta, mutta kuten joku viisas

tymisen evolutiivinen perusta, kohtaan oli

vuosina kompassien j a paikannuslaitteiden

on joskus sanonut, on parempi kysyä oikei

vat melkoiset. Eroavuudet kirjojen välil

avulla.

ta kysymyksiä kuin vastata vääriin. Mikäli

lä osoittautuivat melko suuriksi. Edellinen

Eläinten järje tt ö m y y t tä tai vähempiar-

et lukenut Viitalan aikaisempaa kirjaa, nyt

kirja oli tarkoitettu oppikirjaksi yliopistoi

voisuutta on usein perusteltu niiden pu-

on erinomainen mahdollisuus perehtyä ih

hin, ja sen sanaston ymmärtäminen vaa

hekyvyttömyydellä. Viitala esittelee kirjas

misten ja eläinten olemattomiin eroavai

ti lukijalta jonkin verran alan tuntem usta.

saan useita viestintätapoja, joita eläimet

suuksiin. Kirja on peruslukemistoa jokaisel le eläinasialiikkeen kannattajalle.

Vapaasta tahdosta on suunnattu selkeäm

käyttävät ja joiden olemassaolon ihmiset

min suurelle yleisölle, mikä näkyy myös

ovat havainneet vasta viime vuosikym

kirjoitustyylissä ja esimerkkien valinnassa.

menten aikana. Selvimpinä esimerkkeinä

MARKUS VINNARI

K A I N A L O

Eu-kansalaiset vaativat parannuksia eläinten hyvinvointiin Eurobarometrin laajan tutkimuksen mu kaan yli puolet EU:n kansalaisista on si tä mieltä, että EU ei te e tarpeeksi varmis taakseen eläinten hyvinvoinnin. Kaksi kolmasosaa EU:n kansalaisista us koo, että he voivat vaikuttaa tu o tan to eläinten hyvinvointiin ostopäätöksillään. Suomalaisista vain pieni enem m istö ottaa asian huomioon todellisessa elintarvikkei den ostotilanteessa. Tutkijoiden mukaan yksi syy tähän on se, että kuluttajien on vaikea tunnistaa sellaisia tuotteita, jotka tuotetaan eläinten hyvinvointi huomioon ottaen. Hyvinvoinnista kertovat pakkaus merkinnät auttaisivatkin kuluttajia nykyis tä paremmin.

ANIMALIA 3/2005

E n iten h a lu ta a n p a r a n n u s t a b r o i l e r e i d e n o l o ih in Kansalaisten mielestä munivat kanat voi vat huonommin kuin lypsylehmät ja siat. Kaikkein eniten he haluaisivat parantaa ka nojen sekä broilereiden hyvinvointia. Tutkimuksen mukaan kuluttajat ovat valmiita hyväksymään esimerkiksi kanan munien hinnankorotukset elintarvikkeissa, jo s se merkitsee niiden tuottam ista eläin ten hyvinvointi huomioon ottaen. Hinta ei kuitenkaan saa olla yli 25 prosenttia muita munia kalliimpi. Uusissa jäsenmaissa sekä eteläisessä EU:ssa hinnankorotuksiin suh taudutaan muuta unionia nihkeämmin. Suomalaiset eivät löytäneet kritisoita

vaa hallituksen eläinten hyvinvointi -poli tiikasta. Esimerkiksi puolalaiset, tsekkiläiset j a unkarilaiset kuluttajat olivat suoma laista kuluttajaa kriittisempiä unionin 25 jäsenvaltiossa. Eurobarometrin tutkimus fhttp://europa.eu.int/comm/food/animal/welfare/euro _barometer 25 _en.pdfi teetettiin komis sion toimeksiannosta tämän vuoden helmi-maaliskuussa 25 unionin jäsenvaltiossa. Jokaisesta maasta tutkimukseen osallistui 1 000 vastaajaa. KIA HEROLD

Broilereiden lyhyt ja virikkeetön elämä Linnut teurastetaan vain kuukauden ikäisinä i

simmin turpeella ja lintujen ruokinnasta vastaavat autom aattiset ruokinta- ja juom alaitteet. Kasvatushallien alusta p u h distetaan ainoastaan kasvatuserien välis sä, m inkä vuoksi hallien sisäilma sisältää yleensä suuria m ääriä ammoniakkia, pö lyä ja kosteutta. Hallien valaistusta, läm pötilaa ja ilm anlaatua säädellään valvon talaitteilla, jotka ilmoittavat m uun m uas sa liian korkeasta am m oniakkipitoisuudesta hengitysilmassa. Vaikka broilerit saavatkin olla hallissa vapaina, ahtaus estää usein niiden nor m aalin käyttäytymisen. Suom alaiskasvattamoissa eläintiheys on noin 42 kg/m2, joka tarkoittaa sitä, että 20 broileria ja kaa yhden neliöm etrin verran lattiatilaa. Yhdellä linnulla on käytössään vajaan A4-arkin verran liikkumatilaa. K asvatushallit valaistaan hehkulam puilla lähes ym pärivuorokautisesti vuo denajasta riippum atta broilerien kasvun tehostamiseksi. T äm ä on linnuille lu o i^ notonta ja estää niiden norm aalin lepokäyttäytymisen. Ja lk a v ia t h eik e n tä v ät b ro ile re id e n h y v in v o in tia M a a s s a m m e t e u r a s t e t a a n v u o s i t t a i n n o in 5 1 m iljo o n a a b ro ile ria . S e k ä b ro ile rin lih a n t u o t a n t o e t t ä k u lu t u s o v a t n o u s s e e t h u im a s t i, j a tä llä h e t k e l lä k e s k i v e r t o s u o m a l a i n e n s y ö j o no in 1 3 kiloa b ro ile rin lih a a v u o d e s s a . Ihm isille on m u o d o s t u n u t k ä s i t y s t e r v e e l l i s e s t ä j a v ä h ä r a s v a i s e s t a lih a s ta , j o n k a v a l m i s t a m i n e n on h e lp p o a j a n o p e a a . H in ta k a a n ei ju u r i r a s it a k u k k a r o a . O n k o k u l u t t a j a k u i t e n k a a n t i e t o i n e n s iitä , m illa is e n e l ä m ä n b ro ile ri e lä ä e n n e n p ä ä t y m i s t ä ä n lih a tisk ille ?

Broilerin lih an t e h o k a s tu o t a n t o k e tju m ah d o llistaa h a lv a n k u lu tta ja h in n a n

roilerituotannon alkupää on Skotlannissa, josta Suom een tuodaan varsinaisten lihantuo tantoon kasvatettavien broile reiden isovanhem m at. Päivän ikäiset u n tuvikot on sukupuolilajiteltu valmiik si siten, että joukossa on sekä kanoja et tä kukkoja. Kukkojen tehtävänä on siit tää kanat m unien hedelm öittym iseksi. Isovanhem paispolven m unat haudotaan automaattisessa hautomakoneessa, ja kuo riutuneet untuvikot siirretään jatkokasvattam oon. N äm ä broilerit ovat niin kut suttuja vanhem paispolven broilereita, joiden m unista varsinaiset tuotantopol ven broilerit kuoriutuvat. Päivän ikäiset tuotantobroilerit m yydään sopim uskasvattajina toimiville tiloille, joita on Suo messa hiem an yli 200. Kullakin tilalla on kerrallaan keskimäärin 400 0 0 lintua.

ANIMALIA 3/2005

M i k ä o n b r o il e r i?

Broileri on nopeakasvuiseksi ja raskasrakenteiseksi lihantuottajaksi jalostettu kana. Broileri ei siis ole oma lintulajinsa, vaan niin kutsuttu hybridi. Suom en kaik ki broilerit ovat Ross-yhtiön kehittäm ää Ross 208 -hybridiä, jonka jalostus tapah tuu ulkomailla. Suuresta koostaan huolim atta broilerit ovat teurastettaessa vain kuukauden ikäi siä linnunpoikasia. N iiden kasvunopeus on lähes kaksinkertaistunut kymmenes sä vuodessa: nykypäivän broilerit saavut tavat vajaan kahden kilon teuraspainonsa jopa 34 päivässä. B roilerik a sva tta m o n o lo su h te e t kertovat teh o tu o tan n o sta

Broilerit kasvatetaan lattialla suurissa ik kunattom issa halleissa, joissa on kerral laan kymmeniä tuhansia lintuja. Suom alaistiloilla hallin pohja on peitetty ylei-

Broilereiden hyvinvointiongelmat liitty vät niiden maksimaalisen nopeaksi jalos tettu u n kasvuun. Lihasm assan lisäänty essä sydän, keuhkot ja erityisesti jalko jen luut eivät ehdi kehittyä yhtä nopeas ti. Jalkavikojen ja -kipujen takia broilerei den luontainen käyttäytyminen vähenee, jolloin ne liikkuvat, sukivat, kylpevät ja kuopsuttelevat vähem m än. K ipujen pa hetessa ne kyyhöttävät maassa ja liikku vat vain pakotettuina. Suurista eläinmää ristä johtuen lintujen tarkkailu jää jossain^ m äärin ylimalkaiseksi. Yksi seuraus t ä d ^ tä on, että vaikka jalkasairauksia esiintyy melko paljon, m onet tuottajat eivät tule kiinnittäneiksi huom iota broilerien kan keaan kävelyyn eivätkä edes tiedä lintujensa kärsivän tuskallisista jalkavioista. Broilereiden jalka- ja keuhko-ongel mia lisää myös alustan kosteus ja epähygieenisyys. Broilerihallien ilmanvaihto ja kuivitus on Suom essa keskimäärin p a rem m in hoidettu kuin useissa m uissa maissa, m utta ilman ja kuivikkeiden laa tu heikkenee myös meillä lintujen kasva essa ja lantam äärän lisääntyessä. V irik keid en p u u te ja su u ret k asvatu serät a i h e u t t a v a t lin n u ille s t r e s s i ä

Broilereilla on edelleen tallella luon nonvaraisten esi-isiensä käyttäytymistar peet, kuten ym päristön tutkim inen, m aan

K A I N A L O

Onko nykyiselle broilerituotannolle vaihtoehtoja? Luonnonmukaista broilerinkasvatusta

nukset kattava hinta, vaikkakin kiin

kokeiltiin Suomessa muutamalla kas-

nostus eläinystävällisempää broilerin

vatuserällä jokunen vuosi sitten. Luo-

lihaa kohtaan sinällään oli suurta.

mubroilereiden

k a sva tu so p issa

oli

Koska broilereiden te rv e yson ge l

eroja tavanomaiseen muun muassa

mien suurin syy on nykyisten broile-

eläintiheydessä, valaistuksessa, ulkoi

rihybridien perinnölliset ominaisuu

lumahdollisuuksissa ja ympäristön vi-

det, käytetään muutamissa Keski-Eu-

rikkeellisyydessä. Rehusta suurin osa

roopan maissa luomutuotannon aja

oli luonnonmukaisesti tuotettua. Täl

tusmaailmaan paremmin sopivia, hi

lä hetkellä jatkoa tuotantom uodol

taam min kasvavia ja h u om attavas

le ei kuitenkaan ole suunnitteilla ai

ti terveem piä broilerikantoja. Näiden

nakaan isompien lihatalojen puolelta.

kantojen tuominen tulevaisuudessa

Tuotannon loppumisen syynä olivat

myös Suomeen olisi broilereiden hy

tavanomaista tuotantoa merkittäväs

vinvoinnin edistämisen kannalta toi

ti korkeammat tuotantokustannuk

vottavaa.

set ja kuluttajien haluttomuus mak saa luomubroilerista tuotantokustan-

kuopsuttelu ja hiekkakylpyjen ottam inen. Kanalinnuilla on myös luontainen tarve lentää yöksi johonkin korkealle petoeläi m iltä turvaan. Broilereiden kasvatushalleissa ei kuitenkaan käytetä minkäänlai sia orsia tai m uita virikkeitä, jotka vähen täisivät lintujen kokemaa stressiä ja tur hautum ista. Suuret eläinm äärät hallia kohden ai heuttavat linnuille lisäksi sosiaalisia pai neita. Kanojen lajinm ukaista käyttäyty mistä tutkittaessa on havaittu optim aali sen laumakoon olevan 25 yksilöä, jolloin ^lonnollisen arvojärjestyksen syntymi nen on vielä mahdollista. Kanojen sano taan voivan tunnistaa kerrallaan noin 80 lajikum ppaniaan, joten jos laumassa on enem m än kuin 80 eläintä, niiden keski näinen tunnistus ei enää toimi. K u o l l e i t a lin t u ja l ö y t y y k a s v a t t a m o is t a lä h e s p ä iv ittä in

K uolleisuudessa on eroja eri kasvatta m oiden välillä. Viiden kasvatusviikon ai kana m enetetään keskimäärin 2 - 3 pro senttia broilereista, joka tarkoittaa 40 000 linnun kasvatuserässä keskim äärin tu hannen linnun ennenaikaista kuolemaa. Yksi kuolinsyistä on untuvikkojen näl käkuolemat. M uita tavallisia kuolinsyi tä ovat virustaudit ja äkillinen sydänkuo lema. Sydänkuolem an syynä on sydä m en lähellä olevan valtimon repeytymi nen. Se johtuu usein sydämeen ja keuh

TUULI VAHTERO

Muniva kana.

Broileri.

Munivan kanan ja broilerin kokoero on valtava liiallisen jalostuksen seurauksena.

koihin kohdistuvasta rasituksesta, jonka nopea kasvu aiheuttaa. Osa sydänkuole mista seuraa lievästä, sinänsä norm aalis ta rasituksesta, kuten siitä että kukkopoikaset uhittelevat toisilleen. Siito sb ro ile re id en e rity in e n h y v in v o in tio n g e lm a on p a a sto tu s

Broileriemot tuottavat m unia kymmenen kuukauden ajan, jonka jälkeen ne teuras tetaan. Jalostuksella aikaansaatu krooni nen nälkä, m aksimaalinen kasvu ja siitä aiheutuvat sairaudet heikentävät m uni mista. N iinpä emolintujen ruokintaa ra joitetaan, minkä seurauksena linnut kär sivät jatkuvasta nälästä. Nälkäiset linnut purkavat turhautum istaan toisiin lintui hin usein aggressiivisella tavalla. L in t u ja k u o l e e t e u r a s k u l j e t u k s i s s a

E nnen teuraaksi viemistä broilereita pi detään noin puoli vuorokautta ilm an

ruokaa ja vettä teurastushygieenisistä syistä. K uljetusautoon kerättäessä linnut saavat helposti tuskallisia jalka- ja siipim urtum ia. Kuljetuksissa pidetään n o r m aalina puolen prosentin kuolleisuutta, joka tarkoittaa sitä, että 4 0 0 0 0 linnusta 200 m enettää henkensä. L innut kulke vat teurastuslinjalla jaloistaan roikkuen, ja ne tainnutetaan hiilidioksidilla tai säh köllä. Tainnutusta seuraa verenlasku. E u r o o p a n u n i o n in b r o i l e r i d i r e k t i i v i

T äm än vuoden lopulla tai ensi vuoden alussa voim aan tulevan E U :n uuden broileridirektiivin tarkkaa sisältöä ei ole vielä päätetty. Toivottavaa olisi, että di rektiivi rajoittaisi kasvatushallien eläintiheyttä huom attavasti nykyistä alhai semmaksi ja velvoittaisi kasvattajia tar joam aan linnuille virikkeitä niiden koke m an stressin vähentämiseksi. Tuottajien taloudelliset intressit ja E U :n ulkopuo lelta tulevan siipikarjanlihan halpa hinta uhkaavat jättää direktiivin melko väljäksi. D irektiiviehdotuksen sisällössä ei myös kään ole p u u tu ttu jalostukseen, jonka on m uun muassa E uroopan unionin komis sion tieteellisen kom itean vuonna 2000 tekem än raportin m ukaan todettu hei kentävän broilereiden hyvinvointia huomattavast. TUULI VAAHTERO

Broilereita kuljetetaan muovilaatikoissa.

ANIMALIA 3/2005

OPISKELIJARYHMISSÄ

TAPAHTUU

ALUEOSASTOJEN

la asettam alla sorm ensa tietokoneeseen yhdistettyyn telineeseen. Opiskelija saa sorm iinsa tuntoärsykkeitä ja oppii tu n tem aan miltä oikea kohta tuntuu. Lisäk si näkymää voi seurata tietokoneruudulta. H arjoituksen voi toistaa useita kerto ja, eivätkä mallit kärsi virheistä kuten oi keat eläimet. H ienoim m atkaan mallit eivät aina täy sin vastaa aitoa elimistöä, m utta ne ovat ehdottom asti hyödyllisiä varsinkin ope tuksen alkuvaiheessa. Eettisiä opetusm e netelm iä on lisäksi m uitakin: opiskelijat voivat harjoitella pistoksia ja näytteiden ottoa myös toisillaan ja eläinsoluja voi daan korvata kasvisoluilla. O i k e i s t a e l ä i m i s t ä j a n ii d e n e l i m i s t i ^ voi o p p ia m y ö s e ettisillä tavo illa

Kuvan aidonkokoisen kissanuken ominaisuuksiin kuuluu muun muassa hengityselimistö ja osia verenkierrosta. Sillä voidaan opettaa esimerkiksi tekohengitystä, lastoitusta ja haavojen sitomista.

InterNiche kannustaa käyttämään oikeita eläimiä korvaavia opetusmenetelmiä

■

•• ••

m päri maailm an käytetään suu ria m ääriä eläimiä kertakäyt töisinä välineinä opetuksessa ja tutkim uksessa. T äm än vuoksi eläimiä vangitaan luonnosta, kasvatetaan ankeissa olosuhteissa ja kuljetetaan tutkimuspaikkoihin pitkiä matkoja. O peraa tiot voivat olla hyvinkin kivuliaita ja käy tö n jälkeen eläim et useim m iten lopete taan. N äin ei kuitenkaan tarvitsisi olla. InterN iche on maailm anlaajuinen verkos to, joka tiedottaa eettisem mistä vaihtoeh doista. InterN iche-verkoston pääm ääränä on korvata eläinten käyttö tieteellisessä tu t kimuksessa sekä eläin- ja ihmislääketieteellisessä opetuksessa. Toim inta alkoi Euroopassa vuonna 1988 ja laajeni maail manlaajuiseksi vuonna 2000. Nykyään InterN iche ulo ttu u 30 m aahan ym päri m aailmaa ja verkosto laajenee jatkuvasti. Internet-sivuilta löytyvän tiedon lisäksi InterN iche tarjoaa opettajille ja opiskeli

ANIMAUA 3/2005

I •• •

• ••

joille m ahdollisuuden lainata aihetta kä sitteleviä kirjoja, videoita, tietokoneohjel mia ja muovimalleja. InterNiche-yhteyshenkilöitä voi kutsua tilaisuuksiin puhu m aan ja se järjestää säännöllisesti aihetta käsitteleviä kansainvälisiä konferensseja.

Teurastam oilta voidaan hankkia ravin noksi kelpaam attom ia elimiä. Tietoko neeseen yhdistetyllä laitteella elimiin saa daan keinotekoinen verenkierto ja pulssi. Esimerkiksi sydänleikkausharjoitus suo ritetaan kam m ion läpi viedyillä välineil lä ja sen etenem istä seurataan tietokoneruudulta. Eettisenä m ateriaalina voidaan pitää myös luonnollisesti tai onnettom uuksissa kuolleita eläimiä. N iiden suoniin voidaan johtaa keinoverta ja pulssi voidaan luoda sähköllä. Yhdysvalloissa Tuftin yliopis tossa eläinlääketieteen opiskelijat hyö dyntävät omistajien lahjoittamia kuollei ta lemmikki- ja maatalouseläim iä, joista on muovikäsittelyllä tehty vuosia säilyviä anatomisia malleja. ^ Parasta harjoitusta on varmasti oikei den potilaiden kanssa työskentely. Eläin-

Elokuun alussa kuulimme surullisen uu tisen. Animalian yhdyshenkilö Citta Roos oli kuollut tapaturmaisesti t y ö paikallaan sattuneessa o n n etto m u u dessa. Gitta aloitti toiminnan Animalian edustajana jo 1990-luvun alussa. Jo si tä ennen hän oli toiminut vuosia aktii visesti eläinsuojelutyössä. Lukematto mat eläimet saivat hänen ansiostaan mahdollisuuden uuteen, parempaan elämään.

Kotkan paikallisryhmän perinteinen kesälei ri pidettiin 13 .8 . Mussalon Niinlahdessa luon nonkauniilla paikalla meren rannalla. Tänä vuonna meitä oli tavallista pienempi poruk ka: Tommi, Suvi, Roope, Laura ja minä sekä neljä koiraa. Valitettavasti kukaan Helsingis tä tai muilta alueosastoilta ei päässyt osallis tumaan leirille. Leirin teemana oli luomutuotanto vastaan tehom aatalous. Keskustelimme myös Kii nan julmasta karhutarhauksesta. Laura toi ai heeseen liittyviä vetoomuksia, joita aiomme

kas vegaaniruoka, jonka meille taikoi pääkok-

ANIMALIAN HALLITUS JA TYÖNTEKIJÄT

en kanssa lenkille Santalahden upeisiin mai

RIIKA KOKKONEN

semiin luontopolulle. Aamupäivän sateet oli

Kotkan yhdyshenkilö

Sorgset besked fran Hangö I början av augusti m öttes vi av sorgliga nyheter. Animalias représentant i Hangö, Gitta Roos, hade avlidit i en olycka pa sin arbetsplats Gitta började arbeta för Animalia i början av 1990-talet. Redan fö re det hade hon verkat aktivt inom djurskyddet. Otaliga djur har genom hennes förtjänst fätt en möjlighet tili e tt nytt och bättre liv. Gittas bortgäng är en stor förlust, inte bara för hennes familj och vänner, men ocksl för djurskyddsarbetet. Det kommer a tt vara sv lr t att fylla hennes plats.

>•> lääkäriopiskelijat voivat hankkia kokemus ta esimerkiksi avustamalla vapaaehtoisi na löytöeläinten hoidossa. Oikealla eläinklinikalla harjoittelemisen etuna, verrat tuna koulun laboratoriossa suoritettaviin leikkauksiin, on m uun muassa suurempi vaihtelevuus eläinlajien ja -yksilöiden sekä sairauksien suhteen.

Professori Stephen Brevvster Clasgovvn yliopiston tietotekniikan yksiköstä esittelee laitetta, jolla opetetaan lehmien ja hevosten keinohedelmöitystä.

Kaunis päivä Kotkan luonnossa

Gittan poismeno on valtava m ene ty s paitsi hänen perheelleen ja y s t ä villeen, myös eläinsuojelutyölle. Hänen paikkaansa tulee olemaan vaikea t ä y t tää.

ANIMALIAS STYRELSE OCH ANSTÄLLDA

V a ih to e h to isia m e n e te lm iä k eh itetä än ja tk u v a s ti

Oikeita eläimiä korvaavia opetusm ene telmiä on jo paljon ja lisää kehitetään ko ko ajan. Anatom iaa voi nykyään opetel la asiantuntijoiden tekem ien videoiden ja tietokoneohjelm ien avulla. Useista eläin lajeista on tehty synteettisiä malleja, joi den avulla elimistön osat ja verenkierto tulevat tutuiksi. M yös eläinlääkärien käyttäm iä toi m enpiteitä voi opetella korvaavilla vä lineillä. Eläinnukeille voi m uun m uas sa antaa pistoksia ja niistä voidaan ottaa näytteitä. Keinohedelmöitystä voi opetel

Surullinen uutinen Hangosta

KUULUMISIA

E p ä e e ttis e t o p p im is m e n e t e lm ä t o v a t u s e in o p is k e lijo ille r a s k a ita Eläinten käyttö opetuksessa on usein pe rusteetonta. M u u n m uassa H elsingin

käyttää toiminnassamme. Leirin parasta antia oli tietysti taas mau kimme Tommi.

vat väistyneet ja lenkillä tuli j o ihan hiki! Illalla vielä grillasimme nuotiolla kasvisherkkuja ja lähdimme yöksi kotiin. Kiitos osallistujille. Ensi vuonna tavataan

Pienen ruokalevon jälkeen lähdimme koiri

jälleen!

Kajaanissa tapahtuu Kävimme elokuussa nuorille suunnatussa Be netton Parties -tapahtumassa Huparilla pitä mässä info-pöytää. Vetoomuksia allekirjoi tettiin kiitettävästi ja tunnelma oli mukava. Olemme myös suunnitelleet, e ttä m aa ilman kasviruokapäivänä 1 . 1 0 . jakaisimme kasvissyöntiin liittyviä esitteitä. Idea on vielä kehitteillä, mutta kaikki kiinnostuneet ovat tervetulleita mukaan toimintaan. Ottakaa rohkeasti yh te yttä meihin. Syksyisin terveisin MARI SCHRODERUS Kajaanin yhdyshenkilö

yliopiston biologian opiskelijat joutuvat valmistuakseen leikkelemään oikeita eläi miä, mikä ei aina edes ole välttäm ätöntä opiskelijoiden tulevan am m atin kannalta. O n erittäin ikävää, jos biologiasta kiin nostuneet opiskelijat joutuvat keskeyttä m ään ja vaihtam aan alaa kieltäytyessään eläinten turhasta vahingoittamisesta. T äl löin tiede m enettää elämää kunnioittavia tutkijoita ja eläinlääkäriopinnoista kar siutuu ihmisiä, jotka välittävät syvällisesti eläinten hyvinvoinnista. Opiskelijalla on oikeus vaatia eläinkokeetonta opiskelua. Ympäri maailmaa on

Vasemmalla Henna-Mari Huusko ja oikealla Mari Schroderus.

valm istunut niin eläinlääkäreitä kuin tu t kijoitakin vain eettisiä opiskelum enetel miä käyttäen. TANJA HIETAMIES

Juliana von W endtin säätiö jakoi matkaapurahoja kahteen vaihtoehtoisia m ene telmiä käsittelevään kongressiin. Sääti ön m atka-apurahat saivat opiskelija Tan ja Hietam ies ja tutkija M arika M annerström. Lisätietoja: www.interniche.org

ANIMAUA

3/2005

KYSY

PÖLLÖLTÄ raskaus-ja imetysajan.

Hei Pöllö!

riskiä.

Raskauden ja imetyksen aikana lapsi on

u ftsS i/

Raskauden ensim-

Sopiiko vegaaninen ruokavalio raskaana

erityisen altis ravitsemuksellisille vaaroille.

mäisen kolmanneksen ai

oleville ja imettäville naisille?

Vegaaniäidin ruokavalion ansiosta lapsi vält

kana äidin energiantarve ei lisäänny ju u

tyy eläinperäisten ravintoaineiden mahdol

ri lainkaan. Raskauden edete ssä se kuiten

lisesti sisältämiltä haitta-aineilta, joita voi

kin lisääntyy 2 0 0 - 3 0 0 kilokalorilla vuoro

vat olla esimerkiksi epäterveelliset rasvat,

kaudessa riippuen äidin koosta, työn ja lii

Normaali raskaus ja synnytys sekä lapsen

torjunta-aineet, h o r m o n it-S u o m e s sa hor

kunnan määrästä ja laadusta. Tällöin myös

kehitys ovat mahdollista ilman eläinperäi

monien käyttö tuotantoeläimillä on kiellet

ravintoaineiden ja vitamiinien, kuten rau

siä ravintoaineita. On kuitenkin tärkeää ker

t y - raskasmetallit ja antibiootit. Toisaalta

dan, foolihapon, kalsiumin ja D- sekä B12 -

toa vegaanisesta ruokavaliostaan jo ensim

myös kasvit voivat sisältää sekä äidille että

vitamiinien tarv e lisääntyy. Myös muun

mäisillä äitiysneuvolakäynneillä, sillä raskau

lapselle haitallisia aineita. Tämän vuoksi ra

muassa lapsen kehityksen kannalta oleel

den alkuvaiheessa olisi hyvä selvittää veri

vinnon tuotantotavasta ja ruoan puhtau

listen proteiinien tarv e kasvaa. Vegaani

kokeen avulla erityisesti Bi2-vitamiinin ta

desta tulisi olla selvillä. Erityisesti pakastevi

äidin tuleekin huolehtia erityisen tarkasti

so. Äidin liian alhainen Bi2-vitamiinin ta

hannesten kanssa tulee olla tarkkana listeri-

monipuolisesta ruokavaliostaan j a täyden

so voi aiheuttaa sikiölle hermostollisia vau

asiriskin vuoksi. Ne olisi hyvä keittää ennen

tää sitä tarv ittaessa lisäravinteilla. Lisään

rioita, joten tämän vitamiinin tärkeyttä ei

käyttöä. Myös merilevävalmisteiden, pella-

t y n y t energiantarve on hyvä t y yd y ttää

voi painottaa liikaa. Jos Bi2-vitamiiniarvot

vasiementen ja -rouheen sekä korvasienten

proteiinipitoisella ruualla esimerkiksi syö

ovat huolestuttavan alhaiset, voidaan vita

syömistä tulisi välttää raskausaikana. Myös

mällä soijatuotte ita ja papuja. Lisätietoja

miinia antaa pistoksina lihaksiin. Lisäksi oli

kään yrttiteetä ja ravintolisiksi tarkoitettu

raskaus- j a imetysajan ruokavaliosta saa

si hyvä käyttää apteekeista ja luontaistuo

ja yrttivalmisteita ei suositella käytettäväk

neuvolasta ja ravitsemusterapeutilta.

tekaupoista saatavia Bi 2-vitamiinilisiä koko

si, koska tietyt yrtit lisäävät keskenmenon

P ö llö n v a s t a u s :

Kasvissyöjän on tunnettava ravinto aineet ja niiden merkitys elimistölle Kasvisruokavaliota n ou datta vien nuorten koululaisten ja opiskelijoiden määrä on muu tam assa vuodessa moninker taistunut. Monessa nuoressa perheessä noudatetaan kas visruokavaliota, joissakin jopa lapset mukaan lukien. Moni puolisesti koostettu semi-, lakto- tai lakto-ovovegetaarinen ruokavalio

takaa

Kasvissyöjät harvemmin ylipainoisia Tuoreen ruotsalaistutkimuksen mukaan ylipaino on huomat tavasti harvinaisempaa kasvissyöjillä kuin sekaravintoa nautti villa naisilla. Tutkimukseen osallistui 5 5 0 0 0 naista Upsalasta ja Västmanlandin läänistä. Aineiston perusteella noin 40 prosenttia lihaa syövistä nai sista on ylipainoisia, kun taas vegaaneista, laktovegetariaaneista ja muista kasvissyöjistä ylipainoa oli vain 2 5 - 2 9 pro sentilla. Kasvissyöjät saivat huomattavasti suuremman osan energi asta hiilihydraateista verrattuna sekaruokavaliota noudattavi en energianlähteisiin. Näiltä osin tutkimus kumoaa viimeaikai set väitteet, joiden mukaan juuri hiilihydraattien vähentämi nen olisi ratkaisu painonhallintaan. KIA HEROLD

ravin toai

neiden riittävän saannin. Vegaaniruokavalion

n o u d a tt a

minen vaatii tarkkaa p erehty mistä ruoka-aineiden ravintoainesisältöihin, elintarviketuntemusta ja ruoanlaittotaitoa. Noin prosentti Suomen

www.ium iruusu.com Luonnollisen kosmetiikan nettikauppa

peruskouluikäisistä on kasvis

syöjiä. T a id e-ja terv eyspainotteisissa o p p ilaito k s is s a-e rityi sesti siellä missä on paljon naispuolisia opiskelijoita - kasvissyönti on vielä yleisempää: kasvissyöjien osuus on niissä jopa 2 0 - 5 0 prosenttia oppilaitoksesta riippuen. Helsingin päiväko deissa kaikista lapsista puoli prosenttia on kasvissyöjiä. Myös semivegetarismi, jossa ruokavaliosta on j ä t e t t y pois punainen

LumiRuusussa myytävät The Organic Make Up Companyn tuotteet eivät sisällä mitään eläin kunnan tuotteita, synteettisiä tai mineraaliöljyjohdannaisia tai muita tunnetusti ihoärsytystä aiheuttavia kemiallisia ainesosia. Tuotteet on valmistettu korkealuokkaisista luonnon raakaaineista ja aina, kun mahdollista, luomu-viljeltyjä ainesosia on käytetty. Eläinkokeita ei ole käytetty missään vaiheessa tuotekehitystä tai valmistusta.

liha ja mahdollisesti myös broileri, on yleistynyt. Yhdysvallois sa vegetaristeja on 2,5 prosenttia väestöstä ja Kanadassa 4 pro senttia. TUULI VAHTERO K u va © K o tim a is e t k a s v ik s e t ry / S a n n a P e u ra k o sk i

ANIMALIA

3 /2 OO5

TUTKITTUA

K A I N A L O

Människa eller mus?

the •organic make-up company

roduceringen av hybrider mellan djur och m änniskor láter som ett däligt skäm t m en är de facto en av ffam tidens visioner inom biologisk och medicinsk forskning. Sá anser i alla fall m ännisko-m ushybridens fader Ir ving Weissman vid Stanford universitet. Weissman har injicerat hjärnceller i m usem bryon och skapat möss som är en procent m änniska och 99 procent mus. Weiss m an tänker fortsätta m ed sin undersökning tills han skapat en m us vars hjärna bestär tili 100 procent av en människohjärna. Hybridisering m ellan djur och m änniskor pägár pá olika laboratorier runtom i världen. Sädan typ av forskning och experim ente^ h g kallas chimerisk experim entering. D et första chimeriska experim entet gjordes för ett antal ár sedan dá en grupp forskare vid Edinburghs universitet fusionerade ett getoch färembryo, tvä obesläktade arter som i vanliga fall är inkapabla att para sig med varandra. H ybriden av denna fusionering fick nam net geep (eng. goat+sheep=geep) och hade ett gethuvud och en färkropp. M an har ocksä producerat svin m ed m änniskoblod och fär med delvis människolever och - hjärta. Fin n s d e t n ä g o n m e r r in g m e d d e n n a f o r s k n i n g ?

Forskare betraktar chim era-forskningen som en guldgruva för medicinsk forskning. I och m ed schimpansens och människans nära släktskap har m an börjat plañera en kom bination av m änniska och schimpans m ed m älet att skapa det perfekta försöks-

djuret. M en innan det borde m an begrunda de moraliska problem dessa experi m ent skulle medföra. Skulle schim pansm änskohybriderna ha mänskliga rättigheter? H urudan forskning skulle m an fä utföra pä en sädan hybrid? Chim era-forsk ningen skulle lätt kullkasta alla etiska principer och bilda ett etiskt kaos, där relationen mellan rätt och fel helt skulle fördunklas. Vad skulle ske om m an till exempel injicerade mänskliga stamceller, som reglerar över 200 olika slag av celltyper i kroppen, i ett djurs embryo och dessa spred sig tili alla organ i djuret. N ägra m änniskoceller kunde migrera tili testiklar och äggstockar där de sedan skulle utvecklas tili m änniskosperm a och -ägg. Om tvä chimera m usar sedan parade sig, skulle resultatet kunna bli ett m änniskoembryo. O m m änniskofostret sedan flyttades frän m usen tili en människas livmoder, skulle barnets biologiska föräldrar ändä vara möss. D etta är tyvärr inte science fiction utan verklighet. T he N ational Academic o f Sci ences i USA häller för tillfallet pä m ed att dra upp riktlinjer för en vidare användning av chimeratekniken. D et kan tyvärr vara en tidsfräga för bioetikerna att fastställa moraliska ständpunkter som talar för chimeraforskningen. M ed hjälp av denna ex perim entering har forskarna nu m akt att skriva om evolutionen genom att föra ar ter närm are varandra -blir detta slutet pä alla arter? KATJA HELLE-KAINULAINEN Kalla: The Guardian

NUORTEN

A N IM A L IA

NUORTEN

ANI MALI A

FEISSAUKSESSA

KUULTUA

T y ö p ä i v ä t k a u p u n g illa ih m is t e n p a r is s a v o i v a t olla h y v in m ie l e n k iin t o isia . S e u r a a v a s s a k o o t t u j a k o m m e n t t e j a o h ik u lk ijo ilt a . Feissari: ’’ Kiinnostaisiko eläinsuojelu?” Vastauksia: "Nyt ei puhuta eläimistä. Koira puri jalkaan.” "Ei. Tai siis joo, m utta...” "Mä oon allerginen."

Eläin- vai lemmikkirakas?

” EI! Sitten kun viimeinenkin rauhoitettu amurintiikeri on taljana mun päällä, niin sit on hyvä." Äiti: "Nyt ei 00 aikaa” , johon noin 5-vuotias pikkupoika vastaa: "Mulla on aikaa!” "Meillä on j o ihan tarpeeksi noita elikoita.”

Olen aina ollut hyvin eläinrakas. Ensimmäi nen oma eläimeni oli Petri-marsu, jonka mi

Kuvassa Helsingin jäsenhankintatiimi vasemmalta oikealle: Maili Lydecken, Johanna Kaipiainen, Laura Nupponen, Anna-Riikka Lavia ja Sampo Siren.

nä ja siskoni saimme kun olimme vielä tarhaikäisiä. Petrin jälkeen pe rheessämme asui pieni, pikimusta -ain o a sta a n otsassa pieni

Leiriterveisiä Tammisaaresta!

"Ette kai te 00 niitä ke ttutyttöjä ...?”

sekä ihana, mutta melko arka Daisy-koira. Nykyään meillä asustaa kaksi marsusiskosta

Animalian tulevien nuorisotoiminnan ohjaa

Leirille osallistui animalialaisia eri puolilta

Minna ja M o n a - j o i s t a siskoni Emma onkin

jien leiri pidettiin Tammisaaressa, luomu-

Suomea. Mukaan saatiin innokkaita tulevia

jo kertonut aiemmin tällä palstalla - sekä ak

matkailutila Villa Westerglrd-Talli Heimuris-

nuorisotoiminnan-ohjaajia Kajaania ja Oulua

vaariokaloja.

sa 5 . - 7 . elokuuta.

myöten! Lämmin kiitos kaikille mukana ol

Eläimen omistaminen ei kuitenkaan takaa

Leiripaikka oli idyllinen: vapaina vaeltele-

ihmisen eläinrakkautta. Muutenhan maail

via vuohia, kanoja, koiria ja islanninhevosia.

Miltä näyttää feissarin päivä kaupungilla?

leille! Syksyllä järjestetään lisää Animalian nuo

massa ei olisi löytöeläimiä eikä kaltoin koh

Viikonlopun aikana kävimme läpi ryhmänoh

risotoimintaan liittyvää koulutusta. Lisätie

deltuja eläimiä. Minusta olisi ihan hyvä idea,

jaam isen j a vuorovaikutuksen perustaitoja.

toja sähköpostiosoitteesta: nuoriso@anima-

e ttä olisi olemassa niin sanottu "lemmikki-

Leikimme, rentouduimme, jaoim m e ideoita

lia.fi

passi” . Vain "lemmikkipassin” haltijalla olisi

ja kokemuksia nuorten kanssa työskentelys

oikeus hankkia lemmikki ja saadakseen pas

tä. Sunnuntaina leirin ohjelmassa oli tutu stu

u ru n K auppakorkeakoulussa markkinointia opiskeleva Lau ra N upponen toim i tiiminve täjänä Helsingissä. Kysyimme Lauralta, m iten hän koki feissarina työs-

sin pitäisi esimerkiksi suorittaa jonkinlainen

minen luomutilaan ja sen eläimiin sekä vael

^ ^ it e ly n .

kurssi ja haastattelu. Sillä menetelmällä sai

lus islanninhevosilla.

M iten ihm iset ovat teihin suhtautuneet?

si varmasti ainakin pahimmat eläinten rääk-

Leirillä ideoitiin myös konkreettisesti tu

kääjät miettimään kahdesti lemmikin hank

levaa Animalian nuorten ryhmien toimintaa.

kimista. Eläimen hankkiminen olisi siinä t a

Leiriläisten ideoissa ryhmien toiminnassa

pauksessa sen verran isompi askel.

voisi olla hyvin erilaisia vaikuttamisen muo

Muistan vielä, kun olin noin viisivuoti

MALVA GREEN

Ihmisillä on ollut melko vaihteleva suh tautum inen meihin ja tekem ääm m e työ hön. Toiset ovat olleet hyvin kiinnostu neita ja pitäneet eläinsuojeluasioita tär keinä, kun taas toiset ovat kokeneet mei dät ainoastaan häiriöksi. Lisäksi ihmisillä on vääriä käsityksiä Animaliasta, ja toisia taas eläinsuojelu ei kiinnosta lainkaan.

toja: eläinsuojelun tietoiskuista kantaa o tt a viin T-paitoihin ja tietolehtisiin.

k a s - j a kävimme kauppatorilla, esimerkiksi matkalla Korkeasaareen tai Suomenlinnaan. Katselin pieniä kojuja, joissa ihmiset myi vät kaikkea mahdollista. Siellä oli ihania, sö vätkö eläintarhan eläimet oikeasti lajityypil

pöjä ja karvaisia kettu- "pehmoleluja”, joihin

he eivät välttäm ättä pidä hämähäkeistä, lo

ihastuin. Halusin ehdottom asti mukaani sel

keista tai porsaista. On olem assa niin m o

lisellä tavalla. Luulen, että vain jo s on aidos

laisen. Nykyään olen kiitollinen siitä, että tie

nenlaista eläin ystävyyttä. Uskon, että niitä,

ti kiinnostunut näistä asioista, on valmis vai

dän mistä ne tulevat.

jo tk a todella rakastavat kaikkia eläimiä, on

kuttamaan. Vaikeampi kysymys onkin, miten

Voiko olla eläinystävä jo s syö lihaa? Myös

todella harvassa.

ihmiset saadaan kiinnostumaan. Pitäisikö jä r

siitä kysymyksestä syntyisi varmasti mielen

Toivon, että yhä useampi ihminen oikeas

j e st ä ä enemmän retkiä turkistarhoihin, koe-

kiintoinen keskustelu, sillä asiaa voi katsoa

ti kiinnostuisi siitä mistä kaupan liha tulee,

eläin-laboratorioihin ja tehotuotantotiloi-

niin monesta näkökulmasta. Usein ne, jotka

millä menetelmällä hänen ostam ansa huu

hin? Ymmärtäisivätkö ihmiset silloin?

kutsuvat itseään eläinystäväksi, tarkoittavat

lipuna on todettu turvalliseksi, miten ketut

oikeastaan, että he ovat lemmikkiystäviä. Eli

turkistarhoilla oikeasti elävät ja miettisi, elä-

ANIMALIA 3/2005

"Ei kiinnosta, mä syön eläimiä.” "Te ootte liian kesyjä!" "Mie oon maalta, kyllä mie tiiän!”

valkoinen tähti - hermeliinipupu Benjamin

a s - o l i n j o silloin hyvin eläin- /lemmikkira

"Mulla on kotona valas.”

OLGA PEMBERTON

Mikä on ollu t parasta työssäsi? N o tietysti se, että olemme saaneet pal jon uusia jäseniä! O n hienoa tehdä ker rankin työtä, jonka kokee itselleen to della tärkeäksi. O n myös ollut palkitse vaa saada ihmiset pohtim aan eläinsuoje luun liittyviä asioita. Vaikka kaikki asias ta kiinnostuneet eivät olekaan liittyneet jäseniksi, ovat he mahdollisesti m uutta neet esimerkiksi kulutustaan eläinystä-

vällisemmäksi. Lisäksi feissarina toim im isen hyviin puoliin kuului se, että sain työkavereista ni upeita ystäviä. O n hienoa tuntea kuu luvansa porukkaan, jota yhdistävät sa m anlaiset arvot ja m ielenkiinnon koh teet. Työpäivän jälkeen olemme jääneet usein keskustelemaan eläinten oikeuksis ta ja m uusta aiheeseen liittyvästä.

Entä tylsintä? Välillä ihm iset luokittelevat m eidät il m an parem paa tietäm ystä sam aan kas tiin kaikkien m uiden kansalaisjärjestöjen kanssa. M e edustam m e kuitenkin Animaliaa, joka toimii eläinten hyvinvoinnin parantamiseksi. M uut feissausta tekevät järjestöt puolestaan ajavat m uita, toisella tavalla tärkeitä asioita. O nhan jäsenhankinta tietysti myös melko raskasta työtä, ja jalat ovat työ päivän jälkeen seisomisesta väsyneet.

M itä ty ö o p e tti sinulle? O pin Animaliasta todella paljon. Vaikka olen itse ollut jäsen aikaisemminkin, niin nyt tiedän todella, m iten Animalia toimii

"Parkkikiekko odottaa.” "Omat oikeudet kiinnostaa!” "Olen ollut Animalian aktiivijäsen noin 30 vuotta.” "Kuules nyt tyttö, ei Suomen talvessa pärjää ilman lihan syömistä ja turkkia.” "Sulia on viis sekuntia aikaa vakuuttaa mut!" "Excuse me, can you tell me how long the bars are open in Finland?” "Kyllä kiinnostaa! Yritinkin tuolta j o huitoa sulle, mutta et huomannu.” (Johon feissari vastaa: "Uskomatonta!”)

ja vaikuttaa. Animaliasta tuli minulle tär keä ja sydäntä lähellä oleva järjestö. Oi keastaan työkokemus Animaliassa näyt ti suunnan loppueläm älleni, ja nyt tiedän varm em m in, m itä haluan tehdä tulevai suudessa. H aaveenani on työ kansalaisjärjestökentällä!

Onko vielä jo ta in m itä haluaisit kertoa? Kiitos kaikille uusille jäsenille: toivot tavasti olette tyytyväisiä ja pysytte Ani m alian jäseninä pitkään. Lisäksi haluai sin kiittää myös kaikkia niitä ihmisiä, jot ka jäivät kuuntelem aan ja juttelem aan kanssamme. Oli mielenkiintoista keskus tella eläinten suojelusta ja kertoa ihmisil le Animaliasta sekä siitä, m iten jokainen meistä voi vaikuttaa eläinten oloihin. RAISA HEINÄMÄKI

ANIMALIA 3/2005

E L Ä I N Y S TÄ VÄ L L I S E T

AMMATI T

niiden ym m ärtäm iseen telepatiaa.

Niklas Rautio nauttii työstään

Ih m in e n j a eläin e iv ä t o le s a m a n v e rta is ia

Elämäntyönä homeopatia

Eläimet kommunikoivat kuvien ja tunteiden kautta H ele n e Procop e-V V ah lm an o n h o m e o p a a t t i j a h o i t a n u t e l ä i m i ä j a ih m isiä j o k o l m e n t o i s t a v u o d e n a ja n . H änen k o t i n s a s i j a i t s e e K i r k k o n u m m e lla k e s k e l l ä k a u n is t a m a a l a i s m a i s e m a a . S iellä h ä n o t t a a v a s t a a n p o t il a a n s a p i e n e s s ä p u is e s s a t a l o s s a , j o n k a sisä llä t u n n e l m a on k i ir e e t ö n j a tu r v a l l in e n .

li kym m enen vuotta sitten H e lenen om istam a varsa sairastui vakavasti. E läinlääkärin m u kaan eläim en m ahdollisuudet selvitä olivat lähes m ahdottom at. H elene ei kuitenkaan halunnut luovuttaa ja päät ti ottaa selvää vaihtoehtoisista hoitom uo doista. H än aloitti laajam ittaisen tiedon keruun ja suoritti nelivuotisen koulutuk sen hollantilaisten perustam assa Finnish School o f Classical H om eopathyssa. H e lene on osallistunut myös useille hom eo patiaa käsitteleville kursseille ulkomailla. Vaikka hänen oma varsansa menehtyikin sairauteensa, hän on jatkanut työtään ja parantanut m onia m uita samassa tilan teessa olevia eläimiä. Ih m in en o n t ä r k e ä o s a elä im e n h y v in v o in tia

Helene pyrkii siihen, että h än voisi aut

a n im a lia

3/2005

taa potilaitaan jo ensimmäisellä hoito kerralla. H än uskoo, että jokaisessa yksi lössä on parantava voima, ja että sairas tuessaan yksilö kadottaa täydellisen ku van itsestään. H än auttaa yksilöä löytä m ään yhteyden täydellisen sisäisen ku vansa kanssa. Eläim et puhuvat hänel le kuvien ja tunteiden kautta, ja hän nä kee eläinten sielusta, mistä niiden sairas tum inen johtuu. Vaikka H elenen m ielestä olisi ollut helppoa keskittyä vain eläinpotilaisiin, hän sisäisti kuitenkin uransa alkuvaihees sa tärkeän asian: ’’Eläim en omistaja vai kuttaa todella paljon siihen, m iten eläin voi. Eläin ottaa esimerkiksi osaa omista jan tuntem aan suruun ja iloon. Olen tör m ännyt perheisiin, joissa sam at ongelmat toistuvat jokaisen lem m ikin kohdalla.” Voidakseen auttaa eläinpotilaita Helene keskustelee eläinten om istajien kanssa. H än kuuntelee myös eläimiä ja käyttää

H elene on vuosien varrella saanut u u denlaisen näkem yksen työskennelles sään eläinten kanssa. H än uskoo, että ih misillä on erilainen tietoisuus kuin eläi millä, joka myös tarkoittaa sitä, että ih misillä on enem m än vastuuta. ’’M eidän ei kuulu tuom ita tai kritisoida, ja vaikka on helppoa tuntea m yötätuntoa eläimiä kohtaan, täytyy m eidän myös oppia aut tam aan toisiamme, jotta voisimme auttaa eläimiä. O n myös tärkeää m iettiä, mihin eläin on sopeutunut. H evonen ei esimer kiksi kuulu karsinaan. O ngelmat v ä h e n i vät huom attavasti, jos eläin saa toteuttaa luontaista käyttäytymistään.” Helenellä on hyviä ystäviä, jotka toi mivat eläinlääkäreinä ja joilta hän saa tu kea työhönsä. H än ei kuitenkaan tee suo ranaista yhteistyötä heidän kanssaan. H än uskoo, että homeopaattiset lääkkeet toimi vat paremmin kuin esimerkiksi antibiootit. H elenen m ielestä kannattaa m iettiä tarkkaan onko hom eopatia työ, jota to della haluaa tehdä. Sen täytyy olla sisäi nen kutsum us, ja vaikka intuitio on hie no asia, am m attitaito syntyy perusteel lisen koulutuksen ja tietämyksen avulla. H elenen m ielestä on myös tärkeää jat kaa oppim ista koko ajan: ’’Jos tu n tu u sil tä, että on valmis, niin on ju uttunut pai koilleen.”

Hoitomuotona lempeän ja koko naisvaltaisen homeopatian pe rusajatuksena on, että kehon, mielen ja tunteiden keskinäi nen suhde vaikuttaa terveyteen. Elinvoima ylläpitää tasapainoa näiden kolmen välillä. Kun elin voima syystä tai toisesta j o u tuu epätasapainoon, se ilmenee ulospäin erilaisina oireina tai sai rauksina. Homeopaatti ei kuiten kaan hoida tätä sairautta tai yk sittäistä oiretta, vaan pyrkii löy tämään syyn elinvoiman e p äta sapainotilaan ja hoidollaan tuke maan elimistön omaa kykyä pa lauttaa terv eys. Kun elinvoima palautuu tasapainoiseen tilaan, oireet häviävät.

uolitoista vuotta sitten Niklas Rautio valmistui eläinhom eopaatiksi Suom en hom eopaat tisen lääketieteen instituutista (SH LI). Niklas oli aina halunnut tehdä töitä eläinten parissa ja tutustuttuaan eri luonnonlääketieteisiin, hän totesi pitä vänsä hom eopatiasta ja sen logiikasta. Suom essa on useam pi koulu, joka kouluttaa hom eopaatteja, m utta Niklak sen mielestä m onet koulutukset ovat lii an lyhyitä ja huonotasoisia. Am m attiniikkeellä ei ole virallista suojaa, joten komessa voi myös joutua hom eopaatil le, jolla ei ole koulutusta. Niklaksen mie lestä se vaikuttaa ennakkoluulojen syn tymiseen ja siihen, että ihmisillä ja eläi millä saattaa olla negatiivisia kokemuksia homeopaatilla käynnistä.

€

toisiaan”, Niklas toteaa. Niklas kertoo valinneensa veganismin sekä eettisistä että terveydellisistä syistä jo m onta vuotta sitten. H än toteaa kui tenkin, etteivät veganismi ja hom eopa tia suoranaisesti liity yhteen. Niklaksen m ukaan hom eopatian suosio on kasvus sa myös Suomessa. M onissa maissa se onkin jo yleinen hoitom uoto. A nim ab an lukijoille Niklas sanoo: ’’Jos haluatte opiskella hom eopaatiksi, ottakaa yhteyt tä hom eopatiaa opettaviin oppilaitoksiin ja pyytäkää lisää tietoa. Vertailkaa koulu ja ja valitkaa mieleisenne. Voitte myös ol la yhteydessä E C C H :n, joka on klassisen hom eopatian eurooppalainen kattojärjes tö. Perehtykää myös hom eopatian histo riaan.” K IA H E R O L D

H o m eo p aatin va sta a n o to lla

H om eopaatti tutkii potilasta 45 m inuu tista tuntiin. Eläin tutkitaan fyysisesti, sen käyttäytymistä seurataan ja eläimen omistajaa haastatellaan. Vaikka ongelmat ovatkin useim m iten patologisia tai fysio logisia, myös ym päristö voi usein aiheut taa eläimelle esimerkiksi stressitilan. Sai rauden ylläpitävä tekijä pyritään poista m aan hoitamalla sen syytä, ei ainoastaan ^ ire tta . ^ N i k l a s on myös perehtynyt esimerkik si eläinten käyttäytymistieteeseen ja su den evoluutioon ym m ärtääkseen koi ria parem m in. ’’Tyypillinen tapaus saat taa olla koiran omistaja, joka ei enää ha lua, että koira haukkuu. M onelle koiral le se on kuitenkin luonnollinen käyttäy tymismalli, jota saattaa olla m ahdotonta m uuttaa”, Niklas sanoo. Eri h o i t o m u o d o t t ä y d e n t ä v ä t to isia a n

Niklaksen mielestä eläinlääkärin ja ho m eopaatin yhteistyö on äärimmäisen tär keää. M onet eläinlääkärit käyttävät m o derneja hoitom uotoja, kun Niklas taas noudattaa klassista hom eopatiaa. Klas sinen hom eopatia seuraa hom eopati an alkuperiaatteita. ’’M ielestäni eri hoi tom uotojen välillä ei kuitenkaan tarvitse olla ristiriitoja, vaan ne voivat täydentää

FAKTARUUTU

WKKmBSKBm

• Homeopaattisen lääkintätleteen kehit ti saksalainen lääkäri, tutkija ja kemis ti Samuel Hahnemann ( 1 7 5 5 - 1 8 4 3 ) , j o ka oli omana aikanaan tunnettu etevänä lääkärinä ja lääketieteellisten julkaisu jen kirjoittajana. Hahnemann ei kuiten kaan ollut tyytyväin en 1700-luvun lää ketieteellisiin hoitoihin ja niistä saatui hin tuloksiin. • Vuonna 179 6 Hahnemann julkisti peri aatteen; similia similibus curentur, sa

mankaltainen parannetaan samanlai sella. Aine, joka synnyttää terveessä henkilössä tiettyjä oireita parantaa nuo samat oireet sairaassa henkilössä. • Sana homeopatia tulee kreikan sanoista homoios (samanlainen) ja pathos (kärsimys, tauti). • Homeopatiassa puhutaan yleisesti oi reiden kokonaisuudesta eli että sairas tunutta hoidettaessa tä y t y y ottaa huo mioon koko se häiriötila, mikä hoidet tavassa organismissa vallitsee. Voidak seen löytää juuri oikean homeopaatti sen lääkkeen, homeopaatin on huomioi tava mahdollisimman monet hoidetta van elämään vaikuttavat asiat. • Suomen Eläinlääkäri Homeopaatit SEHY suosittelee SHLkstä valmistuvia eläinhomeopaatteja työskentelemään eläin lääkäriasemilla yhteistyössä eläinlääkä reiden kanssa ja antamaan ennaltaeh käisevää tai täydentävää hoitoa.

• Eläinhomeopaatteja koulutetaan Suo men lisäksi ainakin Hollannissa, Saksas sa, Brittein saarilla ja Ruotsissa. • Muutamissa euroopan maissa, kuten Brittein saarilla, Tanskassa ja Su om es sa toimivat luomujärjestöt s u o s i t e l e vat, että luomutiloilla kasvatettavilla ja muulla tavoin tuotantoon käytettävillä eläimillä käytettäisiin ensisijaisena lääkintämuotona homeopatiaa. • Homeopaatilla käynti maksaa s o - 6 s € • Homeopaatin ammattipätevyyden määritelmään Suomessa kriteerit täyttävää koulutusta antavat: - Luontaislääketieteen Instituutti Kairon (www.kairon.fi) - Suomen Homeopaattisen Lääketieteen Instituutti (www.homeopatiakoulutus.fi) - Suomen Homeopatian Akatemia (www.apila.net/fin/koulutus.html) - Luontaisterapiaopisto Annikki Kilpijärvi Lähde: www.elainhomeopatia.com Lisätietoa: - www.elainhomeopatia.com - www.homeopaatit.org - Suomen Homeopaatit ry (Finnish Society o f Homeopaths) - www.homeopathy-ecch.org - European Council O f Classical Homeopathy (ECCH) - http://www.homeopatiakoulutus.fi

a n im a lia

3/2005

TEHTYÄ

TAPAHTUNUT T A

MITEN

VOIN

TOIMIA

Eläinten viikolla tapahtuu ympäri Suomea Vaikuttamiseen innos tava kampanja sensu roitiin päivän jälkeen

Animalian Tampereen alueosasto järjestää

sepän patsaalla. Tarkoituksena on herättää

8.io.kello 1 2 - 1 5 Tampereen vanhalla kirjas

huomiota broilereiden kasvatuksen epäkoh

set. Paikalla on kahvitarjoilu, infopöytä, tuo-

totalolla Eläinten viikon yleisötilaisuuden.

dista broileritempauksella. Animalia esittää

tem yyntiä ja mahdollisuus eläinsuojeluai-

Tilaisuudessa

esiintyvät

muun

m uas

videon ’’live fa st die y o u n g ” ja broileripukui-

heiseen keskusteluun. Tilaisuuteen on vapaa

sa Animalian Tampereen alueosaston y h

set aktiivit jakavat tietoa broilereiden kasva

pääsy.

dyshenkilö Jonna Lampinen, kansanedustaja

tuksesta ja kasvissyönnistä.

Oras Tynkkynen, ympäristöfilosofi FT Leena Animalian 30.6.2 005 noin kymmenessä kaupungissa aloittama ulkomainoskampanja keskeytettiin alle vuorokaudessa. Ulko-

ta perustaa ja Eläinten luokittelun vaikutuk

Vilkkaja Salla Tuomivaara. Helsingissä kokoonnutaan 8 .10 . kolmen

Tapahtuman teem oja ovat Eläinten hyvin vointiin vaikuttaminen eduskunnassa, Eläin ten

oikeudet - eläinsuojelun

Muista eläinten viikon tapahtumista www.animalia.fi

filosofistis-

mainosyhtiö JCDecaux ilmoitti mediassa syyksi saamansa ne gatiivisen palautteen. Samanaikaisesti kampanjan aikana ja sen lopettamisen jälkeen tavalliset ihmiset kuitenkin kiittivät Animaliaa parlamentaariseen vaikuttamiseen ja ihmisten omiin va lintoihin keskittyvästä tiedotuksellisesta kampanjasta. Tyylikäs julistesarja synnytti keskustelupalstoilla paljon kiitosta ja suur ta huomiota. ’’JCDecauxin saama kielteinen palaute yllätti meidät, sillä sa manaikaisesti olemme saaneet paljon kiinnostuneita yhteyden

Vetoomus broilereiden hyvinvoinnin parantamiseksi

K A I N A L O

ottoja tavallisilta ihmisiltä, jotka haluavat kuulla lisää vaikut tamismahdollisuuksistaan. Kampanjan ajatuksena on herättää

Euroopan Unionin alueella kasvatetaan vuo

mielenkiintoa eläinten oloja kohtaan asiallisella ja hyvän maun

sittain lähes 5 miljardia broileria. Suomen

mukaisella tavalla” , Animlian toiminnanjohtaja Hanna Kivinen

osuus tästä on noin 5 1 miljoonaa broileria.

kertoo.

Broilerit viettävät koko elämänsä valtavis

Luonnollisesti täm änkaltaiset aiheet ja ka vat mielipiteitä,

sa ahtaissa ja virikkeettömissä tuotantohal-

mutta yleinen näkemys niin internetin keskustelupalstoilla kuin

leissa.

Animalian saamassa palautteessa on ollut, että kampanjan linja

Broilerit on jalostettu saavuttamaan t e u

oli tyylikäs ja oivaltava. Animalian tarkoituksena ei ollut hyökä

raspaino alle 40 päivässä, mikä on yli kaksi

tä, vaan herättää ihmisiä ajattelemaan ja osallistumaan vaikut

kertaa nopeammin kuin 30 vu otta sitten. Lin

tamiseen eläinten olojen puolesta.

tujen jalat, sydän ja keuhkot eivät usein kes

Kampanja koostui kolmesta julisteesta: Säästöpossu, Minkin

tä näin nopeaa kasvutahtia. Tämän seurauk

loukkuja Broilerikiusaus. Julisteissa pyrittiin vetoam aan oival

sena joka vuosi EU:n alueella miljoonat broi

luksen kautta suuren yleisön tunteisiin. Tarkoituksena oli herät

lerit kärsivät tuskallisista jalkavioista ja mil joonat kuolevat sydämen toimintahäiriöihin.

jäseniksi, jo tt a järjestö voi toimia laajemmin eläinten hyväksi.

EU:n komissio on antanut ehdotuksen

Samalla Animalia aloitti myös broilerikampanjansa ja jäsenhan-

broilereiden kasvatuksen minimivaatimuk

markkinointikampanjan,

kintakampanjansa.

sista. Direktiiviehdotus ei kuitenkaan puu

päätettiin perua eläinsuojelujärjestö-

tu olennaisimpiin hyvinvointiongelmiin, ku

jen arvostelun takia.

Julistekampanjalla ohjattiin kansalaisia Animalian www-simus on osa Animalian parlamentaariseen vaikuttamiseen kes kittyvää toimintatapaa ja sillä vedotaan m aa-ja metsätalousmi nisteriin. Animalia luovuttaa vetoomuksen hänelle talven aika na. JC Decaux on pyytän yt mainonnan eettiseltä neuvostolta lausuntoa julisteiden eettisyydestä. Animalia on antanut vasti neensa neuvostolle.

Paras juttu

ten jalostukseen ja virikkeettömään y m p ä Lukijat äänestivät viime lehden par h a a k s i jutuksi artikkelin Jane Goodall toteutti unelmansa Afrikassa. Vaaleansinisen logo T-paidan voitti Irmeli Kuusterä Parolasta. Onnittelut voittajalle ja kiitos kaikille osallistujille! Palautteenne on tärkeää ja auttaa mei tä kehittämään lehteä edelleen. Mikä on tämän numeron paras j u t tu? Lähetä vastauksesi 18.8.20 0 5 men nessä osoitteeseen:

Animalian sivuilla vieraili kesän aikana tuhansia kävijöitä. Lisäk si kampanjaan liittyvän broilerivetoomuksen on allekirjoittanut tähän mennessä j o yli 5000 aiheesta kiinnostunutta. Kampanja jatkuu printtimainontana Image-lehdessä ja Vihreäs sä Langassa sekä Mini-moi-kortteina.

a n im a lia

3/2005

Ruotsalainen vaateketju Indiska ja li

tää se tiedostamaan eläinten kohtelua ja liittymään Animalian

vuille allekirjoittamaan vetoom us broilereiden hyväksi. Veto o

Kanakampanja keskeytettiin Ruotsissa

Parasjuttu Animalia Porvoonkatu 53, 00520 Helsinki tai sähköpostitse: lehti@animalia.fi Kaikkien vastanneiden kesken arvo taan Animalian uusi Kuuluisa kasviskeittokirja II.

ristöön.

ha-alan

yritys

Kronfagel

aikoivat

aloittaa elokuun puolivälissä yhteism utta

Kampanjalla oli tarkoitus houkutel la kuluttajia kananlihan ystäviksi an

Vetoa Suomen m aa -ja metsätalousminis

tamalla Indiskasta vaatteita yli 2 1 ,5 0

teriin, j o t ta lainsäädännöllä kielletään liian

eurolla ostaville alennuskuponki kau

nopeasti kasvavien eläinten kasvattaminen

passa tarjottavaan broileriateriaan.

sekä taataan broilereille tilavammat olosuh

Broileriruoan ostajat puolestaan oli

te e t (enintään 25 kg/m2) ja virikkeitä.

sivat saaneet alennuskupongin Indis-

Animalia luovuttaa vetoomuksen m a a - ja metsätalousministerille talven 2 0 0 5 - 2 0 0 6

kaan. Indiska perääntyi aikeistaan kan

aikana.

nustaa asiakkaitaan ostamaan kanan

Allekirjoita vetoomus www.animalia.fi

tain muun muassa vaatemyymälöissä

lihaa. Kampanja jatkuu kuitenkin osit jaettavin reseptilehtisin. Vetoomuksia voi myös tilata Animalian toimistolta.

KIA HEROLD

ANIMAUA 3/2005

VEGEPALSTA

Sateisina ja viileinä syyspäivinä on mukava syödä uunissa valm istettuja ruokia. Säästäväinen sähkölaskun vahtaaja tekee yhdellä kertaa useam m an ruokalajin, kun uuni kerran on läm mitetty. Jälkilämmöllä voi vaikka vielä valmistaa uunipuuroa seuraavaksi aa muksi.

alp ro ■soia

1 dl riisi-ohra -seosta 1 kg kaalia

räisen nesteen pois. Paista sipuleita öljyssä pannulla pari m inuuttia. Li sää sitten soijarouhe, yrtit, soijakas tike ja pippurit. Paista noin viiden m inuutin ajan ja sekoita välillä. Ota pannu pois levyltä. 3. K aada kypsä riisi-ohra siivilään, m i käli kattilassa on ylimääräistä nes tettä. 4. Laita uunipataan öljyä ja nosta pa ta levylle. Lisää kaalisuikaleita vähi tellen ja sekoita niin, että ne kuullottuvat kevyesti öljyssä. Lisää pa taan riisi-ohra sekä soijarouhe. Se koita hyvin ja valuta lopuksi siirap pi mukaan.

2 dl soijarouhetta 7 kasvisliem ikuutio 1 keskikokoinen sipuli

Paista uunissa 175 asteessa noin 40 m inuuttia.

•

K aalipata

4-6 hengelle Kasvipohjaiset jogurtit ja vanukkaat ovat sekä maukkaita että terveellisiä.

Alpro soja -tuoteryhmä laajenee jatkuvasti.

Yosa-kaurajogurtit hellivät vatsaa.

Testasimme maidottomia herkkuja S o ija p o h ja in e n v a n ilja -v a n u k a s keräsi p arh a a t p iste e t

arkkinoilla on tarjolla yhä laajempi valikoima erilai sia kasvipohjaisia maitoja, jogurtteja, jogurttijuom ia, vanukkaita ja jäätelöitä. Näillä - useim m iten soija- tai riisipohjaisilla - tuotteil la kasvissyöjät, m aitoallergikot tai m u u ten vain terveellisiä ruoka-aineita suo sivat voivat korvata eläinperäisiä m aito tuotteita. Anim alian toim istolla päätettiin ottaa selvää, miltä erilaiset m aidottom at jogur tit ja vanukkaat oikein m aistuvat. Ostoskoreihim m e kertyi tuotteita kolm esta eri kaupasta Helsingin keskustan tuntum as ta: Ekokauppa R uohonjuuresta, S-M arketista ja K-Pikkolosta. Yllätyimme eri tyisesti S-ketjun laajasta valikoimasta, jo hon kuuluivat kaikki koem aistam am m e tuotteet sekä m uun m uassa erilaisia kaa kaon ja vaniljan makuisia soijajuomia. Testiryhmämme koostui kuudesta hen kilöstä, joiden m akum ieltym ykset osoit tautuivat testin myötä hyvinkin erilaisik si. Jokaisen m aisteltua tuotteita ja kirjoi tettua ylös kom m enttinsa, raati teki yh teenvedon kustakin tuotteesta. Jaoim m e tu o tteet kolm een ryhm ään: Yosa-kaurajogurtteihin, soijajogurtteihin ja vanukkaisiin. Y o sa -k a u ra jo g u rtit

Yosa-jogurtit on valm istettu kaurasta se-

AN1MALIA 3 /2 0 0 5

kä erilaisista m arjoista ja hedelm istä. Osaan tuotteista on lisätty kalsiumia ja D-vitamiinia. M aistoim m e seitsemää eri laista kaurajogurttia: M etsäm arja: M arjaisan makunsa ja hy vän koostum uksensa ansiosta testiryh m än suosikki, joidenkin mielestä tosin liian makea. P unaiset m a rja t: M arjaisa m aku, hie m an kirpeä. A u rin k o h e d e lm ä t: O san suosikki, osa taas piti m akua liian im elänä ja tehdas maisena. Ananas: Jos pitää ananaksesta, pitää myös tästä! P ersikka-passion: H edelm äinen, suuria persikanpaloja. Jakoi mielipiteitä: osan mielestä todella hyvää, osa taas ei pitä nyt lainkaan. M ustikka -b an a a n i: Erikoinen yhdistel m ä, testissä vähiten pisteitä saanut maku Luum u: L uonnollinen m aku, runsaasti luum ua.

♦

T ofu Sun -jo g u rtit: M arja: Runsaasti m arjoja,

1. Keitä yhdessä kattilassa soijarouhet ta kasvisliemessä noin viiden m i nuutin ajan. Keitä toisessa kattilas sa riisi-ohra- seosta paketin ohjeen m ukaan pelkässä vedessä, kunnes se on kypsää. Suikaloi kaali ja pil ko sipulit. 2. Kaada soijarouhe siivilään ja paine le sitä lastalla niin, että saat ylimää-

S o ija jo g u rtit

kua liian vetisenä.

Soijajogurttien pääraaka-aine on soijapa pu, joka korkean proteiini- ja ravintoainesisältönsä ansiosta kuuluu tunnetusti kasvissyöjien ruokavalioon. Alpro soja -jogurttien koostum us oli purkkia avattaessa hiem an vetinen, m ut ta m uuttui kermaiseksi sekoitetaessa. To fu Sun -jogurtit vastasivat m aultaan pal jolti Alproa, m utta olivat koostumuksel taan hiem an jogurttimaisempia.

S oijavanukkaat: A lpro soja Suklaa:

Miellyttävä, kaakaoinen m aku, ei liian makea, ehkä hiem an vetinen. A lpro soja V anilja: Ehdoton suosikki, so pivan vaniljainen, kerm ainen koostumus T ofu Sun Suklaa: T um m an suklaan m a kuinen, miellyttävä koostumus. TUULI VAHTERO ALVIN LINDSTAM

Kuutioi tofu pieniksi kuutioiksi ja la do ne kannellisen m uovikulhon poh jalle. Sekoita pienessä kupissa tom aattipyre, valkosipulimurska, soijakastike, sitruunam ehu, öljy ja pippuri. Levi tä seosta tasaisesti tofun päälle. Laita kulho jääkaappiin m arinoitum aan yön ajaksi. Sekoita aineksia välillä.

2 rkl tomaattipyrettä 7 rkl oliiviöljyä 7 rkl soijakastiketta 7 rkl sitruunamehua mustapippuria 1 keskikokoinen sipuli 2 valkosipulinkynttä murskattuina 7 V2 prk tomaattipyrettä 2 tl yrtti-grilli -mausteseosta (tai

1. Pilko sipuli. Laita kattilan pohjal le tilkka öljyä ja kuullota sipuleita öljyssä. Lisää hetken kuluttua tomaattipyre. K aada puolet kasvisliemestä kattilaan ja odota, että se kie huu. Laita sitten spagettipätkät kie hum aan. 2. K un spagetti on m elkein kypsää, kaada loput kasvisliemestä sekä paseeratut tom aatit sekaan. K un keit to kiehuu, lisää m austeet, maissit ja herneet. Anna kiehua noin 5 m i nuuttia ja lisää tofukuutiot m a rinointiliem ineen. K äännä levy pois päältä ja anna keiton o lla paikoil laan hellalla vielä pari m inuuttia. Tarjoile tuoreen leivän kera. LIISA TIKKA

paprikajauhetta ja timjamia)

# TUOTE

Tofu Sun -jogurtti

Alpro soja -jogurtti

Yosa -jogurtti

T ofu Sun -vanukas

Alpro soja -vanukas

Soijapapu

Kaura

Soijapapu

So ijapapu

Banaani*, persikka-vanilja*, marja

Mansikka*, persikka, vanilja, m a u s ta m a to n *, vadelma-vanilja, m e tsäm arja

Ananas, kahvi*, m ustikka-ban aa ni, persik ka-passi on, luumu, pun ai s e t m arjat, m e t s ä marja, aurin kohe d elm ät

Suklaa, toffee*

Sulkaa, vanilja

Kalsium

Kalsium (ei m a u s tam attom assa)

O sassa kalsium + D-vitamiini

Kalsium

Lu om u tu ote

Kaksi makua

Pakkauskoko

1 5° g

4 x 1 2 5 g tai 50 0 g (m a u stam ato n ja m etsäm arja)

15 0 g ja 500 g (kolme makua)

150 g

4 x 1 25 g

Hinta (noin)

0,7 0 €

1,9 0 €/ 2 €

0,65 €12 €

0 ,7 0 €

2€

w w w .lngm an .fi

w w w .se e g e .fi

w w w .b io fe rm e.fi

w w w .in gm an.f i

w w w .se g e .fi

Perusraaka-aine

M a k u v a lh to e h d o t

osa piti m a

27 o g to fu a 3 rkl valkosipulimurskaa

öljyä

A lp ro soja -jo g u rtit: V adelm a-vanilja: K ahden

Tom aattinen tofu keitto

6 hengelle

m usta-, ro se -ja viherpippuria rouheena tai ja u h e en a

Alpro soja -tuoteryhmään kuuluu myös maustamaton soijajogurtti, joka sopii erinomaisesti dippeihin, kylmiin kastikkeisiin, jälkiruokiin tai sellaisenaan vaikkapa marjojen kanssa nautittavaksi!

testaajan suo sikki, osan mielestä liian makea ja veti nen. Persikka: Jotkut tykkäsivät persikan p m loista ja m iedosta soijan m austa, lo p u iff riitti yksi lusikallinen. M etsäm a rja : M arjainen, m utta melko soijainen maku. V anilja: Osa piti jälkimakua hyvänä, osa taas ei pitänyt tästä lainkaan.

•

7 V2 dl pakasteherneitä öljyä

Kun tofu on m arinoitunut yön yli, voit aloittaa keiton valmistamisen.

3 valkosipulinkynttä

1 rkl Ketjap Manis -soijakastiketta 1 rkl m eiram ia 1 rkl tim jam ia 1 tl oreganoa 2 rkl siirappia

16 dl kasvislientä 400 g poseerattuja tom aatteja 75 0 g p ätkäspagettia 1 V2 dl pakastem aissia

(*-merkityt maut eivät olleet mukana testissä)

Lisätyt ra v in to a in ee t

Lisätietoja

[

ANIMALIA 3/2005

S y y s p u o ti

LUE NIIN TIEDÄT! ■ Eläinten moraalinen arvo ♦ uutuus! (Elisa Aaltola) 28 € Teos tarjoaa kattavan katsauksen eläinten arvoa ja ihmissuhdet ta koskeviin kantoihin. ■ Eläinkokeita ja vaihtoehtoja 21 € /jäsenille 1 9 c Tietoa koe-eläimistä, eläinkokeista ja vaihtoehdoista. ■ Ruoka, ympäristä ja oikeudenmukai suus 1 2 € /jäsenille 1 1 € Tietoa siitä miten li hantuotanto vaikuttaa ympäristöön ja maailman elintarvikehuoltoon. ■ Eläinystävällisen kuluttajan opas 1 2 € /jäsenille 10 € Haluatko tehdä maa ilmasta paremman paikan eläimille? Lue tästä oppaasta miten. ■ Kaikennäköisiä kasvissyöjiä -kirja 1 1 € / jäsenille i o € Kaikki mitä olet halun nut tietää kasvisyönnistä! tarjous!» Kai kennäköisiä kasvissyöjiä ja Eläinystävälli sen kuluttajan opas yhteishintaan 18 € / jäsenille 17 € LEMMIKKIEN OMISTAJILLE anasillan k ir jo ja

Koirani onni (Charlotte Hage & Margareta Nordqvist) 15 € Tässä koirahullun tietolippaassa ker rotaan, mitä hauskaa ja hyödyllistä voit harrastaa koiran kanssa. ■ Kiskomatta paras (Turid Rugaas) 18 € Turid Rugaas esitte lee koiraystävällisen menetelmän,jonka avulla kuka tahansa pystyy opettamaan koiransa kävelemään hihnassa vetämättä. Näiden ohjeiden avulla lenkkeilystä tulee ilo niin koiralle kuin omistajallekin! HUVIKSI, HYÖDYKSI ■ K o tim a ise t p u u p in ssit ♦ tarjous !

AN I MA A L I T

KAUTTA

4 € Valitse oma suosikkieläimesi Hevonen, Possu, Lammas, Koira, Siili, Karhu, Käärme, Norppa, Kettu

MAAN

■ Koe-eläinpaita, m uotoonleikattu ♦ TARJOUS!

le t u le v a t t a rk e m m a t t ie d o t t a p a h

k iv iik k o n a k e llo 1 8 . M y ö s u u d e t j ä

o s a s t o is t a . M o n e t t ie d u s t e l e v a t , m i

tu m is t a s e k ä u u sin k a m p a n ja p o s -

s e n e t o v a t t e r v e t u lle it a ! E sitte id e n

m a lia .fi w w w .a n im a lia .fi/ta m p e r e /

t e n t o im in t a a n p ä ä s e e m u k a a n . A lu e

t i. L isä k si lis ta lla s o v it a a n k iire isim -

j a m u u n m a te ria a lin lisäk si t o im is

T U RKU : S a ri V a ih in e n 0 5 0 - 5 2 6 4 4 2 4 ja

m is tä a sio is ta .

to lla on m y y n n is s ä r a jo it e t t u v a

o s a s t o je n t o im in t a riip p u u t ä y s in r y h m is t ä j a n iis sä t o im ijo is t a . A lu k si k a n

JY V Ä S K Y L Ä : P e tri H o lm b e rg ,

n a t t a a o t t a a s e lv ä ä a lu e o s a s t o n se u -

R ita L in d b e rg 0 5 0 - 3 4 8 6 2 4 8

lik o im a A n im alia n t u o t t e it a . T o i

V A A SA : A rja W a llen iu s, K u rte n in k a -

m is to lla o n k irp p u to ri, jo n n e o t e

t u 3 , 6 5 1 0 0 V a a s a , p uh . 0 5 0 5 1 8

ra a v a n k o k o u k s e n a ja n k o h d a s t a . O ta

p uh : 0 4 5 - 6 7 1 4 9 9 8

t a a n v a s t a a n h y v ä k u n t o is t a k irp p u

5 6 2 4 , s ä h k ö p o s ti e e m il.w a lle n iu s @

siis r a t k a is e v a a s k e l j a lä h d e m u k a a n

•••T E R V E T U L O A M U K A A N * • •

t o r ita v a r a a .

p p .in e t.fi

t o im in t a a n ! K aik k i o v a t t e r v e t u l l e i t a j a jo k a is t a t a r v it a a n ! M u is t a th a n , e t t ä a lu e o s a s t o je n y h t e

K A JA A N I: M ari S c h ro d e ru s , K a ik u k a tu

P Ä ÄK AU PU N KISEU TU : O p is k e lija ry h

1 4 A 1 , 8 7 7 0 0 K aja a n i, s ä h k ö p o s ti

m ä k o k o o n tu u U u d ella Y lio p p ila s

marirK hrQ,derus@suomj

ta lo lla (M a n n e rh e im in tie 5), m u u t

pi, p uh . 0 9 - 2 7 6 0 9 5 8 ta i 0 4 0 - 5 3 8

ry h m ä t k o k o o n t u v a t A n im a lia n t o i

2 0 4 5 , s ä h k ö p o s t i la u ra .p u lk k in e n -

24 J l

KOTKA: Riika K o k k o n e n , L a ih o n tie 7,

y s t ie d o t lö y d ä t m y ö s A n im a lia n k o t i

4 8 7 0 0 K y m in lin n a , p uh . 0 5 2 6 4 1 0 8

m is to lla (P o rv o o n k 5 3 , 0 0 5 2 0 Hel

s iv u ilt a (w w w .a n im a lia .fi).

t a i 0 4 4 5 9 5 0 5 3 4 , s ä h k ö p o s t i riik a _

sinki). O PISKELIJARYH M Ä: lis ä t ie t o ja a n ta a

s ä h k ö p o s t i s a ri.u n g @ u ta .fi

0 4 4 5 0 7 8 6 6 8 , s ä h k ö p o s ti k a n e rv a .

r a n ta la @ h o tm a il.c o m

N U M M I-PU SU LA : Irm a T e ik a ri,

p e lli@ la u -re a .fi. R y h m ä n p o s t it u s

L e h to la n tila , 0 3 8 5 0 P u su la,

lista : a n im a lia -o p @ h e lsin k i.fi. K o k o

HÄM EEN LIN NA: A n n a V iita la ,

puh . 0 9 2 2 6 6 2 3 6 ta i

u k s e t p id e t ä ä n p a r illiste n v iik k o je n

JO E N SU U : M ica e la M o re ro , K arjam ä -

k a tu 1 1 a 7 , 3 3 7 2 0 T a m p e re , puh. 0 4 0 5 6 2 3 7 0 3 , s ä h k ö p o s ti p e p p in a _

HELSINKI: ks. P ä ä k a u p u n k ise u tu

p uh . 0 5 0 3 2 4 0 8 3 5

h a a p a m ä k i@ h u m a k .e d u V IRRAT: P e p p in ä R a n ta la , R u o v e d e n

p u h e e n jo h t a ja K a n e rv a P eili, puh.

KUOPIO: U n g S a ri, p uh . 0 4 4 5 3 8 3 9 0 3 ,

T o rp p ik u ja 20 , 1 4 8 4 0 Sa irio la,

VIHTI: Lau ra P u lk k in e n -H aa p am ä k i, O t a la m m e n t ie 2 8 b , 0 3 3 0 0 O ta la m -

k o k k o n e n @ h o tm a il.c o m .

7 0 5 6 6 9 2 s ä h k ö p o s t i ta m p e re @ a n i-

T o im is t o lle t u le e p a ljo n k y s e ly jä a lu e

0 50 500 4596 OULU: ( a lu e o s a s to n t o im is t o ) Töllint ie 5 0 A 1 (k e lla rik erro s), 9 0 2 3 0 O u

e n t ie 4 D 3 5 , 8 0 2 3 0 Jo e n s u u , p uh .

lu, p uh . 0 8 3 1 1 9 8 8 5 j a 0 4 4 9 1 1

0 4 0 7 6 8 5 6 8 5 , s ä h k ö p o s t i m o re -

4 1 8 1 / K atja P ä lv e , s ä h k ö p o s ti Ani-

k e sk iv iik k o in a klo 19 .

3 € Setissä 16 tarran “eläinkokeeton kosmetiikka”-arkki sekä 2 rintamrkkiä (Co " ¡ruelty free ja Turkistarhaus - raakaa bislestä) ■ K e ttu a ih e is e t k u o re t ja le h tiö t

kuoret 2,50 € / lehtiöt 2,50 € Uusiopape ria, kuoria nipussa 15 ja lehtiössä sivuja 20 ■ K o r t tis e t t i e d u llise sti! i ,5 o €

Nipussa 1 0 korttia TIETOPAKETIT Tietopakettien hinta on 2 € / kpl, mihin si sältyy postituskulut. Maksun voit suorit taa paketin mukana tulevalla tilillepanokortilla.

Animalian toimistolta saat lisäksi hakea maksutta Animalia-lehden aikaisempia nu meroita.

Sininen rottapaita Perusmallija lady-fit jäsenille i 9 € j a ei-jäsenille 20€.

Eläinten moraalinen arvo 28 €

Koirani onni Koirahullun tietolipas i5 €

Eläinkokeita ja vaihtoehtoja 2i € / jäsenille 1 9 c

s a a

E ik ö lis t a s t a lö y d y sin u a lä h e llä o le

Ruoka, ympäristä ja oikeudenmukaisuus

p o s t it s e la u ra .u o tila @ h e ls in k i.fi.

s i? S o it a , k irjo it a t a i lä h e t ä s ä h k ö p o s

1 2 € /jä s e n ille 1 1 €

TU RKISRYH M Ä: lis ä t ie t o ja A n im alia n

t ia . Y h t e y d e n o t t o s i e i s id o sin u a m i

la lta , p uh . 0 5 0 3 4 1 3 2 2 5 ta i s ä h k ö

m a lia .O u lu @ m a il.su o m i.n e t. k o t i

t o im is t o lt a ta i H a n n e le O llila ise lta ,

k a h vila L y y ra s s a , t ie d u s t e le a ja n

s iv u h t ^ i / y y n f i t s y m i ^

0 4 0 5 8 9 3 6 1 6 , h a n n e le o llila in e n @

v a a p a ik k a k u n t a a ? K iin n o s t a is ik o si

ten kään .

k o h tia a lu e e n v a s t a a v a lt a . K a n n a t

vu /an im alig.Q ulg/. P ä iv y s t y s k e sk i

t a a m y ö s liit t y ä Jo e n s u u n ry h m ä n

v iik k o isin k e llo 1 6 - 1 8 , j a p e r ja n t a i

s ä h k ö p o s t ilis t a lle lä h e ttä m ä llä t y h

sin k e llo 1 2 - 1 6 j a s u n n u n ta is in k e l

T e rv a lu o d o n tie 5, 9 2 1 4 0 P a ttijo k i,

P o r v o o n k a t u 5 3 , 0 0 5 2 0 Hki

j ä v ie s t i o s o it t e e s e e n jn s a n im a lia -

lo 1 4 - 1 6 . Jä s e n illa t t o im is t o lla j o

p uh . 0 8 2 2 6 3 3 6

p. 0 9 2 7 8 6 8 9 6

s u b s c rib e @ y a h o o g ro u p s .c o m . L istal

ka k u u k a u d e n e n s im m ä is e n ä k e s

3/2005

■ R in ta m e rk k i/ta rra -se tti ♦ tarjous !

Posti-ja käsittelykulujen kattamiseksi lai nauksesta peritään lainausmaksu. 6,5 € / lainauskerta. Animalian jäsenille lainausmaksu on 3 €. Varaukset mieluiten puheli mitse (09) 148 4866. ■ Heidän tulevaisuutensa on sinun käsis säsi Suosittu video, joka kertoo perusasiat eläinkokeista, maatalouden eläinten olois ta ja eläinsuojelusta. Noin 1 5 min, suo menkielinen. ■ Ruokaa ilman kärsimystä Video maatalouden eläinten oloista ja kas vissyönnin perusteluista. Noin 25 min, suomenkielinen. ■ Turkistarhaus Video turkistarhauksesta Suomessa ja Skandinaviassa. Noin 25 min, suomenkie linen. ■ Alternatives in education Video lääketieteen, biologian, yms. opet tajille ja opiskelijoille. Noin 33 min, englan ninkielinen.

Musta turkispaita Perusmalli jäsenille 2 o € j a ei-jäsenille 21 €.

n u a r y h t y ä A n im a lia n y h d y s h e n k ilö k

K O IRARYH M Ä: L is ä tie t o ja Laura U o ti

ro @ ik i.fi. K o k o o n t u m is e t p id e t ä ä n

A N IM A L IA

(Fruit of the Loom). 1 5 € /jäsenille 13 € O-aukkoinen t-paita. Edessä koe-eläinkuva ja Animalian www-osoite. Väri: vaaleanpu nainen. Koot: M-XL

Eläinkokeet Hevoset Eläimet maataloudessa Turkistarhaus ESITTEET JA JULISTEET Esitteet ja julisteet ovat pääosin maksut tomia, suurista tilauksista perimme pos tikulut. JULISTEET ■ Se pieni ero: kettu kärsii Nelivärinen A2-kokoinen turkiskampanjan juliste. Hinta 5 € (sis. postikulut, useampia julisteita tilattaessa postikulujen osuus pienenee), toimistolta haettaessa 2,50 € ■ "Kun valitset munia... valitset myös kanalan” . Nelivärinen A3-kokoinen juliste. Sopii il moitustauluille, työpaikan seinälle ja kaik kialle, missä liikkuu ihmisiä. ■ Syökää porkkanaa Nelivärinen A3 kokoinen juliste. MATERIAL PA SVENSKA ■ Broschyr ’’ Lyckligtvis finns det Anima lia” om djurskyddet och Animalias verksamhet. ■ Juliana von Wendts Stiftelses broschyr ’’vetenskap kan utövas pä manga sätt” om djurförsök och alternativa forksningsmetoder. ■ ” Tack för att du inte använder päls” -broschyr

A N I MA L I A S H O P

luukku-.com. RAAHE: M ari L iim a ta in e n ,

TA M PERE: Jo n n a L a m p in e n , p uh . 0 4 0

T e rv e is in , T a rja B a ld in g / A n im a lia ry .

ta rja .b a ld in g @ a n im a lia .fi

ö f?8 8 S

Animalia-pinssi 1,50 €

P o rk - T ^

Animalian opiskelijaryhmän tekemät pinssit: i , s o € / kpl

Lisätietoa Animalian tuotteista osoitteessa: http://www.animalia.fi/materiaali/shop.htm

Kiskomatta paras Lenkkeilystä iloa sekä koiralle että omistajalle

i8€

a n im a l ia

3/2005

ANIMALIAN KUULUISAN KASVISKEITTOKIRJAN JATKO-OSA.. ...JULKAISTAAN LOKAKUUSSA. Kirjaan ovat antan eet lempireseptinsä muun muassa Heidi Hautala, Kim Herold, Tanja Karpela, Mikko Leppilampi, Paola Suho nen, Bettina Slgbom-Ek, sekä Pia Viitanen. Raikkaasti kuvitetussa kirjassa on selkeät ohjeet maukkaiden ja terveellisten kasvisruokien valmistamiseen. Ruokien kypsymistä odotellessaan voi lueskella reseptien antajien kertomuksia omasta suhteestaan ruokaan. Kirjan voi tilata: www.animalia.fi/materiaali

Z05Ö 2 0 0 0 L u v/V W lv \ o / v / f c r

H lS T O R lA L H S E T

- f l ^ p ^ r r u t f A r y o i -t

v m n a

S 'fÖ K T V

A L A S S A

V A K S lN

‘

L I M A » / '’

v/V LLÄ

'/ l E I S T Ä '.

ô pê to d a ! O M

s e iv w '

& P À E Ê T T IS T À ,

E PÄ £K O L

I STA J A

E P Ä T E R V E & L U S T A v

Tutustu vihreään viikkolehteen! www.vihrealanka.fi T u t u s t u k y m p illä ! P la n e e ta n p a ik a llisle h ti V ih re ä L a n k a t a r jo a a sin u lle tu tu s tu m is tila u k s e n a k o lm en k u u k a u d e n le h d e t ( 1 2 n u m ero a) 10 euro lla. L ä h e tä sä h k ö p o stiv ie sti o so itteeseen toim isto@ v ih re a la n k a .fi ja k irjo ita o tsikoksi

’’T a r j o u s 10 e u r o a , A n im a lia ” M e rk itse v ie s tik e n ttä ä n nim esi, p u h e lin n u m e ro si ja ta r k k a p o sti osoitteesi. Voit tila ta sä h k ö p o stil la myös n äy ten u m ero n , ta i te h d ä tila u k s e n w w w -sivuillam m e, jo s ta lö y d ät lis ä ä v a ih to eh to ja . V uositi-

laajille la h ja k si F in n k in o n leffala h ja k o rtti ta i L ik en p o k k are ita.

Vihreä Lanka P L A N E E T A N

P A I K A L L I S L E H T I