Animalia 1/2006 by Animalia ry

LEHTI E L Ä I N T E N A S I A L L A

1/2006

Teemana jalostus:

• Eettinen näkökulma eläinjalostukseen s. 4 - 5 • Lemmikkieläinten jalostus % kauniita ¡.^

koiria ja kissoja terveyden kustannuksella?s. 15 - 17 .. . • Lypsykarjan jalostuksella t tavoitellaan kestävää lehmää s. 20 -21

P Ä Ä K I R J O I T US

I LEDARE

Elina Valkam a, käännös: Kia Herold

S I S Ä L L Y S

Anim alia 1 / 2 0 0 6

Pääkirjoitus/Ledare

Sisällys

Eettinen näkökulma eläinjalostukseen SHOWJUMPING

Eettin en näkökulma e läin jalo stu kseen - onko elä im istä tullut ro tu m ä ärite lm ie n vankeja?

Onko eläimistä tullut pelkkiä tuotteita?

. . .K u ten historioitsija

SCOTTISH

Uutisia

Kolumni: N e w Yorkin Katti

Charles Patterson on toden nut kirjassaan ’’E ternal Treblinka” (L an tern Books 2 0 0 2 ), eläinten dom eslikaatio jo h ti uudenlaiseen eläinsuhteeseen. A iem m in eläimet o livat olleet itsen äisiä...

Uuden toim inn anjoh taja n te rv e h d ys!

uosi 2006 on pyörähtänyt käyn tiin vauhdilla. Animalialle on palkattu uudeksi toim innanjohta jaksi eläinlääkäriksi valmistuva Kati Pulli ja haussa on tiedottajan äitiyslom ansijainen. T än ä vuonna pääkam panjam m e kohdistetaan kulut tajille, lisätietoa kam panjasta saat te tiedotteiden, Anim alia-lehden ja nettisivujen kautta. T äm än lehden teem ana on eläin ten jalostus. T uotantoeläinten hy vinvoinnista puhuttaessa jalostuk sen aiheuttam aa kärsim ystä on käsitelty huom attavasti vähem m än kuin esimerkiksi tilanahtaut ta. Eläinjalostuksen pääm ääristä ja keinoista olisi syytä käydä eettistä keskustelua.

Filosofi Elisa Aaltola tuo artikke lissaan (s. 4 - 5 ) esille, että jalostami nen voidaan nähdä osana prosessia, jossa eläinten yksilöllisyys korvau tuu tuotteistamisella. Eläin jaetaan epähaluttaviin tai haluttaviin osiin, joita lisätään ja poistetaan sopivan lopputuloksen saamiseksi, ja kieltäy dytään näkemästä eläin kokonaisuu tena. Lehtem m e tarjoaa myös muita näkökulmia jalostukseen, kuten ar tikkelin lemmikkieläinjalostuksesta sivuilla 15 -1 7 . A lkuvuonna julkisuuteen nousi turkiskettujen vienti Kiinaan. Anim alia toivoo keskustelun epäin himillisistä kuljetuksista jatkuvan. Suom alaiset turkistarhaajat vievät tuhansia kettuja vuosittain m aa

han, jossa ei ole lainkaan eläinsuo jelulainsäädäntöä. Animalia vetoaa myös päättäjiin, jotta heiltä löytyi si tahdonvoim aa lopettaa tällainen julm uus välittöm ästi ( s .8 ja 2 6 ) . K ritisoim m e voim akkaasti myös Suomessa harjoitettavaa turkistar hausta. Broilerikampanjamme oli todella onnistunut. Keräsim m e yli 13 500 nim eä vetoom uksiin ja tällä het kellä Euroopan U nionin kanta di rektiiviin näyttää positiivisemmalta kuin aluksi luultiin. Kiitos kaikille, jotka jaksavat tukea ja kampanjoida eläinten puolesta kanssamme.

r 2006 h ar köm m it igäng m ed fart. K ati Pulli som snart avlägger sin veterinärexam en h ar börjat sitt arbete som Animalias verksam hetsledare och vi söker sam tidigt en m oderskapsvikarie tili vär inform atör. Vär största kam panj kom m er i är att vara inriktad tili konsum enter. M er inform ation om kam panjen far ni genom pressm eddelanden, Animalias tidning och vära hem sidor. Tidningens tem a är förädling av djur. N är m an diskuterar produktionsdjurens välm äende, näm ns förädling mycket m er säilän, än tili exempel brist pä utrym m e, trots att förädling kan orsaka djuren myck et lidande. D ärför finns det utrym me för etiska diskussioner angäende mäl och m edel av förädling. Filosofen Elisa Aaltola skriver

i sin artikel (s. 4 - 5 ) att m an kan se förädling som en del av en process, där djurs individualitet kompenseras m ed produktisering. Enligt Aal tola délas djuret i delar som är önskade och oönskade, som m an se dan tillägger eller avlägsnar för att fä ett läm pligt slutresultat. D enna fördelning gör att m an inte ser dju ret som en helhet utan djuret defi nieras bara enligt enstaka egenskaper. D jur blir som av m änniskan skapade ’’produkter”, som framhäver vissa egenskaper for arten. T id ningen innehäller ocksä andra aspekter pä förädling, som artikeln om förädling av keldjur pä sidorna 1 5 -1 7 . I början av äret talades det myck et om h u r rävar transporterades levande tili Kina. Animalia önskar att diskussionen om dessa omänskli-

Sa n o ttu a 8

ga transporter skulle fortsätta eftersom tusentals rävar ärligen fors tili ett land som inte har nägon djurskyddslag. Animalia vädjar ocksä tili beslutsfattare för att de skulle ha tillräckligt viljestyrka att fä slut pä denna grym het om edelbart (s. 8 och 26). Vi kritiserar ocksä starkt den finska pälsnäringen. Vär broilerkam panj var en succe. Vi samlade över 13 500 nam n tili vär broilerappell och Europeiska U nionens ständpunkt tili direktivet ser positivare u t än vad vi trodde att den skulle göra i början. Tusen tack tili er alla som orkar stöda och föra kam panjer tillsammans m ed oss för djurens välmäende. N jut av den vackra värsolen!

Animalia t u o m i t s e e elävien ke ttuje n skandaalikuljetukset Kiinaan

Turkiseläinjalo stuksessa katsotaan karvoihin

Animalia tuomitsee elävien kettujen skandaalikuljetukset Kiinaan

CIWF:in tarina: m u u ta m a n maanviljelijän

Kärsim ystä sulje ttuje n ov ien takana: Premarin

.. .Kettujen vien ti K iin a a n sekä

Luettavaa: K ylp evät kanat j a sarv ipä äle h m ät - kotieläin ten hyvinvoin ti j a sen h a a s te e t

tam m ikuussa ju lk i tullut m inkinruhojen syöttäm inen ketuille

Lemm ikkieläinten ja lo s t u s - kauniita koiria

y h d is t y k s e s t ä kansainväliseksi organisaatioksi

asetta va t y h ä voim akkaam m in kyseenalaiseksi turkistarhauk sen j a sen lainm ukaisuuden.

j a kissoja te rv e y d e n kustannuksella? 18

Lentokentän jä rk y tty n y t henki

T am p e re e n a lu e o s a s to

lökunta on k ertonu t...

innostaa vap aa e h to isia toim im aan 19

Pistepirkot rokkasiv at Vanhalla elä in ten hyväksi Su o m e n Animaalit k oko ontuivat Tampereella

Kaunista lopputalvea!

Har djur enbart blivit produkter?

Risut j a ruusut

Lypsykarjan jalostuksella tavoitellaan k e stävää lehmää

Sairaan h y v ä t koe-elä im et

Nukkuva kissa ei enää herää

Sankarielä im et ve renluo vuttajina

T e h tyä j a t a p a h t u n u t ta

. . .E eva ei itse ole lu ovu tta n u t verta. H ä n kuitenkin

M iten voin toimia

innostui heti ajatuksesta

G o C re e n - tu o te p e r h e tarjoaa

Sankarieläimet verenluovuttajina

herkullisia m aku elä m yksiä

kuullessaan, että hänen koiransa voisi olla sopiva luovuttaja. H ä n vei C aprin

V e g e p a lsta

eläinsairaalaan terveystar

Sarjakuva

kastu kseen ...

Animaalit kau tta maan 31

Anim alia-shop

E lä in s u o je lu liit t o A n im a lia r y o n S u o m e n jo h t a v a e lä in s u o je lu jä r je s t ö . A n im a lia n t a v o it t e e n a o n y h t e is k u n n a llis e n v a ik u t t a m is e n k a u t t a p a ra n ta a e lä in te n o ik e u k s ia j a h y v in v o in t ia . T o im im m e a v o im e s t i j a a in o a s t a a n la illisia k e in o ja k ä y t t ä e n . T o im is t o : P o r v o o n k a t u 5 3 , 0 0 5 2 0 H elsin k i. A s ia k a s p a lv e lu : ( tila u k s e t, e lä in s u o je lu n e u v o n t a ) p uh . (09) 7 2 0 6 5 9 0 , p ä i v y s t y s m a -p e k e llo 1 0 - 1 5 , fa x (09) 1 4 8 4 6 2 2 , e -m a il: a sia k a sp a lv e lu @ a n im a lia .fi. In t e r n e t s iv u t : w w w . a n im a lia .fi. A u ta m e it ä a u t t a m a a n e lä im iä ! L iity jä s e n e k s i t a i t e e la h jo i t u s . A n im a lia to im ii j ä s e n m a k s u je n j a la h jo it u s t e n v a r a s s a , sik si a p u si on t o im in n a n e d e lly t y s ! Jä s e n m a k s u t : T u k ijä s e n : 2 3 € / v u o s i, a k tiiv ijä s e n : 28 € /v u o s i, a in a is jä s e n : 4 4 0 € , y h t e is ö jä s e n : 9 2 ,5 0 C /vu osi. S a m p o 8 0 0 0 18 2 1 0 5 6 4 4 . K irjo ita v ie s t ik s i n im e s i j a o s o i t t e e s i. L a h jo it u k s e t : N o rd e a 2 2 9 8 1 8 - 1 8 9 . T e s t a m e n t it o v a t m e r k it t ä v ä tu k i A n im a lia n t y ö lle . T ie d u s t e lu t : T a rja B a ld in g , p u h . (09) 7 2 0 6 5 9 1 1 , t a r ja .b a ld in g @ a n im a lia .fi E lä in s u o je lu liitto A n im a lia ry A s ia k a s p a lv e lu p uh . (09) 1 4 8 4 8 6 6 , a sia k a sp a lv e lu @ a n im a lia .fi. T o im in n a n jo h ta ja K ati Pulli: p uh . ( 0 9 ) 7 2 0 6 5 9 1 0 ,

Kati.pulli@ animalia.fi. T a lo u s p ä ä llik k ö T a rja B ald in g : p uh . (09) 7 2 0 6 5 9 1 1 , ta rja .b a ld in g @ a n im a lia .fi. T ie d o t t a ja Kia H erold : p u h . (09) 7 2 0 6 5 9 1 4 , k ia .h e ro ld @ a n im a lia .fi.

V a ra in h a n k in t a v a s t a a v a Raisa H e in ä m ä k i: p uh . (09) 7 2 0 6 5 9 1 2 , ra is a .h e in a m a k i@ a n im a lia .fi M a a t a lo u s e lä in v a s t a a v a M eri E lo n h e im o : p uh . (09) 7 2 0 6 5 9 1 3 m e ri.e lo n h e im o @ a n im a lia .fi f a x : (09) 1 4 8 4 6 2 2 . e -m ail: a n im a lia @ a n im a lia .fi In t e r n e t s iv u t : w w w .a n im a lia .fi

A n im a lia - le h ti, 2 9 . v u o s ik e r t a ; ju lk a is ija : E lä in s u o je lu liit t o A n im a lia ; p ä ä t o i m it t a ja : Elina V a l k a m a ; t o im it u s s ih t e e r i: Kia H e ro ld , p u h (09) 7 2 0 6 5 9 1 4 , k ia .h e ro ld @ a n im a lia .fi; t a it t o : Ja rk k o L a vila , ja rk k o .la v ila @ n o v a c o .fi, g s m : 0 4 4 5 2 1 0 8 1 4 , w w w .n o v a c o . fi; O s o i t t e e n m u u t o k s e t : T a rja B a ld in g , p u h .

9 72o 659 ii,t a r ia .

(o )

b a ld in g @ a n im a lia .fi; ISSN 0 7 8 3 - 9 1 7 0 ; P a in o p a ik k a : M ik to r, H elsin k i. Ilm e s t y m is a ik a t a u lu : n ro 1 m a a lisk u u , n ro 2 to u k o k u u , n ro 3 s y y s ku u , n ro 4 m a rra s k u u ; S e u r a a v a a n n u m e ro o n t a r k o it e t u n m a t e r ia a lin t u le e o lla p e rillä t o i

m it u k s e s s a 1 3 . 4 . 2 0 0 6 m e n n e s s ä . A in e is t o t l ä h e t e t ä ä n le h ti@ a n im a lia .fi t a i o s o i t t e e lla : A n im a lia -le h ti, P o rv o o n k a tu 5 3 ,0 0 5 2 0 HKI. A n im a lia -le h ti on k u lttu u ri-, m ie lip id e - ja t ie d e le h t ie n liito n K u ltti ry :n jä s e n . Ilm o it u s m y y n t i: Kia H e ro ld , p un (09) 7 2 0 6 5 9 1 4 . Ilm o itu s h in n a t: K a t s o u u d e t ilm o it u s h in n a t w w w .a n im a lia .fi/ a n im a lia le h t i/ m e d ia k o r t t i. p d f L is ä v e lo it u k s e t : v ä r ie r o t t e l u t v e lo it e t a a n e r ik s e e n , m ä ä r ä y s p a ik k a k o r o t u s 2 0 % , l iit t e i d e n h in n a t s o v it a a n e r ik s e e n . R a jo it u k s e t: e t u s iv u lla e i ju lk a is t a ilm o it u k s ia . A le n n u k s e t :

24 t o is t o a le n n u s : 1 . t o is t o 10 % , seu ra a v a t 20 % , a u k t o r is o id u t m a in o s t o im is t o t 1 5 % . Ilm o i t u s t e n p e r u u tt a m in e n : P e r u u t u k s e t v iim e is t ä ä n 7 v u o r o k a u t t a a in e is t o n jä t t ö p ä i v ä n jä lk e e n t o im it u s s ih t e e r ille . R e k la m a a tio t : K ir ja llis e n a 1 4 v u o r o k a u d e n a ik a n a ilm e s t y m is p ä iv ä s t ä lu k ie n . I r t o n u m e r o m y y n t i: S t o c k m a n n ; le m m ik k ie lä in o s a s t o , A k a t e e m in e n k irja k a u p p a . A rt ik k e lie n la in a a m in e n e lä in s u o je lu a e d is t ä v iin t a r k o it u k s iin s a llit t u . L ä h d e m a in it t a v a . A n im a lia - le h ti p id ä t t ä ä o ik e u d e n ly h e n t ä ä j a m u o k a t a ju t t u ja .

K A N N E N K U V A :© C lW F

ANIMALIA 1/2006

ANIMALIA I / 2 OO6

väitteillä tiettyjen ihm isryhm ien eläimel lisyydestä: esimerkiksi intiaaneja ja juu talaisia on pidetty eläiminä, jotka eivät ole yhtä arvokkaita kuin m uut ihmiset. Rodunjalostusajattelu perustui eläinten jalostuksen periaatteisiin. Ihm isrodusta haluttiin puhdas aivan kuin eläinroduis ta aiem m in - heikom pien yksilöiden li sääntymistä haluttiin kontrolloida ja epä mieluisat yksilöt tappaa kokonaan. Jalostus ei siis ole m uusta ajattelus tam m e riippum aton asia, vaan se on vai kuttanut laajalla tavalla sekä eläinku vaamme että tapaam m e suhtautua m ui hin ihmisiin. E l ä in k u v a

K u v itu s : Ju k k a H y y t iä in e n

Eettinen näkökulma eläinjalostukseen - onko eläimistä tullut rotumääritelmien vankeja?

J a l o s t u s on v a i k u t t a n u t e l ä i n k u v a a m m e j a j o h t a n u t u u d e n la i s e n e läin su h te en k e h itty m is e e n . M y ö s k ä s ity k s e m m e e läin ten a rv o s ta o n m u u t t u n u t . J a l o s t u s h e r ä t t ä ä k i n m o n ia m o r a a lis ia k y s y m y k s i ä .

J a lo s t u k s e n h isto ria j a m u u tt u n u t e läin su h d e

K uten historioitsija Charles Patterson on toden n u t kirjassaan ’’E ternal Treblinka” (L antern Books 2002), eläinten dom estikaatio johti uudenlaiseen eläinsuhteeseen. Aiemmin eläimet olivat olleet it senäisiä otuksia, joille oli m etsästäjä-ke räilijäkulttuureissa annettu arvoa myös yksilöllisinä olioina. K esyttäm isen myö tä eläinten itsenäisyys riistettiin, ja niitä alettiin kontrolloida. Eläimiä kontrolloi daan esimerkiksi rajoitusten - häkit, kar sinat, ketjut - ja silpomisen (esimerkiksi

ANIMALIA

1/2006

kastraatio) avulla. N iiden lisääntymistä, syntymää ja kuolemaa säädellään pakko keinoin. Jalostus on yksi kontrolloinnin m uoto, sillä se rajoittaa eläinten omia lisääntym isvalintoja ja -tapoja. E läinten fyysistä m uotoa m uokataan ihmisen tar peita vastaavaksi. Eläin ei ole enää itse näinen olento, vaan siitä tulee kontrol loinnin tulos, tuote. Jalostus onkin osa prosessia, jossa eläinten yksilöllisyyttä loukataan tuotteistamisella. K esyttäm istä ja jalostam ista leimaa petos. Eläimiä hoidetaan syntymästä as ti, joten ne oppivat luottam aan ihmiseen. Yhtäkkiä ne tapetaan ihm isen hyödyk

si. T äm än petoksen on väitetty mullista neen eläinkuvamme ja johtaneen haluun m itätöidä eläinten arvoa sekä vähätellä eläinten kykyjä. Petokseen liittyvää syyl lisyyttä on yritetty m itätöidä väittäm äl lä, että eläimet ovat typeriä otuksia, joten ne eivät ole m oraalisen huolen arvoisia, vaan pikem m inkin ihmisen käyttöön tar koitettuja tuotteita. Lehm ästä tulee m ai tokone ja siasta pekonia, kun niiden yk silölliset kyvyt ja arvo kielletään. Jalostus osaltaan luo ja pitää yllä m ainittua ajat telutapaa. Eläinten system aattinen pettäm inen, kontrollointi ja väkivaltainen kohtelu on johtanut m aailm ankuvaan, jossa myös ihmisarvoa voidaan polkea kontrolloin nin ja väkivallan keinoin. Konkreettisesti täm ä tulee esiin tavassa, jolla esimerkik si rasismia ja m assam urhia on oikeutettu

Jalostus on oleellinen osa eläinten tuot teistam ista. Jalostuksessa eläin jaetaan erilaisiin ei-toivottuihin tai haluttaviin osiin, joita poistetaan ja lisätään. Yksi n ä i s y y s vaatii kokonaisuuden näkemis tä: yksilö on kokonaisuus, jota m äärittä vät esimerkiksi sen kokemukset. Jalostus m itätöi eläinten yksilöllisiä om inaisuuk sia. Esimerkiksi koira on ’’säyseä” tai ”lyhytselkäinen” ja sika ’’suurilihaksinen” tai ’’nopeakasvuinen” sen sijaan, että ne m olem m at olisivat kokonaisuuksia, joita ei voida m ääritellä vain m uutam an halu tu n om inaisuuden avulla. Eläimistä tu lee listoja, joita m äärittävät rotuom inai suudet, ja joille voidaan laatia käyttöop paita aivan kuten vaikkapa tietokoneelle. Eläin on toissijainen haluttuihin ominai suuksiinsa nähden. M yöskään eläinten om at kokemukset eivät ole merkityksel lisiä. Sian om inaisuuksien kannalta ei ole oleellista se, m iten sika näm ä om inaisuutensa kokee - jalostamalla jopa tuotetaan ^ ^ k e ä s ti kärsimystä aiheuttavia om inai suuksia. Koska jalostus pyrkii tuottam aan tie tynlaisia eläimiä, eläimistä tulee ihmisen luomia tuotteita. Eläin on sitä, miksi ih m inen sen luo - ihmisestä tulee eläimen luoja. T äm ä luo illuusion siitä, että ihm i sellä on oikeus käyttää eläintä haluam al laan tavalla, mihin tahansa. Jalostuksen tuotteita voidaan nykyisin jopa patentoi da kuin esineitä ikään. Jalostukseen liittyy myös ajatus, jon ka m ukaan eläinten m uokkaam inen on luonnollista ja jopa jaloa. Jalostustyö rin nastetaan evoluutioon ja sitä pidetään luonnon työn nopeuttajana. Jalostuk sen puolustajat uskovat, että eläimiä voi daan jalostaa siksi, että myös luonnossa lajit m uuttuvat. Termi ’’jalostam inen” on kuvaava: eläimistä ’’tehdään jaloja” . Ihm iskosketusta pidetään luonnon koske tusta jalompana. Jalostettu eläin on myös

■ p 1 •• •

••

**1 1*

* **

hlainystavallisia asianajopalveluja! Asianajotoimisto Streng Ky Linnankatu 11 C 00160 Helsinki Puh. 09 - 7269 6730 Fax 09 - 6227 6228 joonia.streng@icon.fi www.strenglaki.fi

ikään kuin luonnollisesti tarkoitettu ih m isen lautaselle. Se on parhaim m illaan silloin, kun siitä saadaan m ahdollisim m an käyttökelpoinen. Eläim en halutta vat om inaisuudet määrittyvätkin niiden välinearvon kautta. Jalostus pönkittää kuvaa eläimistä ha luttavien ominaisuuksien tuotteina, joi hin ihmisellä on täysi valta, jotka on tar koitettu ihmistä varten, ja jotka parane vat jalostuksen avulla. E tiik k a

Eläinjalostuksen tarjoam a kuva on vir heellinen. Jalostus ei ole luonnollista, vaan se pyrkii usein tuloksiin, jotka eivät soveltuisi luontoon ja jotka vastustavat evoluution kulkua - esimerkkinä eläin ten liikkumisvaikeudet ja terveysongel mat. Jalostus ei myöskään ole jaloksi te kemistä sillä eläinten jalous ei riipu nii den käyttöpotentiaalista. Jaloudesta pu huttaessa objektiivisuus unohtuu, sillä usein haluttava om inaisuus on eläimen näkökulmasta äärimmäisen epähaluttava. Eläinten m uokkaam inen ihmistä miellyt tävään m uotoon palvelee vain ja ainoas taan ihm istä, eikä sitä voida siten pitää parannuksena yleisessä mielessä. Eläim et ovat kokonaisuuksia ja yksi löitä, joita tulisi tarkastella niiden omasta näkökulm asta, ei ihmisen mieltymysten m ukaan. Eläim et eivät ole ominaisuuslistoja, vaan itsenäisiä, arvokkaita yksilöitä, joita tulee kunnioittaa kokonaisuutena hyvine ja huonoine puolineen. N iihin ei pitäisi suhtautua kontrolloitavina ja tuo tettavina otuksina. E läinten yksilöllisyys ja arvo perus tuu niiden kykyyn kokea erilaisia koke muksia. N e kokevat om an olemassaolon sa jollakin lailla, niillä on näkökulm a ko kemiinsa asioihin. T äm ä erottaa ne m ännynkävyistä ja tietokoneista sekä asettaa rajat sille, m iten niitä voidaan kohdella. M oraalinen perussääntö on, että m eidän tulisi välttää kärsimyksen tuottam ista ja

kunnioittaa tuntevien olentojen hyvin vointia. Mikäli jalostus rikkoo näitä sään töjä, tulee siihen puuttua kovalla kädellä. Konkreettisem pia kritiikinaiheita ovat kin eläimille aiheutettu kärsimys ja hyvinvointiongelmat. T uotantoeläinten ja lostuksessa epämieluisat tapetaan ja ha luttavat eläimet elävät rajoitettua elämää, jossa niiden ainoita tehtäviä ovat nopea tuotanto ja uusien eläinten luom inen. Koko jalostusprosessi tähtää usein eläi m en kannalta kärsimystä tuottaviin asioi hin, kuten nopeaan kasvuun, suureen li hasmassaan, suureen m aidontuottoon ja nopeaan munimiskykyyn. Eläim et kärsi vät omassa ruum iissaan. L uut ja nivelet eivät kestä kehon painoa eivätkä nopeaa kasvua, kehon koko rasittaa sydäm en ää rimmilleen, liian suuret utareet aiheutta vat kipua, keho ei jaksa jatkuvaa m aidon tai m unien tuotantoa. Hyvinvointikysymykset ovat varsin vakavia. Sam at ongelm at koskettavat myös m uuta jalostusta. Esimerkiksi koirien tai kissojen ulkom uotoa jalostetaan siitäkin huolim atta, että se on niille epäterveellis tä ja estää kunnollisen liikunnan tai kom munikaation m uiden lajitoverien kanssa. Lopuksi

Eläinten kasvattam inen vain niiden tap pamiseksi ja hyväksikäyttämiseksi on pe tos, jonka aiheuttam ia moraalisia ongel mia ei voida kieltää. Eläimillä on yksilöarvo, ja niitä tulee kohdella kokevina yksilöinä eikä tuotteina. M e em m e ole eläinten hallitsijoita. Eläimiä ei tule lä hestyä kontrolloiden, vaan kunnioittaen. Silloin kun jalostus unohtaa näm ä sei kat ja aiheuttaa eläimille kärsimystä, sii tä on syytä luopua. Eläim et eivät tarvit se jalommaksi tekemistä, sitä tarvitsem me m e ihmiset. M eidän tulisi m uuttua jalommiksi tavoissamme kohdella sekä m uita eläimiä että toisiamme. ELISA AALTOLA, FILOSOFIAN TUTKIJA

UUTISIA

UUDEN

Olen Kati Pulli, uusi toiminnanjohtajan ne helmikuusta alkaen. Olen piakkoin val mistumassa eläinlääkäriksi ja työskennel lyt muun muassa tarkastuseläinlääkäri nä teurastamolla sekä tehnyt pieneläinlääkärin sijaisuuksia. Vapaaehtoistyössä eläinten puolesta olen ollut mukana j o lä hes kymmenen vuoden ajan ja toiminut Suomen lisäksi myös esimerkiksi Intiassa, jossa osallistuin paikallisen eläinsairaalan työhön. Vieraisiin maihin ja kulttuu reihin tutustuminen on yksi harrastuksistani. Muutoin vapaa-aikani vievät suurek si osaksi kotiväkeen kuuluvat löytökoirat, Saaga ja Meeta. Pidän työtä eläinten hyvinvoinnin edis tämiseksi ja eläinten oikeuksien tunnus tamiseksi tärkeänä ja olen iloinen uudes ta toimenkuvastani. Animaliaa haluan ke-

voimaan jouluaattona 24.12.2005. - Kärsimystuista luopuminen on suuri vo itto eläinsuojelulle, sanoo Compassion in World Farming (CIWF) -järjestön Philip Lymbery. Eläinten vieminen ei enää ole tuottoi saa, jo te n luultavasti EU:n ulkopuolisiin mai hin vietävä eläinten määrä vähenee. Animalia on yh teistyössä kansainvälisen koalition, European Coalition for Farm Ani mals, kanssa ajanut aktiivisesti vientituista luopumista. CIWF on tutkinut elävien nauto jen kuljetuksia Brasiliasta ja vaatii, että myös Brasilia lopettaisi elävien eläinten viennin tu kemisen. KIA HEROLD

Takaisku Kanadan Ä hylkeenpyynnille

Grönlanti päätti tammikuun alussa lopet taa kanadalaisten hylkeennahkojen maahan tuonnin. Päätös tehtiin miltei heti sen jä l keen, kun Tanskan TV oli esittänyt Kanadan kevään 2005 hyljejahtia käsittelevän doku mentin. Tanskalaiset, maan oikeusministe riä, myöten jä rky ttyiv ä t jahdin julmuuksis ta. Hylkeennahkatuotteita ostamalla tan s kalaiset luulevat tukevansa Grönlannin alku peräisväestön elinkeinoa, mutta tosiasiassa yli kolmannes Grönlannin markkinoiden hyl keennahoista on peräisin Kanadasta. Päätös on kova isku Kanadan kaupallisel le pyynnille, jossa joka kevät tapetaan satoja tuhansia hylkeenpoikasia. Myös eläin- ja luonnonsuojelujärjestöjen aloittama kanada laisten kala-ja äyriäistuotteiden boikotti j a t kuu. USA:ssa noin 300 ravintolaa ja s e a f o c Ä yritystä ja yli satatuhatta yksityishenkilöä on j o liittynyt mukaan. Lisätietoja osoittees ta www.hsus.org.

2-vuotias amerikanstaffordshirenterrieri Penny asuu löytöeläinkodissa.

Pitbullit rotukohtaisten lakien uhreina Yhdysvalloissa

T A R JA OINO NEN

Uusi koe-eläinlaki hyväksyttiin

jälkeen uudelleen voimaan viime toukokuus s a p a tähän mennessä kaupungin löytöeläinhoitoloissa on lopetettu 7 2 5 pitbulliksi kat sottua koiraa. Nämä rotukohtaiset määräyk set eivät millään tapaa ota huomioon koiran luonnetta eivätkä käyttäytym istä, pelkkä pitbull-määritelmän alle kuuluminen riittää. Pitbulleiksi katsotaan amerikanpitbullterrierit, amerikanstaffordshirenterrierit ja staffordshirenbullterrierit sekä sekarotuiset koirat, jotka ulkonäöltään muistuttavat näitä. Lisätietoja pitbulleista ja rotukohtaisista laeista (breed specific legislation) löytyy esi merkiksi Pit Bull Rescue Central -järjestön si vuilta: www.pbrc.net.

Uusi koe-eläinlaki hyväksyttiin eduskunnan täysistunnossa joulukuussa hallituksen esi tyksen mukaisesti. Animalian ja Juliana von Wendtin Säätiön esittäm ät perustellut muu tokset eiv ät siten m enneet läpi. Asiasta li sää seuraavissa lehdissä, Animaliassa 2/05 sekä eduskunnan sivuilla www.eduskunta.fi (ks. asiakirjat, käsittelyvaiheet, haku tunnuk sella HE 32/2005).

T A R JA OINO NEN

RIITTA SALM I

Helsingin Sanomat, 22.12.20 0 5

hittää entistä asiantuntevammaksi ja nä kyvämmäksi järjestöksi. On tärkeää, että järjestöäm me voidaan pitää luotettavana tietolähteenä eläinten hyvinvointia kos kevissa asioissa. Haluan rohkaista m yösjäseniämme osallistumaan toimintaan mah dollisuuksiensa mukaan. Toivonkin näke väni paljon uusia kasvoja kampanjoidemme parissa. Yhdessä saamme enemmän aikaan.

Jukk a Lewis on Y ö - y h t y e e n basisti

New Yorkin Katti Siihen saak ka, kun ko tiini tuo tiin yllättä en pieni, hy lätty kissan pentu, olin ollut ehdo ton koiraih minen. En y m m ärtä nyt kissoja enkä niiden luonnetta. [Lapsena jopa pelkäsin niitä isosilmäisiä kummajaisia. Tämä hellyttävä otus, joka käpertyi sy liini, sai minut kuitenkin hämilleni, ehkä eniten siksi, että tunsin vahvan "site e n ” välillämme lähes heti. Kissanpentu Mimi oli häm m ästyttävän rauhallinen j a kasvoi isoksi huolehtivassa kodissa, jossa asiat opetettiin rakkaudel la, pehmeästi ja lähes pelkkiä äänenpaino j a käyttäen. Katti oli uskomattom an vii sas ja oppi myös nopeasti, mitkä leikit oli vat kiellettyjen listalla. Jos se sattui vai vihkaa raapimaan tuolin päällystä, kurin palautukseksi riitti painottava (ei huuta va) ’’jaaaaaaahas!” ja raidakas pikkutiikeri luikki hauskasti pakoon, ei toki peloissaan, vaan viestittäen ” ok, asia y m m är re tty” . Leikimme paljon yhdessä. Yksi sille mieluisimmista oli korkeushyppy ovenkarmia vasten. Killutin lelua mahdollisimman kor kealla j a katti ponnahteli hamuten karvapalloleluaan. Mimi ei ollut muuten ko va kiipeilemään, jo te n täm ä leikki saattoi

SANOTT UA Keskustan varapuheenjohtaja Paula Lehtomäki esitteli eduskunnassa dra m aattisen näköistä turkiksesta teh tyä, kirkuvanpunaista pikkujoululaukkuaan. Laukku on aitoa kettua j a " k e t t u ty ttö je n verellä vä r jä tty ä ” , Lehtomäki julisti. Jouluinen pussukka oli saatu lahjaksi turkistuottajilta.

___________________________________

K O L U M N I

Useat kaupungit Yhdysvalloissa ovat alka neet rajoittaa pitbullien om istusta alueel laan tai kieltäneet kyseiset koirat kokonaan. Esimerkiksi Denverissä, Coloradon osavalti ossa, pitbullien omistajat ovat joutu ne e t j o ko luopumaan lemmikeistään tai m uu tta maan alueille, joilla pitbullit ovat vielä sallit tuja. Jotkin kaupungit kieltävät uudet pitbul lit, mutta sallivat j o alueellaan olevat, mikä li omistajat maksavat kalliin rekisteröimismaksun ja noudattavat muita tiukkoja m ää räyksiä. Rajoitusten ja kieltojen taustalla ovat ta paukset, joissa useimmiten steriloimattomat pitbullit ovat käyn eet ihmisten kimppuun. Denverissä pitbull-kielto astui vuoden tauon

TERVEHDYS!

Hei Animalialaiset!

Voitto eläimille: EU lopetti teuraseläinten vientituen EU on lopettanut teuraseläinten vientituen maksamisen. EU:n naudanlihan ja vasikanli han hallintokomitea päätti juuri ennen j o u lua tiukan äänestyksen jälkeen tukea EU-komission e sitystä lopettaa teuraseläinte n vientituki. Teuraseläinten vientituista luopuminen on ollut EUtssa keskustelujen alla monta vuotta. Aloitteen teuraseläinten vientikuljetusten tukemisen poistamisesta teki 1 4 suomalaismeppiä sen jälkeen, kun talvella 19 9 6 - 19 9 7 Euroopassa ja Suomessa näytettiin tun tei ta herättäviä dokumentteja teuraseläinten vientikuljetuksissa tapahtuneista eläinrääk käyksistä. Vientituet poistava asetus astui

T O I M I N N A N J O H T A J A N

korvata perinteiset verhoista roikkumiset ja tiskipöydälle hyökkäilyt. Olin päättänyt kasvattaa kissani mah dollisimman luonnollisesti, vaikka asuimmekin New Yorkissa. Esimerkiksi ruokailu tapahtui sen jälkeen, kun olimme ju osseet leikkihiiren kanssa ympäri taloa. Näin Mi mi sai toivottavasti edes viitteellisen ku van, että se itse ’’saalisti” ruokansa. Mimi piti myös kovasti siitä, kun sitä hierottiin tai ’’venyteltiin” ja antoi vasta palveluksen tassuttelemalla hellästi edes takaisin kipeällä selälläni. Aina kun luona ni oli vieraita, he ihmettelivät sitä, miten Mimi näytti heti luottamuksensa he ittäy tymällä rennosti syliin. Vastaukseni ih mettelyyn oli: ’’Mimi ei osaa varoa ketään, koska sen ei ole koskaan tarvinnut pelätä.” Yhden kerran näin kuitenkin kissani varsin kauhuissaan, kun vein sen kokeeksi ulos Manhattanin puistoon. Aika nopeasti ta jusin, ettei kaupunkilaistuneen sisäkissani altistaminen ulkomaailman kauhuille ol lut hyvä idea ja lähdimme takaisin turval liseen kotiympäristöön. M uuttaessani 1998 takaisin Suomeen jouduin "huoltajuuskiistaan” Mimistä. Oli sin tietenkin tahtonut ottaa kattini mu kaan, varsinkin kun palasin Suomeen yk sin. Mutta pitkän taiston jälkeen luovu tin, osaksi siitä syystä, että oletin palaavani New Yorkiin viimeistään vuoden päästä. Näin ei kuitenkaan käynyt. Tiedän kuiten kin, että Mimi voi hyvin ja olen siitä on nellinen. Hei, hei Mimi, ikävoin sinua, toi vottavasti vielä joskus näemme...

"Turkis on nykyihmiselle täysin tar peeton kapistus. Se on vaate, jo ta käytetään gaalaillassa 20 metrin m at ka taksin j a ulko-oven välillä. Se ei oi keuta eläinten kärsimystä. Samoin kaikki kosmetiikan eläinkokeet olisi pitänyt kieltää jo kauan sitten.”

Aki Kaurismäki, Voima, 10/2005 "Itse asiassa onnellisia kanoja ja sikoja näkee enää Disneyn piirretyissä j a ne hän eivät ole, niin kuin kaikki tietävät, edes yh tä to tt a kuin tosi-tv.”

Taina West, Metro-lehti, 11.1 1 .2 0 0 5 MTV 3:n irtisanomiset Kännykkä-chattien j a Älypelin ju o n tajat yritettiin korvata apinoilla mut ta Animalia puuttui heti eläinrääkkä ykseen

City-lehden kuuma lista, Mistä kau punki puhuu?, 23/2005

RISUT & RUUSUT

Viranomaisille siitä, että eläinsuojelurikkomuksiin ei kettukuljetuksien yh teydessä ole p ys t y t ty puuttumaan.

Iltasanomien toimittaja Tomi Auremaalle siitä, että hän kirjoit ti kettujen epäinhimillisistä kulje tuksista Kiinaan. P iir r o k s e t © M i k a e l L e h t e la e

ANIMALIA 1 /2006

■

m ukaan tarkastettava. K ettujen kulje tusten aikana tapahtuneisiin epäkohtiin ei ole p u u tu ttu , sillä eläinten kuljetusta koskevan asetuksen 31§ ei koske turkis eläimiä. Tällä hetkellä turkiseläimet tulee vain viedä perille viivettä, m utta m uu ten kuljetuslainsäädäntö ei millään taval la vaikuta eläinten kuljetusaikoihin. Ani malia toivoo, että uusi kuljetuslainsää däntö ottaisi parem m in huom ioon myös turkiseläimet. V iranom aisten on toim it tava kohtuuttom an eläinrääkkäyksen es tämiseksi. Jä r k y t t ä v ä to d ellisu u s K iin a n t a r h o i l l a

Kiinassa kettuja ja supikoiria on nyljetty myös elävältä.

Animalia tuomitsee elävien kettujen skandaalikuljetukset Kiinaan V i im e k u u k a u s in a t u h a n s i a k e t t u j a on v i e t y S u o m e s t a s iit o s e lä i m i k s i Kiin a a n . J o v u o n n a 2 0 0 4 S u o m e s t a v i e t iin tu llin t i e t o j e n m u k a a n 9 8 0 0 0 kiloa k e t t u j a (noin 1 0 0 0 0 k e t t u a ) A a s i a a n . K u lj e t u k s i e n a ik a n a k e t t u j a on p i d e t t y a h t a i s s a h ä k e is s ä j a niid en h o i t o on o llu t p u u t t e e l l i s t a . A n im a lia v a a t i i , e t t ä t u r k i s e l ä i n t e n v i e n t i m a ih in , j o s s a ei ole e l ä i n s u o j e l u l a i n s ä ä d ä n t ö ä p itä is i l o p e t t a a v ä l i t t ö m ä s t i . P e r u s t e e k s i k iellolle r i i t t ä ä s e , e t t ä k u l je t u k s ia on m a h d o t o n t a j ä r j e s t ä ä e l ä i n s u o j e l u l a i n s ä ä d ä n t ö m m e e d e l l y t t ä m ä l l ä ta v a l l a . M y ö s T u r k i s t a r h a a j i e n li i t t o on t u o m i n n u t k u l j e t u k s e t , m u t t a liiton j ä s e n e t o v a t ilm o itta n e e t ja t k a v a n s a siito s k e ttu je n vien tiä.

ettujen vienti K iinaan sekä tam m ikuussa julki tullut m inkinruhojen syöttäm inen ketuil le asettavat yhä voim akkaam m in kyseenalaiseksi turkistarhauksen ja sen lainm ukaisuuden. L entokentän jär kyttynyt henkilökunta on kertonut siitä, m iten häkit ovat kuljetuksien aikana ol leet kasattuina päällekkäin ja alim pana olleet ketut ovat olleet ulosteista märkiä ja likaisia. H aju on ollut kuvottava ja tu hansia kettuja on kuollut m atkan aika na. Tarhaajat kertovat kuitenkin avoimes ti pyrkimyksistään laajentaa tuotantoaan K iinaan, jossa eläinten hyvinvointia kos kevat m ääräykset ovat selvästi EU -lainsäädäntöä heikom mat.

ANIMALIA

1/2006

K e ttu je n k u lje tu k sissa on riko ttu e läin su o jelu la in sä ä d än tö ä

Eläinten kuljetusta koskevan asetuksen m ukaan ’’eläimen hyvinvoinnista on huo lehdittava kuljetuksen aikana antam al la vettä, sopivaa ravintoa ja lepoa sopi vin väliajoin. Kuljetusvälineen on oltava niin tilava, että eläin voi seistä luonnol lisessa asennossa. K uljetusvälineen lat tialla on oltava kuivikkeita eläinten erit teiden im eyttäm iseen, ellei niitä poiste ta säännöllisesti. Eläim et on sijoitettava kuljetusvälineeseen siten, että ne eivät li kaa toisiaan.” Euroopan yhteisön ulkopuoliseen val tioon kuljetettavat kotieläim et on lain

Swiss Animal Protection sekä Sky News ovat tutkineet ja kuvanneet kettujen ja supikoirien elinoloja Kiinassa. Eläimiä pidetään ala-arvoisissa olosuhteissa ja niitä käsitellään kovakouraisesti. K ettui hin tartutaan niskapihdeillä ja h ä n n ä ^ ^ nostam alla tai roikotetaan takajaloista. Tappam ism enetelm ät ovat raakoja ja osa ketuista nyljetään elävältä. Turkisala on kasvanut Kiinassa hui m asti 1990-luvulta, jolloin ulkom aiset yritykset alkoivat investoida m aan tu r kistarhaukseen. Kiinaa pidetään nykyään m aailman suurim pana tuottajam aana. Yli 95 prosenttia m aan tuotannosta menee vientiin, pääasiassa H ong Kongiin, E u rooppaan, Yhdysvaltoihin ja Japaniin. Turkistarhaus on kielletty tai sitä on voimakkaasti rajoitettu kymmenen viime vuoden aikana m uun muassa Ruotsissa, Saksassa, Itävallassa, Sveitsissä, Italias sa, Hollannissa ja Englannissa. Suomi on sekä lainsäädännön että julkisen keskus telun näkökulm asta huom attavasti m uita m aita jäljessä. Animalia toivoo, että kistarhaus lopetettaisiin Suom essa lain säädännön keinoin riittävän siirtymäajan jälkeen. KIA HEROLD Lisätietoa siitä miten voit toimia, jo t t a kettujen kuljetukset Kiinaan kiellettäisiin sivulla 27.

Ketut eivät mahtuneet seisomaan häkeissä pitkän matkan aikana.

Superkettujen kasvatus on nykyään Suomessa kiellettyä. Normaalia kookkaampia sinikettuja kasvatetaan kuitenkin edelleen.

Turkiseläinjalostuksessa katsotaan karvoihin

•T

urkin laatu ja väri ovat tärkeitä valintaperusteita turkistarhoil la, kun valitaan keskenään pa ritettavia tai keinosiemennyk sellä risteytettäviä eläimiä. Luonnollises ti myös eläimen terveydellä ja lisäänty misominaisuuksilla on merkitystä. Valitettavasti turkiseläinten terveyden ja hyvinvoinnin edistäm inen ovat usein ristiriidassa sen kanssa, että halutaan ja lostaa taloudellisesti tuottoisia eläimiä. Esimerkiksi m onet kauniit turkin värit saadaan aikaan resessiivisten geenien yh distelmällä, johon on kytköksissä myös m onia sairauksia. H arvinaisen värisistä turkeista voi kuitenkin saada m oninker taisen hinnan tavallisiin karvatyyppeihin verrattuna. T uottavuutta parantaa myös eläinten kasvun nopeuttam inen ja koon lisäämi nen. K asvun nopeuttam isella halutaan säästää ruokintakustannuksissa ja var m istaa, että saman vuoden poikaset ovat nahaltaan ’’kypsiä” nyljettäviksi m ahdol

lisimman aikaisin nahoituskautena. N ahat lajitellaan laatu- ja kokoluok kiin, joten eläimen koko vaikuttaa suo raan nahasta saatuun hintaan. Turkis eläinten koko onkin valinnan seuraukse na jatkuvasti suurentunut, eivätkä häkkikoot ole pysyneet lainkaan perässä. K e tu t ja supikoirat lienevät m uutenkin suu rimpia eläimiä, joita ylipäänsä saa kasvat taa verkkopohjalla. M itä suurem pi paino suhteessa käpälien pinta-alaan, sitä tuka lampi olo eläimellä on verkkohäkissään. Animalia toi 1980-luvun lopulla jul kisuuteen niin sanotun superketun. Ky seessä oli m utaation seurauksena synty nyt suuri ja nopeakasvuinen sinikettu, jo ka kärsi kasvuhäiriöistä. Animalian nosta m an kohun ansiosta superketun kasvatus kiellettiin m aa- ja m etsätalousministeriön päätöksellä, m utta siihen rinnastettavia jättikettuja on tarhoilla runsaasti tänäkin päivänä. Sinikettuja on järjestelmällisesti jalostettu kookkaammiksi, mistä johtuen eläimillä esiintyy paljon nivelvaivoja.

Tarhaajilla on aina ollut vaikeuk sia hopeakettujen kanssa. N e ovat usei den tarhasukupolvien jälkeenkin säilyttä neet arkuutensa ja pelkonsa ihmistä koh taan - aivan syystä. Ongelmaa on yritet ty ratkaista valikoimalla pennuista luottavaisimmat jatkam aan sukuaan. RIITTA SALMI

’’Turkistarhavierailulta mieleeni ovat jää neet tuontiketut, joista oli jalostuksel la tehty kilttejä ja alistuvia. M inusta oli jotenkin vielä kam m ottavam paa kohda ta silmästä silmään näm ä herttaiset, hän tää heiluttavat, nöyristelevät, huom ion osoituksia kerjäävät olentoparat kuin pe rinteiset suom alaiset tarhaketut, joilla on välinpitäm ätön tai jopa vihamielinen asenne ihmisiin. N äm ä kiltit tuontiketut ovat tarhaajan näkökulm asta helpom m in käsiteltäviä, eivät vastusta toim enpiteitä kuten keinosiemennystä eivätkä koskaan pure ihmistä. Turkiseläimiltä on riistetty kaikki, inti m iteettiä ja luonnetta myöten. Keinosie mennys on yksi teollisen eläintuotannon vastenmielisimpiä ilmiöitä. Se on eläi m en väkivaltaista raiskausta, pakotta mista lisääntym ään epäinhimillisissä tuo tanto-oloissa.” LEENA VILKKA

ANIMALIA 1/2006

K A N S A I N V Ä L I N E N

ELÄI N S UOJ E L UT Y Ö

U U S I

S A R J A

nglantilainen eläinsuojelujärjestö C IW F eli C om passion in World Farm ing on toim inut jo vuodesta 1967 lähtien. Sen pe rustivat m aitotilalliset Peter ja A nna Ro berts, jotka huolestuivat eläinten hyvin voinnista uudessa intensiivisessä tuotan tom uodossa eli tehom aataloudessa, joka oli yleistynyt vauhdilla 1960-luvun aika na. Ajatus om asta tuotantoeläinten hy vinvointiin keskittyvästä yhdistyksestä syntyi myös sen takia, että Peter Roberts ei saanut yhtäkään eläinsuojeluyhdistys tä kam panjoim aan tehom aataloutta vas taan. C IW F on kasvanut R obertsien m aa tilalta johdetusta yhdistyksestä kansain väliseksi organisaatioksi, jolla on toim is to Englannin lisäksi Irlannissa, Ranskas sa ja Hollannissa. Lisäksi sillä on edustus seitsem ässä m uussa m aassa, kuten Etelä-Afrikassa ja Australiassa. C IW F johtaa myös E uroopan tuotantoeläinkoalitiota eli T h e E uropean C oalition for Farm Animals, johon kuuluu 31 eläinsuojelujärjestöä 25 eri m aasta. Lisäksi C IW F te kee yhteistyötä 150 m uun järjestön kans sa ym päri m aailm aa. Jäseniä järjestöllä on yli 20000. M o n ta ta p a a va ik u tta a

C IW F toim ii m onella eri tasolla ja jär jestölle tekevät töitä niin ruohonjuurita son vapaaehtoiset kuin palkatut lobba ritkin. Tavalliset ihm iset voivat olla m o nin tavoin m ukana C IW F:in toim innas sa: he voivat esimerkiksi järjestää varainkeruutapahtum ia, teem apäiviä tai lipaskeräyksiä, kirjoittaa kannanottoja lehtiin, kerätä nim iä vetoomuksiin, lähettää pos tikortteja lobbaustarkoituksessa tai toi m ia vapaaehtoisena esimerkiksi C IW F:n toimistoissa. Lisäksi jokainen voi tietys ti vaikuttaa omilla kulutusvalinnoillaan tuotantoeläinten hyvinvoinnin lisääm i seen. K uten kaikki m uutkin eläinsuojelujärjestöt C IW F tarvitsee jäsenm aksujen lisäksi myös lahjoituksia voidakseen toi mia m ahdollisim m an tehokkaasti. C IW F on kam panjoinut tu o ta n to eläinten hyvinvoinnin puolesta jo yli kol m e vuosikym m entä. Aluksi C IW F toi m i lähinnä Englannissa, m utta pian sen toim inta laajeni myös m uu h u n E uroop paan. Aivan viime aikoina toim inta on m u u ttu n u t maailmanlaajuiseksi. Toim in nan saam inen globaalille tasolle on hyvin

ANIM ALIA 1/2006

CIWF:in tarina: muutaman maanviljelijän yhdistyksestä kansain väliseksi organisaatioksi tärkeää, koska näin kam panjat, lobbaam inen ja koulutuksien järjestäm inen voi daan suunnata entistä laajemmalle ylei sölle. Lisäksi C IW F pitää tärkeänä eläinsuojelujärjestöjen m uodostam aa yhteis työverkkoa, jonka avulla kampanjoista on helpom pi saada tehokkaam pia ja merkit tävämpiä. T eh o m aa talo u s on le v in n y t j o k eh ity sm a ih in k in

C IW F kam panjoi nykyään kansainväli sellä tasolla myös siksi, että tehom aata lous ja sen m ukanaan tuom at ongelmat eivät kosketa enää ainoastaan teollisuus m aita. T äh än on syynä liha-, m aito- ja m unatuotteiden lisääntynyt kysyntä. E n nen 1990-lukua suurin osa eläintuotteis ta kulutettiin länsimaissa, m utta vuosi kym m en m yöhem m in myös m onet ke

hitysm aiden asukkaat ovat om aksuneet hyvin länsimaisen ruokavalion. O n myös nähtävissä, että ruokatottum usten m u u t tum inen kasviksia painottavasta ruoka valiosta eläinperäisiä ruokia painottavaan dieettiin lisääntyy yhä seuraavan kahden vuosikymmenen aikana. C IW F pyrkiikin kam panjoim aan aktiivisesti tätä kehitys tä vastaan. CIW F haluaa panna pisteen tehom aa taloudelle ja toivoo tuottajien om aksu van eläinystävällisemmän tuotantom uo don, jossa eläinten hyvinvointi ja lajityy pilliset tarpeet asetetaan etusijalle. Täm ä m uutos suosisi myös ympäristöä. Lisäk si C IW F toivoo, että kaikki sellaiset käy tännöt ja kuljetusm uodot, jotka aiheutta j a t eläimille kärsimystä, lakkautettaisiin tulevaisuudessa. C IW F käyttää asettami ensa tavoitteiden saavuttamiseksi monia keinoja: tehokas poliittinen lobbaaminen, eläinsuojelurikkom usten tutkim inen eri maissa, m ateriaalin tuottam inen sekä laa jojen ja huom iota herättävien kampanjoi den toteuttam inen ympäri maailmaa.

w w w Jum iruusu.com Luonnollisen kosm etiikan nettikauppa

Lu m iR uu su ssa m y y t ä v ä t The Organic Make Up C om panyn tuotteet e iv ä t sisällä mitään eläin kunnan tuotteita, s yn teettisiä tai mineraaliöljyjo h dan n aisia tai muita tunnetusti ihoärsytystä aiheuttavia kemiallisia a in e sosia. Tuotteet on valmistettu korkealu okkaisista luonnon ra ak a aineista j a aina, kun m ahdollista, lu omu-viljeltyjä ain esosia on käytetty. Eläinkokeita ei ole k äytetty m is s ään v a i h e e s s a tuotekeh itystä tai valm istusta.

the •oiganic make-up company M y ö s k u lu ttaja lla on v a s tu u tu o t a n t o e lä in t e n h yvin v o in n ista

V u o s ik y m m e n te n p itk ä jä n te in e n t y ö on t u o t t a n u t h ien o ja tu lo k sia

C IW F on viime vuosikymmeninä teh nyt paljon eläinten olojen parantamisek si. Käyttämällä tehokkaasti eri poliitti sia lobbauskanavia, tekemällä tutkim uk sia ja nostamalla esiin epäkohtia, C IW F on kyennyt saam aan aikaan m erkittä viä tuloksia monissa maissa. Järjestö on ( ^ ^ u u n muassa saanut isoja kuljetusfirmo ja luopum aan elävien eläinten kuljetuk sista ja maanlaajuisen W aitrose-kauppaketjun jakamaan ’’Eläinystävällisen kulut tajan opasta” (Com passionate Shopper’s Guide) kaikissa kaupoissaan. Se on myös käynnistänyt yhdessä Euroopan tuotantoeläinkoalition kanssa E U :n broileridirektiivin valmistelutyön sekä saanut ai kaiseksi isoja parannuksia ja m uutoksia Iso-Britannian eläinsuojelulakiin. Lisäk si järjestö on nostanut oikeusjuttuja tuo tantoeläinten huonojen olojen ja kohte lun takia monissa maissa, tuonut suuren yleisön tietoisuuteen pahoja eläinrääkkäystapauksia, tuottanut videoita ja m uuta materiaalia esimerkiksi pitkistä eläinkul jetuksista ja saanut aineistonsa leviämään m edian avulla ympäri Eurooppaa. C IW F on vaikuttanut myös EU :n eläinsuojelusäädöksien parantam iseen, kuten esimer kiksi häkkikanalakiellon voimaantuloon.

T ällä hetkellä C IW F:in pääkam panjat keskittyvät pitkiin eläinkuljetuksiin, broilereihin, häkkikanaloihin ja m unijaka noihin sekä kasvissyönnin edistämiseen. M uiden pienem pien kam panjoiden tee m oina ovat olleet viime aikoina W TO , maatalouspolitiikka ja kuluttajille suun natut ostosoppaat. C IW F on viime vuo sina korostanut yhä enem m än kulutta jan roolia ja vastuuta. Se onkin tu o tta nu t paljon erilaista kuluttajille suunnat-

tua m ateriaalia, joista suosituim m aksi ovat nousseet jo edellä m ainitut oppaat. Lisäksi järjestön hienoilla nettisivuilla julkaistaan paljon kuluttajille suunnat tua tietoa. C IW F on myös lanseerannut Com passionate Superm arket of theYear -palkinnon, jonka saa kunakin vuonna parhaiten tuotantoeläinten hyvinvoinnin huom ioonottanut kauppaketju tai kaup pa. Vuonna 2001 palkinnon sai M arks & Spencer, joka ensimmäisenä kauppaketju na käyttää vain vapaiden kanojen m unia kaikissa tuotteissaan. ELINA VALKAMA

FAKTALAATI KKO CIWF = Compassion in World Farming

• perustettu vuonna 19 67 Englannissa • kasvanut muutaman maanviljelijän y h distyksestä kansainväliseksi järjestöksi • toimii useassa Euroopan maassa ja t e kee yhteistyötä 1 5 0 eläinsuojelujärjestön kanssa ympäri maailmaa

kanalat ja munijakanat sekä kasvissyöntiä edistävä ’’syö vähemmän lihaa” (eat less meat) -kampanja. • lisätietoa järjestöstä löydät osoitte esta www.ciwf.org sekä seuraavilta kampanjasivustoilta: • kasvissyöntikampanja: www.eatlessmeat.org

• jäseniä yli 2 0 0 0 0

• tietoa eläinten tunteista: www.animalsentience.org

• kampanjoi tuotantoeläinten paremman hyvinvoinnin puolesta

• WTO-tietoa: www.worldtradecruelty.com

• tällä hetkellä pääkampanjoita ovat pit kät eläinkuljetukset, broilerit, häkki-

• maatalouspolitiikkaa: www.littleredtractor.info

ANIMALIA

1/2006

sen jälkeen virtsan estrogeeniarvo laskee ja tam m at pääsevät ulos, m utta ne astu tetaan pian uudelleen ja kantaviksi tul leet tam m at kytketään takaisin virtsankeräyspilttuisiin. PM U -tam m ojen elinikä on normaaleissa oloissa eläviä hevosia ly hyempi, vaikkakin hyvin tuottavat eläi m et saattavat joutua seisomaan keräyspilttuissa jopa 1 2 -1 4 vuotta. K un tam m asta ei enää syystä tai toisesta ole tuot tam aan, se lähes poikkeuksetta laitetaan teuraaksi. Tuhansista syntyvistä varsoista osa kasvatetaan korvaam aan vanhempia PM U -tam m oja; orivarsojen ja ylimää räisten tam m avarsojen kohtaloksi koituu m itä todennäköisim m in teurastamo. H u o le stu tta va t tu tk im u stu lo k se t väh en sivä t tu o ta n to a

Yhdysvaltain hallituksen rahoittam a Women’s Health Initiative -tutkim ushan k e paljasti vuonna 2002, että Prem ari nin käyttö lisää rintasyövän, sydänkohta uksen, aivohalvauksen, dem entian ja ve ritulppien riskiä. Tulokset saivat sekä lää kettä m ääräävät lääkärit että sitä käyttä vät naiset huolestum aan, ja yleisöä alet tiin valistaa tu o tteen käytön riskeis-

tä. Prem arinin kysyntä alkoi laskea, m i kä taas sai W yeth-Ayerstin irtisanom aan jopa kolm anneksen PM U -tilojen kanssa solmimistaan sopimuksista. H uoli naisten terveydestä ja 1990-luvulla julkisuuteen tihkuneet tiedot Pre marinin valmistusmenetelmästä ja PM U hevosten kohtelusta saivat myös eläinsuojelujärjestöt kautta Pohjois-Amerikan ryhtym ään toim iin. H SU S ja U n i ted Animal N ations (UAN) m uiden jär jestöjen ohella alkoivat tiedottaa Prem a rinin riskeistä ja kehottivat naisia vaati m aan lääkäreiltään vaihtoehtoisia ja tu r vallisempia estrogeenivalm isteita, jotka säästäisivät sekä naisten terveyden että tuhansien hevosten elämän. U nited Animal N ations aloitti laajan kam panjan kotien löytämiseksi PM U -tiloilta poistettaville hevosille. M onet res cuejärjestöt ovat joko U A N :n kautta tai suoraan m ukana PM U -hevosten pelasta misessa tiloilta tai huutokaupoista. Myös hevosten kuntouttam isessa tarvitaan apua. PM U -teollisuus on pyrkinyt pa rantam aan m ainettaan sitoutum alla aut tam aan tiloja uusien kotien löytämiseksi tuotannosta poistettaville hevosille ja si vutuotteena syntyville varsoille. K anada-

Tammoja pidetään 6 - y kuukautta palkalleen kytkettyinä pienissä pilttuissa.

laisten eläinsuojelujärjestöjen painostet tua teollisuutta, laadittiin myös hevosten hoitoa koskeva ohjeisto, jonka noudatta m inen on kuitenkin vapaaehtoista ja hei kosti valvottua. Etenkin kun PM U -tiloilla käyvät tarkastajat ovat Prem arinin val mistajan omilla palkkalistoilla. TARJA OINONEN Lähteet: Humane Society o f the United States (www.hsus.org) United Animal Nations (www.uan.org) Equine Advocates (www.equineadvocates.com) Friends o f Animals (www.friendsofanimals.org)

Rescuejärjestön pelastama Cloud on Premarin-teolllsuuden "sivutuote".

Kärsimystä suljettujen ovien takana: Premarin T

äm än vuosikym m enen alussa yhdysvaltalaiset rescuejärjestöt alkoivat pelastaa entistä enem m än tam m oja, jotka oli lähetet ty huutokaupattaviksi kantavina tai varsojensa kanssa. Kaikkien näiden eläinten alkuperä oli sama: kanadalainen tai yh dysvaltalainen PM U -tila. Lyhenne P M U tulee sanoista pregnant m ares’urine, kan tavien tam m ojen virtsa. P M U on nais ten horm onikorvaushoidossa käytettä vän suositun Premarin-estrogeenivalm isteen raaka-aine. Prem arin, jota myydään myös Suom essa, on Pohjois-Amerikassa ollut markkinoilla jo 1940-luvulta lähti en, ja siellä noin yhdeksän miljoonan nai sen on arvioitu käyttävän sitä vaihdevuo sioireiden lievitykseen. Prem arinin val mistajalla Wyeth-Ayerstilla on Yhdysval

ANIMALIA 1/2006

loissa ja Kanadassa ollut parhaim m illaan sopim ukset noin 500 tilan kanssa estrogeenipitoisen hevosenvirtsan tuottam i sesta ja toim ittam isesta Prem arinin val m istuspaikkaan K anadaan. PM U -teollisuudessa on arvioitu olevan noin 50000 tam m aa varsinaisessa tuotannossa. H e vosten kokonaism äärä on huom attavas ti suurem pi, kun m ukaan luetaan vie lä sivutuotteena syntyvät varsat, oriit joi ta käytetään astutuksen ja varalla pidetyt tam m at. H evo sia p id e tä ä n k y t k e t t y in ä k u u k a u sia

P M U -teollisuuden ’’tuotantotallit” ovat liikkumaan tottuneelle kookkaalle eläi melle luonnottom ia ym päristöjä. K an

J A T K O A

edellisen lehden

A R T I K K E L I LL E h evo sten

LUVATTU MAA

tavia tam m oja pidetään 6 - 7 kuukautta paikalleen kytkettyinä pienissä pilttuissa, joissa ne eivät pääse liikkumaan, kään tym ään saatikka lievittäm ään painavan vatsan aiheuttam aa rasitusta asettum al la m akaam aan. Tam m an hännän alle, ta kajalkojen väliin, kiinnitetään muovinen suppilo, josta virtsa valuu letkua pitkin keräysastiaan pilttuun ulkopuolella. H e vosille annetaan vettä vain pieniä m ää riä ja säännellyin väliajoin, jotta virtsan estrogeenipitoituus olisi m ahdollisimman suuri. Liikuntaa PM U -hevoset saavat hy vin vähän, jos lainkaan, mikä yhdessä ko valla alustalla seisomisen kanssa aiheut taa jalkavaivoja ja m uita terveysongel mia. Lisäksi kovasta m uovista valmiste tu t keräyssuppilot aiheuttavat ihoon han kaumia ja tulehduksia. Keväällä varsomi-

r a

iiii

tarjolla 28.2.2006 Helsingissä, Rautatientorilla Vegaaniliitto jakaa kasvishernekeittoa laskiaistiistaina Helsingin rautatientorilla kello 12.00-17.00 Maan ystävien lumiukkotempauksessa. Tapahtuman tarkoitus on herättää keskustelua ilmas tonmuutoksesta. Tervetuloa!

^ ue kasvissyöjien etujärjestöä ja liity Vegaaniliiton jäseneksi. Hintaluokat: 12 € (vähävaraiset) / 20 € / 300 € (ainaisjäsen). Tilinumero: 217918-11297 Nordea. Vegaaniliiton jäsenet saavat kotiinsa kuljetettuna neljä kertaa vuodessa ilmestyvän Vegaian, vegetaristisen aikakauslehden. Tilaa sivuiltamme uusi ruotsinkielinen kirja "Pä Djurens Sida” .

ANIMALIA 1 /2006

LUETTAVAA

Katarina Rehnström:

Kylpevät kanat ja sarvipäälehmät - kotieläinten hyvinvointi ja sen haasteet Biodynaaminen yhdistys, 2005.108 s.

Kylpevät kanat ja sarvipäälehmät on Biodynaamisen yhdistyk sen julkaisema kirja luonnonmukaisesta kotieläinten hoidosta. Teos keskittyy erityisesti kotieläinten j a ihmisten väliseen suh

Kylpevät kanat ja

teeseen, mutta siitä löytyy lyhyehköt osuudet myös kotieläin ten historiasta ja lajinmukaisesta käyttäytym isestä. Mielenkiin toista luettavaa ovat lisäksi kotieläintilallisten haastattelut ja kir

K A T A R IN A

joittajan omat pohdinnat luomukotieläintuotannon ongelmista ja

haasteista.

rehnström

ScirvipäälGhrnät - k o tie lä in te n h y v in v o in ti ja s e n h a a s te e t

Biodynaaminen viljely pohjautuu Rudolf Steinerin 1900-luvun alkupuolella käynnistämään antroposofiseen liikkeeseen. Biody naamisella ja luonnonmukaisella viljelyllä on paljon yhteistä, m ut ta myös huomattavia eroja. Biodynaamisella tilalla tulisi esim er kiksi olla aina kotieläimiä, sillä maatilaekosysteemin ei katsota muokkaajina j a ihmisten seuralaisina. Käytännössä biodynaami

¿s

set tilat ovat keskimäärin Suomessa myös pienempiä kuin luomu

■

voivan toimia ilman eläinten osuutta lannoittajina, maiseman-

tilat. Biodynaamisesti tuote tun ruuan tunnistaa Demeter-merkistä luomutunnuksen lisänä.

i ,

BIODYNAAMINENYHDISTYS BIODYNAMISKAfOREHNGENRY

Rehnström painottaa kirjassaan eläintenhoitajan suurta merki tystä eläinten hyvinvoinnille. Eläimetkään eivät voi hyvin, mikäli hoitaja ei ole aidosti kiinnostunut niistä ja halua hoitaa eläimiään niin hyvin kuin mahdollista. Hyvällä hoitajalla on suurempi vaiku

met elivät poikkeavissa, mutta varsin luonnonmukaisissa oloissa

tus eläinten aggressiivisen käyttäytym isen ehkäisemiseen kuin

totuttuihin sisäkanaloihin ja -sikaloihin verrattuna. Kotieläinlajien

esimerkiksi navetan sisustuksella tai pohjaratkaisuilla.

erilaisia vaatimuksia ja mahdollisuuksia maatilakokonaisuuden ri

Kotieläintalouden uudet tekniset ratkaisut ja apuvälineet voi

kastuttajina kuvattiin osuudessa myös hyvin käytännönläheisesti. ^

vat monessa tapauksessa parantaa eläinten hyvinvointia. Samalla

Teos antaa hyviä vinkkejä erityisesti niille, jotka s u u n n i t e l e

kuitenkin siirtyy usein entistä suurempi eläinmäärä yhden hoita

vat pienimuotoisen kotieläinten pitämisen aloittamista tai jotka

jan vastuulle, kun varsinainen eläinten hoito vie aiempaa vähem

muuten kaipaavat yleiskatsausta luonnonmukaisesta kotieläin

män aikaa. Hoitajan ja yksittäisen eläimen vuorovaikutussuhde

tuotannosta. Kirjan suppea koko rajoittaa tiedon suhteellisen pin

heikkenee eläinmäärän kasvaessa ja sairauksien sekä lauman si

tapuoliseksi, ja kaikista käsitellyistä aiheista olisi mieluusti luke

säisten ongelmien havaitseminen vaikeutuu.

nut enemmänkin. Rajoitteistaan huolimatta kirjaan on saatu mah

Kirja ottaa rohkeasti kantaa lehmien sarvellisuuden puolesta.

tumaan häm m ästyttävä määrä ajatuksia herättävää tietoa j a poh

Nykyisin suurimmalta osalta naudoista poltetaan sarvenaiheet

diskelua. Kirjasta saa varsin hyvän käsityksen luonnonmukaisesta

jo vasikkana, eikä tätä eläimille tuskallista amputaatiota juuri ky

kotieläintuotannosta Suomessa sekä eri kotieläinlajien vaatimuk

seenalaisteta. Kirjassa kuitenkin puolustetaan lehmien oikeutta

sista. Niiden pohjalta voi lähteä syventäm ään itseä kiinnostavia

sarviinsa. Sveitsiläisen tutkimuksen mukaan sarvellisissa karjoissa

aiheita.

korostuu entisestään eläintenhoitajan ammattitaitovaatimukset.

Koko kirjan läpi paistaa lämminhenkinen ja arvostava suhtau

Jos hoitaja on tottunut käsittelemään sarvellisia eläimiä ja osaa

tuminen eläimiin. Kerrankin kotieläimistä ei ole te hty vain biolo

havaita ja puuttua kehittymässä oleviin ongelmiin ripeästi, ei on

gisia tutkimuskohteita tai tuotantolaitoksia, vaan tilaa on annet

nettomuuksia tapahdu niin ihmisille kuin eläimillekään sen e nem

tu varsin toisenlaisille lähestymistavoille. Antroposofinen näkö

pää kuin sarvettomissa karjoissa.

kulma tuo kirjaan oman lisänsä, mutta siitä huolimatta kirjalla on

Antoisa osuus kirjassa oli kotieläintilallisten omat kokemukset eri eläinlajeista. Kirjassa pääsivät ääneen niin luomukanalan hoi tajat kuin muutaman emakon kasvattajatkin, joiden kaikkien eläi-

paljon annettavaa myös biodynamiikkaan perehtymättömille lu kijoille. LAURA UOTILA

oira on elänyt ihmisen seura laisena yli kymm enen tuhat ta vuotta. T än ä aikana ihm i nen on m uokannut koiraa m o niin eri käyttötarkoituksiin sopivaksi. K oi rat ovat toim ineet apuna metsästyksessä, paim entaneet m uita kotieläimiä ja suo jelleet om istajaansa tai täm än om aisuut ta. Aiemmin koiria on arvostettu ensisi jaisesti niiden käyttöom inaisuuksien ta kia, eikä ulkonäköön ole kiinnitetty eri tyistä huom iota. Sukua ovat päässeet jat kam aan vain ne yksilöt, jotka ovat toim i neet käyttötarkoituksessaan parhaiten. K oirien työkäyttö on vähentynyt voi m akkaasti, ja käyttöom inaisuuksien si jaan ulkonäköjalostus on vallannut jalan sijaa koirankasvatuksessa. U lkonäköön perustuvan jalostuksen vankkana p oh jana ovat toim ineet koiranäyttelyt. E n sim m äinen koiranäyttely pidettiin vuon na 1859 Englannissa: jotta koiria voitiin laittaa ulkom uodollisesti järjestykseen, tarvittiin jokin ihanne, johon koiria voi tiin verrata. 1800-luvun lopussa luotiin kin ensim m äiset rotum ääritelm ät, joiden perusteella koiria ryhdyttiin jalostam aan erillisiksi roduiksi ja ulkonäöltään m ah dollisim m an yhtenäisiksi ryhmiksi. Kansainvälinen kennelliitto F C I tu n nustaa tällä hetkellä jo yli 450 eri koi rarotua. K einotekoinen rotu p u h tau s ja m ahdollisim m an tarkka rotum ääritelm än täyttäm inen ovat nykyisen koiranja lostuksen perustat. M onet rotum ääritel m ät ja jalostusvalinnat vaarantavat kui tenkin eläinten hyvinvoinnin, sillä koi rille halutaan sellaisia niin fyysisiä kuin psyykkisiäkin om inaisuuksia, jotka hei kentävät koirien eläm änlaatua voim ak kaasti. M oni nykyisistä jalostuksen tu o t teista ei kykenisi enää suoriutum aan niis tä tehtävistä, joissa sen rotuiset koirat on alun perin tarkoitettu toim im aan. Esi merkiksi tappijalkainen welsh corgi tus kin pysyisi enää kauaakaan lehm ien pe rässä tai pitkä- ja paksuturkkinen collie tuskin selviäisi lam m aspaim enena E ng lannin nummilla. Ja lo stu s a ih eu ttaa k o ir ille u s e i n s a i r a u k s i a

Eläinjalostuksen vähim m äisvaatim uksen toivoisi olevan se, että eläimet pystyvät li sääntym ään luonnollisesti. T äm äkin asia on jo u n o h d ettu koirien kohdalla. Esi merkiksi ranskan- ja englanninbulldoggeille keisarinleikkaus on lähes rutiinin om ainen synnytystapa. M yös luonnolli nen astum inen on m onen rodun uroksel le hankalaa, ja keinosiemennykseen jou dutaan turvautum aan varsin usein pen-

ANIMAUA 1/2006

terveyden edelle, saattavat käyttää jalos tukseen sairaiksi todettuja koiria. Sairauksien tarkkailuohjelm ien ulko puolelle jää m onia vaikeita sairauksia. Esimerkiksi ruoka-aineallergiat ja iho sairaudet ovat yleistyneet viime aikoina monessa rodussa voimakkaasti, eikä nii tä juurikaan seurata koirissa ainakaan vi rallisella tasolla. M oni rotukoira pysyykin hengissä enää vain tiukkaa erikoisruokavaliota noudattam alla. Jokainen koirassa esiintyvä sairaus hei kentää kyseisen yksilön hyvinvointia. Vaikka sairaus ei olisi hengenvaarallinen, aiheuttaa se silti m erkittävää haittaa siitä kärsivälle eläimelle. Ja vaikka sairaus tai fyysinen vika olisi korjattavissa esimer kiksi leikkauksella, aiheuttavat hoito-ope raatiot eläimelle ylimääräistä stressiä. Li säksi liian moni koira joudutaan lopetta m aan ennenaikaisesti eläm änlaatua m er kittävästi alentaneiden vikojen vuoksi.

Y lijalo stu s v a ik e u tt a a k o ir ie n k o m m u n i k o i n t i a

Pitkälti tutkim aton alue on ylijalostettujen ominaisuuksien vaikutus koirien ele kieleen ja sitä kautta koirien keskinäiseen kom m unikointiin. Esimerkiksi paksu ja pitkä turkki estää toisia koiria huom aa m asta, jos tuuheaturkkinen yksilö haluai si viestiä epävarm uuttaan nostamalla niskakarvat pystyyn. Koira itse luulee viesti

K u v a t © L a u r a U o tila

tujen saattamiseksi eläm än alkuun. M utaatioiden kautta ihm inen on voi n u t jalostaa koiriin ominaisuuksia, jotka olisivat karsiutuneet elinkelvottom uuden takia populaatiosta pois nopeasti. Perin nöllisten vikojen on tavallaan katsottu tulleen välttäm ättöm äksi osaksi jalostus ta. N iiden kanssa yritetään vain pysyä ra joissa, joissa ne eivät kohtuuttom asti häi ritse eläimen hyvinvointia. Sairaudet liittyvät kiinteästi m oniin koirarotuihin. Lyhytkuonoisten koirien silmät vuotavat ja hengitys rohisee ah taissa hengityskanavissa. Löysänahkaisten koirien ihopoim ut vaativat puhdista m ista tulehdusten ehkäisemiseksi. Jättirotuisten koirien keski-ikä jää reilusti alle kym m enen vuoden, ja kasvuiän ruokin nan tulee olla äärim m äisen tarkkaa kas vuhäiriöiden ehkäisemiseksi. Luppakorvaisilla koirilla voi olla niin suuret ja pai navat korvat, että korvakanavat sulkeu tuvat ja korvakäytävissä m uhii jatkuvas ti korvatulehduksia. Suuret silm ät voi vat olla liian kookkaat silm äkuoppiin, jolloin silm ät altistuvat onnettom uuk sille ja ääritapauksissa saattavat pulpah taa ulos päästä. Toisaalta joillain roduilla silmät on jalostettu liian pieniksi, jolloin

silm äluom et alkavat kiertyä sisäänpäin ja ripset hangata silmää. Terveysongelmia tuottavat paitsi liian raskaat, myös liian hennoiksi jalostetut rakenteet: m uutam il la kääpiökoiraroduilla jalkojen luustoon tulee erittäin helposti m urtum ia. K ar vattom at koirat taas palelevat kylmässä ja palavat helposti auringonpaahteessa ja l j ^ säksi niiden riesana on norm aalia vähäi sempi ham paiden määrä. Kuka v a lv o o ja lo stu s ta ?

Suuri osa koiraroduista on ollut niin vä hän aikaa systemaattisen jalostuksen pii rissä, että perinnölliset sairaudet alkavat vasta tulla ilmi. Tulevien vuosikymmeni en aikana tullaan todennäköisesti koh taam aan aina vain enem m än ja vaikeam pia terveysongelmia eri koiraroduissa. Koiram aailm assa on kehitetty useita perinnöllisten sairauksien tarkkailuohjel mia, joiden avulla koiraroduista pyritään jalostam aan terveempiä. D iagnosoidut kaan sairaudet eivät kuitenkaan aina ra joita koiran jalostuskäyttöä, eikä koira näyttelyissä parhaita palkittaessa kysel lä sairaskertomuksia. Sen vuoksi ne kas vattajat, joilla koiran ulkonäkö menee

vänsä selkeästi, m utta toiset koirat eivät pysty havaitsemaan sen antam aa signaa lia. M uita signaalikieltä heikentäviä esi merkkejä voisivat olla silmien ja kuonon päällä roikkuvat karvat, lyhyiksi jaloste tu t hännät, alapurennat ja lyhyet kuonot, selänpäällä aina suoraan pystyssä tai tiu kalla kippuralla kannettavat hännät, ras kaat ja roikkuvat korvat, rohiseva, m u rinalta kuulostava hengitys jne. T oden näköisesti pennusta asti yhdessä eläneet koirat oppivat tulkitsem aan myös vailli naisia signaaleja lähettävää lajitoveriaan, m utta uusia koiria kohdatessa voi väärin käsityksiä ja tappeluita syntyä helposti. L uonteiden jalostus on usein jäänyt ulkonäön varjoon. Jotta koirat pystyisivät sopeutum aan nykyiseen yhteiskuntaan ja sen asettam iin vaatimuksiin, tulisi tervey den lisäksi kiinnittää huom iota entistä enem m än luonteisiin. Suurin osa koiris ta elää kuitenkin pääasiallisesti seurakoirina, jolloin esimerkiksi liiallinen aggres siivisuus tai arkuus aiheuttaa ainoastaan ongelmia ja lisää eläinten stressiä. M itä k o irat ed ellä, sitä k issat p e rässä

Ro tukissa jalostus seuraa koirien peräs sä. K issanäyttelyt ja rotum ääritelm iin perustuva jalostus on kissojen kohdal la huom attavasti nuorem paa kuin koiril la, m utta viitteitä samoista ongelmista on

jo nähtävissä. M yös rotukissoilla on to dettu esimerkiksi perinnöllisiä lonkkavikoja ja niistä aiheutuvaa nivelrikkoa sekä vaikeita ruoka-aineallergioita. U lkonäköjalostuksen fyysiset seuraukset näky vät osittain jo silmämääräisestikin. Per sialaiskissoilla kuono on jalostettu jo lä hes olemattomaksi, jolloin hengitystiet ja kyynelkanavat joutuvat ahtaalle aiheutta en hengitysvaikeuksia ja silmäongelmia, aivan kuten lyhytkuonoisilla koirilla. Lemmikeillä on yleensä erittäin suu ri merkitys omistajalleen ystävänä ja seu ralaisena. Syyt hankkia esimerkiksi tietyn rotuinen koira vaihtelevat: toiset haluavat harvinaisen ro d u n edustajan esitelläk seen sitä muille tai menestyäkseen näyt telyissä, m utta suurin osa koiranom ista jista kaipaa kuitenkin ensisijassa ystävää ja ulkoilukaveria. Valitettavasti liian usein ostaja joutuu kokem aan karvaan petty myksen, kun hartaasti o dotettu koiran pentu ei täytäkään sille asetettuja odo tuksia. Koiran luonne ei vastaa luvattua tai koira on fyysisesti niin sairas, että se vaatii pitkällisiä tutkim uksia ja jatkuvaa erikoisruokintaa tai kalliita leikkausoperaatioita kyetäkseen edes norm aaliin ar kielämään. Puhum attakaan itse koirista, joiden eläm änlaatu voi jäädä hyvin hei koksi jatkuvan sairastelun vuoksi. LAURA UOTILA

A N I M A LI A N A L U E O S A S T O J A

UUSI SARJA

T E H T Y Ä JA T A P A H T U N U T T A

U U D E SSA JU T T U S A R JA S S A TU T U STU TA A N AN IM ALIAN ALU EO SASTO IH IN JA YHDYSHENKILÖ IHIN KAUTTA M A A N . SA R JA N ALO ITTAA TA M PEREEN ALU EO SA STO .

FAKTALAATIKKO

Pistepirkot rokkasivat Vanhalla eläinten hyväksi

Tampereen alueosasto

nim alian opiskelijaryhmä tar josi tam m ikuun lopulla hyvän m usiikin ja eläinten ystävil le vastustam attom an tilaisuu den. Hyvien suhteiden avulla oli sam an katon alle koottu verraton kokoonpano kotimaisia artisteja. Illan aikana kahdel la lavalla rokkasivat 22-pistepirkko, Plain Ride, Black Audio, Janne Laurila ja Digitaalimiehet. Ilta oli m enestys ja tunnelm a oli ka tossa. E läinten hyväksi saatiin kerät tyä sievoinen sum m a rahaa. Vieraita oli noin 400 ja voittoa kertyi lähes 3000 eu roa. 22-pistepirkko keräsi tunnetuim pana bändinä paikalle uskollisia fanejaan, eikä tu o ttan u t pettymystä. Flunssanpoi kasesta huolim atta bändi villitsi yleisöään yli tunnin ajan. Yleisöstä sateli kehu via kom m entteja myös muille bändeille ja levyt kävivät kaupaksi. Suuret kiitokset kaikille esiintyjille ja talkoolaisille!

• Tampereen alueosasto aloitti toimintansa j o 1960-luvulla • aktiivisia toimijoita tällä hetkellä noin 1 0 • kokoontuu aktiivisesti • yhdyshenkilö: Jonna Lampinen • animalia@tampere.fi • internetsivut: w w w . animalia.fi > yhteystie dot > osastot ja ryhmät > Tampere • Uusien ilta keskiviikkona 1 5 . 3 . 2 0 0 5 klo 18.00

Tampereen yhdyshenkilö Jonna Lampinen.

Tampereen alueosasto innos taa vapaaehtoisia toimimaan onna Lam pinen, o le t o llu t m u kana A nim a lla n alueosaston t o i m innassa kolm isen v u o tta ja to i m in u t keväästä 2004 lä h tie n y h dyshe n kilö n ä . M iksi lä h d it m ukaan A nim alian to im in ta a n ? J

AnimalianTampereen alueosasto järjes ti mielenkiintoisen luennon kosmetiikan eläinkokeista. Luento inspiroi m inut osal listum aan seuraavaan kokoukseen. Animalia edustaa arvojani ja elämäntapaani.

O le t its e 26 -v u o tia s v a s ta v a lm is tu n u t ka u p p a tie te id e n m a is te ri. O v a tk o ka ik k i to im in ta a n o s a llis tu v a t nu o ria ta i o p isk e lijo ita ? O n aika vaikea kuvailla tyypillistä alueosastoaktiivia. Tampereella toim intaan osallistuu kaikenlaisia ihmisiä yläasteikäi sistä keski-ikäisiin.Toki suuri osa aktiiveis ta on opiskelijoita ja m ukana on enem m än naisia, m utta joukkoomme kuuluu myös työssäkäyviä sekä miehiä. M eitä kaikkia yhdistää kiinnostus eläimiin ja se, että tahdom m e tehdä jotakin hyvää.

M itä a lu e o s a s to to im in ta kä y tä n n ö s sä on? K erro jo ta k in esim e rkke jä s iitä , m itä o le tte te h n e e t! Meillä on kokouksia pari kertaa kuu

ANIMALIA

I/2006

kaudessa. Perinteisesti olemme pyrkineet vaikuttam aan kuluttajien asenteisiin eri laisten kam panjoiden avulla. Esimerkiksi joulun alla järjestimme joulukinkkukampanjan ’’Possut pipareina” . Jaoim m e kaupungilla 300 possunm uotoista pipa ria, joihin oli kiinnitetty infolappunen si kojen elinoloista ja keskeisistä hyvinvointiongelmista. Vuoden suurin järjestäm äm m e tapah tum a on nyt jo perinteeksi m uodostu n u t Eläinten viikon yleisötapahtum a lo kakuussa. Lisäksi alueosastom m e pitää usein infopöytää erilaisissa tapahtumissa.

A nim alialla on o llu t alueosastoja y m päri Suomea lähes koko jä rje s tö n h is to rian ajan. M iksi n iitä on m ielestäsi ole massa? R uohonjuuritason toim innan ja vai kutusm ahdollisuuksien tarjoam inen on todella tärkeää. N e ovat myös alueosas tojen tehtäviä. Keskeinen tavoitteemme on myös tietoisuuden lisääminen eläin ten oloista ja kulutustottum usten vaiku tuksista. Alueosastot ovat mielestäni ole massa myös sen vuoksi, että ne tarjoavat samanhenkisille ihmisille tilaisuuden ko koontua ja tutustua toisiinsa sekä toimia

yhdessä eläinten hyväksi.

P y s ty y k ö m ie le stä si a lu e o sa sto to im innan k a u tta va iku ttam a a n e lä inten oloihin? Jos saa yhdenkin ihm isen jättäm ään esimerkiksi turkissom isteet kaupan hyl lyille, vastaus on kyllä. Tavoitteenam m e han on lisätä ihm isten tietoisuutta kulu tustottum uksistaan, jotta he ym m ärtäi sivät useiden kuluttam iensa tuotteiden vaatineen eläinten hyväksikäyttöä. Siinä vaiheessa, kun eläinystävällisten tuottei den kysyntä kasvaa, niiden tuotantoa on lisättävä. Samalla eläinepäystävälliste^ tuotteiden tuotanto vähenee. Suoraan me em m e eläimiä pelasta, m utta välillisesti kyllä. Juuri se saattaa kin välillä turhauttaa! Ajattelen kuitenkin niin, että m onet m uutokset yhteiskunnas sa tapahtuvat hitaasti ja ihmisten asentei siin vaikuttam inen on todella tärkeää. A lueosastotoim inta on tekijöistä itses tään kiinni. K un vain on riittävästi aktii veja ja halua tehdä jotakin eläinten hy väksi, m ahdollisuutem m e ovat hyvät.

M itä vin kke jä a n ta is it n iille lu k ijo il lem m e, jo tk a ha lu a isiva t to im ia itse ak tiiv is e m m in eläinsuojelun parissa? Rohkeasti m ukaan toim intaan! Jokai sen panoksella, oli se sinen pieni tai iso, on merkitystä. Kokouksiim m e voi osal listua ilm an ennakkoilm oittautum ista. Kaikki ovat todella tervetulleita, tekijöi tä ei ole ikinä liikaa. RAISA HEINÄMÄKI

TANJA HIETAMIES

Suomen Animaalit kokoontuivat Tampereella

nimalian alueosastotapaaminen järjestettiin Tampereen työväen opistolla lauantaina 28.1. Toi miston työntekijöiden suurek si iloksi luokkahuone täyttyi nopeasti ak tiivisista Animalialaisista Tampereelta, Jo ensuusta, Jyväskylästä, Turusta, Kuopiosta, Helsingistä, Oulusta ja Kotkasta asti. Päivä aloitettiin lyhyellä esittelyllä, jonka jälkeen Animalian maatalouseläinvastaava M eri Elonheim o kertoi Anim a lian onnistuneesta broilerikam panjasta. Animalian työntekijät kertoivat m eneil lään olevista sekä tulevista kampanjoista ja suunnitelm ista. Päivän aikana keskus teltiin kiivaasti m onista m uistakin tee m oista. M ietim m e yhdessä m iten alueosastotoim intaa voitaisiin kehittää ja m i ten alueosastoja voitaisiin auttaa toimis tolta käsin heidän tekem ässään työssä. Lounas haettiin kasvisravintola G opalista ja ruoka oli todella maukasta. Saa tuam m e lisää energiaa jatkoimme vielä

parisen tuntia. Jakauduim m e ryhm iin ja suunnittelim m e, m iten pääsiäisestä voisi tehdä eläinystävällisemmän. Päivän aika na saimme paljon uusia ideoita, joita se kä toim isto ja alueosastot pystyvät hyö dyntäm ään tulevissa tapahtum issa. Animalian toim iston työntekijät halua

vat vielä kiittää kaikkia osanottajia. Päivä oli todella antoisa ja täynnä positiivista energiaa. K uten opiskelijaryhm än nettivastaava Tanja Hietam ies kirjoitti sähkö postitse täm än jälkeen: ’’Tällainen tapaa m inen antaa jälleen puhtia eläinten puo lesta toim im iseen” . Ur Bni n

ANIMALIA 1/20 o 6

parantam alla utarerakennetta paranne taan myös terveyttä. Tavoitteita asetet taessa on pystyttävä arvioim aan, m it kä om inaisuudet ovat merkittäviä vielä 1 0 -2 0 vuodenkin kuluttua. Kansallisen jalostusohjelm an on täy tettävä useita eri vaatimuksia. Kasvat tajat odottavat kestäviä, taloudellisia ja helppohoitoisia lehmiä. M aidon laadun on täytettävä kuluttajien ja teollisuuden tarpeet. Koko jalostustoim innan ja siinä käytettävien m enetelm ien on oltava yh teiskunnallisesti hyväksyttyjä. M erkitystä on myös eläinaineksen pärjäämisellä kan sainvälisessä kilpailussa. Kansallisen pää töksenteon säilyminen on edellytys sil le, että voimme itse vaikuttaa eläinainek sen jalostustavoitteisiin. Suom essa nau tojen ja sikojen jalostus on vielä omassa valvonnassamme, siipikarjan jalostukses ta päättävät jo ulkomaiset yhtiöt. ^ b r v e y s t a r k k a i l u on h a rvin aista

Lypsykarjan jalostuksella tavoitellaan kestävää lehmää K o tie lä in te n ja lo s ta m in e n o n y k s in k e rta is e s ti s a n o ttu n a seuraavan s u k u p o lv e n va n h e m p ie n v a lin ta a . H a a s ta v u u tta ja lo s tu k s e e n tu o se, e tte i e lä im e n p e riy ttä m iä g e e ne jä v o i nähdä. T u le v ie n jä lk e lä is te n la a tu vo id a a n va in e n n u s ta a . L y p sy le h m ä n om a ra ke n n e ta i sen tu o to s tie d o t e n n u s ta v a t p a rh a im m illa a n k in va in n o in 60 p ro s e n tin v a rm u u d e lla sen p e riy ttä m is k y k y ä e li s itä , m illa is ia sen jä lk e lä is e t tu le v a t o le m aa n . S onnin 15 0 ty ttä r e n o ta n ta ta a s a n ta a s u k u la is u u s tie to in e e n y li 90 p ro s e n tin v a rm u u d e n . V anha viisa u s sa n o o kin , e ttä e lä im e n s u k u ta u lu s ta v o i p ä ä te llä , m illa in e n sen p itä is i o lla , sen o m a s ta tu lo k s e s ta , m iltä se n ä y ttä ä , m u tta v a s ta jä lk e lä is e t k e rto v a t, m illa in e n se to d e lla on.

erim än ennustam ista varten on kehitetty jalostusarvojen ennus teiden eli indeksien arviointi m enetelm iä. L ehm än om inai suuksiin vaikuttavat m onet ym päristö

AN IM ALIA

I / 2 OO6

tekijät, joiden vaikutukset korjataan las kennassa. H oito, ruokinta ja olosuhteet eli karjavaikutus on näistä tärkein. M o derni jalostusarvostelu käyttää hyväkseen suuria tietom ääriä ja laskentam enetel

miä, joissa eläimen om ien tietojen lisäk si hyödynnetään kaikkien sen sukulaisten tietoja. Indeksi on varm in arvio eläimen kyvystä periyttää tiettyä om inaisuutta. Ja lo stu s on p itk ä jä n teistä ty ö t ä

Jalostustavoitteiden on oltava kestäviä ja pitkäjänteisesti valittuja, huolim atta hin ta- tai tukipolitiikan heilahduksista. Ja lostustyössä on otettava huom ioon paitsi eläimen yksittäiset om inaisuudet, myös om inaisuuksien väliset yhteydet, jottei parantam alla toivottua om inaisuutta sa malla heikennetä jotain toista. Esim er kiksi lisäämällä pelkästään m aitotuotosta heikennetään hedelmällisyyttä, kun taas

Kotieläinjalostuksessa vallitsee kansain välinen kilpailu. Eläinaines, lähinnä son nin sperm a, liikkuu varsin vapaasti maas ta toiseen. Eri maissa on luonnollisesti erilaiset jalostustavoitteet, jotka riippu vat eri om inaisuuksien hinnoista ja yh teiskunnallisesta arvostuksesta. Suom es sa nautajalostuksessa kiinnitetään erityis tä huom iota terveys- ja hedelmällisyysom inaisuuksiin, vasikkakuolleisuuteen ja poikimavaikeuteen. N äiden om inaisuuk sien jalostamisen edellytys on tiedon ke ru u - käytännössä terveystarkkailu - jo ka on pohjoism ainen erikoisuus. Esimer kiksi Yhdysvaltojen suurissa lypsykar joissa holstein-rotuisen vasikan hinta on niin alhainen, ettei vasikkakuolleisuuteen ^ ^ n n a t a juuri kiinnittää huom iota. M eil lä lypsyrotuiset vasikat kasvatetaan lihan tuotantoon, jolloin niillä on oma arvon sa. M onissa holstein-rotuisia lypsyleh m iä kasvattavissa maissa 11 prosentin vasikkakuolleisuutta pidetään norm aali na, meillä jo 5,5 prosenttia pidetään kor keana. Jos rodun eläinten sukulaisuuden kas vua ei hillitä, esille nousee väistyvästi pe riytyviä haitallisia geenejä, jotka aiheut tavat esimerkiksi epäm uodostum ia vasi koilla. Holstein-rodun sukulaisuudet ovat m aailm an suurim m asta populaatiosta huolimatta korkeita ja rodulla tunnetaan kin noin 30 eri geenivirhettä. T unnetuin näistä on vasikan vakavaan epäm uodos tum aan johtava CVM . Haitallisia geene jä ei kaikissa maissa karsita, koska D NA näytteen otto ja analysointi lisenssimaksuineen aiheuttaa kuluja tai geenivirheis tä ja epäm uodostuneista vasikoista ei yli

päätään piitata. Suomessa jalostusorganisaatiot ovat sitoutuneet käyttäm ään vain eettisesti hyväksyttäviä menetelm iä. Kaikki holstein-rotuiset keinosiemennyssonnit tarkastetaan karvanäytteestä m o nistetusta D N A :sta FABALAB:issa gee nivirheiden varalta eikä haitallisten gee nien kantajia hyväksytä käyttöön. Ja lo stu so h je lm a ssa k an sa llise t t a v o it t e e t

Kansallisella jalostusohjelmalla pyritään parantam aan koko m aan eläinpopulaation perinnöllisiä ominaisuuksia. Aika jänne on pitkä, lypsykarjalla noin kym m enen vuotta ja edistymistä saavutetaan vain sukupolven vaihtuessa. M eillä yleisin lypsyrotu on 1800-luvulla m aahan tuotu punavalkoinen ayrshire. M aailm alla päärotu on m ustavalkoinen holstein. Alkuperäisrotuja on Suom es sa kolme: länsisuomenkarja, lapinlehmä ja kyyttö. N äistä valkoselkäinen kyyttö ja valkoinen, m ustapilkkuinen lapinlehm ä ovat geenipankkityön varassa, länsisuo menkarja tavanomaisessa tuotannossa. Suom essa on m aailm an suurin ayrshire-populaatio, ja tällä rodulla onkin maassam m e parhaat m ahdollisuudet pe rinnölliseen edistymiseen. H olstein-rodussa käytetään paljon ulkomaisia son neja, jotka eivät aina vastaa omia jalos tustavoitteitam m e . Suom essa sonnit arvostellaan tyttä riensä tuotos-, käyttö-, terveys- ja hedelmällisyystietojen perusteella. Valin nan työkaluna käytetään kokonaisjalostusarvoa, jossa huom ioidaan tärkeim m ät om inaisuudet: valkuaistuotos ja -pitoi suus, rasvatuotos, utarerakenne, hedel mällisyys ja utareterveys. Kutakin omi-

Holsteinrodulta löydetty geenivirhe CVM (comlex vertebral malformation) aiheuttaa vasikalle vakavan, usein kuolemaan johtavan epämuodostuman.

naisuutta painotetaan sen taloudellisen merkityksen perusteella. Kaikkiaan son nit arvostellaan yli 50 eri om inaisuuden suhteen. Jalostustyössä sukua jatkam aan vali taan ne eläim et, jotka täyttävät ihmisen kulloinkin päättäm ät kriteerit. Valinta on siirtynyt luonnonvalinnasta ihm isen te kem ään valintaan. Sam alla luonnossa toimivat, esimerkiksi alleelifrekvenssejä tasapainottavat tai letaaligeenejä hävittä vät mekanism it ja lainalaisuudet lakkaa vat toim im asta tai niiden merkitys heikkenee. T äm ä langettaa valintapäätöksiä tekeville suuren eettisen vastuun koko populaation perim ästä. Kotieläinjalostusta Suom essa säätelee kotieläinjalostuslaki, joka m äärää jopa eläinsuojelulakia tiukem m in, ettei eläinjalostuksella saa vaarantaa eläinten hy vinvointia. Lisätietoja www.faba.fi JAANA KILJUNEN, FABA JALOSTUS

AN IM ALIA

1/200 6

Lisätietoa koira-ja kissaturkiksista http://www.importstop.org/ http://www.heathermillsmccartney.com/petition.php

on selvä: kissan tai koiran kasvatus tur kiseläimeksi on Aasiassa halvempaa kuin tekoturkiksen käyttö. Suomessa kulutta javirasto ei edellytä lelujen ja koriste-esi neiden valmistajilta tuoteselostetta, jo ten kuluttaja ei voi tietää, onko esine val m istettu kissan vai jonkin m uun eläimen turkista. S u o m i ei o le k ie lt ä n y t k o ira -ja k issa tu rk iste n tu o n tia

Nukkuva kissa ei enää herää S o h v a ty y n y n päällä u in u v a p ie n i, m u s ta k is s a n p e n tu ei ke h rä ä eikä h e n g itä . Sen v a rta lo on k ä p e rty n y t k e rä lle , k o rv a t o v a t k o v e ttu n e e t a se n to o n s a . S iinä m issä ke rra n o liv a t u te lia a t s ilm ä t, on n y t va in k iin n i k u iv u n e e t s ilm ä a u k o t. V ain kissan k iiltä v ä , m u s ta tu r k k i m u is tu tta a s iitä , e ttä k e rra n tä llä k in kissalla o li eläm ä.

uom alaisissa lahjatavaraliikkeissä myytävät N ukkuva kis sa -nim ellä tu n n e tu t koristekissat tuodaan Aasiasta. T äm ä Etelä-E uroopan maissakin suosittu m atkam uistoartikkeli valm istetaan tavalli sim m in nyljetystä kissanpoikasesta, jon

A N IM A LIA 1 / 2 0 0 6

ka tassut on leikattu pois, sisus täytet ty ja vatsaosa korvattu usein toisen vä risen kissan turkinpalalla. M arkkinoil la on myös kaninkarvasta ja tekoturkis ta valm istettuja Nukkuvia kissoja, m u t ta suurin osa myynnissä olevista esineistä on valm istettu oikeista kissoista. Syykin

Koirien ja kissojen kasvatus turkiseläimik si on Aasian maissa valtava bisnes, kuten T he H um ane Society o f U nited Statesin eli H SU S:n vuonna 1998 Kiinassa laati m a raportti osoittaa. Raportti johti vuon na 2 0 0 0 koirien ja kissojen turkeista teh tyjen tuotteiden tuontikieltoon Yhdysval loissa. Euroopassa m uun muassa Sveit si, Itävalta, Ranska, Italia, Kreikka, Bel gia ja Tanska ovat jo kieltäneet kissojen ja koirien turkisten tuonnin. Koko E L ^ ^ aluetta koskevaa koirien ja kissojen tur kisten tuontikieltoa on käsitelty EU -parlamentissa edellisen kerran vuonna 2003. Tuolloin ehdotus ei valitettavasti saanut tarpeeksi tukea. H SU S:n 12. joulukuu ta 2005 julkaistun tutkim uksen m ukaan koiria ja kissoja tarhataan niiden turkki en hyödyntämiseksi myös Euroopassa. Vuonna 2003 BBC sai haltuunsa video nauhan, jossa esiteltiin belgialaisen kissaturkistarhan tuonam ia nahkoja. Koirien ja kissojen turkisten tuom inen Suom een on sallittua. T uonnista vastaa Suomessa ulkoministeriö. Tullissa kissan tai koiran nahka luokitellaan kuuluvaksi m uihin turkkeihin ja nahkoihin. Tullin ti lastojen m ukaan vuonna 2005 Suom een tuotiin 2871 kappaletta m uita nahkoja. Kissojen tai koirien nahkojen määrää Q ole tilastoitu. Ainoa varma keino selvit tää nahan alkuperä on D N A-tutkim us. Ulkoasiainministeriö on Suomea kos kettavan ongelman laajuuden selvittämi seksi pyytänyt tullia tutkim aan tarkem min luokassa ’’m uut” m aahan tulevat na hat ja turkikset. Lelujen ja koriste-esinei den lisäksi koirien ja kissojen turkiksia käytetään m uun muassa urheiluvaatteissa, takkien, hanskojen ja päähineiden turkissomisteissa sekä koko turkeissa. Koiran tai kissan omistaja voi myös tietäm ättään tukea lemmikkieläinten turkkien kauppaa, sillä useat lemmikkien lelut sisältävät ih misen ystävän lajitovereiden nahkaa. Koiran turkkeja myydään m uun muas sa nimillä gae-wolf, sobaki ja Asian jackal, kissojen turkkeja puolestaan nimikkeillä wildcat ja goyangi. KATARIINA VUORI

Sairaan hyvät koe-eläimet Ih m ise n halu h a llita ja m u u tta a e lä im iä m ie le is ik s e e n n ä y ttä y t y y ehkä irv o k k a im m illa a n k o e -e lä in ja lo s tu k se ss a . T osin sanan ja lo s tu s k ä y ttö tässä y h te y d e s s ä on h a rh a a n jo h ta v a a , sillä ty y p p ita p a u k s e s s a e lä im e n s o p e u tu m is k y k y ä h e ik e n n e tä ä n ; s iitä luodaa n n iin s a n o ttu sa ira u sm a lli. L a b o ra to rio is s a te h ta il laan n y k y is in g e e n iv irh e is tä k ä rs iv iä e lä im iä .

oe-eläinten jalostus lähti liikkeelle laboratoriokäyttöön sopivien hiiri- ja rottatyyppien etsimisestä. K ehitettiin sisäsiit toisia eläinkantoja parittam alla lähisuku laisia keskenään. Erityisesti toksikologisessa myrkyllisyystestauksessa eläinten halutaan olevan m ahdollisim m an samanlaisia, jotta tu n tem attom ien m uuttujien vaikutus elimi noitaisiin. Kemikaaliannoksen vaikutuk sen eläimessä ei haluta peittyvän eläinten perinnöllisten erojen alle. K okonaan toi nen asia on, m iten osataan valita eläin kanta, joka parhaiten kuvastaisi kemikaa lin myrkyllisyyttä ihmiselle. Ihm isen puuttum inen koe-eläinten li sääntym iseen on aiheuttanut samoja m uutoksia kuin kotieläimilläkin: heik koudet ovat lisääntyneet, väriskaala laa jentunut ja elinikä lyhentynyt. Punasilmäiset albiinohiiret kohtaisivat luonnos sa nopeasti tiensä pään, m utta ovat suo

A I X

sittuja laboratorioissa. Elinvoim aisuutta heikentävät m utaa tiot ovat sisäsiittoisissa eläimissä ylei siä. M onesti m utaatio on väistyvien gee nien aiheuttam a ja tulee näkyviin ilmi asussa vasta silloin, kun eläin perii gee nin m olem m ilta vanhem m iltaan. Tutki jat ovat aina olleet kiinnostuneita sairais ta m utanttieläim istä ja ottaneet ne hana kasti tieteen palvelukseen, kun niitä on sattum ankauppaa syntynyt. S a i r a u s m a l l e j a k u in a p t e e k in hyllyltä

Sairausmalleiksi kutsuttuja hiiri- ja rottakantoja on jo valtava määrä. Koe-eläimiä myyviltä suuryrityksiltä voi ostaa siim ahäntiä, joilla on synnynnäinen alttius vaikkapa tiettyyn syöpään, sydän- ja verisuonitauteihin, korkeaan verenpainee seen, liikakolesteroliin, diabetekseen, m unuaisvikoihin, lihavuuteen jne. Om a lu-

kunsa ovat vastustuskyvyltään puutteel liset karvattom at nude- ja SCID-jyrsijät, joita kasvatetaan tiukasti taudinaiheutta jista eristettyinä etteivät ne kuolisi ’’en nen aikojaan”. Pitkään aikaan m utanttieläinten syntyä ei ole jätetty sattum an varaan, vaan m utantteja tehtaillaan keinotekoisesti. Suu ressa kansainvälisessä M ouse M utagene sis -projektissa uroshiirten siittiöihin on aiheutettu m utaatioita ruiskuttam alla ki veksiin voimakkaasti m utageenista kemi kaalia. Jälkeläisistä on etsitty m utaatioita m uun m uassa käyttäytymistestien sarjal la. Tulokset ovat olleet laihoja: vain paril la prosentilla on m utaatioita, ja niistäkin suurin osa lienee hyödyttömiä. Geenitekniikan käyttöönotto on nos tanut koe-eläinjalostuksen aivan uudelle tasolle. Lajirajat eivät enää ole este, vaan eläimeen voidaan siirtää esimerkiksi ih misen perinnöllistä sairautta aiheuttava geeni. Hyvää on se, että tietyissä tapauk sissa geenitekniikka auttaa vähentäm ään eläinten kärsimyksiä. M ikään ei kuiten kaan hyvitä lisääntynyttä koe-eläinm äärää eikä sitä, että geenim uuntam isen ja patentoinnin jäljiltä eläimet nähdään yhä pelkistetymmin tieteen työkaluina, tutki joiden om ina design-tuotteina. RIITTA SALMI

A N IM A LIA 1 / 2 0 0 6

kavien sairauksien tukihoitona, kuten ähkyleikkauksissa, verenmyrkytystapauksissa, proteiinin ja hyytymistekijöiden puut teessa, maksa- ja munuaisvikasairauksissa sekä suuressa nestehukassa. Koirat taas hyötyvät toisten koirien ve restä silloin, kun on sattunut onnetto m uus: koira on esimerkiksi jäänyt auton alle. Verensiirtoja tehdään myös krooni sesti sairaille hauvoille kuten koirille, jot ka eivät itse tuota riittävästi verta sairau tensa takia, proteiinin ja veren hyytymis tekijöiden puutostiloista kärsiville lemmi keille sekä parvoa eli veriripulia sairasta ville koirille. Myös tietynlainen kissojen verenluovutussysteem i on otettu käyt töön, m utta se ei ole julkinen. ’’Kissojen väliset verensiirrot ovat paljon hankalam pia, sillä niillä on niin paljon veriryhmiä. Kissojen verensiirroissa veriryhmien täy tyy sopia yksi yhteen, m uuten kissa hylkii uutta verta”, sanoo Leila Nurmikivi.

Eläinlääkäri Susanna Kilpinen ja pieneläinhoitaja Marke Turunen keskittyvät toimenpiteeseen.

Sankarieläimet verenluovuttajina M u s ta , m o n iro tu in e n C a p ri-k o ira saapuu o m is ta ja n s a Eeva H e ik k e rö n kanssa ta m m ik u is e n a a a m u p ä ivä n ä H e ls in g in y lio p is to llis e e n elä in sa ira a la a n lu o v u tta m a a n v e rta . S a n k a riko ira lu o v u tta a v e rta n e ljä n n e n ke rra n eläm änsä a ikan a ja jä ä tä m ä n ke rra n jä lk e e n te h tä v ä s tä e lä k k e e lle . E lä insairaalan v e re n lu o v u tu s p o tila id e n ik ä ra ja ku n on ka h d e sta se itse m ä ä n v u o te e n . Y lio p is to llis e n e lä in s a ira a la n v e re n lu o v u tu s y k s ik k ö on a in o a m aailm assa, jo k a to im ii v a p a a e h to is v o im in .

eva ei itse ole luovuttanut ver ta. H än kuitenkin innostui he ti ajatuksesta kuullessaan, että hänen koiransa voisi olla sopiva luovuttaja. H än vei C aprin eläinsairaa laan terveystarkastukseen, jonka yhtey dessä otettiin verinäyte. N äytteestä otet tiin pieni verenkuva sekä D EA 1.1 -veriryhm äm ääritys. V erensiirtoreaktioiden minimoimiseksi vain DEA 1.1 -negatiivi set koirat soveltuvat luovuttajiksi. Sam al la tarkistettiin se, että C apri on kliinises ti terve, säännöllisesti m adotettu ja roko tettu sekä se, että se on asunut Suomessa vähintään vuoden. Verenluovuttajakoirilta otetaan veren luovutuksen yhteydessä sama m äärä ver ta kuin ihmisiltä, joten rekisteröityäkseen

veripankin luovuttajaksi, koiran täytyy painaa yli 30 kiloa. Terveystarkastuksia, joiden yhteydessä koira voidaan ilmoittaa verenluovutuskoiraksi, tehdään vain pari kertaa vuodessa. Koirien on m ahdollista käydä luovuttam assa verta perjantaiaa muisin. Tavallisen perjantaipäivän aika na noin kahdesta kolmeen koiraa luovut taa verta. Veri käsitellään jo sam ana ilta päivänä. Verenotto kestää rauhoituksessa yleensä noin tunnin. C a p r in p ä i v ä k lin ik a lla

C apri saapuu klinikalle häntä koipien vä lissä. Koira ei itse ym m ärrä, m iten hie non teon se tekee, eikä Eeva pysty si tä sille kertom aan. Eläinlääkäri Susanna

K u v a t : © K ia H e ro ld j a E lä in s a ir a a la n y s t ä v ä t

Kilpinen ja pieneläinhoitaja M arke T u ru nen vastaanottavat C aprin ja antavat sil le heti rauhoittavaa lääkettä. Vähän ajan päästä C apri jo nuokkuu ja nukahtaa lo pulta lattialle. ’’Eläin rauhoitetaan, ettei se liikkuisi, kun siltä otetaan verta. Koi rilta otetaan verta kaulan laskimosta, sil lä eläinten verenpaine on alhaisempi ja loissa. Veri täytyy saada talteen kymme nen m inuutin sisällä, jotta se olisi käyttö kelpoista”, Susanna kertoo. C aprin kaulalta ajellaan karva pois ja verenottokohta puudutetaan. Veripussi on täyttynyt jo hetken päästä. Capri he rätetään tokkurasta, m utta se ei m illää^ jaksaisi nousta. Vasta kun verenluovutuk sesta vastaava Leila Nurm ikivi saapuu paikalle, C apri ärähtää ja nousee ylös. Eeva saa verenluovutuspinssin ja Capri evästä illaksi.

K a ik k i e i v ä t s o v e l l u l u o v u t t a j i k s i

Verenluovutuksien ja terveystarkastuk sien yhteydessä on huom attu, että jot kut rodut sopivat parem m in luovuttajik si. Suomessa melkein kaikki terveystar kastukseen osallistuneet saksanpaim en koirat ovat sopivia luovuttajiksi, kun taas esimerkiksi Amerikassa käytetään enim m äkseen greyhound-rotuisia haukkuja. ’’Em m e tiedä, miksi jotkut rodut sovel tuvat parem m in luovuttajiksi. Saattaa ol la, että koirien veriryhm ät periytyvät ge neettisesti. K erran meillä oli 31 kultais ta noutajaa tarkastuksissa eikä yhtäkään niistä kelpuutettu luovuttajaksi”, N urm i kivi sanoo selaillessaan taulukkoja. Hevosten veripankki tarvitsee vapaa e h to is ik s i luovuttajiksi eri rotuisia hevo sia ja poneja, sillä saman rotuisten hevos ten veriryhm ät ovat lähim pänä toisiaan. Hevosista verenluovutukseen soveltuvat useim m iten parhaiten suomenhevoset ja lämminveriset ravurit.

M ih in v e r i k ä y t e t ä ä n ?

H evo sten v e re n lu o vu tu s y h t e is t y ö s s ä Y p äjän kan ssa

Ennen kuin veripankki aloitti toimintansa, kokoverta otettiin tarvittaessa esimerkiksi eläinlääkärin tai muiden sairaalan työnte kijöiden koirilta. Nykyään veri erotellaan plasmaan ja punasoluihin. Plasmaa voi daan käyttää noin vuoden ja punasolu ja noin kolmen kuukauden ajan. Hevoset luovuttavat usein verta, m utta niiden ve restä käytetään useimmiten vain plasmaa, sillä punasolut hajoavat hevosen elimistös sä kolmen päivän sisällä. Plasmasta hyöty vät eniten vasta-ainepuutoksesta kärsivät pikkuvarsat. Plasmaa käytetään myös va

Hevosten terveyttä ei testata etukäteen, vaan tulehdusarvot tarkistetaan vasta he vosen saapuessa klinikalle. Soveltuakseen luovuttajiksi hevosten tulee olla iältään 2 - 16 -vuotiaita, terveitä sekä säännöl lisesti madotettuja ja rokotettuja. Niillä ei saa olla veritauteja, eikä niille ole saa nut tehdä verensiirtoa. Tam m a ei myös kään saa olla varsonut. Venäjältä tuodut hevoset eivät sovellu luovuttajiksi piroplasmoosi- eli veritautivaaran vuoksi. H e vonen voi luovuttaa verta myös ostotar-

kastuksen tai ontum atutkim uksen yhte ydessä. V erenottotapahtum a kestää rauhoituksineen noin tunnin. Verenluovutuksen ai kana hevonen seisoo pakkopilttuussa. ’’Piikkikauhuisia hevosia ei oteta veren luovutukseen. T äm ä ei ole hevosille m i kään opetuspaikka eikä eläimiä ole mis sään nim essä tarkoitus kiusata. Esim er kiksi shetlanninponeilta ei verta oteta enää lainkaan, sillä niiden suonet pake nevat rauhoitettaessa”, Nurm ikivi toteaa. Hevoselta otetaan noin kolme litraa ver ta, sillä sitä kuluu suuria m ääriä veren siirron yhteydessä. N orm aalisti hevosil le annetaan yhdestä kahteen litraa, m utta esimerkiksi vakavan m ahahaavan yhtey dessä voidaan antaa jopa 15 litraa eli 17 pussia verta. K oirien verenluovutuksia tehdään vain yliopistollisessa eläinsairaalassa. M T T hevostutkim us ja Ypäjän hevosopisto ovat käynnistäneet yhteistyössä Helsingin yliopistollisen eläinsairaalan ja Yliopistollisen eläinsairaalanYstävät -yh distyksen kanssa hevosten verenluovutuksetYpäjällä. ’’Ypäjällä asustaa yhteensä lähes 300 hevosta, joten siellä kuluu paljon verta ja om istajat haluavat mielellään kantaa kor tensa kekoon. Siellä on hieno laborato rio ja isot tilat, joten pystymme samana päivänä ottam aan verta noin kahdeksal ta hevoselta”, Nurm ikivi kertoo. Lahjoi tettu veri käytetään pääosin yliopistolli sessa eläinsairaalassa, m utta joitakin pus seja plasm aa palautetaan käsittelyn jäl keen M T T :n klinikan käyttöön Ypäjälle. ”O n ilman m uuta järkevää toteuttaa tä m ä täällä, koska hevosia ei tarvitse kul jettaa muualle. Tavoitteena on jatkaa luo vutusta m uutam an kerran vuodessa”, sa noo M T T :n hevostutkim uksen johtaja M arkku Saastamoinen.

Capri punnitaan ennen verenluovutusta.

L u o v u t t a j i a t a r v i t a a n lis ä ä

Luovuttajista ei tällä hetkellä ole pulaa, m utta vakituisten verenluovuttajien van hetessa tarvitaan uusia tilalle. Leila N u r mikivi toivoo, että verta olisi käytettävissä niin paljon, että sitä riittäisi myös m uu alle. Tällä hetkellä kaikki veri käytetään eläinsairaalassa. ’’Vertamm e haluttaisiin Espanjaan ja Italiaan, m utta meillä ei ai nakaan vielä ole m ahdollisuutta myydä sitä ulkomaille. Yksi unelm istani olisi verenluovutusauto, joka kiertäisi Suom ea, m utta en vielä ole löytänyt sopivaa autosponsoria ”, Nurm ikivi naurahtaa. KIA HEROLD Luovuttajaehdokkaaksi ilmoittautuminen: internetsivuilla www.elainsairaalanystavat.com

TEHTYÄ

TAP A HTUNUT T A

MITEN

Broilerivetoomus luovutettiin maa-ja metsä talousministeriön johdolle si joulukuun alussa m aa-ja metsätalousminis teriön valtiosihteeri

Animalian maatalouseläinvastaava Meri Elonheimo luovuttaa vetoomukset valtiosihteeri Pekka Pesoselle.

Kiitos kaikille 1 3 3 6 0 henkilölle, jotka alle

Pekka Pesosen sekä

ta eettisem piä vaihtoehtoja ei Suomessa

-ELÄINTEN

ole tarjolla. Kaikki suomalaiset lihasiipikarjankasvattajat ovat suurten jalostusyritysten

Vetoan kauppa- ja teollisuusministeri Mau

sopimuskasvattajia, eikä näillä ole ollut ha

ri Pekkariseen sekä maa- ja metsätalousmi

lua eettisempään broilerituotantoon. Aidosti

nisteri Juha Korkeaojaan, j o t ta turkiseläinten

vaihtoehtoisen tuotannon tulisi perustua hi-

vienti Kiinaan lopetettaisiin välittömästi. On

daskasvuisempien kanahybridien käyttöön,

moraalitonta viedä eläimiä kärsimään maa

nykyistä selvästi alempiin kasvatustiheyksiin

han, jossa ei ole eläinsuojelulainsäädäntöä.

ja virikkeelliseen kasvatusympäristöön.

Lisäksi kuljetuksia ei ole jä rje s te tt y Suomen

Päätös vähim m äisvaatim ukset

eläinsuojelulainsäädännön edellyttämällä ta

broileri-

tuotannolle asettavasta direktiivistä saata neen EU:ssa aikaan loppukeväästä. Nyt näyt

ko Skutnabbin. Tapaamisessa luovutettiin

Su om esta viedään vuosittain tuhansia ket

vetoom ukset ja keskusteltiin valtiovallan ja

maan kasvatustiheyksiä Suomessakin hiu

tuja siitoseläimiksi Kiinaan. Kuljetusaika ko

Animalian kannoista EU:ssa valmisteilla ole

kan. Parlamentin maatalousvaliokunta pää

konaisuudessaan voi venyä jopa kahteen

vaan broileridirektiiviin.

tyi tammikuisessa äänestyksessään kannat

vuorokauteen ja kuljetuksissa on paljastu

Ministeriön johdon mielestä Animalian

tamaan 38 kg/m2 enimmäistiheyttä ja v a a t i

i s i t vakavia eläinsuojelullisia puutteita. Hä-

e sittäm ät parannusehdotukset broilereiden

maan jalo stusta ja emopolven ka sva tu so lojJ

nTit ovat kuljetuksien aikana olleet kasattuina

ka s v a tu s t ö ih in olivat sinänsä kan natetta

koskevaa raporttia. Merkittävää parannusta

päällekkäin ja alimpana olleet ketut ovat ol

via, mutta kasvattaisivat liikaa kotimaisen

lintujen oloihin ei siis ole luvassa, mutta tu

leet ulosteista märkiä ja likaisia.

broilerinlihan tuotantokustann uksia. Direk

los on viesti siitä, ettei EU:n eläinsuojelulain

tiiviehdotuksesta e sittä m ässää n kannassa

säädäntöä muovata pelkästään broileriteolli-

Sveitsiläinen eläinsuojelujärjestö Swiss Ani

valtio neuvosto puolustikin nykyisiä broile-

suuden ehdoilla.

mal Protection ja Sky News ovat tutkineet MERI ELONHEIMO

Animalia etsii tie d o tta ja a m ääräaikaiseen ty ö s u h t e e s e e n . T yösuh de alkaa touk okuu ssa 2006. Tiedo ttajan te h t ä v iä o v a t jä rje s t ö n ulkoinen j a sisäinen tiedotu s, Animalia-lehden to im itu s sekä kampanjoihin osallistuminen.

ja kuvanneet kettujen elinoloja Kiinassa. Eläi

TOIVOMME HAKIJALTA: • viestinnän alan koulu tusta • koke m u sta tie dotu s-, t o im it u s - ja kam pan join tity östä • kiin nostusta e läin suojelu työhön • h yvää suom en, englannin j a ruotsin kielten taitoa • e s iin tym is taito a • om a-alo itte isu u tta

TARJOAMME Vetoom us luovutetaan syksyn 2006 aikana.

miä pidetään ala-arvoisissa olosuhteissa ja

siä eläintiheyksiä vastaan on ilmeinen. Mi

niitä käsitellään kovakouraisesti. Tappamis-

Allekirjoita vetoom us Animalian internetsi

nisteriössä ei uskota kuluttajien olevan val

menetelmät ovat raakoja j a osa ketuista nyl

vuilla www.animalia.fi tai tilaa vetoomus toi

miita noin 1 0 prosentin nousuun broilerin

jetään elävältä.

mistolta.

lihan kilohinnassa paremman hyvinvoinnin vuoksi, ja siksi lainsäädännön tiu kentam i

men maa- j a metsätalousministeriin, jo t t a

seen ei olla valmiita. Sen sijaan virkamiehet

lainsäädännöllä selkeästi parannettaisiin li

sysäsivät vastuun m uutoksesta kuluttajille:

hantuotantoa varten kasvatettavien kano

kuluttajien huolestuneisuuden tulisi näkyä

jen oloja ja kiellettäisiin liian nopeasti kasva

myös ostokäyttäytym isessä.

Boikotoi Aeroflotia Kettuja on Kiinaan kuljettanut Aeroflot-

Broilerinlihan osalta kehoitus on toistai

^ S n t o y h t i ö . Boikotoi Aeroflotia ja ilmaise sille paheksuntasi. Voit kirjoittaa kirjeen

EU-kansalaiset odottavat toimia tuotantoeläinten suojelemiseksi

pidettä turkistuotannosta.

Aeroflot Mannerheimintie 5 puh. 09 659 655, faksi 09 661 0 21

jonka löydät Animalian nettisivuilta.

sähköposti: heltosu@aeroflot.ru

tasoa EU alueella yleisesti erittäin huonona

vät kaupat tuotteineen tarjoa riittävästi tie

( 3 5 % vastaajista) tai huonona (29%). Vielä

toa eläinten kasvatusoloista. Merkintää saa

toeläinten hyvinvointia koskevan toiminta

kin suurempi joukko (88%) oli sitä mieltä, e t

daan varmasti odotella jonkin aikaa. EU-ta-

suunnitelmansa taustaksi. Linkki kyselyyn oli

tä eläinten hyvinvoinnin kohentamiseksi tu

solla ei vielä ole s äädetty edes monien tu o

myös Animalian nettisivuilla. Jäsenillemme

lisi tehdä enemmän.

tantoeläinten suojelun vähimmäisvaatimuk

kuuluneekin suuri kiitos vastausaktiivisuu

Erityisen huolestuneita vastaajat olivat

sia j a yhteisten korkeampaa hyvinvoinnin

desta, sillä kaikista EU-alueen kyselyyn vas

munijakanojen, broilereiden, turkiseläinten

tasoa kuvaavien mittarien kehittely on kes

taajista lähes kymmenesosa oli suomalaisia.

ja sikojen oloista. Vähiten tietoa ihmisillä oli

ken. Komission aikeet ovat kuitenkin hyvät:

Tutkimus tuotti samansuuntaista tietoa

muun siipikarjan eli kalkkunoiden, hanhien ja

ohjelmassaan vuosille 2 0 0 6 - 2 0 1 0 se lupaa

tuotan toeläinten hyvinvoinnin tasoa koske

ankkojen, sekä viljeltyjen kalojen kohtelusta.

edistää eläinten hyvinvointia tiukentamalla

vista käsityksistä, kuin viime kesäkuussa jul

Turkiseläinten huonosta kohtelusta pääosalla

eläinsuojelusäännöksiä ja panostaa erityises ti eläinkokeiden vaihtoehtojen tutkimiseen.

vastaajista oli vahva käsitys, mutta toisaalta

tanneista piti maatalouseläinten suojelun

ta ei lainkaan kyennyt muodostamaan mieli

Lisätietoja: Kia Herold, kia.herold@animalia.fi,

050 302 8 17 0 Lisätietoa Animalian toim innasta: http://www.animalia.fi.

LISÄTIETOA ANIMALIAN VETOOMUKSISTA www.animalia.fi

eläinten hyvinvointi -merkintää, sillä noin 90

Euroopan unionin komissio järjesti viime vuo

joka kymmenes vastanneista eurooppalaisis

H akem ukset p alk katoivom uksin een 8.3.2006 m en n e ssä o s o it t e e s e e n Animalia, Porvoonkatu 5 3 ,0 0 5 2 0 Helsinki tai sähköpostilla: kia.herold@animalia.fi

Kyselyn perusteella EU-komissio suunnittelee nyt muun muassa elintarvikkeiden

den lopulla avoimen intemetkyselyn tuotan

kaistu Eurobarometri -tutkimus eläinten hy

• haasteellisen, m ielenkiintoisen j a itsenäisen t yö n • m ukavan j a in nostuneen ty ö y m p ä r is tö n • mahdollisuuden vaiku ttaa eläin ten as e m a an yh teiskunnallisesti

0 0 1 0 0 Helsinki

yhtiölle tai käyttää valmista kirjepohjaa,

ANIMALIAN VUOSIKOKOUS

prosenttia vastaajista ovat sitä mieltä, e ttei

vinvoinnista. Suurin osa nettikyselyyn vas

AJ AJ A-

HAEMME TIEDOTTAJALLE ÄITIYSLOMASIJAISTA

perustein, vaikka tieteellinen näytt ö nykyi

kirjoittivat Animalian broilerikampanjan ve

ASIAN

TYÖPAIKKAHAKEMUS

valla.

tää siltä, että EU-säännökset tulevat laske

rihallien kasvatustiheyksiä juuri taloudellisin

TOIMIA

Kettujen vienti kiinaan kiellettävä

eläinten hyvinvointiosaston päällikkö Pirk

toomuksen. Vetoom uksessa vedottiin Suo

vien kanojen kasvattaminen. Animalia tapa

seksi hyödytön, kun luomubroileria tai mui

VOIN

MERI ELONHEIMO

PARAS

JUTTU

Lukijat äänestivät viime lehden parhaaksi jutuksi Laura Uotilan artikkelin Vainotut sudet - onko sudelle tilaa Suomessa? Kuuluisan kasviskeittokirjan jatko-osan voitti Lisbeth Savelius Espoosta. Onnitte lut voittajalle ja kiitos kaikille osallistujil le! Palautteenne on tärkeää ja auttaa mei tä kehittämään lehteä edelleen. Mikä on tämän numeron parasjuttu? Lähetä vastauksesi 3 1 . 3 . 2 0 0 6 mennessä osoitteeseen:

Parasjuttu Animalia Porvoonkatu 53 00520 Helsinki tai sähköpostitse: lehti@animalia.fi Kaikkien vastanneiden kesken arvotaan Animalian vaaleansininen rotta T-paita (ilmoita toivomasi koko).

E lä in su o jelu liitto A nim alia ry:n v u o s ik o k o u s p id e t ä ä n t o r s t a i n a 30. m a a lis k u u ta 2 0 0 6 klo 1 8 .0 0 y h d i s t y k s e n to im is t o l l a o s o i t te e ssa Porvoonkatu 53, 0 0 5 2 0 Hki. K o k o u k s e s s a k ä s it e llä ä n s ä ä n t ö m ä ä r ä i s e t v u o s ik o k o u s a s i a t . Kaikki A nim a lia n j ä s e n e t o v a t te rv etu lleita kokoukseen. A nim a lia n hallitus

EG E

KULUTTAJ ALLE

3H H 3ZM

Liisa T ik k a

Maukkaat makaronit ja tuoreet leivät maistuvat pitkän talven jälkeen Jos lasagnen valm istam inen ei onnistu lasagnelevyjen puuttuessa, voit tehdä samalla tyylillä uuniruoan jostain m uusta pastasta. E nnen m akaronivuoan valmistamista voit laittaa leipätaikinan nousem aan ja paistaa leivän sit ten, kun uuni on taas vapaa.

•

GoGreen-tuoteperhe tarjoaa herkullisia makuelämyksiä M

oni kasvissyöjä m uistaa varm asti m uutam a vuosi sitten lanseeratun Beneviva-tuotesarjan, johon kuu lui m uun m uassa soija- ja kaurapohjaisia juom ia sekä herkullisen m akuinen vaniljakastike. Viime vuonna Raisio ja ruotsa lainen Cerealia perustivat tasaomisteisen yhteisyrityksen nim eltä G oG reen. T uote merkki lanseerattiin viime syksynä, jol loin myös Beneviva-tuotteet m u u ttu i vat GoGreen-nimisiksi. Cerealia aloitti jo syksyllä 2004 tiettyjen tuotteiden m ark kinoinnin G oG reen-tuotem erkillä R uot sissa. Niistä onkin lyhyessä ajassa tullut suosittuja. G oG reen-tuoteperheeseen tu lee kuulum aan yhteensä noin 60 tuotetta, joita myydään sekä Suomessa että Ruot sissa. G oG reen-tuoteperhe sisältää kasvipe räisiä tuoretuotteita, pakasteita sekä val m isruokia. Kaikki m u u t tu o tteet pait si soijapyörykät ja pihvit sopivat myös vegaaneille. Viime vuonna m arkkinoil le tulivat kaura- ja soijapohjaisten m ei jerituotteiden lisäksi pakasteateriat, soi japyörykät ja soijapihvit. K auppojen pakastealtaista löytyvät valm isateriat ovat todella tervetullut u u tu u s, sillä ateri at ovat vegaanisia, herkullisen makuisia ja proteiinipitoisia. Ruokia on neljä eri laista, GoAfrica, GoM alaysia, G oT hai ja G oC aribbea. K uten nim istäkin voi pää tellä, ateriat tarjoavat m akum atkan kysei siin paikkoihin niin raaka-aineiden kuin m austeidensa osalta. A teriat ovat hyvä ratkaisu kiireisen kasvissyöjän päivään,

m utta sopivat mainiosti myös terveydes tään huolehtivalle, sillä niiden glykeeminen indeksi on alhainen, minkä vuoksi niistä saa pitkäkestoista energiaa. T äm än vuoden alussa G oG reen-tuotteiden valikoima lisääntyi kuivatuotteil la ja m aidottom illa jogurteilla. Kuivatuoteu u tu udet ovat herneitä, papuja, viljoja, ituja ja siemeniä. N e on pakattu käteviin ja ympäristöystävällisiin kotelopakkauksiin. H apatetut soijavälipalat eli soygurtit ovat hyvän makuisia ja terveellisiä; ne si sältävät sydänystävällistä soijaproteiinia, ovat runsaskuituisia ja niihin on lisätty kalsiumia. Osassa jugurteissa on m ukana myös mysli, josta saadaan kiva lisä jugurtin joukkoon. Soygurtteja on neljää eri makua: M austam aton, Eksoottiset hedel-

6 - 8 hengelle

m ät, Vanilja+mysli ja M ustikka+ mysli. G oG reen-tuotteita pitäisi olla saata villa kaikkien kauppaketjujen ruokakau poissa ym päri Suom ea, m utta valikoi ma saattaa vaihdella liikekohtaisesti. Jos et löydä näitä m ainioita kasvistuotteita om asta lähikaupastasi, niin pyydä kaup piasta tilaam aan. G oG reen-tuotteiden m ainoslause kuuluu ’’H yvänm akuista, terveellistä, vihreää ruokaa - onko m i tään parem paa?” . M aisteltuani tuotteita voin vain todeta, että kerrankin mainos ei luvannut aivan liikoja. ELINA VALKAMA GoGreen-tuotteita Suomessa myy: M Ravlntoraisio Oy ™ Kuluttajapalvelu: puh. (02) 443 2022 klo 9 -14 www.gogreen.fi

FAKTALAATIKKO

Lisää todisteita kasvisruokavalion terveellisyydestä Kasviksilla ja kasvissyönnillä on todettu j o useaan otteeseen olevan terv eyttä edis täviä vaikutuksia. Lisää viitteitä tästä saa tiin kansainvälisessä ravitsemustutkimuk sessa, jonka tulokset julkaistiin hiljattain Archives o f Internal Medicine -lehdessä. Tutkimukseen osallistui 4700 4 0 - 59-vuotiasta henkilöä. Tutkijat havaitsivat, että runsaasti kasvisperäisiä proteiineja ruuastaan saavien ihmisten systolinen ja dias-

M a u k a s m a k a ro n ivu o k a

tollnen verenpaine olivat alhaisemmat kuin niiden henkilöiden, joiden ruokavalio sisälsi vähän kasvisproteiineja. Näin ollen eläinperäisellä proteiinilla ei ole samankal taista apua verenpaineen hallinnassa. Tut kimuksessa huomautettiin kuitenkin, että kasvisproteiinien lisäksi myös kasvisten sisältämät kuidut ja magnesium saattoi vat vaikuttaa tuloksiin. Tutkimuksen tu lokset tukevat myös suomalaista Käypä hoito -suositusta, jonka mukaan kasviksil la, hedelmillä ja marjoilla on tärkeä merki tys verenpaineen hallinnassa. ELINA V A LK A M A

Lähde: Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim 1 2 .1 . 2 0 0 6 (uutiset-osio)

600 g pastaa (mlel. täysjyvä) 3 - 4 keskikokoista porkkanaa 7 punainen paprika 4 dl soijarouhetta kasvisliemikuutio 300 g tomaattimurskaa 2 rklyrtti-grilllmaustesekoltusta 2 rkl ruohosipulia 1 rkl meiramia 2 tl oreganoa i - 2 tl chilijauhetta 3 - 4 rkl makeaa chlllkastiketta 1 rkl ketjap manis -soijakastiketta öljyä

valkokastike: 3 rkl margariinia 3 rkl vehnäjauhoja 3 dl kaurakermaa tai -maitoa

suolaa pippuria persiljaa 1. Keitä pasta suuressa kattilassa. K iehauta soijarouhe kasvisliemessä ja purista siitä siivilän läpi ylimääräi nen neste pois. Soseuta porkkana ja paprika yleiskoneella hienoksi (voit myös raastaa porkkanan ja pilkkoa paprikan pieneksi). 2. Kuullota grillimausteseosta ja chilijauhetta pannul la öljytilkassa. Lisää soijarouhe ja m uut m austeet. Kaada sekaan porkkanasose ja tom aattim urska. 3. Sulata rasva kattilassa. Lisää jauhot vähitellen ja se koita koko ajan. Kaada kaurakerm aa vähitellen kat tilaan koko ajan häm m entäen niin, että kastikkees ta tulee tasaista. Lisättyäsi koko nestem äärän m aus ta kastike ja anna sen kiehua hyvin hiljaa parin mi nuutin ajan. 4. Sekoita pasta ja soijarouhekastike suuressa uunivuoassa. K aada päällimmäiseksi valkokastike. Pais ta + 2 0 0 asteessa ilman kantta puoli tuntia.

•

Liisan k u rp itsa n sie m e n le ip ä

Pellillinen 8 dl vettä

7 pss kuivahiivaa tai 50 g tuoretta hiivaa 2 dl kauraleseitä 3 dl grahamjauhoja

9 dl vehnäjauhoja 7 dl tuoretta basilikaa silputtuna 7 dl kurpltsansiemeniä 2 tl suolaa o,s dl oliiviöljyä pinnalle kurpitsan-ja seesaminsiemeniä 1 . K uum enna vesi käyttämästäsi hiivasta riippuen kä denlämpöiseksi tai kuum em m aksi. Lisää hiiva sen käyttöohjeen mukaisesti joko veteen tai jauhoihin. 2. Lisää suola, kauraleseet, graham jauhot, basilika ja kurpitsansiem enet veteen. Sekoita huolellisesti. Li sää myös 4 dl vehnäjauhoja. Anna taikinan nousta liinan alla 4 5 - 6 0 m inuuttia. 3. Lisää nousseeseen taikinaan loput 5 dl jauhoista. Alusta taikinaa hyvin, jotta siihen tulee sitkoa. Li sää lopuksi 0,25 dl oliiviöljyä. 4. Kum oa taikina leivinpaperin päälle syvälle uunipellille. Laita liina sen päälle ja anna vielä kohota noin 2 0 m inuuttia. 5. E nnen uuniin laittam ista kaada loput 0,25 dl öljyä leivälle ja ripottele päälle kurpitsan- ja seesaminsie meniä. 6 . Paista + 1 7 5 asteessa noin 40 m inuuttia. Jos halu at, voit lisätä puolessa välissä paistoaikaa vielä hie m an öljyä.

ANIMALIASHOP

LUE NIIN TIEDÄT! ■ Eläinten moraalinen arvo (Elisa Aaltola) 28 € Teos tarjoaa kattavan katsauksen eläinten arvoa ja ihmissuhdet ta koskeviin kantoihin. ■ Eläinkokeita ja vaihtoehtoja 21 € / jäsenille 1 9 c Tietoa koe-eläimistä, eläinkokeista ja vaihtoehdoista. ■ Ruoka, ympäristä ja oikeudenmukai suus 1 2 € /jäsenille 1 1 € Tietoa siitä mi ten lihantuotanto vaikuttaa ympäristöön ja maailman elintarvikehuoltoon. ■ Eläinystävällisen kuluttajan opas 12 € /jäsenille 10 € Haluatko tehdä maa ilmasta paremman paikan eläimille? Lue tästä oppaasta miten. ■ Kaikennäköisiä kasvissyöjiä -kirja 1 1 € /jäsenille 10 € Kaikki mitä olet halun nut tietää kasvisyönnistä! ta rjo u s! ♦ Kai kennäköisiä kasvissyöjiä ja Eläinystävälli sen kuluttajan opas yhteishintaan 18 € / jäsenille 1 7 € ■ Pienet kissapedot / Suvi Viranta-Kovanen 1 9 c Kirjassa kerrotaan värikkäästi ja asiantuntevasti kotoisen kesykissamme luonnonvaraisista sukulaisista. ■ Hyvinvoiva tuotantoeläin / ProAgria 1 9 c Opas on tarkoitettu kotieläinyrittäjille, opettajille ja opiskelijoille ja myös eet tisestä laadusta kiinnostuneille kuluttajille. HUVIKSI, HYÖDYKSI ■ Kotimaiset puupinssit ♦ t a r j o u s ! 4 € Valitse oma suosikkieläimesi Hevonen, Possu, Lammas, Koira, Siili, Karhu, Käärme, Norppa, Kettu ■ Koe-eläinpaita, muotoonleikat. ♦ t a r j o u s ! (Fruit of the Loom). 15 € /jäsenille 1 3 € O-aukkoinen t-paita. Edessä koe-eläinkuva ja Animalian www-osoite. Väri: vaaleanpu nainen. Koot: M-XL ■ Rintamerkki/tarra-setti ♦ t a r j o u s ! 3 € Setissä 16 tarran ’’eläinkokeeton kosmetiikka”-arkki sekä 2 rintamrkkiä (Co

ANIMAALIT KAUTTA MAAN T o im is to lle t u le e p a ljo n k y s e ly jä a lu e o s a s t o is t a . M o n e t t ie d u s t e l e v a t , m i

s o v it a a n k iire is im m is tä a sio is ta . JY V Ä S K Y L Ä : P e tri H o lm b e rg ,

t o im is t o lla o n m y y n n is s ä r a jo it e t t u v a lik o im a A n im alia n t u o t t e it a . T o i

s ä h k ö p o s t i a n im a lia jk l@ g m a il.c o m ,

m is to lla o n k irp p u to ri, jo n n e o t e

j a R ita L in d b e rg 0 5 0 -3 4 8 6 2 4 8

puh : 0 4 5 - 6 7 1 4 9 9 8

t a a n v a s t a a n h y v ä k u n t o is t a k irp p u

a n im a lia .tu r k u @ h o tm a il.c o m

• ••T E R V E T U LO A M U K A A N —

t o r ita v a r a a . V u o s ik o k o u s p id e tä ä n

K A JA A N I: M ari S c h ro d e ru s , K a ik u k a tu

ra a v a n k o k o u k s e n a ja n k o h d a s ta . O ta

1 4 A 1 , 8 7 7 0 0 K aja a n i, s ä h k ö p o s ti

siis r a t k a is e v a a s k e l j a lä h d e m u k a a n

m a r i.s c h r o d e r u s @ s u o m i2 4 .fi.

to im in t a a n ! K aik k i o v a t t e r v e t u l l e i t a j a jo k a is t a t a r v it a a n ! M u is t a th a n , e t t ä a lu e o s a s t o je n y h t e y s t i e d o t lö y d ä t m y ö s A n im a lia n k o t i s iv u ilt a (w w w .a n im a lia .fi).

KOTKA: Riika K o k k o n e n , L a ih o n tie 7,

HÄM EEN LIN NA: A n n a V iita la , T o rp p ik u ja 20 , 14 8 4 0 Sairio la, p uh . 0 5 0 3 2 4 0 8 3 5

m a lia n t o im is t o lla . T e r v e t u lo a ! PÄÄK AU PU N KISEU TU : O p is k e lija ry h m ä k o k o o n tu u U u d ella Y lio p p ila s

V A A SA : A rja W a llen iu s, K u rte n in k a tu 3 , 6 5 1 0 0 V a a s a ,

VIHTI: Laura P u lk k in e n -H aa p am ä k i,

ta lo lla (M a n n e rh e im in tie 5), m u u t

O ta la m m e n t ie 28 b , 0 3 3 0 0 O ta la m -

ta i 0 4 4 5 9 5 0 5 3 4 , s ä h k ö p o s ti

ry h m ä t k o k o o n t u v a t A n im alia n t o i

pi, p uh . 0 9 - 2 7 6 0 9 5 8 ta i 0 4 0 -5 3 8

riik a _ k o k k o n e n @ h o tm a il.c o m .

m is to lla (P o rv o o n k 5 3 , 0 0 5 2 0 Hel

2 0 4 5 , s ä h k ö p o s t i la u ra .p u lk k in e n -

KUOPIO: U n g S a ri, p uh . 0 4 4 5 3 8 3 9 0 3 , s ä h k ö p o s ti s a ri.u n g @ u ta .fi

sinki). O PISKELIJARYH M Ä: lis ä t ie t o ja

h a a p a m ä k i@ h u m a k .e d u V IRRAT: P e p p in ä R a n ta la ,

a n t a a p u h e e n jo h t a ja K an e rv a Peili,

R u o v e d e n k a tu 1 1 a 7 , 3 3 7 2 0

L e h to la n tila , 0 3 8 5 0 P u su la,

p u h . 0 4 4 5 0 7 8 6 6 8 , s ä h k ö p o s ti

T a m p e re , p uh . 0 4 0 5 6 2 3 7 0 3 ,

p uh . 0 9 2 2 6 6 2 3 6 ta i

k a n e rv a .p e lli@ la u re a .fi

s ä h k ö p o s ti

0 50 500 4596

R y h m ä n p o s titu s lis t a :

p e p p in a _ ra n ta la @ h o tm a il.c o m

OULU: (a lu e o s a s to n t o im is t o ) Töllint ie 5 0 A 1 (k e lla rik erro s), 9 0 2 3 0 O u

p id e t ä ä n p a r illiste n v iik k o je n k e sk i

E ik ö lis t a s t a lö y d y sin u a lä h e llä o le

lu, p uh . 0 8 3 1 1 9 8 8 5 j a 0 4 4 9 1 1

v iik k o in a k lo 1 9 .

v a a p a ik k a k u n t a a ? K iin n o s t a is ik o si

p uh . 0 4 0 7 6 8 5 6 8 5 , s ä h k ö p o s ti

4 1 8 1 / K atja P ä lve, s ä h k ö p o s ti

m o re ro @ ik i.fi. K o k o o n t u m is e t p i

A n im a lia .O u lu @ m a il.s u o m i.n e t,

la lta , p uh . 0 5 0 3 4 1 3 2 2 5 t a i s ä h k ö

s i? S o it a , k ir jo it a t a i lä h e t ä s ä h k ö p o s

d e t ä ä n k a h vila L y y ra s s a , t ie d u s t e le

k o tis iv u h ttp :// w n e t.su o m i.n e t/

p o s t i t s e la u ra .u o tila @ h e ls in k i.fi

t ia . Y h t e y d e n o t t o s i e i s id o sin u a m i

a ja n k o h tia a lu e e n v a s t a a v a lt a . K an

k o tisiv u /a n im a lia .o u lu /. P ä iv y s ty s

n a t ta a m y ö s liit t y ä Jo e n s u u n ry h

k e sk iv iik k o isin k e llo 1 6 - 1 8 , j a p e r

A n im alia n t o im is t o lta

m ä n s ä h k ö p o s t ilis t a lle lä h e ttä m ä llä

ja n t a is in k e llo 1 2 - 1 6 j a s u n n u n t a i

RAAHE: M ari L iim a ta in e n ,

K O IRARYH M Ä: L is ä tie t o ja Lau ra U o ti

TU RKISRYH M Ä: lis ä t ie t o ja

n u a r y h t y ä A n im a lia n y h d y s h e n k ilö k

Aiempien vuosien pääsiäiskortit 2€/nippu (nipussa 6 korttia)

Yli 7 euron tilaukset toimitetaan postiennakolla, jolloin hintaan lisätään postiennakkomaksu 3 ,15 euroa. Kaikkiin tilauksiin lisätään postituskulut sekä 1 euron käsittelykulu. Tuotteita voit ostaa myös suoraan Animalian Helsingin toimistosta, osoite yllä. Rajoitetusti tuotteita on myynnissä myös oulun toimistossa (Töllintie 50 A 1, 9 0230 Oulu. (08) 3 1 1 9 885). KIITOS TILAUKSESTASI! KIITOS TUESTASI!

Nyt myös ruotsinkielisiä kirjoja: muun muassa Peter Singerin Djurens Frigörelse. Lisätietoa www.animalia.fi

Pienet kissapedot / Suvi Viranta-Kovanen 1 9 c Kirjassa kerrotaan värikkäästi ja asian tuntevasti kotoisen kesykis samme luonnonvaraisista su kulaisista.

Hyvinvoiva tuotantoeläin / Pro Agria 1 9 c Opas on tarkoitet tu kotieläinyrittäjille, opettajil le ja opiskelijoille ja myös eetti sestä laadusta kiinnostuneille ku luttajille

Lisätietoa Animalian tuotte ista osoitteessa: www.animalia.fi/materiaali/shop.htm

o 'n / . 'O

ten k ään . •••T E R V E T U L O A M U K A A N —

T e r v a lu o d o n t ie 5 , 9 2 1 4 0 P a ttijo k i,

T e rv e is in ,

puh. 08 2 2 6 3 3 6

T a rja B a ld in g / A n im a lia ry .

t y h jä v ie s t i o s o it t e e s e e n

sin k e llo 1 4 - 1 6 . Jä s e n illa t t o im is

jn s a n im a lia -s u b sc rib e @ y a h o o g ro u p s

to lla jo k a k u u k a u d e n e n s im m ä is e

.corn. L istalle t u le v a t ta rk e m m a t

nä k e sk iv iik k o n a k e llo 1 8 . M y ö s u u

t ie d o t t a p a h t u m is t a s e k ä u u sin

d e t jä s e n e t o v a t t e r v e t u lle it a ! E sit

p uh . 0 4 0 7 0 5 6 6 9 2 s ä h k ö p o s ti

p. 0 9 - 7 2 0 6 5 9 0

k a m p a n ja p o s ti. L isä k si lista lla

t e id e n j a m u u n m a te ria a lin lisäk si

t a m p e re @ a n im a lia .fi

t a rja .b a ld in g @ a n im a iia .fi

TA M PERE: Jo n n a L a m p in e n ,

Pääsiäiskortit 70 senttiä

POSTITSE: Animalia ry, Porvoonkatu 53, 00520 Helsinki, PUHELIMITSE: (09) 720 6 5 9 1 1 , ma-to klo 1 0 - 1 5 , pe klo 9-14, FAKSITSE: (09) 14 8 4622, SÄHKÖPOSTITSE: tarja.balding@animalia.fi.

a n im a lia -o p @ h e lsin k i.fi. K o k o u k se t

m ä e n t ie 4 D 3 5 , 8 0 2 3 0 Jo e n s u u ,

JO E N SU U : M ica e la M o re ro , K arja-

26€ /24c

p uh . 0 5 0 5 1 8 5 6 2 4 , s ä h k ö p o s ti e e m il.w a lle n iu s @ p p .in e t.fi

4 8 7 0 0 K ym in lin n a , p uh . 0 5 2 6 4 1 0 8

N U M M I-PU SU LA : Irm a T e ik a ri, HELSINKI: ks. P ä ä k a u p u n k ise u tu

s u n n u n ta in a 2 6 .2 k lo 1 4 O u lu n A n i

■ Broschyr’’Lyckligtvisfinns det Animalia” om cyurskydd och Animalias verksamnet. ■ Juliana von Wendts Stiftelses broschyr ’’vetenskap kan utövas pa manga sätt” om djurförsök och alternativa forksningsmetoder. ■ "Tack för att du inte använder päls” -broschyr

Kuuluisa kasviskeittokirja II

w w w .a n im a lia .fi/ta m p e r e /

o s a s t o je n t o im in t a riip p u u t ä y s in r y h n a t t a a o t t a a s e lv ä ä a lu e o s a s t o n seu -

Esitteet ja julisteet ovat pääosin maksut tomia, suurista tilauksista perimme pos tikulut. JULISTEET ■ Se pieni ero: kettu kärsii Nelivärinen A2kokoinen turkiskampanjan juliste. Hinta 5 € (sis. postikulut, useampia julisteita tilat taessa postikulujen osuus pienenee), toi mistolta haettaessa 2,50 € ■ ’’Kun valitset munia... valitset myös kanalan.” Nelivärinen A3-kokoinen juliste. Sopii ilmoitustauluille, työpaikan seinälle ja kaikkialle, missä liikkuu ihmisiä. ■ Syökää porkkanaa Nelivärinen A3 kokoinen juliste. MATERIAL PA SVENSKA

TU RKU : Sari V a ih in e n 0 5 0 - 5 2 6 4 4 2 4

t e n t o im in t a a n p ä ä s e e m u k a a n . A lu e m is t ä j a n iis sä t o im ijo is t a . A lu k si k a n

cruelty free ja Turkistarhaus - raakaa bis nestä) ■ Kettuaiheiset lehtiöt ♦ t a r j o u s ! 1 € Uusiopaperia, lehtiössä sivuja 20 ■ Korttisetti edullisesti! i ,5 o € Nipussa 1 0 korttia TIETOPAKETIT Tietopakettien hinta on 2 € / kpl, mihin si sältyy postituskulut. Maksun voit suorit taa paketin mukana tulevalla tilillepanokortilla. ■ Eläinkokeet ■ Hevoset ■ Eläimet maataloudessa ■ Turkistarhaus ESITTEET JA JULISTEET

P o r v o o n k a t u 5 3 , 0 0 5 2 0 Hki

Animalia-pinssi 1,50 €

Animalian opiskelijaryhmän tekemät pinssit: 1,50 € / kpl

Sininen rottapaita Perusmalli ja lady-fi, S-XL jäsenille 1 9 € ja ei-jäsenille 20 €.

Musta turkispaita Perusmalli, L-XL jäsenille 2 o € ja ei-jäsenille 21 €.

Eläinkokeita ja vaihtoehtoja 21 € /jäsenille 1 9 c a n im a lia

1 / 2006

Ilahduta ystävääsi hienolla pääsiäiskortilla! KORTIN

HINTA VAIN

70 SENT T I Ä.

K a ik k ie n t u o t t e i d e n t i l a u s o h je e t A n im a lia - s h o p in siv u illa .

tos>o

hirrö5j^

K IN U S I'

t Pö5Suä;

Tutustu vihreään viikkolehteen! www.vihrealanka.fi T u tu s tu k y m p illä ! P la n e e ta n p a ik a llis le h ti V ih reä L a n k a t a r jo a a sin u lle tu tu s tu m is tila u k s e n a k o lm en k u u k a u d e n le h d e t ( 1 2 n u m ero a) 10 eu ro lla. L ä h e tä sä h k ö p o stiv iesti o so itteeseen toim isto® v ih re a la n k a .fi ja k irjo ita o tsikoksi

" T a rjou s 10 e u r o a , A n im a lia ” M erk itse v ie s tik e n ttä ä n n im esi, p u h e lin n u m e ro si ja ta rk k a p o sti oso itteesi. Voit tila ta säh k ö p o stil la m yös n ä y te n u m e ro n , ta i te h d ä tila u k se n w w w -sivuillam m e, jo sta lö y d ät lisä ä v a ih to eh to ja . Vuositi-

laa jille la h ja k si F in n k in o n leffala h ja k o rtti ta i L iken p o k k a re ita .

Vihreä Lanka P L A N E E T A N

P A I K A L L I S L E H T I