Animalia 2/2006 by Animalia ry

-LEHTI

ELÄINTEN ASIALLA

2/2006-

TEEMANA POLIITTINEN VAIKUTTAMINEN: Lobbaus -

mitä ih m e t t ä se on? s. 4 - 5

EU - Eläinten Unioni? s . 1 0 - 1 1 Eläinsuojelujärjestöjen n eu von antaja Riitta Salmi s.13

PÄÄKI R J OI TUS

I LEDARE

T oim in n an joh ta ja Kati Pulli

K äännös: Nina Grönlund

SI SÄLLYS

Anim alia 2 / 2 0 0 6

Lobbaus - mitä ihmettä se on? ...Kansalaisjärjestöjen, kuten

Pääkirjoitus/Ledare

A n m a lia n on n yk yä ä n v ä lttä

Sisällys

m ätöntä tehdä poliittista va ik u ttam istyötä ajaakseen asioitaan eteenpäin. T ähän työhön kuuluu

Lobbaus - m itä ih m e ttä se on? Uutisia

olennaisesti lobbaus.

Kolumni: Virkavalta laistaa suden suojelussa

Miksi politiikkaa?

Sa n o ttu a

s-4

Risut j a ruusut

oliittinen vaikuttam inen m iel letään usein vaikeaksi ja etäi seksi asiaksi. Yksittäisen ihm isen v aikutusm ahdollisuudet tuntu v at rajallisilta. M uiden keinojen ohel la poliittinen vaikuttam inen on kuitenkin oleellisessa osassa, kun halutaan edistää eläinten etua. Lobbaam isen avulla saadaan aikaan lakim uutoksia eläinten hyväksi. Tarkem m in lobbaam iseen voit tu tustua sivuilla 4-5 . Eläinsuojelulaki tarjoaa m inim i tason eläintenpidolle. M uutoksia tap ah tu u hitaasti, m u tta jokainen askel eteenpäin on lähtökohtana seuraavalle. K osm etiikan eläinko keita ei enää saa suorittaa EU -alueella vuoden 2009 jälkeen. Edistyk siä on tap ah tu n u t myös tuo tan to -

eläinpuolella. Lypsylehm ät ja hie hot on päästettävä tästä vuodes ta alkaen kesäaikana laitumelle tai niille on järjestettävä m uu sopiva tila liikuntaan. Ilm an poliittista vaikuttam ista näitä m uutoksia tuskin tapahtuisi. Animalia vaikuttaa politiikkaan se kä Suom en että E uroopan tasolla. EU :ssa vaikuttam inen vaatii m uun m uassa päätöksentekoprosessien tuntem usta (s. 1 2 ) ja am m attim ais ta lobbausta (s. 1 0 - 1 1 ). L ue myös Brysselissä asuvan R iitta S a lm en haastattelu sivulta 13. Riitta on asiantuntem uksellaan auttanut eläinsuojelujärjestöjä m o nissa tilanteissa ja hän on hyvä esi merkki siitä, kuinka paljon yksi ih m inen voi saada aikaan.

Animalia on järjestö, joka toi mii m onella eri tasolla. Sekä politii kan että kuluttajien kautta vaikut tam inen on nähtävä voimavarana. Animalian kautta erilaisista toim in tatavoista kiinnostuneet ihm iset voivat löytää itselleen sopivan kei non edistää eläinten asiaa. Pääm ää räm m e on sekä vähentää käytettä vien tuotanto- ja koe-eläinten luku määrää että samanaikaisesti paran taa eläinten hyvinvointia. Oli panoksesi eläinten hyväk si suurem pi tai pienem pi, jokai sella teolla on m erkitystä. K an nustetaan toisiam m e jaksam aan. Tuloksia syntyy hitaasti, m utta var masti. Hyvää ja aktiivista kesää kaikille!

Varför politik?

olitiskt inflytande uppfattas ofta som nâgot svärt och avlägset. D en enskilda m änniskans möjligheter att päverka känns begränsade. Vid sidan av andra m etoder spelar politiskt inflytande dock en avsevärd roll när m an vill främja djurens välmäga. M ed hjälp av lobbning fär m an till stând lagförändringar för djurens bästa. D u kan bekanta dig n ärm are m ed lobbning pä sidorna 4—5. D jurskyddslagen erbjuder en m inim inivä för djurhällning. Förändringar sker längsam t, m en varje steg fram ât är utgângspunkten för följande. Efter är 2009 fär m an inte testa kosmetika pâ djur inom EU. F ram steg h ar skett även for

produktionsdjuren. M jölkkor och kvigor bör frän och m ed detta är fä kom m a u t pä som m arbete eller sä m äste de ha ett annat ändam älsenligt utrym m e för motion. U tan politisk inverkan skulle dessa förändringar knappast äga rum . Anim alia päverkar politiken pä säväl nationeil som europeisk nivä. Inflytande inom E U kräver bland annat kännedom om beslutsfattningsprocesserna (s. 1 2 ) och pro fessionell lobbning (s. 1 0 - 1 1 ). Läs även intervjun m ed R iitta S a lm i som är bosatt i Bryssel (s. 13). Riitta är ett bra exempel pä hur mycket en enda person kan fä tili ständ. Animalia är en organisati-

on som verkar pä m änga olika niväer. M öjligheten att päverka bäde via Politiken och konsum enterna bör ses som en resurs. Via Animalia kan m änniskor som är intresserade av olika tillvägagängssätt hitta en m etod att ffämja djurens sak som passar just dem . V ärt mäl är bäde att minska antalet produktions- och försöks-djur och samtidigt förbättra djurens välmäga. D itt bidrag för djurens bäs ta m ä vara stört eller litet, allt är ändä hemät! Lät oss uppm untra varandra att orka. Resultat föds längsamt, m en säkert. Trevlig och aktiv som m ar tili er alla!

Sokeaa lu o tt am u s ta eläinkokeisiin?

EU - Eläinten Unioni?

Miten EU:ssa p ä ä te t ä ä n asioista?

Eläinsuojelujärjestöjen neu vonan taja

L u ettavaa: Linkolan näk em yksiä eläin oik euksista

EU - Eläinten Unioni? ...Eläinsuojelujärjestöjen lobbauk

M ot e t t g rö n a re liv

Leppoisa vanhuus eläin ten vanhainkodissa

Oulun a lu e o s a s to

sen ansiosta eläinsuojelulliset epä kohdat nostetaan y h ä useammin esiin EU -tasolla. Kattojärjestönä Eurogroup fo r A n im a l Welfare koordinoi aktiivisesti jäsenm aiden

O piskelijäryhm ä j ä rje s ti opintopiirin

kam panjointia eläinten h yvin

Eläinsuojelulainsäädännössä puu tteita

M istä ruokaa nälkäiselle kasvissyöjälle?

Puhdasta jälk e ä elä in ystävällisesti

voinnin edistämiseksi.

S.10

Lifehair O y Animalian kosmetiikkalistalle 22

Eldiga u n g d o m a r

K ysy Pöllöltä

Kesälom a eläimiä a u t t a m a s s a ?

Kesäloma eläimiä auttamassa?

H ylk eenpyynti ja t k u u jälleen Kanadassa

...K e sä n kynnyksellä m oni

V ie tnam in k id u te tu t karhut

m iettii, m itä teksi kesälomalla. Y m p ä ri m aailm aa on meneillään

V eg e pa lsta

Sarjakuva

lukuisia erilaisia projekteja, joissa k a iva ta a n eläinten ystä vien

Animaalit kau tta maan

sa p a ttiva p a a eläinten parissa on

Animalia-shop

antoisa j a a rvo k a s kokemus.

apua. K esälom a ta i pidem pikin

S.24 E lä in s u o je lu liit t o A n im a lia ry o n S u o m e n jo h t a v a e lä in s u o je lu jä r je s t ö . A n im a lia n t a v o it t e e n a o n y h te is k u n n a llis e n v a ik u tt a m is e n k a u t t a p a ra n ta a e lä in te n o ik e u k sia j a h y v in v o in t ia . T o im im m e a v o im e s t i j a a in o a s t a a n la illisia k e in o ja k ä y tt ä e n . T o im is t o : P o r v o o n k a t u 5 3 , 0 0 5 2 0 H e lsin k i. A s ia k a s p a lv e lu : ( tila u k s e t, e lä in s u o je lu n e u v o n t a ) p u h . (09) 7 2 0 6 5 9 0 , p ä i v y s t y s m a -p e k e llo 1 0 - 1 5 , fa x (09) 1 4 8 4 6 2 2 , e -m a il: a sia k a sp a lv e lu @ a n im a lia .fi. In t e r n e t s iv u t : w w w . a n im a lia .fi. A u ta m e it ä a u t t a m a a n e lä im iä ! L iity jä s e n e k s i ta i t e e la h jo i tu s . A n im a lia to im ii j ä s e n m a k s u je n ja la h jo it u s t e n v a ra s s a , s ik s i a p u si on to im in n a n e d e lly t y s ! Jä s e n m a k s u t : T u k ijä s e n : 2 3 € /v u o s i, a k t iiv ijä s e n : 2 8 € /v u o s i, a in a isjä s e n : 4 4 0 € , y h t e is ö jä s e n : 9 2 ,5 0 € /v u o s i. S a m p o 8 0 0 0 18 2 1 0 5 6 4 4 . K irjo ita v ie s t ik s i n im e s i j a o s o i t t e e s i. L a h jo it u k s e t : N o rd e a 2 2 9 8 1 8 - 1 8 9 . T e s t a m e n t it o v a t m e r k it t ä v ä tu k i A n im alia n ty ö lle . T ie d u s t e lu t : T a rja B a ld in g , p uh . (09) 7 2 0 6 5 9 1 1 , ta rja .b a ld in g @ a n im a lia .fi E lä in su o je lu liitto A n im alia ry A s ia k a s p a lv e lu p uh . (09) 1 4 8 4 8 6 6 , a sia k a sp a lv e lu @ a n im a lia .fi. T o im in n a n jo h ta ja K ati Pulli: puh . ( 0 9 ) 7 2 0 6 5 9 1 0 , k a ti.p u lli@ a n im a lia .fi. T a lo u s p ä ä llik k ö T arja B ald in g : p uh . ( 0 9 ) 7 2 0 6 5 9 1 1 , ta rja .b a ld in g @ a n im a lia .fi. T ie d o t t a ja Kia H erold : p u h . (09) 7 2 0 6 5 9 1 4 , k ia .h e ro ld @ a n im a lia .fi.

V a ra in h a n k in t a v a s t a a v a R aisa H e in ä m ä k i: p uh . (09) 7 2 0 6 5 9 1 2 , ra isa .h e in a m a k i@ a n im a lia .fi M a a t a lo u s e lä in v a s t a a v a M eri E lo n h e im o : p uh . (09) 7 2 0 6 5 9 1 3 m e ri.e lo n h e im o @ a n im a lia .fi fa x : (09) 1 4 8 4 6 2 2 . e -m a il: a n im a lia @ a n im a lia .fi In t e r n e t s iv u t : w w w .a n im a lia .fi

A n im a lia -le h ti, 29. v u o s ik e r t a ;ju lk a is ija : E lä in s u o je lu liit t o A n im a lia ; p ä ä t o im it t a ja : E lina V a lk a m a ; t o im i t u s s ih t e e r i: Kia H erold , p u h (09) 7 2 0 6 5 9 1 4 , K ia .h e ro ld @ a n im a lia . fi; t a it t o : R e e t a S a lm i, (044) 3 6 2 7 7 1 4 , r e e ta @ le v e li.fi; O s o it t e e n m u u t o k s e t : T a rja B a ld in g , p u h . (09) 7 2 0 6 5 9 1 1 , t a rja .b a ld in g @ a n im a lia . fi; ISSN 0 7 8 3 - 9 1 7 0 ; P a in o p a ik k a : M ik to r, H e lsin k i. Ilm e s t y m is a ik a t a u lu : n ro 1 m a a lis k u u , n ro 2 to u k o k u u , n ro 3 s y y s k u u , n ro 4 m a rra s k u u ; S e u r a a v a a n n u m e ro o n t a r k o it e t u n m a t e r ia a lin t u le e o lla p e rillä t o i m it u k s e s s a 3 0 .6 .2 0 0 6

m e n n e s s ä . A in e is t o t lä h e t e t ä ä n le h ti@ a n im a lia .fi t a i o s o i t t e e lla : A n im a lia -le h ti, P o rv o o n k a tu 5 3 ,0 0 5 2 0 HKI. A n im a lia -le h ti on k u lttu u ri-, m ie lip id e - ja t ie d e le h t ie n liito n K u ltti r y :n jä s e n . Ilm o it u s m y y n t i: E e va S u h o n e n , p uh (09) 7 2 0 6 5 9 1 4 . Ilm o itu s h in n a t: K a t s o u u d e t ilm o it u s h in n a t w .w w .a n im a lia , fi/ a n im a lia le h ti/m e d ia k o r t t L p d f L is ä v e lo it u k s e t : v ä r ie r o t t e lu t v e l o it e t a a n e r ik s e e n , m ä ä r ä y s p a ik k a k o r o t u s 2 0 % , liit t e id e n h in n a t s o v it a a n e r ik s e e n . R a jo it u k s e t: e t u s iv u lla e i ju lk a is t a ilm o itu k s ia . A le n n u k s e t : t o is t o a le n n u s : 1 . t o is t o

10 % , seu raavat 20 % , a u k t o r is o id u t m a in o s t o im is t o t 1 5 % . Ilm o i t u s t e n p e r u u tt a m in e n : P e r u u t u k s e t v iim e is t ä ä n 7 v u o r o k a u t t a a in e is t o n j ä t t ö p ä i v ä n jä lk e e n t o im it u s s ih t e e r ille . R e k la m a a tio t : K irja l lis e n a 1 4 v u o ro k a u d e n a ik a n a ilm e s t y m is p ä iv ä s t ä lu k ie n . Ir to n u m e r o m y y n t i: S t o c k m a n n ; le m m ik k ie lä in o s a s t o , A k a t e e m in e n k irja k a u p p a . A rtik k e lie n la in a a m in e n e lä in s u o je lu a e d is t ä v iin t a r k o it u k s iin s a llit t u . L ä h d e m a in it t a v a . A n im a lia -le h ti p id ä t t ä ä o ik e u d e n ly h e n t ä ä j a m u o k a t a ju t t u ja .

K A N N E N K U V IT U S : Ju k k a H y y t iä in e n .

ANIMALIA 2 /2 00 6

ANIMALIA

2/2006

Eduskunnan eläinsuojeluryhm ä Piia Viitanen (sd., pj), Janina Andersson (vihr.), Ulla Anttila (vihr.), Sirpa AskoSeljavaara (kok.), Sari Essayah (kd.), Sa tu Hassi (vihr.), Saara Karhu (sd.), Tan ja Karpela (kesk.), Anneli Kiljunen (sd), Marjaana Koskinen (sd.), Risto Kuisma (sd.), Esa Lahtela (sd.), Annika Lapin tie (vas.), Rosa Meriläinen (vihr.), Pet ri Neittaanmäki (kesk.), Susanna Rah konen (sd.), Martin Saarikangas (kok.), Sari Sarkomaa (kok.), Anni Sinnemäki (vihr.), Satu Taiveaho (sd.), Pentti Tiu sanen (vas.) j a Oras Tynkkynen (vihr.).

tään usein juuri täm äntyyppisiin kuu^^nistilaisu u k siin . N äin Animalialla on m ahdollisuus tuoda esiin ajam iaan asi oita ja m uistuttaa lainsäätäjiä eläin ten hyvinvointiin vaikuttavista seikoista. E U :s s a k a i k k i l o b b a a v a t

Lobbaus - mitä ihmettä se on? Kansalaisjärjestöjen, kuten Animalian, on nykyään välttäm ätöntä tehdä poliittista vaikuttam istyötä ajaakseen asioitaan eteenpäin. Tähän työhön kuuluu olennaisesti lobbaus.

obbaukseksi voidaan n im ittää sellaista toim intaa, jossa tietyn eturyhm än valtuuttam a edusta ja pyrkii vaikuttam aan päätöksen tekijän ratkaisuihin edustam ansa ryhm it tym än eduksi.

ANIMALIA 2 /2006

Sana lobbaus voi joillekin tuoda mie leen salamyhkäistä kähm intää kabine teissa, m u tta salailun sijaan lobbaus on yhteisöjen, yritysten tai kansalaisryhm i en pyrkimystä vaikuttaa niitä koskevaan päätöksentekoprosessiin.

tö pyrkii m ainoskam panjan avulla saa m aan suuren yleisön kannatusta ja kea edustam illeen näkemyksille julki sissa kysymyksissä. Hyvänä esimerkki nä voidaan pitää Animalian tehotuotan toa kritisoivaa m ainoskam panjaa, joka sai aikaan mediamylläkän viime kesänä.

L o b b au s ru o h o n ju u rita so lla L o b b a u s l is ä ä t i e t o a

U seim m iten lobbaus kohdistuu päätök siä valmisteleviin virkamiehiin, poliitik koihin tai m uihin päätöksenteon kan nalta olennaisiin henkilöihin. R uohonjuurilobbauksesta puhutaan silloin, kun tietyssä aiheessa pyritään vaikuttam aan varsinaisia päätöksentekijöitä laajempaan yleisöön kuten henkilökuntaan, jäseniin, eturyhm iin, asiakkaisiin tai niin sanot tu u n julkiseen mielipiteeseen. L obbaus-sanaa voidaan myös käyt tää kuvaam aan toim intaa, jossa yri tys, puolue tai vaikkapa kansalaisjärjes

L obbausta tarvitaan sekä Suom essa et tä etenkin EU .ssa. EU -parlam entin jä senillä ei ole välttäm ättä riittävästi tie toa päätöksentekonsa tueksi ja näm ä tar vitsevat eri ryhm ien asiantuntem usta. Myös Suom essa kansanedustajat halu avat kuulla eri alojen asiantuntijoita en nen päätöksentekoprosessia, koska näin varm istetaan eri näkökantojen esiintu lo riittävän aikaisessa vaiheessa. Varsin kin valiokuntatyöskentelyssä täm ä on tärkeää ja esimerkiksi Animaliaa pyyde-

EU :n päätöksentekoprosesseista johtu en lähes kaikki tahot joutuvat harrasta m aan lobbausta Brysselissä. Komissio lobbaa parlam enttia, jäsenvaltiot yrit tävät vaikuttaa kom issioon, kansalais järjestöt, yritykset ja am m attiliitot taas kohdistavat vaikuttamistyönsä jäsenmai hin, komissioon ja parlam enttiin. Eläin ten puolesta EU-tasolla lobbaavat m onet järjestöt, etunenässä Eurogroup for Ani mal Welfare, josta voit lukea enem m än sivuilta 1 0 - 1 1 . 1^ ^ Isoilla järjestöillä on Brysselissä om at päätoim iset lobbarinsa. Animalialla ei sentään ole om aa lobbaria parlam en tin käytävillä, m utta vaikuttam istyötä tehdään Eurogroupin avulla. Lisäk si Animalia pyrkii vaikuttam aan erilaisil la kampanjoilla EU -toim ielinten päätök sentekoprosesseihin. N äitä ovat esimer kiksi mepeille tai komissaareille kohdis tetu t kirje- ja sähköpostikam panjat, ad ressien luovuttam inen ja suorat yhtey denotot om an m aan euroedustajiin. K a n sa la is jä rje stö je n lo b b arit y le isty m ä ssä

Harvalla suomalaisella kansalaisjärjestöl lä on varaa pitää omia lobbareita Brysse lissä, m utta mitä tärkeämmäksi järjestöt kokevat nim enom aan EU-vaikuttamisen, sitä todennäköisem pää on, että ne pyr

kivät palkkaam aan lobbarin määräajaksi tai lähettäm ään edustajansa paikan pääl le keskusteluja seuraam aan. Jotta lobba ri onnistuisi työssään, hänen tulee seura ta asioita jatkuvasti. Vaikuttamismahdol lisuudet ovat usein sitä parem m at, mitä aiemmin asioihin päästään puuttum aan. Esimerkiksi jos lobbari saa tietoonsa di rektiivin asettam isaikataulun, hän voi yrittää ehdottaa kohtia jo komission al kuperäiseen esitykseen. Lisäksi kansalais järjestön viestin tulee olla riittävän selkeä ja ytimekäs. Viestin sisältö on myös suun niteltava kuulijan m ukaan eikä kannata yrittää ajaa liian m ontaa asiaa yhtä aikaa. Parhaimmillaan lobbauksen avulla saa vutetaan todellisia m uutoksia valmis teilla olevaan direktiiviin tai lakiesityk seen. Lobbauksen avulla voidaan saada myös selville tärkeitä yksityiskohtia, joi den avulla kansalaisjärjestö voi parem m in kohdistaa kampanjointiaan. Eläinsuojelujärjestöjen lobbarit ovat tärkeitä vastavoimia esimerkiksi tuottaja järjestöjen sekä elintarvike- ja kosmetiik kateollisuuden lähettäm ille edustajille. Olisikin toivottavaa, että järjestöillä olisi enem m än resursseja lobbaamiseen, jotta eläinten “ääni” kuuluisi EU -rakennusten sokkeloisilla käytävillä.

TIESI TKÖ?

Suomalaista lobbausta Suomessa lobbausta harjoitetaan niin eduskunnassa kuin ministeriöissäkin. Lobbaus on silti vähäisempää kuin EU: ssa, mikä johtuu erilaisista päätöksen tekoprosesseista. Ammattimaisia lob bareita on Suomessa edelleen vähän, vaikka heidän määränsä yritysmaail massa on lisääntymään päin. Lobbareiden vähyys tuskin johtuu ’’am m at titaidon” puutteesta, sillä suomalai sia on jopa kansainvälisten yritysten lobbareina Brysselissä. Kyse on pikem minkin siitä, että lobbaus on kuulunut poliittiseen kulttuuriimme suhteelli sen vähän aikaa. Kansalaisjärjestötkin ovat vasta vii me vuosina heränneet siihen, että vaaditaan tehokasta painostusta kaik kia asianosaisia sidosryhmiä kohtaan, ennen kuin vaadittuja muutoksia saa daan läpi. Animalia on tehnyt vuosien ajan tehokasta lobbausta niin edus kunnassa kuin m aa-ja metsätalousmi nisteriössäkin. Lobbaus kohdistuu välillä tie t ty i

ELINA VALKAMA

hin kansanedustajiin j a välillä kokonai seen valiokuntaan kuten ympäristövaliokuntaan, jossa eläinasioita usein kä

Lähteet: Lehtonen, J. 1998. Yhteisöviestinnän johdantokurssin lukemistoa, käsikirjoitus. Jyvä skylä n yliopisto, viestintätieteiden laitos, ww w.valtikka.fi

sitellään. Eduskunnassa toimii myös eläinsuojeluryhmä, jonka jäsenistä osa ajaa aktiivisesti eläinten asiaa ja tekee esimerkiksi eläinten hyvinvointiin liit tyviä lakialoitteita. Toki olisi to ivo t tavaa, että yhä useampi kansanedus taja olisi kiinnostunut eläinasioista.

Tähän voi tavallinen kansalainen vai kuttaa ottamalla aktiivisesti y h t e y t tä kansanedustajiin eläinsuojelukysymyksissä. ELINA VALKAMA

Päätöksenteko netissä www.eduskunta.fi-sivulta voit etsiä kansanedustajien tekemiä aloitteita (kohta kansanedustajat tai asiakirjat) Eläinsuojeluasiat

kuuluvat

m e tsä talo u sm in isteriö n

maa- ja hallinnon

alaan, www.mmm.fi.

ANIMALIA

2/2006

KOLUMNI

UUTISIA

Koe-eläinlaboratoriota ei laajenneta

S-

luopunut kohua herättäneestä aikeestaan laajentaa koe-eläinlaboratoriota. Nyt tarkoi

» K ruhmoisissa

tuksena on vain laajentaa ja uudistaa labora

mukaan se, että

laitoksen sisäisessä kartoituksessa tultiin sii hen tulokseen, ettei suureen laajennukseen ollut tarv etta eikä varaa. Noin puolitoista vuotta sitten laajennus suunnitelmat herättivät paljon kohua. Jopa 10 0 0 neliömetrin suunniteltu laajennus olisi ja isompien koe-eläinten käyttöönottoa. 28.3.

Astmasta kärsivillä kissoilla ihmisallergiaa?

nen laajennushankkeesta luopumiseen.

•

susien

tamiseen. Kuhmoisissa am m utusta sudesta kiin nostui myös m etsästyspaik an lähistöllä

Suomessa retuperällä. Asian on huoman

pyyntilupia myönnetään Suomessa sään

kesämökkeilevä asianajaja. Hän kiersi t u t

nut EU-komissiokin - j a syystä.

nöllisesti ilman, että y h te y tt ä erityisen

tavansa kanssa haastattelemassa paikalli sia. M etsästys ei todellakaan täyttä n y t lu

Rauhoitettujen susien m e tsä s ty s on

merkittävää vahinkoa aiheuttaviin yksilöi

sallittua pyyntilupien perusteella. Lupa

hin on todennettu. Siten susien m e tsä s

paehtoja. Tämän jälkeen samat kansalaiset

päätöksissä ja niiden täytäntöönpanossa

tys ylittää luontodirektiivissä vahvistetut

ottiv at y h te y ttä viranomaistahoihin sekä

ei ole varm iste ttu, että kaato kohdistuu

edellytykset.

minuun. Ministeri Korkeaojan vastaukses

Tätä kirjoittaessa Brysselistä kuuluu, e t

sa kirjalliseen kysymykseeni susien pyyn tiluvista todetaan, ettei valvontaan eikä

selviä, miten yksittäistapauksissa on sel

tä komissio harkitsee kanteen vetäm is

vit e tt y pyyntiluvan suhde suden suoje-

tä EY-tuomioistuimesta. Tilanne on poik

rangaistusseuraamuksiin ole tulossa muu

lun tasoon Suomessa, tai miten muut kuin

keuksellinen. Komissio tosin ilmoittaa vaa

toksia.

kaatoon johtavat vaihtoehdot on tutkittu.

tivansa Suomelta lisätakeita suojelusta.

Ei ole merkillistä, että lupaehdot ovat

Ministeriö

on siirtänyt

toimenpide-

On oltava tarkkana. Vuosaaren Natura-

pyynnön Jämsän kihlakunnan poliisilaitok selle kyseisen suden pyynnin laillisuuden

Kissoilla astm a ilmenee yskimisenä ja

löysiä: Kun on saatu lietsottua susivihaa,

kiista osoitti, että komissiolla on taipumus

näyttää kuitenkin siltä, että kissatkin voi

hengitysvaikeuksina eli lähes samalla ta

viranomaisten on helppo katsoa toisaalle.

välttää suojelukysymyksissä konfliktia j ä

selvittämiseksi. Tajuttiin, että näillä aktii

vat olla allergisia ihmisille.

valla kuin ihmiselläkin. Yliopistollisen sai

Päätösten täytäntöönpanosta vastaa usein

senmaiden kanssa. Luontodirektiivin so

visilla luonnonystävillä ei ollut aikomusta

mukaan

sama riistanhoitopiirien väki, joka hakee

Ihmiset voivat olla allergisia eläimille. Nyt NINA G R Ö N LU N D

Komissio on havainnut, e t tä

vahinkosusiin. Päätöksistä ei myöskään

tarkoittanut koe-eläinten määrän lisäämistä

kerätty 1 6 000 nimeä. Animalia on tyy ty v ä i

ta. Kaadettu susi voi olla aivan eri kuin se, jonka tappamiseen lupa on myönnetty.

tä, kuinka sudenmetsästyksen valvonta on

loja. Syy suunnitelmien muuttumiseen on lai

yliopistolle luovutettiin vetoom us johon oli

am muttiin maaliskuussa

k.2006 2 urossusi. Tappo on esimerkki sii

torion 1970-luvulta peräisin olevia varastoti

Kaija Hollin

Virkavalta laistaa suden suojelussa

Tampereen yliopiston lääketieteen laitos on

toksen johtajan

Heidi H autala

Nicki Reedin

Kasvisruokamerkinnät myötätuulessa Iso-Britanniassa

veltavalla tulkinnalla jäsenmaalle sallitaan

kaan jä tt ä ä asiaa puolitiehen - kaadetun

havainneet, e ttä ihmisten elintavat voi

astmasta kärsivien kissojen tila voi pahen

itse kaatolupaa j a osallistuu kaatoon. Lu

takaportti haitallisten, kansalliselta huo

suden lajitoverien onneksi.

vat olla s yy astm aattisten oireiden ilme

tua, jo s ne elävät talossa, jossa poltetaan

paehtoja on voitu rikkoa ilman rangaistus

mioarvoltaan suurten hankkeiden t o t e u t

nemiseen tai pahentumiseen kissoilla. Tu

tupakkaa tai jossa on muita potentiaalisia

pakansavu, pöly, hilse ja siitepöly voivat

allergeenejä tai ärsykkeitä.

Elintarvikeasioista vastaava viranomainen

aiheuttaa allergiaa kissoilla samalla tavoin

Food Standard Agency (FSA) on julkaissut

kuin tietyt eläimet voivat aiheuttaa aller

ruoan tuottajille, tarjoajille ja valvoville vi

giaa ihmisillä. Kissoilla astma on melko ta

ranomaisille suunnatun ohjeiston kasvisruo-

vallinen sairaus j a esiintyy noin yhdellä

Lähde: Edinburghin yliopisto, http://www.

an merkitsem isestä Iso-Britanniassa. Tarkoi

kahdestasadasta kissasta. Yleisintä se on

ed.ac.uk/news/051 0 1 9cats.html

tuksena on helpottaa kasvis- ja vegaanisen

rotukissoilla.

Edinburghin yliopiston tutkijat ovat

raalan eläinlääkäri

NINA GRÖ N LU N D

RUUSUT

"Viimeiset metrit j a het

määriteltiin

massa yh te yd e ssä kriteerit. Iso-Britannias sa on noin 3,5 miljoonaa kasvissyöjää j a noin 2 5 0 0 0 0 vegaania.

sikateurastamo kaikkineen on kohta valmis.”

Eläinkokeiden korvaamisen tutkimuspalkinto Tarja Toimelalle

-Kuvateksti Sarvi & Saparo 2/2006

Merkintöjen tarkoituksena on selkeyttää v e ga an i-ja vegetaristi sanojen merkitystä ja

myönnettiin pohjois

Pohjoismainen palkinto eläinkokeiden

niiden eroja. Myös ruoanvalmistajien ja tar

mainen eläinkokeiden korvaamisen t u t

vaihtoehtojen edistämiseksi jaetaan nyt

Kirs ti Paakkanen, myittekö

joajien tie täm ystä pyritään lisäämään, j o t

kimuspalkinto vuodelta 2005 tun nustuk

yhdeksättä kertaa. Palkinto on suuruudel

Crunsteinin liian aikaisin?

ta vegaanisen ruokavalion noudattajat eivät

sena tutkim ustyöstä in-vitro toksikolo

taan 60 000 Ruotsin kruunua. Palkinnon

” En myynyt, sillä Marimek

esimerkiksi saa lautaselleen kananmunaa tai

gian alalla. Hän on tutkinut erityisesti

m yöntävät vuosittain suomalainen Julia

ko on nyt puhdas yritys.

maitoa sisältäviä tuotteita.

ympäristömyrkkyjen vaikutusta aivoihin.

na von VVendtin Säätiö tieteen edistämi

Asiakkaani eivät pitäneet Criinsteinista, joten m yyn

Tarja Toimelalle

Toimitusjohtaja

Richard Harding, joka toimii FSA:n kulutta-

Nykyisin Toimela on keskittynyt solujen

seksi ilman eläinkokeita, ruotsalainen sää

jayksikön johdossa, mainitsee, että tärkeim

tutkimiseen konenäön avulla Tampereen

tiö Stiftelsen Forskning utan djurförsök ja

ti oli oikea ratkaisu. Ja sen

pänä syynä merkinnälle on selkeän kriteeris-

solututkimuskeskuksessa.

tanskalainen Alternativfondet yhdessä.

jälkeen olen saanut olla

tön antaminen ruoan tuottajille. Samalla pyr

Solujen toimintoja voidaan hallita ja ha

kimyksenä on lisätä yhdenmukaisuutta ruo-

vainnoida tarkasti soluviljelmissä. Eten

kamerkinnöissä.

kin useasta solutyypistä koostuvat ihmissolumallit ovat arvokkaita tutkittaessa M A R K U S VINNARI

kemikaalien toksisuusvaikutuksia esim er

rauhassa.” M A RIA N N A NO RRING

- Tyhmät kysymykset, Lisätietoja aiheesta: www.jvws.org

Helsingin Sanomat,

Kallion kirjastolle siitä, että he poistivat Oikeutta Eläimillejärjestön näyttelyn turkistarhauksesta.

vuttamiseksi.

Haluatko tukea Animalia ry:n toimintaa vastaanotta malla etuviestejä matka puhelimeesi oman alueesi yrityksiltä? S e ei maksa sinulle mitään. Jokaisella vastaanotetulla etuviestillä tuet Animalia ry:tä 2 sentillä. Etuviestejä saat enintään kolme viikossa. Liity lähettämällä tekstiviesti SMSAID ANIMALIA POSTINUMEROSI Qossa korvaat sanan postinumerosi oman asuin paikkasi postinumerolla), esim. SMSAID ANIMALIA 00100 nume roon 173112 .

Toimittaja Mirja Pyykölle Kiinan karhutarhojen julmien olojen esiintuomisesta mediassa.

30.3.2006

kiksi REACH-ohjelman tavoitteiden saa Lisätietoja: www.food.gov.uk

Tee hyvää

- käymättä omalla kukkarollasi!

voidaan sanoa, kun Atrian

Ensimmäistä kertaa kasvisruoalle ja vevaihtoehdolle

RISUT

ket melkein luksusta. Näin

ruoan löytämistä valikoimista. gaaniselle

S ANOT T UA

P iir r o k s e t © M i k a e l L e h t e lä

Viestin hinta on 0,35 €. Voit liittyä mukaan myös verkkosivuillamme osoitteessa www.smsaid.fi.

smsflid SM SAid Oy. Tattipolku 10 B, 01690 VANTAA Puh. (09 ) 790 001 - www.smsaid.fi

ANIMALIA 2 /2 0 0 6

Lontoon lääkeskandaali

Kemikaalitesteissä käytetty kani.

Sokeaa luottamusta eläinkokeisiin? Sydän-ja verisuonitaudit sekä syövät ovat suuria tappajia länsimaissa. Silti harva ymmärtää, että lääkärin määräämät pillerit voivat käydä terveydelle vaarallisemmiksi kuin itse tauti. Hämmästyttävä totuus on, että pelkästään Yhdysvalloissa kuolee vuosittain yli 100 000 ihmistä lääkkeiden haittavaikutuksiin ja terveyshaitoista kärsii kymmenkertainen määrä.

ANIMALIA 2 / 2 0 0 6

a n s a in v ä lin e n jä r je s tö E u r o p e a n s fo r M e d ic a l P r o g r e s s o n jo k a u a n v a a tin u t r i i p p i ^ ^ m a to n ta tie te e llis tä tu tk im u s ta e lä in k o k e id e n to d e llis e s ta a r v o s ta lä ä k e tu tk im u k s e s s a . S uo m essa uusi koe-eläinlaki ja -a se tu s tu lev at v oim aan elo k u u n alusta ja sam alla aloittaa to im in tan sa eläinkoeluvat m yöntävä la u ta k u n ta, jo h o n tä tä kirjoitettaessa vasta eh d o tettiin jäseniä. S u u ri k olaus eläin k o k eid en lu o te tta vu u d elle oli saksalaisten tu tk ijo id en hii restä äsk ettäin lö y täm ä u u si elin, yli m ä äräin e n kateen k o rv a. H iiri o n tu t k ijo id en ylivoim aisesti e n ite n k äy ttä m ä koe-eläin, joka tu n n e ta a n p are m m in k uin ih m in en k o n san aan , jo ten löytö oli itse asiassa sensaatio. V alitettavasti kaik ki kokeet, joissa o n tu tk ittu k ateen k o rvan p o isto n vaik u tu sta h iiren p u o lu stu s järjestelm ään, jo u tu v at nyt epäilyttävään valoon ja m ahdollisesti uusittaviksi.

T u o re in esim erkki lä äk esk an d aaleista oli L o n to o n lääkekokeilu, jossa m u u n m u assa leu k em iaan ta rk o ite ttu a lääk et tä tu tk ittiin k u u d ella terveellä m ieh el lä. S eu rau k sen a oli voim akas ja tu sk al linen allerg in en reaktio, joka lähes ta p poi k o ehenkilöinä olleet m ieh et, ja jä t ti heille ilm eisesti elinikäiset v au rio t. L ääke oli n iin s a n o ttu m o n o k lo n aalin en vasta-aine, ja se oli su u n n iteltu voi m istam aan ih m isen v alkosolujen p in n a lta löytyvän p ro te iin in to im in ta a . K yseinen p ro teiin i o n p eriaatteessa sa m an lain en ihm isellä ja eläim ellä, m u tta v asta-ain een liittyessä siihen m u o d o stu i erilainen ’’h ä n tä ”, joka aih eu tti m yrskyi sän im m u n o lo g isen reaktion. A sian tu n tija M ark G lo v e rin m u k aan eläinkokeet eivät v älttä m ättä sovellu vas ta -a in eid en te sta am isee n . H ä n e n m u t k a a n s a te sta u s olisi hyvä su o ritta a ihT n isp o tilailla en sin m ik ro te sta u k se n a käsivarteen ra a p u te ttu u n k o h taan laitet tavalla pikkuriikkisellä lääkeannoksella. N iv eltu le h d u k see n ta rk o ite ttu lääke Vioxx jo u d u ttiin v etäm ään pois m a rk kinoilta v u o n n a 2 0 0 4 sen a ih e u te ttu a p o tilaille 140 0 0 0 sy d ä n k o h tau sta tai aivohalvausta pelk ästään U SA :ssa. K oeelä in te n sy d ä m ee n lääkkeellä n ä y t ti olleen suotuisia vaikutuksia. Kyse on ehkä su u rim m a sta yksittäisestä lääketurvallisu u sk atastro fista koko lääk etieteen historiassa. E räässä selvityksessä v errattiin eläin kokeiden an tam ia tuloksia ihm ispotilaissa to d e ttu ih in h aittavaikutuksiin 114 ta pau k sessa, joissa lääke oli v ed etty pois m arkkinoilta. Vain kuud essa n äistä eläin k o k e e t en n u stiv at h aittav aik u tu k sia ih m isessä. H o rm o n ik o rv a u sh o id o t apinoissa vä h en siv ät sy d ä n tau tien riskiä, m u tta li säsivät riskiä ja aih eu ttiv at rin tasy ö p ää naisissa. S ad at v eritu lp an estäm iseen ta r k o ite tu t lääkkeet ovat n äy ttän e et tu rv al lisilta ja teh o k k ailta eläin k o k eid en p e ru steella, m u tta ovat v ah in g o ittan eet ja ta p p a n e e t p o tilaita kliinisissä kokeissa.

M ontako hyvää lääkettä m enetetty? O n g elm an a ei ole p elk ästään se, että eläinkokeilla ei löydetä lääkkeiden h ait tavaikutuksia. T eh o k k aita ja turvallisia lääkkeitä saattaa jäädä löytym ättä sen ta kia, että n e n äy ttäv ät eläinkokeissa vaa rallisilta tai te h o tto m ilta. Ja päinvastoin: aikaa h aask ataan tu rh a a n lääkeaineisiin,

jotka teh o av at vain eläin ten sairauksiin. E sim erkiksi 2 2 :sta eläinkokeissa m en es ty n eestä ain eesta yksikään ei te h o n n u t ihm isen selkäydinvaurioon. E rity ise n e p ä o n n istu n e ita ovat ol leet yritykset löytää u u sia syöpälääkkei tä h iirikokeiden avulla. U S A :n kansalli n en sy ö p äin stitu u tti tu tk i hiirillä 40 000 ain etta, joista m o n e t p ääty iv ät kliini siin kokeisiin. L o p u lta yksikään aineista ei k elv an n u t lääkkeeksi myrkyllisyytensä tai te h o tto m u u te n sa vuoksi. N y t syöpälääk eseu lo n n assa k äy tetään ih m isen so luviljelmiä.

”Lääketeollisuudelle eläinkokeiden epä luotettavuus on tuttu asia, m u tta kokeita on pakko tehdä viran om aism ääräysten noudattam iseksi P en isilliin in k ä y ttö ö n o tto viivästyi kym m enisen v u o tta sen kaneissa aikaan saam ien h arh a an jo h ta v ie n v aik u tu ste n takia, m u tta p ah e m m in k in olisi v o in u t käydä; penisilliini n im ittäin tap p aa m a r sut. Penisilliinin keksijä A le x a n d e r F le m in g itse sanoi, kuinka onnellista o n , et tei 1940-luvulla vielä ollut nykyisiä eläinkoevaatim uksia, sillä m u u te n aine ei olisi sa an u t m yyntilupaa, eikä m u itak aan an tibiootteja ehkä olisi keksitty.

Eläinkokeet tarpeen viranomaisille, ei tieteelle M iksi sitten eläinkokeille a n n e ta a n niin p aljo n p ain o arv o a, vaikka n iid e n ep ä lu o te tta v u u s tie d etää n ? Iro n ista kyllä eläinkokeet m ä ärättiin pakollisiksi juuri sellaisen ta p a h tu m a n jälkeen, joka osoit ti n iid e n e p ä lu o te tta v u u d e n . K yse on 1960-luvun talidom idi-katastrofista, jos sa yli 10 000 lasta syntyi ilm an raajoja äi d in n a u tittu a kyseistä lääk että raskausajan pahoinvointiin. T a lid o m id in sik iö v au rio ita a ih e u t tav at o m in a isu u d e t eivät tu le eläinko keissa esiin k u in p o ik k eu stap au k sessa, vaikka tu tk im u sta o n su o rite ttu m u u n m uassa 10 ro ttak an n alla, 11 k anirodulla, kahdella ko iraro d u lla ja kahdeksalla apinalajilla. E p äilem ättä talidom idi läpäisisi

kirkkaasti nykyisetkin eläinkokeet, vaikka eläinkoevaatim uksia lisättiin juuri vastaa vien katastrofien estäm iseksi. L ääketeollisuudelle eläinkokeiden epä lu o tettavuus o n tu ttu asia, m u tta kokei ta o n pakko te h d ä viranom aism ääräysten no u d attam iseksi. Lisäksi potilasvahinkojen ilm etessä yritykselle o n tärkeää osoit taa, e ttä o n to im ittu m ä äräy sten m u kaisesti ja että eläinkokeissa ei ilm ennyt m itää n hälyttävää. T oisaalta yritys voi valita, m inkä eläinkokeiden tu lo k set se to im ittaa viranom aisille hakiessaan lääk keelle m yyntilupaa. T ällö in yritys voi valita ne k o etulokset, joissa lääke on näyttäytynyt suotuisim m illaan. Vain kah della lajilla, jyrsijällä ja m uulla nisäkkääl lä sa ad u t tulokset vaaditaan.

Paras vaihtoehto: turvalliset ihmiskokeet L ääk ek eh ity s o n ä ä re ttö m ä n kallista. E läin k okeille a s e te ttu p a in o a rv o saa yritykset välttäm ään kallista kliinistä tu t k im u sta niin, ettei ihm iskokeita te h d ä tarpeeksi perusteellisesti. E rityisesti väl te tä ä n n aiste n käy ttö ä (ho rm o n iv aik u tu s te n ja sikiövaurioiden pelossa), eikä koehenkilöinä ole aina edes sitä potilas ry h m ää, jolle lääke o n tark o itettu . M illään eläinkokeilla tai solutesteillä ei pystytä satapro sen ttisesti v arm ista m aan , että uusi lääke o n ihm iselle turval linen ja tehokas. Ih m isen om ia kudoksia käyttävillä in vitro -m en e telm illä ja u u silla tietokonem alleilla pystytään ku iten kin sa n o m aan hyvin paljon lääkkeen tu r vallisuudesta. Vielä p item m älle p ää stä än k u n keino valikoim aan lisätään ihm iskokeet niin sa n o tu lla m ikro-annostuksella. M e n ete lm ä ssä koehenkilöille a n n e ta an pikkuriikkisiä m ääriä tutkittavaa ai n e tta , m inkä jälkeen h eid än v ertan sa ja v irtsa an sa an aly so id aan h u ip p u h e rk illä uusilla laitteilla. N ä in saad aan tarkoin selville lääkkeen aineenvaihdunta ja kul k eu tu m in e n ihm iselim istössä ilm an m i tä ä n riskiä koehenkilölle. M e n ete lm ä ä voidaan turvallisesti soveltaa ihm isiin jo varhaisvaiheessa. T ä llö in lu k e m atto m a t ko e-eläim et säästyisivät, koska ihm isel le vaaralliset ja te h o tto m a t ain ee t hylät täisiin e n n e n eläinkokeilla tehtävää tu tk i m usta. RIITTA SALMI L is ä tie to a : tv w w . cu re d isea se. n et w w w . c a h -re se a rc h . co m w w w . a n tid o te -e u r o p e . o rg

Protesteja eläinkuljetuksia vastaan

EU - Eläinten Unioni? Eläinsuojelujärjestöjen lobbauksen ansiosta eläinsuojelulliset epäkohdat nostetaan yhä useammin esiin EU-tasolla. Kattojärjestönä Eurogroup for Animal VVelfare koordinoi aktiivisesti jäsenmaiden kampanjointia eläinten hyvinvoinnin edistämiseksi.

ik e S e y m o r -R o u s e p ä ä t ti p e ru s ta a eläin su o jelu lo b b a u sry h m ä n E U :n p ääk au p u n k iin Brysseliin, koska halusi elävien eläinten pitkät kulje tu k se t kiellettäviksi. Iso ssa-B ritanniassa asiasta kohistiin jo v u o n n a 1957, jolloin silm innäkijät paljastivat R anskaan lähe te ttä v ien te u ra seläin ten jo u tu v an seiso m a a n ulkona kovassa pakkasessa en n e n k u in ne tapettiin . Iso -B ritan n ian h allitus kielsi tuo llo in leh m ien, vasikoiden ja so n n ien viennin, m u tta vienti laillistettiin jälleen v u o n n a 1975. Syynä olivat E u ro o p a n n euvoston k eh ittä m ä elävien eläin ten kuljetuksia koskeva sopim us sekä uusi lainsäädäntö, joka vaati ta in n u tu sta en n e n te u rastu sta. R oyal S ociety fo r th e P ro te c tio n o f C ru elty to A nim als (R S PC A ) -nim isessä eläinsuojeluyhdistyksessä to im in u t Sey m o r-R o u se tajusi, ettei k am p p ailu p it kiä eläinkuljetuksia vastaan enää voinut ra jo ittu a kansalliselle tasolle. Siksi E u ro g ro u p for A nim al W elfare p e ru ste ttiin v u o n n a 1980 ju u ri R S P C A .n m y ö n tä m ä n taloudellisen tu e n tu rv in . S eym ourR ouse hankki itselleen a su n n o n B rysse listä ja E u ro g ro u p in toim isto sijoitettiin kävelyetäisyydelle tärkeistä E U -toim ielim istä: kom issiosta, p arla m en tista ja m i nisterineuvostosta.

V oittoja ja vastoinkäymisiä unionissa E n sim m äin e n lä p im u rto eläin su o jelu s sa te h tiin u n io n issa k u ite n k in toisessa ep äkohdassa: N o rja n ja K a n a d a n kuutin teurastuksessa. V uonna 1983 In te rn a tional F u n d for A nim al W elfare (IFAW )

sai E U :n k ieltäm ään h y lk eentaljakaupan u n io n in sisällä. Vaikka kielto ei jäänyt py syväksi, se p o h ju sti p itk äjän teistä ty ö tä hylkeen taljak au p an vastustam iseksi. Seuraava voitto tuli v u o n n a 1986, kun v aih to eh to isia m e n e te lm iä varovaises ti pain o ttav a eläinkoedirektiivi hyväksyt tiin. 1 9 8 0 -lu v u n puolivälissä eläinkoekeskustelu oli vilkkaim m illaan m o n issa E u ro o p a n m aissa, ja v aih to eh to iset m e netelm ät olivat te h n ee t lä p im u rro n myös kem ikaaleja, lääkkeitä ja m u ita tu o tteita testaavassa tiedem aailm assa.

”K osm etiikan eläinkokeiden kielto astuu voim aan vuonna 2009 ” U u si eläin k o e la in sää d än tö jo h ti vä h ite lle n siih en , e ttä jä sen m ailta vaa d ittiin tie to a k äy tetty jen k o e-e läin ten vuosittaisista m ä äristä sekä eläinkoetyypeistä. T ällaisia perustietoja tarv itaan tais telussa eläin k o k eid en m u u ttam isek si ja rajoittam iseksi. E läin k o ek riitik o t saav u ttiv at m e n e s tystä m onissa E u ro o p a n m aissa 19 8 0 -lu -

vulla. U sko tu lev aisu u teen an to i liikkeel le u u tta voim aa. E U -ta so n k am p an jat ¡M lo b b au k set johtivat v u o n n a 1992 eläim i™ lä su o ritettav ien kosm etiikkatestien kiel to o n . K ielto tu lisi k u ite n k in v o im aan vain, jos lö y d ettäisiin eläinkokeita k o r vaavia hyväksyttyjä v aihtoehtoisia m e n e telm iä. E u ro o p p a la in en kosm etiikkateol lisuus lobbasi kiivaasti kieltoa vastaan. V asta v u o n n a 2003 kiellettiin eläim il lä te sta tu n k o sm etiik an k au p p a E U :n sisällä ja kosm etiik an te sta am in e n eläi m illä E U :ssa. T ä m ä k in kielto o n m o n iu lo ttein en ja sisältää varauksia. K o s m e tiik a n eläin k o k e id e n kielto a stu u vo im aan v u o n n a 2 0 0 9 ja eläinkokeilla te sta tu n k o sm etiik an m yyntikielto vas ta v u o n n a 2 013. V ielä täm än k in jälkeen tu llaan k äy ttäm ään kolm ea eläin k o etta, joille ei ole hyväksytty v aih to eh to m en etelm ää. ^

Vanhat häkit pois M aatalouskom issiossa toim ii eläinsuoje lun tieteellinen kom itea, joka on julkais su t rap o rtte ja eläin ten hyvinvoinnista ny kyisissä "tu o tan to järje stelm issä” . V iim e aikoina on k am p an jo itu kanakysym yksessä ja tässäk in kysym yksessä tieteelli sen k o m itean rap o rteilla o n o llu t tärkeä rooli u u d e n la in sääd än n ö n k ehittäm ises sä. K aikkien yllätykseksi en tin en m a ata louskom issaari F r a n z F is c h le r eh d o tti v anhoista k an ah äk eistä lu o p u m ista. E h d o tu s m en ik in läpi siirtym äajalla. F ra n z F isc h le rin p a n o stu k se n an si o sta E U vaati M aailm an k au p p ajärjestö W T O :n sisällä käydyissä m aatalo u sn eu v o ttelu issa eläin su o jelu n sisällyttäm istä o rg an isaatio n sään n ö stö ö n .

1 9 9 0 -lu v u n alussa eläinkuljetuksia vas tu sta v a t p ro te stit saivat tu k ea vaka vaa eläin rääk k äy stä d o k u m e n to iv ista elokuvista. Brysselissä ja jäsenm aissa jär jestety istä su u rista m ie len o so itu k sista h u o lim atta E U -m a a t eivät ole vieläkään p äässeet so p u u n k u ljetu sten h u o m a tta vasta lyhentäm isestä. U sea t E telä-E u ro o p a n m a at vastustavat k u ljetu sten lyhentä m istä. T eu raselä in te n v ie n titu ista lu o p u m i n en o n ollu t E U :ssa k eskustelujen alla m o n ta v u o tta . A lo itteen k u ljetu sten tu en p o istam isesta teki 14 su o m alaism ep piä sen jälkeen, k u n vuosina 1 9 9 6 -1 9 9 7 E u ro o p assa n äy tettiin tu n te ita herättäviä d o k u m e n tte ja te u raseläin ten vientikulje tuksissa ta p ah tu n e ista eläinrääkkäyksistä. V ien titu et poistava asetus astu i voim aan 2 4 .1 2 .2 0 0 5 , joka o n su u ri v o itto eläin^ p o je l u lle . M e n e sty k se n se u ra u k se n a m o n e t jäsen m aat, joilla o n h u o n o tai p u u tte e l lin en la in sä äd än tö , ovat jo u tu n e e t ko h o tta m a a n sta n d ard ia an . N ykyisin eläinsuojelukysym yksillä o n m yös pain o arv o a E U rssa, e rito te n m o n ie n eläin su o jelu m y ö n teisten jäsen m aid en k u te n R u o tsin , Iso -B ritan n ian , A lan k o m aid en ja T an s kan aktiivisen p an o stu k sen ansiosta.

Ajankohtaiset kampanjat

EUROGROUP FOR ANIM AL WELFARE VAIKUTTAJA EU-TASOLLA urogroup

fare vien jen

selissä

for

Animal

W el

EU-maissa

to im i

elä in su o je lu järjes tö katto-organisaatio.

toimivan

järjestön

Brys

edustajat

Animals) kanssa villieläinten ja koe-eläin ten asemaa parantaakseen. Järjestön

toim intaan

tieteellisten jen

kuuluu

myös

tutkimuksien ja julkaisu

tuottam inen

eläinten

hyvinvoin

käyvät jatkuvasti vuoropuhelua eri EU-ins-

nista. Eurogroup organisoi myös asi

tituutioiden kanssa ja myös muiden eläin

antuntijaverkostoa

ten hyvinvointiin vaikuttavien tahojen

vointiin perehtyneistä tutkijoista. Uu

kanssa

vuosi

sin Eurogroupin julkaisu on “Analysis of

ulottu

Major Areas of Concern for Animal Welfa

Euroopassa.

Eurogroupin

Viime

verkosto

nut myös uusissa jäsenmaissa toim i viin järjestöihin. tatapa

Eurogroupin

toim in

laillinen ja järjestö

pyrkii

vaikuttamaan erityisesti lainsäädäntöön. Viim eisten na

vuoden

säätänyt

suojelusäädöksiä ta,

useita

niin

tuotantoeläim iä

kuin

aika

eläinten

hyvin

re in Europe.” M itä

voit

väksi? vut

tehdä

Eurogroupin

Kattojärjestön keho ttavat

tiiviseksi

jäseneksi

lnternet-si-

ryhtym ään oman

ak maasi

eläin-

jäsenjärjestössä. Suomessa Eurogroupin

eläinkokei

jäseniä ovat Animalia ja Suomen eläinsuo

villieläimiä

jeluyhdistys.

koskien. Eurogroupin pyrkimyksenä on koordinoida jäsenjärjestöjen EU-kampan-

Animalia on jäsenenä:

joita eri maissa siten, että jokaisen järjes tön kampanja olisi sisällöllisesti mahdolli simman yhdenmukainen. Eurogroup järjestää lamentissa kouksia ta

myös

par ko

parlamentin

kiinnostuneelle,

tävälle,

Euroopan

säännöllisiä

vuonna

eläinsuojelus

puoluerajat 1983

y lit

-Eurogroup for Animal Welfare -European Coalition to End Animal Experiments -Fur Free Alliance -World Society for the Protection of Animals

perustetulle

JOONIA STRENG

meppiryhmälle (Intergroup). Järjestö te

Viim e v u o d en aikana E u ro g ro u p o n kes k itty n y t k a m p an jo im aa n eten k in b ro i le re id en hyv in v o in n in p ara n tam isek si. In ten siiv isestä tu o ta n n o s ta h u o lim a tta E U :ssa ei vielä ole sitovaa lain sääd än tö ä siitä, m iten b ro ilereita tulisi kasvattaa. ^ p iU :n kom issio an to i kesällä 2005 eh d o tu k sen sa broileridirektiiviksi, m u tta eh d o tu s ei ta rtu su u rim p iin hyvinvointiongelm iin, jalostukseen ja v irik k eettö m ään y m p äristö ö n . T ila n ah ta u te en k in eh d o tu s tarjoaisi vain vähäistä p ara n n u sta. V iim e v u o n n a 13 360 ih m istä allekirjoitti A nim alian veto o m u k sen b ro ilereid en hyvin v o innin parantam iseksi. A nim alia lu ovut ti v eto o m u k set m aa- ja m e tsä talo u sm i n isteriö n valtiosihteeri P ek ka P e so s e lle 9 .1 2 .2 0 0 5 . L e h d e n m e n n essä p a in o o n u u tta d i rektiiviä y rite tä ä n k u m o ta k o k o n aa n , jo te n k am p an ja b ro ile re id en p u o le sta jatkuu.

kee myös läheistä yhteistyötä EWLA:n (Eurogroup for Wildlife and Laboratory

Lisätietoja: http://www.eurogroupanimalwelfare.org/

NINA GRÖNLUND L ä h d e : D ju r e n s R ä t t 4 1 0 5 , EU

- en u n io n f ö r d ju ren ?

Eurogroupin henkilökunta tekee arvokasta työtä eläinten puolesta.

ANIMALIA

2/2006

Miten EU:ssa päätetään asioista? Eräs k im u ra n te im m is ta asioista EU:ssa ovat päätöksentekoprosessit. Suomen tu le va n EUpuheenjohtajuuskauden ja lu kijo id e m m e kyselyiden vuoksi valotam m e , m ite n päätöksiä Ellissä tehdään. U :ssa p ä ä tö k se n te k o o n osallis tu v a t E u ro o p a n kom issio, E u ro o p an p arla m en tti ja E u ro o p a n u n io n in neuvosto. K om issio eh d o tta a u u tta la in sä äd än tö ä, m u tta n e u v osto ja p a rla m e n tti antavat säädökset. Jokainen E U :n säädös p e ru stu u tiettyyn p e ru sta m isso p im u k se n a rtik la a n , jota k u tsu taa n sen ’’o ikeusperustaksi” . U u sia E U :n säädöksiä hyväksytään pääasiassa y h teispäätösm enettelyn, k u u lem ism en ettely n ja hy v äk sy n täm en ette lyn k autta. T ä rk e in ero m enettelyjen vä lillä liittyy p arlam en tin ja neuvoston vuo ro v aik u tu k seen . K u u lem ism e n ettely ssä p a rla m e n tti a n taa vain la u su n n o n ; yh teispäätösm enettelyssä p arla m en tti jakaa toim ivallan neu v o sto n kanssa. K om issi

o n o n u u tta sääd ö stä eh d o ttae ssa an va littava, m itä m en ettely ä sovelletaan. Va lin n a n ratkaisee p eria attee ssa e h d o tu k sen “ o ik e u sp eru sta” .

Yhteispäätösm enettely Y hteisp äätö sm en ettely ssä p arla m en tti ja neuvosto jakavat lainsäädäntövallan. K o m issio an taa eh d o tu k sen sa kum m allekin toim ielim elle, jotka käsittelevät sitä kah te en k ertaan . Elleivät n e p ääse so p im u k seen, eh d o tu s an n e ta an sovittelukom ite alle, jossa neuvostolla ja p arlam en tilla on y htä m o n ta ed u stajaa. M yös kom ission ed u stajat ovat m u k a n a k o m itean koko uksissa ja osallistuvat kesk u stelu u n . K o m itean hyväksym ä teksti an n e ta an paria-

©Eeva Suhonen

i. vaihe

1. vaihe

m en tille ja neuvostolle k o lm an teen käsit telyyn, jo tta n e voivat lo p u lta an taa sää d ö k sen . Y h teisp ää tö sm e n ettely n avulla p ä ä te tä ä n m m . seuraavista aloista: oike us liikkua ja oleskella, työllisyys, liikenne, k o u lu tu s, terveys, k u lu ttajan su o ja, ym p ä ristö , tu tk im u s ja k u lttu u ri.

Kuulem ismenettely K u u lem ism e n ettely ssä kom issio an taa eh d o tu k sen sekä neuvostolle e ttä p arla m en tille, m u tta neu v o sto k u u lee viralli sesti p arla m en ttia ja m u ita laitoksia, k u te n E u ro o p a n talo u s- ja sosiaalikom iteaa sekä alu eid en kom iteaa. K u u lem in en on tietyissä tapauksissa pakollista, koska oi k eu sp eru sta edellyttää sitä eikä e h d o tu k sesta voi tulla sääd ö stä, ellei p arlam en tti a n n a lau su n to a. M uissa tapauksissa k u u lem in en o n v alinnaista, ja kom issio p el k ästään e h d o tta a , e ttä n eu v o sto kuulisi p arlam en ttia. A P arlam en tti voi kaikissa tapauksissa jo ko hyväksyä tai hylätä kom ission eh d o tu k sen tai pyytää tarkistuksia. Jos tarkis tu k sia p y y d etään , kom issio tark astelee esitettyjä m u u to k sia. Jos se hyväksyy jo n kin p arla m en tin esittäm istä m u u to k sista, se an taa neuvostolle ta rk istetu n e h d o tu k sen. N eu v o sto käsittelee ta rk istettu a eh d o tu sta ja joko hyväksyy sen sellaisenaan tai m u u tta a sitä. Jos n eu v o sto p ä ä ttä ä tässä m en ettely ssä m u u tta a kom ission eh d o tu sta , p äätö k sen o n oltava yksim ie linen. K u u lem ism en ettely llä p ä ä te tä ä n m m . seuraavista aloista: poliisiyhteistyö, p eru sso p im u ste n m u u tta m in e n , m a ata lous, tu rvapaikka - ja m a a h a n m u u tto p o litiikka, talouspolitiikka ja verotus.

Hyväksyntäm enettely

3. vaihe

H y v äk sy n täm en ettely ssä n eu v o sto n on saatava E u ro o p a n p arla m en tin hyväksyn tä, e n n e n k uin se voi te h d ä tiettyjä p ää tö k siä. M e n e tte ly o n m u u te n sa m an lain en k uin k u u lem ism en ettely , m u tta p a rla m e n tti ei voi esittää e h d o tu k see n tarkistuksia: sen o n joko hyväksyttävä tai hylättävä eh d o tu s. H yväksyntä edellyttää an n e ttu je n ä ä n te n e h d o to n ta en em m is tö ä. H y v äk sy n täm en ettely llä p ä ä te tä ä n m u u n m u assa rak e n n erah asto ista, vaalim en ettely istä ja u u sie n jäsenvaltioiden liittym isestä. ELINA VALKAMA

Yhteispäätösmenettelyssä komissio antaa ehdotuksensa parlamentille ja neuvostolle. Jos ne eivät pääse sopimukseen, ehdotus annetaan sovittelukomitealle. Komitean hyväksymä teksti annetaan parlamentille ja neuvostolle kolmanteen käsittelyyn,jotta ne voivat lopul ta antaa säädöksen.

Eläinsuojelujärjestöjen neuvonantaja

A r t i k k e l i p e r u s tu u pan

P ä ä tö k s e n te k o E u r o o

U n io n is s a -ju lk a is u u n . L is ä tie to a s a a

E U R O P A - s i v u s t o l t a h ttp :I I e u r o p a .e u .in tl.

iit t a S a lm i a su u B elgiassa lu o n n o n lä h e ise ss ä R ix en sa rtissa k o lm ih en k isen p erh een sä kanssa - 15-vuotias Iitu -m äy räk o ira m u k a an lukien. T yöasiat h o itu vat säh k ö p o stitse, jolloin etäisyys S u o m een k aan ei ole ongelm a. A nim aliaan eli silloiseen K o e-eläin ten S u o jelu u n R iitta liittyi jo teini-ikäisenä 70-luvulla. ^ ’’O len aina h a lu n n u t itse v aik u ttaa asioihin, enkä vain o d o tta a passiivisesti e läin ten asem an p ara n em ista. E läin tie te en opiskeluni y h ten ä m otiivina oli h a lu lisätä asian tu n tem u stan i eläin ten a u t tam iseksi. K irjo itettu an i H elsingin S an o m iin k a n n a n o to n eläinkokeiden v aih to eh to jen p u o lesta ei k au a n k u lu n u t, kun olin yhdistyksen hallituksessa ja opiskeli jary h m än vetäjä”, R iitta sanoo. V uosina 1987 - 2001 R iitta toim i Ju liana v o n W en d tin säätiö n to im in n an jo h tajana. T ällä hetkellä h ä n o n säätiö n tie te ellin en n eu v o n a n ta ja, m u tta avustaa m yös m u ita järjestöjä, k u te n A nim aliaa ja E u ro g ro u p ia, varsinkin eläinkokei siin ja v aih to eh to ih in liittyvissä kysymyk sissä.

^ a tu te m p a u k s is ta lobbaukseen E läin ten asian edistäm isessä R iitta pitää hyvin tärk eän ä tie d o n etsim istä ja välit täm istä. K aikenlaista to im in ta a tarv itaan k a tu ta p a h tu m ista E U -ta so n poliittiseen lo b b au k seen . Itse h ä n keskittyy m ielui te n taustaselvitysten laatim iseen sekä hy vien p e ru ste lu je n etsim iseen vaatim il lem m e m uutoksille. ’’K aikki to im in ta ru o h o n ju u rita s o n v aik u ttam isesta alk aen o n p e ru s tu tta va tieto o n ; o n tied ettäv ä, m itä v aaditaan, m iksi ja m itä seurauksia v aatim u sten to te u tu m isesta on. Jollei tied ä, m itä p u h u u tai käyttää keinoja, joilla ei saa vastakai k u a, jäävät o ik e u te tu tk in v aatim u k set h u o m io tta. Vaikka v äärän tie d o n levittä m iseen syyllistyvät kaikki, m yös tie te en tekijät, eläin ten asian ajajilla ei olisi varaa p ien iin k ään virheisiin.”

Parlamentaarisen vaikuttam isen hyödyt ja ongelm at R iitan m ielestä p äättäjiin ja lain sääd än tö ö n v aik u tta m in e n o n p e ru sju ttu , jo n ka m erkitys kaikkien tulisi y m m ä rtää . P ien ten k in p a ra n n u ste n aikaansaam isek si k an n a tta a n äh d ä vaivaa, sillä sitten on vuosiksi etee n p äin k ättä p item p ää. L ain rik k o m in en sitä paitsi kiinnostaa m ed iaa, k u n taas laillinen eläinrääkkäys h arv em m in ylittää uutiskynnystä. E läin ten asian ajajilla ei ole varaa p ien iin k ään virheisiin. O n g elm an a R iitta näkee, että k an san ed u stajat ja m in iste rit ovat liiaksi su u r te n etu ry h m ien v aikutuksen alaisia, jo t ta p e ru ste ltu jak a an esityksiä eläinsuoje lu n paran tam isek si saataisiin m en em ä än

“O len ain a h a lu n n u t itse v a ik u tta a asioih in , en k ä va in o d o tta a p a s s iiv is e s ti eläin ten a se m a n p a r a n e m is ta .”

läpi. O n g elm a ratkeaisi pitkälle ään estä jien v alv eu tu n eisu u d ella; siten , e ttä jo k ain en eläinystävä käyttäisi ehdokasvalin tan sa y h ten ä p eru ste en a eläinsuojelum yönteisyyttä. E h k ä p a h in ta o n dem okratiavaje sää d ö sv alm istelu ssa. M in iste riö t pyytävät esityksiinsä la u su n to ja ta h o ilta , joista su u rin osa saattaa olla eläin ten käytöstä hyötyjiä. L a u su n n o t eivät tällö in kuvasta yleistä m ielip id että eivätkä riip p u m a tto m ien asian tu n tijo id e n näkem ystä. E U :n kom ission työryhm issä ja m in iste rin e u v ostossa k an salliset ed u stajam m e voi vat p ah im m illaan kaikessa h iljaisuudes-

Riitta Salmi avustaa Belgiasta käsin eläinsuojelujärjestöjä asiantuntemuksellaan. sa k an n a tta a esityksiä, joille ei ole edes ed u sk u n n an tukea.

M uutoksia ja eläinsuojelun tulevaisuudennäkymiä R iitan m ielestä eläinetiikasta ja eläin te n oikeuksista p u h u ta a n e n e m m ä n kuin k oskaan, ja m ääräyksiä o n tiu k e n n e ttu eläin ten hyväksi. T alo u d en ja te h o k k u u d en ylikorostus ajaa kuitenkin tu o ta n to eläim iä ah taam m alle koko m aailm assa. K o e-eläintoim innassa positiivista o n Rii ta sta se, e ttä vaih to eh to isten tu tk im u s m e n e te lm ie n k eh ittä m ise en su h ta u d u ta an yhä suopeam m in. ’’T ä rk e ä ä on lisätä v u o ro p u h e lu a ja y hteistyötä niid en kanssa, joilla o n eni te n valtaa ja tie to taito a p ara n taa eläinten asem aa, olivat he sitten päättäjiä, tu o tta jia tai tutkijoita. Silti on m uistettava, et tä tavalliset ihm iset kulu ttajin a ja äänes täjin ä ratkaisevat, m itä eläim ille saa jat kossa te h d ä.” R iitta uskoo ih m iste n hyvyyteen ja kansalaism ielipiteen voim aan ainakin de m okraattisissa m aissa. ’’K u n ihm isille konkreettisesti n äy te tä ä n , m iten eläim et jo u tu v at k ärsim ään h eid än k u lu tu sto ttu m u k sien sa se u rau k sena ja o so itetaan vaih to eh d o t, he op p i vat te k em ään eläinystävällisiä valintoja. S am a p ätee kaikkeen m aailm an p a ra n tam iseen: ihm iset p itä ä herätellä ajattele m aan ja u skom aan joukkovoim aan.” KATI PULLI

ANIMALIA 2 / 2 0 0 6

Leppoisa vanhuus eläinten vanhainkodissa

L U E T T A V A A

Linkolan näkemyksiä

M ot ett grönare liv

eläinoikeuksista m De gröna alternativen

P e n tti L in k o la : V oisiko e lä m ä v o i tt a a ,

E n g s tr ö m , K a r e , S t e n u d d ,A n n a - L i s a :

H e ls in k i, T a m m i, 2 0 0 4 .

D e g r ö n a a lte r n a tiv e n

P en tti L inkola o n m u o d o stu n u t S uom essa jo m elkoi seksi käsitteeksi. L inkolan m ielipiteet k uuluvat v arm as ti m aam m e en iten p u h u tta n eisiin ja h ä n tä voidaankin ti tu le erata yhdeksi harvoista m erk ittäv istä suom alaisista ajattelijoista. L inkola itse on ollut h u o m a tta v an vaatim a to n om asta o su u d e staa n vihreässä herätyksessä ja m yös toisaalta om issa elintavoissaan. U sein k un täm ä v u o n n a 1932 syntynyt kalastaja o n esitellyt m ielip iteitään , ovat h ä n e n näkem yksensä a ih eu ttan e et k ohua ja pah ek su n taa, m u tta m yös jo itsessään arvokasta keskustelua. L inkolan aikaisem m at herättelev ät teokset k u ten T oi sinajattelijan päiväkirjasta (1979) ja Jo h d a tu s 1990-luv un ajattelu u n (1989) ovat v arm asti luetu im p ia su o m a laisia ym p äristö alan kirjoja. L inkola on kirjoittajana var sin k o n stailem ato n ja h ä n sivaltaa sa n an säilällä usein osuvasti. L inkolan u u sin kirja Voisiko eläm ä voittaa m u o d o stu u 1990-luvulla kirjoitetuista esseistä, jotka eivät ole m e n e t tä n ee t ajan k o h taisu u d estaan hiukkaakaan. K irja jakaan tu u osioihin M etsä, L u o n to , E lä in ten o ik eu d et, K irjat, Suom i, M aailm a ja m e sekä E lä m än edellytykset. A nim alialaisia luulisi kiinnostavan erityisesti tä m ä n su o m alai sen syväekologin näkem ykset eläinten oikeuksista. E läinoikeusliikkeen L inkola näkee osaksi su u rem p a a ym päristö m u u to saa lto a . Ei voida ainakaan sanoa, e ttä L inkola olisi iän k a rt tuessa ta sa a n tu n u t. T eksti o n y h tä osuvaa ja tulev aisu u te en skeptisesti su h ta u tu v a a kuin aikaisem m inkin. T u le vaisuus ei m aapallolla kovinkaan lupaavalta n äytä, m i kä käy hyvin ilm i L inkolan to team uksesta: “ Ih m isk u n ta, ihm islaji n äy ttää tu lleen tiensä p ää h än . O lem m e keskel lä ekokatastrofeja, m yrskyn silm ässä. E n em p ää k u in 3 0 100 v u o tta jäljellä olevaa aikaa ei liene k u kaan lu o n n o n tieteilijä tai vakavasti o tettav a fu tu ro lo g i m eille luvan n u t.” Vaikka L inkola näkeekin asiat v arsin pessim istisesti, ei silti k an n a ta lopettaa asioihin vaikuttam ista. E läim istä pitäviä ohjastaisin lukem aan m yös Linkolansa!

H ä ls o k o s tr ä d e ts F ö r la g 2 0 0 1 . 1 2 2 s.

MARKUS VINNARI

ANIMALIA 2 / 2 0 0 6

TEKSTI: KIA HEROLD KUVAT: WANHA MARKKI

D rö m m e r d u om e tt h älso sam m are liv m ed m e ra g rö n t och farre to m m a kalorier? F u n d e ra r d u p ä a tt bli vege ta ria n eller vegan? D a ä r d e tta b o k en för dig! D e grö n a altern ativ en är en b o k fullspäckad m e d in fo rm atio n o m h u r m a n kan ersätta sinä tid ig are ohälsosam m a vano r m ed nya och su n d are. D e t m esta h a r vi n o g h ö rt förr. M e n in sp iratio n till att faktiskt ta steget ffän o rd till h a n dling fär m an g ara n terat av d e n n a fargglada och lättlästa bok. D e g rö n a altern ativ en b estär tili stö rsta d elen av kapitel m ed ru b rik e r som b ö rjar m ed ”1 stället för...” , ”1 stället för... bifif och kyckling”, ”1 stället för... m jölk”, ”1 stäl let för... sm ö r o ch o st”, osv. M a n fär nyttiga tips o m h u r m a n kan ersätta dessa p ro d u k te r m ed vegetabiliska alter nativ u ta n a tt gä m iste om viktiga n ärin g säm n en . B oken lär en ocksä h u r m a n k an göra för a tt u n dvika b la n d an n a t förkylningar, trö g m age och övervikt. T ex ten varvas m e d in tressan ta vegetariska o ch vegetabiliska recep t. Vad sägs om cashevvgrädde, m jölkfri becham elsäs eller b o n d o m e lett u ta n ägg? D e g rö n a altern ativ en ä r skriven av svenska författare för svenska fö rh ällan d en . D e tta in n e b är b la n d an n a t att all Statistik ä r b aserad p ä u p p g ifter ffän Sverige och de fö retag m e d g rö n a altern ativ som ingär i en fö rteck n in g i slu tet av b o k en alla är svenska. O m m a n b o rtse r ffän des sa d etaljer lä m p ar sig d ock b o k en lika b ra för finska läsare. N ärin g sb eh o v et, sm ak lö k arn a och h älso p ro b lem en to rd e vara d esam m a p ä v ard era sid an om B ottenviken. NINA GRÖNLUND

VVanha M arkki on Etelä-Pohjanmaalla sijaitseva elä in te n v a n h a in ko ti, jo ta isännöi ja em ännöi 14 to n ttu a . Eläim et tu le v a t VVanhaan M a rkkiin v ie ttä m ä ä n eläkepäiviään silloin kun n iitä on ko h d e ltu h u o n o sti

VVanhan Markin tarinoita ari vuotta sitten VVanhalla Markil

senapa vähän ajan päästä edellinen omis

ran mielestä se oli myös kaunis ja ah’ niin

la eli valkoinen hevonen nimeltä Ca-

taja soitti Laaksosille ja halusi hevosen ta

maukaskin. Se johdatti koko lauman kuk

ro. Kauniina kesäpäivänä 30-vuotias

kaisin. Omistaja oli saanut töitä tallilta ja

kapenkkiin ja loput voikin jokainen arvata.

Caro tuupertui laitumelle eikä sitä saatu

halusi myydä hevosen eteenpäin. Laakso

ta i vanhuus alkaa vaivata. Pariskunta Laaksosen asu tta m alla tila lla on k irjo illa y li sata eläintä pupuista aaseihin.

kuin kipulääkityksen avulla talliin. Seuraa-

set kieltäytyivät kuitenkin antamasta he

vana päivänä Caro karkasi karsinastaan, kä

vosta ja tänä päivänä se voi hyvin ja käys

vi "hyvästelemässä” kaikki muut hevoset,

kentelee päivät pitkät isolla laitumella.

meni takaisin talliin ja kuoli samana päivä

Tupatonttu Nikkari Tokko toruu varista, joka varasti lusikan Wanhan Markin pihasta kahvikupista.

a n h a n M a rk in e m ä n tä L iis a - C r is t iin a L a a k so n e n on n u o resta tytö s tä asti haaveillut p e ru sta vansa eläinten vanh ain k o d in eläkepäivil lään E spanjaan. S u u n n itelm iin tuli m u u to s, k u n L iisa-C ristiina tu tu s tu i P o h jan m aalta kotoisin olevaan taiteilija H eik k i L a a k so se e n . S en jälkeen u n elm a v an haink o d ista to te u tu i, m u tta k aukana E s p an jan läm m östä. Viisi ja puoli v u o tta sitten L iisa-C ris tiin a ja H eikki ostivat yli 20 0 v u o tta v an h a n p o h ja la isk a rta n o n Y listarolta. K a rta n o rem o n to itiin , ja pihapiirissä on k y m m en k u n ta entisöityä rak e n n u sta ku te n talli, kolm e aittaa, kaksi h einälatoa, p u u v arasto ja to n ttu talo . A luksi v an h ain k o tiin s u h ta u d u ttiin skeptisesti, m u tta pikkuhiljaa a sen n o itu m in en sitä k o h taan o n m u u ttu n u t ja nykyään n a a p u rit tietä vät, m in n e p o rk k an a t, sa laa tin le h d et ja kuivat leivät voi viedä. H eti W anhaan M arkkiin m u u te ttu a a n L iisa-C ristiina ja H eikki tiesivät, että täm ä tulisi o lem aan paikka, jo n n e eläin ten v an hainkoti perustettaisiin . N y t p ihapii rissä asu staa sataviisikym m entä eläintä,

ja to n ttu je n sekä isän täv äen ap u n a toim ii päivisin tallityttö tai -poika. T ilalla elelee vuohia, pässejä, hevosia, lam p aita, k an o ja, kukkoja, h an h ia ja p u p u ja sekä tie te n kin aasi, joka uskoo olevansa tilan k u n in gas.

’’E läim istä on tullut kertakäyttöh yödyk keitä, jo tk a annetaan p ois pelkästään sen takia, että niistä ei enää pidetä.”

L aak so set o ttav at v astaan n iin m o n ta eläintä k u in m ahdollista, m u tta resu rssit ovat rajalliset, koska m ak su a to im in n asta ei oteta. V oidakseen a u tta a m ah d o llisim m a n m o n ta a eläintä, L aak so set ovat ke h ittä n e e t m yös sijaiskotirinkiä.

’’E n sin ystäv äm m e o ttiv at p ari eläin tä h o ito o n ja sen jälkeen san a levisi. Ih m iset k iin n o stu iv at to im in n astam m e, ja m eillä o n u se im m iten m ah d o llisu u s m a jo ittaa m u u ta m a eläin sijaiskoteihin. K issoja ja koiria em m e valitettavasti voi o tta a, sillä n iitä tulisi liikaa. P e lk ä s tä ä ^ hevosia o n tälläkin hetkellä jonossa viisi k y m m e n tä”, L iisa-C ristiin a kertoo.

Eläimet kertakäyttöhyödykkeinä V aikka eläin ten v an h a in k o d in p y ö rittä m in e n o n L aak so sten m ielestä antoisaa, h e kohtaavat työnsä k au tta m yös negatii visia asioita. H eid ä n m ielestään eläim istä o n tu llu t k ertak äy ttö h y ö d y k k eitä, jotka an n e ta an pois pelk ästään sen takia, että niistä ei en ä ä pid etä. ’’M e lk e in k aik illa h u o s ta a n o te tu illa eläim illä o n lu o n n e o n g elm ia. S u u rin osa eläim istä tulee k artan o lle lop e tu su h a n alla. P o n it eivät an n a n o u s ta selkään ta i hevoset voivat olla todella säikkyjä. E sim erkiksi jo kolm e k u u k au t ta W anhassa M arkissa asu n u t su o m e n h e^ v onen pelkää edelleen talliin m enem istä. Vaikka lu o tta m u s isän täv äk een ja tallito n ttu ih in o n kasvanut, se haistelee edel leen kaikkia paikkoja e n n e n k u in se u s k altau tu u talliin sisälle.”

nä. "Oli uskomatonta katsoa miten se hy västeli ystävänsä”, Liisa-Cristiina sanoo.

erran VVanhaan Markkiin soitti eräs

rouva Porista. Puhelimessa hän ker

toi säälittävän tarinan vuohesta jo

ka hänellä oli ollut lemmikkinä jo monta

anhalla Markilla on suuri piha

vuotta. Nyt hänen oli pakko luopua vuo

niin kuin pohjalaistalossa kuu

hestaan ja Liisa-Cristiina lupasi, että sen

luu ollakin. Suurella pihalla kuu

voisi tuoda vanhainkotiin. Noin kuukauden

iisi vuotta Tampereella sijaiskodis

luu olla myös kauniita kukkaistutuksia. Lii

päästä eräänä iltana pariskunta meni talliin

sa viettänyt hevonen oli ollut 16

sa-Cristiina ei itse ole viherpeukalo, joten

toivottamaan hyvää yötä eläimille. Rouvan

omistajalla ennen kuin se saapui

naapuruston viherpeukalonalset ymmär

tuoman vuohen vierellä oli kaksi maailman

VVanhaan Markkiin. Hevonen oli apaattinen

sivät tämän, tulivat kuokkineen ja istutti

suloisinta kilivauvaa. M utta kysymys kuu

eikä viihtynyt kenenkään seurassa. Se oli

vat VVanhaan Markkiin kauniin kukkapen

luu, kuka oli isä?

saapunut keskellä yötä avioeron seurauk

kin. Lammaslauman johtajalampaan Saa

Jos kirja myy hyvin, n iin to n tu t voi vat valm istaa h illoa ja p ip ark ak k u ja, joista saam m e jälleen lisää rah a a eläin te n v an h a in k o d in to im in ta a n . E m m e ota m ak su a eläin ten h o itam isesta, h a lu a m m e vain ta ata niille hyvän lo p p u eläm än . Paikkoja v a p a u tu u v äh itellen uusille asukkaille. Ju u ri v ap au tu i paik ka P asi-h ev o sen siirry tty ä v ih reä m m ille laitu m ille, L iisa-C ristiin a k erto o haikeana. KIA HEROLD

VVanhalla Markilla toim ii Suomen ai noa eläinten vanhainkoti. Eläimet voivat tulla viettämään eläke päiviä rakkauden ja rapsutusten mer keissä. Eläinten vanhainkoti on avoinna ylei sölle 15.5.-31.8 ja muina aikoina VVan

Edesmennyt Tytön Likka ja Pikku Myy.

Tontut tilan hoitajina

ha Markki palvelee ainoastaan ryhmiä.

L iisa-C ristiin a uskoo v an h a n ajan h alti joihin ja jatkaa van h aa p o h jan m aalaista to n ttu p e rin n e ttä . ’’T o n tu t saavat h o itaa p ih ap iirin ty ö t, h e k erto v at isäntäväelle päivän ta p a h tu m ista ja ta llito n ttu syöttää eläkepäiviä viettäv ät eläim et.” W anhalla M arkilla to n ttu je n ta rin a t ovat kasvaneet sellaiseen m u o to o n , e ttä niistä o n tu llu t jokapäiväistä eläm ää. L iisa -C ristiin a o n m yös a lo itta n u t u u d e n projektin: h ä n kirjoittaa kirjaa p i h a n to n tu ista.

Vierailu on ilmaista, mutta jos haluaa varata Liisa-Cristiinan tai Heikin esit telemään paikkoja ja kertomaan tari noita puoleksitoista tunniksi, niin se maksaa 10 euroa/henkilö. Hinta sisäl tää kahvitarjoilun. Raha menee eläin ten vanhainkodille lyhentäm ättöm ä nä. Alueella on kahvila ja käsityöläispajoja. Lisätietoa www.wanhamarkki.fi

Laaksosen pariskunta isännöi pohjataiskartanoa ja eläinten vanhainkotia.

A N I M A LI A N

J U T T U

ALUEOSASTOJA

S A R J A

Oulun alueosasto kannustaa vapaaehtoisia mukaan toimintaan

Kati Pulli ojentaa kunniakirjan Tiina Ristilälle.

K atja P ä lv e , to im it O u lu n a lu e o s a s to n y h d y sh e n k ilö n ä . M ite n k u v a ilisit a lu e o sa s to a n n e ? M in k ä la isia ih m is iä te illä on t o im in n a s s a m u k an a? A lueosastom m e toim ii aktiivisesti m u kavan p o ru k a n voim in. T o im in n assa on m u k a n a kaikenikäisiä ihm isiä eri aloilta. K aikki ovat naisia, m u tta m ieh etk in ovat toki tervetulleita! M in k ä la is ta t o im in t a a t e illä on? O n k o jo k in tie t t y ta p a h tu m a jä ä n y t m ie le e n e r ity is e n h y v ä n ä k o k e m u k sen a ?

Tampereen alueosasto vuoden Animaaliksi A nim alian T am p eree n alu eo sasto o n valittu v u o d en 2005 A n im aa liksi esim erkillisen aktiivisen alueo sa sto to im in n a n jo h d o sta. A lu e osasto aloitti to im in ta n sa jo 1960luvulla. A nim alian toim innanjohtaja K a ti P u lli ojensi V uoden A nim aali kunniak irjan T am p eree n alueosas tolle h u h tik u u n lopussa. L isätietoa T am p eree n alueosaston to im in n as ta A nim alia-lehdessä 1/2006.

K o k o o n n u m m e ain ak in k erran kuussa toim istolla. Järjestäm m e myyjäisiä, joiden tu o tto m en ee ly h e n tä m ä ttö m ä n ä avus tu sk o h tee see n . V iim e v u o n n a keräsim m e rah aa m u u n m u assa V iipurin koirille. T ä n ä keväänä o n tark o itu s avustaa koiri en sterilo in tik am p an jaa. O lem m e m u k a na erilaisissa ta p ah tu m issa ja tä n ä v u o n n a p an o stam m e kouluvierailuihin. M itä ä n y k sittäistä ta p a h tu m a a ei ole jäänyt m ieleen. K aikki ovat olleet y h tä tärkeitä ja o n n istu m isen tu n n e tulee sii tä, kun saa oikaistua ih m isten vääriä m ie likuvia. M ite n u u d e t ih m is e t p ä ä s isiv ä t m u k aan to im in ta a n n e ja o v atk o h e t e r v etu lle ita ? U u d e t ih m iset ovat to d ellak in terv e tulleita! H elp o in ta p a o n p äästä m u k aan joko soittam alla m inulle tai käym ällä to i m istolla. A luksi voi vaikka tulla toim istol le se u raam aan kokousta. R ohkeasti vain m u k a an to im im a an tä rk e än asian p u o lesta! E n tä tu le v a isu u s? H a lu a isitk o k e h it tä ä A n im a lia n to im in ta a p a ik k a k u n n a lla n n e jo lla k in tavalla? T u lev aisu u d elta to iv o n lisää aktiiveja m u k a an , jo tta voisim m e to im ia laajem m in. K ouluvierailuja tu le m m e tek em ään tä n ä v u o n n a m ah d o llisim m an paljon. H alu a isim m e m yös lisätä y h teisty ö tä esim erkiksi k a u p p o jen ja kirjastojen kanssa. M yös k asv isru o k ak u rsseja on kyselty.

J ä rje stitte h u h tik u u ss a e lä in s u o je lu v iik o n lo p u n . K erro jo ta k in ta p a h tu m a sta . K u rssin aih een a oli eläinsuojelu. V ie rain a ta p a h tu m a ssa oli A n im alian to i m in n a n jo h ta ja , lään in eläin lääk äri sekä jyrsijäyhdistyksen p u h een jo h taja. T ap a h tu m a oli m ielen k iin to in en ja o n n istu n u t. M illa is ia t e r v e is iä h a lu a t lä h e ttä ä A n im a lia n jä sen ille? T ulkaa m u k aan to im in ta an ja m u ista kaa, e ttä jo k ain en p ä ä ttä ä eläin ten tu le v aisuudesta ja hyvinvoinnista om alla to i m in n allaan jokapäiväisessä eläm ässä. KATI PULÄ

• Oulussa toimii noin 10 aktiivia • Kokoukset joka kuun 1.keskiviikko klon 8.00 toimistolla • Toimisto avoinna ke 16-18, pe 12-16, su 14-16 • Toimistolla lainattavia videoita, kirjoja sekä kirpputori • Yhdyshenkilö: Katja Pälve • Nettisivut: Animalia.Oulu@mail.suomi.net

Opintopiirissä o p ittiin eläinsuojelun nykytilanteesta A nim alian o p isk elijary h m ä järjesti ke vään aikana o p in to p iirin eläinsuojelulain sä ä d ä n tö ö n liittyen. A sianajaja J o o n ia S tr e n g sekä eläinsuojeluvalvoja S o n ja N u r m i vierailivat k erto m assa eläinsuoje lusta o m asta näk ö k u lm astaan . Joo n ian johdolla paikalla olleet in n o s tuivat p o h tim aa n erityisesti eläinsuojelu lain ran g a istu sten riittävyyttä. V arsinkin eläin ten p ito k iello n a n k a ru u d e n ja val vo n n an to te u tu m in e n h erätti kritiikkiä, ja keskustelijoissa oli aistittavissa tyytym ät töm yyd en lisäksi rip au s tu rh au tu m ista . S onja tu tu s tu tti k iin n o stu n eita eläin

suojeluvalvojan te h täv iin ja ta rk a stu s käynneillä esiin nousseisiin kysymyksiin. H ä n to tesi, että eläin ten h u o n o n k o h te lu n syynä ovat u seim m iten p äih teet, m ie len terv ey so n g elm at, tietäm ättö m y y s tai v älin p itäm ättö m y y s. V alvojan k äynneil lä h ä n oli n äh n y t erittäin h u o n o k u n to isia eläim iä, m u tta to isaalta p u o le t käynneis tä on yleensä turhia. Sonja p ain o tti, e ttä jälkikorjausten si jaan pitäisi te h d ä ennaltaehkäisevää työ tä eläin ten h o id o n parantam iseksi. TERHI NIINIMÄKI

Eläinsuojelulainsädännössä puutteita Nykyinen eläinsuojelulaki on ollut voimassa kymmenen vuotta. Jo säätämisvaiheessa eläinsuojelujärjestöt havaitsivat siinä puutteita. Laissa ja sen soveltamisessa on edelleen parannettavaa. läinsuojelulain l§ :n m uk aan eläin tä o n suojeltava p arh aalla m a h dollisella tavalla kärsim ykseltä, kivulta ja tu sk a lta . L ain ta r k o itu k s e n a o n m a in itu n la in k o h d an m u k a a n ed istä ä e lä in te n hyvinvoin tia ja hyvää k o h te lu a. M ite n tä s sä lain k o h d assa esitety t käsitteet tulisi y m m ärtää? Ja k en en n äk ö k u lm asta asi oita tulisi tulkita? Jos vallitsevaa tu lk in taa m u u te tta isiin , nykyisenkin lain sa n a m u o d o n p eru ste ella voitaisiin aivan hyvin kieltää vaikkapa tu rk ista rh au s ja h äk k ik an alat sekä m u u t n iin sa n o tu t te h o elä in tu o tan n o n m u o d o t. Y leisen ja p e ria a tte e llis e n ta so n lisäksi lakia v o id aan k ritiso id a esim er kiksi siitä, m ite n lain p aik allistaso n valvonta o n to te u te ttu tai kuin k a eläinte n p ito k ielto jen valvonta o n tu u . M yös eläinsuojelurikoksia koskevan lainkohtien lakitekninen taso o n heikohko. L ain p aik allistaso n valvontaa to te u t u v a t k u n n an - ja k au p u n g in eläin lääk äri, terveystarkastaja ja poliisi sekä v apaaeh to in en eläinsuojeluvalvoja. Paikallistasol la valvonta o n ja ettu k u n n a n ja valtion välillä, m u tta v alv o n tateh täv ien h o i ta m in e n ei ole s u ju n u t k itk a tto m a sti. E sim erk ik si k u n n a n e lä in lä ä

k ä rin a se m a a v a lv o n ta v ira n o m a i sen a v aik eu ttaa se, e ttä h ä n jo u tu u vaatim aan eläinsuojelusäädösten n o u d a t tam ista o m ilta asiakkailtaan.

Tärkeäkin eläimen laiminlyönti on lain silmissä usein vain lievä eläinsuojelurikos.

Liian lievät rangaistukset

Eläintenpitokieltoa ei valvota

E lä in su o je lu rik o ssä ä n n ö ste n h e ik o h ko lak itek n in en taso o so ittaa sen, ettei lainsäätäjä ole arv o sta n u t eläin tä kovin korkealle. E läinsuojelurikos ja lievä eläinsuojelurikos ovat rikoslaissa ja eläinsuo jelu laissa vielä eläin su o jelu rik k o m u s. N o rm aa listi lainvastainen m en ettely jae ta a n tö rk eään , n iin s a n o ttu u n tavalliseen ja lievään te k o m u o to o n . E läinsuojelussa o n ku iten k in kaksi lievää te k o m u o to a ja yksi n iin sa n o ttu tavallinen - sen sijaan tö rk eä te k o m u o to p u u ttu u . M ikäli lie västä eläinsuojelurikoksesta ran g aistaan , se ed elly ttää tö rk eää h u o lim a tto m u u t ta. L ain esitö id en m u k aan törkeällä h u o lim atto m u u d ella ta rk o iteta an ’’eläim en k o h te lu u n liittyvän velvollisuuden vaka vaa rikkom ista, joka ilm en tää v älin p itä m ä tö n tä tai p iittaa m a to n ta su h ta u tu m is ta ” . Voiko tällain en teko olla lievä? Lisäksi eläinsuojelurikos ja lievä eläin su o je lu rik k o m u s o n sijo ite ttu rik o s laissa 17 lu k u u n , joka koskee hyvinkin se k a la ista jo u k koa erilaisia rikok sia, k u te n m ellak kaa, su k u p u o lisiveellisyyttä ja u s k o n ra u h a a . Joh d o n m u k a is e m p a a olisi o llu t sijo it ta a eläin su o jelu rik okset esim erkiksi y m p ä ris tö rik o k s ia koskevaan lu k u u n tai k o k o n aa n u u Eläinsuojelulain valvonnassa on puutteita ja epäyhtenäisyyksiä. teen lu kuun.

E lä in te n p ito k ie lto v o id a a n tu o m ita kaikista edellä m a in itu ista kolm esta ri koksesta. K ielto v oidaan m ä ärätä joko m ääräajaksi tai pysyväksi, sam oin se voi koskea vain tiettyä eläinlajia. K äytännös sä eläinten p ito k ielto ja tu o m ita a n hyvin vaihtelevasti eli käytäntö ei ole y htenäi n en . L isäksi eläintenpitokieltoa o n help p o rikkoa: sitä k u n ei yksinkertaisesti valvota. E lä in te n p ito k ie llo n rik k o m i sesta ei seu raa ran g aistu sta, ja kieltoa voi h elp o sti kiertää: eläin ten p ito k ielto o n tu o m itu n h enkilön lähiom ainen voi m uodollisesti olla eläim en om istaja.

M uutokset epätodennäköisiä E dellä m ainitussa on esitetty vain m u u ta m ia h av ain to ja eläin su o jelu lain sää d ä n tö m m e ep ä k o h d ista . O n kovin ep ä to d en n äk ö istä, e ttä lähivuosina sää d ettäisiin u u tta eläinsuojelulakia. N y kyisen lain edeltäjäkin oli voim assa 25 v u o tta. T ie ty sti vähäiset la in m u u to k set ovat m ahdollisia. Vaikka p u u tte e t ovat il m eisiä, n iin historiallisesta perspektiivis tä k atso ttu n a nykyinen laki ed u staa sa n a m u o d o lta a n eläinystävällisintä lakia. K ä y tä n n ö n soveltam isesta voidaan olla m o n ta m ieltä.

JOONIA STRENG ASIANAJAJA ANIMALIAN JOHTOKUNNAN JÄSEN

ANIMALIA

2/2006

Animalia kysyy M iten uskot voivasi parhaiten va iku tta a eläinten oloihin ?

Mistä ruokaa nälkäi selle kasvissyöjälle? pua! V ieras k au p u n k i ja vieras kieli. O paskirja ei m ain itse sa nallakaan k au p u n g in rav in to lo id e n k asv isru o k av aih to eh d oista. M ite n kasvissyöjä selviää m ais sa, joissa lihaton la u tan en tu n tu u täysin tu n te m a tto m a lta ? U seim m issa län sim aissa v egaanisenkaan ru u a n h an k k im in e n ei ole vaike aa. E sim erkiksi S aksan ja Iso -B ritan n ian v eg aan iv aih to eh d o t saavat su o m alai sen p o rk k an an p u rijan k u o laam aan kate u d esta ja h ark itsem aan pikaista m u u tto a kaupunkiin, joka p u rsu aa edullisia kasvisravintoloita. S am ojen k au p u n k ien k au p pojen hyllyt m yös n o tk u v a t kasvissyöjil le su u n n a ttu ja erikoisvalm isteita - p u o let halvem m alla k uin Suom essa. M u tta m i tä jos m atk a s u u n ta u tu u k in v äh e m m ä n kasvissyöjäystävälliseen m aah an ? E rityi sesti vegaanin o n jo en n e n m atkalle läh tö ä hyvä m iettiä k o h te en ru o k ailu p aik koja, jos m ielii m ah an täy tteek si m u u ta kin kuin hed elm iä paikalliselta torilta. In te rn e t o n k o rv aa m ato n ap u kasvis

E v e liin a , 17 L ah jo itu ste n ja vapaa eh to isto im in n an kautta.

Jaakko, 61 M a ata lo u d en eläinten oloihin ei kyllä oikein voi v aik u tta a... Tai ehkä ostopäätöksillä, lu o m u tu o tte ita ostam alla.

rav in to lo id en löytäm iseksi. K attav a siv u sto koko m aailm an kasvisravintolois ta löytyy o so ittee sta h ttp ://w w w .h ap pycow .net/. Sivuille o n listattu yli 4 6 0 0 kasvisravintolan lisäksi kasvisruokaa ta r joilevia m ajoituspaikkoja sekä lu o n ta is tu o te k a u p p o ja , jo ista m atkaileva kas vissyöjä voi etsiä m a rk eteista p u u ttu v ia erik o istu o tteita. H ap p y C o w an taa myös m u ita eläinystävällisiä m atkailuvinkkejä sekä neuvoo, m iten eri kielillä voi k erto a olevansa kasvissyöjä. U u sim m a t m atk ao p ask irjat alkavat jo o tta a kasvisyöjät h u o m io o n rav in to lalistauksissaan. K a n n a tta a siis s u u n n a ^ k irjasto o n selailem aan ja katsoa, m istä löytyvät k attav im m at ku v au k set rav in to lo id en kasvisruoista. V egaanitkin o n jo h u o m io itu useissa kirjoissa. H y v än en siavun ru o k ailu tilan teisiin tarjo aa m yös ’’Vegan P a ssp o rt” -v ihkonen, jossa o n se litetty 56 eri kielellä, m itä vegaanit syö vät. V ih k o sta voi tilata V egaaniliitosta w w w .veganiliitto.fi.

S ir k k a -L iisa , 55 Voi katsoa m itä syö ja m itä ostaa. Jos näkee väärinkäytöstä, pitää ilm oittaa eläinsuojeluun.

P e tte r , 32 E i ju u ri pysty v aikuttam aan. K oiri en oloihin voi vaikuttaa esim erkik si olem alla o tta m a tta koiria k errostaloasuntoihin. Miten kasvissyöjä selviää maissa Jo issa lihaton lautanen on lähes tuntematon?

ANIMALIA 2 / 2 0 0 6

LAURA UOTILA

Puhdasta jälkeä eläinystävällisesti

Lifehair ensimmäisenä suomalaisyrityk senä Animalian

ev ä ta u rin g o n valaistessa ta l ven aikana lik a an tu n eita ik k u n o ita ja asu n n o n n u rk k ia, tu lee v iim eistään tarv e te h d ä perusteellisem pi k o d in siivous. M iten tu lisi to im ia, jos h alu aa siivota m a h d o lli sim m an eläinystävällisesti? E n sim m äisen ä p eru ssä än tö n ä voidaan p itä ä sä än n ö llistä siivousta, sillä m itä p in tty n een p ää lika o n , sitä vaikeam pi si tä on saad a irto a m aa n m iedoilla p esu ai neilla. T o in en p eru ssä än tö o n, että yksi vank kikka to im ii p a re m m in k u in p u s sillin en uusia. Eli p erin teise t ja hyviksi to d e tu t p u h d istu sa in e e t k u te n etikka, ru o k aso o d a ja m ieto astian p esu ain e to i mivat lähes joka paikkaan ja p u h d asta tu lee. Lisäksi n äitä tu o tte ita ei en ää testata eläim illä eivätkä n e m yöskään ole ym p ä ristölle vahingollisia. K olm as p eru ssä än tö o n hyvät ja asian m u k aiset siivousvälineet, sillä esim erkik si m ikrokuituliinoilla saa p u h d asta jälkeä ilm an p esu ain eitak in . M yös k u n n o n ikk u n an p esu v eh k eet takaavat sen, että tu loksena ovat kirkkaat ik k u n at pelkällä ve sipesulla. N eljän te n ä p eru ssä än tö n ä on, että jos o sta t k o tiin p esu - ja p u h d istu sain e ita , suosi vain ym päristöystävällisiä ja eläi m illä te sta a m a tto m ia tu o tte ita . T ällai► ovat esim erkiksi su om alaisen L ifehair oy:n P u h d as koti -tu o tte e t. N ä m ä eivät m yöskään ole niin myrkyllisiä esim erkiksi lapsille tai lem m ikkieläim ille, k uin m ark kinoilla m yytävät ’’te h o p u h d ista ja t” . T ä s sä v ie lä m u u ta m ia h y v ik si h a v a ittu ja vin k k ejä e lä in - ja y m p ä r is tö y stä v ä llis e e n siiv o u k see n : -Pelkkä etikka riittä ä u se in p u h d is tu sain eek si, m u tta sitä käy tettäessä on m u istettav a h uolellinen vesih u u h telu , sil lä p in n o ille pitkäksi aikaa jäänyt etikka voi syövyttää niitä. E rityisen hyvä etikka o n w c-tilojen p u hdistam isessa. -Ik k u n a t saa p u h taak si seoksella 2 dl etikkaa, p ari tip p a a tiskiainetta ja 7 1 vet tä. -M ik ro k u itu liin at ja -m o p it ovat p it käikäisiä ja käteviä siivouksessa, sillä ne void aan p estä pesuk o n eessa, n iid e n h an kausteho o n hyvä eikä m itää n p esu ain ei

ta tarv ita. N iid e n avulla siivouksessa ei tarvitse käyttää lainkaan kem ikaaleja: p e suaineeksi riittää pelkkä vesi. M ik ro k u i tu liin aa voi käyttää m yös kuivana, kos ka se la ta u tu u sähköisesti ja p o istaa p ö lyä teh o k k aasti. K o stea m ik ro k u itu liin a p o istaa jopa rasvatahroja. -Ik k u n a n p esu ssa p esu ain e v ed e n saa ik k u n asta pois h an k aam alla ikkunalasia sa n o m a le h tip a p e rista teh d y llä m ytyllä. N ä in v ältyt m yös in h o ttav ilta ’’v alum araid o ilta” . -H aiseek o viem äri? K aad a ru o k aso o d aa v iem äriin ja an n a v aik u ttaa hetki. T ä m ä n jälkeen laske päälle k u u m aa vet tä. H aju lähtee varm asti ja vähällä vaival la! (jos täm äk ään ei au ta, avaa tippalukko ja tarkista ettei viem ärissä ole tukosta) -M yös seinistä saa ta h ra t pois ru o k asoodalla. -H e lla n p u h d istu k see n hyvä a p u o n h ie m an vedellä k o stu tetu lla p alasokeril la h an k aam in en . -U u n in saa p u h taak si m än ty su o p aliu oksella.

kosmetiikkalistalle Lifehair Oy sitoutui ensimmäisenä suomalaisena kosmetiikkayrityksenä Eläinkokeettoman kosmetiikan stan dardiin (Humane Cosmetic Standard) ja löytyy nyt Animalian kosmetiikkalistalta. Lifehair Oy valmistaa hius ten -ja ihonhoitotuotteita sekä kodinkemikaaleja. Yrityksen kosmetiikkatuotemerkit ovat Lactoline, Biorich ja Biolon. Kodinkemikaalien tuotem erk ki on nimeltään Puhdas koti. Tarkem mat tiedot tuotteista ja niiden ostopaikoista saat Animalian internetsi vuilta www.animalia.fi kosmetiikkalistan kohdalta. RAISA HEINÄMÄKI • I

L isä tie to a sa a t m u u n m u a s s a se u r a a v ilta siv u sto ilta : K ierr ä ty sk e sk u k sen etik k a o p a s http://w w w .pkskierke.fi/pdf/etikka.pdf K u lu tta ja v ira sto n k e m ik a a lio p a s http://w w w .kuluttajavirasto.fi/user/loadF ile.asp?id= 4202 H e ls in g in k a u p u n g in y m p ä r is tö k esk u k sen o p a s http://w w w .hel2.fi/ym k/julkaisut/oppaat/ ym popas/kem ikaalit.htm S u o m e n lu o n n o n s u o je lu liitto ry :n o p a s ek o te h o k k a a se e n ark een http://w w w .sll.fi/toim inta/kestava/ekoarkiopas/ W W F :n a rtik k eli A rjen k em ik a a lit http://w w w .w w f.fi/ym paristo/vaaralliset_kem ikaalit/kem ikaalien_haitat/arj en_ kem ikaalit.htm l W W F :n K u lu tta ja n v in k it http://w w w .w w f.fi/ym paristo/vaaralliset_kem ikaalit/kem ikaalien_haitat/kuluttajan_vinkit.htm l

T I E S I T K Ö ?

Animalian ylläpitämä, Suomessa myy tävän ei-eläinkokeilla testatun kosme tiikan lista on lyhentynyt aikaisem masta huomattavasti tiukentuneen si toumuksen vuoksi. Nyt yrityksen on käytävä läpi eläinkokeettomuuden ar viointi, jossa myös sen raaka-aineiden eläinkokeettomuus varmistetaan. Uudistetun järjestelmän vuoksi lista uudistui ja kaikki suomalaiset yrityk set voivat hakea sille uudestaan. Lifehair Oy on ensimmäisen suoma laisena kosmetiikkayrityksenä sitou tunut Eläinystävällisen kosmetiikan standardiin ja on siten hyväksytty ta

ELINA VALKAMA

kaisin Animalian kosmetiikkalistalle.

ANIMALIA 2 / 2 0 0 6

Eldiga ungdomar ä re n 2005 g ru n d a d e J en n y L in d h o lm och Id a N y str ö m t ills a m m a n s m e d M a t il d a S ö d e r g r a n , E lin R u sk , H a n n a L in d h o lm , S o fia R u sk och S a n d r a R ö n n lö v d ju rsk y d d sfö re n in gen E id. Id ag b estär E ld av e tt gäng m o tiverade u n g d o m a r som ä r trö tta p ä passivitet och strävar tili fö rä n d rin g o ch en ö k ad m e d v ete n h et i F in lan d och resten av världen. D e unga och energiska tjejern a g ru n d ad e E id eftersom de ansäg a tt m öjlighete rn a att aktivt agera m o t förtry ck av al la fo rm e r var b eg rä n sad e i Ö ste rb o tte n och de m öjligheter som erbjöds ofta var finskspräkiga och ganska enform iga. K ultu ru tb u d e t pä o rte n d ä r tjejern a b o r var heller inte särskilt stö rt. E n an n a n viktig orsak tili att E ld g ru n d ad e s var a tt u n g d o m a rn a sökte gem enskap och likasinnade m änniskor. ”Vi b estäm d e oss för a tt göra näg o t lite an n o rlu n d a , kravlöst o ch o b eg rän sat som gav u try m m e för vär egen fantasi och kreativitet. D e t h ä r h o p p as vi ska locka fler m ä n n isk o r att slopa likgiltighete n och b ö rja intressera sig för viktiga ffägor gällande m oral, etik och sam hälle i sto rt. D e t är lättare att päverka om m an är flera, även om m an ocksä en sam kan k o m m a längt! D et är viktigt a tt m a n h ar roligt ibland fastän m a n sysslar m e d vik tiga och d ju p a frägor.” E id är främ st aktiv i Ö ste rb o tten , m en flickorna h o p p as a tt v erk sam h eten u tö kas o ch a tt fler m ä n n isk o r h än g e r pä.

KYSY

Hei Pöllö! Olen uusi animalialainen ja vasta herän nyt toden teolla eläinsuojeluasioihin. Mi nua askarruttaa, mitä voin syöttää koi ralleni. Kaikki kaupoissa m yytävät eläin

FAKTALADA • Grundades varen 2005 • Aktiv i Osterbotten • S v e n s k s p r a k ig v e r k s a m h e t

• Traffar ordnas atminstone en gang i mlnaden • Eld tar avstand frln olagliga metoder och vill verka p i e tt fredligt satt • Utkommer med tidningen Eld fyra ganger per ar. Nasta nummer planeras komma ut i maj eller junl och blir Elds forsta tryckta tldnlng. Den kan kopas genom att kontakta Eld.

Mera information om Eld och om medlemskap: eld.info@gmail.com

ANIMALIA

2/2006

P Ö L L Ö L T Ä

ten ruoat sisältävät mielestäni ’’kasvo tonta” lihaa ja muita eläinkunnan tuot teita. Voiko jostain ostaa eläinystävällisiä tuotteita? En kuitenkaan halua, että koirastani tulisi kasvissyöjä.

Aktiva eldare pâ loppmarknaden: Sandra Rönnlöv, Ida Nyström, Hanna Lindholm.

Pä svenska i Finland E ids v erksam het är svenskspräkig. M e d le m m a rn a h a r län g tat efter en finlands svensk d ju rsk y d d sfö re n in g , vilket var en sto r b id rag a n d e o rsak tili a tt g ru p p en sta rtad e s. D e an ser a tt d et är vik tig t a tt bev ara v erk sam h eten s svenskspräkighet eftersom de fiesta sociala rörelser i F in lan d fu n g erar p ä finskspräkig g ru n d . E id vill g öra d e t enklare för m in o rite te r säsom finlandssvenskar a tt ak tivt b ö rja arb eta m e d b la n d a n n a t d ju rskyddsfrägor. ’’F rä g o rn a vi a rb e ta r m ed ä r viktiga och b eh ö v er d isk u teras ofta. Vi vill förm edla in fo rm atio n so m ä r aktuell m en tyvärr o ftast e n d a st tillgänglig p ä finska i F in lan d .” In n a n E id g ru n d ad e s var de fiesta tje jerna m e d lem m ar i an d ra organisationer, deltog i m ö te n , sökte in fo rm atio n , läste m ycket, p rata d e m ed b ek a n ta och tog u p p d ju rrä tt i skolan n ä r d e t var m öjligt. Sin in fo rm atio n fär d e frän m än g a olika häll, tili exem pel frän d ju rrättsfö ren in g ar ru n t om i världen. ’’In te rn e t är en viktig källa d ä r m an lä tt h itta r v ad m a n b ehöver, m e n vi är do ck kritiska tili källor. Vi fär b la n d an n at m aterial frän D ju ren s R ätt, A nim alia och P E T A och ta r d essu to m red a p ä en hei del själva.”

Bli en a ktiv eldare E id b e s tä r fö r tillfallet av o m k rin g 20 m edlem m ar. Vem som h elst kan bli m ed -

Voit tehdä kerralla enemmän ruokaa ja

visruokaa, voit esimerkiksi kysyä kau

pakastaa, niin säästät aikaa.

poista ja kauppahalleista yli jäänyttä ruokaa. Sitä voi ottaa kerralla paljon ja

Lisätietoa koiran kasvisruoasta löytyy

pakastaa. Tällöin sinun ei tarvitse ostaa

esimerkiksi Vegaaniliiton Vegaia-lehdes-

eläinkunnan tuotteita, jos et halua tukea

tä 2/2005. Saat tilattua lehden osoittees

eläintuotantoa.

ta info@vegaaniliitto.fi

Tavallista koiranruokaa parempi vaih toehto on ostaa koiralle luomutuotet-

Lisätietoa

tuja eläinkunnan tuotteita. Suoramyyn

saat näistä linkeistä:

lem i föreningen. S om m ed lem fär m an skriva i E ids tid n in g och b id ra m ed an n a t m a terial. M a n fär ocksä a rra n g e ra olika ev enem ang tillsam m ans m ed de an d ra m e d lem m arn a, delta i m ö te n ha allm än t roligt. E id h a r inte ä n n u u p p n ä tt n äg o t sto rt, m e n flickorna h o p p as a tt de h a r n ä tt fram tili m än g a m än n isk o r, vilket ä r h u vudsaken. D e h a r sam lat in p en g ar tili R ö d a K o rset vid flera tillfällen och även tili U n ic e f n ä r d e sälde F air T ra d e p ro d u k te r p ä en m ark n ad . D et är de sm ä sak ern a som räk n as, an strä n g n in g e n och viljan!

ha ovat hyviä valkuaislähteitä. nenlaisia kasyöjä,

vaihtoehtoja. ja

Koira on

periaatteessa

kasvisruokavaliosta

www.vegepet.com h ttp ://w w w .p e ta .o rg /m c/fa ctsh e e t_ display.asp ?ID=34 http://www.vegetariandogs.com/ http://www.helpinganimals.com/h-vegcat-survey.html

Myös muut eläinkunnan tu otteet kuin li

Koiran ruokkimiseksi on olemassa mo

koirien

ti tilalta on paras keino kenelle tahansa kuluttajalle varmistua tuotantotavoista.

Hei Heidi! E lds viktigaste arb e tso m rä d e n ä r d ju rrä tt, m iljö, m änskliga rättig h ete r, konsu m tio n , so lid aritet o ch k u ltu r sam t allt som rö r m än n isk an , d ju ren och plan eten . ”Vi försöker vara m ängsidiga!”

Jos et halua syöttää koiralle pelkkää kas

Jos valmistat itse koirasi ruoan, pidä

se-

huolta siitä, että ruoan koostumus on

tulee

riittävän monipuolinen. Sopivan prote

toimeen myös oikein koostetulla kas

iinilähteen lisäksi tarjoa koiralle esimer

viravinnolla.

kiksi tattaria, ohraa ja lisäksi kasviksia

Kysymyksiä Pöllölle voit lähettää osoit

vin toimeentulevista koirista on useita

hienonnettuna. Lisänä kannattaa antaa

teeseen lehti@animalia.fi tai postitse:

esimerkkejä. Kasvisruokavalion koosta

ruokaöljyä ja tarvittaessa koiran vitamii

misessa on kuitenkin oltava hyvin huo

nitabletteja. Myös oluthiivahiutaleita voi

lellinen. Suomessa on saatavilla paria eri

lisätä ruokaan. Ruoan koostumusta voi

Porvoonkatu 53

koiran kasviskuivamuonaa.

vaihdella välillä, jos koiran vatsa kestää.

00520 Helsinki

Kasvisruokavaliolla

Animalia ry

Muistatko vielä hänet?

Öppna ögonen G e n o m sitt arb ete vill d ju rsk y d d sfö ren in g en E id upplysa o ch fä m än n isk o r att inse fakta. E id arb e tar för a tt ä n d ra pä d en stereo ty p a b ild en av djurrättsaktiviste r och fä folk a tt ö p p n a ö g o n en istället för a tt b lu n d a . A ” D e t e n d a s ä tte t a tt fä slu t pa v ä rld so m sp än n a n d e p ro b lem är a tt erkän n a d em och se d an fo n d era over h u r m a n i p rak tik en kan fö rän d ra, in te bara p ä p a p p e r - u ta n verkligen förändra. M ed k u n sk ap och övertygelse k o m m er m a n m ycket längt.” M e d le m m a rn a i E id vill slopa d en konservativa sto m m en som bygger u p p om givningen, och b eto n a r vikten av öpp e n h e t och förstäelse i stället för b ak ätsträv an d e och kapitalism . ”Vi tro r p ä en stö rre accep tan s i sam hället, för alla levande varelser. V är d rö m är en b ä ttre v ärld h eit enkelt. E n värld som är rättv is o ch ger u try m m e för m ängfald. E n v ärld som bygger p ä respek t!” K IA H E R O L D

Vegaian ykköskolum nisti, lifestyletoimittaja Ju kka Vuorio: r ß .

■ -

"Jos kasvissyönti on lähellä syääntäsi, niin Vegaia on ju u ri oikea lehti Sinulle. Vegaia tarjoaa neljästi vuodessa moni puolisen lukupaketin kasvissyönnistä."

Vegaia, vegetaristinen aikakauslehti, on Vegaaniliiton julkaisema kasvissyöntiin erikoistunut aikakauslehti. Lehti on kauttaaltaan nelivärinen ja se on painet tu ympäristömerkitylle uusiopaperille. Tilaushinta on vain 12 € vuodessa. Tilinumero: 217918-11297 Nordea. w

. v e g

a a n

JK'

Vegaänielämyksiä f

i i a

ií m a r A t ieraitee m

JP ir

i l i i t t o

W .-i

. f i

Vegaaniliitto ry | H äm eentie 48 | 00500 HELSINKI | p. 050 344 9524 ANIMALIA 2 /2 006

Kesäloma eläimiä auttamassa? Kesän kynnyksellä moni m ie ttii, m itä tekisi kesälomalla. Läh tisikö löhöilemään etelän lämpöön tai kulttuurim atkalle suur kaupunkiin? Vai voisiko kerrankin tehdä lomalla jo ta in hyödyl listä eläinten parissa? Kesäloma tai pidempikin sapattivapaa eläinten parissa on antoisa ja arvokas kokemus.

m p ä ri m a ailm aa o n m e n eil lä än erilaisia p rojekteja, jois sa k aiv ata an e lä in te n ys tä v ien ap u a : o n o ra n k ie n su o jelu a B o rn eo lla, m e rik ilp ik o n n ie n lask en taa K aribialla, tu tu s tu m ista kar h u je n eläm ä än R uo tsissa, lu o m u tila n h o ito a Belgiassa, lehm ien au ttam ista In tia ssa ... V aihtoehtoja löytyy lyhyistä lei reistä vuosien projekteihin. E rilaiset v ap a ae h to isty ö m ah d o llisu u d e t o n kuitenkin hyvä k arto ittaa ajoissa, sillä joihinkin h akuaika on jo keväällä. P aras apuväline tä h ä n o n in te rn e t, kos ka useim m illa vapaaehtoistyötä tarjoavil la järjestöillä o n hyvät englanninkieliset n ettisivut, joiden k au tta voi u sein täy ttää m yös hakulom akkeen. K a n n a tta a m yös kysellä kavereiden tai vaikkapa n e ttitu ttu je n kokem uksia, jo tta löytää itselleen so pivim m an projektin. E rilaisia ty ö m a h d ollisuuksia k artoittaessa o n hyvä m iet tiä, kuinka k au a n töissä voi olla, ja h alu aako kenties osan ajasta vain lom ailla.

M ikä maa, mikä alue? Orankien hoitokodissa riittää huolehdittavaa. K oska m ielenkiintoisia projekteja on p al jon, voi o m aa p ä ä tö stä ä n h elp o tta a va litsem alla en sin tiety n m a an tai alueen, m in n e m ielu iten haluaisi. E n n e n lo p u l lista p ä ä tö stä o n m yös hyvä v arm istu a, m illaisesta järjestöstä o n kyse ja m itä jär jestö o d o tta a v ap aaeh to isty ö n tek ijö id en tekevän. L isäksi k an n a tta a selvittää reis sun k o k o n aisk u stan n u k set, jo tta välttyy ikäviltä yllätyksiltä. U seim m issa pro jek teissa v ap aaeh to is työntek ijät saavat ty ö p a n o sta an vastaan ru u a n ja m ajo itu k sen , m u tta p oikkeuk siakin löytyy. O n m yös olem assa lukuisia järjestöjä, jotka tarjoavat m ak su a vastaan erilaisia v ap aaehtoistyöohjelm ia. T ällö in pääsee u seim m iten h elp o m m alla m atkajärjestelyjen su h teen , m u tta toisaalta n ä m ä oh jelm at voivat olla hintavia, eivät kä v älttä m ättä sisällä edes lentoja k o h d e m aahan .

V alitseepa m in k ä hyvänsä tavan läh te ä v ap aaeh to istö ih in , o n hyvä selvittää hyvissä ajoin en n e n läh tö ä k o h d em aa h a n liittyvät viisum i- ja ro k o tu sta rp e et. Jos täksi kesäksi tulee liian kiire lähtövalm istelujen kanssa, aina voi aloittaa s u t ^ ^ ' n ittelu n ensi kesää v arten , sillä vap aaeh to isty ö h ö n k in p ätee van h a viisaus: hyvin su u n n iteltu o n puoliksi tehty. ELINA VALKAMA

Hyödyllisiä nettiosoitteita: www.kvtfinland.org

Kämmenen kokoinen poikanen voi kasvaa metrin suuruiseksi.

Kansainvälinen vapaaehtoistyö ry:n sivusto, jolta löydät lukemattoman

Konnien jäljillä Kreikassa

määrän erilaisia työleirejä. Lisäksi sivuilta voi lukea aikaisempien vuosien leiriläisten kokemuksia. (suom.)

©Axel Falguier

www.maailmalle.net CIMO:n eli Kansainvälisen henkilöstövaihdon keskuksen ylläpitämä sivusto, jolla runsaasti tietoa mm. erilaisista vapaaehtoisohjelmistaja ulkomailla

Joonianmerellä sijaitseva Zakynthoksen saari on b rittitu ris tie n suosiossa, m utta harva tietää, että se on myös paljon ^a n h e m m a n asukkaan, valekarettikilpikonnan (caretta k a r e tta ) kotiranta. Uhanalainen laji palaa poikimaan samoille rannoille, vaikka törmää yhä useammin turism in muuttamaan luonnonmaisemaan.

työskentelystä. Lisäksi sivuilla voi tutustua kattaviin maaoppaisiin,joista saa tietoa esimerkiksi asumiseen, opiskeluun ja työskentelyyn liittyvistä asioista, (suom.)

http://www.kepa.fi/palvelut/etvo Tietoa Kehitysyhteistyön palvelukeskuksen eli Kepan ja muutaman muun järjestön koordinoimasta Etelän vapaaehtoisohjelmasta (Etvo). Ohjelman kautta voi lähteä vapaaehtoistyöhön kehitysmaihin. Tarjolla on lähinnä 4kk:n -1 vuoden mittaisia työrupeamia, (suom.)

Vapaaehtoiset merkitsevät merikilpikonnien pesiä Laganasin rannalla Kreikassa.

ANIMALIA 2 / 2 0 0 6

iim e k eväänä o su in In te rn e tissä k iin n o stav ille sivuille. O lin etsin y t sopivaa vapaaeh to istyöprojektia ja kreikka lain en m erik ilp ik o n n ien su o jelu p ro jek ti vaikutti n iin innostavalta, e ttä lähetin h ak em u k sen sam an tien. L o p p u k esä stä olin jo Z ak y n th o k sen saarella laskem as sa p ieniä kilpikonnanpoikasia. T u n n e lm a o liiv ileh to o n p e ru s te tu s sa telttakylässä oli kotoisa, k u n saavuin rin k k o in en i p eru sleiriin . V apaaehtoisia oli kaikkialta m aailm asta ja itse su lau d u in p ian jou k k o o n ain o an a su o m alai sena. P äivittäiset ran tav ah tiv u o ro t, pesi en tark istu s, y ö v artio in ti tai tied o tu sis-

k u t to tu ttiv a t p ian leirin ry tm iin - kokka u sta tai siivousta u n o h ta m atta. A am u v u o ro ssa kello soi k u u d elta, k u n läh d im m e au rin g o n n o u stessa laskem aan pesiä ja m e rk itsem ään yöllä syntynei d e n p o ik asten jälkiä h iekasta. L ö y tääk seen m e re en po ik aset su u n n istav at k o h ti k uunvaloa, m u tta tu ristira n to je n kei n ovalot johtavat poikasia surullisen usein h arh aan . S u o jelu k au d en aikana järjestim m e il taisin diaesityksiä lä h istö n hotelleissa. R a n to je n vahtivuoroissa k erro im m e ih m isille p u o lestaan u h an alaisesta lajista ja pyysim m e v aro m aan pesiä. V apaaehtois te n avulla jopa 75 000 tu ristia saa v uosit

ta in tied o n kilpikonnien eläm ästä. H a rv in a in e n kilpikonnalaji jäi kieh to m a an erikoisilla elintavoillaan. T ie sit kö esim erkiksi, että aikuinen k o n n a p a laa kuivalle m aalle ain o astaan poikim aan 3 0-vuotiaana? T ä tä näkyä voivat to d is taa v ap aaehtoiset seuraavan k erran to u k o -h e in ä k u u ssa , k u n em oja m e rk itää n Z akynthoksella taas tulevan kesän tu tk i m u sty ö tä v arten. EEVA SUHONEN

L is ä tie to ja j a h a k u lo m a k k e ita : w w w .a rc h e lo n .g r

Karhuja rivissä Kii nan karhutarhoilla.

Hylkeenpyynti jatkuu jälleen Kanadassa an a d a n itärannikolla aloitettiin v u o tu in e n hylkeenpyynti m a a liskuussa. K an a d an kalastusm i n isteriö n v a ltu u tta m a n pyynnin tav o itteen a o n to u k o k u u n alk u u n m e n n essä pyytää jopa 325 0 00 hyljettä, joi d en n a h a t vied ään pääasiassa N o rjaa n jatkojalostukseen. H ylkeenpyynti o n ka n ad a la iste n kalastajien hiljaisen k auden to im in ta a , josta sa a d u t lisätu lo t olivat

MI TÄ

SINÄ

VOIT

TEHDÄ

• Liity mukaan kanadalaisten kala- ja äyriäistuotteiden boikottiin! Allekir joita HSUS:n vetoomus, jossa lupaat olla ostamatta tuotteita: (www.hsus. org/protect_seals.html) • Kirjoita englanniksi lähimpään Kana dan suurlähetystöön ja ilmaise kanta si hylkeenpyyntiin kohteliaasti ja asi allisesti, mutta vakaumuksella.

esim erkiksi v u o n n a 2 0 0 4 n o in 14,4 m il jo o n aa Y hdysvaltain d ollaria (vastaa n o in k olm ea p ro sen ttia K a n a d a n N evvfoundla n d in alu een v u o tu isesta k alastu stu lo s ta). T ä n ä v u o n n a hylkeennahkojen h in ta o n kuiten k in o llu t kasvussa, läh in n ä Ve n äjän ja K iin an m ark k in o id en kasvaneen kysynnän v uoksi, jo te n K a n a d a n hylkeenpyytäjien järjestö p itä ä pyyntiä erit täin kann attav an a. P ääa sia llisin a p y y n tik o h te in a ovat g rö n lan n in h y lje ja kuplahylje. 97 p ro sen ttia pyydetyistä hylkeistä o n alle kol m en k u u k au d e n ikäisiä. H ylkeitä su rm a ta a n jäälle koukkupäisillä nuijilla, m inkä v äitetään olevan inhim illinen su rm aam is ta p a, m u tta se ei takaa v älitö n tä ja tu sk ato n ta kuolem aa. Joillakin alueilla pyytäjät ovat ry h ty n ee t m yös k äy ttäm ään a m p u m a-aseita h u o n o je n jääo lo su h teid e n ta kia ja pyyntiä n o p eu ttaak seen .

Tarkkailijoiden työ tä vaikeutettu

Kanadan suurlähetystö Suomessa: Canadian Embassy in Finland P.O. Box 779 00101 Helsinki Puh. 09 228 530 Fax 09 601 060 ■ Valitse lomanviettopaikaksesi jokin muu maa kuin Kanada ja kerro Kana dan matkailukomissiolle, miksi näin teit: Contact Us - lomake osoitteessa www.canadatourism.com Lähteitä: The Humane Society of the United States www.hsus.org CANOE Network (Kanada) www.canoe.ca/CNEWS/ The Guardian www.guardian.co.uk Canadian Broadcasting Corporation www.cbc.ca

ANIMALIA 2 /2 0 o 6

H y lk ee n p y y n n in p u o lu s ta ja t sy y ttele vät eläin su o jelu järjestö jä rah a n k erää m isestä py y n n in varjolla ja tosiasioiden v ääristelem isestä o m ia ta rk o itu sp eriä än vastaaviksi. P yynnin saam a kielteinen jul kisuus ja p ro te stit ovat k iristän eet h e r m oja m yös itse pyyntialueilla. K alastu syhteisöjen asukkaat ovat uhkailleet pyyn tiä ta rk k ailem aan sa a p u n e ita H u m a n e Society o f th e U n ite d S tatesin aktiviste ja. H eitä o n s a a rre ttu tu k ik o h tan a an p i tä m ä ä n sä ho telliin , h e id ä n v u o k raam iaa n au to ja o n van d aliso itu , ja h e id ä t o n o m a n tu rv allisu u ten sa takia jo u d u ttu vie m ä ä n h o te llista u lo s p o liisisaattu eessa. P y y n tialu een vesillä tark k ailijo id en to i m ia o n h äiritty ja h eid än kum iveneisiin sä o n esim erkiksi heitelty hylkeiden sisäl myksiä. K u u d e n h en g e n tarkkailijaryhm ä p id ä tettiin ja p o istettiin p yyntialueen ve siltä. P eru stelu n a v äitettiin h eid än k u m i veneensä rikkoneen kieltoa olla 10 m etriä

läh em p än ä pyyntialuksia. H S U S h ark it see o ik eu sto im ia K a n a d a n v altio ta vas ta a n , sillä p y ynninvastaisen k am p an jan vetäjän, R e b e c c a A ld w o rth in , tarkkailijalupa p eru ttiin . K an a d an k alastusm inis teriö p u o le sta an p o h tii keinoja hylkeen py y n n in turv aam isek si vastu stajien t q t f m iltä tulevaisuudessa.

^/¡etnamin kidutetut karhut

Maailma vastustaa P ro te c t Seals -verk o sto n viim e v u o d en py y n n in en sim m äisen ä p äivänä käynnis tä m ä k an ad alaisten kala- ja äy riäistu o t te id en m aailm an laaju in en b o ik o tti o n al k a n u t p u rra K a n a d a n k alastu steo llisu u dessa. V erkoston k am p an jo in n in ansios ta h y lk een p y y n n in vastaisia p ro testeja o n järjestetty y m p ä ri m aailm aa. M o n e t E u ro o p a n m a a t k u te n K ro atia, H o lla n ti, Iso -B ritan n ia ja Saksa ovat kieltäneet tai kieltäm ässä hylkeistä saatavien tu o t te id e n m a ah a n tu o n n in . G rö n la n ti kiel si tä m ä n v u o d e n ta m m ik u u ssa k a n a d a laisten hylkeennahkojen m a ah a n tu o n n in T an sk an television esitetty ä viim e v u ^ d en pyyntiä käsittelevän d o k u m e n tin , jo ka järkytti tanskalaisia aina pääm in isteriä m yöten. H y lkeenpyynnin v astu stajat saivat vai k utusvaltaista tu k ea, k u n P a u l M c C a r tn e y ja aktivistivaim onsa H e a th e r M ills M c C a r tn e y vierailivat K a n a d a n pyyn tialueilla m aalisk u u n alussa, ja ilm aisi vat h u o len sa hylkeiden pu o lesta. H e pyr kivät m yös K a n a d a n p ää m in isterin p u heille, m u tta tu lo k sen a. M yös pitkäaikai n en hylkeenpyynnin vastustaja, B r ig itte B a r d o t, o n vieraillut paik an päällä ja ve d o n n u t K an a d an hallitukseen. H S U S aikoo vastoinkäym isistä h u o li m a tta jatkaa pyynnin v astu stam ista tu levinakin vuosina.

TARJA OINONEN

läin su o jelu järjestö A nim als Asia F o u n d a tio n (A A F) o n allekir jo itta n u t so p im u k sen V ietn am in h allitu k sen kan ssa 2 0 0 ta rh a k arh u n v ap a u ttam isesta. A A F rak e n taa V ietn am iin T am D a o n kan sallisp u isto n laitam ille k arh u je n tu rv a k o d in , m issä julm asti k o h d ellu t k a rh u t voivat viettää lo p u n eläm ästään. T avoitteena o n saada ensim m äiset k arh u t vapaaksi tä m ä n v u o d en kuluessa. V uonna 2000 eläinsuojelujärjestö A ni m als A sia sai kiinalaisviranom aiset alle k irjo ittam aan so p im u k sen 500 S ichuan in m a ak u n n a ssa olevan ta rh a k a rh u n ^ V a p a u tta m ise s ta . U seita tarh o ja o n k in jo su ljettu , ja 198 k arh u a o n päässyt o n nellisem piin oloihin A nim als A sian yllä p itä m ä än tu rv ak o tiin . T u h a n n e t k arh u t o d o ttav at k u iten k in yhä p elastu sta ah taissa häkeissään, joissa n e voivat jo u tu a v iettäm ään jopa 1 0 -2 0 v uotta. K iin assa, V ietn am issa ja K o reassa p id e tä ä n tu h a n sia sep elk arh u ja v an g it tu in a kurjissa oloissa. K a rh u t elävät pie nissä häkeissä, joissa n e eivät m a h d u sei so m aan tai k ää n ty m ään ym päri. Jo tk u t k arh u t ovat kasvaneet kiinni häkkeihinsä. S ap p in estettä v alu tetaan k arh u n vat saan tehtyyn avanteeseen ty ö n n ety n p u t ken kau tta. M o n e t k arh u t ovat m yös kolm iraajaisia, sillä n e voivat m e n ettää raa jojaan, k u n n iitä p y y d etään lu o n n o sta. K arh u jen sappinesteellä u sk o taan ole van p aran tav aa v aik u tu sta, ja sitä käy te tä ä n raak a-ain een a kiinalaisessa k an-

san lääk in n ässä. Vaikka k iin alaiset alan a s ia n tu n tija t ovat m y ö n tä n e e t, e ttä k arh u n sap p i o n täysin korvattavissa kas vik u n n an tu o tteilla ja synteettisillä aineil la, jotka ovat lisäksi h alvem pia, te h o k kaam p ia ja h elp o m m in saatavissa, m u u to sta ei ole ta p a h tu n u t. V ietn am issa k arh u jen ta rh a u s o n ol lu t kiellettyä v u o d esta 1999 asti, m u tta lakia ei ole p a n tu tä y tän tö ö n ja karh u jen m äärä farm eilla o n jopa lisääntynyt. Vii m e v u o n n a V ietn am in hallitus p ää tti, et tä k arh u jen tarh au s tulee lo p ettaa, m u t ta n ähtäväksi jää, to te u tu u k o hallituksen päätös.

L is ä tie to ja k a r h u je n k o h te lu s ta j a s iitä , m ite n v o i t a u t t a a k a r h u ja : w w w .a n im a .ls a s ia .o r g s e k ä S u o m e s s a

la u r a .k a r t t u n e n @

p p . in e t.fi, p u h . 0 4 0 - 5 0 4 5 5 0 6 .

LAURA KARTTUNEN

Voit la h jo itta a AAF:n k a rh u jen p e la s ta m is ty ö h ö n A n im a lia n k a u tta tileille: N o rd e a 229818-189 S a m p o 800018-2105644 M u ista th a n la itta a v iite n u m e r o k s i 219082, n iin v a r a t o h ja ta a n A a sia n karh u ille.

w w w . l u m i r u u

u . c o m

Luonnollisen kosmetiikan nettikauppa

LumlRuusussa m yytävät The Organlc Make Up Companyn tuotteet eivät sisällä mitään eläin kunnan tuotteita, synteettisiä tai mineraaliöljyjohdannaisia tai muita tunnetusti ihoärsytystä aiheuttavia kemiallisia ainesosia. Tuotteet on valmistettu korkealuokkaisista luonnon raakaaineista ja aina, kun mahdollista, luom u-viljeltyjä ainesosia on käytetty. Eläinkokeita ei ole käytetty missään vaiheessa tuotekehitystä tai valmistusta.

the •o rg a n ic make-up company

VEGEPALSTA

Reseptit: M arianne Kiskola

Kuvat: Kia Herold

Tofu-satayvartaat

M a ku h e rm o ja hivelevä ateria

Jälkiruoka:

Maidotonja kananmunaton herkkupasha

2 pkt m austamatonta tofua M arinadi 7 dl soijakastiketta 3 rkl sitruunam ehua 3 rkl seesam iöljyä 2 rkl fariinisokeria 16 tl suolaa 2 tl raastettua tuoretta inkivääriä 7 punainen vahva chilipalko

K e s ä llä te k e e m ie li l a it t a a h y v ä ä r u o k a a j a n a u tt ia s iitä a u r in k o is e s s a u lk o ilm a s s a . S itr u u n a m a a n p a is te t u t b a t a a t i t j a p e r u n a t tu o v a t m ieleen a u r in k o is e n s ä ä n j a to f u - s a ta y v a r t a id e n m a k u s o p ii n iid e n k a n s s a tä y d e llise s ti.

J ä l k i r u o a k s i v o i t te h d ä h e r k k u p a s h a a m ik ä l i e t p ä ä s iä is e n ä l ö y t ä n y t s o p iv a a p a s h a - r e s e p tiä . J o k a ta p a u k s e s s a v o i t

7 prk (2 dl) kauravaniljakastiketta 7 pkt (300 g) pehm eää tofua 7 tl vaniljasokeria 2 rkl sitruunam ehua 0,5 dl mantelirouhetta 7 dl pilkottua kuivattua taatelia tai rusinoita 7 rkl appelsiinimarmeladia (esim. sokeriton Probios) 2 rkl tomusokeria

o t t a a re sep tin ta lte e n j a y l l ä t t ä ä s u k u la is e s i t a i y s t ä v ä s i m a id o tto m a lla j a k a n a n m u n a tto m a lla p a s k a l la e n si v u o n n a . K o k e ile m y ö s M a n a n n e n ih a n a n h e lp p o a jä l k i r u o k a v i n k k i ä . S e v a lm is tu u h e tk e s s ä j a o n m itä m a in io in ta ta r jo tta v a a

v a i k k a p a y ll ä t y s v ie r a i ll e . K a i k k i re s e p tit o v a t

n eljä lle h en gelle.

Sitruunamaan bataatitja perunat. A lkuruoka:

Eva-ystävän tomaatti-inkiväärikeitto

P ääru o k a:

Sitruunamaan paistetut bataatitja perunat

7 pkt pehm eää tofua

1 sipuli 5 -6 tomaattia 5 valkosipulinkynttä 2 rkl oliiviöljyä 7 kasvisliemikuutio 5 -6 dl vettä 4 rkl raastettua inkivääriä

1) S ilppua sipuli ja m u rsk aa valkosipuli. K uu llo ta niitä kattilassa öljyssä. 2) K eitä erillisessä kattilassa vettä, jo h o n kastat to m a atit hetkeksi, jo tta k uoret irtoavat. Poista k u o ret ja lisää to m a a tit toiseen kattilaan sipulien joukkoon. 3) K u o ri inkivääri ja raasta se keittoon. L isää vesi ja kasvisliem ikuutio. 4) A nna keiton k iehahtaa ja lisää peh m eä tofu. 5) S o seu ta keitto ja lisää tarvittaessa v että ja suolaa. A lussa k an n a tta a olla varovainen veden lisääm isessä, sillä to m a ateista sekä p eh m eästä tofusta tulee keitto o n joka tapauksessa nestettä. 6) N a u tita a n p a rh a a n ystävän kanssa.

16 kg pieniä perunoita 16 kg bataattia Kastike: 16 dl oliiviöljyä 2 -3 dl sitruunan mehu j a raastettu kuori 2 tl karkeaa merisuolaa 2 tl karkeaa mustapippurirouhetta Koristeluun runsaasti tuoretta sitruunam elissaa

1) K u o ri ja kuutioi b ataatti. Pese p e ru n a t huolellisesti. Älä kuori, vaan halkaise n e vain kahtia. 2) K u u m e n n a u u n i 200 asteeseen. 3) A settele p eru n a n p u o lik k aa t ja b ataa ttik u u tio t uu n ivuokaan. 4) V alm ista kastike ja kaada se p e ru n o id e n ja b ataa ttie n päälle. 5) P aista u u n issa n o in 30 m in. 6) Silppua sitru u n am elissa ja sekoita ru o a n joukkoon.

Sataykastike 3 dl maapähkinöitä, mieluiten suolaisia 7 sipuli, 3 valkosipulinkynttä 1 tl chilijauhetta 2 tl curryjauhetta 2 rkl seesam iöljyä 7 dl kookoshiutaleita 7 dl kookosmaitoa 2 rkl soijakastiketta 7 rklfariinisokeria

Koristeluun mantelirouhetta

1) K u u tio i to fu t suhteellisen suuriksi kuutioiksi, että saat n e hyvin vartaisiin k u n p aistam isen aika tulee. 2) Pilko chili. Sekoita kaikki m a rin ad in ainekset ja lisää to fu k u u tio t. A n n a m a rin o itu a yön yli tai useita tu n teja. 3) Silppua sipuli ja valkosipulinkynnet hienoksi. K u u llo ta ne pehm eiksi cu rry - ja chilijauheen kanssa seesam iöljyssä k u u m assa p an n u ssa. 4) Jauha p äh k in ät m onito im ik o n eessa ja lisää ne pannuun. 5) L isää lo p u t ainekset ja an n a kiehahtaa 6) K u u m en n a u u n i 200 asteeseen. P u jo ta to fu k u u tio t v artaisiin ja p aista uu n issa n o in 15 m in. Valele tofuja vielä p aistam isen puolivälissä lopulla m arinadilla. 7) Tarjoile to fu v artaat sataykastikkeen ja p eru n o id e n kanssa.

1) Pilko kuivatut taatelit saksilla pieniksi. Jos käytät ru sin o ita, n iitä ei tarvitse pilkkoa. 2) V aahdota vaniljakastike ja pehm eä tofu vatkaim ella. 3) L isää lo p u t ainekset ja sekoita hyvin. 4) A n n a viiletä jääkaapissa e n n e n ruokailua. 5) A nnostele su o raan tarjoiluastioihin ja koristele m an teliro u h eella. H uom ! A llergikot voivat korvata m an teliro u h een kookoshiutaleilla.

Mariannen suklainen jälkiruokavinkki 7 prk (300 ml) vispisoijaa (esim. Soyatoo) 7 16 dl suklaakastiketta (esim. Plamilin suklaatahna) tai 7 16 dl sokeritonta mansikkahilloa (esim. Probios)

R esep tit o n aikaisem m in julkaistu H O T ja T O F U kirjoissa (Tam m i)

Lisukkeena vadelmia

€ S

1) 2) 3) 4)

V ispaa vispisoija kerm avaahdoksi L isää suklaakastike tai m ansikkahillo v aahtoon Sekoita ainekset keskenään P akasta p ak astim en kestävässä kulhossa tai annoskupeissa 5) T arjoa vadelm ien kera hyvässä seurassa.

Mariannen jälkiruoka herkkusuille.

ANIMALIA

2/2006

Kesäpuoti

■SATIETOAl www.animalia.fi

m il K u rSgfhat-nnail.Cor C U y v a t le h m ä t, .. y 7

——-

( S o r r it* . ..

“ V -___1 j- J ~

K o k o V u oD en YMP p p ^ f

(

¿jos muru» vaJt+oLai/i.,., J

C 'M in ä

vzrrvfo 1 an!

fc € l

/»e snvcr ga LC h/N nM M G

SUUR€U£"

s r r R c ijl< f

.V V Ö O Ö Ö is s b

t w iw

rM °

^ooPR

M55 V N ^ ^ o j

K o ö £ .

"Jo

A N I M A A L I T

KAUTTA

Toimistolle tulee paljon kyselyjä alue osastoista. Monet tiedustelevat, m i ten toim intaan pääsee mukaan. Alue osastojen toim inta riippuu täysin ryh mistä ja niissä toim ijoista. Aluksi kan nattaa ottaa selvää alueosaston seuraavan kokouksen ajankohdasta. Ota siis ratkaiseva askel ja lähde mukaan toim intaan! Kaikki ovat tervetulleita ja jokaista tarvitaan! Muistathan, että alueosastojen yhte ystiedot löydät myös Animalian ko ti sivuilta (www.animalia.fi). HELSINKI: ks. Pääkaupunkiseutu HÄMEENLINNA: Anna Viitala, Torppikuja 20, 14840 Sairlola, puh. 050 324 0835 JOENSUU: Jemma Keinänen, puh. 050 467 5970, sähköposti jeminakeinanen@suom124.fi. Voit liitty ä Joensuun ryhmän säh köpostilistalle lähettämällä tyhjän viestin osoitteeseen jnsanimaliasubscribe@yahoogroups.com. Lis talle tulevat tarkem m at tied ot ta pahtumista sekä uusin kampan ja posti. JYVÄSKYLÄ: Petri Holmberg, sähköposti animaliajkl@gmail.com,

V iH R e fP L L f

! J o o . . . » * -----

fUiTWKWR PflmiMNIlLBHN: KEfiRoT VRBW NIILLC M ITB N e HBLuqyF»T KuuLLR O R C T VO/ H

r v it

^ w

LUE, NIIN TIEDÄT! ■ Eläinten moraalinen arvo (Elisa Aaltola) 28 € Teos tarjoaa kattavan katsauksen eläinten arvoa ja ihmissuhdetta koskeviin kantoihin. ■ Eläinkokeita ja vaihtoehtoja 21 € /jäsenille 19c Tietoa koe-eläimistä, eläinkokeista ja vaihtoehdoista. ■ Eläinystävällisen kuluttajan opas t 2 € / jäsenille io € Haluatko tendä maailmasta paremman paikan eläimille? Lue tästä oppaasta miten. ■ Pienet kissapedot / Suvi Viranta-Kovanen 19c Kirjassa kerrotaan värikkäästi ja asiantuntevasti kotoisen kesykissamme luonnonvaraisista sukulaisista. ■ Hyvinvoiva tuotantoeläin / ProAgria 19c Opas on tarkoitettu kotieläinyrittäjllle, opettajille ja opiskelijoille ja myös eettises tä laadusta kiinnostuneille kuluttajille. ■ Pienlemmikkien virikeopas / Helenä Telkänranta 25 €. Helposti toteutettavia virikkeistämisvinkkejä lähes viidellekymmenelle lemmikkilajille rotista kyyhkyihin. ‘ARJOUKSIA ■ Kotimaiset puupinssit » tarjous! 4 € Valitse oma suosikkieläimesi Hevonen, Possu, Lammas, Koira, Siili, Karhu, Käärme, Norppa. ■ Koe-eläinpaita, muotoonleikat. » tarjous! (Fruit of the Loom). 10 € O-aukkoinen t-paita. Edessä koe-eläinkuva ja Animalian www-osoite. Väri: vaaleanpu nainen. Koko L (pieni malli) ■ Rintamerkki/tarra-setti » tarjous! 3 € Setissä 16 tarran "eläinkokeeton kosmetiikka”-arkki sekä 2 rintamrkkiä (Co cruelty free ja Turkistarhaus raakaa bisnestä)

ANIMALIA 2 /2 006

■ ■ R

e e t t ila u k s e s i !

POSTITSE: Animalia ry, Porvoonkatu 53, 00520 Helsinki, PUHELIMITSE: (09) 720 65911, ma-to klo 10-15, pe klo 9-14, FAKSITSE: (09) 1484622, SÄHKÖPOSTITSE: tarja.balding@animalia.fi. Yli 7 euron tilaukset toimitetaan postiennakolla, jolloin hintaan lisätään postiennakkomaksu 3,20 euroa. Kaikkiin tilauksiin lisätään postituskulut sekä 1 euron käsittelykulu. Tuotteita voit ostaa myös suoraan Animalian Helsingin toimistosta, osoite yllä. Rajoitetusti tuotteita on myynnissä myös oulun toimistossa (Töllintie 50 A 1, 90230 Oulu. (08) 3119 885). KIITOS TILAUKSESTASI! KIITOS TUESTASI!

Kuuluisa kasviskeittokirja II 26€ / 24c

mistolla on kirpputori, jonne ote taan vastaan hyväkuntoista kirppu toritavaraa. Vuosikokous pidetään sunnuntaina 26.2 klo 14 Oulun Ani malian toim istolla. Tervetuloa! PÄÄKAUPUNKISEUTU: Opiskelijaryh mä kokoontuu Uudella Ylioppilas talolla (Mannerheimintie 5), muut ryhmät kokoontuvat Animalian to i mistolla (Porvoonk 53,00520 Hel sinki). OPISKELIJARYHMÄ: lisätietoja antaa puheenjohtaja Kanerva Peili, puh. 044 507 8668, sähköposti kanerva.pelli@laurea.fi Ryhmän postituslista: animalia-op@helsinki.fi. Kokoukset pidetään parillisten viikkojen keski viikkoina klo 19. KOIRARYHMÄ: Lisätietoja Laura U oti lalta, puh. 050 341 3225 tai sähkö postitse laura.uotila@helsinki.fi TURKISRYHMÄ: lisätietoja Animalian toim istolta RAAHE: Mari Liimatainen, Tervaluodontie 5,92140 Pattijoki, puh. 08 226 336 TAMPERE: Jonna Lampinen, puh. 040 705 6692 sähköposti tampere@animalia.fi w w w jnim alia.fi/tam pere/

TURKU: Sari Vaihinen 050-526 4424 ja Rita Lindberg 050-348 6248 animalia.turku@hotmail.com VAASA: Arja Wallenius, Kurteninkatu 3,65100 Vaasa, puh. 050 518 5624, sähköposti eemil.wallenius@pp.inet.fi VIHTI: Laura Pulkkinen-Haapamäki, Otalammentie 28b, 03300 Otalampi, puh. 09-2760 958 tai 040-538 2045, sähköposti laura.pulkkinenhaapamäki@humak.edu VIRRAT: Peppinä Rantala, Ruovedenkatu 11 a 7, 33720 Tampere, puh. 040 562 3703, sähköposti peppina_rantala@hotmail.com Eikö listasta löydy sinua lähellä ole vaa paikkakuntaa? Kiinnostaisiko si nua ryhtyä Animalian yhdyshenkilök si? Soita, kirjoita tai lähetä sähköpos tia. Yhteydenottosi ei sido sinua mi tenkään.

Pienlemmikkien virikeopas, 25 €. Helposti toteutettavia virikkeistämisvinkkejä pienille jyrsijöille ja linnuille.

Nyt myös ruotsinkielisiä kirjoja: muun muassa Peter Singerin Djurens Frigörelse. Lisätietoa www.animalia.fi

Pienet kissapedot / Suvi Vi ranta-Kovanen 19c Kirjassa kerrotaan värikkäästi ja asian tuntevasti kotoisen kesykis samme luonnonvaraisista sukulaisista.

Hyvinvoiva tuotantoeläin I ProAg ria 19c Opas on tarkoitettu kotieläinyrittäjille, opettajille ja opis kelijoille ja myös eettisestä laa dusta kiinnostuneille kuluttajille

" v.__ Of Animalian opiskelijaryhmän tekemät pinssit: 1,50 € / kpl

Tarja Balding / Animalia ry. Porvoonkatu 53,00520 Hki p. 09-720 6590 tarja.balding@animalia.fi

■IES YtUR LIFE HAVE A PRICE?

Rotta-pinssi 1,50 €

■ Kettuaiheiset lehtiöt » tarjous! 1 € Uusiopaperia, lehtiössä sivuja 20 ■ Korttisetti edullisesti! i ,5o € Nipussa 1 0 korttia TIETOPAKETIT Tietopakettien hinta on 2 € / kpl, mihin si sältyy postituskulut. Maksun voit suorittaa paketin mukana tulevalla tilillepanokortilla. ■ Eläinkokeet ■ Hevoset ■ Eläimet maataloudessa ■ Turkistarhaus ESITTEET JA JULISTEET Esitteet ja julisteet ovat pääosin maksut tomia, suurista tilauksista perimme posti kulut. JULISTEET ■ Se pieni ero: kettu kärsii Nelivärinen Ä2kokoinen turkiskampanjan juliste. Hinta 5 € (sis. postikulut, useampia julisteita tilattaes sa postikulujen osuus pienenee), toimistolta haettaessa 2,50€ ■ "Kun valitset munia... valitset myös kanalan.” Nelivärinen A3-kokoinen juliste. Sopii ilmoitustauluille, työpaikan seinälle ja kaikkialle, missä liikkuu ihmisiä. ■ Syökää porkkanaa Nelivärinen A3 kokoinen juliste. MATERIAL PA SVENSKA ■ Broschyr "Lyckligtvis finns det Animalia” om djurskydd och Animalias verksamhet. ■ Juliana von VVendts Stiftelses broschyr "vetenskap kan utövas pä mänga sätt" om djurförsök och alternativa forksningsmetoder. ■ "Tack för att du inte använder päls” -broschyr

MAAN

puh: 045-671 4998 •••TERVETULOA M U K A A N -. KAJAANI: Mari Schroderus, Kaikukatu 14 A 1, 87700 Kajaani, sähköposti mari.schroderus@suomi24.fi. KOTKA: Riika Kokkonen, Laihontie 7, 48700 Kyminlinna, puh. 05 264 108 tai 044 595 0534, sähköposti riika_kokkonen@hotmail.com. KUOPIO: Ung Sari, puh. 044 538 3903, sähköposti sari.ung@uta.fi NUMMI-PUSULA: Irma Teikarl, Lehtolan tila, 03850 Pusula, puh. 09 226 6236 tai 050 500 4596 OULU: (alueosaston toim isto) Töllintie 50 A 1 (kellarikerros), 90230 Ou lu, puh. 08 311 9885 ja 044911 4181/ Katja Pälve, sähköposti Animalia.Oulu@mail.suomi.net, kotisivu http://wnet.suomi.net/ kotisivu/animalia.oulu/. Päivystys keskiviikkoisin kello 16-18, ja per jantaisin kello i 2 - i 6 j a sunnuntai sin kello 14-16. Jäsenillat toim is tolla joka kuukauden ensimmäise nä keskiviikkona kello 18. Myös uu det jäsenet ovat tervetulleita! Esit teiden ja muun materiaalin lisäksi toim istolla on myynnissä rajoitettu valikoima Animalian tu o tte ita . Toi

A N I M A L I AS H OP

Animalia-pinssi. musta tai valkoinen 1,50 €

Jd iC I 11MC I ^ t Jd

ei-jäsenille i8 € .

Musta turkispaita Perusmalli, L-XL jäsenille is € ja ei-jäsenille i8 € . (pieni erä)

Uusi Koodi-tuotesarja osuvalla kuvalla saatavilla kesän alusta. Paitoja naisille koot (XS-XL), värit musta, khaki, punainen. Miehille koot (S-XL), värit musta ja vihreä. Pinssit 1,5 €, magneetit 3 €. ANIMALIA 2 / 2 0 0 6

A i,K O N

* ' ' w. I

-T IE

Â -L

350

7 > g. t o p a ¿ « e O

P t r t T T '- >

¿ -o

P3C

7a r p e ^ r c ^ O

"Pa JlAO T(^TA A v °

■

V.v

M d d ilm a m u u t t u u te o illa ! V ä r ld e n fö r ä n d r a s m e d h a n d lin g !

LEIRILLE!

Animalian kesäleiri järjestetään Tampereen lähellä Kangasalalla 25-27.8.06. Haemme työ ryhmissä yhdessä vastauksia eläinten hyvin vointi-ja oikeuskysymyksiin, ideoimme ja kehitämme toimintaa. Ohjaajan johdolla kokataan herkullista vegaaniruokaa. Opiske lun vastapainoksi nautitaan luonnosta, sauno taan, parannetaan maailmaa, järjestetään pelejä ja muuta iltaohjelmaa.

• 1 • ••

1 3 . - 1 5 . 1 0 .2 0 0 6 O r i v e s i M

•

ympäristö

ak'tions

, 0 ,m p ä l? ä t

d a R arn a

Tule mukaan viettämään antoisa ja rentoutta va viikonloppu samanhenkisten ihmisten seu rassa! Leiri on maksuton, mutta kohtuullinen ruokakulukorvaus peritään. Animalia maksaa matkakuluja. (Osanottajamäärä ra:oi e tt•0 Lisätietoja n ti Lisätietoja: a< tai 09-720 65 90.

m aikana. jnimalia.fi

16 - 2 0 - v u o t i a s , t u l e m u k a a n ! 16 - 2 0 - ä r i n g , k o m m e d ! Osallistumismaksu - D eltagaravgift: 35 €. Lisätietoja - Tilläggsinform ation: m aria.kock@ naturochm iljo.fi- 09-6122 2920

w w w .m iljo a k tio n .fi

ItQ

.mS

2.050 LU5A UH«» 5 U0 f ^ S S A L A U & T ÎK 5 0 SA É P U 5 H U A ^/A 5 T A ; JOSSA

" T A /V Ä Ä A / À Â / V / K " \ je v x

\<\Ecnwi\röi

L A K IA K A M V A T W A T e L Ä IA / Ö IK a u S f^ O L t/ g ;

f £ M I / V I 5T I P u O L u É J A M g ^ /T A A T iö '

. . - J A V A S T U S T IW V r o

i t

i o

O L Ö / A T ' f f l M ï PUOLUe J A PUÖLUe

p \J Ö L U £ \. .

u H W 5 rt)N N \N

Tutustu vihreään viikkolehteen! www.vihrealanka.fi k y m p illä ! Planeetan paikallislehti Vihreä Lanka tar joaa sinulle tutustumistilauksena kolmen kuukauden lehdet (12 nu meroa) 10 eurolla. Lähetä sähkö postiviesti osoitteeseen toimisto@ vihrealanka.fi ja kirjoita otsikoksi T u tu stu

’’T a r jo u s 10 e u r o a , A n i m a li a ”

Merkitse viestikenttään nimesi, puhelinnumerosi ja tarkka posti osoitteesi. Voit tilata sähköpostil la myös näytenumeron, tai tehdä tilauksen www-sivuillamme, josta löydät lisää vaihtoehtoja. Vuositi-

laajille lahjaksi Finnkinon leffalahjakortti tai Liken pokkareita.

Vihreä Lanka PLANEETAN PAI KALLI SLEHTI