Animalia 3/2006

• P -LEHTI

W

f f

ELÄINTEN

ASIALLA

¡TEEMANA K U L U T T A M IN E N :

ARJEN V A IK U T T A V A T V A L IN N A T

K A A L IM A A N K A K A R A T - V O IK O LAPSIKIN O LLA K A S V IS S Y Ö J Ä ?

S. 15-18

jyrfft

s. 4 - 5

3/2006-

PÄÄKIRJOITUS

/

LEDARE

S I S Ä L L Y S

Animalia 3 /2 0 0 6

Elämää m aitotilalla

2 3 4 6 7 P ä ä t o im it t a j a E u n a V

alkam a

Käännös N

in a

G

rönlund

Kuluttajalla on valtaa

Konsumenten har makt

K uinka usein tulet ajatelleeksi om an ostokäyttäytymisesi vaiku­ tuksia? Ehkäpä joka kerta kauppaan m ennessäsi, satunnaisesti tiettyjen tuotteiden kohdalla vai et kenties ollenkaan? Kysymys on tärkeä, koska kuluttajina meillä on valtavasti valinnan m ah­ dollisuuksia, m utta myös vastuuta. Jokainen ostos onkin ikään kuin äänestäm istä jonkun asian puolesta.

T äm än lehden teem ana on kuluttam inen, koska halusim m e antaa ajattelem isen aihetta jokaiselle meistä. Kaikilla tuotteilla on om a elinkaarensa ja täm än kaaren alusta löytyvät esimerkik­ si tuotantoeläim et. K uluttajalla olisikin ostopäätöksiä tehdessään m ahdollisuus vaikuttaa eläinten hyvinvointiin ja elinolosuhteisiin.

Toki m oni lehtem m e lukijoista tekeekin jo päivittäin eläinystävällisiä valintoja, m utta tuskin pienestä lisäinformaatiosta on kenel­ lekään haittaa. K annattaakin lukea juttu arjen vaikuttavista valin­ noista sivulla 4.

Ikävä kyllä, useimmille kuluttajille merkittävin tekijä ostopää­ töstä tehtäessä tu n tu u olevan edelleen tuotteen hinta. E ettinen kuluttam inen ei olekaan halvin vaihtoehto, m utta kovin vaikeata se ei onneksi ole. Y m päri Suom ea on m ahdollisuus tehdä pieniä arjen valintoja eläinten hyvinvointi huom ioon ottaen, vaikka to­ ki edelleen ollaan kaukana keskieurooppalaisista pelkkiä luom u­ tuotteita myyvistä superm arketeista. Vaikka luom utuotantokaan ei takaa ihanteellisia olosuhteita, se on askel parem paan suun­ taan. M onia kasvissyöjiä m ietityttää varmasti myös m aitotuottei­ den käytön oikeutus ja se, millaisissa oloissa lypsylehmät elävät.

T ätä asiaa valottaa lehtem m e artikkeli sivulla 8.

Toisaalta, jos ei halua lainkaan tukea eläinten hyväksikäyttöä, on syytä ryhtyä vegaaniksi. T ällöin tulee vastaan paljon m uitakin kuin ruokaan liittyviä valintatilanteita; kuten esimerkiksi nahattom ien kenkien löytäm inen. Vinkkejä vegaanikenkien ostamiseen saat sivulta 13. U seim m at valitsevat kasvissyönnin tai veganismin teini-iässä tai nuorina aikuisina, m utta heidän lapsensa sen sijaan ovat useim m iten kasvissyöjiä jo vauvasta saakka. Lasten kasvissyönti herättää edelleen paljon keskustelua, vaikka se onkin pik­ kuhiljaa yleistymässä. Lisää tästä kiinnostavasta aiheesta voit lu­ kea sivulta 15.

M yös eläinten viikolla lokakuussa teem anam m e on kulutta­ m inen. Syksyllä ilmestyy lisäksi päivitetty Eläinystävällisen ku­ luttajan opas, josta on varm asti apua jokaiselle eettisiä valintoja punnitsevalle. Joka päivä voimme tehdä yhdessä pieniä valintoja eläinten parem m an huom isen puolesta. Pirteää syksyn alkua kai­ kille lukijoille!

H u r ofta reflekterar du över konsekvenserna av ditt köpbeteende?

Varje g in g du gär in i en butik, sporadiskt vid inköp av vissa varor eller kanske inte alls? Frägan är viktig, för som konsum enter h ar vi oerhört mycket valmöjligheter, m en även ansvar. Varje in­ köp kan ses som ett ställningstagande i nägon fräga.

D enna tidnings tem a är konsum ering, för vi ville ge var och en nägot att tänka pä. Alla produkter har sin egen livscykel början av denna cykel kan exempelvis produktionsdjuren finnas.

K onsum enterna skulle ha möjlighet att päverka djurens välmäende och levnadsförhällanden m ed sina köpbeslut. M änga av vära läsare gör visserligen redan djurvänliga val dagligen, m en lite tilläggsinformation skadar knappast nägon. D et lönar sig att läsa artikeln om vardagens betydelsefulla val pä sid 4.

F ö r de flesta konsum enterna verkar tyvärr produktens pris fortfarande vara den m est betydelsefulla faktorn vid fattandet av köpbeslut. Etisk konsum ering är inte det billigaste alternativet, m en hem skt svärt är d et lyckligtvis inte. R unt om i Finland är det möjligt att göra smä val i vardagen m ed beaktande av djurens välfärd, fastän vi naturligtvis ännu är längt iffän de mellaneuropeiska superm arketarna som säljer endast ekoprodukter. Förstäs garanterar inte heller den ekologiska Produktionen idealiska förhällanden, m en ätm instone är den ett steg i rätt riktning. M änga Vegetarianer grubblar säkert ocksä pä om d et är rätt att använda m jölkprodukter och i h u ru d an a förhällanden m jölkkorna lever.

D etta behandlas i artikeln pä sid 8. Ä andra sidan, om m an inte alls vill stöda utnyttjandet av djun gör m an rätt i att bli vegan. I sä fall stöter m an n a tu rlig tv is ^ ^ m änga andra valsituationer än dem som har att göra m ed mat, tili exempel sökandet efter läderfria skor. Tips gällande köp av veganskor fär du pä sid 13. D e flesta väljer Vegetarismen eller veganism en i tonären eller som unga vuxna, m en deras b a m är därem ot oftast Vegetarianer ända ffän födseln. Vegetarism hos b arn väcker fortfarande mycket diskussion, fastän det sm äningom häller pä att bli vanligare. D u kan läsa m er om detta intressanta äm ne pä sid 15. Även u nder djurens vecka i Oktober h ar vi konsum ering som tem a. Pä hösten utkom m er dessutom en uppdaterad Version av D en djurvänliga konsum entens guide, som säkert är tili nytta för alla som funderar pä etiska val. Varje dag kan vi tillsam m ans gö­ ra smä val för en bättre m orgondag för djuren. Alla läsare önskas en pigg Start pä hösten!

8 io 12 13 14 15 19 ^^3 21 22 23 24 26 27 28 30 ^ |i

Pääkirjoitus Sisällys Arjen vaikuttavat valinnat Uutisia Kolumni: Onödig konsumtion Risut ja Ruusut Sanottua Elämää m aitotilalla Eläinsuojelijana Brasiliassa VeganisSimo!

Askel vegaaniseen suuntaan Luettavaa: Hevoset ja työturvallisuus Ruoasta ajatuksella Kaalimaan kakarat Reeta taiton takana Animalia kysyy Alueosaston kuulumisia Opiskelijaryhmä aloittaa Eläimet viihteessä -kam panjan Kysy pöllöltä Animalian häkkitempaus herätti huomiota Terveiset toim innanjohtajalta: M altilliset keinot, radikaalit tavoitteet Nuorten Animalia: Animalian ja Luonto-Liiton nuorisohanke Puhujana riparilla Karja kuuluu kulttuurimaisemaan M iten voin toim ia Tehtyä ja tapahtunutta Vegepalsta: Sambialaisia reseptejä Sarjakuva Animaalit kautta maan Animalia shop

ANIMALIA-LEHTI, 29. VUOSIKERTA JULKAISIJA: Eläinsuojeluliitto Animalia PÄÄTOIMITTAJA: Elina Valkama TOIMITUSSIHTEERI: Eeva Suhonen, p. (09) 720 65914, eeva.suhonen@anlmalia.fi TAITTO: Reeta Salmi, p. (044) 362 77 M , reeta@leveli.fi OSOITTEENMUUTOKSET: Tarja Balding, p. (09) 72065911, tarja.balding@animalia.fi PAINOPAIKKA: M iktor Oy, Helsinki ISSN 0783-9170 ILMESTYMISAIKATAULU: Nro 1 maaliskuu, nro 2 toukokuu, nro 3 syyskuu, nro 4 marraskuu. Seuraavaan numeroon tarkoitetu n materiaalin tulee olla perillä toimituksessa 20.10.2006 mennessä. AINEISTOT lähetetään lehti@animalia.fi tai osoitteella: A nim alia-lehti, Porvoonkatu 53,00520 Helsinki.

...Suom essa elää runsaat miljoona nautaa. N ä istä suurin osa on m aidontuotannossa olevia lypsylehm iä j a m aidontuotantoon ka sva tetta via nuoria lehmiä.

M iia j a Tiina o v a t nuoria m aitotilaäisia, joilla on selvät mielipiteet tuotannon h yvistä j a huonoista puolista.

VeganisSimo! ... Vegaanista ruokaa tarjoava pitopalvelu Veganissimo on vegaan ikokki Sim o Ruottisen rohkea yritysidea. Ruottinen on p ä ä ttä n y t perustaa lähitulevai­ suudessa m yös om an vegaanisen ravintolan.

S. 12 Kaalimaan kakarat ...K u n perheeseen on tulossa va u v a , on luonnollista, että v a n ­ hem m at k a sv a tta v a t hänet omien eläm äntapojensa m ukaan. S a m a pätee kasvisruokavalion suhteen.

K u n lapsestakin tulee kasvissyöjä, on ruokavalion koostam inen entuudestaan tuttua.

ELÄINSUOJELULIITTO ANIMALIA RY ASIAKASPALVELU: p. (09) 148 4866, asiakaspalvelu@animalia.fi TOIMINNANJOHTAJA: Kati Pulli, p. (09) 720 65910, kati.pulli@animalia.fi TALOUSPÄÄLLIKKÖ: Tarja Balding, p. (09) 720 65911, tarja.balding@animalia.fi TIEDOTTAJA: Eeva Suhonen, p. (09) 720 65914, eeva.suhonen@animalia.fi VARAINHANKINTA VASTAAVA: Raisa Heinämäki, p. (09) 720 65912, raisa.heinamaki@animalia.fi MAATALOUSELÄINVASTAAVA: Meri Elonheimo (äitiyslomalla), p. (09) 720 65913, meri.elonheimo@animalia.fi FAX: (09) 148 4622.

E-MAIL: animalia@animalia.fi INTERNETSIVUT: www.animalia.fi

Animalia-lehti on kulttuuri-, m ielipide-ja tiedelehtien liito n K u ltti ry:n jäsen.

ILMOITUSMYYNTI: Eeva Suhonen, p. (09) 720 65914 ILMOITUSHINNAT: Katso uudet ilm oitushinnat www.anim alia.fi/anim alialehti/m ediakortti. pdf LISÄVELOITUKSET: V ärierotte lu t veloitetaan erikseen, määräyspaikkakorotus 20%, liitteide n hinnat sovitaan erikseen. RAJOITUKSET: Etusivulla ei julkaista ilmoituksia. ALENNUKSET: Toistoalennus: 1. to is to 10%, seuraavat 20%, auktorisoidut m ainostoim istot 15%. ILMOITUSTEN PERUUTTAMINEN: peruutukset viimeistään seitsemän (7) vuorokautta aineiston jättöpäivän jälkeen toim itussihteerille. REKLAMJIATIOT: Kirjallisena 14 vuorokauden aikana ilmestymispäivästä lukien. IRTONUMEROMYYNTI: Stockmann lemm ikkieläinosasto. Akateeminen kirjakauppa. Artikkelien lainaaminen eläinsuojelua edistäviin tarkoituksiin sallittu. Lähde m ainittava.

ANIMALIA-LEHTI PIDÄTTÄÄ OIKEUDEN LYHENTÄÄ JA MUOKATA JUTTUJA.

ELÄINSUOJELULIITTO ANIMALIA RY on Suomen johtava eläinsuojelujärjestö.

Animalian tavoitteena on yhteiskunnallisen vaikuttamisen kautta parantaa eläinten oikeuksia ja hyvinvointia. Toimimme avoimesti ja ainoastaan laillisia keinoja käyttäen.

TOIMISTO: Porvoonkatu 53,00520 Helsinki ASIAKASPALVELU: (tilaukset, eläinsuojeluneuvonta) p. (09) 7206590, päivystys ma-pe kello 10.00-15.00, fax (09) 148 4622, e-mail: asiakaspalvelu@animalia.fi. Internetsivut: w w w jnim alia.fi.

AUTA MEITÄ AUTTAMAAN ELÄIMIÄ! LIITY JÄSENEKSI TAI TEE LAHJOITUS. Animalia to im ii jäsenmaksujen ja lahjoitusten varassa, siksi apusi on toiminnan edellytys!

JÄSENMAKSUT: Tukijäsen: 23 €/vuosi, aktiivijäsen: 28 €/vuosi, ainaisjäsen: 440 €, yhteisöjäsen: 92,50 €/vuosi. Sampo 800018-2105644. Kirjoita viestiksi nimesi ja osoitteesi. LAHJOITUKSET: Nordea 229818-189. Testamentit ovat m erkittävä tuki Animalian työlle. Tiedustelut: Tarja Balding, puh. (09) 720 65911, tarja.balding@animalia.fi

na siellä viimeisessä nurkassa tai oudoissa paikoissa. Kaikista lähikaupoista niitä edes tahdo löytyä”, H anna harm ittelee. Tällä kertaa tyytyminen oli savutofuun, sillä tofuleikkeleitä ei etsimisestä huolim atta ollut valikoimissa.

H annan ja M arian lähikaupassa huo­ m iota kiinnitti m u u n m uassa luom um unien sijoittelu hankalasti ylimmälle hyllyl­ le. Kätevästi käden ulottuvilla olevia häkkimunia oli ostettu selkeästi eniten.

K eltaisessa tarjouskyltissä kuluttajal­ le tarjottiin puolestaan Shanghain broilerinkoipea 1,99 euron valmispakkauksissa.

H arvalle kuluttajalle tarjous tuo mieleen kananpojan lyhyen eläm än ahtaassa tehokasvattamossa.

Arjen vaikuttavat valinnat

Kuluttajakasvatusta kouluihin

Teksti ja kuvat: Eeva Suhonen Tilastotiedot: Sirpa Kaajakari

Eläinten hyvinvointiin ei vaikuteta pelkästään järjestöissä, politiikan keinoin tai direktiivein. Tuotantoeläinten kannalta vaikuttavimmat valinnat tekee jokainen lähempänä kuin usein tulee ajatelleeksi - ruokakaupassa.

uokaostoksilla tulee harvoin m iet­ tineeksi, että elintarvikkeiden tuo­ tannossa ja kulutuksessa pyörii val­ tava liikevaihto. Pelkästään Suo­ messa ruokaan käytetään vuosittain mil­ joonia euroja. Jokaisen yksittäisen kulut­ tajan valinnoilla onkin yhteen laskettuna olennainen vaikutus myös siihen, millaista eläm ää toivoo tuotantoeläinten viettävän.

Toivo, lv, on vielä onnellisen tietäm ätön arkisten valintojen vaikeudesta, kun hänen äitinsä H an na L ehto tekee päivän ruokaostoksia.

R

Etikkaa ja etiikkaa H an n an ystävä M aria R uottu on myös tullut ostoksille. M olem m ille kotia lähellä oleva keskisuuri lähim arketti on tu ttu arki­ ruokien ostospaikka. Yleensä ostoksista ha­ luaa suoriutua nopeasti, m utta tällä kertaa

pysähdytään pohtim aan om ien valintojen eettisyyttä. ’’N uorelle perheelle hinta on aika ratkai­ seva tekijä. M u tta ei se kyllä tarkoita, että hinta aina ajaisi etiikan edelle”, filosofian opettajaksi valm istunut H anna pohtii. ’’O piskelijana hinta tietysti vaikuttaa, m utta suosin kotim aisia tuotteita tai luo­ ntua, jos ero ei ole hurja. Esimerkiksi m ak­ san mielelläni euron hintaeron luom um unien hyväksi”, antropologiaa opiskeleva M aria kertoo.

Sana eettinen voi silti tu n tu a abstraktilta käsitteeltä ruokakaupan hyllyviidakossa. ’’Eettinen valinta on käytännössä sitä, et­ tä m iettii, onko ruoan tuotannossa riistet­ ty ihmisiä tai eläimiä. Y m päristön takia yri­ tän myös välttää yksittäispakattuja tuottei­ ta”, M aria miettii. ’’M eidän perheessä eettinen valinta tar­ koittaa luom u- ja Reilun kaupan tuotteiden suosim ista”, H anna konkretisoi. T utkim us­ ten m ukaan ruoan eettinen tuotanto onkin selvästi alkanut kiinnostaa suomalaisia: Vii­ m e vuonna suom alaiset ostivat Reilun kau­ pan tuotteita enem m än kuin koskaan aikai­ sem m in ja menekki kasvoi peräti 104 pro­ senttia edellisvuodesta.

Suurim m assa osassa elintarvikkeita ei kuitenkaan ole Reilun kaupan tapaista tuo­ temerkkiä, joka selkeyttäisi valintojen teke­ mistä. ’’Rehellisesti san o ttu n a joka tu o tteen kohdalla en jää tutkim aan pakkausta loput­ tom iin. U sein tulee fiiliksillä valittua, pitää­ kö tuotteesta ja onko se tuoreen näköistä”, M aria tunnustaa.

■Broilerinkulutus on lähes tuplaantunut kymmenessä vuodessa. Kun vuon­ na 1995 broilerinkulutus suomalaista kohden oli vajaat 8 kiloa, viime vuon­ na luku oli jo yli 13 kiloa. Samassa ajas­ sa kalkkunan kulutus on noussut puo­ lesta kilosta 2,6 kiloon. (Gallup elintar­ viketieto)

Kauppa vaikuttaa valintoihin

^

Tuore A CN ielsenin Shopper T rends -tu t­ kimus osoittaa, että suom alainen kuluttaja haluaa ostaa kaiken tarvitsem ansa samasta ostopaikasta. Kehitys on vienyt myös yhä suurem pien autom arkettien keskittymiin lähikauppojen tuotevalikoiman kustannuk­ sella. ’’Vaikka pyrin suosim aan eettistä vaihto­ ehtoa, en lähde erikseen hakem aan tuotet­ ta kaukana olevasta suurm arketista, jos sel­ laista ei lähikaupasta löydy”, M aria vahvis­ taa.

Myös kaupan hyllyjen asettelu vaikut­ taa yllättävän paljon siihen, m itä valintoja kuluttajalle tarjotaan. T ietyn kauppaketjun liikkeissä tu o n e et on aseteltu sam an kaa­ van m ukaan, jona kuluttajan olisi helpom ­ pi löytää tu tu t tu o tteet kassalle kannetta­ viksi. Kätevää, m utta asettelu ei usein suosi eläinystävällisten valintojen tekemistä.

"Voisi olla helpom paa, jos luom utuot­ teet tai vegaaniset tu o tteet eivät olisi ai-

• Vuoden 2005 kananmunatuotannosta 87,6 prosenttia tuotettiin häkkikanaloissa, 10,1 % lattiakanaloissa ja 2,3 % luomukanaloissa. Kananmunia kulutettiin 9,3 kg henkeä kohti. (Tike) ■Kaikkiaan vuonna 2005 käytettiin nestemäisiä m aitotuotteita henkeä kohti 188,5 kiloa. (Tike) • Vuonna 2005 tuoreiden vihannes­ ten kulutus kasvoi kaksi kiloa edellis­ vuodesta eli 55,1 kiloon henkeä koh­ ti. Kaikkiaan vuonna 2005 käytettiin vihanneksia 68,4 kiloa henkeä koh­ ti. (Tike) ■83 prosenttia miesopiskelijoista syö erittäin mielellään tai mielellään lihatai broileriruokia. Naisopiskelijat pitä­ vät kasvisruuista, 56 prosenttia heistä valitsee lautaselleen mieluiten kasvis­ ruokia. (Finfood Lihatiedotuksen tee t­ tämä tutkimus)

Sekä H anna ja M aria ovat yhtä m ieltä sii­ tä, että eniten kulutusvalintoihin vaikute­ taan kotikasvatuksella. Harvalla kaupun­ kilaisella on nykyään kunnollista käsitystä siitä, mistä ruoka lautasille tulee. Ainoak­ si kosketukseksi tuotantoeläim iin jää hel­ posti m aitopurkin kyljessä hymyilevä sarjakuvalehmä tai mainoksessa tepsutteleva kananpoika. ’’Opiskelin yläasteella m aa- ja m etsätie­ dettä valinnaisaineena. Silloin vierailtiin häkkikanalassa ja tutustuttiin m aidontuo­ tannon ongelmiin. Sen jälkeen om at asen­ teet m uuttuivat”, H anna muistelee valveutum istaan. ’’O pettajan sijaisena olen törm ännyt kaupunkilaislapsiin, jotka eivät ole tien­ neet, että m aitotuotteet ovat eläimistä läh­ töisin. Itse olen kotona kasvanut aika pit­ kälti luom uajatteluun”, M aria kertoo.

M olem pien mielestä kouluissa voitaisiin käydä enem m än läpi teh otuotannon on­ gelmia. N yt käsitykset jäävät helposti sa­ tunnaisten dokum enttien tai opetusohjel­ m ien varaan.

Myös pakkausm erkintöjen tavaamiseen tarvittaisiin lisää opetusta. ’’Itse kyllä niitä pystyn lukem aan, m utta esimerkiksi isälläni on jo hankaluuksia py­ syä perässä”, H anna kuvailee. ’’K uluttajalta vaatii yhä enem m än tai­ toa lukea, m itä m ainossanat pakkauksessa tarkoittavat. Ei kai kukaan enää m ainosta m unia häkkikanojen m unina, vaan hehkut­ taa, mikä niissä on hienoa, hyödyllistä, on­ nellista ja terveellistä”, M aria kritisoi.

H anna ja M aria m yöntävät silti, että myös om at käsitykset luom usta perustuvat pitkälti mielikuviin. ”E n ole koskaan käynyt luom utilalla, m utta käsitykseni on, että eläimillä on lajityypillisemmät olot ja enem m än tilaa. Rehuihin ei ole lisätty antibioottia tai viljelys­ sä käytetty myrkkyjä”, M aria kertaa.

Jostain syystä luom u ei silti vedä koti­ maisia kuluttajia. Esimerkiksi uusia luo-

mumaitotiloja ei olla perustam assa heikon kysynnän vuoksi ja tällä hetkellä Valio jou­ tuu sekoittam aan tiloilta tulevasta luom u­ m aidosta lähes puolet tavallisen m aidon se­ kaan. Liekö suom alaisten heikon luom un kysynnän taustalla mielikuva kotim aisen tuotannon puhtaudesta. ’’Suomessa yksiköt ovat suhteellisen pie­ niä, m u tta on suomalaisessa tuotannossa varm aan paljonkin ongelmia. Esimerkiksi Britanniassa olen nähnyt, että m onet eläi­ m et saavat laiduntaa ym päri vuoden”, ku­ moaa M aria luottam uksen kotim aisen tuo­ tannon parem m uuteen. ’’M utta toki koti­ m aisten tuotteiden ja lähiruoan suosiminen vähentää turhaa kuljetusrum baa.”

Eettisten kuluttajien joukko kasvaa K urkistus H annan ja M arian kauppakoreihin viittaa vihreisiin valintoihin: Perunoi­ ta, vihanneksia, savutofua, hedelm äsosetta.

M arian kauppakassiin m ahtui lisäksi sieniä, salaattia, luom um unia ja poronkäristystä, jota M aria pitää eettisim pänä lihavaihtoehtona. M olem pien valinnat eivät kuitenkaan heijasta yleistä trendiä, sillä Gallup Elintar­ viketiedon tekem än tutkim uksen m ukaan lihankulutus Suomessa kasvaa jatkuvasti.

Vuonna 2005 Suom essa kulutettiin lihaa 175 700 tonnia, noin 73 kiloa kansalaista kohti vuodessa.

Silti myös niiden kuluttajien joukko, jotka ottavat huom ioon valintojen eetti­ set seuraukset, on sitkeässä kasvussa. L uo­ m un, kasvissyönnin ja lähiruoan suosimi­ nen tukee myös tuotantoeläim ille parem ­ paa tulevaisuutta. ’’O len kyllä ajatellut, et­ tä tulevaisuudessa voisi kasvattaa suurem ­ m an osan ruoastaan itse, suosia lähiruokaa ja asua ehkä m aallakin”, M aria maalailee.

Ehkä Toivon sukupolvelle täm ä voi olla ar­ kipäivää.

5

K O L U M N I

U U T I S I A

Luomuruuan kysyntä kasvaa USA:ssa

i f t i i

m

?

w

a

i m

M

Ralph Lauren luopuu turkiksista T u nnettu yhdysvaltalainen m uotisuunnit­ telija R alph L auren on tehnyt periaate­ päätöksen olla käyttäm ättä turkiksia. P uh­ taasti eettinen päätös syntyi sen jälkeen, kun Polo Ralph L auren Oy:n edustajat oli­ vat käyneet tapaam assa eläinsuojelujärjestö PETA :n työntekijöitä ja saaneet lisätietoa turkiksista. Erityisesti päätökseen vaikut­ ti tieto oloista kiinalaisilla turkistarhoilla, joilta yli puolet USA: an tuoduista valmiista turkisvaatteista on peräisin.

Polo Ralph Lauren Oy on lähettänyt PETA:lle sitoum uksen, jossa yritys ilm oittaa aikovansa lopettaa turkism ainonnan, pe­ rua avoinna olevat turkistuotetilaukset ja

ONODIG KONSUMTION

m

olla myymättä turkistuotteita vuoden 2006 kesäkokoelm asta alkaen. Yritys tulee lah­ joittam aan 1200 u utta, syksyn 2006 turkissomisteista takkia hyväntekeväisyyteen ke­ hitysmaihin.

Ralph L aurenin päätös on voimakas viesti vaateteollisuudelle ja osoittaa, ettei eläinten huono kohtelu m uodin vuoksi ole hyväksyttävää. Myös Animalia aloittaa syk­ syllä turkissom isteiden vastaisen kam pan­ jan, jolla halutaan kiinnittää huom iota yhä yleistyvään turkisten somistekäyttöön.

K iinnostus luom uelintarvikkeiden käyt­ töön kasvaa Yhdysvalloissa niin kiivaaseen tahtiin, että tarjonta ei riitä kattam aan ky­ syntää. L u o m u tu o tteid en myynti kasvaa USA:ssa vuosittain 15-21 prosenttia, kun elintarvikemyynti m uutoin kasvaa maltil­ lista 2 -4 prosentin vuosivauhtia. L uom u­ tuotteilla on silti vasta 2,5 prosentin osuus m aan elintarvikemarkkinoista.

Myös luom utilojen m äärä on USA:ssa lisääntymässä. T ällä hetkellä niitä on m aas­ sa arviolta 10 000. Tilojen lukum äärän kas­ vu ei kuitenkaan ole riittävän nopeaa, jotta se riittäisi paikkaam an kuilun luom utuot­ teiden kysynnän ja tarjonnan välillä. Hyvä esimerkki uskosta luom un terveellisiin vai­ kutuksiin on myös keväällä Seattlessa ^ lekirjoitettu sopim us lu o m u ru o an hank­ kimisesta yli 2000 lähialueen sairaalaan.

Sairaalaan hankittavan luom ulihan tulee olla tu o tettu ilm an antibiootteja ja m aidon ilm an horm oneja.

Kansainvälisestä innostuksesta poiketen luom utuotanto ja -kulutus ei ole Suomessa kasvanut trendin m ukaan. Yhdysvaltojen kulutuspiikin lisäksi luom utuotteiden kulu­ tus kasvaa esimerkiksi Saksassa ja Britanni­ assa 10-15 % vuodessa.

F in f o o d , A P

A

lltför ofta handlar debatten om hur vi borde välja vad vi

är respekt för naturen förknippad med respekt för djuren och in-

konsumerar istället för huruvida vi alls är tvungna att kon-

gendera f l r utnyttjas hur som helst av människor. Själv äter jag

sumera. Jag är övertygad om att vi kräftigt künde mins-

kött och anser det vara acceptabelt, men vill givetvis att även djur

ka p l v ir konsumtion utan att sänka v ir levnadsstandard, de fac­

som föds upp för a tt bli mat behandlas sl bra som möjligt. Trots att

to skulle vi inte ens sakna en hei del av det vi konsumerar idag om

det naturligtvis syns i priset. Vilt är ocksl en resurs som kan (och

vi skulle bli tvingade att sluta med det imorgon. Som exempel kan

skall) utnyttjas p l e tt hlllbart sätt. Genom att skövla skog och mark

nämnas överdrivna förpackningar, plastplsar, englngstallrikar och

samt förorena hav och vattendrag förstör vi p l sikt inte bara dju­

dito bestick samt oanvändbara reklamprylar och trycksaker som

rens livsvillkor utan ocksl vlra egna möjligheter att p l ett naturligt

väldigt f l eller ingen läser.

och rimligt sätt använda oss av vad naturen har a tt bjuda. När kom-

Forst och främst handlar det om att förändra attityden tili kon­ sumtion. Men dar det inte räcker tili, eller sker tillräckligt snabbt,

mer vi att inse att naturen är en gemensam angelägenhet, som berör var och en av oss?

brukar det ocksl vara effektivt att g l I t pllnböckerna. För en tid

M lnga hävdar att vad en enskild människa gör inte har nlgon

j^ ^ la n föreslogjag i en tidningsintervju att vi skulle införa en skatt

betydelse. Samtidigt kan man säga att utvecklingen i dagens värld

pa plastplsar för att kräftigt höja deras pris och därigenom mins-

är en kombination av enskilda handlingar och att handia p l e tt an­

ka efterfrlgan. De fiesta av oss vet p l förhand när vi är p l väg tili

nat sätt har slledes betydelse. A tt se över sin egen konsumtion är

(mat)butiken och künde slledes ta med en kasse av n lg o t slag för

en bra början, men att se tili att ens egen aktivitet har en större ef­

ändamllet. Ifall av a tt man glömmer g lr det sedan att köpa en pap-

fekt är ännu bättre. Det är skäl att minnas att det verkligen har fun-

persplse eller i värsta fall en plastplse för en summa som känns och

nits och finns människor som har förändrat världen.

leder till att minnet kanske uppfriskas tili följande butiksbesök.

Den konsumtionshysteri vi ägnar oss I t i Finland har ocksl en

Jan

D.

O k e r - B lo m

Kirjoittaja on Ruotsalaisen kansanpuolueen varapuheenjohtaja

stor indirekt effekt p l Animalias kärnomrlde - djuren. Främst genom att vi förstör naturen och därmed djurens livsmiljö. I mina ögon

R ISU T& RU U SU T

P etä K ä ä n n ö s : N in a G r ö n l u n d

T

Animalia antoi lau­ sunnon maaseudun # kehittämisohjelmasta Suom essa käyttöönotettavan M aaseudun kehittäm isohjelm an keskeisenä osana ovat eläinten hyvinvointia edistävät tuet. Järjes­ telm än tarkoitus on suunnata tukea niille tuottajille, jotka ottavat eläinten hyvinvoin­ nin huom ioon lain vaatimuksia parem m in.

T ällä hetkellä tukijärjestelmä on osoitettu nauta- ja sikatiloille.

Anim alia antoi tukijärjestelm ästä lau­ sunnon, jossa tärkeänä pidettiin järjestel­ m än pyrkimystä lisätä eläinten hyvinvointia tuotanto-oloissa.

Kritiikkiä saivat kuitenkin turhan väljät tukiehdot. Animalia huom autti, että tuki­ rakenteen tulee nim ensä mukaisesti lisätä eläinten hyvinvointia merkittävästi eikä olla uusi eläintuotantoa tukeva järjestelmä.

e

e

h

y

v

ä

ä

- käymättä omalla kukkarollasi!

EU:lleja Suomen valtiolle “Sulka Hattuun siipikarjalle” -tiedotuskampanjan tukemisesta. Broilerin ja siipikarjanlihan mainetta edistetään huikealla 8oo ooo euron budjetilla.

Ruotsille lakiehdotuksesta tarhaminkkien uintimahdollisuudenja lajityypillisen käyttäytymisen takaami­ seksi. Ehdotuksesta äänestetään syksyllä.

S e e i m a k s a s in u lle m itä ä n .

J o k a is e lla v a s t a a n o t e t u lla e t u v ie s t illä t u e t A n im a lia r y :t ä 2 sentillä. E t u v ie s te jä s a a t e n in t ä ä n k o lm e v iik o s s a .

L iit y lä h e t t ä m ä llä t e k s tiv ie s t i

K u v it u k set © E e v a S u h o n en

SAN OTTUA

"Eläinkokeet ovat välttä­ mättömiä. En haluaisi elää maailmassa Jo ssa ei ole eläinkokeita" - Suvi-Anne Siimes

H a lu a t k o t u k e a Animalia r y :n t o im in t a a v a s t a a n o t t a ­ m a lla e t u v ie s t e jä m a t k a ­ p u h e lim e e s i o m a n a lu e e s i y r it y k s ilt ä ?

"Minähän en liiku, siitä lähdetään. Tosimies ei pupunruokaa syö."

SMSAID ANIMALIA POSTINUMEROSI ( jo s s a

k o rv a a t s a n a n p o s t in u m e r o s i o m a n a s u in ­ p a ik k a s i p o s t in u m e r o lla ) , e s im .

SMSAID ANIMALIA 00100 n u m e ra o n 1 7 3 1 1 2 .

V ie s t in h in ta o n 0 , 3 5 € . V o it liit ty ä m u k a a n m y ö s v e r k k o s iv u illa m m e o s o itt e e s s a www.smsaid.fi.

- Euroviisuvoittaja Lordi Rumbassa 12-13/2006.

Helsingin Sanomissa 11.6.2006

s m s n i d SMSAid Oy, Tattipolku 10 B. 01690 VANTAA Puh. (09) 790 001 -www.smsaid.fi

K a t i P u ll i

6

H '. U . '. H I T H

tila liikuntaa varten. T äm ä tarkoittaa sitä, että suurin osa lehmistä pääsee kesäaikana ulkoilemaan. Laki ei silti edellytä pihatoissa elävien lehm ien ulkoiluttam ista.

Ongelmana ahtaus ja utaretulehdukset

Elämää maitotilalla Suomessa elää runsaat miljoona nautaa. Näistä suurin osa on maidontuotannossa olevia lypsylehmiä ja maidontuotantoon kasvatettavia nuoria lehmiä. Miia ja Tiina ovat nuoria maitotilallisia, joilla on selvät m ielipiteet tuotannon hyvistä ja huonoista puolista.

iia on koulutukseltaan eläin­ lääkäri ja työskentelee maaseutupraktiikassa. K o titi­ lan parsinavetassa elää 42 lypsylehmää. L ehm ät ja hiehot laiduntavat kesällä ja ulkoilutarhaa rakennetaan tal­ vikäyttöön. T iina puolestaan on piakkoin valm istum assa agrologiksi. H än asuu ti­ lalla, jonka pihattonavetassa elää noin 80 lehmää. H iehot pääsevät kesäisin laitumel­ le ja lehmillä ja vasikoilla on käytössä jaloittelutarha.

N oin 80 % suom alaisista lehmistä elää

M

parsinavetoissa. Parressa lehm ä on kytketty paikalleen. Pieni osa tuotantotiloista pääs­ tää lehm ät jaloittelem aan parresta ym pä­ ri vuoden. Pihatossa lehm ä voi liikkua va­ paasti. Jos rakenteita ei ole suunniteltu hy­ vin, erityisesti laum an hierarkian alapäässä oleva lehm ä voi silti kokea liikkumisen pe­ lottavana ja välttää sitä.

T äm än vuoden heinäkuusta voim aan tulleen lakim uutoksen m ukaan lehm ät ja hiehot on kesällä päästettävä laitumelle vä­ hintään kahden kuukauden ajaksi tai niille on järjestettävä m uu tarkoituksenm ukainen

M iia näkee S uom en navetoissa eläinten kannalta suurim pina hyvinvointiongelmana tilanahtauden. T äm ä on osaltaan seu­ rausta Suom en luonnonolosuhteista. T ila­ nahtauden seurauksena eläimillä on usein huonosti tilaa liikkua ja myös m akuupaikat ovat epämukavia. T iina lisää, että huonoi­ hin tila- ja rakenneratkaisuihin liittyy usein myös jalkaongelmia, jotka ovat lehmille ki­ vuliaita.

T iina ottaa esille lisäksi utareterveyden. ’’S uurin hyvinvointiongelma valtakunnan tasolla on utareterveys. Se on ollut suurin syy poistoihin. M onissa paikoissa valitet­ tavasti ei tiedetä tai ei haluta hankkia tieA a utareterveyttä edistävistä keinoista. E n­ n a lta e h k ä is y esimerkiksi utaretulehdusten kohdalla on kaiken a ja o.” T iina näkee kui­ tenkin Suom en olevan m uihin maihin näh­ den edistyksellinen ja nuorien m aidontuot­ tajien olevan entistä valveutuneem pia ja kiinnostuneem pia lehmien terveydestä.

Lypsylehmien m aidontuotannon ylläpi­ täm inen edellyttää vasikan synnyttäm istä kerran vuodessa. Runsaim m in lehm ä tu o t­ taa m aitoa heti poikim isen jälkeen, m utta säännöllisesti lypsettyjen ja runsaasti ruo­ kittujen lehm ien m aidontuotanto jatkuu seuraavan tiineyden loppupuolelle saak­ ka. M u u n m uassa huono utarerakenne ja puutteelliset lypsykäytännöt altistavat leh­ m än utaretulehduksille.

K olmas yleinen syy lypsylehmän teuras­ tukseen ovat hedelmällisyysongelmat. T i­ heä poikimisväli on edellytys m aidontuo­ t a n n o l l e . L ehm ät saatetaan kantaviksi kei­ nohedelm öityksellä ensim m äisen kerran reilun vuoden ikäisinä hiehoina. U udelleen lehm ä tiineytetään noin kolme kuukaut­ ta poikimisesta. H orm onihoidot lehmien tiinehtym isen edistämiseksi eivät ole harvi­ naisia. Lypsylehmät päätyvät nykyisin teu ­ rastettaviksi yleisimmin 3-5 vuoden ikäisi­ nä, kun nautojen luontainen elinikä on yli kym m enen vuotta.

Jalostettu vai terve eläin?

N ykyinen trendi jalostaa lehmiä korkeaan m aitotuotokseen huom ioim atta tarpeek­ si kokonaisuutta arveluttaa T iinaa. Eläi­ m en hyvinvoinnin kannalta on tärkeää, et­ tä se on terve. H än haluaa omalla tilallaan kiinnittää tavanom aista enem m än huom io­ ta siihen, että lehmä on rakenteeltaan kes­ tävä.

Jalostuksen lempiaiheekseen mainitseva em äntä kritisoi pelkillä num eroilla eli jalos­

tusarvoilla tapahtuvaa jalostuseläinten va­ lintaa. ’’Jalostusarvo ei kerro eläimen ulko­ näöstä yhtään mitään. Eläim en jalostusarvo voi olla vaikka kuinka hyvä, m utta se poi­ kii vain kerran tai kaksi, koska sen utare tai jalat eivät kestä. Vastaavasti taas jalostus­ arvoltaan huonon lehm än rakenne voi ol­ la erinom ainen. Tavoitteena tulisi kuitenkin olla kestävä lehmä, joka poikii useita kerto­ ja elämänsä aikana ja pysyy terveenä.” Miia arvioi, että jalostuksessa ollaan jo m enos­ sa parem paan suuntaan ja huom iota kiinni­ tetään aiem paa enem m än eläinten tervey­ teen, ei vain korkeaan tuotokseen.

Hyvä tautitilanne V errattaessa m a id o n tu o tan to a m u u h u n eläintuotantoon M iia m ainitsee positiivi­ sena asiana Suom essa melko pieninä py­ syneet tilakoot. ” Joustavat olosuhteet ja pienehköt ryhm äkoot antavat tietynlaisen m ahdollisuuden ottaa huom ioon eläinten yksilöllisiä tarpeita.” T iina näkee tulevai­ suuden tuovan väistäm ättä m ukanaan tila­ kokojen kasvun. H än uskoo kuitenkin leh­ m ien tilakohtaisen lukum äärän pysyvän Suomessa edelleen pienem pänä kuin m o­ nissa muissa maissa.

U lkom aihin v errattu n a positiivisena asiana on m olem pien haastateltavien m ie­ lestä nähtävä myös eläintautitilanne. Suo­ m essa tarttuvia tauteja on vähem m än.

Eläinten hoito ja lääkintä puolestaan aloi­ tetaan yleensä nopeasti, jos niihin on tar­ vetta. Lisäksi lehm ien laiduntam inen ja ruokinta, joka ei ole liian teollista ovat Suomessa M iian m ukaan hyviä käytäntöjä.

lisuuksia vaikuttaa eläinten hyvinvointiin käytännössä. M iia kertoo: ’’Paljon on tuot­ tajan om asta viitseliäisyydestä kiinni. Kyl­ lä tuottaja voi vaikuttaa lehmien hyvinvoin­ tiin paljonkin. H uom ioitavia asioita ovat m uun muassa navetan rakenteet ja lehmien käsittely yksilöinä ja ryhm änä. Taustalla on kuitenkin aina talous, joka on otettava huo­ m ioon.” M iia haluaa m uistuttaa, että suu­ rin osa m aidontuottajista yrittää tosissaan tehdä parhaansa eläinten kanssa. Tuottaji­ en ansioiden olisi kuitenkin noustava, jotta kustannuksiltaan suurem pia investointeja eläinten hyvinvoinnin puolesta voisi tehdä.

K esäkuussa lausuntokierroksella ol­ leeseen m aaseudun kehittäm isohjelm aan sisältyy myös osio eläinten hyvinvointia edistävistä tuista. T uen avulla pyritään oh­ jaam aan rahaa tuottajille, jotka ottavat hy­ vinvoinnin lainsäädäntöä parem m in huo­ m ioon toim innassaan.

Myös kuluttaja voi vaikuttaa lehmien eläm än laatuun valinnoillaan. Yhä useam ­ pi kuluttaja ottaa kantaa eläinten puoles­ ta jättäm ällä m aitotuotteet m uiden eläinkunnantuotteiden ohessa pois ruokavalios­ taan. Vaikuttaa voi myös ostamalla tuotteita suoram yyntinä tiloilta, joissa kuluttaja voi om in silmin todeta hyvinvoinnin toteutu­ van perustasoa parem m in. Yksi vaihtoehto on ostaa tuotteita tiettyyn standardiin, ku­ ten luom uun, sitoutuneilta tiloilta tai yhti­ öiltä. Myös joillakin meijereillä on käytössä omia standardeja. Suomalaisen tuotannon tukem inen tukee lähellä tapahtuvaa tuotan­ toa. K uluttaja ei kuitenkaan voi vaikuttaa siihen, kuinka hyvälle tai huonolle tuotta­ jalle rahat päätyvät.

Tuottaja ja kuluttaja vaikuttavat Yleisesti m olem m at naiset ovat sitä mieltä, että tuottajalla itsellään on paljon m ahdol­

Noin 8 o % suomalaisista lehmistä elää parsinavetoissa.

Parressa lehmä on kytketty paikalleen ja liikkuminen on hankalaa.

K a t i P ulli

(H a a s ta te lta v ie n n im et on m u u tettu .

K u v a t e iv ä t ole h a a sta teltu jen tilo ilta .)

<

Mingau kuuden kuukauden jälkeen.

Eläinsuojelijana Brasiliassa Vuosi sitten päätin hypätä tuntemattomaan ja lähteä suorittamaan osaa pieneläinsairauksien erikoiseläinlääkäritutkinnosta Sao Paolo State University:n (UNESP) eläinsairaalaan Botucatuun, Brasiliaan. Koulutuksen ohella vuosi on ollut ennen kaikkea tutustum ista paikalliseen eläinsuojelukulttuuriin.

Katukolra Nina ja onnelliset uudet omistajat.

K ulttuuri heijastuu eläinasenteisiin K ansalaisten suuret varallisuuserot näky­ vät eläinten kohdalla usein tietäm ättöm yy­ tenä ja esimerkiksi paisuvana kulkukoiraongelm ana. M onelle varakkaalle lem m ik­ ki on toki hem m ottelun kohde: koiralle ostetaan erilaisia vaatteita ja herkkuja, m ut­ ta harva koira käy päivittäin lenkillä. O m a käytökseni herättää huom iota, koska lenkkeilen koirani kanssa kolme kertaa päivässä säästä riippum atta. Yleisempi koiran koh­ talo on viettää elämänsä betonisella pihalla haukkum assa ohikulkijoita. M onet ’’ulkoi­ luttavat” koiriaan päästäm ällä ne portista 10

M .U ..M IM

yksinään kadulle ja auton alle jääneet koi­ rat ovatkin eläinsairaalan arkipäivää.

U seim m at lemmikkikoirat on rokotet­ tu raivotautia vastaan, koska kaupunki järjestää vuosittain rokotuskam panjan, jos­ sa eläinlääkäriopiskelijat rokottavat ilmai­ seksi eläimiä. M uita sairauksia vastaan ro­ kotuksia ei anneta, joten penikkatautia, parvoripulia, tarttuvaa m aksatulehdusta ja rottien välityksellä leviävää leptospiroosia esiintyy paljon. M uita Suomessa harvinai­ sia m utta Brasiliassa erittäin yleisiä saira­ uksia ovat punkkien välittäm ät erlichioosi ja babesioosi.

Kissoja on lemmikkeinä vähän ja niihin

kohdistuva vihamielisyys on yleistä. Valitet­ tavan yleinen kuolinsyy on naapurin anta­ m a rotanm yrkky ja myös tahallinen kissan yliajo on yleistä. Toisaalta jotkut omistajat ovat hyvin tunnollisia lemmikkiensä hoi­ dossa: Jos eläin tarvitsee nestehoitoa, omis­ taja saattaa viikon parin ajan tulla joka päi­ vä aamulla eläinsairaalaan lemmikin kans­ sa, istua vahtimassa tippaa päivän ja palata illalla taas kotiin lemmikkinsä kanssa.

Lihaa tehotuotannolla Brasilialainen ruokakulttuuri on erittäin lihapainotteinen. Lihanaudat elävät yleensä

vapaina suurilla laitumilla, m utta tarkkailu on m onesti puutteellista eikä sairauksia ha­ vaita ajoissa. Puolivilleille eläimille lastaus ja kuljetus teurastam olle on stressaavaa eikä eläinten kohtelu ole kehuttavaa. N iin eläi­ miä lastaavat, kuljettavat kuin teurastam ol­ la työskentelevätkin ihm iset ovat yleensä vähän koulutettuja; niitä, joilla ei ole pääsyä parem pana pidettyihin töihin.

Myös broilerinlihaa syödään yleisesti ja broilerit elävät lyhyen eläm änsä ahtaissa tehdashalleissa. Lähes kaikki m unintakanat elävät puolestaan häkeissä, vapaan kanan m unia ei brasilailaisissa kaupoissa tunneta.

Itse ostin m unia tuttavalta, joka piti pihal­ laan pariakym m entä kanaa.

Yleinen tapa järjestää juhlia on ’’churras­ co”, jossa grillataan erikokoisia lihapaloja ja juodaan olutta. Kasvissyöjälle on hyväl­ lä tuurilla tarjolla sämpylöitä ja salaattia se­ kä m aitotuotteita käyttävälle joskus harvoin myös juustovartaita. Tavallisesta ruokapöy­ dästä löytyy myös kasvissyöjälle jotain, silM k lähes aina on tarjolla riisiä ja papuja, ^ r s e kokkaavalle vaihtoehtoja löytyy jo enem m än. Soijatuotteita on paljon tar­ jolla, kuten myös papuja ja linssejä. R uo­ kakaupan hedelm äosasto on vertaansa vailla, eivätkä hedelm ät yleensä ole ko­ vin kalliita. Kasvissyönti on alkanut hitaas­ ti yleistyä, ja erityisesti eläinlääkäreistä sekä eläinlääketieteen opiskelijoista jokunen on jo kasvissyöjä. Yleisempää on punaisen lihan jättäm inen pois terveydellisistä syistä. Usein ravintolassa kysyessäni kasvisvaihtoehtoja tarjoilija esitteleekin hymyssä suin kanaruokalajit.

Eläinkokeita katukissoilla B otucatussa on noin 150 000 asukasta ja erään laskelman m ukaan noin 37 500 koiraa; yksi koira neljää ihm istä kohden, ^ ^ au p u n g in e läin lää k äri lopettaa päivittäin kym m enittäin katukoiria ja -kissoja. K atueläinten lukum äärää on parin vuoden ajan yritetty kontrolloida kastraatioprojektilla, jossa köyhien ihm isten koiria ja kissoja kastroidaan kaupungin ja yliopiston yhteisvaroin.

M yös eläinkokeita tehdään paljon ja m o­ n et niistä ovat raakoja. K atueläinten saa­ tavuus helpottaa kokeiden aloittam ista.

Kaikissa yliopistoissa on tosin eettinen lau­ takunta arvioimassa kokeita ennen niiden toteuttam ista, koska lautakunnan arvio vaa­ ditaan nykyään aina, jos tutkim uksen h a­ luaa julkaista kansainvälisesti arvostetuis­ sa lehdissä. K un laki eettisen lautakunnan pakollisuudesta tuli voimaan vuonna 1998, professori R oberto S ogayar rauhoitti tu t­ kijoita: ’’Älkää olko huolissanne, täm ä on vain m uodollisuus, jotta tutkim ukset voi­ daan julkaista arvostetuissa kansainvälisissä lehdissä. Y htäkään koesuunnitelm aa ei tul­ la hylkääm ään” .

K uusi vuotta B otucatun eläinlääketie­ teellisen tiedekunnan eettisen toim ikunnan johdossa ollut professori S telio P. L. Lu­ n a kuitenkin vakuuttaa, että eettisen toim i­ kunnan pakollisuus on p aran tan u t paljon kokeiden laatua ja erityisesti eläinten kivun­ lievitystä. N oin 30-40% tutkim uksista hy­ lätään eettisessä toim ikunnassa ensim m äi­ sellä kierroksella, jonka jälkeen tutkijalla on m ahdollisuus tehdä toim ikunnan vaatim at m uutokset suunnitelm aan, jolloin tutkim us voidaan mahdollisesti hyväksyä.

Asenteet m uuttuvat hitaasti

L ä h tee t:

• G r e if S ., Trez T.: A Verdadeira F ace d a E x p e rim e n ta fä o A n im a l. S o cied a d e E d u c a c io n a l “F a la B ic h o ”, R io d e J a n eiro , 2 0 0 0 . S . 14 0 .

E läinlääketieteen opetuksessa käytetään • L u n a S . R L . , suullinen tied o n a n to , runsaasti koe-eläim iä. K irurgian teknii­ ta m m ik u u 2 0 0 6 . kat opetellaan elävillä nukutetuilla eläimil­ lä, jotka oppitunnin jälkeen lopetetaan, el­ lei oppilasryhmä ota vastuulleen uuden ko­ B rasilia din hankkimista niille. Suomessa vastaavat harjoitukset tehdään eläinsairaalassa kuol­ A su k a slu k u : 1 8 0 ,6 m iu . (2 0 0 4 ) leiden tai lopetettujen eläinten ruumiilla.

P in t a - a l a : 8 5 1 1 9 6 5 k m 2 Eläinsuojelija ei voi katsella kaikkea täy­ P ä ä k a u p u n k i : B r a s iu a sin toim ettom ana: O len h oitanut pihalla­ V a l t io m u o t o : u i t t o t a s a v a l t a ni vuoden aikana kahta katukoiraa, jotkj» ( m o n ip u o l u e j ä r j e s t e l m ä ) ovat jo löytäneet uu d et hyvät omistajat. Li­ V i r a l u s e t k ie l e t : p o r t u g a u R a h a y k s ik k ö : Real, BRL säksi M ingau-kissa asui meillä 4 ku u k au tis^ toipuen pahoista palovammoista, jotka naa­ O d o t e t t u e l in ik ä : m ie h e t 6 7 v u o t t a , puri oli saanut aikaan heittäessään kiehuvaa NAISET 75 VUOTTA vettä sen niskaan. Tällä hetkellä työhuo­ L u k u t a it o is u u s : 8 3 % neessam m e asustaa kaksi noin kolmen kuu­ kauden ikäistä villikissan poikasta, joille et­ A m a z o n in s a d e m e t s ä o n m a a il m a n l a a j in sin u u d et kodit, kunhan niiden ihosieni-inSADEMETSÄALUE, SE PEITTÄÄ YU PUOLET B r A SIU fektio on saatu kuriin. Lisäksi olen yrittä­ AN PINTA-ALASTA. SADEMETSÄN YHTEENLASKET­ nyt keskustella opiskelijoiden ja valmiiden TU PINTA-ALA ON NOIN 6 MILJOONAA NEUÖKILOeläinlääkäreiden kanssa, vaikka asenteisiin m e t r i ä . A m a z o n in e u ö s t ö o n u s k o m a t t o m a n on usein hidasta vaikuttaa.

MONIMUOTOISTA.

Edistysaskelia eläinsuojelussa

B r a s iu a o n s e u r a a v i e n m a a t a l o u s t u o t t e i ­ d e n j a r a a k a - a in e id e n s u u r in v i e j ä m a a m a a il ­

Eläinsuojelijoita ilahdutti vuoden 2005 elo­ kuussa Säo Paulon osavaltiossa voim aan tullut uusi eläinsuojelulaki, jonka kansan­ edustajat epähuom iossa hyväksyivät. La­ ki kielsi m u u n m uassa teh o tu o tan n o n , eläinkokeet ja eläinten käytön opetuksessa kuuden kuukauden siirtymäajalla. Valitet­ tavasti laki kum ottiin melko pian yleisen hälyn takia, m utta sitä ollaan nyt m uok­ kaamassa realistisempaan m uotoon. Sam a­ na vuonna eläinlääketieteellisessä järjestet­ tiin myös opiskelijoille eläinsuojelukurssi ja kansainvälinen eläinten hyvinvointi -sympo­ siumi, joka tarjosi paljon uutta tietoa opis­ kelijoille.

Eläinsuojelullisesti Brasilia on vielä ke­ hitysmaa, m utta m onia hyviä puoliakin on jo eläinsuojelurintamalla. Esimerkiksi Am a­ zonian ja Pantanalin alueiden luonto on ai­ nutlaatuista ja m onin paikoin luontoa kun­ nioittava ekoturism i on saanut valtasijan.

m an kau passa:

. S o k e r i 1 4 , 5 m i l j o o n a t o n n ia • K a h v i 2 3 , 8 m i l j o o n a a 6 0 k il o n s ä k k i ä - K a n a n u h a 2 2 4 9 t u h a t t a t o n n ia • N ä UDANUHA 1 6 0 0 TUHATTA TONNIA

M a a il m a n la a j u i s e s t i s u u r im m a t b r o ile r in LIHAN TUOTTAJAMAAT VUONNA 2003 OUVAT

USA, K iin a

j a B r a s i u a B r a s i u a n b r o ile r in -

UHAN TUOTANTO ON VIIME VUOSINA KASVANUT NOIN 24%

VUODESSA JA SE ON MAAILMAN SUU­

RIN SIIPIKARJANUHAN VIEJÄMAA.

B r a s iu a s s a TOIMII ELÄINSUOJELUJÄRJESTÖJÄ TIEDOTTAEN, KOULUTTAEN JA KANTAA OTTAEN. S u u r e n k a t u e l ä i n o n g e l m a n o h e l l a e l ä in s u o ­ j e l u l l is ia

KYSYM YKSIÄ OVAT MUUN MUASSA

TEHOTUOTANNON OLOSUHTEET, KOE-ELÄIMET JA ELÄINTEN VIIHDEKÄYTTÖ.

w w w j l r c a b r a s il . o r g . br w w w j l il a .o r g .br

E rja S a a r t o

w w w j l b c a n im a l . o r g . b r

Kirjoittaja on eläinlääkärija Animalian pitkäaikainen jäsen 11

Askel vegaaniseen suuntaan

VeganisSimo!

Vegaanisen elämäntavan valinnut haluaa tehdä eläinystävällisiä päätöksiä myös pukeutumisessaan. Vaatteissa on helppo välttää turkiksia, nahkaa, untuvaa tai villaa, mutta entä kengät? Nahattomat kengät ovat eettinen valinta, mutta hyvien löytäminen voi olla työn takana.

Vegaanista ruokaa tarjoava pitopal­ velu Veganissimo on vegaanikokki Simo Ruottisen rohkea yritysidea.

Kansainvälistä politiikkaakin opiskel­ leen miehen suunnitelmissa on avata lähitulevaisuudessa oma vegaaninen ravintola.

M illaisia h o m m ia teit en n en V egaaniSim oksi siirtym istä? Y m m ärsin , että to i­ m it yliop istolla tutkijana?

E n sentään tutkijana, vaan su u n n it­ telijana, pääosin verkko-opetukseen liit­ tyvissä projekteissa pätkätyöläisenä. To­ sin “V egaaniSimo” olen ollut jo ennen vajaata viittä vuotta, jonka työskente­ lin Tam pereen yliopistossa: Pitopalvelua ja festariruoan myyntiä harjoitin jo 90-luvun puolivälissä ja sivutoimisena olen nii­ tä tehnyt yliopistossa työskennellessänikin.

O len valm istunut ravintolakokiksi 1993, ennen vegaaniksi ryhtym istäni. Pidin kah­ deksan kuukauden ajan vegaanista lounaspaikkaa erään pubin yhteydessä alivuok­ ralaisena. K asvisruokapaikan ja savuisen pubin liikeideat eivät sopineet yhteen, joten siirryin tarjoilijaksi intialaisravintolaan.

M iten itsestä si tuli vegaani?

Olin ajatellut asiaa eettiseltä kannalta jo ravintolakouluaikoinani, m utta käytännön esimerkin puuttuessa koin ruokavaliom uutoksen hankalaksi ja asia hautui takarai­ vossani. Myös työskentelym ahdollisuudet kokin am m atissa koin m ahdottom aksi yh­ distää vegaanisuuteen. A loitin opiskelun yliopistolla 1995 ja aloin seurustella opis­ kelutoverin kanssa, joka oli kasvissyöjä. Sa­ m oihin aikoihin eläinten epäeettinen koh­ telu oli paljon m ediassa esillä. Eettisyyden puuskassa ja tyttöystävän esim erkin kan­ nustam ana aloin lopulta kasvissyöjäksi ja vajaan puolen vuoden jälkeen uudenvuo­ denlupauksena vegaaniksi. Eläinten oikeu­ det olivat se tärkein eettinen syy, ym päris­ tövaikutukset ja terveellisyys tulivat enem ­ m änkin lisäplussana.

L u uletko v eg a a n ise n ru ok avalion K U K A ?

N i m i : S im o R u o t t in e n

Ikä: 35 v.

P e r h e : V a i m o M a r i , p o i k a J im i ( 5 k k ) JA KOIRA R e ETU

T a u s t a : R a v in t o l a k o k k i , y h t - k . t i e t . y o L e m p i r u o k a j a - j u o m a : k a s v is p a e l l a , p u n a v i in i H a r r a s t u k s e t : k u l t t u u r i , y h t e is k u n n a l u n e n a k t ii v i s u u s

12

ETTfflWTWl

avallisistakin kenkäkaupoista voi löytää vegaaniset jalkineet sin­ nikkäästi etsimällä, m utta myyjät harvem m in osaavat kertoa tark­ kaan kengän vegaanisuudesta. N ahattom uuden lisäksi v an noutunut vegaani kun toivoisi kengistä tarkem piakin tietoja, ku­ ten onko valmistuksessa käytetty eläinpe­ räisiä liimauksia tai sisältääkö talvikengän ■ « o r i villaa. K enkien tarkkoja m ateriaa­ li- tai alkuperätietoja voi joutua m etsästä­ m ään m aahantuojilta ja valmistajilta asti.

Nahkakenkiä vegaani välttää eettisistä ja ekologisista syistä. S uurin osa nahkatuot­ teista on peräisin tehom aatalouden eläi­ mistä, vaikkei merkintää nahan alkuperästä kenkään tarvitse m erkitäkään. N ahan jat­ kojalostus rasittaa myös ym päristöä. N ah ­ kaa välttämällä vegaani pyrkii olem aan tu ­ kem atta tehotuotantoa, johon ottaa kantaa myös ruokavaliollaan.

T

Simo Ruottinen kokkaa herkullista vegaaniruokaa niin isommissa kuin pienemmissä tapahtumissa. yleistyvän tulevaisu ud essa?

Varmasti vegaanisuus tulee yleistymään.

Vegaanikuluttajien tarpeisiin vastataan p a­ rem m in eikä valinnan tekem inen enää ole yhtä vaikeaa kuin vuosien 1995-1996 vaih­ teessa; onhan kauppojen normaalivalikoimissa kaurakerm at ja m u u t tu o tteet, ra­ vintoloista saa kasvisruokaa paljon entistä useam m in ja tieto veganismista on laajalle levinnyt.

O letko ak tiivin en k an salaisjärjestö­ toim in n assa? Etkö ollu t ainakin joskus V egaaniliiton puheenjohtajana?

O len ollut Vegaaniliitossa puheenjohtaja­ na yhden kauden, lisäksi jonkin verran vuo­ sien varrella m u u n m uassa O ikeutta Eläi­ mille -yhdistyksen toim innassa ja Ruokaa Ei aseita -kam panjoissa. V ihreän L iiton tam perelaisessa paikallistoim innassa olen myös ollut m ukana jo ennen vegaaniksi ryhtym istäni. Kunnallisvaaleissa olen ollut kolmesti ehdokkaana. T ällä hetkellä toim in luottam ustehtäväpohjalta Pirkanm aan Vih­ reiden eduskuntavaalien 2007 vaalipäällikkönä.

O nko V egan issim ossa m uk ana m u i­ ta h en k ilöitä ja m illa isissa tila isu u k sis­ sa käytte tek em ä ssä ruokaa?

Veganissimo -nimellä olen lähinnä työs­ kennellyt yhdessä vaim oni M arin kans­ sa ja silloin tällöin olen tarvinnut myös ys­ tävien apua. M ari on vahvasti hom m assa m ukana käytännössäkin eikä vain henkise­ nä tukena - mikä sekin on tietysti tärkeää.

Olem m e olleet pienissäkin tapahtum issa ja suurilla festareilla sekä järjestäneet pitopal­ velua pienen porukan kokousm uonituksis-

ta 50-vuotispäivien kauna aina suuriin häi­ hin saakka.

O nko tarkoituksesi laajentaa to im in ­ taa? A jattelitteko esim erk ik si p eru staa ravintolan?

Ravintolan perustam issuunnitelm ien te­ kem inen oli nim enom aan syy, miksi päätin lopettaa pätkätyöt yliopistolla. H anke on tosin valitenavasti venynyt jo siitäkin pit­ källe toista vuona, koska sopivaa liiketilaa en ole löytänyt. Toisaalta olen niin kauan ravintolaideaa m iettinyt, että olen valmis odottam aan oikeata ajankohtaa hankkeen onnistumiseksi.

M illa ista v a staan otto on ollu t s u i ^ re m m issä yleisötilaisuu ksissa?

R iippuu tietysti paljon tapahtum asta, m utta olen ollut aidosti yllättynyt, en ä festariruoasta tullaan erikseen kiittelem ään.

Ainahan joukkoon m ahtuu lihansyöjien ku­ luneita vitsailuja, m u tta myös aitoa kiin­ nostusta. Kovasti olen saanut vastata kyse­ lyihin, onko m inulla ravintola olemassa, ja on toivotettu onnea paikan löytämiseksi.

M illaiset annokset ovat yleen sä su o ­ situim pia?

Jokainen voi itse valita suosikkinsa listal­ tam m e, joka on pyritty pitäm ään tavallista laadukkaam pana ja m onipuolisem pana.

M ihin p itää olla yh tey d essä , että saa teid ät tilaisuuksiinsa?

L aadukasta Veganissimon vegaaniruo­ kaa tapahtum iin tai perhejuhliin haluavien kannattaa ottaa yhteyttä m inuun, p. 0405000189 tai sähköpostitse simo(gialusta.ii.

M a r k u s V in n a r i

Hamppua ja autonrenkaita Tiedostavien kuluttajien joukon kasvaessa on Suom een syntynyt yrityksiä, jotka ovat ottaneet eettisen linjan asusteiden myyn­ nissään. ’’Kaikki valikoim am m e kengät ovat ^ ^ h a tto m ia . M eiltä löytyy sandaaleja, tennareita ja korkeavartisia kenkiä”, kertoo tuoteryhmävastaava Jori H ulkkonen ekokauppa Ruohonjuuresta. ’’E colutionin kengät ovat valm istet­ tu ham ppukuidusta, joka m ateriaalina on kestävää, hengittävää ja ekologista. Pohjat ovat valm istettu luonnonkum ista ja joissa­ kin malleissa kierrätetystä autonrenkaasta.

E colution ostaa luom useftifioitua ham p­ pua romanialaisilta viljelijöiltä. K uitu jalos­ tetaan ja työstetään asusteeksi Rom anias­ sa.” H ulkkonen kuvaa ham ppukengän tuo­ tantoketjua. ”N o Sweat -ten n arit taas valm istetaan Indonesiassa noudattaen reilun kaupan pe­ lisääntöjä. Näissä materiaali on puuvilla ja synteettinen kumi.”

Kengistä saatu palaute on Hulkkosen m ukaan ollut pääosin positiivista ja erityi­ sesti ham ppukengistä on pidetty. Valikoi­ m an hän uskoo myös laajenevan, kun ky­ syntä kasvaa. Kattavin valikoima löytyy nyt

isoista kaupungeista ja jatkossa saatavuutta on tarkoitus parantaa nettikaupan avulla.

Skeitti- ja nettikenkiä M oni vegaani on jo to ttu n u t tilaam aan kenkänsä nettikaupasta ulkom ailta, kun kotim aasta ei mieleisiä löydy. N ettikauppojen laajoista valikoimista löytyy vegaanisia kenkiä aina m aihareista korkokenkiin.

Eräs tunnetuim m ista on brittiläinen Vege­ tarian Shoes, jonka nettikaupasta kenkiä lä­ hetetään ym päri m aailmaa. 1990 peruste­ tu n yrityksen valikoima on vähitellen laa­ je n tu n u t tossuista juhlakenkiin. K engän ulkonäöstä saa käsityksen nettikaupan kuvi­ en perusteella ja hinnat liikkuvat 100 euron tuntum assa rahtikuluineen. H ankaluutena netissä tilatessa on sovittam inen, joka eri­ tyisesti kenkäostoksilla on tärkeää. N ettikaupassakin tuotteen voi kuitenkin palaut­ taa, jos koko on väärä tai ei ole kenkään tyytyväinen. Neuvoja nettikenkiä harkitse­ va saa myös keskustelufoorum eilta toisilta vegaaniset jalkineet tilanneilta.

U rheilu- ja vapaa-ajankenkien puolel­ la voi tärpätä myös kotim aassa. Esimerkik­ si m onet skeittikenkäm erkit, kuten D uane Petersin tennarit ovat täysin vegaanisia. Vegaanisiin skeittikenkiin on usein myös lii­ tetty m erkintä vegaanisuudesta tunnistam i­ sen helpottamiseksi.

M oni nahattom ia kenkiä pohtiva kulut­ taja on epävarm a kengän kestävyydestä usein turhaan. Vaikka vegaanisen jalkineen hinta on yhtä kallis kuin nahallisenkin, kes­ tää se usein kovaakin käyttöä. ’’Hyvä ja laadukas kenkä, on se sitten nahaton tai nahallinen, on aina arvokas ostos.

Laadukas kenkä hakkaa hintansa käytössä vaikka olisikin ostettaessa kalliin tuntuinen.

M ieluum m in itse ainakin m aksan kengän tekijälle oikean palkan kuin m aksan suu­ relle kenkäfirmalle hyvitystä, että he mak­ savat koripallostaralle huikeita sum m ia sii­ tä, että hän m ainostaa kiinalaisia halpatossuja.” Jori H ulkkonen sanoo. N ahattom alla ja m uutenkin eettisesti kestävällä kengällä askel käy kevyesti.

Eeva S u h o n e n

LISÄTIETOJA

w w w . v e c e t a r ia n - s h o e s . c o . u k

WWW.VECANSHOES.COM w w w . b o s o y . fi/ r u o h o n j u u r i

WWW.THEVECETARIANSITE.COM WWW.VECANLINE.COM WWW.VECANESSENTIALS.COM W W W.UUSIVAIHDE.COM

I

LUETTAVAA

Hevoset ja työturvallisuus

Ruoasta ajatuksella

K a a lim a a n

TM

WAY WE EAT

K u v a t : E lin a V a l k a m a Kun perheeseen on tulossa vauva, on luonnollista, että vanhem m at kasvattavat hänet om ien eläm äntapojensa mukaan. Sama pätee kasvisruokavalion suhteen: Kun lapsestakin tulee kasvissyöjä, on ruokavalion koostam inen entuudestaan tuttu a. Vaikka valin ta vaatii asiaan perehtym istä ja hu olellisuutta, ei pikkulapsen kasvisruokavalion to teu ttam ine n ole vaikeaa.

PETER SI NGER JIM MASON

14

k a k a ra t

T e k s t i : M irka M u u k k o n e n ja E l in a V a l k a m a

WHY OUR FOOD CHOICES MATTER

-

K ir s ti P im in ä in en : H e v o s e t j a ty ö tu rv a llisu u s,

P eter S in g er j a J im M a s o n : T he W ay We E a t

T yö tu rva llisu u sk esk u s, 2 0 0 5 .

W h y O u r F ood C h oices M a tte r , R o d a le 2 0 0 6 .

H evosten merkitys m aatalouden töissä on jo kauan ollut Suomessa historiaa. Sen sijaan harrastus- ja virkistystoimin­ nassa hevosala on vankalla pohjalla. O n ratsastus- ja ravital­ leja, vaellusratsastusta, valjakkoajoa - monenlaista toim intaa pienistä perheyrityksistä suurem piin yksiköihin.

M yös yrittäjien joukko on kirjavaa. O n niitä, jotka ovat lapsesta saakka puuhailleet hevosten kanssa ja niitä, joille kipinä on tullut myöhem m in. Osalla on alan am m a­ tillista koulutusta ja osalla käytynä ’’vain” käytännön kou­ lu. Yhteistä molemmille on se, että päivittäisistä rutiineista m uodostuu helposti tapa toim ia, jota ei m ietitä sen kum ­ m em m in. N iin tehdään, kun on ennenkin tehty. M ukana voi kulkea sellaisia asioita, jotka voisi tehdä parem m in ja turval­ lisemmin sekä työntekijän että hevosen kannalta.

Työturvallisuuskeskuksen julkaisemaan ’’H evoset ja työ­ turvallisuus” -oppaaseen on koottu yksiin kansiin paljon tarpeellista tietoa kaikille hevosten parissa työskentelevil­ le. O ppaan lähtökohta on turvallisen työym päristön m uo­ dostam inen työntekijälle ja osa kirjasta liittyykin yleiseen työturvallisuuteen ja hyvinvointiin työssä. Talliym päristö eroaa kuitenkin paljon useim m ista m uista työpaikoista, koska näyttöpäätteiden ja työkoneiden sijasta työtä tehdään toisten elävien olentojen kanssa. Jokainen hevonen on yksilö ja niillä on hyvät ja huonot päivänsä. T äm än tiedostam inen ja hevosten tyypillisen käyttäytymisen ym m ärtäm inen on jo pelkästään työturvallisuuden vuoksi avainasemassa. A m m at­ tilainen tietää, m iten hevonen kokee m aailm an ympärillään, ja ottaa sen aina huom ioon. O ppaassa otetaan täm ä asia hy­ vin esille ja vaikka pintaa syvemmälle ei päästäkään, käydään läpi myös perusasioita viestinnästä hevosen kanssa.

O pas on melko suppea, liitteineen 64 sivua, m utta siinä annetaan kiitettävästi viitteitä siitä, m istä lisätietoa eri alu­ eista voi hankkia. ’’Hevoset ja työturvallisuus” -opas on tarkoitettu niin aloitteleville kuin kauan jo alalla toimineille henkilöille. Selkeä ja kattava kirjanen löytyy toivottavasti m ahdollisim m an m onen tallin varusteista. Sitä voi tilata Työturvallisuuskeskuksesta www. työturva.fi.

K un P e te r S in g e r julkaisee kirjan, on varmasti suuri osa eläinsuojeluaktiiveista kiinnostuneita. Olihan hänen kirjan­ sa Animal Liberation (suom ennettu nimellä O ikeutta Eläi­ mille) varmasti herättelevä teos useille eläinsuojeluihmisille 1970- ja 1980-lukujen taitteessa. Kirjallaan Singer nousi valtaisaan m aailm anm aineeseen tuom alla hyvin kirjoitetussa m uodossa esille Jeremy Bentham in ajatuksia hyötynäkökoh­ tien huomioimisessa myös eläinten yhteydessä. Esimerkik­ si vaikutusvaltainen Tim e-lehti listasi Peter Singerin sadan m erkittävim m än henkilön listalleen vuonna 2005.

Singer on kirjoittanut uusim m an kirjansa (jonka voisi vapaasti suom entaa tyyliin: R uokailutapam m e - miksi ruoka-ainevalinnoillamme on merkitystä) yhdessä aktivisti/ lakimies Jim M asonin kanssa. Singer ja M ason ovat kirjoit­ taneet aikaisemminkin yhdessä ja heidän ensim m äinen yh­ teinen kirjansa Animal Factories (Crow n, 1980) saavutti ai­ koinaan jonkin verran huom iota.

U usim m an kirjan rakenteena on esitellä kolme erilaista perhettä, yksi perusruokaa syövä tavallinen am erikkalainen perhe, yksi sekaravintoa syövä m utta eettinen ja yksi vegaa­ nista ravintoa syövä. H eidän kulutuskäyttäytymisensä vaiku­ tuksia Singer ja M ason kirjassa sitten selvittelevät.

Kirjan rakenne vaatii melkoista keskittymistä Yhdysvalto­ jen tilanteeseen ja erityisesti yhdysvaltalaisten yritysten toi­ m innan läpikäymiseen, joka näin vanhan m antereen asuk­ kaan näkökulm asta saattaa olla varsin puuduttavaa. Toki vuosikym menten m ukanaan tuom a tietom äärä eläinsuojeluasioista näkyy kirjasta ja siitä oppii m onia mielenkiintoisia yksityiskohtia (kuten että Platonin ihanne- yhteiskunta olisi ollut kasvisruokaan perustuva), m utta silti kirjan anti jää eh­ kä hiukan ohueksi. Kirja sopii johdatukseksi eläinsuojeluasi­ oihin, erityisesti amerikkalaisille, sillä Singerin ja M asonin teksti on yksinkertaista ja ’’helppoa” luettavaa.

T a rja B a l d in c

I

M a r k u s V in n a r i

k a a l i m a a n

o raskausaikana voi pyytää neuvo­ lasta lähetteen erityisravitsem usterapeutille. Käynnillä voi käydä u u ­ delleen, kun vauva on syntynyt ja on aika siirtyä kiinteään ruokavalioon. Lapsen kasvua ja kehitystä voidaan seurata neuvo­ lassa tihennetyillä tarkistuskäynneillä. Tar­ vittaessa neuvolasta saa myös lähetteen ve­ rikokeisiin, joilla seurataan hem oglobiiniar­ voja ja B12-vitamiiniarvoja.

J

Äidinm aito antaa hyvät eväät elämään Vastasyntyneen vauvan paras ravinnonläh­ de on luonnollisesti äidinmaito. Äidin kan­ nattaakin huolehtia om asta hyvinvoinnis­ taan ja jaksam isestaan sekä kerätä voimia im ettäm istä varten. Lepo, liikunta ja m o­ nipuolinen ravinto takaavat hyvän pohjan im ettäm iselle. Im ettäm iseen on saatavilla tukea esimerkiksi imetystukilistan kautta.

Äidinm aito kattaa suuren osan vauvan energian ja proteiinin tarpeesta ensimmäi­ sen vuoden aikana. Nykyisen sosiaali- ja terveysm inisteriön suosituksen m ukaan täysimetystä jatketaan 6 kuukauden ikään asti, jonka jälkeen aloitellaan kiinteiden lisäruokien antam ista. Lisäksi osittaista im e­ tystä suositellaan vähintään vuoden ikään saakka.

Puolivuotias to tu tte le e kiinteään ruokaan Vauvat ovat yksilöllisiä pienestä pitäen, myös ruokailun ja ruokarytm in suhteen.

T äm än huom aa jo imetysvaiheessa. Toi­ silla vauvoilla tu n tu u olevan aina nälkä ja toiset pärjäävät vähem m illä im etyskerroilla. L apsentahtinen imetys, jossa vau­ va saa imeä rintaa aina kun haluaa, takaa riittävän ravinnon vielä puolivuotiaallekin.

Puolen vuoden iässä useimmille vauvoille tulee kuitenkin kasvupyrähdys lisäravinnetarpeineen, joten täm ä on hyvä hetki aloit­ taa kiinteän ru u an tarjoam inen. Liian var­ hainen kiinteän ru o an antam inen lisää allergiariskiä eikä vauvan ruoansulatusjärjestelmäkään ei ole siihen riittävän valmis.

U sein ensim m äisenä kiinteänä ruokana tarjotaan erilaisia kasvis- ja hedelm äsosei­ ta. N äm ä tehdään helposti sulavista aineis­ ta kuten perunasta, porkkanasta tai pääry­ nästä. Ensim m äisillä kerroilla m aistellaan vain m uutam a lusikallinen. U usia ruoka-ai-

neita tarjotaan yksitellen ja viikon ajan ker­ rallaan. N äin pystytään seuraam aan vauvan mahdollisia yliherkkyysreaktioita ja allergi­ oita uusien ravintoaineiden suhteen.

M aistelussa on hyvä edetä m uutam an viikon välein ruoka-aineryhm ästä toiseen ja laajentaa kunkin ryhm än lajivalikoimaa vasta myöhemmin.

Imetys on edelleen tärkeä osa vauvan ruokavaliota, eikä im etyskertoja ole tar­ peen vähentää kiinteään ruokaan siirryt­ täessä. Aluksi voi olla hyvä yhdistää imetys ruokailuhetkiin niin, että lasta im etetään ennen ruokailua tai sen jälkeen. Puoli­ vuotiaalle naperolle on hyvä tarjota myös vähitellen m uita nesteitä. Vesi on hyvä janojuom a ja sen lisäksi voi tarjoilla laimei­ ta m arja- ja hedelm äm ehuja. N äitä kannat­ taa käyttää kuitenkin maltilla, etteivät u u ­ det, puhkeavat ham paat vain vaurioidu.

Lisää makuja ja isompia annoksia ^ K un lapsi on opetellut syöm ään kiinteitä, voidaan ruokam ääriä aterialla lisätä. L ap­ sesta riippuen kiinteää ruokaa voidaan tarjota 3-8 kertaa päivässä. Aluksi on hy­ vä tarjota lounas ja päivällinen, sinen lisä­ tä aam u- ja iltapuuro ja m yöhem m in riittävä m äärä välipaloja. O n hyvä m uistaa, et­ tä monilla lapsilla ’’välipalaksi” riittää vie­ lä pitkään pelkkä äidinmaito. 7 -9 kuukau­ den ikäisen lapsen ravinnosta noin puo­ len olisi hyvä koostua viljoista, joten lapsel­ le kannattaa tarjota erilaisia puuroja. Sopi­ via puuroaineksia ovat riisi, ohra ja kaura.

Puurojen jälkipalana tai kyytipoikana kan­ nattaa tarjota marjasoseita. M arjoissa ole­ va C-vitamiini edistää viljoissa olevan rau­ dan imeytymistä.

Viljojen rinnalla maistuvat kasvis-, m a ^ ja- ja hedelmäsoseet. Kasvissoseita on help­ po valmistaa perunasta, porkkanasta, bataatista, kesäkurpitsasta, maissista, parsaja kukkakaalista. Soseisiin voi vähitellen li­ sätä myös herneitä tai viherpapuja. Erilai­ sia ’’mössöjä” valmistettaessa on hyvä pitää mielessä, että alle yksivuotiaalle ei tule tar­ jota runsaasti nitraattia sisältäviä kasviksia, kuten p u n aju u rta, kiinankaalia, pinaattia, naurista ja lanttua. M yöskään hunaja ei so­ vellu vauvan ruokavalioon. Kokeile erilai­ sia vihanneksia keittäm ällä, höyryttäm ällä tai uunissa h au d u tettuna. Suosi suom alai­ sia hedelm iä ja marjoja aina kun m ahdol­ lista. Ulkom aiset hedelm ät on hyvä pestä ja kuoria ennen soseuttamista.

ronit, helposti sulavan tofun sekä siemeniä.

Tofun lisäksi helposti sulavaa valkuaista saa linsseistä ja kikherneistä. Myös soijajau­ hetta käyttäm ällä saadaan lapsen ruokaan lisättyä proteiinia. T äm än ikäinen lapsi harjoittelee jo itse syömistä. Lusikalla et­ sitään suuta, sorm illa osuu yleensä hel­ pom m in. Lapselle kannattaakin antaa syö­ täväksi ’’sorm iruokaa”, kuten kurkku- ja porkkanaviipaleita, ruisleivän paloja tai vaikkapa suolattom ia maissinaksuja.

N aperon ruokaa voi alkaa jo m austaa yr­ teillä. Suolaa kannattaa välttää m ahdolli­ sim m an pitkään, sam oin runsassuolaisia kasvisliemikuutioita. Sen sijaan esimerkik­ si tilliä, persiljaa, basilikaa tai oreganoa voi käyttää huoletta tuom aan makua.

i-vuotiaan ruokavalio on jo monipuolinen

16

CTTFRCTfiCT

Asiantuntijan mielipide: Voiko lapsikin olla kasvissyöjä?

Vastaajana Elintarviketieteiden maisteri, Johanna Kaipiai­ nen Vegaaniliitosta.

"Monipuolinen vegaaniruokavalio B i2-ja D-vitamiinilisillä höystettynä sopii myös lapsille. Itse asiassa ruokavalion ter­ veellisyys on helpompi saavuttaa vegaanina kuin sekasyöjänä. Vegaanilapsi tottuu pienestä pitäen syömään monipuo­ lisesti kasvikunnan tuotteita: viljatuotteita, vihanneksia, hedelmiä, marjoja, palkokasveja, sieniä, pähkinöitä ja sieme­ niä sekä kasvirasvaa. Monipuolinen vegaaniruokavalio an­ taakin hyvän perustan terveelle elämälle myös aikuisiässä ja vähentää riskiä sairastua moniin kansansairauksiin. Kasvisruokavalio ei vaikuta haitallisesti lapsen kasvuun tai kehitykseen. Vegaanilapsitutkimuksissa lapset ovat kehittyneet ja kasvaneet normaalisti. Heillä on myös ollut useim­ pien ravintoeineiden saanti suurempaa kuin sekaruokaa syövillä, kun taas tyydytty­ neen rasvan ja kolesterolin saanti on pienenpää.”

|>

" u o d e n ikäisen taaperon lautaselta löytyy niin keitot, laatikkoruuat, kasvispihvit kuin uunissa h au d u tetu t pataruuatkin. Ruoka­ halu saattaa tosin pienentyä tässä vaihees­ sa. V uoden ikäinen lapsi napsii mielellään lohkottuja porkkanoita, om enoita, kuivat­ tuja hedelmäpaloja ja leivänpaloja.

V uoden vanhalle lapselle tarjotaan p a­ puja monipuolisesti. Näistä voi tehdä tah­ noja kuten hum m usta, soseuttaa kasvisten sekaan tai antaa lapsen popsia itse sorm ineen. M yös sieniä voi kokeilla. Ruokaan kannattaa lisätä hyvälaatuisia, kylmäpuris­ tettuja kasvisöljyjä välttäm ättöm ien rasva­ happojen saannin takaamiseksi.

m m

U».

n

.

a

Lapset ja ravintoaineet

L in k k iv in k it: Im e ty stu k e a j a -tie to a : w w w . im etystu k ilista . n et T ieto a la sten v e g a a n ir u o k a v a lio s ta lö y ty y V egaaniliiton ju lk a ise m a s ta o p p a a sta V eg a a n iru o k a va lio ra sk a u d en , im etyk se n j a la p su u d en a ik a n a ( w w w .v e g a a n iliitto .fi) S T M : n ra vitsem u ssu o situ s lö y ty y o p p a a sta I m e v ä isik ä ise n la p sen ru o k a ( w w w .s tm .f i k o h d a sta ju lk a is u t v .2 0 0 4 / 1 7 j

M onipuolinen kasvisruokavalio sisältää riit­ tävästi valkuaisaineita, hiilihydraatteja, ras­ vahappoja, vitamiineja, kivennäis- ja hiven­ aineita.

P roteiinit eli valkuaisaineet Myös lapset saavat kasvisruokavaliosta riit­ tävästi valkuaisaineita. Vastasyntyneelle paras lähde on luonnollisesti äidinmaito.

M yöhem m in proteiinien lähteenä toimivat erityisesti pavut ja herneet. Soijapapu sisäl­ tää kaikki välttäm ättöm ät am inohapot. Soi­ ja on kuitenkin yleisesti allergisoiva aines­ osa, joten sen liikakäyttöä tulee välttää.

H iilihydraatit

Tofua, pastaa ja omin sormin syömistä Ensim m äisen ikävuoden lähestyessä pieno­ kaisen ruokalistalle voi lisätä täysjyvämaka-

k a ka r a t

K u v it u k set © E e v a S u ho n en

Hiilihydraateista elimistö saa energiaa. Hy­ viä hiilihydraattien lähteitä ovat viljat, juu­ rekset, siem enet, lehtivihannekset, hedel­ m ät ja marjat. N äistä saa myös elimistön tarvitsem ia kuituja. Pienen lapsen kohdal­ la kannattaa huom ioida, ettei ruoka ole jo­

pa liian kuitupitoista. Liian kuitupitoinen ruoka saattaa estää joidenkin ruoka-ainei­ den imeytymistä.

Rasvahapot Rasvahappoja tarvitsem m e energianlähtei­ nä, m utta myös rasvaliukoisten vitam iini­ en hyödyntämiseen. Rasvojen laatuun kan­ nattaa kiinnittää huom iota. Pienen lapsen ruokavaliossa kannattaa suosia hyvälaatui­ sia, kylm äpuristettuja kasvisöljyjä. N äitä ovat m uun muassa oliivi-, rypsi- vehnänalkio- ja hampunsiemenöljy.

Vitaali eli suoja-aineet M onipuolisesta ravinnosta saa runsaasti vi­ tamiineja, kivennäisaineita ja hivenaineita.

Oikein kootusta kasvisruokavaliosta näitä saa yllin kyllin. Seuraavassa erityismainin­ ta useim m in kysytyistä aineista.

D -vltam iini D -vitam iinia saa luonnostaan auringosta ja joistain sienistä. Suomessa kaikille lap17

k a a l i m a a n

k a k a r a t

sille suositellaan annettavaksi D -vitam iinia, koska sitä ei saada riittävästi auringos­ ta pohjoisilla leveysasteilla. D-vitamiini vai­ kuttaa m uun m uassa luun vahvuuteen.

B-12 vitam iini B-12 vitamiinia saa lehm änm aidosta ja ka­ nanm unista. Vegaanien tuleekin kiinnittää huom iota B 12-vitamiinin saantiin. B12-vitam iinin saannin voi turvata vitamiinilisäl­ lä. Valmisteita ja rikastettuja tuotteita on nykyisin m onia markkinoilla. B12-vitamiinia tulee lisätä vegaaniruokavaliolla olevan vauvan ravintoon puolesta vuodesta ylös­ päin.

Kalsium - » V .

K alsium ia saa lehm änm aidosta, m utta myös lukuisista m uistakin lähteistä. Lä­ hes kaikki vihannekset sisältävät kalsiumia m uun m uassa 100 g porkkanaa sisältää 29 mg kalsiumia. K alsium ia saa erityises­ ti tum m anvihreistä lehtivihanneksista, ru u ­ sunm arjoista ja seesam insiem enistä. K al­ siumin saannin lisäksi on kiinnitettävä huo­ m iota D -vitam iinin saantiin ja liikuntaan.

Rauta A ikanaan rautaa pidettiin todella ongel­ mallisena kasvisruokavaliossa. Kokemus on

Reeta taiton takana

kuitenkin osoittanut, että rauta ei ole on­ gelmallista oikein koostetussa kasvisruokavaliossa. R autaa saa m onista lähteistä ku­ ten tum m anvihreistä lehtivihanneksista ja soijasta. C-vitam iinin saanti edistää raudan imeytymistä. L ehm änm aidon tiedetään eh­ käisevän raudan imeytymistä jossain m ää­ rin.

eeta S a lm i aloitti A nim alia-leh­ den taittajana toukokuussa. H yp­ py u u d en lehden taittajaksi on tu n tu n u t haastavalta, m utta m ie­ lekkäältä järjestötyöstä kiinnostuneelle visualistille.

M illaista linjaa haluat tuoda A n im a lia lehdentaittoon?

H aluaisin jatkaa A nim alian asiallis­ ta ja selkeää linjaa, jotta ulkoasu noudattelisi lehden sisältöä m ahdollisim m an hyvin, ja ettei ulkoasua uudistettaisi liian ti­ heään. Kuvituksia toisin mielelläni lehteen lisää, sekä osittain rohkeam pia ratkaisuja taitossa esimerkiksi yksittäisiin artikkelei­ hin ja kanteen.

M illa is ia ta itto tö itä o le t teh n y t aikaisem in?

O let taittan u t lähinnä esitteitä ja julis­ te ita erilaisille tahoille opiskelujen ohella.

Vapaaehtoistyössä Sambiassa taitoin pai­ kallista sanom alehteä. Reissun aikana syn­ tyi myös tuttavuus A nim alian päätoim itta­ ja E lin a V alkam aan. Tällä hetkellä olen graafikkoharjoittelijana Popm edia F inlan­ dilla, joka julkaisee Rum ba-, Rytmi- ja Inferno-lehtiä.

M itä visu a a lisu u s m erk itsee m ielestä si järjestölle nykyään?

Visuaalinen ilme on yksi tärkeim m istä viesteistä, m itä yritys tai yhdistys voi tänä päivänä itsestään antaa. Värien valinnoilla, muotokielellä ja typografialla voidaan ai­ heuttaa ihmisessä tietynlaisia reaktioita ja tunteita. N äitä keinoja yritykset, yhdistyk­ set, m ainostajat ym. pyrkivätkin hyödyntä­ m ään, jotta halutunlaiset viestit saavuttaisi-

R

Lehmänmaito Lehm änm aitoa suositellaan lisättäväksi pie­ nen lapsen ruokavalioon vasta lähellä yh­ den vuoden ikää. T äh än asti vauvalle kan­ nattaa tarjota äidinmaitoa tai käyttää tarvit­ taessa vitam inoituja äidinmaidonkorvikkei­ ta. Parhaita lehm änm aitotuotteita pienelle lapselle ovat hap atetu t m aitotaloustuotteet kuten piim ä, viili, luonnonjogurtti ja maitorahka. Kovia juustoja kannattaa pienellä lapsella välttää niiden sisältämän suolan 'M kovan rasvan vuoksi. Raejuustoa sen sijaan voi lisätä pienokaisen ruokiin.

M aidoton ruokavalio Kaikille lehm änm aito ei sovi tai sitä ei eet­ tisistä syistä haluta käyttää. M aidoton ruo­ kavalio vaatii tietenkin perehtym istä asiaan ja tarkkuutta, m utta on m ahdollista to teu t­ taa. E nglannissahan vegaaneita löytyy jo kolm annesta sukupolvesta.

Alle vuoden ikäiselle paras ravintoläh­ de on äidinmaito. H alutessa apteekista voi ostaa vitam inoitua soijapohjaista äidinm ai­ don korviketta, jota voi lisätä pienokaisen soseisiin tai puuron joukkoon. Vuoden ikäi­ nen lapsi voi alkaa käyttäm ään soija-, riisija kauramaitoja. K annattaa suosia kalsiumrikastettuja, B12- ja D -vitam inoituja tu o t­ teita.

4

•

olla hajusteeton. En mieti, onko tuote testattu eläimillä. : : : • :

vat kohderyhm än.

M iltä on tu n tu n u t alku A n im a lia -le h ­ den taittajana?

Sinänsä haastavalta, koska täm ä oli oi­ keastaan laajin yksittäinen taitto m itä olen tehnyt. Se, että saa tehdä töitä itselle m ie­ lekkään asian puolesta on aina mukavaa.

M itä m u u ta eh d it h arrastaa ta itto tö iden ohella?

Lähiaikoina on kulunut runsaasti aikaa käm pän sisustam iseen. M u u ten käyn kei­ koilla ja om pelen kun ehdin.

Terveiset lukijoille ja antakaa ihmeessä ehdotuksia ja palautetta lehden ulkoasusta!

| O lle , 6 1

:

| : : • : :

T ea , 2 8 :

Ostan mahdollisuuksien mukaan kotimaisia luontaistuotteita tai Bodyshopin tuotteita, koska toivon, että ne olisivat eettisesti kestäväm­ piä. Aina en kuitenkaan pysy periaat­ teissani varsinkaan heräteostoksien kohdalla. Kiireessä ostan niitä tu ottei­ ta mitä lähikaupasta saa.

Eeva S u h o n e n

_______________________________________

M ir k a M u u k k o n e n

L u e lisä ä k a sv issy ö jä p erh een arjesta A n im a lia -le h d e n en si n u m erosta.

Minulle hinta on se tärkein kriteeri.

En mieti, onko tuote testattu eläin­ kokein.

w w w J u m i r u u 5 u . c o m Luonnollisen kosmetiikan nettikauppa

!• : :

j LumiRuusussa m yytävät The Organic Make Up Companyn tuotteet eivät sisällä mitään eläin­ kunnan tuotteita, synteettisiä tai mineraaliöljyjohdannaisia tai muita tunnetusti ihoärsytystä aiheuttavia kemiallisia ainesosia. Tuotteet on valmistettu korkealuokkaisista luonnon raakaaineista ja aina, kun mahdollista, luom u-viljeltyjä ainesosia on käytetty. Eläinkokeita ei ole käytetty missään vaiheessa tuotekehitystä tai valmistusta.

the^organic make-up company 18

:

M aria , 2 9 Ostan ja käytän kosmetiikkaa erittäin harvoin, mutta silloin kun ostan, mietin yleensä hintaa ja laatua (eli edullista mutta laadukasta). Suosin kasvipohjaisia “luonnollisia” tu ottei­ ta. Pyrin ostamaan eläinkokeetonta kosmetiikkaa, mutta en noudata tätä periaatetta kovin tiukasti.

iT i t n f lR H

19

A N I M A LI A N

Opiskelijaryhmä aloittaa Eläimet viihteessäkampanjan

Kaikki m uistavat taannoisen paviaanikohun ja useim m at varm asti huom asivat myös uutisoinnin K or­ keasaaren k arh u n p en tu jen epä­ varm asta tulevaisuudesta. N äiden julkisuuteen nousseiden kansan­ suosikkien lisäksi Korkeasaaressa ja eläintarhoissa kautta m aailm an syn­ tyy ja elää eläimiä, joiden pääasialli­ nen tarkoitus on vetää yleisöä kesän tai kahden ajan. Pentuajan jälkeen eläm än jatkum inen on epävarmaa.

Eläintarhojen lisäksi eläimet viih­ dyttävät m eitä myös m uun muassa härkätaisteluareenoilla ja sirkuksis­ sa. Jotkin m aat ovat jo kieltäneet vil­ lieläinten käytön sirkuksissa, m utta yleisesti Euroopassa tien päällä m at­ kaavat yhtä lailla kesyt koirat kuin villit tiikeritkin.

A nimalian ja A nimalian opiskeli­ jaryhm än uusi kam panja pyrkii tuo­ m aan esille eläinten viihdekäytön ongelm ia Suom essa ja E uroopas­ sa. Aihe on ajankohtainen sekä koti­ m aassa käydyn keskustelun että E u­ roopan yhdentym isen vuoksi. Tule­ van syksyn aikana luodaan nettisi­ vut, jotka tarjoavat tietoa viihdekäytöstä usealla kielellä. Lisäksi tehdään m uun m uassa opetustarkoitukseen sopiva video ja kootaan valokuva­ näyttely, jonka esimerkiksi Animali­ an alueosastot voivat asettaa näytille kotikaupungeissaan. H anke saa ra­ hoitusta opetusm inisteriöltä.

Kampanjasta kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä Kanerva Peiliin: kanerva.pelli@laurea.fi.

20

M . ll.lW lfl

J U T T U S A R¿A J

ALUEOSASTOJA

Kajaanin alueosasto etsii jatkajaa M iten K ajaanin a lu eo sa sto n to im in ­ ta sa i alk u n sa, p u h een jo h ta ja M ari Schroderus?

Olin toim inut jo jonkin aikaa yhdyshen­ kilönä ja odottanut, että toim innasta kiin­ n o stuneet ottaisivat yhteyttä. A nim alian leiriltä sain kuitenkin m otivaatiota lähes­ tyä kajaanilaisia jäseniä. N iinpä lähetin toi­ m iston jäsenrekisterin kautta kirjeen K a­ jaanissa ja lähialueella asuville jäsenille.

Sitä kautta saim m e jonkinlaisen porukan kasaan ja aloitimme toim innan.

M inkälaista to im in ta a teillä on? O n ­ ko jokin jäänyt er ity isesti m ieleen ?

O lem m e pitäneet info-pöytää erilaisis­ sa tapahtum issa, m uun m uassa koiranäyt­ telyissä ja M ahdollisuuksien Torilla. E m ­ m e ole järjestäneet m ielenosoitusta, m utta osallistuim m e eläinlääkäripalveluiden p a­ rantam iseksi järjestettyyn m ielenosoituk­ seen sekä eläinten viikolla järjestettävään eläinten kulkueeseen. Jaam m e myös esit­ teitä ja lentolehtisiä teem ojen m ukaan tai viemme m ateriaalia oppilaitoksiin m ukaan otettaviksi. Vetoomuksiin keräämme allekir­ joituksia info-pöydän yhteydessä.

M ieleenpainuvin kokem us on viimekesäinen A nim alian nuorisotoim innan ohjaajakoulutusleiri Tam m isaaressa sijaitse­ valla luom utilalla. O lim m e H en n a -M a ri H u usk on kanssa pohjoisim m at osanotta­ jat ja vaikka m atkat venähtivät 12 tuntisiksi, oli reissu sen arvoinen!

M illaisia tavoitteita teillä on?

T äm änhetkinen tavoitteem m e on saa-

da toim innalle uusi jatkaja, koska aloitan eläintenhoitajan opinnot Iisalmessa. Toi­ von, että Kajaaniin löytyisi uusi jatkaja ja että m inä löytäisin Iisalmesta toisia animaaleja, joiden kanssa voisin jatkaa toim in­ taa siellä.

M itä vaikeuksia tai etuja on p ien en ä a lu eo sa sto n a to im im isesta ?

Pieni paikkakuntam m e on m uuttotappioinen ja siksi olem m e joutuneet hyvästelem ään aktiiveja. Eräskin lähti Islantiin saak­ ka työharjoitteluun! K un porukka vaihtuu tiheään, on toim inta jotenkin irrallista. Toi­ saalta pienellä paikkakunnalla toim inta on rennom paa ja epävirallisempaa, joten luul^J si kynnyksen tulla m ukaan toim intaan ole­ van m atalam pi kuin isommilla paikkakun­ nilla ja suurem m issa ryhmissä.

M iten u u d et ih m iset p ä ä sisiv ä t to i­ m in ta a n n e m ukaan?

Toivon toim innasta kiinnostuneiden al­ kavan hakea yhdyshenkilön paikkaa K a­ jaanista ja kokoavan u u den porukan ka­ saan. Jos yhdyshenkilönä toim im inen ei houkuta, m utta toim intaan osallistuminen kiinnostaa, kannattaa ottaa tästä lähtien yhteyttä m in u n sijastani H en n a-M a­ ri H uuskoon, jonka yhteystiedot ovat: h e tin a -m a ri. h u u sk o @ lu u k k u .c o m . Iisalmelai­ set jäsenet voivat halutessaan ottaa yhteyttä m inuun: m a r i.s c h r o d e r u s @ s u o m i2 4 .fi. M i­ tä m onipuolisem pi joukkomm e on, sitä pa­ rem m in saam m e välitettyä tietoa!

Animalian häkkitempaus herätti huom iota Elokuinen Animalian häkkitem paus herät­ ti runsaasti positiviista huom iota. Animalia toi ihmiskokoon suhteutetut kettuhäkit K iasm an eteen ja 48 tuntia yhtäjaksoises­ ti jatkunut tem paus kiinnosti niin ohikulki­ joita kuin mediaa.

A nim alian vapaaehtoiset asuivat h ä­ kissä, vastasivat kysymyksiin ja paikalle pystytetty suom en- ja englanninkielinen infotaulu kertoi lisäksi niin kotimaisille kuin ulkomaisille turisteille suom alaisten turkiseläinten elämästä. Jokaisella oli myös m ahdollisuus itse kokeilla häkissä oloa.

U seam pi ohikulkija jäi m iettim ään häkin epäm ukavaa lattiaa, virikkeettöm yyttä ja koko turkiselinkeinon eettisyyttä.

mR L

N P *J 4S •; VS

KYSY

PÖLLÖLTÄ

Hei Pöllö,

Hei Leena,

Ystäväni kertoi taannoin, että tavallisten kameroiden filmeissä käytetään teurasjätettä. Siitä lähtien en ole ottanut valokuvia. Digikameran hankkiminen ei kuitenkaan onnis­ tu lähitulevaisuudessa, joten pystyttekö vahvistamaan asian ja kertomaan mahdollisesti jotakin lisäinformaatiota. Käytetäänkö teurasjätettä kaikissa filmeissä, vai onko olemassa “teurasjätevapaita” film ejä? Harmittelen aina, kun en pysty ikuistamaan kuviksi tilan­ teita, jotka muuten saattavat helposti unohtua. Olisi hienoa tie­ tää, kannattaako minun säästää digikameraa varten vai ottaa lähes käyttäm ätön kamera pois kaapista pölyttym ästä takaisin käyttöön.

Kiitos etukäteen vastauksesta, josta on paljon hyötyä.

Valitettavasti kaikki filmit sisältävät gelatiinia (liivatetta),joka on teurastuksen sivutuote. Ainoa eläinystävällinen vaihtoehto on digitaalinen kamera, joka toimii ilman filmiä. Meneillään on tu tki­ muksia gelatiinin mahdollisista vaihtoehdoista. Voit yrittää nopeuttaa korvikkeiden kehittämistä ja mark­ kinoille tuloa ottamalla yhteyttä filmien valmistajiin ja tekemällä kuluttajana tiettäväksi, että olet kiin­ nostunut ilman eläinperäisiä raakaaineita valmistetuista filmeistä.

Kysymyksiä Pöllölle voit lähettää osoitteeseen lehti@animaliafi tai postitse: Animalia ry Porvoonkatu 53 00520 Helsinki

Leena

Muistatko vielä Vegaian ykköskolum nisti, lifestyletoimittaja Jukka Vuorio: " Jos kasvissyönti on lähellä syääntäsi, niin Vegaia on ju u ri oikea lehti Sinulle.

Vegaia tarjoaa neljästi vuodessa moni­ puolisen lukupaketin kasvissyönnistä."

Vegaia, vegetaristinen aikakauslehti, on Vegaaniliiton julkaisema kasvissyöntiin erikoistunut aikakauslehti. Lehti on kauttaaltaan nelivärinen ja se on painet­ tu ympäristömerkitylle uusiopaperille.

Tilaushinta on vain 12 € vuodessa.

Tilinumero: 217918-11297 Nordea.

Henna-Mari Huusko ja Mari Schroderus ovat Kajaanin aktiiveja.

I I . H .,IH M

21

TERVE ISET

T O I M I N N A N J O H T A J A L T A

N U O R T E N

Animalian ja Luonto-Liiton nuorisohankkeessa on mahdollisuus vaikuttaa

PALSTA

Puhujana riparilla Olin 4.7. Porvoon suomenkielisen seu­ rakunnan

rippileirillä

edustamassa

Animalian ja Luonto-Liiton nuorisoprojektia. Tarkoituksena oli keskus­ tella eläin-ja ympäristökysymyksistä ja erityisesti herättää nuoria ajattele­

Maltilliset keinot, radikaalit tavoitteet Animalian toimintaperiaatteena on edistää eläinten oikeuksia hyvinvointia lisäämällä. Toimintamme lähtökohtana on, että jokainen eläin on yksilö, jolla on oma itseisarvonsa. Eläinyksilön hyvinvointi ei saa jäädä taloudellisten seikkojen varjoon. iin toim innanjohtajana kuin yk­ sityishenkilönä voin allekirjoittaa täm än periaatteen hyvillä mielin.

E läinten asem a yhteiskun­ nassam m e on valitettavasti vielä kaukana tavoittelem astam m e. Siksi jokainen edis­ tysaskel on nähtävä välitavoitteena. O n tär­ keää vähentää tuotannossa ja kokeissa käy­ tettävien eläinten lukum äärää. O n myös tärkeää parantaa niiden eläinten eläm än­ laatua, joita teollisuudessa jatkuvasti hyö­ dynnetään.

A nim alian tavoitteet ovat yhteiskunnas­ sam m e melko radikaaleja. Pyrim m e kohti m aailm aa, jossa jokaisella eläimellä on it­ seisarvo ja jossa ei tehdä eläinkokeita ei­ kä eläimiä tarhata turkisten vuoksi. Hyväk­ symm e ihm isen ja eläim en sym bioottisen

N

22

L I. I I . . M IU

eläm än, m utta esimerkiksi nykyisen kaltai­ nen eläinten tehotuotanto on vielä kauka­ na siitä.

Jokainen jäsenemme ei välttäm ättä alle­ kirjoita jokaista kannanottoam m e. Sen ei tulisi olla kynnyskysymys jäsenyydelle tai toim innalle Animaliassa. Oleellista on yh­ teinen pyrkimys eläinten asem an p aranta­ m iseen nykyisestä. O n tärkeää, että Animalia pystyy tarjoam aan vaikutuskanavan eläinten oikeuksien ja hyvinvoinnin edis­ täm isestä kiinnostuneille ihmisille m onel­ la eri tasolla.

Pidän tärkeänä myös edistää hyvin toi­ m ivaa kom m unikointia m uiden eläin­ ten etua ajavien yhdistysten kanssa.

M ikään järjestö ei yksin ole täydellinen, m utta kokonaisuutena täydennäm m e tois­

tem m e puutteita. Pyrkimyksenä tulee olla turhan päällekkäistyön välttäm inen ja m ah­ dollisim m an hyvin toimivan järjestökokonaisuuden ylläpitäminen.

A nim alian toim intakeinot ovat m altil­ lisia. Pyrim m e edistäm ään eläinten asiaa lainsäädännön ja kuluttajien kautta m ah­ dollisimm an positiivisin ja kannustavin lä­ hestymistavoin. Toim im m e asiantuntijana niin m edian apuna kuin monissa eläinten hyvin- ja pahoinvointiin liittyvissä työryhÄ missä.

Suuri osa työstäm m e tap ah tu u yleisöl­ tä näkym ättöm issä ja vaarana on järjestön liiallinen eristäytym inen ru o h o n ju u rita­ son vaikuttamisesta. H aasteena onkin sopi­ van tasapainon löytäm inen siten, että kaik­ kia toim intakanavia saadaan hyödynnet­ tyä parhaalla mahdollisella tavalla. H aluan kannustaa jäseniämme m ukaan toim intaan.

Aktiiviset jäsenet ovat oleellinen osa järjes­ tön toim ivuutta etenkin pyrittäessä vaikut­ tam aan kuluttajiin.

K uluttajat tulevat olem aan yhä enem ­ m än avainasemassa kun halutaan vaikuttaa eläinten puolesta. Arkipäivän ostokäyttäy­ tym inen m äärää käytännössä sen, minkälai­ nen eläinten kohtelu on yhteiskunnassam ­ me hyväksyttävää. Jokainen voi ottaa yk­ silötasolla kantaa eläinten väärinkäyttöön valitsemalla tu o tteita, joiden v alm istu i^ seen ei ole tarvittu eläimiä tai tu o n eita, joi­ den valmistuksessa eläinten hyvinvointi on to teu tu n u t perustasoa parem m in. K ulutta­ jien painostuksesta esimerkiksi m onet kosmetiikkayritykset ovat luopuneet eläinko­ keista.

Vaikuttaa voi paitsi ostam alla itse vain eläinystävällisiä tuoneita, myös kertom alla m ielipiteensä liikkeiden tuotevalikoimasta.

N yt syksyllä turkiseläim et tarvitsevat myös sinun apuasi. Animalia kampanjoi kannus­ taakseen vaateliikkeitä luopum aan turkissom isteiden myynnistä. Suurin osa ketuista kärsii turkistarhoilla siksi, en ä ihmiset saisi­ vat palan pörröistä ketunnahkaa vaatteensa koristeeksi. Anna siis palautetta kauppoihin ja pyydä niitä ottam aan käyttöönsä turkissom isteeton tuotepolitiikka.

K a ti P u lu T o im in n a n j o h t a j a

Eveliina Lundqvist koordinoi Animalian ja Luonto-Liiton yhteistä hanketta, joka kannustaa ihmisiä kouluvierailijoiksi puhumaan eläin-ja ympäristöasioista. 26-vuotias maaja metsätaloustieteiden maisteri tuntee olevansa oikeissa saappaissa puhuessaan aiheista, joiden parissa on toim inut teini-ikäisestä lähtien.

maan. Aloitimme harjoituksella, jossa piti ottaa kantaa eettisin väittämiin, esimerkiksi ’’Turkistarhaus on väärin” tai "Kaikkien pitäisi ryhtyä vegaaneik­ si” asettumalla oman mielipiteen mu­ kaiseen kohtaan kyllä-ei -janalla.

Sitten seurasi luento ympäristö-ja eläinetiikasta, tuotantoeläimistä ja turkistarhauksesta. Luennon keskeyt­ tivät välillä ryhmätyöt. Nuorten piti ryhmässä pohtia asioita,joilla on heil­

Animalian ja L uonto-L iiton hankkees­ sa on kyse siitä, m iten saisi nuoret pohti­ m aan eläin- ja ym päristönsuojeluasioita.

H ankkeen tavoitteena on kouluttaa ihm i­ siä kiertäm ään kouluilla puhum assa näis­ tä teem oista sekä perustaa n u o rten ryh­ m iä”, L undqvist kertoo. Samalla hanke on tarjonnut m ahdollisuuden korjata puutetta koulun eläin- ja ym päristöaiheisessa ope­ tustarjonnassa ja antanut kouluvierailijoille konkreettisen m ahdollisuuden vaikuttaa. ’’Perinteisessä ympäristönsuojelussa eläi­ m et on otettu huom ioon yleensä vain lajitasolla ja silloinkin vain, kun kyse on ol­ lut uhanalaisesta eläim estä. T äm ä hanke osoittaa, että ym päristönsuojelulla ja myös m uiden kuin uhanalaisten eläinten suoje­ lulla on paljon yhteistä.” Lundqvist huo­ m auttaa. ’’O len kouluttanut ihmisiä puhum aan Kouluilla ja syksyllä olisi tarkoitus pitää myös n u o rten ryhm ien ohjaajakoulutus.

Lisäksi olen tehnyt kouluilla puhujille lu­ entorungon ja käynyt itsekin kiertelemässä eläm änkatsom ustiedon tunneilla.” L u n d ­ qvist kuvaa työtehtäviään. Lisäksi hankkee­ seen kuuluu puhujien välittäm inen rippija protuleireille.

L undqvist kokee työnsä projektissa tär­ keäksi. ’’Työ on tu n tu n u t mielekkäältä, sil­ lä kouluilla kiertäm iset ovat mielestäni tär­ keimpiä juttuja, m itä eläinten oikeuksien ja ym päristönsuojelun tiimoilta voi tehdä.

O len aina ollut kiinnostunut eläinten oi­ keuksista ja ym päristönsuojelusta ja teh­ nyt vapaaehtoisesti näiden eteen töitä jo yli yhdeksän vuotta”, konkari kertoo. Vastaan­ otto kouluilla ja ripareilla on ollut positii­ vinen ja Lundqvist on ilahtunut siitä, että nuoria kiinnostaa aidosti hankkeen teemat.

Vapaa-ajan puuhista ei Lundqvistilla ole pulaa. ’’Asun maalla ja kotona riittää hom -

le itseis-ja välinearvoa. Monen vas­ tauksissa itseisarvoksi nousivat lem­

Eveliina Lundqvist.

mikit, joten siitä päästiinkin sujuvas­ ti puhumaan eläinten arvosta. Teho-

m aa niin halon hakkuun kuin p u u tarh an ­ kin hoidossa. Lisäksi teen edelleen myös vapaaehtoistöitä eläinten oikeuksien paris­ sa, jonka puolesta työtä kyllä riittää.” Ak­ tiivinen Lundqvist kannustaakin m uita sa­ manmielisiä m ukaan vaikuttam aan. ’’T ul­ kaa m ukaan kiertelem ään kouluilla tai pe­ rustakaa nuortenryhm iä tai osallistukaa m uuten vain Animalian ja L uonto-L iiton toim intaan. Asioihin ei pysty vaikuttam aan vain sohvalla makaamalla.”

tuotantoluennon jälkeen ryhmien pi­ ti suunnitella oma, onnellisempi happy meal, johon tulikin hienoja vasta­ uksia: kasvispihvejä, oman pihan kas­ viksia ja itse askarreltavia leluja. Lisäk­ si katsoimme videot turkistarhauk­ sesta ja eläinten oikeuksista. Seuraavana päivänä rippileirin ohjelmassa oli retki kaatopaikalle, mikä tuokin hyvin konkretiaa ympäristöteemaan!

E lla M a r k k o l a

Eeva S u h o n e n

M

ik ä

N U O RISO H A N KE?

L u o n t o - L iit t o

ja

A

n im a u a t o t e u t t a v a t

YHTEISTYÖSSÄ ELÄINTEN OIKEUDET JA YMPÄRISTÖNSUOJELU -HANKKEEN, JONKA TARKOITUKSENA ON USÄTÄ NUORTEN ELÄINOIKEUS- JA YMPÄRISTÖNSUOJELUTIETOUTTA.

H

a n k k e e s e e n o n t u o t e t t u m a t e r ia a l ia

NUORTEN YMPÄRISTÖ- JA ELÄINSUOJELURYHMIEN VETÄJILLE SEKÄ KOULUVIERAILIJOILLE. M

a t e r ia a l ia v o iv a t k ä y t t ä ä m y ö s o p e t t a j a t

JA OPPILAAT SEKÄ M U UT YMPÄRISTÖ- JA ELÄINOIKEUSKYSYMYKSISTÄ KIINNOSTUNEET H

TAHOT. N V H

a n k e s a a r a h o it u s t a o p e t u s m in is t e r iö l t ä

K ysy H

aluatko o salustua

u o r t e n p a l s t a n t o im it t a m i s e e n ?

o it l ä h e t t ä ä k ir j o it u k s ia , k u v ia j a k u v it u k s ia

OSOITTEESEEN LEHTI@ANIMAUA.FI TAI

u s ä t ie t o a : n u o r is o @ a n im a l ia . fi

a n k k e e n n e t t is iv u t w w w

.

e l a im e t j a y m p a r is t o . fi il m e s t y v ä t s y k s y l l ä .

H T T IIlf llil

23

a

d

u

É

ju

é

a

u

d

u

z

iu

ím

iA

a

iu

ile

m

m

w

/

Minkälainen mielikuva syntyy maaseudusta? Suomalaiseen maalaisidylliin kuuluvat pellot, niityt, laitumilla märehtivä karja, vanhat viljelymaiseman rakennukset, tiet, pientareilla kukkivat ketokukat, maatalon pihapiirit sekä puutarhat. Idylliä vastaavia kulttuurimaisemia löytyy edelleen, mutta eheät maaseudun kulttuurimaisemat uhkaavat kadota tehostuvat maatalouden myötä. ykyaikainen viljelytapa on ko­ neistunut, kem ikalisoitunut ja tehostunut, mikä on m u u tta­ n u t maisemakuvaa rajusti. Toi­ saalta pienten ja kannattam attom ien tilojen autioitum isen takia m onet avarat peltom ai­ sem at ovat sulkeutuneet vesakoitumisen tai m etsittäm isen kautta. K arjatalouden tehos­ tam isen m yötä taas laiduntam inen on vä­ hentynyt, koska valtaosa karjasta pidetään ym päri vuoden parsissa ja pihatoissa. Laidunniittyjen m ukana on m enetetty suu­ ri osa perinteistä m aalaismaisemaa. Valta­ osa karjasta pidetään pihatoissa ja parsis­ sa lähes ympärivuotisesti, mikä on osaltaan m u u ttan u t perinteistä maisemakuvaa.

N

savolainen tarkoitem uotojen

kautta syntyneitä vakiintuneita m aisem atyyppejä. Esimerkiksi savolaisille, M ikke­ lin K orpijärven kulttuurim aisem ille ovat tyypillisiä m äen laelle sijoittuvat rakennus­ ryhm ät sekä loiville rinteille avautuvat pel­ tokuviot. Rakennuksien ja järven välissä on usein avoimia näkymiä ja rakennukset ovat tiiviinä rykelm inä. K ulttuurim aisem at si­ sältävät lisäksi m onenlaisia kultivoituja ja luonnonym päristöjä, joista keskeisessä ase­ massa ovat lajistoltaan rikkaat perinnem ai­ semat.

Perinnem aisem at ovat usein karjatalou­ den ja niihin liittyvien toim intojen muovaa­ mia m aisem atyyppejä. Perinnem aisem iin luetaan rakennetut ym päristöt sekä niitto­ ja laiduntalouden m yötä syntyneet kulttuu­ rivaikutteiset luontotyypit eli perinnebiotoopit. P erinnebiotooppeja ovat erilaiset niityt, hakam aat, num m et, m etsälaitum et ja kaskimetsät. Lehm ät, lam paat tai hevoset ylläpitävät laiduntaessaan niityillä ja haka­

mailla kulttuurim aisem alle tyypillistä kas­ villisuutta. Perinnebiotoopit ovat kasvilajis­ toltaan erityisiä ja monim uotoisia.

Perinnemaisemat vaarassa M aatalouden kehittyessä tu o ta n n o llis e ^ | ti tehokkaam m aksi kaikki näm ä p e r in n ^ ^ maisem ien lajit ovat vaarassa hävitä. Sa­ malla mielikuva maalaisidyllistä siirtyy yhä kauemmaksi todellisuudesta, vaikka kulut­ tajille m aatalouden tuotteita vielä pitkälti tällä mielikuvalla markkinoidaankin. M ai­ noksissa lehm ät vielä laiduntavat ja niitä kutsutaan omilla nimillä iltalypsylle. Todel­ lisuudessa karjatalous tulee keskittym ään yhä harvem m ille suurtiloille eläinten hy­ vinvoinnin ja pienpiirteisem m än maisema­ kuvan kustannuksella. Esimerkiksi K orpijärvellä enää m uutam alla tilalla pidetään karjaa eikä näillekään tiloille välttäm ättä ole jatkajia nykyisten isäntien ja em äntien

jäädessä eläkkeelle.

Perinnebiotooppeja voidaan pitää yllä talkoin ja erilaisten hoitoprojektien turvin.

K orpijärvellä kuitenkin m aaseudun m ai­ sem anhoito p eru stu u lähes täysin m aan­ viljelijöiden tahtoon ja aktiivisuuteen. Pe­ rinnem aisem ien hoitoon voi saada m aata­ louden ym päristötuen erityistukea, m utta sen suuruus on tavallisesti 160-450 euroa hehtaaria kohti vuodessa. Perinnebiotoopit ovat lisäksi usein melko pienialaisia, 0 ,5 2,0 hehtaaria, joten tukijärjestelmä ei varsi­ naisesti kannusta suuritöisiin hoitotoim en­ piteisiin. O nneksi kuitenkin m onet viljeli­ jät kokevat om an tilansa ja kotimaisemansa vaivan arvoiseksi.

Perinteinen m aatalous on tu o ttan u t mai­ semakuvan, jonka me m iellämme m aaseu­ duksi ja jota pidäm m e arvokkaana. Avoi­ m et peltoaukiot ja järvenrantaniityt ovat keskeinen m aisem an elem entti. M aisem an säilyminen avoimena taas onnistuu parhai­ ten laiduntam alla ja peltoja viljelemällä.

K s t ä näkökulm asta katsottuna onkin ky­ seenalaista vähentää perinteistä laidunta­ m ista ja m etsittää peltoja. Nähtäväksi jää, tuoko heinäkuun alusta voim aan astunut säädös lypsylehmien laidunnuksesta toi­ vottuja vaikutuksia myös perinnem aisem i­ en elpymiseen.

L ä h te e t:

TIESITKÖ?

• K o r p ijä r v e n m a isem a selvitys, M ik k e lin k a u p u n k i 2 0 0 6

• P erin n eb io to o p p ien h o ito S u o m essa ; P erin n em a isem ien h o ito ty ö ry h m ä n m ietin tö .

Y m p ä ristö m in iste riö , H elsin k i. S u o m en

L a id u n n iit t y je n p i n t a - a l a S u o m e s s a :

i

880 - l u v u l l a

1 , 6 m iu . h e h t a a r ia

2000-LUVULLA ALLE l 6 000 HEHTAARIA

y m p ä r is tö 4 4 3 : 1 - 1 6 2 .

K a is a R o d r íg u e z

K ir jo itta ja on m a ise m a -a rk k ite h ti, j o k a on tu tk in u t K o r p ijä r v e n k u lttu u rim a ise m a a .

• H ä n n in e n -V a lja k k a 1 9 9 8 E te lä -

28 %

S a v o n p e rin n e m a ise m a t. E te lä -S a v o n

SESTI KULTTUURIYMPÄRISTÖISSÄ.

UHANALAISISTA LAJEISTA ELÄÄ ENSISIJAI­

y m p ä r is tö k e sk u s , M ik k e li A lu eelliset y m p ä r is tö ju lk a is u t 8 7 : 1 - 1 4 7 .

O l e t k o e t s in y t k a u p a s ­ t a TURHJLAN KASVIPERÄISIÄ

EUNTARVIKKEITA?

H t i, ^ I k k a a t a l t e e n A n im a u -

AN UUSI KAUPPAKORTTI JA PYYDÄ KAUPPIASTA USÄ Ä MÄÄN TUOTE LÄHIKAUPPASI

JM

Haluan ottaa tuotantoeläimet huomioon kulutuspäätökslssäni, mutta en löytänyt kaupastanne

af

VAUKOIMIIN.

K u lu tta ja n a

VAIKUTTAA.

v o it

□ □ □ □

Tofua Soijajugurttia Kaurakermaa Kananmunankorviketta

Seuraavia kasvisperäisiä tuotteita H - y v Ä

Olisin halukas ostamaan tuotetta liikkeestänne ja pyytäisin teitä lisäämään tuotteen valikoimaanne.

Ystävällisin terveisin

K

A

U

P P I A

S

m

MITEN

VOIN

TOIMIA?

TEHTYÄ

Eläinten viikolla tutustutaan eläinystävälliseen kuluttam iseen

Uusi kampanja koe-eläinten käytön vähentämiseksi

L okakuussa vietetään taas eläinten viik­ koa. Animalia lähestyy eläinten asiaa kulut­ tajan kautta. Olem m e päivittäneet Eläinystävällisen kuluttajan oppaan. Opas tarjoaa ajankohtaista tietoa ja vinkkejä kuluttajan avuksi.

Jokainen m eistä voi m uuttaa m aailm aa kuluttam isen kautta. Jokainen ostopäätös on viesti siitä, minkälaisia tuotantotapoja haluaa tai ei halua tukea. Eläinten viikol­ la on hyvä hetki m uuttaa om ia tottum uksia eläinten hyväksi. Kokeile eläinkunnan tuot­ teiden korvaamista kasvisperäisillä. K aurakermalla kolesterolikin pysyy kurissa!

Animalia aloittaa u uden kam panjan koeeläinten käytön vähentämiseksi opetustar­ koituksissa. Aluksi kartoitam m e, kuinka paljon ja minkälaisia eläinkokeita yliopistoopetuksessa tehdään, ja annetaanko opis­ kelijoille m ahdollisuuksia korvata eläinten käyttöä. Parhaillaan etsim m e yhteyshenki­ löitä eri yliopistoista. Lisäksi toivom me yh­ teydenottoja henkilöiltä, jotka opiskelevat tai tuntevat alaa, jossa koe-eläimiä käyte­ tään opetuksessa.

M

ik ä o n t ä m ä n n u m e r o n p a r a s j u t t u ?

L ä h e t ä v a s ta u k s e s i 1 5 . 1 0 . 2 0 0 6 m en n es s ä o s o itte e s e e n :

Tanja H ie ta m ie s

P a ra s ju ttu A n im a u a

0 5 0 -5 3 8 6 8 6 3

P o rv o o n k a tu 5 3

0 0 5 2 0 H e ls in k i

t a i s ä h k ö p o s t it s e : l e h t i @ a n i m a u a . fi

K a ik k ie n A

Pääkaupunkiseudulla on toim intansa aloit­ tan u t uusi A nim alian aktiiviryhmä. Teke­ m istä riittää aina tem pausten suu n n itte­ lusta m onipuoliseen vapaaehtoistyöhön: viimeiksi työn alla oli eläinoikeusaiheinen taideteos Taiteiden yöhön. Tule mukaan!

he Body Shop -ketjun perustajana eläm äntyönsä lu onut A nita R oddick vieraili Helsingissä toukokuun lopussa. Vierailun tarkoituksena oli juh­ listaa Suom en Body Shopin 25-vuotista taivalta. Samalla tapaam inen toim i myös PR -kiertueena kohua herättäneelle yritys­ kaupalle, jossa Roddick myi Body Shopin ranskalaiselle kosmetiikkajätti UOrealille.

Body Shopin yrityskauppa on herättä­ nyt ihm etystä eläinsuojelujärjestöissä kan­ sainvälisesti. E ettisistä ja eläinkokeetto^ ^ s t a tuotantom enetelm istään tu n n etu n yrityksen on katsottu myyneen periaat­ teensa siirtyessään U O realille, joka myön­ tää testaavansa eläimillä uusien tuotteiden­ sa raaka-aineita. U O realin vuosimyynti on noin 15 miljardia euroa ja yhtiön brändejä ovat m uun muassa G arnier, Maybelline, Lancöm e ja Biotherm.

Roddick itse näkee tilanteen kuitenkin toisin. ’’Body Shop säilyy itsenäisenä yksik­ könä U O realin sisällä. U skon U O realin ot-

T

ta n ja . h ie ta m ie s@ g m a il. com

Tule mukaan Animalian aktiiviryhm ään!

T APAHTUNUTTA

Saippua-ja arvokauppaa

O ta y h te y ttä :

K a ti P ulu

JA

v a s t a a j ie n k e s k e n a r v o t a a n

n i m a u a n p ä iv it e t t y

E l ä in y s t ä v ä l u s e n

k u lu tta ja n o p a s .

tavan mallia Body Shopin eettisistä tuotan­ tom enetelm istä ja siirtyvän tuotannossaan siihen suuntaan”, sanoo Roddick, joka säi­ lyy Body Shopissa neuvoa antavana kon­ sulttina yritysoston jälkeenkin.

Pienestä saippuakaupasta kasvanees­ ta suurketjusta Roddick nettosi yrityskau­ passa noin 170 miljoonaa euroa. Myös U O realin kannalta ajoitus oli otollinen, sil­ lä useat kosmetiikkajätit m iettivät parhail­ laan keinoja tu otteiden testaam iseen kos­ m etiikan eläinkokeiden kiellon astuessa voimaan EU -alueella vuonna 2009.

Body Shop on edelleen Animalian eläinkokeettom an kosmetiikan listalla ja tilan­ netta seurataan aktiivisesti. Päätös on tehty yhteistyössä useiden kansainvälisten eläinsuojelujärjestöjen kanssa, jotka jatkavat Bo­ dy Shopin ja U O realin toim intatapojen val­ vontaa.

E eva S u h o n e n

K y s y lisä ä E e v a A n d e rsso n ilta , e e v a _ a @ n e tti.fi

K u v it u k set © M ikael L ehtelä

Eläinkoeoppia Siimekselle nim alian toim innanjohtaja K a­ ti P u lli lahjoitti 15.6. S u v i-A n n e S iim ek selle teoksen ’’Eläinko­ keita ja vaihtoehtoja” . Tapaam isen taustal­ la on Suvi-Anne Siimeksen uusi toim enku­ va Lääketeollisuus ry:n toim itusjohtajana, johon hän siirtyy ensi vuoden alkupuolel­ la nykyisestä kansanedustajan työstään. Ta­ paamisella Animalia halusi kannustaa Lää­ keteollisuus ry:tä aktiiviseen koe-eläinten käyttöä vähentävään politiikkaan ja m uis­ tu ttaa eettisten kysymysten merkityksestä päätöksenteossa.

A

Suvi-Anne Siimes vastaanotti kirjan ilah­ tuneena Animalian eleestä. H än lupasi pe­ rehtyä H elen a T elkänrannan toim itta­ m aan teokseen ja piti tapaam ista hyvänä keskustelunavauksena. Siimes kertoi myös

26

mielellään jatkossa pitävänsä yhteyksiä Animaliaan uudessa virassaan, kun on p a­ rem m in perehtynyt tulevaan työnkuvaansa ja eläinkokeisiin liittyviin kysymyksiin.

Tapaam isessa A nimalia korosti myös k o e-eläin h en k ilö k u n n alle an n ettav an eläinten käsittelyä, hyvinvointia ja eettisiä kysymyksiä koskevan koulutuksen merki­ tystä. Animalia m uistutti, etteivät eläinko­ keet usein ole luotettavia ennustettaessa ihmiselimistölle aiheutuvia reaktioita. Vaih­ toehtoiset m enetelm ät ja niiden kehittäm i­ nen tulisikin nähdä luotettavana vaihto­ ehtona niin tutkim usapurahoja jaettaessa kuin viestinnällisiä mielikuvia luotaessa.

Ee v a S u h o n e n

C A . >h > I i( t

mu

27

EG E

ResePtit: Elinä Valkama

VEGEPALSTA

Sambialaisia herkkuja suomalaisittain Sambiassa ruokailut ovat kiireettömiä hetkiä ja myös ruuanlaittoon käytetään paljon aikaa. Ruokavalion perusta on maissipuuro ’’nshima”, jota syödään vähintään kaksi kertaa päivässä; lounaalla ja päivällisellä.” Nshiman” valmistaminen vaatii kärsivällisyyttä, harjoittelua ja aikaa, joten älä menetä hermojasi, jos lopputulos ei ole ensimmäisellä kerralla täydellinen. Maissijauhot jauhetaan maaseudulla perheen omista jyvistä läheisessä myllyssä, mutta

tämänkaltaista jauhoa saa myös Suomesta etnisistä kaupoista. Maissipuuron kanssa syödään erilaisia kasviskastikkeita ja muhennoksia, joskus myös lihaa tai kalaa. Ruoka syödään käsin ja aterian kanssa juodaan vettä. Sambiassa ei käytetä paljonkaan mausteita, joten olen lisännyt ohjeisiin muun muassa chiliä ja currya, joita käytetään yleisesti monissa eteläisen Afrikan maissa. Ohjeet on m itoitettu noin viidelle hengelle.

Keräkaali-tomaattilisäke 500-6oog suomalaista keräkaalia hienonnettuna 6-7 luomutomaattia pilkottuna 16dl auringonkukkaöljyä 7 dl vettä 2 tl suolaa currya, valkosipulia, mustapippuria ja chiliä maun mukaan (voit lisätä seokseen myös maapähkinävoita) Valmistus: Kypsennä kaalia vedessä ja öljyssä noini 5 min ja lisää pilkotut tom aatit ja mausteet. Sekoita hyvinja hauduta pienellä lämmöllä n.10 min. Tarjoa kuumana tai kylmänä lisäkkeenä.

Qpinaatti-maapähkinämuhennos 7 litra

Maissipuuro 400-soog eli n.6-8 dl maissijauhoja 7,5 litraa vettä (suolaa maun mukaan)

tuoretta tai 25og pakastettua pinaattia 7 sipuli 0,5 dl maapähkinä- tai mantelirouhetta 3 rkl auringonkukkaöljyä 3 rkl grahamjauhoja 5 dl vettä tai soija maitoa 7 tl suolaa mustapippuria tai chiliä maun mukaan, myös yrttimausteet sopivat

Reiluja vaihtoehtoja viininystäville Reilun kaupan viinit ovat tulleet Alkon vakiovalikoimiin. Fairhills Chardonnay 2005 -valkoviini (7,3Ö€) ja Pinotage Cabernet Sauvignon 2005 - p u ­ naviini (8,8o€) ovat molemmat eteläafrikkalaisia.

Valkoviini on kuiva, keskitäyteläinen ja ker­ maisen pehmeä. Vegaaninen viini sopii hyvin yhteen kasvisruokien kanssa. Punaviini on not­ kea, mausteisen lämmin ja paahtunut. Sitä kan­ nattaa nauttia grilliruokien, pastojen sekä juus­ tojen kera.

Kansainvälisessä Reilun kaupan järjestelmäs­ sä sertifioidaan viinien osalta rypäleiden tuo­ tantoa. Rypäletiloista suurin osa on suurtilo­ ja, ja Reilun kaupan kriteereissä olennaisia ovat työntekijöiden palkkojen, oikeuksien ja työs­ kentelyolosuhteiden parantaminen. Tuottajatiloille maksetaan rypäleistä takuuhintaa sekä Reilun kaupan lisää, jolla parannetaan myös työntekijöiden perheiden elin­ oloja.

E l in a V a l k a m a

Valmistus: Höyrytä tuoretta pinaattia n.10 min ja pilko se pieneksi.

Valmistus: Kaada vesi isoon paksupohjaiseen kattilaan. Kuumenna

(Sulata pakastepinaatti kattilassa tai mikrossa.) Pilko sipuli pienek­

vesi melkein kiehuvaksi (n.3-4 minuuttia) ja lisää maissijauhoja ai­

si ja kuullota sipulia ja pinaattia öljyssä kattilassa. Lisää maapähkinä-

na ruokalusikallinen kerrallaan, yhteensä n.3dl. Sekoita koko ajan,

rouhe ja mausteet. Kypsennä seosta vähän aikaa. Lisää jauhot hyvin

jo tta jauhot liukenevat veteen tasaisesti. Jatka puuron hämmentä­

sekoittaenja kaada joukkoon lopuksi vesi/soijamaito. Anna hautua

mistä puulastalla kunnes se sakenee ja alkaa kiehua. Tämän jälkeen

n.i 5-20 minuuttia ja tarkista maku. Lisää tarvittaessa käyttämäsiä-

Meira on tuonut markkinoille kätevät maustemyllyt, jotka sopivat niin pöytäkäyttöön kuin ruuanlaittoonkin. Myllyt

käännä evyä pienemmälle, laita kattilaan kansi päälle ja anna hau­

si mausteita. Tähän ruokaan voit myös halutessasi lisätä kaikenlai-

voi täyttää uudelleen ja rouheen kokoa voi säätää. Valikoi­

kasviksia kuten porkkanaa, perunaa ja kesäkurpitsaa. Muhennos

missa on 9 maustemyllyä ja 3 sokeri-ja suklaamyllyä. Kaik­

tua. Ota kansi pois n. viiden minuutin kuluttua ja lisää hiljalleen lo-^_ put jauhot. Sekoita puuroa voimakkaasti ja isoin liikkein, jo tta p u i^ p rosta tulee paksua ja tasaista. Jos puuro tuntuu liian löysältä, voit li­ sätä vähän jauhoja ja sekoittaa hyvin. Peitä kattila lopuksi kannella,

«

Makuja maailmalta

hyvää myös riisin kanssa. Lisää jauhot huolellisesti sekoitellen ja

kien myllyjen sisältö sopii myös vegaaneille. Maustemylly-

kaada sekaan lopuksi kermamaito. Anna hautua.

jen valikoimaan kuuluu erilaisia maustesekoituksia ympä­ ri maailmaa kuten Tulinen Afrikka, Aromaattinen Aasia, Vil­

ota levy pois päältä ja anna puuron hautua vielä 2-3 minuuttia. Puu­

li Pohjola ja Lämmin Sisilia, jotka käyvät mainiosti kasvis­

ron tulee olla hyvin tiivistä ja tahmeaa, jo tta siitä voidaan muotoilla

ruokien maustamiseen. Suurin osa mausteseoksista ei sisäl­

vedessä kastetun kauhan avulla ruokailua varten ’’kakkuja”, (vrt. po-

lä suolaa tai lisäaineita, joten niitä voi käyttää huoletta vä­

lentakeot tai riisipallerot). Nshima on hyvä tarjota heti valmistuk­

hän ’’runsaammallakin'’ kädellä. Makeilla myllyillä saa mu­

sen jälkeen, mutta jos sitä jää, niin ylijääneen osan voi säilyttää jää­

kavan säväyksen leivonnaisiin, jälkiruokiin, kastikkeisiin ja

kaapissa ja vaikka paistaa paistipannulla seuraavana päivänä.

kuumiin juomiin; vai miltäpä kuulostaisi chilisuklaakahvi tai kanelinen tomaattikastike.

Papumuhennos

E l in a V a l k a m a

2 prk/ 8oog ruskeita papuja (kypsiä) 7 prk chilillä maustettua tomaattimurskaa 2 rkl auringonkukkaöljyä 3 valkosipulinkynttä puristettuna suolaa, currya ja mustapippuria maun mukaan Valmistus: Kuumenna öljyjä lisää valkosipuli ja mausteet. Kuullota hetki ja lisää pavut sekä tomaattimurska. Anna kypsyä noin 15 min välillä sekoittaen. Tarjoa kuumana tai kylmänä lisäkkeenä.

SWWCTTWI

29

Syyspuoti

A N I M A L I AS H OP

LISÄTIETOA: www.animalia.fi

LUE, NIIN TIEDÄT!

No

ONIco 0LeN\RSSF) M iT fifilO

ON)

,..TPoVo/MRf>oi.ir?iWriq,

OHRT ON<T€LHRK)iR'• PRK^US,

TUOlCTTfl 30NKR Voi 0STBR H y v /M

(CRIKFSSR TRVfHBtesft

H W /R EB .R N FIR ,

Yerry/rseA) tjuH RNK /ciaflr, KUoRHiTTRRKrO TiioTTZefi h i L j e r o i LvjoMroR , o n * o TUOTF VHPi^iÄTiBYSTffVfla/AJfA),

vBrryArsevO

MUU Toim iutr, Htrro^iR...

h i^ O A ) ?

j

k a r iM W H C f t ,,.

onko

Hm

C C H IL I

p r h k in

N^ s t r

^

t

t i /l f f

?

)

R( m b

LoPPUTUoTF, eUKkn i p b is u N w o w , °*> h w r

m jf u

* -

1 ^ - HRfN N e o m » h o u k in Kf)upwv rg ~ l ir~€LRlN - e i f l l N TFSTRq MMTfi ivMeu-^ffg») N U eu riLRö O ), TFSTBb hjiiTfi

A N I M A A L I T

KAUTTA

Toimistolle tulee paljon kyselyjä alueosastoista. M onet tiedustelevat, miten toim intaan pääsee mukaan.

Alueosastojen toim in ta riippuu täysin ryhmistä ja niissä toim ijoista. Aluksi kannattaa ottaa selvää alueosaston seuraavan kokouksen ajankohdasta.

Ota siis ratkaiseva askel ja lähde mukaan toim intaan! Kaikki ovat tervetulleita ja jokaista tarvitaan!

Muistathan, että alueosastojen yhteystiedot löydät myös Animalian kotisivuilta (www.animalia.fi).

HELSINKI: ks. Pääkaupunkiseutu HÄMEENLINNA: Anna Viitala, Torpplkuja 20, 14840 Sairiola, puh. 050 324 0835 JOENSUU: Jemina Keinänen, puh. 050 467 5970, sähköposti jeminakeinanen@suomi24.fi.

V oit liitty ä Joensuun ryhmän säh­ köpostilistalle lähettämällä tyhjän viestin osoitteeseen jnsanimaliasubscribe@yahoogroups.com. Lis­ talle tulevat tarkemm at tied ot ta­ pahtumista sekä uusin kampan­ ja posti.

JYVÄSKYLÄ: Petri Holmberg, sähköposti animaliajkl@gmail.com, puh: 045-671 4998 KAJAANI: Mari Schroderus, Kaikukatu

mm

L u o r t U L R H V o iT F No hyvr e m i T R R v iT if e«np> \ M i e t T ( ^ . .. v

■ Eläinten moraalinen arvo (Elisa Aaltola) 28 € Teos tarjoaa kattavan katsauksen eläinten arvoa ja ihmissuhdetta koskeviin kantoihin.

■ Eläinkokeita ja vaihtoehtoja 21 € / jäsenille 19c Tietoa koe-eläimistä, eläinkokeista ja vaihtoehdoista.

■ Pienet kissapedot / Suvi Viranta-Kovanen 19c Kirjassa kerrotaan värikkäästi ja asiantuntevasti kotoisen kesykissamme luonnonvaraisista sukulaisista.

■ Hyvinvoiva tuotantoeläin I ProAgria 19c Opas on tarkoitettu kotieläinyrittäjille, opettajille ja opiskelijoille ja myös eettises­ tä laadusta kiinnostuneille kuluttajille.

■ Pienlemmikkien virikeopas I Helenä Telkänranta 25 €. Helposti toteutettavia virikkeistämisvinkkejä lähes viidellekymmenelle lemmikkilajille rotista kyyhkyinin.

■ Härkäpapua sarvista 25 € / Inna Somersalo ym. Fennovegaaninen keittokirja hyvän ruoan ja eettisen tuotannon ystäville. k J u t .JS !

Eläinystävällisen kuluttajan opas.

Haluatko tehdä maailmasta paremman paikan eläimille? Päivitetty opas ilmestyy syksyllä. Tarkista hinta netistä. U u tu u s !

TARJOUKSIA ■ Kotimaiset puupinssit ♦TARJOUS! 4 € Valitse oma suosikkieläimesi Hevonen, Possu, Lammas, Koira, Siili, Karhu, Käärme, Norppa.

■ Koe-eläinpaita, muotoonleikat. ♦ tarjous!

(Fruit of the Loom). 1o € O-aukkoinen t-paita. Edessä koe-eläinkuva ja Animalian www-osoite. Väri: vaaleanpu­ nainen. Koko L (pieni malli) * ■ Rintamerkki/tarra-setti tarjous!

3 € Setissä 16 tarran "eläinkokeeton kosmetiikka”-arkki sekä 2 rintamerkkiä

M .U ..M IM

Tietopakettien hinta on 2 € / kpl, mihin si­ sältyy postituskulut. Maksun voit suorittaa paketin mukana tulevalla tilillepanokortilla.

■ Eläinkokeet ■ Hevoset ■ Eläimet maataloudessa ■ Turkistarhaus ESITTEET JA JULISTEET Esitteet ja julisteet ovat pääosin maksut­ tomia, suurista tilauksista perimme posti­ kulut.

■ Se pieni ero: kettu kärsii Nelivärinen A2kokoinen turkiskampanjan juliste. Hinta 5 € (sis. postikulut, useampia julisteita tilattaes­ sa postikulujen osuus pienenee), toimistolta haettaessa 2,50€ ■ ’’Kun valitset munia... valitset myös kanalan.” Nelivärinen A3-kokoinen juliste. Sopii ilmoitustauluille, työpaikan seinälle ja kaikkialle, missä liikkuu ihmisiä.

■ Syökää porkkanaa Nelivärinen A3 kokoinen juliste.

MATERIAL PA SVENSKA ■ Broschyr ’’Lyckligtvis finns det Animalia” om djurskydd och Animalias verksamhet.

■ Jufiana von Wendts Stiftelses broschyr "vetenskap kan utövas pa mänga sätt” om djurförsök och alternativa forksningsmetoder.

■ "Tackförattdu inte använder päls” -broschyr

14 A 1, 87700 Kajaani, sähköposti mari.schroderus@suomi24.fi.

KERAVA: Suvi Nurm iviita, Porvoonka­ tu 3c 44,04200 Kerava, sähköposti suvi.nurmiviita@laurea.fi.

KOTKA: Riika Kokkonen, Laihontie 7, 48700 Kyminlinna, puh. 05 264 108 tai 044 595 0534, sähköposti riika_kokkonen@hotmail.com.

KOUVOLA: Laura Karttunen, puh.

040-5045506, sähköposti laura.karttunen@pp.inet.fl.

KUOPIO: Ung Sari, puh. 044 538 3903, sähköposti sari.ung@uta.fi NUMMI-PUSULA: Irma Teikari, Lehtolan tila, 03850 Pusula, puh. 09 226 6236 tai 050 500 4596 OULU: (alueosaston toim isto) Töllintie 50 A 1 (kellarikerros), 90230 Ou­ lu, puh. 08 311 9885 ja 044 911 4181/ Katja Pälve, sähköposti Animalia.Oulu@mail.suomi.net, kotisivu http://wnet.suomi.net/ kotisivu/animalia.oulu/. Päivystys keskiviikkoisin kello 16-18, ja per­ jantaisin kello i 2 - i 6 j a sunnuntai­ sin kello 14-16. Jäsenillat toim is­ tolla joka kuukauden ensimmäise­ nä keskiviikkona kello 18. Myös uu­ det jäsenet ovat tervetulleita! Esit­ teiden ja muun materiaalin lisäksi toim istolla on myynnissä ra jo itettu

valikoima Animalian tu o tte ita . Toi­ mistolla on kirpputori, jonne ote­ taan vastaan hyväkuntoista kirppu­ toritavaraa. Vuosikokous pidetään sunnuntaina 26.2 klo 14 Oulun Ani­ malian toim istolla. Tervetuloa!

PÄÄKAUPUNKISEUTU: Opiskelijaryh­ mä kokoontuu Uudella Ylioppilas­ talolla (Mannerheimintie 5), muut ryhmät kokoontuvat Animalian to i­ mistolla (Porvoonk 53,00520 Hel­ sinki).

AKTIIVIRYHMÄ: Lisätietoja antaa Eeva Andersson, eeva_a@netti.fi.

OPISKELIJARYHMÄ: lisätietoja antaa puheenjohtaja Kanerva Peili, puh. 044 507 8668, sähköposti kanerva.pelli@laurea.fi Ryhmän postituslista: animalia-op@helsinki.fi. Kokoukset pidetään parillisten viikkojen keski­ viikkoina klo 19.

KOIRARYHMÄ: Lisätietoja Laura U oti­ lalta, puh. 050 341 3225 tai sähkö­ postitse laura.uotila@helsinki.fi TURKISRYHMÄ: lisätietoja Animalian toim istolta RAAHE: Mari Liimatainen, Tervaluodontie 5,92140 Pattijoki, puh. 08 226 336 TAMPERE: Jonna Lampinen, puh. 040 705 6692 sähköposti tampere@animalia.fi

w w w jnim alia.fi/tam pere/ TURKU: Sari Vaihinen 050-526 4424 ja Rita Lindberg 050-348 6248 animalia.turku@hotmail.com VAASA: Arja VVallenius, Kurteninkatu 3, 65100 Vaasa, puh. 050 518 5624, sähköposti eemil.wallenius@pp.inet.fi VIHTI: Laura Pulkkinen-Haapamäki, Otalammentie 28b, 03300 Otalampi, puh. 09-2760 958 tai 040-538 2045, sähköposti laura.pulkkinenhaapamäki@humak.edu VIRRAT: Peppinä Rantala, Ruovedenkatu 11 a 7, 33720 Tampere, puh. 040 562 3703, sähköposti peppina_rantala@hotmail.com Eikö listasta löydy sinua lähellä olevaa paikkakuntaa? Kiinnostaisiko sinua ryhtyä Animalian yhdyshenkilöksi?

Soita, kirjoita tai lähetä sähköpostia.

Yhteydenottosi ei sido sinua mitenkään.

Pienlemmikkien virikeopas, 25 €. Helposti toteutettavia virikkeistämisvinkkejä pienille jyrsijöille ja linnuille.

■MN TEET TILAUKSESI: POSTITSE: Animalia ry, Porvoonkatu 53, 00520 Helsinki, PUHELIMITSE: (09) 720 65911, ma-to klo 10-15, pe klo 9-14, FAKSITSE: (09) 148 4622, SÄHKÖPOSTITSE: tarja.balding@animalia.fi.

Yli 7 euron tilaukset toimitetaan postiennakolla, jolloin hintaan lisätään postiennakkomaksu 3,20 euroa. Kaikkiin tilauksiin lisätään postituskulut sekä 1 euron käsittelykulu.

Tuotteita voit ostaa myös suoraan Animalian Helsingin toimistosta, osoite yllä. Rajoitetusti tuotteita on myynnissä myös oulun toimistossa (Töllintie 50 A 1, 90230 Oulu. (08) 3119 885).

KIITOS TILAUKSESTASI! KIITOS TUESTASI!

S " k a l s k e ,ttoX

am

Kuuluisa kasviskeittokirja II 19 € / 17 €

MAAN

Nyt myös ruotsinkielisiä kirjoja: muun muassa Peter Singerin Djurens Frigörelse.

Lisätietoa www.animalia.fi

Pienet kissapedot I Suvi Vi­ ranta-Kovanen 19c Kirjassa kerrotaan värikkäästi ja asian­ tuntevasti kotoisen kesykis­ samme luonnonvaraisista sukulaisista.

’-ssS1

Härkäpapua sarvista / Inna Somersalo ym.

25 € (ovn 33 €) on fennovegaaninen keittokirja kaikille, jotka rakastavat hyvää ruokaa ja haluavat nauttia siitä ympäristöä kunnioittaen.

Kirjan yli 250 reseptiä tarjoavat makumatkan kotimaisista raaka-aineista tehtyjen aterioiden pariin. Mukana myös tietoa energiaa säästävästä kokkauksesta ja ruoantuotannon ympäristövaikutuksista ja etiikasta.

Animalian opiskelijaryhmän tekemät pinssit: i,so€ I kpl Eri värejä ja tekstejä.

Terveisin, Tarja Balding / Animalia ry.

Porvoonkatu 53,00520 Hki p. 09-720 6590 tarja.balding@animalia.fi

■IES Y9UR LIFE HAVE A PRICE?

Rotta-pinssi i,5o€

30

(Go cruelty free ja Turkistarhaus raakaa bisnestä) ■ Kettuaiheiset lehtiöt ♦ ta rjo u s !

1 € Uusiopaperia, lehtiössä sivuja 20 ■ Korttisetti edullisesti! i ,5o € Nipussa 10 korttia TIETOPAKETIT

Animalia-pinssi.

Pinssiä saatavana vain valkoisena. i,so€.

Sininen rottapaita Perusmalli ja lady-fi, S-XL jäsenille is € ja ei-jäsenille 18€.

Musta turkispaita Perusmalli, L-XL jäsenille 15 € ja ei-jäsenille i8€ . (pieni erä)

Does your life have a price -tuotesarja osuvalla kuvalla. Naisille T-paitoja koot (XSXL), värit musta, khaki, punainen.

3/4 -hihaisia paitoja koot (S-L), värit musta, vihreä. Rajoitettu erä. Tarkista saatavilla olevat koot netistä. Miehille koot (S-XL), värit musta, vihreä. Magneetit 3 €.

Pinssit 1,5 €. ^WHTCTTF^I

31

Maailma muuttuu teoilla!

Världen förändras med handling!

13.-15.10.2006 Orivesi

m¡|j(j

ympäristö aktion* toiminta / dagarna päivät I '

Domestic animal production Animal welfare and environmental impacts

Animalia ja Animalian opiskelijaryhmä järjestävät englanninkielisen luentotilaisuuden perjantaina 22 .9. kello 10-15

(ilmoittautuminen ja aamukahvi kello 9.30), Helsingin Uuden Ylioppilastalon Mannerheimsalissa (Mannerheimintie 5A, 5 kerros).

Puhujina muun muassa Maija Kyrö maa-ja metsätalousministeriöstä ja Laura Hänninen eläinten hyvinvoinnin tutkimuskeskuksesta.

Tarkista ajankohtainen aikatauluja puhujat Animalian nettisivuilta.

16-20-vuotias, tule mukaan!

16-20-äring, kom med!

Osallistumismaksu - Deltagaravgift: 35 €.

Lisätietoja - Tilläggsinformation: maria.kock@naturochmiljo.fi - 09-6122 2920 www.miljoaktion.fi

ifc

¿VOt/rb-íjilTo

Ilmoittaudu 17.9. mennessä osoitteeseen

kanerva j) elli@ laurea.fi.

ftQSSSS V

/

m rljovArá

'Z .Q Ç O T A A L L A

L Il^ A

S U O f^ S S A L A U & T ÍK 5 0 5 A

g P U 5 K U M V A 5 T A ; JOSSA O N T A /V Â A A / Ä Ä N & > "

'TTTTY

LAKIA KAMVATWAT e L A lA /Ô IK Ê U S F U O L l/^

f ^ M i/ v is n p u û L U Ê

JA M ^

TA AT? O -

p U O L U £ \. .

.. JA VASTl/STlvat o p p o s it io s s a

O L Ê V A T T fl/V T f P U O L L / &

ja

ötffviy puoLue ■

K IE L T Ä V Ä S T Ä

Tutustu vihreään viikkolehteen! www.vihrealanka.fi k y m p illä ! Planeetan paikallislehti Vihreä Lanka tar­ joaa sinulle tutustumistilauksena kolmen kuukauden lehdet (12 nu­ meroa) 10 eurolla. Lähetä sähkö­ postiviesti osoitteeseen toimisto@ vihrealanka.fi ja kirjoita otsikoksi T u tu stu

" T a r jo u s 1 0 e u r o a , A n i m a li a ”

Merkitse viestikenttään nimesi, puhelinnumerosi ja tarkka posti­ osoitteesi. Voit tilata sähköpostil­ la myös näytenumeron, tai tehdä tilauksen www-sivuillamme, josta löydät lisää vaihtoehtoja. Vuositi-

laajille lahjaksi Finnkinon leffalahjakortti tai Liken pokkareita.

Vihreä Lanka PLANEETAN PAI KAL L I SL EHT I