Animalia 4/2006

m

Vegaanisia jouluherkkuja ja ihania lahjavinkkejä! • Entä, jos eläinkin olisi yksilö? -eläinoikeusfilosofi Elisa Aaltola

2 3 4 6 7 8

Kansainvälisesti turkiseläinten puolesta

Internationellt arbete för djuren pa pälsfarmarna

sekä siihen liittyen turkissom isteet ovat olleet täm än syksyn näkyvin kam panjointikohteem m e. K am panjan keskeisimmät osat ovat Ink not m ink -julistekuvat (s. 24) sekä kansainvälinen turkittom ien vaateliikkeiden m erkintäjärjestelm ä (s. 19).

K am panjan osat kulkevat käsi kädessä. Julkkisten avulla tu o m ­ me esille som isteiden osuutta turkistuotannosta. Erittäin suuri osa turkiseläimistä tarhataan vain, jotta ne päätyisivät koristeik­ si ihm isten käyttöön. Näkyvällä kam panjoinnilla kehotam m e ih­ misiä paitsi välttäm ään som isteiden ostamista myös pyytäm ään vaateliikkeitä luopum aan som isteiden myynnistä. Lisäksi kan­ nustam m e liikkeitä sitoutum aan turkittom aan tuotepolitiikkaan myös tulevaisuudessa.

Turkikset eivät kuulu kenellekään m uulle kuin niitä luonnos­ taan kantaville eläimille. L ue vapaan naalin eläm ästä sivuilta 15-17.

T urkistuotanto on kansainvälinen ongelma. Siksi siihen on puututtava kansainvälisesti. Animalia toimii osana m aailm an laa­ juista F u r Free Alliance -kattojärjestöä. M onet turkisten vastai­ sista projekteistam m e toim ivat sam anaikaisesti useissa maissa.

N äistä yhtenä esimerkkinä D esign Against F u r -kilpailu. T änä vuonna suom alainen opiskelija sai kunniam aininnan (s. 18). O n­ nittelut puolestamme!

D esign Against F u r -kilpailun teem ana oli tänä vuonna hyl­ keenpyynti. K anadassa on tapettu viimeisen neljän vuoden ai­ kana reilusti yli miljoona hylkeenpoikasta julm in m enetelm in.

Animalia pyysi syksyn aikana vapaaehtoisiaan kirjoittam aan suo­ malaisille europarlam entaarikoille E U :n laajuisen kanadalaisten hyljetuotteiden myynti- ja tuontikiellon puolesta. Y hteydenotot tuottivat tulosta ja yli puolet suomalaisista edustajista puolsi kiel­ toa! Pieniltäkin tuntuvat teot vaikuttavat.

H aluan kiittää jäseniäm m e kuluneesta vuodesta. Animalian toim inta eläinten puolesta on m ahdollista ainoastaan teidän an­ siostanne. Läm pim iä jouluterveisiä teille kaikille! _

► den HÄR HÖSTEN

► t u r k is t a r h a u s

har vi främ st trätt fram genom vára kam panjer m ot pälsfarm ar och i kam pen m ot smä päls rekvisitan. D e c e a ^ ^ rala delarna av kam panjen har bestätt av Ink N ot M ink, s a m t T ^ att försöka arbeta fram ett m ärke för de butiker som inte s ä l ^ ^ pälsprodukter.

Publiciteten vi fár m ed hjälp av dessa kam panjer gör det möjligt för oss att lyfta ffarn dessa sm ä pälsföremäls betydelse för pälsproduktionen. Pä det sättet stöttar de bäda kam panjem a varandra. E n väldigt stor del av djuren pä pälsfarm arna föds upp endast för att señare kunna pryda m änniskor som smä rekvisitan.

Sä genom vära kam panjer up p m u n trar vi m änniskor tili att undvika dessa pälsrekvisitan, sam t klädbutiker tili att ge upp försäljningen av pälsföremäl och binda sig tili en pälsfri politik ocksä i fram tiden. D u kan läsa om den vilt levande fjällrävens liv pä si­ d o n ta 15-17.

Pälsproduktionen är e n internationellt problem därför är vi tvungna att ocksä arbeta m ed d et internationellt. Animalia fungerar som en del av den världsom fattande föreningen F u r Free Alliance. M otsvarande projekt och kam panjer pägär alltsä i flera länder samtidigt. Av dessa kan m an näm na D esign Against F urtävlingen. I är var det en finsk studerande som fick hedersom näm nande (s. 18).Vi gratulerar!

T em at för Design Against F u r var i är sälfängsten. Varje är das sälkut pä vulgära sätt i K anada. U n d er hösten bad A nim a n m an frivilligt skulle skriva tili vära EU -parlam entariker angä ende den stora im porten och försäljningen av säl produkter ffän K anada tili Europa. Aktiviteten gav resultat och över hälften av de finska E U representanterna röstade m ot den stora im porten. Ä rendet har nu m edlats vidare för fortsatt behandling.

Vekar som om även smä gester ger resultat!

Jag vill tacka m edlem m arna för det gängna äret. Animalias verksamhet är möjlig tack vare er. Varma julhälsningar tili er alla! ^

10 12 13 14

~-8 19 20 21 22 22 24 26 27 28 29 30 «

Pääkirjoitus Sisällys Tilastoista kadonneet turkiseläim et Uutisia Kolumni Sanottua Risut ja Ruusut Kasvissyönti on huippujuttu myös lapsiperheessä!

Viva! puolustaa eläimiä ja kasvissyöntiä Entä, jos eläinkin olisi yksilö?

Saadaanko kädellisillä tehtävät eläinkokeet vihdoin loppumaan Euroopassa?

Luettavaa: Animal Rights: A Very Short Introduction Härkapapua sarvista Herkullista kasvisruokaa läheltä Valkoinen vaeltaja Design Against Fur -julistekilvan kunniamaininta Suomeen Turkiton merkki jo viidelle suomalaisliikkeelle Karhukuulumisia Vietnamista Puheenjohtajan tervehdys Aktiiviryhmässä on tilaa luovuudelle Maailma m uuttuu teoilla!

Animalia kysyy Tähdet vastaan turkikset M iten voin toimia?

Tehtyäja tapahtunutta Vegepalsta Eläinystävälliset joululahjat Animaliasta!

Sarjakuvavieras Animaalit kautta maan Animalia shop

.3IMALIA-LEHTI, 29. VUOSIKERTA JULKAISIJA: Eläinsuojeluliitto Animalia PÄÄTOIMITTAJA: Elina Valkama TOIMITUSSIHTEERI: Eeva Suhonen, p. (09) 720 65914, eeva.suhonen@animalia.fi TAITTO: Reeta Salmi, p. (044) 77 M . reeta@leveli.fi OSOITTEENMUUTOKSET: Tarja Balding, p. (09) 720 65911, tarja.balding@animalia.fi PAINOPAIKKA: M ikto r Oy, Helsinki ISSN 0783-9170

Tilastoista kadon­ neet turkiseläim et ... Vuosittain miljoonia villieläim iä m etsästetään turkkiensa vuoksi.

Vain h a rv a t villieläim iltä p yyd e­ tyistä turkeista p ä ä ty v ä t m aail­ m an m uotitaloihin, suuri osa jä ä m etsästäjien kotim arkkinoille, osa kuljetetaan rajojen y l i laittomasti.

Valtaosa luvuista ei koskaan p ä ä d y tilastoihin.

s.10 Viva! puolustaa eläimiä ja kasvissyöntiä ... Puolalaisen V iva! -järjestön työntekijät P atrycja j a M a r ta kertovat, m illaista on toim ia eläinaktivistina uudessa E U -

s.4 Turkiton merkki jo viidelle suomalaisliikkeelle ...A n im a lia to i syyskuussa turkittom ien vaatealan jälleen­ m yyjien m erkintäjärjestelmän Suomeen. M erkintäjärjestelm ä listaa ne va atealan jälleenm yy­ jä t, jo tk a sitou tu vat olem aan m yym ä ttä turkiksia sisältäviä tuotteita.

s.19

ELÄINSUOJELULIITTO ANIMALIA RY ASIAKASPALVELU: p. (09) 720 65 90, asiakaspalvelu@animalia.fi TOIMINNANJOHTAJA: Kati Pulli, p. (09) 72065910, kati.pulli@animalia.fi TALOUSPÄÄLLIKKÖ: Tarja Balding, p. (09) 72065911, tarja.balding@animalia.fi TIEDOTTAJA: Eeva Suhonen, p. (09) 720 65914, eeva.suhonen@animalia.fi PROJEKTIKOORDINAATTORI: Raisa Heinämäki, p. (09) 720 65912, raisa.heinamaki@animalia.fi

ILMESTYMISAIKATAULU: Nro 1 maaliskuu, nro 2 toukokuu, nro 3 syyskuu, nro

MAATALOUSELÄINVASTAAVA: Meri Elonheimo (äitiyslomalla),

4 marraskuu. Seuraavaan numeroon tarkoitetu n materiaalin tulee olla perillä toimituksessa 19.1.2007 mennessä. AINEISTOT lähetetään lehti@animalia.fi tai osoitteella: Animalia-lehti, Porvoonkatu 53,00520 Helsinki.

p. (09) 720 65913, meri.elonhelmo@animalia.fi FAX: (09) 148 4622.

E-MAIL: animalia@animalia.fi INTERNETSIVUT: www.animalia.fi

Animalia-lehti on kulttuuri-, m ielipide-ja tiedelehtien liito n K u ltti ry:n jäsen.

ILMOITUSMYYNTI: Eeva Suhonen, p. (09) 720 65914 ILMOITUSHINNAT: Katso uudet ilm oitushinnat www.anim alia.fi/anim alialehti/m ediakortti. pdf USÄVELOITUKSET: V ärierottelut veloitetaan erikseen, määräyspaikkakorotus 20%, liitteide n hinnat sovitaan erikseen. RAJOITUKSET: Etusivulla ei julkaista ilmoituksia. ALENNUKSET: Toistoalennus: 1. to is to 10%, seuraavat 20%, auktorisoidut m ainostoim istot 15%. ILMOITUSTEN PERUUTTAMINEN: peruutukset viimeistään seitsemän (7) vuorokautta aineiston jättöpäivän jälkeen toim itussihteerille REKLAMAATIOT: Kirjallisena 14 vuorokauden aikana ilmestymispäivästä lukien IRTONUMEROMYYNTI: Stockmann lemmikkieläinosasto, Akateeminen kirjakauppa. Artikkelien lainaaminen eläinsuojelua edistäviin tarkoituksiin sallittu. Lähde mainittava.

ANIMALIA-LEHTI PIDÄTTÄÄ OIKEUDEN LYHENTÄÄ JA MUOKATA JUTTUJA.

Kannen kuva: Arto Lehtinen / LKA

ELÄINSUOJELULIITTO ANIMALIA RY on Suomen johtava eläinsuojelujärjestö.

Animalian tavoitteena on yhteiskunnallisen vaikuttamisen kautta parantaa eläinten oikeuksia ja hyvinvointia. Toimimme avoimesti ja ainoastaan laillisia keinoja käyttäen.

TOIMISTO: Porvoonkatu 53,00520 Helsinki ASIAKASPALVELU: (tilaukset, eläinsuojeluneuvonta) p. (09) 7206590, päivystys ma-pe kello 10.00-15.00, fax (09) 148 4622, e-mail: asiakaspalvelu@animalia.fi. Internetsivut: www.animalia.fi AUTA MEITÄ AUTTAMAAN ELÄIMIÄ! LIITY JÄSENEKSI TAI TEE LAHJOITUS. Animalia to im ii jäsenmaksujen ja lahjoitusten varassa, siksi apusi on toim innan edellytys!

JÄSENMAKSUT: Tukijäsen: 25 € / vuosi, aktiivijäsen: 30 € / vuosi, nuorisojäsen (alle 18 v.) 20 € / vuosi, ainaisjäsen: 440 €, yhteisöjäsen: 92,50 € / vuosi. Sampo 8000182105644. Kirjoita viestiksi nimesi ja osoitteesi. LAHJOITUKSET: Nordea 229818-189.

Testamentit ovat merkittävä tuki Animalian työlle. Tiedustelut: Tarja Balding, puh. (09) 720 65911, tarja.balding@animalia.fi.

Tilastoista kadonneet turkiseläimet Kansainvälinen turkiskauppiaiden liitto , International Fur Trade Federation (IFTF) ilmoittaa vuosittain luvut kansainvälisestä turkiskaupasta, jotka toistuvat eri maiden, jopa kansalaisjärjestöjen tilastoissa. Luvuista puuttuu kuitenkin miljoonia eläimiä, jotka eivät koskaan päädy virallisiin taulukoihin.

vuosittain käytettyjen kanien m äärä jo 900 m iljoonaa. Osa kaneista tarhataan lihan ja nahan, osa pelkän turkin takia. K aniturkistakit, jakut ja shaalit ovat suosittuja erityi­ sesti Japanissa ja m uualla Aasian keskuk­ sissa.

K anien ohella myös lam paiden kohdal­ la p u h u taan m iljoonista eläimistä. Viime vuonna E U :n alueelta vietiin yli 10 miljoo­ naa lam paan nahkaa, Kiinan vienti oli puo­ lestaan miljoonan taljan luokkaa.

T ilastovajetta IF T F on selittänyt sillä, ettei kaneja tai lam paita käsitetä turkiseläi­ miksi, vaikka esimerkiksi kaneja tarhattai­ siin paikoin nim enom aan turkkien vuoksi.

Silti, jos virallisiin lukuihin lisättäisiin nä­ m ä tilastoissa näkym ättöm ät kanit ja lam­ paat sekä luonnosta pyydettyjen eläinten o suutta m uutettaisiin lähem m äs todelli­ suutta, luvut m uuttuisivat rajusti. 55 milÄ L onan eläim en sijasta puhuttaisiin jopa ^ B 4 m iljoonasta tapetusta turkiseläimestä (osittain.

H eittoa siis on. G lobaalin turkiskaupan kysynnässä ja tarjonnassa tilastot elävät m olem piin suuntiin: Villieläinten ja laitto­ m an metsästyksen kiusallisia lukuja halu­ taan vähätellä, juhlapuheissa taas tarhattu­ jen eläinten korostetuilla määrillä pyritään vahvistamaan alan valoisaa tulevaisuutta. _ EEVA SUHONEN

Kiina pyrkii turkistuotannon huipulle iinan merkitys turkistuottajamaana kasvaa vuosi vuodelta. Kiina on kärjessä myös

K

kaniturkkien ja minkkiasujen valmistuksessa. Erityisesti Etelä-Kiinan erikoistalousalue, Hong Kong on turkiskaupan tärkeä keskus, koska paikallisissa yrityksissä valmis­

tetaan turkispukineita kaikkialle maailmaan.

Hong Kongin turkiskauppa elää entistä enemmän muodin, trendien ja suunnittelijoi­ den ehdoilla.

Somisteteollisuus on syrjäyttämässä perinteisen pitkän turkin koko maailman mark­ kinoilla. Vaikka Eurooppa on edelleen suurin turkisnahkojen tuoja ja viejä, merkit viittaavat siihen, että nahkojen käsittelyjä pukineeksi valmistaminen on siirtymässä ene­ nevässä määrin Kiinaan.

Viime vuonna Kiinan turkisten ja turkisvaatteiden tuonnin arvo oli 271,5 miljoonaa.

Viennin kokonaisarvo oli 2,1 miljardia euroa. Venäjä on Kiinalle tärkein loppuostaja: Vii­ me vuonna Kiina vei 1,3 miljoonan euron edestä turkisvaatteitaja somisteita Venäjälle.

Sisämarkkinoilla erityisesti Manner-Kiinaan nousee uusia turkisten valmistuskeskittymiä. Alueellisen, jopa 1o % vuosittaisen talouskasvun ansiosta myös turkisten kysyn­ tä nousee. Kaupan keskittymiä ovat Harbin, Jilin, Changchun , Beijing ja Shanghai ym­ päristöineen. Alueelle nousee koko ajan turkiksia valmistavia ja lopputuotteita myyviä liikkeitä, jopa pelkkiä turkiksia myyviä tavarataloja! Kiinalaisen ostospsykologian mu­ kaan tavaraa onkin oltava paljon, ennen kuin se herättää kiinnostusta.

Virallisten lukujen mukaan vuonna 2005 globaali turkistuotanto käsitti 40 miljoonaa minkkiä, 6,s miljoonaa kettua ja 0,5 miljoonaa muiden tarhattujen eläinten turkkia.

Muoti määrää turkiskaupan lait Turkiskaupan rakenne ► m a a ilm a n la a ju is e s t i tarkasteltuna tu r­ k istuotanto jakaantuu karkeasti S kan­ dinavian sekä K iinan ja Y hdysvaltojen tuotantokeskittym iin. Lisäksi Venäjällä, Puolassa ja Baltiassa sekä eräissä Länsi-Euroopan maissa on om at pienem m ät tu o tan ­ toalueensa. Voimakkaimmin tu o tan to on viime vuosina kasvanut Kiinassa. Turkis­ ten kysyntä kasvaa puolestaan vahvimmin Venäjällä ja Kiinan keskuksissa. Suom i on ketunnahkojen tuottajana m aailm an suu­ rim pia, m inkintuottajana vuosittain noin kuudenneksi suurin.

IF T F :n esittäm än arvion m ukaan koko m aailm anlaajuisessa turkiskaupassa 85 % nahoista koostuu tarhatuista turkiseläimis­ tä ja loput 15 % pyydetään villieläimiltä.

M uiden tarhattujen lajien osuudeksi IF T F arvioi puoli miljoonaa nahkaa.

Virallisten lukujen m ukaan vuonna 2005 globaali turkistuotanto käsitti 40 miljoonaa minkkiä, 6,5 m iljoonaa kettua ja 0,5 m il­ joonaa m uiden tarhattujen eläinten turk­

kia. Jos näihin lukuihin sovelletaan IF T F :n arviota, tulisi luonnosta pyydettyjen vil­ lieläinten osuudeksi 8 miljoonaa eläintä.

Kansainväliset eläinsuojelujärjestöt uskovat luvun olevan vahvasti alakanttiin.

Laiton metsästys ei näy tilastoissa Vuosittain m iljoonia villieläimiä m etsäs­ tetään turkkiensa vuoksi. Pyynti tap ah ­ tu u usein ansoilla tai am pum alla ja m et­ sästystä harjoitetaan laillisesti sekä surulli­ sen usein myös laittom asti. Vain harvat vil­ lieläimiltä pyydetyistä turkeista päätyvät m aailm an m uotitaloihin, suuri osa jää m et­ sästäjien kotim arkkinoille, osa kuljetetaan rajojen yli laittom asti. Valtaosa luvuista ei koskaan päädy tilastoihin.

Lukuisat suojelujärjestöt, m uun muassa World Conservation Society, yrittävät sin­ nikkäästi saada virallista arvioita pyydetty­ jen eläinten m äärästä, m utta kokonaisku­ vaa on vaikea m uodostaa. Viralliset tilastot ovat epätarkkoja ja puutteellisia - erityisesti Kiinassa ja Venäjällä.

Yhdysvallat ja K anada ovat m aailm an suurim pia villieläinten turkkien tu o ttaja­ maita. K anada ilm oittaa saavansa noin joona turkkia vuotuisista ’’harvennuksist^J ja Yhdysvaltojen arvioitu luku on 2,5 n ^ P joonaa. K anadan lukuja nostaa erityisesti vuosittainen julm a hylkeenpyynti.

Wolrd Conservation Society arvioi lisäk­ si, että M ongoliassa pyydetään vuosittain noin 4 m iljoonaa turkiseläintä. Pohjois-Kiinassa tai Venäjällä tilanne tuskin poikkeaa suuresti M ongoliasta. Jos IF T F in arvio 8 miljoonasta pyydetystä villieläimestä siis pi­ täisi paikkansa, se m uodostuisi jo yksin Yh­ dysvaltojen, K anadan ja M ongolian vuosit­ taisista pyynneistä! Siksi eläinsuojelujärjestöjen varovainenkin arvio nostaisi luvun 10 m iljoonaan.

Minne katosivat kanit ja lampaat?

omisteet ovat vallanneet viime vuosina yhä selkeämmin

S

turkismarkkinoita. Uusia kuluttajaryhmiä yritetään hou­ kutella hankkimaan turkiksilla koristeltuja hansikkaita, kenkiä

laukkuja, takkeja ja liivejä perinteisten kokoturkkien vähentä­ essä suosiotaan. Jo vuosikymmenien ajan turkiksia on hankit­ tu sosiaalisen aseman korostamiseksi ja muodin sanelemana.

Nykyään uusia turkistrendejä luodaan Euroopan ohella entistä vahvemmin myös Aasian markkinoilla.

• Alun perin kuninkaallisten pukeutumisesta levinnyt muotivil­ litys muodostui "hienon naisen” statussymboliksi. 1900-luvun ensimmäisinä vuosikymmeninä erityisesti filmitähdet pukeu­ tuivat turkiksiin. Kalliilla turkiksilla osoitettiin varallisuutta ja eroa alempiin luokkiin.

• Kettupuuhkat tulivat suureen suosioon 1930-luvun lopulla ja levisivät myös ylemmän keskiluokan naisille.

• 1960-luvulla Jackie Kennedyn muotisuunnittelija Oleg Cassini suunnitteli presidentin vaimolle leopardijakun.joka levisi vä­ littömästi maailman muotilehtiin. Seuraavien vuosien aikana metsästettiin maailmassa yli 250000 leopardia - määrä, joka verotti kantaa kohtalokkaasti.

Joka vuosi Euroopassa tuotetaan noin 350 m iljoonaa kania. Kiinassa luku on samaa luokkaa. K un tähän lisätään m uualla m aa­ ilmassa tarh atu t 200 miljoonaa kania, on

• 1980-luvulla muun muassa Dynastian kaltaiset sarjat nostivat turkikset taas sosiaalisen luokan esittämisen välineiksi.

Kanadalaisten hyljetuotteiden myyntikielto sai europarlamentin tuen

Islanti aloitti uudelleen kaupallisen valaanpyynnin

► e u r o p a r l a m e n t in edustajille lähetetty ve­ toom us kanadalaisten h y ljetuotteiden myyntikiellosta tuotti tulosta, kun ennätysm äärä m eppejä allekirjoitti vetoom uksen.

Virallisessa vetoom uksessa vaadittiin kiel­ toa kanadalaisten hyljetuotteiden tuonnil­ le, viennille ja kaupalle EU-alueella. Myös anim alian jäsenet lähettivät edustajille pyynnön allekirjoittaa vetoom us, ja lopul­ ta suom alaisedustajista yli puolet olikin ve­ toom uksen kannalla.

Viimeisten neljän vuoden aikana yli 1,25 m iljoonaa grönlanninhylkeen poikasta on tapettu K anadan rannikolla. 97 prosenttia poikasista oli tappohetkellä alle 12 viikon ikäisiä kuutteja. Julm issa pyynneissä hyl­ keitä isketään päähän koukkupäisillä n ui­

aloittaa kaupallisen valaanpyynnin uudelleen 17 vuoden tau­ on jälkeen. L upa on m yönnetty 39 valaan pyytämiseen, joista yhdeksän on uhanalai­ sia sillivalaita. Pyynti on päätetty aloittaa, vaikka esimerkiksi valasturismi tuottaa ny­ kyisin Islannille enem m än varoja kuin kau­ pallinen valaanpyynti ennen kuin se lope­ tettiin 1980-luvulla.

E nnen Islantia N orja on ollut ainoa m aa joka on pyytänyt valaita avoimesti kaupal­ lisiin tarkoituksiin kansainvälisen valaanpyyntikiellon astu ttu a voim aan. Japani puolestaan väittää pyytävänsä valaita tutki­ m ustarkoituksiin - vaikka niiden liha päätyykin myyntiin kylmätiskeille.

Sekä Islannissa, N orjassa että Japanis­ sa löytyy varastoista valaanlihaa, jota ku­ kaan ei halua. Islannissa markkinoita ei ole löytynyt edes tieteellisen valaanpyynnin tuottam alle lihalle. T änä syksynä julkaistu m ielipidetutkim us kertoi, että vain 1,1 % islantilaisista syö valaanlihaa vähintään ker­ ran viikossa. 82,4 % 16-24 -vuotiasta vas­ tanneista ei syö valaanlihaa koskaan.

Islantilainen valasturism i on tun n ettu a ja tuhannet turistit ym päri m aailm an osal­ listuvat vuosittain valaankatseluretkille. Valasm atkat ovat olleet Islannille tuottoisaa toim intaa, ja ne ovat hyvä esimerkki vas­ tuullisesta tavasta hyödyntää m erta elinkei­ nossaan. U seim m at islantilaiset ovat luon­ nonystäviä, ja kalastusviranom aisten uusi lupapäätös ei saa kannatusta suurelta osal­ ta kansaa. u is l a n t i o n

pää ttä n yt

GREENPEACE

6

1,1.I l , '.1411,1

Parasta on pukeutua omaan nahkaansa

T

urkistarhaukseen liittyy ongelmia - niin etiikan kuin ympä­

Aasialaiseen perinteeseen liittyy voimaperäinen eläinten hyväk­

ristönkin näkökulmasta. Turkistarhaajat, koko "nahkaketjun”

sikäyttö. Tämä näkyy kiinalaisella wokki-pannulla ja uskomuslääke-

taustajoukkoineen ovat valmiit puhumaan turkistarhauk­

tieteessä. Erityisesti kissaeläimet ovat nahkoineen ja karvoineen

sen ympäristöongelmista, he ovat vaatimassa yhteiskuntaa maksa­ maan turkistarhauksen aiheuttaman maaperän saastumisen kulut.

Tätä ei ympäristövaliokunta kuitenkaan hyväksynyt.

Turkistarhauksemme nykymuoto on kyseenalaistettava eläinten

eläinsuojelujärjestö BUAVtin tutkim us paljastaa todellisuu­ den eläinkokeita varten tarhattavien kä­ dellisten globaalista kaupasta. Viemamissa, m aailm an suurim m alla N afovannyn apinatarhalla eläimiä tarhataan tehdasm aisena tuotantona, jotta jatkuvasti kasvava kädel­ listen koe-eläinten kysyntä Euroopassa ja Yhdysvalloissa voitaisiin tyydyttää.

Tutkim uksissa paljastui, että brittiläi­ selle tutkim uskeskukselle, H u n tin g d o n Life Sciencesille, kädellisiä toim ittaval­ la tarhalla apinoita pidetään ala-arvoisissa oloissa, jotka rikkovat räikeästi kansainväli­ siä eläintenpidon määräyksiä. H untingdon Life Sciences myy laajasti lääke- ja kemikaalitestejä useille kansainvälisille yhtiöille.

Villeinä pyydettyjä apinoita pidetään li­ sääntym istä varten pienissä, ruostuneis­ sa ja rakenteiltaan vaarallisissa häkeissä.

Syntyneet poikaset erotetaan em oistaan viiden kuukauden iässä ja lennätetään Viet­ nam ista eurooppalaisiin tai yhdysvaltalai­ siin lääketehtaiden koe-eläinlaboratorioihin tuore

b r it t il ä is e n

eläinkoekäyttöön.

BUAV keräsi todisteita pitkäjänteisesti 12 kuukauden ajan kuvaamalla ja tutkim al­ la eläinten oloja apinatarhalla. Tutkim uksen rahoitti T h e Bodyshop Foundation.

Parhaillaan E uroopan U nionissa laki eläinkokeista on uudelleentarkastuksessa.

Lakiin on m ahdollista saada m uutos kädel­ listen eläinkokeiden kieltämiseksi E U -alueella. A nimalia vaatii Suom ea puheenjoh­ tajam aana ottam aan voimakkaan kannan kädellisillä tehtävien eläinkokeiden kiellon puolesta.

T ^ t •• •

Suuret kissaeläimet ovat katoamassa planeetaltamme. Intian tiikerin suojelualueet kaventuvat Intian väestöräjähdyksen seu­ rauksena. Amurin ja Siperian tiikeri ovat katoamassa, samoin koko Keski-Aasiassa uhanalainen lumileopardi. Keskeisenä syynä ovat

haus voi olla hyväksyttävää. Tarhauksen eettisistä ongelmista vai­

metsien hävittäminen ja salametsästys.

etaan tai selitetään, että muut toimisivat vielä kyseenalaisemmin.

Sormi osoittaa itään, aina Kiinaan saakka. ^ ^ M u u a lla Euroopan unionissa on edetty oikeaan suuntaan tur-

BUAV paljasti apinoiden koe-eläinkaupan

vaarassa.

huonona kohteluna. On vaikea ymmärtää, miten teollinen häkkitar-

^ R ta rh a u s ta vähentämällä. On noloa, että suomalainen kauppa-ja

►

►

jilla. P uolueeton, kansainvälisten eläinlää­ kärien tarkkailijaryhm ä on arvioinut, että 42 % hylkeistä nyljetään vielä tajuissaan olevina. Poikasia pyydetään ainoastaan nii­ den arvokkaana pidetyn turkin takia.

Aikaisemmin K anadan hallitus ei ole vä­ littänyt kansainvälisistä vetoom uksista ei­ kä m ielipidem ittauksista, jotka osoittavat kansalaisten selkeästi vastustavan julmaa hylkeenpyyntiä. E U -parlam entissa yli 420 äänellä läpim ennyt vetoom us kuitenkin osoittaa eurooppalaisten pitävän K anadan pyyntejä eettisesti kestäm ättöm inä. Äänes­ tystuloksen seurauksena vetoom us etenee parhaillaan EUrssa, jossa siitä m uotoillaan virallista hyljetuotteiden tuontikieltoa. ^

Mahtavan eläimen talja saattaa olla Hong Kongin, Singaporen tai Los Angelesin loistohuoneiston lattialle. Tiikerintalja on äkkirikkaan käyntikortti, mielellään itse tapettuna. Myös aikaisemman öljy-yh­ tiön Jukosin pääjohtaja Mihail Hodorkovskin asunnon olohuoneen

ollisuusministeri m oittii maita, jotka ovat luopuneet tai luopu­ massa turkistarhauksesta. Samalla viranomaiset eivät ole puuttu­

lattialla oli aikoinaan tiikerintalja, jolla ylpeä isäntä tepasteli.

neet turkistuotannon siitoseläinten kyseenalaiseen lentorahtaami-

Yhdysvalloista maksavat paljon mahdollisuudesta tappaa Kamtsats-

seen. Lennot suuntautuvat Kiinaan.

Venäjän äkkirikastuneet, “sivistyneet metsästäjät" Euroopasta ja kan karhu, tavanomaisempia harmaa-ja ruskeakarhuja kookkaampi

Kiinalaisten menetelmiä arvostelleiden mutta heille siitoseläi­

eläin. Hinta nousee saaliin harvinaistuessa. Venäläiset äkkirikkaat,

miä myyvien, itseensä tyytyväisten turkistuottajien etiikan tilalla

eurooppalaiset ja amerikkalaiset rahamiehet ovat metsästämässä

ovat dollarit. Siitoseläinbisnestä on tarkoitus jatkaa. Helsinki - Van­

lajia sukupuuttoon.

taan kentälle onkin jalkautettava useampi eläinlääkäri selvittämään

Myös Suomen raharikkaiden ja äkkirikastuneiden pankkiirien par­

rahdattavien ja päällekkäisiin verkkohäkkeihin pakattujen eläinten

keteilla lepää tiikerintaljoja. Mitä Exxon sanookaan kun viimeinen

kohtelua.

brändi-eläin on ammuttu rikkaan varpaiden iloksi.

Alkuvuodesta eduskunnan eläinsuojeluryhmä vetosi Kiinan Hel­ singin suurlähetystöön eläinten paremman kohtelun puolesta. Esi­

PENTTI TIUSANEN

merkkinämme olivat Suomesta Kiinan rahdattavat siitosketut.

KANSANEDUSTAJA,

Eläinsuojeluryhmä kiinnitti kiinalaisten diplomaattien huomiota

YMPÄRISTÖVALIOKUNNAN

myös muuhun Kiinassa tapahtuvaan eläinten huonoon kohteluun.

PUHEENJOHTAJA

Esillä oli koiran-ja kissannahkojen tuonti Eurooppaan. Tässä kiina­ laisilla on varmat eurooppalaiset yhteistyökumppanit.

SANOTTUA

RISUT

&

RUUSUT

'Turkiksen ympäristöplussat: Pitkäikäinen, kestää äidiltä tyttärelle. Raaka-eine on uusiutuva luonnonvara."

- HS 4.10.2006

Asenneilmapiirille.joka tekee tehoeläintuotan-

••

••1 1 *

* ••

hlainystavallisia asianajopalveluja!

A sianajotoim isto Streng Ky Linnankatu 11 C 00160 Helsinki Puh. 09 - 7269 6730 Fax 09 - 6227 6228 joonia.streng@ icon.fi www.strenglaki.fi

"Peura on väräjäväsilmäinen herkku.

Peura on paitsi kaunis myös maukas riistaeläin."

non kritisoinnista tabun

- HS 5.10.2006

kunnassa.

Tanskalainen designfirma VIPP on osana hyväntekeväisyys-kampanjaansa pyytänyt 18 brittiläistä taiteilijaa suunnittelemaan oman persoonallisen roskakorinsa. Arkkitehti Sally Mackereth käytti luomuksessaan valkoista minkkiä. Roskikset myytiin 27.5.

Lissabonissa pidetyssä hyväntekeväisyyshuutokaupassa.

Minkkiroskis oli yksi huutokaupan halutuimmista,ja se myytiin 1 900 euron hintaan.

suomalaisessa yhteis­

Suomalaisille vaateliikkeille, jotka ovat sitoutuneet uuteen turkittomaan Fur Free Retailer-merkkiin.

- Turkistalous-lehti 5/2006jutussa “Ylellinen roskakori!”

KUVITUKSET EEVA SUHONEN

.

’B

B k a a l i m a a n

--- '

'' l i

Jk-

Isä-Mika ja pojat Tuukka ja Daniel tietävät, että kasvissyönti on myös miesten juttu.

*■ > * Tyfr

H

l

ic&k-

"jfej f.Jis •

kilö, jonka kanssa voi keskustella asiois­ ta. Esimerkiksi internetin kautta on nyky­ ään helppo löytää asiantuntijoita, jopa ul­ komailta asti”, M irka kertoo ja lisää, että useim m iten kiperiinkin kysymyksiin löytyy aina vastaus.

Kasvissyöntiä tarhassa ja koulussa 1

1

1

/S».

V

IL i Kasvissyönti on huippujuttu myös lapsiperheessä!

O

k a k a r a t

, osa

2

'J R

t

K un perhe m u u tti T urkuun, niin Tuukka oli aluksi kunnallisessa päiväkodissa. T äm ä osoittautui kuitenkin m ahdottom aksi, kos­ ka vanhem m at joutuivat viem ään kaiken ru u an tarhalle, edes välipaloja ei saanut tarhasta. ’’Jotenkin tu n tu i siltä, että kaik­ ki johtui siitä, ettei hoitohenkilökunta ol­ lut halukasta yhteistyöhön”, M irka harm ittelee, m utta lisää sitten, että onneksi hei­ dän lapsensa ovat yksityisissä päiväkodeissa saaneet sopivaa ruokaa, joko vegaanista tai ^ak to -o v o -v eg etaristista. ’’O lem m e alusta ^ * t i ilm oittaneet haluavam m e tehdä yhteis­ yötä. Olem m e myös vieneet keittiölle m u­ nanam m e erityistuotteita kuten riisimaitoa tai tofupihvejä”, M irka sanoo ja lisää vie­ lä, että vanhem pien om a avoimuus ja aktii­ visuus ovatkin avain hedelmälliseen yhteis­ työhön päiväkodin ja koulun kanssa. ’’T uukan aloittaessa koulun, kävimme heti ensimmäisenä päivänä keittolassa p u ­ heilla. A nnoim m e yhteystietom m e ja ker­

roim m e, että teem m e m ielelläm m e yh­ teistyötä”, M irka kertoo, m utta toteaa, et­ tä valitettavasti yhteistyö tu n tu u olevan sil­ ti hankalaa. ’’Y hteistyökyvyttöm yydestä kertoo esimerkiksi se, että kun poikam m e ja toinen kasvissyöjä saivat vahingossa kananuggetteja ruuaksi, niin siitä ei ilm oitet­ tu meille vanhemmille lainkaan”, M irka to­ teaa.

Yllättävin tilanne pitkään aikaan oli kui­ tenkin koululääkärillä käynti. ’’Poikamm e on siirtynyt jo ajat sitten vegaaniruokavaliosta lakto-ovo-vegetaariseen ruokavali­ oon. Lääkäri kehotti häntä kuitenkin käyt­ täm ään lihaa. Sama tapahtui myös T uukan luokkakaverille. Olimm e todella häm m äs­ tyneitä tästä asiasta. Vegaaniaikoina oli to t­ tu n u t epäilyksiin ja kysymyksiin, m utta lakto-ovo-kasvisruokavalion pitäisi olla jo niin tunnettua, suosittua ja laajalti käytettyä, et­ tä tällaisia ehdotuksia ei odota enää kuule­ vansa”, M irka sanoo pettyneenä.

Tavallista lapsiperheen arkea Usein varmasti kuvitellaan, että kasvissyön­ ti tuo paljon lisäpuuhaa lapsiperheen ar­ keen. Lisäksi kysellään, millaisia synttäreitä kasvissyöjälapset oikein viettävät ja eivät­ kö he vaadi samoja herkkuja kuin kaverin­ sa. M uukkosilla kasvissyönti on niin vah-

vasti eläm äntapa, että edellä esitetyt kysy­ mykset saisivat varmasti koko perheen nau­ rahtam aan.

H e eivät ole koskaan kokeneet kasvissyöntiä vaikeaksi ja hankalaksi asiaksi vaan enem m inkin hyvin antoisaksi. Perheen ru u ­ an laittaa pääasiassa M ika-isä, koska ruu­ anlaitto on myös hänen lem piharrastuksen­ sa. N iinpä ruuanlaitto onkin sujunut per­ heessä aina hyvin ja tullut luonnolliseksi osaksi lapsiperheen arkea. ’’Lapsem m e ovat ottaneet kasvissyönnin vastaan todella hyvin. E nnem m inkin he ih­ m ettelevät sitä, että m uut käyttävät lihaa, toteaa M irka ja lisää vielä, että myös lastenjuhlat ovat sujuneet hienosti. Osa on vietet­ ty vegaanisina, osa lakto-ovo-vegetaarisina. M u u t lapset eivät ole huom anneet tai ihm etelleet m itään erityistä, vaan hurjan hauskoja juhlia olem m e viettäneet. ’’M uu­ tenkin meillä on tapana juhlia usein ja kun­ nolla. H äissäm m e ja viimeksi 30-vuotissynttäreilläni tarjoilu oli vegaanista”, M ir­ ka kehuu ja kertoo myös, että palaute tar­ joilusta on aina ollut erittäin positiivista ja ruoka kehuttua. ’’O m an kokem ukseni pe­ rusteella voinkin sanoa, että kasvissyönti on ehdottom asti huippujuttu myös lapsiper­ heessä”, M irka tokaisee vielä lopuksi.

TEKSTI: ELINA VALKAMA KUVAT: MIRKA MUUKKONEN

Muukkosten perheessä kasvissyönti on luonnollinen osa arkea. Perheen äiti Mirka ja isä Mika olivat vegaaneja jo ennen lasten syntymää ja Mirka jatkoi ruokavaliotaan raskausaikana. Olikin itsestään selvää, että myös heidän lapsistaan tuli kasvissyöjiä. Vanhemmat päättivät kuitenkin, että jos jotain ongelmia tulisi, niin asiaa m ietittäisiin uudelleen. Tähän ei ole ollut tarvetta, koska kaikki on sujunut hyvin ja nyt perheessä vipeltävät 8-vuotias Tuukka ja 4-vuotias Daniel. erhe on asunut useissa paikois­ sa sekä Helsingissä että Turussa ja pääosin kasvissyöntiin on suhtau­ d u ttu niin neuvoloissa, päiväko­ deissa kuin koulussakin ihan hyvin. T uuk­ ka syntyi Helsingissä, K ätilöopiston H aikaranpesässä, jossa useam pikin lääkäri kä­ vi jututtam assa perhettä ja kyselemässä hei­ dän ruokavaliostaan. ’’D anielin syntyessä ei ollut sam anlais­ ta kyselykierrosta Tyksissä, joten ehkäpä he uskoivat, että meillä on riittävästi tietoa kasvissyönnistä”, M irka pohtii ja lisää, et­ tä m olem m issa synnytyksissä he ovat olleet vegaaniruokavaliolla ja molemmilla kerroil­ la sairaala mokaili ruuissa tarjoamalla vää­ ränlaista ruokaa. ’’O nkin aika huvittavaa, että lääkärit käy­ vät paasaam assa m onipuolisen ruokavalion puolesta, kun sairaala itse tarjoaa juuri syn­ nyttäneelle ja im ettäm isen aloittavalle äidil­

P

le veteen keitettyjä pakastevihanneksia päi­ välliseksi”, M irka toteaa.

Neuvolassa ollaan kiinnostuneita kasvissyönnistä Perhe on ollut om asta tahdostaan tiiviis­ sä neuvolaseurannassa, joten poikia on mi­ tattu ja p u nnittu tavallista tiheäm m in sekä heiltä on m itattu veriarvot säännöllisesti.

Lisäksi perhe on käynyt erityisravitsemusterapeutilla, m ihin neuvolassa onkin oltu tyytyväisiä.

M uukkosten perheen lapset ovat kasva­ neet hyvin ja tasaisesti omilla käyrillään, ei­ kä m itään suurem pia ongelmia ole ilm en­ nyt. ’’Lääkärit ja neuvolahenkilökunta ovat kyselleet paljon kasvissyönnistä, mikä on ollut m ielestäm m e hyvä ju ttu ”, M irka ker­ too ja huom auttaa myös, että asiantuntijat

ovat kiinnittäneet huom iota eri asioihin, kä suinkaan yhteen tiettyyn asiaan. ”Kyselytulva on varm asti johtunut siitä, että las­ ten kasvissyönti on ollut uusi asia asiantun­ tijoillekin, m utta olen ilokseni huom annut, että tietämys kasvisruokavalion suhteen on kasvanut valtavasti viimeisen kym m enen vuoden aikana”, M irka sanoo. H än toivoo­ kin, että neuvoloiden ja lääkärien käyttöön saataisiin virallisen tahon tekem ät, kunnol­ liset ohjeet ja suositukset sekä kasvis- että vegaaniruokavalioon.

M irka m uistuttaa myös, että hoitohen­ kilökuntakin on ihmisinä yksilöitä. Jos yh­ teistyö ei ota sujuakseen, niin aina voi pyy­ tää siirtoa toiselle neuvolatädille tai - lää­ kärille. Lisäksi kannattaa kerätä itse m ah­ dollisim m an paljon tietoa kasvissyönnistä.

T äh än sopivaa kirjallisuutta onkin ilmes­ tynyt viime vuosina ihan kiitettävästi. ”O n myös hyvä etsiä perheelleen vertaistukihen-

Onko sinulla kasvissyöjäkaverelta?

- On, luokkakaveri ja tarhasta tunnen pa­

Onko kasvissyönnissä jotain kurjaa tai tylsää?

ri lasta, jotka ovat kasvissyöjiä. Tarhassa on

- Kasvissyönnissä on kurjaa sipuli, sienet, kei­

myös pari tätiä, jotka ovat kasvissyöjiä. Ja äi­

te ty t porkkanat, munakoisoja kesäkurpitsa.

din ja isän tutuilla on kasvissyöjälapsia. M u t­

Mä en tykkää niistä. Ne on ällöjä.

ta muuten mun kaverit syö lihaa.

Mikä on lempiruokasi?

Mitä haluat sanoa muille, jotka ovat ryhty­ mässä kasvissyöjiksi?

- Kesäkeitto, kasvislasagne, makaroni, tofu

- Mun mielestä kasvissyönti on huippujuttu.

ja soijaleikkeet.

Musta on kiva olla kasvissyöjälapsi. Aion olla myös aikuisena kasvissyöjä ja opettaa omat

Miten koulussa on suhtauduttu kasvissyöntiisi?

tä paitsi myös terveellisempää, kun siitä saa

- Ihan hyvin. Joskus kaverit kysyy, että miksi

proteiineja ja vitamiineja ja sen sellaista.

olen kasvissyöjä ja me puhutaan siitä. M u t­ ta oikeastaan aika harvoin. Kotona me puhu­ taan kyllä aika paljon eläimistä ja siitä, miten niitä kohdellaan.

Millaista on olla kasvissyöjä?

Harmittaako sinua, kun syöt erilaista ruokaa kuin m uut?

- Kivaa. En mä haluis, että eläimiä tapetaan

- Ei harmita. Tai välillä harmittaa, kun muut

mun vuoksi. En aio isonakaan syödä eläimiä

saa liivate-karkkeja ja minä en. M utta en mä

M utta siis sellaista tavallista se on.

halua syödä niitä salaa isältä ja äidiltä. Mä

Tai hieman tuntuu erityiseltä, mutta se on

sitten syön muuta karkkia kotona ja nekin on ihan hyviä.

ihan kivaa.

lapseni kasvissyöjiksi. Kasvissyönti on si­

Viva! puolustaa eläimiä ja kasvissyöntiä Puolalainen Vival-järjestö keskittyy paitsi kuluttajille suunnattuihin kampanjointiin kasvissyönnistä ja eläinoikeuksista, myös yhä enemmän päättäjien lobbaamiseen. Viva!:n työntekijät Patrycja ja Marta kertovat, millaista on toimia eläinaktivistina uudessa EU-maassa.

m it e n Viva! p eru stettiin?

P atrycja: Viva! -järjestö perustettiin alun perin vuonna 1994 britannialaisen eläinaktivistin Juliet G elatleyn toim esta. Järjes­ tön ensim m äinen tavoite oli paljastaa tehotuotannon eläimille ai­ heuttam ia kärsimyksiä. Lyhyessä ajassa Viva!:sta tuli suurin kasvissyöntiin keskittynyt järjestö Britanniassa.

Puolassakin Viva!:n toim inta keskittyy nykyään kam panjoin­ tiin, koulutukseen, lobbaukseen, tapahtum iin ja om iin tutkim uk­ siin. Teem m e erityisesti tunnetuksi kasvissyöntiä ja veganismia.

Organisoim m e katutapahtum ia, tem pauksia kuten kasvissyöntiviikon, luentoja ja omia tutkimuksia.

Kuinka n äette eläinsuojelu n tilan teen P uolassa?

M arta: T ilanne on vaikea. Lakeja ei ole m uokattu tai uudistet­ tu nykyisen tilanteeseen sopiviksi. Eräs säädös on vuodelta 1997, m utta se keskittyy eläinsuojeluun vain hyvin yleisellä tasolla - lii­ an yleisellä!

P: O n myös olemassa joitakin säädöksiä elävien eläinten kulje­ tuksista, metsästyksestä, löytöeläimistä ja suojelluista lajeista.

M: E rään tutkijan ansiosta Puolassa oli aina viime vuosiin as­ ti poikkeuksellisen hyvä lainsäädäntö koskien eläinkokeita. Laki sääteli eettisen kom itean toim intaa ja loi hyvän perustan kaikki­ en kokeiden kontrolloinnille. Valitettavasti äskettäin valittu K an­ sallinen eettinen komitea julkaisi kuitenkin esityksen, jonka m u­ kaan jokainen tarkastustoim enpide on ilmoitettava kokeita teke­ välle taholle viimeistään viikkoa ennen tarkastusta!

Myös useim m at tehotuotannon eläimiä koskevat hyvinvointistandardit ovat puutteellisia. Esimerkiksi minim iläm pötila, jossa

►

Marta ja Patrycja osallistuivat syyskuussa Animaliar järjestämään ympäristöseminaariin.

10

M .II..M IM

saa pitää karjaa, on vain 4 astetta ja vasikoille 8 astetta. Puolusta­ jat väittävät laum aeläinten läm m ittävän tarpeeksi toisiaan!

Eläinsuojelu Puolassa on käymistilassa. Lihateollisuuden lob­ baus on voimakasta - m uutam at kansanedustajat omistavat itse­ kin tehotuotantotiloja - ja teollisuudella on käytettävissään pal­ jon enem m än rahaa kuin kansalaisjärjestöillä.

P: O n toki m uutam ia kansanedustaja, jotka näyttävät välittävän eläinten hyvinvoinnista. Eduskunnassa on myös valiokunta eläinasioille, joka ei kuitenkaan ole yhtä tehokas kuin toivoisimme, m utta ainakin se on hyvä alku.

Kärjistetyimmän mielipiteen mukaan kasvissyönti kuuluu pakanalliseen kulttiin!

O nko kasvissyöjänä tai vegaan in a o lem in en P u olassa vaikeaa?

M: Se riippuu ensinnäkin siitä, asuuko isossa kaupungissa vai pienessä kylässä. Se riippuu myös tuloista ja vuodenajasta. M utta ennen kaikkea se on kiinni asenteesta.

Joidenkin on vaikea kuvitella veganismia ilm an tofua lähim ­ mässä tavaratalossa tai ilm an tuoreita hedelm iä jokaisella aterial­ la. K un ym m ärtää, että soijatuotteetkin ovat vain yksi vaihtoeh­ to vegaanin ruokalistalla, kasvissyöjänä eläminen Puolassa on lo­ pulta melko helppoa.

Tietysti pääkaupungin kasvissyöjillä on helpointa. Kaksi ravin­ tolaketjua tarjoaa kasvisruokaa ja useita vegaanisia vaihtoehto­ ja. Soijaa on saatavilla superm arketeissa, kebab-ravintolat tarjoa­ vat falafelejä ja yhä useam pi kauppa myös luom uruokaa. T ila n ^ k muissa suurkaupungeissa vaihtelee.

Pienemmissä kaupungeissa ja kylissä tilanne ei ole sama, m i ^ ta toisaalta maalla voi usein viljellä omia vihanneksia ja hedelmiä.

K erran tosin näim m e häm m ästykseksem m e pikkukylässä keskellä-ei-m itään pienen kaupan, jossa myytiin soijamaitoa! Sekin osoittaa, että parem paan suuntaan ollaan menossa.

Kasvissyöntiä ei pidetä enää yhtä radikaalina kuin esimerkik­ si 10 vuotta sinen. M erkittävä vastustaja on kuitenkin esimerkik­ si katolinen kirkko. K ärjistetyim m än mielipiteen m ukaan kasvissyönti kuuluu pakanalliseen kulttiin! K uulostaa absurdilta, m u t­ ta on surullisen totta. Asenne ei kuitenkaan ole sama kaikkial­ la ja on myös pappeja, jotka kannattavat kasvisruokavaliota. Voi vain m iettiä, mikä asenne olisi, jos esimerkiksi äiti Teresa olisi ol­ lut kasvissyöjä...

Kuinka m on ta työntekijää V ivassa on?

P: Vivassa on kolme työntekijää ja noin 10 vapaaehtoista m ukana säännöllisessä toiminnassa.

K uinka tavalliset p u o la la iset su htautu vat eläintensuojeluun?

M: Ihm iset tietävät kyllä eläinten hyväksikäytöstä ja h u onos­ ta kohtelusta, m utta useim m iten ongelma vain tiedostetaan, ei­ kä m itään tehdä asian eteen. Se voi olla välinpitäm ättöm yyttä tai

sitten väsymystä poliittisen kentän kädenvääntöön, jossa eläin­ ten asioiden ajamista ei ehkä pidetä sellaisena asiana, johon yh­ teiskunnan tulisi ensimmäisenä keskittyä. A senteet kuten ”ne on vaan eläimiä” tai ’’ensin pitää huolehtia ihmisistä” eivät ole har­ vinaisia.

K un Viva! on tehnyt paljastavia tutkim uksia eläinten huonosta kohtelusta, esimerkiksi poliisit, joille olemme tehneet ilmoituksen, eivät ole ottaneet asiaa vakavasti. Toisaalta viime kesänä m onet eläinten laim inlyöntitapaukset päätyivät lehtien otsikoihin. Erääs­ sä suositussa tv-ohjelmassa näytettiin jakso, jossa hevosia rääkät­ tiin. O hjelm aan tulvi ihm isten vihaisia palautteita kuten puheluja, sähköposteja ja kirjeitä enem m än kuin koskaan aikaisemmin.

Kaikki on m uuttum assa. M eidän roolim m e Viva! :ssa on saada ihmiset tietoisiksi siitä, m itä tapahtuu heidän ym pärillään, ja an­ taa m yönteinen esimerkki siitä, että asioihin voi vaikuttaa itse. Ih­ misten tulisi viimeinkin ym m ärtää, että huolenpito eläimistä on vahvasti sidoksissa myös ihmisistä huolehtim iseen. Eikö G andhi kerran sanonutkin: ’’kansan suuruus ja sen m oraalinen edistyneisyys on mitattavissa siitä, m iten se kohtelee eläim iään.”

Kuinka n äette u u sien E U -m a id en tila n teen elä in su o jelu lli|ö s s a kysym yksissä?

Koska meillä on hyvät suhteet aktivisteihin näissä maissa, tieäm m e, että ongelm at ovat samoja. M u tta näen eroja Puolassa ja Tsekeissä esimerkiksi kasvissyöjien tilanteessa. Kasvissyönti on Tsekeissä yleisempää ja kasvissyöjille sopivia tuotteita tehdään paljon enem m än. Silti eläinoikeuksista ei tiedetä tai puhuta paljo­ akaan. Siksi tarvitsem m e kaikki yhteistyötä, kokem usten vaihtoa ja tukea kehittyneem m iltä m ailta eläinoikeusasioissa. _ EEVA SUHO NEN

• Puolassa järjestettiin kansanäänestys EU-jäsenyydestä 8.6.2003. Puola on ylivoimaisesti suurin uusista EU-maista, mutta sillä on talousvaikeuksia. Puola on onnistunut kehittämään markkinatalouttaan EU:n suojissa ja kerännyt ulkomaisia sijoituksia, mutta maassa on hyvin korkea työttömyys ja alhaiset tulot. Köyhyys on yleistä etenkin maaseudulla.

• EU:n mahdollistaman työvoiman liikkuvuuden myötä lähes miljoona puolalaista on lähtenyt töihin Eurooppaan paremman toimeentulon perässä.

• Uusista jäsenmaista Puola tarvitsee eniten rahoitusta lähinnä maataloutensa ja heikon infrastruktuurinsa vuoksi. Muita ongelmia ovat muun muassa korruptio, ympäristölainsäädännön puutteet sekä tehoton maatalous.

• Uusina jäsenmaina EU:hun liittyvät ensi vuoden alusta - tai viimeistään vuonna 2008 - Romania ja Bulgaria. Puolan ohella näissä maissa kansalaisjärjestökenttä on vielä kehittymässä.

• Puolalaisien eläinsuojelujärjestöt toimivat yleensä löytöeläinten puolesta tai kasvissyönnin edistämiseksi. Osa järjestöistä on liittynyt jo Eurooppalaisiin kattojärjestöihin ja kritisoi myös tehomaataloutta.

sattum a saattelee matkailevaa eläinsuojelijaa pa­ rem m in kuin osuvasti. Erinom aisen kasvisruuan lisäksi pääsin tutustum aan ystävällisiin ja innostuneisiin puolalai­ siin eläinten ystäviin, kun pimenevässä Varsovassa silmiini osui pieni kasvisravintola.

Puola on tu n n e ttu m aatalousvaltaisena m aana, jossa tuotetaan edullisia elintarvikkeita koko E uroopan markki­ noille. Vaikka m aa on ollut itsenäinen vuodesta 1918 läh­ tien, oli se vahvasti N euvostoliiton vaikutuspiirissä aina 1980-luvun loppuun asti. K om m unistisesta historiasta joh­ tuen m onet puolalaiset suhtautuvat kansalaisjärjestöjen toi­ m intaan edelleen varauksellisesti.

Eläinsuojelu ei kuitenkaan ole tuntem atonta Puolassa.

Varsovan keskustasta löysin kasvisravintolan, jonka seinällä oli mainos paikallisen eläinsuojeluyhdistyksen tukikonsertista. Eipä m uuta kuin selvittämään konserttipaikan osoite, ja sitten tutustum aan paikalliseen eläinsuojelutoimintaan!

Puolassa on lukuisia eri eläinsuojelujärjestöjä. Suurin osa niistä keskittyy kodittom ien koirien ja kissojen aut­ tam iseen, m utta myös laajempaa eläinsuojelutyötä teke­ viä järjestöjä löytyy. K onsertin jälkeisenä päivänä vierailin puolalaisen Viva! -järjestön toimistolla. Järjestön paikalli­ sista kam panjoista suurim m at ovat keskittyneet esimerkik­ si herättäm ään keskustelua tehosikaloiden kasvatusolojen ongelmista.

Puola kuuluu suurim piin sianlihantuottajam aihin jopa koko m aailm an mittakaavassa: Suom een verrattuna sian­ lihaan tuotetaan vuodessa noin kym m enkertainen määrä.

Vaikka jopa 70 % Puolan m aatiloista katsotaan edelleen pientiloiksi, ovat suuret teolliset tuotantoyksiköt alkaneet yleistyä myös siellä vauhdilla. Edullisten tuotantokustan­ nusten vuoksi Puola kuuluu samalla naapurim aiden sijoit­ tajien suosikkikohteisiin.

M aatalouden eläinten hyvinvointiongelmien lisäksi Puo­ lassa on laaja kodittom ien koirien ja kissojen ongelma. Yk­ sin Varsovassa on viisi eri löytöeläintarhaa, ja yhteensä niitä on Puolassa toistasataa. K un suomalaiset käyvät hakem as­ sa löytökoiria Virosta, käy Puolassa taas jonkin verran sak­ salaisia pelastam assa koiria itselleen.

Paikallisten eläinsuojelijoiden tapaam inen oli erittäin an­ toisaa, kun sain nähdä intoa puhkuvia aktiiveja m aan vai­ keista eläinsuojeluongelm ista huolim atta. Vierailu ja kes­ kustelut sam anhenkisten ihm isten kanssa antoivat hyvän m ahdollisuuden tu tu stu a Puolaan m uutenkin kuin siitä silotellusta näkökulm asta, jota turisteille tarjotaan m atkaop­ paissa ja museoissa. w ¥ JOSKUS

www.viva.org.pl,www.klubgaja.pl,www.toz.pl LAURA UOTILA

F H W .'M IM

11

E L A I N Y S

T A

V A L L I

S E T

V A I K U T T A J A T

Entä, jos eläinkin olisi yksilö?

Eläinoikeusfilosofi Elisa Aaltola on jo vuosia puolustanut väsymättä eläinten oikeuksia niin tutkimustyössään kuin vapaa-ajallaan. Myös tutkijan tuore väitöskirja peräänkuuluttaa eläinten kohtelua yksilöinä ihmisten maailmassa.

►miten heräsit ajattelem aan eläinoikeusasioita?

-Varsinaista herääm istä en m uista, sillä jo hyvin pienestä viihdyin eläinten parissa ja itkin katkerasti niiden kohtaloa. Koska kasvoin pienessä maaseutukylässä, kuljin paljon sikaloissa ja navetoissa, ja eläinten surkea arki ei jäänyt epäselväksi. Kasvissyöjäksi ryhdyin teini-iässä, ja silloin myös havahduin kirjoittelemaan paikallislehtiin eläinoikeuskysymyksistä. Yliopistolla törm äsin eläinetiikkaan, jonka avulla huom asin, että eläinten arvoa ja oikeuksia on puol­ lettu vakavasti myös filosofian parissa.

S a it väitösk irjasi syksyllä v a lm iik si. M ikä on sen y d in sa nom a?

-V äitöskirjan nimi on “Animal Individuality: C ultural and M oral C ategorisations” . Sen lähtökohtana on, että eläimiä täytyy lähes­ tyä aktiivisina yksilöinä m uodostettaessa sekä eläinkäsityksiä, et-

KUKA?

n im i: eu s a a a lt o la

IKÄ :

30 VUOTTA

l e m m ik it : r o s ie j a

VINCENT ( l ö y t ö k o ir ia ) .

LEMPIRUOKA- JA JUOMA: ITSE TEHTY VEGAANIPtTSA SALAATIN KERA JA PERSIKKJVMEHU p e r h e : a s u u s in k k u n a

M a n c h e s t e r is s a

ystävän kanssa,

JOLLA ON MYÖS KAKSI KOIRAA. HARRASTUKSET,

p it k ä t l e n k it k o ir ie n k a n s s a , v a e l t e l u , v a l o k u v a u s .

tä eläimiä koskevia arvoja. Nykypäivänä eläimet jäävät usein m a­ terian asemaan. N e ovat passiivisia kohteita, välineitä tai tuottei­ ta, joita voidaan m uokata ja käyttää su ru tta erilaisiin tarkoituk­ siin. Eläimiä on kuitenkin lähestyttävä niiden om an yksilöllisen näkökulm an ja eläinten om an aktiivisuuden kautta: lehm ä ei ole passiivinen parteen sidottu m aitotuote, vaan älykäs, kokeva olen­ to, jonka tarpeita ja arvoa tulee kunnioittaa.

O let asu nu t u sea m m a n vu oden B rita n n ia ssa . M iten verta isit S u o m en ja B rita n n ia n eläinoikeuskenttää? a - Britannia on eläinoikeuksien em om aa, ja siksi liikkeellä on p W d em m ät juuret. Se näkyy esimerkiksi siinä, että m ukana kaikenikäisiä ja sukupuolet ovat tasapuolisesti edustettuina.

Nykypäivänä m olem m issa maissa keskitytään m oniin sam oihin asioihin: eläinkokeiden ja turkiskauppojen ym pärillä käydään kam panjointia, ja eläintuotantoa vastustetaan eritoten vegaanikam panjoiden avulla. Erityispiirteitäkin löytyy. Britanniassa on vahva m etsästyksen vastainen liike, ja koko eläinoikeusliike ny­ kyisessä m uodossa onkin saanut siitä alkunsa. Toim inta on varsin konkreettista: jahtia seurataan, koiria harhautetaan, ja usein jo­ pa m arssitaan haulikoitten eteen. Sam oin eläintarhoja ja sirkuk­ sia vastustetaan kovaäänisesti.

M iten m ielestä si tavalliset ih m iset voivat vaikuttaa elä in ­ ten asem aan?

- Perustavin keino on om ien kulutustapojen tarkistam inen. Itse olen vegaani jo siksi, että m aitoteollisuutta voi pitää jopa lihate­ ollisuutta synkempänä tuotantom uotona. Toinen peruskeino on aktiivinen toim inta. M ielipideosastoille kirjoittam inen, tuttavil­ le puhum inen, infolehtisten jakam inen, infopöydät, yhteydenotot erilaisiin yrityksiin ja mielenosoituksiin osallistum inen ovat tä jA keitä tapoja toim ia eläinten puolesta.

M itkä ovat m ielestä si S u o m en su u rim p ia elä in o ik eu s- 0 ongelm ia?

- Turkisteollisuus on päällim m äinen. Siitä on tullut Suomessa ai­ he, jonka kritiikki hiljennetään nopeasti. Suomessa myös m etsäs­ tetään suhteessa enem m än kuin muissa Euroopan maissa, ja suh­ tautum inen m etsästykseen näyttäisi olevan erittäin myönteistä.

Suurin eläinoikeusongelm a niin Suom essa kuin maailmalla on tietysti tuotantoeläinten asema. Eläinten määrä on käsittäm ättö­ m än suuri, ja niiden hyvinvointia rikotaan räikeästi.

M illa isia h aaveita sin u lla on?

- S uurin haave on tuotantoeläinten eläkekoti, eli “farm animal sanctuary” . O len onnellisin sikojen, lehm ien, vuohien ja kanojen lähettyvillä, joten teko olisi jossain m äärin myös itsekäs. Toinen haave olisi tukea eläinoikeuksia maassa, jossa niistä ei vielä p u h u ­ ta. Aktivismia tulen varmasti harjoittam aan siihen päivään saak­ ka, jolloin m olem m at (eikä vain toinen) jalat ovat haudassa. M u ­ kavinta olisi tietysti elää itseen keskittyvää elämää, m utta eläinten asema on niin äärim m äisen vakava kysymys, että sen puolesta on yksinkertaisesti pakko taistella.

ELINA VALKAMA, EEVA SUHONEN

12

Saadaanko kädellisillä tehtävät eläinkokeet i/ihdoin loppumaan Euroopassa? ,KS™ eÄ uroopan U nionin alueella käyte­ tään vuosittain noin 10 000 kädel­ listä erilaisiin eläinkokeisiin. Jotta eläinkoealalle olisi aina tarjolla tar­ peeksi eläimiä, pidetään tutkim us- ja kasva­ tuslaitoksissa varalla m oninkertainen m ää­ rä kädellisiä. Yleisimpiä kokeissa käytetty­ jä apinalajeja ovat m arm osetit ja makakit.

N äiden lisäksi myös tamariineilla, oravasaimireilla, yöapinoilla ja häm ähäkkiapinoilla suoritetaan eläinkokeita. Suurinta osaa kädellisillä tehtävistä kokeista ei tehdä ihmissairauksien tutkimiseksi vaan jopa 70 % kokeista on testejä, joilla testataan erilais­ ten aineiden myrkyllisyyttä.

E

k ä d e llis e t eurooppalaisissa utkimuslaitoksissa T ilastojen m ukaan Euroopassa eniten kä­ dellisiä käytetään Ranskassa, Iso-Britanniassa ja Saksassa. M onet eläinkokeissa käy­ tetyistä apinoista tuo d aan M auritiukselta, K iinasta ja Indonesiasta, joissa niitä m et­ sästetään tutkim uslaitoksiin myös luonnos­ ta. Vaikka useat E uroopan m aat ovat kiel­ täneet luonnosta pyydystettyjen apinoiden käytön eläinkokeissa, on kielto hyvin hata­ ra. Se ei p u u tu lainkaan siihen, että kasva­ tuslaitokset hankkivat apinoita luonnosta, jolloin suurin osa eläinkokeissa käytetyis­ tä kädellisistä on vapaana eläneiden eläin­ ten jälkeläisiä.

Viimeisin kädellisillä tehty eläinkoe Suo­ messa suoritettiin vuonna 2000. Suom i ei kuitenkaan kieltänyt kädellisten käyttöä vuonna 2005 uudistetussa eläinkoelaissa, joten on m ahdollista, että kokeita tullaan

tekem ään tulevaisuudessa. Eurooppalaisis­ sa tutkim uslaitoksissa suoritetut eläinko­ keet ovat huolenaihe myös Suomessa, sillä on hyvin tavallista, että eläinkokeilla saatuja tutkim ustuloksia ostetaan ulkom ailta. M i­ kään ei estä sitä, että suom alaiset tutkijat suorittavat kädellisillä tehtävät eläinkokeet m uualla tai suomalaiset yritykset hankkivat kädellisillä tehtyjen eläinkokeiden tuloksia eurooppalaisista tutkimuslaitoksista. Vaikka Suom en eläinkoetilastot kädellisten osalta näyttävätkin viimeisen kuuden vuoden ajal­ ta hyvältä, on kädellisten käyttö koe-eläiminä myös suom alaisten ongelma.

Kampanjointia ja vaikuttam ista Animalia ja m u u t kansainvälisen E urope­ an Coalition to E nd Animal Experim entsjärjestön jäsenet tulevat lobbaam aan ja kam panjoim aan aktiivisesti, jotta E uroo­ pan U nionin alueelle saataisiin kädellisillä tehtävien eläinkokeiden täydellinen kielto.

V uoden 2007 aikana E uroopan Unionissa tullaan uudistam aan koe-eläinten käyttöä säätelevä direktiivi 86/609, johon eläinko­ keita vastustavat järjestöt pyrkivät saamaan kiellon kirjatuksi.

T u tu stu kam panjan internetsivuihin osoitteessa: www.saveprimates.eu.

MIKÄ

EC EA E ?

• European Coalition to End Animal Experiments on Euroopan johtava järjestö rauhanomaisessa kampanjoinnissa koe-eläinten puolesta.

• ECEAE perustettiin vuonna 1990 kampanjoimaan kosmetiikan eläinkokeiden kieltämiseksi EU:ssa.

• Koalitioon kuuluu 17 eläinkokeita vastustavaa järjestöä ympäri Euroopan, Suomesta mukana on Animalia.

• Tämän vuoden aikana ECEAE on työskennellyt erityisesti EU:n uuden kemikaaliohjelma REACH: n parissa. Työ tu otti tulostaja kemikaaliohjelmaan saatiin kirjatuksi useita eläinkokeita vähentäviä kohtia.

• ECEAE:n seuraavia haasteita tulevat olemaan kädellisten käytön kieltäminen eläinkokeissa ja lobbaaminen mahdollisimman hyvän eläinkoedirektiivin 86/609 puolesta.

• ECEAE:n jäsenjärjestöt kokoontuvat kahdesti vuodessa. Animalia isännöi

Voit tukea A n im a lia n eläinkokeiden v a sta ista työtä so itta m a lla lah joitu sn um ero o n 0600 411 071 (5 € / puhelu + pvm ) ta i 0600 411 072 (10 € / puhelu + p v m ). L ahjoituksesi käytetään koeeläin ten p u olesta teh tävään työhön.

koalition viimeisintä kokousta Helsingissä 12.-14. lokakuuta.

• Lisää tietoa ECEAE:sta saat internetsivuilta www.eceae.org

13

Perusteellinen johdatus eläinten oikeuksiin

Herkullinen keittiövallankumous!

H ä rk ä p a p u a sarvista Herkullista kasvisruokaa lähetä

Teissä leh dessä siv u lla 2 8 m yös k irja n resepteistä k o o ttu jo u lu in en ru o k a siv u .

K ir ja a v o i o sta a A n im a lia n to im isto lta j a k irja k a u p o ista .

Valkoinen vaeltaja

D a v i d D e G r a z ia :

In n a S om ersalo, P ä iv i M a ttila , H a n n a T uom isto j a H e n r i H a im i:

A n im a l R ig h ts :A V ery S h o r t In tro d u ctio n ,

H ä r k ä p a p u a s a r v is ta - H erk u llista k a s v is r u o k a a lä h eltä

O x fo rd U n iv e r sity P ress, 2 0 0 2 .

M u ltik u s ta n n u s O y , 2 0 0 6 .

Tuntureiden kevääseen on vielä aikaa. Valkoisesta hangen pinnasta hädin

A Very Short Introduction” on nim estään huo­ lim atta varsin seikkaperäinen johdatus eläinten oikeuksiin. Vain runsaassa sadassa sivussa ehditään käydä läpi keskeiset eläinten oikeuksiin liittyvät teem at, kuten lihansyönti, koe-eläim et, eläin­ tarhat ja lemmikkieläimet sekä ylipäänsä eläinten m oraalinen ase­ ma.

K irjoittaja D a v id D eG ra zia työskentelee filosofian ap u ­ laisprofessorina G eorge W ashingtonin yliopistossa Washing­ to n D C :ssä. D eG razian am m atillinen tausta näkyy hyvin kirjoitustyylissä. O te on filosofisen pohdiskeleva ja erilaisia ar­ gum entteja - eläinten oikeuksien puolesta ja oikeuksia vastaan arvioidaan niiden johdonm ukaisuuden perusteella. D eG razia tuo m ielipiteensä esiin aika ajoin ja pyrkii perustelem aan kan­ tansa kattavasti. D eG razia on kirjoittanut aiem m inkin eläinten oikeuksista, m uun m uassa teoksessa Taking Animals Seriously: M ental Life and M oral Status (1996). Viimeksi m ainittu teos oli suunnattu tiedeyhteisölle, nyt käsillä oleva kirja on pikemminkin tiivistetty ja popularisoitu esitys ja siten tarkoituksena on saada laajempi lukijakunta. Kirja sopii erityisesti lukijalle, joka on hil­ jattain kiinnostunut eläinten oikeuksista, joskin pidem päänkin ai­ hepiiriä seuranneelle se tarjoaa oivallisen tavan käsitellä erilaisia argum entteja.

E läinten m oraalista asemaa käsitellessään D eG razia aloittaa historiallisella katsauksella, Aristoteleesta alkaen ja päätyy 1980ja 90-lukujen vaihteen edistyksellisimpiin eläinsuojelulakeihin.

E läinten m oraalinen asema ja eläinten om inaisuuksien käsitte­ lem inen on sikälikin keskeinen osa kirjaa, koska siinä om aksu­ tu t kannat m äärittävät kirjoittajan suhtautum ista lihansyöntiin, koe-eläintoim intaan ja m uihin eläinten hyväksikäytön muotoihin.

Vaikka joissakin esimerkkitapauksissa kirjoittaja viittaa kotim aan­ sa, Yhdysvaltojen, tilanteeseen, hänen näkökulm ansa on loppujen lopuksi aika yleismaailmallinen - tai ainakin länsimainen.

Kirjan ansioksi on luettava se, että siinä käsitellään ytimekkääs­ ti, johdonm ukaisesti ja helposti luettavassa m uodossa hyvin laaja eläinten oikeuksiin liittyvä aihepiiri. Suomessa kirja on saatavilla lainaksi Animalian toim iston kirjastosta ja sitä voi tilata myös ne­ tistä, lisätietoja saa osoitteesta: www.oup.com.

vuosia sitten alettiin puhua fennoveganismista, eli lähinnä kotim aisia kasviksia suosivasta ruokavaliosta. Myös lähiruoka-käsite on ilm aantunut arkipuheeseem m e viime a i k o ^ na. N äistä aspekteja soveltaen on nyt ilmestynyt myös k e itto k irja ’’H ärkäpapua sarvista”, jonka tekijöinä on joukko nuoria a ik u is i^ joilla on m onen vuoden kokemus niin kasvissyönnistä kuin myös eläin- ja ympäristöjärjestöistä.

K irjan esipuheessa todetaan, että ruokailutottum uksem m e ei­ vät enää ole pelkkä yksityisasia, koska yhä kasvava osa ruuasta tuotetaan kaukana meistä, eikä meillä ole siten m ahdollista tu n ­ tea sen alkuperää. K uluttajien tulisikin suunnata katseensa lähel­ le ja huom ata, kuinka rikas ja runsas ruokam aailm a aivan kotinurkilta löytyy. K irjoittajat painottavat myös, että lähiruoka on vastaliike m aatalouden globalisaatiolle ja sen suosim inen m ah­ dollistaa myös m aaseudun säilymisen elävänä.

Kirja tarjoaa yli 250 vegaanista reseptiä, joissa hyödynnetään yli sataa ’’lähiraaka-ainetta” kuten kotimaisia vihanneksia, m ar­ joja, hedelm iä ja viljoja. Reseptit ovat helppoja ja selkeitä, m utta silti mielikuvituksellisia ja täynnä uusia ideoita. M iltä esimerkiksi kuulostavat k u rp itsa sp elttim o , h a m p p u v o ile ip ä k e k sit, ra p a r p e r ijä ä te lö tai vaikkapa h ä rk ä p a p u fa la fe lit ?

K irjan tekijät tuovat esille ruokailun ympäristövaikutuksia ja kehottavat suosim aan kullekin vuodenajalle tyypillisiä kasviksisA Myös kirjan reseptit on jaoteltu täm än periaatteen m ukaan, elr jokaisessa osiossa on erikseen talvi- ja satokauden ohjeet. M y £ ruokien nimissä on pyritty korostam aan tätä asiaa, kuten esimer­ kiksi T alven m a rin o id u t k a s v ik s e t ja M in e stro n e kesälle.

L ähiruoan m äärittelem inen ei ole yksiselitteistä, eivätkä tä­ m änkään kirjan tekijät pyri antam aan yhtä oikeaa m ääritelm ää.

K irjan ideana on pikem m inkin herättää ihmisiä ajattelem aan omia kulutusvalintojaan ja m uuttam aan niitä parem paan suun­ taan. Tekijöiden m ukaan hyvä askel on esimerkiksi se, että joka toinen kerta ostaa kotim aista viljaa riisin sijaan ja vaihtaa appel­ siinim ehun kotim aiseen m arjam ehuun. Sen sijaan edessä on to­ dellinen ekotehokas vallankum ous, jos ryhtyy noudattam aan lähiruokapainotteista vegaaniruokavaliota, säästää energiaa omassa keittiössä ja suosii luom utuotteita.

H erkullisten ohjeiden lisäksi keittokirjassa annetaan myös pe­ rustiedot ru u an tu o tan n o n ym päristövaikutuksista, täysipainoi­ sesta vegaaniruokavaliosta, villiruuan (m uun muassa marjat, sie­ net ja yrtit) keräämisestä, idättäm isestä sekä energiatehokkaista ruuanvalm istustavoista. Kirja on oiva hankinta jokaisen kasvis­ syöjän hyllyyn.

tuskin erottuva naali pysähtyy tuijottamaan satunnaista kulkijaa uteliaana.

► ’’ a n im a l r ig h t s :

J O O N IA STRENG

► jo m u u tam ia

ELINA VALKAMA

14

M lir.'.M IM

TEKSTI! LAURA UOTILA

Kohta eläin kuitenkin vilahtaa takaisin pesäluolastoonsa. Yksinäinen hiihtäjä saa jäädä miettimään, tuliko sittenkin nähtyä pelkkä aave auringon häikäisemällä hangella. Vai oliko se todella tunturien liehuhäntä, äärimmäisen uhanalainen napakettu?

asta maaliskuussa alkaa tu n tu ­ reilla levoton liikehdintä. Valkoturkilla on viimeiset hetket löytää itselleen kum ppani, jon­ ka kanssa voisi pariutua. O nnekkaim m at naalit onnistuvat tehtävässään, ja solm i­ vat siten koko lopun ikänsä kestävän suh­ teen pariinsa. K um ppanin löydyttyä on vie­ lä etsittävä sopiva pesäkolo. Autioilla tu n tu ­ reilla riittää valinnanvaraa, ja pienen, hiek­ kaisen kum pareen vielä paksun lum en pei­ tossa oleva kylki saakin alkaa toim ia oiva­ na kolona. Pesäluolasto jatkaa tehtäväänsä uusien napakettusukupolvien turvapaikka­ na: samaa luolastoa saatetaan käyttää suku­ polvesta toiseen, jopa satojen vuosien ajan.

Vuosien saatossa se laajenee kym m enien neliöm etrien suuruiseksi luolaverkostoksi, jossa saattaa olla jopa yli sata kulkuaukkoa maanpinnalle.

V

Poikaset syntyvät kesän kynnyksellä Vikinää, tuhinaa, kynsien rapinaa. Naaliuros päivystää tarkkaavaisena pesäaukon suulla. Vajaan kahden kuukauden odo­ tus palkitaan toukokuun lopussa. Em o on pyöräyttänyt m aailm aan kolme pientä karvakerää, jotka silm ät um m essa ham uavat kohti nisiä. U ros livahtaa ulos palatakseen taas pian haaskalta haettu lihanpala suussa.

Em o tarvitsee nyt runsaasti ruokaa.

Juhannuksen jälkeen alkaa hiekkakum pareen kyljessä näkyä uutta elämää. M ustat n enät värisevät ilmassa, kun p ennut hais­ televat ensim m äistä kertaa elämässään rai­

kasta tunturi-ilm aa pesän ulkopuolella. M a­ talan tunturiheinikon seassa on turvallista katsella ympärilleen. Varovaiset askeleet vie­ vät yhä kauem m as pesältä. E m ot seuraavat tarkkaavaisina jälkeläistensä yhä rohkeam ­ pia liikkeitä. H än n ät vain vilahtelevat var­ vikon seassa, kun pen n u t jahtaavat toisiaan pitkin paljakkaa. M etsästystä harjoitellaan ahkerasti hyppimällä tarkkoja loikkia tuulen heittelem än lehden kim ppuun.

Pian kuuluu kimeä haukahdus. P ennut säntäävät vatsa m aata viistäen kohti turval­ lista luolaansa. Sam assa suuret siivet läiskähtävät ilmassa, kun m aakotka koettaa on­ neaan. N aalien suvun onneksi kotkalle tuli tällä kertaa hukkareissu. K olm e pentua jää­ vät silmät pyöreinä istum aan luolan häm ä­ rään. Hyvä oppitunti tämäkin.

Ravintoa pitkän talven varalle Lapin kesä alkaa tehdä loppuaan. M u u t­ tolinnut pyrähtelevät levottom ina ja alka­ vat kerääntyä parviksi. N aaliem ot kantavat vielä ruokaa poikasilleen, m utta yhä useam ­ m in pennut saavat pikkujyrsijöitä myös itse kiinni. Vielä niiden taidot eivät kuitenkaan riitä lintujen pyydystämiseen. E m ot näyt­ tävät pennuilleen parhaat haaskat, ja koko pesue kerää vararavintoa kylmää talvea var­ ten. K esän vaihtuessa syksyyn lähtee myös pentueen uteliain uros matkoihinsa: toinen uros sekä naaraspentu jäävät vielä em ojensa hoteisiin. M uualle suunnanneelle n u o ru ­ kaiselle riittää tyhjiä pesäkoloja, joista val­ loittaa oma reviiri. Suurem pi ongelma tulee olem aan puolison kohtaamisessa: vain erit-

Vielä 1960-luvulla naalipesueeseen kuului jo pa toistakymmentä polkasta, mutta viime vuosikymmeninä pentujen määrä on romahtanut vain muutamiin. täin hyvällä tuurilla on jossain naapuritunturissa syntynyt sam ana kesänä toinen napakettupentue. Yksinäisen urosnaalin koh­ taloksi voi jäädä poikamieselämä.

Syksy ja porojen teurastusaika saapuu.

P orom iehet teurastavat kotitarpeikseen m uutam an poron jo tunturissa, ja naaliperhe aterioi poron rippeillä ahnaasti. Em ot alkavat tehdä talvivarastoja tunturiin: po­ ron sorkka kiikutetaan suuren kivikasaa kylkeen ja peitetään huolella m aakuoppaa M Talven niukkaa ravintotilannetta on k o e te ^ tava parantaa niin paljon kuin pystyy.

Tunturin talven jälkeen koittaa kevät Lum i peittää tunturit. Toinenkin urospoikanen on jo lähtenyt koittam aan itsenäistä elämää. E m ot ja naaraspentu vaihtavat re­ viiriä. U u d en pesän lähistöllä asustaa ah­ m a, jonka jättäm ät haaskat tarjoavat lisära­ vintoa valkoturkeille. Talvi on ankara, m ut­ ta sen aikana m enehtyneiden porojen avul­ la kaikki kolme selviävät yli lum isten kuu­ kausien.

O n u u den kevään aika. Vanha tu ttu pe­ säluolasto otetaan taas käyttöön. Talven ruokatilanne on ollut hyvä, ja uusi naalipesue näkee päivänvalon. Edelliskesän naa­ raspentu jää vielä vanhem piensa avuksi hoitam aan pikkusisaruksia.

Sen veljet ovat kadonneet tu n tu riin toivottavasti ne kuitenkin löytävät itsel­ leen kaivatun kum ppanin. N aalien suvul­ la ei olisi varaa m enettää enää yhtäkään jä­ sentään. u,

ART SOWLS U.S RSH AND WHJXJFE « J V l C ES

r

*

m

T I ESI T KO ?

■Naali eli napakettu (Alopex lagopus) on Pohjoisnapaa ympäröivillä puurajan yläpuolisilla tunturialueilla

Naali - Suomen uhanalaisin nisäkäs

elävä kettua pienempi petoeläin.

1800- i u v u L L A

Ruumiin pituus on 55 -6 5 cm, hännän

►

pituus 30 -3 5 cm ja paino on 3 -5 kg.

tui Etelä-Suomeen saakka. Tämänhetkis­

tinen naalinsuojeluun tähtäävä pohjois­

Naalin säkäkorkeus on noin 30 cm.

ten arvioiden mukaan silloinen napakettukanta käsitti ainakin yli tuhat yksilöä.

mainen hanke on "Saving the endange­

• Naalin turkki on talvisin kokonaan

Pehmeä-ja kaunisturkkinen naali oli ha­

SEFALO." Hankkeen päärahoittaja on EU,

naalin levinneisyys ulot­

gelmien poistoyrityksiä. Ainoa konkreet­

red Fennoskandian Alopex lagopus" eli

valkoinen ja kesäisin ruskeanharmaa.

luttu turkiseläin, jota metsästettiin an­

Tuuhea talvikarvapeite on myös syy

siotarkoituksessa. Tehokkaana lisäänty-

mutta mukana projektissa on myös Ruot­ sin WWF.

naalin tarhaamiseen turkistarhoille.

jänä naalikanta kesti rankkaa verotusta kohtuullisen pitkään, kunnes 1900-luvun

veltu ilmaston lämpenemisestä johtuvaa

Naalin katoamisen syiksi on lisäksi ar­

• Koko kannan kooksi arvioidaan

alkupuolella eläinmäärä alkoi romahtaa

kilpailun kiristymistä pohjoiseen levit­

Suomessa noin 8 yksilöä, Ruotsissa

voimakkaasti. Metsästyksen hillitsemi­

täytyneen ketun kanssa, sairauksia sekä

noin 60 yksilöä ja Norjassa noin 50

seksi käynnistettiin 1920-luvulla naalien

naalin heikentynyttä ravintotilannetta,

yksilöä.

tarhaus. Turkistarhoilla naalin nimi vaih­

kun porotalous muuttui paimentolaisuu-

tui siniketuksi. Luonnonvaraisen napake­

desta paikallaan pysyväksi elinkeinoksi ja

• Naali elää yksikseen tai pareittain.

tun katoamiseen havahduttiin kuitenkin

porojen teurastus siirtyi tuntureilta teu­

Lisääntymiskauden alkaessa

vasta vuonna 1940, jolloin laji julistettiin

rastamoihin. Haaskansyöjille riitti yhä vä­

helmikuussa naalipari perustaa

täysin rauhoitetuksi metsästykseltä.

hemmän teurasjätteitä ravinnoksi.

reviirin, joka ylläpidetään

Metsästyksen lopettaminen ei kuiten­

Suomessa naalin levinneisyysalueek­

poikaskauden ajan ja jonka rajat

kaan palauttanut naalikantaa ennalleen.

si katsotaan Enontekiön, Inarin ja Uts­

merkitään hajumerkein.

Tuntemattomasta syystä kanta jatkoi ka­

joen puuttomat tunturialueet, vaikka

ventumistaan koko Skandinaviassa. En­

on jo hyvin epävarmaa, elääkö Suomes­

• Suomi tuottaa nykyään 2/3

nen tehokkaana lisääntyjänä tunnettu

sa todellisuudessa enää yhtäkään naalia.

maailman länsimarkkinoilla

napakettu teki yhä pienempiä pentueita

Vuonna 2004 arvio Suomen naaleista oli

myydyistä ketunnahoista. Muita

ja esiintymisalue kapeni vain pohjoisim-

kahdeksan eläintä. Muutoin naalia

suuria tuottajia ovat Norja, Puola ja

paan Lappiin.

tavataan koko arktisella alueella, käsittä­

Baltian maat.

"Yksi syy naalien vähenemiselle on

en Aasian, Euroopan ja Pohjois-Amerikan

suurpetojen puute naalin elinalueella.

tunturipaljakat, Grönlannin sekä arkti­

■Vuonna 2005 siniketun pentuja

Tämän seurauksena naalilla ei ole Suo­

tuotettiin Suomessa noin 1,5

men Lapissa säännöllistä, riittävää ravin­

set saaret. Islannissa naali on ainoa luon­ nonvarainen nisäkäs. Koko Euroopan naa­

miljoonaa.

tovarastoa talviaikaan”, WWF Suomen

likannan kooksi arvellaan alle 200 eläintä,

suojelujohtaja Jarl Luukkonen kertoo.

mutta Pohjois-Amerikassa sekä Siperias­

Naali kun hyödyntäisi mielellään esimer­

sa kantojen arvioidaan käsittävän

kiksi susien ja ahmojen tappamien eläin­

useita kymmeniä tuhansia eläimiä.

ten jäämiä.

Viimeinen varma pesintähavainto Suo­

"Naalikannan suojeleminen on hanka­

mesta on vuodelta 1996 - vuonna 2004

laa, koska perimmäistä syytä naalikannan

todettiin 14 onnistunutta pesintää Nor­

jatkuvaan katoon ei ole pitävästi osoitet­

jan ja Ruotsin tuntureilla. Valitettavasti

tu. Näin ollen on vaikea ohjata suojelu-

napakettu uhkaa muuttua äärimmäisen

keinoja oikeisiin asioihin”, Luukkonen

uhanalaisesta lajista sukupuuttoon kuol­

jatkaa. "Tällä hetkellä suojelutoimet

leeksi koko Fennoskandiassa.

ovatkin lähinnä palokuntaluonteisia on-

Design Against Fur -julistekilvan kunniamaininta Suomeen

Maria Rhodesia voittajatyö.

myös lisäämään tietoa. Erityisesti som isteiden kohdalla kuluttaja ei aina huom aa edes ostavansa turkista.

M yös M ari kannustaa suomalaisopiskelijoita osallistum aan rohkeasti kilpailuun, vaikkei sijoitusta heti tulisikaan. ’’Kilpailuun todella kannattaa osallistua. Aina kilpailutöitä tehdessä oppii jotakin!” „

C lean h a n d s are as g u ilty as d ir ty ones

MITEN

VOIN

Yleisö valitsi suo­ sikikseen yhdys­ valtalaisen Yu-Tzu Chungin graafisen julisteen.

OSALLISTUA?

Design Against Fur on kansainvälinen kilpailu nuorille graa­ fisen alan, vaatesuunnittelun, multimedian ja taideaineiden opiskelijoille.

Vuoden 2007 teemana on "Muodin uhrit". Kilpailuun Protect seals.

etsitään töitä, joissa otetaan kantaa turkiksia suosivaa muotiteollisuutta vastaan. Tarkoituksena on osoittaa, että turkikset ovat epämuodikas ja julma tapa korostaa ihmisen

Ingmanmn käsi-ja taideteollisuusoppilaitoksesta vastavalmistunut Mari Sorsa nappasi kunniamaininnan tämänvuotisessa Design Against Fur-kilpailussa.

Kilpailutehtävänä oli suunnitella juliste, jolla vastustetaan Kanadan julmaa hylkeenpyyntiä. uosittain järjestettävään suunnittelukilpaan tuli m ää­ räaikaan m ennessä ennätysm äärä osallistujatöitä eri puolilta m aailm aaTänä vuonna tuom aristo kiitti eri­ tyisesti Espanjan, Suom en, Tsekin tasavallan, U krai­ nan, Italian ja H ollannin osallistumisaktiivisuutta ja töiden kor­ keaa tasoa. Venäjä kilpaili tänä vuonna omassa sarjassaan ja töitä saapuikin alueelta 300. M uita alueellisia sarjoja olivat Yhdysval­ tojen, Britannian, K anadan, A ustralian ja Euroopan sekä m uiden m aiden sarjat, joista valittiin ensin om an alueellisen sarjansa voit­ tajatyöt ennen kansainvälisen kilpailun ratkeamista.

Lokakuun lopussa DAF-julistekilvan voittajaksi selvisi M a ­ ria R hod es Italiasta. M arian taidokkaassa työssä veitseen hei­ jastuu pienen hylkeenpoikasen kasvot ja kuvan vieressä on teksti: ’’Clean hands are as guilty as dirty ones”, viitaten myös kulutta­ jan vastuuseen turkisten ostossa. Voitokkaalla työllään M aria sai paitsi 5000 dollarin rahapalkinnon myös upean m atkan Stella M acC artn eyn m uotinäytökseen Pariisiin!

T än ä vuonna otettiin käyttöön myös ensim m äistä kertaa ne-

V

Mari Sorsa ansaitsi työllään kunniamaininnan.

turhamaisuutta.

.

tissä toteutettava yleisöäänestys. Koko syyskuun ajan ihmisillä oli m ahdollisuus äänestää internetin kautta voittajasuosikkiaan. Ylei­ sön suosikiksi selvisi Y u-Tzu C hung, joka sai om an erityispal­ kinnon.

Juliste on vaikuttam isen väline K unniam aininnan saanut M ari S orsa kertoo osallistuneensa kisaan myös edellisvuonna, jolloin ei sijoitusta vielä tullut. Viime vuoden kilpailu onkin suomalaisilla tuoreessa muistissa - silloin koko kilpailun voiton vei upeasti Suom ea edustanut, Kymenlaak­ son am m attikorkeakoulussa vaihto-oppilaana ollut V ictorina R odionova.

Täm änvuotista työtä M ari alkoi suunnitella koulun kurssilla. ’’Idea tuli tehdessä. Aloitin vain tekem ään hyljettä, ja h ilja lle e n sen ympärille keksi kaikenlaista”, M ari kertoo iloisesti yllättynee­ nä kunniam aininnasta.

0 M arilla on myös om ia suosikkeja alueellisissa voittajatöissä. ’’Hyviä töitä oli m onta. Yksi suosikkini on yhdysvaltalaisen R a­ m o n A clon työ, jossa hylkeen silmien välissä m enee vetoketju.

Työ vain hyppää silmille m uiden töiden joukosta, sitä ei oikein voi olla huom aam atta.”

Valokuvaustakin harrastavan M arin m ielestä tehokas juliste pysäyttää. ’’Juliste on onnistunut jos se herättää ajatuksia aihees­ taan ja tuo esille jotain mitä ei ole tullut ajatelleeksi.”

Vuoden 2007 teemana muodin uhrit Vuoden 2007 kilpailuteemana on ’’Fashion Victims”, m uodin uh­ rit. Teemalla halutaan kiinnittää huom iota m uotiteollisuuteen, jo­ ka luo tarpeita ihmisille. Esimerkiksi turkissom iseet ovat yleisty­ neet viime vuosina juuri m uodin kuluttajille tarjoam ien uutuus­ tuotteiden välityksellä.

U u d en kilpailuteem an tavoitteena on tehdä turkiksesta epäm uodikasta. Julisteen kuviteltu kohdeyleisö on 18-30 -vuotiaat, hyvin toim eentulevat naiset: turkisten ja somisteiden todennäköi­ sin uusi, m uotitietoinen käyttäjäkunta. Julisteiden avulla pyritään

•

Lue lisää ohjeita ja rekisteröidyjo tänään osoitteessa: www.infurmati0n.c0m/daf/2007/daf_register07.html

Turkiton merkki jo viidelle suomalaisliikkeelle nim alia toi 2 8 .0 9 .0 6 tu rk itto m ien vaatealan jälleenm yyjien m erkintäjärjestelm än S uom een Järjestelm ä on kansainvälinen ja to teu tetaan 35 johtavan eläinsuojelujärjestön voimin. Se otettiin samanaikaisesti käyttöön 11 m aassa E uroopassa ja PohjoisAmerikassa. Suom en lisäksi m ukana ovat Yhdysvallat, K anada, R u o tsi, N orja, Italia, H ollanti, Britannia, Tshekki, Espanja ja Belgia. Jatkossa järjestelmää on tarkoitus laajentaa useam piin laihin.

M erkintäjärjestelmä listaa vaatealan jälleenmyyjät, jotka sitou­ tuvat olem aan myymättä turkiksia sisältäviä tuotteita. Järjestelmä ei kuitenkaan pois sulje esimerkiksi nahan, lam paanvuodan tai tekoturkisten myyntiä. Sen avulla on tarkoitus sekä helpottaa ku­ luttajien mahdollisuuksia valita ostoksilleen omiin arvoihinsa so­ pivat vaateyritykset että tukea turkittom aan tuotepolitiikkaan si­ toutuneita jälleenmyyjiä.

M erkintäjärjestelm älle on tarvetta, sillä suuri osa turkiksis­ ta tuotetaan nykyisin som isteita varten. Vastoin yleistä luuloa som isteet eivät ole turkisteollisuuden jäännöspaloja, vaan somis­ teiden tuottam iseksi tarhataan tällä hetkellä suuri osa turkiseläi­ mistä. Jopa yli 90 % ketuista tarhataan, jotta kuluttajat saavat pa­ lan pörröistä turkista esimerkiksi hupun tai kengän reunukseen.

Somisteissa käytetyn turkin alkuperä on vaikea selvittää. T ur­ kis käsitellään usein teollisesti ja esimerkiksi värjäyksen avulla se saadaan m uistuttam aan tekoturkista. Turkissom isteet eivät usein lisää merkittävästi vaatteen hintaa ja kuluttaja ei välttäm ättä edes tiedosta ostavansa turkista.

U seat tu n n etu t vaateliikkeet ympäri m aailm an ovat jo aiem ­ m in noudattaneet turkitonta politiikkaa. Sitoutum alla järjestel­

A

m ään näm ä liikkeet voivat nyt osoittaa kuluttajille, että ne konk­ reettisesti huom ioivat asiakkaidensa arvomaailman.

U uden m erkintäjärjestelm än avulla on helpom pi valita ostos­ paikaksi liike, joka noudattaa omia eläinsuojelullisia arvoja. Ani­ malia kannustaa kuluttajia suosim aan liikkeitä, jotka eivät myy turkiksia sisältäviä tuotteita ja kertom aan liikkeille, miksi täm ä on tai ei ole heidän asiakkaansa. Pyydä sinäkin liikkeitä sitoutu­ m aan turkittom aan tuotepolitiikkaan! Jokaisen kuluttajan apu on tärkeää. ^ KATI PULU

FUR

FREE

RETAILER

-LIIKKEET:

19

Jasper-karhu saapui keskukseen ahtaas­ sa häkissä, mutta on sopeutunut hyvin va­ pauteen.

HP k « . A.

-*•*?« - '

i a

Karhukuulumisia Vietnamista Animalian Karhuryhmä käynnisti kesän kynnyksellä varainkeräyskampanjan Vietnamiin rakennettavalle uudelle karhujen turvakeskukselle. Tuoreet uutiset Vietnamista lupaavat parempaa uutta vuotta yhä useammalle vapautettavalle karhulle. nim alian K arhuryhm ä tukee Animals Asia Foundationin työ­ tä karhujen vapauttamiseksi Aa­ sian sappikarhutarhoilta. Järjes­ tö on saanut vapautettua Kiinassa jo 205 karhua ja yli 40 tarhaa on suljettu. AAF: llä on Kiinassa karhujen turvakeskus, jossa vapautetut karhut voivat viettää lopun elä­ m änsä ilm an kipua ja pelkoa.

A

Tilanne Vietnamissa V ietnamissa karhutarhaus on ollut pitkään laitonta, m utta vasta vuonna 2002 sepelkarhut nousivat V ietnam in lakien m ukai­ seen ylim pään suojeltavien eläinten luok­ kaan. T äm ä teki karhutarhauksesta lait­ tom an elinkeinon ja poisti tarhaajien lais­ ta aiem m in löytämän porsaanreiän. P aran­ nusta tilanteessa ei kuitenkaan tapahtunut pitkään aikaan, vaan vangittujen karhujen m äärä tarhoilla valitettavasti jopa nousi en­ tisestään.

V ihdoin, vuonna 2005 V ietnam in halli­ tus sitoutui poistam aan karhutarhauksen vaiheittain ja m arraskuussa 2005 AAF sol­ mi hallituksen kanssa sopim uksen 200 kar­ h u n vapauttam isesta H anoin karhutarhoilta. Animals Asia on aloittam assa parhail­ laan uuden karhukeskuksen rakennustöitä.

Järjestö on vuokrannut hallitukselta m aata Tam D aon kansallispuiston laitamilta. T ur­ vakeskus rakennetaan kauniiseen laaksoon, jota ym päröi upea vuoristo ja m äntym et­ sä. Paikka on lisäksi hyvien kulkuyhteyksien päässä H anoista ja lentokentästä.

20

Urakka käynnistyy rakentam alla karanteenialue 50 karhulle ja lisäksi rakennetaan pienet kirurgiset tilat, lääkintähenkilökun­ nan huoneet sekä varastotilat. N äiden val­ m istuttua ensim m äiset 50 karhua voidaan vapauttaa ja tuoda keskukseen alkuvuodes­ ta 2007.

M yöhem m in keskusta laajennetaan ra­ kentam alla tervehtyneille karhuille luon­ nonm ukaiset alueet pesäluolineen ja leikkipaikkoineen. Keskukseen tulee myös kuntoutusosasto. K oulutuskeskus, jollainen toimii myös Kiinassa sijaitsevan karhukes­ kuksen yhteydessä, kuuluu niin ikään myö­ hem piin rakennussuunnitelm iin.

Karhut turvakeskuksessa E ntisten tarhakarhujen hyvä toipum inen vuodesta 2000 toim ineessa kiinalaisessa turvakodissa on an tan u t AAF:n väelle us­ koa työhönsä.

K ahdenkym m enen eristyksissä vietetyn vankeusvuoden jälkeen keskukseen saapu­ neet karhut saattavat olla erittäin vihaisia.

N e ovat äärim m äisen tu rh au tu n eita, pe­ loissaan, surkeita ja häm illään. Silti kar­ h u t usein vastaavat lem peään kohteluun ja houkuttelevaan ruokaan varovaisella, hi­ taasti kasvavalla luottamuksella.

Vähitellen - toipuessaan - karhujen per­ soonallisuus tulee esiin ja ne rupeavat sil­ m innähden nauttim aan elämästä. K arhuis­ ta tulee leikkisiä ja hauskanpitoa rakastavia.

N e ovat kekseliäitä ja tarm okkaita leikeis­ sään ja ravinnonhaussa. K arhut ovat m u­

kavuudenhaluisia ja makailevat mielellään lepopaikoissaan. N e rakastavat erityisesti puissa kiipeilyä, telmim istä vedessä sekä hunajaa!

A A F:n karhujen parissa työskentelevä henkilökunta kertoo: ’’N äm ä karhut ovat antaneet meille paljon ja olemme oppineet niiltä suunnattom asti saadessam m e olla osana niiden elämää.”

M enneisyydestään toipuneet, eläm än­ ilonsa takaisin saaneet k arhut toim ivat om atu n to n a ihmisille m u istu ttaen m ei­ tä niistä tuhansista karhuista, jotka vie­ lä odottavat häkeissään. N äiden e lä m ä stA nauttivien, leikkisien eläinten puuhia seu­ ratessa AAF:n väki saa uskoa jatkaa t y ö t V / jonka pääm ääränä on saada suljettua karhutarhat Aasiassa lopullisesti.

Animalian lahjoitustilien kautta on karhukeskukselle kertynyt varoja nyt jo lähes 4000 euroa, joista osa on jo aiem m in tili­ tetty AAFrlle. Rahat m enevät lyhentäm ät­ töm inä karhujen auttam iseen. Sydämelli­ nen kiitos kaikille lahjoittajille!

Jos haluat liittyä K arhuryhm än postitus­ listalle ota yhteys tiedottajaam m e Sanna Alaruikkaan: s.alaruikka a g m a il.co m ^ L is ä tie to a : w w w . a a sia n k a r h u ta r h a t. com w w w . a n im a lsa sia . org

Hyvä Animalian jäsen,

Bästa medlem,

► t a a s o n vuosi vierähtänyt ja takana on työntäyteisiä kuu­ kausia. Olem m e olleet koko vuoden aktiivisesti lobbam assa ja kam panjoimassa eläinten oikeuksien puolesta. H aas­ teita on riittänyt.

Taistelussa turkiseläinten puolesta olem m e saavutta­ neet kansainvälisen osavoiton, kun hyljetuotteiden tuonti­ kieltoa puoltavasta vetoom uksesta EU-alueelle äänestettiin ja kieltoa m uokataan parhaillaan. Toisaalta suureksi h u o ­ leksemme mediassakin paljon huom iota saaneet siitoskettujen kuljetukset K iinaan jatkuvat. Vetoomus näiden kul­ jetusten lopettam isesta m aa- ja m etsätalousm inisteri Juha Korkeaojalle luovutetetaan 24.11, kansainvälisenäTurkittom ana perjantaina.

Ink n o t m ink -turkiskam panjam m e julisteet näkyivät katukuvassa m arraskuun toisella viikolla. Raikkaassa ja m odernissa julistesarjassa Suom en m usiikkitähdet ottivat suoraan kantaa turkissom isteita vastaan. O sana kam panjaa ja jatkuvaa turkistenvastaista työtä julkistettiin myös Turkiton merkki 28.9. T äm än m erkin saavat vaateliikkeet, jotka sitoutuvat täydelliseen turkittom uuteen tuotteissaan. Ilok­ sem m e jo viisi liikettä on saanut m erkin ja m u u t seuraavat perässä.

T uotantoeläinten hyvinvointi on aina ollut asialistallam­ me tärkeässä asemassa. Pienetkin askeleet oikeaan su u n ­ taan voivat helpottaa tuotantoeläinten elämää. Olem m e tyytyväisiä, kun asetus lypsylehmien ja hiehojen ¡aloitte­ lusta astui voimaan heinäkuun alusta. Samalla asetuksel­ la tarkennettiin vuohien ja lam paiden kytkemistä koskevia säännöksiä. Vastikään EU -parlam entissa hyväksyttiin myös ylivoimaisella äänten enem m istöllä Animal Welfare A cti­ on Plan, eläinten hyvinvoinnin toim intasuunnitelm a vuo­ sille 2006-2010, jossa huom iota kiinnitetään m u u n m uas­ sa tuotantoeläinten eläinkuljetuksiin ja tiedon lisäämiseen kuluttajille.

M u tta työ jatkuu ja paljon on edessä jälleen tulevalle vuodelle 2007. M uistathan, että pienikin teko eläinten hy­ väksi on tärkeä. Yhdessä voimme vaikuttaa tehokkaam m in ja olem m e vahvempia. Siksi jokainen jäsen on elintärkeä Animalian jatkuvalle toim innalle. Jäsenm aksut ja lahjoituk­ set ovat pääasiallinen tulonlähteem m e ja mahdollistaa työn jatkumisen. A nim alian jäsen, haluan sinun tietävän, että olet arvokas osa joukkoamme. Toivotan kaikille oikein rau­ hallista joulua ja menestystä vuodelle 2007! ^

► ICEN h a r e t t

ä r n ätt sitt slut. Ä ret 2 0 0 6 var ett 4r fyllt m ed utm aningar och mycket arbete for djuren.

U nder ärets gäng har djurskyddare tillsammans nätt en internationell seger dä im porten av sälprodukter till E U om rädet förbjöds. D ärem ot fär exporten av avelsrävar tili Kina fortsätta. D ä djurens urusla förhällanden bäde u n ­ der transporten och i destinationen uppdagades reagerade m änskor väldigt kräftigt. Som resultat av denna reak­ tion överlämnas en vädjan m ot dessa transporter till jordoch skogsbruksm inistern Juha Korkeaoja den 24.11, som är den internationella Pälsfria Fredagen.

Ink not mink-affischerna är en del av Animalias fortsatta pälsdjurskam panj. Affischerna sägs i gatubilden pä andra veckan i novem ber och erbjöd en helt ny och m odern approach. Som en del av kam panjen lanserades ocksä det nya m ärket, Pälsffi-m ärket M ärket är m enat för t.ex. butiker och varuhus, som binder sig tili totalt pälsfria produkter. M ärket riktar sig tili konsum enten som pä vis lätt kan väljä ett etiskt alternativ. Till vär glädje, har redan fern affärer kunnat tilldelas detta m ärke - och andra följer efter.

Produktionsdjurens välmäende har alltid värit viktiga tem an för Animalia. O ch mänga smä steg i rätt rikm ing för utvecklingen ffamät. Vi är nöjda, att förordningen om kvigornas och mjölkkornas möjlighet tili an röra pä sig i en hage eller annat utrym m e äntligen trätt i kraft ff.o.m. juli. Sam tidigt klargjordes h u r och när m an fär binda fär och getter. I E U -parlam entet röstade m an, m ed klar majoritet, för den s.k. Animal Welfare Action Plan, som är en pian för utvecklandet av produktionsdjurens välm äende t.ex. genom att se över djurtransporternas förhällanden.

M en arbetet fortsätter och vi har mycket att göra. Varje liten gest för djuren leder m ot värt mäl och alla är viktiga i arbetet för djurens rättigheter. Varje betald medlemsavgift eller donation är livsviktigt för Animalias fortsatta arbete.

T illsam m ans är vi starkare. D u, bästa m edlem , är myck­ et värdefull för Animalias fortsatta existens. Tack att du är m ed och arbetar för en bättre fram tid för djuren.

Jag vill önska alla en riktigtfridfull jul och ett framgängsrikt är 2007! „

Varm a h ä lsn in gar, K a tja H e lle -K a in u la in e n , ordförande

L ä m p im in terveisin ,

JOULULAHJA ELÄINSUOJELULLE

K a tja H e lle -K a in u la in e n , p u h een jo h ta ja

Myös sinä voit auttaa m eitä jatkam aan pitkäjänteis­ tä työtä eläinten hyväksi. Pienelläkin lahjoituksella on merkitystä! K äytäthän maksaessasi viitenum eroa 1012. Animalian tilinum erot: N ordea 229818-189 tai Sam po 800018-2105644 Suuri kiitos tuestasi!

LAURA KARTTUNEN

Kirjoittaja on Karhuryhmän puheenjohtaja

tV.Tb'. U l M

21

A N I M A LI A N

ALUEOSASTOJA

NUORTEN

Aktiiviryhmässä on tilaa luovuudelle a lo itti to im in ta n sa , ryh m änvetäjä E eva A ndersson?

- Aktiiviryhmä aloitti tänä keväänä toim in­ tansa A nim alian toim innanjohtajan Kati P u llin aloitteesta. H än halusi alkaa edistää vapaaehtoistoim intaa Animaliassa ja kysyi, haluaisinko alkaa koordinoida toim intaa.

M illaisia ih m isiä teillä on to im in n a s­ sa m ukana? T arvitseeko olla e r ity ise s­ ti p erillä eläinsuojelu asioista?

- M eillä on ryhm ässä m ukana tosi m oti­ voituneita henkilöitä. Osa m eistä on opis­ kelijoita ja osa työeläm ässä. M ielestäni toim intaan m ukaan tulevien ei tarvitse olla erityisesti perillä eläinsuojeluasioista, kiin­ nostus asiaan ja halu edistää eläinten oi­ keuksia riittävät. T oim innan m yötä tietä­ myskin lisääntyy.

M iten itse k iin n ostu it elä in su o jelu a si­ o ista ja m ik si läh dit vetäm ään ak tiiviryhm ää?

- O len ollut kiinnostunut eläinten oikeuk­ sista jo pitkään, ja olen aiem m in toim inut muissa asiaa edistävissä järjestöissä. Tulin ►

m it e n a k t iiv ir y h m ä

A nimaliaan, koska mielestäni Animalia ajaa eläinten asiaa tehokkaasti ja jalat maassa.

M illaista to im in ta a ak tiiviryh m ällä on?

K erro jokin esim erkki.

- Helsingin aktiiviryhmä aloitti toim intan­ sa keväällä 2006, ja ensim m äinen projek­ tim m e oli eläinoikeusaiheisen taidetyöpajan järjestäm inen Taiteiden yöhön elokuus­ sa. T äm än hetkinen suurem pi projekti on rock-konsertin järjestäm inen ensi keväälle.

N äiden isom pien suunnitelm ien lisäksi toi­ m innassa m ukana olevat ovat osallistuneet m ahdollisuuksiensa mukaisesti esimerkik­ si infopöydän pitoon ja m uuhun vapaaeh­ toistyöhön.

K uinka u sein ja m is sä a k tiiv iry h m ä kokoontuu?

- Olem me tavanneet 1-2 kertaa kuussa Ani­ malian toimistolla Helsingissä. Tapaamiset eivät ole vielä täysin vakiintuneet tietylle viikonpäivälle, m utta lisätietoja seuraavista tapaam isista voi kysyä m inulta sähköpostit­ se: eeva_a@ netti.fi.

M illaisia p ä ä m ääriä teillä on?

Eeva Andersson innostaa kaikkia mukaan Aktiiviryhmän toimintaan. Taustalla ryhmäläisten viime kesän Taiteiden yöhön tekemä kantaaottava graffiti.

- T ärkein pääm ääräm m e on tietenkin edis­ tää eläinten asiaa. T äm ä toim inta on te­ kijöilleen harrastus, jota tehdään opiske­ lun ja/tai työn ohella. Siksi toim innan pitää myös olla hauskaa, että m ukana viihtyy!

M ikä on seuraava projektinne?

- Seuraava projektim m e on tosiaan konser­ tin järjestäm inen ensi keväänä. S uunnitte­ lu on vielä alkuvaiheessa, joten en paljas­ ta vielä muuta!

M itä sa n o isit ih m isille , jotka m iettiv ä t, tuliako m ukaan aktiiviryhm ään?

- Tervetuloa! Meillä on ryhmässä tosi hyvä henki. Aktiiviryhmä on vielä nuori, olemme kaikki vasta äskettäin tu tu stu n eet eli m u­ kaan on varm asti helppo tulla. M ukaan voi tulla aluksi vaikka vain katsom aan, sopii j ko toim inta itselle. M ihinkään sellaiseen ^ tarvitse sitoutua, mihin ei halua. M ukavt f tekemistä riittää varmasti kaikille!

A ktiiviryh m ästä k iin n ostu n eet voivat ottaa yh teyttä Eeva A n d ersson iin , eeva_a@ netti. fi.

Maailma muuttuu teoilla!

U .lll'.M lM

ANIMALIA KYSYY

Miten sinä voit vaikuttaa eläinten hyvinvointiin? Miten voit omalla käytökselläsi hidastaa ilmastonmuutosta? Onko globalisaatio reilua peliä? Isoja kysymyksiä pohdittiin lokakuisen viikonlopun ajan Ympäristötoimintapäivillä Oriveden opistolla. Toista kertaa järjestetty tapahtuma innosti mukaan lähes 150 innokasta vihreästä kansalaisvaikuttamisesta kiinnostunutta 16-20-vuotiasta nuorta.

1. Koetko olevasi eläinystävällinen kuluttaja?

2. Millainen olisi eläinystävällinen joululahja?

TEKSTI: EEVA SUHONEN

H aluatko N V

osalustua

u o r t e n p a l s t a n t o im it t a m is e e n ?

o it l ä h e t t ä ä k ir j o it u k s ia , k u v ia ja k u v it u k s ia

;

M ARIKA l 6 V.

OSOITTEESEEN LEHTI@ANIMALIA.FI TAI POSTITSE A n IMAUAAN.

Y

1. En täysin, koska mm. syön lihaa, mutta pyrin kuitenkin ympäristöystä­ vällisyyteen. Turkiksia en kuitenkaan käytä enkä hyväksy.

2. Esimerkiksi The Body Shopin tuotepaketti, sillä he eivät tue eläinkokeita.

Eläin ihmisen maailmassa

m p äristö to im in tap äiv ät on jat­ koa alun p erin ruotsinkieliselle, 10 vuotta kestäneelle U ngdom ens A nim alian työpajassa keskityttiin tänä M iljöriksdag -projektille. Y m päristötoi- vuonna erityisesti siihen, onko ihmisillä oi­ mintapäivien järjestäjät, L u on to-L iitto ja keutta hyödyntää eläimiä ja millä tavoin N atur och M iljö, luotsasivat tänäkin vuon­ eläimiä pidetään tuotantotaloudessam m e. na suosiotaan kasvattavaa n u o rten tap ah tu ­ Perjantaina katseltiin eläinoikeusaiheinen maa. A nim alian lisäksi useat kansalaisjär­ anim aatio tuotantoeläinten kohtelusta ja jestöt, kuten Vegaaniliitto, M aan Ystävät, keskusteltiin videon pohjalta heti tu tu stu Reilu kauppa, D odo ja Suom en L uonnon­ misleikkien jälkeen. suojeluliitto, pitivät nuorille om aa työpajaa, T yöntäyteisenä lauantaina p o hdittiin jossa opittiin uutta, keskusteltiin ja tehtiin m uun m uassa, m illaista on teh o tu o tan ­ käytännön harjoituksia. nossa sian, n audan tai kanan elämä. L u ­ I Perjantai-iltana järjestöt esittelivät itsen- entojen ja ryhm äkeskustelujen lomassa a vauhdikkaassa avajaisshow’ssa. Työpa- katseltiin aihetta käsitteleviä videoita. ( j ^ j e n vetäjät saivat kertoa nuorille m uunK onkretiaa aihe sai myös vierailusta lypmuassa, m iten itse ovat heränneet vaikutta­ sykarjatilalle. N avetassa vierailijoita odotti m aan ym päristö- tai eläinasioiden puolesta. m elkoinen yllätys: Pääsim m e todistam ana Lauantaina, tapahtum an virallisissa avajai­ vasikan syntymää!

S unnuntaina tietoa prosessoitiin luovan sissa, filosofi T h o m a s YVallgren kannusti nuoria toim im aan: O m a aktiivisuus on pa­ työn m uodossa: Ryhm äläiset askartelivat ras vaihtoehto toivottom uudelle ym päristö­ pikkueläimistä tehotuotantotilan tai vaihto­ ehtoisesti olosuhteet, joissa toivoisi eläinten ongelmienkin edessä.

Illalla meiningistä piti huolen C lean in g saavan elää. Valmiita töitä kirjallisine perus­ W om en -bändi, joka - vihreään ajatteluun teluineen esiteltiin muille yhteisillä työpasopivasti - soittaa vanhoista siivousvälineis­ jamessuilla. tä sähköistettyjä soittimiaan! Iltaohjelmassa M oni A nim alian pajalainen kertoi saa­ oli myös ympäristöaktivistien leffailtaa, ai- neensa viikonlopun aikana u u tta tietoa ja kuism uskaria ja hennatatuointeja. Järjestö- ryhtyneensä m iettim ään entistä tarkem m in pöydiltä halukkaat saivat m ateriaalia, vas­ kulutusvalintojensa seurauksia. Y m päristötauksia kysymyksiin ja saattoipa m ukaan toimintapäivillä m oni nuori saikin tietoa ja tarttu a erilaisia paitoja tai pinssejäkin. Sun- käytännön välineitä om aan vaikuttamiseen nuntai-aam una aamuvirkuilla oli m ahdolli­ - p uhum attakaan uusista sam anm ielisis­ suus lähteä heti auringon noustessa tutki­ tä kavereista. K otiinlähdön aikoihin moni m aan syksyistä suota tai m ukaan vaikkapa huikkasikin: ’’N ähdään taas ensi vuonna!”

Ehkä silloin sinäkin olet mukana! maakävelylle.

•

22

PALSTA

TUULIKKI 1 9 V. 1. En syö usein lihaa, enkä ikinä käyt­ täisi turkiksia. Kulutustottumuksissani olisi kuitenkin parantamisen varaa.

2. Jotain itse tehtyä, tai esimerkiksi Body Shopin tuotteita.

S

k

TUOM O 2 1 V. 1. En ole ajatellut asiaa sen kummem­ min, joten en koe olevani.

2. Jokin elektroninen laite, esim. ste­ reot.

MARKO 2 0 V. 1. En, koska budjetti ei riitä, sillä hal­ vin tuote ei yleensä ole eläinystävällisin vaihtoehto.

2. Hyasintti, tai vaikkapa koira löytökodista.

M M h .M IM

23

N iin kuvattavat tähdet kuin Jere olivat m ukana alusta asti hy­ vällä energialla ja työ tehtiin vapaaehtoisesti. Koko pakettia läh­ dettiin tekem ään kansainväliseen tyyliin ja m ukaan saatiin myös mainostoim isto Incognito, jossa kampanjajulisteille suunniteltiin nuorekas ja tyylikäs ilme.

Kuluttajalla valtaa

Tähdet vastaan turkikset

TEKSTI: EEVA SUHO NEN KUVAT: JERE HIETALA / IN C O G N ITO

Neljä viihdetähteä poseeraa kuvissa tatuointeineen. Tyylikkään mustavalkoisia kuvia halkoo teksti ” ink not mink” . Animalian syyskuussa alkanut kampanja ihastuttaa uudenlaisella ilmeellään. nimalia aloitti syyskuun puolessa välissä laajan nuo­ rille suunnatun turkissom isteiden vastaisen kam pan­ jan. Jo ensim m äisten kuukausien aikana kam panja on herättänyt paljon positiivista huom iota niin kansalais­ ten kuin m edian keskuudessa. M arraskuun toisella viikolla ju­ listeet vahasivat katukuvan kymmenessä kaupungissa ja ihm iset saivat arkisen bussim atkan varrelle uutta ajateltavaa. ’’Ink not m ink” - kampanjalla Animalia haluaa kiinnittää huo­ m iota jatkuvasti yleistyvään turkissom isteiden käyttöön vaateteollisuudessa. K am panjan katseenvangitsijoita ovat viihdetähdet Kim H erold , Jim i P ääkallo, M ehdi Younes ja Tidjan. T ähdet seisovat asian takana ja ovat m ukana levittämässä kampanjaviestiä: Jokainen voi vaikuttaa asenteellaan ja valita yksilöllisen tavan koristaa itseään. Turkiseläinten nahkoja ei tarvita.

A

Popparit eläinten asialla K am panjan alkuperäinen idea on lainattu amerikkalaiselta eläinsuojelujärjestö Petalta. Ink not m ink -sloganilla viitataan m us­ teeseen ja tatuointeihin, jotka ovat yksi yksilöllinen tapa koristaa itseään. Animalia halusi kam panjaan aivan om an selkeän ja tyylik­ kään linjan ja m ukaan pyydettiin suomalaisia julkkiksia, joilla oli - tatuointien ohella - selkeä yhteinen nimittäjä: halu seisoa turkis­ eläinten puolella. T ähdistä niin T idjan, Jimi, Kim kuin M ehdikin lähtivät m ukaan em pim ättä Animalian pyynnöstä. Kam panjakuvien ilme suunniteltiin puolestaan yhdessä valokuvaaja Jere H ie­ talan kanssa. Yhteiseksi linjaksi löytyi nopeasti mustavalkoinen, graafinen linja ja kuvista välittyvä asenne.

Myös kam panjan tähdet pitävät osallistum istaan Animalian työhön hienona ja kiinnostavana kokem uksena. Technicolourin laulajana tu n n ettu Jimi kuvaa kokem usta yhtyeen nettisivuilla: ’’Ainakin m inua Animalian kanssa häärim inen inspiroi s a a m a a » Technicolourin album in valmiiksi ajallaan...Y htäkkiä hu o m asi^P r että levynteko sujui paljon helpom m in. Animalian a k tiiv ijä s e n tt* | kanssa käymäni keskustelut olivat tuoneet minulle inspiraatio­ ta.” 24-vuotias Jimi on myös aikaisemmin ottanut kantaa eläin­ ten puolesta, lähinnä osallistumalla itse rauhanom aisiin mie­ lenosoituksiin. U udesta kam panjasta ei toistaiseksi ole tähdelle tullut kuin positiivista palautetta. Silti hän tietää julkisuuden var­ jopuolet. ’’M onet ihmiset eivät pidä siitä, kun julkisuuden hen­ kilöt tekevät hyväntekeväisyyttä. M inä en henkilökohtaisesti väli­ tä, mikä syy saa jonkun tekem ään jotain hyvää.” Jimille itselleen eläinten asiat ovat aina olleet tärkeysjärjestyksessä korkealla.

Jimi lainasi myös Technicolour yhtyeensä ’’C an 1 get to hea­ ven” kappaleen Animalian kampanjavideon taustalle. Video ku­ vattiin studiossa samalla kun kampanjakuvia otettiin ja filmi on nähtävillä Ink not m ink - kam panjan kotisivuilla.Myös T idjan on aikaisemmin osallistunut m u u n m uassa hyväntekeväisyyskonsertteihin ja ollut jäsenenä ihmisoikeusjärjestöissä. Turkik- , set Kwan-yhtyeen tähti näkee turham aisuutena ja täysin tarpeet­ tom ina nykyihmiselle. Samoilla linjoilla ovat myös H um ane-yhtyeen laulajana tu n n ettu Kim H erold ja ravintoloitsija M ehdflV Younes. T urkikset eivät ole kum m ankaan m ielestä k o v in ^ ^ kaan trendikkäitä. ’’Turkiksista nyt tulee lähinnä m ieleen J u ^ b mia Juoninen, se 101 dalmatialaista elokuvan kieroilija” , M ehdi virnistää.

A nimalia haluaa korostaa kam panjalla erityisesti kuluttajan aktiivista roolia. K uluttajia pyydetään antam aan palautetta vaa­ teliikkeille ja pyytämään liikkeitä sitoutum aan turkittom aan po­ litiikkaan. K uluttajana sinäkin voit vaikuttaa tilaamalla kam panjaesitteitä jaettavaksi tuttavillesi tai leikkaamalla tältä sivulta irti kam panjakortin ja viemällä sen om aan vaateliikkeeseesi.

K am panjan tavoitteena on myös lisätä tietoa: Vastoin yleistä luuloa somisteet eivät ole turkisteollisuuden jäännöspaloja, vaan somisteiden tuottam iseksi tarhataan tällä hetkellä suuri osa tu r­ kiseläimistä. Turkissom isteet eivät usein lisää m erkittävästi vaat­ teen hintaa, ja välillä on vaikea jopa tunnistaa ostavansa aitoa turkista. , L ehtien m uotipalstoilla on tänäkin syksynä ja talvena esitelV turkissomisteita talvitakkien hupuissa, hihoissa, laukuissa, hani kkaissa, kengissä ja jopa huonekaluissa. Turkissom isteet esite­ k ää n tällä hetkellä trendikkäinä ja ne ovatkin turkisteollisuuden keino etsiä uutta asiakaskuntaa kokoturkkien suosion hiipuessa.

Animalia ottaa kam panjallaan voimakkaan kannan turkissom is­ teita vastaan ja kehottaa kuluttajia vaikuttam aan valinnoillaan.

Kampanjalla on om at kam panjasivut, inknotm ink.fi, joil­ la kerrotaan turkissom isteista, -eläinten oloista ja kam panjan tavoitteista.

L u e m yö s J i m i P ä ä k a llo n a ja tu k sia b logista: w w w . technicolour.

Kuluttajana haluan asioida vain liikkeissä,jotka myyvät vaatteita, joiden valmistukseen ei ole käytetty turkissomisteita.

Pyydän, että otatte liikkeessänne käyttöön turkittoman politiikan.

Ystävällisin terveisin

?

Leikkaa kortti irtija vie vaateliikkeeseen. Kulutta­ ja n a voit vaikuttaa.

TEHTYÄ

Ryhdy ohjaamaan nuorten eläinoikeus-ja ympäristöryhmiä!

Animalian Ink not mink -kampanjan

► a n im a lia n ja L uonto-L iiton nuori­ sohankkeen kautta voit alkaa ohjata nuo rten eläinoikeus- ja ym päristönsuojeluryhmiä. N uortenryhm ien oh­ jaamisesta m aksetaan myös palkkio.

Ohjaajille järjestetään koulutusti­ laisuus, jossa saa valm iudet sekä oh­ jata että opettaa nuoria ja lisäksi saa itsekin ajankohtaista tietoa eläinoi­ keus- ja ympäristönsuojeluasioista.

Tarkista koulutuksen tarkka ajan­ kohta Animalian nettisivuilta.

K urssi on m aksuton ja m atkat m aksetaan niille, jotka sitoutuvat pitäm ään kerhoja tai vetäm ään pro­ jekteja.

K erro ilm oittautum isen yhteydes­ sä millä paikkakunnalla voisit alkaa vetää toim intaryhm iä, sillä ryhm ät alkavat pyöriä heti helmikuussa. -

huppari.

Ilm o itta u tu m is e t 8 .1 .2 0 0 7 m en n essä

Viime lehden parhaaksi jutuksi äänes­ tettiin ’’Eläinsuojelijana Brasiliassa”.

Uudistetun Eläinystävällisen kulutta­ jan oppaan voitti Désiré Edelberg Helsingistä.

Mikä on tämän numeron paras ju ttu ?

Lähetä vastauksesi 15.1.2007 mennessä osoitteeseen:

Parasjuttu Animalia Porvoonkatu 53 00520 Helsinki tai sähköpostitse: lehti@animalia.fi Kaikkien vastaajien kesken arvotaan

►

Ilm o itta u tu m is e t 8 .1 .2 0 0 7 m en n essä E v e liin a L u n d q vistille: n u o ris o @ a n im a lia .fi, p. 0 4 4 - 3 0 2 8 1 7 3 .

E v e liin a lle L u n d q vistille:

Ilmoitathan toivomasi koon

n u o r is o @ a n im a lia .fi,

vastauksesi yhteydessä.

p. 0 4 4 - 3 0 2 8 1 7 3 .

T A P A H T U N U T T A

Pink kampanjoi häkkikanojen puolesta

Lähde puhumaan kouluille! o l e t k o kiinnostunut eläinten oi­ keuksista ja ym päristönsuojelusta?

H aluatko kertoa niistä muillekin?

Animalia ja L uonto-L iitto järjestävät eläinten oikeudet ja ym päristönsuo­ jelu -hankkeen kiertueen yläasteille ja lukioihin keväällä 2007.

K ouluvierailijoille järjestetään koulutus 13.-14.1. Helsingissä ja toi­ nen koulutus Oulussa. Tarkista kou­ lutusten tarkka aika Animalian netti­ sivuilta. (Vain toiseen osallistutaan).

K oulutus antaa valmiuksia käydä kertom assa eläinten oikeuksista ja ym päristönsuojelusta m uun muassa yläasteilla ja lukioissa. Kouluvieraili­ joille m aksetaan pieni palkkio.

K oulutus on ilm ainen ja osallis­ tujien m atkat m aksetaan niille, jotka sitoutuvat kiertäm ään kouluissa ai­ nakin silloin tällöin-

JA

P ink keräsi Hartwall Aree­ nan täyteen yleisöä lokakuun lopussa olleella Suom en keikallaan.

Keikalla kerättiin myös nim iä häkkikanaloiden kieltoa ajavaa vetoo­ m usta varten. Eläinystävänä tunnettu Pink on m ukana brittiläisen eläinoikeusjärjestön CIW F:in kampanjassa, jossa vaaditaan, ettei EU :n m aatalo­ usasioiden neuvosto viivästytä häkki­ kanalakieltoa, jonka tulisi astua voi­ m aan vuonna 2012. Häkkikanaloissa kanat eivät pysty toteuttam aan luon­ nollista käyttäytymistään, eivätkä ne pysty tutkim aan ympäristöään, kuopsuttelem aan tai ottam aan hiekkakylpyjä. Häkkikanaloissa yhdellä kanalla on tilaa vajaan A4-arkin ala.

A nim alian vapaaehtoiset keräsi­ vät konsertista lähes 200 nimeä. M o­ ni yleisöstä allekirjoitti vetoomuksen Pinkin esimerkin innoittam ana. Ai­ em m in Pink on ollut m ukana m uun m uassa Petän turkisten vastaisissa kampanjakuvissa. ^ ► p o p tä h t

}

•

KUVITUKSET MIKAEL LEHTELÄ

Kansainvälinen seminaari kotieläintalouden ympäristövaikutuksista ► s y y s k u u n lopulla Animalia järjesti kan­ sainvälisen sem inaarin, jonne suom alais­ ten jäsenten lisäksi osallistui ihmisiä Balti­ an maista ja Puolasta. Seminaarissa tutus­ tuttiin kotieläintuotantoon ja sen ym päris­ tövaikutuksiin erityisesti Itäm eren alueella.

Sem inaarin aikana tutustuttiin Suom es­ sa tehtävään tutkim ukseen kotieläintalou­ den ympäristövaikutuksista M aa- ja elintar­ viketalouden tutkim uskeskuksen M T T :n sikalassa Hyvinkäällä sekä käytännön ym­ päristönsuojeluun Labbyn biodynaamisella tilalla Porvoossa. Labbyssa paitsi viljellään biodynaam isten säännösten m ukaan, myös ylläpidetään laiduntavan em olehm äkarjan avulla sata hehtaaria kulttuurisesti tärkeää perinnem aisem aa.

Alueosastokokous Jyväskylässä

Perjantaina 22.9. sem inaarin yhteydessä järjestettiin yleisölle avoin luentotilaisuus Helsingissä. Luentotilaisuudessa kuultiin asiantuntijoita ym päristöalan ja hyvinvointitutkim uksen alalta ja saatiin lisätietoa myös tulevan ym päristötukikauden uudes­ ta erityistukisopimuksesta, jossa viljelijä voi saada tukea eläinten hyvinvointia paranta­ vista toim enpiteistä.

Sem inaarin tarkoituksena oli paitsi oppia uutta, myös tutustua Itäm eren kollegoihin ja kehittää yhteistyötä m aiden välillä. Uusia ideoita syntyikin ja toivottavasti yhteistyötä tullaan tulevaisuudessa myös näkem ään. — KANERVA PELLI

w w w .ium iruusu.com Luonnollisen kosmetiikan nettikauppa

kookoontuivat 11.11. vuosittaiseen alueosastokokouseen, joka järjestettiin tällä kertaa Keski-Suomessa. Jyväsky­ län kokoukseen saapui animaaleja kautta Suom en ja tapaam ises­ sa päätettiin m uun muassa tulevan vuoden toim intalinjoista ja yh­ teistyön tiivistämisestä. Alueosastoaktiivien rooli korostuukin eri­ tyisesti valtakunnallisten kam panjoiden yhteyshenkilöinä ja paikal­ lisen toim innan m oottoreina.

Lähitulevaisuudessa suunnitelm issa on myös alueosastojen yh­ teinen sähköinen foorum i, jossa aktiivit eri paikkakunnilta voisi­ vat keskustella suunnitelm ista ja toim intaideoista Animalian net­ tisivuilla. Vuoden alusta vastaavantyyppinen keskustelufoorum i on tarkoitus avata Animalian sivuilla myös kaikille järjestön jäsenille. ^ » a n im a lia la is e t

26

PfTWTWITffl

LumiRuusussa myytävät The Organic Make Up Companyn tuotteet eivät sisällä mitään eläin­ kunnan tuotteita, synteettisiä tai mineraaliöljyjohdannaisia tai muita tunnetusti ihoärsytystä aiheuttavia kemiallisia ainesosia. Tuotteet on valmistettu korkealuokkaisista luonnon raakaaineista ja aina, kun mahdollista, luomu-viljeltyjä ainesosia on käytetty. Eläinkokeita ei ole käytetty missään vaiheessa tuotekehitystä tai valmistusta.

the •o rg a n ic make-up company M .II..M IM

27

A N I M A LI A N

Valkosipuliperunat (4:Ile)

Vegaanisia herkkuja joulupöytään

800 g - i kg ja u h o isia (luomu)perunoita 3 rkl öljyä 3 - 6 (luomu)valkosipulin kynttä 2 dl kaurakermaa 0,25 tljauhettua mustapippuria 2 tl kuivattuja persiljaa (myös rosmariini sopii) suolaa m aun mukaan

Kasvissyöjän ei tarvitse jouluna elää pelkällä rosollilla ja laatikoilla, sillä joulupöytään sopivia vegaanisiakin herkkuja on tarjolla yllin kyllin. Kannattaa olla rohkea ja kokeilla uusia makuja myös jouluna, sillä perinteetkin säilyvät parhaiten, kun niitä vähän uudistetaan. Alla olevien ohjeiden ruuat maistuvat varmasti koko suvulle ja osan niistä voi tehdä jo reilusti etukäteen, niin jää aikaa muuhunkin juhlapyhinä. Reseptit ovat Härkäpapua sarvista -kirjasta ja Kuuluisasta Kasviskeittokirja ll:sta. Makoisaa joulua!

Puolukkajäädyke (6-10:lle hengelle)

Talven marinoidut kasvikset

2 pkt pehm eää tofua 1 dl maitoa tai soljam altoa 1-1 1/2 dl raakaruokosokerla 2 rkl vanilijasokeria 4 dl puolukoita

2 porkkanaa 1 pieni palsternakka pala lanttua 2 dl keitettyjä härkäpapuja tai pakasteherneitö pari pientä säilykepunajuurta tai itse keitettyjä punajuuria

Soseuta pehmeä tofu ja maito sauvasekoittimella. Lisää seokseen sokerit sekä 2 dl puolukoita ja soseuta. Sekoita lusikalla 2 dl kokonaisia puolukoita joukkoon. Kaada seos jäätymisen kestävään jäädyke- tai kakkuvuokaan. Pakasta yön yli.

Saat jäädykkeen helposti irti pitämällä vuoan pohjaa hetken lämpimässä vedessä. Kumoa jäädyke tarjoilulautaselle ja tar­ joa esimerkiksi kinuskikastikkeen kanssa. Pinnalle voit ripo­

J O U L U P U O T I

Kuori ja viipaloi perunat. Kuivaa viipaleet talouspaperilla, jo tta ne ei­ vät tartu toisiinsa paistettaessa. Kuori valkosipulit ja murskaa ne.

Paista perunoita öljyssä paistinpannulla hetki, lisää sitten kaurakerma ja valkosipulit. Laske lämpöä ja keitä kannen alla välillä sekoitta­ en noin 30 minuuttia tai kunnes perunat ovat kypsiä. Lisää maustei­ ta makusi mukaan.

Vinkki: Tarjoa perunat pinaattipyöryköiden tai friteeratun tofun kera. Voit valmistaa perunat myös uunissa 200 asteessa noin tunnin ajan tai kunnes perunat ovat kypsiä.

Eläinystävälliset joululahjat Animaliasta!

- w

M arinadi: 2 tl timjam ia 1 tl oreganoa vajaa i tl sokeria o,s tl suolaa 0,25 tl mustapippuria 1 rkl omenaviinietikkaa 2 rkl kylmäpuristettua öljyä ( i—2 valkosipulin kynttä)

Jouluna on mukava ilahduttaa perhettä ja ystäviä. Eläinten ystävät arvostavat erityisesti lahjoja, joilla tuetaan eläinten asiaa. Hankkimalla ^ ^ k e tit Animaliasta annat samalla lahjan myös eläinsuojelulle!

f)

Pehmeitä paketteja

2.

Ink not minkhuppari, xs-l.

Hupussa painatus ink not mink.

25 €

Does your life have a price- paita: T-paita: Punainen ja musta, xs-xl 3A -hiha: Aniliini, musta, punainen, s-xl

15 €*

tella vegaanisia suklaalastuja.

Kuori ja pilkojuurekset punajuuria lukuun ottam atta suupalan ko­

Huom. Puolukoiden tilalla voit käyttää myös karpaloita.

koisiksi. Kypsennä ne rapeaksi höyrykattilassa noin 5-10 minuut­

Kovaa asiaa!

tia. Pilko punajuuret ja kumoa kasvikset kulhoon. Sekoita marinadin ainekset ja kaada se kasvisten päälle. Anna maustua kylmässä vä­ hintään tunti, mielellään useita tunteja vaikka seuraavaan päivään, niin maut ehtivät kehittyä täyteläisiksi.

Vinkki: voit tehdä tätä useamman annoksen,jakaa sen lasipurkkeihin j a antaa ystävillesijoululahjana. ^

Pinaattipyörykät (n. 30 kpl)

)

A kku­ pa ketteja

4Eläinystävällisen kuluttajan opas Uusittu painos!

Kuuluisa kasviskeittokirja II

Muista myös Animal iän

9«

17€

joulukortit ystäville!

5-

6.

Ink not minkranneke

Pinssejä Värikäs valikoima!

Ink not mink -juliste Jimi Pääkallo, Tidjan, Kim Herold tai Mehdi Younes.

n,5 € kpl I 3 kpl 3 €

2€

1 sipuli 5 valkosipulin kynttä

5€

i rkl öljyä 300 g pakastepinaattia vähän mustapippuria 0,5 tl muskottia i rkl kuivattuja yrttejä 1 tlyrttisuolaa 1 - 1,5 dl tattari- tai graham jauhoja Kuori ja hienonna sipuli sekä valkosipuli. Kuullota sipuleita öljyssä muutama minuutti ja lisää mausteet ja pinaatti. Sammuta levyjä hauduta hetki. Sekoita jauhot sipuliseokseen. Jauhojen määrä riip­ puu pinaatin kosteudesta. Muotoile seoksesta kostein käsin pieniä pyöryköitä ja paista niitä pannulla öljyssä noin 8-10 minuuttia välil­ lä käännellen.

28

Näin tilaat: Lähetä tilauksesi ja mahdolliset kysymyksesi tarja.balding@>animalia.fi. Tilaamalla tu otteet viimeistään 18.12. varmistat pakettien ehti­ misen pukinkonttiin! *= Kaikki tässä mainitut hinnat ovat jäsenhintoja!

: Jäsenyys Animaliassa Hankkimalla Animalian vuoden 2007 jäsenyyden lahjaksi ilahdutat lahjansaajaa Animalia-lehdellä neljästi vuodessa. ; Jäsenmaksu on 25 € ja alle 18-vuotiaille 20 €. : Jäsenyyden antaminen lahjaksi käy helposti! Maksa jäsenmaksu suoraan tilillemme Nordea: 229818-189 ja laita viestiosaan lahjansaajan nimi ja osoite. Jos haluat meiltä lahjakortin, jolla voit kertoa jäsenyyslahjastasi, voit pyytää sen sähköpostitse i raisa.heinamaki@animalia.fi tai soittamalla (09) 720 65912.

I

PTtfflTCTWl

29

SARJAKUVAVIERAS

A N I M A L I A S H O P

KUU LB , V A / UTA/S/rItCO TU O A / K U U H A N ¡ fU P K ^ /S / K E V Y e e A J \& A J > £ T A K K llN ? >vS V i s i r

K u i v a a /A

^sxYSSA Tge^sA -

s e

o n

CCAU PPa NO ,

srrX.

uoiteiL-

VO

IN U A N

KIRJAT

hyváí

S in u lle

.

H ärkäpapu a sarvista

Uutuus!

Pienlemmikkien virikeopas, 25 €.

Helposti toteutettavia virikkeistämisvinkkejä pienille jyrsijöille ja linnuille.

Nyt myös ruotsin­ kielisiä kirjoja: muun muassa Peter

Singerin Djurens Frigörelse. Lisätietoa www.animalia.fi.

Pienet kissapedot / Suvi Viranta-Kovanen 19 c.

Kuuluisa kasviskeittokirja II 19 € /1 7 €.

Kirjassa kerrotaan värikkäästi ja asian­ tuntevasti kotoisen kesykissamme luon­ nonvaraisista suku­ laisista.

PINSSIT

Härkäpapua sarvista / Inna Somersalo y m.

25 € (ovh 33 €) on fennovegaaninen keittokirja kaikille, jotka rakastavat hyvää ruokaa ja halua­ vat nauttia siitä ympäristöä kunnioittaen.

Kirjan yli 250 reseptiä tarjoavat makumatkan kotimaisista raaka-aineista tehtyjen aterioiden pariin. Mukana myös tietoa energiaa säästäväs­ tä kokkauksesta ja ruoantuotannon ympäristö­ vaikutuksista ja etiikasta.

LUE, NIIN TIEDÄT!

•Eläinten moraalinen arvo I Elisa Aaltola, 28 €.

Teos tarjoaa kattavan katsauksen eläinten arvoa ja ihmissuhdetta koske­ viin kantoihin.

•Eläinkokeita ja vaihtoehtoja, 21 C/jäsenille 19 c .

Tietoa koe-eläimistä, eläinkokeista ja vaihtoehdoista.

•Pienet kissapedot I Suvi Viranta-Kovanen, 19c.

Kirjassa kerrotaan värikkäästi ja asiantuntevasti kotoisen kesykissamme luonnonvaraisista sukulaisista.

Animalian opiskelijaryhmän tekemät pinssit: 1,50 € / kpl.

Rotta-pinssi, 1,50 €.

•Hyvinvoiva tuotantoeläin / ProAgria, 19c.

Animalia-pinssi, 1,50 €.

Opas on tarkoitettu kotieläinyrittäjille, opettajille ja opiskelijoille ja myös eettisestä laadusta kiinnostuneille kuluttajille.

Pinssiä saatavana vain valkoisena.

•Pienlemmikkien virikeopas / Helenä Telkänranta, 25 €.

Helposti toteutettavia virikkeistämisvinkkejä lähes viidellekymmenelle lemmikkilajille rotista kyyhkyihin.

•Härkäpapua sarvista / Inna Somersalo ym., 25 c. Uutuus!

Fennovegaaninen keittokirja hyvän ruoan ja eettisen tuotannon ystäville.

•Eläinystävällisen kuluttajan opas, 9 / 1 0 € . Uutuus!

Haluatko tehdä maailmasta paremman paikan eläimille? Päivitetty opas ilmestyy syksyllä.

Eri värejä ja tekstejä.

PAIDAT

M UUT

TARJOUKSIA A N IM A A L I T Toimistolle tulee paljon kyselyjä alueosastoista. M onet tiedustelevat, miten toim intaan pääsee mukaan.

Alueosastojen toim inta riippuu täysin ryhmistä ja niissä toim ijoista. Aluksi kannattaa ottaa selvää alueosaston seuraavan kokouksen ajankohdasta.

Ota siis ratkaiseva askel ja lähde mukaan toim intaan! Kaikki ovat tervetulleita ja jokaista tarvitaan!

Muistathan, että alueosastojen yhteystiedot löydät myös Animalian kotisivuilta (www.animalia.fi).

HELSINKI: ks. Pääkaupunkiseutu HÄMEENLINNA: Anna Viitala, Torppikuja 20, 14840 Sairiola, puh. 050 324 0835 JOENSUU: Jemina Keinänen, puh. 050 467 5970, sähköposti jeminakeinanen@suomi24.fi.

V oit liitty ä Joensuun ryhmän säh­ köpostilistalle lähettämällä tyhjän viestin osoitteeseen jnsanimaliasubscribe@yahoogroups.com. Lis­ talle tulevat tarkemm at tied ot ta ­ pahtumista sekä uusin kampanjaposti.

JYVÄSKYLÄ: Petri Holmberg, sähköposti animaliajkl@gmail.com, puh: 045-671 4998 KAJAANI: Mari Schroderus, Kaikukatu

30

RIWTWTWI

14 A 1, 87700 Kajaani, sähköposti mari.schroderus@suomi24.fi.

KERAVA: Suvi Nurm iviita, Porvoonka­ tu 3c 44, 04200 Kerava, sähköposti suvi.nurmiviita@laurea.fi.

KOTKA: Riika Kokkonen, Laihontie 7, 48700 Kyminlinna, puh. 05 264 108 tai 044 595 0534, sähköposti riika_kokkonen@hotmail.com.

KOUVOLA: Laura Karttunen, puh.

040-5045506, sähköposti laura.karttunen@pp.inet.fl.

KUOPIO: Ung Sari, puh. 044 538 3903, sähköposti sari.ung@uta.fi NUMMI-PUSULA: Irma Teikari, Lehtolan tila, 03850 Pusula, puh. 09 226 6236 tai 050 500 4596 OULU: (alueosaston toim isto) Töllintie 50 A 1 (kellarikerros), 90230 Ou­ lu, puh. 08 311 9885 ja 044 911 4181/ Katja Pälve, sähköposti Animalia.Oulu@mail.suomi.net, kotisivu http://wnet.suomi.net/ kotisivu/animalia.oulu/. Päivystys keskiviikkoisin kello 16-18, ja per­ jantaisin kello i 2 - i 6 j a sunnuntai­ sin kello 14-16. Jäsenillat toim is­ tolla joka kuukauden ensimmäise­ nä keskiviikkona kello 18. Myös uu­ det jäsenet ovat tervetulleita! Esit­ teiden ja muun materiaalin lisäksi toim istolla on myynnissä ra jo itettu

KAUTTA

MAAN

valikoima Animalian tu o tte ita . Toi­ mistolla on kirpputori, jonne ote­ taan vastaan hyväkuntoista kirppu­ toritavaraa. Vuosikokous pidetään sunnuntaina 26.2 klo 14 Oulun Ani­ malian toim istolla. Tervetuloa!

PÄÄKAUPUNKISEUTU: Opiskelijaryh­ mä kokoontuu Uudella Ylioppilas­ talolla (Mannerheimintie 5), muut ryhmät kokoontuvat Animalian to i­ mistolla (Porvoonk 53,00520 Hel­ sinki).

AKTIIVIRYHMÄ: Lisätietoja antaa Eeva Andersson, eeva_a@netti.fi.

OPISKELIJARYHMÄ: lisätietoja antaa puheenjohtaja Kanerva Peili, puh. 044 507 8668, sähköposti kanerva.pelli@laurea.fi Ryhmän postituslista: animalia-op@helsinki.fi. Kokoukset pidetään parillisten viikkojen keski­ viikkoina klo 19.

KOIRARYHMÄ: Lisätietoja Laura Uoti­ lalta, puh. 050 341 3225 tai sähkö­ postitse laura.uotila@helsinki.fi TURKISRYHMÄ: lisätietoja Animalian toim istolta RAAHE: Mari Liimatainen, Tervaluodontie 5, 92140 Pattijoki, puh. 08 226 336 TAMPERE: Heidi Pitkänen puh. 040 5839972 ja Viivi MäkiVaurio puh. 040 8317556Í

tampere@animalia.fi www.animalia.fi/tampere/ TURKU: Sari Vaihinen 050-526 4424 ja Rita Lindberg 050-348 6248 animalia.turku@hotmail.com VAASA: Arja Wallenius, Kurteninkatu 3, 65100 Vaasa, puh. 050 518 5624, sähköposti eemil.wa!lenius@pp.inet.fi VIHTI: Laura Pulkkinen-Haapamäki, Otalammentie 28b, 03300 Otalampi, puh. 09-2760 958 tai 040-538 2045, sähköposti laura.pulkkinenhaapamäki@humak.edu VIRRAT: Peppinä Rantala, Ruovedenkatu 11 37, 33720 Tampere, puh. 040 562 3703, sähköposti peppina_rantala@hotmail.com Eikö listasta löydy sinua lähellä olevaa paikkakuntaa? Kiinnostaisiko sinua ryhtyä Animalian yhdyshenkilöksi?

Soita, kirjoita tai lähetä sähköpostia.

Yhteydenottosi ei sido sinua mitenkään.

Terveisin, Tarja Balding / Animalia ry.

Porvoonkatu 53, 00520 Hki p. 09-720 6590 tarja.balding@animalia.fi

NES YtllR LIFE HAVE k PRICE?

Does your life have a price -tuotesarja

►

fiinen rottapaita. rerusmalli ja lady-fit, ^XLjäsenille is € ja ^jäsenille i8 € .

Musta turkispaita.

Perusmalli, L-XL jäsenille is € ja ei-jäsenille 18 € (pieni erä).

NÄIN TEET TILAUKSESI: POSTITSE: Animalia ry, Porvoonkatu 53, 00520 Helsinki.

PUHELIMITSE: (09) 720 65911, ma-to klo 10-15, pe klo 9-14.

FAKSITSE: (09) 1484622.

SÄHKÖPOSTITSE: tarja.balding@animalia.fi.

Yli 7 € tilaukset toim itetaan postiennakol­ la, jolloin hintaan lisätään postiennakkomaksu 3,20 €. Kaikkiin tilauksiin lisätään postituskulut sekä 1 € käsittelykulu.

Tuotteita voit ostaa myös suoraan Anima­ lian Helsingin toimistosta, osoite yllä.

Rajoitetusti tuotteita on myynnissä myös oulun toimistossa (Töllintie 50 A 1, 90230 Oulu. (08)3119885).

KIITOS TILAUKSESTASI! KIITOS TUESTASI!

osuvalla kuvalla.

• Naisille t-paitoja koot (XS-XL).

Värit musta, khaki ja punainen.

•Kotimaiset puupinssit, 4 € . Valitse oma suosikkieläimesi: Hevonen, possu, kammas, koira, siili, karhu, käärme tai norppa.

• Koe-eläinpaita, muotoonleikattu (Fruit of the Loom), 1 0 €.

•O-aukkoinen t-paita. Edessä koe-eläinkuva ja Animalian www-osoite.

Väri vaaleanpunainen. Koko L (pieni malli).

•Rintamerkki/tarra-setti, 3 €.

Setissä 16 tarran "eläinkokeeton kosmetiikka”-arkki sekä 2 rintamerkkiä.

(Co cruelty free ia Turkistarhaus -merkit) • Kettuaiheiset lehtiöt, 1 €. Uusiopaperia, lehtiössä sivuja 20.

• Korttisetti edullisesti! 1 , 5 0 €. Nipussa 10 korttia.

• Edellisen vuoden joulukortteja, 3 erilaista: 6 kpl, 2t.

•3/4 -hihaisia paitoja.

Koot (S-L). Värit musta ja vihreä.

Rajoitettu erä.

Tarkista saatavilla olevat koot netistä.

• Miehille koot (S-XL).

Värit musta ja vihreä.

•Magneetit 3 €.

•Pinssit 1,5 €.

TIETOPAKETIT Tietopakettien hinta on 2 € / kpl, mihin sisältyy postituskulut. Maksun voit suorittaa paketin mukana tulevalla tilillepanokortilla.

Aiheet: Eläinkokeet, hevoset, eläimet maataloudessa ja turkistarhaus.

ESITTEET JA JULISTEET Esitteet ja julisteet ovat pääosin maksuttomia, suurista tilauksista perimme postikulut.

•Turkiseläinten asialla -esite •Tuotantoeläinten asialla -esite •Koe-eläinten asialla -esite (ilmestyy marraskuussa) •Ink not mink -kampanjaesite •Se pieni ero: kettu kärsii, 5 €. Toimistolta haettaessa 2,50 €.

f

Katso

^

io u lu tff S.

29'

Nelivärinen A2-kokoinen turkiskampanjan juliste, (sis. postikulut, useam­ pia julisteita tilattaessa postikulujen osuus pienenee).

•’’Kun valitset munia... valitset myös kanalan.’’ >

Nelivärinen Ä3-kokoinen juliste. Sopii ilmoitustauluille, työpaikan seinälle ja kaikkialle, missä liikkuu ihmisiä.

• Syökää porkkanaa. Nelivärinen A3 kokoinen juliste.

Lisätietoja www.animalia.fi

Tilauksesi ehtivät jouluksi, kun teet ne viimeistään 18.12.!

M lUl'.M IM

31

MAARIANKADUN KIRJ~Î7ÎAARIANK-5 75500

r

^

m

p 3B

NURMES

00-99 .KR13 PALAUTETAAN

CN 15

RETURNERAS RETURN RETOUR

$

o itlu ta u liu u

tç âj i

TuntMMtoii

KletUytynyt

O k ln d Unknown Inconnu

V3grat Refused Refusé

Muuttanut

D noudettu Inte hâmtad Unclaimed Non réclamé

Ryttat Moved Déménagé Osolte e p ls e lv l Otydlig adress Insufficient address Adresse insuffisante

1 Käsitelty Postin osoitepalvelussa H.»,* .»006

Postilokero d U y t S s t i

V a s ta a n o tta ja n o ike a o s o ite ei se lvm n yi

Postboxadressen inte i bruk P.O Box address not valid Adresse de la boite postale non valable

o s o ite s e lv ity k s e s s ä

PaUutunut oaoltteesta Retumerats W n adressen Returned from th e address Renvoyé de l'adresse

p # sti

>.

t e

. ô é >

_

.nro 503 3100

P a la u te ta a n : E lä in s u o je lu liitto A n im a lia R y /P o rv o o n k a n 00520 HELSINKI

Ilahduta läheisiäsi eläinystävän joulukortilla!

K ORT I N HI NT A V AI N

70

S E NT T I Ä.

Kaikkien tuotteiden tilausohjeet Animalia-shopin sivuilla.

Kun ruoka merkitsee muutakin kuin vatsantäytettä Tilaa ilmaista lisätietoa kasvissyönnistä!

Lähetä tekstiviesti numeroon 050 344 9524. Kirjoita viestiin INFO sekä oma nimesi ja osoitteesi. Infopaketissa on mm. jäsenlehti Vegaian näytenumero!

Vegaaniliiton jäseniksi voivat liittyä kaikki kiinnostuneet ruokavalioon ja muihin kulutustapoihin katsomatta.

w w w .v e g a a n i l i i t t o .f i