Animalia 1/2007 by Animalia ry

LEHTI

ELÄINTEN

ASIALLA

JM B IL S v /* « *

i*;

lv . 7

PYHÄ LEHMÄ! - USKONTOJEN ELÄINKÄSITYKSIÄ sivu 15 KAIKEN MAAILMAN LEMMIKIT SIVU 4

Eläimetja kulttuuri Lukijakysely, vastaa ja voita!

•

Viihdyttäviä villieläim iä?

•

Eduskuntavaalit 2007

PÄÄKIRJOITUS

SISÄLLYS

Animalian vaalikysely antaa eväitä ehdokkaan valintaan

Pääkirjoitus

Kevään eduskuntavaalit lähestyvät ja Arkadianmäellä tehdään päätöksiä myös eläinten puolesta. M illaista ehdokasta eläinsuojelijan kannattaisi äänestää?

Sisällys Kaiken maailman lem m ikit Uutisia

s. 8

Kolumni: Sankarieläimet Risut ja ruusut Sanottua Animalian vaalikysely antaa eväitä

Mikä on eläimen paikka?

Vilken är djurets plats?

ehdokkaan valintaan

Pyhä lehmä! - ja m uita

Valta vaihtui naapurissa,

uskontojen eläinkäsityksiä

m iten käy eläinten oikeuksien?

eduskuntavaalit ovat työllistäneet myös Animaliaa. Olem m e laatineet esityksen seuraavan hallituskauden eläinsuojeluaiheiksi ja kiertäneet kansanedustajien puheilla eläinten asialla. L aadim m e lisäksi kansanedustajaehdokkaille vaalikyselyn, jonka tulokset ovat nähtävissä internet-sivuillam m e www.animalia.fi. Valitse sieltä itsellesi sopiva ehdokas! L ue lisää kyselystä ja vaaleista myös lehden sivuilta 8-9. Suhtautum inen eläimiin on paljolti kulttuurisidonnaista. L än sim ainen ihm inen kavahtaa ajatusta koiran syömisestä. O sas sa Aasiaa eläim et ovat toistensa kanssa tasa-arvoisemmassa ase massa ja koira kuuluu ruokalistaan siinä, missä nauta tai sikakin. Toisaalta joissakin uskonnoissa vältetään sianlihaa ja Intiassa ka duilla kävelevät pyhät lehmät. Lue lisää kiinnostavista kulttuuri eroista sivuilta 15-17. K ulttuurieroja näkyy myös eläinten viihdekäytössä. Esimerkik si härkätaistelut ovat joidenkin m aiden perinnettä, josta ei halu ta luopua. Myös Suomessa eläimiä käytetään huvittam aan ihmi siä esimerkiksi delfinaarioissa ja sirkuksissa. Animalian uusi Eläi m et viihteessä - kam panja (s. 18-19) kritisoi eläim en käyttöä ihmisen viihdykkeenä. Myös lem m ikkieläinten voidaan katsoa hyödyttävän ihmisiä, m utta ne ovat monille ihmisille aivan eri tavalla lähellä sydäntä kuin m u u t eläimet. M ikä sitten erottaa lemmikin m uista eläimis tä? Pohdintaa aiheesta löydät sivuilta 4-5. Ihm isen suhde eläimiin on m onim utkainen. Eläintä arvotetaan yleensä sen m ukaan, kuinka paljon siitä on hyötyä ihmiselle: tuo tantoeläim enä, koe-eläimenä tai seuraeläimenä. Oli ihmiselle koi tuva hyöty mikä tahansa, kaikkien eläinten kohdalla olisi kuiten kin syytä pitää mielessä, että eläim et eivät ole olemassa ihmis tä varten. A urinkoista kevään alkua ja paljon äänestysintoa eläinten puolesta! ^

► a lk u k e v ä ä n

riksdagsval har även sysselsatt Animalia.Vi har utarbetat ett förslag för nästa regeringsperiod djurskyddstem a och vi har besökt riksdagsledam öter pá djurens vägnar. Vi u ta r b e ^ ^ även ät riksdagsledam öterna en valfräga vars resultar kan l ä ^ P pá vára Internet-sidor.Välj dig en passlig kandidat! M era info om valfrágorna pá sid. 8-9. Sättet an förhälla sig tili djur beror pá olika kulturskildaktigheter. D en västerländska m änniskan rycker tili tanken om att äta hundkött. E n del av Asiens djur är likastälda och hundkött finns pá m enyn jäm nstäld m ed gris och nötkött. D ock inom vissa religioner undviker m an griskött och i Indien prom enerar heliga kossorna pá gatorna. Läs m era om kulturskillnaderna sid. 15-17. K ulturskildaktigheter finns även bland djuren i underhällningsvärlden. Som exempel, tjurfáktning hör tili vissa länders traditioner och ifrán m an inte vill avstá. Även i Finland används djur för a n underhálla m änniskan tili exempel i delfinariet och pá cirkus. A nim abas nya kam panj ’’D juren i underhällningen” (sid. 18-19) kritiserar användningen av djur för a n underhálla människan. Även keldjuren kan m an se som nyttodjur för m änniskorna, m en de stár för de fiesta m änniskor närä hjärtat pá e n helt an nat sätt. Vad är det som skiljer keldjuret ifrän andra djur? Resonem ang om äm net finns pá sid. 4 -5 . ^ M änniskans förhällande tili djuren är komplicerat. D juren v ™ deras vanligtvis enligt h u r mycket nytta m änniskan har av dem: Som produktions djur, försöksdjur eller sällskapsdjur. M á det dá vara h u r nyttigt som helst, en sak b ö r m an alltid kom m a ihäg, djuren är inte för människans skulle. H a en solig start pá váren och en massa valintresse pá djurens vägnar! _

►

v Ä r v in t e r n s

Eettistä vaatekauppaa

Vasikoita kuljetetaan pitkiä matkoja tukien takia

é4

Luettavaa: Lintuinfluenssaihmisen aiheuttam a uhka Iloisia ruokahetkiä perheen pienille herkkusuille

Eri kulttuureja vertailtaessa yksi m erkit tävimmistä erilaisten tapojen lähteistä on uskonto. M aailm an pääuskontojen eläinsuhteet juontuvat uskontojen erilaisista maailmankuvista ja opetuksista ihmisen asemasta suhteessa luontoon.

s. 15

Pyhä lehmä! ja m uita uskontojen eläinkäsityksiä

Viihdyttäviä villieläimiä?

Terveiset toim innanjohtajalta:

Nepalin norsut uudessa koulussa

Tekemisen meininkiä 21

Lukijakysely

Telakalta toim intaan:

Suom en ja N epalin W W F sekä M aailm an eläinsuojeluliitto WSPA aloittivat viime kevät talvena rohkean projektin N epalin eteläisellä maaseudulla: olisiko vuosisatoja perinteisin m enetelm in opetettuja työnorsuja m ahdollista kouluttaa pehm eäm m ällä tavalla?

Jyväskylän alueosastolle on tilausta

24 26

Nepalin norsut uudessa koulussa M iten voin toim ia

Tehtyä ja tapahtunutta

Vegepalsta: Makuja Intiasta

Sarjakuva Animaalit kautta maan Animalia shop

s. 24 ...v -./r',:

ANIMALIA-LEHTI, 30. VUOSIKERTA JULKAISIJA: Eläinsuojeluliitto Animalia PÄÄTOIMITTAJA: Elina Valkama TOIMITUSSIHTEERI: Eeva Suhonen, p. (09) 720 65914, eeva.suhonen@animalia.fi TAITTO: Reeta Salmi, p. (044) 362 7714, reeta@redandblue.fi, OSOITTEENMUUTOKSET: Tarja Balding, p. {09) 720 65911, tarja.balding@animalia.fi PAINOPAIKKA: M ikto r Oy, Helsinki ISSN 0783-9170

ILMOITUSTEN PERUUTTAMINEN: peruutukset viimeistään seitsemän (7) vuorokautta aineiston jättöpäivän jälkeen toim itussihteerille. REKLAMAATIOT: Kirjallisena 14 vuorokauden aikana ilmestymispäivästä lukien. IRTONUMEROMYYNTI: Akateeminen kirjakauppa. Artikkelien lainaaminen eläinsuojelua edistäviin tarkoituksiin sallittu. Lähde m ainittava. ANIMALIA-LEHTI PIDÄTTÄÄ OIKEUDEN LYHENTÄÄ JA MUOKATA JUTTUJA.

ILMESTYMISAIKATAULU: Nro 1 maaliskuu, nro 2 toukokuu, nro 3 syyskuu, nro 4 marraskuu. Seuraavaan numeroon tarkoitetu n materiaalin tulee olla perillä toimituksessa 13.4-2007 mennessä. AINEISTOT lähetetään lehti@animalia.fi tai osoitteella: Animalia-lehti, Porvoonkatu 53,00520 Helsinki. Animalia-lehti on kulttuuri-, m ielipide-ja tiedelehtien liiton K u ltti ry:n jäsen.

ILMOITUSMYYNTI: Eeva Suhonen, p. (09) 720 65 914 ILMOITUSHINNAT: Katso uudet ilm oitushinnat www.animalia.fi/Portals/31/mediakortti_2007.pdf USÄVELOITUKSET: V ärierottelut veloitetaan erikseen, määräyspaikkakorotus 20 %, liitte id e n hinnat sovitaan erikseen. RAJOITUKSET: Etusivulla ei julkaista ilmoituksia. ALENNUKSET: Toistoalennus: 1. to is to 10 %, seuraavat 20 %, auktorisoidut m ainostoim istot 15 %.

TOIMISTO: Porvoonkatu 53,00520 Helsinki ASIAKASPALVELU: p. (09) 720 6590, päivystys ma-pe kello 10.00-15.00, fax (09) 148 4622, e-mail: animalia@animalia.fi. Internetsivut: w w w jnim alia.fi.

AUTA MEITÄ AUTTAMAAN ELÄIMIÄ! LIITY JÄSENEKSI TAI TEE LAHJOITUS. Animalia to im ii jäsenmaksujen ja lahjoitusten varassa, siksi apusi on toiminnan edellytys! JÄSENMAKSUT: Tukijäsen: 25 c / vuosi, aktiivijäsen: 30 € / vuosi, nuorisojäsen (alle 18 v.) 2o€ / vuosi, ainaisjäsen: 440 €, yhteisöjäsen: 92,50 € / vuosi. Sampo 800018-2105644. Kirjoita viestiksi nimesija osoitteesi. LAHJOITUKSET: Nordea 101130-260629. Testamentit ovat merkittävä tuki Animalian työlle. Tiedustelut: Tarja Balding, puh. (09) 72065911, tarja.balding@animalia.fi.

Kannen kuva: Michael Levy / Stock Xpert

1,1.I I . , H i l l

ETÎffSlülfl

M yös yhteiskunnan tasolla lem m ikit ovat yhä tärkeäm pi osa kulttuuriteollisuut ta. Lem m ikit ovat esillä m ediassa ja tarjo avat m ateriaalia uutisiin, elokuviin, kirjoi hin, lehtiin, pehm oleluihin ja kulutustarvikkeisiin. Lem m ikkien varusteet, ru o at ja opaskirjat ovat bisnestä, jossa pyörii vuo sittain miljardeja euroja. Länsim aissa u u tiskynnyksen ylittää helposti kiipeliin jäänyt lemmikki. Beethoven tai Lassie ovat monil le lapsuuden yhteistä kuvastoa. Poliitikot ja PR-väki tietävät, että lemmikkien kanssa kuvatut ihm iset vaikuttavat sym paattisem milta - myös äänestäjien mielestä. Syntyypä lemmikkien ympärille om ia harrastaja ryhm iä, keskustelufoorum eita tai in tern et sivuja. L em m ikit ovat jopa osa om istajan minäkuvaa: rottw eiler-harrastus viestii eri imagoa kuin marsuyhdistyksen jäsenyys.

^ m m ik k i vai tuotantoeläin?

Kaiken maailman lemmikit Seuraeläiminä pidettyjen eläinten historia lienee lähes yhtä pitkä kuin ihmistenkin. Antropologit arvioivat, että lemmikkejä on pidetty lähes kaikissa yhteiskunnissa ihmiskunnan historiassa. Tällä hetkellä lemmikkejä on maailmassa satoja miljoonia, enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Lemmikkien kirjo on myös laajin - liskoista tai freteistä tavallisiin kotikissoihin. Lemmikkien historiaa U seat tutkim ukset todistavat, että m onil la keräilijä-metsästäjä kansoilla lemmikki en pito oli yleistä. Selkeitä kirjallisia viit tauksia lem m ikeistä löytyy puolestaan m uutam ien tuhansien vuosien takaa. Esi merkiksi kissa kesyyntyi lemmikiksi noin 4000 vuotta sitten Egyptissä, kun sen ar vo viljaa tuhoavien jyrsijöiden m etsästäjä nä huom attiin. Kissaan liitettiin faraoiden valtakunnassa myös jumaluskom uksia: kis san vahingoittamisesta rangaistiin ankaras ti ja lemmikkikissan kuollessa koko perhe ajeli kulm akarvansa surua ilm aistakseen. Koira taas on tassutellut vielä pidem m än taipaleen ihmisen matkassa: sudesta kesy tetty eläin totutettiin ihm isen avuksi m et sästykseen, paim en-, vahti-, veto- tai seurakoiraksi jo 15000-7000 vuotta ennen ajanlaskum m e alkua. Antiikin K reikasta säilyneistä hautakir joituksista ja arkeologisista löydöistä tie

detään, että ihmisillä on ollut lemmikkeinä jyrsijöitä, koiria ja kilpikonnia. Aleksante ri Suuri toi puolestaan jo 300-luvulla e.a.a m ukanaan eksoottisia ja värikkäitä papukai joja sota- ja tutkim usretkiltään. Usein lem mikkien ensisijainen tarkoitus oli olla näy tillä, huvittaa tai ihastuttaa. Viktoriaanisella ajalla (1837-1901) lem mikit yleistyivät Iso-Britanniassa. Lem m ik kien katsottiin olevan hyödyllisiä erityises ti lasten kasvatuksessa. Tytöille lemmikkien katsottiin opettavan hoivaamistaitoja ja po jille riehakkaiden tunteiden hallintaa. M o net lemmikkien tarvikkeet, kuten lintuhäkit ja ruokinta-alustat nähtiin myös osana ylä luokkaisen kodin sisustusta. Yläluokkaisten lemmikkejä olivat eksoottiset koirarodut tai ponit, tavallinen kansa piti sekarotuisia kis soja ja koiria. T ällä hetkellä m aailm assa on lem m ik kejä enem m än kuin koskaan aikaisemmin. 1800-luvun lopulta lähtien lemmikkieläin ten m äärä on ollut jatkuvassa, viime vuo

sikym meninä suorastaan rä jä h d y sm ä ise sti^ kasvussa. Iso-Britanniassa on yli 7 m i l j o ^ ^ naa kissaa ja koirien lukum äärä lähentelee myös 7 miljoonaa. USA:ssa kissoja on 90 m iljoonaa ja koiria arviolta 73 miljoonaa. Suomessa koiria on lähes 600 000 ja kissoja hiem an vähem m än.

Lemmikin ja ihmisen suhde Suom en kielen sana le m m ik k i viittaa suh teeseen, jossa eläintä hellitään ja pide tään hyvänä. M oni pitääkin lemmikkiä lähes perheenjäsenenään ja esimerkiksi per hettään kuvaillessaan m uistaa m ainita lem mikkien nim et. Vaikka lemmikkejä pidetään ystävinä ja uskottuina, ei suhdetta eläimeen voi silti pitää tasa-arvoisena: eläin on aina hankittu ihm isen ehdoilla. Viimeistään eläi m en asema näkyy lemmikin osoittautuessa luonteeltaan ’’hankalaksi” . H ankalia per heenjäseniä kun tuskin kukaan toim ittaisi löytö kotiin tai viimeiselle matkalle.

Eräällä tavalla ihmisen suhteen lemmikkiin voi ilmaista kärjistetyimmin yhdellä lauseel la: lemmikkejä ei syödä. Lemmikiksi m ääriteltyä eläintä kohdel laan toisin kuin tuotantoeläintä. Lem m ik ki saa nim en ja sitä kohdellaan yksilönä. K uitenkin toisessa kulttuurissa yksinomaan lemmikiksi mielletty eläin voi toisessa kult tuurissa olla ruoaksi kasvatettava tu o tan toeläin. Esimerkiksi paikoin Aasiassa kas vatetaan ruoaksi koiria ja kissoja. Yleisintä täm ä on osissa Kiinaa, Vietnamia ja K ore aa, m utta esimerkiksi M alesiassa tai T h ai m aassa tai Japanissa ei käytäntöä harjoite ta. Länsimaalaisista kissojen ja koirien jul m a kohtelu tu n tu u järkyttävältä, osin juuri to tu tu n lemmikki-statuksen vuoksi. Eläinten julm aa kohtelua ei voi puolusUa missään päin maailmaa. Avainta eläiiin suhtautum iseen tulisi silti hakea pai kallisesta kulttuurista. Esimerkiksi erään käännöksen m ukaan kiinan kielen sana ’’eläin”, tarkoittaisi karkeasti käännettynä ’’liikkuvaa asiaa” . Jos eläinsuhde on lähtö kohtaisesti m uod o stu n u t käsitykselle, ettei eläimellä ole tunteita, heijastuu se eläimen kohtelussa. Silti myös Kiinassa on jo aluil laan eläinsuojeluliike ja osalla ihmisistä koi rat ja kissat ovat rakkaita lemmikkejä. Järkyttävät kuvat eläinten kohtelusta saa vat helposti leim aam aan toisen kulttuurin eläinvihamieliseksi. Silti esimerkiksi länsi maissakin niin kissat kuin koirat voivat ol la koe-eläim iä tuskallisissa eläinkokeissa. Pula-aikoina ja m aailm ansotien aikoina kissanlihaa myytiin myös eurooppalaisilla toreilla. Samalla tu o tantoeläinten hyvin voinnin puutteita ei kritisoida yhtä äänek käästi kuin lemmikkien huonoa kohtelua. H arva länsim aalainen järkyttyy kyyneliin asti broilerien kohtelusta, vaikka vuosittain

eurooppalaisten lautasille päätyy miljoonia ahtaissa oloissa eläneitä lintuja.

Saastaiset ja pyhät lem m ikit Viime m aaliskuussa iranilainen im aam i julisti koiran om istam isen ’’moraaliseksi turm eltuneisuudeksi” ja m ääräsi sakotet taviksi teheranilaiset koirat om istajineen. L änsim aisista oudolta tuntuvalle m äärä ykselle löytyy selitys kulttuurista: Islamissa koira on saastainen eläin, ja sen pitäm inen lemmikkinä on ehdottom asti kielletty. Pai kalliset journalistit ovat hakeneet syytä tois tuvalle kiellolle myös länsimaisina pidetty jen ilm iöiden vastustamisesta. Eläim iä koskevia uskom uksia ei sil ti tarvitse hakea kaukaa eurooppalaistenkaan historiasta. Esimerkiksi noitavaino jen aikaan kissoihin suhtauduttiin varsin vihamielisesti. Vielä 1600-luvulla oli yleis tä järjestää rovioita, jonne heitettiin elävinä kissoja noituuden ja pahan onnen välttä miseksi. Sam aan aikaan esimerkiksi T h ai m aassa kissat nauttivat suurta suosiota ho veissa ja tavallisten ihm isten keskuudessa. E läinten ’’pyhyyttä” tai ’’saastaisuut ta ” selittävät m onet uskonnolliset tekstit tai kulttuuriset tavat. M ielenkiintoisia esi merkkejä ovat kissojen pyhyys entisessä Egyptissä tai lehm ien pyhyys hindukulttu u rissa. L änsim aissakin esim erkiksi rottaa saatetaan pitää saastaisena ja lem mikkien lihan syöminen on kiellettyä. Käy tän n ö t vaihtelevat myös rajanaapureiden kesken. Ranskalaiset oudoksuvat brittien haluttom uutta käyttää hevosenlihaa. Lem mikkien koskem attom uutta voisi pi tää eräänlaisena tabuna, sillä vastakkaisis ta väitteistä huolim atta näyttäisi siltä, että lemmikkejä ei ole koskaan pidetty varara

vintona. Esimerkiksi tietyt alkuperäiskansat saattavat ottaa lemmikiksi eläim en samas ta lajista, m itä heimo pyytää päivittäin ra vinnokseen. Lem mikkieläimen status antaa eläinyksilölle koskem attom uuden.

Lem m ikit ja m uoti L em m ikeistä on tullut myös osa kasva vaa m uotiteollisuutta. Esimerkiksi suo situlla julkisuuden henkilöllä nähty lem mikki yleistyy usein nopeaa vauhtia. L em mikkejä myös trim m ataan, puetaan m uo tivaatteisiin ja esitellään statussym boleina. Kärjistynein ilmiö lemmikkien m uokkaa misessa on kuitenkin kiistatta jalostus. U l konäön tai halutun om inaisuuden vuok si sairaalloiseksi jalostettuja eläimiä näkee jo lukuisissa eläinnäyttelyissä. Chihuahuaa katsellessa on vaikea m uistaa lajin esi-isää: sutta. Viime vuosikym m eninä yleistynyt tä eksoottisten lemmikkien hankintaa voi nee myös pitää eräänlaisena m uoti-ilm iö nä. Esimerkiksi käärm eet, häm ähäkit, lin n u t tai liskot ovat yleistyneet myös pohjoi sissa kerrostaloasunnoissa. Toisten eläinoikeusajattelijoiden m ie lestä ihm isten ei edes tulisi pitää lemmik kejä. T ilastot sekä hylättyjen lemmikkien että kulkukoirien ja -kissojen m ääristä ker tovat karua kieltään. Eläimiin kohdistuva väkivalta on myös yleisempää kuin usein arvellaan. Silti ihmiset jatkavat ilojensa ja surujensa jakam ista miljoonien lemmikkiensä kanssa tänäkin päivänä. Ja varmas ti m oni koira nauttii ihm isten seurasta, eikä tulisi toim een ilm an kaksijalkaista ys täväänsä - niin kauan kun voi olla koira, ei paras kaveri tai näyttelyesine. w EEVA SUHONEN

EU kieltää luonnosta pyydystettyjen lintujen tuonnin pääsi vuoden alussa yhteis ym m ärrykseen E U :n ulkopuolisista mais ta lem m ikkikauppaa varten pyydystet tyjen lintujen tuontikiellosta E uroopan unionin alueelle. 1.7.2007 alkaen vain lintu ja, jotka ovat syntyneet ja kasvatettu hyväk sytyillä tiloilla, voidaan tuoda EU-alueelle. Päätöksen ensisijainen tavoite on tartu n ta tautien ehkäisy, m utta sen eläinsuojelulliset vaikutukset ovat m erkittävät. Tutkijat ovat vahvistaneet, että peräti 4 0 -60% pyydys tetyistä linnuista menehtyy vangitsemisen ja kuljetuksen aikana ennen EU-alueelle saapum ista. E nnen lintuinfluenssan vuok si lokakuussa 2005 voim aantullutta v ä l ^ aikaista tuontikieltoa, EU-alueelle t u o t ^ J i vuosittain yli miljoona luonnosta pyydys tettyä lintua. Animalia on työskennellyt kattojärjes tönsä E urogroup for Anim alsin kanssa tuontikiellon aikaansaamiseksi. —

► e u -k o m iss io

Suomi puoltaa EU:n kissa-ja koiraturkiskieltoa päätti täm än vuoden alussa puoltaa EU -kom ission ehdotusta kissa- ja koiraturkisten tuontikiellosta koko E uroopan uni onin alueelle. Koirista ja kissoista tehtyjä koriste-esineitä ja leluja on edelleen myyn nissä Euroopassa, vaikka niiden tuonti ja käyttö on m onissa E U - maissa kiellettyä. U udella, koko E U :n kattavalla lainsäädän nöllä pyritään tekem ään kiellosta yhtenäi n en koko alueelle. K oira- ja kissaturkista sisältävistä tuot teista on usein vaikea löytää m ateriaalim erkintöjä, eikä turkiksen alkuperää m ainita. Valtaosa koira- ja kissatuotteista tuodaan E urooppaan kolmansista m aista, erityisesti K iinasta, jossa koiria ja kissoja kasvatetaan myös turkiseläimiksi. Anim alia on yhdessä kansainvälisten eläinsuojelujärjestöjen kanssa ollut lobbaam assa tiukkaa kissa- ja koiraturkisten tuonnin kieltävää säädöstä. Animalia on tyytyväinen Suom en päätöksestä puol taa kieltoa, m utta m uistuttaa samalla, et tä kaikkeen turkistuotantoon liittyy eettisiä epäkohtia. ► suom i

Sankarieläimet

liko se vielä viattomuuden aikaa, kun Walt Disneyn piir roshahmo Kaunotar oli kauneinta, mitä maailmassa tiesin. Kaunotar oli koira ja minulla oli Kaunottaren kohokuva

Entäpä Skippy, neuvokas kenguru tai Flipper, delfiini, joka var masti saisi Mensan testissä huippupisteet. Yleensä ne myös paljas tivat pahiksen ennen kuin ihmiset aavistivat, että jotain on pahasti

seinällä. Henkisesti lähempänä oli kuitenkin Kaunottaren ja Kulku

pielessä. Eläinten omilla äänillään antama tunnistus rikollisesta riit

rin poikakoiranpentu Pepi. Kaunottaressa ja Kulkurissa kiehtoi var

ti aina myös oikeudessa aina tuomioon saakka. Kengurun käpälän

masti myös se, että heidän suhteensa oli epäsäätyinen. Kulkuri oli

viuhtomista pidettiin täytenä näyttönä.

sekarotuinen ja Kaunotar varmasti muotovalio Cockerspanieli. Rak

Kaikki edellä mainitut eläimet olivat poikkeuksetta kaikkien mui

kautta yli rotu-ja taloudellisten rajojen. Hienosta sukuperästään

den paitsi pahisten kavereita. Musta Ori sen sijaan oli hyvin valikoi

huolimatta Kaunotar oli sukunsa kapinallinen. Jos Kaunotar olisi

va myös ystävissään. Se ei ollut ihmisten kaveri noin yleensä, vaan

elänyt 70-luvun Suomessa, hänestä olisi voinut pamahtaa kunnon taistolainen.

luotti ainoastaan muutamaan ihmiseen. Musta Ori, Fury, oli kaik

Koiraperheen elämää seurasin Aku Ankasta, nokkelan Tim-koi-

kein lähempänä luontoa. Se oli arvaamaton luontokappale. Arvaa maton oli myös Mustanaamion susi Devil,joka totteli ainoastaan

ran sankarillisia tekoja Viisikko-kirjoista. Mikäli oikein muistan niin

Mustanaamiota. Kaikki muut ihmiset olivat sille vihollisia paitsi

lapsuuteni eläimet olivat kaikki sankareita. Ouh Rintyy! huusi va

Mustanaamion mimmi, joka ilmestyi kuvioihin myöhemmin.

ruskunnan kasvattipoika Rusty. Rin-tin-tin oli schäferi.joka asusteli

Näinjälkeenpäin ajateltuna tuntuu siltä, että Lassien, Flipperin ja

Villissä Lännessä sinitakkien varuskunnassa. Sinitakit olivat jonkin

muiden sankarieläinten aikana ihminen ja luonto olivat aavistuksen

laisia sotilaita turvaamassa uudisasukkaiden asuttamista - yleensä

verran enemmän tasapainossa keskenään kuin nyt. Poliisit konsul

^P tiaan ien maille. Nyt sinitakkien asemaa voisi kai verrata puolisoti

toivat eläinten kanssa yhtä luontevasti kuin nykyajan firmat käyt

laallisiin hirviporukoihin. Rin-tin-tin oli ässä jäljittämisessä ja haki

tävät ihmiskonsultteja. Eläinkonsulteilla oli suuri vaikutus siihen,

aina sinitakit apuun haukkumalla niin, että ihmiset ymmärsivät.

miten mikäkin operaatio vietäisiin loppuun asti. Ihminen oli jollain

Sitten tuli Lassie, joka eli jo atomiajalla. En unohda ikinä, miten Las

tasolla älykkäämpi kuin eläin, mutta joutui jatkuvasti hankaluuksiin,

sie, tuo Skotlannin paimenkoira, seisoo suurella kivellä ylväänä turk ki tuulessa heiluen. Lassien aivotoiminta oli usein nopeampaa ja

joista ainoastaan eläimen nokkeluus pystyi hänet pelastamaan.

älykkäämpää kuin ihmisten. Lassi^oli koko peto paljastamaan var kaita ja vakoilijoita.

ihmisten kanssa. ^

Tässä mielessä lapsuuteni eläinsankarit olivat lähes tasavertaisia T A IN A WEST

Kroatia kielsi turkistarhauksen on kieltänyt täm än vuoden alus ta turkistarhauksen 10 vuoden siirtym äajalla. Säädöksellä lopetetaan kaikkien tu r kiseläinten tarhaus m aan alueella vuoteen 2017 m ennessä. Turkistarhauksen kieltävä määräys sisältyy K roatian uuteen eläinsuojelusäädökseen. K roatia on yksi m aailm an suurim m is ta chinchillojen tuottajam aista ja elinkeino on m aassa taloudellisesti m erkittävä. E n nen säädöstä tehdyn tuoreen mielipideky selyn m ukaan peräti 73,7 % kroatialaisista oli turkistarhausta vastaan. Vuoden 2006 aikana myös Saksassa on tiukennettu turkiseläinten pitoa koskevia määräyksiä. U u d en m ääräyksen m ukaan

► K r o a t ia

'ÍMUUZ. h. “5*1 IB ÍL 6 J M b »

" S S is S S i w

r ~

m m m *

häkkien pinta-alan on oltava viiden vuo den ylim enokauden jälkeen vähintään kol m e neliöm etriä. K ym m enen vuoden kulu essa niihin on rakennettava myös kiipeilytelineet, minkeille uima-allas sekä ketuille maapohja.

T™* 1 •• •

•• * * 1 1 * **• hlainystavallisia asianajopalveluja! Asianajotoim isto Streng Ky Linnankatu 11 C 00160 Helsinki Puh. 09 - 7269 6730 Fax 09 - 6227 6228 joonia.streng@ icon.fi www.strenglaki.fi

“Vielä ehtii - loukuilla ja raudoilla kevään minkkijahtiin!"

Suomalaisten nautojen ja

- Otsikko Metsästäjä-lehdessä 1/2007

siipikarjan eläinkuljetuksil le, joissa eläimet ovat jou tu

“Ihmisen historia on metsästyksen historiaa ja oikeus metsästykseen on yhtä vahva, kuin se on millä tahansa petolajilla eikä asia ole mielipidekysymys."

neet kärsimään liian pitkis tä kuljetusajoista tai ahtais ta kuljetustiloista.

- Metsästäjä-lehti 1/2007 jutussa Miksi ihminen metsästää Suomelle päätöksestä

“Tutkijana minua kiinnostaa se, ettei psoriasiksen syytä tunneta. Joskus katselen itseäni koe-eläimenä: tarkkailen, mikä pahentaa oireita. EdesAnimalialla ei voi olla mitään sitä vastaan "

tukea ehdotusta kissojen ja

- Tähtitieteilijä Esko Valtaoja psoriasiksestaan Helsingin Sanomissa 29.1.2007

alueelle.

koirien turkisten tuonnin, viennin ja myynnin kieltämiseksi koko EU:n

tettiin sekä puolueittain että vaalipiireittäin keskiarvotaulukot. N äitä taulukoita tarkas telem alla selvisi, että parhaim m at pisteet saivat Vihreät, Vasemmistoliitto ja Suom en K om m unistinen puolue. Vähiten pisteitä keräsivät K eskustan ehdokkaat, joskin kes kustalaisten vastaajien mielipiteissä oli aika paljon hajontaa. Isoista puolueista parhai ten pärjäsi SDP. Kokoom us, RK P ja Kris tillisdem okraatit olivat vastausten keskiar vojen perusteella suhteellisen samoilla lin joilla eläinsuojeluasioiden suhteen. Etenkin turkistarhaukseen liittyvät kysy mykset jakoivat vastaajat lähestulkoon kyl lä- ja ei-leiriin. Kom m unisteista, vasemmis tolaisista ja vihreistä lähes kaikki vastan neet olisivat valmiita lopettam aan turkis tarhauksen lainsäädännöllä, kun taas suu rin osa keskustalaisista, kokoomuslaisista, RKP:Iäisistä ja kristillisdem okraateista oli ¿ itä vastaan. Lisäksi sam aiset puolueet eiJ k myöskään suhtautuneet kovin m yötä mielisesti eläinsuojelujärjestöjen valtion tu en nostamiseen. T urkistarhauksen pu o lu stam in en oli myös alueellista. Selkein esimerkki tästä oli Vaasan vaalipiiri, jonka ehdokkaiden vas tausten keskiarvo oli alle 2 (2=osittain eri m ieltä), eli suurin osa vastaajista oli lak kauttam ista vastaan. Keskiarvo ei tieten kään kerro koko to tu u tta ja siksi kannat

EHDOKKAILTA KYSYTTIIN 1. Pitäisikö kädellisillä te h täv ät eläinkokeet mielestäsi kieltää lainsäädännöllä? 2. M M M :n alainen työryhm ä on

Yhdistäviä teemoja

tu tk in u t mahdollisuuksia vähentää koe-eläinten käyttöä Suomessa ja

Jos turkistarhaus jakoi mielipiteitä, niin sen sijaan lähes kaikkien puolueiden mieles tä tuotantoeläim ille tulisi taata m ahdolli suus lajityypilliseen käyttäytymiseen. Myös eläinystävällisten tuotteiden valikoimaa toi vottiin parem m aksi useissa vastauksissa. M elkein yhtä m ieltä oltiin myös siitä, että kansallinen vaihtoehtokeskus tulisi perus taa eläinkokeille vaihtoehtoisten m enetel m ien kehittämiseksi. Sen sijaan kädellisil lä tehtävien eläinkokeiden kieltäm inen ja koi jo enem m än m ielipiteitä, kuten myös E U :n eläinsuojelulainsäädäntöön liittynyt kysymys. Kyselymme antaa eväitä eläinystävällisen ehdokkaan valintaan ja A nimalia haluaa kannustaa kaikkia äänestysikäisiä jä seniään vaaliuurnille, sillä jonkunhan on äänestettävä myös eläinten puolesta! ^

eh dottanut että Suomeen tulisi perustaa Kansallinen vaihtoehtom enetelmäkeskus. Kustannusten on alkuvaiheessa arvioitu olevan vuosi tasolla suuruusluokkaa 300 0 00 eu roa. Pitäisikö valtion mielestäsi to te u tta a työryhm än ehdotus? 3. Pitääkö turkiselinkeinoa mielestäsi tukea verovaroin? 4. Pitäisikö turkistarhaus lopettaa Suomessa lainsäädännöllä? 5. Pitäisikö tuotantoeläim ille taata mahdollisuus lajityypilliseen käyttäytym iseen? 6. Pitäisikö kuluttajien mahdol lisuuksia valita eläinystävällisiä

ELINA VALKAMA

tu o tte ita Suomessa lisätä? 7. Pitäisikö Suomen edistää eläin

Animalian vaalikysely antaa eväitä ehdokkaan valintaan Onko puolueiden eläinystävällisyydessä suuriakin eroja? Ketä ehdokasta eläinsuojelijan kannattaisi äänestää maaliskuun eduskuntavaaleissa? Näihin kysymyksiin Animalia halusi antaa vastauksia tekemällä jälleen vaalikyselyn kansanedustajaehdokkaille.

taakin käydä katsomassa om an vaalipiirin ’’eläinystävällisim m ät” ehdokkaat A nim a lian nettisivuilta. Jos ’’om a” ehdokkaasi ei ole vastannut kyselyymme lainkaan, niin m ikään ei estä kysymästä häneltä esimer kiksi sähköpostitse kantoja eläinsuojelukysymyksiin.

ANIMALIAN VAALITEEMOJA 2007

suojelulain kehittäm istä EU-alueella myös silloin, kun lakimuutos merkitsisi sitä, että tuotannon

•

• Kansallinen vaihtoehtokeskus eläinkokeille vaihtoehtoisten m enetelm ien kehittäm iseksi p eru stettava Suomeen • Tukea eläinsuojeluasioista tiedottam iseen lisättävä • Hallituksen p ohdittava keinoja työ llistää tu rkistarhaajat muille aloille • Eläinkokeiden määrää vähennettävä ja koe-eläin henkilökunnan koulutusta parannettava

taloudellinen kannattavuus laskee Suomessa. 8. Animalia sai eläinsuojelujärjestöille osoitettua valtionavustusta vuonna 2006 18 800 euroa. Kannatatko eläinsuojelujärjestöjen valtiontuen

A nim alia jä rje sti 14.2. vaalipaneelin Helsingissä, jo issa ehdokkaat keskustelivat muun m uassa oheisista teem oista.

nostamista? 9. Pitäisikö suuria tukisummia

ysely lähetettiin kaikille edus kuntavaaleihin osallistuville puo lueille. Joidenkin puolueiden ehdokasasettelu oli kyselymme sulkeutuessa vielä kesken, joten m ahdol lisesti m uutam a ehdokas ei täm än vuok si kyennyt vastaam aan. Pyynnöstä kyselyä jatkettiin vielä 1.3. asti, jolloin 19.1. jälkeen tuleet vastaukset lisätään sivuille. N oin kolm annes kaikista ehdokkais ta vastasi A nim alian lähettäm iin kysy myksiin, m utta vastausprosentissa oli eri puolueiden välillä valtavasti eroja. Vihreiden ehdokkaista jopa 66 prosenttia antoi vastauksensa, kun taas K okoom uksen eh dokkaista vain kym m eneltä p rosentil ta saatiin vastaus. Vihreiden lisäksi aktiivi

U .U ..U IM

sia vastaajia olivat K ristillisdem okraattien (39 %), Perussuom alaisten (32 %) ja Va sem m istoliiton (28 %) ehdokkaat. S uuret puolueet eivät kyselyssä vastausten määrällä loistaneet, sillä vain viidennes keskustalaisis ta ja kuudennes dem ariehdokkaista vastasi kyselyyn. E hdokkaiden m äärä riippuu toki myös puolueen koosta, joten yhdellä ehdokkaalla m ukana oleva Suom en K ansan Sinivalkoi set -puolue sai vastausprosentikseen täydet sata, m utta tätä ei oikein voi verrata esimer kiksi 130 vihreään vastaajaan. Vastausak tiivisuudessa oli myös isoja eroja vaalipii reittäin. Innokkaim pia vastaajia olivat H ä m een (38 %) ja H elsingin (37 %) vaalipii rien ehdokkaat. Heikoim m aksi vastausinto

jäi Lapin (13 % ), Vaasan (14 %) ja O ulun (18 %) vaalipiireissä.

saavilta eläintuotantoa edistäviltä tiedotuskam panjoilta edellyttää monipuolista tiedotusta myös

Turkistarhaus jakoi m ielipiteitä Animalia tiedusteli kansanedustajaehdok kailta kantaa m utm m uassa eläinkokeisiin, turkistarhaukseen, tu o tan to eläin ten olo suhteisiin sekä eläinsuojelujärjestöjen val tiontukeen. Kysymyksiin sai vastata viidel lä tavalla, myös ”en osaa sanoa” -vaihtoeh dolla, m u tta ilahduttavan m oni vastaajista suostui kuitenkin ottam aan kantaa kysytty jen asioiden puolesta tai vastaan. M itä suurem pi pistem äärä kyselystä tu li, sitä ’’eläinystävällisempi” kukin puolue ja yksittäinen ehdokas on. Tuloksista koos-

/ l i

Kuka on sinun ehdokkaasi 2007? www.animalia.fi

eläinten hyvinvoinnista?

MUISTATHAN! Eduskuntavaalit järjestetään maalis kuussa. Ennakkoäänestys on 7 .-1 3 .3 . ja varsinainen vaalipäivä on 18.3. Animalian vaalikysely ja ehdokas kohtaiset vastaukset löytyvät Ani malian nettisivuilta w w w jnim alia.fi

KANSAINVÄLISET TOIMIJAT

Valta vaihtui naapurissa, miten käy eläinten oikeuksien? Ruotsin viime syksyiset eduskuntavaalit ovat tarkoittaneet paitsi hallituksen vaihtumista myös vaikeampaa tilannetta eläinoikeuksien kannattajille. Djurens Rättin puheenjohtaja Per-Anders Svärd lupaa järjestön silti toimivan aktiivisesti eläinoikeuksien esillä pysymiseksi tänäkin vuonna. Tapetille nostetaan erityisesti eläinetiikka ja ruoan tehotuotanto. historianopettajaksi valm istunut Svärd ei juuri ehtinyt tehdä opettajanhom m ia, kun eläinoikeusasiat veivät m iehen m en nessään. ’’Tulin m ukaan eläinoikeusliikkeeseen ympäristöliikkeen ja vasem m istolaisuuden kautta 1990-luvun puolivälissä. Tuohon aikaan luin paljon eläinoikeusfilosofiaa ja aloin myös kirjoittaa ar tikkeleita D jurens R ättin jäsenlehteen”, Svärd kertaa m ukaantuloaan toim intaan. Svärd on toim inut järjestön vetovastuussa vuodesta 2003 ja si tä ennen hän toimi m uun m uassa eläinkoeasioiden kampanjavastaavana. Ensi toukokuussa hän jää tekem ään väitöskirjaansa, ja toim innanjohtajana jatkaa C h ris Lundberg. Viimeisenä toim ivuonnaan Svärd luotaa järjestön m enneisyyttä ja eläinoikeuksien tulevaisuutta Ruotsissa.

► l u k io n

Oikeistohallitus ei aja eläinten etuja Svärd on huolissaan Ruotsin täm änhetkisestä poliittisesta kehi tyksestä. ’’Työm m e edellytykset vuodelle 2007 eivät ole erityisen hyvät. R uotsin uusi oikeistohallitus on päättänyt lakkauttaa eläinsuojeluviranomaisen paikan, joka perustettiin tam m ikuussa 2004. si enem m istö on myös äänestänyt turkistarhauksen sääntöjen ristäm istä vastaan, mikä tarkoittaa että odotettu turkistarhauksen lakkauttam inen siirtyy Ruotsissa tulevaisuuteen”, Svärd huokaa. D jurens R ätt teki ankarasti töitä saadakseen läpi lakiehdo tuksen laajem m ista tiloista ja uintim ahdollisuudesta minkeille. Lakiehdotuksesta oltiin jo äänestäm ässä viime vuoden kesäkuus sa, m u tta viime hetkellä Ranska p u u ttu i ehdotukseen vedoten E U :n sisäm arkkinakaupan estymiseen. E hdotus siirtyi pöydäl le kolmeksi kuukaudeksi ja sillä välin vaalit voitti porvarihallitus,

joka hautasi koko minkkilakiehdotuksen. ’’P idän lakiehdotuksen kohtaloa yhtenä järjestöm me historian suurim pana takaiskuna”, Svärd arvioi vakavana.

Eläinetiikkaa ja kesäkiertue Poliittisesta takapakista huolim atta järjestön työ jatkuu aktiivise na. T än ä vuonna D jurens R ätt aikoo kiinnittää erityistä huom iota eläinetiikkaan. ’’Teem am m e eläinten päivälle täm än vuoden lo kakuussa tulee olem aan eläinetiikka. N ostam m e vahvasti esille kysymyksen, m istä kuvittelemme saaneem m e oikeuden käyttää, tappaa ja hyödyntää miljardeja eläimiä vuosittain. Miksi eläinten räikeäkin hyväksikäyttö sallitaan edelleen perinteisiin vedoten?”, Svärd penää. D jurens Rätt käyttää toim innassaan m onipuolisesti perinteisiä kansalaisjärjestön vaikuttamiskeinoja. ’’M ielenosoitukset, tem pa ukset, poliittinen lobbaam inen, tiedotusm ateriaalin levittäminen, luennot ja kouluvierailut ovat olennainen osa työtäm m e. M uita tärkeitä ja päivittäisiä osia työstä ovat varainkeruu ja jäsenhankin ta, sillä jäsenet tietysti m ahdollistavat kaiken m u u n toim intam e”, Svärd luettelee. Järjestöllä on myös oma, kerran kuussa ilestyvä lehti, jossa kerrotaan ajankohtaisista eläinoikeusaiheista ja järjestön työn edistymisestä. Lapsille ja nuorille tehdään lisäksi om aa juniorilehteä R äddä Djuren. ’’Kesällä toistam m e kesäkiertueen, joka onnistui erittäin hy vin viime vuonna. A iom m e olla paikalla esimerkiksi festareilla, markkinoilla ja kesäjuhlilla eri kaupungeissa levittämässä tietoa ja keräämässä jäseniä”, Svärd kertoo. Myös Animalia aikoo tehdä naapurim aan hyvien kokemuksien innostam ana om an kesäkiertueensa tulevana kesänä.

’’Ongelmat muualla, ei n yt sentään Ruotsissa!”

KäU IN I A lia h jä r ta n s d ag ?,

Vuosi vuodelta yhä tärkeäm m äksi tehtäväksi Svärd nostaa tehotuotannon rakenteiden kritisoimisen. Suurella osalla ruotsalaisis ta tu n tu u edelleen olevan ruusuinen kuva eläinten hyvinvoinnis ta kansankodissa. ’’T ilannetta voisi kutsua jonkinlaiseksi eläinsuojelunationalismiksi. Yleinen kuvitelma on, että eläimillä on hyvät oltavat R uot sissa. T äm ä johtaa valitettavan usein omahyväiseen asenteeseen: ^ k M u u a lla eläimiä kohdellaan julm asti, ei kai nyt sentään Ruot^ ^ s is s a ”, Svärd matkii Suom essakin usein kuultua reagointitapaa. Ruotsalaiset kiinnittävät kyllä paljon huom iota yksittäisiin eläinrääkkäystapauksiin, m u tta perustavanlaatuista eläinten hyväksi käyttöä yhteiskunnassam m e kyseenalaistetaan harvoin. ’’H uolestuttavinta on, että tällaisia väitteitä käyttävät säännöl lisesti myös poliitikot ja eläintuottajat, jotka vastustavat kaikkia m uutoksia tällä saralla”, Svärd tuomitsee.

Kavissyönnlstä puhuminen yhä tärkeämpää

Ruotsissa. L uvut vaihtelevat m uutam ien kym m enientuhansien ja satojen tuhansien välillä” Svärd laskee. ’’H uolestuttava suuntaus on, että kasvissyönti on vähentynyt n u orten keskuudessa. T äm ä todistaa, että jatkuva työ koulujen ja m uiden nuoria tavoittavien kanavien kautta on todella tärkeää, että näm ä saisivat asiallista ja asiantuntevaa tietoa kasvissyönnistä ja tehotuotannon ongelmista.”

Pohjoista yhteistyötä ja EU-lobbausta Svärd näkee yhteistyön Pohjoismaisten kansalaisjärjestöjen kans sa tärkeäksi, m utta tilannetta vaikeuttaa m aiden eri tuotantora kenne ja eläinoikeusliikkeen suunta. ’’Maissa on eri tuotantorakenne. Esimerkiksi Tanskassa on kes kitetty m aatalous ja Islannissa kalastukseen perustuva eläintuo tanto. Yhteistyö on luonnollisesti tärkeää, m utta se ei saa tarkoit taa koalition perustam ista pienim m än yhteisen nim ittäjän ym pä rille, jolloin koko idea vesittyy”, Svärd miettii. ’’Tulevaisuus on eläinten oikeuksien puolustam isessa, ei eläin suojelussa ja nim enom aan eläinten oikeuksiin m aiden tulisi sat sata. Eläinsuojelu ideologiana on m ennyttä aikaa. Perusajatus eläinsuojeluliikkeessä on ollut, että eläimiä voidaan käyttää ih m isten hyödyksi niin kauan, kun niitä kohdellaan hyvin, ja täm ä on an tan u t eläin teollisuudelle hyvän alibin käyttää jatkuvasti eläi miä hyödykseen. Koko 200 vuoden eläinsuojelutyön jälkeen käy tetään m aailmassa enem m än eläimiä tehotuotantoon kuin kos kaan aikaisemmin!” Svärd huudahtaa. D jurens R ätt on myös jäsenenä useissa kansainvälisissä kat tojärjestöissä. ’’Olem m e jäseniä m uun m uassa Eurogroupissa ja ECEAE:ssa. T ärkein työm m e EU -tasolla tapahtuu näiden järjes töjen lobbaam isen kautta ja lisäksi pidäm m e kontakteja ruotsa laisiin poliitikkoihin ja virkamiehiin, jotka vastaavat eläinpolitiikasta EU-tasolla.”

Takaisin koulunpenkille Ensi toukokuussa Svärd jättää järjestön, kun hän palaa opinto jensa pariin tekem ään väitöskirjaansa. Tuleva lähtö saa toim in nanjohtajan hiem an haikeaksi, m utta hän innostuu myös m uis telem aan järjestön saavutuksia viime vuosilta. ’’Suurim pia voit tojam m e ovat m ielestäni olleet kettutarhauksen lopettam inen Ruotsissa 1990-luvun lopussa. Lisäksi pidän tärkeänä kieltoa ihmisapinoiden käyttöön eläinkokeissa ja L D 50/L C 50 -kokeen lak kauttam ista vuonna 2003”, Svärd kertaa. ’’Vuodelle 2007 toivon ennen kaikkea D jurens Rättille on nea työhön, koska jätän paikkani puheenjohtajana.” Täysin m ui hin tehtäviin Svärd ei silti taida siirtyä. ’’Väitöskirjan aiheeni on eläinoikeus ja poliittinen filosofia. E ttä ihan ulkona en näistä ku vioista vielä ole”, Svärd nauraa. EEVA SUHONEN

D jurens R ätt on o ttan u t toim innassaan yhdeksi keskeisemmäksi tavoitteeksi kasvissyönnin edistämisen. ”N iin kauan kun miljardeja eläimiä tapetaan joka vuosi ruoak si, em m e voi odottaa dram aattisia m uutoksia m uissakaan eläinoikeusasioissa. Eläinsuojelujärjestöjen suuri virhe on, etteivät näm ä jo aikaisemmin menneisyydessä toim ineet aktiivisesti kasvissyön nin edistäm isen puolesta”, Svärd napauttaa. ’’Kasvissyöjänä tai vegaanina olemisesta on tullut selvästi hel pom paa viimeisinä 10 vuotena. Erityisesti kaupungeissa on pal jon sopivia tuotteita tarjolla. Kasvissyöjänä olemista ei myöskään pidetä enää yhtä outona kuin vielä 10 vuotta sitten. M utta kehi tys on hidasta. O n vaikea sanoa kuinka m onta kasvissyöjää on

Djurens Rätt. PfTTTTWITffl

Eettistä vaatekauppaa Kestävämpi kulutus kunniaan Seijan m ielestä ongelm ana on, että kuluttajat hyväksyvät vaat teiden huonon laadun. N opeatem poisen kulutuksen maailmassa suositaan edullisia ja huonosti kestäviä tuotteita, joiden elinkaa ri on yhä lyhyempi. Kestävää kehitystä ja ekologisuutta painotta van G lobe H open toim innanjohtaja toivookin kuluttajien tiedos tavan vaatteiden koko tuotantoprosessin valtavat ympäristövaiku tukset ja panostavan niin sanotun kertakäyttökulutuksen sijasta laatuun ja kestävyyteen.

Turkittom uus osa yrityksen yhteiskuntavastuuta

Clobe Hopen yritysideana on luoda design ia kierrätysmateriaalista. on johtohahm o kahden turkittom aan m erkintäjär jestelm ään liittyneen vaateliikkeen, G lobe H open ja SL Studion, takana. G lobe H ope sai vuoden 2006 lopulla Suom i-palkinnon ja yrityksen palkitsemista perusteltiin innovatiivisella kierrätyksen ja sarjatuotannon yhdistämisellä sekä eettisellä ja ekologisella kulttuuriyrittäjyydellä. Seija kertoo G lobe H open yritysidean lähteneen liikkeel le noin viisi vuotta sitten; tavoitteena oli keksiä ratkaisu tekstii liteollisuuden valtavien jätem äärien vähentämiseksi. Tuloksena syntyi kierrätysm ateriaaleista tehty designvaatemallisto. Seijan m ukaan suunnittelun tulee olla huippuluokkaa, jotta kierrätysma teriaalille saadaan annettua toinen elämä. Pääasiassa puuvillaa ja villaa m ateriaaleinaan käyttävällä G lobe Hopella on tiukka seula m ateriaalien suhteen. N iiden on oltava hyvälaatuisia, kestäviä ja miellyttäviä. ► se ija lu k k a l a

Nimi: Seija Lukkala

maaseudulta kotoisin olevat sekarotuiset löytökoirat Fasuja Laku.

Lempivaate: Jo aikaisem

RAISA HEINÄMÄKI

TURKITTO MAT LIIKKEET

KUKA?

Ikä: 45 Lemmikit: Viron

Yrityksen yhteiskuntavastuu on nähtävä Seijan mielestä laajas ti. ’’Yritys ei voi olla eettinen olem atta ekologinen. Eläim et puo lestaan ovat oleellinen osa ym päristöä, joten niiden hyvinvointi tulee ottaa huom ioon myös yritystoiminnassa.” T ätä voidaan to teuttaa esimerkiksi turkittom uuden kautta, mikä on ollut aina it sestään selvyys niin SL Studion kuin G lobe H openkin to im in t^ periaatteissa. K un Seija kuuli saam ansa asiakaspalautteen kaut ta, että Animalia oli tu o n u t Suom een turkittom uudesta kertovan merkintäjärjestelm än, liittyivät m olem m at yritykset siihen heti. Vaatealan ammattilaisella on om a näkemyksensä turkissomisteiden tulevaisuudesta. Seijan m ukaan turkissomisteilla on tällä hetkellä om a kannattajakuntansa, joka tuskin tulee tulevaisuu dessa kasvamaan, sillä kuluttajien tietoisuus turkistarhauksen on gelmista lisääntyy ja vaihtoehtoja on tarjolla yhä enem m än. Seija kokeekin, että saarnaam ista tai syyllistämistä parem pi vai kuttam iskeino on toisenlaisten vaihtoehtojen tarjoam inen. H än osallistui jo 1990-luvun loppupuolella A nim alian järjestämiin tekoturkisnäytöksiin, joissa esiteltiin m uun m uassa SL Studion luomuksia. ”N e olivat hauskoja tapahtum ia, joissa tuotiin yhdes sä esille vaihtoehtoja aidoille turkiksille.”

★

GLOBE HOPE

Turkittomassa merkissä mukanajo 13 liikettä!

Vasikoita kuljetetaan pitkiä matkoja tukien takia ► v u o s it t a i n satoja vasikoita kuljetetaan su u rem p ien m aataloustukien takia pitkiä m atkoja Etelä-Suom esta Pohjois-Suomeen. K uljetusten kohteena on usein Lapin suu rin nautatila Kittilässä. Suomalaisessa karjankasvatuksessa käy

Animalian syyskuun lopussa lanseeraama turkiton merkki on herättänyt runsaasti kiinnostusta. Clobe Hopen ohella

Eläinsuojelija eduskuntaan

mukaan on liittynyt jo tusina suomalaista vaateliikettä.

HAHNELffl1“1’ LUUKKAI

man elämän elänyt vaate, jolla on oma persoona ja

Turkittom at liikkeet:

henki.

Ideologia: ’’Kolme e:tä eli

• Boutique Ferrer

• Reilun Kaupan Tähti

eettisyys, ekologisuus ja

• Ekokauppa Ekolo

• Ruohonjuuri

estetiikka”

• Clope Hope

• SL-studio

SL studio: korkealuokkaisia

• The House of Björnberg

• Tazzia

design-takkeja ja jakkuja

• IVANAhelsinki

valmistava yritys

• Juuttiputiikki

Clobe hope: kierrätys-

• MissyMom

materiaaleista muotia

• Moaree ilmiö

valmistava designyritys

• O.D.D Metal Wear

Eläinsuojelu elämäntehtävänä. Yli 30 vuotta vapaaehtoista eläinsuojelutyötä. Eläimellistä politiikkaa & eläinten oikeudet. Eläimetkin äänestävät Hanua!

CTTtfTICTTf^l

lä Lapissa saa m aan suurim at tu et eläintä kohti. Kansallista tukea saa Lapin C 4-alueella 447 euroa hieholta, kun Pohjanm aal la ja Savossa tuki on 270 euroa. Lapin loppukasvatustilalla teurashiehoja kasvatetaan noin puoli vuona, kunnes ne kasvavat noin 200 kiloisiksi. T äm än jälkeen ne kuljetaan teurastam olle Itä-Suom een. E destakaista m atkaa kertyy naudoille pahim m illaan toistatuhatta kilometriä. Li hantuottajat pitävät kuljetusta norm aalina bisneksenä. Animalia tuom itsee taloudellisen edun tavoittelun eläinten hyvinvoinnin kus tannuksella. P itkät kuljetukset aiheutta vat eläimille stressiä ja loukkaantum isris ki kasvaa. T äm än vuoden alussa voimaan tullut uusi eläinkuljetuslaki ei m erkittäväs ti paranna tilannetta: laki sallii edelleen yli 8 tuntia kestävät eläinkuljetukset. ^ EEVA SUHONEN

Uin’ tukiryhmään!

tetään yhä enem m än kolmivaihekasvatusta, jossa nautojen alku-, väli- ja loppukasvatus hoidetaan erillisissä tuotantoyksiköissä, jotka voivat sijaita täysin eri puolilla m aa ta. T uottajien m ielestä vasikoiden kasva tus kannattaa tehdä Pohjois-Suomessa, sil

www.hanneleluukkainen.fi | käpälä 040-547 7770

KO KO OM US|HKI

PTW7Tf?TfJ?t

LUETTAVAA

Lintuinfluenssa ihmisen aiheuttam a uhka

Pyhä lehmä!

Iloisia ruokahetkiä perheen pienille herkkusuille

ja muita uskontojen eläinkäsityksiä

TEKSTI: LAURA POUTANEN

Mistä erot ihmisten eläinsuhteessa syntyvät? Miksi jo tku t pitävät härkätaisteluissa käymistä harmittomana huvina, kun taas toiset eivät voi kuvitella käyttävänsä eläimiä edes ravinnokseen? Voisivatko kulttuurien keskinäiset erot selittää sitä, miten lähtökohtaisesti samanlaiset ihmiset pää i/ät suhtautumaan eläimiin niin eri tavoin?

M ic h a e l G reger: B ir d F lu - A V iru s o f O u r O w n H atch in g.

M a r ia n n e , A le x j a A n tr e a K is k o la :

( L a n te r n B o o k s, N e w York, 2 0 0 6 .)

P ik k u jä tk ie n k e itto k irja (T a m m i, 2 0 0 6 ) .

► H5N1 lienee tällä hetkellä yksi tunnetuim pia koodinim iä. M ich ael G reger on kirjoittanut kirjan, joka kertoo H 5N 1 -lintuinfluenssan kehittymisestä nykym uotoonsa, tulevaisuuden nä kymistä ja sen m uodostam asta riskistä ihm iskunnalle. U n o h ta m atta sitä, että ihm inen on itse nykyisten eläintuotantokäytäntöjensä ansiosta tuon kohutun taudin kehittymisen takana. G reger aloittaa kirjansa kertom alla vuoden 1918 influenssapandem iasta. Espanjan taudiksi nim etty influenssa kehittyi tuol loin taudiksi, joka tappoi enem m än ihmisiä kuin sam aan aikaan käynnissä ollut ensim m äinen m aailm ansota. Vertailun vuoksi hän m ainitsee, että H 5 N 1 tartunta tappaa kym m enen kertaa suurem malla todennäköisyydellä. Kirjassa lainataan kiitettävästi eri asiantuntijoiden aihetta kä sitteleviä lausuntoja. S uunvuoron saavat niin W H O :n edustajat kuin yliopistojen professorit ym päri m aailm an. Kyseessä ei ole yhden henkilön maalailema m aailm anlopunkertom us, vaikka vä lillä kirjaa lukiessa niin toivookin. Vaikka kirja painottuu kertom aan paljon itse lintuinfluenssasta ja sen aiheuttam asta uhkakuvasta, G regerin sanom a on selvä: S uuret eläintuotantoyksiköt, joissa myös eläinten vastustuskyky on heikentynyt tuotanto-olosuhteiden vuoksi, ovat om iaan edis täm ään ihm iseen tarttuvien eläintautien syntyä ja m uodostavat m erkittävän riskin ihm isten terveydelle. Epäkohtiin tulisi p u u t tua ajoissa. Kirja tuo uudehkon näkökulm an nykyisten eläintuotantokäytäntöjen hyvien ja huonojen puolien vertailuun. Kirjaa lukiessa käy kuitenkin selväksi, että Amerikassa käytännöt ovat E uroop paa huonom m in. Eurooppalaisen lukijan kannattaakin m uistaa, että kirjoittajan tarkoituksena lienee herättää yhdysvaltalaisen yleisön huom iota m aansa huonoille käytännöille ja lisätä painetta m uutokselle. Oleellisen suuri osa kirjassa esitetystä kritiikistä tehoeläintuotantoa kohtaan pätee myös m eidän mantereellam m e. Kirja on kiinnostavaa luettavaa kenelle tahansa. M ichael G reger on onnistunut kirjoittam aan yllättävän m ielenkiintoisen ja m o nipuolisen kirjan vaikeasta aiheesta ja antaa ajateltavaa jokaisel le lukijalleen. u KATI PULLI

M .U ..M IM

tehdä yhdessä lastesi kanssa m aukasta ja terveellistä^ ruokaa puhtaista raaka-aineista? P ik k u jä tk ie n k e itto k irja antaa nulle siihen oivan m ahdollisuuden. Kirja sisältää helppoja ruoka ohjeita, jotka taitaa pienikin kokki. M arian n e K iskola on yhdessä poikiensa A lexin ja A ntrean kanssa loihtinut herkkuja, jotka sopivat niin nuoren kuin vanhan kin suuhun. Kirjassa on pientä naposteltavaa, kuten esimerkik si L u o tsip o ja n leip ä la stu set ja T ä y d e n k u u n tä y te ty t to m a a tit. K an nattaa myös kokeilla R ä p p ä r in ra p a rp e rim e h u a , kun järjestät seuraavat syntym äpäiväkutsut. Myös ateriakokonaisuus, kuten S u n n u n ta ia te r ia lo h ik ä ä rm een lu olassa on kivaa puuhastelua koko per heelle pyhäpäivän ratoksi. Kirjan 62 sivuun m ah tu u jännittäviä reseptejä 1-3 kappaletta sivua kohti. Kaiken kaikkiaan iloisesti kuvitettu Pikkujätkien keittokirja an taa mukavia ideoita kasvisruokavaliota noudattavalle perheelle. ^ ►h a lu a t k o

KIA HEROLD

ri kulttuureja vertailtaessa yksi m erkittävim m istä erilaisten tapo jen lähteistä on uskonto. Se vaikut taa ihm isten eläinsuhteeseen op piensa ja käytäntöjensä kautta. Vaikka us kontoa ei jokapäiväisessä arjessa edes har joitettaisi, heijastuvat opinkappaleet usein kulttuurissa oikeina pidetyissä tavoissa. Joi takin eläimiä voidaan pitää pyhinä tai saas taisina. Ihm isten eläinsuhteeseen voi vai kuttaa myös se, onko uskonnossa eläinuhrikäytäntöä. A ntiikin ajoista lähtien E uroopassa on käyty keskustelua siitä, m itä ihm inen saa tehdä eläimille. Teoksessaan ’’Lihansyönnistä” kreikkalainen filosofi P lu tark h os puolustaa kasvissyöntiä ja tuom itsee aika laistensa eläimiin kohdistam at raakuudet. Sam a mielipiteiden kirjo vallitsee yhä. Esi merkiksi Aasian - L ähi-Itää lukuun otta m atta - valtauskontoja ovat m yötätuntoa ja väkivallattom uutta korostavat hindulaisuus ja buddhism i, m utta siitä huolim atta juuri Aasiasta uutisoidaan usein eläinten raa’asta kohtelusta. Länsimaissa valtauskonto taas on arm oa korostava kristinusko, ja silti te hom aatalous on yleisintä kristityissä m ais

sa. M aailm an pääuskontojen eläinsuhteet juontuvat uskontojen erilaisista m aailm an kuvista ja opetuksista ihm isen asem asta suhteessa luontoon.

Buddhalaisuuden periaatteena väkivallattom uus B uddhalaisuuden eläinsuhde m u o to u tu u pitkälti kahden ajatuksen varaan: jälleen syntym än ja m yötätuntoisen väkivallatto m uuden ( a h im s a ). Elävien olentojen sielut ovat samanlaisia, ja jälleensyntym ässä sie lu siirtyy uuteen kehoon riippuen siitä, m i ten se on elänyt elämänsä. Ihm isen keho on parem pi asuinpaikka sielulle kuin eläi m en, m utta ihm isten ja eläinten sieluilla ei sinänsä ole eroa. Buddhalaisuudessa ihmis tä ei täysin eroteta m uusta luonnosta, vaan eroa keskeisempää on kaiken elävän yhteys. Buddhalaisten tulisikin pyrkiä välttäm ään elävien olentojen vahingoittam ista, ja vaik ka kaikki buddhalaiset eivät ole kasvissyö jiä, he kuitenkin tunnustavat väkivallatto m uuden ihanteen. H indulaisuudessa väkivaltaa eläim iä kohtaan on perinteisesti vältetty ja eläinuh-

reja ei enää juuri harjoiteta. Lehm ä on hin dulaisuudessa pyhä eläin, yltäkylläisyyden ja hedelmällisyyden symboli, jota pidetään m atriarkaalisena hahm ona. Lehm än kunni oitus johtuu luultavasti sen keskeisestä ase m asta ihm isten elämässä: Jo varhain leh m ä tarjosi m aitotuotteita ja lantaa pelloil le. H induvaltaisissa valtioissa lehm ät saavat yleensä kuljeskella vapaina ja lehm än tap pam inen on edelleen laitonta suurim m as sa osassa Intiaa, vaikka paikoin lehmiä teurastetaankin.

Islam ja juutalaisuus korostavat ihmisen vastuuta luonnosta Yksijumalaisissa uskonnoissa kuten juu talaisuudessa, kristinuskossa ja islamissa luonnon arvo p eru stu u siihen, että se on jum alan (Jahve, Jum ala, Allah) luom a. Ih m inen on luom akunnassa jum alan sijais hallitsija, joka on tekem isistään v astu u s^ ^ l hänelle. Ihm inen saa käyttää luontoa hy väkseen vain rajallisesti, ja hänen on kunni oitettava sitä jum alan om aisuutena. E rään tulkinnan m ukaan juutalaisuuden ja kristinuskon jumala on alun perin tar koittanut kaikki luodut kasvissyöjiksi. Para tiisissa ei ollut p uutetta m istään, joten ke nenkään ei tarvinnut tappaa elääkseen. Pa ratiisista karkotuksen jälkeen eläimiä alet tiin tappaa ruoaksi ja uhreiksi jumalalle. E läinten uhraam ista voidaan pitää niiden eläm ää halventavana, m u tta sen taustalla voi olla myös eläinten arvostusta. Ajateltiin, että eläim et kelpasivat uhriksi viattom uu tensa ja arvokkuutensa vuoksi, arvoton uh ri ei olisi kelvannut jumalalle. Juutalaisuudessa p idetään saastaisina sellaisia eläimiä, joita ei voida luokitella juutalaisten käyttäm ien eläin k a te g o rio id ei^ m ukaan. Juutalaisten mielestä oli lu o n n o l™ lista, että sorkkaeläim et m ärehtivät. Eläi m et, joilla oli vain toinen näistä om inai suuksista, olivat poikkeuksia säännöstä ja siis saastaisia. Islam iin ajatus joidenkin eläinten saastaisuudesta on kenties tullut juutalaisuuden kautta. Islam kieltää sian lihan syömisen, sillä m uslim in tulee pidät täytyä siitä, m inkä jumala on m äärännyt; m u u n m uassa syömästä ruokaa, joka on valm istettu verestä tai sianlihasta. Islamissa profeetta M u h a m m ed in esi m erkki on hyvin tärkeä, ja hän on kuvan n u t luom akuntaa Allahin perheeksi. Eläi m et m uodostavat kansoja kuten ihmisetkin, ja eläinten huono kohtelu on loukkaus Al lahia kohtaan. Perim ätiedon m ukaan M u ham m ed on kehottanut seuraajiaan käyttä-

Buddhalainen eläinsuhde korostaa väkivallattomuutta.

m ään m ahdollisim m an kivuttomia teurastusm enetelm iä, sillä muslimin on kohdelta va kaikkia luotuja lempeästi.

Kristinuskon m onet tulkinnat U sein kristinuskon opetuksia tulkitaan niin, että Jumala on luonut ihmisen omaksi kuvakseen ja siksi erityisasemaan. Ihm inen voi suunnitelm allisesti käyttää hyväkseen Jum alan luom aa m ateriaa - myös eläimiä. R eform oidun kirkon oppi-isä Jean C al v in oli jopa sitä mieltä, ettei kristitty voi n u t puolustaa kasvissyöntiä. Koska Jum ala oli antanut eläimet ihmisen ravinnoksi, oli si hänen tahtonsa rikkomista väittää, ettei .eläimiä saisikaan syödä. f Lukuisat kristilliset ajattelijat ovat tu l kinneet sanom aa aivan toisin. Jo 1200-luvun alussa F ran sisk us A ssisila in en saar nasi linnuille, sillä h än kunnioitti kaik kea Jum alan luom aa. Ihm inen, eläim et ja koko luom akunta olivat hänen m ukaansa sam an Jum alan lapsia. Fransiskuksen kal taisia, luonnon varjelemista korostavia ajat telijoita on ollut kristinuskon historiassa lukuisia, m utta he ovat jääneet vuosisatojen ajan vähäiselle huomiolle. B rittiläisen m odernin eläinoikeusteologin A ndrew L inzeyn m ukaan kristillinen jumalakuva on täysin yhteensopiva eläinoikeusliikkeen pyrkimysten kanssa. K ristin uskon jum ala on rakastava Luoja, ja Lin zeyn mielestä kristillinen ajatus ’’Jum ala on Rakkaus” ei toteutuisi, jos Jum ala ei rakas taisi kaikkia luotujaan. Eläim et ovat ihmis tä heikom m assa asemassa, joten Jeesuk sen esimerkin m ukaan niistä tulisi pitää huolta.

Vaikka kirkko on historiassaan usein ol lut vallankäyttäjien tukija, se on usein myös voimakas länsim aista hyöty- ja talousajat telua vastustava taho. K un eläinten kohte lu raaistuu yhteiskunnassa, kirkon sisältä on noussut myös mielipiteitä, jotka vaativat rajoja eläinten hyväksikäytölle. Esimerkiksi nykyinen paavi B enedictus XVI on sanonut julkisesti vastustavansa tehomaataloutta.

Uskonto m uokkautuu arkielämän mukaan

ta, että ihm inen on jum alan kuva luom a kunnassa, voidaan tulkita kahdella päinvas taisella tavalla. Voidaan ajatella, että kaikki luotu on ole massa vain ihm isen käyttöä varten, koska hän on jum alan kuva. Päinvastainen tulkin ta olisi, että jum alan kuvana ihm isen on ra kastettava kaikkea luotua ja huolehdittava siitä. M olem pia tulkintoja esiintyy, ja riip p u u uskovan m uista arvoista, kum m an hän om aksuu. M onessa uskonnossa pidetään ihanteena eläinten lem peää kohtelua. Sil ti kaikki uskovat eivät noudata uskontonsa ihannetta. Riippuu ihmisen m uista eläm än arvoista, kuinka tärkeänä hän pitää suhdet taan eläimiin. Y hteiskunnan maallistuessa uskonnol liset ajatukset ovat kuitenkin jääneet elä m ään taustalla. Esimerkiksi eläinten hyväk sikäyttöä tehom aataloudessa saatetaan pe rustella sillä, että ihm inen on luom akun nan herra. Ajatus ihm isen erityisasemas ta on säilynyt, m utta käsitys, että ihm inen on vastuussa teoistaan jumalalle, on hävin nyt. U skontojen pyhiin kertom uksiin pe rehtym inen saattaakin osoittaa, että eläin ten hyväksikäytön uskonnollinen peruste lu nousee tekstien hyvin yksipuolisista tul kinnoista. LAURA POUTANEN

Kirjoittaja on teologian maisteri L ä h tee t:

• U sk o n n o n luonto. Toim. H e ik k i P eson en , A te n a k u sta n n u s O y 1 9 9 9 . • A n d r e w L in z e y : A n im a l Theology. U n iversity o f Illin ois Press 1 9 9 5 .

U skontojen opit eivät välttäm ättä tarjoa suoraa vastausta siihen, m iten ihmisten tu lisi suhtautua eläimiin. Esimerkiksi ajatusPeltilehmien seassa.

• A n d r e w L in z e y (sf D a n C o h n -S h e rb o k : A fte r N o a h . A n im a ls a n d th e L ib e ra tio n o f T heolo g y. M o w b r a y 1 9 9 7 .

Viihdyttäviä villieläimiä? M aailm alla m atkatessa voi törm ätä m itä erilaisim p iin tu ristih o u k u tu k siin , jo issa eläim et on valjastettu rahankeräysvälineiksi. Toisaalta myös kotim aasta lö ytyy m atkailuko hteita, jo id e n vetonaulana to im iva t eläim et.

Eksoottiset lajit kiinnostavat

D e lfiinit kuuluvat maailman meriin

on suhteellisen vähän yleisölle avoimia eläintarhoja: M eiltä löytyy neljä suurta sekä m uutam ia pienem piä villieläimiä pitäviä eläintarhoja. Esimerkiksi Ruotsissa eläintarhoja on jo ne lisenkym m entä ja Saksassa sekä Iso-Britanniassa jopa yli kolme sataa. Eläimiä ei pyydystetä eläintarhoihin enää juurikaan luonnos ta, vaan lähes kaikki eläintarhaeläim et ovat vankeudessa synty neitä. Tarhoissa eläim et edustavat ensisijassa lajiaan, eivät itse ään, jolloin eläimellä ei ole juurikaan yksilöarvoa. Eläin voi käydä arvottom aksi esimerkiksi sopim attom an sukupuunsa vuoksi, jol loin kyseinen yksilö joutuu tekem ään tilaa erisukuiselle eläimel le. Poistolistalle joutuneen eläim en kohtaloksi m uodostuu joko lopetus tai harvinaisen lajin ollessa kyseessä siirto toiseen eläin tarhaan. Eläintarhoja ei pidetä yllä pelkällä hyvällä tahdolla, vaan niiden on houkuteltava myös sponsoreita sekä maksavaa yleisöä paikalle. Aina lajin uhanalaisuus ja kiinnostavuus eivät kulje käsi kädessä, joten yleisön houkuttelem iseksi eläintarhoihin on kerät tävä myös näyttäviä ja eksoottisia lajeja - esimerkkinä tästä vaik kapa erilaiset apinat, jotka kuuluvat eläintarhojen lajistoon usein yleisön painostuksesta. Esimerkiksi Korkeasaaren noin 200 eläin lajista vain joka kymmenes kuuluu suojeltaviin lajeihin.

Ihmiselle delfinaariot saattavat tarjota hetkellistä viihdettä ja h u via, m utta eläimelle ne m erkitsevät ankeaa elinkautisvankeutta. Tällä hetkellä Suom en ainoassa ja m aailm an p ohjoisim m assA ) delfinaariossa Särkänniemessä on viisi pullonokkadelfiiniä. N äis tä kaksi vanhinta on pyydetty vapaudesta. Delfiineille on syntynyt poikasia vuosien saatossa yli kym m enen, m utta henkiin niistä on jäänyt vain kaksi. Korkea poikaskuolleisuus kertoo karua kieltään olosuhteiden tasosta. Delfiinejä pidetään älykkyydeltään tasavertaisina ihmisapinoiden kanssa. Virikkeetön betoniallas ei riitä tarjoam aan delfiineille siedettäviä elinolosuhteita eikä m ahdollista lajityypillistä käyttäy tymistä. Betonialtaiden virikkeistäminen esimerkiksi kivimuodos telm ien avulla on kuitenkin torjuttu taloudellisista ja hygienisistä syistä Särkänniemessä. Betonialtaissa viestintä-ääntely ja kaikuluotausäänien käyttö vaikeutuu, mikä heikentää eläinten hyvin vointia ratkaisevasti. Vangituilla delfiineillä esiintyykin usein ste reotyyppistä käyttäytymistä sekä aggressiivisuutta niin ihmistä kuin lajikum ppaneitakin kohtaan. Delfinaarioita rakennetaan maailmalla yhä etenkin turistikoh teiden vetonauloiksi. N e ovat kasvattaneet suosiotaan esimerkik si Espanjassa, Kiinassa ja Japanissa. Suosituim pia vankeudessa pidettäviä lajeja ovat pullonokkadelfiinien lisäksi m ie k k av a la at.^ Suom essa delfiinien m aahantuonti on ollut kiellettyä v u o d e s ta ^ 1998 lähtien. Esimerkiksi Britannian delfinaarioista on kotoutettu delfiinejä luontoon. Varsinaista vapauttam ista edeltää 6-12 kk sopeuttam isjakso. Delfiinit ovat varsin pitkäikäisiä: ne voivat elää jopa yli 40 vuotta, joten pitkäänkin delfinaarioissa olleilla delfiineillä saattaa olla vielä m onia elinvuosia edessään vapaudessa.

► su o m essa

viettävät keskimäärin 90 prosenttia eläm ästään häkeissä ja jotkut yksilöt jopa 99 prosenttia. Sirkuseläim et koulututetaan rangaisem alla ja palkitsemalla. Villieläimet ovat usein ihmiseen verrattuna fyysisesti vahvoja ja niiden hallitsemiseen käytetään siksi helposti väkivaltaisia keino ja. Koska koulutus tap ah tu u yleisön silmien ulottum attom issa, on usein m ahdotonta tietää todellisista koulutustavoista. H uo n o t olot ja liikunnan pu u te aiheuttavat eläimille stereo tyyppistä käyttäytymistä, kuten edestakaisin huojuntaa tai pään heiluttam ista. Poikkeavaa käytöstä todetaan enem m än kytketyil lä eläimillä kuin aitauksissa pidettävillä. H uonon hygienian takia eläimillä esiintyy sirkusoloissa melko yleisesti myös m onia sai rauksia, kuten erilaisia infektioita, tuberkuloosia, salmonellaa ja ruoansulatushäiriöitä. Varsinkin norsut ovat herkkiä tuberkuloo sille. Sairaudet ovat yleisiä ja leviävät helposti, sillä E U :n terveyslainsäädäntö sallii sirkuseläinten kuljettam isen paikasta toiseen melko vapaasti. Sirkuseläinten suureen kuolleisuuteen vaikuttaa sairauksien lisäksi esimerkiksi tulipalot, liikenneonnettom uudet sekä ruoan ja veden puute.

^¡¡hdekäytön m uita m uotoja K ulttuurista riippuen voi matkaillessa kohdata lukuisia muitakin eläinten viihdekäytön m uotoja. Turisteille voidaan esimerkiksi tarjota m ahdollisuutta valokuvata itseään villieläinten pentujen kanssa. Suloiset pen n u t ovat kuitenkin usein huum attuja. Pentu jen kasvaessa ne yleensä tapetaan, koska aikuisia eläimiä ei pide tä yhtä houkuttelevina ja niiden hallinta on vaikeampaa. Tanssiviin karhuihin törm ää monissa Itä-E uroopan maissa se kä m m . Intiassa ja Pakistanissa. K arhut ovat yleensä kahlittuina ja niiltä on poistettu sekä ham paat että kynnet. K arhujen hallit semiseksi niillä on usein myös kivulias lävistys kuonon tai huuli en läpi. M yös erilaiset eläintappelut ja koirien usuttam inen kar hujen kim ppuun ovat joissain maissa yhä luvallista huvia. Elävässä karusellissa eläim et on sidottu tiukasti kiinni karu sellin runkoon, jolloin ne pakotetaan kävelemään pyörivän ka rusellin m ukana tunnista ja päivästä toiseen. Eläiminä käytetään tavallisesti hevosia. Elävään karuselliin on voinut törm ätä mm. Latviassa. Rodeo on suosittu huvim uoto erityisesti USA:ssa, m utta myös - K a :nadassa ja Brasiliassa. Rodeoon liittyy paljon eläinten julmaa ^ l oolhtelua ja sitä varten jalostetaan häiriintyneesti käyttäytyviä eläimiä. Espanjan taakkana taas ovat yhä edelleen härkätaistelut. N orsuilla, hevosilla, kameleilla, poroilla ja koirilla ajelu on hy vin tavallinen vetonaula m onessa maassa. Eläimiä ei välttäm ättä kohdella hyvin turistien poistuttua - niitä voidaan rasittaa liikaa ja m uun ajan ne voivat joutua viettäm ään ahtaissa tiloissa kytket tyinä. Myös eläinten kouluttam inen on voinut olla väkivaltaista .

Sirkuksia koskeva lainsäädäntö puutteellista

Eläinystävällisiä m atkailukohteita

E U :n alueella toimii noin tu h at sirkusta. N iistä suurim m as sa osassa on sekä villi- että kesyeläimiä. Suomessa villieläinten käyttö sirkuksissa on kielletty - poikkeuksen kiellosta m uodos tavat kuitenkin Sirkus Finlandian merileijonat. EU -m aista myös Ruotsi ja Itävalta ovat rajoittaneet villieläinten käyttöä sirkuksis sa, m utta m uualla EU:ssa niiden käyttö on sallittua. Sirkusten jatkuvan paikasta toiseen siirtymisen takia eläinten tarvitsee sietää säännöllistä kuljetusta vuodesta toiseen. Kuljet tam inen aiheuttaa silti aina eläimelle stressiä. U sein kuljetusti lat ovat niin pienet, etteivät eläim et pysty kääntym ään tai käy m ään m akuulleen. K uljetusvaunusta tulee eläinten pysyvä koti, josta eläim et pääsevät pois vain esiintyäkseen. Isot kissaeläimet

Eläimiä käyttävien sirkusten sijasta kannattaa suosia sellaisia, jotka ovat toim innassaan sitoutuneet eläim ettöm iin näytöksiin. Jos haluaa tu tu stu a luonnonvaraisiin eläimiin ja niiden elinta poihin, on eläintarhoja parem pi vaihtoehto erilaiset loukkaan tu n eita luonnonvaraisia eläimiä hoitavat keskukset. N äiden ensisijaisena tavoitteena on palauttaa eläimet takaisin luontoon, ja toim inta tapahtuu yleensä eläinten, ei maksavien asiakkaiden eh doilla. Kotieläimiin voi tutustua myös esimerkiksi eläinten van hainkodeissa. M onipuolisia luontoretkiä ja kursseja järjestävät m m . luontokoulut sekä erilaiset kerhot ja järjestöt. ^

Eläintarhan ympäristö on usein eläimelle riittämätön.

Animalia kampanjoi eläinten viihdekäyttöä vastaan * the INVISIBLES -k a m p a n ja n tarkoituksena on herättää

keskustelua eläinten kohtelusta viihteen eri muodoissa. Kampanjassa halutaan avata ihmisten ja etenkin nuorison silmät siihen, miten julmasti ja eläinten tarpeista piittaa matta elämiä voidaan kohdella ihmisille tarkoitetussa viihteessä. Projektin nimi, The Invisibles, tarkoittaa näkymättö miä: Eläinten kärsimykset piiloutuvat liian usein naamioi den tai kaltereiden taakse. Tavoitteena on jakaa aiheesta tietoa paitsi Suomessa, myös muualla EU:ssa: Kampanjaan on osallistumassa lähimaidenkin eläinsuojelujärjestöjä. The Invisibles -projekti on saanut rahoituksensa ope tusministeriöltä ja se on suunnattu erityisesti nuoril le. Tarkoituksena on muun muassa tuottaa kampanjalle omat nettisivut, järjestää tapahtumapäivä, koota kiertä vä valokuvanäyttely, tuottaa lyhyt filmi ja esite aiheesta sekä valmistella materiaalia koulujen käyttöön. Hankkees ta vastaa Animalia ja käytännön toteutuksesta huolehtii Animalian opiskelijaryhmä. Vapauden on kuuluttava kaikille -

myös eläimil

le. Käy katsomassa kampanjan nettisivut osoitteessa

www.theinvisibles.eu. ^

A N IM A LIA N OPISKELIJARYHMÄN AINEISTOSTA T O IM . LAURA UO TILA

TERVEISET

T O I M I N N A N J O H T A J A L T A

L U K I J A K Y S E L Y

2006 tapahtui useita lainsäädännöllisiä m uutoksia, jotka voidaan katsoa voitoiksi eläinten puolesta. H einäkuusta alkaen lypsylehmät ja hiehot on tullut päästää laitumelle tai jaloittelutarhaan kesäisin. U usi koe-eläinasetus tuli voim aan elo kuussa. Positiivisia m uutoksia olivat esimerkiksi eläinkoelupia myöntävien toim ikuntien rakennem uutos. U uden asetuksen m u kaan myös eläinkokeiden eettiseen arviointiin tulee kiinnittää huom iota. E U :ssa puolestaan päästiin ratkaisuun kem ikaalilainsäädän nöstä (REA CH ). L ainsäädäntöön saatiin eläinsuojelujärjestöjen vuosien työn tuloksena sisällytettyä määräyksiä, joiden ansi osta koe-eläimiä tullaan näillä näkym in käyttäm ään kemikaali en testaukseen arviolta kymmeniä miljoonia yksilöitä vähem m än kuin lainsäädännön alkuvaiheessa näytti todennäköiseltä. Samal la edellytykset vaihtoehtoisten m enetelm ien käyttöön saattam i seksi paranivat. M yös turkistarhaukseen liittyen tapahtui edistystä Euroopas sa. Saksassa ja Kroatiassa saatettiin voimaan lait, joiden ansiosta turkistuotanto maissa loppunee kym m enen vuoden siirtymäajan kuluessa. EU -kom issio puolestaan esitti kissa- ja koiraturkisten

► vuonna

tuontikieltoa EU -alueelle. Myös kanadalaisten hyljetuotteiden tuonti- ja myyntikielto saatiin vireille EU-alueelle. Suom i toim i heinäkuusta joulukuuhun E U :n puheenjohta jana. M aam m e rooli E U :n lainsäädäntöprosesseissa korostui ja poliittinen vaikuttam inen nousi Animalian työssä entistäkin tär keäm pään osaan. M yös vuoden 2007 lähestyvät eduskuntavaa lit vaativat paljon työtä järjestöltäm me. Laadim m e m uun muassa ehdotuksen seuraavan hallituskauden eläinsuojeluaiheiksi ja kier simme kansanedustajien puheilla keskustelemassa eläinten hyvinvointiasioista. Eduskuntavaaleihin liittyvä työ jatkuu edelleen. A nimalia tiedotti vuoden 2006 aikana ahkerasti erilaisis^ ta eläinten hyvinvointiin liittyvistä aiheista. Julkaisimme 25 t i ^ P dotetta. Tiedotustoim innalla pyrim m e vaikuttam aan sekä kulut tajiin, vähittäismyyjiin, tuottajiin, että päättäjiin. M edia osoitti paljon kiinnostusta ja Animalian edustajat osallistuivat m onipuo lisesti ajankohtais- keskustelu- ja viihdeohjelmiin niin televisios sa kuin radiossa. Animalia toim i jatkuvasti m edian apuna anta malla taustatietoa ajankohtaisiin eläinten hyvinvointiin liittyviin kysymyksiin. Vuoden 2006 suurin kam panjam m e oli turkissom isteiden vas tainen kam panja. K erroim m e julkkisten avulla turkistuotannon ja etenkin turkissom isteiden epäkohdista. M edia oli kiinnostu n u t kam panjasta ja turkisten vastaista viestiä kerrottiin monissa sellaisissakin julkaisuissa, joissa eläinten asia ei yleensä ole esillä. Samoihin aikoihin syksyllä Animalia toi Suom een kansainvä lisen turkisvapaiden vaateliikkeiden merkintäjärjestelm än. Vuo den 2006 loppuun m ennessä järjestelmään oli sitoutunut jo 11 hikenä. N u o riso to im in ta oli entistä aktiivisem paa. K an n u stam me nuoria vaikuttam aan yhteiskunnallisiin asioihin sekä poh tim aan eläinten oikeuksien arvoa ja toteutum ista Suom essa^» Animalia jatkoi yhteistyötä L uonto-L iiton kanssa yhteisen n u o riW sohankkeen puitteissa. Hankkeessa koulutettiin kouluvierailijoita ja nuortenryhm ien ohjaajia. Kouluvierailijat kävivät puhum as sa noin 50 koulussa 15 paikkakunnalla. Lisäksi vierailtiin rippi- ja prometeusleireillä ja perustettiin nuortenryhm iä. K okonaisuutena vuosi 2006 oli positiivinen. Työ eläinten puo lesta kannattaa ja jatkam me toim intaam m e kuluvana vuonna in nostunein mielin. Keskeisin käm pänjointikohteem m e tulee ole m aan koe-eläintoiminta. Koe-eläindirektiiviä uudistetaan EU:ssa vuoden 2007 aikana. Animalia tulee osaltaan vaikuttam aan sii hen, että direktiivistä saadaan eläinten kannalta m ahdollisim m an hyvä kokonaisuus. ^

T erveisin ,

K a t i P u lli

Pyrimme tarjoamaan lukijoillemme ja jäsenillemme lehden,joka tuntuu mielenkiintoiselta, tuoreelta ja läheiseltä. Jotta tietäisimme, mitä lukijana toivot lehdeltämme, pyydämme sinua vastaamaan lukijakyselyymme. Voit säästää postikulujamme ja ympäristöä ja täyttää kyselyn netissä www.animalia.fi, palvelutunnus: lehtikysely. Kaikkien vastanneiden kesken arvomme kaksi Kuuluisaa Kasviskeittokirja ll:ta ja yhden Eläinystävällisen kuluttajan oppaan.

^ . Sukupuoleni on nainen b) mies

h) H aluaisin enem m än juttuja ihmisistä, jotka työskentelevät eläinten parissa. i) Haluaisin m uuta, mitä:

2. Ikäni on

a) alle 18 b) 18-24 c) 25-29 d) 30-39 e) 40-55 f) yli 55

..........................................................................

3. Olen Animalian

a) Kaiken m aailm an lemmikit s. 4 b) U utiset s. 6 c) Animalian vaalikone antaa eväitä ehdokkaan valintaan s. 8 d) Valta vaihtui naapurissa, m iten käy eläinten oikeuksien? s. 10 e) Pyhä lehmä! - ja m uita uskontojen eläinkäsityksiä s. 15 f) Tekemisen meininkiä s. 20 g) N epalin työnorsut uudessa koulussa s. 24 h) M uuta, mitä:

a) tukijäsen b) aktiivijäsen c) nuorisojäsen d) en ole jäsen 4. Käytän aikaa Animalia-lehden lukemiseen

vain silmäilen lehden ') alle 15 min c) 15-30 min d) 31 -6 0 min e) luen lehden useita kertoja

6. Tästä lehdestä luin I aion lukea jutun/t:

5. Haluaisin Animalia-lehteä kehitettävän seuraavasti: (voi valita useita)

a) Pidän lehden nykysuunnasta. b) H aluaisin enem m än eläinsuojeluun ja politiikkaan liittyviä juttuja. c) Animalian konkreettinen vaikutustoim inta saisi näkyä enem m än lehdessä. d) Haluaisin lukea lehdestä enem m än, m iten juuri m inä voin toimia. e) Haluaisin enem m än juttuja tehotuotannon eläimistä kuten kanoista, sioista ja lehmistä. f) Haluaisin enem m än juttuja ulkom aiden eläinsuojelutilanteesta. g) Haluaisin enem m än juttuja kasvissyönnistä.

a) liian pitkiä b) liian lyhyitä c) sopivanmittaisia d) helppolukuisia e) vaikeaselkoisia f) kiinnostavia g) liian samankaltaisia h) asiantuntevia 9. Mikä on ollut mielestäsi paras lehden kansikuva välillä 1 /2 0 0 6 - 1/200 7? Kaikki kansikuvat löytyvät netissä olevasta lukijakyselystä!

a) b) c) d) e)

1/2006 2/2006 3/2006 4/2006 1/2007

10. Mitä mieltä olet lehden taitosta ja ulkoasusta yleensä?

Leikkaa irti, taittele ja lähetä vastauksesi Animaliaan 10.4.2007 mennessä. 7. Luen yleensä lehden juttusarjoista (voi valita useita):

a) Kansainväliset eläinsuojelujärjestöt/ -toimijat b) Eläinystävällinen vaikuttaja c) U utiset d) N u o rten palstan e) M iten voin toimia? f) Animalian alueosastoja g) Tehtyä ja tapahtunutta

KIITOS!

P.S. VIIME LEHDEN PARHAAKSI JUTUKSI ÄÄNESTETTIIN VALKOINEN VAELTAJA. KUPPARIN VOITTI PÄIVI ELTONEN.

8. Ovatko lehden jutut/artikkelit mielestäsi (voit valita useampia)?

onnea!

lehtel A

Vuosi 2006 oli jälleen kiireistä aikaa eläinsuojelurintamalla. Animalia oli monessa mukana ja saimme aikaan monia hyviä asioita. Eläinsuojelu on esimerkiksi vuoden 2006 aikana tunnustettu ensimmäistä kertaa virallisesti Euroopan yhteisön päämääräksi ja pysyväksi velvoitteeksi.

Vastoo lukija kyselyyn jo voita!

k uvitu kset : mikael

Tekemisen meininkiä

ANIMALIAN ALUEOSASTOJA

Liput

€) ennakkoon Tiketistä ja Animalian toim istolta. K-18 . ww w.anim alia

3 A

2 . a * 3 s

2 . 9

Jyväskylän aktiiveja pitämässä infopöytää.

<a a .® ?V t* Vs--* 2 O : $ .

^ O'

0 *5

Telakalta toimintaan Jyväskylän alueosastolle on tilausta

O I </> ^

g - a> O 5:

Cu Taita katkoviivaa pitkin, teippaa tai niittää yhteen ja lähetä Animaliaan.

a lu eo sa sto a lo itti to im in ta n sa , alu eyh teyshenkilö P etri H olm berg? Jyväskylän alueosaston toim inta alkoi kesällä 2005, kun A nim aian projektikoordinaattori R aisa H ein ä m ä k i oli Jyväskylässä isenhankinnan tiim oilta ja törm äsin häneen kaupungin keskus tassa. Juttelim m e eläinoikeusasioista ja liityin Animaliaan. T ie dustelin mahdollisesta paikallistoim innasta ja Raisa selvitti asiaa. M uutam an päivän päästä sain häneltä tiedon että Jyväskylän alue osaston toim inta on “telakalla” ja keskustelimme, että elvyttäisim m e sen taas käyntiin. Siitä se lähti. M iten paljon ih m isiä teillä on to im in n a ssa m ukana ja m iten u sein kokoonnutte? Aktiivisia toim ijoita Jyväskylässä on tällä hetkellä noin kuusi hen kilöä ja olemme kovasti pohtineet keinoja, millä saada lisää uusia aktiiveja m ukaan. Joitakin keinoja on jo käytettykin. K okoonnum me joka toinen sunnuntai. M illaista toim intaa teillä on ollut? Kerrotko jonkin esimerkin? Olem m e olleet pitäm ässä infopöytää paikallisilla N u o rten M es suilla, R auhanpuolustajien järjestämässä konsertissa sekä jyrsijänäyttelyssä. Kesällä 2006 järjestimme O ikeutta eläimille -yhdistyk sen kanssa tukikonsertin jonka tuotto käytettiin kokoontum ispaik kamme vuokraan. M illaisia su u n n itelm ia teillä on tälle vuodelle? .Vuodelta 2007 odotam m e innolla Animalian kesäkiertuetta ja pie nem pien paikallistapahtum ien lisäksi suunnittelem m e tukikonserttia, jonka tuotto lahjoitetaan Aasian karhutarhoille. K onsertti on tarkoitus järjestää keväällä tai alkukesällä. M iten itse k iin n ostu it elä in o ik eu sa sio ista ja kuinka kauan o let ollu t to im in n a ssa m ukana? Itseäni eläinoikeusasiat ovat kiinnostaneet jossakin m äärin jo teini-

► m it e n j y v ä s k y l ä n

€

iästä asti ja myöhemmällä iällä on noussut mieleen ajatus siitä, et tä eläinoikeusasioiden eteen voisi itsekin tehdä jotain. T örm ättyä ni Raisaan kesällä 2005 hoksasin, että asialle voi tehdä myös jotain konkreettista. O len siis melko “m yöhäisherännäinen” eläinoikeus asioiden suhteen. Eläinrakas olen ollut koko ikäni, m utta mieles täni eläinten oikeuksien edistäm inen ja “perinteinen” eläinrakkaus ovat kaksi eri asiaa, joskaan ne eivät tietenkään poissulje toisiaan. M illaista palautetta olette saaneet ih m isiltä toim innastanne? Saam am m e palaute on ollut pääosin erittäin m yönteistä ja olem m e huom anneet, että ihmiset ovat kiinnostuneita eläinten oikeuk sista, ja Jyväskylässä on selkeää tarvetta Animalian paikallisosas tolle. M onet ihmiset yhteiskuntaluokasta riippum atta ovat suoras taan kannustaneet jatkam aan tärkeää työtäm m e. T äm än valossa voi ajatella, että Animalian tekemä työ näkyy myös konkreettises ti ihm isten silmissä. M illaisia terv eisiä h a lu a isit läh ettää an im a lia la isille ja n iil le, jotka ovat k iin n o stu n eet tu lem aan toim in taan m ukaan? Animalialaisille haluam m e lähettää kannustavia terveisiä: m e eläinsuojeluihm iset olem m e saaneet paljon asioita aikaan, m utta paljon on vielä saavuttam atta. Myös tulevaan K arhu-konserttiim m e ovat anim aalit ym päri Suom ea tervetulleita! Paikallistoim innastam m e kiinnostuneet ihm iset toivotam m e tervetulleiksi rakentam aan Animalian Jyväskylän toim intaa paritto mien viikkojen sunnuntaisin klo 15 alkaen Järjestökellarille osoit teeseen V oionmaankatu 34. Kynnystä paikalle saapum iseen ei ole asetettu lainkaan, joten jokainen saa tulla ihan om ana itsenään ja tuoda vaikka kaverinsakin m ukaan. K iinnostuneet voivat ottaa yh teyttä myös sähköpostitse: a n im a lia jk l@ g m a il.c o m Olem m e allergi sia sisäänpäin lämpiävyydelle ja tiukkapipoisuudelle! EEVA SUHO NEN

M A N I M A L I A RY TUNNUS 5007666 00003 VA ST AUSLÄHE TY S

LUKIJAKYSELY

KUTSU VUOSIKOKOUKSEEN E lä in s u o j e l u l i i tt o A n im a lia n v u o s ik o k o u s

PIDETÄÄN TORSTAINA 2 2 . MAALISKUUTA 2 0 0 7

VUOSIKOKOUSASIAT. K A IK K I Ä N IM A U A N JÄSENET

A n im a lia n t o i m i s t o l l a k lo 18 o s o i t t e e s s a

OVAT TERVETULLEITA KOKOUKSEEN!

P o r v o o n k a t u 5 3 , 0 0 5 2 0 H k i.

o k o u k s e s s a k ä s it e l l ä ä n s ä ä n t ö m ä ä r ä is e t

n im a l ia n h a l l it u s -

nettäisiin” sopivaksi kouluttam ista varten. Varsinainen kouluttam inen alkaa ohjastajan ja yleensä kahden aikuisen norsun kanssa. N orsunpoikanen sidotaan pitkillä köysil lä kahden aikuisen norsun väliin. Aikuisten norsujen kuljettajat ohjaavat suuria norsuja niin, että niiden liikkuessa poikasen odo tetaan liikkuvan oikeaan suuntaan. Jos poikanen liikkuu väärään suuntaan, köysi kiristyy norsun kaulan ym pärillä, jolloin poika nen yleensä säikähtää ja liikkuu taas oikeaan suuntaan. Pikkunorsun selässä on myös kuljettaja, joka ohjaa norsua painollaan ja tarvittaessa apuna olevin kepein. M enetelm ä on hidas ja keskim äärin kouluttam inen kestää vuoden verran. K aim ion mielestä hitaus ei ole kovin yllättävää: kukapa oppisi nälkäisenä, janoisena ja vielä peloissaan uudesta tilanteesta! N orsunpoikanen voi olla myös häm illään m onesta yh täaikaisesta uudesta ärsykkeestä, köyteen sitomisesta ja ihmises tä selässä.

Uusi menetelmä paikallisten toivomuksesta loite tutustum isesta pehm eäm pien koulutusm enetelm ien olelassaoloon oli tullut Telkänrannalta puolisentoista vuotta aikai semmin, jolloin hän työskenteli Nepalissa W W F:n luonnonsuojeluprojektissa ja sai selville, että ei vain hän itse, vaan myös eräät nepalilaiset W W F:n ja kansallispuistojen työntekijät surivat vä kivallan käyttäm istä koulutuksessa. H än tarjoutui etsim ään län simaisen, palkitsemiseen perustuviin m enetelm iin erikoistuneen eläintenkouluttajan ja tuom aan hänet vierailulle N epaliin, jotta paikalliset kouluttajat saisivat tilaisuuden vaihtaa ajatuksia kol legansa kanssa ja hän voisi näyttää käytännössä, m iten m enetel m ä toimii. N epalin W W F:n työntekijät jatkoivat tätä keskustelua paikallisten norsunkouluttajien kanssa puolisen vuotta, ja lopulta kouluttajat olivat valmiita tapaamiseen. Perinteisesti nepalilaiset ovat hinduja, jotka haluavat välttää vä kivaltaa suhteissa eläimiin ja ihmisiin. Isältä pojalle opitut perin teet ovat kuitenkin äärim m äisen kunnioitettuja, joten paikallisen kouluttajan ei ole noin vain m ahdollista lähteä soveltamaan u u sia tapoja om in päin, eikä kukaan paikallisista kouluttajista ollut tiennyt, että norsujen kouluttam inen muilla tavoin olisi ylipään sä mahdollista. Ilm an ’’sosiaalista tilausta” u u tta m enetelm ää olisi ollut m ahotonta lähteä yrittäm ään. Paikallisen kulttuurin ym m ärtäm inen olikin avainasemassa, jotta ihm isten luottam us uudelle m enetel mälle saavutettaisiin. Alussa kysymyksiä oli paljon: M iten perin teisessä kulttuurissa suhtauduttaisiin siihen, että projektinvetäjinä olisivat ulkomaalaiset naiset? M iten suhtauduttaisiin kouluttajiin, joiden kotim aassa ei edes ole norsuja? Millaisia opetussuunnitel mia norsuihin edes voisi soveltaa?

é b£

.o * -

• 4*.

. J* •-V .

Tuire Kaimio (vas.) seuraa, kun norsunpoikasta totutetaan köydessä kulkemiseen herkkupalojen avulta

Nepalin työnorsut uudessa koulussa Suomen ja Nepalin WWF sekä Maailman eläinsuojeluliitto WSPA aloittivat viim e kevättalvena rohkean projektin Nepalin eteläisellä maaseudulla: olisiko vuosisatoja perinteisin menetelmin opetettuja työnorsuja mahdollista kouluttaa pehmeämmällä tavalla? uom esta projektiin osallistuivat tu n n ettu eläintenkouluttaja Tuire K aim io ja projektin alullepanija, tietokirjailijatiedetoim ittaja H elen a Telkänranta. N orsukoulutuksen vaiheita kuviksi ja videoiksi tallensi valokuvaaja M inna Tallberg. Koska m atka oli Kaimiolle ja Tallbergille samalla en sim m äinen käynti Nepalissa, naisten oli alkuvalmisteluista huoli m atta opittava m oni asia paikan päällä. K ulttuurierojen ohella oli seurattava silmä kovana paikallisten tapaa opettaa norsunpoikasia. Aluksi aikaa varatuinkin totutteluun ja tutustum iseen projek tilaisten ja paikallisten - ja tietysti norsujen - kanssa.

Norsu on viidakon mersu N o rsu on N epalin eteläosien tiheillä viidakkoalueilla korvaa m aton kulkupeli. T iheässä aluskasvillisuudessa on autolla usein m ahdoton edetä. Valtion kansallispuistoon kuuluvilla tiheimmillä viidakkoalueilla asuu lisäksi pieni, m utta tiheä populaatio u han alaisia intiantiikereitä, jotka tappavat helposti jalkaisin kulkevan ihmisen. Hevosen selässäkään m atkanteko ei onnistu, sillä tiikerit voivat hyökätä myös hevosten kim ppuun. K ansallispuiston vartijat valvovat salametsästäjiä, joiden tavoit tam inen olisi m ahdotonta ilm an norsuilla liikkumista. Välillä on päästävä auttam aan myös esimerkiksi viidakon keskelle sam m u

M .H ..M IM

neen jeepin m atkustajia. N o rsu n selässä kun kulkee esim erkik^ si autonkorjaaja paikalle. Joskus norsuja käytetään myös p u id e " runkojen siirtelyyn tai puiden kaatamiseen. Salametsästäjien tap pam ien kuolleiden tiikereiden kantam inen on haasteellista, sillä no rsu t vaistomaisesti pelkäävät kissapetoja. U seiden Aasian m aiden tapaan, norsuja käytetään myös turis tien viihdyttäm iseen. Useilla hotelleilla on om at norsut, joiden selässä turistit pääsevät viidakkoretkelle. N orsuja omistavat siis hallitus tai hotellit, vain harvalla yksityisellä on norsuun varaa. Kaikkiaan työnorsuja arvioidaan Aasiassa olevan noin 16 000. Nepalissa norsu on omistajalleen todella arvokas m enopeli - eh kä meillä m ersun luokkaa!

Perinteisen menetelmän ongelmana alistaminen Perinteisen norsunkolutusm enetelm än suurin ongelma lienee us kom us, jonka m ukaan norsujen tahto pitää ’’m u rtaa”, jotta niistä voidaan kouluttaa tottelevaisia. Yleensä norsu erotetaan em ostaan koulutusta varten noin nelivuotiaana. Luonnossa norsut viihtyisi vät em on liepeillä peräti 12 vuoden ikäisiksi. E rotettua norsunpoikasta pidetään kahden viikon ajan tavallista niukemmalla ruo alla ja vedellä. N orsu pidetään myös sidottuna kiinni paaluun seisoma-asennossa, jossa sen on vaikea nukkua, jotta se ’’heiken

kouluttajista itseään norsun kylkeä vasten ja toinen antaa samal la norsun suuhun palkkion. Palkinnot koostuvat usein ruohotup susta, jonka sisään on kääritty norsuherkkuja: melassia ja raakaa riisiä. Palkitsemiseen perustuvalla oppimismenetelmällä tulokset oli vat rohkaisevia. N o rsu t oppivat esimerkiksi liikkumaan eteen ja taakse jopa yhden päivän aikana. H ankalina ja aggressiivisinakin pidetyt n o rsu t oppivat, ja ne voitiin päästää kahleista ope tuksen ajaksi. N orsujen kouluttam isen alkuvaiheessa poikasta ei myös yritetty väkisin erottaa em ostaan, vaan sekä em on että poi kasen annettiin ensin rauhassa totutella kouluttajan läsnäoloon. Pian pikku norsu olikin jo huom attavasti kiinnostuneem pi kou lutukseen kuuluvista ruokapalkinnoista kuin em on kyljessä py syttelystä!

Projekti ja tku u syksyllä 2007 Projektin ensim m äinen osuus tehtiin kevättalvella 2006 ja ensi syksynä projektilaiset lähtevät uudem m an kerran Nepaliin. K or vaam attom ana apuna Telkänrannalla ja Kaimiolla on ollut pai kalliseen tharu-heim oon kuuluva, yliopistossa opiskeleva englan nintaitoinen nuori nainen R anjana Pajiyar, joka on toim inut tulkkausapuna projektin alusta asti. Pitkällä tähtäim ellä W W F:n ja WSPA:n tukem an projektin ta voitteena on saada uudet, pehm eäm m ät koulutustavat luonte vaksi osaksi paikallista norsunkoulutusta. Samalla projekti on kulttuurinen pioneerihanke, jonka tuloksista toivotaan arvokas ta tietoa myös m uihin vastaaviin hankkeisiin eri puolille maail maa. Pieniä lupaavia merkkejä oppien siirtymisestä alkaa jo olla: osan paikallisista norsunajajista huom attiin kokeilevan uusia m e netelm iä oma-aloitteisesti norsuihinsa jo ensim m äisten oppitun tien jälkeen! ^ EEVA SUHONEN

L isä tieto a : w w w . w w f fi/y m p a r isto /u lk o m a a n _ h a n k k e e t/n e p a l/ tyo n o rsu jen _ k o u lu tu s. h tm l h ttp :!/k o ti. welho. co m lh telk a n r/n o rsu n k o u lu tu sp ro jek ti. h tm

•

Oppiminen tehostuu palkinnoilla Vähitellen asiat alkoivat loksahtaa kohdalleen. Projektin käyt töön annettiin norsunpoikanen ja sen koulutusta seurattiin alus ta asti. Kaimio päätti perustaa norsujen kouluttam isen aiem m as takin eläinkouluttam isesta tu ttu u n m enetelm ään: positiiviseen vahvistamiseen. Siinä eläimelle annetaan pakinto aina, kun se te kee toivotun toim innan, esimerkiksi liikkuu oikeaan suuntaan. Väärästä toim innosta ei seuraa mitään. Rangaistuksia ei siis käy tetä, vaan palkinnon p u uttum inen riittää. Käskyjä taas opetellaan yksi kerrallaan, rauhallisesti ja eläim en omassa tahdissa. K un nor sunpoikasta to tu tetaan selässä olevaan ratsastajaan, painaa yksi Norsu on viidakossa korvaamaton apu.

p rffiffiT O I

MITEN VOIN TOIMIA

T E H T Y Ä JA T A P A H T U N U T T A

Tilaa oma EKO-kortti!

Rock-konsertti eläinten hyväksi

Eläinten aika Ateneumissa

on julkaissut hyödyllisen, lom pakkoon m ahtuvan pienen Eläinystävällisen kuluttajan -kortin, jota voit tilata il maiseksi A nim alian toim istolta. Pankki kortin kokoiseen korttiin on m erkitty esi m erkiksi eläinkokeettom at kosm etiikkam erkit ja kodinkemikaalit, eläinperäiset li säaineet ja kananm unapakkausten m erkin nät. K ortti on kätevä pitää m ukana ostok silla ja se on kiva pikkulahja myös kaverille! T ila u k set: a n im a lia @ a n im a lia .f i. _

► e lä in y s tä v ie n riem uksi J im i P ääkallon tähdittäm ä T echnicolour-bändi, T idjan Kvvan-yhtyeestä ja H um ane-yhtyeen K im H erold rokkaavat kaikki sam an katon alla keskiviikkona 14.3., kun Animalia järjestää upean rock-konsertin turkiseläinten puo lesta Vanhalla ylioppilastalolla (M anner heim intie 3) Helsingissä. A nim alian syk syn Ink n ot m ink -kam panjasta tu tu t täh det viihdyttävät yleisöä klo 22 alkaen. Ovet aukeavat jo klo 20. L iput (8 e) ennakkoon Animalian toim istolta tai Tiketistä. Ikäraja 18 v. Jos kevään keikoista pitää valita yksi, se on tämä! _

►v a l t i o n

► a n im a lia

Eläinten oikeudet ja ympäristö kiinnostivat

taidem useo A teneum issa on m e neillään 27.5. asti eläinaiheinen Eläinten aika -näyttely. Näyttely kertoo kuinka ku vataiteilijat ym päri Eurooppaa ovat käsitel leet eläinaiheita eri aikoina. Teoksia lähes kahdelta sadalta taiteilijalta ja esillä on niin m aalauksia, veistoksia, grafiikkaa, piirus tuksia kuin valokuvia. Näyttelyyn kuuluu lapsille tarkoitettu Satum etsässä -kokonai suus, jossa voi kohdata ihmeellisiä eläimiä ja lukea eläinsatuja. Näyttelyyn liittyy myös eläinaiheista ohjelmaa lapsille ja aikuisille, josta lisätietoa sivuilla w w w .a te n e u m .fi.

ANIMALIA KYSYY

Kesätöihin Animaliaan!

Onko eläinoikeusasioilla merkitystä, kun äänestät vaaleissa?

H aem m e ro h k e ita , sosiaalisia j*a h u u m o rin ta ju is ia fe is s a re ita h a n kkim a a n A n im a lia lle uusia jäse n iä tuloksellista työotetta ja vähintään 18 vuoden ikää. Tarjoamme mielenkiintoisen ja haastavan työn ihmisten parissa ja ennen kaikkea mahdollisuuden edistää RIIKKA

eläinsuojelutyötä! Palkka io € /t u n ti! Haemme lisäksi F2F -jäsenhankintatiimien vetäjiä. Tiimien vetäjiltä toivomme edellä

Harvoin tällaista kysytään. Minä toi von, että ehdokkaat olisivat yleensä tärkeällä asialla.

myös vahvuutta parempien suoritusten vaatimiseen. Palkka 11 € / tunti! Kerro meille, miksi sinä olisit hyvä Animalian jäsenhankkija. Kerro myös, missä kaupungissa haluaisit työtä tehdä! Lähetä ansioluetteloja hakemus 4.3. mennessä sähköpostitse

raisa.heinamaki@animalia.fi tai Animalia ry, Porvoonkatu 53, oosioHelsinki. Lisätietoja puhelimitse: Raisa Heinämäki (09) 720 65912. On se tärkeä kysymys. M utta ei ehkä vaaliteemana...

OLLI

En ole koko vaaliasiaa vielä ajatellut. M utta pitäisi ehdottomasti ottaa huomioon!

M U I..M IU

keräsivät kiitettävästi yleisöä: Helsingin se m inaarissa kuulijoita oli vajaa 40, kun O u lun seminaarissa kävi noin 30 ihmistä. M ielenkiintoisten luentojen pohjalta syntyi myös aktiivista keskustelua.

Animalia kävi turkistarhavierailulla a n im a lia kävi helm ikuun alussa vierailulla turkistilalla Pedersöressä S T K L :n kutsum ana. M atkan ta voitteena oli mm. tarjota Animalian ja L uonto-L iiton yhteisen nuorisohankkeen kouluvierailijoille m ahdol lisuus nähdä minkkejä ja kettuja tar haoloissa. T ilan toim itusjohtaja E rik S n e ll m a n kertoi vieraille tilan histori asta ja nykypäivästä. H än vastasi myös kysymyksiin esimerkiksi rehun koostum uksesta ja eläinten m ääräs tä. T urkistarhauksen Snellm an näki luonnollisena osana ihmisen ja luon non suhdetta. M inkkien varjotalossa vierailjoilta sateli kysymyksiä enem m än. O m ista jalta ja työntekijöiltä kysyttiin m uun m uassa, m onta pentuetta minkeillä teetetään ja m itä tehdään, jos eläin on sairas tai herm ostunut. Siitosminkkejä saatetaan pitää tarhalla jo pa 3 -4 vuotta, tavallisella m inkil lä elinkaari syntym ästä nahkontaan kestää noin puolisen vuotta. M inkit tapetaan kaasulla ja ketut sähköllä. M onelle vierailijalle käynti oli toi vottu ja tärkeä. Perustavanlaatui set erot olennaisissa kysymyksis sä säilyivät silti m atkan jälkeen: kä sitykset ihm isen oikeudesta käyttää eläimiä turkisten tuottam iseen tai käsitykset häkkiolojen riittävyydestä eläimille eriävät edelleen eläinsuoje lijoiden ja tarhaajien puolella. _ ►

Animalia luovutti kettuvetoomuksen toim innanjohtaja K ati P u l li luovutti Turkittom ana perjantaina, m ar rask u u n lopussa, siitoskettukuljetuksia kritisoivan vetoom uksen m aa- ja m et sätalousm inisteri Ju ha K orkeaojalle. Vetoomuksessa vaadittiin Suom esta Kii naan suuntaavien siitoskettukuljetusten lo pettam ista ja sen oli allekirjoittanut lähes 12 000 suomalaista. Vuosittain Suom esta lennätetään edel leen tuhansia kettuja Kiinan turkistarhoilKuljetus kestää pahim m illaan yli vuoro^ R a u d e n ja stressaantuneet ketut lastataan ►a n im a lia n

Toivomme sinulta aikaisempaa asiakaspalvelu- tai myyntikokemusta, innokasta ja

mainittujen ominaisuuksien lisäksi kykyä pitää yllä hyvää yhteishenkeä, mutta

ja L uonto-L iiton nuorisohan ke järjesti tam m ikuussa Eläinten oikeu det ja ympäristönsuojelu -sem inaarin sekä Helsingissä että Oulussa. Sem inaari oli sa massa yhteydessä kuin järjestöjen yhteinen koulukiertuekoulutus. Helsingin sem inaarissa oli luennoim as sa eläinten hyvinvointi tutkija A nn a Valro s, H ärkäpapua sarvista -keittokirjan kir joittaja P ä iv i M attila, ekopsykologi Ir m a H eisk anen sekä filosofian tutkija S i m o K yllönen. L u en n o t käsittelivät m uun m uassa eläinoikeusetiikkaa, eläintuotannon ym päristövaikutuksia, ihm isen luontosuh detta ja tuotantoeläinten hyvinvointia. O ulussa sam oista teem oista luennoi ^ P ^ in te n hyvinvointitutkija C am illa M u n sterh jelm , dosentti K ari V äyrynen sekä tutkija K aarina Kailo. Päivi M attila esiin tyi myös O ulussa. M olem m at sem inaarit ► a n im a lia n

päällekkäin ahtaisiin kuljetushäkkeihin. O lot perillä Kiinassa ovat todennäköises ti karut: m aassa ei ole olemassa eläinsuoje lulainsäädäntöä ja useat aineistot osoittavat eläinten kohtelun olevan paikoin erittäin julmaa. Animalia on ajanut kettukuljetusten kieltämistä jo vuodesta 2005 alkaen. Vastikään Suom i sitoutui puoltam aan E U :n yhteistä kissa- ja koiraturkisten tuon tikieltoa. Animalia vaatii välittöm iä poliitti sia toim ia myös epäeettisten kettukuljetusten lopettamiseksi.

VEGEPALSTA

Makuja TEKSTI: KALLE ERONEN

Yli miljardin asukkaan Intiassa uskonnot vaikuttavat pal jo n ruokakulttuuriin. Monet eivät voi uskonnollisista syis tä syödä lihaa eikä kalaa ja siksi kasvisruokavalikoima on erittäin monipuolinen. Oheisiin ohjeisiin on koottu kasvisaterioita eri puolilta Intiaa. Mausteet näyttelevät erittäin tärkeää roolia intialaisessa ruoassa. Ohjeissa on käytetty mausteseoksia, mutta ruokaan saat vielä täyteläisem- M män maun, jo s opettelet itse valmistamaan niitä!

Dal I dahl Palakaloo (p a la k = p i n a a t t i, a lo o = p e r u n a ) 250 g pinaattia 3 pientä perunaa 7 keskikokoinen sipuli

200 g keltaisia, punaisia tai vihreitä linssejä 500 m l vettä 7 sipuli

Moong Shorba M u n g -p a p u k e itto ( a lk u k e itto )

2 2 5 g Mungpavun ituja 7 pieni paprika 2 rkl öljyä 2 rkl suolaa 600 m l vettä 1 kevätsipuli 1. Huuhtele pavunidut kylmässä vedessä. 2. Pilko paprika ohuiksi paloiksi. 3. Lämmitä öljyä kattilassa. 4. Paista pavunituja ja parikaa pari minuuttia. Lisää vesi ja suola. 5. Kun vesi kiehuu, lisää pieneksi pilkottu sipuli keittoon.

Ruoka tarjoillaan lämpimänä.

Sarnosa kasvispiirakat

(n o in 2 4 k p l)

3 keskikokoista perunaa 70 g herneitä 2 rkl sitruunam ehua 7 rkl mausteneilikkaa 7 tljauhettua kanelia 7 tljauhettuajeeraa (juustokuminaa) 7 tljauhettua chiliä 2 rkl sitruunam ehua 7 paketti ( 7 kg) pakastetaikinaa (tai tee vehnäjauhosta, suolasta j a vedestä taikina) suolaa öljyä paistamiseen

7 rkl öljyä 7 rkl maustekurkumaa 2 tl currya 7,5 rkl m ustasinapin siem eniä 7 rkl suolaa yhden sitruunan mehu

1. Keitä perunat ja survo perunat muusiksi 2. Kuumenna öljy pannulla ja lisää mausteet hetkeksi.

Kikherne Iperuna curry

3. Lisää herneet ja perunamuusi pannulle. Lämmitä hetki. 4. Leikkaa pakastetaikinasta kolmioita ja lisää täyte. Taikinat saa parhaiten suljettua (närillä käsillä. 5. Uppopaista kasvispiirakat öljyssä.

1. Keitä linssejä 15 -3 0 minuuttia riippuen linsseistä

1 rkl raastettua tuoretta inkivääriä tl sarvia pilan siem eniä 2 tl kuminan siem eniä 7 tl maustekurkumaa 2 tljauhettua chiliä 7 keskikokoinen tomaatti 7 rkl sinappiöljyä 7

(tarkista aika pakkauksesta). Kaada ylimääräinen vesi pois. 2. Pilko sipuli pieneksi. Kuumenna öljyä paistinpannul la. Paista hetki currya, maustekurkumaa ja mustasina pin siemeniä. Kuullota sipuli ja lisää linssit. Lisää lopuksi suola ja sitruunan mehu.

Syödään lisukkeena esimerkiksi riisin tai naan -leivän kera. 1. Keitä perunat kuorineen lähes valmiiksi.

300 g keitettyjä kikherneitä (taiyksi purkki) 7 iso porkkana 2 keskikokoista perunaa 200 g tom aattimurskaa (taiyksi purkki) 7 salottisipuli 7 rkl curryä 7 tl muskottipähkinää 7 tl suolaa 7 tl mustapippuria

Vinkki uppopaistamiseen: Kuumenna öljy kattilassa. Voit testata öljyn lämpötilan vaalealla leivällä: kun leipäpala nousee pintaan, on öljy tarpeeksi lämmintä. Paista piirakoita muutamia minuutteja niin että pinta tulee kullankeltaiseksi. Jos öljy syttyy tuleen, tukahduta liekki laittamalla kattilaan kansi.

Jäähdytä ja pilko pieniksi paloiksi. 2. Kuumenna sinappiöljy pannulla. Lisää kuminan ja

1. Pilko porkkanat ja perunat noin sentin kokoisiksi

sarviapilan siemenet.

kuutioiksi.

3. Ruskista pilkottu sipuli ja lisää raastettu inkivääri.

2. Kuumenna öljy pannulla ja lisää curry.

4. Lisää tom aatti ja anna kiehua 10 minuuttia.

3. Ruskista sipuli ja lisää perunat ja porkkanat.

5. Lisää pinaatti. Jos käytät pakastepinaattia keitä

4. Pistä kansi ja lisää nestettä tarpeen mukaan.

5 minuuttia,jos tuoretta, niin 10 minuuttia.

5. Kun perunat ja porkkanat ovat kypsiä voi lisätä loput

6. Lisää joukkoon perunakuutiot.

mausteet, tomaattimurskan ja kikherneet.

Sopii pääruoaksi sellaisenaan vaikkapa samosan kanssa tarjoiltuna, mutta maistuu myös muiden kas visruokien lisäkkeenä.

Lisää ohjeita englanniksi: http://members.tripod.com/~epicure/veggies

Syödään riisin kera.

www.fatfree.com/recipes/indian/

KIRJAT

H ä r k ä p a p u a s a r v is ta

■ » S a ls

F)SlP>k:*cRfiT

m m

S fw v flr

v r v i s i . k K L 6 \m »i

_HfiN 65TySLt f>Uk*€£KI JR 5

rSMR SetiTTyy OS/A)

ONPRS v/L/cASTR.' T A f iL L R r t f r N

SJtxfi

~Tuo

PoCSRS CM

k C7 o

Pienlemmikkien virikeopas, 25 c. Helposti toteutettavia virilckeistämisvinkkejä pienille jyrsijöille ja linnuille.

KRNNUSTg SUMMIT j

M i

r a

Elamystavalltscn kuluttajan opas

Gnfi TftR-aoBMMe- KBlWlXf _ JfiffM esTScnu-g r o t-L R K P iH v ir j

KUTiTTTBYnSn S K te stfio ifc .

Uutuus!

hf^Ne'STBNYp

re ^ fc T B ft t ? v n ? \ ä m .

PDfAof

< V " R L H .a t a J

Nyt myös ruotsin kielisiä kirjoja: muun muassa Peter Singerin Djurens Frigörelse. Lisätietoa www.animalia.fi.

Eläinystävällisen kuluttajan opas, uusi painos. Rautaista tie toa arjen avuksi jokai selle eläinystävälle. g € l io € .

Kuuluisa kasviskeittokirja II 19 € / 17 €.

Härkäpapua sarvista / Inna Somersalo ym. 25 € (ovh 33 €) on fennovegaaninen keittokirja kaikille, jotka rakastavat hyvää ruokaa ja halua vat nauttia siitä ympäristöä kunnioittaen. Kirjan yli 250 reseptiä tarjoavat makumatkan kotimaisista raaka-aineista tehtyjen aterioiden pariin. Mukana myös tietoa energiaa säästäväs tä kokkauksesta ja ruoantuotannon ympäristö vaikutuksista ja etiikasta.

PINSSIT

felKR OLef )

HftLOo aOMRt-iSTE" N v r Jc*U R oT/

siiH -FN A R N fsr6hiseevyf

^ B

MlNULlp OK) ( M

ViCSI f l f l N l s i r k a s

kflTsoKPftk-iw etrS PViyy poijsh ...

?6R

S o rto vrltbR !

— n

ILOISET PAASIÄISKORTIT ANIMALIASTA! 8 kortin nippu 2 €, nipussa 4 erilaista korttia.

)r— - r

Animalian opiskelijaryhmän tekem ät pinssit: 1,5 0 € / kpl. Eri värejä ja tekstejä.

KflN Sfl V R R T 11

B 'S /

?U U S B _L Animalia-pinssi, 1,5 0 €. Pinssiä saa tavana vain mustana.

AN IM AALIT KAUTTA MAAN MfS TMI*liri H*/EI rtlCi ’ T o im is t o lle t u le e p a ljo n k y s e ly jä

H en n a M ari H u u sk o, s ä h k ö p o s ti:

18 . M y ö s u u d e t jä s e n e t o v a t

a lu e o s a s t o is t a . M o n e t t ie d u s t e le v a t ,

h e n n a -m a ri.h u u s k o @ lu u k k u .c o m ,

t e r v e t u lle it a ! E s itte id e n j a m u u n

m it e n t o im in t a a n p ä ä s e e m u k a an .

puh . 0 4 4 5 3 6 0 7 0 7

m a te ria a lin lisä k si t o im is t o lla on

2 5 , 9 2 1 4 0 P a ttijo k i m a r i.liim a ta in e n @ s u o m i2 4 .fi TAM PERE: H eidi P itk ä n e n

m y y n n is s ä r a jo it e t t u v a lik o im a

p u h . 0 4 0 5 8 3 9 9 7 2 j a V iivi M äk i-

r y h m is t ä j a n iis sä t o im ijo is t a . A lu ksi

P o r v o o n k a tu 3 c 4 4 ,0 4 2 0 0 K era v a ,

A n im a lia n t u o t t e it a . T o im isto lla on

V a u rio p uh . 0 4 0 8 3 1 7 5 5 6 1

k a n n a t t a a o t t a a s e lv ä ä a lu e o s a s t o n

s ä h k ö p o s ti

k irp p u to ri, jo n n e o t e t a a n v a s t a a n

t a m p e re @ a n im a lia .fi

s e u r a a v a n k o k o u k s e n a ja n k o h d a s ta .

s u v i.n u rm iv iita @ la u re a .fi.

h y v ä k u n t o is t a k irp p u to rita v a ra a .

w w w jn im a lia .fi/ t a m p e r e /

A lu e o s a s t o je n t o im in t a riip p u u t ä y s in

O ta s iis r a t k a is e v a a sk e l j a läh d e

KERAVA: S u v i N u rm iv iita ,

KOTKA: R iika K o k k o n e n , L a ih o n tie 7 ,

PÄÄKAU PU N KISEU TU :

TU RKU : S a ri V a ih in e n 0 5 0 5 2 6 4 4 2 4

m u k a a n to im in t a a n ! K aikki o v a t

4 8 7 0 0 K ym in lin n a , p u h . 0 5 2 6 4 10 8

O p is k e lija ry h m ä k o k o o n tu u

t e r v e t u lle it a j a jo k a is t a t a r v it a a n !

ta i 0 4 4 5 9 5 0 5 3 4 , s ä h k ö p o s ti

U u d e lla Y lio p p ila sta lo lla

riik a _ k o k k o n e n @ h o tm a il.c o m .

( M a n n e rh e im in tie 5), m u u t ry h m ä t

K u rte n in k a tu 3 , 6 5 1 0 0 V a a sa ,

k o k o o n t u v a t A n im alia n t o im is t o lla

p u h . 0 5 0 5 1 8 5 6 2 4 , s ä h k ö p o s ti

M u is t a th a n , e t t ä a lu e o s a s t o je n

K O U VO LA: Lau ra K a rttu n e n , p u h . 0 4 0

y h t e y s t ie d o t lö y d ä t m y ö s A n im alia n

5 0 4 5 5 0 6 , s ä h k ö p o s ti

k o t is iv u ilt a (w w w .a n im a lia .fi).

la u ra .k a rttu n e n @ p p .in e t.fl. KUO PIO : U n g S a ri, p u h . 0 4 4 5 3 8 3 9 0 3 ,

HELSINKI: ks. P ä ä k a u p u n k ise u tu IISALMI: M ari S c h ro d e ru s , S a t a m a k a t u

s ä h k ö p o s t i s a ri.u n g @ u ta .fi N U M M I-PU SU LA : Irm a T e ik a ri,

(P o rvo o n k 5 3 , 0 0 5 2 0 H elsinki). AKTIIVIRYH M Ä: L is ä tie t o ja a n t a a E eva A n d e rs s o n , e e v a _ a @ n e t t i.fi. O PISKELIJARYH M Ä: lis ä t ie t o ja N iin im ä k i, p uh . 0 4 0 7 0 2 9 3 7 1 ,

p u h . 0 9 2 2 6 6 2 3 6 ta i

s ä h k ö p o s ti:

0 50 500 4596

te rh i.n iin im a k i@ h e ls in k i.fi

puh . 0 5 0 4 6 7 5 9 7 0 , s ä h k ö p o s ti

OU LU : (a lu e o s a s to n to im is to )

R y h m ä n p o s titu s lis t a :

O ta la m p i, p u h . 0 9 2 7 6 0 9 5 8 ta i

NÄIN TEET TILAUKSESI: E ikö lis t a s t a lö y d y s in u a lä h e llä o le v a a p a ik k a k u n ta a ? K iin n o s ta isik o sin u a

je m in a k e in a n e n iP s u o m i2 4 .fi.

T ö llin tie 5 0 A 1 (k e lla rik erro s),

a n im a lia -o p @ h e lsin k i.fi. K o k o u k se t

V o it liit t y ä Jo e n s u u n ry h m ä n

9 0 2 3 0 O u lu , p uh . 0 8 3 1 1 9 8 8 5

p id e t ä ä n p a r illiste n v iik k o je n

S o it a , k irjo ita ta i lä h e tä s ä h k ö p o s tia .

s ä h k ö p o s t ilis t a lle lä h e t t ä m ä llä

j a 0 4 4 9 1 1 4 1 8 1 / K a tja P ä lve,

k e sk iv iik k o in a k lo 19 .

Y h t e y d e n o t t o s i e i s id o sin u a

KO IRARYH M Ä: L is ä tie t o ja Laura

r y h t y ä A n im alia n y h d y s h e n k ilö k s i?

t y h jä n v ie s t in o s o i t t e e s e e n

s ä h k ö p o s ti

jn s a n im a lia - s u b s c r ib e ®

A n im a lia .O u lu @ m a il.s u o m i.n e t,

U o tila lta , p u h . 0 5 0 3 4 1 3 2 2 5 ta i

y a h o o g r o u p s .c o m . L ista lle t u le v a t

m ta iv a s s@ lu u k k u .c o m

s ä h k ö p o s t it s e

T e rv e is in ,

t a r k e m m a t t ie d o t t a p a h t u m is t a

k o tis iv u h ttp :// w n e t.su o m i.n e t/

la u ra .u o tila @ h e ls in k i.fi

T a rja B a ld in g / A n im a lia ry.

s e k ä u u sin k a m p a n ja p o s ti.

k o tisiv u /a n im a lia .o u lu /. P ä iv y s ty s

K ARH U RYH M Ä: Lau ra K a rttu n e n , puh.

m ite n k ä ä n .

P o r v o o n k a tu 5 3 , 0 0 5 2 0 Hki

k e sk iv iik k o isin k e llo 1 6 - 1 8 , j a

0 4 0 5 0 4 5 5 0 6 , s ä h k ö p o s ti

p. 0 9 - 7 2 0 6 5 9 0

s ä h k ö p o s t i a n im a lia jk l@ g m a il.c o m ,

p e rja n ta is in k e llo 1 4 - 1 6 . Jä s e n illa t

la u ra .k a rttu n e n @ p p .in e t.fi.

ta rja .b a ld in g @ a n im a lia .fi

puh : 0 4 5 6 7 1 4 9 9 8

t o im is t o lla jo k a k u u k a u d e n

JY V Ä SK Y L Ä : P e tri H o lm b e rg ,

KAJAAN I:

e n s im m ä is e n ä k e sk iv iik k o n a k e llo

RAAHE: M ari L iim a ta in e n ,

Tilaa ilmainen EKO-kortti Animaliasta! Lue kortista sivulta 26.

O t a la m m e n t ie 28 b , 0 3 3 0 0

TARJOUKSIA • Kotimaiset puupinssit, 4 € . Valitse oma suosikkieläimesi: Hevonen, possu, kammas, koira, siili, karhu, käärme tai norppa. • Koe-eläinpaita, muotoonleikattu (Fruit o f the Loom), 10 €. O-aukkoinen t-paita. Edessä koe-eläinkuva ja Animalian www-osoite. Väri vaaleanpunainen. Koko L (pieni malli). • Musta turkispaita. Perusmalli, XL, io € . • Sininen rotta-paita. Perusmalli (m, I, xl) ja lady-fit (xs,m,l ja xl). Jäsenille 15 € ja ei-jäsenille 18 €. • Rintamerkki/tarra-setti, 3 €. Setissä 16 tarran "eläinkokeeton kosmetiikka"-arkki sekä 2 rintamerkkiä. (Go cruelty free ia Opiskelijaryhmän pinssi) • Kettuaiheiset lehtiöt, 1 €. Uusiopaperia, lehtiössä sivuja 20. • Korttisetti edullisesti! 1,5 0 €. Nipussa 10 korttia.

e e m il.w a lle n iu s @ p p .in e t.fi

p u lk k in e n -h a a p a m a k i@ h u m a k .e d u

L e h to la n t ila , 0 3 8 5 0 P u su la,

_lnk not mink -tuotesarja roteinen ranneke, 5 € iuppari, hupunreunaa kiertää teksti ink not mink, takana Animalian logo, xs (152 cm), l-xl. 25 € • Ink not mink -juliste, 4 erilaista, 5 €.

VIHTI: Laura P u lk k in e n -H aa p am ä k i,

0 4 0 5 3 8 2 0 4 5 , s ä h k ö p o s t i laura.

m a ri.s c h ro d e ru s iP s u o m i2 4 .fi. JO E N SU U : Je m in a K ein ä n e n ,

j a R ita L in d b e rg 0 5 0 3 4 8 6 2 4 8 V A A SA : A rja VVallenius,

a n t a a p u h e e n jo h t a ja T erh i

7 B 16 , 7 4 1 0 0 Iisa lm i, s ä h k ö p o s t i

Does your life have a price -tuotesarja Viimeiset Does your life have a price-paidat nyt myynnissä. Pienet erät kaikkia kokoja ja malleja eli tilaa nopeasti! (tarkista netistä viimeisin tilanne). • Lady fit t-paita: punaisena xs ja mustana xs ja xl. • Perusmallinen t-paita vihreänä s ja mustana s,m,l. • Lady fit % hihapaita: aniliini s,m,l. Kaikki paidat jäsenille 15 € / muille 18 €. • Pinssit 1,5 €.

LUE, NIIN TIEDÄT! • Eläinten moraalinen arvo / Elisa Aaltoia, 28 €. Teos tarjoaa kattavan katsauksen eläinten arvoa ja ihmissuhdetta koskeviin kantoihin. • Eläinkokeita ja vaihtoehtoja, 2 1 € /jäsenille 19 c. Tietoa koe-eläimistä, eläinkokeista ja vaihtoehdoista. • Pienet kissapedot / Suvi Viranta-Kovanen, 19 c . Kirjassa kerrotaan värikkäästi ja asiantuntevasti kotoisen kesykissamme luonnonvaraisista sukulaisista. • Hyvinvoiva tuotantoeläin / ProAgria, 19 c . Opas on tarkoitettu kotieläinyrittäjille, opettajille ja opiskelijoille ja myös eettisestä laadusta kiinnostuneille kuluttajille. • Pienlemmikkien virikeopas / Helenä Telkänranta, 25 €. Helposti toteutettavia virikkeistämisvinkkejä lähes vndellekymmenelle lemmikkilajille rotista kyyhkyihin. • Härkäpapua sarvista / Inna Somersalo ym., 25 €. Uutuus! Fennovegaaninen keittokirja hyvän ruoan ja eettisen tuotannon ystäville. • Eläinystävällisen kuluttajan opas, 9 / 1 0 € . Uutuus! Haluatko tehdä maailmasta paremman paikan eläimille? Päivitetty opas ilmestyy syksyllä.

POSTITSE: Animalia ry, Porvoonkatu 53,0 0 520 Helsinki. PUHELIMITSE: (09) 720 6 5 9 11, m a-pe klo 1 0 - 1 5 FAKSITSE: (09) 1484622. SÄHKÖPOSTITSE: tarja.balding@animalia.fi. Yli 7 € tilaukset toimitetaan postiennakolla, jolloin hintaan lisätään postiennakkomaksu 3,35 €. Kaikkiin tilauksiin lisätään postituskulut sekä 1 € käsittelykulu. Tuotteita voit ostaa myös suoraan Animalian Helsingin toimistosta, osoite yllä. Rajoitetusti tuotteita on myynnissä myös Oulun toimistossa (Töllintie 50 A 1,9 0 2 30 Oulu. (08) 3 1 1 9 885).

TIETOPAKETIT Tietopakettien hinta on 2 € / kpl, mihin sisältyy postituskulut. Maksun voit suorittaa paketin mukana tulevalla tilillepanokortilla. Aiheet: Eläinkokeet, hevoset, eläimet maataloudessa ja turkistarhaus. ESITTEET JA JULISTEET Esitteet ja julisteet ovat pääosin maksuttomia, suurista tilauksista perimme postikulut. • Animalian yleisesite • Ink not mink -juliste, 4 erilaista, 5 € • Turkiseläinten asialla -esite • Tuotantoeläinten asialla -esite • Koe-eläinten asialla -esite • Ink not mink -kampanjaesite • Se pieni ero: kettu kärsii, 5 €. Toimistolta haettaessa 2,50 €. Nelivärinen A2-kokoinen turkiskampanjan juliste, (sis. postikulut, useampia julisteita tilattaessa postikulujen osuus pienenee). • ’’Kun valitset munia... valitset myös kanalan.” Nelivärinen A3-kokoinen juliste. Sopii ilmoitustauluille, työpaikan seinälle ja kaikkialle, missä liikkuu ihmisiä. • Syökää porkkanaa. Nelivärinen A3 kokoinen juliste.

KIITOS TILAUKSESTASI! KIITOS TUESTASI!

P ie ta rin p o lk u 1 1 G

Lisätietoja www.animalia.fi

CTTW7CTTWI

SUOMfW L U O f^ IST E R V . M

00(50

—

.KR13 CN 15

PALAUTETAAN RETURN ER AS RETURN

RETOUR K ieltäytynyt Vägrat Refused Refusé

Tuntematon Okând Unknown Inconnu

Déménagé

Postilokero ei k lytôssâ Postboxadressen inte i btuk P.OBox a ddressnotvalid Adresse de la boite postale non valable

Osoite epïsetv» Otydlig adress Insufficient address Adresse insuffisante

H y

** Käsitelty Postin osoitepalvelussa 22.3.2007 *

Vastaanottajan oikea osoite ei selvinnyt osoiteselvityksessä

B noudettu Inte hämtad Unclaimed Non réclamé

Retumerats frân adressen Returned from the address Renvoyé de l'adresse

A sia kasp alau te Kundretur

lja s e i

9 p * s t i

F M U Return date Date de retour

Palautetaan: Eläinsuojeluliitto Animalia Ry 0 0 5 2 0 H FI SIN K I

M a tn ro 503 3100

Eläinten a sem a y h te isk u n n a ssam m e on paljon huonompi kuin mitä sen tulisi olla. Juuri tä m än vuoksi ta rv its e m m e e n e m m ä n kaltaisiasi ihmisiä, jo tk a välittävät. Tuplaa siis tek e m ä si hyvä t y ö j a vakuuta yksi y s tä v ä s i liittymään Animalian jäseneksi! Kansalaisjärjestön tehokkuus ja vahvuus on suoraan riippuvainen sen jä s e n te n m äärästä. Jo tta p y s ty m m e ajamaan eläinten asioita yhä paremmin, on jä rje s tö m m e jä se n m ä ä rä n k asvettav a jatk uvasti.

Ilmainen Animalia-lehti ystävällesi Ystävä-, tu tta v a - tai perhepiiristäsi lö yty y suurella to dennäköisyydellä eläinystävä, jo k a ei ole vielä liittynyt jä se n e k s e m m e . Kerro hänelle Animaliasta ja siitä, kuinka

tärkeitä jä s e n e m m e meille ovat. Leikkaa sivun alaosa irti ja anna se potentiaaliselle jäsenehdokkaalle. Näin hän saa tilattua itselleen ilmaisen Animalia-lehden näytenum eron! Ole ylpeä siitä, e ttä olet Animalian jä se n ! Jä sen y y d en kautta mahdollistat Animalian tek e m ä n työn eläinten hyväksi. Kiitämme sinua siitä!

Raisa Heinämäki projektikoordinaattori Animalia

Ovatko eläinten asiat sinulle tärkeitä? Liity Animaliaan

Animalia on asiantuneva järjestö, joka kampan joi, tiedottaa ja toimii aktiivisesti koe-eläinten, turkiseläinten ja tuotantoeläinten puolesta.

Tilaa nyt Animalia-lehden ilmainen näytenumero! Kirjoita viestiin LEHTI, oma nimesi ja osoitteesi, ja lähetä viesti numeroon: 0 5 0 302 81 7 0 .

►

wwwjmimalia.fi

- E L Ä I N T E N

A S I A N

A J A J A -