Animalia 2/2007 by Animalia ry

TIEDETTÄ ILMAN TUSKAA SIVU 15 ANIMALIA -KESÄKIERTUEELLA

sivu 9

v'U K a n a

’V.etnkk, nsta!

SISÄLLYS 2

Pääkirjoitus

Sisällys

Tiedettä ilman tuskaa-

Tiedettä ilman tuskaa Brittiläinen tiedem ies W illiam R u ssell aloitti jo yli 50 vuotta sitten tutkim ukset eläinkokeita korvaavien vaihtoehtojen kehittämiseksi. Aikaansa edellä ollut tutkija kehitti myös kuu luisan 3R:n periaatten eläinkokeiden korvaamiseksi.

William Russell loi perustan vaihtoehtotutkimukselle T O IM IN N A N JO H T A JA K A T I PU LLI

s. 4

K Ä Ä N N Ö S C IA C A R L S S O N

Uutisia

Kolumni: Kaisa Leka Risut ja ruusut

Eläinkokeet eivät ole vaihtoehto

Djurförsök är inget alternativ

Koittaako Euroopassa koe-eläinten aika?

Animalian kesäkiertueella kerrotaan apinakokeista

lähtee toukokuussa kiertäm ään Suom ea koe-eläin -aiheisella kesäkampanjalla. K ierräm m e yli 20 kaupunkia kesän ai kana. Samalla toivom me tapaavam m e myös sinut! Lue lisää kier tueesta sivulta 9 ja tule paikan päälle tapaam aan meitä! K oe-eläim et ovat tällä hetkellä keskeisin kam panja-aiheem me. Eläinkokeet ovat ajankohtaisia m uun muassa EU :ssa parasta aikaa uudistettavan koe-eläindirektiivin vuoksi. Lisäksi Suom en hallitus on sitoutunut uudessa hallitusohjelm assa m inim oim a an koe-eläinten käytön Suomessa. Animalia kannustaa hallitusta pitäm ään kiinni lupauksestaan. T ässä myös sinä voit auttaa! Lä hetä kortti m aa- ja m etsätalousm inisterille, s. 26! K oe-eläinkam panjam m e teem ana ovat apinat. Eläinsuojelujärjestöt kam panjoivat apinakokeiden kiellon puolesta ym päri E u roopan. M yös m eidän on puututtava ongelm aan kansainvälis esti, sillä suom alaiset yritykset teettävät apinakokeita m aam m e ulkopuolella (s. 8). A pinat ovat erittäin älykkäitä ja kärsimyskykyisiä olentoja. U u den tutkim ustiedon valossa onkin yhä vaikeampaa tehdä sel keää rajanvetoa ihmisen ja kaiken m uun eläinkunnan välille eri laisiin om inaisuuksiin perustuen (s. 15). Samalla kaikkien eläin kokeiden oikeutusta on punnittava perusteellisesti. Saako kärsi mystä aiheuttaa toisille yksilöille vain siksi, että ne ovat eri lajia? Eläinkokeiden vähentäm istä hidastavat valitettavasti edelleen asenteet ja tieteen om aksum at käytännöt. Yksittäisiä kokeita on usein hankalaa korvata. O leellisim paan tavoitteeseen, ihm is ten, eläinten ja ym päristön terveyden parantam iseen, on kuiten kin m ahdollista päästä monilla m uilla keinoilla. H ollantilaisen eläinaktivisti G eoffrey D eck ersin (s. 10) sanoin ’’Jos eläinko keet kielletään tänään, vaihtoehto on tarjolla huom enna.” V aihtoehtoja terveyden edistämiseksi on paljon. Eläinkokeet eivät ole yksi niistä. Aurinkoista kesää ja toivottavasti tapaam m e kesäkiertueella! ^

► a n im a l ia

startar som m aren m ed sin djurförsökskampanj. U nder kam panjens lopp kom m er Animalia att besöka över 20 städer ru n t Finland.V i ser sam tidigt fram em ot att träffa just Dig! Läs m era om vär turne pä sidan 9 och kom och hälsa pä oss. F ör tillfället är djurförsök värt centrala kam panjteem a. D jur försök är aktuella bland annat pä gru n d av djurförsöksdirektivet som för tillfallet förnyas inom EU. D essutom har Finlands re gering förbundit sig i sitt nya regeringsprogram att m inim era användningen av försöksdjur i Finland. Animalia uppm anar regeringen att hälla fast vid sitt löfte. Ocksa d u kan hjälpa! Skicka körtet tili jord- och skogsbruksministeriet, s. 26! Djurförsökskam panjens tem a är apor. D jurskyddsorganisationer ru n to m i E uropa arbetar för att försök pä apor skulle förbjudas. Även vi bör ta ställning tili problem et pä internationeil nivä eftersom finska företag använder apor som försöksdjur utanför värt lands gränser (s. 8). A porna är väldigt intelligenta varelser som kan känna sm ärta. Pä basen av de senaste forskningsresultaten är det nästan omöjligt att dra en klar gräns mellan m änniskan och det övriga djurrikets olika egenskaper (s. 15). D ärefter börs berättigandet av alla djurförsök övervägas fullkomligt. Är det rätt att orsaka sm ärta ät andra individer bara för att de inte hör tili sam m a art? M inskandet av djurförsök förhindras tyvärr fortfarande av dom ar och av vetenskapen assimilerade sedesvanor. Enstaka prov är ofta svära att ersätta, m en det finns ändä flera andra alternativ för att nä d et essentiella mälet: friskare m änniskor, djur och en välm äende miljö. För att läna den holländska djurskyddsaktivisten GeofFrey D eck ers ord (s. 10) ” O m djurfösök förbjuds idag, erbjuds alternativet im orgon.” D et finns flera alternativ för att främja värt välbefinnande. D jurförsök är inte ett av dem. Vi önskar er en riktigt skön och solig som m ar och hoppas vi ses pä som m arturnen! w

►

A N IM A U A

Hollannissa taistellaan apinoiden puolesta

Tähdellistä tutkimusta

Akateemista koe-eläinpolitiikkaa?

Luettavaa: Eläimet luonnonlääkekaapilla Sydänystävällinen soija

Ihmisenkaltaiset

Tutkittu juttu - yrityksen tie Animalian kosmetiikkalistalle

Kalat - unohdettu koe-eläinryhmä

Kudoksia pankkin - talletus

Ihmisen kaltaiset U seat apinalajit kykenevät taitoihin, joita pitkään luultiin vain ihmiselle ominaiseksi. K un kädelliset ovat osoit taneet kykynsä käyttää työkaluja, kom m unikoida ihm isten kielellä, ratkaista m onim utkaisia ongelmia ja lisäksi olevansa tietoisia itsestään ja ym päristöstä, käy ihmisen eläimestä erottava raja yhä häm ärämm äksi.

s. 15

eläinkokeiden vähentämiseksi 22

Näyttely pystyyn Kotkan malliin!

Villieläimet opettajina-

Miten voin toimia

vaihtoehto eläinkokeille? 27

Tehtyä ja tapahtunutta

Vegepalsta: Kesäkauden avajaiset

Sarjakuva

Animalia-shop

Animaalit kautta maan

Villieläimet opettajina Alkuperäiskansojen parantajat ym päri maailmaa kertovat oppivansa lääkekasvien käyttöä tarkkailemalla luonnonvaraisia eläimiä. Eläim et lääkitsevät itseään ja ennaltaehkäisevät sairauksia esimerkiksi syömällä tiettyjen kasvien osia. Eläinten itselääkinnän tarkkailu voi antaa ihmisille arvokasta tietoa, jota ei laboratorioissa saavuteta.

s. 24

AN IM ALIA-LEH TI, 3 0 . V U O SIK E R T A

ILM O ITU ST EN PE R U U TT A M IN E N : p e r u u t u k s e t v iim e is t ä ä n s e it s e m ä n

JU L K A IS U A ; E lä in s u o je lu liit t o A n im a lia P Ä Ä T O IM IT T A JA ; Elina V a lk a m a T O IM IT U SSIH T EER I: E e va S u h o n e n , p. (09) 7 2 0 6 5 9 1 4 ,

(7) v u o r o k a u t t a a in e is t o n jä t t ö p ä i v ä n jä lk e e n t o im it u s s ih t e e r ille . R E K LA M A A T IO T : K irja llise n a 1 4 v u o r o k a u d e n a ik a n a ilm e s t y m is p ä iv ä s t ä

e e v a .s u h o n e n @ a n im a lia .fi TA IT T O : R e e t a S a lm i, p. (044) 3 6 2 7 7 1 4 ,

lu k ie n . IR T O N U M E R O M Y Y N T I: A k a t e e m in e n k irja k a u p p a . A rtik k e lie n

r e e ta @ r e d a n d b lu e .fi, O SO IT T E E N M U U T O K SE T : T a rja B a ld in g , p. (09) 7 2 0 6 5 9 1 1 ,

la in a a m in e n e lä in s u o je lu a e d is t ä v iin t a r k o it u k s iin s a llit t u . L ä h d e m a in it t a v a .

t a r ja .b a ld in g @ a n im a lia .fi P A IN O P A IK K A : M ik to r O y , H e lsin k i IS S N 0 7 8 3 - 9 1 7 0 AN IM ALIA-LEH TI PID Ä T T Ä Ä OIKEUDEN LYH E N TÄ Ä JA M U O K A T A JU T T U JA . IL M E ST Y M ISA IK A T A U L U : N ro 1 m a a lisk u u , n ro 2 t o u k o k u u , n ro 3 s y y s k u u , n ro 4 m a rra s k u u . S e u r a a v a a n n u m e ro o n t a r k o it e t u n m a t e r ia a lin t u le e o lla p e rillä t o im it u k s e s s a 2 9 .6 .2 0 0 7 m e n n e s s ä . A IN EIST O T lä h e t e t ä ä n le h ti@ a n im a lia .fi t a i o s o i t t e e lla : A n im a lia - le h ti, P o r v o o n k a t u 5 3 , 0 0 5 2 0 H e lsin k i.

T O IM IST O : P o r v o o n k a tu 5 3 , 0 0 5 2 0 H elsinki A SIA K A S P A L V E L U : p. (09) 7 2 0 6 5 9 0 , p ä iv y s t y s m a -p e k e llo 1 0 . 0 0 - 1 5 . 0 0 , f a x (09) 1 4 8 4 6 2 2 , e -m ail: a n im a lia @ a n im a lia .fi. In t e r n e t s iv u t : w w w .a n im a lia .fi. A U T A M EITÄ A U T T A M A A N ELÄIM IÄ! LIITY JÄ S E N E K S I TAI TEE LA H JO IT U S. A n im a lia to im ii jä s e n m a k s u je n j a la h jo it u s t e n v a r a s s a , sik si a p u s i o n to im in n a n

A n im a lia -le h ti o n k u lttu u ri-, m ie lip id e - ja t ie d e le h t ie n liito n K u ltti ry :n j ä s e n .

e d e lly ty s ! JÄ S E N M A K S U T : T u k ijä s e n : 2 5 € / v u o s i, a k tiiv ijä s e n : 3 0 € / v u o s i, n u o ris o jä s e n

IL M O IT U SM Y Y N T I: E e va S u h o n e n , p. (09) 7 2 0 6 5 9 1 4 ILM O ITU SH IN N A T: K a t s o

(alle 1 8 v.) 2 0 € / v u o s i, a in a is jä s e n : 4 4 0 € , y h t e is ö jä s e n : 9 2 ,5 0 € / v u o s i.

u u d e t ilm o it u s h in n a t w w w .a n im a lia .fi/ P o r t a ls / 3 1 / m e d ia k o r t t i_ 2 0 0 7 .p d f LISÄ V ELO ITU KSET : V ä r ie r o t t e lu t v e lo it e t a a n e r ik s e e n , m ä ä r ä y s p a ik k a k o r o t u s

LA H JO IT U K SET : N o rd e a 1 0 1 1 3 0 - 2 6 0 6 2 9 . R a h a n k e rä y s lu p a : O KU 1 9 4 7 A.

2 0 % , liit t e id e n h in n a t s o v it a a n e r ik s e e n . R A JO IT U K SE T : E tu s iv u lla e i ju lk a is t a

T e s t a m e n t it o v a t m e r k it t ä v ä tu k i A n im alia n t y ö lle . T ie d u s t e lu t : T a rja B ald in g ,

ilm o it u k s ia . A LE N N U K SE T : T o is to a le n n u s : 1 . t o i s t o 1 0 % , s e u r a a v a t 2 0 % ,

p uh . (09) 7 2 0 6 5 9 1 1 , ta rja .b a ld in g @ a n im a lia .fi.

S a m p o 8 0 0 0 1 8 - 2 1 0 5 6 4 4 . K irjo ita v ie s t ik s i n im e s i j a o s o it t e e s i.

a u k t o r is o id u t m a in o s t o im is t o t 1 5 % .

K a n n e n k u v a : E len a K a l is t a r t o v a / S t o c k x p e r t

RTTfiWTTlfl

2/2007

21200 7

Tiedettä ilman tuskaa - William Russell loi perustan vaihtoehtotutkimukselle P rofessori William Russell oli eläintieteilijä ja eläinten k ä y t t ä y t y m is e n tutkija, jo k a vaikutti urallaan m e rk ittä västi koe-eläinten käytön v ä h e n tä m ise e n tie te e llis e s s ä tu tk im u k sessa. M o n et nykyäänkin so v e lle tta v is ta v a ih to e h to m e n e te lm is tä p o h jaa va t Russellin tu tk im u s ry h m ä n 1950-luvulla a lo itta m a an työhön.

b r it t il ä is e n ä herrasm iehenä tu n n e ttu R u ssell palkattiin vuonna 1954 UFAW:iin (Universities Federation for Animal Wel fare) tehtävänään kehittää inhim illisem piä eläinkoetekniikoita. M uutam ia viikkoja m yöhem m in hänen työparikseen tuli Rex B u rch. Jo työnsä alussa W illiam Russell linjasi: “U skon, että työni antaa lupauksen lukem attom ien eläinten hyvinvoinnista” . H än oli oikeassa, sillä hänen ja Burchin kir jalla vuodelta 1959 oli valtava vaikutus koeeläinten käytön vähenem iseen. K irja esitteli 3R-käsitteen, joka tulee englanninkielisistä R-kirjainalkuisista sa noista R eplacem ent, R eduction ja Refine m ent. Replacem ent tarkoittaa eläinten kor vaamista kokeissa aina silloin, kun se vain on m ahdollista. Reduction tarkoittaa ko keissa käytetyn eläinm äärän vähentäm istä pienim pään m ahdolliseen, ja Refinem ent m erkitsee hoidon, olosuhteiden ja koetekniikoiden kehittäm istä m ahdollisim m an vä hän kärsimystä aiheuttavaksi. H iljattain Animal Welfare -julkaisussa il mestyneessä artikkelissa T h e three Rs past,

►

present and future, Russell kirjoitti “T äs sä 80 vuoden iässä, tuntiessani, että olen osuuteni tehnyt tällä alalla, ja kun Rexkään ei ole enää kanssam m e, iloitsen siitä, että lukuiset tutkijat kaikkialla maailmassa hyö dyntävät tutkim uksessaan 3R -periaatteita ja kehittävät niitä eteenpäin.”

3 R m enetelm iä

tänään

T ärkeim piä eläinkokeita korvaavia m e netelm iä ovat soluja kudosviljelytekniikat, joiden avulla voidaan tutkia esimerkik si myrkyllisten aineiden vaikutuksia suo raan solutasolla. Soluviljelmissä käytetään joko ihmis- tai eläinnäytteistä saatuja solu ja. Osa soluviljelmistä vaatii tuoreita soluja, m utta toisinaan tutkim uksessa on m ahdol lista käyttää laboratoriossa helposti viljeltä viä soluja, jotka voivat säilyä ja lisääntyä lä hes loputtom iin. T ietokoneen apuun eläinkokeiden kor vaajana voidaan turvautua m allinnettaes sa esimerkiksi lääkeainemolekyylin vaiku tuksia elimistössä. M enetelm ässä hyödyn

netään olemassa olevaa tuntem usta ainei den toim innasta ja niiden kemiallisesta ra kenteesta soveltamalla tietoja uusien l ä ä ^ | aineiden kehittelyyn. Myös e p id e m io lo g i nen tutkim us voidaan nähdä eläinkokeiden vaihtoehtona. Tällaisissa tutkimuksissa käy tetään hyväksi tilastoja esimerkiksi ihmisten sairastum isista ja sairastumiselle altistavis ta tekijöistä. Tutkim uksessa voidaan joskus käyttää hyödyksi myös yksittäisiä tapausse lostuksia esimerkiksi myrkytyksistä. E läinm äärän väh en täm in en kokeis sa edellyttää ennen kaikkea kokeen hyvää suunnittelua. K oe-eläinten terveys ja hy vinvointi auttavat myös saam aan tuloksia m ahdollisim m an pienellä eläinm äärällä. Tehokkaalla tiedonkeruulla kyettäisiin toi sinaan estäm ään sam ankaltaisten kokeiden toistam inen eri puolilla maapalloa. Vaikka eläinm äärän vähentäm inen on tärkeää, on kokeen aiheuttam aa rasitusta tarkasteltava yksittäisen eläim en näkökulm asta ja valit tava sellainen koeasetelma, jossa yksittäisen eläim en kokem a kärsimys voidaan vähen tää pienim pään mahdolliseen. Eläinkoetek-

niikoita on varaa parantaa esimerkiksi lää keaineiden antotapoja kehittämällä. Eläin ten kärsimystä kokeessa voidaan helpottaa antam alla tarvittava kipulääkitys ja kiinnit täm ällä huom iota lopetusm enetelm än ki v uttom uuteen ja nopeuteen. Eläinten olo suhteita ennen kokeita ja koe-eläinten kas vatuksen aikana voidaan parantaa lisäämäl lä tilaa, seuraa, virikkeitä ja m ahdollisuuk sia lajityypilliseen käyttäytymiseen.

Juliana von W endtin säätiö tukee vaihtoehtotutkim usta Juliana von W endtin säätiö toim ii eläin k o k e id e n vaihtoehtojen puolesta, kan g is t a m a lla tutkijoita käyttäm ään eläinko keita korvaavia m enetelm iä ja tukem alla taloudellisesti vaihtoehtom enetelm ien ke hittäm istä. Säätiö on p eru stettu 1971 ja Juliana von W endt itse toim i säätiön syn tyaikoina aktiivisesti innostaen ihmisiä suo jelem aan koe-eläim iä ja onnistuen kerää m ään säätiön perustam iseen tarvittavan alkupääom an. T än ä päivänäkin säätiö saa eläinten ys täviltä lahjoituksia, jotka jaetaan ap u ra hoiksi vaihtoehtom enetelm ien tutkijoille ja käytetään yhteisen pohjoism aisen tutkim uspalkinnon kustannuksiin. Pohjoism ai n en tutkim uspalkinto m yönnetään vuosit tain ansioituneelle eläinkokeiden vaihtoeh tojen kehittäjälle. Säätiö tu nnetaan hyvin tutkijoiden keskuudessa ja se saa runsaas ti apurahahakem uksia tutkijoilta. A puraho jen myöntämisestä päättää säätiön hallitus, jossa on edustettuna m onien alojen asian tuntijoita.

A purahoja m yönnettäessä etusijalle ase tetaan tutkim ukset, joissa etsitään vaihto ehtoa tuskallisille tai laajamittaisille eläin kokeille. T utkim uksesta o d o te ttu apu ihm ispotilaiden parantam iselle ja vaikeiden sairauksien hoitom uotojen kehittäm isel le on niin ikään tärkeä peruste. Säätiö on tukenut esimerkiksi syövän tutkim usta ja ym päristömyrkkyjen vaikutuksen selvittä mistä. Lisäksi arvioidaan hakemuksessa esi tetyn m enetelm än innovatiivisuutta ja tuki kohdistetaan innokkaille nuorille tai aloitteleville tutkijoille, joille m uun rahoituksen saam inen voi olla hankalaa. Lisäksi Juliana von W endtin säätiön toim intaan kuuluu m m . vaihtoehtom ene telm istä tiedottam ista, päättäjiin vaikutta m ista ja kudosluovutusm ahdollisuudesta kertom ista. Juliana von W endtin säätiön tavoittee na on kipua, tuskaa ja kärsimystä tuottavia eläinkokeiden vähentäm inen ja korvaavien m enetelm ien käyttöönotto: ovathan koeeläimet tuntevia olentoja, joiden kärsimyk sen ei pitäisi olla meille yhdentekevää.

KUKA?

v ii m e kesänä 81-vuotiaana kuol lut William Russell oli eläin tietei lijä, jolla oli tietosanakirjam aisen laaja yleissivistys, kyky kurinalai seen tieteelliseen argum entaati oon sekä loistavat kirjalliset lah ja t. Hän olikin juuri oikea henkilö luomaan vaihtoehtom enetelm ien tutkim uksen perustan. Hänen ja Rex Burchin teos The Principles o f Humane Experim ental Technique oli jo aikanaan edistyksellinen ja mullistava kirja, joka on joh tan u t eläinten hyvinvoinnin lisääntym i seen ja biolääketieteellisen tutki muksen tason parantum iseen eri puolilla maailmaa. u

►

M A R IA N N A N O R R IN C

Kirjoittaja on Juliana von VJendtin säätiön toim innanjohtaja

2/2OO7

Kolumni I Kaisa Leka

Lämmin sää uhkaa Kanadan hylkeitä

saman ruokapöydän ääreen tuttavani kanssa, joka

lisempaa kuin kasvissyöntikään, se on vain kulttuuriim m e kuuluva

hiukan nolostellen popsi vieressäni lihaa. "Kyllähän se tuntuu pahal

tapa. Minä viis veisaan siitä, mitä esivanhem pam m e m utustelivat

► s a t u in t a l v e l l a

hylkeenpyynti Saint Law rencen ja N ew foundlandin lahdel la K anadassa verotti tänä vuonna tu n tuvasti alueen grönlanninhyljekantaa. Poikkeuksellisen läm pim ien säiden ta kia jää on kuitenkin sulanut tavallis ta nopeam m in ja useat poikaset ovat joutuneet m ereen liian aikaisin. Poika set eivät selviä yksin avomerellä. K un kantaa verotetaan ilm astosta johtuvan kadon lisäksi vielä pyynnillä, on ke vään poikastuotanto Law rencen lah della vaarassa jäädä alhaiseksi. Eläinsuojelujärjestöt ovat kam pan joineet jo vuosia pyyntien lopettam i seksi. Pyynti on julm aa, sillä se teh dään kiireessä ja koukkupäisiä nui jia käyttäen. Viimeisten neljän vuoden aikana K anadassa on tapettu yli 1,25 m iljoonaa grönlanninhylkeen poikas ta. Tutkijoiden m ukaan 97 prosenttia poikasista oli tappohetkellä alle 12 vii kon ikäisiä kuutteja. L äm pim istä säistä johtuneet jäidenlähdöt ovat aiheuttaneet ongelmia hyl keille myös Suom essa, kun useita hyl keenpoikasia ajelehti H elsingin ranni kolle huhtikuun aikana. K azakstanissa ihmeteltiin huhtikuussa yli 800 hyl keen joukkokuolemaa Kaspianmerellä. M aan hätätilam inisteriö arvioi, ettei syy ole saasteissa vaan jäiden poikke uksellisen aikaisessa sulamisessa. Yh tenä tekijänä aikaiseen jäidenlähtöön voitaneen pitää ilm astonm uutosta. ►

jo k a k e v ä in e n

ta, kun ajattelee, että täm ä on ollut elävä olento” , hän sanoi tökä-

savupirteissään, nyt eletään 2000-lukua ja on aika päivittää m yös

tessään haarukkansa pihviin, "m u tta liha on niin hyvää! Ja sitä pait

e e ttise t normimme! ^

si mä olen niin kiireinen, e ttä joudun syöm ään paljon ulkona ja sil

K A IS A L E K A

loin on vaikea saada kasvisruokaa. “ Nyökyttelin kohteliaasti, kau

K irjoittaja on sarjakuvataiteilija

pan einesaltaassa on tosiaan paljon enem m än liha- kuin kasvu vaih toehtoja, sam oin kuin ravintoloiden listoilla. M utta ollaan nyt rehel lisiä: ei kasvissyöjän tarvitse Suom essa nälkään kuolla. Missä tahansa huoltoasem an baarissa voi syödä pihvin sijasta ranskikset, ruokakaupassa valita jauhelihan sijasta papuja ja lätkäm atsissa makkaran sijasta karkkipussin. Kasvissyöjä jou tu u kyllä te k e mään valintoja, m utta kovin jä risy ttä v ä stä itsekurista ei m inusta

Uusi broileridirektiivi ei tyydytä

ole kysym ys, jo s m ussuttaa TV:n edessä löhötessään kasvispizzaa ^uh elihapizzan sijasta. Kasvissyönnin yleistyessä kaiken aikaa, väit0 b t sen haasteellisuudesta alkavat kuulostaa lähinnä liian hyvin si säistetyiltä lihateollisuuden m ainoslauseilta.

alussa E U -m aat pääsivät sopi mukseen uudesta broileridirektiivistä. Alim maksi kasvatustiheydeksi broilereille asetet tiin 33 kg/m2. K äytännössä kuitenkin val taosa kasvattajista saavuttaa säännöksessä asetetut hyvin alhaiset hyvinvointistandardit ja saavat luvan nostaa kasvatustiheyttä 39 kg/m2:iin. Sellaiset kasvattajat, jotka lisäksi saavat pi dettyä lintujen kuolleisuuden 4 % :n tu n tum assa, saavat lisätä lintujen m äärää vielä 3 kg/m2. Pahim m illaan lintuja on siis 20-22 neliöm etriä kohti. Nopeakasvuiseksi jalos tetun linnun teuraspaino on 2,0 -2 ,5 kg. Anim alia ei ole tyytyväinen saavutet tu u n direktiiviin. Anim alia on lobannut EU :ssa kattojärjestönsä Eurogroupin kans► toukokuun

sa parem m an direktiivin puolesta jo kauan. U usi direktiivi ei aseta kunnollisia rajoituk sia lintujen tiheydelle ja siinä ei juuri huo mioida tulehdustauteja tai jalostettujen lin tujen sairauksia. N yt asetetun broileridirektiivin etuna on lähinnä se, että sitä on sitouduttu tarkentam aan useaan otteeseen tulevien vuosien ajan. Julkisuudessa broilereiden eläm ästä annetaan usein siloiteltu kuva. T ällä hetkel lä esimerkiski Suom en siipikarjaliitto kam panjoi ’’Sulka h attu u n siipikarjalle” -kam panjallaan broilerinlihan kulutuksen edistä miseksi. H anke saa tukea Suom en valtiol ta ja EU :lta, ja sen budjetti on peräti 800 miljoonaa euroa. _

Kasvisruoka ei au tom aattisesti ole sen terveellisem pää kuin sekaruoka, soijanakit ovat yhtä rasvaisia kuin lihaisat serkkunsa. Kasvisruuan ekologisuudenkin voi kyseenalaistaa, jo s lautasella kom eile vat te h o tu o te tu t ja maailman toiselta puolelta len n ätetyt vihan nekset ja hedelm ät. M utta eipäs unohdeta pääasiaa: kasvisaterian eteen ei kenenkään ole tarvinnut heittää henkeään! Harva sekasyöjä oikeasti kokoaa ateriansa vain itse onkim astaan kotim aisesta järvikalasta ja biodynaam isesti viljellyistä punajuurista - paljon todennä köisempi vaihtoehto on, e ttä lihaisan aterian ekologinen jalanjälki on aivan yh tä suuri kuin lentokasviksienkin, se pursuaa huonoja ras voja ja vielä täm än Iisaksi lautasella lepää kuollut eläin. Hyviä selityksiä m ahtuu maailmaan, m utta pohjim m iltaan asia on m inusta sangen yksinkertainen: jo s sinusta tuntuu jotenkin epä m ääräisen pahalta olla osana koneistoa, joka näkee eläim et pelkki nä proteiinintuotantolaitoksina, niin voit irro tta u tu a siitä vaikka ^ jm ä ä n ! Se ei vaadi asunnon tä yttäm istä idätyspurkeilla tai ravit^ R n u s t ie t e e n m aisterin tutkintoa. Lihansyönti ei ole sen luonnol-

Sotateollisuuden eläinkokeista vaietaan SANOTTUA

sodankäyntiä ja -tu tk im u sta varten käytetään Euroopassa tuhansia eläi miä. T uore brittiläisen eläinsuojelujärjestö Dr. H aw den T rustin raportti kuvaa mm. lam paiden käyttäm istä haavojen m allinta miseen Britannian puolustusvoimissa. H allituksen tilastoissa an n etaan p e ru stied o t kokeista ja niiden m äärästä, m utta tiedot ovat usein puutteellisia. Dr. H aw denTrustin raportissa kerrotaan esimer kiksi lam paista, joille aiheutettiin jalkoihin syviä, tulehtuvia haavoja. Osalle ryhm äs tä annettiin antibiootteja, osalle ei. Toises sa kokeessa lam paiden jalkojen luun si sään asetettiin m etallinen naula, ja osalle ryhm ästä haavoihin istutettiin bakteeria. L am paita tutkittiin 14 vuorokauden jäl►

liOT.UilIKI

2/2007

v u o s it t a in

keen, jolloin valtaosalla oli niin suuret ki vut, että ne jouduttiin lopettam aan. Ihm isten sodankäynnissä saam ien haa vojen m allintam inen esimerkiksi lampail la ei anna luotettavia tuloksia, sillä ihmisen elimistön rakenne on erilainen kuin m äreh tijällä ja eri eläinlajit reagoivat myös vaih televasti eri antibiootteihin. T ulehtunei den haavojen m allintam iseen on jo kehi tetty soluviljelymalleja, joilla testataan lää keaineiden vaikutusta, m u tta vaihtoeh toja tulisi kehittää huom attavasti enem m än. Toistaiseksi tehokkaim m at m enetel m ät haavojen hoitoon on saatu kerättyä vuosien aikana konfliktialueiden sotasai raaloista - ei eläinkokeilla mallintam alla. w tv w .d rh a w d e n tr u st.o r g /u k ._.

► Onko eläinten oikeuksien loukkaaminen sitten h yväksyttävää? "Jos e lä im e t s a a v a t e lä ä v a p a a s ti, n iin h yvä ksyn tu rk is ta rh a u k s e n k y llä tä y s in ."

- Jyrk i Katainen, City-lehti 5/2007 ► M istä ruoka tulee?

RISUT

8c R U U S U T

► Hallituksen vähäisille toimille eläin kokeiden määrän minimoimiseksi Suom essa. Eläinkokeiden korvaam i nen on jo toistam iseen hallitusohjel m issa, m utta konkreettisiin tekoihin vaihtoehtom enetelm ien edistäm i seksi ei ole ryhdytty.

“R uoka tu le e ka sve ista . E lä in s y ö ka svin , ih m in e n syö e lä im e n j a ih m is e n s y ö tu le v a is u u s . H u o n o s ti käy, ku n ih m in e n e i o p i p itä m ä ä n lu o n n o s ta h u o lta .”

- David Bizimungu, 4 a, Kevätpörriäinen 2007

► EU:n kissa-ja koiraturkisten tuon ti kiellon voim aantulolle. Ruusun arvoi nen säädös, vaikkei supikoiraturkiksia vielä saatu tuontikiellon piiriin.

KUVITUKSET EEVA SUHONEN

A N I M A L I A N K O E- E L Ä I N K A M P A N J A

Animalian kesäkiertueella kerrotaan apinakokeista

Koittaako Euroopassa koe-eläinten aika? käytetään vuosittain yli kym m enen m iljoonaa eläintä kokeissa. K oeeläindirektiivin (86/609) tarkoitus on suo jella näitä eläimiä. K äytännössä direktiivi ei täytä tarkoitustaan: Eläimiä käytetään edel leen kärsim ystä aiheuttavissa kokeissa ja niitä pidetään laboratorioissa pelkistetyissä ja ahtaissa oloissa. Lisäksi direktiivi kattaa vain osan tutkimuskäytössä olevista eläimis tä ja se sallii eläinten käytön päällekkäiskokeissa, jolloin sama koe tehdään esimerkiksi kilpailullisista syistä useita kertoja. Koe-eläindirektiivi on yli 20 vuotta van ha ja sen uudistam inen on käynnissä. Animalia kam panjoi m ahdollisim m an tiu kan direktiivin puolesta yhteistyössä m ui den eurooppalaisten eläinsuojelujärjestöjen kanssa. Lopullinen tavoitteem m e on eläinkokeeton maailma. Vaikka totaalista kieltoa täm än direktiivin uudistuksen yhteydessä ei vielä saavuteta, merkittäviä parannuksia on kuitenkin m ahdollista ja oleellista saada. Keskeisiä vaatim uksiam m e ovat m uun m uassa kielto apinoiden käytölle kokeis sa sekä kielto kokeille, joita tehdään nau tintoaineisiin tai sotateollisuuteen liitty en. Vaadimme myös pakollista tiedonjakoa eläinkokeilla saatavista tuloksista, perus teellista hyöty - haitta arviota edellytyksenä eläinkoeluvan saamiseksi sekä m onia m uita koe-eläinten asiaa ajavia määräyksiä.

► EU - a l u e e l l a

Apinakokeet on kiellettävä Animalian vuoden 2007 koe-eläinkam panjan symbolina on apina. Suom essa ei täl lä hetkellä käytetä apinoita tutkimuksessa. Apinoiden käyttöä ei kuitenkaan ole kiellet ty lailla ja vielä m uutam a vuosi sitten Suo m en laboratorioissa on ollut apinoita. T äl lä hetkellä suom alaiset yritykset teettävät apinakokeensa eurooppalaisissa tutkim us laitoksissa. O ngelm a on kansainvälinen ja siihen on puututtava E U :n lainsäädännön kautta. K ädelliset ovat hyvin älykkäitä ja so siaalisia eläimiä. N iiden tietoisuuden ta so on korkea, kärsimyskyky suuri ja hyvin vointi vaatii toteutuakseen erittäin m oni puolisen elinym päristön. A pinakokeiden ongelm allisuutta lisäävät eläinten pito yksittäishäkeissä, useiden toim enpiteiden suo rittam inen samalla eläimellä, eläinten kul jetukset m aasta toiseen, EU :n ulkopuolelta tuotavien kädellisten epäilyttävät pito- ja hoitokäytännöt alkuperäm aassa sekä villi en eläinten pyydystäminen keskuksiin, jois ta eläimiä myydään E uroopan tutkim uslai toksiin. Y hteiskunnan tulee panostaa eläin kokeiden vähentäm iseen E tenkin eläimille tuskallisille myrkyllisyyskokeille on kehitetty jo melko paljon vaihtoehtoja. Ihm iskudosta käyttävillä so-

luviljelytesteillä saadaan luotettavam pia tu loksia kuin eläinkokeilla, samoin tutkimalla kemikaaleille esimerkiksi työssään altistu via vapaaehtoisia koehenkilöitä. Vaihtoeh tojen kehittäm istä ja käyttöönottoa hidas tavat kuitenkin useat syyt, kuten asenteet, m äärärahojen puute, tiedon koordinoim attom uus ja vaikeudet saada ihm iskudosta tutkim uskäyttöön. L ainsäädäntö vaatii vähentäm ään koeeläinten m äärää. Suomessa M aa- ja m et sätalousm inisteriön asettam a työryhm ä ehdotti kesällä 2006 useita käytännön to L m enpiteitä, joilla eläinkokeita voidaan v ^ h entää m aassam m e. Työryhm ä ehdotti m uun m uassa kansallisen vaihtoehtom enetelm äkeskuksen perustam ista ja koulu tuksen lisäämistä vaihtoehtojen osaamisek si. K udospankkitoim intaa tulisi kehittää ja laatia suosituksia siitä, m iten rahoituspää töksissä tulisi kiinnittää huom iota eläinko keiden käyttöön.

Animalia vaikuttaa koe-eläinten puolesta Animalia kiertää kesän aikana Suom en kaupungeissa ja kertoo kaduilla ihmisille eläinkokeiden ongelm allisuudesta ja vaih toehdoista. Kävim me toukokuussa Brysse lissä keskustelemassa Suom en E U -edustajien kanssa koe-eläindirektiivin uudistam i sesta, jaoimme tietoa ja kannustim m e h eijji vaikuttam aan m ahdollisim m an hyvin e l » miä suojelevan direktiivin puolesta. Suo messa pidäm m e esillä M M M :n työryh m än esitystä koe-eläinten vähentämiseksi ja käymme jatkuvasti aiheesta keskustelu ja poliitikkojen ja m uiden asiaan vaikutta vien tahojen kanssa. Sinäkin voit vaikuttaa pyytäm ällä m aa- ja m etsätalousm inisteriä toteu tta m aan työryhm änsä ehdotukset. Voit ot taa yhteyttä m yös opetus- ja sosiaali- ja terveysm inisteriöön, jotka ovat osaltaan tek em isissä aiheen kanssa. M inisterille lähetettävän kortin löydät sivulta 26. KATI PU LU

T o im in n a n jo h ta ja

Voit tu k ea k a m p a n ja a la h jo itta m a lla : N o rd e a 1 0 1 1 3 0 - 2 6 0 6 2 9 , k ä y tö th ä n v iite ttä 4 0 0 9 7 2 . (R a h a n k e rä y slu p a O K U 1 9 4 7 A ) .

2/2007

kesänä Animalian infoteltta tulee t u tuksi yli kahdessakymmenessä kaupungis sa. K iertueella haluam m e tavata jäseniäm me ja m uita asiasta kiinnostuneita, sekä ja kaa tietoa uusiutuvasta koe-eläindirektiivistä sekä kam panjoida kädellisillä tehtävien eläinkokeiden kiellon puolesta. V altakunnallisena eläinsuojelu- ja oikeusjärjestönä Animalialle on tärkeää näkyä ym päri Suom en. H aluam m e tukea alueosastojemme vapaaehtoisia ja kannustaa li sää ihmisiä toim intaan m ukaan. Kesäkierju e e n yhtenä tavoitteena on myös jäsenPhääräm m e kasvattam inen, jotta eläinsuojelutyötä voidaan tehdä yhä näkyvämmin ja tehokkaammin. ► tänä

Tule sinäkin mukaan! Toivomm e näkeväm m e m ahdollisim m an m onet teistä A nimalia-lehden lukijoista tel talla. Siellä voit tavata paikallisia aktiiveja, saada tietoa ajankohtaisesta eläinkoekam panjasta, käydä mielenkiintoisia keskuste luja sekä tietysti viettää mukavaa kesäpäi vää m uiden eläinten oikeuksista ja hyvin voinnista kiinnostuneiden ihm isten parissa. Tule siis vierailemaan A nimalia-teltalla ke sän aikana! R A IS A H E IN Ä M Ä K I

Kiertueen aikataulu ja paikkakunnat

(muutokset mahdollisia)

Porvoo Kerava, Nikkarin aukio

5.5. 25.5.

Helsinki, Maailma kylässä -festivaalit 26.5.-27.5 Turku, Yliopistonkatu a.-e a 4 -5 -6 . Tampere, Keskustori (ke) ja Kuninkaankatu (to) 6 - 7.6. Jyväskylä, Kävelykatu 8.~9.6 8. - 9.1 Hämeenlinna, kävelykatu Reska 1 1 .6. 1 1 .6. Lohja, Tori 1 2 .6. Vaasa 14 .6. Provinssirock 1 5 .-16 .6. Faces Etnofestivaalit 27.-29.7 . Oulu, Tori 9.-10 .8. Kajaani, Raatihuoneentori 14 .8. Iisalmi 1 5 .8. Kuopio, Tori 16 .8. Joensuu, Sininen virta Savonlinna, Tori Mikkeli, Tori Imatra Lappeenranta, Kävelykatu Kotka, Kauppakeskus Pasaati Kouvola, kävelykatu Manski Lahti, Lanunaukio Riihimäki, Craniitinaukio

1 7 .-18.8 22.8. 23.8. 24.8. 25.8. 28.8. 29.8. 30.8. 3 1 .8.

Mahdolliset muutokset aikatauluun ja paikkoi hin päivitetään nettisivuillemme. Tietoa saat myös puhelimitse toimistoltamme, p. (09) 7206950.

Voitseuratakesäkiertueenetenemistä Animaliannettisivuilta:wwwMnimaHa.fi

2/2007

KANSAINVÄLISET

TOIMIJAT

KANSAINVÄLISET

Hollannissa taistellaan apinoiden puolesta Geoffrey Deckers

Hollantilainen on e h t in y t eläinsuojelurintam alla olla m on essa mukana. Hän aloitti eläinten puolesta to im inn an 14 -v u o tia a n a osallistum alla paikallisen y h d is ty k se n jä rje s tä m iin turkism ielenosoituksiin. S ittem m in p ain otu s m u u ttu i tu o ta n t o e lä in te n ja koe-eläinten pu o lustam iseen. Nyt, yli 20 v u o t ta m y ö h em m in G e o f f r e y toimii elä in o ikeu sjärjestö EDEV:n to im in n an johtajan a sekä Eurooppalaisen koe-eläinten asiaa ajavan ECEAE-koalition p u heenjo h tajan a.

perustettiin H ollantiin seitsem än vuotta sitten. T ällä het kellä järjestöllä on noin 20 000 jäsentä ja se kam panjoi aktiivises ti tiedottaakseen ihmisille eläinperäisen ruoan tuotannosta sekä lopettaakseen koe-eläintoim innan. K oe-eläinten asia onkin edis tynyt H ollannissa, joskin paljon työtä on vielä tehtävänä.

► ed ev

Suuri apinakoekeskus Hollannissa H ollannissa sijaitsee suurin eurooppalainen tutkim uskeskus, jo ka käyttää kokeissaan apinoita. Keskus on nim eltään BPRC ja se tekee tutkim usta myös sellaisissa maissa sijaitsevien tahojen toi m eksiannosta, joilla itsellään ei tilastoissa näy apinakokeita. Apinoita BPRC:llä on lähes 1500 kappaletta. N e ovat suurim maksi osaksi makakeja ja uuden m aailm an häntäapinoita kuten

valkotöyhtötam ariineja, joita laitoksessa on Geoffreyn m ukaan suurem pi yhdyskunta kuin m issään m uualla m aailm assa e d e ^ luonnossa! Apinoiden lisäksi keskuksessa tehdään kokeita m y o j jyrsijöillä ja kaneilla.

Valtio tukee eläinkokeita Geoffrey kertoo, että BPRC saa H ollannin valtiolta vuosittain seitsemän m iljoonan euron rahoituksen ja siellä tehdään kokeita m u u n m uassa reum an, H IV :n ja eksoottisten tautien, kuten m a larian tutkimiseksi. Kysyttäessä, miksi ED EV kam panjoi laitok sen sulkemiseksi, Geoffrey vastaa eläinkoetoim innan olevan epä tieteellistä ja eettisesti kestäm ätöntä. ’’Apinoilla on esimerkiksi tehty yli 20 vuotta kokeita HIV:n tutkimiseksi. K okeet on tehty turhaan, merkittäviä tuloksia ei ole saatu. Toimivat HIV-lääkkeet on kehitetty ilm an eläinkokeita.” B PR C :n tiloissa oli vielä viime vuonna myös simpansseja, joi ta käytettiin HFV:n tutkim iseen. ED EV :n aloittam an kam panjan ansiosta ihm isapinoiden käytöstä kuitenkin luovuttiin.

Kampanjointi tehosi

TOIMIJAT

"Aloittaessamme kampanjan ihmisapinoiden käytön lopettamiseksi, meille sanottiin tavoitteen olevan m ahdoton."

Vaihtoehtoja on olemassa ’’Jos eläinkokeet vaaditaan lopetettavaksi tänään, tutkijoilla on huom enna tarjolla vaihtoehto. Ihmisiä pelotellaan sillä, että jos eläinkokeet lopetetaan, myös tutkim us loppuu ja parannuksia sairauksiin ei löydetä. T äm ä ei kuitenkaan pidä paikkaansa. Y hte nä esimerkkinä voin m ainita, että Hollannissa käytettiin vielä 1015 vuotta sitten 2 m iljoonaa koe-eläintä vuosittain. Tuolloin kui tenkin m äärättiin, että lukua tulee huom attavasti vähentää. TutJ n j jät a t vastusnvat määräystä voimakkaasti vedoten tutkim uksen hiiv m iseen. Kävi . kuitenkin niin, että koe-eläinten m äärää on saa tu vähennettyä yli 60 %:lla ja tutkim us on pysynyt täysin elinvoi maisena.” Animalian jäsenille Geoffreylla on sanottavana painava sanan sa. H än ym m ärtää, että yksittäiset ihm iset tuntevat itsensä voi mattomiksi vaikuttam aan eläinten puolesta teollisuuden edessä. Geoffrey kuitenkin painottaa, että jokainen yksittäinen ihm inen voi vaikuttaa merkittävästi. ’’Vaikka kansanedustajille kirjoittelu tu n tu u välillä hyödyttöm ältä, sillä on uskom attom an suuri merki tys. Jokaisella kansalaisella on oikeus ja velvollisuus vaatia m aan sa edustajilta tietoa siitä, miksi he toim ivat kuten toim ivat. Jos edustajalta ei saa vastausta heille tulee kirjoittaa tai soittaa uudes taan. M eidän on kerrottava edustajillemme m ielipiteemme eläin ten kohtelusta ja vaadittava heitä toim im aan ja ottam aan kantaa. Päättäjien on kuultava, että eläinten käyttö huolestuttaa ihmisiä ja heidän on perehdyttävä asiaan. M uussa tapauksessa m uutoksia ei saada aikaan ja se on jokaisen ihm isen vastuulla.”

► v u o s it t a in

EU:n alueella käytetään noin 10 000 kädel

listä eläinkokeisiin. Kädelliset, kuten makakit tai tam ariinit tuodaan eurooppalaisiin laboratorioihin pääosin Thaim aasta, V ietnam ista ja Indonesiasta. Usein jo m at kan alku on karu. Esimerkiksi vietnam ilaisella apinatarhalla on pahimmillaan 30 000 apinaa odottam assa pitkää lentom atkaa Eurooppaan. Koe-eläinlaboratorioissa apinoita käytetään erityises ti m yrkyllisyyskokeisiin. M yrkyllisyyskokeita tarvitaan esimerkiksi kemikaalien turvallisuuden testaam iseen . M yrkyllisyyskokeissa apinoihin ruiskutetaan tai niil le pakkosyötetään myrkkyä ja täm än jälkeen ne yleensä kiinnitetään paikoilleen raajoistaan ja seurataan myrkyn vaikutusta. Koe-eläin saattaa kärsiä useiden tuntien, jo p a päivien ajan ilman kivunlievitystä. Kuoleman jä l keen apinalle tehdään ruumiinavaus ja elim et tutkitaan m yrkyn vaikutusten tarkastelem iseksi. Kokeita tehdään m yös Parkinsonin taudin ja erilaisten aivoperäisten sairauksien tutkim iseksi. Apinoille tu o te taan nukutuksessa leikkaamalla keinotekoinen aivovam m a esim erkiksi poistamalla aivojen osia, vahin goittam alla aivokudosta viiltämällä tai ruiskuttamalla

K A T I PU LL I

m yrkkyä aivokudokseen. Tämän jälkeen apinat laitetaan heräämöön ja vahingoittuneita eläimiä tutkitaan. M ene

n S S S & ff

BRANDWEER

M.U.V.

«RKXHN TOtCANG

10 STTWCTTfï! 2/2007

HiS POUR ÊTREUBRE

’’A loittaessam m e kam panjan ihm isapinoiden käytön lo p e tta m i seksi, meille sanottiin tavoitteen olevan m ahdoton. H iem an myö hem m in kam panjaan tuli kuitenkin m ukaan myös kansainväli siä järjestöjä, ja työ tuotti tulosta: BPRC luopui simpanssikokeista.” Geoffrey uskoo sim pansseista luopum isen yhtenä syynä ole van painostuksen lisäksi myös simpanssikokeiden hyödyttömyy den. H IV ta rttu u sim pansseihin, m u tta ei kehity AIDS:ksi ku ten ihmisillä. O nnistuneen kam panjoinnin ansiosta entiset koesimpanssit, joita oli 180 kappaletta, sijoitetaan parem piin elinolosuhteisiin. H ollannin valtio otti vastuun sim panssien hoidon kustannuksis ta ja esimerkiksi viime syksynä 28 eri viruksilla infektoitua sim panssia siirrettiin AAP:n eläinsuojan tiloihin. N yt simpansseilla on m ahdollisuus ulkoilla, kiipeillä ja seurustella lajitovereidensa kanssa. Geoffrey oli seuraam assa sim panssien vapauttam is ta koe-eläinlaitoksesta eläinsuojaan ja kuvaa kokem usta yhdek si hienoimmista. K am panjoinnin tuloksena H ollannin valtio määräsi sim pans sien vapauttam isen lisäksi jäljelle jääville apinoille kehitettävän eläinten hyvinvoinnin kannalta parem m at elinolosuhteet. EDEV: lie täm ä ei kuitenkaan riitä. Järjestö vaatii kaikkien eläinkokeiden lopettam ista.

telmillä ei ole kuitenkaan vuosien aikana p y sty tty aihe uttam aan Parkinsonin taudin kulkua mallintavia vaurioi ta, vaan tulokset ovat olleet sattum anvaraisia. AIDS-tutkimuksen osalta voidaan tod eta sam aa. Hivvirus kyllä tarttu u sim panssiin, m utta se ei sim pansseil la koskaan kehity Aidsiksi, vaan virus alkaa hajota sim panssin elim istössä. Kymmenien vuosien ajan jatk u n eet tutkim ukset ja niissä teh d yt apinakokeet eivät ole ju u ri kaan h yöd yttän eet Hiv-tutkimusta. Lisäksi apinoita käytetään tuskallisiin reumakokeisiin ja psykologisiin kokeisiin, jo issa esimerkiksi depressiota on m allinnettu riistäm ällä poikanen em oltaan. Animalia kampanjoi parhaillaan saadakseen EU:n alueelle kattavan kiellon kädellisten käyttäm iselle eläin kokeissa. u Sinä vo it vaik u ttaa. Tue Animalian ty ö tä kädelliskokeiden lopettam iseksi: Nordea 10 113 0 -2 6 0 6 2 9 , viite: 400972. Lähetä k ortti V aihtoehtom enetelm äkeskuksen perustam iseksi, s. 26.

2/2007

kl.ll.'.MIM

ELÄINYSTÄVÄLLISET

VAIKUTTAJAT

Akateemista koeeläinpolitilkkaa?

Tähdellistä tutkimusta Tampereen yliopiston professori Hanna Tähti on kehittänyt uraauurtavissa tutkimuksissaan vaihtoehtoisia menetelmiä eläinkokeille jo vuosikymmenien ajan. Soluviljelmistä saatavat tulokset ovat yhä luotettavampia ja tarkempia. Kansainvälisesti

Helsinginyliopisto teki viime syksynä periaatepäätöksen uuden

vertailtuna suomalaiselta vaihtoehtotutkimukselta uupuukin vain rahoitusta.

koe-eläinkeskuksen perustamisesta sekä uusien koe-eläintilojen käyttää soluviljelmiä 1980-luvun lopulla. H alusin selvit tää, m iten kemikaalit häiritsevät erilaisia solujen toim intoja. E ri tyisesti olin kiinnostunut herm osoluihin kohdistuvista haittavai kutuksista. H iem an m yöhem m in tavoitteeksi tuli vaihtoehtoisten m enetelm ien kehittäm inen om assa tutkim uksessani. Aloin seu rata vaihtoehtoisten m enetelm ien kehittäm istä E U :n alueella ja myös maailmanlaajuisesti.” T ähti kertaa kiinnostuksensa syntyä. ► " a l o in

M enetelm ät ke h ittyv ä t nopeasti Soluviljelmiin perustuvat vaihtoehtoiset m enetelm ät ovat kehit tyneet viimeisten kahden vuosikym menen aikana nopeasti solutasoisia ilmiöitä mittaavien tutkim usm enetelm ien kehittymisestä johtuen. Kehitystä on nopeuttanut myös uusien kustannustehok kaiden m enetelm ien tarve erityisesti lääketeollisuudessa. Lupaavim pia uusia m enetelm iä ovat T äh d en m ielestä mm. ihosyövyttävyys, iholäpäisevyys ja valotoksisuustestit. ’’Lisäksi on genotoksisuuden arviointiin tarkoitettuja testejä. Laajassa käytös sä ovat myös iho- ja silmä-ärsytystä arvioivat testit, m utta ne ei vät ole vielä ohjeistoissa”, tutkija tietää. ’’Parhaillaan on menossa useita laajoja validaatiotutkim uksia, joiden tuloksena on odotet tavissa parin vuoden sisällä vaihtoehtoisia m enetelm iä lisäänty mishäiriöiden, ihoherkistävyyden, akuutin toksisuuden ja silmäsekä ihoärsyttävyyden toteam iseen”, ennakoi Tähti.

M iten vaihtoehtokokeita tehdään? Vaihtoehtokokeisiin tarvitaan asianm ukaiset soluviljelytilat ja viljelyvälineet. U sein eri kudosten solujen viljely perustetaan eläinkudoksesta eristetyistä soluista. N äitä voidaan saada myös m ui hin tutkim uksiin käytettävistä eläim istä, joten eläintä ei tarvitse tappaa soluviljelmän perustam ista varten. ’’Ihm isen soluja voi saada - tutkim uskudospankkitoim innan puitteissa sairaalasta leikkausten yhteydes sä jäävästä ylijääm äkudoksesta. Eläin- ja ihmissoluista on saatavissa jatkuvasti lisäänty viä solulinjoja kaupallisista solupankeista. Tutkijat voi vat myös itse kehittää ta r koituksiinsa sopivia solulin joja. Solulinjan solut voidaan pakastaa, ja niitä voidaan sulattaa aina tarvittaessa tutkim usV | käyttöön”, T äh ti valottaa m ah dollisuuksia.

remontoimisesta. Tilojen uudistuksen yhteydessä koe-eläintoimintaa

Jarruna rahoitus, etuna eksaktius

keskitetään

’’Vaihtoehtoisten m enetelm ien kehittäm iseen on m aassam m e vai kea saada rahoitusta. Se on vain m urto-osa m onen m uun E uroo pan m aan rahoituksesta. Esimerkiksi Englannissa on m ahdollista saada jonkin m enetelm än kehittäm iseen koko tutkim uksen katta va rahoitus useamm aksi vuodeksi”, tutkija harm ittelee. ”Meillä rahoitus saattaa korvata vain pienen osan la b o ra to rio ta rv ik k e ista Sinnittelem m e jälkijunassa verrattuna m oniin E U :n m aihin.” ^ V aihtoehtom enetelm ien etuna taas on, että m enetelmissä voi daan käyttää juuri ihmissoluja. ’’M onet solujen toim innot ovat geneettisesti säädeltyjä ja eri lajien välillä voi olla huom attavia kin eroja. Vaihtoehtoisia m enetelm iä käyttäen koe-olosuhteet ovat tarkasti m ääriteltävissä, voidaan tehdä suuria koesarjoja ja voi daan käyttää autom aatiota toisin kuin eläinkokeissa”, T äh ti ker too. V aihtoehtom enetelm ät ovat myös kustannustehokkaita eläin kokeisiin verrattuina. K ehitettävää taas on esimerkiksi siinä, m iten hyvin m enetel m ät vastaavat kudosten toim intaa in vivo. ’’K ehitteillä on mo nim utkaisem pia malleja, joissa tietyn kudoksen eri solutyypit m uodostavat yhteisviljelmässä lähes norm aalin kudoksen raken teen ja toim innallisen kokonaisuuden.”

Lisärahoitus tukisi Suomen kilpailukykyä K ysyttäessä vaihtoehtom enetelm ien tilan n etta p arin kym m enen vuoden päästä, T äh ti h eittää varovaisia arvioita. ”E U :n lainsäädäntö ja uusi kemikaalilaki REA CH a n ta n e v a t lisäpotkua vaihtoehtoisten m enetelm ien kehittäm iselle ja k ä > * töönotolle. K emikaalien riskejä arvioidaan in silico -m enetel m in (tietokonepohjaiset m enetelm ät) ja in vitro -m enetelm in (solupohjaiset m enetelm ät) lähivuosien aikana enem m än kuin kos kaan aikaisemmin. Ihmissolujen saatavuus paranee tutkim uskudospankkitoim intojen kautta. Soluviljelmien analysointim enetel m ät ja autom aattiset rekisteröinti- ja kuvantam ism enetelm ät ke hittyvät nopeasti”, T ähti luettelee. Myös luottam us vaihtoehtoisten m enetelm ien pätevyyteen on lisääntynyt alan tutkim uksen lisääntymisen myötä. ’’M enetelm ien luotettavuudesta on saatu tietoa tutkimuksissa, joissa tuloksia on verrattu aiempiin eläinkokeissa tai ihm istutkim uksissa saatuihin tuloksiin. Esimerkiksi turvallisuustutkim uksissa käytettävien m e netelm ien pätevyys osoitetaan validaatiotutkim uksin, joihin osal listuu useita huippulaboratorioita ja joita koordinoi vaihtoehtojen tutkim us- ja koordinaatiokeskus ECVAM ”, T äh ti kertoo. ^

samalla kuitenkin varaudutaan jo p a koe-eläinmäärien

kaksinkertaistamiseen tämänhetkiseen tilanteeseen verrattuna.

► h e l m i k u u s t a alkaen A nim alian opiskeli^ r y h m ä keräsi nim iä vetoom ukseen, jol la haluttiin h erättää keskustelua yliopis ton koe-eläinpolitiikasta ja vaihtoehtotutkim uksen puutteesta. K ahdessa kuukaudes sa vetoomuksen allekirjoitti yli viisituhatta henkilöä. Y liopiston suunnitelm issa on perustaa Viikkiin koe-eläintilat, joihin tulee m ahtu m aan noin 10 000 hiirtä. Vuonna 2005 Vii kissä pidettiin noin 4500 koe-eläinhiirtä. Arvio tilojen uudistam isen kustannuksista on noin 4,5 miljoonaa euroa, lisäksi se kas vattaa yliopiston koe-eläintoim innan vuo sittaisia kuluja noin 265 000 eurolla. Koeeläinten hoitohenkilöstöä ei suunnitelm an m ukaan ole tarkoitus lisätä.

Animalia lu ovutti vetoomuksen — An imalian toim innanjohtaja Kati P ulli se• ä ä opiskelijaryhm än puheenjohtaja Ter-

tu n tem usta eläinkokeille vaihtoehtoisten m enetelm ien hallinnassa ja eläinten hyvin voinnissa. Vararehtori M akarowin m ukaan mm. hiivasoluilla ja tietyillä bakteereilla tehtävä tutkim us on yleistynyt yliopistossa. Lisäksi mikrosirutekniikka ja m atem aattinen m al lintam inen ovat tulevaisuudessa todennä köisesti voimakkaasti lisääntyviä m enetel miä. Animalia kannustaa yliopistoa panos tam aan voimakkaasti vaihtoehtoisiin m e netelm iin, jotka ovat myös tulevaisuudessa Suom en kilpailuvaltteja. ~ L A U R A U O T IL A

TIESITKÖ?

► vuonna

2005 Tam pereen

yliopistolla suunniteltiin eläinkoelaboratorion laajentam ista. Hanke kaatui eläinsuojelijoiden ja kerättyjen yleisövetoom usten ansiosta.

Tällä hetkellä Tampereella tehdään m aam m e kärkeen

EEVA SU H O N EN

kuuluvaa vaihtoehtotutkim usta

Kierrätettyjä,

ekologisia

eettisiä

ja yliopiston yh teyd essä toimii kudospankki. u

Professori Hanna Tähdellä on työn alla mm. maksasolujen viljelmämalli.

hi N iin im ä k i luovuttivat vetoom uksen H elsingin yliopiston rehtorille Ilkka N ii n ilu o d o lle ja vararehtori M arja M akarovville kansainvälisenä koe-eläinpäivänä 24.4. Vetoomuksessa toivottiin yliopiston huom ioivan Suom en hallituksen ja E U :n tavoitteet, jotka edellyttävät koe-eläinten käytön vähentäm istä. Vararehtori Makarovv piti Animalian ve toom usta tärkeänä ja tervetulleena keskus telunavauksena. Teema oli myös ajankoh tainen, sillä EU :ssa ollaan parhaillaan u u distam assa koe-eläindirektiiviä. T apaam i sella yliopisto luovutti Animalialle myös laajennushanketta koskevan vastineen. Vastineessaan yliopisto korosti, ettei tilauudistus autom aattisesti tulisi johtam aan koe-eläinm äärän lisäämiseen, vaan eläinten m äärä riippuu tutkim ushakem usten m ää rästä ja rahoittajista. Yliopisto myös lupa si, että tulevan koe-eläinkeskuksen johtoon valittavalta henkilöltä edellytetään asian

etstii I¡tuotteita

Eläimet luonnon lääkekaapilla W IL D H EA LTH

Sydänystävällinen soija

C in d y E n gel: W ild H e a lth , H o w A n im a ls K e e p T hem selves Well a n d W h a t We C a n L e a r n fro m T h e m , H o u g h to n M ifflin

P e k k a H ein ä n en : Sudäniistävällinen

S O IJ A

S y d ä n y s tä v ä llin e n soija. P ilo t k u sta n n u s, 2 0 0 7 , 1 5 7 s.

C o m p a n y , N e w York, 2 0 0 2 , 2 6 2 s.

T E K S T I: EEVA SU H O N EN

’’Rauhallista..kukka, haluan kukan, kaunis, tuoksuu hyvälle”, viittoo simpanssi nimeltä Washoe videolla,jossa sitä kuvataan omiin ajatuksiinsa keskittyneenä puun oksalla. Washoe onyksi niistä kädellisistä,jotka ovat muuttaneet kiehtova kirja W ild H e a lth on laaja ja m onipuoli nen katsaus erilaisiin tapoihin, joilla villieläimet nisäkkäistä m a telijoihin, ja hyönteisiin ylläpitävät ja hoitavat terveyttään. Eläin ten terveyskäyttäytymisen ja itselääkinnän tutkim uksen esitte lyn jälkeen Engel käy läpi selkeästi ja laajasti villieläinten tervey teen vaikuttavia tekijöitä. Pelkän itselääkinnän käsittelyn sijaan kirja taustoittaa myös luonnonvaraisten kasvien ja eläinten selviytym ismekanismeja, m m . m iten kasvit puolustautuvat sieni tauteja ja tuholaisia vastaan tuottam alla myrkyllisiä aineita, joita eläim et puolestaan hyödyntävät. Syömällä sopivia m ääriä tietty jä myrkkyjä eläim et voivat hankkia om an kemiallisen puolustuk sen saalistajia vastaan tai ennaltaehkäistä ja tuhota ulkoisia ja si säisiä taudinaiheuttajia. Ravitsemuksen ja ennaltaehkäisyn m erkityksen lisäksi kirjan luvut käsittelevät m m . tapoja, joilla eläim et hoitavat loisvaivoja ja vam moja, säätelevät horm onitoim intaansa, käyttävät huum aavia aineita, ja selviävät psyykkisesti stressaavista tilanteista. Engel valottaa jokaista käsittelem äänsä aihetta runsain ja mielenkiintoi sin esimerkein. Kirjaa lukiessa oppii m m ., m iten m onet lajit - ih m iset m ukaan lukien - syövät savea ja m aa-ainesta paitsi m ine raalien vuoksi, myös niiden myrkkyjä sitovien ja vatsaa suojaavien om inaisuuksien takia. K arvapeitteiset eläim et kuten karhut ja apinat hierovat erilaisia voimakastuoksuisia antiseptisiä kasve ja nahkaansa ehkäistäkseen ja hoitaakseen hyönteisten purem ia, ja tietyt lintulajit vuoraavat pesänsä antiseptisillä lehvillä ennen poikasten kuoriutum ista. Täysin lihansyöjinä pidetyt eläimet syö vät satunnaisesti kasveja tai m aa-ainesta ravitsemuksellisista tai lääkinnällisistä syistä; ja puhtaasti kasvissyöjinä pidetyt eläimet (mm. naudat) syövät toisinaan luita saadakseen hyvinvoinnilleen elintärkeitä mineraaleja. Engel välttää tarkoin inhim illistäm ästä tai rom antisoim as ta eläimiä ja niiden ravitsemuksellista ja lääkinnällistä käyttäyty m istä. H än korostaa, että eläinten lääkekasvien ym. hoitotapo jen käyttöä ajaa tarve lievittää epämiellyttäviä tuntem uksia. O i keat hoitokeinot ovat löytyneet kokeilemalla tai vaikka em oa seu raamalla. Engel alleviivaa, että eläinten itselääkinnän vakavasti ottaakseen ei tarvitse uskoa, että eläim et ym m ärtävät biologisia prosesseja tai ovat tietoisia taudinaiheuttajista. M uutenkin Wild H ealth pyrkii luonnontieteelliseen linjaan. Myös ihm isten pe rinteistä kasviparannusta tutkinut Engel ilmeisesti haluaa lisätä eläinten itselääkinnän uskottavuutta tieteellisissä piireissä. Engelin kirja on eläimiä ja luonnon herkkää m onim uotoisuut ta kunnioittava yleistajuinen katsaus vähän tu n n ettu u n ja tärke ään aiheeseen. W ild H ealth sopii kaikille eläinten luonnonvarai sesta käyttäytymisestä ja terveydestä kiinnostuneille. ► C IN D Y e n g e l i n

K ir ja a v o i la in a ta A n im a lia n toim iston k irjastosta.

MARIA RUOTTU

2/2007

ja m onipuolisesta soijasta löytyy aika vähän tietoa suomeksi, joten Sydänystävällinen soija ja sata reseptiä -kirja on tervetullut lisä jokaisen kokin keittokirjahyllylle. Kirja sopii hyvin lukijalle joka haluaa tietää lisää soijasta, m utta myös vannoutu n u t soijan ystävä saa kirjasta hyviä ideoita etsiessään uusia haas teita ruokavalioonsa. Kirja tutustuttaa lukijan soijan historiaan ja käy läpi soijan ter veysvaikutuksia. Resepteissä on paljon vaihtelevuutta ja kannat taa ehdottom asti kokeilla esimerkiksi Tofu-perunasalaattia tai Soijalla täytettyjä norinyyttejä. | Sydänystävällinen soija ja sata reseptiä -kirjan ulkoasu ei vali tettavasti houkuttele lukijaa. Vaikka kirjan sisältö on kattava, niin heikosti kuvitettu kirja ei innosta kokeilem aan uusia reseptejä. K irjaan kannattaa kuitenkin tutustua, sillä siinä on hyvää perus tietoa soijasta ja ru o at ovat hyviä ja maittavia arkiruokia. ► t e r v e e l l is e s t ä

K IA H E R O L D

täysin ihmisen käsityksen itsestään ainoana lajina,jolla on kieli, kyky abstraktiin ajatteluun tai esimerkiksi moraaliin

Ihminen ei kykene matkimaan vieläkään useimpien lajien kieltä, vaikka edellytämme muilta lajeilta kommunikointia kielellämme, jotta nämä voisivat todistaa älykkyytensä.

►u s e a t apinalajit näyttävät kykenevän tai toihin, joita pitkään luultiin vain ihmisel le ominaiseksi. K un kädelliset ovat osoitta neet kykynsä käyttää työkaluja, kom m uni koida ihm isten kielellä, ratkaista m onim ut kaisia ongelmia ja lisäksi olevansa tietoisia itsestään ja ym päristöstä, käy ihmisen eläi m estä erottava raja yhä häm äräm m äksi.

Osaako apina puhua? Pitkään juuri kielen katsottiin erottavan ih m isen apinasta. Vielä 1960-luvun alussa m uutam ien epäonnistuneiden yritysten jäl keen - uskottiin, että apina ei koskaan yllä ihmisen kielen edellyttäm älle älylliselle ta solle. Vuonna 1966 asetelma kuitenkin m u u t tui, kun ihm isapinoiden kieltä alettiin tutkia uudella tavalla. Tiedem aailm aa ko hauttavia tuloksia saavutettiin opettam al la apinoille am erikkalaista viittomakieltä, ameslania. Samalla tunnustettiin myös m er kittävä fysiologinen seikka: Apinoiden kurkunpää ei sovi puheen tuottam iseen ja siksi ne eivät olleet aiemmin ’’oppineet” kieltä. A ikaisem pia käsityksiä häm m ensi eri tyisesti W ashoe-simpanssi, Koko-gorilla ja tietokoneen näppäim istön ja puhesynte tisaattorin avulla kom m unikoiva Kanzikääpiösim panssi. Washoe, jolle sen o pet taja R ob ert F outs viittoi pienestä pitäen, osasi vuoden ja 10 kuukauden ikäisenä 30 viittom aa om a-aloitteisesti ja oikeissa yhte yksissä. San Franciscon eläintarhaan syntyi 1971 gorilla, joka nim ettiin Kokoksi. P uo li vuotta m yöhem m in psykologian opiskeli ja F ran cin e P atterson ryhtyi opettam aan K okolle viittom akieltä ja nyt, 36 vuotta m yöhem m in projekti jatkuu edelleen. T ä l lä hetkellä Koko hallitsee yli 1000 viitto m aa ja ym m ärtää lisäksi noin 2000 p u h u t tua englannin sanaa.

16 W.II'.'.MIM

2/2007

Sekä Washoe että K oko oppivat kiel tä pitkälti samalla lailla kuin ihmislapset: Ensin ne oppivat sanan, jolla kutsuivat ko ko käsiteryhm ää. M yöhem m in viittom is ta m uodostettiin lyhyitä lauseita. A pinat tekevät myös viittom ista lapsien tavoin yk sinkertaistuksia ja antavat niille om ia m er kityksiään, esimerkiksi Koko kutsuu nai sia nimellä ”lips” (huulet) ja miehiä nim el lä ’’foot” (jalka). Sekä K oko että Washoe tunnistavat myös sanajärjestyksen merki tyksen. Valehtelu, huijaam inen ja vitsailu ovat kaikki sellaisia käyttäytym isen m u o to ja, mitä ei voi suoraan matkia ja mitkä ei vät valmiina esiinny viittomissa tai symbo leissa. Silti apinoiden on havaittu niin valehtelevan kuin vitsailevankin. Esimerkiksi Koko vastasi toistuvasti värientunnistustehtävässä valkoisen pyyhkeen olevan punai nen. L opulta se käveli valkoisen pyyhkeen luo ja nappasi siitä voitonriem uisena pie nen punaisen nukkapallon. A pinat käyttä vät myös haukkum asanoja: Sekä sim pans sien ja gorillojen suosikkeja on haukkua toi sia nimellä ’’vessa” tai ’’haiseva vessa” .

Eihän apina voi oppia kieltä! A pinoiden kielentutkim uksen tuloksia kri tisoitiin alusta lähtien voimakkaasti. K riiti koiden m ukaan apinat ainoastaan matkivat ihmisiä tai saivat tahattom ia vihjeitä kouluttajiensa eleistä. Kritiikistä johtuen apinoiden kielentutki muksessa käytettiin erittäin tiukkoja kritee reitä. Simpanssin ja gorillan katsottiin oppi neen viittom an vasta, kun ne olivat 14 päi vänä peräkkäin viittoneet itsenäisesti kysei sen viittom an. H arvalta juuri puhum aan oppineelta ihmislapselta edellytetään, että sana on opittu vasta, kun lapsi toistaa sen päivittäin kahden viikon ajan! Lisäksi tu t

kimuksissa käytettiin kaksoissokkokokeita, joissa ulkopuoliset tarkkailijat k irja siv at^ toisistaan riippum atta apinoiden viittomia ylös. H e saivat suurim assa osassa kokei ta 80-90% sam at tulokset kuin apinoiden kouluttajat aiemmissa kokeissaan. M onissa koe-tilanteissa apinoiden kyky lukea vihjei tä minim oitiin peittäm ällä opettajan kasvot naamarilla.

Tietoisuuden mysteeri Tuloksista huolim atta m oni tieteilijä pitää silti m ahdottom ana kädellisten kykyä ym m ärtää m inuuttaan, tietoisuutta itsestään ym päristöstä erillisenä, ajattelevana olen tona. Peilikoe, jossa apinan tulee tunnistaa itsensä peilistä, on osoittanut luulon kui tenkin vääräksi. Varsin selvältä tu n tu u Washoen reaktio sen nähdessä peilikuvansa: ’’Luulen, tuolla Washoe” . Samoin Koko on lukuisia kertoja tunnistanut itsensä p e ilik u -^ vasta ja katselee mielellään myös valokuvia itsestään. A pinat ovat myös tietoisia ajasta ja ym päristöstään. Y m päristön laajem paa hah m ottam ista kuitenkin vaikeuttaa, että ope tettavat apinat ovat yleensä eläneet koko ikänsä vankeudessa. Ajantajusta kertoo et tä esimerkiksi vuosittain ennen joulua, ih m isten parissa eläneet simpanssit ovat alka neet kysellä ’’karkkipuun” tai ’’joulupuun” perään. A pinat tietävät myös ruoka- ja le poajat. Filosofisem piakin kysymyksiä on py ritty kartoittam aan. Koko on osoittanut omalla tavallaan - ym m ärtävänsä, kun sil tä kysytään, m itä gorillalle tapahtuu, kun se kuolee. Koko vastasi: ’’M ukavaan koloon, näkem iin.” Koko on myös viittonut “su rullinen”, kun sille on kerrottu sen u han alaisten lajitovereiden tilanteesta Afrikassa. Koko on myös tiettävästi ainoa eläin m aa

ilmassa jolla on om a lemmikkieläin ja se su rru t syvästi om an kissansa kuolemaa.

kata pähkinän. Pandapähkinän kuori kes tää puolentoista tonnin painon.

K yvyt luonnossa

Sosiaalinen käyttäytym inen

Luonnossa elävillä ihmisapinoilla ja puoliapinoilla on havaittu useita taitoja, jotka kertovat niiden älykkyydestä ja joustavas ta sopeutum isesta om aan ym päristöönsä. Varmasti yksi pisim m istä ja kattavimmista yhtäjaksoista tutkim uksista kädellisistä on Jane G ood allin G om ben sim panssien pa rissa tekemä tutkim ustyö Afrikassa. G oodall esimerkiksi huom asi sim pans sien käyttävän yksinkertaisia työkaluja. Työkalujen käyttö sinänsä ei ole poikkeuk sellista eläinm aailm assa, m u tta sim pans sit osasivat m uutella ja soveltaa työkaluja käyttötarkoituksesta riippuen. Sim panssit käyttivät term iittien onkimiseen oksaa, jos ta on riivitty lehdet pois. Paksum paa oksaa taas käyttävät kankena päästäkseen kä siksi hunajaan ja maanalaisiin mehiläispe siin. Toisinaan sim panssit käyttävät myös ’’keihästä”, lehdistä riisuttua terävää kep piä guaretsojen m etsästäm iseen. Sim pans sit käyttävät myös kasvien lehtiä itsensä lääkitsemiseen, puhdistautum iseen tai ne voivat pureskella lehtiä imukykyisimmäksi ja kerätä niillä vettä kuivina kausina. Saksalainen prim atologi C h risto p h e B o e sch on puolestaan seu ran n u t sim panssiyhteisön elämää N orsunluurannikon m etsässä ja havainnut, m iten sim panssit osaavat rikkoa kovia pandapähkinöitä käyt täen toista kiveä alasimena ja toisella m urs

A pinoiden sosiaalisessa käyttäytymisessä on lukuisia yhtäläisyyksiä ihm isten käyttäy tymiseen. Apinavauvojen lapsuus on pit kä verrattuna useimpiin m uihin eläinlajei hin. Sim panssit tekevät yhteistyötä m uun m uassa m etsästäessään ja hyökätessään m uiden sim panssiryhm ien tai paviaanien kim ppuun. N e rauhoittavat toisiaan sukimalla ja korkeampiarvoisen edessä ne ku m artuvat. Sim panssit myös tuntevat selväs ti surua. Poikasten on todettu m asentuvan vakavasti, jopa menehtyvän, jos niiden emo kuolee. Joskus sim panssit myös adoptoivat orvon poikasen. G oodall ja m u u t prim atologit ovat ha vainneet sim pansseilla myös harvinais ta käyttäytymistä: Isojen myrskyjen aikaan sim panssiurokset saattavat ottaa suuren oksan ja juosta se kädessään rinnettä ylös ja alas ilman näkyvää syytä. Koko m uu lau m a seuraa tätä sim panssin ’’sadetanssia”, jota tutkijat ovat m uutam ia kertoja havain neet eri laumoissa. G oodall havaitsi myös useam m assa o t teessa sim pansseilla altruistista, epäitse kästä käytöstä. Aikuinen poikanen saattoi esimerkiksi huolehtia, että sen iäkäs emo sai ruokaa. Aikuisen sim panssin on näh ty myös pelastavan vieras poikanen huk kum asta veteen. Pari vuotta sitten N aturelehdessäkin raportoidun laboratoriokokeen

m ukaan sim pansseilla ei kuitenkaan oli si altruistista käyttäytymistä. T ätä m itattiin kokeella, jossa vivusta painam alla sim pans si saattoi antaa ruokaa toiselle simpanssille, m utta näin tapahtui vain noin 50% kokeis ta. Voi kuitenkin kysyä, kuinka paljon olot testissä vastaavat luonnollista tilannetta?

Komm unikaation mahdollisuudet A pinoiden kyvyistä on tehty lukuisia ko keita, m utta useim m at niistä on tehty ko ko ikänsä vankeudessa eläneille kädellisille. N iiden kykyjä on m itattu ihmisen m ittarein ja ihmisen ympäristössä. Apinoiden ”älykkyyskokeiden” eettisyyttä tulisikin m iettiä samalla tavalla kuin m uiden eläinkokeiden. Viestiminen kädellisten kanssa on anta n u t ihmiselle kuitenkin kiehtovaa pohditta vaa. M itä käy jos esimerkiksi Koko saa poi kasen? O pettaako täm ä kieltä sillekin? Viit teitä tästä on saatu esimerkiksi Washoen kohdalla, joka opetti viittom ia ottolapsel leen. Ehkä yllättävimmät tulokset saavutetaan silti seuraam alla pitkäjänteisesti luonnon varaisia kädellisiä, joiden m onipuolinen ky vykkyys on paljastunut ihmisille vasta hil jattain. T äm ä onnistuu vain, jos säilytämme niiden ym päristön ja m ahdollisuuden ke hittää ainutlaatuista kulttuuria, jota seuraa malla voimme oppia myös itsestäm m e pal jon uutta. EEVA SU H O N EN

Kuluttaja - pysy tarkkana!

Tutkittu juttu - yrityksen tie Animolian kosmetiikkalistolle

M itä sitten pitäisi ajatella, kun m onista Animalian listan ulko puolisista tuotteista löytyykin teksti ’’Em m e käytä eläinkokeita” tai esimerkiksi ”Ei testattu eläinkokeilla”? ’’Tuollaiset tekstit saattavat kertoa siitä, että varsinaista lop putuotetta ei ole testattu eläimillä, m utta ne eivät takaa, etteikö joitakin tuotteen raaka-aineista olisi testattu eläinkokein”, Rai sa Heinäm äki opastaa. Jos siis haluaa olla täysin varma tuotteen eläinkokeettom uudesta, kannattaa valita vain Animalian listalle hyväksyttyjä merkkejä. K annattaa myös m uistaa, että kaikki lis tan yritykset eivät paina pupulogoa tuotteisiinsa, joten lista kan nattaa pitää m ukana ostoksilla. Lisäksi on varmasti olemassa yrityksiä, jotka täyttäisivät ehdot, m utta eivät ole syystä tai toisesta liittyneet listalle. ’’Jotkut yrityk set pitävät listalle liittymistä turhan vaivalloisena, vaikka kulut tajalle selkeydestä olisi iso etu. K annattaakin lähettää yrityksille palautetta listalle liittymisestä”, H einäm äki vinkkaa. ^

M istä tie tä ä , e t t ä ripsiväri tai vaikkapa sh a m p o o on v a rm a sti eläimillä t e s t a a m a t o n ? Mitä ko n k re e ttis e s ti tarkoittaa, e t t ä y r ity s on Animalian elä in k o k e e tto m a n kosm etiikan listalla? Usein sa a m ie m m e k y s y m y s te n pohjalta pä ätim m e kertoa, m iten y r ity s p ä ä s e e Animalian kosm etiikkalistalle j a mihin merkintöihin voi ostoksilla luottaa.

Kosm etiikkalistalle tarkastuksen kautta on yhdessä eurooppalaisten ja amerikkalaisten eläinsuojelujärjestöjen kanssa luonut kansainvälisen standardin eläinystävälliselle kosmetiikalle ja kodinkemikaaleille. Järjestöt ylläpi tävät listaa yrityksistä, joiden tuotteiden valmistuksessa ei listalle liittymisen jälkeen ole missään vaiheessa käytetty eläinkokeita. Listan yritykset on tarkastettu aina siinä maassa, jossa niillä on emoyhtiö. Animalia valvoo listalle liittyviä suomalaisia kosmetiik ka- ja kodinkemikaaliyrityksiä kansainvälisen auditointi- eli tar kastusjärjestelm än m ukaan. Se tarkoittaa, että riippum aton ta r kastaja tai tarkastajat käyvät yrityksessä arvioimassa, täyttääkö se standardin kriteerit ennen kuin voi liittyä listalle. Tarkastuk sen kulut maksaa yritys, m utta varat m enevät yksinom aan tarkas tajien palkkioon, ei Animalialle. Päivän kestävä tarkastus maksaa pienille yrityksille noin 350 e ja keskikokoisille ja suurille yrityk sille 650e-850e. ’’Jotta yritys pääsisi listalle, sen on sitouduttava siihen, ettei se tee eikä teetä eläinkokeita, eikä ole osallisena eläimillä testaam i sessa nyt, eikä tulevaisuudessa”, kertoo kosmetiikkalistasta vas taava Animalian projektikoordinaattori R aisa H einäm äk i. Lisäksi listalla oleva yritys ei saa ostaa ainesosia, valmistusreseptejä eikä tuotteita sellaisilta toim ittajilta, jotka ovat tehneet tai teettäneet eläintestejä tai olleet osallisena eläintesteissä sen päivä m äärän jälkeen, josta alkaen yritys on sitoutunut noudattam aan standardia. Yrityksen pitää myös vaatia kaikilta raaka-aineidensa toim ittajilta kirjalliset vakuutukset, joissa ne osoittavat, ettei ai nesosia testata eläimillä.

► ANiMAUA

’’Listaa myös valvotaan säännöllisesti. Yrityksen on läpikäytävä vähintään kolmen vuoden välein tarkastus, jossa sen eläinkokeettom uus varm istetaan.” Heinäm äki m uistuttaa.

Lifehair Oy ensimmäinen suomalaisyritys listalla T ällä hetkellä Animalian listalla on toistakym m entä kosmetiikkayritystä ja pari eläinkokeettomien kodinkemikaalien yritystä. E 0 sim mäisenä suomalaisena yrityksenä listalle pääsi viime vuonna tam perelainen Lifehair Oy. ’’Idea A nim alian kosmetiikkalistalle liittymisestä oli luonnol linen valinta, koska olem m e alusta asti olleet eläinkokeita vas taan. Aikaisemmin käytössä oli jos jonkinlaista merkkiä, joita ei käytännössä kukaan valvonut. K un tuli m ahdollisuus päästä käyttäm ään kansainvälistä pupum erkkiä jolla kuluttajalle taataan eläinkokeetonta kosmetiikkaa, niin vaihtoehtoa ei tarvinnut edes m iettiä”, kertoo yrityksen toim itusjohtaja Ilpo Laurila. Lifehair Oy perustettiin vuonna 1993 ja aluksi tarkoituksena oli valmistaa sham poiden ja saippuoiden tapaisia hygieniatuottei ta. Nykyään yrityksen valikoimiin kuuluvat myös ihonhoitotuot teet ja erilaiset kodinpuhdistus ja -hoitoaineet. ’’Palaute asiakkailta on ollut rohkaisevaa”, Laurila iloitsee. Ver rattuna m oniin eläinkokeettomiin merkkeihin, Lifehairin tuottei ta on saatavilla useissa tavarataloketjuissa ja yksittäisssä myymä löissä. Vastikään kuluttajille on avattu myös nettikauppa. "Lifehair haluaa olla m ukana kehittäm ässä eläinkokeetonta kosmetiikkaa ja toim ia edelläkävijänä Suom essa”, Laurila k ite v t tää yrityksen tulevaisuuden tavoitteita. 9

EEVA SU H O N EN

L ista lle p y r k iv ä y r i ty s on te rv e tu llu t o tta m a a n y h te y ttä p ro je k tik o o r d in a a tto r i R a is a H e in ä m ä k e e n (p u h 0 9 - 7 2 0 6 5 9 1 2 ta i r a is a .h e in a m a k i@ a n im a lia .fi) .

Ilpo Laurila on suomalaisen Lifehair Oy:n toim itusjohtaja.

Leikkaa talteen ja pidä mukanasi!

A N IM A L IA N K O S M

€HU<CKA L IS T A

THE BODY SHOP * (EMOYHTIÖNÄ LOREÄL). Täydellinen kosmetiik ka- , ihonhoito-, Hygienia-ja hiustenhoitotuotesarja. Lisäksi saatavil la myös aurinkorasvoja, after sun -tuotteita, hierontaöljyjä, hajuve siä ja aromaterapiatuotteita. Myydään The Body Shopin omissa liik keissä ympäri maan. DERMALOCICA. Ihonhoitotuotteita, kosteusvoiteita, hygieniatuot teita ym. Tuotteita myydään kauneushoitoloissa. FREEMAN. Ihonhoitotuotteita, kosteusvoiteita, suihkugeelejä ym. lyydään tavarataloissa (ainakin Anttila, Citymarket, K-Supermaret, Silja Line, Sokos, Stockmann, Tarjousmaxi, Vapaa valinta ja Vel

•

MARY KAY. Ihonhoito-ja kosm etiikkatuotteita, lisätietoa nettisvuilta w w w .m arykay.fi.

MONTAGNE JEUNESSE. Sarjan kasvo-, hius-ja jalkanaamoita/hoitoja löytyy Tampereelta Citymarketista (ainakin Lielahti), Seppälästä, Sokokselta, Stockmannilta ja Vapaa Valinnasta. Tuotteita voi ostaa myös LumiRuusun nettikaupasta www.lumiruusu.com. THE ORGANIC MAKE-UP COMPANY. Sarjaan kuuluu meikit ja ihon hoitotuotteet. Tuotteet valmistetaan luonnonmukaisista ainesosis ta, eivätkä ne sisällä mitään synteettisiä ainesosia. Ne eivät sisällä mitään eläinainesosia, ei edes mehiläisvahaa, joten ne sopivat myös vegaanikuluttajille. Valmistusmenetelmissä kunnioitetaan ympäris töä. Tuotteita voi ostaa LumiRuusun nettikaupasta www.lumiruusu.com PAUL MITCHELL. Täydellinen hiustenhoitotuotesarja erilaisille hius-

jek set Keskinen) sekä Freemanin tehtaanmyymälässä. FAITH PRODUCTS.

tyypeille, myös hiusvärit (The Color). Saatavilla Stockmannilta, So

' l

Hiusten-ja ihonho itotu o tteita, saippuoita, kylpyvaahtoja sekä muun muassa kodinhoitotuotteita.

kokselta sekä useista kampaamoista. PROVIDA. Luonnonkosmetiikkasarja, tuotevalikoim assa ihonhoi

JOE BLASCO. Täydellinen kosmetiikkasarja. Myydään tavaratalois sa (ainakin Sokos, Stockmann ja Veljekset Keskinen) sekä kosmeto logeilla ja kampaamoissa. Nettitilaukset esim. www.cosmeshop.fi,

to tu o tte ita. Saatavilla mm. luontaistuotekaupoista. REJUVI. Ihonhoitotuotteita. Myynnissä joillakin kosmetologeilla, esim. Kauneushuone Neo (Kansakoulunkatu 5, Helsinki) (myös Ruot

www.ostokset.fi KINGFISHER NATURAL TOOTHPASTE. Hammastahnoja saa ainakin Ruohonjuuresta, P&S -Punnitse&Säästä -kaupasta, Jyväskylästä Eko-

sissa, p. + 4 6 2 4 3 1 0 9 ° 3 www.queenofbeauty.se) URTEKRAM. Histenhoitotuotteita, henna-värejä, saippuoita. Saata vana mm. Ruohonjuuresta ja www.ekolo.net

kauppa Ekolosta, useista luontaistuotekaupoista sekä nettikaupasta www.ekolo.net. LIFEHAIR OY. Hiusten-ja ihonhoitotuotteita sekä kodinkemikaaleja. Yrityksen kosmetiikkatuotemerkit ovat Lactoline, Biorich ja Biolon. Kodinkemikaalien tuotemerkki on Puhdaskotl. Tuotteita tai osaa tuotteista saa useista liikkeistä ympäri maata, mm. Prisma, Tarjoustalo, Tokmanni, Anttila. _ _ _ _ _ _ _ _ _ LOVE THE PLANET. Vegaanista luontaistuotekosmetiikkaa. Tuotteita voi ostaa ainakin Helsingistä: Bongi, Uudenmaankatu 13. MAKE UP INTERNATIONAL. Pääasiassa meikkejä. Tuotteita voi tilata nettisivuilta www.make-upinternational.com

SUOMESSA MYYTÄVIÄ EI-ELÄINKOKEILLA TESTATTUJA KODINKEMIKAALEJA LIFEHAIR OY. Puhdas koti- tuotemerkkisarjasta löytyy mm. erilaisia puhdistusaineita ja viemärin aukaisuneste. www.lifehair.fi LONDON OIL REFINING COMPANY. Astonish- kodinkemikaaleja myy dään ainakin Stockmannilla, www.astonishcleaners.com

Lähde: www.animalia.fi

1 n

Kalat - unohdettu Koe-eläim istä p u h u tta e s s a to d e n n äk ö isesti ensin tu le v a t mieleen koekaniinit, -hiiret ja -rotat. Nämä o v a t toki tavallisia koe-eläim iä, m u tta vuonn a 20 05 toiseksi k ä y te ty in k oe-eläinryhm ä S u o m essa olivat kalat. Vain hiiriä kä y te ttiin kaloja en e m m ä n .

M kalojen hyvinvoinnista ei juuri puhuta? Ehkä ihmisen on helpom pi samaistua nisäkkäisiin ja m uita eläimiä pidetään kokemuskyvyltään vähem m än kehittyneinä. Tutkim ustiedon karttues sa kaloilla on kuitenkin havaittu m onia om inaisuuksia, jotka ni säkkäilläkin liittyvät kipuun, pelkoon ja psykologiseen stressiin. Päätelm iä kalojen kokem usm aailm asta on tehty m uun m uassa niiden herm ostorakenteesta, elimistön fysiologisista reaktioista ja käyttäytymisestä.

► miksi

Kalat tuntevat kipua Kalojen ja nisäkkäiden aivojen rakenne on erilainen, m utta m o net aivotoiminnot m uistuttavat huom attavasti toisiaan. Nisäkkäi den tunnetiloja säätelevää aivojen limbistä järjestelmää vastaava alue löytyy myös kalojen etuaivoista. Alue säätelee m m . pelkoa, aggressiivisuutta ja sosiaalista käyttäytymistä. K ipuaisti kuvaa myös kalojen ja nisäkkäiden herm oston ja tuntem usten sam ankaltaisuutta. K ipua aistivat solut ovat raken teeltaan ja toim innaltaan samankaltaisia. N e reagoivat läm pöti laan samalla tavalla, m utta kalat reagoivat nisäkkäitä herkem m in m ekaaniseen ärsykkeeseen. Kosketusherkkyys vastaa nisäkkään silmän pintaa, mikä johtunee kalan ihon vaurioherkkyydestä.

Kyky oppia K alat voivat oppia tunnistam aan kipua aiheuttaneen aggressiivi sen lajitoverin ja pyrkivät jatkossa välttäm ään sitä. Kyse ei ole refleksimäisestä toim innosta, koska käyttäytyminen m u u ttu u pitkä aikaisesti kokem uksen jälkeen. O ppim iseen riittää sekin, että kala on nähnyt toiseen yksilöön kohdistuneen hyökkäyksen. Kalat kykenevät todistetusti tuntem aan kipua ja tuskaa, jo ten myös niiden hyvinvointiin tulisi kiinnittää enem m än huom io ta niin eläinkokeissa kuin kalankasvatuksessakin. H uom iota tuli si kiinnittää m uun muassa tilan riittävyyteen, ravinnon laatuun, kuljetuksiin ja teurastukseen. Luonnolliset tarpeet tulisi m ääritel lä kullekin kalalajille erikseen. J

te le m e try in ta n k s. -A q u a c u ltu re 2 4 0 : 1 7 5 -1 8 6 .

• C h a n d ro o , K . y m . 2 0 0 4 : C a n f is h suffer p a in ? : p ersp ectives on sentien ce, p a in f e a r a n d stress. - A p p lie d A n im a l B e h a v io u r • M a a - j a m etsä ta lo u sm in iste riö : h ttp ://w w to .m m m .fi/fi/in d e x / • S n e d d o n , L . y m . 2 0 0 3 : D o fish es h a v e nociceptors? E v id e n c e f o r th e e vo lu tio n o f a verteb ra te sen sory sy stem . -P ro ceed in g s o f th e R o y a l

S o ciety: B io lo g ica l S cien ces 2 7 0 . • T elk ä n ra n ta , H . 2 0 0 6 : M is tä tie tä ä , e ttä eläim een sa ttu u ? - T ie d e 5.

644880

342818

242142

256826

502235

176369

77 8 17

93220

98078

1119 25

116 5 7 8

120636

27563

32001

31848

28358

1235

118 6

1111

1214

tetyt koe eläim et Suomessa. Kalojen osuus vatlnclce paljon vuosit tain, vuonna 2002 koe-eläimistä jopa 78 % oli kaloja T a u l u k k o 1.

2/20 0 7

Itse eläim ellä ei aina tehdä kokeita, vaan eläim en tarkoituksena on usein tuottaa soluviljelm ien raaka-aineita. ~

Kudoksia pankkiin talletus eläinkokeiden vähentämiseksi

voitaisiin käyttää laajasti niin perustutkim uksessa kuin soveltavassa tutkim uksessakin, diagnostiikassa sekä lääkkeien ja toksisuustestien kehittämisessä. K udosnäytteet ovat arvo:as resurssi, jota ei vielä hyödynnetä läheskään riittävästi. N iiden käyttöön liittyy yleensä myös vähem m än eettisiä ongelmia kuin kliiniseen tutkim ukseen potilailla tai terveillä koehenkilöillä, vaik ka luonnollisesti myös ihm isperäisten kudostenkin käyttö vaatii selkeät eettiset pelisääntönsä. Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi joulukuussa 2006 selvi tyksen, jossa tehtiin ehdotuksia nykyisen kudos- eli biopankkitoim innan täsmentämiseksi. Selvitys ei o ttan u t kantaa ihmiskudosten käyttöön nim enom aan eläinkokeita korvaavassa tutkim ukses sa, m u n a silti lainsäädännön selkiyttäminen auttanee kudosluovutuksen laajentum ista ja siihen perustuvan tutkim uksen lisään tymistä. E nnen kaikkea selvityksellä on tarkoitus turvata luovut tajan tietosuoja ja m ahdollisuudet vaikuttaa luovutetun kudoksen käyttöön myös näytteen antam isen jälkeen. Työryhm ä jatkaa asi an valmistelua vielä täm än kevään.

► ihm iskudoksia

e tu siv u le la im e tlk o e e la im e tlk o e e la in m a a ra t.h tm l

Kalojen osuus (%)

P i .u . '. i m u

k u do sm ateriaalia tu tk im u s k ä y ttö ö n .

S cien ce 8 6 : 2 2 5 - 2 5 0 .

Selkärankaiset yh t.

sen vuoksi, e ttä niistä saadaan aikanaan

Tälläkin hetkellä sairaaloissa h eite tää n runsaasti huk kaan ih misperäisiä kudoksia, jo t k a vo isiva t h y ö d y ttä ä tu tk im u s ta vielä h u o m a tta v a s ti eläinkudoksia e n e m män. Ihm iskudokset vois iv a t suoraan korvata koe-eläimiä ja niiden h y ö d y n täm ine n toisi a rvok asta uu tta t i e to a lääketieteelle.

• A u r a s , M - L . & L a g a rd ére, J. 2 0 0 4 : M e a s u r in g cu ltu red fish s w im m in g b eh a vio u r: f ir s t result on ra in b o w tro u t u sin g aco u stic

Stressaavaan ym päristöön pakotettujen kalojen aivoissa on m i tattu reaktioita, jotka on liitetty nisäkkäillä m asennukseen. Ka lojen on myös havaittu lieventävän tuntem aansa kipua tai tus kaa nisäkkäiden tapaan toistam alla m erkityksetöntä liikettä, m i kä tuottaa endorfiinejä. T unteisiin liittyvät aivojen om inaisuudet vaikuttavat olevan perintöä yhteiseltä esi-isältä jo varhaisesta vaiheesta selkärankais ten evoluutiota. Luonnonvalinta suosii yksilöä, joka pystyy pe lon ja kivun ohjaam ana välttäm ään vaarallisia ja stressaavia olo suhteita.

► s u u r i osa koe-eläim istä k a sva te ta an vain

T A N J A H IE T A M IE S

Kirjoittaja on biologija Anim alian hallituksen jäsen

L ä h te e t:

Kala kärsii ahtaissa tiloissa

TIESITKO?

K o rtti kertoo luovutustahdosta

luovutuskortti toimii samalla myös elintenluovutustestam enttina: kuolem antapauksissa elinsiirrot asetetaan etusijalle, m utta kortin avulla myös m u u t kudokset saadaan tutkim uskäyttöön. Kaikki ih misen solut, sekä terveet että sairaat, kelpaavat periaatteessa tu t kimukseen. K ukaan ei voi kuitenkaan taata, että luovutetut solut päätyvät tutkim uskäyttöön. Toistaiseksi ihm iskudosten talteen otto ja tutkim uskäyttö on valitettavan vähäistä, m utta valmistu va biopankkilaki saa hyödyntäm isen toivottavasti tehostum aan. Parhaiten asia on järjestetty Tampereella, jossa yliopistollisen sairaa lan yhteydessä toimii jo biopankki. M uuallakin kudoksia voidaan parhaiten hyödyntää tutkim usta tekevissä yliopistosairaaloissa. K udosluovutuskortin voi tilata veloituksetta Animaliasta tai Julia na von W endtin säätiöstä. L A U R A U O T IL A

HENKILÖTIETOJA Nimi Hlötunnus

Veriryhmä

Tärkeät sairaudet Yliherkkyys lääkkeille ym. Lähin omainen

Juliana von W endtin säätiö (JvWS) on jakanut jo viidentoista vuoden ajan kudosluovutuskortteja, jollaisen allekirjoittamalla kuka tahansa voi ilm aista tahtonsa kudosten hyödyntäm iseen tu t kimuksessa niin leikkausten kuin kuolem ankin jälkeen. K udos-

Omaisen osoiteja puh.numero

212007

A N I M A LI A N A L U E O S A S T O J A

Näyttely pystyyn Kotkan malliin!

★

f i»

Animalian Kotkan paikallisryhmä s u u n n itte lija t o t e u t t i om an eläinsuojeluaih eisen va lo k u v a n äy tte ly n lokakuussa 2005. N ä y tte ly oli esillä Kotkan pääkirjastossa. N ä y tte ly sai paljon kiitosta ja valokuvaaja Karita Heikkosen ku vat a n to iv a t ihmisille paljon m ie ttim ise n a ihetta.

suunnittelun lähtökohtana oli lähestyä eläinten oi keuksia tavallista kuluttajaa koskettavalla tavalla. H alusim m e tu o da eläinten hyvin- ja pahoinvointia esille ainakin kotkalaisittain uudella tavalla. Jo kuvien värim aailma ja som m ittelu toi esil le ristiriitaisuuksia eläinten luontaisen käyttäytymisen ja esimer kiksi tehotuotannon välillä. Valitsimme kuvapareja siten, että värikuvassa oli eläin sen luontaisessa ym päristössään ja musta-valkokuvassa oli se tuote, joka eläimestä oli ihmisen käyttöön tehty. Myös kuvateksteissä oli kerrottu eläim en oloista ja käyttäytymisestä sen luontaisessa ym päristössä ja tehotuotannossa tai esimerkiksi eläinkokeista. ► n äyttelyn

Vastakkainasettelu herättää katsojan Valokuvissa käytimme vastakohtina m m . seuraavia asioita: Sian luontaista elämää esittävä kuva rinnastettuna kuvaan kaupan li hatiskistä, kaksi valkoista kania rinnastettuina kuvaan kosmetiikkatuotteista. M uita kuvapareja olivat esimerkiksi kuva lehm ästä rinnastettuna m aitotölkkiin ja maitolasiin, kuva luom ukanoista ja sen vieressä kuva kananm unapaketista ja kuva grillatusta broile rista. Kuvapareina olivat myös kuvat lam paasta ja krim iturkista sekä supikoirasta ja turkiksista. Lisäksi meillä oli lasivitriinissä esillä koiran kouluttam ises sa edelleenkin käytössä olevia “piikkipantoja”, ja siihen liittyvä lakiteksti. Ihmisillä oli m ahdollisuus allekirjoittaa adresseihin nim ensä ja jaossa oli myös A nim alian esitteitä. Y htenä päivänä olim me it

Osta kotimaista eläinkokeetonta kosmetiikkaa

se paikan päällä tapaam assa ihmisiä ja vastaamassa heidän kysy myksiinsä. K otkan Animaliassa olemme aiem m in järjestäneet v a lo k u v a * näyttelyn Animalian toim istolta tilaam illam m e valokuvilla. N yt kaipasimme kuitenkin uusia näkökulm ia m eitä kaikkia p u h u tta vista asioista. Näyttely sai myös mukavasti huom iota paikallisis sa sanomalehdissä. _ R IIK A K O K K O N E N

1 BIO RICH

Haluaako alueosastosi lainata näyttelyä?

fit*

Seuraavaksi n äyttely on esillä toukokuussa Kouvolassa. Tarkoituksenam m e on kesän aikana te e ttä ä valokuvista ainakin yh d et ylim ääräiset kappaleet Helsingin toim is toon, jo s ta näyttelyä saisi lainata eri puolille Suomea.

Itlfo k

T ie d u s te lu t R iika K o kko n e n puh.

Hellästi hoitava

044 5 9 5 0 5 3 4

riik a k o k k o n e n @ h o tm a il.c o m

ViftW «••COBMA tMUUIOS 200 ml *

KUDOSLUOVUTUSKORTTI Toivomukseni on. että kudoksioni jo elimiäni käytetään kuolemani jälkeen kanssaihmisten auttamiseksi ja lääketieteellisen tutkimuksen toi opetuksen edistämiseksi. Elämäni aikana minulle tehtyjen hoito- ym. toimenpiteiden yhteydessä irrotettuja kudoksia saa myös käyttää mainittuihin tarkoituksiin. Ruumistani saa/ei soa käyttää anatomian opetukseen. Toivon erityisesti, että kudoksioni köytetään sellaiseen tutkimukseen tai testauk seen. jolla voidaan korvata eläinkokeita ja vähentää koe-elöinten kärsimyksiä. Päiväys_____________________

Allekiijoitus

22 EI'.IWMIM

212007

j a p a ljo n m u u t a ... f - ' f •• •

••

**1 1 * • ••

Llainystavallisia asianajopalveluja! A sianajotoim isto Streng k y L in n an k atu 1 1 C 0 0 1 6 0 H elsinki Puh. 0 9 - 7 2 6 9 6 7 3 0 Fax 0 9 - 6 2 2 7 6 2 2 8 joonia.streng£/ icon.H www. strenglaki. H

w w w .lif e h a ir .f i

2/2007

Ll.ll.'.MIM 23

Havainnointi vaatii kärsivällisyyttä Paitsi että luonnonvaraisten eläinten havainnointi vaatii aina pal jon aikaa, kärsivällisyyttä, ja usein epämukavien olojen ja vaaro jen sietämistä, eläim et eivät aina oireile tavalla, jonka ihm inen huomaisi. M onet eläim et pyrkivät piilottam aan heikkoutensa, sil lä heikko eläin on saalistajien uhkaam a, ja sairaan eläim en asema laumassa voi rom ahtaa. M onet sairaat tai loukkaantuneet eläi m et piiloutuvat, kunnes ovat toipuneet. Silti kivun piilottam inen ei merkitse sitä, etteikö eläin tuntisi kipua! Laboratoriokokeissa useat eri eläimet ovat nauttineet kivunlievittäjiä, jos niitä on ollut tarjolla, m utta terveet eläim et eivät ole niihin koskeneet. Eläinten arvellaan m m . m aun ja hajun perusteella tunnistavan potentiaali sia lääkeaineita, vaikkei niitä sisältävä kasvi tai keinotekoinen val miste olisikaan niille entuudestaan tu ttu . Epämiellyttävistä oireis ta kärsivä eläin syö niitä helpottaakseen kitkerä ja happam ia kas veja, joihin se ei m u u ten koskisi. Eläinten itselääkinnän tutkijan C in d y E n g e lin m ukaan suu rin osa eläinten terveydenhoidosta on ennaltaehkäisevää, ja päi vittäisellä ravinnolla on suuri merkitys im m uniteetin ylläpidossa. T ) n vaikeaa havaita eläim en syövän tiettyä kasvia tiettyyn sairau^ Ä e n , koska eläimet pyrkivät syömään jatkuvasti niin, etteivät sai raudet pääsisi oirehtivalle tasolle. U sein villieläimillä onkin eli m istössään loisia ja viruksia, jotka epidem iana tappavat tuotanto eläimiä. M oni perinteinen parannusjärjestelm ä toimii samalla pe riaatteella, esim. kiinalainen lääketiede on pitkälti keskittynyt sai rauksien ennaltaehkäisyyn.

Useiden alk u peräiskansojen le g e n d a t ku vaavat, kuinka ih m iset löysivät jon kin lääkekasvin j a o ppivat sen käytön eläimiltä. M yö s länsimaisissa kansan taruissa on v a s ta a v ia tapauksia, ja nykyajan k asviparan tajat y m päri maailman k e rto v a t oppivansa ja t k u v a s ti lisää lääkekasvien k ä y tö s tä tarkkailemalla eläim iä luonnossa. V a sta parin viim e v u o s ik y m m e n e n aikana tie d em aa ilm a on alkanut a rv o s ta a luonnonvaraisia eläim iä tarkkailem alla saatu a tie toa .

Tarua vai totta ? missä länsimaalaiset aikuiset ottavat eläinsadut ja -leg en dat keksittyinä taruina, m onien alkuperäiskansojen parissa legen doihin suhtaudutaan pikemminkin kuvauksina muinaisista ajois ta ja todellisista tapahtum ista. Etenkin sham anististen kulttuuri en parantajat pitävät tiettyjä eläimiä opettajinaan ja kunnioitta vat näitä suuresti. Kaikella olevaisella on sielu, ja ihm isten tulee käyttäytyä kunnioittavasti ollakseen loukkaam atta erilaisia luonnonhenkiä. Parannusrituaaleissa transsin aikana sham aanit kutsuvat opaseläim ensä avukseen johdattam aan vaaroja täynnä olevassa hen kimaailmassa. M oni lääkekasvi liitetään tiettyyn eläim een tai tapaukseen, jonka m yötä ihm iset oppivat ensi kerran käyttä m ään sitä. Esimerkiksi Pohjois-Amerikan alkuperäiskansat kut suvat tiettyä porkkanansukuista kasvia karhunjuureksi. M m . navajot käyttävät kasvia vatsavaivoihin ja tulehduksiin ja uskovat karhujen opettaneen ihmisille sen lääkinnällisen käytön. Vii m e aikoina eläinten käyttäytymisen tutkijat ovat havainneet, että Pohjois-Amerikan luonnonvaraiset karhut kaivavat juuren esiin, pureksivat sen ja hierovat turkkiinsa karkottaakseen hyönteisiä, helpottaakseen purem ien kutinaa, ja ennaltaehkäistäkseen tu lehduksia. M onet m uutkin eläim et käyttävät erilaisia hedelmiä, kasveja, savea ja jopa hyönteisiä ehkäisem ään ja lievittäm ään hyönteistenpurem ista johtuvia vaivoja.

► s iin ä

Arvokas perim ätieto Länsim aisen tieteen piirissä tällaiset uskom ukset on ennen hel posti tulkittu joko hölynpölyksi tai symbolisiksi selityksiksi, jot ka vain auttavat m uistam aan kasvit ja niiden käyttötavat. Evoluutioantropologit kuitenkin uskovat, että ihmiset ovat oppineet

sytetyt eläimet pitkälti m enettävät kykynsä ylläpitää ja hoitaa ter veyttään itse. Keinotekoisessa ym päristössä ne eivät voi valita käyttöönsä kasveja tai m uita luonnonlääkkeitä, joiden avulla ne ylläpitävät im m uunisuojaa ja helpottavat epämiellyttäviä oirei ta. Esim. Skotlannin saaristossa puolivillit lam paat syövät maalla pesivien m erilintujen poikasilta jalat ja kallon saadakseen kyllik si kalsiumia ja fosforia. Lam m as, joka on periaatteessa kasvissyö jä, on näillä saarilla lintujen tärkein vihollinen! Keniassa norsut vaarantavat henkensä saadakseen vaikeapääsyisestä vulkaanises ta luolasta louhim aansa kiveä, joka sisältää runsaasti niille elin tärkeää sodium ia, sekä m agnesium ia ja kalkkia. Myös vangittu jen villieläinten lisääntymisvaikeudet johtuvat psyykkisten syiden ohella siitä, etteivät ne voi vankeudessa säädellä horm onitoim in taansa. Luonnonvaraisia eläimiä havainnoimalla voidaan oppia arvo kasta tietoa terveellisestä ravitsemuksesta, sairauksien ennaltaeh käisystä ja lääkitsemisestä - eläimiä vahingoittamatta. Myös luon nonkansojen tietämys, joka on usein eläimiä havainnoimalla han kittua, tulisi ottaa vakavasti. Evoluution kehittäm ät ja miljoonien vuosien aikana eri lajien testaam at ratkaisut voivat niin lääketie teen kuin m uidenkin tieteiden piirissä osoittautua kestävämmiksi, kuin kokeellisen tieteen tuottam a tieto. Pyörää ei aina tarvitse kärsimyksellä ja vaivalla keksiä uudelleen. _ M A R IA RU O T T U

K irjoittaja on kulttuuriantropologian maisteri L ä h te itä :

Innovaatioita luontoa seuraamalla

lääkekasvien käytön paitsi yrityksen ja erehdyksen kautta, myös tarkkailemalla ja matkimalla m uiden eläinten käyttäytymistä. Sa m a prosessi on jatkunut luonnon ehdoilla elävien kansojen paris sa näihin päiviin saakka. Eläinten lääkekasvien käytön tieteellisen tutkim uksen pionee rit, biokemisti E lo y R o d rig u e z ja kädellisten tutkija R ic h a rd W ra n g h a m , nimesivät nousevan tieteenalan zo o fa rm a k o g n o sia k si. Vaikka täm ä uusi m onitieteinen lähestym istapa on kasvavan kiinnostuksen kohteena, ja saattaa tarjota uusia vastauksia m o niin vakaviin sairauksiin kuten m alariaan ja A IDS:iin, alalla toj mivat tutkijat joutuvat ylittäm ään m onia tieteen sisälle rakeni neita ennakkoluuloja. Eläinten itselääkinnän tutkijoita syytetään m m . eläinten inhimillistämisestä (antropomorfismi) sekä tietojen sattum anvaraisuudesta. Vastauksena eläinten itselääkinnän tu t kijat pyrkivät käyttäm ään m ahdollisim m an tiukkoja luonnontie teellisiä m enetelm iä ja käsitteitä.

Simpanssien loislääkintää Prim atologi M ic h a e l A . H u ö m a n n i n havainnot Tansani assa M ahalen kansallispuiston sim pansseista osoittavat, että sim panssit mm. nielevät tietyllä tavalla taiteltuja piikikkäitä lehtiä ja pureskelevat myrkyllisen vernonia-kasvin ydintä karkoittaakseen loisia. Piikikkäät lehdet raapivat suolistosta loisia m ukaan sa ja tulevat kokonaisina m adot m ukanaan ulos, kun taas vernonian pureskelu ja m ehun nielem inen vaikuttavat kemiallisesti. M olem pien kasvien käytössä tärkeää ei ole vain oikean kas vin valinta, vaan myös oikean kasvinosan käyttö tietyllä tavalla. Vernonian m u u t osat ovat vaarallisen myrkyllisiä, vain var ren ydin sisältää myrkkyä sopivassa m äärin tappaakseen loi set olem atta simpanssille vaarallinen. Tansanialaiset perinteiset parantajat käyttävät samaa kasvia loisten karkoittamiseen.

Pitkäjänteinen ja laajam ittainen villieläinten terveyskäyttäytymi sen havainnointi tuo tietoa, jota ei laboratorio-oloissa m itenkään voida tuottaa. Kiinnostavaa on myös, että vangitut ja etenkin ke-

• C in d y E ngel: W ild H e a lth • M ic h a e l A . H u ffm a n : S e lf-M e d ic a tiv e B e h a v io r in th e A fric a n G r e a t A p e s: A n E v o lu tio n a r y P erspective in to th e O rig in s o f H u m a n T ra d itio n a l M e d ic in e

TIESITKÖ ?

; ► Kamelit o ttavat suolakylpyjä ihoongelm iinsa ; ► Vaihtoläm pöiset j eläim et n ostattavat sairaana ollessaan bakteereja tappavan \ kuumeen auringossa läm m ittelem ällä j ► Norsut hierovat i antibakteerista : savea avohaavoihin

keikkaa vetoom uskorttija lähe tä ministeriöön. Kiitos avustasi!

2/2007

Luk ¡jakyse ly n satoa Uusia esitteitä! a n im a l ia on julkaissut kaksi u u t ta esitettä, joita voit tilata itsellesi ja jaettavaksi lähipiirissäsi. Toinen esi te liittyy kesän kädelliskam panjaan ja siinä kerrotaan apinoiden käyt täm isestä eläinkokeisiin. Esitteessä on myös kortti, jonka voit leikata ir ti ja lähettää ministerille pyytääksesi V aihtoehtom enetelm äkeskuksen perustam ista Suom een. Voit leikata kortin myös tältä sivulta. Animalia on julkaissut myös uu den eläinten oikeuksiin ja etiikkaan liittyvän esitteen, joka on tilattavissa toukokuun lopussa. Esitteessä poh ditaan eläinten oikeuksien eettisiä perusteita, esitellään eläinoikeusfilosofien näkemyksiä sekä kerrotaan, m iten eläinten oikeuksia loukataan yhteiskunnassa. M olem m at esit teet voi ladata Animalian nettisivuil ta pdf-versiona tai tilata Animaliasta:

►

PARAS

JUTTU

M ikä oli täm än numeron paras ju ttu ? Kerro m ielipiteesi 20.6.2007 m ennessä, niin olet mukana Animalian uuden kesäisen apinapaidan arvonnassa! M uistathan liittää vastaukseesi toivom asi paitakoon. Voit lähettää vastauksesi, nimesi ja o so itteesi Animaliaan sähköpostitse: lehti@ anim alia.fi tai postissa Animalia ry Porvoonkatu 53 0 0520 Helsinki

a n im a lia @ a n im a H a .fi.

Muista lomalla! k e s ä l o m a t lähestyvät ja m ones sa perheessä suunnitellaan jo tule vaa lomamatkaa. M uistathan lomakohteissakin näyttää eläinystävällisen matkailijan mallia. Esimerkik si, jos haluat tu tu stu a luonnonvarai siin eläimiin ja niiden elintapoihin, on eläintarhoja parem pi vaihtoeh to vierailla erilaisissa loukkaantunei ta luonnonvaraisia eläimiä hoitavis sa keskuksissa. N äiden ensisijaisena tavoitteena on palauttaa eläimet ta kaisin luontoon, ja toim inta tapah tuu yleensä eläinten, ei maksavien asiakkaiden ehdoilla. K otieläim iin voi taas tu tu stu a esimerkiksi eläin ten vanhainkodeissa. M onipuolisia luontoretkiä ja kursseja järjestävät kesäisin m m . luontokoulut sekä eri laiset kerhot ja järjestöt. Jos lomalla mielii sirkukseen, eläimiä käyttävien sirkusten sijasta suosi sellaisia, jotka ovat toim innassaan sitoutuneet eläim ettöm iin näytöksiin.

►

A nim alia-lehdessä ollut lukijakysely innoitti lähes 200 lukijaa vastaa m aan. Kyselyssä tiedusteltiin, m iten luki jat haluaisivat Animalia-lehteä kehitettävän tulevaisuudessa. Vastausten perusteella eni ten toivottiin juttuja eläinten kanssa työs kentelevistä ihmisistä. T äm än lisäksi erityi sesti nuoret toivoivat vinkkejä om aan toi m intaan eläinten hyväksi, kun taas yli 30vuotiaat vastaajat peräänkuuluttivat Ani m alian konkreettisen vaikutustoim innan näkymistä. Saimme runsaasti myös lukijoiden omia ehdotuksia. Toiveissa on m m . eläinrakkai den ihm isten kirjoittamia kolum neja, yh teiskunnan vaikuttajien haastatteluita sekä eläinkokeettom an kosmetiikan hintavertai l u ja . Lähes kaikki kyselyyn vastanneet luB tja t olivat kuitenkin sitä mieltä, että tähän ► e d e l l is e s s ä

jakoi yhteen sä 4000 euroa apurahaa eläinkokeita kor vaavaan tutkim ukseen kansainvälisenä koe-eläinpäivänä 24.4.2007. A purahojen julkistamistilaisuus järjestettiin Animalian toimistolla. 2500 euron apurahan sai F M N in na Toivanen, joka tutkii Tam pereen yli opistossa horm onihäirintää aiheuttavia te kijöitä eläinkokeettom illa m enetelm illä. Koska horm onaalisia aineita on perin,eisesti tu tk ittu eläinkokein, on Toivasen tkim us edistysaskel eläinkokeettom ien enetelm ien kehittämiseksi. Samalla saaaan myös tietoa aineiden toim intam eka

Koe-eläindirektnvi (86/609) ja eläinkokeita koskeva eurooppalainen yleissopim us (ETS 12 3 ) velvoittavat m yös Suom ea vähentäm ään kokeisiin käytettävien eläinten lukum äärää ja etsim ään vaihtoehtoja. MMM:n työryhm ä ehdotti 2006 useita toim enpitei tä, joilla koe-eläinten käyttöä voidaan vähentää. Kannustan teitä edistäm ään ehdotusten toim een panoa käytännössä. Erityisen tärkeänä pidän ehdo tusta Kansallisen vaihtoehtom enetelm äkeskuksen perustam isesta.

PL 30 0 0 023 VALTIONEUVOSTO

N im enselvennys .................................................................. ..........................................................................

\eikkaa tä stä ! m inisterille 30.9. mennessä. — Vetoamalla voit vaikuttaa.

ja L uonto-L iiton Eläim et ja ym päristö -projekti on saanut opetusm iisteriltä jatkorahoitusta vuodeksi. Projek tiin kuuluu yläkouluilla ja lukioissa tehtä vät ym päristö- ja eläinsuojeluaiheiset kouluvierailut ja kesäaikaan rippikoulu- ja protuleirivierailut. "U u d istu k sen a p rojektiin on tu lossa esimerkiksi E läim et ja ym päris tö -aih ein en vihkonen, jota on tarkoitus jakaa kouluvierailuiden yhteydessä. Lisäk si nettisivuja on päivitetty ja kouluvierailijakoulutukseen kuuluu vierailu m aatilalle”, ► a n im a l ia n

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ

Allekirjoitus ............................................................................

Paikkakunta

nism eista, jonka avulla niiden aiheuttam ia haittoja m ahdollisesti kyetään tulevaisuu dessa vähentäm ään. 1500 euron apurahan sai F T M er ja B lä u er, joka kehittää ihmisen solui hin ja kudoksiin perustuvia viljelymalleja lääkeaineiden esitutkim ukseen. Lääke aineiden tutkimuksessa on yleensä käytetty eläinkokeita, m utta Bläuerin tutkim ukses sa käytettävät kudokset ovat ihm isten leik kaushoitojen yhteydessä ylijäävää kudosta, jonka käyttöön pyydetään potilaan kirjalli nen suostum us. K R IS T IIN A K O IV U L U O M A

Eläimet ja ympäristö -projekti jatkuu

SIRKKA-LIISA ANTTILA

m e ottam aan ideat, pyynnöt ja ehdotuk set huom ioon lehden sisältöä sekä ulkonä köä suunnitellessam m e. Arvonnassa keit tokirjan voittivat M aria R iih elä ja M arja K uusiniva. E lä in y stä v ä llise n k u lu tta ja n o p p a a n voitti Jaana A uvinen. Onnea! _ K R IS T IIN A K O IV U L U O M A

Juliana Von VVendtin säätiö jakoi apurahoja ► J u l i a n a v o n v v e n d t i n SÄ Ä T IÖ

SUOMEN VALTION ON TOTEUTETTAVA LAINSÄÄDÄNNÖN VELVOITTEET

m ennessä lehdessä ilm estyneet jutut ja ar tikkelit ovat yleisesti kiinnostavia, sopivan m ittaisia sekä helppolukuisia. Parhaaksi lehden kansikuvaksi suurin osa vastaajista valitsi lehden 4/2006 kan nen. K annessa oli kuva talvisessa luonnos sa olevasta naalista. L ehden taittoon ja ulkoasuun liittyviä asioita kyseltäessä eniten kiitosta tuli leh den koosta. Nykyisen mallista lehteä on helppo lukea vaikkapa bussissa tai selällään sängyssä loikoillen! Kritiikkiä tuli sen sijaan lehden joistain kuvista, jotka joidenkin lukijoista mielestä voisivat olla parem pilaatuisia. U seam m an kerran tuli vastauksissa esille myös pyyn tö siitä, että lehti olisi 100 % kierrätyspaperia. Suuri kiitos kaikille vastaajille! T ulem

projektityöntekijä E v eliin a L u nd q vist kertoo. Projektiin kuuluvat myös nuo rten ry h m ät luonnosta ja eläimistä kiinnostuneil le 13-19 -vuotiaille. Tällä hetkellä ryhmiä on jo Helsingissä, Vantaalla, Lohjalla ja Jy väskylässä. Lisätietoja: www.elaimetjaymparisto.fi. H a lu a tk o tila ta v ie ra ilija n r ip p ik o u lu - ta i p ro tu le irille ? O ta y h te y s E v e liin a L u n d q v istiin , p . 044-302 81 73 ta i n u o riso @ a n im a lia .fi.

Ink not mink -tähdet rokkasivat Vanhalla aktiiviryhmä järjesti 14.3. Ink not m ink -tukikeikan Vanhalla ylioppilastalolla Helsingissä. Keikal la esiintyivät Animalian viime syk syisen turkissom isteiden vastaisen Ink not m ink -kam panjan tähdet Ji m i P ääkallo Techincolour-yhtyeineen sekä K im H erold ja T idian e Ba. Alkuillasta yleisöä läm m itti oi keaan tunnelm aan D ead Poets So ciety -bändi. T echnicolourin energisen esityk sen jälkeen yleisöä hem m oteltiin vielä tähtien yhteisellä kokoonpa nolla ja yllätysnumeroilla. T unnel m asta päätellen pojilla oli hauskaa ja niin oli yleisölläkin! _ EEVA SU H O N EN

EC E

Kesäkauden avajaiset

Cajun-tofusalaatti MeiA,u Z2 pakettia (n. 200 gfsavutofua (marinoitukinkäy) 3 dlkeitettyäluomu-basmatiriisiä(taimitätahansa

- ^ t-k u m a L ja t - ^ r u s c h e tta -L e iv ä t - ^ n iia t u t Iza svL k set

- c a ju v i- to f u s a L a m i ' ^ P V ^ V U v iis o r b e ttL

T E K S T I: ELIN A V A L K A M A

tummaariisiä) parikourallista revittyjäsalaatinlehtiä (esim.tammenlehvä) kourallinenrucolaa tuoreitayrttejä maunmukaan (hyvinsopivatbasilikaja timjami) V2 sitruunanmehu oliiviöljyä 2 rkl (vegaanista)cajun-kastiketta (taipari teelusikkaa cayennepippuria, myöschilikastikekäy) taiomanmaunmukaan (suolaa, mustapippuria,valkosipulia)

Sekoita isossa kulhossa riisi, sitruunam ehu, oliiviöljyjä cajunkastike. Tarkista m aku,jos on liian tulista, lisää riisiä tai vaikkapa vähän sokeria. Huuhtele ja revi pieneksi rucola ja yrtit ja lisää ne salaattiin. Pilko tofu pieniksi kuutioiksi ja sekoita salaatin joukkoon. Tarkista jälleen m aku ja lisää halutessasi suolaa, cajunkastiketta tai valkosipulia. Anna salaatin m ehevöityä hetken aikaa ennen tarjoilua. Tarjoa sellaisenaan tai grilliruokien lisäkkeenä. Jos haluat salaattiin vähän eksoottisem paa makua, voit lisätä pilkottuja hedelmiä, kuten m angoa tai hunajamelonia.

Juhlista alkavaa kesää ystäviesi kanssa! Nautiskele kesän ihanista mauista: tuoreista kasviksista, yrteistä ja marjoista. .............

Ihanat illanistujaistarjoilut onnistuvat vallan mainiosti vegaanisina. Menun ohjeet ovat noin 5 hengelle, mutta niitä

. .

.-a

on helppo valmistaa isommallekin porukalle. Hauskatju hlat syntyvät myös nyyttäriperiaatteella,joten ei muuta kuin kutsua lähettelemään! Nautinnollista kesää!

G rillatu t kasvikset (käytä mielellään uudensadon luomukasviksia)

Poreileva kesäjuom a

Bruschetta-leivät

500 gmansikoitataimuitamarjoja (pakastetutkäyvätmyös) 2 dlsitruunamehua 8 dlsitruunalimonadia mintunlehtiä

4 isoa viipaletta tuoretta maalaishiivaleipää 2 luomuvalkosipulinkynttä

4 kevätsipulia 1 keltainenpaprika 1 punainenpaprika 1 kesäkurpitsa

puolikasmunakoiso

Appelsiinisorbetti Resepti: Teresa Välimäki (www.reilukauppa.fi)

dlReilunkaupanappelsiineistapuristettua mehua(6 -8 appelsiininmehu) 2 - 3 dlsokerilientä (2 clsitruslikööriä) 1 Reilunkaupansitruunanmehu(n.o,sdl) 4

hyvälaatuistaluomuoliiviöljyä(extravirgin) 2 luomutomaattia suolaa, mustapippuria, tuoretta basilikaa

1 ruukkutuorettabasilikaa kevätsipulin varsia kivettömiäluomuoliiveja luomuoliivi-tairypsiöljyä suolaa, rosmariinia, mustapippuria

Piikoja soseuta m ansikat. Jos käytät pakastem arjoja, su

Paahda leipäviipaleet leivänpaahtim essa, uunissa

Pilko paprikat, m un akoisoja kesäkurpitsa

ja keitä, kunnes seos m uuttuu siirappimaiseksi.

lata niitä ensin hieman. Lisää sitruun am ehu ja limsa. Se

(n. 200 aste tta

suunnilleen sam ankokoisiksi paloiksi. Leikkaa

Jäähdytä. Sekoita loput ainekset jääh tyn eeseen

koita kunnolla ja lisää ripaus sokeria tarvittaessa. Kaada

kynsiä, leikkaa ne kahtia ja hiero niitä leipien pintaan.

kevätsipulien varret irti ja halkaise sipulit. Kaada

sokeriliem een. Kaada seos m uoviseen, pakastuksen

laseihin, lisää jääpaloja ja koristele mintun lehdillä.

Leikkaa tom aatit pieniksi kuutioiksi ja nostele leipien

kaikki kasvikset leivinpaperin päälle uunipellille tai

kestävään vuokaan, peitä kelmulla, pakasta ja sekoita

päälle. Ripottele pinnalle vähän suolaa, m ustapippu

nostele neliönm uotoisten foliopaperinpalasten

käsin m uutam an kerran pakastam isen aikana, jo tta

ria ja tu o retta basilikaa. Valuta lopuksi päälle sopivasti

päälle. Pirskota kasvisten päälle öljyä ja sekoita.

rakenteesta tulee tasainen ja pehmeä.

oliiviöljyä, siirrä lautasille ja tarjoa heti.

Ripottele päälle suolaa, m ustapippuria ja rosm a

Tarjoa tuoreiden marjojen kera.

sokeriliemi: 5dlvettä 2,5 dlReilunkaupansokeria M ittaa sokeriliem en ainekset kattilaan, kiehauta

ho min) tai grillissä. Kuori valkosipulin

riinia. Paista uunissa grillivastuksen alla tai 250asteessa noin 5 - 1 0 m inuuttia. Jos haluat käyttää grilliä, taittele folio kasvisten ym pärille "n yytiksi” ja grillaa niitä noin 20 m inuuttia. Kun kasvikset ovat kypsiä, laita ne tarjoiluastiaan. Pilko kevätsipulin varret, oliivit ja basilika. Lisää pilkotut ainekset kasvisten joukkoon ja sekoita. Lisää tarvittaessa hieman öljyä ja m austeita. Tarkista maku. (ohje m uokattu Finfoodin ohjeesta, w ww.finfood.fi "grillatut kasvikset”)

28 RTTrwrrei

2/2007

S ARJI S

A N I M ALI A S H O P

KIRJAT

fll M i m

OVflT €PR6U0 TFTT*MR

N€

M lfL jJ t

afilNKOK-flSTR T

Se o£.i sfi.LR/Ne/0 L

''ölefict> viim eisen.

o s t g

m u k fj™

O oT ö

» ( c y s y ;y n T ..

OLI 5«- NYT SfNTRftN I f/PiN JuMRtfrriroMRA) P5 LHÖ K of 70 5__

?R£HRiTe) Ti/_Hefcsi.f r

M in o l t a

m y T B R tf.

KASVISRUOKIA AASIASTA MAKUMUISTOJA INTIASTA JA KAUKOIDÄSTÄ Intialainen kasviskeittokirja tarjoaa ohjeita palak paneerista perinteiseen linssikeittoon sekä herkuttelee kardemummapistaasijäätelöllä. Hel teeseen tuo lievitys tä mangolassi ja vuo ristossa lämmitellääm masala-teellä. Useimat resepteistä käv it myös vegaaneille. Nyt edullisesti Animaliasta, 34 €(ovh 38 c)!

Nyt myös ruotsin kielisiä kirjoja: muun muassa Peter Singerin Djurens Frigörelse. Lisätietoa www.animalia.fi.

Eläinystävälllsen kuluttajan opas, uusi painos. Rautaista tie toa arjen avuksi jokai selle eläinystävälle. 9 € / 10 €.

Kuuluisa kasviskeittokirja II 19 € / 17 €.

PINSSIT

LUE, NIIN TIEDÄT! • Eläinten moraalinen arvo / Elisa Aaltola, 28 €. Teos tarjoaa kattavan katsauksen eläinten arvoa ja ihmissuhdetta koskeviin kantoihin. • Eläinkokeita ja vaihtoehtoja, 2 1 € / jäsenille 19 c. Tietoa koe-eläimistä, eläinkokeista ja vaihtoehdoista. • Hyvinvoiva tuotantoeläin / ProAgria, 19 c . Opas on tarkoitettu kotieläinyrittäjille, opettajille ja opiskelijoille ja myös eettisestä laadusta kiinnostuneille kuluttajille. • Härkäpapua sarvista / Inna Somersalo ym., 25 €. Uutuus! Fennovegaaninen keittokirja hyvän ruoan ja eettisen tuotannon ystäville. • Eläinystävälllsen kuluttajan opas, 9 / 1 0 €. Uutuus! Haluatko tehdä maailmasta paremman paikan eläimille? Päivitetty opas ilmestyy syksyllä.

Animalian opiskelijaryhmän tekem ät pinssit: 1,50 € / kpl. Eri värejä ja tekstejä.

Kaunis kesäinen onnittelukortti moneen juhlaan. Kaksiosainen, tekstitön. Vain 1 €!

T o im is to lle t u le e p a ljo n k y s e ly jä a lu e o s a s t o is t a . M o n e t t ie d u s t e le v a t , m ite n to im in t a a n p ä ä s e e m u k a an . A lu e o s a s t o je n to im in t a riip p u u t ä y s in

H en n a M ari H u u sk o , s ä h k ö p o s ti:

KAUTTA

1 8 . M y ö s u u d e t jä s e n e t o v a t

2 5 , 9 2 1 4 0 P a ttijo k i

t e r v e t u lle it a ! E s itt e id e n j a m u u n

m a r i.liim a ta in e n @ s u o m i2 4 .fi

p uh . 0 4 4 5 3 6 0 7 0 7

m a t e ria a lin lisä k si t o im is t o lla on

TA M PERE: H eidi P itk ä n e n

m y y n n is s ä r a jo it e t t u v a lik o im a

p u h . 0 4 0 5 8 3 9 9 7 2 j a V iivi M äk i-

r y h m is t ä j a n iis sä t o im ijo is t a . A lu ksi

P o r v o o n k a tu 3 c 4 4 ,0 4 2 0 0 K era v a ,

A n im a lia n t u o t t e it a . T o im isto lla o n

V a u rio p u h . 0 4 0 8 3 1 7 5 5 6 1

k a n n a t t a a o t t a a s e lv ä ä a lu e o s a s t o n

s ä h k ö p o s ti

k irp p u to ri, jo n n e o t e t a a n v a s t a a n

ta m p e re @ a n im a lia .fi

s e u r a a v a n k o k o u k s e n a ja n k o h d a s ta .

s u v i@ s u v in u rm iv iita .fi

h y v ä k u n t o is t a k ir p p u to rita v a ra a .

O ta s iis r a t k a is e v a a s k e l j a lä h d e

KOTKA: Riika K o k k o n e n , L a ih o n tie 7,

PÄÄK AU PU N KISEU TU :

m u k a a n t o im in t a a n ! K aikki o v a t

4 8 7 0 0 K ym in lin n a , p u h . 0 5 2 6 4 10 8

O p is k e lija ry h m ä k o k o o n tu u

t e r v e t u lle i t a j a jo k a is t a t a r v it a a n !

ta i 0 4 4 5 9 5 0 5 3 4 , s ä h k ö p o s ti

U u d e lla Y lio p p ila sta lo lla

r iik a _ k o k k o n e n @ h o tm a il.c o m .

(M a n n e rh e im in tie 5), m u u t ry h m ä t

M u is t a th a n , e t t ä a lu e o s a s t o je n

K O U V O LA: Lau ra K a rttu n e n , p uh . 0 4 0

y h t e y s t ie d o t lö y d ä t m y ö s A n im alia n

5 0 4 5 5 0 6 , säh k ö p o sti

k o t is iv u ilt a (w w w .a n im a lia .fi).

la u ra .k a rttu n e n @ p p .in e t.fl. KUO PIO : U n g S a ri, p u h . 0 4 4 5 3 8 3 9 0 3 ,

HELSINKI: ks. P ä ä k a u p u n k ise u tu

s ä h k ö p o s t i s a ri.u n g @ u ta .fi N U M M I-P U SU LA : Irm a T e ik a ri,

w w w .a n im a lia .fi/ta m p e r e /

V A A SA : A rja W a llen iu s, K u rte n in k a tu 3 , 6 5 1 0 0 V a a sa , p u h . 0 5 0 5 1 8 5 6 2 4 , s ä h k ö p o s ti e e m il.w a lle n iu s @ p p .in e t.fi

OPISKELIJARYH M Ä: lis ä t ie t o ja

VIHTI: Laura P u lk k in e n -H aa p am ä k i, O ta la m p i, p uh . 0 9 2 7 6 0 9 5 8 ta i

a n t a a p u h e e n jo h t a ja T erh i

0 4 0 5 3 8 2 0 4 5 , s ä h k ö p o s t i laura.

L e h to la n tila , 0 3 8 5 0 P u su la,

N iin im ä k i, p uh . 0 4 0 7 0 2 9 3 7 1 ,

p u lk k in e n -h a a p a m ä k i@ h u m a k .e d u

m a r i.s c h r o d e r u s @ s u o m i2 4 .fi.

p uh . 0 9 2 2 6 6 2 3 6 ta i

s ä h k ö p o s ti:

JO E N SU U : Je m m a K ein ä n e n , p u h . 0 5 0 4 6 7 5 9 7 0 , s ä h k ö p o s ti

0 50 500 4596 O U LU : (a lu e o s a s to n to im is to )

t e rh i.n iin im a k i@ h e ls in k i.fi R y h m ä n p o s titu s lis t a :

E ikö lis ta s t a lö y d y sin u a lä h e llä o le v a a p a ik k a k u n ta a ? K iin n o s ta isik o sin u a

je m in a k e in a n e n @ s u o m i2 4 .fi.

T ö llin tie 5 0 A 1 (k e lla rik erro s),

a n im a lia -o p @ h e lsin k i.fi. K o k o u k se t

r y h t y ä A n im alia n y h d y s h e n k ilö k s i?

V o it liit t y ä Jo e n s u u n ry h m ä n

9 0 2 3 0 O u lu , p uh . 0 8 3 1 1 9 8 8 5

p id e t ä ä n p a r illiste n v iik k o je n

S o it a , k irjo ita t a i lä h e tä s ä h k ö p o s tia .

s ä h k ö p o s t ilis t a lle lä h e t t ä m ä llä

j a 0 4 4 9 1 1 4 1 8 1 / K a tja P ä lve,

k e sk iv iik k o in a klo 19 .

Y h t e y d e n o t t o s i e i s id o sin u a

t y h jä n v ie s t in o s o it t e e s e e n

s ä h k ö p o s ti

jn s a n im a lia -s u b s c r ib e @

A n im a lia .O u lu @ m a il.s u o m i.n e t,

U o tila lta , p uh . 0 5 0 3 4 1 3 2 2 5 ta i

y a h o o g r o u p s .c o m . L ista lle t u le v a t

m ta iv a s s@ lu u k k u .c o m

s ä h k ö p o s t it s e

T e rv e is in ,

t a r k e m m a t t ie d o t t a p a h t u m is t a

k o t is iv u h ttp :// w n e t.su o m i.n e t/

la u ra .u o tila @ h e ls in k i.fi

T a rja B a ld in g / A n im a lia ry.

se k ä u u sin k a m p a n ja p o s ti.

k o tisiv u /a n im a lia .o u lu /. P ä iv y s ty s

JY V Ä SK Y L Ä : P e tri H o lm b e rg ,

KO IRARYH M Ä: L is ä tie t o ja Laura

KARH U RYH M Ä: Laura K a rttu n e n , puh.

P o r v o o n k a tu 5 3 , 0 0 5 2 0 Hki

0 4 0 5 0 4 5 5 0 6 , s ä h k ö p o s ti

p. 0 9 - 7 2 0 6 5 9 0

s ä h k ö p o s t i a n im a lia jk l@ g m a il.c o m ,

p e rja n ta is in k e llo 1 4 - 1 6 . Jä s e n illa t

la u ra .k a rttu n e n @ p p .in e t.fi.

t a rja .b a ld in g @ a n im a lia .fi

puh: 0 4 5 6 7 1 499 8

t o im is t o lla jo k a k u u k a u d e n

30 rvTrv.1 .! m 1 2/2007

e n s im m ä is e n ä k e sk iv iik k o n a k e llo

RAAHE: M ari L iim a ta in e n , P ie ta rin p o lk u 1 1 C

NAIN TEET TILAUKSESI: POSTITSE: Animalia ry, Porvoonkatu 53,00520 Helsinki. PUHELIMITSE: (09) 720 6 5 9 11, m a-pe klo 1 0 - 1 5 FAKSITSE: (09) 148 4622. SÄHKÖPOSTITSE: tarja.balding@animalia.fi. Yli i o € tilaukset toimitetaan postiennakolla, jolloin hintaan lisätään postiennakkomaksu 3,35 €. Kaikkiin tilauksiin lisätään postituskulut sekä 1 € käsittelykulu.

m ite n k ä ä n .

k e sk iv iik k o isin k e llo 1 6 - 1 8 , j a

KAJAAN I:

Tilaa kesäksi Älä jätä meitä kuumaan autoon -tarrat! Vain 0,5 € / kpl

O t a la m m e n t ie 2 8 b , 0 3 3 0 0

7 B 16 , 7 4 1 0 0 Iisa lm i, s ä h k ö p o s ti

IISALMI: M ari S c h ro d e ru s , S a t a m a k a t u

• Huppari, hupunreunaa kiertää teksti ink not mink, takana Animalian logo, xs (152 cm), x-xl. meiset kappaleet 20 €! anneke, 5 €

j a R ita L in d b e rg 0 5 0 3 4 8 6 2 4 8

(P o rv o o n k 5 3 , 0 0 5 2 0 H elsinki). A n d e rs s o n , e e v a _ a @ n e t t i.fi.

Ink not mink -tuotesarja

TU RKU : Sari V a ih in e n 0 5 0 5 2 6 4 4 2 4

k o k o o n t u v a t A n im a lia n to im is t o lla AKTIIVIRYH M Ä: L is ä tie t o ja a n t a a E eva

Animalia-pinssi, 1,5 0 €. Pinssiä saa tavana vain mustana.

TUOTESARJAT

MAAN

h e n n a -m a ri.h u u s k o @ lu u k k u .c o m , KERAVA: S u v i N u rm iv iita ,

K u u lu is a'

K A S y iS K E IT T O K IR JA I I

HoK,

ANIMAALIT

•

H ä rk ä p a p u a s a rv ista

tmslEjf) ?m LRirrftR...

SoM G LTV u

F A o N /v n u N -m ftp g •■ ■ g

J R I^IMR Ti^C>RA) f^ljTR fuHuM I^DS<R oue/v) KePBRA) OLLUT,,, f------Il— ------------

Uutuusi/

V-"« Ku»

Tuotteita voit ostaa myös suoraan Animalian Helsingin toimistosta, osoite yllä. Rajoitetusti tuotteita on myynnissä myös Oulun toimistossa (Töllintie 50 A 1,9 0 2 30 Oulu. (08) 3 1 1 9 885). KIITOS TILAUKSESTASI! KIITOS TUESTASI! Lisätietoja w ww.anim alia.fi

Härkäpapua sarvista / Inna Somersalo ym. 25 € (ovh 33 €) on fennovegaaninen keittokirja kaikille, jotka rakastavat hyvää ruokaa ja halua vat nauttia siitä ympäristöä kunnioittaen. Kirjan yli 250 reseptiä tarjoavat makumatkan kotimaisista raaka-aineista tehtyjen aterioiden pariin. Mukana myös tietoa energiaa säästäväs tä kokkauksesta ja ruoantuotannon ympäristö vaikutuksista ja etiikasta.

LOPPUUNMYYNTIALE • Pienlemmikkien virikeopas / Helenä Telkänranta, 12 €. Helposti toteutettavia virikkeistämisvinkkejä lähes viidellekymmenelle lemmikkilajille rotista kyyhkyihin. • Pienet kissapedot / Suvi Viranta-Kovanen, 15 C . Kirjassa kerrotaan värikkäästi ja asiantuntevasti kotoisen kesykissamme luonnonvaraisista sukulaisista. • Kotimaiset puupinssit, i € . Valitse oma suosikkieläimesi: Hevonen, possu, fcammas, koira, karhu, käärme. • Koe-eläinpaita, muotoonleikattu (Fruit o f the Loom), 10 €. O-aukkoinen t-paita. Edessä koe-eläinkuva ja Animalian www-osoite. Väri vaaleanpunainen. Koko L (pieni malli). • Sininen rotta-paita. Perusmalli (s, m, I, xl) ja lady-fit (xs, m,lja xl), 10 €. • Rintamerkki/tarra-setti, 3 €. Setissä 16 tarran "eläinkokeeton kosmetiikka”-arkki sekä 2 rintamerkkiä. (Co cruelty free ja Opiskelijaryhmän pinssi) • Kettuaiheiset lehtiöt, 1 €. Uusiopaperia, lehtiössä sivuja 20. • Korttisetti edullisesti! 1,5 0 €. Nipussa 10 korttia. TIETOPAKETIT Tietopakettien hinta on 2 € / kpl, mihin sisältyy postituskulut. Maksun voit suorittaa paketin mukana tulevalla tilillepanokortilla. Aiheet: Eläinkokeet, hevoset, eläimet maataloudessa ja turkistarhaus. ESITTEET JA JULISTEET Esitteet jaju listeet ovat pääosin maksuttomia, suurista tilauksista perimme postikulut. • Koe-eläinkampanja -esite. Tietoa kädellisten käyttäm isestä eläinkokeissa. Lue s. 26. • Animalian yleisesite • Ink not mink -juliste, 4 erilaista, 5 € • Turkiseläinten asialla -esite • Tuotantoeläinten asialla -esite • Koe-eläinten asialla -esite • Eläinten oikeuksien asialla -esite, Uutuus! Lue s. 26. • Ink not mink -kampanjaesite • Se pieni ero: kettu kärsii, 5 €. Toimistolta haettaessa 2,50 €. • Pikku-Eko. Kätevä pankkikortin kokoinen kortti,johon merkitty mm. eläinkokeeton kosmetiikka, kananmunapakkaukset ja eläinperäiset lisäaineet. • Nelivärinen A2-kokoinen turkiskampanjanjuliste, (sis. postikulut, useampia ju liste ita tilattaessa postikulujen osuus pienenee). • "Kun valitset munia... valitset myös kanalan.” Nelivärinen A3-kokoinen juliste. Sopii ilmoitustauluille, työpaikan seinälle ja kaikkialle, missä liikkuu ihmisiä. • Syökää porkkanaa. Nelivärinen A3 kokoinen juliste.

2/2007

F U t f l

.KR13

L e ir ille ! Animaliajärjestää loppukesästä kesäleirin Kangasalla, Tampereen lähellä 7.-9.9.

Tilaa itsellesi kesän uusin kampanjapaita. Animalian apinapaidalla tu et kam panjaam m e kädellisillä teh täviä eläinkokeita vastaan.

Leirin työ pajoissa pohdim m e y hd essä vastauksia eläinten hyvin vo in ti-ja oikeuskysym yksiin ja ideoim m e ja keh itäm m e Animalian toim intaa. Luvassa m yös herkullisen vegaaniruoan kokkausta! Leiriohjelman vastapainoksi nautitaan luonnosta, saunotaan ja parannetaan maailm aa - u n o h ta m a tta pelejä ja muuta mukavaa iltaohjelmaa.

M iellyttävä oliivinvihreä lady-fit 3/4hihainen naisten paita ja m iesten perusmallinen T-paita ovat tilattavissa toukokuun lopussa.

Tule mukaan v ie ttäm ää n re n tou tta va viikonloppu eläinystävien seurassa! Leiri on m aksuton, m u tta kohtuullinen ruokakulukorvaus peritään. Animalia maksaa matkakuluja. O san ottajam äärä on rajoitettu!

Tiedustele kesäkuussa m yös toppeja ja naisten t-paitoja! Malli: Fruit o f th e loom. 1 8 € (jäsen 1 5 €)

Lisätietoja leiristä: tarja.balding@animalia.fi tai (09) 7 2 0 65 9 1 1 .

Tilaukset animalia@animalia.fi.

Tilaa ilm aista lisätietoa kasvissyönnistä! L ähetä tekstiviesti n u m ero o n 050 344 9524. Kirjoita viestiin IN FO sekä om a nim esi ja osoitteesi. Infopaketissa on m m . jäsenlehti Vegaian näytenum ero! V egaaniliiton jäseniksi v oivat liittyä kaikki k iin n o stu n eet ru o k av alio o n ja m u ih in k u lu tu stap o ih in katsom atta.