Animalia 3/2007

Eläimet jo ympä ristö ANIMALIAN SYYSKAMPANJA KANNUSTAA ÄASVJSSYÖNTIIN! sivyA^ ILMASTONMUUTOS LAUTASELLA SIVU

15

ELÄIMET LUONNON­ KATASTROFIEN ENNUSTAJINA SIVU

24

PÄÄKIRJOITUS

SISÄLLYS

Animalian kasviskampanja

2

Pääkirjoitus

3

Sisällys

4

Animalian syyskampanja

Animalian syksyä värittää uusi kas­ viskampanja, jonka tarkoituksena on houkutella ihmisiä kokeilemaan roh­ keasti kasviperäisiä tuotteita, joilla voi korvata ruokavaliossaan lihan, m aidon ja m unien kulutusta. K am panja m ur­ taa ennakkoluuloja kasvissyönnistä ja siinä kerrotaan ruokavalion vaikutuk­ sista terveyden, ym päristön ja eläinten oikeuksien kannalta. S. 4

kannustaa kasvissyöntiin 6

Uutisia

7

Kolumni: Juha Valste Sanottua

Kasvissyönti on myös ympäristöteko

Veganisk kost är ocksa en miljögärning

kului vauhdilla ja myös A nim alian kesäkiertue on lopuil­ laan! K iersim me teltan kanssa yli 20 paikkakunnalla ym päri Suo­ m en eläinkoe-teemalla. Ohikulkijat osoittivat kiitettävästi h u o ­ m iota, sam oin media. EU :ssa uudistettavasta koe-eläindirektiivistä ja siihen liittyen apinakokeista kerrottiin tänä kesänä monissa paikallismedioissa. Kansallista vaihtoehtom enetelm äkeskusta py­ ritään nyt viemään eteenpäin poliittisella tasolla. K iitokset kaikil­ le m ukana olleille!

L okakuussa A nim alia aloittaa kam panjan tuo tan to eläin ­ ten puolesta (s. 4). Tuotantoeläim iä pidetään ahtaasti ja pienin resurssein, koska nykykuluttajat vaativat lihaa, m aitoa ja m unia paljon ja halvalla. Eläinsuojelulakia rikotaan usein myös Suo­ messa ja valvonta on puutteellista. Yhä suurem m at ja keskitetyt teh otuotantotilat tuhoavat myös ym päristöä. T ehom aataloutta vastaan kam panjoi parhaillaan myös kansainvälinen eläinsuojelujärjestö WSPA, josta voit lukea lisää sivulta 10.

E läinkunnantuotteiden su urim ittainen kuluttam inen u h ­ kaa paitsi eläimiä, samalla myös om aa ja ym päristön terveyttä.

Esimerkiksi Y K :n ruoka- ja m aatalousjärjestö FAO :n m ukaan kasvihuonekaasujen vähentäm isen kannalta ruokavaliolla on val­ tava vaikutus. Lihakarja kiihdyttää ilm astonm uutosta jopa enem ­ m än kuin koko m aailm an tieliikenne! E läinkunnantuotteiden ku­ lutusta tulisikin vähentää m erkittävästi myös ilm astonm uutoksen hidastam iseksi (s. 15). Kasvisruokavalio on konkreettinen tapa m u uttaa m aailm aa - eläinten ja ym päristön kannalta.

A nim alia-lehti keskittyy tässä num erossa ym päristö-teem aan.

Y m päristöongelm at aiheuttavat paitsi eläinlajien katoamista myös kärsimystä eläinyksilöille. Ym päristöongelm ien syyt ovat lähes ai­ na ihmisen aiheuttamia.

Y m päristö ja sen asukkaat, ihm iset ja hoidossam m e olevat eläim et m ukaan lukien, m uodostavat kokonaisuuden. Kaikki te­ kom m e ja tekem ättä jättäm isem m e vaikuttavat. M etsässä kulkiessam m e voimme poim ia roskan ja ehkäistä eläim en loukkaan­ tum isen. K aupassa voimme valita rahoillam m e. Eläinten puoles­ ta, tai vastaan.

► som m aren

Risut ja Ruusut 8

Euroopan suurin turkistarha Suomeen?

10

Kulkukoirista hurrikaaneihin

- WSPA

tekee maailmanlaajuista eläinsuojelutyötä

► kesä

for m ed fart och ocksa Animalias som m arturne börjar nä sitt slut. Animalias tält besökte 20 olika städer runtom i Finland m ed v ira djurtest tem a. D et gladde oss att i n t r e ^ J bland de förbigäende och m edia var stört. E U skall förnya sitt djurtestdirektiv och u n d er som m aren har m änga lokala m edier inform erat om det sam t om djurtester gjorda m ed apor. D e olika internationella alternativm etoderna försöker nu föras fram i Poli­ tiken. Tack tili alla som h ar medverkat!

I Oktober skall Animalia börja en kam panj för produktionsdjur (s. 4). N uförtiden begär konsum entem a mycket, sam t billigt kött, ägg och mjölk. D et resulterar m ed att resurserna för djurskötseln ofta är däliga. D juren hälls i alltför smä utrym m en och har inte möjlighet tili att förverkliga sitt arttypiska beteende. D jurskyddslagen bryts ofta i Finland och den bevakas daligt. Vid lantbru k har m an allt m er större och m er specialiserade farm er och det är ocksä ett h o t m ot miljön. D en internationella djurskyddsföreningen WSPA har ocksä börjat en kampanj m ot d et effektiverade lantbruket, läs m era om detta pa sidan 10.

Animaliska produkters överflödiga användning är inte bara ett h o t m ot djuren, u tan sam tidigt m o t ditt eget och naturens hälsa. Enligt F N :s fackorgan för livsmedels- och jordbruksffägor FAO, har vära m atvanor en stor roll i att förminska v ä x th u s^ » ser. U ppfostring av köttboskap ökar klim atförändringen.Till ( X I m ed m era än heia världens trafiknät! D e animaliska produkternas användning borde m an förminska drastiskt ocksä för att fördröja klim atförändringen (s. 15). E n veganisk kost är en konkret sätt att ändra världen - bäde för djuren och för naturen.

Animalias tidning koncentrerar sig i d en a num m er pä miljön.

M iljöproblem en orsakar inte bara att vära djurarter försvinner, u tan ocksä lidande för vära djurindivider. M änga gänger är mil­ jöproblem en orsakade av m änniskan.

M iljön och de som lever i den, vi m änniskor sam t djuren, bild ar en helhet. Allt vad vi gör och inte gör päverkar den helheten.

N är vi gär i skogen sä kan vi alla plocka e n skräp och pä sä vis förhindra att e n djur skadar sig. M ed vära pengar kan vi i butiken välja för djuren, eller m ot dem.

A u r in k o is ta s y k sy n a lk u a !

H a en solig början p ä kosten !

12

Elämäntyönä eläinten oikeudet Koe-eläinkampanja sai ohikulkijat pysähtymään

14

Luettavaa: Argumentteja kasvisvoittoisemman ruokavalion puolesta Selkokielellä ympäristöongelmista

15

Ilmastonmuutos lautasella

18

Tutki kosmetiikan tuoteselosteet!

20

Nuorten palsta: Omannäköistä tekemistä

21

Uusi projekti luo suhteita Baltian

22

Yhtä luonnon kanssa

24

Eläimet ennustajina

26

Miten voin toimia

27

Tehtyä ja tapahtunutta

28

Vegepalsta: Makeita ideoita

30

Sarjakuva

Ilmastonmuutos lautasella Pikaruokalassa ham purilaisen voi hankkia halvalla, m utta todellisuudessa sämpylän välissä olevan pihvin hinnasta unohdetaan helposti lihan tehotuotannon aiheuttam at ym päristötuhot ja eläinten kohtelu.Tutkijoiden m ukaan globaali lihantuotanto kiihdyt­ tää ilm astonm uutosta tällä hetkellä sellaisella vauhdilla, että tulevaisuudessa saatamme joutua m aksam aan tehotuotannon seurauk­ sista ennennäkem ättöm än hinnan.

s. 15 Yhtä luonnon kanssa

eläinsuojelujärjestöihin

T u ru n saaristossa, Livonsaaren yhteisökylässä eletään m ahdollisim m an pitkälle luonnon ehdoilla. O m avaraisuuteen pyrkivä kyläyhteisö suosii ekologista rakentam ista, vapaana kulkevia eläimiä ja kyläläisten yhteistyötä luonnonm ukaisilla kasvimailla. Yhteisöllä on tilaa kasvaa vielä useam m an ym päristöstä ja eläinten hyvin­ voinnista kiinnostuneen verran.

Animaalit kautta maan (^ ^ i

Animalia shop

S. 2 2

ANIMALIA-LEHTI, 30. VUOSIKERTA JULKAISIJA: E lä in s u o je lu liit t o A n im a lia PÄÄTOIMITTAJA: Elina V a lk a m a TOIMITUSSIHTEERI: E e va S u h o n e n , p. (09) 7 2 0 6 5 9 1 4 , e e v a .s u h o n e n @ a n im a lia .fi TAITTO: R e e t a S a lm i, p. (044) 3 6 2 7 7 1 4 , r e e ta @ r e d a n d b lu e .fi, OSOITTEENMUUTOKSET: T a rja B a ld in g , p. (09) 7 2 0 6 5 9 1 1 , ta rja .b a ld in g @ a n im a lia .fi PAINOPAIKKA: M ik to r O y , H e lsin k i ISSN 0783-9170 ILMESTYMISAIKATAULU: N ro

1 m a a lisk u u , n ro 2 to u k o k u u , n ro 3 s y y s k u u , n ro

4 m a rra s k u u . S e u r a a v a a n n u m e ro o n t a r k o it e t u n m a t e r ia a lin t u le e o lla p e rillä

19.10.2007

t o im it u k s e s s a m e n n essä. l ä h e t e t ä ä n le h ti@ a n im a lia .fi t a i o s o i t t e e lla : A n im a lia - le h ti,

AINEISTOT

P o r v o o n k a t u 5 3 , 0 0 5 2 0 H e lsin k i.

ILMOITUSTEN PERUUTTAMINEN: p e r u u t u k s e t v iim e is t ä ä n

s e it s e m ä n

(7) v u o r o k a u t t a a in e is t o n jä t t ö p ä i v ä n jä lk e e n t o im it u s s ih t e e r ille .

REKLAMAATIOT: K irja llise n a 1 4 v u o r o k a u d e n a ik a n a ilm e s t y m is p ä iv ä s t ä lu k ie n . IRTONUMEROMYYNTI: A k a t e e m in e n k irja k a u p p a . A rtik k e lie n la in a a m in e n e lä in s u o je lu a e d is t ä v iin t a r k o it u k s iin s a llit t u . L ä h d e m a in it t a v a .

ANIMALIA-LEHTI PIDÄTTÄÄ OIKEUDEN LYHENTÄÄ JA MUOKATA JUTTUJA. TOIMISTO: P o r v o o n k a tu

5 3 , 0 0 5 2 0 H elsinki

ASIAKASPALVELU: p. (09) 7 2 0 6 5 9 0 ,

p ä i v y s t y s m a -p e k e llo 1 0 . 0 0 - 1 5 . 0 0 , f a x (09) 1 4 8 4 6 2 2 , e -m ail: a n im a lla @ a n im a lla .fi. I n t e r n e t s iv u t : w w w .a n im a lia .fi.

AUTA MEITÄ AUTTAMAAN ELÄIMIÄ! LIITY JÄSENEKSI TAI TEE LAHJOITUS. A n im a lia to im ii jä s e n m a k s u je n j a la h jo it u s t e n v a r a s s a , sik si a p u si o n to im in n a n

A n im a lia -le h ti o n k u lttu u ri-, m ie lip id e - ja t ie d e le h t ie n liito n K u ltti ry :n jä s e n .

e d e lly t y s !

ILMOITUSMYYNTI: E e va

(alle 1 8 v.) 2 0 € / v u o s i, a in a is jä s e n : 4 4 0 € , y h t e is ö jä s e n : 9 2 ,5 0 € / v u o s i.

S u h o n e n , p. (09) 7 2 0 6 5 9 1 4

ILMOITUS HINNAT: K a ts o

u u d e t ilm o it u s h in n a t w w w .a n im a lia .fi/ P 0 r t a ls / 3 1 / m e d ia k 0 r t t i_ 2 0 0 7 .p d f

USÄVELOITUKSET: V ä r ie r o t t e lu t v e lo it e t a a n e r ik s e e n , m ä ä r ä y s p a ik k a k o r o t u s 2 0 % , liit t e id e n h in n a t s o v it a a n e r ik s e e n . RAJOITUKSET: E tu s iv u lla e i ju lk a is t a ilm o it u k s ia . ALENNUKSET: T o is t o a le n n u s : 1 . t o i s t o 1 0 % , s e u r a a v a t 2 0 % ,

JÄSENMAKSUT: T u k ijä s e n : 2 5 € / v u o s i, a k tiiv ijä s e n : 3 0 €

/ v u o s i, n u o ris o jä s e n

S a m p o 8 0 0 0 1 8 - 2 1 0 5 6 4 4 . K irjo ita v ie s t ik s i n iin e s i j a o s o it t e e s i.

N o rd e a 1 0 1 1 3 0 - 2 6 0 6 2 9 . R a h a n k e rä y s lu p a : O KU 1 9 4 7 A.

LAHJOITUKSET:

T e s t a m e n t it o v a t m e r k it t ä v ä tu k i A n im alia n t y ö lle . T ie d u s t e lu t : T a rja B ald in g , p uh . (09) 7 2 0 6 5 9 1 1 , ta rja .b a ld in g @ a n im a lia .fi.

a u k t o r is o id u t m a in o s t o im is t o t 1 5 % .

Kannen kuva: Galina Barskaya / Stockxpert

2

RTiTTffCTWI 3/2007

3/2007

PTTfffffWI

3

A N I M A LI A N S Y Y S K A M P A N J A

ANIMALIAN

K asvissyönti sopii kaikille hipistä ju p p iin . Se on iästä ja sukupuolesta riip p um ato n tapa va ikutta a yhd es­ sä eläinten jo ym p ä ristö n puolesta. Tässä ka m p an ­ ja ssa ju p in sikarinakin palaa vain parsa!

sa sekä kätevät reseptit suosituim pien suom alaisten ruokien ja herkkujen valmistam iseen - tietysti kasvisversioina. H erkulliset reseptit voi vaikkapa kiinnittää jääkääpin oveen tai kodin ilm oitustaululle. Paketin voit tilata Animalian kampanjasivuilta, jotka avautuvat lokakuun alussa osoitteessa www.arvokasvalinta.fi.

Jos kasviskokkailusta in n o stu u isom m in tai haluaa kattavaa lisätietoa tehotu o tan n o n seurauksista, voi A nim aliasta tilata lisäksi 48-sivuisen esitteen, jossa on runsaasti reseptejä suomalaisista perinneruuista, juhlaruuista ja vuodenaikaan sopivista herkuista, joissa kaikki ainesosat ovat kasviperäisiä. Vihkoa voi tilata Animaliasta kolmen euron hintaan tai sen

Animalian syyskampanja kannustaa kasvissyöntiin Animalia a lo ittaa lokakuussa uuden kam panjan elä in k u n n a n tu otteid en korvaam iseksi kasviperäisillä. N ykyään eläim iä tu o t e t a a n a h ta asti ja pienin resurssein siksi, e t t ä lihasta, m a id o sta j a m unista on tullut ih misten jo k a p ä iv ä is tä arkiruokaa, j o t a on s a a ta va jokaisella a t e r i a l l a - j a halvalla.

voi käydä lataam assa kam panjasivuiltam m e pdf-versiona.

S u u rin osa reseptien raaka-aneista on helposti saatavilla, ja aikaa ruokien valmistamiseen kuluu likimain yhtä kauan kuin perinteisiin versioihin. Pieni osa resepteistä vaati erikoisempia raaka-aineita.

Esim erkiksi kasvisperäinen joulukinkku vaatii valmistuakseen vehnägluteenijauhoja.

Se on kuitenkin varm asti vaivan arvoista sekä eläinten, että m akunystyröiden kannalta!

SYYSKAMPANJA

Animalia kysyy Miksi olet kasvissyö jä? M itä sanoisit kasvissyönnin aloittam ista harkitseville?

K ä y k u r k k a a m a s sa k a m p a n ja siv u m m e

Olli Särkelä, 23 v.

lo k a k u u n a lu ssa :w w w . a r v o k a s v a lin ta .fi

Nykypäivän lihantuotanto on m ielestä­ k a ti pulli

ni ym päristöä kuluttavaa ja vie m uuten­ kin paljon energiaa. Olen ollut kasvissyö­ jä kuutisen vuotta.

Kasvissyöntiin siirtym istä suunnitteleville sanon, e ttä rohkeasti vaan itse ­

y viestinä on, että kuka tahansa voi korvata osan tai kaik­ ki eläinkunnantuotteet kasviperäisillä vaih­ toehdoilla. Valinta on merkityksellinen niin eläinten, ym päristön kuin om an terveyden kannalta. Sitä paitsi korvaam inen on help­ poa ja herkullista! K am panjalla haluam ­ m e tuoda esille positiivisen tavan vaikut­ taa eläinten puolesta ja auttaa m onipuoli­ sen kasvisruokavalion koostamisessa.

K am panjan tarkoituksena on myös ker­ toa, että vaikka m istään nykyisen ruokava­ lion osa-alueesta ei haluaisi luopua täysin, voi jokainen vaikuttaa vähentäm ällä tasai­ sesti kaikkien eläinkunnantuotteiden ku­ lutusta om assa ruokavaliossaan. Samalla voi käytännön kautta huom ata, että ilman eläinkunnantuotteitakin voi helposti syödä herkullista ja terveellistä ruokaa.

Pihvin sijaan soijaleike E läinperäisten tu o tteid e n korvaam inen ruokavaliossa on nykyisin helppoa. K or­ vaavia tuotteita löytyy jo tavallisistakin kau­ poista. Erikoisem pia valm isteita saa esi­ merkiksi ekokaupoista.T uotteet ovat m oni­ puolisia: Porsaasta tehdyn pihvin sijaan voi syödä esimerkiksi soijasta valm istetun wienerleikkeen. M aidottom ia juustoja on saa­ tavilla nykyisin m onia erilaisia, myös uunis­ sa sulavia ja valmiiksi viipaloituja. Vehnägluteenista valm istetun m akkaran erottaa lihasta eläinystävällinen tuotantotapa. Pul­ la ja täytekakku puolestaan valmistuvat hel­ posti ilman kananm unaa ja kermavaahdon voi vatkata kauravalmisteesta.

Sekä eläinten oikeuksien, että hyvinvoin­ nin toteutum isen näkökulm asta on oleellis­

ta vähentää kaikkien e lä in k u n n a n tu o ttfl^ den kulutusta yhteiskunnassam m e reilusti.

T ehotuotetun eläinperäisen tuotteen kor­ vaam inen toisella vastaavalla ei auta. Sa­ tojen ja tuhansien eläinten kasvatushalleista on päästävä eroon. Eläinten asian lisäk­ si kasvisruoan lisääminen lautasella auttaa myös om aa ja ym päristön terveyttä.

Tilaa oma Kasvissyöjän aloituspaketti!

ään toteuttam aan. Jo s tulee negatiivista palautetta, kyllä se siitä ajan m ittaan ta ­ soittuu!

Jonna Kaspalo,

25 v.

f

A nim alia on laatinut kam panjan yhtey­ teen aloittelevalle kasvissyöjälle ilm aisen M inustakin kasvissyöjä -paketin, jonka tar­ koituksena on jakaa tietoa ja helpot­ taa eläin k u n n an tu o tte ita korv aa­ via ruokakokeiluja. Paketista löytyy tie­ toa eläinten kohtelusta tehotuotannos-

En syö eläinkunnantuotteita lainkaan, sil­ lä en hyväksy eläinten kohtelua teh o tu o ­ tannossa. M onet epäilevät kasvisruokava­ lion riittäv yyttä kasvuiässä. Huolellisella suunnittelulla kasvisruokavalio on kuiten­ kin riittävää ja terveellistä sekä pienelle lapselle e ttä äidille.

• M iten koostaa kasvisruokavalio? ► e l ä in k u n n a n

tuotteiden korvaam inen kasviperäisillä ei nyky-Suo-

K.

m essa ole hankalaa. Viljoja, m arjoja, hedelm iä, vihanneksia, papu­

Jouni Lundqvist,

M iA .

ja , linssejä, sieniä, siem eniä ja pähkinöitä on tarjolla lähes kaikissa Olen kasvissyöjä ekologisista ja te rv e y ­ dellisistä syistä. Syöm ällä kasveja lyhen­

ruokakaupoissa. M yös soijarouhetta tai tofu a löytyy monin paikoin ihan tavallisista ruokakaupoista. Useita soijasta tai to fu sta valm is­

ty y ravin toketju ja ihmisille jä ä enem m än

te ttu ja elintarvikkeista voi m yös käyttää suoraan lihan tai juu ston

syötävää. Ja mieluummin luomua kuin te ­

korvikkeena. Jos tu o tte ita ei löydy om alta paikkakunnalta, niitä voi

hoa. Pysyy vesistötkin puhtaina.

m yös tilata nettikaupoista.

Kasviruoka on vähärasvaista ja sisältää kaikki ihmisen tarv itse m at yh d iste e t ja

Vaikka puhutaan lihan, maidon tai munien korvaam isesta, kannat­

alkuaineet. Aloitin kasvissyönnin kym m e­ nen vu otta sitten.

taa m uistaa, ettei kysym ys ole pelkästään kasviperäisen vastikkeen e tsim ise stä yksittäiselle tu o tteelle. K asvissyönnissä on kysym ys

Aloittelijalle sanon, e ttä ota selvää,

m onipuolisen ravinnon koostam isesta erilaisten kasviperäisten ra­

m istä kasveista saa kaikki tarv itta v a t

vintoaineiden ja tu otteid en avulla. M onipuolisessa k a sv ira v in n o s­ sa on hyvä olla kaikkia oheisen kuvan mukaisia tu o tteita. Lisää tie ­

Kasvikset, vihannek-

Kokojyvävilja,

Hedelmät ja m arjat,

am inohapot, vitam iinit ja energian. Kasvi-

toa saat käymällä lokakuussa uuden kasviskam panjan sivuilla ja ti­

set, juu rekset. Syö

leipä, pasta, riisi.

Syö runsaasti,

ruoalla voi elää tä y ttä , terveellistä ja m ie­

laamalla ilmaisen Minustakin k asvissyö jä-alo itu sp aketin !

runsaasti.

Syö runsaasti.

4

PTTrWITF* 3/2007

lenkiintoista elämää.

3(2 0 0 7

UUTISET

KOLUMNI

Coca-Cola luopui eläinkokeista Coca-C ola on päättä­ nyt luopua eläinkokeiden teettäm isestä tai niiden rahoittam isesta. A iem m in C oca-C o­ la on rahoittanut tutkim uksia, joissa rottia, hiiriä ja sim pansseja on käytetty koe-eläim inä m akuaistin ja herm oim pulssien yhte­ yden tutkimisessa. U usien juom ien kehitte­ lyssä on elämille myös pakkosyötetty karamellivärejä. Osa kokeista on johtanut eläi­ m en kuolemaan.

C oca-C ola luopuu kokeista eläinsuojelujärjestöjen pitkällisen painostuksen takia.

Vastikään juom ajätti teki ym päristöaiheisen sopim uksen myös W W F:n kanssa juom ien valmistuksessa käytettävän veden vähentä­ misestä, kierrättäm isestä ja tehdasalueiden paikallisten vesistöjen suojelemisesta. Esi­ merkiksi Intiassa yhtiön tehtaat ovat kulut­ taneet paikoin suuren osan alueen vesiva-

►viRVOiTUSJUOMAJÄTTi

roista. K riittiset äänet pitävät tuoreita so­ pim uksia ’’viherpesuna”, joilla ei ole suur­ ta vaikutusta yhtiön toim intaan. U u d et so­ pim ukset ovat silti osoitus siitä, että myös suuryhtiöiden on yhä enem m än seurattava kuluttajien mielipiteitä ja kansalaisjärjestö­ jen painostusta.

C oca-colan kehitys- ja teknologiajohtaja D a n n y S trick lan d on tyytyväinen tuoree­ seen päätökseen. ’’Takaan, että Coca-Cola ei enää käytä tai rahoita uusia eläinkokeita.

Tulem m e lähettäm ään myös kirjeen yhteis­ työkum ppaneillem m e ja tutkim uslaitoksil­ le, jotka vastaavat tuotteidem m e ainesosien turvallisuudesta.”

A ikaisem m in tänä vuonna myös Pepsi-virvoitusjuom an valmistaja, PepsiCo, il­ m oitti luopuvansa eläinkokeista. _ ^

Kolumni | Juho Valste Kehityksen uhrit f p a l a il im m e

juhannuksen jälkeen Lapista - kanootti auton katolla,

rauhallisesti ajaen ja usein pysähdellen. Koirat k ä y ttä y ty iv ä t hie­ nosti ja pääsivät parin tunnin välein ulkoilemaan, juom aan ve ttä ja laskemaan edelliskertaisia vesiä ulos.

Liikenne oli sekä meno- e ttä paluumatkalla useimmilla teillä vilkas­ ta tai hyvin vilkasta. Sen uhreja lojui pientareilla ja välillä kestopääl­ lysteelläkin hajoam assa. Taajaan ohitse suhahtavien autojen vuoksi variksetkaan eivät aina uskaltautuneet käyttäm ään raatoja hyväksi.

Eniten teillä näkyi erilaisten lintujen jäännöksiä. Varikset, naakat, harakat, rastaat ja västäräkit pystyi yleensä tunnistam aan, m utta moni pieni ja vähän suurempikin höyhenkasa jäi arvoitukseksi. Rau­ hallisesta vauhdista huolim atta m uutam a heikom pitaitoinen lenAjjtii yritti osua omaankin ajoneuvooni - onneksi huonolla tarkkuu^ P a . Useim m at uhrit ja autoa kohti syöksyvät kam ikazet olivat tä ­ m änkesäisiä, kokem attom ia ja vielä heikon le n to -ja arviointikyvyn om aavia nuoria lintuja.

LSO Foods tuo geenimuunneltua rehua Suomeen on tu o n u t kesäkuusta lähtien geenim uunneltua rehua Suom een. Perus­ teluksi tuonnin aloittam iselle LSO Foods m ainitsee kiristyneen kilpailun lihateolli­ suudessa.

K ilpailun takia on todennäköistä, et­ tä geenim uunneltu rehu valtaa Suom es­ sa m arkkinat parin vuoden sisällä. Jo nyt kuluttajille tarjotaan halvemm alla esimer­ kiksi ulkom aista sianlihaa, joka on tu otet­ tu geenisoijalla. Animalia huom auttaa, et­ tä kuluttaja ei voi tietää, syökö täm ä gm-rehulla ruokittua lihaa vai gm -vapaata lihaa.

T ällä hetkellä pakkauksiin ei tarvitse m er­ kitä, millaisella rehulla eläintä on ruokit­ tu. Asiaan ei ole p u u tu ttu , vaikka tänä ke­

► ls o FOODS

väänä EU-komissiolle luovutetulla miljoo­ nan EU -kansalaisen allekirjoittamalla ve­ toom uksella vaadittiin geenilihan m erkitse­ mistä.

T ieteellisesti g m -tu o tteet h erättäv ät yhä suurem paa huolta ym päri Eurooppaa.

G eenitekniikan perusajatus yhden om inai­ suuden m uuttam isesta kerrallaan ei nyky­ tutkim usten perusteella pidä enää paik­ kaansa. U uteen eliöön siirretty geeni voi aiheuttaa arvaam attom ia vaikutuksia, esi­ merkiksi myrkkyaineiden syntym istä ruokakasveihin.

Kuten tavallista, nuoret supikoirat olivat nisäkäsuhrien selvänä

ty tty m äärittäm ään ja suuri osa näkyvistäkin raadoista jäi varm as­

enem m istönä. Poikaset olivat päässeet siihen ikään, e ttä ne lähti­

ti huom aam atta. Voi vain arvata, m itä olisi löytynyt tienvierustojen

vät pesäluolan läheltä tutkim aan maailman menoa ja mahdollisuuk­

taajojen hein ä-ja lupiinikasvustojen huolellisessa haravoinnissa.

sia ilman vanhempien m ukanaoloa. Tuskin marsua isom m at karva­ turrit eivät ym m ärtän eet maailman m enosta ja autojen nopeuksis­

Pääteillä ajetaan kovaa -

ta tuon taivaallista. Tulokset näkyivät.

10 0 km/t ja moni ylittää täm änkin nopeuden selvästi. A utot ajavat

europarlam entaarikko S atu H as­ si jätti kesäkuun lopussa komissiolle kirjal­ lisen kysymyksen koskien Finfoodin Sul­ ka hattu u n siipikarjalle -m ainoskam panjan saam aa rahoitusta. Kysymyksessään Hassi huom auttaa, että Finfood jakaa siipikarjan­ lihan kulutusta edistävissä m ainoksissaan kuluttajille paikkaansa pitäm ätöntä tietoa.

EU -kom issio on antanut 400 000 euron rahoituksen Finfoodin m ainoskam panjalle, joka pyrkii edistäm ään siipikarjan lihan ku­ lutusta Suomessa. Myös Suom en valtio ja siipikarjanlihan tuottajat rahoittavat osal­ taan kyseistä kam panjaa. K am panja alkoi täm än vuoden alussa ja sen on suunnitel­

6

EfSWWURl 312007

nopeus on yleensä

usein liian lähellä toisiaan, jolloin kuljettajan huomio kiinnittyy pa­ tuskaantuneita m yyriä ja muita pieniä nisäkkäitä näkyi vain vähän

kosta välittöm ästi edellä ajavaan. Eläimiä ei huom ata tai niitä ei vä­

- m yyrävuosi on ollut suurim m assa osassa Suom ea huono. Paikoin

litetä - äkilliset väistöliikkeet tai jarrutu kset voisivat helposti aihe­ uttaa suurenkin onnettom uuden.

Lapissa m yyräkannat olivat muuta m aata parem m at, ainakin m yyrävainaiden m äärästä päätellen. Harmaanruskea turkki ja yliajopaikkojen avoin ym päristö osoitti useim m at liikenteen uhriksi jään e e t otukset peltom yyriksi.

Autojen ja liikenteen määrä on kasvanut hurjasti. Tiet ovat paran­

Näimme lähes 16 0 0 kilometrin matkalla m yös pari yliajettu a kissaa, den siilin (Ylitorniossa!), yhden viim e vuonna syntyneen m äyrän

sem pi ajotapa, riittävän pitkät turvavälit ja eläinten huomioiminen

tun eet, m utta paraneminen ei vastaa liikenteen lisääntym istä. Eläi­ m et m aksavat oman osansa täm än "kehityksen” hinnasta. Rauhalli­

f

S U O M E N L U O N N O N S U O JE L U L I I T T O , S T T

liikenteessä vähen täisivät olennaisesti eläinuhrien määrää.

yhden täm änkesäisen ketunpoikasen. Koska havainnot tehtiin

vilkkaassa liikenteessä liikkuvasta autosta, osaa eläinlajeista ei pys­

SANOTTUA

Finfoodin broilerikampanja kritiikin kohteena ►suomen

suurin sallittu

tu jatkuvan vuoteen 2009 asti.

Hassi kom m entoi: ’’Jos E U -tukea käyte­ tään broileribisneksen m ainoskam panjaan, pitäisi pysyä tosiasioissa. Valitettava tosi­ asia kuitenkin on, että Suomessa kasvatet­ tavia broilereita pidetään tiheäm m ässä kuin E uroopassa keskimäärin. M ainoskam pan­ jat, joissa esitetään paikkansapitäm ättöm iä tietoja, eivät sinänsä ole m ikään uutuus, m u tta sellaista ei sentään pitäisi tukea verovaroin.”

Finfoodin mainoksissa sanotaan m uun m uassa, että ”EU :ssa lihalintujen hyvä hoi­ to ja terveys ovat tarkoin säänneltyä.” Tosi­ asiassa EU :ssa ei tällä hetkellä ole voimas­

sa lainsäädäntöä, joka määräisi lihasiipikarjan kasvatukselle edes minimaalisia eläin­ ten hyvinvointia ylläpitäviä vaatimuksia.

Joitakin rajoituksia määräävä direktiivi tu ­ lee EU :ssa voim aan vuonna 2010. A nim a­ lia on tyytyväinen kirjalliseen kysymykseen ja peräänkuuluttaa EU -kom ission vastaus­ ta aiheeseen.

Animalia kritisoi Finfoodia valheellisen tiedon jakamisesta kuluttajille. Kuluttajille tulee antaa totuudenm ukaista tietoa siitä, m iten eläimiä Suomessa kasvatetaan, jotta he voivat tehdä ostopäätöksensä tosiasioi­ hin perustuen. ^

JU H A V A L S T E

RISUT

&

RUUSUT

► "Sian matka fiksusta elävästä olennosta oman suolensa

► Finfoodille Sulka hattuun siipikar­

sisään ahdetuksi makkaraksi on kärsim yksiä täynnä.

jalle -kam panjasta, jolla pyritään

Stressaantunut ja lajitovereitaan järsivä possu on

edistäm ään broilerinlihan kulutusta

kärsästä saparoon ihmisen peilikuva.”

puolueellisin väittäm in.

- V o im a 0 6/2007 ► ’’Pöydälle on aseteltu riviin 1 5 kym m enkiloista

► Europarlam entaarikko Satu Hassil­

pikkuporsasta,jotka on tarkoitus grillata kokonaisina.

le kirjallisen kysym yksen e sittäm ises­

Ja tuossa kelpo miekkonen työn tää porsaan ulkofileitä nuijim iskoneeseen. Sen jälkeen aletaan tehdä

tä Finfoodin Sulka hattuun -kam panjal­ le m yönnetyn EU-rahoituksen oikeelli­

tuorem akkaraa.”

suudesta. EU rahoittaa kampanjaa

- Helsingin Sanom at ju tu ssa Liha houkuttaa

400 000 eurolla.

Hakaniemen halliin, 26.6.2007 KUVITUKSET EEVA SUHONEN

3/2007

M'.IL'.MIM

7

Euroopan suurin turkistarha Suomeen?

Evijärvelle ja sen naapurikuntaan Kortesjärvelle suunnitellaan parhaillaan Euroopan suurinta tu rk istarh a y rity stä, jo k a käsittäisi kaksi noin 57 hehtaarin ta rha-alu etta. Evijärvelle Botnia Fox -y rity s sijoittaisi noin 9600 siitosk ettu a .

Kortesjärven alueelle sijoitettaisiin noin 7 7 0 0 u u tta s iito s k e ttu a sekä j o aiem m in alueella k a s v a te tu t noin 4000 s iito s k e ttu a . Y h te e n la sk e ttu varjotalojen pituus olisi yli 40 kilometriä.

pen laskeum at aiheuttavat huom attavia puustovaurioita ainakin 100 m etrin säteel­ lä tarhasta. Lähialueen asutusta turkistarha taas häiritsee jopa kahden kilom etrin pää­ h än leviävin hajuhaitoin sekä keräämällä alueelle suuria lokkiyhdyskuntia.

Ympäristöministeriön laskelmien mukaan siitoskettunaaras vastaa ympäristökuormitukseltaan i,2-kertaisesti lihasikaa.

Ongelmana energiankulutus ja kem ikaalit

valmistus kuluttaa energiaa lähes 70 kertaa enem m än kuin tekoturkiksen valmistami­ nen. Varsinainen energiasyöppö aidon tur­ kiksen elinkaaressa on rehujen valmistusja kuljetusvaihe.

T urkisten energiankulutusta lisää myös nahkojen kuivatus, m uokkaus ja kuljetuk­

Osa turkisten puolustajista tu rv au tu u yhä väitteeseen, että turkikset ovat uusiutuvia ja ekologisia vaatteita verrattuna keinom ate­ riaaleihin. Todellisuudessa aidon turkiksen

set. Aidon turkiksen ym päristökuorm a kas­ vaa lisäksi sen muokkausprosessissa käytetyjen voimakkaiden kemikaalien takia. Ke­ mikaalien vuoksi turkkia ei voida hävittää esimerkiksi kompostoimalla tai polttam al­ la ilm an riittävää kuum uutta.

L A U R A U O T IL A

turkistarhoilta ei yleensä vaadita ym päristövaikutusten arviointia ennen nii­ den perustam ista, vaikka ym päristöm inis­ teriön laskelmien m ukaan siitoskettunaaras vastaa ym päristökuorm itukseltaan 1,2-kertaisesti lihasikaa. Botnia Foxin suurhanke on kuitenkin ensim m äinen niin laaja turkistarhayritys, että siitä on vaadittu tehtäväksi ym päristövaikutusten arviointi. T ällä het­ kellä tarha odottaa jo ym päristölupapäätös­ tä L änsi-Suom en ympäristökeskukselta.

K um pikin tarha tulisi sijaitsemaan her­ killä valuma-alueilla, joiden vedet laskevat jo ennestään vaikeasti rehevöityneisiin ve­ sistöihin. Lisäksi alueet sijaitsevat lentotu­ kikohdan lähellä, joten lentom elu tulisi ai­ heuttam aan tarhattaville eläimille jatku­ vaa stressiä. S uurten eläinyksiköiden hoi­ don takaam inen poikkeusolosuhteissa on myös vaikeaa. Esimerkiksi pitkät sateettom at kaudet aiheuttavat pu u tetta vedestä, jolloin vesihuollon järjestäm inen kym m e­ ► u u s il t a

nille tuhansille eläimille ei onnistu helposti.

Turkis ei ole ekologinen valinta Aito turkis on kaukana ympäristöystävälli­ sestä valinnasta. Turkistarhat rasittavat ym­ päristöään typpi- ja fosforipäästöin ja re­ hevöityvien vesistöjen lisäksi lähialueiden m etsät kärsivät tarhojen aiheuttam ista typ­ pilaskeum ista. T urkistarhaus kuorm ittaa ym päristöä välillisesti myös suuren ener­ giankulutuksensa vuoksi.

Suom essa kasvatetaan yli puolet m aa­ ilm an turkisketuista, ja tarhat ovat keskit­ tyneet lähes täysin länsirannikollem m e.

Eläinm äärissä laskien suurim m at tarhauskunnat ovat Pohjanm aalle sijoittuvat U u ­ sikaarlepyy, Kalajoki ja K orsnäs. T urkis­ tarhojen m äärä on viime vuosina laskenut selvästi, m u tta jäljelle jääneiden tarhojen eläinm äärät ovat sam aan aikaan kasvaneet.

Y m päristön kannalta eläinm äärien lisään­

tym inen tilalla on lähes aina h a ita lli^ r Suurien lantam äärien varastoim inen ja kä­ sittelem inen on työlästä ja lisää h u u h to u tu ­ mien riskiä. L annan hyötykäyttö hankaloi­ tuu, kun sen levitykseen sopivia viljelypeltoja ei löydy enää lähialueilta riittävästi.

Vesistöjämme rehevöittävät niihin kul­ keutuvat fosfori- ja typpipäästöt. Turkistar­ h at aiheuttavat vuodessa noin 1,1 % vesis­ töjä rasittavista kokonaisfosforipäästöistä ja 0,6 % typpipäästöistä. Pienet prosenttilu­ vut eivät kuitenkaan kerro kaikkea: voimak­ kaasti keskittyneet, puutteellisesti huolletut sekä eläinm äärältään suuret turkistarhat ai­ heuttavat paikallisesti m erkittävää rehevöi­ tym istä järvissä sekä Itäm eren rannikolla.

Tarhat ovat pilanneet myös lukuisia pohjavesivarantoja. Valtion määräyksestä ja tukirahoituksella tarhoja onkin siirretty pois m erkittävim m iltä pohjavesialueilta.

Vesistöjen lisäksi turkistarhat vaurioitta­ vat ym päröivien aluiden kasvillisuutta. Ty­

•

- -

-...

Osallistu Ympäristötoimintapäiville! nuorille tarkoi­ tetu t Y m päristötoim intapäivät jär­ jestetään taas tänä vuonna Orive­ den opistolla 5.-7 .1 0 . Viikonlopun ajan nuorilla on m ahdollisuus osal­ listua ym päristö- ja eläinoikeusaiheisiin työpajoihin ja tavata sam an­ henkisiä kavereita - unohtam atta tie­ tenkään hauskaa iltaohjelmaa. Myös Animalia on m ukana päivillä om al­ la työpajallaan. Ilm oittautum inen 14.9. m ennessä joko nettisivuilla w w w .m iljoak tion.fi tai puhelimitse (09) 6122 2920.

Kurkkaa kampanjasivut lokakuussa:

www.arvokasvalinta.fi i™' 1***

••

••11*

•••

hlainystavallisia asianajopalveluja!

A sianajotoim isto Streng Ky Linnankatu 11 C 00160 Helsinki Puh. 09 - 7269 6730 Fax 09 - 6227 6228 joonia.streng<®icon.fi www. st renglaki. li

3/2007

9

KANSAINVÄLISET

ta kai tuottajat mainostavat kuluttajille, että eläimet voivat hyvin ja lobbaavat isoilla ra­ hoilla poliitikkoja tehotuotannon jatkum i­ sen puolesta.” ’’Totuus on kuitenkin, että joka vuosi yli 61 miljardia eläintä kasvatetaan ja teuraste­ taan ruoaksi - valtaosa tehotuotantotiloilla.T äm ä on kiistäm ättä suurin eläinoikeuskysymys koko maailmassa. G lobaalit ongel­ m at vaativat globaalit ratkaisut. Jos jokai­ nen ihm inen, joka voi valita, ostaisi esimer­ kiksi luom ua, puhuttaisiin ihan toisen luo­ kan ongelmista.” F irth m uistuttaa.

»««f **•- # w v jW

W «

*

-0y?V***?*-0*5^ ¡► «f-fc.» * • jh \ V -■• •♦■oV-Va"! >•*

<$& & &

M allitila-ohj’elmalla apua kehitysm aihin

Kulkukoirista hurrikaaneihin WSPA tekee maailmanlaajuista eläinsuojelutyötä Kun u u tiso tsik o t k erto va t m a an jä risty k sistä, h yökyaalloista ja pyö rre m y rsk yjen alle jä ä n e is t ä kodeista, WSPA International on jä rje s t ö , jo k a len n ä ttää eläinlääk intäryh m änsä paikalle a u tta m a a n loukkaan tun eita ja h ylättyjä eläim iä. M aailman suurim m an eläinsuojelujärjestön toim ialaan kuuluu paitsi eläinten katastrofiapu m y ö s esim erkiksi t e h o t u o t a n t o a va s ta a n kam panjointi j a globaali kulkukoira-ja -kissaongelm a.

I

Tehotuotannon ongelm at tapetilla ym päristöongelm at ja erityisesti kiihtyvä ilm astonm uutos ovat nousseet viime aikoina puheenaiheiksi useissa eläinoikeusjärjestöissä. Myös W SPA kam panjoi parhaillaan tehotuotantoa vastaan kehitysmaihin suuntautuvalla kam ­ panjallaan. ’’K am panjam m e keskittyy A asiaan ja Latinalaiseen A merikkaan, koska väestön­ kasvu ja kasvava kaupungistum inen ovat osaltaan vaikuttaneet siihen, että eläin­ ten tehotuotanto on kiihtynyt näillä alueil­ la”, kam panjapäällikkö A m y F irth kertoo.

"K ansainvälinen ruokapolitiikan instituutti (IFPR I) on jopa ennustanut, että vuoteen 2020 m ennessä Aasia ja Latinalainen Ame­ rikka tulevat olem aan lihantuotannon ja ► m a a il m a n l a a ju is e t

eläinkunnantuotteiden päätuottajia m aail­ massa. G lobaalin vapaakaupan takia suu­ ri m aataloustuotteiden tuotantokeskitty­ m ä voi syntyä lähivuosina esimerkiksi T haim aaseen, Brasiliaan tai Yhdysvaltoihin riip­ puen siitä, missä tuotantotavasta saadaan suurin voitto”, F irth kuvaa.

IF P R L n tilastot paljastavat, että tehom aatalous siirtyy usein pois sellaisilta alu­ eilta, joissa eläinten hyvinvoinnille, ym pä­ ristölle, työntekijöiden oikeuksille ja tervey­ delle on asetettu tietyt lakisääteiset vaati­ m ukset. Esimerkiksi Brasilian ja T haim aan kaltaisissa kehittyvissä valtioissa tällaisia määräyksiä on vähän, joten tuotantoa siir­ tyy EU :sta ja Yhdysvalloista kehitysmaihin. ’’K am panjam m e tavoitteena on saada ke­ rättyä tutkim ustietoa Aasian ja Latinalai­ sen Amerikan tehotuotantotiloista ja saada

ratkaistua, m iten tuotantotapoja voitaisiin m uuttaa ja eläimiä kohdella parem m in.”

Eläinten kohtelusta ei tiedetä ’’T iedon puute on yksi keskeinen tekijä. Ih­ m iset eivät joko tiedä tai eivät halua tietää tuotantoeläinten oloista”, F irth huokaa. ’’Ihmisillä tu n tu u riittävän paljon enem ­ m än m yötätuntoa kissoille ja koirille kuin sioille tai kananpojille”, F irth kertoo Suo­ m essakin tu tu sta ongelmasta. ’’Suuri ongelm a on myös se, ettei ulko­ puolisilla ole m itään pääsyä tehotuotantotiloille ja huonosti hoidetuille teurastam oil­ le. Ihm iset eivät koskaan saa tietää totuutta siitä, m istä heidän ruokansa tulee.”

F irth tietää myös, että lihateollisuudel­ la on bisneksessä suuret rahat kiinni. ”T ot-

TOIMIJAT

Lähes miljardi koditonta eläintä ► s u o m e n m ittakaavassa voi usein olla vaikea ym m ärtää m aailmanlaajuisen kulku-

k o ira-ja kissaongelm an suuruutta. M atkustellessa siitä voi saada jo aavistuksen.

WSPA:n arvion mukaan m aailmassa on tällä hetkellä noin 6oo miljoonaa koiraa ja saman verran kissoja, jo ista peräti 8o % on kodittom ia tai ei-toivottuja. M aailmas­ sa siis tällä hetkellä yli 950 miljoonaa koditonta kissaa ja koiraa!

Kodittomina kulkevat eläim et kantavat usein tauteja, jotka voivat levitä ihmi­ siin ja kotieläimiin. Lisäksi hylätyt eläim et voivat villiintyä ja k äyttäy ty ä aggressii­ visesti. Ihmisen aiheuttam aa ongelm aa hoidetaan m onissa m aissa epäinhimillisin ottein. Eläimiä esim erkiksi tapetaan myrkyllä, ampumalla tai väkivallalla.

WSPA:n tavo itteen a on vähentää kulkukissojen ja koirien ongelm aa s t e r ilo i­ malla eläim iä tai perustam alla erilaisia koulutusprojekteja. Esimerkiksi Intiassa ja Nepalissa WSPA on steriloinut eläimiä sekä rokottanut sekä ihmisiä e ttä eläim iä vesikauhun varalta. Brasiliassa ja Kolumbiassa on pyritty vaikuttam aan siihen, että

U udessa kam panjassa W SPA käyttää kei­ noja tiedottam isesta ja koulutuksesta poli­ tiikkojen lobbam iseen. WSPA:n työntekijät ^ p e t t ä v ä t inhim illisem piä teurastusm ene^ ^ l m i ä kehitysmaissa ja rahoittavat m aiden omia eläinsuojelujärjestöjä ajamaan tuotan­ toeläinten asiaa. Tehokas toim intam uoto on myös ’’M odel Farm Project”, mallitilaohjelma, jossa maatilalle suunnitellun m al­ lin avulla tuotantoa pyritään viemään kes­ täväm pään ja eläinten hyvinvoinnin kan­ nalta parem paan suuntaan.

“Palaute m allitila-ohjelm asta on ollut rohkaisevaa”, F irth iloitsee. Ongelm iakin silti on. ’’Toki siinä on ristiriita, että tehotu o tan to on länsim ainen keksintö ja kun om a lainsäädäntöm m e asettaa rajoituksia tuotannolle, siirräm m e sen kehitysmaihin.

Länsim aissa olem m e jo m aksaneet kovaa hintaa ym päristön, ihm isten ja eläinten ter­ veyden kustannuksella. WSPA yrittää aut­ taa näiden ongelmien ehkäisyssä ja korjaa­ misessa kehitysmaissa.” F irth korostaa.

O ngelm an laajuudesta huolim atta F irth i ole toivoton. ’’Vaikka suurin osa m aail­ m an vuosittain kasvatettavasta 61 miljar­ dista tuotantoeläim estä elää tehotuotantotiloilla, on toisaalta luom utilojen osuus ta­ saisessa kasvussa. Esimerkiksi E uroopas­ sa Iso-B ritannia on luom ubuum in kärjes­ sä 1,6 miljardin p u nnan m arkkinaosuudel­ laan (2005), mikä oli jopa 30 % enem m än kuin edellisvuonna. Vaikka luom utuottei­ den myynti on keskittynyt länsim aihin, uskon, että m arkkinat luom ulle ovat kas­ vussa m aailm anlaajuisesti.

Esimerkiksi T haim aassa, Intiassa, Filippiineillä ja osas­ sa Latinalaista Amerikkaa on jo olemassa alueelliset m arkkinat luom utuotteille, kun maanviljelijät kasvattavat viljoja om an alu­ eensa kuluttajien käyttöön.” ^

•

paikalliset viranom aiset koulutetaan edelleen tiedottam aan vastuullisesta lemmikkienpidosta ja hum aanim m asta tavasta esim erkiksi p yydystää kulkukoiria. M eksi­ kossa puolestaan on o te ttu käyttöön liikkuvat eläinlääkäriklinikat eläinten steri­ loimiseksi ja hoitam iseksi.

MI KÄ WS P A ?

Myös eläimet tarvitse­ vat katastrofiapua vuosi luonnononnettom uudet vaikuttavat miljoonien ihm isten elä­ mään. Ihmisuhrien ohella onn etto­ muuksilla on m yös eläinuhreja, jo ita ei m ainita uutisissa.

O nnettom uuksissa kotieläim illä on suuri riski jääd ä loukkuun asuntojen raunioihin ilman ruokaa tai vettä.

Amy Firth luotsaa WSPA:n kehitysmaihin suuntautuvaa kampanjaa.

The World So ciety fo r the Pro­ tection o f Animals (WSPA) on maailman suurin eläinsuojelujärjestöjen verkosto. Siihen kuu­ luu yli 700 jäsen järjestöä yli 14 6 m aasta.

WSPA:n projektit koostuvat suo­ rasta ken ttätyö stä, kampanjoin­ nista, koulutuksesta ja jäsen järjes­ töjen kehittäm isestä.

Viim e aikoina WSPA on ollut au t­ tam assa eläinuhreja mm. M ontserratin tulivuorenpurkauksessa (2007), Sri Lankan m yrskyissä {2006), Pakista­ nin m aanjäristyksessä (2005, 2006) ja jä rje s tö

rakentaa

edelleen

Kashmi­

rin alueelle järisty k sessä tuhoutunut­ ta eläinlääkäriasem aa. WSPA pelasti m yös satoja eläinuhreja vuoden 2004 tsunam in jälkeen Aasiassa.

WSPA:n katastrofiapuun kuuluvat kirurgiset toim en piteet, tartu n tatau ­ tien ehkäisy, liikkuvat eläinlääkärikli­ nikat sekä tuhoutuneiden asuinraken­ nusten korjaaminen.

WSPA:n päätoim intakohteita ovat eläinten katastrofiapu, tehotu o ta n to ja kulkukoira- ja -kissaongelm a.

I

t

f

1

WSPAilla on oma toim isto mm.

Iso-Britanniassa, Yhdysvalloissa, Brasiliassa, Tansaniassa, Thaim aas­

EEVA SU H O N EN

sa, Saksassa, Hollannissa, UudessaSeelannissa ja Kolumbiassa.

itmnv. zvsp a -in te rn a tio n a l. org

3/2007

11

J mmm I

••

••

_

••

••

Elämäntyönä eläinten oikeudet Leena Vilkka, filosofian tohtori, ym päristöfilosofian dosentti M otto: "Oikeus eläm ään”

►miten alun p erin k iin n ostu it elä in ten oikeuksista? ’’Olin ollut eläimistä kiinnostunut ihan lapsuudesta asti. Ensim ­ mäisiä väittelyitä kävin 12-13-vuotiaana, jolloin m uistan väitelleeni eläinten oikeudesta elämään. Olin paljon koiraporukoissa ja siellä puhuttiin eläimistä. Filosofinen näkökulma tuli m ukaan vuonna 1986, kun aloitin filosofian opinnot Helsingin yliopis­ tossa, ja aika nopeasti rupesin etsim ään systemaattisesti eläinaiheita ja löysin eläinaiheista kirjallisuutta. Tom R egan in teos T h e Case for Animal Rights on pitkälti perustana gradussa, jon­ ka tein vuonna 1988. Sain siitä omille ajatuksille tukea ja ikään kuin työvälineet, m itä olin tunnetasolla kokenut. Reaganin teos oli minulle teoreettiselta kannalta erittäin m erkittävä kirja.”

f ffli;

IflN M

H arrastukset: ratsastus ja koirat Työ: Biofilos-yritys, koulutus, artikkelit ja asiantuntijapalvelut.

Tavoite: Parempi paikka m aailm asta eläimille.

K ertoisitko o m a sta to im in n a sta si A nim aliassa? ’’G raduuni liittyen järjestin vuonna 1988 keskustelutilaisuuden Ylioppilastalolla Helsingissä. Puhujina oli H eta H äyry ja m ui­ ta filosofeja, teem ana olivat eläinten oikeudet. Myös Animalian edeltäjän, silloisen K oe-eläinten suojelu ry:n aktiivit tulivat tilai­ suuteen. Toinen isom pi sem inaari oli ’Eläin ihm isten maailmas, sa’, jonka järjestin sam an vuoden keväällä. Se oli lä h tö la u k a d ^ ^ l yliopistolliselle keskustelulle. M etsätalossa oli iso salillinen kuuli­ joita. Ilkka N iin ilu oto, joka on nykyisen yliopiston rehtori, avasi tilaisuuden. Itselläni aiheena olivat gorillat, eläinten tietoisuus ja oikeudet. Käytin esimerkkinä Koko-gorillaa, jonka avulla oli saa­ tu u u tta tutkim ustietoa eläinten kyvystä oppia kieltä. Koe-eläinten suojelu ry:n aktiiveja tuli tähänkin tilaisuuteen ja he pyysi­ vät m inut m ukaan toim intaansa. Siitä alkoi toim intani järjestös­ sä. 1990-91 m inusta tulikin jo A nimalian puheenjohtaja ja toi­ m innanjohtajana työskennelleen P ä iv i R osqvistin kanssa teim ­ m e kovasti töitä eläinsuojeluaatteen laajentamiseksi.”

O m a am m a tillin en esikuvasi?

"O lin 80-90-luvun taitteessa Englannissa eläinten hyvinvointiseminaarissa, jossa Tom Reagan oli pääpuhuja ja hän teki m i­ n u u n vaikutuksen. Toinen esikuvani on Jane G oodall. H än on myös hyvin vaikuttava puhuja. Sem inaarin yhteydessä pääsin henkilökohtaisesti tapaam aan heidät. Se tu n tu i hienolta ja tär­ keältä. G oodallin sim panssikirjat, kuten Ystäväni Sim panssit, taitavat olla jo 70-luvulta ja ne ovat olleet lap su u d en k o d issan i kirjahyllyssä.” ™

d f

M itä m uu ta haluaisit sanoa eläim istä ja eläinten asem asta? ’’Eläimissä kiehtoo toisaalta samanlaisuus ihmisiin verrattuna ja yhtäältä tavoittam attom uus. Esimerkiksi Goodall on onnistunut saam aan läheisen yhteyden m u u ten tavoittam attom ina pidetty­ jen sim panssien kanssa.

M ielestäni tärkeää on yleinen arvon antam inen eläimille sekä yhteiskunnallinen arvottam inen ja eläinten asema. Aikaisemmin uskoin nopeam paan arvojen m uutokseen. Se on ollut kuitenkin hyvin hidasta: askeleet, joilla on m enty eteenpäin, ovat olleet vii­ m e aikoina hitaam pia. Eläimillä on yhä marginaalinen asema po­ litiikassa, vaikka ne ansaitsevat suurem m an arvon. Animaliassa täm ä tiedostetaan hyvin, m utta yleisesti yhteiskunnassa ei. Eläi­ m et ihmisille ovat kuitenkin ihmisille tärkeitä henkisesti, kum p­ paneina ja tovereina.”

JO O N I A S T R E N G

Koe-eläinkampanja pysäytti ohikulkijat Apinakokeiden ju lm a todellisuus ja u u d is te tta v a n a oleva koe-elämdirektllvl tu livat tutuiksi tuhansille suom alaisille Animalian k esäkiertu een aikana. K esäkiertue kattoi pa riky m m e n tä kaupunkia aina Porvoosta Ouluun. Kiertue o te ttiin loistavasti va staa n y m päri S uom ea ja Animalian infoteltalla käytiin mielenkiintoisia keskusteluja kesän koee lä in k am p an ja a n ja moniin muihin e lä in s u o je lu ja -oikeus aiheisiin liittyen.

Apinakokeet kauhistuttavat tehtävät eläinkokeet kiinnostivat niin paikallismediaa kun kaupungilla kulkijoitakin. Yleinen mielipide tuom itsee kokeet jyrkästi ja m oni teltalle pysähtynyt ihm etteli ääneen ih­ misen julm uutta. ’’M iten me voimme tehdä tällaista lähimmille sukulaisillem me”, kauhistelivat ihm iset kuullessaan apinoilla tehvistä kokeista. Vaikka Suomessa ei vuoden 2001 jälkeen ole teheläinkokeita apinoilla, teettävät suom alaiset yritykset kokeita ulkomaisissa laboratorioissa. Kädellisillä tehtäviä eläinkokeita ei myöskään ole kielletty Suom en lainsäädännössä.

Yhteistyössä m uiden eurooppalaisten eläinsuojelujärjestöjen kanssa Animalia toimii aktiivisesti uudistettavana olevan eläinkoedirektiivin (86/609) parantamiseksi. Direktiiviin halutaan m o­ nien m uiden parannusten lisäksi kädellisillä tehtävien eläinkokei­ den kielto. Juuri tällä hetkellä eletään tärkeitä aikoja, sillä 6.9. as­ ti europarlam entaarikoilla on aikaa allekirjoittaa apinakokeiden kieltämistä ehdottava aloite, ja jos kokoon saadaan tarvittava allekirjoitusmäärä, asiaa ryhdytään käsittelem ään EU :n eri elimissä.

► k ä d e llis illä

r

Kansalliselle vaihtoehtom enetelmäkeskukselle valtava tu ki A nimalian tiedotti kesäkiertueella Kansallisen vaihtoehtom enetelmäkeskuksen perustam isesta. M aa- ja m etsätalousm inisteriön työryhm ä ehdotti vuonna 2006 kyseisen keskuksen perustam ista yhtenä toim enpiteenä koe-eläinten käytön vähentämiseksi. Vaihtoehtom enetelm äkeskus sai kesäkiertueella kannatusta ihmisten parissa lähes poikkeuksetta. Suom alaiset selkeästi haluavat hal­ lituksen toteuttavan lupauksensa eläinkokeiden vähentäm ises­

tä. Animalia jatkaa vaikutustyötänsä, jotta Suom en valtio toteut­ taa lainsäädännön velvoitteet ja vähentää kokeisiin käytettävien eläinten lukum äärää ja panostaa vaihtoehtom enetelm ien tutki­ mukseen ja käyttöön. Vetoomus luovutetaan lokakuussa maa- ja metsätalousministerille.

Eläinten puolesta vapaaehtoisten voimin K esäkiertue to teu tettiin yhteistyössä alueosastoaktiiviem m e kanssa, läm m in kiitos kaikille m ukana olleille! Eläinten eteen tehdään paljon korvaam attom an tärkeää vapaaehtoistyötä ym pä­ ri Suom en. T äm än lehden lopusta löydät alueosastojen yhteys­ tiedot (s.30). O ta yhteyttä, jos haluat itse lähteä m ukaan mielen­ kiintoiseen ja palkitsevaan eläinoikeustyöhön! ^ R A IS A H E IN Ä M Ä K I

K a ts o lisä ä k u v ia j a k u u lu m isia k e sä k ie rtu e p a ik k a k u n n ilta w w w . a n im a lia .fi.

VAIKUTA! ► Vielä syyskuun loppuun asti sinulla on mahdollisuus vedota m aa-ja m etsätalousm inisteri Sirkka-Lllsa Anttilaan, että m inisteriön työryhm än vuonna 2006 esittäm ä ehdotus Kansallisesta vaihtoehtom enetelm äkeskuksesta toteu tettaisiin .

Voit käydä allekirjoittam assa vetoom uksen Animalian sivuilla www.animalia.fi tai tilata ilmaisen vetoom uskortin sisältävän esitteen animalia@animaHa.fi. Voit m yös lähettää suoraan sähköpostia ministerille: Sirkka-LHsaAnttila@mmm.fi.

3/2007

LUETTAVAA

Argumentteja kasvisvoittoisemman ruokavalion puolesta M ic h a e l F. Jaco b so n : S ix A r g u m e n ts f o r a

Selkokielellä ympäristöongelmista

ELAVAPLANEETTA

H elen a T elkän ran ta: E lä v ä P la n e e tta - R a t­

G reen er D ie t: H o w a P la n t-b a s e d D ie t C o u ld

k a isu ja m a a ilm a n ym p ä r is tö o n g e lm iin , 2 0 0 6 ,

S a v e Your H e a lth a n d th e E n v iro n m e n t, C e n ­

E d ita P u b lish in g O y.

te r f o r S cien ce in th e P u b lic In terest. 2 3 4 s.

K ir ja a v o i la in a ta A n im a iia n k irja sto sta .

S a a ta v illa esim e rk ik si w w w .a m a z o n .c o m n e ttik irja k a u p a sta .

yhä useam m in lukea lihankulutuksen ympäristövaiku­ tuksista: runsaasta vedenkulutuksesta, ilm astonm uutosta kiihdyt­ tävistä kaasupäästöistä sekä m aaperän kantokyvyn heikkenem i­ sestä. U seiden arvioiden m ukaan näiden tekijöiden merkitys on vähitellen lisääntymässä, kun maapallon väestöm äärä kasvaa jopa yhdeksään miljardiin ja samalla kehitysmaiden kasvavat keskiluo­ kat siirtyvät yhä lihapainotteisem paan ruokavalioon.

Kasvissyönnin siirtymisen puolesta kirjoittaa myös M ich ael Ja ­ cobson kirjassaan Six Arguments for a Greener Diet. Jacobson, kou­ lutukseltaan mikrobiologian tohtori, on ollut perustamassa 1971 Centre for Science in the Public Interest -keskusta, jonka johtajana hän toimii. Keskuksen tavoitteena on lisätä suuren yleisön tietoisuutta terveellisestä ruokailusta ja toisaalta edistää kestävää kehitystä.

Kirjassa Jacobson esittelee kuusi argum enttia kasvisvoittoisem­ m an ruokavalion puolesta: 1. V ähem m än kroonisia sairauksia ja parem pi väestön terve­ ys, 2. V ähem m än elintarvike-peräisiä sairauksia, 3. Parem pi m aa­ perän kunto, 4. Enem m än ja puhtaam paa vettä kaikille, 5. P uh­ taam pi ilma sekä 6. V ähem m än eläinten kärsimystä.

Kirjassa esitellään ensin kasvissyönnin terveysvaikutuksia.

Luultavasti siksi, koska useissa tutkim uksissa juuri terveysvaiku­ tusten on todettu olevan tärkein syy ihm isten siirtymiseen kas­ visruokavalioon. Amerikkalaisuus on läsnä kirjassa useissa koh­ ti, jonka huom aa esimerkiksi siinä, että terveysvaikutusten suurta merkitystä korostetaan sillä, kuinka paljon rahaa voitaisiin sääs­ tää Yhdysvalloissa, mikäli ihm iset söisivät kasvisruokaa ja näin sairastaisivat vähem m än (eri arvioiden m ukaan 39-84 miljardia vuodessa).

Y m päristövaikutukset jaetaan kirjassa m aaperän kuntoon, ve­ den käyttöön ja ilm anlaatuun liittyviin tekijöihin. Kaikista näistä esitetään mielenkiintoisia faktoja. Kirjassa ei keskitytä vain kasvihuonekaasuihin, vaan käydään läpi myös m uun m uassa am m oni­ akin hajuvaikutuksia ja m uita suoraan ihmisen terveydelle haital­ lisia kaasupäästöjä.

E läinten kärsimykseen liittyviä tekijöitä kirjassa käydään läpi m onesta näkökulm asta. L ihantuotannon m ittasuhteet ovat val­ tavat (Yhdysvalloissa yli 9 miljardia teurastettua eläintä vuonna 2003) ja sitä kautta kärsivien eläinten m ääräkin on varsin huo­ m attava. Yleisempien tuotantoeläinten kohdalta käydään myös läpi eläinten kohtelussa olevia ongelmia lajikohtaisesti.

Kirja on suunnattu suurelle yleisölle ja se on vaikuttanut kir­ jan esitystapaan. Kirjassa on hyödynnetty paljon kuvitusta, taulu­ koita ja kuvaajia sekä toisaalta värejä tärkeiden kohtien korosta­ misessa. Mikäli olet etsimässä kirjaa, joka soveltuisi (englannin­ kielentaitoiselle) johdatukseksi tärkeim piin kasvissyöntiä tukeviin argum entteihin, niin kyseinen teos soveltuu siihen ajantasaisena ja helposti om aksuttavana varsin hyvin. Ym päristö ja terveys ovat toki tärkeitä perusteluja kasvissyönnille, m utta m eitä eläinten ys­ täviä kiinnostaa myös eläinten kärsimyksen vähentäm inen.

► saamme

M A R K U S V IN N A R I

14 RTWWTOfl

3/2007

on helsinkiläinen ym päristö- ja tiedetoim ittaja, joka kirjoittaa Suom en L uontoon, Tiede-lehteen, Helsingin Sanom iin ja Eläinm aailm aan. H änen teoksensa E lä v ä P la n e e tta - R a tk a is u ja m a a ilm a n y m p ä r is tö o n g e lm iin kertoo m aailm an suu­ rim m ista ym päristöongelm ista, m istä ne johtuvat ja m itä niille olisi tehtävä.

Nykyaikaisessa tiedon tulvassa on usein vaikea hahm ottaa, m inkälaiset ratkaisut loppujen lopuksi ovat parhaita. Telkänran­ ta selittää asioista ym m ärrettävästi, tyylillä, joka tulee lähelle lu k j^ jaa. Kirjassa korostuu ajatus siitä, ettei välttäm ättä tarvitse perusK ^ taa kansanliikettä m uuttaakseen maailmaa, vaan että meistä jo­ kaisen arkielämään sisältyy yllättävän paljon tilaisuuksia olla ym­ päristöystävällinen.

Kirja on jaettu kolmeen osaan, joista ensimmäisessä selitetään kaikki m aailm an pahim m at ym päristöongelm at. N e luettuaan viimeistään ym m ärtää, että juuri tällä hetkellä eletään tulevaisuu­ den suhteen erittäin ratkaisevia aikoja.

M inut havahdutti tieto siitä, että m e suom alaiset kulutam m e henkeä kohti enem m än luonnonvaroja kuin melkein m inkään m uun m aan asukkaat! Jos kaikki m aailm an ihmiset kuluttaisivat sam an verran kuin suom alaiset, näiden luonnonvarojen tu o tta­ m iseen tarvittaisiin neljä maapalloa.

T äm än jälkeen ei voi olla jatkam atta toiseen ja kolm anteen osaan, joissa kerrotaan ym päristöongelm iin ratkaisum ahdolli­ suuksia sekä neuvotaan, mitä yksittäinen ihm inen voi tehdä.

Kirja sopii parhaiten ’’aloittelevalle” luonnonsuojelijalle, sil­ lä se lähtee pienistä arkisista vaikuttamisen keinoista. Telkänran­ ta ottaa teoksessaan luonnonsuojelun lisäksi myös eläinten hy­ vinvoinnin huom ioon esimerkiksi kannustam alla lukijoita kasvi: syöntiin. Eläinten ja luonnon suojeluun perehtyneelle ihmisell'Ü ) kirjan neuvot voivat välillä tu n tu a jopa itsestäänselvyyksiltä.

Kirja on kuitenkin kokonaisuudessaan m onipuolinen. Selkey­ den ja helppolukuisen tekstin lisäksi kirjan parhaita puolia ovat sen hienot kuvat. Värikkäitä kuvia on paljon, osa niistä jopa auke­ am an kokoisia. U seiden kuvien vieressä on myös kuvaan liittyvä ympäristövinkki. Kirja sisältää myös kattavan lähdeluettelon, jos­ sa m ainituista teoksista saa vinkkejä jatkolukemiseksi.

► Helena t e lk ä n r a n t a

K R IS T IIN A K O IV U L U O M A

TEKSTI: EEVA SUHONEN Lihapullat ja nauravat nakit, hampurilainen ennen leffaa, broileria naisten leh tien k evyissä resepteissä. Suom alaisten lihankulutus on n o u ssu t 50 v u o d e ssa yli 3 0 kg henkeä kohti. Siinä m issä liha oli ennen pyh äpäivien ateria, sy öd ä än sitä n ykyään eri m u odoissa lähes jo k a aterialla. M aailm anlaajuisesti keh itys n ä y ttä ä h u ole s tu tta v a lta ^ n a s t o n m u u t o k s e n , eroosion, vesien s aa stu m isen ja vä e s tö n k a s v u n kannalta. FAO:n y m p ä ris tö ra p o rtti o soittaa , e t tä jo lle m m e m u u ta k u lu tu s to ttu m u k s ia m m e ratkaisevasti, lihan t e h o t u o t a n t o jo h t a a tulevina vu o sikym m en in ä maapallon ehkä kaikkien aikojen pahim paan ym päristökriisiin.

vi.

Tutkijoiden mukaan globaali lihantuotanto tulee kaksinkertais­ tumaan vuoteen 2050 mennessä. Silloin maailmassa tuotettai­ siinjo 465 miljoonaa tonnia lihaa - joka vuosi. (FAO)

26 % maapallon

maa-alasta käytetään karjan laitumiksi, 33 % viljelykelpoisesta maasta käytetään karjanrehun viljelemiseen. (FAO)

Koska suuri osa täm änhetkisestä laidunm aasta alkaa olla lii­ an kuivaa tai sijaitsee liian kylmillä alueilla ruokaviljan viljelyyn, siirtyy laidunten etsintä yhä uusille alueille. Vakavimmin tilanne uhkaa A mazonin alueen ekosysteemejä. A m azonin alueella kar­ jan laidunnus on tällä hetkellä suurin syy metsäkadolle: Joka vuo­ si karjatalous vie jopa 0 ,3 -0 ,4 % kokonaismetsäalasta. Vaikutuk­ set näkyvät puolestaan globaalisti lisääntyneenä hiilidioksidipitoi­ suuksina. Seuraukset ovat näkyvissä muuallakin. Peräti 10-20 % m aapallon kaikesta ruohoalueesta on erodoitunut laidunnuksen seurauksena.

Puute puhtaasta vedestä

SM *

Lihansyönnin ym päristövaikutuksista vaietaan ovat puhuneet vuosikymmeniä kasvissyön­ nin positiivisista ym päristövaikutuksista, m utta laajem m an ylei­ sön ja m edian tietoisuuden asia alkaa saavuttaa vasta nyt. Y htenä vauhdittajana on ollut m uotisanastoon noussut ilm astonm uutos, johon törm ää yhä useam m in eri elämänalueilla. AI G ore am erik­ kalaisena ilm astolähettiläänä on kertonut olohuoneisiim m e epä­ miellyttäviä totuuksia, jotka ovat saaneet jopa vaikeim man koh­ deryhm än - keski-ikäiset m iehet - kiinnostum aan asiasta.

M onelle lihansyöjälle tulee silti yllätyksenä, että heidän ru o ­ kavaliossaan olisi kysymys jostakin m uustakin kuin yksilön valin­ nanvapaudesta. Kilojen ja kalorien lisäksi lihansyönnissä ja -tuo­ tannossa on kyse globaalista syy-seurausketjusta, josta tuore YK:n ruoka- ja m aatalousjärjestö FAO: n (Food and A griculture O rga­ nization) ym päristöraportti on paljastavaa luettavaa. ► e lä in s u o je lu j ä r je s t ö t

Tehotuotanto aiheuttaa kasvihuonekaasuja FAO:n tutkim uksen m ukaan koko m aailm an karjankasvatuksen vaikutus kaasupäästöihin on valtava. T ällä hetkellä karjankasva­ tuksen vaikutus on arviolta 18 % ilm aston läm penem isvaikutuksista. Se on suurem pi osuus kuin esimerkiksi koko m aailman m aantieliikenteen osuus ilm astonm uutokseen.

K asvihuonekaasuja, erityisesti m etaania syntyy m ärehtijöiden ruoansulatuksessa ja karjan jätöksistä. Hiilidioksidia syntyy, kun laajoja m etsäalueita m uutetaan laidunnusalueeksi tai rehun vil­ jelymaaksi. Lisäksi fossiilisia polttoaineita käytetään traktoreiden polttoaineisiin, viljelymaan ravinteiden ja hyönteismyrkkyjen tuo­ tantoon, eläinten ja tuotteiden kuljetuksiin sekä viljojen jauham i-

16

Pelkästään karjan jätöksistä syntyy uskom attom at 30 miljoonaa tonnia am moniakkia. Sellaisilla alueilla, missä on suuria karja­ tiloja, täm ä on jo pitkään huom attu lisääntyneinä happosateina.

Elämä kiinni karjassa T ällä hetkellä karjanhoito käsittää noin 40 % kaikesta m aatalous­ tuotannosta ja näyttäisi lisääntyvän nopeasti, mikä on tyypillistä kehittyville maille. a Työllisyydelle ja toim eentulolle karjanpidolla on s u u r e m * merkitys kuin m itä sen prosenttiosuus (1,4 %) m aailm antalou­ desta vaikuttaa. Lähes 987 m iljoonaa köyhää elää m aataloudes­ ta (Livestock in D evelopm ent 1999), mikä tarkoittaa noin 30 % m aailm an köyhistä, jotka elävät alle 2 dollarilla päivässä. N äil­ le ihmisille karjanhoito on usein ainoa tarjolla oleva elinehto ja yleensä heillä ei myös ole tietäm ystä tai keinoja vaikuttaa karjan laidunnuksen aiheuttam aan m aaperän eroosioon.

Vaikka tehotuotantotiloista suurin osa sijaitsee länsimaissa, tulevaisuudessa yhä suurem pi osa tehotuotannosta tullee siirty­ m ään kehitysmaihin. Syinä ovat halvempi työvoima ja alhaisem­ m at tai olem attom at ym päristö- ja eläinten hyvinvointimääräykset. Jo tällä hetkellä valtavia karja- tai siipikarjatiloja sijaitsee Brasiliassa ja m onin paikoin Aasiaa. Brasiliassa on myös valtavia m uuntogeenisiä soijaviljelmiä - lähinnä vientiin länsim aiden kar­ janrehuksi.

Laidunnuksen karut seuraukset K arjan laiduntam iseen ja karjanrehun viljelyyn käytetään tällä hetkellä lähes 70 % m aailm an kaikesta viljelymaasta. Esimerkiksi puolet E uroopan unionin m aaperästä on maatalouskäytössä.

^ tu le v a is u u d e ssa puute puhtaasta juomavedestä voi johtaa kon­ f lik te ih in maapallolla. Tällä hetkellä karjanhoito kuluttaa yli 7 % kaikesta ihmisen vedenkäytöstä. Valtaosa tästä vesimäärästä kuluu karjanrehun viljelyalueiden kasteluun. M aapallon kuivilla alueil­ la karja voi kuluttaa m erkittävän osan koko valtion vesivaroista.

Esimerkiksi Botsvvanassa karjan vedenkäyttö vie peräti 23 % ko­ ko valtion vedenkulutuksesta.

Vaikka tarkkoja lukuja on vaikea arvioida, on laskettu, että kar­ jatalous nielee 15 % m aailmassa vuosittain loppuun kuluvista ve­ sivaroista. Y hden maissikilon tuottam inen kuluttaa 250 litraa vet­ tä. Y hden naudanlihakilon tuottam iseen vettä kuluu 52 200 lit­ raa. Koko m aidon ja lihantuotannon ketju kuluttaa m oninker­ taisesti sen energia- ja vesimäärän, m itä kasviperäinen ruokava­ lio edellyttää.

Hukkaan h e ite tty proteiini

korvaavat polttoaineita nielevien koneiden käyttöä.

T uotantom uotojen energiasyöppö on taas pihvikarjan kasva­ tus, joka on jokaisessa tuotantovaiheessa saastuttavaa ja energiaa kuluttavaa. Suuret lihakarjat tuhoavat laiduntaessaan m aa-alueita ja laitum ia varten kaadetaan metsää. Seurauksina ovat kasvihuo­ nekaasujen lisääntym inen ja ym päröivän biodiversiteetin asteit­ tainen tuhoutum inen. N autakarja vaatii lisäksi paljon enem m än laidunalaa kuin esimerkiksi siat tai siipikarja.

Yksilön valinnoilla on yhä enem m än globaaleja seurauksia myös ruokavalion suhteen. Kiehtova ajatusleikki onkin, m iten maailm a m uuttuisi m iljardien ihm isten, eläinten ja jälkipolvien kannalta, jos länsimaissa vähentäisim m e lihankulutuksen joka­ päiväisestä esimerkiksi vain yhteen ateriaan viikossa.

F A O :n ra p o r tti la d a tta v iss a : w w w . virtu a lcen tre. o rg /e n llib ra ry /k e y _ p u b /lo n g sh a d /a 0 7 0 1 e l A 0 7 0 1 E 0 0 .p d f

Lähes kaikkialla maailmassa tilojen koot ovat kasvaneet, m utta eläinyksilöä kohti tilaa on entistä vähem m än. Eläimet on jalo stettu nopeakasvuisiksi ja tuotan tokykynsä äärirajoille.

Häkkikanoilla on tilaa alle A4 paperiarkin verran, 10 0 ki­ loiselle sialle on tilaa 0,65 m2ja broilereita saa pitää yli 20 lintua neliöm etrillä. (Luvut Suom esta) Joka kahdeksas sekunti raivataan jalkapallokentän kokoinen alue sadem etsää rehupelloksi. Esimerkiksi

M onissa maissa karjataloutta perustellaan sillä, että katovuosien sattuessa se turvaisi m onipuolisen ravinnonsaannin. K okonaisku­ vaa tarkasteltaessa kuitenkin paljastuu, että itse asiassa karja kuttaa tällä hetkellä enem m än ihm isen ravinnoksi kelpaavaa proiinia kuin se tuottaa sitä. Karja kuluttaa rehussaan jopa 77 mil­ joonaa tonnia säilöttyä proteiinia. Lihan kautta ihmisravinnoksi tästä proteiinim äärästä päätyy enää m urto-osa.

Suhteellinen menetys on kasvamassa entistäkin isommaksi, sil­ lä esimerkiksi m ärehtijöitä ruokitaan nykyään enem m än ihm i­ sen ruoaksi sopivilla kasveilla. M itä tehostetum m aksi karjanpito on m uodostunut, sitä enem m än käytetään karjan rehuksi sellai­ sia ruokaviljoja, jotka voisivat olla ihmisravinnoksi muutettavissa.

«

9 0 % soijasta p äätyy karjanrehuksi, vaikka soija kävisi hyvin ihmisravinnoksi.

Joka päivä yli 5000 lasta kuolee vesipulan takia. Samaan aikaan karjankasvatus vie suuren osan monen köyhän valtion vesivaroista.

Joka vuosi m aailm assa teurastetaan noin 60 miljardia tuotan toeläintä. Suom essa tapetaan vuosittain yli 50 miljoonaa tuotan toeläintä elintarvikkeiksi.

lal

Kestääkö luonto?

Laidunalueiden levitessä yhä laajemmille alueille karja ja villieläi­ m et kohtaavat - usein jälkim m äisten kustannuksella. Alueelle kuuluvia petoeläimiä hävitetään karjan tieltä ja villieläimiä tuho­ taan myös pelättyjen tautien takia. Samalla tuotantokarjan levittäm ät tartu n tatau d it aiheuttavat vakavia uhkia alueen luonnon­ varaisille eläimille. Vesien saastum inen ja am m oniakkipäästöt vai­ kuttavat puolestaan suuresti vesistöjen ekosysteemeihin.

Erilaisilla tuotantom uodoilla on hyvin erilaiset vaikutukset päästöihin. Esimerkiksi monissa kehitysmaissa on edelleen vallal­ la sekatalous, jossa eläim et ovat tehokkaasti m ukana ravintoket­ jussa ja niitä käytetään m m . vetojuhtina pelloilla, jolloin eläimet

-,

■ ■ f

3/2007

lilill'.'.MlM 17

KULUTTAJA

KULUTTAJA

seiinia käytetään parantam aan hiusten tu u h eu tta ja kam m attavuutta. M yös kalansuom uista valmistettavaa guaniinia (helmiäi­ nen) ja silkkitoukkien silkkiä käytetään shampoissa. H am m astah­ noissa on eläinten luista jauhettua jauhoa ja mehiläisistä saata­ vaa bakteereita tappavaa probolista. U sein eläinperäinen aines­ osa häivytetään tuoteselosteessa raaka-aineen vierasperäisen ni­ m en taakse.

Tutki kosmetiikan tuoteselosteet!

Eläinystävällm en kuluttaja kohtaa k osm etiikkaostoksilla h aa steita selv ittä e s s ä ä n , onko t u o t t e e n v a lm istu k se en liitty n y t eläinten h y vä k sik äy ttö ä . E läink ok eettom u ud en va rm ista m isen ohella purkkien t u o t e s e l o s t e e t k ann attaa tutkia tarkasti, sillä y llä ttä v ä n m o n e sta t u o t t e e s s a on eläinperäisiä raaka-aineita, jo id e n alk u perästä kuluttajalla ei ole tarkkaa k äsitystä.

►t u o t t e e n m atkatessa tehtaalta kaupan kosmetiikkaosastolle, ka­

Hainmaksaa kosteusvoiteessa?

toaa usein m onta kuluttajan kannalta oleellista tietoa. K aupan myyjä ei aina osaa esimerkiksi kertoa, että eräs yleisesti käytetty hajuveden ainesosa on peräisin majavan anaalirauhasista tai että voiteen ainesosaa testattiin levittämällä sitä korkeina pitoisuuksi­ na m arsun haavaan. Myyjälle on saatettu korostaa, ettei tuotet­ ta ole testattu eläinkokein, m utta tuotteen raaka-aineilla tehdyis­ tä tai teetetyistä testeistä hän ei välttäm ättä osaa kertoa. Myyjälle voi huom auttaa tästä, jottei kauppa pelkkää tietäm ättöm yyttään tulisi tukeneeksi eläinkokeita. Valvotusti eläinkokeettomia m erk­ kejä löytyy A nimalian kosmetiikkalistalta (www.animalia.fi).

Kosmetiikan raaka-aineita etsiessä on oltu hyvin kekseliäitä. K u­ luttaja ei voisi usein kuvitellakaan, m itä tulee iholleen voidelleek­ si. Ryppyvoiteissa käytetään teurasjätteistä saatavaa elastiinia ja kollageenia. Myös eläinten istukoista ja esimerkiksi kukonharjoista saatavien aineiden uskotaan elvyttävän vanhenevan ihon ra­ kennetta. H ainm aksasta, m inkinnahasta ja kilpikonnien su k u eli^^ m istä saadaan kosteusvoiteisiin ihoa pehm entäviä aineita.

Shampoissa ja hiustenhoitoaineissa voi olla taas eläinperäistä keratiinia, kolesterolia, RN A :ta tai D N A :ta. Lehm änm aidon ka­

NAI TA T E S T A S I M M E

loppukesän kunniaksi pienen kosmetiikkagallupin vegaanisilla tuotteilla. Kutakin tu o te tta ko­ keilivat eri-ikäiset henkilöt,jotka eivät ennen olleet sitä käyttän eet, m utta saattaisivat harkita tu otteen k äyttä­ jäksi ryhtym istä. Kokeile sinäkin!

Vegaanisia vaihtoehtoja Onneksi myös vegaanista kosmetiikkaa valm istetaan, eikä sen hankkim inenkaan ole kovin vaivalloista.

Esimerkiksi M ary Kay -kosmetiikkayritys on ym päristöteoillaan ansainnut useita huom ionosoituksia YK:lta ja ym päristöjär­ jestöiltä. T uotteet ovat eläinkokeettomia ja suurin osa myös ve­ gaanisia. Tuotteita voi ostaa om aa asuinpaikkakuntaa lähinnä ole­ van verkostomyyjän kautta.

Myös sham poita, hoitoaineita, kosteusvoiteita tai ham m astah­ noja saa varsin helposti täysin kasviperäisinä. Esimerkiksi Kingfisher-ham m astahnat ovat vegaanisia eivätkä sisällä keinotekoisia äaineita tai geenim anipuloituja ainesosia. H am m astahnoja sesaippuoita ja hennavärejä valmistava U rtekram on taas eko­ logisten tuotteiden pioneeri jo vuodelta 1972. Yritys noudattaa ISO 14001 ym päristöstandardia, pyrkii käyttäm ään pakkauksissa kierrätysmateriaaleja ja uusiutuvia vaihtoehtoja.

K otim ainen Lifehair-yritys puolestaan valmistaa esimerkiksi sham poita, hoitoaineita ja hiussuihkeita sekä voiteita ja suihkugeelejä. Yhdysvaltalaisen Freem anin värikkäisiin hedelmäkuvioituihin hiustenhoito- ja kosteusvoidepurkkeihin on moni tö rm än ­ nyt ihan tavallisissa tavarataloissa. ^

«

M ary Kay TimeWise(r) -setti: sis. TimeWise(r) Day Solu­ tion SPF 25 -päivävoide, TimeWise(r) Night Solution -yövoide sekä TimeWise(r) A ge-Fighting M oisturizer kosteuttaja.

"K o s te u tta a e r it tä in te h o k k a a s ti.

'T u n tu u kevye ltä, e ik ä j ä t ä ih o lle k a lv o a .”

"Iho tu n tu u h e ti ta s a is e m m a lta j a s ile ä m m ä ltä i"

-T estaajin a Eija 46 v., Anja 70 v. ja Tiina 44 v.

K ingfisher-ham m astahna U rtekram -ham m astahna

T A N J A H IE T A M IE S

’’K in g fis h e rin ta h n a o n ra ik a s j a h y v in v a a h to a v a . F e n k o lin ta i e n n e m m in k in a n ik s e n m a k u e i o le m in u n m ie le e n i.

YLEISIÄ ELÄINPERÄI SIÄ AI NESOSI A

U rte k ra m in ta h n a e i v a a h to a o lle n k a a n . S itä p itä ä k ä y t­ tä ä re ilu s ti, e ttä h a m p a a t p u h d is tu is iv a t. M a k u o n p e r in ­

B eesw ax: mehiläisvaha

_

Kaseiini: Saadaan lehm änm aidosta, hiustuotteissa parantaa kam m attavuutta Kitiini: H yönteisten kuoriosan rakennusaine, hiusten hoitotuotteissa

te is e m p i, m u t t a to d e lla m ie to . V a lits is in n ä is tä k ä y ttö ö n i K in g fis h e rin ."

-T e staajan a Simo, 28 v.

Lifehairin Bio Rich -shampoo 'S h a m p o o e i v a a h to a , m ik ä o n

Keratiini: Eläinperäinen proteiini, jo ta käytetään hiusten hoitotuotteissa

m ie le s tä n i h y v ä a sia.

T u n tu u , e tte i tä m ä e h k ä s a a s ­ tu t a y m p ä r is tö ä k ä ä n s a m a l­

Elastiini: Nautaeläinten aortasta ja niskan jän teistä, käytetään voiteissa Hauste: Majavan anaalirauhasista, käytetään

la ta v a lla k u in ta v a llis e t s h a m ­ p o o t. P esun jä lk e e n h iu k s e t tu n tu v a t p u h t a ilt a ."

-T e staajan a Maria, 30 v.

hajusteissa M yski: Myskihärkien talirauhasista, käytetään

Freemanin Papaija-m an goja Papaija-lime -shampoo

hajuvesissä "P akkau kset o v a t k a u n iin tro o p p is ia j a tu o k s u t h o u k u tte -

Vitam in A/retinol: esim erkiksi kalanm aksaöljystä, käytetään voiteissa

levia, e h k ä jo ille k in k y llä liia n v o im a k k a ita . P u llo o n tu r h a n is o e s im e rk ik s i m a tk a lle m u k a a n . P a p a ija -lim e o li m ie le s ­ tä n i o h u e lle h iu s la a d u lle p a re m p i, s illä P a p a ija -m a n g o j ä t ­

Lisää eläinperäisiä kosm etiikan raaka-aineita w w w .vegaaniliitto.fi

18 LI. II.'.M I I I

3/2007

t i h iu k s e t v ä h ä n t a h m e ik s i”

-T e staajan a Eeva, 28 v.

3/2007

PTWWTW1 19

Projektityöntekijä Saara Kupsalan tavoitteena on luoda tukiverkostoa Suomen, Baltian maiden ja Venäjän eläinsuojelujärjestöjen kesken.

Omannäköistä tekemistä Animalian ja Luonto-Liiton to ista v u o tta käynnissä olevan Eläimet ja y m p ä r i s t ö - h a n k k e e n ta v o itte e n a on paitsi jä r je s t ä ä kouluvierailuja yläkouluihin ja lukioihin m y ö s kouluttaa j a innostaa nuoria om ien kerhojen vetäjiksi. Hanke otti tulta ainakin Vantaalla, jo s s a kerh o n vetä jä k ou lu tu kse en o sallistu ne et n u o ret r y h ty iv ä t tu u m a s ta to im e e n ja p e ru stiv at oman kerhon. Alla voit lukea ryhmän tu o reita terveisiä.

V aLuN ut, eli Vantaan L uon­ nonystävien N uoret. Olem m e olleet kasas­ sa alkusyksystä -06 lähtien, tosin aluksi is­ tuim m e m uutam an kerran pyörittelem ässä peukaloita ilman ainuttakaan u utta kerholaista. ^ M a in o s tim m e m uutam alla itse tekem ällämme mainoksella kouluissa ja kirjas­ toissa. Lisäksi puskaradio tiedotti asiasta keskustelufoorum eissa. H ienon m ainos­ kam panjam m e ansiosta kerholaisia alkoi vihdoin virrata sisään ovista ja ikkunoista (hyvä ettei mellakkapoliisia tarvittu).

Nykyään m eitä on seitsem än vakituista kävijää, plus satunnaiset vierailevat tähdet.

K erhom m e toim inta on aina ollut rentoa keskustelua ja puuhailua ilman saarnaam is­ ta ja synkistelyä, eikä tarkoituksena ole ol­ lut pelastaa m aailm aa kerralla yhden illan aikana (välillä täytyy myös tankata ja kat­ soa Salatut elämät). Viihtyvyydestäkin ker► "m e o ll a a n

Uusi projekti luo suhteita Baltian eläinsuojelujärjestöihin Animalian k esäkuussa s ta r ta n n u t hanke pyrkii luomaan to im iv a t k eh y k se t elä in su o je lu y h teisty ö n aloittam iseksi S uom en , Baltian ja Venäjän välillä. O p etu sm in isteriö n ra h oitta m a n hankkeen ty ö n tek ijä kertoo Animalian ta v o it t e is t a pu o livu o tise ssa projektissa.

Saara Kupsala

kautta halutaan lisätä Suom en, Baltian m aiden, Puo­ lan ja Venäjän nuorten kom m unikointia ja kehittää n u orten vai­ kuttajien välistä kansainvälistä yhteistyötä. Lisäksi projektissa py­ ritään edistäm ään nuorten edellytyksiä vaikuttaa omissa m ais­ saan etenkin tietoa lisääm ällä”, työsarkansa kesällä aloittanut Saara kuvailee.

Yhteistyön lisääminen Suom en lähialueella toimivien järjestö­ jen välillä on jo pitkään ollut A nimalian tavoitteissa. ’’Eläinsuoje­ lu- ja eläinoikeustoim inta on vahvistunut näissä maissa valtiojoh­ toisen poliittisen järjestelmän hajottua, m utta toistaiseksi A nima­ lian yhteydet m aiden uusiin järjestöihin ovat olleet vähäisiä.” Saa­ ra tietää. K oordinoidun yhteistyön tarve on tullut tarpeellisek­ si etenkin Baltian m aiden ja Puolan liityttyä E U :hun, sillä m onet eläinten hyvinvointia koskevat päätökset tehdään EU-tasolla. ’’Lähialueilla toim ivat järjestöt tarvitsevat runsaasti tukea ja tietoa toim innan vahvistamiseksi, sillä eläinsuojelutoim inta on näissä maissa varsin nuorta. Etenkin Venäjällä kansalaisjärjestöjen toim innan kehittäm inen on haasteellista. ”

► " p r o je k t in

Koulutusta ja tietopaketteja eläinsuojelujärjestöille Saara pitää projektissa m onia lankoja käsissään. ’’Tehtäväni on löytää ensinnäkin sopivia yhteistyöjärjestöjä kohdem aista sekä kutsua yhteistyöjärjestöjen edustajia tutustum aan Animalian toi­ m intaan sekä osallistum aan Animalian kesäleirille.” Saara kertoo. ’’Lisäksi olen m ukana järjestämässä Tallinnassa pidettävää koulu­ tuspäivää. Projektiin kuuluu myös esitteen laatim inen yhteistyös­ sä m uiden järjestöjen kanssa. Keskeisenä työtehtävänä on tieto­ paketin tuottam inen kotim aan vapaaehtoistoimijoille. Pyrin myös

3/2007

lisäämään eri alueosastojen ja toim intaryhm ien keskinäistä kom­ m unikaatiota m uun m uassa kehittäm ällä alueosastojen sähköpostilistaa ja tapahtum akalenteria.”

H anke ei keskity vain ulkomaille. ’’Projektissa pyritään vahvis­ tam aan myös kotim aan vapaaehtoistyötä. Tavoitteena on lisätä Animalian eri alueiden toim ijoiden keskinäistä kom munikaatiota, antaa tietoa ja ideoita toim innalle sekä integroida eri alu eo sasto in ja toim intaryhm iä vahvemmin Animalian kam panjoihin. ” ™

too jotain ehkä se, että virallisen puolitois­ tatuntisen sijaan vietäm m e usein kaksin­ kertaisen ajan kerhossa.

T äh än m ennessä olemme pitäneet pari kokkausiltaa, jossa olem m e pyöräyttäneet erilaisia kasvisruokia jälkiruokineen. Pari om peluiltaakin on vietetty. Niissä olemme laittaneet vanhoja vaatteita uuteen uskoon.

Viimeisissä VaLun kädentaitoillassa olimme m ukana värjäilemässä ja painam assa kuvia paitoihin ja kangaskasseihin.

Jokin aikaa sitten olimme Valtteri Vallilan kirppiksellä myymässä vanhoja vaatteitam ­ me ja tavaroitamme. M yynnin lomassa ja­ oimm e Animalian ja L uonto-liiton esitteitä ja juttelim m e niistä asiakkaiden kanssa. Oli hienoa huom ata, että ihmiset tulivat teke­ m ään lahjoituksia ilman, että ostivat mitään ja olivat kiinnostuneita asioista.

Välillä olem m e pitäneet keskusteluiltoja eri teem oihin liittyen, katsoneet doku­

m entteja ja ihan vaan pohdittu m aailm an m enoa ja suunniteltu tulevaa. Kesällä ei pi­ detty virallisia kerhokertoja, m utta halu­ simme kuitenkin nähdä ja tehdä jotain yh­ dessä, joten olim me kesäkuussa YleX Pö­ pissä keräämässä pulloja.

V aL uN ut jatkaa syksyllä norm aalis­ ti tapaam isiaan keskiviikkoisin klo 17.0018.30 Tonttulassa, osoite Ratatie 2 01300 Vantaa. M uutokset ovat epätodennäköi­ siä, m utta niitä saattaa tulla, joten kannat­ taa kysyä tietoja tarkem m in vielä osoittees­ ta m inidonitsi(at)hotm ail.com .

Jos tää sessio kiinnostaa nii hyppää se­ kaan, m ut syyää eka! (Jukka P oikaa laina­ ten) V aLuN ut kiittää ja kuittaa.”

T A N JA G R Ä ST E N

K ir jo itta ja on V a L u N u t: in p eru sta ja jä sen iä .

Mitä tehdä kierrätyspaperista ? VaLuNut toimii mielikuvituksekkaasti eläinten ja ympäristön hyväksi.

SI NUSTAKO KOULUVI ERAI LI JA? Animalian ja Luonto-Liiton nuori­

Eläinoikeustyötä pienestä pitäen Eläinasioissa Saara on jo m elkoinen konkari. ’’K otonam m e oli lapsuudessani varsinainen eläintarha kaneine, kissoine, poneineen ja koirineen. Samalla aloin vähitellen havaita, kuinka eläin­ ten hyödyntäm iseen liittyy suuria eettisiä ongelmia. O len toim i­ nut pitkään erilaisissa eläinoikeus- ja ympäristöjärjestöissä. Eläinasioiden parissa olen toim inut myös tutkim ustoim innan kautta: sosiologian alan jatko-opinnoissani tarkastelen tuotantoeläinten hyvinvointia koskevia käsityksiä.”

A nim alia-lehden lukijoille Saara haluaa lähettää kannustavia terveisiä. ’’U sein korostetaan vapaaehtoistoim innan negatiivisia puolia. K uitenkin juuri toim im inen auttaa, kun eläinten nykyolot tuntuvat masentavilta ja turhauttavilta. O n hienoa huom ata, että om a toim inta on tu o ttan u t jotain tulosta. Paikallistason toim in­ ta sekä yksittäisten ihm isten toim inta ovat hyvin olennainen osa eläinoikeustyötä: ilm an ruohonjuuritason toim intaa ja aktiivien työpanosta m oni ihm inen ei tietäisi eikä välittäisi eläinten nyky­ oloista. Iloista ja aktiivista syksyä kaikille!”

sohankkeen tiim oilta järjestetään viikonlopun m ittainen koulukiertuekoulutus Turussa 19.-20.9.

Koulutus antaa valmiuksia käydä kertom assa eläinten oikeuksista ja ym päristönsuoje­ lusta yläasteilla ja lukioissa.

Tarkem m at tiedot päivitetään Animalian sivuille w w w .a n im a lia .fi Kysy lisää Eveliina Lundqvistilta nuoriso@anim alia.fi tai

p. 044-302 8173 (H u o m . K o u lu v ie ra ilijo id e n tu le e o lla

18 v u o tta

tä y ttä n e itä .)

EEVA SU H O N EN

3/2007

21

Yhteisökylän pihamaata vahtiva Hukka on löytökoira.

I

tam m e elämän jatkum ista”, T im o kertoo.

T im on mielestä kyseessä on paitsi hen­ kilökohtainen valinta, myös suurem pi yh­ teiskunnallinen missio. ’’Ajattelutavan on m uututtava. H aluam ­ m e osaltam m e olla esimerkkinä yhteisölli­ sen eläm äntapakulttuurin kehittämiseksi ja uudelleen löytämiseksi.”

K oulutukseltaan T im o on sosiaalipsyko­ logi, m utta tekee tällä hetkellä töitä itseop­ pineena rakennusm iehenä. H anna taas on aiemm in ollut töissä helsinkiläisessä kirjakustantam ossa ja työskentelee nyt kuppa­ ri-hierojana ja kansanperinnetaitojen opet­ tajana.

Ekologisuutta ja yhteisöllisyyttä

Yhtä luonnon kanssa TEKSTI: SANNI SALONEN KUVAT: SUVI ELO

vapaana tepastelevia kanoja, ekologisia rakennusratkaisuja ja kasvimaan kuokkimista porukalla. Sellaista elämää ele­ tään T u ru n saaristossa, Livonsaaren yhteisökylässä.

Saavum m e kuvaajan kanssa Livonsaa­ ren yhteisökylän pihamaalle. Koska ketään ei näy m issään, m arssim m e päärakennuk­ sen apposen auki olevasta ovesta sisään. Si­ sällä on lisää avoimia ovia ja kesken jäänei­ tä askareita. H uhuilem m e, m utta em m e saa vastausta.

Takaisin helteiselle pihamaalle. H etken p äästä hiekkatien varrella oleva pensaik­ ko kahisee ja sieltä nousee kahden kanan ja yhden kukon pääm äärätietoinen letka. Jou­ kon veturina toim ii itsetietoisen näköinen kukkoherra.

Päätäm m e ikuistaa ne kameralla kylästä lähtiessäm me.

Soitan T im o A ro -H e in ilä lle , joka on yksi yhteisökylän asukkaista. H än kertoo päärakennuksen porukan lähteneen pitsal­

► p ih a m a a lla

22 M.tUlMIM

3/2007

le ja kutsuu samalla m eidät vähän m atkan päässä sijaitsevalle A ro-H einilöiden raken­ nustyömaalle.

MIKA

►

Esimerkkinä m uille T im o ja H an na A ro -H e in ilä asuttavat kahden poikansa, vuosi ja neljä kuukaut­ ta vanhan N esto rin ja kuukauden vanhan H eikin, kanssa yhteisökylän ensim m äis­ tä asum istarkoitukseen tehtyä rakennusta.

P erheen on tarkoitus asua saunam ökissä siihen saakka, kunnes viereen rakennettava, noin sataneliöinen asuintalo on valmis.

M olem pia rakennuksia tehtäessä on otettu huom ioon ekologiset lähtökohdat.

Esimerkiksi rakennusten hirret ovat T im on käsin veistämiä, ja eristeeksi niihin laitetaan sam m alta. Talon käyttövesi kerätään katoil­ ta, ja om asta tuulivoimalasta saatavaa säh­ köä käytetään vain talon valaisuun. ’’H alu am m e k u o rm ittaa ym päristöä m ahdollisim m an vähän ja sillä taata osal-

LIVONSAARI?

l iv o n s a a r i

on pari vu otta vanha

ekologisiin elämänarvoihin perus­ tuva yhteisökylä noin 35 kilom et­ rin päästä Turusta, saaressa, jonka silta ja saariston rengastie yh d istävät m antereelle.

M aapinta-alaa on noin 60 ha, jo sta peltoa 22 ha, m etsää 28 h a ja kitukalliota 10 ha. Lisäksi tilaan kuu­ luu osuus 10 8 hehtaarin merialu­ eeseen.

Uusi yhteisökylä on vasta raken­

Livonsaaren yhteisökylä sai alkunsa rei­ lu kaksi vuotta sitten, kun hanketta varten ^perustettu osakeyhtiö osti T u ru n saaristossijaitsevalta Livonsaarelta entisen sika­ tilan. Vanhan päärakennuksen lisäksi alue käsittää parisenkym m entä om akotitalo­ tonttia, joista neljälle rakennetaan parhail­ laan. Päärakennuksessa asuu T im o n E saveli perheineen ja lisäksi sekalainen sakki yhteisökylän jäseniä, jotka vasta aloittelevat omia rakennusprojektejaan.

Yhteensä yhteisökylän jäseniä on 14, jois­ ta kym m enen on aikuisia.

Jokainen alueelle rakentava toteuttaa ekologista aatetta parhaaksi katsomallaan tavalla - yhteisön toim esta rakentam ista säädellään vain neljällä säännöllä. N iiden m ukaan alueen peltoja on viljeltävä luon­ nonmukaisesti, m etsänhoidossa ei saa käyt­ tää metsäkoneita, talojen pihoille ei saa pe­ rustaa pärisevillä koneilla ajettavia pihanur­ mia eikä taloihin saa rakentaa vesivessaa.

E kologisuus tarkoittaa myös korkeom avaraisuusastetta ruoantuotannossa.

Yhteisökyläläisillä on kasvimaa, jota hoide­ taan koko porukan voimin. Kalaa ruoka­ pöytään saadaan itse kalastamalla.

Ekologisuuden lisäksi kylän toinen tär­ keä arvo on yhteisöllisyys. Kasvimaan hoi­ tam isen, kalastamisen ja m uiden yhteisten puuhien lisäksi se näkyy jo nyt m uun m u­ assa siinä, että päärakennuksessa voi käydä vaikka pesemässä pyykkejä, lukemassa säh­ köposteja tai lataamassa puhelim en akkua.

Tiivis yhteisö tarkoittaa myös sitä, että ihan keitä tahansa yhteisökylän asukkaik­ si ei hyväksytä. Päätös kylän jäseneksi otta­ misesta tehdään vasta tutustum isen ja m o­ lem m in puolisen hyväksymisen jälkeen.

vat, että eivät koe - ham paat irvessä tähän ei ole lähdetty. ’’K un on kohdannut kulutuskulttuurin tu rh u u d en ja tyhjyyden ja löytänyt itses­ tään tarkoituksettom an tavaranhim on, täl­ lainen päätös ei ole vaikea”, T im o kuvailee.

T urhan kulutuksen karsim inen on H an ­ nan m ukaan välttäm ätöntä m aapallon tu ­ levaisuuden turvaamiseksi. Vaikka ruoan­ jätteiden kom postointi ja kierrättäm inen ovat sinänsä hyviä asioita, ne ovat H annan mielestä loppujen lopuksi vain ’’pientä piperrystä” . ’’Ihm isen on ihan oikeasti tultava taas osaksi luontoa, jotta voidaan p uhua eko­ logisesta elämäntyylistä. Sitä paitsi ei siitä loppujen lopuksi niin kauan ole, kun tällä tavalla on Suomessa ihan yleisesti eletty.”

I

Todella vapaita kanoja K un teem m e kuvaajan kanssa lähtöä yhteisökylästä, m uistam m e kanat, jotka tervehti­ vät m eitä kylään tullessamme. Lähdem m e etsim ään seuruetta kuvattavaksi.

Kurkistam m e pusikkoon, josta ne kylään tullessam m e nousivat. K ierräm m e entisen sikalarakennuksen kolmeen kertaan ulko­ puolelta ja kerran sisältäkin. K uulostelem ­ m e hipihiljaa kaikkia rasahduksia ja nari­ noita.

Turhaan. K anat ovat ja pysyvät omilla teil­ lään, ja saamm e hylätä kuvausaikeemme. ^ Y h te isö k y lä stä lisä tieto a : w tu w .y h te is o k y la .n e t

Timo ja Hanna Aro-Heinilä halusivat pois oravanpyörästä ja muuttivat Livonsaaren yhteisökylään.

teilla laajem maksi kyläksi: Alueel­ le on varattu rakennuspaikkoja 19 asuinrakennukselle, kolmelle yhteisrakennukselle sekä liikera­ kennuksille.

Tavaran turhuus T im o ja H anna kertovat, että usein ihmiset tiedustelevat heiltä, kokevatko he eläm än­ tyylinsä uhraukseksi. M olem m at vakuutta­

3/2007

kl.UL'.MIM 23

Tiedemiehet puolesta ja vastaan Lukuisien eri puolilta m aailm aa tiedettyjen esimerkkien valossa näyttäisi siltä, että eläimet aistivat ennen luonnononnettom uuk­ sia jotain, m ihin ihm inen ei kykene. Eläinten käyttäytymistä ja kykyä ennakoida vaaraa on silti tutkittu häm m ästyttävän vähän.

H aichengin onnistuneen evakuoinnin innoittam ana esimerkik­ si Yhdysvaltojen geologinen tutkimuskeskus U SG S kyllä perusti aihetta tutkivan ’’E arthquake W atch” -projektin 1980 luvun alus­ sa. Tutkijat W illia m K a u tz ja L eo n O tis rekrytoivat satoja va­ paaehtoisia ym päri Kaliforniaa tarkkailem aan ja raportoim aan eläinten epätavallista käyttäytymistä. Vapaaehtoisten oli m ahdol­ lista soittaa ilmaiseen puhelinnum eroon, jossa havainnot n au ­ hoitettiin. E nnen voimakkaita maanjäristyksiä, raporttien määrä nousi huom attavasti. U SG S lopetti silti tutkim uksen rahoituksen alkuunsa.

Japanissa puolestaan geofysiikan tohtori M o to ji Ik ey a on yk­ si m aailm an arvostetuim ipia asiantuntijoita eläinten järistyksiä edeltävän käyttäytymisen selittämisessä. Ikeya tekee Osakan yli­ opistossa tutkim usta siitä, m iten eläim et vaistoavat esimerkiksi ^ r i la i s ia sähköisiä värähtelyjä tai m iten ne reagoivat sähkökentän ^ P u u to k s iin - ilmiöihin, jotka tapahtuvat usein ennen voimakkai­ ta maanjäristyksiä. Ikeyan kokeissa kalat ovat reagoineet panii­ kinomaisella käyttäytymisellä, m adot ovat tulleet esiin m aanalai­ sista koloistaan ja esimerkiksi delfiinit siirtyneet altaisiin, joissa sähköjännitettä ei ole m uutettu. Jännitteen m uutokset ovat olleet kokeissa sellaisia, ettei ihm inen niitä juuri aisti.

Ikeya on kirjoittanut havainnoistaan myös teoksen ’’E art­ hquakes and Animals: From Folk Legends to Science” (2004) joka yhdessä H e lm u t T rib u ts c h in teoksen ’’W hen the Snakes Awake” kirjan kanssa ovat kattavimpia eläinten luonnononnet­ tom uuksia edeltävän käytöksen selvityksiä. Silti geologipiireissä ei eläinten käyttäytymisen tutkim usta oteta vieläkään kovin vaka-

Eläimet ennustajina Jouluna 2 0 0 4 Intian valtam erellä Thaimaan, Intian, Indonesian j a Sri Lankan rannikoille is k e y ty n y t tsu nam i on j ä ä n y t monien m ieleen y h te n ä tu h o is im m is ta lu o n n o n o n n etto m u u k sista, jo k a vaati yli 3 0 0 0 00 ihmisen hengen.

Villieläim istä j a kotieläim istä setvisi kuitenkin u s k o m a tto m a n moni tä ysin v a h in g o ittu m a tto m a n a . O n n etto m u u s herätti k eskustelun siitä, minkä m o n e t alkuperäiskan sat o v a t tie n n e e t j o vu ositu h an sien ajan. V a isto siv atk o e lä im e t tsu n am in tulon?

vasti. M onet geologit ovat sitä mieltä, että kyse on enem m änkin psykologisesta ilmiöstä. O nnettom uudet jäävät ihmisille mieleen ja jälkeen päin muistellaan eläinten käyttäytymistä, johon ei m uu­ ten kiinnitettäisi m itään huom iota.

Kuudes aisti vai tarkem m at aistit?

Se, m iten eläimet todella pystyisivät ennakoim aan lähestyvän jä­ ristyksen, tsunam in tai tulivuorenpurkauksen on vielä fysiologi­ sesti selittäm ättä. Kyse näyttäisi silti olevan m onien eläinten ih­ m istä paljon tarkem m ista aisteista. Esimerkiksi koira haistaa jo­ pa miljoona kertaa ihmistä parem m in ja norsut kuulevat tarkas­ ti m atalan taajuuden ääniä. Arkisimmillaan tätä ilm iötä voi tar­ kastella, kun koira vaistoaa omistajansa kotiintulon kauan ennen kuin m u u t kotona olevat ihmiset siihen kykenevät.

T ällä hetkellä vahvim pia teorioita eläinten luon n o n ­ on n etto m u u k sien ennakoinnin selittäm iseen ovat sähkö­ k en ttien m u u to k sen aistim iseen, tu livuorenpurkauksis­ sa vapautuvien kaasujen haistam iseen ja ihmisille kuulem at­ tom ien taajuuksien ääniin perustuvat teoriat. Paljon kysy­ myksiä jää silti selvitettäväksi. M iten eläim et tietävät, milloin kyseessä on tarpeeksi vakava purkaus ja miksi ne eivät m ene sa­ malla tavalla tolaltaan kaikista järistyksiä m uistuttavista äänistä, hajuista tai esimerkiksi ihmisen aiheuttam ista räjäytyksistä?

Asiantuntija Ikeya uskoo, että vaikka eläimiä tuskin koskaan käy­ tetään suuressa mittakaavassa luonnononnettom uuksien estämi­ seen, niiden kykyjen tutkimisesta ihmiset saisivat arvokasta tietoa, jota seismisiin mittauksiin yhdistämällä voisi hyödyntää tarkempi­ en ennusteiden antamiseen. Eläinten aistien tarkempi kartoitus voi paljastaa myös paljon ihmisaisteille ulottum attom issa olevasta vilk­ kaasta, m utta meille vielä tuntem attom asta viestinnästä.

EEVA SU H O N EN

► Syvissä vesissä viihtyvä kissakala saattaa hypätä kuivalle maalle ennen me^ ^ ^ n a la isia m aanjäristyksiä.

tsunam in jälkeen eri alueilta kantautui silm innäkijöi­ den kertom uksia eläinten erikoisesta käyttäytymisestä. Esim er­ kiksi Thaim aassa n orsut, joita käytettiin turistien kuljettam i­ seen, olivat onnettom uuspäivänä ohjastajansa johdolla matkalla kohti rantaa. K äskyistä huolim atta ne lähtivät juoksem aan kauas ylärinteille ja säästivät näin myös m atkassaan olleiden ih­ m isten hengen. U seat kertovat myös, että flamingot jättivät pesi­ m äalueensa rannikolla ja lensivät ylemmille rinteille vain m u u ta­ m ia tunteja ennen aallon tuloa. Myös m uiden lintujen sirkutus oli tauonnut ja esimerkiksi puissa usein roikkuvia apinoita ei nä­ kynyt missään. Veneillään liikkeellä olleet thaim aalaiset kalastajat raportoivat nähneensä delfiiniparvien uivan kovaa vauhtia epäta­ valliseen suuntaan.

M yös lem m ikit käyttäytyivät erikoisesti. Eräs omistaja kertoi, että koirat, joita täm ä vei päivittäin rannalle lenkille, kieltäytyi­ vät lähtem ästä lainkaan kotoaan. M oni turisti on kertonut, et­ tä hotelleissa kytkettynä olleet koirat haukkuivat ja käyttäytyivät levottomasti tunteja ennen aallon rantautum ista. U seiden koti­ eläinten tiedetään karanneen omistajiltaan. Esimerkiksi Sri L an­ kan pahim m in kärsineillä alueilla kotieläimistä vain m uutam an vesipuhvelin tiedetään kuolleen aallossa, vaikka ihmisiä alueella kuoli satoja.

► pian

3/2007

Kiinassa seurattiin eläinten merkkejä

~

Eläinten tiedetään aikaisemminkin vaistonneen luonnononnetto­ muuksia. Esimerkiksi vuonna 1975 H aichengin kaupungissa Kii­ nassa ennustettiin menestyksellisesti tuhoisa 7,0 richterin m aan­ järistys ja satoja tuhansia ihmisiä evakuoitiin päiviä ennen järis­ tyksen tuloa. Y htenä indikaattorina järistyksen ennustam iseen käytettiin eläinten outoa käyttäytymistä, jonka tiedettiin aiemmin liittyneen maanjäristyksiin.

Vulkaanisilla alueilla on p an tu merkille jo vuosisatojen ajan eläinten merkkejä, joista voi päätellä järistyksen olevan lähel­ lä. E nnen järistyksiä esimerkiksi kotieläimet usein karkaavat tai käyttäytyvät levottomasti, villieläimet saattavat m enettää luontai­ sen pelkonsa ihmistä kohtaan, käärm eiden on kerrottu jättäneen pesiään jopa keskellä talvea ja yrittäneen madella lum en pinnal­ la turvaan. Myös m ehiläisten tiedetään hylänneen suurina parvi­ na pesiään tai lepakoiden lentäneen ulos luolistaan hetkiä ennen maanjäristyksen tuloa. M onilta maatiloilla tiedetään, etteivät ka­ n at m uni sinä päivänä, jolloin maanjäristys tapahtuu ja siat saat­ tavat purra toisiaan järistyksen lähestyessä. Eläintarhoissa taas on tavallista, etteivät eläim et suostu onnettom uuspäivänä tulem aan ulos suojistaan.

► Yksi vuoden 2004 tsunam ista parhaiten selvinnyt ihm isryhm ä olivat Andam an-saarten alkuperäisheim ot, jo tka pääsivät turvaan eläinten k äyttäy­ tym istä ja luonnonmerkkejä seuraamalla. ► Toisen maailmansodan ja Persian lahden sodan ajal­ ta on raportoitu lem m i­ keistä, jo tka ahdistuivat taiju o k siv at pom m isuo­ jaan jo ennen ilm ahälytyk­ sien kuulumista. ► Kirjekyyhkyillä kestää huom attavasti kauem­ min löytää kohteeseensa m aanjäristyksien jälkeen.

3/2007

1=1.11.'.HlM 25

TEHTYÄ

PARAS

JUTTU

Numeron 2/2007 parhaaksi jutuksi ään estettiin Ihm isen kaltaiset.

Apinapaidan voitti Päivi Tolvanen Tohm ajärveltä. Paljon onnea!

M ikä oli täm än numeron paras ju ttu ?

Kerro m ielipiteesi 15 .10 . 2007 m ennessä, niin olet mukana kirjapaketin (sis. Kuuluisa Kasviskeittokirja Ilja Eläinystävällisen kuluttajan opas) arvonnassa!

Voit lähettää vastauksesi, nimesi ja o soitteesi Animaliaan sähköpostitse: lehti@ anim alia.fi tai postissa: Animalia ry Porvoonkatu 53 0 0 520 Helsinki

Animalia mukana Brysselin apinatempauksessa

Roska päivässä on pieni suuri teko

Palautetta ruokakauppaan!

ja lenkkipolkujen varsis­ sa näkee usein rutistettuja tölkkejä, tu ­ pakan tum ppeja tai m aahan viskattu­ ja karkkipapereita. Ihm isten ja eläinten kannalta vaarallisempia ovat maassa lo­ juvat lasinpalat. ’’Sallimmeko, että m oni eläin loukkaa itsensä tai kuolee ihm isen heittäm än roskan takia?”, kysyy toim ittaja Tuula - M a r ia A h o n e n , joka perusti Roska päivässä -liikkeen vuonna 2000.

Roska päivässä liikkeen jäsenet ke­ räävät päivittäin vähintään yhden ros­ kan ja haastavat vähintään yhden tu tu n mukaan.

Jäseneksi päästäkseen ei tarvitse täyt­ tää jäsenlomakkeita eikä maksaa jäsen­ maksuja. Riittää, kun ulos mennessään nostaa päivittäin roskan m aasta roskik­ seen. Liikkeellä on jäseniä on kaikilla m aailm an mantereilla: Eteläisim m ät jä­ senet asuvat Argentiinassa ja Australi­ assa, pohjoisim m at Lapissa.

löytänyt lähiruokakaupastasi taaskaan tofua? H arm ittaako kasvipe­ räisten tuo tteid en ja kasvisvaihtoehtojen puuttum inen hyllyiltä?

A nna palautetta kauppaan Animalian syksyn kasviskampanjan kortin avul­ la! K ortin voit leikata irti täm än sivun alareunasta. K ortissa pyydetään kaup­ piasta hankkim aan valikoimiin taval­ lisim pia kasviperäisiä tu otteita. Voit myös itse lisätä korttiin om an toiveesi eläinkunnan tuotteita korvaavasta ru o ­ ka-aineesta.

K ortin avulla voit osoittaa kauppiaal­ lesi, että kasviperäisillä tuotteilla on ky­ syntää. M itä useam pi meistä palauttaa kortteja kauppaan, sitä todennäköisem - ^ 0 pää on, että ensi kauppareissulla löydät jo kaipaamasi tuotteen hyllyltä!

L isä tie to a : h ttp ://k o ti. ivelho. con t/jpeltora/ ro s k a liik e .h tm l

Hei,

0

Haluan huomioida tuotan toeläim et kulutusvalinnois­ sani, m utta en tällä kertaa löytän yt kaupastanne: □ Soijam aitoa tai soijajugurttia □ Soijarouhetta □ Tofua □ Kaurakermaa □ Kananm unankorviketta Seuraavia kasviperäisiä tu o tteita:

O staisin mielelläni tu o te tta liikkeestänne ja toivoisin, e ttä lisäisitte sen valikoimiinne.

Ystävällisin terveisin, Allekirjoitus

...................................................................

N im enselvennys ...................................................................

Paikkakunta

...................................................................

u

Hyvä Kauppias Oletko etsinyt turhaan kasviperäisiä tuotteita lähikaupastasi?

Leikkaa talteen Animalian kampanjakorttija palauta kortti kassalla, kaupan palautelaatikkoon tai omalle kauppiaallesi.

M PAIGN

Z O N BEI-

O F L A B O R a T O R Y A N IM

Jr am*.

' --------------3 } , ------------------------ -

LJ

Teknillisen oppilaitoksen m uotoilun linjalla opiskeleva K a tja A a l­ to sijoittui upeasti toiseksi kansainvälises­ sä viestinnän, m uotoilun ja kuvataiteiden opiskelijoille suunnatussa D esign Against Fur -julistekilpailun E uroopan sarjas­ sa. T äm än vuoden kilpailun teem ana oli ’’M uodin u h rit” (Fashion victims) ja kilpai­ lutöiden tarkoituksena oli kriittisesti osoit­ taa, m iten m uotiteollisuus pyrkii valheelli­ sesti luom aan turkiksista haluttavia ja häi­ vyttää tuotantoketjun alkupään: kärsivän turkiseläimen.

K ilpailuun osallistui tänä vuonna aikai­ sempia vuosia enem m än töitä ja tuom aris­ to luonnehti kilpailua kovatasoiseksi. M ää­ räaikaan m ennessä kilpailuun oli saapunut yli 950 työtä, mikä on tuplasti enem m än kuin esimerkiksi vuoden 2005 osanottaja­ m äärä. Ensi vuonna kuudetta kertaa järjes­ tettävä kilpailu on kasvattanut vuosi vuo-

Tl

H iit iir f .. % ä . £

Dyrever Dyrevei

■ * « - 1, ■ £\

k

}

% «sir* Europarlamentaarikot Bart Staes Belgiasta (vos.J, Espanjan David Hammerstein ja Satu Hassi pitivät apinatempausta mieleenjäävänä vaikutuskeinona. tävän satoja apinoita eläinkokeissaan. M ie­ lenosoituksella oli tarkoitus herättää m edi­ an ja paikallisten huom iota suurien lääkeyrityksen tekem iin eläinkokeisiin, joista ta­ valliselle kuluttajalle tihkuu harvoin todel­ lista tietoa.

M olem m at tem paukset sujuivat rauhal­ lisesti ja herättivät kiitettävästi m ediahuomiota. Tem pauksien ja pitkäjänteisen lob­

Suomi toiseksi Design Against Fur ^ulistekilpailussa! ► e s p o o - v a n ta an

ii

Kuluttajana sinä voit vaikuttaa.

26 liV'.ll'.'.MIM 3/2007

«

TAPAHTUNUTTA

ion to End Animal Experime 3 5 -----------------

eurooppalaisen eläinsuojelujärjestön edustajat kokoontuivat kesä­ kuun lopussa Brysseliin puolustam aan kä­ dellisten oikeuksia. A pinapukuiset mielen­ osoittajat halusivat vedota tem pauksella m eppeihin, että kaikkien kädellisten käyt­ tö eläinkokeissa kiellettäisiin E U :n alueel­ la. Tem paus houkutteli paikalle myös ru n ­ saasti m edian edustajia, jotka välittivät sa­ nom aa eurooppalaisiin lehtiin, radioihin ja tv-kanaville.

E U -parlam entin edustalla riitti katse­ lijoita, kun kukin m eppi vapautti om an maansa apinan häkistä ja sai palkkioksi pien apinam askotin sekä tietoa kädellisillä Itävistä eläinkokeista. Ele oli symbolinen viesti siitä, että tällä hetkellä eläinkokeissa käytettävien kädellisten kohtalo on pitkäl­ ti europarlam entaarikoiden käsissä. Jos tar­ peeksi m onta m eppiä allekirjoittaa kädelliskokeiden kieltämistä ehdottavan aloitteen, ehdotusta aletaan käsitellä E U :n elimissä.

Suom esta tapahtum aan osallistui Animalia ja europarlam entaarikko S a tu H a ss i.

Sam ana päivänä apinapukuiset eläinsuo­ jelijat osoittivat m ieltään myös suuren kan­ sainvälisen lääkeyrityksen, G laxoSmithKlinen Brysselin lähellä sijaitsevan toim iston edessä. G laxoSm ithK linen tiedetään käyt­

► k aik k ia an 11

JA

bauksen toivotaan tuottavan myös tulos­ ta, kun koe-eläindirektiivin päivittämisestä ja kädelliskokeiden tulevaisuudesta pääte­ tään lähikuukausien aikana EU:ssa. Tapah­ tum an järjesti ECEA E, 18 eurooppalaisen eläinsuojelujärjestön koalitio, joka keskit­ tyy koe-eläinten oikeuksiin EU:ssa. ^ EEVA SU H O N EN

Katja Aallon oivaltavassa työssä paljastuu turkismuodin alkupää: eläinten kärsimys tarhoilla.

delta suosiotaan ja siitä on vakiintumassa arvostettu julistekilpailu korkeakouluissa ja yliopistoissa ym päri maailmaa.

Kaikilla suomalaisilla on myös m ahdol­ lisuus käydä äänestäm ässä täm än vuoden kilpailutöistä suosikkiaan m arraskuun 2007 ajan kilpailusivuilla: w w w.infurm ation.com .

E niten ääniä saaneelle yleisön suosikille luovutetaan palkinto joulukuussa. E uroo­ pan sarjan ohella esimerkiksi USA :n, Kii­ nan ja K anadan sarjojen kolme voittajatyötä osallistuvat myös koko kilpailun m aailm an­ laajuiseen sarjaan, josta kansainvälinen raa­ ti valitsee koko kilpailun voittajatyön vuo­ den lopulla.

V uoden 2008 julistekilpailusta tiedote­ taan syys-talvella Anim alia-lehdessä sekä internetissä A nimalian ja F ü r Free Allian­ cen sivuilla. ._.

EEVA SU H O N EN

3/2007

M.IL'.MIM 27

Makeita ideoita T E K S T I: EEV A SU H O N EN

M a k ea t h a m p u rila ise t

A m e r ik k a la ise t a n a n a sp a n n u k a k u t

4 kplvegaanisiavalmispullia(Esim.Pirkanvehnäpulla) 1 prkCoCreeninkauravispiä 1 tlkananasrenkaita

2 dlvehnäjauhoja 2 tl leivinjauhetta

vadelmia sitruunamelissanlehtiä

RESEPT IT JA K U V A T : ELIN A IN N AN EN

Halkaise pullat. Laita pohjan päälle ensin sitru u n am elissan lehtiä, sen jälkeen ananasrengas, pari ru okalu sikallista kau ravispiä ja lo­ puksi vadelmia. Paina pulla to in en puolikas päälle ja tarjo a heti.

Kasvissyöntikö pelkkää porkkananpuremista ? Moni kasvissyöjä törmää toistuvasti ennakkoluuloihin, ettei vegaanista ruokavaliota noudattava voisi syödä lainkaan herkkuja, kuten leivonnaisia tai pullia, täytekakuista nyt puhumattakaan.

Juhlia järjestävä taas voi harmitella, ettei vegaanivieraille ole mitään hyvää tarjottavaa. Alle on koottuna muutamia täysin kasviperäisistä aineksista koostettujen jälkiruokien reseptejä. Ne osoittavat, että vegekokkien rajoituksena on ainoastaan mielikuvitus! Makeaa syksyn alkua!

ripaussuolaa idlananasmehua 1 dlsoija-fkauramaitoa 1 rklrypsiöljyä Öljyätaimargariiniapaistamiseen S ek o ita k esken ään ve h n äjau h o t, leivin jau he ja suola. Lisää n e s te e t ja sek o ita huolellisesti. Paista pann ukaku t lettupan nulla

S o ija jo g u rttijä lk iru o k a

keskiläm m öllä. Pannukakut o v a t valm iita k ään n e ttäväk si, kun pinta on hiukan h y y ty n y t. Jo s k ä y tä t tavallista paistinpannua,

1 prk (500 g)maustamatontasoijajogurttia 15 0 gvadelmia

kookoshiutaleita sokeria ^aniljasokeria

M a n sik k a -su k la a k a k k u (AlkuperäinenohjeJattaHeinlahti, Kotivinkki 10 /2007) 3 dlvehnäjauhoja 3 rklkaakaojauhetta (makeuttamatonta) 2 tl leivinjauhetta 2 V2 dlsokeria 2 tl vaniljasokeria V2 dlmantelirouhetta 1,2 5 dlmargariinisulaa 2 dlmansikkatuoremehua

Vuoanvoiteluunmargariiniaja korppujauhoja Koristeluun: 100 gtummaasuklaata mantelilastuja mansikoita

1 . Laita uuni kuumenemaan 1 7 5 °C. 2 . Sekoita keskenään vehnäjauhot ja leivinjauhe ja sihtaa joukkoon kaakaojauhe.

3 . Lisää jauhoihin sokerit ja mantelirouhe.

4 . Lämmitä mansikkamehua ja sekoita se öljyn kanssa taikinaan.

5 . Voitele ja korppujauhota rengasvuoka huolellisesti, kaada taikina vuokaan ja paista kakkua uunin alatasolla n. 40 minuuttia tai kunnes kakku on kypsä.

6. Kumoa hiukan jäähtynyt kakku lautaselle, valuta päälle tummaa suklaata ja koristele mantelilastuilla ja mansikoilla.

lisää taikinaan silloin hiukan en em m än veh n äjau h oja

Vinkki!Pannukakuistasaaterityisenkuohkeita,joslämmität maidonja ananasmehunennenniidenlisäämistätaikinaan.

Mausta soijajogurtti sokerilla ja vaniljasokerilla. Lusikoi korkeaan lasiin vuorotellen jogurttia, kookoshiutaleita ja vadelmia. Tarjoa välipalana tai jälkiruokana.

Vinkki!Josmaltatodottaa, kakkumaistuuparhaalta vasta seuraavanapäivänä.

S'

Suosi kotimaista!

'm m -

E

28 M .ll.lM IM

3/2007

Muistathan,ettäympäristötietoinenkasvissyöjä hyödyntääkokatessaanja leipoessaan mahdollisimmanhyvinkotimaistatarjontaa, käyttääluomutuotteitaja korvaaeläinkunnan tuotteetmuullakinkuinulkomaisella tuontisoijalla.

Paikallisestituotetutja luonnontarjoamatviljat, marjat, vihannekset,hedelmät,sienet,siemenet ja pähkinätrasittavatympäristöämerkittävästi vähemmänkuinulkomailtalennätetytja pakatut tuotteet.Esimerkiksiloppukesäja alkusyksy ovaterinomaistaaikaahillotakesänmarjojaja kerätätalteenuuttaomenasatoa.Pianalkaamyös sienikausi.Sovellarohkeastisuomalaisiakauden antimiatämänsivunmakeisiinresepteihinja syksyisiinkasvisruokakokeiluihisi!

3 (2 0 0 7

29

S ARJIS

ANIMALIASHOP

KIRJAT

H ä rk ä p a p u a s a rv ista

X .

K u u lu is a K A S V IS K E IT T O K IR JA I I

KASVISRUOKIA AASIASTA MAKUMUISTOJA INTIASTA JA KAUKOIDÄSTÄ Intialainen kasviskeittokirja tarjoaa ohjeita palak paneerista perinteiseen linssikeittoon sekä herkuttelee kardemummapistaasijäätelöllä. Hel­ teeseen tuo lievitys­ tä mangolassija vuo­ ristossa lämmitellääm nasala-teellä. Useim|t resepteistä käy. myös vegaaneille.

Nyt edullisesti Animaliasta, 3o €(ovh 38 €)!

Nyt myös ruotsin­ kielisiä kirjoja: muun muassa Peter Singerin Djurens Frigörelse. Lisätietoa www.animalia.fi.

Eläinystävällisen kuluttajan opas, uusi painos. Rautaista tie­ toa arjen avuksi jokai­ selle eläinystävälle.

9 t l 10 €.

Kuuluisa kasviskeittokirja II 19 € / 17 €.

KORTTI

PINSSIT

LUE, NIIN TIEDÄT! • Eläinkokeita ja vaihtoehtoja, 2 1 C/jäsenille 19 c .

Tietoa koe-eläimistä, eläinkokeista ja vaihtoehdoista.

• Hyvinvoiva tuotantoeläin / ProAgria, 15 c .

Opas on tarkoitettu kotieläinyrittäjille, opettajille ja opiskelijoille ja myös eettisestä laadusta kiinnostuneille kuluttajille.

• Härkäpapua sarvista / Inna Somersalo ym., 25 €.

Fennovegaaninen keittokirja hyvän ruoan ja eettisen tuotannon ystäville.

• Eläinystävällisen kuluttajan opas, 9 / 1 0 €.

Haluatko tehdä maailmasta paremman paikan eläimille? Päivitetty opas ilmestyy syksyllä.

Animalian opiskelijaryhmän tekem ät pinssit: 1,50 € / kpl.

Eri värejä ja tekstejä.

Ink not mink -f roteeranneke, 5 €

*

Onnittelukortti, kaksiosainen, tekstitön.

Takana Animalian logo.

Vain 1 €!

Animalia-pinssi, 1,5 0 €. Pinssiä saa­ tavana vain mustana.

VIIMEISET KOE-ELAINKAMPANJAN APINAPAIDAT! ANIMAALIT

KAUTTA

RAAHE: M ari L iim a ta in e n ,

T o im is t o lle t u le e p aljo n k y s e ly jä

s ä h k ö p o s t i: h e n n a -m a ri.h u u s k o @

m a te ria a lin lisä k si t o im is t o lla on

a lu e o s a s t o is t a . M o n e t t ie d u s t e le v a t ,

lu u k k u .co m , p uh . 0 4 4 5 3 6 0 7 0 7

m y y n n is s ä r a jo it e t t u v a lik o im a

P ie ta rin p o lk u 1 1 C

A n im alia n t u o t t e it a . T o im isto lla on

2 5 , 9 2 1 4 0 P a ttijo k i

m it e n t o im in t a a n p ä ä s e e m u k a an .

KERAVA: S u vi N u rm iv iita ,

A lu e o s a s t o je n t o im in t a riip p u u t ä y s in

P o r v o o n k a tu 3 c 4 4 , 0 4 2 0 0 K era v a ,

k irp p u to ri, jo n n e o t e t a a n v a s t a a n

r y h m is t ä j a n iis sä t o im ijo is t a . A lu ksi

s ä h k ö p o s ti

h y v ä k u n t o is t a k ir p p u to rita v a ra a .

k a n n a t t a a o t t a a s e lv ä ä a lu e o s a s t o n s e u r a a v a n k o k o u k s e n a ja n k o h d a s ta .

s u v i@ s u v in u rm iv iita .fi KOTKA: R iika K o k k o n e n , L a ih o n tie 7,

O ta s iis r a t k a is e v a a sk e l j a lä h d e

4 8 7 0 0 K ym in lin n a , p uh . 0 5 2 6 4 1 0 8

m u k a a n to im in t a a n ! K aikki o v a t

ta i 0 4 4 5 9 5 0 5 3 4 , s ä h k ö p o s ti

t e r v e t u lle it a j a jo k a is t a t a r v it a a n !

riik a _ k o k k o n e n @ h o tm a il.c o m .

K O U V O LA: Laura K a rttu n e n , p u h . 0 4 0

PORI: M a ria V ä k ip a rta ,

m a ri.liim a ta in e n @ s u o m i2 4 .fi p u h . 0 4 0 5 8 3 9 9 7 2 j a V iivi M äk i-

puh. 0 5 0 4 6 7 15 6 5

V a u rio p u h . 0 4 0 8 3 1 7 5 5 6 i

N a h k ia ise n p o lk u 7 , 2 8 3 0 0 Pori.

t a m p e re @ a n im a lia .fi

m a r ia v a k ip a r ta @ h o t m a il.c o m .

PÄÄK AU PU N KISEU TU : O p is k e lija ry h m ä k o k o o n tu u U u d ella

w w w jn im a lia .fi/ t a m p e r e /

5 0 4 5 5 0 6 , s ä h k ö p o s ti

Y lio p p ila sta lo lla (M a n n e rh e im in tie 5), m u u t r y h m ä t k o k o o n t u v a t

p u h . 0 5 0 5 1 8 5 6 2 4 , s ä h k ö p o s ti

A n im alia n t o im is t o lla (P o rvo o n k 5 3 ,

e e m il.w a lle n iu s @ p p .in e t.fi

HELSINKI: ks. P ä ä k a u p u n k ise u tu

N U M M I-P U SU LA : Irm a T e ik a ri,

s ä h k ö p o s t i s a ri.u n g @ u ta .fi IISALMI: M ari S c h ro d e ru s , S a t a m a k a t u

L e h to la n tila , 0 3 8 5 0 P u su la,

7 B 1 6 , 7 4 1 0 0 Iisalm i, s ä h k ö p o s t i

p uh . 0 9 2 2 6 6 2 3 6 ta i

m a r i.s c h r o d e r u s @ s u o m i2 4 .fi.

0 50 500 4596

JO E N SU U : Je m in a K ein ä n e n ,

O U LU : ( a lu e o s a s t o n t o im is t o ) T ö llin tie

0 0 5 2 0 H elsinki).

AKTIIVIRYH M Ä: L is ä tie t o ja a n t a a E eva A n d e rs s o n , e e v a _ a @ n e t t i.fi.

O PISKELIJAR YH M Ä: lis ä t ie t o ja a n t a a p u h e e n jo h t a ja T erh i

K u rte n in k a tu 3 , 6 5 1 0 0 V a a s a ,

VIHTI: Lau ra P u lk k in en , O t a la m m e n t ie 2 8 b , 0 3 3 0 0 O ta la m p i, p u h . 0 9 2 7 6 0 9 5 8 ta i 0 4 0 5 3 8 2 0 4 5 , s ä h k ö p o s t i laura. p u lk k in e n -h a a p a m ä k i@ h u m a k .e d u

N iin im ä k i, p u h . 0 4 0 7 0 2 9 3 7 1 ,

p u h . 0 5 0 4 6 7 5 9 7 0 , s ä h k ö p o s ti

5 0 A 1 (ke lla rik erro s), 9 0 2 3 0 O u lu ,

s ä h k ö p o s ti:

E ikö lis t a s t a lö y d y sin u a lä h e llä o le v a a

je m in a k e in a n e n @ s u o m i2 4 .fi.

p uh . 0 8 3 1 1 9 8 8 5 j a 0 4 4 9 1 1 4 1 8 1 /

te rh i.n iin lm a k i@ h e ls in k i.fi

p a ik k a k u n ta a ? K iin n o s ta isik o sin u a

V o it liit t y ä Jo e n s u u n ry h m ä n

K a tja P ä lv e , s ä h k ö p o s ti

s ä h k ö p o s t ilis t a lle lä h e t t ä m ä llä

A n im a lia .O u lu @ m a il.s u o m i.n e t,

a n lm a lia -o p @ h e ls in k i.fi. K o k o u k se t

S o it a , k irjo ita t a i lä h e t ä s ä h k ö p o s tia .

t y h jä n v ie s t in o s o i t t e e s e e n

m ta lv a ss @ lu u k k u .c o m

p id e t ä ä n p a r illiste n v iik k o je n

Y h t e y d e n o t t o s i e i s id o sin u a

jn s a n im a lia -s u b s c r ib e @

k o t is iv u h ttp :// w n e t.su o m i.n e t/

k e sk iv iik k o in a k lo 19 .

m ite n k ä ä n .

y a h o o g r o u p s .c o m . L ista lle t u le v a t

k o tisiv u /a n im a lia .o u lu /. P ä iv y s ty s

ta r k e m m a t t ie d o t t a p a h t u m is t a

k e sk iv iik k o isin k e llo 1 6 - 1 8 , ja

U o tila lta , p uh . 0 5 0 3 4 1 3 2 2 5 ta i

T e rv e is in ,

s e k ä u u sin k a m p a n ja p o s ti.

p e rja n ta is in k e llo 1 4 - 1 6 . Jä s e n illa t

s ä h k ö p o s t it s e

T a rja B a ld in g / A n im a lia ry.

la u ra .u o tila @ h e ls in k i.fi

P o r v o o n k a tu 5 3 , 0 0 5 2 0 Hki

JY V Ä SK Y L Ä : P e tri H o lm b e rg ,

t o im is t o lla jo k a k u u k a u d e n

R y h m ä n p o s titu s lis t a :

K ARH U RYH M Ä: Lau ra K a rttu n e n , puh.

e n s im m ä is e n ä k e sk iv iik k o n a k e llo

p uh : 0 4 5 6 7 1 4 9 9 8

18 . M y ö s u u d e t jä s e n e t o v a t

0 4 0 5 0 4 5 5 0 6 , s ä h k ö p o s ti

t e r v e t u lle it a ! E s itte id e n j a m u u n

la u ra .k a rttu n e n @ p p .in e t.fi.

30 BTWIWTf!

3/2007

r y h t y ä A n im a lia n y h d y s h e n k ilö k s i?

NÄIN TEET TILAUKSESI: POSTITSE: Animalia ry, Porvoonkatu 53,0 0 520 Helsinki.

PUHELIMITSE: (09) 720 6 5 9 11, m a-pe klo 1 0 - 1 5 FAKSITSE: (09) 148 4622.

SÄHKÖPOSTITSE: tarja.balding@animalia.fi.

Yli i o € tilaukset toimitetaan postiennakolla,jolloin hintaan lisätään postiennakkomaksu 3,35 €. Kaikkiin tilauksiin lisätään postituskulut sekä 1 € käsittelykulu.

KO IRARYH M Ä: L is ä tie t o ja Laura

s ä h k ö p o s t i a n im a lia jk l@ g m a il.c o m , K A JA A N I: H en n a M ari H u u sk o,

TIETOPAKETIT Tietopakettien hinta on 2 € / kpl, mihin sisältyy postituskulut. Maksun voit suorittaa paketin mukana tulevalla tilillepanokortilla.

Aiheet: Eläinkokeet, hevoset, eläimet maataloudessa ja turkistarhaus.

V A A SA : A rja W a llen iu s,

la u ra .k a rttu n e n @ p p .in e t.fl.

KUO PIO : U n g S a ri, p u h . 0 4 4 5 3 8 3 9 0 3 ,

I

TU RKU : R ita L in d b e rg 0 5 0 3 4 8 6 2 4 8

y h t e y s t ie d o t lö y d ä t m y ö s A n im alia n

p. 0 9 - 7 2 0 6 5 9 0 , ta rja .b a ld in g @ a n im a lia .fi

LOPPUUNMYYNTIALE • Pienet kissapedot / Suvi Viranta-Kovanen, 15 €.

Kirjassa kerrotaan värikkäästi ja asiantuntevasti kotoisen kesykissamme luonnonvaraisista sukulaisista.

• Kotimaiset puupinssit, 2 € . Valitse oma suosikkieläimesi: Hevonen, lammas, karhu, käärme.

• Koe-eläinpaita, muotoonleikattu (Fruit o f the Loom), 10 €.

O-aukkoinen t-paita. Edessä koe-eläinkuva ja Animalian www-osoite.

Väri vaaleanpunainen. Koko L (pieni malli).

• Sininen rotta-paita. Perusmalli (s, m, I, xl)ja lady-fit (xs, m,l ja xl), io € .

• Rintamerkki/tarra-setti, 3 €.

Setissä 16 tarran "eläinkokeeton kosmetiikka”-arkki sekä 2 rintamerkkiä.

(Co cruelty free ja Opiskelijaryhmän pinssi) • Kettuaiheiset lehtiöt, 1 €. Uusiopaperia, lehtiössä sivuja 20.

• Korttisetti edullisesti! 1,5 0 € . Nipussa 10 korttia.

• Aiempien vuosien joulukortteja 6 kpl / 2 € (3 erilaista).

TAM PERE: H eidi P itk ä n e n

M u is t a th a n , e t t ä a lu e o s a s t o je n k o t is iv u ilt a (w w w .a n im a lia .fi).

• Naiset: Ruskea lady-fit, kiivinvihreä toppi (s-l).

• Miehet/naiset: Oliivinvihreä T-paita, perusmalli.

Paidassa teksti: Tieto lisää tuskaa, mutta lisääkö tuska tietoa? Takana niskassa Animalian logo.

18 € / Jäsenet 15 c.

Pienet erät hajakokoja jäljellä, tilaa omasi!

Soita tai tarkista saatavuus www.animalia.fi

MAAN

Härkäpapua sarvista / Inna Somersalo ym.

25 € (ovn 33 €) on fennovegaaninen keittokirja kaikille, jotka rakastavat hyvää ruokaa ja halua­ vat nauttia siitä ympäristöä kunnioittaen.

Kirjan yli 250 reseptiä tarjoavat makumatkan kotimaisista raaka-aineista tehtyjen aterioiden pariin. Mukana myös tietoa energiaa säästäväs­ tä kokkauksesta ja ruoantuotannon ympäristö­ vaikutuksista ja etiikasta.

Tuotteita voit ostaa myös suoraan Animalian Helsingin toimistosta, osoite yllä. Rajoitetusti tuotteita on myynnissä myös Oulun toimistossa (Töllintie 50 A 1,9 0 2 30 Oulu. (08) 3 1 1 9 885).

KIITOS TILAUKSESTASI! KIITOS TUESTASI! Lisätietoja www.animalia.fi

ESITTEET JA JULISTEET Esitteet ja julisteet ovat pääosin maksuttomia, suurista tilauksista perimme postikulut.

• Koe-eläinkampanja -esite. Tietoa kädellisten käyttäm isestä eläinkokeissa. Lue s. 26.

• Animalian yleisesite • Ink not mink -juliste, 4 erilaista, 5 € • Turkiseläinten asialla -esite • Tuotantoeläinten asialla -esite • Koe-eläinten asialla -esite • Eläinten oikeuksien asialla -esite, Uutuus! Lue s. 26.

• Ink not mink -kampanjaesite • Eläimet viihteessä -esite. Tietoa eläinten viihdekäytöstä.

• Se pieni ero: kettu kärsii -juliste, 5 €. Toimistolta haettaessa 2,50 €.

• Pikku-Eko. Kätevä pankkikortin kokoinen kortti, johon m erkitty mm. eläinkokeeton kosmetiikka, kananmunapakkaukset ja eläinperäiset lisäaineet.

• "Kun valitset munia... valitset myös kanalan.”

Nelivärinen A3-kokoinen juliste. Sopii ilmoitustauluille, työpaikan seinälle ja kaikkialle, missä liikkuu ihmisiä.

• Syökää porkkanaa. Nelivärinen A3 kokoinen juliste.

3/2007

PTWWITF1 31

Julia Simanova ^=Baste'restante — 1 ,OÔ946=Hsîsîriki .K R 1 3

fl) S^o PALAUTETAAN

CN 15

RETURNERAS RETURN RETOUR Tuntematon Okänd Unknown Inconnu

Kieltäytynyt Vägrat Refused Refusé

Muuttanut Ftyttat Moved Déménagé

Inte hâmtad Unclaimed Non réclamé

Osoite epäselvä Otydtig adress Insufficient address Adresse insuffisante

Postltokero et k ty tû s s i Postboxadressen inte i bruk P.O Box address not valid Iresse de la boite postale non valable

Palautunut Retumerats frân ai Returned from tl Renvoyé de l'a«

la tn ro 503 3100

Tilaa ilmaista lisätietoa kasvissyönnistä!

Lähetä tekstiviesti num eroon 050 344 9524.

Kirjoita viestiin INFO sekä om a nim esi ja osoitteesi. Infopaketissa on mm. jäsenlehti!

Vegaian näytenum ero!

*4

Vegaaniliiton jäseniksi voivat liittyä kaikki kiinnostuneet ruokavalioon ja m uihin k u lu­ tustapoihin katsom atta.

www.miljoaktion.fi

Tule mukaan Ympäristötoimintapäiville!

U u s ia y s t ä v i ä .

V o ik o p ä ä t t ä ji i n v a i k u t t a a ?

M ak t m e d fö r a n sv a r!

Y m p ä r i s t ö t o i m i n t a p ä i v ä t on kaikille F ilm e r

K a n s a l a is a k t i v is m ia !

1 6 - 2 0 - v u o t ia ille n u o rille t a r k o i t e t t u

M itä y m p ä r i s t ö jä r je s t ö t o i k e in p u u h a a v a t ?

O r iv e d e llä j ä r j e s t e t t ä v ä y m p ä r i s t ö ­ jä e lä in o lk e u sta p a h tu m a , jo s s a vo it

Show !

P r ö v a o lik a p a v e r k n i n g s m e t o d e r !

o s a l l is t u a t y ö p a j o i h i n j a t a v a t a

K A IK IL L E 1 6 -2 0 v u o t ia il l e .

s a m a n h e n k i s i ä Ih m isiä.

T v ä s p r a k ig t!

V a r f ö r b e h ö v e r D JU R r ä t t i g h e t e r ?

T o im in t a a t y ö p a j o i s s a .

toiminta päivät

5 .-7 .1 0 .2 0 0 7

Lue l i s ä ä j ä I l m o it t a u d u j o t ä n ä ä n ! w w w . m l l j o a k t l o n . n e t tai s o it a : (09) 6 1 2 2 2 9 2 0 .

Ilm oittautum inen 14.9. m ennessä!