Animalia 4/2007 by Animalia ry

PETER SINGER! TOISET OVAT TASA-ARVOISEMPIA

!N Y S fALLISET .U LAHJAT! ;ivu

DAF-JU LISTE KILPAILUN VOITTO SUOMEEN SIV U 2 2

PÄÄKIRJOITUS

SISÄLLYS

Ovatko ihmisapinat muita eläimiä arvokkaampia?

SISÄLLYS

Pääkirjoitus

Sisällys

Kuuluuko ihmisapinoille enemmän oikeuksia kuin muille eläimille?

Uutisia

Kolumni: Riina Simonen Sanottua

Keskittyykö eläinoikeusliike liikaa oikeuksi en ajamiseen hellyttäville ja pörröisille eläi mille toisten lajien kustannuksella? Onko oi kein ajaa enemmän oikeuksia ihmisapinoille kuin vaikkapa kaloille? Mihin lopulta vede tään raja ihmisen ja eläimen välillä? Sosiolo gi Salla Tuomivaara pohtii eläinoikeusliikkeen tärkeitä kysymyksiä mukaansatempaa vassa artikkelissa, s. 4

¿¿Jk

Risut ja Ruusut 8

Toiset ovat tasa-arvoisempia

Vapaaehtoistyötä Intiassa - suomalaisen

Sian vuosi

eläinlääkärin valinta

Eläinten asia ei ole marginaalista TOIMINNANJOHTAJA KATI PULLI hyvinvoinnista huolehtiminen ja sen edistäminen tunnustetaan nykyisin osaksi yhteiskunnallista keskustelua ja toimintaa. Mielipidemittausten mukaan suurin osa EU-kansalaisista ajattelee, ettei eläinten hyvinvointia huomioida riittävästi lainsäädännössä ja politiikas sa. Asia ei ole enää vain marginaalisen ihmisryhmän huolen aihe. Eläinten hyvinvointi jää kuitenkin valitettavan usein talouden jalkoihin. Vaikka eläinten ase maa halutaan parantaa, sitä ei pidetä niin oleellisena, että ihmisten taloudellisista voitoista ja maksimoidusta ostovoimasta pitäisi tinkiä. Animalian mielestä taloudelliset seikat eivät saa automaattisesti ajaa eläinten perustarpeiden edelle. Eläimillä on mielestämme oikeus hyvinvointiin. Tätä oikeutta ihmisten ei tule polkea. Ei siinäkään tapauksessa, että eläinperäiset tuotteet olisivat huomattavasti nykyistä kalliimpia ja harvemmin saatavilla. Kyse on eläimen perustavanlaatuisesta oikeudesta, joka menee ihmisen mieltymysten ja tottumusten edelle. Tämä ajatus on jo huomattavasti marginaalisempi. Yhteiskunnassamme on tällä hetkellä vallalla ajattelutapa, jonka mukaan on hyväksyttäväm pää pyrkiä maksimoimaan taloudellinen hyöty, kuin pyrkiä puolustamaan heikompaansa. Vaik ka ajattelutapaa ei sellaisenaan tunnusteta, se tulee esiin erilaisissa tilanteissa, joissa eläinten tai vaikkapa kehitysmaiden ihmisten puolta pitävää katsotaan hieman vinoon. Totutusta poikkeavia arvoja edustavia ihmisiä pyritään leimaamaan hassuiksi tai fanaattisik si, ja siten järkiperäiset argumentit ohitetaan niitä sen enempää ajattelematta. Tähän ei pidä tyytyä. Tiedämme, että ajatus eläinten oikeuksista on helpommin ja loogisemmin perustelta vissa kuin vastakkaiset argumentit. Eläinten asia ei ole marginaalinen asia. Eikä hassu asia. Eläinten asia on vakavaa keskustelua vaativa aihe, jonka edistäminen vaatii muutoksia yhteiskunnan tavoissa. Siksi se herättää myös vastustusta, kuten kaikki yhteiskunnalliset liikkeet kautta historian. Joukolla saamme muutoksia aikaan. Työ eläinten puolesta on mahdollista sinun avullasi. Iso kiitos siitä!

Puheenjohtajan tervehdys

Terveiset toiminnanjohtajalta

¿4

Luettavaa: Oikeutta eläimille -

kirja jälleen saatavilla Sian vuosi

Joulu ilman lahjastressiä

Eläimet kertakäyttöisinä opetusvälineinä

Hyvän julisteen ei tarvitse selitellä

Nuorten palsta: Valta ja vastuu teemana

Animalian joulupuoti

► EL Ä IN T E N

nuorten Ympäristötoimintapäivillä 25

Baltialaiset aktiivit Animalian vieraina

Miten voin toimia

Tehtyä ja tapahtunutta

Vegepalsta: Jouluna voi vegaanikin herkutella

Sarjakuva

Animalia shop

Eläinlääkärinä Intiassa Suomalainen eläinlääkäri Ilona Airikkala toimii puolet vuodes ta Intiassa auttamassa katukoiria ja kouluttamassa paikallisia ihmi siä huolehtimaan kotieläimistään. Intian maaseudulla voi lähimmän eläinlääkärin vastaanotolle olla erittäin pitkä matka ja kaikilla ei ole varaa maksaa hoidosta, s. 10

Animaalit kautta maan

ANIMALIA-LEHTI, 30. VUOSIKERTA JULKAISIJA: E lä in s u o je lu liit t o A n im a lia PÄÄTOIMITTAJA: E lina V a lk a m a TOIMITUSSIHTEERI: E e v a S u h o n e n , p. (09) 7 2 0 6 5 9 1 4 , e e v a .s u h o n e n @ a n im a lia .fi TAITTO: R e e t a S a lm i, p. (044) 3 6 2 7 7 1 4 , re e ta @ r e d a n d b lu e .fi, OSOITTEENMUUTOKSET: T a rja B a ld in g , p. (09) 7 2 0 6 5 9 1 1 , ta rja .b a ld in g @ a n im a lia .fi PAINOPAIKKA: M ik to r O y , H e lsin k i ISSN 0 7 8 3 - 9 1 7 0 ILMESTYMISAIKATAULU: N ro

Valkoista ja hyvää joulua kaikille!

Kriittisiä sarjakuvia tehotuotannosta 15

Joulun lähestyessä hankitaan taas useimpiin suomalaiskoteihin perintei nen joulukinkku. Harva kuluttaja kui tenkaan miettii, millaisen elämän juhlapöytään päätyvä sika on sitä ennen viettänyt. Pienet porsaat on jalostettu kasvamaan suurikasvuisiksi eläimik si, joille tehotuotanto-oloissa on mah dotonta tarjota lajityypillistä elämää, s. IS

1 m a a lisk u u , n ro 2 t o u k o k u u , n ro 3 s y y s k u u , n ro

4 m a rra s k u u . S e u r a a v a a n n u m e ro o n t a r k o it e t u n m a t e r ia a lin t u l e e o lla p e rillä t o im it u k s e s s a 1 5 . 1 . 2 0 0 8 m e n n e s s ä . lä h e t e t ä ä n le h t i@ a n im a lia .fi t a i o s o i t t e e lla : A n im a lia -le h ti,

AINEISTOT

P o r v o o n k a t u 5 3 , 0 0 5 2 0 H e lsin k i.

■t

ILMOITUSTEN PERUUTTAMINEN: p e r u u t u k s e t v iim e is t ä ä n

s e it s e m ä n

(7) v u o r o k a u t t a a in e is t o n jä t t ö p ä i v ä n jä lk e e n t o im it u s s ih t e e r ille .

REKLAMAATIOT: K irja llise n a 1 4 v u o r o k a u d e n a ik a n a il m e s t y m is p ä iv ä s t ä lu k ie n . IRTONUMEROMYYNTI: A k a t e e m in e n k irja k a u p p a . A rtik k e lie n la in a a m in e n e lä in s u o je lu a e d is t ä v iin t a r k o it u k s iin s a llit t u . L ä h d e m a in it t a v a .

ANIMALIA-LEHTI PIDÄTTÄÄ OIKEUDEN LYHENTÄÄ JA MUOKATA JUTTUJA. TOIMISTO: P o r v o o n k a tu

5 3 , 0 0 5 2 0 H elsinki

ASIAKASPALVELU: p. (09) 7 2 0 6 5 9 0 ,

p ä iv y s t y s m a -p e k e llo 1 0 . 0 0 - 1 5 . 0 0 , f a x (09) 1 4 8 4 6 2 2 , e -m a il: a n im a lia @ a n im a lia .fi. In t e r n e t s iv u t : w w w .a n im a lia .fi.

AUTA MEITÄ AUTTAMAAN ELÄIMIÄ! LIITY JÄSENEKSI TAI TEE LAHJOITUS. A n im a lia t o im ii jä s e n m a k s u je n j a la h jo it u s t e n v a r a s s a , sik si a p u si o n to im in n a n

A n im a lia -le h ti o n k u lttu u ri-, m ie lip id e - ja t ie d e le h t ie n liito n K u ltti ry :n jä s e n .

e d e lly t y s !

ILMOITUSMYYNTI: E e va

(alle 1 8 v.) 2 0 € / v u o s i, a in a is jä s e n : 4 4 0 € , y h t e is ö jä s e n : 9 2 ,5 0 c / v u o s i.

ILMOITUSHINNAT: K a ts o

S u h o n e n , p. (09) 7 2 0 6 5 9 1 4 ilm o it u s h in n a t w w w .a n im a lia .fi/ P o r t a ls / 3 1 / m e d ia k o r t t i_ 2 0 0 7 .p d f

LISÄVELOITUKSET: V ä r ie r o t t e lu t v e l o it e t a a n e r ik s e e n , m ä ä r ä y s p a ik k a k o r o t u s 2 0 % , liit t e id e n h in n a t s o v it a a n e r ik s e e n . RAJOITUKSET: E tu s iv u lla e i ju lk a is t a ilm o it u k s ia ALENNUKSET: T o is to a le n n u s : 1 . t o i s t o 1 0 % , s e u r a a v a t 2 0 % ,

JÄSENMAKSUT: T u k ijä s e n : 2 5 € /

v u o s i, a k tiiv ijä s e n : 3 0 € / v u o s i, n u o ris o jä s e n

S a m p o 8 0 0 0 1 8 - 2 1 0 5 6 4 4 . K irjo ita v ie s t ik s i n im e s ija o s o it t e e s i.

LAHJOITUKSET: N o rd e a

1 0 1 1 3 0 - 2 6 0 6 2 9 . R a h a n k e rä y s lu p a : OKU 1 9 4 7 A.

T e s t a m e n t it o v a t m e r k it t ä v ä tu k i A n im a lia n t y ö lle . T ie d u s t e lu t : T arja B ald in g , p uh . (09) 7 2 0 6 5 9 1 1 , ta rja .b a ld in g @ a n im a lia .fi.

a u k t o r is o id u t m a in o s t o im is t o t 1 5 % .

Kannen kuva: Lee O’Dell I Stockxpert

I'Tjr.'M lM

4/2007

Kuuluuko ihmisapinoille enemmän oikeuksia kuin muille eläimille? Eläimille parem pia o lo su h teita ajavissa liikkeissä on usein e r im ie lis y y ttä siitä, tulisiko tietyille eläimille ajaa en e m m ä n oikeuksia kuin toisille. Tai onko joid en kin eläinten tilan te en paran tam in en tä rk eä m p ä ä kuin muiden sen tähden, e t t ä ne e d u s t a v a t t ie t t y ä lajia. Pitäisikö k esk itty ä esim erkiksi nisäkkäiden asioiden ajam ise en kalojen ja nilviäisten hinnalla?

►JU L K IS U U D E N taholta eläinaktivisteja ja -suo jelijoita syytetään usein siitä, että kampanjointi keskittyy söpöihin ja pörröisiin eläimiin vähem män mediaseksikkäiden lajien kustannuksella. Todellisuudessa monia medioita itseään tuntu vat kiehtovan enemmän tarinat vapautettujen koirien kuin vapautettujen kanojen kohtalois ta. Mutta myös suuri osa eläinjärjestöissä toi mivista ajaa esimerkiksi eläinkokeissa käytetty jen eläimien korvaamista niin kutsutuilla alem milla lajeilla, muun muassa siirtymistä nisäkäskokeista kalakokeisiin, eräänlaisena pienempä nä pahana. Tämän ajattelumallin toista päätä edustavat liikkeet, joissa pyritään parantamaan nimen omaan kädellisten eläinten, ja erityisesti ihmisapinoiden, asemaa. Paraikaa on käynnissä Eu roopan laajuinen kampanja kädellisten käytön kieltämiseksi eläinkokeissa. The Great Ape Pro ject on jo vuosia ajanut tiettyjen ihmisoikeuksi en kaltaisten oikeuksien myöntämistä ihmisapi noille, eli simpansseille, bonoboille, gorilloille ja orangeille. Näitä vaatimuksia perustellaan sillä, että apinat, erityisesti ihmisapinat, ovat erittäin älykkäitä ja sosiaalisia eläimiä ja että ne näin ol len voidakseen hyvin vaativat hyvin virikkeelli sen elinympäristön. Samoin ajatellaan, että ky seisten lajien kärsimyskyky on suurempi kuin hermostoltaan yksinkertaisempien eläinten.

Olennaista kyky kärsiä Tällainen ajattelutapa herättää myös aiheellista kritiikkiä. Ihmisoikeuksien kohdalla emme ajattele, että ne kuuluisivat vain älyllisiltä tai muil ta suorituksellisilta kyvyiltään ’’parhaimmil le”. Pikemminkin hyvin pienet lapset, sairaat ja vammautuneet ovat erityisen suojelun kohtee na. Toisaalta vaikeasti kehitysvammaiset ja esi merkiksi alaikäiset eivät omaa kaikkia samo ja oikeuksia kuin aikuiset täysivaltaiset ihmiset. Olennaista on kyky kärsiä, ei se, kuinka vaikeis ta älyllisistä haasteista yksilö selviytyy, tai kuin ka lujaa juoksee. Kiistämätöntä kuitenkin on, et tä ihmisen hoteissa marsulle on huomattavas ti helpompaa järjestää turhasta kärsimyksestä va paa elämä, jossa otus voi toteuttaa erilaisia käyt täytymistarpeitaan, kuin esimerkiksi sudelle tai norsulle.

H.U..M IM

4/2007

Oikeuksien vaatiminen yhtäläisesti kaikil le eläimille on tärkeä päämäärä, jossa koros tuu kaikkien kärsimyskykyisten olentojen oi keus turhasta kärsimyksestä vapaaseen, mielek kääseen elämään. Toisaalta eläinten jatkuva ni puttaminen yhdeksi kategoriaksi, yhtenäiseksi ryhmäksi kasvien ja ihmisen välillä, latistaa eläinkunnan loputtoman monimuotoisuuden. Puhumme siitä, kuuluuko eläimillekin jotain ’’oikeuksiksi” nimittämäämme, vai onko tämän tyyppiset arvot varattu ihmisille. Eläinoikeusfilosofiset artikkelit käynnistävät poikkeukset ta vastalausevyöryn, jossa korostetaan, että vain ihmisolennot kuuluvat oikeuksien ja velvolli suuksien piiriin, joten keskustelu eläinoikeuk sista on vailla mieltä. Kuitenkin eläinkategorian sisällä ihmisapinat ja ihmiset muistuttavat toisi aan huomattavasti enemmän kuin esimerkiksi norsut ja ahvenet toisiaan. Näin ollen keskuste lun typistäminen “ihmisoikeuksiin” ja "eläinten” kohtelun pelisääntöihin on teennäistä.

Samankaltaisia siis arvokkaampia? Olemme päätyneet kannattamaan yleismaail mallisia ihmisoikeuksia, jossa oikeudet kuulu vat myös niille ihmisille, jotka ovat meille hy vin vieraita: arvomaailmaltaan, kulttuuriltaan, ulkonäöltään, konkreettisesti - he ovat kauka na, emmekä tunne heitä. Silti koemme, että kai ken tuon toiseuden taustalla he ovat niin olen naisesti samanlaisesti tuntevia kuin me, ettem me halua heitä vahingoitettavan - vaikka he oli sivat syyllistyneet rikoksiin, joita paheksumme. Tällainen tunne monilla ihmisillä on myös mui ta eläinlajeja kuin ihmisiä kohtaan: huolimatta siitä, että kyseessä ovat hyvin erilaiset olennot, ne herättävät tuttuuden tunteen ja kokemuksen kyvystään kärsiä. Tunteiden tausta ei ole mieli valtainen - taustalla on tietoa toisten eläinten kyvyistä ja tavoista sekä usein myös omakoh taisia havaintoja muiden eläinten käyttäytymi sestä; monet meistä tuntevat muiden eläinlajien edustajia myös persoonina ja tiedämme, millai sia niiden yksilölliset taipumukset ovat. Tässä tuttuuden tuntemuksessa piilee vaaran sa: oletamme olennot sitä helpommin kaltaisiksemme (lue: yhtä älykkäiksi ja kokeviksi olen-

noiksi kuin me itse) mitä enemmän ne näyt tävät meiltä. Ihonväriltään, pukeutumiseltaan ja koristautumiseltaan kaltaisemme - ne jotka tuntuvat kuuluvan meihin - ovat olleet suosi ossamme aikakaudesta toiseen, muiden arvosta emme ole olleet niin varmoja. Samoin eläimis tä kehittyneimmiksi meillä on taipumus olet taa ne, jotka muistuttavat käyttäytymiseltään it seämme ja joilta löytyvät silmä, silmä, nenä ja suu sekä raajat meille tutuilta paikoilta. Oudot otukset, joiden maailma aisteja myöten saattaa poiketa omastamme, ovat jääneet usein kiin nostuksen ulkopuolelle.

Häilyvä raja Mutta tuttuuden tunteen kautta voimme myös lähteä purkamaan tuota monoliittista raken nelmaa nimeltä ’’eläin”, jossa lukematon mää rä elämisen muotoja on niputettu yhdeksi ja jo hon toistuvasti kuitenkin kiistämme itse kuu luvamme. Eläinkuntaan kuuluvia olentoja yh distävät toisiinsa tietyt tekijät, jotka yhdistävät myös meidät tähän ryhmään. Eläinkunnan si sällä olentoja myös erottavat toisistaan monet tekijät: samoin kuin me poikkeamme orangeis ta poikkeavat myös muut eläimet toisistaan. Ihmisapinat ovat yksi selkeimpiä avaimia sii hen kokemukseen, ettei ihmisten ja muiden eläinten välillä ole sellaista ylittämätöntä ra jaa, joka epäisi kaikilta muilta kaiken sen, mikä meille kuuluu. Tutustumalla - suoraan tai kir jallisten ja kuvallisten dokumenttien välityksel lä - kädellisten eläinten käyttäytymisen ja tun ne-elämän rikkauteen perusteettoman vahva ihmis-eläinraja horjuu. Kun tuon rajan, ihmisen ja eläinten välille rakennetun kulttuurisen muurin, suhteeton valta-asema paljastuu, kysymykset myös kaikkien muiden eläinten kohtelun oikeu tuksesta heräävät. Jos minussa on hyvin paljon samaa kuin gorillassa, niin kuinka paljon minus sa on samaa ketun, kissan tai gibbonin kanssa. Ku ka on se ensimmäinen eläin, jota voi kohdella kuin ka tahansa, joka ei ole ollenkaan kuin minä? S A L L A T U O M IV A A R A

Kirjoittaja on yhteiskuntatieteiden maisteri, joka valmistelee väitöskirjaa sosiologian eläinkäsityksen rakentumisesta.

4/2007

KOLUMNI

Tuhansia lintuja kuolee siipikarjakuljetuksissa ja norjalaisista siipikarjakuljetuksista tehdyt tutkimuk set paljastavat, että vuosittain tuhan sia broilereita kuolee ja loukkaan tuu kuljetuksissa teurastamoille. Nor jalaisessa K je tte s tilstan d (suom. Li han tila) -raportissa todetaan, että peräti 86 300 broileria kuoli kuljetusten aikana vuoden 2006 aikana. Ruotsissa kuoli paikallisen Elintarvikeviraston mukaan taas 137 985 broileria ja 25 217 loukkaantui teuraskuljetusten yhte ydessä vuoden 2006 aikana. Tänä vuonna aikavälillä tammi-kesäkuu jo 64 268 broi leria on kuollut ja 6754 loukkaantunut ruotsalaisissa teuraskuljetuksissa. Lintu jen teuraskuljetuksiin liittyviä ongelmia ovat muun muassa tilanahtaus ja liian pie net kuljetuslaatikot. Suomesta vastaavia lu kuja ei ole saatavilla. ■— ► R U O T S A L A IS IS T A

Europarlamentaarikot kannattavat apinakoekieltoa europarlamentaarikoista allekir joitti syyskuun alussa kirjallisen kannanoton apinoilla ja puoliapinoilla tehtävien eläinkokei den korvaamisesta ja lopettamisesta Euroopas sa. Tarvittavan äänimäärän kerännyt aloite etenee seuraavaksi EU-komissioon. Käytännössä allekirjoitusten määrä merkit see, että EU-komission on otettava asia huo mioon koe-eläindirektiiviä päivittäessään. Par haillaan EU-komissiossa ollaan päivittämässä koe-eläindirektiiviä (609/86), jota ei ole uudis tettu sitten vuoden 1986. Eläinsuojelujärjestöt ovat ajaneet jo vuosia direktiiviin tiukennuksia ja eläinten hyvinvointia koskevia parannuksia. Direktiivin päivityksen odotetaan valmistuvan vuodenvaihteeseen mennessä. ► Y LI P U O LE T

Vuosittain EU:n alueella käytetään edelleen noin 10 000 apinaa eläinkokeissa. Suurimmassa osassa apinakokeita testataan eri aineiden myr kyllisyyttä ja turvallisuutta. Valtaosa koeapinoista tuodaan tutkimuslaitoksiin Euroopan ulko puolelta, kuten Aasiasta, jossa apinoita pyydys tetään myös luonnosta. Eläinsuojeluliitto Animalia kampanjoi aktiivi sesti koko kuluneen kesän apinakoekiellon puo lesta ja otti yhteyttä kaikkiin 14 suomalaiseen europarlamentaarikkoon, joista aloitetta kannat ti lopulta 11 eli 71 %. Animalia pitää Europar lamentin äänestystulosta tärkeänä ja seuraa ak tiivisesti apinakokeiden kieltämisen etenemistä EU:ssa.

Kolumni I Riina Simonen Jonkun on oltava ensimmäinen ►m i n ä r y h d y i n kasvissyöjäksi jo ala-asteella ollessani, yhdessä y lä

asteelle siirtyneen isosiskoni kanssa. Päätös perustui tunteisiin, sil lä 1980-luvulla ei vielä ollut internetiä, jo sta hakea tietoa eläinten oloista, eikä kirjastosta löytyn yt luettavaa aiheesta. Eläinten tappa minen vain tuntui väärältä. Pian lihan pois jättäm ise n jälkeen läh dim m e 4H-kerhon leirille Tuorlan m aatalousoppilaitokseen. Joka toinen päivä leivottiin, joka toinen päivä "h oid ettiin” eläimiä. "Hoi dettiin ” , sillä meille annettuihin tehtäviin kuului muun m uassa si an virtsan siivoam inen betonihallissa ja munien kerääminen häkkikanalassa. Häkkikanalassa minut kohtasi kaamea näky: linnuilla oli äärim m äisen ahdasta ja epäm ukavaa, iso osa kanoista oli vailla sul kia toisten nokkimisen takia ja m eteli oli kaam ea kanojen kaakatta essa tuskaansa. Kieltäydyin kerääm ästä munia ja lähdin itkien pois. Sain nuhteita ohjaajalta. Sikalasta m ieleeni painui kuva ahtaassa ^ ^ s in a s s a em akon alle kuoliaaksi litistyneestä pikkuporsaasta. Useita vuosia m yöhem m in ryhdyin vegaaniksi. Olisin varm asti ryh tyn yt vegaaniksi jo lapsena, m utta eihän siihen maailmanaikaan ku kaan ollut vegaani ja jo "tavallista” kasvissyöjää pidettiin kummajai sena, jo ta piti pilkata ja jolle keittäjän ei m ielestään tarvinnut te h dä kouluruokaa.

lä h d e : d ju r e n s rätt

Ei ollut helppoa olla koulun ainoa kasvissyöjä. Sen sijaan nykyään on helppoa olla jopa vegaani. Siksi en voikaan käsittää, miksi ihm eessä

ni onneksi auttoivat, sillä hekin ryhtyivät kasvissyöjiksi. Yliopistora-

kaikki eivät ole vegaaneja! Moni eläinten oikeuksia kannattava lak-

vintoloissa saa jo vegaaniruokaa. Ravintolat ja kahvilat alkavat tar

to-ovo-vege toimii vieläpä siten, e ttä ostaa itse kaupasta vain luo-

jo ta vegaanisia (tai vaikkapa luomumunia sisältäviä) ruokia ja ju o

mumunia ja -m aitoa, m utta ravintolassa tai kahvilassa syö häkkika-

mia vain, jo s niitä vaaditaan tarjolle ja niitä valitaan. M uutos riippuu

nanmunaa sisältävää ruokaa ja kaataa kahviinsa tavallista m aitoa, ja

m eistä kaikista. Miksi ty y ty ä e p äeettiseen vain siksi, e tte i kehtaa

hyvin m enee alas. Ikään kuin vastuu ei olisikaan itsellä jonkun muun

vaatia erilaista? Eräskin pikkutyttö ajatteli aikoinaan, e ttä jonkun on

laittaessa ruoat!

oltava ensim m äinen. ^

Ruokakulttuuri ei ikinä m uutu, ellem m e me vaadi m uutosta. Minä

RIINA SIMONEN

sain lopulta kasvisruokaa ala-asteella, taistelun jälkeen. Vanhempa-

Kirjoittaja on opiskelija ja eläinaktivisti

Turkistuottajat ottivat käyttöön uuden alkuperämerkinnän *

RTWfiWTTfl 4/2007

lanseerasivat tänä syksy nä Suomessa näyttävästi uuden kansainvälisen turkisalan Origin Assured -alkuperämerkinnän. Merkintä on usean eurooppalaisen ja yhdysval talaisen turkisalan yrittäjien yhteinen ja sillä ta voitellaan kilpailuetua mm. Kiinan ja Venäjän turkisteollisuutta vastaan. Turkistuottajien internetsivuilla kerrotaan, että ”OA'" -etiketti takaa kuluttajille, että puki neen raaka-aine on peräisin maasta, joissa on voimassa EU-tasoinen tai vastaava pohjoisame rikkalainen lainsäädäntö turkiseläinten hyvin voinnista.”

► T U R K IS T U O T T A JA T

Kuitenkin jo kahdeksan Euroopan maata on eläinten hyvinvointisyistä kieltänyt kettujen kasvattamisen turkiksiksi sellaisissa oloissa kuin kyseinen merkintä sallii. Turkistuottajien mukaan OA-merkintää val voo sveitsiläinen auditointiyritys Cotecna. Auditointiyrityksen kerrotaan tarkistavan "arvo ketjun turkiseläintarhasta lopputuotteen vähittäiskauppiaalle.”Jos arvioinnin kohteena on tur kiksen matka turkishuutokauppoihin ja -liik keisiin, voi kysyä, mitä tekemistä tällä on elävän turkiseläimen hyvinvoinnin kanssa. _

SANOTTUA

RISUT & RUUSUT

► "Eläinten kokoon suhteutettun a turkiseläim illä on

► Liian lievälle eläinsuojelurikosten

enem m än tilaa kuin citysinkulla yksiössä." -T u rk istu o ttajie n viestintäpäällikkö Päivi Mononen-

rangaistusasteikolle. Useita koiran-

M ikkilä, Helsingin Sanom issa 2 8 .10 .20 0 7

kasvattajia on viim e aikoina tuom it tu vain lieviin sakkorangaistuksiin kym m enien koirien heitteillejätöistä.

► "Tiesitkö: Suom essa kotieläintilat ovat pieniä ja eläim is tä pidetään hyvää huolta. Kuljetuksissa eläimillä on aina

► O ikeusm inisteri Tuija Braxille, joka on

riittävästi tilaa ja sopiva lämpö. Eläinten kohtelua m yös

käynnistänyt m inisteriössä prosessin,

valvotaan tarkasti."

jo ssa selvitetään eläinsuojelurangais-

-F in fo o d nuorille suunnatuilla Törkeen hyvää

tusasteikon tiukentam ista ja eläinten-

-nettisivuilla.

pitokieltojen tehostam ista.

KUVITUKSET EEVA SUHONEN

4/2007

CTWTT?fffTff1

Toiset ovat tasa-arvoisempia M ik si p i d ä m m e i t s e p i n t a i s e s t i kiinni a j a t u k s e s t a , e t t ä o ik e u s e l ä m ä ä n , v a p a u t e e n j a f y y s i s e e n k o s k e m a t t o m u u t e e n k u u lu u v a in ih m isille ?

►K O L M E K Y M M E N T Ä vuotta sitten kirjoitin kir ja-arvostelun uraa uurtavasta eläinoikeuksia kä sittelevästä teoksesta. Kirja oli esseekokoelma Animals, Men and Morals. Annoin arvostelulle ni otsikon "Eläinten vapautus” (Animal Libera tion), minkä tiesin saavan osakseen arvostelua ja pilkkaa. Mutta käytin ilmaisua tarkoituksella, tuodakseni esiin sen, että aivan kuten meidän oli ja on tarpeen päästä eroon ennakkoluulois tamme mustia, naisia ja homoseksuaaleja koh taan, meidän tulisi pyrkiä eroon ennakkoluu loista muita eläinlajeja kohtaan ja ottaa niiden tarpeet vakavasti. En kiistänyt tai vähätellyt ihmisten ja eläin ten ilmiselviä eroja, mutta väitin, että nämä erot eivät oikeuta tapaa, jolla ajattelemme ja kohtelemme eläimiä. Kehittyneempi päättely- tai ajattelukyky ei tarkoita, että kipumme ja nau tintomme olisivat suurempiarvoisia kuin mui den, riippumatta siitä, ovatko nuo "muut” ihmi siä vai eivät. Loppujen lopuksi jotkut ihmiset sylilapset ja vaikeasti kehitysvammaiset - eivät pysty yhtä korkeatasoiseen ajatteluun kuin jot kut eläimet, mutta oikeutetusti olisimme kau histuneita, jos joku ehdottaisi, että voisimme ai heuttaa kivuliaan ja hitaan kuoleman näille älyl lisesti kehittymättömämmille ihmisille testataksemme erilaisten tuotteiden turvallisuutta. Em mekä tietenkään suvaitsisi heidän sulkemistaan pieniin häkkeihin ja lahtaamista ruuaksi. Se to siasia, että olemme valmiit tekemään tämän

muille eläimille, on merkki "spesismistä”, ennak koasenteesta, joka säilyy, koska se on käytännöl linen hallitsevalle ryhmälle - tässä tapauksessa ei vain valkoisille tai miehille, vaan kaikille ih misille. Paljon on muuttunut kirjoittamani kirja-ar vostelun ja siitä kasvaneen kirjan Oikeutta eläi mille (1990) julkaisun jälkeen. Olemme todis taneet aivan uuden liikkeen syntyä, jolla on ollut merkittävä vaikutus siihen, miten monet ihmi set ajattelevat muista eläimistä. Eläimiä ja etiik kaa käsittelevää kirjallisuutta on kertynyt laajas ti, ja kiihkeä filosofinen väittely aiheesta jatkuu. Yksi merkittävimpiä kehityskulkuja on ollut tie teen tuleminen eläinoikeusliikkeen avuksi. Tä mä saattaa vaikuttaa erikoiselta ottaen huomi oon, että eläinkokeita arvostelevat eläinoikeusaktivistit leimataan usein tieteen vastustajiksi. Mutta eläinoikeusliikkeen tulisi vakaasti tukeu tua sellaiseen tieteeseen, johon muodostetaan sitovat eettiset ohjeet eläinten käsittelystä, aivan kuten ihmisten käyttäminen tieteellisissä kokeis sa on tiukkojen eettisten sääntöjen ohjaamaa. Tiede avustaa eläinoikeusliikettä monin ta voin. Evoluutioteoria mitätöi tehokkaasti aja tuksen ihmisestä Jumalan asettamana luoma kunnan kruununa, mitä on tuhansia vuosia käytetty oikeuttamaan eläinten mielivaltais ta kohtelua. Nyt ihmisen genomin kartoitus ja sen vertaaminen ihmisen lähimmän sukulaisen, simpanssin, genomiin, paljastaa meille, kuinka

läheisiä sukulaisia olemmekaan. Vuoden 2003 keväällä Proceedings of the National Academy of Sciences julkaisi artikkelin, joka väitti tiukan tieteellisin perustein, että simpanssit tulisi liit tää “homo”- sukuun, joka on ollut tähän saakka varattu vain ihmisille. Ihmisille, jotka ovat tottu neet jakamaan maailman "ihmisiin” ja "eläimiin” voi olla hämmentävää huomata, että geneetti set erot ihmisten ja simpanssien välillä ovat nemmät kuin simpanssien ja gorilloiden v ä l^ P Jane G oodallin ja monien muiden tutkijoiden ansiosta olemme myös oppineet, kuinka rikas ja monimutkainen sosiaalinen ja tunne-elämä sim pansseilla ja muilla ihmisapinoilla on. Miksi sit ten yhä intämme, että jopa perustavimman laatuiset oikeudet, kuten oikeus elämään, vapau teen ja fyysiseen koskemattomuuteen kuuluvat vain ihmisille? Mutta tieteellinen tutkimus on tuonut uutta tietoa myös muiden kuin ihmistä lähimpänä ole vien lajien elämästä. Lynne Sneddonin ja mui den Roslin Instituten tutkijoiden havainto, et tä kalat tuntevat kipua ja koukkuun tarttuminen satuttaa niitä, on antanut uutta voimaa kalastus ta vastustavalle liikkeelle. Vaikka kaloilla tehty tutkimus aiheutti niille kärsimystä, jos sen an siosta yleinen mielipide kalastus”urheilua” koh taan muuttuu, tutkimus on vähentänyt kalojen kärsimän kivun kokonaismäärää miljoonakertaisesti verrattuna tutkimuksen aiheuttamaan kärsimykseen.

Samanlaisella laskentatavalla on oikeutettu eläinten käyttö tieteellisissä kokeissa, joissa tut kitaan niiden suhtautumista erilaisiin tehotuo tannossa käytettyihin häkkeihin ja aitauksiin. Esimerkiksi kanat saivat tutustua ensin häkkei hin ja sitten ulkotarhaan. Kuten odottaa saat toi, ne käyttivät mieluummin tarhaa kuin häk kiä, vaikka niiden piti tarhan portin avatakseen nokkia tiettyä painiketta. Samalla tutkimusme netelmällä selvisi, että kanoilla on voimakas tar ve munia suojattuun pesään, mikä on mahdo tonta tyypillisissä häkkikanaloissa. Tämän ja muiden tutkimusten johdosta Euroopan Unio ni on nyt uudistamassa tehotuotantoa koskevia ohjeitaan merkittävämmin kuin koskaan. Vuo teen 2012 mennessä sadoilla miljoonilla kanoil la tulisi olla käytettävissään enemmän tilaa, or. 'e t ja pesälaatikot, ja nautavasikoita ja emakoita saisi enää pitää yksittäisissä karsinoissa, jotka ovat liian ahtaita edes kääntyä tai kävellä muu tama askel. Muissakin eläinsuojeluasioissa hidasta edis tystä tapahtuu. Kiitos sinnikkään lobbauksen ja Revlonia ja muita kosmetiikkajättilläisiä vastus tavien dramaattisten kampanjoiden, vaihtoeh toisten testausmenetelmien kehittämisestä on tullut vakavasti otettavaa tiedettä. Toukokuussa 2003 EU:n tutkimuskomissaari Philippe Busquin julkisti tutkimusmenetelmän, jossa käy tetään elävien kanien sijaan ihmisen verisolu ja jäljittämään kuumetta aiheuttavia ainesosia lääkkeissä. Menetelmä säästää eläinkokeilta jo pa 200 000 kania vuodessa. Mutta vaihtoehtois ten, eläinkokeettomien tutkimusmenetelmien kehittämiseen ja vakiinnuttamiseen käytettävät varat ovat yhä hyvin pienet verrattuna eläinko keita käyttävien tutkimusmenetelmien rahoi tukseen. Tyypillisenä argumentointikikkana tie tyn asian vastustajat yrittävät vähentää sen te

hoa sanomalla, että "tietenkin” he ovat samaa mieltä joistakin niiden tahojen väitteistä, joi den muut väitteet he yrittävät kiistää. Nykyään kaikki, eläinkokeita tekevistä tiedemiehistä R o ger Scrutonin kaltaisiin ketunmetsästäjiin väit tävät olevansa eläinten asialla. Scruton jopa sa noo kirjasessaan "Animal Rights and Wrongs”, että "todellisen moraalisuuden eläinten suoje lussa” tulisi lähteä perusoletuksesta, että eläin ten nykyinen kohtelu tehotuotannossa on vää rin. Yhdysvalloissa M athew Scully, konserva tiivinen kristitty, entinen National Reviewn toi mittaja ja Presidentti Bushin puheiden kirjoit taja, on hämmästyttänyt konservatiivitovereitaan julkaisemalla kaunopuheisen polemiikin eläinten hyväksikäyttöä vastaan. Kirjoitus kul minoituu järkyttävään kuvaukseen tehomaata loudesta. Se on saanut kehuja sellaisilta amerik kalaisen oikeiston keulakuvilta kuin Pat Bucha nan ja Charles C olson. Ja marraskuussa 2002 floridalaiset äänestäjät, jotka eivät ole tunnettu ja edistyksellisyydestään, antoivat Yhdysvaltain eläinoikeusliikkeelle historiallisen voiton tehotuotantokysymyksissä äänestäessään emakoiden kääntymisen estäviä karsinoita vastaan. Silti missään yhteiskunnassa ei vielä olla lä helläkään tilannetta, jossa kaikkien eläinten oi keudet huomioitaisiin yhtäläisesti. Länsimais ten tehotuotantomenetelmien leviäminen Kii naan ja muihin kehitysmaihin uhkaa sulkea mil jardeja eläimiä lisää ahtaisiin häkkeihin ja kar sinoihin. Kolmenkymmen vuoden jälkeen voi daan enintään sanoa, että - ainakin teollisuus maissa - ollaan vähitellen liikkumassa oikeaan suuntaan. PETER SINGER, KÄÄNNÖS! MARIA RUOTTU

Alkuperäinen artikkeli on ilm estynyt Guardian-lehdessä 1 9.5.2 0 0 3

KUKA? ► Peter Singer (s. 1946) on australialai nen filosofi ja Princetonin yliopiston bioetiikan professori Yhdysvalloissa. Hänen eritysalansa on käytännöllinen filosofia ja hän on erikoistunut laajasti etiikan kysym yksiin. Singerin kuuluisimpia teoksia on vuonna 19 7 5 (päivitetty 1990) ilm es ty n y t Animal Liberation -teos, joka vuonna 19 9 1 käännettiin m yös suo meksi nimellä O ikeutta eläimille. Kir ja a pidetään eläinoikeusliikkeen y h te nä kulmakivenä. Tuoreim m issa teoksissaan Singer on kesk itty n yt bioetiikkaan, m utta luennoi m yös jatk u v asti muun mu assa köyhyyden vähentäm isen m ah dollisuuksista. Singerin om ilta koti sivuilta löytyy kattava esitte ly hänen tuotannostaan ja tutu stu m isen arvoi sia linkkivinkkejä!

www.princeton.edu/~psinger/

Vapaaehtoistyötä Intiassa suomalaisen eläinlääkärin valinta kohtaa vapaana eläviä koiria loikoilemassa joka kadun kul massa. Kulkukoiraongelmaa on monin paikoin yritetty ratkaista koirien joukkotappamisilla, mutta haluttuihin tuloksiin eli katukoirien määrän vähenemiseen ei ole päästy. Ilona Airikkala on suomalainen eläinlääkä ri, joka auttaa paitsi Intian katukoiria, myös kouluttaa paikallisia ihmisiä huolehtimaan kotieläimistään entistä paremmin. India Project f o r A n im als and N atu re (IP A N ) -järjestön eläinten turvakeskus sijaitsee Intian eteläisimmässä osavaltiossa. Ilona Airikkala lähti ensimmäisen kerran vapaaehtoistyöhön eläinsuojelukeskukseen vuonna 2004. Nykyisin Airikkala viettää noin puolet vuodesta Intiassa ja puolet Suomessa. ’’Helsingin Eläinsuojeluyhdistys sekä Eläinlääketieteen Kandidaattiyhdistys aloittivat vuoden 2007 alussa kolmevuotisen projektin, jolla rahoitetaan sekä katukoirien sterilointeja, kastrointeja ja rokotta mista että edistetään tuotantoeläinten ennaltaehkäisevää terveydenhuol toa, opastetaan oikeanlaisissa sairauksien hoidoissa ja neuvotaan eläinsuojeluasioissa paikallisia ihmisiä kouluttamalla,” Airikkala kertoo. Hän vastaa projektin toteutuksesta Intiassa.

► IN T IA S S A

Paremman elämän puolesta Kaduilla vaeltelevia koiralaumoja pidetään ongelmallisina, erityisesti nii den aiheuttaman rabiesriskin takia. Monella koiralla on kuitenkin jon kinasteinen huoltaja, jonka luokse koirat palaavat iltaisin ruokailemaan. Koirilla on lisäksi merkityksensä kaupunkien puhtaanapidossa: jäte huolto on tuntematon käsite suuressa osassa Intiaa, joten ruuantähteet heitetään ravintoloista ja kaupoista kaduille. Niillä partioivat koirat pitä vät huolen ruuantähteiden hävittämisestä, ja samalla koirat siistivät ka dut haisevista ruuantähteistä. "Usein kulkukoiraongelmaan tarjotaan ratkaisuksi eläinten tappamis ta. Muun muassa Maailman terveysjärjestön WHO:n tutkimusten mu kaan se ei kuitenkaan ole kestävä ratkaisu, sillä aina yhden lauman hävi tessä siirtyy alueelle toinen lauma muualta. Rabiesriski kasvaa entises tään uusien koirien tullessa alueelle. Paras ratkaisu onkin koirien steri lointi ja kastrointi sekä rokottaminen rabiesta vastaan, jolloin estetään niin uusien koirien syntyminen, vaeltaminen alueelle kuin rabieksen leviäminenkin” Airikkala kuvailee. Projektin toisessa osiossa koulutetaan Masinagudi-Mudumalai -alu een ihmisten joukosta kotieläinhoitajia. Muutamalle kyläläiselle annetaan koulutus, jonka avulla he pystyvät hoitamaan niin nautojen pienet haa vat, antamaan tarpeelliset rokotukset kuin muutenkin neuvomaan mui

Ilona Airikkala toim ii vapaaehtoisena eläinlääkärinä Intiassa opastaen paikallisia ihmisiä kotieläinten hoidossa.

ta kyläläisiä kotieläinten oikeaoppisessa ja ennaltaehkäisevässä hoidossa. Maaseudulla voi lähimmän eläinlääkärin vastaanotolle olla erittäin pitkä matka, eikä eläinlääkärin hoidosta ole muutenkaan juuri varaa maksaa. ’’Kotieläinhoitajat käyvät kaksi kertaa vuodessa kursseilla, jotka kes kittyvät aina tietyn aiheen ympärille. Kurssien välissä hoitajat pitävät päiväkirjaa työstään ja saavat tarvittaessa neuvoja kouluttajiltaan.Kotieläinhoitajien avulla eläinten hyvinvointi paranee, kun sairauksien en naltaehkäisyyn kyetään panostamaan sekä hoitamaan eläinten pienet kolhut kuntoon heti niiden ilmaantuessa”, Airikkala sanoo.

Keskus tarvitsee tukea

IPAN:n eläinsuojelukeskus tarjoaa turvapaikan kymmenille pelastetuil le eläimille. Joukkoon mahtuu niin apinoita, koiria, puhveleita, lehmiä, vuohia kuin entisiä laukka- ja sirkushevosiakin. Suuri osa eläimistä pe lastetaan huonokuntoisina keskukseen, mutta hyvällä hoidolla eläimet toipuvat ja voivat jatkaa rauhaisaa elämää järjestön hoivissa. Eläinsuojelukeskus toimii lahjoitusten turvin. Intian valtio tukee koi rien sterilointeja pienellä summalla, mutta muut varat toimintaan saa daan yksityisiltä ihmisiltä sekä ulkomaisilta eläinsuojelujärjestöiltä. Ti lalla työskentelee 15 paikallista eläintenhoitajaa sekä kaksi eläinlääkä riä. Ulkomailta keskukseen tulee vapaaehtoistöihin eläinlääkäreitä se kä eläinlääkäriopiskelijoita, jotka pystyvät auttamaan erityisesti koirien leikkauksissa. IPAN ylläpitää myös pientä yksityispraktiikkaa, joka ei kuitenkaan veloita asiakkailtaan mitään. "Pyydämme toki lahjoituksia eläinten hoi dosta, mutta koska ihmisten maksukyky vaihtelee niin suuresti, emme halua pitää kiinteitä taksoja. Toivomme, että ihmiset maksavat hoidon kiinteät kulut, mutta kovin varattomilta eläinten omistajilta emme ha lua vaatia enempää.” ^ "Työskentely Intiassa on olosuhteista ja resursseista johtuen v a a tiv ^ f mutta samalla vaihtelevaa ja antoisaa”, Airikkala kertoo. Eläinsuojelukeskusta voi tukea lahjoituksin tai toimittamalla sin ne esimerkiksi sidetarpeita tai emonmaidonkorviketta. Suurta pulaa on myös esimerkiksi eläinten tuttipulloista, sillä ihmisvauvojen tutti pullot eivät tahdo kestää terävien hampaiden kulutusta kovinkaan pit kään. Lisätietoja projektista ja auttamismahdollisuuksista saa Helsin gin Eläinsuojeluyhdistyksestä www.hesy.fi sekä IPAN:n kotisivuilta ww w.indiapan.org.

LAURA UOTILA

Aaseja käytetään Intiassa yhä runsaasti kantojuhtina, eikä niiden hyvinvoinnista useinkaan huolehdita.

4/2007

CHRISTIAN

LUDWIG

TERVEISET T O I M I N N A N J O H T A J A L T A

Bästa Medlem, ár ligger igen bakom oss. Vardagen har fyllts av báde glädje och sorg. Vi har kunnat glädjas bland annat över att importen av viltfángade fäglar tili EU-länder förbjudits. Vetskapen om att impor ten av hund- och kattpäls tili EU-omrádet kommer att förbjudas visar att várt arbete mot pälsdjursuppfödningen inte gátt tili spillo. Ett viktigt steg framát är ocksá att Animalia nu har en representant i FINCOPAs styrelse och kan sáledes göra samarbete med forskare, industrin och regeringen för att ersätta djurförsök. . sommartumé besökte mer än 20 orter. Kampanjen koncentrerade sig pá att öka medvetandet om djurförsöken, fbr upprättandet av ett centrum för utvecklandet av alternativa försöksmetoder. Ett av kampanjens mälsättning är att försök pá apor skall förbjudas i lagen. Kampanjen i sin helhet fick mycket uppmärksamhet i olika lokala media. Arbetet gjordes inte förgäves. Finlands regerings program inneháller nu strävan efter att aktivt söka alter nativa försöksmetoder och att minimera antalet försöksdjur. I Oktober överlämnade man en adress för utvecklan det av alternativa försöksmetoder át jord- och skogsbruksministern. Kräftig lobbying resulterade i att 393 europarlamentariker skrev pá adressen för bortskaffandet av försök med apor. Saken framskrider och uppföljs. an

folket chockerades av nyheten om hundstrider i Finland. Fallet fick mycket publicitet. Tillsammans med studerandegruppen har Animalia startat en kampanj mot användandet av djur för underhállning. Eläimet viihteessä-kampanjen tar fram bland annat hurdan stress och lidande ett liv i cirkus och djurparker ástadkommer át dessa djur. Ett stört tack tili Animalias studerandegrupp, som pá frivillig basis orkar kämpa för djurens rättigheter! f in s k a

U N O ER hösten förhandlade Animalia med klädaffarer om en pälsfri linje. Samtidigt fortsatte arbetet för att bortskaffa burhönsägg frán marknaden och för att butikskedjorna skall ta in djurens välmäende som en del av det samhälleliga ansvaret. Detta arbete blir alldeles säkert lángt och tungt.

fortsätter för att djurens rättigheter en dag skall bli allmänt erkända. Alltid kommer det att finnas de som inte är av samma ásikt men ännu viktigare är den mängd människor som ÄR av samma ásikt. Jag vill tacka alia Ani malias medlemmar för att ni stöder arbetet för djuren! Utan er skulle vi inte ha en chans. Tillsammans är vi starkare! Ett tusenfaldigt tack gár ocksá tili alia er som pá fri villig basis gor ett strálande jobb för djuren! Ni är en värdefull del av Animalia! A R B ET E T

Hyvä Jäsen, 2007 on vierähtänyt työntäyteisenä. Ilot saavutuksistamme ja huoli siitä, miten eläimiä kohdellaan, ovat värittäneet arkea. Ilonaiheita ovat olleet mm. villi nä pyydystettyjen lintujen tuontikielto EU-alueelle se kä tieto siitä, että kissa- ja koiraturkisten tuonti EU:hun tullaan kieltämään. Tärkeä askel eteenpäin on myös se, että Animalia sai oman edustajansa FINCOPAtn hal litukseen tekemään yhteistyötä tutkijoiden, teollisuu den ja hallinnon kanssa eläinkokeiden korvaamiseksi. VIIMI kesänä Animalian kesäkiertue kiersi yli 20 paikka kunnalla kampanjoimassa vaihtoehtokeskuksen ja apinakoekiellon puolesta. Saimme runsaasti huomiota eri paikallismedioissa. Myös Suomen hallitusohjelmaan saa tiin tavoitteeksi eläinkokeiden vaihtoehtojen etsiminen ja koe-eläinten määrän minimoiminen. Animalian kerää mä adressi eläinkokeille vaihtoehtoisten menetelmien ke hittävän keskuksen puolesta luovutettiin maa- ja metsäta lousministerille lokakuussa ja samalla keskusteltiin myös muista eläinkoeaiheista. Voimakkaan lobbauksen tulokse na eläinsuojelujärjestöt saivat 393 europarlamentaarikkoa puoltamaan allekirjoituksillaan kädellisillä tehtävien eläin kokeiden kieltoa. Asia etenee ja sitä seurataan tiiviisti!

£■

Eläinsuojelu- vai eläinoikeusjärjestö? ► A N IM A L IA A N viitataan yhteiskunnallisessa

järkyttänyt koiratappelutapaus sai laajasti huo miota. Animalia kampanjoi parhaillaan yhdessä opiskeli jaryhmän kanssa eläinten viihdekäyttöä vastaan. Eläimet viihteessä -kampanjalla Animalia tuo esiin epäkohtia mm. sirkusten, eläintarhojen ja turisteille tarkoitettujen näytös ten eläimille aiheuttamista stressistä ja kärsimyksestä. Suu ret kiitokset Animalian opiskelijaryhmälle, jonka jäsenet jaksavat vapaaehtoisina tehdä työtä eläinten puolesta! SUO M EA

aikana Animalia neuvotteli vaateliikkeiden kans sa turkittoman tuotepolitiikkaan sitoutumisesta. Kevääl lä jatkamme kampanjointia häkkikananmunien vetämi seksi markkinoilta ja sen puolesta, että kauppaketjut otta vat eläinten hyvinvoinnin osaksi yhteiskuntavastuuohjelmiaan. Tämä tulee vaatimaan paljon pitkäjänteistä työtä. S Y K S Y !'

t y c jatkuu, jotta eläinten oikeudet jonain päivänä tunnus tetaan yleisesti. Haluan kiittää kaikkia jäseniämme tuesta ja avusta. Animalia on kuluneen vuoden aikana kasvanut järjestönä. Te mahdollistatte tämän tärkeän työn jatku vuuden. Kiitos myös kaikille vapaaehtoisille, jotka osal listuvat Animalian toimintaan. Olette arvokas osa joukko amme.

Oikein h yvää ja rauhallista joulua sekä onnea Uudelle Vuodelle 2008!

Jag vill önska er alla en rikügtJridjull jul och ettframgängsrikt är 2008!

L äm pim in terveisin,

K a tja Helle-Kainulainen

keskustelussa yhä useammin eläinoikeusjärjestönä eläinsuojelujärjestön sijaan. Eläinten oi keudet ovat osa tulevaisuutta ja Animalian teh tävä on toimia suunnannäyttäjänä eläinten asi aa koskevassa keskustelussa. Samalla järjestön on kuitenkin huomioitava nykytilanne ja toi mittava realiteettien mukaan. Keskusteltaessa eläinten oikeuksista ja nii den edistämisestä tulisi ensin määritellä, mi tä eläinten oikeuksilla oikeastaan tarkoitetaan. Usein eläinten oikeuksilla viitataan eläinten oi keuteen elää ja eläinten autonomiaan: eläin on yksilö, jolla on oikeus päättää omasta itsestään ja elämästään ja jota ei tule tappaa ihmisten lieltymysten vuoksi. Animalia ei mene vaatiluksissaan näin pitkälle. Puhumme eläimis tä itseisarvoisina olentoina, joilla on oikeuksia. Keskeisimpänä niistä pidämme oikeutta hyvin vointiin, jota ihmisen on kunnioitettava ja jon ka mukaan ihmisen on toimittava. Hyväksym me kuitenkin ajatuksen siitä, että ihmisellä on hoidossaan eläimiä. Liikumme eläinsuojelun ja -oikeuksien välimaastossa. Animalia haluaa vaikuttaa laaja-alaisesti. Pu humme vegaanisen elämäntavan puolesta vähentääksemme eläinten käyttöä. Syksyllä 2007 alkaneella Arvokas valinta -kampanjalla kan nustamme ihmisiä kasvissyöntiin ja eläinperäis ten tuotteiden vähentämiseen ruokavaliossaan. Samalla pidämme tärkeänä, että nyt ja tulevina vuosina tuotannossa hyödynnettävillä eläimillä on mahdollisimman hyvä elämänlaatu. Olem me aloittamassa projektia, jonka tavoitteena on munantuotannon siirtäminen häkkikanaloista lattiakanaloihin.

Sekä tuotantoeläinten hyvinvoinnin paran taminen että tuotannon vähentäminen ovat po sitiivisia asioita. Ristiriita eläinten oikeuksien ja eläinsuojelun väliin nousee kuitenkin väistä mättä: esimerkiksi lattia- tai edes luomukanalat eivät ole likimainkaan täydellinen ratkaisu eläin ten kannalta, vaikka hyviä askelia parempaan ovatkin. Olisiko rajalliset resurssimme käytettä vä täysin eläintuotannon vähittäiseen lakkautta miseen? Vai olisiko oleellisempaa lisätä lukuis ten tuotantoeläinten hyvinvointia edes rajallis ten mahdollisuuksien mukaan? Eläinoikeustoimijoiden usein esittämä kritiik ki niin kutsuttujen hyvinvointituotteiden edis tämistä kohtaan on myös perusteltua: kyseis ten tuotteiden kulutusta edistettäessä unohde taan helposti mainita niiden epäkohdista ja sa malla heikennetään ihmisten motivaatiota etsiä ja käyttää kasviperäisiä vaihtoehtoja. Minkä ta hansa tuotantomuodon edistäminen tukee lisäk si eläintuotantoa instituutiona, mikä sotii eläinoikeusajattelua vastaan. Tasapainon löytäminen on vaikeaa ja mielipitei tä on varmasti yhtä monia kuin Animalialla jäseniä. Yhteiskunnallisia muutoksia, kuten eläinten asemaa edistettäessä, joudutaan väistämättä ky seenalaistamaan sosiaalisen ympäristön valmiiksi antamia ajatusmalleja. Omia käsityksiä on hyvä pysähtyä ajattelemaan ja pohtia, perustuvatko ne niin kutsuttuihin kulttuurisiin itsestäänselvyyk siin vai järjelliseen päättelyyn. Onko sinun ajatte lutapasi looginen? Näkyykö se myös käytännös sä? Pitäisikö jotakin muuttaa? Miksi? _ KATI PU LLI

Toiminnanjohtaja

• Mikä erottaa ihmisen m uista lajeista? •

M itä m erkitystä eroilla on ?

• Voidaanko eläinlajit laittaa arvojärjestykseen? •

M illä perustein ?

• Onko eläim ellä itseisarvoa?

M iksi? - M itä se m erkitsee käytännössä ?

•

• Onko eläimellä oikeuksia? • •

M iksi? M itä oikeuksia erilaisilleyksilöille kuu lu u ?

• Onko ihmisellä oikeutta aiheuttaa kärsim ystä

M uille ihm isille ? M uiden lajien yksilöille? • M iksi?

•

• Voidaanko elämälle määritellä hinta? •

M iten ?

I STOCKXPERT

Peter Singer: O ikeu tta eläim ille

MIIOS JOKIC

Oikeutta eläimille -kirja jälleen saatavilla

Kriittisiä sarjakuvia tehotuotannosta

H alpaa m akkaraa

- Tehotuotantokriittisiä

sarjakuvia

Eläinten vapautuksen filosofiaa P äivittän yt Elisa A altola

5 4 s., 2 0 0 7

A nim alia, 2 0 0 7

A lbu m in voi tilata Anim alian toim istolta

Teos ilm estyy joulukuussa. E nnakkotilaukset

13 € / jäsen 12 €

ja tiedustelut A nim alian toim istolta. 21 € /j ä s e n 1 9 €

Peter Singerin O ikeu tta eläim ille (A n im al pidetään yhtenä tärkeimmistä eläinoikeusaiheisista kirjois ta. Suomessa ensimmäisen kerran 1990-luvun alussa julkaistusta kirjas ta on nyt otettu uusi, päivitetty painos. Uusi painos on erittäin tervetul lut ja toivottavasti herättää vielä laajaa keskustelua. Alun perin 1970-luvun puolessa välissä englanniksi julkaistun teok sen merkitystä tuskin voi vähätellä. Kirjalla on ollut merkittävä vaiku tus eläinoikeusliikkeelle. A n im al Liberation viittaa anglosaksisessa pe rinteessä klassiseen vapautusliikkeeseen - ei laittomaan suoraan toimin taan - jossa eettinen huolenpito laajennetaan koskemaan yhä uusia ryh miä ( liberation - termiä on käytetty aiemmin muun muassa naisten ja af roamerikkalaisten oikeuksia vaativissa liikkeissä). Maailma on muuttu nut kovasti ensi painoksen jälkeen ja vaikka teos on julkaistu suomen nettuna viime vuosikymmenellä, uuden painoksen tarve on ollut ilmei nen. Kehitys näet kehittyy, eikä aina myönteiseen suuntaan. Esimerkik si lihankulutus on kasvanut ja geeniteknologia on lisännyt eläinkokei den määrää. Eläinkokeiden lisäksi teoksessa käydään läpi muun muassa metsäs tystä, paljolti ravitsemusta ja eläinten pito-olosuhteita tehotuotannossa. Kaiken kaikkiaan tarkoituksena on luoda kattava esitys erilaisista eläin ten hyväksikäytön muodoista ja riisua myytit esimerkiksi mansikkien vapaasta kirmailusta laitumella. Argumentoinnin vakuuttavuuden tu eksi on koko joukko alaviitteitä ja kattava lähdeluettelo. Totuus eläinten hyväksikäytöstä on kirjan perusteella kovin karu. Uudistettu painos on siirtänyt teoksen painopistettä vielä enemmän vegaaniselle linjalle. Siinä missä Singer alun perin on kritisoinut eläinten hyväksikäytön muotoja kriittisesti, mutta ei kuitenkaan täysin vegaanisesti, uudistetussa painoksessa pyritään osoittamaan ja perustelemaan, miksi eläinten hyvinvointi edellyttäisi entistä enemmän vegaanisia va lintoja. Uudessa painoksessa on aika ajoin lueteltu hengästyttävä määrä eri laisia lukuja. Lukijalle olisi ollut miellyttävämpää muutamissa kohdissa käydä nämä luvut läpi erilaisina taulukoina. Siihen nähden, että toimi tusaikataulu on ollut verrattain tiukka, teoksesta on saatu kaiken kaikki aan hyvä ja ajan tasalla oleva opus, jota voi suositella lämpimästi. ► A U S T R A L IA L A IS F IL O S O F I

Liberation)

JOONIA STRENG

järjesti kesällä 2007 sarjakuvakilpailun, aiheena tehotuo tanto ja tuotantoeläinten kurjat olot. Osallistuneista sarjakuvista valit tiin parhaat, ja ne pääsivät tähän H alpaa m akkaraa -nimiseen albumiin. Halpaa makkaraa on monista eri piirrostyyleistä koostuva sarjaku va-albumi, joka näyttää lukijalle kaunistelematta tehotuotannon tehdasmaisuuden ja antaa eläimille puheenvuoron. Se saa varmasti itse kun kin miettimään, mitä voisi tehdä auttaakseen eläinten oloja ja antaak seen niiden elämälle muunkin tarkoituksen, kuin päätyä lihapulliksi tai kanakeitoksi. ^ Mielestäni sarjakuvat on valittu hyvin, ja kaikilla on hyvä pointti. M ^ J tä sinä olet tullut -sarjakuva saa pohtimaan elintarvikkeiden alkupe rää, kuin taas Tuomas Kärkkäisen Eläinkirja, kilpailun voittaja, ihmis ten ajattelematonta ja kylmäveristä lihansyöntiä. Olisin itsekin valinnut Eläinkirjan voittajaksi, siinä kun näytettiin hyvin ero pikkulapsen ja ai kuisen suhtautumisessa eläimeen. Äiti selvästi ajattelee eläimiä ruokana, kun taas lapsi yksilöinä. Kertomus broilerista nimeltä Tauno on suloinen tarina, joka saa luki jan ajattelemaan elämää eläimen näkökulmasta. Taunoa aletaan pitää yk silönä, jolla on tunteet, omat tavat ja persoonallisuus, ja sitten yhtäkkiä siltä onkin kaula kätki. Miten siinä nyt noin kävi? Kaisa Lekan Papu vs. Possussa käsitellään useiden lihansyöjien kom menttia: ”No mut onhan kasviksillakin tunteet, nyt sä satutat niitä!” Asi an laita kun sattuu olemaan, että suhteessa kiloon lihaa ne possut tai leh mät syövät moninkertaisesti sen määrän kasviksia. Me ihmiset voisim me syödä suoraan sen kilon kasviksia, eikä turhaan kierrättää sitä sen eläimen kautta. Tämä on selitetty hyvin Papu vs. Possussa'. Joukossa oli myös aika raakoja sarjakuvia, otetaan esimerkiksi vaikka Nam ja maiskis. Siinä isä ja poika menevät teurastamoon katselemaan, kuinka sitä lihaa ’tehdään’. Eläinten tappaminen näytetään yksityiskol^ taisesti, ja isä ja poika naureskelevat huvittuneena vieressä. Mutta va™ masti ainakin saa lukijan ajattelemaan! Eläinten päivä on positiivinen katselmus tulevaisuuteen, jossa eläimiä kunnioitetaan ja kohdellaan hyvin. Katsotaan taaksepäin ajassa ja mieti tään, miten niitä on joskus voitu kiduttaa turhaan. Eläinten päivä on kai kin puolin hyvää ja kannustavaa luettavaa eläinten oikeuksien puolesta taisteleville, esimerkiksi kasvissyöjille. Kokonaisuudessaan H alpaa m akkaraa on hyvin tehty ja kantaaottava sarjakuva-albumi, jota on kiva lukea, ja joka saa lukijan pohdiskelemaan omia ruokailutottumuksia ja arvovalintoja. _ ► A N IM A L IA

EMMI VALLENIUS

Kirjoittaja on 8Juokkalainen,joka suoritti TET-harjoittelun Animalian toim istolla.

Sion T E K S T I: EE V A S U H O N E N

Yli kahteen miljoonaan su om alaiskotiin hankitaan tänä jouluna kinkku, joka on to d e n n äk ö isesti peräisin te h o tu o ta n to tila lta . Ennen ju h lap ö ytä än p ä ä ty m istä , sika on neljä ja puoli kuukautta kestävän eläm änsä aikana e h tin y t kasvaa pienestä porsaasta yli sadan kilon painoon. Sian kannalta ei ole y h d e n t e k e v ä ä millaisen eläm än se on sitä ennen v ie ttä n y t.

14 M'.U'.'.MIM 4/2007

Pienet porsaat syntyvät emakkosikalaan käy tohina, kun uudet, reilun 10 porsaan pahnueet syntyvät. Pienet porsaat lepäävät lämpölamppujen alla ja emon kut suessa ne hakeutuvat ahnaasti sen nisille. Emakko saa imettää porsaita noin kuukauden, sitten porsaat vieroitetaan. Noin kahden kuukauden iässä ne siirretään lihasikalaan, jossa porsaat kasvatetaan teurasikäisiksi. Usein lihasikalaan kerätään porsaita useista eri emakkosikaloista. Luon nossa emakot ja niiden jälkeläiset muodostavat ryhmiä, joista karjut jät tävät lauman niiden saavuttaessa sukukypsyyden. Emakkosikalassa näky voi olla tottumattomalle karu. Emakoita saa edelleen pitää niin sanotuissa joutilashäkeissä, jotka estävät eläimen kääntymisen. Joutilashäkit kielletään vuodesta 2013 alkaen, jonka jäl keen emakoita on pidettävä ryhmissä. Tämän jälkeen emakoita saa edel leen pitää yksittäishäkeissä porsimis- ja tiineytysaikana noin 9 viikon ajan kerrallaan. "Emakoilla on voimakas luontainen vietti rakentaa itse pesä muuta maa päivää ennen porsimista”, kertoo kotieläinten hyvinvointitieteen vt professori Anna Valros, joka on tutkinut sikojen käyttäytymistä Helsin gin yliopiston eläinten hyvinvoinnin tutkimuskeskuksessa. Tuotantooloissa tämä ei usein ole mahdollista, mikä voi aiheuttaa emakolle stres siä ja hormonaalisia muutoksia, mikä taas voi heijastua myöhemmin emo-ominaisuuksiin, kuten porsaista huolehtimiseen. Kun emakko ei enää synnytä tarpeeksi porsaita tai sen terveys heikkenee, se teurastetaan. Yleensä emakkoa pidetään noin kaksivuotiaaksi, jolloin se ehtii elinaikanaan porsia noin kolme kertaa. Luonnossa sika eläisi tavallisesti yli kymmenenvuotiaaksi.

►E M A K K O S IK A L A S S A

- siltä puuttuvat hikirauhaset - mikä asettaa vaatimuksia esimerkiksi si kalan lämpötilalle ja voi aiheuttaa ongelmia teuraskuljetuksissa. Luon nossa siat hoitavat ihoaan ja viilentävät itseään ottamalla päivittäin mutakylpyjä. Sika selvästi herättää tunteita ihmisissä. Toisissa uskonnoissa se kat sotaan saastaiseksi, toisaalta possuja pidetään niin suloisina, että moni on valmis hankkimaan jalostetun minipossun lemmikikseen - usein on gelmallisin seurauksin, kun eläin kasvaa haluttua kookkaammaksi. Valrosilla sian suosioon on oma selityksensä. "Voisi ajatella, että mo nin tavoin sika muistuttaa ihmistä. Ihmisen tavoin sika on kaikkiruokai nen ja kyllästyy helposti, jos sillä ei ole uusia virikkeitä. Ihminen näkee siassa monia omia piirteitään ja sian, kuten koirien, kanssa voi kommu nikoida helposti.” Samankaltaisuudesta johtuen sikaa käytetään - lihantuotannon ohel la - myös koe-eläimenä. Sioilla testataan esimerkiksi autojen turvalli suutta törmäyskokeissa tai sotateollisuudessa sioilla mallinnetaan ihmi selle aiheutuvia haavoja. Sikojen ruoansulatus on pitkälti ihmisen kaltai nen, joten siat päätyvät myös lääketeollisuuden koe-eläimiksi. Erinomaisen hajuaistinsa ansiosta sikaa käytetään myös huumeiden tai esimerkiksi arvokkaiden tryffelisienien etsimisessä. Vaativat tehtävät eivät onnistuisi ilman oppivaisuutta ja kykyä kommunikoida ihmisten kanssa.

Emakko synnyttää keskimäärin loeloonjäöväö porsasta,jotka neljässä ja puolessa kuukaudessa kasvavat y li Sikoja pidetään tuotantotiloilla ryhmissä, jotka eivät mitenkään muis tuta niiden luontaista sosiaalista perheyhteisöä. Eläimiä myös siirrelläiL uusiin ryhmiin. Konfliktit ovatkin yleisiä. W Myös pienissä emakkohäkeissä sioilla on havaittu turhautumista. Tur hautumisesta kertoo, jos emakko seisoo tai istuu tekemättä mitään, mikä ei kuulu sian normaaliin käyttäytymiseen. Emakot myös saattavat -pel kästä luontaisesta tarpeesta - tutkia loputtomiin samaa pientä porsimishäkkiä, vaikka sieltä kuukausien jälkeen tuskin on mitään uutta löydet tävää.

Sika on utelias eläin Jalostuksella vaikutetaan lihan laatuun "Sialla on luontainen tarve tutkia ja tonkia kärsällään ympäristöään. Sika on tuotanto-oloihin vaativa eläin, joka kaipaisi jatkuvasti virikkeitä ”, Välros pohtii. Tehotuotannossa siat eivät pääse koko elämänsä aikana ulos, joten tonkimisviettiä on toteutettava tutkimalla kuivikkein peiteltyä si kalan lattiaa. Korsirehun käyttäminen kuivikkeena tarjoaa myös sikojen ruuansulatukselle tärkeää karkearehua. Varsinkin porsaat nauttivat, jos saa vat myös leikkeihinsä revittävää, kuten sanomalehden tai paperipussin. "Sioilla on myös tietty sosiaalinen hierarkia ja tarve syödä ja levätä lauman kanssa samanaikaisesti. Tuotanto-oloissa tämä on välillä vaikeaa ja tilanahtaus saattaa aiheuttaa konflikteja”, Valros jatkaa. Myös Suomes sa sikatilat ovat ulkomaisen hintakilpailun takia keskittymässä, ja yhä ta vallisempia ovat pienempien sikaloiden ohella myös noin 800 ja jopa tu hansien yksilöiden yksiköt.

16 M. tl1 .'.M IM

4/2007

Vielä 1900-luvun alkupuolella suomalaisen maatalon pihaa tonkiva sika näytti hyvin erilaiselta kuin nykyiseen tuotantoketjuun jalostettu lihasi ka. Sikaa lihotettiin vuoden ajan maatalon ruoantähteillä ja kun se teu rastettiin, sitä syötiin kuukausien ajan. Vuosien varrella siasta on vähen tynyt läskiä, sillä kuluttajat haluavat ostaa yhä vähärasvaisempaa lihaa. Siinä missä ennen yhtä teurastettua sikaa syötiin säästellen, on nykyinen lihantuotanto tehdasmaista. "Sikaa on jalostettu paljon ja suurikokoisilla eläimillä voi esiintyä jon kun verran kasvuhäiriöitä”, vahvistaa Valros. Sian kasvuvauhti on melkoi nen: Neljässä ja puolessa kuukaudessa se saavuttaa noin 110 kilon pai non. Nopeasta kasvusta voi aiheutua esimerkiksi jalka- ja sorkkavikoja. Myös ahtaus aiheuttaa stressiä, joka voi ilmetä stereotyyppisenä käyttäy

100-kiloisiksi.

tymisenä ja esimerkiksi toisten sikojen hännänpurentana. Suomen eläinuojelulain mukaan 100-kiloiselle sialle riittää 0,65 m2 tila, jolloin yhdele sialle on karsinassa tilaa noin sanomalehtiaukeaman verran. Sianlihalle tuntuu silti olevan kysyntää. Sianlihaa kulutettiin Suomes sa viime vuonna henkeä kohti 34,3 kiloa, mikä on yli kaksi prosenttia ai kaisempaa enemmän. Suosiota on kasvattanut erityisesti grillimakkara, jota suomalaiset syövät ahkerasti. Monelle on yllättävä tieto, että jalostuksesta huolimatta sika on edel leen kuitenkin käytännössä sama laji kuin villisika. ”Ne voivat lisääntyä keskenään ja tuottaa lisääntymiskykyisiä jälkeläisiä. En kuitenkaan us ko, että villisika yksinkertaisesti kestäisi nykyisen tuotantosian oloja ”, Valros arvioi. Suomessakin villisikaa ja sikaa on risteytetty, jotta lihaan saataisiin eksoottisempaa riistan makua. Tällaista lihaa myydään meillä yleensä nimellä ”metsäpossu”.

Sika kuuluu kulttuuriin Kulttuurissamme sialle on langennut hassun ja likaisen eläimen leima. Nimittelemällä toisia ihmisiä sioiksi, halutaan korostaa nimenomaan näiden sotkuisuutta tai röyhkeyttä. Käsitykselle ei ole kuitenkaan todel lista perustaa. "Sika on hyvin siisti eläin, joka haluaa erotella makuupaikan ja tarpei den tekemisen paikan selkeästi toisistaan”, Valros oikoo. Tuotanto-olois sa tilojen jakaminen on joskus vaikeaa. Sika ei myös pysty hikoilemaan

Luomusioilla lajityypillisemmät olot Luomutuotannossa sioilla on tehotuotantoa enemmän mahdollisuuksia lajityypilliseen käyttäytymiseen. Luomusioilla on enemmän elintilaa ja ne pääsevät kesäaikaan ulos. Sikojen ravinto on luomutuotettua rehua, jonka lisänä tarjotaan soijapuristetta. Rehut tehdään usein omalla tilal la ja esimerkiksi viime aikoina paljon puhuttuja geenimuunneltuja rehu ja ei käytetä lainkaan. Luomueläinten lääkinnässä on myös yli kaksinker taiset varoajat tavalliseen verrattuna. Luomutuotannossakin sikalat saattavat olla suuria jolloin sikojen on hankala toimia ryhmässä. Emakot ovat ryhmissä muulloin, paitsi porsiessaan ja imettäessään, ja silloinkaan niitä ei saa pitää niin pienessä hä kissä, ettei emakko mahtuisi kääntymään. Vuodesta 2011 alkaen kaik kien luomulihasikojen on päästävä ulkoilemaan, tällä hetkellä määräys koskee vain emakoita ja siitoskarjuja. Myös ympäristön kannalta luomu tuotanto on vähemmän saastuttavaa kuin intensiivinen sikatalous, joka saastuttaa vesistöjä ja aiheuttaa hajuhaittoja lähiympäristöön. Tällä hetkellä Suomessa toimii vain parikymmentä luomusikalaa, jo ten tämänkin joulun kinkut tulevat valtaosin kotimaisilta tehotuotantotiloilta tai esimerkiksi siantuottajana tunnetusta Tanskasta. Kovin mo ni kuluttaja ei ole silti vielä valmis maksamaan parin kympin lisähintaa luomukinkusta, joka eläimen kannalta on tarkoittanut lajityypillisempää - ja siksi onnellisempaa - elämää. Onneksi pieni, mutta kasvava joukko on sen sijaan päättänyt jättää niin kinkun kuin muut eläinkunnan tuot teet ostamatta ja nauttia tästäkin joulusta vegaanisessa juhlapöydässä. V inkit eläinystävällisen joulun viettoon www.anim alia.fi _

4/2007

K O O N N EE T ! ELIN A VALKAM A JA EEVA S U H O N E N

Joulu ilman lahjastressiä? Jo s et halua v ie tt ä ä joulu n alusaikaa ruuhkaisissa kaupoissa ryntäillen, on o lem assa monia hyviä vaih toeh toja:

• •

Lahjoita rahaa haluamallesi järjestölle ja anna läheisille lahjaksi kortit, jossa kerrot antaneesi joululahjoihin varatut rahat hyväntekeväisyyteen. Muista ystäviäsi ja sukulaisiasi omatekoisilla "palvelulahjakorteilla", joissa lupaudut luomaan lumet, vahtimaan lapsia tai vaikkapa pesemään ikkunat. Leivo itse vegaanisia leivonnaisia tai makeisia, pakkaa ne kauniisti ja anna lahjaksi läheisille. Shoppaa lahjat netistä. Voit miettiä lahjaideoita rauhassa kotisohvalla ja valita hienoja eläinystävällisiä lahjoja vaikka koko suvulle. Tässä muutama hyvä linkki:

Näy pimeällä!

23 liikettä mukana turkittomassa merkissä!

►Pimeinä talvi-iltoina kannattaa erottautua liikenteessä ja mieluiten nä kyvällä sanomalla! Hanki nyt itsesi ja ystäväsi turvaksi Animalian uusi heijastin, jossa tyylikäs, pelkistetty kettulogo ja teksti: Turkisvapaa.

viime vuonna Suomessa lansee raama kansainvälinen turkiton merkki (Fur free retailer) on kasvattanut suosiotaan vaateliik keiden keskuudessa. Tällä hetkellä mukana on jo 23 turkitonta liikettä, joita kannattaa suosia vaikkapa jouluisia vaateostoksia tehdessä!

► A N IM A L IA N

Kettuhuppari pitää lämpimänä Back Street O y Helsinki,

Aasialaisia kasvisherkkuja

Tampere ja nettikauppa Boutique Ferrer Helsinki E kokauppa Ekolo Helsinki, Jyväskylä ja n ettikauppa

E kokauppa O ravanpesä Porvoo F lam espirit Lahti Glope H ope N um m ela, nettikauppa

►Kokkaava ystävä arvostaa takuulla Makumuistoja Aasiasta -keittokir j a a , johon on koottu niin intialaisia, thaimaalaisia, indonesialaisia, malet^^daisia ja vietnamilaisia kasvisruokia. Lähes kaikki reseptit käyvät myös vegaaneille. Esteettisillä kansilla ja upeilla värikuvilla varustettu keitto kirja tarjoaa myös runsaasti silmänruokaa. Animaliasta vain 30 €!

►Animalian turkittomat tuotteet saavat jatkoa ihanan lämpimästä hupparista, jonka selkää koristaa oranssinpunainen kettuhahmo. Hupparista on lady-fit malli naisille (xs-xl) ja unisex-malli (s-xl), joka sopii niin naisille kuin miehille. Väri musta.

Eettisiä asusteita Globe Hopeita

The H ouse o f Björnberg Helsinki

►Joulun herkkupöydissä voi joutua löysäämään vyötä, mutta nyt sen kin voi tehdä ympäristö- ja eläinystävällisesti! Animalian ja ekologisista kierrätysmateriaaleista tuotteita valmistavan Globe Hopen yhteistyön tuloksena tarjoamme pukinkonttiin vyön ja meikkipussiksi tai lompa koksi käyvän pussukan. Molemmissa tuotteissa lukee teksti Eläinten oikeudet viidellä kielellä: englanniksi, suomeksi, ruotsiksi, espanjaksi ja venäjäksi. Vöitä kahta leveyttä 110 cm ja 125 cm.

IV A N A helsinki Helsinki Juuttiputiikki Oulu Luontokauppa Tampere M aailm an kau ppa Tasajako Tampere M ieli-tuote Tampere M issyM om Helsinki, nettikauppa M oaree ilm iö Turku O .D .D M e ta l W ear Kuopio, nettikauppa

animal rights a.

Reilun K au pan Tähti Helsinki

animal

eläinti

R osa M a tild a Helsinki

Viesti ostoskassilla

Ruohonjuuri Helsinki, Tampere, nettikauppa S L -stu dio N um m ela SIR IN Ä -design Helsinki Suomen Luontokauppa Helsinki, nettikauppa T a zzia Helsinki, K uopio, Iisalmi, Porvoo, Seinäjoki, Turku Valkoinen elefantti Helsinki

^ *

►Animalian hauskat ostoskassit saavat hymyn huulille ja kiinnittävät huomion kassajonossa. Kanakassissa Milla Paloniem en piirtämä kanahahmo sähähtää: Ä lä koske mun muniin! Perinteisempään makuun on as puolestaan musta kassi, jossa teksti I love Vegans. Molemmissa kas issa on kätevät pitkät kantohihnat.

ns rätt e t anim räJtutieuimdiiimalfs g|äj animal rights djurens rätt derechosanimales du animal rights djurens rätt . iles rätt dereihiiosanímale

eläinten Oik ei

•

Halpaa Makkaraa

Tinttu "Suomalaista käsityötä pikkiriikkisille ja isommillekin, tu tustu ja ihastu!” (materiaalina ihanissa hatuissa, haalareis sa ja monissa muissa tuotteissa eläinystävälle sopivat fleece, teddyjä pellava)

►Animalian tehotuotantokriittinen Halpaa Makkaraa -sarjakuvakirja sopii pukinkonttiin tiedostavalle kuluttajalle, eläinten ja kriittisen sar jakuvan ystäville. Lue arvostelu sivulta 14!

www.m ielihuvitus.com

Jouluostoksille Animaliaan! So Organic -nettikauppa (brittiläinen) "So Organic is all about choice.” (laaja valikoima luomuja vegaanisia tuotteita, kaikki eläinkokeettomia) www.soorganic.com

18 M.fl.'.ffTIT! 412007

Animalian toimisto on avoinna 18.-19.12. klo 10-19. Tervetuloa jouluiselle glögille ja tutustumaan toimin taamme ja tuotteisiimme! Porvoonkatu 53,00520 Helsinki. P. (09) 720 65 90.

t <?VËW ämmättä^1 Halpaa Makkaraa

Jäsenet wwaftnoM1

1 2

€

4/2007

El.ll.'.MlM

Eläimet kertakäyttöisenä opetusvälineenä järjesti kuluneen vuoden aikana kyselyn yliopisto-opiskeli joille sellaisista eläinkokeista, joita käytetään opetustarkoituksissa. Tut kimuksen mukaan suomalaisissa yliopistoissa opetusvälineinä käytetään muun muassa rottia, hiiriä, kaneja, koiria, kaloja ja sammakoita. Eläimet on tavallisesti kasvatettu juuri opetuskäyttöä varten tai niitä käytetään li säksi muissa eläinkokeissa. Tämän jälkeen eläimet lopetetaan tarpeetto mina. Vastaajat (99 kpl) olivat Turun, Helsingin, Kuopion, Oulun, Jyväsky län, Joensuun ja Tampereen yliopistoista. Suurin osa opiskelee pääainee naan ihmis- tai eläinlääketiedettä. Myös hio- ja ympäristötieteiden sekä psykologian opiskelijoita on mukana. 80 vastaajaa kertoi opintoalallaan käytettävän eläimiä opetuksessa. Vain 17 kertoi yliopiston tiedottaneen mahdollisuudesta korvata eläinten käyttö. Muutamille ainoaksi vaihto ehdoksi oli tarjottu kurssin tai opintojen keskeyttämistä. Vaihtoehtoisia menetelmiä hyödynnetään jonkin verran. Anatomian opiskelussa käytetään videoita sekä muovi- ja tietokonemalleja. Lääke tieteen opiskelijat tekevät kokeita toisilleen. Myös soluviljelmiä hyödyn netään. Eettisenä vaihtoehtona voidaan pitää myös opetuskäyttöön lah joitettua ihmisruumista tai kuollutta lemmikkiä. Luultavasti opetuksessa käytettävien eläinten määrää voitaisiin huo mattavasti vähentää, jos yliopistoissa olisi enemmän tietoa mahdollisis ta korvaavista menetelmistä. Nyt eläimiä käytetään osittain vain tottu muksen takia ja koska asiaan perehtymättä luullaan, ettei vaihtoehtoisil la menetelmillä saavuteta yhtä hyvää oppimistulosta.

►a n i m a l i a

InterNiche on eläinkokeita korvaava verkosto

T 11 •• •

**11*

•••

asianajopalveluja!

tusvälineenä käytettävä eläin. Kirjan voi ladata sähköisenä internetistä: www.interniche.org/booldiles/Book.pdf InterNiche lainaa omistamiaan opetusvälineitä postikulujen hinnalla. Verkoston henkilökunta myös mielellään neuvoo opettajia ja opiskelijoi ta sopivien opetusvälineiden löytämisessä. InterNiche ei pyri taloudelliseen hyötyyn, vaan toimii lahjoitusten ja apurahojen turvin.

A sianajotoim isto Streng Ky L innankatu 11 C 00160 Helsinki Puh. 09 - 7269 6730 Fax 09 - 6227 6228 joonia.streng@ icon.fi www. strenglaki. fi

TANJA HIETAMIES

Kirjoittaja on biologija Animalian hallituksen jäsen ►Kysy lisää tutkimuksesta: tanja.hietamies(3>gmail.com, p. 050 538 6863. Ajankohtaista tietoa vaihtoehtoisista opetusmenetelmistä saat liittymäl lä interniche-sähköpostilistalle. Listalle liitytään lähettämällä tyhjä viesti osoitteeseen: interniche_finland-subscribe(a)yahoogroups.com.

O P IS K E L IJO IL T A K Y S Y T T IIN :

K äytetäänkö opiskelemallasi alalla koe-eläimiä opetustarkoituksessa? O letko jou tu n u t itse käyttäm ään koe-eläimiä opinnoissasi? Tuletko valm istuttuasi käyttäm ään koe-eläimiä työssäsi ?

Tilaa ilmaista lisätietoa kasvissyönnistä! Lähetä tekstiviesti num eroon 050 344 9524. Kirjoita viestiin INFO sekä oma nimesi ja osoitteesi. Infopaketissa on mm. jäsenlehti Vegaian näytenum ero!

Millä kursseilla ja mihin tarkoitukseen eläimiä

Yksi varteenotettava vaihtoehto opetuksen eläinkokeiden korvaamiseen on kehittyvä InterNiche -verkosto. InterNiche on laajeneva verkosto, jo ka pyrkii korvaamaan biotieteiden, lääketieteen ja eläinlääketieteen ope tuksessa käytettävät eläinkokeet korkealaatuisilla vaihtoehtoisilla mene telmillä. From guineapig to com pu ter mouse -kirjassa (Jukes & Chiuia 2006, 524 s.) selitetään, miksi opetuksen ei tulisi perustua eläinten hyväksi käyttöön. Esimerkkitapauksissa kerrotaan yliopistoista, jotka ovat siir tyneet eettisempiin menetelmiin tinkimättä opetuksen laadusta. Kirjas sa esitellään tarkoin yli 500 tuotetta, joilla on mahdollista korvata ope-

. ••

r ia in y s t a v a llis ia

käytetään? Mitä eläimiä käytetään? Miten eläim et on hankittu? Onko opiskelijoille tie d o te ttu m ahdollisuudesta korvata eläinten käyttö muilla m enetelm illä? Oletko tiedustellut m ahdollisuutta korvata eläinten käyttö opetuksessa?

Vegaaniliiton jäseniksi voivat liittyä kaikki kiinnostuneet ruokavalioon ja m uihin kulukatsom atta.

Jos olet tiedustellut korvaavia m enetelm iä, miten siihen on suhtauduttu? Mitä korvaavia m enetelm iä käytetään ja m itä niillä on tarkoitus oppia? Kuinka tarpeellisiksi tai tarpeettom iksi koet opetuksessa käyte ttäv ät eläinkokeet itsellesi?

N*-

PARAS J U T T U

i, tf r

cO<! CC*

■Cl®

«A Numeron 3/2007 Parhaaksi jutuksi äänestettiin

Ilmastonmuutoslautasella.

Kasviskeittokirjapaketin voitti Paula Viskari Vantaalta. Paljon onnea! Mikä oli täm än numeron paras ju ttu ? Kerro m ielipiteesi 15 .1.2 0 0 8 m ennessä, niin olet mukana Animalian lämpimän kettuhupparin arvonnassa! M uistathan mainita toivom asi koon ja haluatko lady fit- vai unisex-m allisen hupparin.

Voit lähettää vastauksesi, nimesi ja osoitteesi Animaliaan sähköpostitse: lehti@animalia.fi tai postissa: Animalia ry Porvoonkatu 53 0 0520 Helsinki

4/2007

Pl.llJ.M IM 21

Hyvän julisteen ei tarvitse selitellä Katja Aalto

Viim eistä v u o tta graafista su unnittelua EVTEK:issä opiskeleva nappasi tä m än vu o den Design A gain st Fur -julistekilpailussa jä ttip o tin : Ensin heltisi Euroopan osakilpailun toinen sija ja lokakuussa Katjan t y ö valittiin koko kansainvälisen DAF 2 0 0 7 kilpailun voittajaksi.

meinasi tipahtaa” kuvaa hy myilevä Katja tuntojaan, kun hänelle kerrottiin koko kilpailun voitosta. Jälkeenpäin on mukava kerrata voitokkaan työprosessin vaiheita. Vie lä viime keväänä kuorta postittaessaan Katja ei uskaltanut ajatella, että työ nappaisi koko kilpai lun ykkössijan. "Vaikka hyvä kutina työtä lähetBbssä silti oli”, tuore voittaja tunnustaa.

kinta - oli varsinainen ideointiprosessi. Kävin läpi eri vuosien DAF-töitä ja mietin, mitä uut ta voisin keksiä. Hyvässä julisteessa tulee mie lestäni olla täysin tuore idea, eikä vain kierrät tää vanhaa.” Lopulta Katja sai idean turkistarhan häkeistä koostuvasta käytävästä, josta muodostuu muo tinäytöksistä tuttu catvvalk. ’’Pidin ideasta, jos sa yhdistyivät kriittisellä tavalla kilpailun mo lemmat teemat: muoti ja turkistarhaus. Idea ei myös tuntunut liian shokeeraavalta tai väkival lalla mässäilevältä. Näitä tehokeinoja käytetään mielestäni nykymainonnassa jo liikaa”

► "TUOLILTA S IIN Ä

Panosta ideaan Katja aloitti kilpailutyön suunnittelemisen hy vissä ajoin viime kevättalvena ollessaan suoritta massa työharjoittelua mainostoimistossa. "Vuoden alussa kiinnostuin tutkimaan netis sä julkaistuja graafisen alan kilpailuja. Muistin Design against fur-ilmoituksen olleen esillä kou lun ilmoitustaululla, ja päätin tutustua aiheeseen lähemmin. Lopulta päätin osallistua tähän kil pailuun, sillä kyseessä oli arvokas asia, eikä vain kaupalliseen tarkoitukseen suunnattu juttu”, Kat ja kertaa osallistumisensa alkumetrejä. "Työssä vaikeinta - mutta samalla ehkä haus

Opettavainen kokemus Katja pitää DAF-kilpailua myös monin tavoin opettavaisena kokemuksena. "Tiedän nyt enemmän turkiseläinten koh taamasta kurjasta kohtelusta ja muista faktoista, jotka turkiksiin liittyvät. Minulle yllättävä tieto oh esimerkiksi, että turkisten valmistaminen on niin epäekologista”, Katja kertoo.

Työprosessiin kuluneiden kolmen viikon ai kana Katja kertoo aiheen muuttuneen koko ajan läheisemmäksi. Paljon tuli opittua myös suun nittelun teknisestä puolesta. "Vaikka koulussa olin opiskellut kuvankäsit telyä ja typografiaa, työn lähtökohtana ollutta valokuvaa joutui käsittelemään todella paljon, että sain haluamani vaikutelman.” Kilpailuun osallistuville Katja muistuttaa, et tä yllättäviin seikkoihin kannattaa varata aikaa. ’’Itselläni meinasi loppuvaiheessa tulla kiire, kun netistä ottamani kuvan käyttöoikeuksien saaminen kesti lähettämistäni pyynnöistä huo limatta niin kauan!” Siitä, mitä mahdollisia vaikutuksia voitol la on tulevaisuudensuunnitelmiin, ei Katja vie lä osaa sanoa tarkemmin. Varmaa on kuitenkin, että nuori suunnittelija on omalla alallaan. ’’Kyl lä voitto kannustaa jatkamaan alalla ja osallistu maan asioihin, jotka kokee tärkeiksi!” EEVA SUHONEN

Voittajajulistetta voit tilata ilmaiseksi Animaliasta!

^ o n te st

■

Osallistu vuoden 2008 DAF-kilpailuun! Kilpailu on avoin kaikille graafisen suunnittelun, viestinnän, m ultim edian ja m uiden kuvataiteiden ylio p isto -ja korkeakouluopiskelijoille. Kilpailussa haetaan turkiksiin ja tu rkisteollisuuteen kriittisesti kan taaottavaa ju liste tta . Täm än vuoden kilpailussa on m yös om a erikoissarja internetiin sopivan flash-bannerin suunnittelulle! Kilpailuun on re k iste rö id y ttä v ä 11.4 .2 0 0 8 m ennessä ja töiden on o ltav a perillä Iso-Britanniassa 25.4.2008. Lue lisää: w w w .infurm ati0n.c0m /daf/2008/daf08.htm l Voit kysyä lisätietoja m yös Anim aliasta p. (09) 7 20 65 90.

4/2007

RT.IU'.MIM 23

NUORTEN

PALSTA

_______ t aktiivit Animaliarli vieraina

•^Apjmalian työpajassa harjoitettiin medialukutaitoa f analysoimalla turkis-ja B elintarvikemainoksia.

Baltia-projektin yhteistyöjärjestöt Latvia

Animals ’Friend (Dzivnieku Draugs) w w w .dzd.lv,dzd@ latnet.lv ► Vuonna 19 9 4 p eru stettu yh distys, joka toimii pääosin löytöeläin ten parissa ja ylläpitää löytöeläinkotia. Y hdistys järje stää myös erilaisia kam panjoita mm. eläinkoe-, turkiseläin-ja tuotantoeläinkysym yksissä.

► A N IM A L IA N Baltia-projektin yhteistyöjär jestöjen edustajat tulivat syyskuun alussa Suo meen tutustumaan Animalian toimintaan ja osallistumaan Animalian leirille. Vierailijoi ta tuli Latviasta, Liettuasta, Puolasta, Venäjältä ja Virosta. Animalian henkilökunta antoi osal listujille koulutusta järjestötoiminnan eri alu eilta, kuten kampanjasuunnittelusta, yritysyh teistyöstä ja viestinnästä. Koulutus tuntui ole van erittäin tarpeellista, sillä järjestöt ovat var sin nuoria sekä toimivat hyvin pienin resurssein ja pääosin vapaaehtoisvoimin. Animalian järjestämä tapaaminen loi hy vää pohjaa jatkoyhteistyölle. Kontaktit Itä-Euroopan maihin ovat erittäin tärkeitä, jotta näi tä maita saisi vahvemmin mukaan EU:n laajui siin kampanjoihin. Lisäksi osallistujajärjestöillä ei ennen tätä projektia ollut juurikaan yhte yksiä toisiinsa. Osallistujat pitivätkin jatkoyh teistyön kannalta hyvin merkittävänä, että sai vat tapaamisessa tutustua muiden maiden jär jestöihin.

Kuvia ja ju ttu ja tapahtum asta vo it käydä kurkkaamassa:

www.miljoaktion.fi

Ehkä ensi vuonna sinäkin olet mukana!

Valta ja vastuu teemana nuorten Ympänstötoimmtapäivillä

Green Alternative (ZaAlternat va) w w w .za.lv ,z_alternativa@ yahoo.com ► Vuonna 2005 peru stettu ruohonjuuritason ryh mä, jolla on toim intaa niin ihmisoikeus-, rauhankuin eläinoikeuskysym yksissäkin. Ryhmä edistää eläinten oikeuksia ja kasvissyöntiä muun muassa tiedottam alla. Liettua

Respect animal rights! (Gerbk gyv n teises!) w w w .anim alrights.lt, info@ anim alrights.lt ► Vuonna 2002 p eru stettu ruohonjuuritason eläinoikeusryhm ittymä, joka edistää eläinten oikeuksia ja veganism ia tiedottam alla ja kampanjoimalla. Viro

Estonian society f o r the protection o f animals (Eesti Loomakaitse Se Its) w w w .loom akaitse.ee,info@ loom akaitse.ee ► Vuonna 2000 peru stettu Viron eläinsuojeluyhdis tysten kattojärjestö, joka tukee jäsen yh d istysten sä löytöeläintoim intaa. Lisäksi jä rje stö toimii muil la eläinsuojelun aloilla (mm. eläinkokeet ja eläinten viihdekäyttö)

Vierailun ohjelmaan kuului käynti sikatilalla.

s a a r a

k u p s a l a

Kirjoittaja on Baltia-hankkeen projektityöntekijä

tiedottam alla ja vaikuttam alla lainsäädäntöön.

Loomade Nimet w w w .loom adenim el.org,

t e k s t i: k a n e r v a p e l l i k u v it u s : e e v a

S u h o n e n k u v a : l a u r a M a n n in e n

info@ loom adenim el.org ► Vuonna 2006 rekisteröity eläinoikeusyhdistys,joka keskittyy

►JO K O LM A TTA kertaa järjestetyt Ympäristötoimintapäivät keräsivät taas noin 150 nuorta Oriveden opistolle lokakuun alus sa. Nuorille suunnatun tapahtuman teema na oli tänä vuonna valta ja vastuu. Viikon lopun aikana osallistujat tutustuivat ympä ristö-, eläinoikeus- ja globalisaatiokysymyksiin sekä yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen kymmenen eri järjestön työpajoissa. Tapah tuman pääjärjestäjinä toimivat Natur och Miljö ja Luonto-Liitto. Animalian työpajaan teemalla Eläinystävällistä eläm ää osallistui viitisentoista nuor ta, joista suurimmalle osalle aihe oli kohta laisen uusi. Lauantain aikana tutustuttiin suomalaiseen eläintuotantoon sekä teori assa että käytännössä. Päivän kohokohdak si muodostui retki parsinavettaan, jossa työpajalaiset havainnoivat omin silmin lehmi en mahdollisuuksia toteuttaa lajinmukaista käyttäytymistä. Päivän aikana keskusteltiin myös omista kulutusvalinnoista ja analysoi tiin yritysten ja järjestöjen eläintuotteisiin

24 M.U..MIR1 4/2007

liittyvää mainos- ja kampanjamateriaalia. Viikonloppuun mahtui toki muutakin. Tapahtuman avajaispuheessa Pekka Haa visto kertoi Itämeren ja itselleen läheisen Sudanin tilanteista esimerkkeinä vallan ja vastuun käytöstä politiikassa. Lauantai-iltana taottiin rintamerkkejä ja koruja erilai sista materiaaleista, kuvattiin yökameral la ja tanssittiin diskossa. Lauantai-illan liveesiintyjänä toimi yleisön hikeen tanssitta nut Valvomo, jonka sanoitukset ottavat kan taa myös tapahtuman teeman isoihin kysy myksiin. Sunnuntaina osallistujat hajaantui vat työkalupajoihin, joissa valmisteltiin eri laista materiaalia lauantaina opitun teorian pohjalta. Esimerkiksi Valvomon pojat aut toivat nuoria valmistamaan oman kantaa ottavan kappaleensa sunnuntain musiikkityöpajassa. Sunnuntaina järjestetyillä mes suilla nähtiin teematyöpajojen tuloksia suoraa toimintaa, mielipidekirjoituksia, sar jakuvia, animaatioita, pilapiirroksia ja muu ta taidetta. _

toim innassaan pääosin tuotantoeläim iin, m utta järje stää toim in taa m yös muilla eläinoikeussektoreilla. Puola

VivalPoland w w w .viva.org.pl, biuro@viva.org.pl ► Vuonna 2000 p eru stettu Puolan Viva kuuluu britannialaiseen em o-organisaatioonsa - kasvissyöntiä edistävään järjestöön Vivaa:n (Vegetarian International Voice for Animals). Puolassa Viva kampanjoi kasvissyöntikysym yksissä ja tied ottaa tuotan toeläin ten oloista. Venäjä

Alliance f o r Animal Rights www.animalrights.ru/node/://aar.org.ru/,spb@anim alrights.ru ► Vuonna 2004 p eru stettu ruohonjuuritason eläinoikeusverkosto, jolla on toim intaa Venäjän eri kaupungeissa. Animalian tapaa m iseen osallistui Pietarin ryhm ä,joka kampanjoi eri eläinoikeussaroilla (mm. eläinten viihdekäyttö, m etsästys, eläinkokeet ja tur kistarhaus). mm

■A—A

A N IM A L R IG H T S . A L L IA N C E

4/2007

KI.II.'.MIM 25

Kokeile korvata!

Tiedä, mitä tapahtuu!

Possut pipareina

joulun lähestyessä kannattaa ti lata Animaliasta uusi Kokeile korvata -esite. Vih konen on osa Animalian kasvissyöntiä edistävää A rvo k a s valinta -kampanjaa ja siihen on koottu runsaasti tietoa kasvissyönnin ympäristö- ja ter veysvaikutuksista. Mikä parasta, esitteessä on yli 20 reseptiä pe rinteisistä suomalaisista arki- ja jälkiruoista täysin vegaanisina! Esitteestä löytyy vegaanisen joulukinkun, täytekakun, muffineiden, lasagnen ja soijapyöryköiden lisäksi monia ihania kasvisreseptejä. Jokainen resepti on varustettu selkein ohjein ja herkullisin värikuvin. Esitteen voit ladata ilmaiseksi sivuilta ww w.arvokasvalinta.fi tai tilata Animaliasta hin taan 3 €. Tilaukset: anim alia(a)animalia.fi.

►O LETH A N huomannut, että Animalian netti sivuille päivitetään ajankohtaista Tapahtumaka lenteria, johon on koottu Animalian alueosasto jen järjestämiä tempauksia, kokouksia ja muuta mukavaa. Nettisivuilla kalenteri löytyy Osallistu-valikon alta. Tässä muutamia maistiaisia tu levasta:

► A N IM A L IA N

►V IIM E IS T Ä Ä N

►28.11. Tampere: Tam pereen alu eosaston kokou s ja ta lk o o t

Klo 17 Tampereen alueosaston toimistossa (Varastokatu 3,4. krs. - Tullintorin ja Sorsapuiston välissä) ►3.12. Pori: P orin alu eosaston kokou s

Klo 18 alkaen, paikkana MTC Oy, Pohjoisranta 11F ►8.12. Kouvola: K o u vo la n A n im a lia n in fo - j a m y y n tip ö y tä

Järjestöjen ja yhdistysten joulumyyjäiset Kou volan Yhteiskoululla klo 9 -13.

Tampereen alueosaston maini ota ideaa voivat eläinsuojelijat ympäri Suomen kopioida vapaasti: Kerää joukko kavereita lei pomaan possunmuotoisia pipareita ja tee jokai seen pipariin pieni reikä ennen paistamista. Rei än kautta voit pujottaa valmiisiin pipareihin lahjanarun ja kiinnittää siihen flyerin, jossa kerro taan infoa kinkuista ja sikojen tehotuotannosta. Valmiiden pipareiden kanssa on mukava jal kautua kaduille toivottamaan ihmisille joulumieltä. Piparin mukana flyereitäkin otetaan hy myssä suin vastaan. Jos vaatekaapista ei löydy possuasua, sopiva varustus pipareiden jakeluun voi olla vaikkapa tonttulakki. Flyerin tekstiin löydät tietoa Animalian net tisivuilta ja toiselle puolelle voit laittaa vaik kapa joulukinkun vegeversion reseptin. Jos haluat valmiin flyer-tekstin, voit pyytää sitä animaliafa)anim alia.fi tai p. 09 720 65 90. —

►8.12. Tampere: P o ssu t P ip a rein a -k a tu te m p a u s

Tapahtuma järjestetään keskustorilla. ►8.-9.12. Helsinki: A n im a lia n esittelypiste E läin m essu illa M essukesku ksessa

►9.12. Helsinki: E lä in ystä vä lliset jo u lu m y y jä is e t

Klo 10-17 Vanha ylioppilastalo ►14.12 Turku: Turun o p isk e lija ryh m ä n P ossu t p ip a re in a -tem p a u s

Ryhmä jakaa possupipareita ja siantuotannosta kertovia esitteitä kävelykadulla

Pro ja Anti Animalia siipikarjan kohtelusta

Kasviskekkerit houkutteli lähes 500 herkuttelijaa ► K A S V IS K E K K E R IT -tapahtuma veti ennätysyleisön syyskuun lopussa Helsingissä. Jo kol matta kertaa järjestetyllä tapahtumalla haluttehdä kasvisruokaa tunnetuksi ja juhlis taa Maailman kasvisruokapäivää, jota vietettiin maanantaina 1.10. Suuren suosion saavuttanut vegaaniruokatarjoilu houkutteli paikalle tänä vuonna puolen tuhatta kasvisruoasta kiinnostu nutta. Ruuan lisäksi kävijät saivat tietoa kasvisruokavaliosta ja reseptit kotiin vietäväksi. ”On iloista huomata, että kasviskekkereiden suosio kasvaa vuosi vuodelta. Tänä vuonna saimme vieraiksi lähes 500 kasvisruuasta kiin nostunutta”, Kasviskekkereiden tiedottaja Ella Markkola kertoi. Tapahtuma järjestettiin täysin vapaaehtoisvoimin, ja lähes kaikki tarjoiltu ruo ka hankittiin lahjoituksin, esimerkiksi kasvistuotteita myyviltä ja valmistavilta yrityksiltä. Kasviskekkereiden tarkoituksena on tuoda

yhä suuremman yleisön tietoisuuteen kasvisruuan monipuolisuutta: vegaaniruoka on niin paljon muutakin kuin pelkkiä ituja ja porkka noita! Kekkereillä ihmiset ovat saaneet huoma ta, että kasvikunnan tuotteista voi loihtia suikalepadan, kalapuikkojen ja nugettien tapaisia herkkuja. Myös suklaakakut, muffinssit ja muut suussa sulavat leivokset onnistuvat ilman eläin peräisiä raaka-aineita. ’’Suomessa tapetaan 150 000 eläintä joka päi vä pelkästään ihmisten ruuaksi. Karjankasvatus vaikuttaa ilmastonmuutokseen jopa enemmän kuin autoilu. Kasvisruokaan siirtymisellä voi ot taa askeleen kohti eettisempää ja ekologisempaa elämäntapaa”, Markkola huomauttaa. Tänä vuonna Kasviskekkereitä vietettiin lo kakuun alussa myös Joensuussa ja Turussa. Lisätietoja, reseptejä ja kuvia tapahtumasta ww w.kasviskekkerit.net.

inisten Anttila vastaanotti vetoomuksen

Tule mukaan Eettisille joulumarkkinoille tekemään eläinystävällisiä löytöjä! Animalia on mukana eettisillä joulumarkkinoilla, jotka järjestetään Helsingin keskustassa Vanhan ylioppilastalon isossa juhlasalissa (Mannerheimintie 3) sunnuntaina 9.12.2007 klo 10-17. Tapahtuma antaa yrityksille mahdollisuuden esitellä ja myydä eettisiä tuotteitaan. Eettisillä tuotteilla tarkoitetaan esimerkiksi vegaanisia ruokatuotteita, käsitöitä, reilunkaupan- tai luomutuotteita, tai tuotteita, joiden hinnasta lahjoitetaan osa hyväntekeväisyyteen. Tapahtumassa on myös ohjelmaa, kuten seminaari, elokuvanurkkaus ja lapsille kasvomaalausta!

www.eettisetjoulumarkkinat.net

26 MI!Tl'.iWllH 4/2007

Animalia ja koi Eläinten päivänä, 4.10., vuoden Pro ja Anti Animalia huomionosoitukset. Pro Animalian sai eläinlääkäri Saana Kauko esimerkillisestä työstä siipikar jan eläinkuljetuksiin liittyen. Anti Ani malia -muistutuksen sai Finfoodin Sul ka hattuun siipikarjalle -projekti siipi karjan hyvinvoinnin harhaanjohtavasta tiedotuksesta. Vuoden 2007 Pro Animalia -palkin non saaja ELL Saana Kauko on työs kennellyt tarkastuseläinlääkärinä siipikarjateurastamolla ja on toistuvas ti huomauttanut liian ahtaista lintujen kuljetuslaatikoista. Viime vuonna Kau kon tarkastamat kalkkunakuljetukset johtivat oikeustapaukseen HK ruokataloa vastaan. Vuoden Anti Animalian sai Fin foodin Sulka hattuun siipikarjalle-tiedotuskampanja. Finfoodin Sulka hattuun-kampanjan mainoslauseita jou duttiin keväällä poistamaan markki noilta ja muuttamaan, sillä ne saattoivat antaa kuluttajille virheellisiä mielikuvia. Aikakauslehtimainoksissa puhuttiin muun muassa broilereiden ’hyvästä elä mästä’ ja ’tarkoin säännellystä hoidos ta’. Väitteet tarkastettiin viranomaisten toimesta ja muutettiin. Kolmivuotis ta kampanjaa on rahoitettu EU:n, Suo men valtion ja Siipikarjaliiton toimesta yhteensä 800 000 eurolla. ► E L Ä IN S U O JE L U LIITTO

►A N IM A L IA N toiminnanjohtaja Kati Pulli luo vutti lokakuun alussa maa- ja metsätalousmi nisteri Sirkka-Liisa Anttilalle vetoomuksen, jossa vaadittiin, että Suomeen on perustettava Kansallinen vaihtoehtomenetelmäkeskus eläin kokeiden korvaamiseksi vaihtoehtoisilla mene telmillä. Vetoomuksen oli allekirjoittanut perä ti 7332 kansalaista. Mukana luovutustilaisuu dessa olivat tutkijajohtaja Tuula H einonen

Tampereen yliopistosta sekä eläinlääkintötar kastaja Kai Pelkonen maa- ja metsätalousmi nisteriöstä. Vetoomuksella Animalia halusi kannustaa ministeriötä viemään hankkeen täytäntöön. Mi nisteri Anttila suhtautui vaihtoehtokeskukseen myönteisesti, ja lupasi ottaa asian käsittelyyn al kuvuodesta. Animalia jatkaa tilanteen aktiivista seuraamista ja edistämistä.

Apurahoja eläinten hyvinvointia edistäviin tutkimuksiin ►JULIANA von Wendtin säätiö myönsi loka kuun lopussa apurahoja eläinten hyvinvointia edistävään tutkimukseen. Palkituista Leena Tuomisto tutkii lihanauto jen hyvinvointia ja lajityyppillistä käyttäytymis tä pihattokasvatuksessa sekä ulkotarhoissa. Su vi Niskanen puolestaan tutkii vasikoiden sosi

aalisia suhteita ja Teet Ostavel laumanvartijakoirien käyttöä Suomessa kotieläinten suojelemi seksi susilta. Ostavel arvioi myös työkäytön vai kutusta koirien hyvinvointiin. Apurahat myönnettiin säätiön Eläinten avuk si -rahastosta.

4/2007

H.U..MIM

Vanilja-riisipuuro (aattoaam un herkku tai jouluaterian maukas p äätös)

kaan. Paista uunissa 200 asteessa noin 50 mi nuuttia. Anna murekkeen jäähtyä kunnolla en nen kumoamista. Voit koristella valmiin murek keen oliiveilla ja tuoreella korianterilla.

4 d l v e ttä

Vinkki: M urekkeen voi hyvin tehdä edellisenä

2 d l puuroriisiä

p ä ivän ä ja säilyttää jääkaapissa, näin m aku vain

1 p rk ka u ra va n ilja k a stik etta (esim . CoC reen)

paranee.

6 dl kau ra- ta i so lja m a ito a (vaniljalla m a u ste ttu k in sopii)

2 tl vaniljasokeria ta i 1 va n iljatanko

Soijarouhepasteijat

i tl su o la a

7rkl k a svism argariin ia (esim . Sininen Keiju)

(ohje: Anim alian Kokeile korvata-esitteestä)

(kanelia)

(tarjoa vaikka pikkujouluissa) 1 p k t (n. 20 0 g ) m a u sta m a to n ta

TEK STI! ELIN A VALKAM A

K aikilla m eillä on om at jouluperinteem m e ja useim m iten om a jouluruokasuosikkikin. K asvissyöjäkin voi jouluna nauttia useista perinteisistä jouluruuista esim erkiksi korvaam alla ohjeissa m ainitut eläinkunnan tuotteet vastaavilla soija- ja kaurapohjaisilla tuotteilla. Lisäksi kaupoista lö yty y hyvä valikoim a valm iitakin vegaanisia herkkuja kuten suklaita, pipareita ja pakastetaikinoita, joilla voi pienellä vaivalla loihtia jouluista tunnelm aa kotiin. Täm än jutun ohjeet m aistuvat varm asti koko suvulle ja erityisesti juustokakusta tulee jouluisen kahvipöydän kuningatar, niin herkullista se on!

Kuumenna vesi kiehuvaksi paksupohjaises sa kattilassa ja lisää riisit joukkoon. Keitä nii tä n. 15 minuuttia tai kunnes vesi on kokonaan imeytynyt. Sekoita kauramaitoon vaniljakastike ja lisää seos puuroon sekoittaen ja kypsennä miedolla lämmöllä noin puoli tuntia. Tämän jäl^ B n sammuta levy ja hauduta vielä toiset puo li tuntia. Mitä pidempään puuro saa hautua, sen parempaa siitä tulee. Sekoita välillä pohjaa myö ten, jotta puuro ei pääse vahingossa tarttumaan pohjaan. Ripottele puuron joukkoon vaniljasokeri tai jos käytät vaniljatankoa, voit laittaa sen hautumaan puuron sekaan ja poistaa ennen tar joilua. Lisää lopuksi myös suola ja margariini ja sekoita hyvin. Tarjoile puuro kanelisokerin tai vaikkapa luumukiisselin kera.

Linssim ureke (ohje: Vegaaniliiton joulusivuilta) (sopii sekä alkuruuaksi että pääruuaksi) 16 d l pu n a isia linssejä

716 d l v e ttä

•

valkosipulin k y n ttä rkl to m a a ttip y r e e tä

2 tlja u h e ttu a pap rik a a

2 p k t leh tita ik in a levyjä 1 dl tu m m a a so ija ro u h e tta

2 d l va a h to u tu v a a ka u ra k erm a a (esim.

o ,s dl (täysjyvä)luom uriisiä

CoC reen Vispi)

1 sipuli

7,5d l to m u so k eria

1 - 2 va lkosipu lin kyn ttä

2 tl van iljasokeria

2 d l ka u ra k erm a a ( i prk)

3 rkl sitru u n a m eh u a

i,S dl silp u ttu a tu o re tta p ersiljaa y r ttis u o la a j a m u sta p ip p u ria

Ota lehtitaikinalevyt hyvissä ajoin sulamaan huoneenlämpöön ja laita samalla soijarouhe turpoamaan kasvisliemeen (sulata Vi kasvislie mikuutio noin 2 dl kuumaa vettä ja kaada soijarouheen päälle). Laita riisit kiehumaan. Silppua sipuli, valkosipuli ja persilja. Kuullota sipuleita muutama minuutti paistinpannulla ja lisää soi jarouhe ja keitetty riisi. Kaada pannulle purkki soijakermaa ja mausta suolalla ja pippurilla. Ota lopuksi pannu pois levyltä ja sekoita joukkoon persilja. Leikkaa jokainen lehtitaikinalevy kah teen osaan. Laita jokaisen neliön keskelle vajaa ruokalusikallinen täytettä. Taita neliöt esimer kiksi suorakulmion tai kolmion muotoisiksi ja painele reunat sormin kiinni. Voit leikata pastei joiden päälle muutaman viillon terävällä veitsel lä. Paista pasteijoita 225 asteessa uunissa alata solla n. 15-20 minuuttia tai kunnes ne ovat kau niin värisiä.

7 tlja u h e ttu a korian teria

2 pork k a n a a

Vinkki! L isäm aku a pasteijoihin sa a t lisääm ällä

2 p eru n a a

täytteeseen kuivattuja sieniä.

7dl m u stia luom uoliiveja

Voitele irtopohjavuoan pohja. Murskaa keksit pieneksi rouheeksi ja sekoita margariinisulaan. Painele lusikalla tai käsin vuoan pohjalle tasai seksi kerrokseksi. Sekoita agar-agar-hiutaleet kattilassa kylmään veteen. Kuumenna vesi kiehuvaksi ja keitä koko ajan sekoittaen kunnes hiutaleet ovat liuenneet veteen (n. 5 min). Jäähdytä lientä lieden sivussa täytteen valmistumisen ajan. Vaahdota kaurakerma ja lisää muut täytteen ainekset. Vatkaa ainekset kuohkeaksi. Sekoi ta täytteeseen jäähtynyt agar-agar-seos ohue na nauhana samalla koko ajan vatkaten. Vatkaa tasaiseksi. Tarkista maku ja lisää halutessasi sit ruunamehua tai sokeria. Kumoa täyte vuokaan, tasoita kakun pinta ja laita kakku kiinteytymään jääkaappiin vähintään muutamaksi tunniksi, mieluiten yön yli. Ennen tarjoamista irrota vuoan reunat varo vasti ja koristele kakku halutessasi vaikka tum malla suklaarouheella (esim. Brunberg, Panda tai Marabou) tai kanelilla tai vaikkapa pipareilla. Vinkki: Voit m uuttaa kakun m aksi vaihtam alla sitruunamehu

2 tl m u sta p ip p u ria 2 tl p ersiljaa

so ija tu o reju u sto a (esim . T ofutti)

nään) kahviin tai levittig

Juustokakku

a ennen täy

g tl basilikaa

3 rkl soijajau h oja

(resepti Inna Somersalo)

116 d l korppu jau h oja

(kahvipöydän kuningatar niin jouluna kuin

Käy kurkkaamassa nämä sivut ja ylläty

vuoan leivitys: m argariin ia j a ja u h o ja

muinakin juhlapäivinä)

vegaanisten vaihtoehtojen runsaudesta!

200 g piparkakku ja (esim . K an tolan ) ta i

misruuista: http://vcgaani.antisankari.net/

• Kattava lista vegaanisista herkuista ja vai-

Pilko valkosipulit. Kuullota ne öljyssä yhdessä tomaattipyreen, paprikan ja korianterin kanssa. Lisää kuutioidut perunat ja porkkanat, linssit ja vesi. Kiehauta ja keitä noin 20 minuuttia. Ota kattila pois liedeltä. Lisää oliivit ja loput maus teet. Soseuta. Maista ja lisää tarvittaessa suolaa. Lisää jauhot ja sekoita murekemassa tasaiseksi. Kaada seos margariinilla voideltuun ja jauhotettuun lVi-2 litran suorakaiteen muotoiseen vuo

d ig estive k ek sejä (esim. Bisca)

• Animalian kasviskampanjan sivut:

70 g su la te ttu a m argariinia (esim. sininen Keijuj^

www.arvokasvalinta.fi

i dl v e ttä

• Vegaaniliiton joulusivut ja muut reseptit:

i tl a g a r-a g a r- hiu ta leita

www.vegaaniliitto.fi

(iso im m ista ru o k a k a u p o ista , e t n i s i s t ä

• Animalian joulusivut auttavat

k a u p o ista ta i a p te e k ista )

jouluvalmisteluissa: www.animalia.fi

S o o g y ö n y li va lu te ttu a m a u stg so ija ju g u rttia

A N I M ALI A S H OP

KIRJAT

m n frU

e i r * v /fí-ñ sfip K fw rl €íñ1NTfA I O 'K E V K ysT h

, Mt TFV

toTTf) NiTflSfl) N r / c c F t k i N p m v i S t M P i T T £ R -U iO I> x € ~ u D € ^ T ~ Oi-IR KCI/N I H W U R ' /CCJMA9R /cl/N piTfsS S u m VffTÄM/V I

o '7 -

N lM tV /AiTkft C A k e o o e r T

ffil

flainysiJvallnm kuluttajan opas

S flF 1 0 * e ¿ A P i O N N F L U íéTVfl 7R 7£R.H?<FA/R w

Het

1 iV //A < r

...

i d Q fcV fífí M l * *

O tb ^ jS

?rr5/s/ iHmiekMfi sqrdq/ y

S éC L P H N fN tiM S T h fí

O if ir f ^ S

T ú } I L O J P

HoR> sretuópceus!} «i

i r

is t 4

fe lT fl T P it f i m i r z J T f í l S I ?

5flfl

¿ rrfr

T ñ fiT r# 7^fT Vflft^RRN

S hrw

oostvi

s /u n r

r , m

PvH uu,,.

^ J o /^ o R riT /P

M IK K r

KASVISRUOKIA AASIASTA MAKUMUISTOJA INTIASTA JA KAUKOIDÄSTÄ Intialainen kasviskeittokirja tarjoaa ohjeita palak paneerista perinteiseen linssikeittoon sekä herkuttelee kardemummapistaasijäätelöllä. Hel teeseen tuo lievitys tä m angolassija vuo ristossa lämmitellääm masala-teellä. Useimt resepteistä käymyös vegaaneille, lyt edullisesti Animaliasta, 30 € (ovh 38€)!

Nyt myös ruotsin kielisiä kirjoja: muun muassa Peter Singerin Djurens Frigörelse. Lisätietoa www.animalia.fi.

Eläinystävällisen kuluttajan opas, uusi painos. Rautaista tie toa arjen avuksi jokai selle eläinystävälle. 9 € / 1 0 €.

Animalian vuoden 2007 joulukortit Kettukortti o, 7 0 € Possukortti 0 ,7 0 €

a lu e o s a s t o is t a . M o n e t t ie d u s t e le v a t ,

p uh : 0 4 5 6 7 1 4 9 9 8 K AJAAN I: H en n a M ari H u u sk o,

t e r v e t u lle it a ! E s itt e id e n j a m u u n m a te ria a lin lisäk si to im is t o lla on

0 4 0 5 0 4 5 5 0 6 , s ä h k ö p o s ti

PINSSIT JA HEIJASTIN

L Ä M P IM Ä T KETTUHUPPARIT!

Animalian opiskelijaryhmän tekem ät pinssit: 1,50 € / kpl. Eri värejä ja tekstejä.

Naiset: musta, lady-fit (xs-xl) Miehet ja naiset: musta, unisex (s-xl) 32 €/jäsen et 3o €. Selässä punaoranssi kettukuva ja Animalian logo.

TIETOPAKETIT Tietopakettien hinta on 2 € / kpl, mihin sisältyy postituskulut. Maksun voit suorittaa paketin mukana tulevalla tilillepanokortilla. Aiheet: Eläinkokeet, hevoset, eläimet maataloudessa ja turkistarhaus.

la u ra Je a rttu n e n @ p p .ln e t.fi. RAAHE: M ari L iim a ta in e n ,

m it e n t o im in t a a n p ä ä s e e m u k a an .

s ä h k ö p o s t i: h e n n a -m a rl.h u u s k o @

m y y n n is s ä r a jo it e t t u v a lik o im a

A lu e o s a s t o je n t o im in t a riip p u u t ä y s in

lu u k k u .co m , p uh . 0 4 4 5 3 6 0 7 0 7

A n im alla n t u o t t e it a . T o im isto lla on

P le ta rln p o lk u 1 1 G

k irp p u to ri, jo n n e o t e t a a n v a s t a a n

2 5 , 9 2 1 4 0 P a ttijo k i

r y h m is t ä j a n iis sä t o im ijo is t a . A lu ksi

KERAVA: S u v i N u rm lv llta ,

k a n n a t t a a o t t a a s e lv ä ä a lu e o s a s t o n

P o r v o o n k a tu 3 c 4 4 ,0 4 2 0 0 K era v a ,

s e u r a a v a n k o k o u k s e n a ja n k o h d a s ta .

s ä h k ö p o s ti

O ta s iis r a t k a is e v a a sk e l j a lä h d e

s u v l@ s u v ln u rm iv ilta .fi

m u k a a n to im in t a a n ! K alkki o v a t t e r v e t u lle it a j a jo k a is t a t a r v it a a n !

KOTKA: Riika K o k k o n e n , L a lh o n tie 7, 4 8 7 0 0 K ym ln lln n a , p uh . 0 5 2 6 4 10 8 t a i 0 4 4 5 9 5 0 5 3 4 , s ä h k ö p o s ti

M u is t a th a n , e t t ä a lu e o s a s t o je n y h t e y s t ie d o t lö y d ä t m y ö s A n lm a lia n k o t is iv u ilt a (w w w .a n lm a lia .fi). H AAPA JÄRVI: H eidi M a n n e r, p uh . 0 4 4 3 0 0 1 8 0 1 , s ä h k ö p o s ti h e id i.m a n n e r@ h u m a k .e d u

rllk a _ k o k k o n e n @ h o tm a ll.c o m . K O U VO LA: Lau ra K a rttu n e n , p uh . 0 4 0

h y v ä k u n t o is t a k ir p p u to rita v a ra a . PORI: M aria V ä k ip a rta ,

m a rl.lllm a ta ln e n @ s u o m l2 4 .fi TA M PERE: H eidi P itk ä n e n

puh. 0 5 0 4 6 7 1 5 6 5

p u h . 0 4 0 5 8 3 9 9 7 2 j a V iiv i M äk i-

N a h k la ls e n p o lk u 7 , 2 8 3 0 0 Pori.

V a u rio p u h . 0 4 0 8 3 1 7 5 5 6 1

m a rla v a k lp a r t a @ h o tm a ll.c o m .

t a m p e re @ a n lm a lla .fi

PÄÄK AU PU N KISEU TU :

T U RKU : R ita L in d b e rg 0 5 0 3 4 8 6 2 4 8

Y lio p p ila sta lo lla (M a n n e rh e im in tie

V A A SA : A rja W a llen iu s,

5 0 4 5 5 0 6 , s ä h k ö p o s ti

5), m u u t ry h m ä t k o k o o n t u v a t A n im a lla n t o im is t o lla (P o rvo o n k 5 3 ,

p uh . 0 5 0 5 1 8 5 6 2 4 , s ä h k ö p o s ti

0 0 5 2 0 H elsinki).

e e m ll.w a lle n lu s@ p p .ln e t.fi

s ä h k ö p o s t i s a rl.u n g @ u ta .fi

AKTIIVIRYH M Ä: L is ä tie t o ja a n ta a E eva

N U M M I-PU SU LA : Irm a T e lk a n ,

A n d e rs s o n , h e lsln k i@ a n lm a lla .fi.

^ ^ im alia-p in ssi, 1,5 0 €. Pinssiä saa tavana vain mustana.

w w w a n lm a lla .fi/ ta m p e r e /

O p is k e lija ry h m ä k o k o o n tu u U u d ella

la u ra .k a rttu n e n @ p p .in e t.fi. KUO PIO : U n g S a ri, p uh . 0 4 4 5 3 8 3 9 0 3 ,

K u rte n ln k a tu 3 , 6 5 1 0 0 V a a sa ,

Turkisvapaaheijastin saa viestisi näkymään pimeälläkin! 21

VIHTI: Lau ra P u lk k in en , ■ O ta la m m e n t le 2 8 b , 0 3 3 0 0

HELSINKI: ks. P ä ä k a u p u n k ise u tu

L e h to la n t ila , 0 3 8 5 0 P u su la,

O ta la m p i, p u h . 0 9 2 7 6 0 9 5 8 ta i

N Ä IN TEET TILAUKSESI:

IISALMI: M ari S c h ro d e ru s , S a t a m a k a t u

p u h . 0 9 2 2 6 6 2 3 6 ta i

0 4 0 5 3 8 2 0 4 5 , s ä h k ö p o s t i lau ra.

POSTITSE: Animalia ry, Porvoonkatu 53,0 0 520 Helsinki. PUHELIMITSE: (09) 720 6 5 9 11, m a-pe klo 1 0 - 1 5 FAKSITSE: (09) 148 4622. SÄHKÖPOSTITSE: tarja.balding@animalia.fi.

7 B 1 6 , 7 4 1 0 0 Iisalm i, s ä h k ö p o s ti m a r i.s c h r o d e r u s @ s u o m l2 4 .fi.

0 50 500 4596 OULU: ( a lu e o s a s t o n t o im is t o ) T ö llln tle

O PISKELIJARYH M Ä: lis ä t ie t o ja

p u lk k ln e n -h a a p a m ä k l@ h u m a k .e d u

a n t a a p u h e e n jo h t a ja T e rh i

5 0 A 1 (ke lla rik erro s), 9 0 2 3 0 O u lu ,

N lln im äk l, p u h . 0 4 0 7 0 2 9 3 7 1 ,

E ikö lis ta s t a lö y d y sin u a lä h e llä o le v a a

p uh . 0 5 0 4 6 7 5 9 7 0 , s ä h k ö p o s ti

puh. 08 3 1 1 9 8 8 5 ja 0 4 4 9 1 1 4 1 8 1 /

s ä h k ö p o s ti:

p a ik k a k u n ta a ? K iin n o s ta isik o sin u a

je m ln a k e in a n e n @ s u o m l2 4 .fl.

K atja P ä lv e , s ä h k ö p o s ti

te rh l.n lln lm a k l@ h e ls ln k l.fi

r y h t y ä A n im a lla n y h d y s h e n k ilö k s i?

V o it liit t y ä Jo e n s u u n ry h m ä n

A n lm a lia .O u lu @ m a il.su o m l.n e t,

s ä h k ö p o s t ilis t a lle lä h e t t ä m ä llä

m ta iv a s s@ lu u k k u .c o m

a n im a lla -o p @ h e ls ln k l.fi. K o k o u k se t

Y h t e y d e n o t t o s i el s id o sin u a

t y h jä n v ie s t in o s o i t t e e s e e n

k o t is iv u h ttp :// w n e t.su o m i.n e t/

p id e t ä ä n p a rilliste n v iik k o je n

m ite n k ä ä n .

jn s a n lm a lla - s u b s c r lb e @

k o tislv u /a n lm a lla .o u lu /. P ä iv y s ty s

y a h o o g r o u p s .c o m . L istalle t u le v a t

k e sk iv iik k o isin k e llo 1 6 - 1 8 , ja

JO E N SU U : Je m m a K ein ä n e n ,

R y h m ä n p o s titu s lis t a :

S o it a , k irjo lta t a i lä h e t ä s ä h k ö p o s t ia .

k e sk iv iik k o in a k lo 19 . KO IRARYH M Ä: L is ä tie t o ja Laura

T e rv e is in ,

Tuotteita voit ostaa myös suoraan Animalian Helsingin toimistosta, osoite yllä. Rajoitetusti tuotteita on myynnissä myös Oulun toimistossa (Töllintie 50 A 1,9 0 2 30 Oulu. (08) 3 1 1 9 885).

p e r ja n t a is in k e llo 1 4 - 1 6 . Jä s e n llla t

U o tila lta , p uh . 0 5 0 3 4 1 3 2 2 5 ta i

T a rja B a ld in g / A n lm a lia ry.

s e k ä u u sin k a m p a n ja p o s tl.

t o im is t o lla jo k a k u u k a u d e n

s ä h k ö p o s t it s e

P o r v o o n k a tu 5 3 , 0 0 5 2 0 Hki

KIITOS TILAUKSESTASI! KIITOS TUESTASI!

e n s im m ä is e n ä k e sk iv iik k o n a k e llo

la u ra .u o tlla @ h e ls ln k l.fi

p. 0 9 -7 2 0 6 590,

Lisätietoja w ww.anim alia.fi

s ä h k ö p o s t i a n lm a lia jk l@ g m a ll.c o m ,

30 ¿t'.ir.'.MiM

4/2007

1 8 . M y ö s u u d e t jä s e n e t o v a t

K ARH U RYH M Ä: Lau ra K a rttu n e n , p uh .

ta rja .b a ld ln g @ a n lm a lia .fi

ESITTEET JA JULISTEET Esitteet ja julisteet ovat pääosin maksuttomia, suurista tilauksista perimme postikulut. • Uutuus! Kokeile korvata -esite. Lue s. 26! 3 €. • Uutuus! Minustakin kasvissyöjä -esite • Uutuus! Parempi pallo ilman MUUta -esite tehotuotannon ympäristövaikutuksista. • Animalian yleisesite • Uutuus! Vuoden 2007 Katja Aallon DAF-voittajajuliste tilattavissa ilmaiseksi. Koko A3. • Ink not mink -juliste, 4 erilaista, 5 € • Turkiseläinten asialla -esite • Tuotantoeläinten asialla -esite • Koe-eläinten asialla -esite ■ "==' _ • Eläinten oikeuksien asialla -esite • Eläimet viihteessä -esite. Tietoa eläinten viihdekäytöstä. • Se pieni ero: kettu kärsii -juliste, 5 €. Toimistolta haettaessa 2,50 €. • Pikku-Eko. Kätevä pankkikortin kokoinen kortti, johon m erkitty mm. eläinkokeeton kosmetiikka, kananmunapakkaukset ja eläinperäiset lisäaineet. • ’’Kun valitset munia... valitset myös kanalan.” Nelivärinen A3-kokoinen juliste. Sopii ilmoitustauluille, työpaikan seinälle ja kaikkialle, missä liikkuu ihmisiä. • Syökää porkkanaa. Nelivärinen A3 kokoinen juliste.

Yli 10 € tilaukset toimitetaan postiennakolla, jolloin hintaan lisätään postiennakkomaksu 3,35 €. Kaikkiin tilauksiin lisätään postituskulut sekä 1 € käsittelykulu.

t a r k e m m a t t ie d o t t a p a h t u m is t a JY V Ä SK Y L Ä : P e tri H o lm b e rg ,

• Hyvinvoiva tuotantoeläin / ProAgria, 15 c . Opas on tarkoitettu kotieläinyrittäjille, opettajille ja opiskelijoille ja myös eettisestä laadusta kiinnostuneille kuluttajille. • Eläinystävällisen kuluttajan opas, 9 / 1 0 €. Haluatko tehdä maailmasta paremman paikan eläimille? Päivitetty opas ilmestyy syksyllä. LOPPUUNMYYNTIALE • Eläinkokeita ja vaihtoehtoja, 15 c /jäsenille io € . Tietoa koe-eläimistä, eläinkokeista ja vaihtoehdoista. • Koe-eläinpaita, muotoonleikattu (Fruit of the Loom), 10 €. O-aukkoinen t-paita. Edessä koe-eläinkuva ja Animalian www-osoite. Väri vaaleanpunainen. Koko L (pieni malli). • Sininen rotta-paita. Perusmalli (s, m, I, xl) ja lady-fit (xs), 8 €. • Viimeiset koe-eläinkampanjan apinatopit 13 c /jäsenet 10 € (xs,s,m,l) • Rintamerkki/tarra-setti, 3 €. Setissä 16 tarran "eläinkokeeton kosmetiikka”-arkki sekä 2 rintamerkkiä. (Co cruelty free ja Opiskelijaryhmän pinssi) • Korttisetti edullisesti! 1,5 0 € . Nipussa 10 korttia.

Aikaisempien vuosien joulukortit o, s o t i kpl. 6 kortin nippu koottu aiempien vuosien joulukorteista, vain z € ! r ila ' (2 erilaista korttia nipussa).

T o im is to lle t u le e p a ljo n k y s e ly jä

UUTUUS! Oikeutta Eläimille - Eläinten vapautuksen filosofiaa. Peter Singerin kuuluisa teos nyt Elisa Aaltolan päivityksin. Lue arvostelu s.14! Teos ilm estyy joulu kuussa. Ennakkotilaukset Animaliasta. 2 1 € /jäsenet 19 c

LUE, NIIN TIEDÄT!

KORTIT

Ink not mink -froteeranneke, 5 €

ANIMAA LIT KAUTTA MAAN

UUTUUS! Halpaa Makkaraa on Ani malian värikäs tehotuotantokriittinen sarjakuvakirja kaikille kantaaottavan sar jakuvan, eläinten ja vihreän kuluttamisen ystäville. i3 € / jä s e n e t 1 2 €

a n i m a l r: - k ‘ - "

GLOBE HOPE -TU O TTEET

Animalian ja Clobe Hopen yhteistyönä ovat syntyneet eläinystävälliset vyö ja pussukka. Molemmissa teksti Eläinten oikeudet viidellä kielellä! Tuotteet on valmistettu kierrätetyistä armeijakankaista. Vöiden pituudet 1 1 0 cm tai 12 5 cm. Vyö 20 € Pussukka 16 €

e n i rätt

eläin tä le t a n im ju r e n s rSiT'w ñjius Amates g Jä i a n im a l r ig h t s d ju r e n s rä tt derechos animal« eläin ten O ik

4/2007

Ulla Oranta-Dietrich Isontaleftie 1 1 a?

P3D

2 111< .K R 1 3

TWO,O 331

Anna eläimille ilevaisuus causiime!!

** Käsitelty Postin o oitepalvelussa 30.11.2007

Vastaanottajan olkea os >lte ei selvinnyt

M S S '»',

osoite selvityk sessä

\nconfl

'w Son,feÄ c

Palautetaan: *

Eläinsuojeluliitto Animalif

Sss@ s* :Rse«*'g0* s s > ^ «0»u»*.A.w -r*

TA " ? -

-o lr

005?0 H ELSIN K I

►Animalian tekemä työ turkis-, tuotanto- ja koe-eläinten eteen on mah dollista ainoastaan jäseniemme tuella. Siksi pyydämme sinua uusimaan jä senyytesi joko liittymällä kuukausitukijaksemme tai maksamalla perintei sen vuosimaksun kotiisi postitettavalla laskulla vuoden 2008 alussa. Suoraveloitus on Animalialle edullinen tapa vastaanottaa jäsenm aksi^fc Se säästää pankki- ja jäsenmaksumuistutusten lähettämiskuluja ja tehostaa varojen siirtämistä hallinnosta itse kampanjointityöhön. Sinulle kuukausitukijajäsenyys maksaa edullisimmillaan alle 0,17 € päivässä! Kuukausitukijana saat Animalia-lehden neljästi vuodessa ja aktiivikirjeitä säännölli sin väliajoin. ___________________________________________________ Animalian työ eläinten oikeuksien ja hyvinvoinnin puolesta on pitkäjän teistä ja vaatii taloudellisia resursseja. Kiitos, että toimit eläinten puolesta!

Su oraveloitu svaltakirja V altuutan Eläinsuojeluliitto Animalia ry:n veloittam aan tililtäni m erkitsem äni sum m an kuukausittain: □

3°€

Q io€

Q 5€

Q T a i muu sum m a (yli 5 € )

Tiliäni veloitetaan joka kuun Q 5. päivä Q 20. päivä

Kati Pulli V altu u tettu : Eläinsuojeluliitto Animalia ry, Porvoonkatu 53,

Toiminnanjohtaja

0 0 520 Helsinki, Puh. (09) 7 20 6590, Palvelutunnus: 0 0 224254 8 Laskun aihe: Jäsenm aksu. V altu u ttaja: Nimi: ...........................................................................................................

Tee näin: Täytä valtakirja ja leikkaa se

Animalia ry

katkoviivoja pitkin irti. Laita valtakirja

Tunnus 5007666

kirjekuoreen ja kirjoita siihen vastaus-

00003 VASTAUSLÄHETYS

lähetyksem m e tunnus, näin säästät postimaksun!

O soite: ........................................................................................................ Postin um eroja-toim ipaikka: ............................................................ Suoraveloituksen ehdot: Valtuuttaja valtuuttaa Eläinsuojeluliitto Animalia ry:n veloit

Pankki ja konttori: ..................................................................................

tamaan tililtään valtakirjaan merkitsemänsä summan kuukausittain. Valtakirja on voi

Tilinumero: ...............................................................................................

sa tai Animalialle puhelimitse p. (09) 7206590 tai sähköpostitse animalia(3>animalia.fi.

massa toistaiseksi. Valtuuttaja voi lopettaa valtuutuksen ilmoittamalla siitä pankkiin

Suoraveloituksen tilin tulee olla maksupalvelutiliksi kelpaava ja valtuuttajan tulee huo

Sähköpostiosoite: ...................................................................................

lehtia siitä, että tilillä on veloituspäivänä tarpeeksi varoja. Jos tilillä ei ole katetta veloituspäivänä, yritetään veloitusta kolmen pankkipäivän ajan, minkä jälkeen veloituskäsky

Puhelinnumero: .......................................................................................

hylätään. Valtuuttaja voi peruuttaa yksittäisen maksusuorituksen pankkinsa kautta. Suo raveloituksesta ei lähetetä erillistä kuittia, mutta maksusuoritus eritellään tiliotteessa.

Syntym ävuosi: ........................................................................................ Aika ja paikka: .......................................................................................... w w w .anim alia.fi Allekirjoitus:

............................................................................................

p. (09) 720 6590