Animalia 1/2008 by Animalia ry

L AN IM ALIAN KAN AN M U N AKAMPANJA ALKAA SIVU 4

JULIANA VON W ENDT ELÄINSUOJELUN EDELLÄKÄVIJÄ SIVU 10

VIIDAKKOKANASTA TEHOTUOTANTOON SIVU 15

E S P A N JA N

KULKUKOIRAT

KUIN

ELLUN K A N A T

IELIKUVAT LAUTASELLA • M U N A T T O M A T RESEPTIT

SIS ÄLLYS

a n im a lia P A L O N IE M I

AN! M AH A-LEHTI, 31. VUOSIKERTA JULKAISIJA: Eläinsuojeluliitto Animalia PÄÄTOIMITTAJA: Laura Uotila,

MILLA

laura.uotila(u)animalia.fi

TOIMITUSSIHTEERI:

HIETALA

Eeva Suhonen, p. (09) 720 65914 eeva.suhonen(a> animalia.fi Reeta Salmi, p. (044) 362 7714 reeta(d)redandblue.fi

OSOITTEENMUUTOKSET: Tarja Balding, p. (09) 720 65911 tarja.balding^)animalia.fi

PAINOPAIKKA:

JERE

TAITTO:

Pääkirjoitus

Sisällys

Irti mun munista! - häkkikanalakielto tarvitsee kuluttajien tukea

Miktor Oy, Helsinki ISSN 0783-9170

Animalian maaliskuun puolivälissä starttaava

ILMESTYMISAIKATAULU:

I r ti m u n m u n ista

Nro 1 maaliskuu, nro 2 toukokuu, nro 3 syyskuu, nro 4 marraskuu. Seuraavaan numeroon tarkoitetun materiaalin tulee olla perillä toimituksessa 7.4.2008

-kananmunakampanja kannustaa

kuluttajia jättämään häkkimunat kaupan hyllylle. M unijakanojen kannalta nyt on h-hetki vaikuttaa, sillä tuottajat ratkaisevat, mihin tuotantom uotoon siirtyvät vuoden 2012 jälkeen.

AINEISTOT lähetetään lehti(ii)animalia.fi tai osoitteella: Animalia-lehti, Porvoonkatu 53,00520 Helsinki. Animalia-lehti on kulttuuri-, mielipide- ja ticdelehtien liiton Kultti ry:n jäsen.

ILMOITUSMYYNTI:

Myös linnuilla on oikeus hyvinvointiin

ILMOITUSTEN PERUUTTAMINEN:

ANIMALIA-LEHTI PIDÄTTÄÄ OIKEUDEN LYHENTÄÄ JA MUOKATA JUTTUJA. TOIMISTO: Porvoonkatu 53,00520 Helsinki

ASIAKASPALVELU: p. (09) 720 6590, päivystys ma-pe kello 10.00-15.00, fax (09) 148 4622 e-mail: animalia(2>animalia.fi Internetsivut: www.animalia.fi.

AUTA MEITÄ AUTTAMAAN ELÄIMIÄ! LIITY JÄSENEKSI TAI TEE LAHJOITUS. Animalia toimii jäsenmaksujen ja lahjoitusten varassa, siksi apusi on toiminnan edellytys!

JÄSENMAKSUT: Tukijäsen: 25 € / vuosi, aktiivijäsen: 30 € / vuosi, nuorisojäsen (alle 18 v.) 20 € / vuosi, ainaisjäsen: 440 E, yhteisöjäsen: 92,50 E / vuosi. Sampo 800018-2105644. Kirjoita viestiksi nimesi ja osoitteesi.

Kolumni: Annikka M arniem i

Risut ja Ruusut

TOIMINNANJOHTAJA KATI PULLI

ILMOITUSHINNAT:

peruutukset viimeistään seitsemän (7 ) vuorokautta aineiston jättöpäivän jälkeen toimitussihteerille. REKLAMAATIOT: Kirjallisena 14 vuorokauden aikana ilmestymispäivästä lukien. IRTONUMEROMYYNTI: Akateeminen kirjakauppa. Artikkelien lainaaminen eläinsuojelua edistäviin tarkoituksiin sallittu. Lähde mainittava.

Uutisia Sanottua

Eeva Suhonen, p. (09) 720 65914 Katso ilmoitushinnat www.animalia.fi LISÄVELOITUKSET: Värierottelut veloitetaan erikseen, määräyspaikkakorotus 20 % , liitteiden hinnat sovitaan erikseen. RAJOITUKSET: Etusivulla ei julkaista ilmoituksia. ALENNUKSET: Toistoalennus: 1. toisto 10 % , seuraavat 20 % , auktorisoidut mainostoimistot 15 %.

►s u o m

a l a is e t

ja eurooppalaiset kuluttajat ovat kaikista tuotantoeläinryhmistä eniten huolissaan

siipikarjan eli lintujen hyvinvoinnista. Huoli kohdistuu sekä munan- että lihantuotantoon ja on aiheellinen. Myös tuottajatahot tiedostavat asian. Siipikarjantuotannon imagoa yritetäänkin nostaa eri

M ielikuvat lautasella

Eläinsuojelun edelläkävijä

12 14

Luettavaa: M oraalin jäljillä

Viidakkokanasta tehotuotantoon

Evoluutiosta, ihm isen ja eläim en suhteesta

Valtaosa maailman 5 miljardista munijakanasta elää

laisin tiedotuskam panjoin, joita valtio ja EU tukevat runsaskätisesti. Esimerkkinä m ainitta

edelleen häkeissä, jossa ne tuskin mahtuvat ojenta

koon, että Finfoodin toteuttam a S u lk a h a ttu u n siip ik a rja lle -kampanja sai verovaroin makset

maan siipiään. Alun perin Aasian viidakoista kotoisin

tua rahoitusta noin kaksi kertaa sen verran kuin Animalian koko vuoden toim innan budjetti.

oleva kanalintu on kulkenut pitkän tien tehotuotan

Vuoden 2007 lopussa mediassa näytettiin Oikeutta Eläimille -yhdistyksen julkituomaa ku vamateriaalia suomalaisilta eläintiloilta. Suuri osa kuvatuista tiloista oh broileri- ja munijakanatiloja. Kuvat paljastivat konkreettisesti eläinten heikon hyvinvoinnin. Tilaa on ahtaasti, jos lain kaan. Joukossa on vahingoittuneita ja kuolleita eläimiä. Osa joutuu stressaavassa ympäristössä lajitovereiden nokkimiksi. Tieto ei sinänsä ole uutta. EU-komission tuottam a tieteellinen raportti broilerituotannosta listasi suuren määrän merkittäviä hyvinvointiongelmia, joita tuotanto aiheuttaa linnuille. Sii tä huolim atta viime vuonna EU:ssa hyväksytty laki broilerituotannosta ei juuri tiukenna pito-

non häkkikasvattamoihin ja broilerihalleihin. 18

Vegaaninen shoppailukierros H elsingissä

Turkittomuus o san a yritysfilosofiaa

Kam panja tuotan toeläim istä puhuttaa yhä

Aura on uusi vapaaeh toisten koordinaattori

sa häkeissä. L innut ovat kärsimyskykyisiä olentoja siinä missä nisäkkäätkin. Myös niillä on oikeuksia ja niiden hyvinvointi on taattava.

Kuin Ellun kanat

Seppovaarojen pihalla olevassa pienkanalassa käyskentelee seitsemän kanaa ja kaksi kukkoa. T ehotuotantoon kriittisesti suhtautuva perhe päätti

m attom ien häkkien käyttö on kielletty. Tuottajat investoivat vaihtoehtoisiin ratkaisuihin. Juuri malia toimii aktiivisesti sen puolesta, että kanoja ei tulevaisuudessa pidettäisi minkäänlaisis

Aktiivinen vuosi eläinten puolesta

vaatimuksia. M unatuotannossa puolestaan on käynnissä siirtymäaika. Vuodesta 2012 alkaen varustelenyt on oikea aika vaikuttaa siihen, minkälaisissa oloissa kanoja tulevaisuudessa pidetään. Ani

Eläm äntyönä Espanjan kulkukoirat

ottaa m unantuotannon omiin käsiin. 26

Miten voin toim ia

Tehtyä ja tapahtunutta

V egepalsta: Kasviskokki pärjää ilman muniakin

Sarjakuva Anim aalit kautta m aan

A nim alia shop

H y v ä ä lo p p u ta lv e a !

LAHJOITUKSET: Nordea 101130-260629. Rahankeräyslupa: O K U 2480 A. Testamentit ovat merkittävä tuki Animalian työlle. Tiedustelut: Tarja Balding, puh. (09) 720 65911, tarja.balding(d>animalia.fi.

K annen kuva: Sto c k x p e rt / G ra vica p a

1/2008

KANANMUNAKAMPANJA

jaetaan kuluttajille tietoa kananm unien

olosuhteet kuin luomukanaloissa, m utta ne eivät pääse ulkoile

tuotannosta, kuluttamalla vaikuttamisesta sekä kananm unien

maan. Lattiakanaloissa linnut kasvatetaan myös huomattavasti

korvaamisesta ruuanlaitossa ja leivonnassa. Kampanjan net

ahtaammin, sillä lintuja saa olla yhdeksän neliömetrillä.

► K A M P A N JA S S A

tisivuilta w w w .irtim u n m u n ista .fi löytyy lisätietoa häkkikanala

Lattia- ja luomukanaloiden suurin ongelma on parvien suuret

kiellosta, eri m unantuotantotavoista sekä hyviä kananm unat-

koot. Kana pystyy tunnistam aan noin 80 lajitoveriaan, ja luon

tom ia reseptejä. Animaliasta voi myös tilata kampanjaesitteen

tainen parvikoko olisi korkeintaan parikym m entä lintua. Tuo-

sekä lompakkoon mahtuvan pienen kortin, johon on merkitty

tantohalleissa linnut elävät kuitenkin tuhansien yksilöiden par

kananmunien eri tuotantotavat. Myös m unattom ista resepteis

vissa. Epävakaat sosiaaliset kuviot voivat saada aikaan aggressii

tä koostetun esitteen voi tilata kampanjan alkaessa toimistolta.

visuutta, joka ilmenee toisten kanojen nokkimisena. Tuotanto-

M itä laki sanoo?

balismi saadaan kuitenkin pidettyä aisoissa. Kanojen ikä jää luo-

olosuhteita kehittämällä ja tiettyjä kanarotuja suosimalla kanni mu- ja lattiakanaloissa myös yhtä lyhyeksi kuin häkkikanaloissa

EU:n alueella on voimassa lainsäädäntö, joka kieltää kanojen

kin: L innut teurastetaan yhden tuotantokauden jälkeen, eli hie

kasvatuksen perinteisissä häkkikanaloissa vuodesta 2012 alka

m an yli vuoden ikäisinä.

en. Sen jälkeen kanoja saa pitää varustelluissa häkeissä tai lattiakasvatuksessa. Kieltoa on kuitenkin yritetty tasaisin väliajoin

M iten eri m unat erottaa?

kumota, sillä tuottajat pelkäävät m uihin tuotantom uotoihin siirtymisen nostavan kananm unan hintaa liikaa. Arvioiden m u

Nykyään kaikkien vähittäismyynnissä olevien kananm unien tu

kaan hinnannousu jäisi kuitenkin vain pariin senttiin, m utta ka

lee olla leimattuja. Lisäksi kananmunarasian päällä tulee lukea

noille lattiakasvatus tarjoaisi merkittävästi paremmat mahdolli suudet lajityypilliseen käyttäytymiseen.

selvästi, mistä tuotantom uodosta m unat ovat peräisin. Myyntinim en ei saa antaa häm ätä: esimerkiksi ’’M aalaism unat” tai

Animalia tekee tiivistä yhteistyötä m uiden eurooppalaisten

’’Hyvän olon m unat” ovat lähes poikkeuksetta peräisin häkki-

eläinsuojelujärjestöjen kanssa, jotta häkkikanalakielto saatai

kanaloista. Sen sijaan vapaan tai onnellisen kanan m unina saa

siin pidettyä voimassa. Yksi voitto saavutettiin jälleen tam m i

myydä vain lattiatuotannosta peräisin olevia munia. Kuluttajan

kuussa, kun EU-komissio julkaisi raportin, jossa se antoi vah

kannattaa olla tarkkana: Mikäli huom aat myynnissä väärin tai

van tukensa häkkikanalakiellolle. Raportti vauhdittaa todennä

puutteellisesti m erkittyjä kananmunia, huom auta asiasta sekä

köisesti tuotantotilojen uudistuksia, jotka tähän m ennessä ovat

kauppiaalle että pakkaajalle.

edistyneet vain hitaasti. N yt onkin tärkeä hetki saada sekä tu o t

Häkkikanaloiden vastustus saa voimakasta tukea muualla Eu

tajat että kauppiaat vakuuttuneiksi siitä, että vapaasti kasvanei

roopassa. Esimerkiksi Belgiassa ja Iso-Britanniassa lukuisat isot

den kanojen munille on runsaasti kysyntää. M uutoin tuottajat

kauppaketjut sekä m uut yritykset ovat siirtyneet myymään ai

saattavat siirtää lintunsa vain perinteisistä häkeistä varusteltui

noastaan lattiakasvatettujen kanojen munia. Itävallassa kanojen

hin häkkeihin.

häkkikasvatus on kielletty tulevaisuudessa kokonaan - myös va rustelluissa häkeissä. M uutos on saatu aikaan nimenomaan ku

M itä vikaa varustelluissa häkeissä?

luttajien painostuksesta ja kulutuskäytöksen muutoksella. Myös Suomessa kuluttajat ovat huolestuneim pia m unijakanojen hy

Varusteltu häkki on kehitelty versio perinteisestä verkkopoh-

vinvoinnista, ja kananm unat ovatkin selvimmin kasvava luomu-

jahäkistä. Varustelluissa eli virikehäkeissä kanoilla on käytös

tuoteryhm ä. _

sään munintapesä, pieni orsi sekä pehkualue. Varustellut häkit ovat askel parempaan suuntaan, m utta moni kanojen luontai nen käyttäytymistarve estyy niissä silti. Varusteltujen häkkien suuri ongelma on yhä ahtaus: tilaa on noin 600 cm 2kanaa kohden, eli vain hiem an enem m än kuin pe rinteisissä häkeissä. Pehkualue ei useinkaan ole kuin m uutaman tunnin vuorokaudesta kanojen käytössä - m uun ajan ne jo u tu

I S

- häkkikanalakielto tarvitsee kuluttajien tukea Animalia ja Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto (SEY) käynnistävät maaliskuun puolivälissä Irti mun munista! -kampanjan, jossa sarjakuvataitelija Milla Paloniemen piirtämä kana pysäyttää kuluttajat miettimään, mistä kananmunat ovat lähtöisin. Kampanjan tavoitteena on saada kaupat luopumaan häkkikanojen munista valikoimissaan. Kampanjassa on mukana myös viihdetaitelija Rakel Liekki, joka tunnetaan aktiivisena eläinten puolestapuhujana.

K U V IT U S. MILLA

HIETALA

KVJVAT. JEHE

I R

PALO NEM I

vat seisomaan verkkopohjalla. Orsitilaakin on niin vähän, ettei vät kaikki kanat pysty lepäämään niillä yhtä aikaa. Varusteltujen häkkien ongelmista johtuen EU-komissiokin suosittaa nim en om aan häkittöm ien tuotantom uotojen jatkotutkimuksia, jotta niistä saataisiin kehitettyä mahdollisimman eläinystävällisiä ja myös tuottajille kannattavia ratkaisuja. Luomukanoille tarjoutuu parhaat m ahdollisuudet toteuttaa lajityypillistä käyttäytymistä: Ne saavat elää vapaina tuotantohalleissa, kuopsutella pehkuja, m unia pesään ja käydä kesäisin ulkoilemassa. Kanoja saa olla korkeintaan viisi neliömetriä koh den. Tavallisissa lattiakanaloissa linnuilla on m uuten vastaavat

L A U R A U O T IL A

U U T IS E T

K oonnut E eva Suh onen

KO LUM NI

Kolumni |Annikka Marniemi

Tarhakettuja koirien lääketutkimuksiin ► M A A- JA D EN

E L IN T A R V IK E T E O L L IS U U

tutkim uskeskuksen,

M T T :n,

Kannuksen yksikkö on aikeissa sel vittää tarhattujen kettujen käyttämistä koirien lääkeainetutkimuksissa. Aluksi tullaan selvittämään m uun muassa lääkefirmojen kiinnostusta asiaan,

Malesia kieltää apinoiden viennin

kettujen yleistä soveltuvuutta lääkeainetutkimuksiin sekä MTT:n Kannuksen yksikön ja Keski-Pohjanmaan m aaseutuopiston mahdollisuuksia tutkimuksiin.

►K A N S A IN V Ä L IS E T

eläinsuojelujärjes-

Eläinten hyvinvointikeskustelu takaisin julkisuuteen - avoin informaatio tekee kuluttajan valinnat mahdollisiksi ►o i k e u t t a E L Ä IM IL L E -järjestön keräämä materiaali suomalaisil

ta tuotantotiloilta herätti viime vuoden lopulla kyseenalaistamaan maailman eettisimmäksi luonnehditun ja mielletyn maatalouden

H anketta perustellaan sillä, että koirien ja muiden lemmikkieläinten lääke

töt ovat tyytyväisiä Malesian hallituk

todellista tilaa.

aineisiin liittyvät tutkim ukset ovat tulevaisuudessa kasvava ala. Tarhattu sini- ja

sen tuoreesta päätöksestä pitää voi

suomalaisen eläintuotannon olosuhteista, kuvamateriaalin esiintu

hopeakettu ovat m olem m at koiraeläimiä ja niitä halutaan käyttää kokeissa mal-

massa apinoiden vientikielto. Vielä

lo on otettava vastaan arvokeskustelun paikkana koko eläintuotan

lieläiminä.

viime vuonna apinoita pyydystettiin

nolle. Myös ketjun loppupään eli kuluttajien on opittava ym m ärtä

Alueen m aakuntahallitus myönsi hankkeen rahoittam iseen 70 prosenttia

luonnosta häkkeihin, sillä hallituksen

mään vastuunsa ja valintojensa seuraukset. Materiaalin esilletulon

toteutuneista hyväksyttävistä kustannuksista. M aakuntahallitus perustelee

suunnitelmissa oli purkaa aikaisempi

arvo mitataan kuitenkin vasta muutoksina, jotka arvopohdinnoista

myönteistä päätöstään m uun muassa sillä, että hankkeella on alueen turkisalaa

kielto ja aloittaa uudelleen apinoiden

toivottavasti seuraavat.

vahvistava vaikutus ja tuloksilla on mahdollisuus saavuttaa alueen kannalta m er

myyminen ulkomaisiin koe-eläinla-

Pöyristyttävä aineisto on koskettanut koko tuotantoketjua. Esil

kittävää etua. Animalia tuom itsee jyrkästi suunnitelm at käyttää tarhattuja kettuja koe-eläi-

boratorioihin. Yhtenä syynä nykyi

le ovat nousseet valvontaresurssien puute, kovan kilpailutilanteen

sen kiellon jatkamiselle on, että osan

seuraukset tuottajien työhön ja se, ettei kuluttaja saa tietoa alku

minä. Turkiseläinten kärsimystä ei tule entisestään lisätä ja tukea hankkeella kei

apinoista on todettu kantavan taute

tuotannon laadusta. Arvokeskustelussa jokaisen ketjun tahon on

notekoisesti turkisalaa. _

ja, jolloin ne eivät sovellu myyntiin. Vientikiellon vahvistam inen on

syytä pohtia valintojensa vaikutuksia. Kuluttajan valinnat ovat ken

EU-komission raportti tukee häkkikanaloiden kieltämistä ► E U - K O M IS S IO

vahvisti tam m ikuun alussa, että se tukee suunniteltua direktii

Vaikka julkituotu materiaali ei ollut läpileikkaus

ties merkittävimpiä; sitä myydään mitä ostetaan. Toisaalta, mistä

myös seurausta eläinsuojelujärjestö-

kuluttaja voi tietää mitä ketjun alkupäässä tapahtuu? Kuluttajan

jen voimakkaasta lobbauksesta. 17

vastuulla on pohtia polkuhintojen seurauksia; mitä tuotanto-olo

eläinsuojelujärjestön eläinkokeisiin

suhteita tulee kannattaneeksi, kun haluaa aina vain maksaa vä

keskittynyt koalitio ECEAE (The Eu

hemm än? Mitä puoli-ilmaiset tuotteet tarkoittavat ketjun alku

ropean Coalition to End Animal Ex-

päässä, tuottajalle ja tuotantoeläimille? Laatuja halvat hinnat kul

perim ents) laati vetoom uuskirjeen,

kevat vain harvoin käsi kädessä.

täänselvyys suom alaisessa tuotantoeläintaloudessa. Tavoitteena

viä perinteisten häkkikanaloiden kieltämisestä vuoden 2012 alusta alkaen. Kiel

jossa Malesian suurlähetystöiltä eri

Vuonna 2006 valmistuneen tuotantoeläinten hyvinvointistra-

lon taustana on EU-komission teettäm ä laaja tieteellinen raportti munijakano

puolilla maailmaa vaadittiin pikaisia

tegian tavoitteeksi asetettiin, että tuotantoeläinten hyvinvoinnista

te, sillä nykyiset tuotantotavat ja -olosuhteet ovat suurimmalle

jen hyvinvointiongelmista.

toim ia apinoiden viennin lakkautta

tulee kuluttajalle yhtä tärkeä laatuvaatimus kuin esimerkiksi elin

osalle täysin vieraita. Julkista keskustelua on välttämätöntä jatkaa.

K ananm unien eri tuotantom uotoja ja m unijakanojen hyvinvointia vertaile

miseksi. Myös apinoiden pyydystä

tarvikkeiden puhtaudesta. Ihanne olisikin, että eläinten hyvinvoin

vassa raportissa todetaan m uun muassa, että perinteiset häkit aiheuttavat vaka

mistä ja pitäm istä huonokuntoisissa

nin minimivaatimusten selkeä ylittyminen olisi arkipäiväinen itses

via ongelmia lintujen hyvinvoinnille. Häkit estävät m onet kanojen lajityypilliset

häkeissä uutisoitiin mediassa näyttä

käyttäytym ism uodot kuten pesään munimisen, siipien levittelyn, orrella lepää

västi. Eläinsuojeluliitto Animalia on

m isen ja alustan kuopimisen. Häkkikanoilla esiintyy myös runsaasti toisten ka

ECEAE:n jäsen ja myös suomalaiset

nojen nokkimista ja kannibalismia.

osallistuivat aktiivisesti vetoomuskir

Vaikka tavanom aiset häkkikanalat ollaan kieltämässä vuonna 2012 ,

Sanottua

täytyy olla, että kuluttajat osaavat vaatia sitä. Tämä on suuri haas

Kirjoittaja on Suomen Kuluttajaliitto ry:n elintarvikeasiantuntija

Risut ja ruusut

jeiden lähettämiseen. -

sallii EU jatkossa varustellut häkit eli niin kutsutut virikehäkit. Varustelluissa häkeissä on orsi, m unintapesä ja pehkualue kuo

"M e tulem m e selvittäm ään täm än asian aivan

M aatalousm inisteri Anttilalle

pimista ja nokkimista varten. Niissä on myös hiukan enem m än

ju u rta jaksain. Kuluttajilla pitää olla oikeus tietää,

vähäisistä toim ista suom alaisten

tilaa kuin nykyisissä häkeissä. Samassa häkissä pidettävien lintu

että Su om essa eläim et hoidetaan hyvin. Se on

tuotantoeläinten hyvinvoinnin

jen määrälle ei kuitenkaan ole asetettu ylärajaa. Myös varustel

m eidän yhteinen tahtotila."

parantam iseksi.

luissa häkeissä esiintyy häiriökäyttäytymistä, kuten nokkimista ja kannibalismia. Siirtymäkaudella Animalia kannustaa kuluttajia vaikutta maan kanojen tulevaisuuteen korvaamalla kananm unan kas viperäisellä vaihtoehdolla tai suosimalla luom ua kananm unia ostettaessa.

-M aatalousm inisteri Sirkka-Lilsa Anttila tehotuotantovideoista Iltalehdessä 29.11.2008 "Se on kuvottavaa ja haju on kam ala. Miksi kukaan

M alesian hallitukselle päätöksestä

haluaisi syö d ä näitä lintuja, jo tk a kävelevät om issa

lopettaa m akaki-apinoiden

jätöksissään."

m yym inen ulkomaisiin

-Tähtikokki Jamle Oliver kehottaa olemaan syömättä tehotuotettuja broilerelta, HS 7.1.2008

koe-eläinlaboratorioihin.

K U V IT U K S E T EEV A S U H O N E N

1/2008

PTTfiifSTffl

Mielikuvat lautasella Maitopurkin kyljessä piirroslehmä hiihtää. Häkkimunapakkauksen kannessa virkeät kanat pyöräyttävät

teurastaa vuosittain noin 8,4 miljoonaa kiloa nautoja, 9,9 miljoo

sa kotieläintilat ovat pieniä ja eläimistä pidetään hyvää huolta.

naa kiloa sikoja ja 10 miljoonaa kiloa broilereita (2006). Ironista

Kuljetuksissa eläimillä on aina riittävästi tilaa ja sopiva lämpö.

kyllä, äidin tekemiin ruokiin vetoavan valmistajan yksi suositum

Eläinten kohtelua myös valvotaan tarkasti.”

mista tuotteista on 200-grammainen jauhelihaeinespizza.

M askuliininen lihansyöjä?

Vastam ainokset vaativat lukutaitoa Suomessa vastamainokset eli valtavirran m ainontaa parodioivat

nauraen munia. Mainosten broilerit kuopsuttelevat kotitilan pihamaalla ja tuntuvatpa eläimet

Kuluneelta tuntuva mielikuva siitä, että "tosimies ei rehuja syö”,

mainoskuvat ovat vielä varsin marginaalinen ilmiö. Esimerkiksi

oppineen jossain välissä puhumaankin. Miten elintarvikemainosten eläinkuva meihin vaikuttaa?

tuntuu elävän edelleen ja sitä jopa viljellään tiettyjen lihatuot

Vöima-lehti on julkaissut joitakin eläintuotantoon ja kosmetii

teiden markkinoinnissa.

kan eläinkokeisiin kriittisesti suhtautuvia vastamainoksia. Maa

Harhoja ruokapöytään? ►s u o m

essa

on kasvanut jo useampi sukupolvi, joista valtaosal

la ei ole mitään kosketusta maaseutuun. K otona tai koulussa ei

Esimerkiksi H K :n Potku-mainossivuilla kysytään, tu n n et

ilmalla m onet ruohonjuuritason kansalaisjärjestöt ottavat kan

maito. Kuinka moni kuluttaja tulee silti ajatelleeksi, että keski

ko äijän, joka ’’tekee pilkkireiän jäähän paljain nyrkein”. Äijän

määrin lypsylehmä viettää valtaosan vuodesta navetassa kiinni

löytämällä voi päästä mukaan myös television Äijät-ohjelmaan.

Vastamainosten lähtökohtana on olla kuvakieleltään ja tyy

parressa ja lypsää jalostuksen seurauksena jopa 20 litraa maitoa

Kampanjan sivusto mainostaa tulisia kebab-ruokia, maustettuja

liltään pitkälti sellaisen mainoksen kaltainen, jota se pyrkii kri

vuorokaudessa?

nuggetteja, texmex pyöryköitä ja muita tosimiesten ruokia. Esi

tisoimaan. Esimerkiksi tehotuotantoa kritisoiva mainos saat

merkiksi nuggettejen kohdalla m ainosteksti lupaa: ’’Tämä ei ole

taa kuvallisesti olla lähellä lihamainoksen maalaisidylliä, m utta tekstissä puhutaankin kriittisesti lihantuotannosta.

ole juuri keskusteltu, mistä maito, m unat ja liha tulevat ja miten

M arkkinoinnin kielessä kotimaisuus on myös aitoutta, puh

niitä tuotetaan. Urbaanit legendat kertovat, etteivät lapset aina

tautta ja terveyttä. Mm. H K :n Ehta-kampanjassa korostetaan

tiedä esimerkiksi maidon tulevan lehmästä.

mikään lasten annos. Se on hot kot aikuiseen makuun.”

taa asioihin vastamainosjulistekampanjoillaan.

naudanlihan kotim aisuutta. Jo nimi "ehta” viittaa aitouteen ja

H K :n Kabanossi-makkaraa m ainostetaan taas videolla ”Ka-

Vastamainosten - sam oin kuin ruoantuotantoa m arkkinoi

M utta hukassa on m oni aikuinenkin. Ikänsä ham purilais

rehellisyyteen. Kotimaisuuteen liitettävä puhtaus esitetään mai

banossin veljeksistä”, jotka valmistavat makkaraa ’’tehtaassaan”.

van - m ainonnan ja tiedotuksen lukeminen vaatii kriittistä m e

ten, kalapuikkojen ja valmisruokien maailmassa eläneet kulut

noksissa usein esimerkiksi tuotepakkauksen kyljessä kimm eltä

Tehdas on pieni kotitila, jossa eläimiä ei näy, m utta halkojen

dialukutaitoa. Jotta m ainoksen viestin voi tunnistaa, on osattava

tajat eivät välttämättä koskaan pysähdy pohtim aan ruoan alku

vinä kastepisaroina, sinivalkoisina väreinä tai vaikkapa valkoise

hakkaam inen lännenasuisilta veljeksiltä sujuu vaikka paljaal

lukea myös valtavirran mainoskuvien kieltä. Usein tällaiseen lu

perää - tai sitä, m iten valmisruoaksi päätynyt tuotantoeläin on

na maitona, jota hyvinvoiva malli nauttii.

la kädellä. Veljekset esitetään voimanpesinä, joista kullakin on

kutaitoon valmentavaa mediakasvatusta perätään jo peruskou

oma nimikkomakkaransa.

lujen oppiaineiksi. Sitä ennen voi olla hyödyllistä, jos jonain il

elämänsä viettänyt. Toisaalta myös vanhem m an sukupolven mielikuvat ovat usein m uodostuneet ajalta ennen tuotannon

Perhearvot kunniaan

voimakasta tehostum ista, jolloin tilakoko ja eläinmäärä olivat nykyistä pienemm ät.

Se, mitä maskuliinisuuteen vetoavat liham ainokset jättävät ääneen lausumatta, on myös merkittävää. M ainoksen sanom as

Yhteiskunnan ytimessä on perhe, joka on säilynyt yhtenä arvo

ta on esimerkiksi luettavissa, että ne, jotka eivät lihaa syö, ei

Yhä useamm in mielikuvat rakentuvat myös ympäröivän m e

jen perustana. Elintarvikkeiden mainonnassa perheeseen viita

vät kenties olekaan todellisia miehiä, oikeita äijiä. Voi vain poh

diatodellisuuden kautta. Monille kosketus tuotantoeläim iin voi

taan usein, sillä ruokailuhetket mielletään perinteisesti perheen

tia, miten sanoma vaikuttaa tällaisessa arvoympäristöstä kasvis-

jäädä lyhyiden televisiopätkien varaan. Kun ruoka tulee eteen

yhteiseksi ajaksi. Tosin menestyvän kuluttajan tunnusm erkik

syöntiä harkitseviin poikiin ja miehiin.

valmispakkauksissa, koko tuotantoketju sen takana jää kulutta

si m uodostunut kiire on tunkeutunut perheenkin arkeen, joten

jalle hämärän peittoon.

ruokaa tehdään yhä enem m än valmisaterioista.

Kotimaisuus korostuu

nassaan keskittynyt perhearvojen korostamiseen. Yhtiön koti

Vastikään Finfoodin tiedotuskam panja, ’’Sulka hattuun sii

sivuilla yrityksen historiaa kuvataan perinteisenä perheyrityk

pikarjalle” sai EU dta ja Suomen valtiolta tukea noin 800

senä. Arvojen ytim een osui myös tuore Saarioisten "Meidän äiti

000 euroa kotim aisen broilerinlihan kulutusta edistä

tekee teidän äitien ru o at” -tv-mainos, jolla yhtiö sai laskussa ol

vään tiedotuskampanjaan. Kampanjan sivuilla kerro

kuitenkin ajallemme tyypilliset arvot - asiat, joita yhteiskunnas

leen einesruokien myynnin nousuun. M ainoksella yhtiön val-

taan, että: "Sulka hattuun siipikarjalle -tiedotusoh

samme pidetään tärkeinä - joten niitä voi hyvällä syyllä tarkas

misruoille onnistuttiin laatimaan imago oman äidin tekemästä

jelma antaa puolueetonta ja kattavaa tietoa siipi karjan kasvatuksessa noudatettavasta kansallises

la. M ainoksen suunnitellut m ainostoim isto kertoo kotisivuil

ta laatujärjestelmästä.” Kampanjasivuilla kerro

tiöiden m ainontaa ja kotisivuja, voi huomata, että kotimaisuus

laan, että: "M ainonnan tehtävänä on ollut ottaa uusi irtiotto

on noussut yhdeksi keskeisimmistä markkinoinnissa käytettä

haastajista, paaluttaa Saarioisten asema valmisruokamarkkinoil-

taan broilerien elävän vapaina kasvattamon lattial la, m utta esimerkiksi lintujen luonnottom an suu

väksi adjektiiviksi. K otim aisuuden voi tulkita monessa yhtey

la horjumattomaksi, kaapattava takaisin m enetettyjä markkina

resta kasvatustiheydestä tai voimakkaasta jalos

dessä merkitsevän oikeastaan samaa kuin turvallisuus. U hkaa

osuuksia ja tehtävä kaikki tämä nopeasti ja tehokkaasti. Kaikki

tuksesta ei puhuta. Viime vuoden keväällä kam

vien eläintautien, kuten BSO:n ja lintuinfluenssan maailmassa,

vain viestinnän tehoa nostamalla, ei panoksia lisäämällä.”

panjasta jouduttiin poistamaan kampanjalauseita, jotka kuluttajat olisivat voineet tulkita väärin.

kuluttajien uskotaan luottavan suomalaisuuteen. Tutkim uksis

Viittaamalla äitiin, kuluttajissa saadaan herätettyä samaa tur

sa on tosin havaittu, että suurimmassa osassa maita kansalaiset

vallisuudentunnetta, kuin ruoan kotim aisuuteen vetoamalla.

Kuluttajille suunnatussa tiedote- ja m arkki

pitävät kotim aisuutta aina turvallisempana kuin m uista maista

M ainosten mielikuvat ovat silti yllättävän perinteisiä: Edelleen

nointim ateriaalissa korostetaan nykyään lähes

tulevia tuotteita.

äiti on hellan - tai m ikron - ääressä ja taipuu useissa mainoksis

poikkeuksetta ruoan turvallisuutta, kotim aisuut

Esimerkiksi tuoreessa Arla-Ingmanin "Kyllä suomalainen leh

sa akrobaattisiin tem ppuihin saadakseen ruoan ajoissa pöytään.

ta ja terveellisyyttä kuluttajan kannalta. Eläinten

mä on viisas” -mainoksessa lehmä am m uu vihreällä pelolla sini

Toisinaan stereotypiaa rikotaan antamalla isän kokata, m ut

oloista kerrotaan joko vähän tai ei ollenkaan. Ku

sen taivaan alla. Kampanja pyrki voimistamaan mielikuvia suo

ta piintyneet mielikuvat paljastuvat, kun yleensä isän ruoanval

luttajien huolet eläintuotannosta kuitataan usein

malaisesta tuotannosta tanskalais-ruotsalaisen Arlan ja suom a

mistukseen liittyy jokin hauska kömmähdys.

kotim aisuuteen viittaamalla. Esimerkiksi viralli

laisen Ingmanin fuusioituessa. Yhtiön kotisivuilla korostetaan,

Perhepiiriin viittaamalla häivytetään myös teollisen tu o tan

sesta elintarviketiedotuksesta vastaava Finfood

että raaka-aineena on edelleen "Suomessa paikallisesti tuotettu”

non valtava volyymi. Todellisuudessa esimerkiksi Saarioinen

kertoo nuorille suunnatuilla sivuillaan: ’’Suomes-

\\\W

ruoasta, vaikka ruokien koostum usta ei m uutettu millään taval

Kun tarkastellaan kotim aisten lihan- ja m aidontuotantoyh-

RTifffiCTTfl 1/2008

EEVA SU H O N EN

Eläinten oloista kerrotaan vain vähän

lueettom uutta niiltä ei toki voi odottaa. Mainoksissa kiteytyvät

ruoka todellisuudessa tulee. ^

Kotimaisista valmistajista erityisesti Saarioinen on m ainon

M ainosten tehtävä on markkinoida tuote, joten todellista p u o

tella myös ajan kuvina.

tana perheessä suljetaan televisio, ja keskustellaan siitä, mistä

pääom an kerääminen vei kuitenkin aikansa. Vihdoin vuonna 1971 K o e -elä in ten S u ojelu n S ä ä tiö näki päivän valon. N anan idealistisena ajatuksena oli, että lahjoituk sia inhimillisen tieteen tukem iseen alkaa virrata, kun ihmisille kerrotaan totuus laboratorioissa tehtävistä eläinkokeista. Pettymyksiä kuitenkin tuli niin tässä asi assa kuin muussa eläinsuojelutyössä, sillä ihmiset ei vät halunneet kuulla ikävistä asioista, eivätkä luopua rahoistaan edes hyvän tarkoituksen vuoksi. Pikkuhil jaa säätiön om aisuutta kuitenkin pystyttiin lisäämään niin, että ensim m äiset apurahat pystyttiin jakamaan vuonna 1981. Juliana von W endtin osuus säätiön perustam ises sa ja eteenpäinviemisessä on ollut niin keskeinen, että hänen elämäntyötään haluttiin jo elinaikana kunnioit taa ristimällä säätiö hänen nimeään kantavaksi. H enkilönä N ana oli utelias, rohkea ja aina valmis kokeilemaan uutta - kuten vaikkapa tietotekniikan uusia so

Toivoa ja tulevaisuudenuskoa antoi myös nuoren polven aktii

velluksia. Yli 80-vuotiaana hän laati sukulaistytön avulla itsel

visuus ja se, että eläinten oikeudet ovat nousseet vakavasti otetta

leen kotisivut eläinsuojelun edistämiseksi. A doptiotoim innas

vaksi keskustelunaiheeksi yhteiskunnassamme. Nana olisi ollut

sakin hän oli edelläkävijä saadessaan yksinäisenä henkilönä lu

kanssamme ensimmäisenä hurraamassa, jos hän olisi ollut näke

van pienen tytön adoptioon. Tytär kuoli traagisesti auto-onnet

mässä, m iten tehotuotannon eläinsuojeluongelmat räväytettiin

tom uudessa nuorella iällä.

voimalla Suomen kansan tietoisuuteen marraskuussa 2007. ^

N anan värikkääseen elämään sisältyi piikom ista Lontoossa RIITTA SALMI

ja Argentiinassa, näyttelyharrastusta ja avomerilaivurina toim i mista. Varsinaiselta koulutukseltaan Nana oli diplom iekonom i tehden leipätyökseen kirjeenvaihtoa ja kirjanpitoa. Näistä tai

N a n a to ivo i, e ttä h ä n en e lä m ä n ty ö tä ä n k u n n io iteta a n tu k e m a l

doista hyötyi luonnollisesti myös eläinsuojelu.

la J u lian a von W e n d tin S ä ä tiö n to im in ta a (k s. w w w .jv w s.o r g ) . L a h jo itu k s e t tieteen e d istä m ise k si ilm a n elä in k o k eita :

Irtisanoutui äärikeinoista

N ordea

2 0 0 1 1 8 -4 2 6 2 7 .

Yksi eläinsuojelun ja Animalian historian suurista persoonallisuuksista, Juliana 'Nana' von Wendt, on poistunut joukostamme. Nana kuoli lyhytaikaisen sairauden jälkeen 92 -vuoden ikäisenä 20 .11 . 2007 Porvoossa, lähellä rakasta Emäsalon sukutaloaan.

Tärkeitä eläinpersoonallisuuksia N anan elämässä olivat mm. koirat Calle ja D ini sekä ensimmäisenä lemmikkinä O rionilta saatu Nickel-kani, joka avasi N anan silmät eläinten viisaudel le ja arvokkuudelle.

Nanan sanomaa:

JiW S

oli suuri eläinystävä, joka ryhtyi jo varhain toimimaan

tuttava suostutteli hänet mukaan seuraamaan ruotsalaisen J o

H ienostuneen konservatiiviselta vaikuttavasta olem ukses

"Tiedonjakam inen on paras tapa vaikuttaa. Ihmisiä on

määrätietoisesti eläinten kohtelun parantamiseksi kirjoittamalla

han B örtzin esitelmää tuskallisista eläinkokeista. Esitelmä vai

taan huolim atta N ana oli tulisieluinen radikaali ja eläinoikeuk

jatkuvasti muistutettava eläinten kärsimyksistä. Ihmiset

mielipidekirjoituksia ja vetoamalla viranomaisiin. H änen työn

kutti pom m in tavoin - ja sen jälkeen mikään ei palautunut en

sien esitaistelija, joka asetti tavoitteet korkealle. Perinteiset jär

pitää saada katsomaan silmiin sitä maailmaa, jossa he

nalleen. Yhdessä muiden samanhenkisten ihmisten kanssa Nana ryh

jestöt eivät hänen mukaansa suhtautuneet riittävän kriittisesti

elävät."

tyi perustam aan yhdistystä tuskallisten eläinkokeiden vastusta

hauksessa ja sirkuksissa. Tovereineen hän perusti Vihreä Risti

"Lait on tehty ihmisille. Eläimet huomioidaan, jo s se ei

miseksi. Vuonna 1961 perustetun yhdistyksen nimeksi vakiin

-järjestön näiden asioiden esilletuomiseksi, kunnianhimoisena

maksa mitään tai siitä ei muuten ole vaivaa."

tui sittemmin K o e-elä in ten Suojelu, joka myöhemmin m uutettiin

tavoitteena toim ia eräänlaisena eläinten punaisena ristinä. N a

E lä in su o jelu liitto A n im a lia k si.

naa kutsuttiin m a a ilm a n en sim m ä isek si k e ttu ty tö k si, vaikka hän ei äärilaidan eläinaktivistien keinoja kannattanutkaan. H än oli

Apua eläimille tiedettä tukemalla

älykäs strategist^ joka pyrki tavoitteiden saavuttamiseen dip

►N A N A

sä koe-eläinten hyväksi lähti liikkeelle 1960-luvun alussa, kun

eläinten kohteluun esimerkiksi tehom aataloudessa, turkistar

lomatialla ja pienten askelten politiikalla, kuten lainsäädännön Edelläkävijän osa ei ollut helppo; koe-eläinten puolestapuhu

kuin ihmisillä, koska juuri ihminen on tuhoamassa maapallon." "Muutokset vievät kauan yksittäisen ihmisen mittapuun mukaan. Uskon, että suhtautuminen eläimiin tulee ajan

jat leimattiin vinksahtaneiksi tieteenvastustajiksi. N iinpä jo var

Turhautum isen aihe Nanalle oli se, että jatkuvasta uurasta

hain syntyi ajatus kampanjoida eläinkokeiden ongelmaa vastaan

misesta huolim atta koe- ja tuotantoeläinten asemassa ei juu

tiedemyönteisellä tavalla eli keräämällä rahaa vaihtoehtojen ke

ri tapahtunut m uutoksia parempaan. Suurim pina yksittäisinä

"Jokainen ihminen voi vaikuttaa, esimerkiksi liittymällä

hittämiseen. Tarvittiin säätiö, jonka yksinomaisena tarkoitukse

voittoinaan hän piti norsujen ja villien petoeläinten pitokieltoa

eläinsuojeluyhdistykseen. On jaksettava uskoa eläinten

na olisi jakaa apurahoja eläinkokeita korvaavien tutkim usm ene

sirkuksissa sekä eläinsuojeluylitarkastajan viran saamista maa-

kannalta parempaan tulevaisuuteen. Muuten ei jaksaisi

ja metsätalousministeriöön.

elää."

telmien kehittämiseen. Säätiön perustam iseen vaadittavan alku

1/2 0 0 8

asteittaisella tiukentamisella.

"Eläimillä on yhtä suuri - jo s ei suurempi - oikeus elää

myötä muuttumaan ratkaisevasti."

1/2008

Ll.ll.’. MlM

Elämäntyönä Espanjan kulkukoirat Jo n j a Satu West ovat ottaneet elämäntehtäväkseen etsiä Espanjassa hylätyille koirille koteja Suomesta. Pariskunnan

Asenne auttaa jaksamaan

perustaman Espanjan Kulkukoirat - yhdistyksen kautta on kahdessa vuodessa jo yli kaksisataa koiraa löytänyt kodin. Siinä missä kokem aton vapaaehtoistyön

Työtään he hoitavat kodistaan käsin Espanjan Costa Blancalla.

tekijä tuntee itsensä voimattom aksi val tavan kulkukoiraongelman edessä, Jon

►TÄRKEÄ osa työtä on koirien adoptio-

sin vapaaehtoisvoimin ja lahjoituksin, yksi

rista. Kaikilla tarhoilla eivät asiat ole niin

näkee asioista myös positiivisen puolen.

toim innan ohella myös Espanjan kulku-

niistä saa kaupungilta taloudellista tukea. Hyvin hoidetulla APAH-tarhalla koi-

hyvin. Eläinsuojelujärjestöjen mukaan Es

Hänelle jokainen päivä on täynnä m ah

koiratilanteesta tiedottam inen. Ihmisten mielipiteet ovat usein hataralla pohjalla ja

ramäärä pidetään kahdessakym m enes

panjassa hylätään 40 koiraa joka ikinen

halusta auttaa hylättyjä koiria.

asiallisen sekä informatiivisen tiedon ja

sä. Koirien kanssa lenkkeillään ja viete

tunti, vuoden jokaisena päivänä, joten

Satu myöntää, että riittäm ättöm yyt

kam inen on siksi olennaista. Yhdistyksen

tään aikaa. N e saavat myös tarvittaessa

ongelmaa ei ratkaista pelkästään lennät

täkin on koettu. Sen vuoksi perhe palasi

kautta koiran adoptoivat täyttävät koti-

eläinlääkärin hoitoa. Vuosien tilastoin

tämällä koiria ulkomaille.

selvityksen sekä heidän kanssa keskustel

nin mukaan tarha kotiuttaa 7 5 -8 0 % koi-

laan siitä, minkälaisista olosuhteista koi rat uuteen perheeseen tulevat.

Lenkkeilyä ja ihmiskontakteja Yhdistys tekee yhteistyötä neljän tarhan kanssa. Tarhoista kolmea pyöritetään täy

Suomeen. Täällä Satu ajatteli asiat uudel

"Pysyvän m uutoksen on synnyttävä

leen ja tunsi auttavansa vielä vähem m än

poliittisella tasolla”, Jon huom auttaa. Sy

piiloutumalla. Pariskunta lähti takaisin

säystä tähän voi antaa Jonin tekeillä ole

Espanjaan ja työ koirien parissa jatkuu.

Espanjassa hylätään

va televisiodokum entti “Spanish Dogs

40 koiraa joka ikinen tunti,

R un Free”. Dokum entissa keskitytään sii

vuoden jokaisena päivänä.

dollisuuksia ja hän jaksaa iloita ihmisten

Kaltoin kohdellut galgot

hen, miksi jopa 500 000 koiraa hylätään Espanjassa vuosittain ja miten ongelman

Tyypillisiä espanjalaisia koiria ovat m et

voisi ratkaista.

sästykseen käytettävät galgot. Kestävyy destään tunnettuja vinttikoiria on jo vuo sisatoja käytetty myös kilparadoilla juok sukoirina. M oni metsästyksessä käytetty galgo elää kytkettynä, kunnes sunnuntaiaam u

Osa koirista jo u tu u odottam aan tarhalla kauan uutta omistajaa.

na se päästetään metsästäm ään. P uhu mattakaan nartuista, joiden ainoa teh tävä on tuottaa pentuja. Arviolta puolet

saisivat pitää koiransa. Turvallisuussyistä

jemmalle eläinsuojelulaille ovat härkätais-

vuosittain syntyvistä galgoista elää aino

laadittu säädös johti satojen koirien hyl

telut, jotka tuovat valtiolle vuosittain suu

astaan kaksivuotiaaksi. Täm än ajan ne

käämiseen rotuun ja luonteeseen katso

ret tulot.

sinnittelevät epämääräisellä ravinnolla,

matta.

poikkeuksetta ilm an rokotuksia ja ma-

Kunnalliset koiratarhat olivat jo ennes

dotuksia. Metsästyskausi on lokakuusta

tään täynnä eläimiä. Torreviejan kaupun

helm ikuuhun, jonka jälkeen koirat ovat

gissa ongelmaa yritettiin helpottaa tuplaa-

K ulkukoirien puolesta työskentelevien

usein arvottomia. ”En varmaan koskaan ym m ärrä espan

malla tarhan 18 häkkiä. Silti tarhalla on

arkea auttaa jaksamaan ne iloiset uutiset,

m onta koiraa samassa häkissä. Osa koiris

kun koira saapuu uuteen kotiin Suomeen.

jalaisten tapaa suhtautua koiriinsa”, Sa

ta on aggressiivisia ja m onella on stereo-

Kohtaamiset uuden omistajan kanssa ovat

tu West huokaa. Kulttuuriero on valtava.

tyyppistä käyttäytymistä. Sirutetut koirat

aina tunteikkaita. Kaiken sen kuljetuslaa-

Koiria kohdellaan usein esineinä. Lem

ovat tarhalla vaikka lopun elämäänsä, sillä

tikoiden edestakaisin raahaamisen ja vi

mikki on Espanjassa m onelle "mascota”

säädösten mukaan tarhanpitäjillä on vel

rastoissa asioinnin korvaa hetki, kun koi

eli maskotti, joka ostetaan lapselle leluk

vollisuus yrittää tavoittaa tunnistusmerki-

ra saa kodin. Ei voi olla hymyilemättä kun

si tai annetaan joululahjaksi.

tyn koiran omistaja.

Helsinki-Vantaan lentoasem an tuloaulas-

Tällä hetkellä Espanjassa ei ole yhte

Jon W estilla on tekeillä dokum entti Espanjan kulkukoiratilanteesta.

M'.U'.'.MIM

1/2008

Uusi elämä pohjoisessa

Laki ei kohtaa käytäntöä

näistä eläinsuojelulakia tai eläinsuojelu-

Espanjan hallitus on asettanut lain niin

valvojia, vaan jokaisella autonom isella alueella on om at lait, joissa määritellään

sanotuille vaarallisille roduille. Niiden

eläimiin kohdistuvat rikokset. Esimerkik

omistajilta vaaditaan läpäisyä psykologi

si Andalusiaan tällainen laki on saatu vas

sista testeistä ja vakuutusta, jotta nämä

ta viime aikoina. YTitenä hidasteena laa

sa on puoli sukua vastassa uutta perheen jäsentä. H E N N A PEKARI

Kirjoittaja työskenteli syksyllä vapaaehtoisena yhdistyksen koiratarhalla Espanjassa. w w w .k u lk u k o ira t.co m

1/2008

LI lii'.'.M IM

LUETTAVAA

Evoluutiosta, ihmisen ja eläimen suhteesta

Moraalin jäljillä

K O I.M A S SIM PANSSI

M o r a l M in d s H o w n a tu re d esig n e d o u r u n iversal sense

K o lm a s sim p a n ssi

| «IMIs IMU IHMM 1niMIIIIHNO

- ih m iseläim en evolu u tio j a tu leva isu u s

o f rig h t a n d w ro n g J ared D ia m o n d , M a r c H au ser, 2 0 0 6 ,

(S u o m . K im m o P ietiläin en ,

H a rp e rC o llin s P ublish er, N e w York.

Terra C o g n ita , 2 0 0 7 )

- 4 2 6 s.

K ir ja a voi la in a ta A n im a lia n k irja sto sta .

MWHIM«»HIM»

MARC 0. HAUSER

► IH M IS T E N

m oraalin alkuperä on kiehtova tutkim uskoh

►JA R E D D IA M O N D IN

teos K o lm a s sim p a n ssi - ih m iselä im en evo

lu u tio j a tu levaisu u s

laisista lähteistä. Ihmisen moraalin on sanottu tulevan niin

m utta on vihdoin viime vuonna käännetty suomeksi. Ihmisen

Jum alalta kuin esimerkiksi yhteiskuntam m e malleistakin.

geeneistä on 98 prosenttia samoja kuin simpanssilla, m utta mi

Usein kuulee ihmisten arvioivan moraalin alkuperän löytyvän

ten kahden prosentin ero on vaikuttanut ihmisen eroavuuteen

rationaalisen ajattelun kautta vapaaehtoisen pohdiskelun tulok

simpanssista?

sena. Ihmisen halu nähdä itsensä huomattavan älyllisenä ja jär

Kirjoittaja tarkastelee teoksessaan pääosin ihmistä ja ihmi

jestelmällisenä eliönä, joka tekee harkittuja ja tarkkaan punnit

sen evoluutiota. Kirjoittaja ei ole tyytynyt perinteisiin selitys

tuja ratkaisuja, tuntuu olevan lajillemme ominaista.

malleihin ja -teorioihin, vaan tarvittaessa kyseenalaistaa yleises

Yhä enem m än nykyisin tutkim usta tehdään kuitenkin siitä

ti hyväksyttyjä teorioita. Vaikka pääpaino on nim enom aan ih

lähtökohdasta, että m oraalimme alkuperä saattaakin löytyä evo

misessä, teoksessa on kuitenkin mielenkiintoisia vertailukohtia

luutiosta. Tällä ajatuksella on ollut suuri merkitys niin psykolo

eri eläinlajeihin, etenkin ihmistä geneettisesti lähimpänä oleviin

giaan, antropologiaan, neurotieteisiin, taloustieteisiin kuin yh

eläimiin. Kirjoittaja tuo esiin mielenkiintoisia näkökulmia muun

teiskuntatieteisiin yleisemminkin.

muassa eläinten kyvystä tuottaa taidetta ja koristautua sekä ehos

H arvardin yliopiston professori M arc H auser on kerännyt

taa itseään parinvalinnassa. Niin ikään kirjoittaja tarkastelee, m il

yhteen useiden eri tieteenalojen uusinta aiheeseen liittyvää tu t

lä tavoin eläimet suhtautuvat parinm uodostukseen ja ovatko jot

kimusta ja yhdistänyt sitä om aan tutkim ukseensa. H auserin

kin eläinlajit uskollisia/uskottomia kumppaneita parilleen. Erot

pääväitteenä kirjassa on, että ihmisille on kehittynyt universaa

ihmisiin voivat olla toisinaan hämmästyttävän pieniä.

listi käsitys oikeasta ja väärästä, joka ei olisi riippuvainen suku puolesta, koulutuksesta tai esimerkiksi uskonnosta.

Ihmisen erehtyväisyyttä kuvaa sitaatti eräästä kirjan kohdas ta:’’...hyväuskoisia olivat lapsipsykologit, jotka saivat nähtäväk

Kirjassaan H auser käy läpi runsaasti esimerkkejä eri moraali

seen Baltimoren eläintarhan simpanssien maalauksia ja joita

sista päätöksentekotilanteista. Usein nämä jokapäiväiset esimer

pyydettiin diagnosoimaan maalareiden ongelmat. Psykologit ar-

kit ovat varsin hyvin ihmisten jokapäiväisiin toim intoihin sidot

vasivat, että kolmivuotiaan simpanssikoiraan maalaus oli aggres

tuja ja niillä H auser kykenee vahvistamaan perustelujaan.

siivisen 7- tai 8-vuotiaan pojan, jolla oh taipumuksia vainohar

Erityisesti esimerkkien avulla tulee selväksi, kuinka m oninai

hoihin. Yksivuotiaan simpanssinaaraan kahden maalauksen te

sissa tilanteissa teem m e moraalisia valintoja, vaikka em me nii

kijöiksi arvattiin eri 10-vuotiaat tytöt, joista toinen oli uhmakas

tä tulekaan ajatelleeksi. Kirjaa lukiessaan huom aa myös, kuinka

skitsoidityyppi ja toinen vainoharhainen, joka samaistui vahvas

moraaliset valinnat ovat varsin kontekstisidonnaisia, vaikka us-

ti isään. Psykologien intuition vahvuutta osoittaa, että he arva-

kommekin usein joidenkin valintojemme olevan ehdottomia.

sivat taiteilijoiden sukupuolen kussakin tapauksessa oikein. He

Ainakin täm än lukijan H auser sai kiinni ristiriitaisesta ajat

olivat väärässä vain taiteilijoiden lajin suhteen.”

telusta useamm ankin kerran. Kirja on paikoittain myös varsin

Kirjoittaja tarkastelee myös ihm isten ja eläinten pim eäm

hauska. Sen luettuaan varoo esimerkiksi vesimeloneja kaupassa

pää puolta: mitkä eläinlajit - ihmisen lisäksi - ovat kykeneväisiä

ihan uudella tavalla. Miksikö? Kannattaa lukea.

kansanmurhaan? Ja miten tämä on yhteydessä vieraskammoon,

Kirjan lukemisen jälkeen alkaa myös pohtia hiukan vakavam

eli tuntem attom aan lajitoveriin kohdistettuun aggressioon?

pia asioita, kuten kyseenalaistamaan entistäkin enemmän, on

Jared D iam o n d on fysiologian ja maantieteen professori

ko moraali m eidät muista eläimistä erottava tekijä. Tämän kirjan

UCLA:ssa, Yhdysvalloissa, ja ulkomainen akateemikko Suomen vän teossarjan kolmas osa. Kirja tarjoaa mielenkiintoisia, jopa yl

MARKUS VINNARI

lättäviä näkökulmia ja on ehdottomasti suositeltavaa luettavaa. JOONIA STRENG

1/2008

iidakkokanasta tehotuotantoon

akatemiassa. Kolmas simpanssi on hänen ihmiskuntaa käsittele

valossa se näyttäisi varsin epätodennäköiseltä. _

14 RTWiTCTWl

on ilmestynyt englanniksi jo vuonna 1992,

de. Kautta historian moraalimm e lähteitä on etsitty varsin eri

Tuhansien lintujen tehotuotantokanalassa käy korvia huumaava kotkotus. Valaistussa hallissa muninta jatkuu vuorokauden-ja vuodenajasta riippumatta. Kanat elävät vieretysten häkeissä, joissa ne eivät mahdu ju u ri liikkum aan tai ojentamaan siipiään.

►k u l u t t a j i l l e

kananm una on niin arkinen elintarvike, että sen

vät 1930-40 -luvuilla Britanniassa.

dettu liikkuvan jopa 1,5 kilometriä päivittäin sekä pitävän huol

alkuperää harvoin pohditaan. Kaupassa on helppo valita halvin

1950-luvulla rautalangasta tehdyt yksittäishäkit yleistyivät

ta höyhenpeitteestään ottamalla hiekkakylpyjä, mikä tasoittaa

pakkauksista, joiden kaikkien kannessa kirmaavat iloiset piirre

räjähdysmäisesti ympäri Eurooppaa ja tuotanto alkoi keskittyä

höyhenten rasvapitoisuutta. Luonnossa kanat käyttävät suuren

tyt kanahahm ot. Sillä, miten m unat on tuotettu, on kuitenkin

häkkikanaloihin. 1950-luvun lopulla myös kahden ja useam

osan päivästä ravinnon etsimiseen ja välillä ne pysähtyvät aurin

• Ruotsissa siirryttiin 1988 pois perinteisistä häkeistä

ratkaiseva merkitys lintujen hyvinvoinnille.

man kanan pitäm inen samassa häkissä yleistyi.

koiselle paikalle. Auringossa oleskelulla on tärkeitä horm onaa

• 1991 Sveitsi kielsi kaiken kananmunien häkkituotannon

Pian huom attiin keskittämisestä aiheutuvat säästöt lämmitys-

lisia merkityksiä: se laukaisee esimerkiksi kanojen m unim isryt-

• 1994 Alankomaat kielsi kananmunien tuottamisen

kuluissa ja häkkejä alettiin rakentaa useampaan kerrokseen se

min. T ehotuotannossa m unim isrytm iä ylläpidetään keinova

kä lintuja pitää entistä tiheäm min. Samoihin aikoihin keksittiin

laistuksella.

Ennen munaa oli kana

myös munim isen jatkuvan tehokkaampana, kun valoja pidetään

Kanat pyrkivät yöksi lepäämään ympäristöään korkeammal

messa munijakanoja on 3,2 miljoonaa, joista 80% elää koko elä

pidem pään päällä ja täm ä johti ikkunattomien munintahallien

le, esimerkiksi puun oksalle, suojaan saalistajilta. Vaisto on tal

mänsä häkissä noin A4-paperiarkin kokoisella alueella. Munia

yleistymiseen. Kesäisin halleissa täytyi turvautua ilmastointiin,

lella myös munijakanoilla, jotka stressaantuvat, jos kanalassa ei

tuotetaan Suomessa vuosittain noin 57 miljoonaa kiloa (2006),

jotta liialliselta läm m önnousulta vältyttäisiin. Tuloksena syntyi

ole ortta, jolle ne pääsevät lepäämään. Myös tilanpuute aiheut

vät nykyisenkaltaiset pitkälti autom atisoidut munintahallit.

taa häkkikanoille merkittävää stressiä, mikä ilmenee häiriökäyt

Nykyistä m unantuotannon volyymiä tarkastellessa usein u nohtuu siipikarjan todellinen alkuperä: Intian viidakoissa elää

perinteisissä häkeissä • EU:n mielipidemittausten seurauksena päätettiin säätää

Maailmassa on tällä hetkellä yli 5 miljardia munijakanaa. Suo

mikä tarkoittaa noin 310 munaa kanaa kohti.

M aailm alla:

täytymisenä.

direktiivi, joka kieltää perinteiset häkit vuodesta 2 0 12 alkaen • Itävalta kieltää kaiken häkkituotannon 2009 loppuun mennessä • Pohjois-Amerikassa ja Aasiassa tuotanto tapahtuu lähes pelkästään häkkikanaloissa

Luontaiset käyttäytymistarpeet eivät katoa Virikehäkit eivät ratkaise ongelmaa

edelleen kanan kantamuoto, punainen viidakkokana (Gallus gallus), josta kaikki nykyisessä tehotuotannossa käytettävät kana-

Voimakkaasta jalostuksesta huolim atta kanalla on edelleen tal

rodut polveutuvat. Tutkim usten mukaan pienissä ryhmissä elä

lella samat käyttäytymistarpeet ja vaistot kuin viidakkokanalla.

Suomessa:

EU-direktiivi kieltää perinteiset häkit EU :n alueella vuoden

munijakanoja noin 3 , 2 miljoonaa

vä lintu kesyyntyi paikoin ihm isasutusten lähelle jo 2000-2500

Useimmat näistä tarpeista estyvät osittain tai kokonaan häkki-

2012 jälkeen. Täm än jälkeen ainoa sallittu häkkim uoto on vi-

(maailmassa 5 miljardia)

vuotta ennen ajanlaskun alkua.

kasvatuksessa.

rikehäkki. Virikehäkit ovat hieman tavallisia häkkejä suurempia

munintakausi 14 kk

Alun perin viidakkokanaa ihailtiin sen värikkään höyhenpeit-

Kanoilla on voimakas tarve rakentaa itse pesänsä suojaiseen

ja niissä on orsi ja alue, jossa on pehkua. Virikehäkeissä tullaan

teen vuoksi ja se kulkeutui kauppareittien m ukana tuliaisena

paikkaan. Pesänrakennus- ja munim isvietti on niin voimakas,

todennäköisesti pitämään nykyistä useampia kanoja yhtä aikaa,

mm. Egyptiin, Iraniin, Irakiin sekä Kreikan ja Room an valtakun

että tutkimuksissa kanat ovat kulkeneet pesälleen häiriötekijöis

eivätkä ne tuo tilanahtauteen merkittävää parannusta. Kaikki

tiin. Lintua pidettiin lähinnä lemmikkinä, kananm unia ei vielä

tä, kuten kovista äänistä tai esteistä huolimatta. Perinteisissä hä

kanat eivät m ahdu myöskään lepo-orrelle yhtä aikaa, mikä oli

mielletty elintarvikkeiksi ja kananlihaa syötiin harvoin.

keissä kanoilla ei ole m ahdollisuutta rakentaa pesää, vaan m u

si niiden ryhmäkäyttäytymisen kannalta tärkeää.

nat vierivät liukuhihnalle, josta ne kerätään talteen.

Häkkituotanto yleistyy

broilereita noin 52 miljoonaa/vuosi (maailmassa 44 miljardia) broilerin elinikä 5 vkoa broilerinhan kulutus n. 75 miljoonaa kiloa vuodessa (2006 )

Vuoden 2012 jälkeen suurin osa tuottajista tullee siirtymään

Kanoilla on myös m yötäsyntyinen tarve nokkia. Nokkimisen

virikehäkki- tai lattiakanaloihin. Osa tuottajista siirtää tu o tan

tarve ei vähene, vaikka ruokaa olisi jatkuvasti saatavilla. Häkki-

non uusiin kerrosritiläkanaloihin. Kerrosritiläkanala on lat-

Luomukanalat ovat lattiakanaloita, joissa on pesät, orret, ikku

kanaloissa nokkimisen tarve näkyy häiriökäyttäytymisenä ku

tiakanalan muoto, jossa kanat voivat liikkua eri lattiakerrosten

nat ja ulkotarha. Kanat ruokitaan pääosin luomurehulla. Eläin-

pienkanaloihin, joissa muutam ia kanoja pidettiin ulkotarhassa

ten lajitovereiden nokkimisena. Toisten kanojen nokkimisen on

välillä. Eri tasot helpottavat luontaisen hierarkian toteutum ista.

tiheys on enintään 5 k an aa/m 2 ja kokonaismäärä enintään 3000

m uun tuotannon sivuelinkeinona. Kun m aataloustuotanto al

tutkimuksissa todettu merkittävästi vähenevän, jos häkkiin sijoi

Lattiakanaloissa kanat pääsevät aina liikkumaan vapaasti, niille

yksilöä, mikä kuitenkin ylittää reilusti luonnollisen ryhmäkoon.

koi erikoistua, kanaloiden koko kasvoi ja kanoja alettiin pitää

tettaisiin esimerkiksi värikäs muovinpala, joka kiinnittää kano

on tarjolla m unintapesä ja orsia, m utta hyvinvointiongelmia ai

Siirtymävaiheessa kuluttajien paras keino vaikuttaa on valita

pehkulla alustetuissa kanaloissa, joissa oli käynti pieneen ulko-

jen huom ion. M onissa maissa nokkimista estetään katkaisemal

heuttavat silti tilanahtaus ja luonnottom an suuret ryhmäkoot.

kaupassa joko luom um unia tai korvata kananm unat kokonaan

tarhaan.

la kanojen nokka, mikä aiheuttaa niille elinikäisen kivun. Suo

Lattiakanaloissa ryhm äkoot liikkuvat kymmenissä tuhansissa-

kasviperäisillä tuotteilla. Jos luom um unia ei löydy, kannattaa

messa toim enpide on kielletty.

kanoissa, kun luontainen ryhmäkoko olisi enintään 15 kanaa.

kauppiasta sinnikkäästi pyytää tilaamaan niitä!

Vielä 1900-luvun alkupuolella kananm unan tuotanto perustui

1930-luvulla Yhdysvalloissa kehitettiin ensimmäiset puusta ja rautalangasta tehdyt häkit, joissa kanoja pidettiin yksittäin. Ruo

Liikkuminen, siipien levittely, maan kuopsuttelu ja hiekkakyl-

Tällä hetkellä Suomessa on noin 50 luomukanalaa. Luomu-

ka ja vesi, m unien keruu ja ulosteiden siivoaminen tehtiin kä

pyjen ottam inen ovat kaikki sellaisia käyttäytymismuotoja, jot

kanaloissa kanat pääsevät ulos, m utta lintuinfluenssasäädös-

Lisätietoa maaliskuussa alkavasta kam panjasta

sin. Kokonaan rautalangasta valmistetut m unintahäkit yleistyi

ka kuuluvat kanojen perustarpeisiin. Luonnossa kanojen on to

ten myötä ulospääsyä on rajoitettu viime vuosina voimakkaasti.

www.irtimunmunista.fi.

Kanoilla on luontainen tarve nokkia

1/2008

ottaa hiekkakylpyjä

levittää siipiään

rakentaa pesä

levätä ympäristöään korkeammalla

mutta häkissä se on mahdotonta.

1/2008

CT.Tl.. 1=111.1 17

K U L U T T A JA

Vegaaninen shoppailukierros Helsingissä Animalian Helsingin opiskelijaryhmän kanssa käy dä yhdessä tutustumassa kasvisruokia myyviin erikoisliikkei siin. Helsingin Kallioon ja Sörnäisiin on muodostunut aika moinen kasvisruokakeskittymä. Reittimme oli seuraava: Eestin Herkut (Kolmas Linja 28) - Ekolo (Porthaninkatu 6) - Punnit se ja Säästä (Hämeentie 50) ja Vegemesta (Vaasankatu 6). Eestin Herkuissa oli hyvä valikoima Soja-tuotteita (www.soja.ee): ainakin marinoituja tofukuutioita, tyrni- ym. rahkaa ja tofupullia. Myös Kalevin vegaanisia suklaita löytyi, mm. vadelmamurusilla maustettua. Kyselimme kasvispelmenejä. Sieniperuna-täytteellä niitä yleensä saa, mutta taikinassa il meisesti on kananmunaa. Ekolosta löytyy lähes tulkoon kaikkea ekologiseen ja eläinystävälliseen elämään. On vaatteita, ruokaa ja kosmetiikkaa.

►p ä ä t im m e

Punnitse ja Säästä -liikkeestä saa irtomyynnistä monenmoisia pähkinöitä, ryynejä, papuja, linssejä ym. Myös vegaanista majo neesia ja pestoa löytyy. Lopuksi menimme syömään Vegemestaan, josta saa kasvispikaruokaa. Paikka on todella pieni, viiden hengen ryhmämme mahtui juuri ja juuri sisään. Valikoima kuitenkin oli hyvä, ruoka maittavaa ja palvelu rennon ystävällistä. Hampurilaiset olivat ai ka arvokkaita, 4-6 euroa, mutta monipuoliset ja ravitsevat täyt teet sekä edullinen peruna-annos toivat kyllä rahalle vastiketta. Lähistöllä sijaitseva kasvisruokakauppa Asoka (Torkkelinkatu 3) ei valitettavasti ollut vielä avattu kierroksemme aikaan, mutta liikkeessä myöhemmin vierailleet tietävät, että siellä myy dään erikoiselintarvikkeita ja ihan tavallisia päivittäistavaroita. Valikoima ei ole pienissä tiloissa suuren suuri, mutta kaupassa on peruselintarvikkeita laidasta laitaan ja lisäksi vegaanisia juus toja, seitan- ja tofutuotteita. Suosittelemme lämpimästi yhteisiä ostoskierroksia muissa kin kaupungeissa! Varsinkin vasta kasvis- tai vegaaniruokavaliota aloitteleva hyötyy yhteisestä hyllyjen tutkimisesta ihan taval lisissa supermarketeissakin. ~ T A N JA H IE T A M IE S

www.ekolo.net,www.punnitse.fi,www.vegemesta.com,http://asoka.fi

Kun ruoka merkitsee muutakin kuin vatsantäytettä Tilaa ilmaista lisätietoa kasvissyönnistä! Lähetä tekstiviesti numeroon 050 344 9524. Kirjoita viestiin INFO sekä oma nimesi ja osoitteesi. Infopaketissa on mm. jäsenlehti Vegaian näytenumero! Vegaaniliiton jäseniksi voivat liittyä kaikki kiinnostuneet ruokavalioon ja muihin kulutustapoihin katsomatta.

www.vegaaniliitto.fi 18 MIIUIMIM

1/2 0 0 8

Turkittomuus osana yritysfilosofiaa Ruotsalaiselle vaateketju Indiskalle sitoutuminen kansainväliseen turkittomaan merkkiin oli itsestään selvä ratkaisu. Ihmisiä, eläimiäja ympäristöä kunnioittaviin arvoihin sitoutunut yritys haluaa, että eettisyys on muutakin kuin mainoslause. vastaa Indiskan etiikkaan ja ym päristöön liittyvien päätösten valmistelusta ja toteut tamisesta. Hän kertoo merkintäjärjestelmään sitou tumisen tapahtuneen helposti. "Ruotsin suurin eläinoikeusjärjestö Djurens Rätt otti yhteyttä ja kysyi, olisimmeko kiinnostuneita täs tä asiasta. Valinta oli nopeasti tehty, eikä yrityksen sisällä vaadittu suurta keskustelua aiheesta. Eettiset periaatteet ovat erittäin tärkeitä meille. Itse asiassa ne ovat olennainen osa ostopäätöksiämme.” Ake Thambertin perustama perheyritys mainostaa näkyvästi sitoutumistaan erilaisiin ihmisoikeusky symyksiin, kuten lapsityövoiman välttämiseen. 83 liikettä ja 600 työntekijää käsittävä yritys on vuodesta 1998 noudattanut omaa eettistä toimintaohjelmaansa, johon kuuluu muun muassa yh teistyö Intiassa toimivan Peace Trust- järjestön kanssa. Indiskan tuki on mahdollistanut muun muassa kahden koulun ja naisten opintopiirin perustamisen. Eettisyys tuntuukin olevan suosittu mainoslause nykypäivänä. Renee Andersson ei kuitenkaan usko, että eettisten valintojen korostaminen osana yritysstrategiaa oli si ohimenevä ilmiö. ”Se, että välittää ihmisistä, eläimistä ja ym päristöstä herättää kunnioitusta. Tämä kunnioitus ilmenee se kä yrityksen sisäisessä ilmapiirissä että tuottajien ja kuluttajien asenteissa yritystä kohtaan.” Useat yritykset valittavat eettisten valintojen aiheuttavan li säkuluja. Andersson kuitenkin näkee eettisten periaatteiden vai kuttavan myönteisesti kassavirtaan. Hänen mukaansa elämme globalisoituvassa ja tiedostavassa maailmassa, jossa kansainvälis ten sopimusten luominen ja noudattaminen on yritykselle hyö dyllistä. Yksi olennainen kysymys on tietenkin se, kuinka var moja kuluttajat voivat olla siitä, että Indiska toimii, niin kuin sa noo. Andersson vakuuttaa valvonnan toimivan. ’’Toimittajiemme ja meidän on koko ajan työskenneltävä sen eteen, että an nettuja määräyksiä noudatetaan. Tarkkailemme tavarantoimitta jiamme ja jälleenmyyjiämme jatkuvasti.” Jotkut yritykset ovat haluttomia sitoutumaan turkittomuuteen kuluttajien reaktioiden pelossa. Indiska ei ole kuitenkaan saanut asiasta minkäänlaista palautetta. Negatiivinenkaan pa laute ei silti olisi vaikuttanut asiaan. Andersson ilmoittaa tiukas ti, ettei Indiska ole koskaan käyttänyt turkissomisteita, eikä nii tä tulla hyödyntämään tulevaisuudessakaan. "Olemme vahvasti sitä mieltä, ettei eläimiä saa kasvattaa eikä metsästää pelkästään niiden turkin takia.” Indiska ei myöskään hyväksy aitojen luunkappaleiden käyttöä ►r e n e e A N D E R S S O N

koristeina. Indiskalta onkin tänä vuonna tulossa markkinoille eko loginen vaatekokoelma. Kuten monet Fur Free Retailer-liikkeet, yritys kuitenkin käyttää tuotteissaan edelleen nahkaa ja villaa. ^ S E IJA L A P P A L A IN E N

Fur Free Retailer on kansainvälinen merkintäjärjestelmä, jonka allekirjoittaneet yritykset eivät valmista tai myy turkiksia tai turkissomisteisia tuotteita. Siihen sitou tuneet jälleenm yyjät tunnistaa oheisesta kettumerkistä. Turkittomien liikkeiden listalla on mukana myös 25 Suomessa toimivaa vaateliikettä. Listan liikkeistä näet sivuilta www.animalia.fi. Onko yrityksesi kiinnostunut liittymään turkittom aan merkkiin? Ota yhteyttä: laura.uotila@animalia.fi tai (09 ) 720 65 913 .

Vuonna 2007-suomalaisia eniten puhuttanut eiäinasia oli varmasti eläinten kohtelu tehotuotannossa. Oike utta Elätmiiie - yhdistyksen julkisuuteen tuoma kuvamateriaali suomalaisilta eläintiloilta järkytti monia ja toimi keskustelun avaajana sille, miten eläimiä tuotannossa saa k o h d e lli

Oikeutta Eläimille -yhdistyksestä, mikä oli kampanjanne tarkoitus? ’Kampanjan tarkoituksena oli kertoa suomalaisille, että eläin ten pahoinvointi on eläintuotannon arkipäivää myös kotimaas samme. Suomessa on ollut vallalla uskomus siitä, että eläimiä hoidetaan täällä hyvin ja ongelmia eläinten kohtelussa esiin tyy lähinnä ulkomailla. Halusimme osoittaa konkreettisesti sen, että tämä uskomus on lähinnä tuotantoa edistävien tahojen luo ma myytti. Eläimet eivät voi hyvin suomalaisillakaan tuotanto tiloilla." Usein kuultava argumentti on se, että Suomessa ainakin voimme valvoa eläinsuojelun tasoa ja puuttua ilmeneviin epäkohtiin. ’’Kuvamateriaalien julkaisun yhteydessä niissä näkyviä eläin ten oloja kauhisteltiin. Videoissa näkyi muun muassa runsaas ti vahingoittuneita ja kuolevia eläimiä sekä eläinten raatoja. Asi antuntijat kertoivat televisiossa kuvamateriaalin esittävän poik keustapauksia ja kyseisen kaltaisen eläinten kohtelun tuomitsi vat jopa tuottajien keskusjärjestön edustajat. Yhdistyksemme luovutti Elintarviketurvallisuusvirasto Eviralle tiedot tiloista, joilla epäiltiin eläinsuojelurikkomuksia. Eviran tarkastuksissa ei kuitenkaan löytynyt sen enempää huomautettavaa kuin suoma laisilla tiloilla keskimäärin. Jos eläinten pitoa kuvatuissa oloissa

► S A R I K O M U L A IN E N

—

Mikäli eläinsuojeluvalvontaa tiukennettaisiin ja rangais tuksia kovennettaisiin, saataisiinko asiat kuntoon? ”Ei. Valvonta ei yksin riitä, sillä lain minimivaatimukset ovat täysin riittämättömät eläinten hyvinvoinnin takaamiseksi. Ha luammekin kampanjallamme viestittää ennen kaikkea sitä, et tä nykyisen kaltaisessa eläintuotannossa eläinten hyvinvointi ei koskaan toteudu. Lihan, maidon ja munien tuotanto ja kulutus nykyisellään ei ole mahdollista ilman eläinten yksipuolista hy väksikäyttöä ja kärsimystä. Nyt tarvitaan huomattavia muutok sia asenteissa ja lainsäädännössä.” Toisen lajin yksilön nykyisenkaltaista hyväksikäyttöä esi merkiksi eläintuotannossa kutsutaan spesismiksi eli lajisor roksi. Kun asiaa ryhtyy ajattelemaan, lajisortoa on vaike aa perustella järkisyin sen paremmin kuin rotusortoa tai su kupuolen perusteella tapahtuvaa syrjintää. Animalia julkai si vuoden lopulla Peter Singerin Oikeutta eläimille - kirjas ta uudistetun painoksen, jossa aihetta käsitellään perusteelli sesti ja kansantajuisesti. Oletko lukenut kirjaa?

’’Olen ja suosittelen ehdottomasti. Mielestäni jokaisen ihmi sen kannattaisi lukea kirja, sillä se on hyvä perusteos ja johdatus itsenäiseen pohdintaan siitä, millä perustein eläimiä ja ylipää tään toisia yksilöitä voidaan ja tulisi kohdella.” Kiitos haastattelusta. Haluaisitko sanoa vielä jotakin Animalian lukijoille? ’’Hienoa, että olette kiinnostuneita eläinten hyvinvoinnista ja oikeuksista. Eläinten puolestapuhujia tarvitaan niin monia kuin mahdollista ja kannustaisin kaikkia mukaan aktiiviseen toi mintaan. Aktiivinen voi olla myös kotoa käsin! Asian esillä pi to eri kanavia pitkin, kuten mielipidekirjoituksia kirjoittamalla on erittäin tärkeää. Haluan korostaa myös sitä, että vaikuttami nen lähtee aina omasta itsestään ja omista kulutusvalinnoista. Eläinkunnan tuotteiden käytön vähentäminen ja lopettaminen ovat oleellisia tekoja eläinten puolesta. Ne ovat edellytys eläin ten aseman parantamiseksi, puhuttiin sitten hyvinvoinnista tai oikeuksista.” ^ KATI P U L L I

Aura on uusi vapaaehtoisten koordinaattori 25-vuotias jyväskyläläinen, nyttemmin helsinkiläistynyt yhteiskuntatieteiden maisteri A u ra Y liselä aloitti työt Animaliassa vuodenvaihteessa uutena vapaaehtoisten koordinaattorina ja varainhankkijana. Tekemistä riittää niin tulevan kesäkiertueen kuin erilaisten tapahtumien järjestämisessä. aina ollut kiinnostunut eläimistä ja luonnosta, mutta ensimmäisen varsinaisen herätykseni eläinasioihin koin joskus 1980-luvulla lukiessani tätini Koe-eläinten suojelu ry:n lehtiä”, yli 10 vuoden ajan järjestöissä toiminut Aura muistelee. ’’Nyt ympyrä on tavallaan sulkeutunut, kun olen Animalialla - siis entisellä Koe-eläinten suojelu rydlä - töissä.” Animaliassa Auran työ keskittyy pitkälti Animalian aktiivi en tukemiseen ja vapaaehtoistoiminnan koordinointiin. ’’Ilman jäseniään ja vapaaehtoistoimijoita järjestö ei ole mitään, siksi työni on tärkeää Animalian tulevaisuuden kannalta.” "Olen yhteydessä alueosastoihin, käyn tapaamassa paikallisia aktiiveja ja järjestän koulutustilaisuuksia”, Aura kertoo tyypillisistä tehtävistään. ’’Lisäksi välitän alueosastojen kuulumisia toimistolle päin. Aktiivien ideat ja mielipiteet ovat toimintani ohjenuoria.” Vastikään Aura oli järjestämässä helmikuussa pidettyä Eläinasiafoorumia ja seuraava isompi etappi on Animalian kesäkiertue, jolla Auran voi bongata Animalian teltalta eri puolelta Suo mea. "Odotan tapaavani Animalian uusia ja vanhoja aktiiveja. Pidän tärkeänä, että Animalia näkyy kesätapahtumissa ympäri maata”, kertoo Aura ja toivoo aurinkoista kesää. Animalia-lehden lukijoille Aura muistuttaa, että alueosastotoiminta on mukavaa ja palkitsevaa hommaa. Ja vaikka ei toi mintaan ennättäisi, omia kulutusvalintoja kannattaa myös muuttaa eläinystävällisemmiksi. ’’Tai käydä vaikka kysymässä omasta lähikahvilastaan, voisiko sen valikoimiin ottaa soijamaitokahvia” Aura vinkkaa. _ ► "O L E N

EEVA S U H O N E N

T O IM IN T A K E R T O M U S

2007

T O IM IN T A K E R T O M U S

2007

Vuonna 2007 tapahtui myös seuraavia asioita

Aktiivinen vuosi eläinten puolesta

Villinä pyydystettyjä lintuja on aiemmin saanut tuoda EU:n alueelle lemmikkikauppaa varten. EU kielsi käytännön vuonna 2007 . EU kielsi kissa-ja koiraturkisten tuonnin. EU hyväksyi broilereiden tuotantoa säätelevän

Vuosi 2007 oli Animalialle työntäyteistä aikaa. Eläinten asiaa edistettiin niin politiikassa, yritysyhteistyössä kuin kuluttajin vaikuttamalla.

yhteisen lainsäädännön. Lainsäädäntö ei vielä muuta broilerituotantoa juurikaan paremmaksi, mutta antaa pohjaa tulevaisuuden parannuksille. Useita liikkeitä sitoutui turkittomaan tuotepolitiikkaan. Kansainväliseen Design against fur - kilpailuun osallistui entistä suurempi määrä opiskelijoita. Suomalainen

TEKSTI: KATI PULLI

K atja A alto voitti kilpailun. Vuonna 2007 kilpailu toteutettiin ensimmäistä kertaa myös Kiinassa, missä

Työtä koe-eläinten puolesta ► a n i m a l i a keskittyi vuonna 2007 kampanjoimaan ensisijaises ti koe-eläinten puolesta. Koe-eläimiä suojelevaa lainsäädäntöä uudistetaan EU:ssa. Yksi eläinsuojelujärjestöjen tavoite on saa da lainsäädäntöön mukaan kielto kädellisten käytölle eläinko keissa. Animalian edustaja kävi Brysselissä keskustelemassa suo malaisten euroedustajien kanssa asiasta ja yli 70 % suomalaisis ta MEP:ista allekirjoittikin kannanoton apinakokeiden lopetta miseksi. Kaikkien maiden edustajista yli puolet oli kanssamme samaa mieltä ja Euroopan parlamentin mielipide on nyt puolel lamme. Valitettavasti tämä ei vielä johda apinakokeiden kieltoon, mutta lakia säädettäessä parlamentin kanta otetaan huomioon.

Animalian vapaaehtoiset olivat monessa mukana. Esimerkik si Animalian opiskelijaryhmä toteutti kampanjan, joka tiedottaa eläinten viihdekäytön ongelmista. Kampanja oli osittain kan sainvälinen. Kansainvälisyyttä edistettiin myös Baltia-yhteistyöprojektin tiimoilla. Lähialueiden eläinsuojelujärjestöjen edustajia ko koontui kesäleirillemme ja tarkoituksena oli sekä kehittää tule vaisuuden yhteistyötä että oppia toinen toisiltamme. LuontoLiiton kanssa yhteinen nuorisoprojektimme toimi ympäri vuo den ja edustajamme kävivät eri paikkakunnilla kouluilla puhu massa eläinten oikeuksista ja eläintuotannon ympäristövaiku tuksista.

se oli suuri menestys.

Tuotantoeläinten hyvinvointi nousi loppuvuodesta suoma laisten puheenaiheeksi mediassa esitettyjen videoiden ansiosta. Animalia osallistui käynnistyneeseen keskusteluun aktiivisesti ja tulemme tekemään parhaamme sen puolesta, että keskustelu johtaa myös konkreettisiin muutoksiin. Vuonna 2008 keskeisin

teemamme tuleekin olemaan tuotantoeläimet ja niistä erityises ti kananmunantuotanto. Pyrimme tuotannon vähentämiseen ja siirtämiseen täysin häkeistä lattialle. Animalian vuoden 2007 virallinen toimintakertomus julkais taan maaliskuussa Animalian internetsivuilla www.animalia.fi. ^

Tuotantoeläimet puhuttavat Eduskuntavaaleissa eläimet esillä Eduskuntavaalit pitivät Animaliaa kiireisenä alkuvuodesta. Jär jestimme eläinsuojeluaiheisen vaalikyselyn ja vaalipaneelin. Lobbasimme puolueita eläinsuojeluaiheiden sisällyttämiskesi uuteen hallitusohjelmaan. Parhaiten uusi hallitus otti omakseen koe-eläinten asian ja hallitusohjelmaan onkin kirjattu pyrkimys minimoida koe-eläinten käyttö ja etsiä koe-eläinten käyttöä kor vaavia menetelmiä. Animalia keräsi ja luovutti maa-ja metsätalo usministeri Sirkka-Liisa Anttilalle vetoomuk sen sen puolesta, että Suomeen perustettaisiin koe-eläinten käytön korvaamista edistävä kansal linen keskus. Ministeri suhtautui asiaan positiivi sesti ja olemme häneen yhteydessä, jotta konk reettisiin toimiin ryhdyttäisiin.

Aktiivista vapaaehtoistoimintaa Kesäkiertue oh vuoden 2007 uusi toimintamuo to. Kiersimme infoteltan kanssa yli 20 eri paikka kunnalla keskustelemassa ihmisten kanssa ajan kohtaisista eläinasioista. Myös media otti kiertu eemme positiivisesti vastaan ja viestimme eläin ten puolesta näkyi hyvin erilaisissa paikallismedioissa.

22 M.llllM lll

1/ 20 0 8

Syksyllä keskityimme tuotantoeläimiin. Arvokas valinta -kam panjalla pyrimme tuomaan esille, että jokainen ihminen voi hel posti ja maukkaasti korvata eläinkunnantuotteet kasviperäisil lä. Vaikka ei haluaisi luopua mistään ruokavalionsa osa-alueesta täysin, jokainen voi vaikuttaa vähentämällä kaikkien eläinkun nan tuotteiden kulutusta. Www.arvokasvalintafi-mternetsivuilta voi edelleen käydä lataamassa paljon hyviä ja eläinystävällisiä ohjeita ruoanlaittoon ja leipomiseen.

100% LUONNOLLISET PALA- JA NESTESAIPPUAT Valmistettu käsityönä Ei synteettisiä ainesosia Hellävarainen, ei kuivata Ylellinen ja riittoisa Täysin biohajoava Eläinkokeeton Tuotevaihtoehdot: Pala 125g: hajusteeton, laventeli. Neste 250ml: hajusteeton, laventeli, meirami&fenkoli, piparminttu, sitruuna8dimetti, teepuu. Saatavana myös lOOOml täyttöpulloissa. Nestesaippuan annostelu runsaana vaahtona.

X II

rcviD icxr fc. 'M

WTIl

KXTUXAl

Raaka-aineina luonnon korkealaatuiset kasviöljyt kuten manteli-, kookos- ja avokadoöljy sekä auringonkukan siemenöljy. Tuoksuina aidot eteeriset öljyt. Ei sisällä synteettisiä lisä-, väri- tai säilöntäaineita. FreeVVind O y Maahantuoja: FreeVVind Oy, PL 102, 02231 Espoo, www.albicilla.fi Valmistaja: Red Star Natural Liquid Soaps Ltd, Englanti

1/2 0 0 8

Vaikka pikkupojat välillä toivoivatkin kanoista leikkikavereita, neuvottiin pojat jättämään kanat rauhaan.

iän myötä. Parhaimmillaan kanat munivat noin viisi munaa viikossa, mutta silloinkin muninnassa voi ilme tä pitkiä taukoja. Pari kertaa Seppovaaran kanaparvi on päässyt toiselle kananpitäjälle ’eläkkeelle” muninnan hiivuttua. Metsän keskellä ulkokanoja saattavat vaania luon nonvaraiset pedot. Muutaman kerran kanoja on ka donnut aitauksesta parempiin suihin. Haukka voi na pata kanan ja karkuteille lähteneet linnut saattavat pää tyä ketun tai supikoiran hampaisiin. Aitauksessa kukot kuitenkin puolustavat parveaan oman henkensä uhalla: vaaran uhatessa ne pyrkivät ajamaan kaikki kanat sisäl le suojaan jääden itse ulos uhittelemaan saalistajalle.

Kana sylissä

Kuin Ellun kanat TEKSTI: MARIA RUOTTU KUVAT: JUHANI SEPPOVAARA

Helsingistä kotoisin olevat A n ita j a j u h a n i S e p p o v a a r a saivat talonsa rakennettua kirkkonummelaiseen naapurustoon metsän keskelle 1973. Kuultuaan tuttavalta kesäkanoista Anita ehdotti, että hekin hankkisivat pihamaalle muutaman kanan kuopsuttelemaan. Pian Juhani laajensi suunnitelman tilapäisistä kesäkanoista pienkanalaan, jossa kanat viihtyisivät kesät talvet. Tuumasta toimeen Koska alue ei ollut kaavoitettu, kunta edellytti vain naa purien lupaa. Kukaan ei ollut vastahankaan. Kymme nen vuotta myöhemmin Seppovaarat hankkivat myös kukon - jälleen naapurien suostumuksella. Kiekuvista kukoistakaan ei ole tullut eripuraa: hyvin eristetystä kanalasta kiekuminen ei häiritse kenenkään yöunia. Kanoille saatiin asumus Seppovaarojen talon vie reen vanhasta työmaakopista, jonka ympärille ai dattiin runsas alue metsäistä maata. Opit pienkanalan pitoon Juhani hankki antikvariaateista löydetyistä 1950-luvun opaskirjoista sekä kysymällä neuvoja kananhoitojärjestöiltä. Seppovaaroilla on enimmillään ollut 15 kanaa. Tällä hetkellä kanoja on seitsemän ja niitä paimentaa kaksi kukkoa.

Pienkanalan arkea Vaikka Seppovaarat eivät noudata luomutuotannon periaatteita esimerkiksi kanojen ruuan suhteen, heil le on ollut tärkeää järjestää kanoille mahdollisimman

ÏT W fls m

1/ 20 0 8

Seppovaaran poikien ollessa pieniä nämä suhtautui vat kanoihin kuin lemmikkeihin. Linnut saivat kukin oman nimen ja rakkaimpia kanoja kanniskeltiin sylis sä. Kana ei kuitenkaan ole luonnostaan ihmisen seu raeläin. Perheeseen hankittiinkin pian kissoja lemmi keiksi. Perheen ensimmäiset kanat olivat valkoisia leghorneja, mutta sittemmin kanalaan on hankittu vanhoja maatiaislajikkeita. Ne eivät ole yhtä kovia munimakoneita kuin uudet jalostetut rodut, mutta ne ovat kes tävämpiä, vähemmän alttiita taudeille sekä munivat ja elävät pidempään. Ne ovat myös parempia lentämään, mikä voi aiheuttaa kanankasvattajalle päänvaivaa. Ker ran Juhanin ollessa matkoilla Anita löysi aitauksen ul kopuolelta halkopinon kätköistä ovelan emokanan, jo ka oli hautonut piilossa kokonaisen poikueen! Jonkin aikaa Seppovaaroilla oli myös ankkoja, ja niil le rakennettiin oma lampi talon läheiselle niitylle. Oma

shownsa oli, kun ankat joka päivä samaan kellonaikaan lensivät aitauksesta ulos ja kävelivät sitten peräkanaa kylpemään.

Ajan henki Juhanin mukaan luonnollinen parvikoko kanoille on korkeintaan 20-30 yksilöä. Sitä suuremmissa ryhmis sä kanat eivät enää tunnista toisiaan, eivätkä pysty yl läpitämään nokkimisjärjestystä. Ne stressaantuvat ja häiriökäyttäytyminen yleistyy. Ennen Suomessakin tavallisin oli 15-20 yksilön kotikanala. Juhani näkee tehotuotannon ilmentymänä ajan hengestä. 1950-luvun kananhoito-oppaat kehotta vat muun muassa tuomaan kanoille päivittäin uunis ta lämmintä tuhkaa, jossa näiden on miellyttävää kyl peä. Eläimiä hoidettiin rakkaudella ja vaivalla - niu koista oloista huolimatta. Juhani on myös käynyt ai koinaan Neuvosto-Virossa yli miljoonan yksilön tehotuotantoyksikössä ja piti näkyä täysin absurdina. Ny kyajan markkinatalous ja globalisaatio eivät tunnu an tavan muuta mahdollisuutta tuottajille, kuin pitää yl lä kilpailukykyä yhä tehostetummilla tuotantomene telmillä. Tällaisessa tilanteessa tuotantoeläin ei ole yk silö, vaan raaka-aine, jota koskevat kysynnän ja tarjon nan lait. Kuluttajat on totutettu halpoihin maataloustuottei siin, ja toistaiseksi vain harvat haluavat maksaa enem män tai vähentää eläintuotteiden kulutustaan mahdol listaakseen eläimiä ja ympäristöä kunnioittavamman kaupallisen tuotannon. Tietoisuus tuotannon epä kohdista kasvaa kuitenkin vähitellen. Kasvissyönnin ja luomun suosimisen ohella myös oma eettinen tuotan to voi olla vaihtoehto toisinajattelijoille. ^

luonnolliset, lajinmukaiset elinolot. Niihin kuuluvat paitsi pieni parvikoko myös ympärivuotinen ulkoi lumahdollisuus, kuopsuttelun ja piiloutumisen mah dollistava aitaus sekä nukkumaorret. Nykyään lintuinfluenssaan liittyvät säännökset pakottavat Seppovaarankin kanat pysymään osan vuodesta sisällä. Vettä ja rehua pitää lisätä parin päivän välein ja ka nojen kalkinsaannista on huolehdittava. Seppovaaran kanat syövät kauraa, kaupan rehusekoitusta sekä per heen ruuantähteitä. Kesäisin niille kerätään voikukanlehtiä ja muuta mieluista vihreää lähiympäristöstä.

Munintaa omaan tahtiin Munat haetaan yleensä päivittäin. Seppovaarojen pois sa ollessa munankeruussa ja kanojen ruokinnassa on auttanut joku naapureista tai jompi kumpi perheen ai kuisista pojista. Tällä hetkellä naapurin kymmenvuoti as poika on innokas kananhoitaja, joka tienaa taskura haa munia keräämällä. Maatiaiskanat elävät jopa kymmenvuotiaiksi. Ne munivat elämänsä loppuun asti, mutta muninta hiipuu

Koska kanat voivat liikkua kesäisin vapaasti, niitä saattaa myös löytyä yllättävistä paikoista. Kerran kana löytyi eteisen hattuhyllyltä, jonne se oli lennähtänyt auki jääneestä ovesta!

1/2 0 0 8

L l .l ll '.T I l M

M IT E N V O IN T O IM IA

Koonnut Eeva Suhonen

T EH T Y Ä JA T A P A H T U N U T T A

Pure seitan -keikka maaliskuussa!

Vegaanille varma valinta Tukholmassa on kasvisravintola Herman’s, jonka buffet-pöytä saa veden kielelle.

opiskelijaryhmä ja Luonto-Liiton susiryhmä järjestävät yhdessä kevään iskevimmän Pure seitan -tukikeikan, jonka tuotto menee suoraan eläinsuojelutyöhön. Keikalla torstaina 20.3. soittavat upeat bädit: Aivölävistys, Another Sinking Ship, Cause for Effect, The Heartburns ja Dj Brutal Disco! Lisätietoa esiintyjistä löytyy esi merkiksi MySpace -sivuilta. Ensimmäinen bändi hyppää lavalle klo 21.30. Keikka järjestetään 6. Linjalla osoitteessa Hä meenkatu 13. Liput 7 € myydään ovelta. K-20.

► A N IM A L IA N

Päivä eläintarhassa

Lastenesite ilmestynyt on ilmestynyt uu nituore lapsille tarkoitettu Päivä Eläintarhassa -esite. Esite on osa Animalian opiskelijaryhmän Eläi met viihteessä -kampanjaa, joka tiedottaa eläinten viihdekäytön ongelmista mm. eläintarhoissa, sirkuksissa, delfinaarioissa ja tu rismin osana. Esite soveltuu par haiten 5-10 -vuotiaille lapsille lu ettavaksi vanhempien kanssa tai varttuneemmille itse tutkittavak si. Esitten tarkoituksena on kuvi en ja kysymysten avulla saada lap si pohtimaan, millaista eläimen on olla eläintarhassa. Yksinkertaisissa ja suloisissa värikuvissa seikkaile vat Iida-tyttö, leijona, jääkarhu ja apinat. Esitettä voi tilata veloituk setta Animaliasta: animalia(2)animalia.fi tai p. (09) 720 65 90. ^ ►A N IM A L IA L T A

PUI»ESE ITA N a iv o l A v is t y s ANOTHER SINKING SHIP CAUSE FOR EFFECT THE HEARTBURNS 0 0 BRUTAL DISCO * l“ 3* w*utf,T,E 13 • i*»T 7t • cm aiam ,13 0 • no

Eläinasiafoorumi houkutteli salin täyteen

Lisätiedot Animaliasta p. (09) 720 65 90. Et voi jättää tätä väliin!

järjesti helmikuun ensim mäisenä viikonloppuna Eläinasiafoorumin, jonka tarkoituksena oh koota yhteen eri eläinoikeus- ja eläinsuojelujärjestöt sekä tarjota ihmisille madollisuus tulla tutustumaan eläinasiakentän toimijoihin. Viikonlopun suo sio osoitti eläinten oikeuksien ja hy vinvoinnin kiinnostavan. Järjestöjen välinen paneelikeskustelu keräsi Uu den ylioppilastalon saliin reilusti yli 100 kuulijaa. Tapahtuman teemana oli tehotuotanto. Viikonlopun aikana eläinasiajärjestöt esittelivät toimintaansa järjestötorilla ja paneeUkeskustelussa. Lau antaina järjestettiin myös kaikkien järjestöjen yhteinen tuotantoeläin ten yksilöarvoa puolustava tempaus Kolmen Sepän patsaalla. Sunnuntai na keskityttiin työpajatyöskentelyyn mm. poliittisesta vaikuttamisesta ja mediatyöskentelystä aina ruohonjuu ritason kansalaisvaikuttamiseen. Ta pahtumaan osallistui Animahan lisäk si mm. Vegaaniliitto, Suomen eläin suojeluyhdistysten liitto SEY, Oikeut ta Eläimille, Fauna sekä lukuisia mui ta eläinasiajärjestöjä. ^ ►a n i m a l i a

Djurens Rättin vieraana Vetoomus hevosten puolesta vieraili tammikuun puoliväbssä Ruotsin johtavan eläinoikeusjärjestön Djurens Rättin toimistolla Tuk holmassa. Antoisalla matkalla viriteltiin myös tiiviimpää yhteistyötä pohjoismais ten eläinasiajärjestöjen välille. Järjestössä yli 20 vuotta vaikuttanut Birgitta Carlsson otti meidät lämpimäs ti vastaan ja esitteli Djurens Rättin toi mistoa. Djurens Rättillä on tällä hetkel lä noin 36 000 jäsentä ja pelkästään Tuk holmassa 25 työntekijää. Vastikään jär jestö vietti 125-vuotissyntymäpäiviään. ► a n im a l ia

suomalaisia järkyttivät viime joulukuussa televisiossa näytetyt videot hevosten teuraskuljetuksista Euroopassa. Kuvissa näkyi heikkokuntoisia eläimiä, joita kohdeltiin erittäin kovakouraisesti ja kuljetettiin pitkiä matkoja Euroopassa. Animalia otti asiasta yhteyttä suoma laisiin europarlamentaarikoihin ja kehot ti myös pikavetoomuslistalla olevia ihmi siä kirjoittamaan euroedustajille. Kaksi europarlamentaarikkoa edistikin asiaa te

► M O N IA

kemällä eläinkuljetuksista kirjallisen kysy myksen EU:ssa. Suomessa asiaa ajamaan perustettiin myös uusi eläinsuojeluryhmä Hevosten puolesta. Ryhmä on avannut omat nettisi vut ja kerää parhaillaan nimiä vetoomuk seen hevosten pitkien teuraskuljetusten lakkauttamiseksi Euroopassa. Käy allekir joittamassa vetoomus: www.adressit.com/ hevosten_puolesta. Ryhmän sivut: www.hevostenpuolesta.fi ^

Ruotsissa järjestö ajaa pitkälti samo ja asioita kuin Animalia Suomessa. Tur kistarhaus, eläinkokeet ja tuotantoeläi met ovat tärkeimmät toimintakohteet, li säksi järjestö ottaa kantaa metsästykseen ja eläinten viihdekäyttöön. Parhaillaan työn alla on Pekingin olympialaisiin liit tyvä laaja kampanja, jolla pyritään kiinnit tämään huomiota Kiinan heikkoon eläinsuojelutilanteeseen. Yhteistyötä on tarkoitus jatkaa vielä tä nä keväänä tapaamisella muiden pohjois maisten eläinasiajärjestöjen kanssa. ^

Lisätietoa Eläimet viihteessä -kampanjasta www.theinvisibles.eu

n n ii Y i n l i ^ Kutsu vuosikokoukseen Eläinsuojeluliitto Anim alian vuosikokous pidetään

Birgitta Carlssonin kanssa vaihdettiin järjestöjen kuulumisia lahden molem m ilta puolilta.

m aanantaina 31. maaliskuuta 2008 Anim alian toim istolla klo 18 osoitteessa Porvoonkatu 53, 00520 Helsinki.

Animalia näkyi Educassa Kouksessa käsitellään sääntöm ääräisiä vuosikokousasiat. Kaikki Anim alian jäsenet ovat tervetulleita kokoukseen.

Anim alian johtokunta

U . ll .'. M l M

1/2 0 0 8

osallistui tammikuussa järjes tetyille opetusalan Educa-messuille. Ani maban infopöytä keräsi lukuisia kiinnos tuneita ja tietoa jaettiin mm. Animalian ja Luonto-Lbton yhteisestä kouluvierailija►a n i m a l i a

projektista. Yhä useampi opettaja on ha lukas pyytämään koululleen puhujan ker tomaan eläinten oikeuksista ja hyvinvoin nista. Lisätietoa kouluvierailijaprojektista: www.elaimetjaymparisto.fi.

1/2 0 0 8

RTW TW TO ?!

Kasviskokki pärjää ilman muniakin TEKSTI: ELINA VALKAMA KUVAT: ELINA INNANEN

Kananmunia tuntuu äkkiseltään olevan lähes joka toisessa reseptissä, jopa kasviskeittokirjoiksi itseään mainostavissa opuksissa. Niiden käyttö tuntuu myös perustuvan lähinnä tottumukseen, sillä hyvin harvassa ovat ne ohjeet, joissa munia ei voisi korvata tai jättää kokonaan pois. Niinpä varsinkin aloittelevan kasvissyöjän ei kannata vaipua epätoivoon esimerkiksi leivonnaisreseptejä lukiessaan, vaan vähitellen opetella erilaisia munien korvaamistapoja. Omasta suosikkiherkusta ei varmastikaan tarvitsee luopua ja uusien reseptien joukosta löytynee myös uusia lemppareita. Mukavia kokkaushetkiä!

Suomalainen pannukakku

Blinit 216 dl vehnäjauhoja

1 I soija- tai kauramaitoa

1 dl tattarijauhoja

6.5 dl vehnäjauhoja

16 tl soodaa

2.5 tl leivinjauhetta

1 tl leivinjauhetta

1 tl suolaa

1 dl sokeria

1 tl sokeria

1 dl maustamatonta soijajogurttia

3 dl kauramaitoa

margariinia

0,5 dl margariinisulaa 1. Sekoita kuivat aineet keskenään.

Laita uuni kuumenemaan 200'C.

Sekoita leivinjauhe vehnäjauhoihin.

Kuumenna kauramaito ja sulata

Sekoita kaikki aineet keskenään.

margariini.

Anna taikinan vetäytyä kunnes uuni on kuuma.

2. Yhdistä aineet. Paista blinit lettupannulla kullanruskeiksi.

Laita muutama margariininokare leivinpaperin päälle ja pidä peltiä

3. Tarjoa blinit vaikkapa suolakurkun, merileväkaviaarin (esim. Cavi-Art) ja

uunissa kunnes margariini sulanut.

suolasienisalaatin(sekoita purkkisuolasi-

Kaada taikina pellille ja ripottele

eniä maustamattoman soijatuorejuuston

päälle tasaisesti useita pieniä marga-

kanssa ja lisää mausteita makusi

riininokareita.

mukaan) kera. Blinien ohjetta voi myös

Kikherne-munakas

riKKUfJUIIUL

Paista pannukakkua uunin keskitasol

16 litraa kauramaitoa tai soijamaitoa

muunnella lisäämällä taikinaan hieman

la noin 30 minuuttia, nosta ylemm äl

25-50 g hiivaa

paikassa kaksinkertaiseksi. Alusta

porkkanaraastetta tai pinaattia, jolloin

le tasolle ja paista vielä 10 minuuttia,

1 16 dl sokeria

taikina hyvin kun alat leipoa. Laita uuni

1 pieni sipuli silputtuna

saat mainioita kasvislettuja. 5.

3 . Anna taikinan kohota lämpimässä

116 dl gram- eli kikhernejauhoja dl vettä

jotta pinnasta tulee kauniin ruskea.

1 tl suolaa

kuumenemaan 225 asteeseen. Leivo

200g herkkusieniä pilkottuna

Tarjoa hillon ja (kaura/soija)kerma-

2 rkl kardemummaa

taikinasta tanko ja jaa se paloihin,

16 tl paprikajauhetta

vaahdon kanssa.

150 g margariinia

joista pyörittelet pikkupullia. Anna

16 tl grillausmaustetta

n. 1 kg luom uvehnäjauhoja/ 1,75 I

kohota leivinpaperilla suojatulla pellillä

suolaa

(pari desiä voi korvata

liinan alla. Voitele kauramaidolla tai

pippuria

grahamjauhoilla)

margariinisulalla, ripottele päälle

öljyä paistamiseen

raesokeriaja paista 225 asteessa n. 10

Munan korvaaminen • jos munia on ohjeessa vain

1 tai 2, ne voi usein jättää pois ja lisätä hieman nestettä.

• jos kananmunaa käytetään sidosaineena (esim. makaronilaatikko, murekkeet) käytä

1/ 2 0 0 8

minuuttia. 4. Vaihtelua pikkupulliin saat vaikkapa

maidon joukkoon. Lisää sokeri, suola ja

painamalla pullaan kuopan keskelle ja

kardemumma, sekoita.

laittamalla siihen nokareen margariinia

2. Lisää jauhoja pienissä erissä samalla huolellisesti vaivaten. Kun taikina on

2 rkl nestettä.

kimmoisaa ja irtoaa kulhon reunoista

tai hilloa/paistomarmeladia ennen

1. Sekoita ainekset keskenään. 2. Paista pannulla öljyssä noin 3-5 minuuttia per puoli tai niin kauan että pinta hyytyy. 3. Tarjoile lämpimänä salaatin kera.

paistamista.

Vinkki: herkkusienten tilalla voit käyttää

• munakkaan voi valmistaa gram- eli kikherne-jauhoista

ja kädestä, lisää rasva. Muistathan, että

Ohje:

muitakin sieniä tai kasviksia tai vaikkapa

• leivonnassa kananmunan voi korvata lisäämällä kutakin kananmunaa kohden yhden

mitä paremmin jaksaa vaivata taikinaa,

http://www.lapsiperhe.net/kasvisperheet/ resepti. php 3 ?reseptinr=30

savutofua pilkottuna.

Vi dl omenasosetta, 1 rkl peruna-, maissi- tai soijajauhoja +

2 rkl nestettä tai 1 rkl pellavansiemeniä liotettuna 2 rkl veteen.

MUC.IM IM

kädenlämpöiseksi. Murenna hiiva

yhtä kananmunaa kohden ruokalusikallinen peruna-, maissi- tai soijajauhoja +

muussatun banaanin,

1. Lämmitä kauramaito

sitä kuohkeampaa pullaa on luvassa!

A N IM A L IA S H O P K IR JA T

muKv. lehte fa® 3mai I. Co*».

0RHTRRMIS6-J5R ORHTARMlse-JSfi P(T«»S.l P ito si OLLR o llr VRHRN 3R VflRNTSÄ VRRNTSr VRHRN RRok ok *IR *IR 3R

S< £LTPH 9 W/|TR H rifciC T n N R P J I I K V tN KOHreHT^-JVi. PRITSI ¿ f T p A lf M R ijT u o yjö D B tT p

H ■

Nyt myös ruotsin kielisiä kirjoja: muun muassa Peter Singerin Djurens Frigörelse

Lisätietoa www. animalia.fi.

. Eläinystävällisen kuluttajan opas,

uusi painos. Rautaista tietoa arjen avuksi jokaiselle eläinystävälle. 9 € / 10 €.

UUTUUS

Oikeutta Eläimille Eläinten vapautuk sen filosofiaa. Peter

Jere Nieminen:

Halpaa Makkaraa

kuluttj|jnopas

nUTLÄjl

Halpaa Makkaraa

on Animalian värikäs tehotuotantoko ittinen sarjakuvakirja kaikille kantaaottavan sarjakuvan, eläinten ja vihreän kuluttami sen ystäville.

Singerin kuuluisa teos nyt Elisa Aaltolan päivityksin. 21 € /jäsenet 19 €

13 € / jäsenet 12 €

Herne rokkaa - herneruokakirja.

Herkullisia ja mielikuvituksellisia kasvisruokia herneestä. Mukana mm. bataatti-tofurokka, hernepyttlpannu, hummus, herne-perunasalaatti ja paljon muuta. Teos on hauskasti ja mukaansatempaavasti kirjoitettuja kirkkaat värikuvat saavat veden kielelle. Animaliasta vain 32 € (ovh 35 €)

P IN S S IT

-3PiJC£RBRA) kviJ 5 flU o o

3 r Nnpew ont-nrKi o n w»hl LoTKroNR errtK NfHRN TALSII KMWNI. €TrR CJyCfcfcR g ( TfHOKRMRLoiLlf URHEILOHf/VtfflO IV lM »5S ^f

P o O ,V i S/fOBHffM M R Irfln V o T fP u fl

SHCVcTSTA

G L O B E H O P E -TUOTTEET

[ QOoK,. JuL>..<irrof...PUHC£»<Woap5TB

Animalian ja Globe Hopen yhteistyönä ovat syntyneet eläinystävälliset vyö ja pussukka. Molemmissa teksti Eläinten oikeudet viidellä kielellä! Tuotteet on valmistettu kierrätetyistä armeijakankaista. Vöiden pituudet 110 cm tai 125 cm. Vyö 20 €, pussukka 16 €.

Si+f-ecv Puheeavoorossac R o u v a k °* k °; S ö ö tfre rv

P iic*oripuiterv *o *i r./.-srä

^^OURI S uR K nR jR v

LPRN£CLItfK K(/¿TELU

Animalian opiskelijaryhmän tekemät pinssit: 1,50 € / kpl.

Eri värejä ja tekstejä. Halkaisija 5,5 cm.

Animalia-pinssi, 1,50 €. Pinssiä

Milla Paloniemen piirtämät hauskat hahmot nyt pinsseinä!

saatavana vain mustana. Halkaisija 2,5 cm.

Vaihtoehtoina kettu, lehmä, kana ja I love vegans -pinssi. Hinta 1,5 €. Halkaisija 3,5 cm.

jurens animalriri sdjurens rätt

d«fKTWi»Nm *s eläinten oik #KhOM nnM B!8llll8HRV Ä '» S Ä 2 ? e l

LUE, N IIN TIED ÄT! • Hyvinvoiva tuotantoeläin / ProAgria, 15 €.

Opas on tarkoitettu kotleläinyrittäjllle, opettajille ja opiskelijoille ja myös eettisestä laadusta kiinnostuneille kuluttajille.

A N IM A A L IT K AU TTA M A A N

• Eläinystävällisen kuluttajan opas, 9 /10 €.

Haluatko tehdä maailmasta paremman paikan eläimille? ► Toimistolle tulee paljon kyselyjä alueosastoista. Monet tiedustelevat, miten toimintaan pääsee mukaan. Alueosastojen toiminta riippuu täysin ryhmistä ja niissä toimijoista. Aluksi kannattaa ottaa selvää alueosaston seuraavan kokouksen ajankohdasta. Ota siis ratkaiseva askel ja lähde mukaan toimintaani Kaikki ovat tervetulleita ja jokaista tarvitaan!

sähköposti a n im a lia jk l@ g m a il.c o m , puh: 050 3055910 KAJAANI: Henna Mari Huusko, sähköposti: h e n n a -m a ri.h u u s k o @ lu u k k u .co m , puh. 044 5360707 KERAVA: Suvi Nurmiviita,

Porvoonkatu 3c 44, 04200 Kerava, sähköposti su v i@ su v in u rm iv iita .fi

KOTKA: Riika Kokkonen, Laihontie 7, 48700 Kyminlinna, puh. 05 264 108

toimistolla joka kuukauden

Pietarinpolku 11 G

ensimmäisenä keskiviikkona kello 18. Myös uudet jäsenet ovat tervetulleita! Esitteiden ja muun

25, 92140 Pattijoki

materiaalin lisäksi toimistolla on myynnissä rajoitettu valikoima Animalian tuotteita. Toimistolla on kirpputori, jonne otetaan vastaan hyväkuntoista kirpputoritavaraa. PORI: Maria Väkiparta,

Muistathan, että alueosastojen

tai 044 595 0534, sähköposti

puh. 050 4671565 Nahkiaisenpolku 7, 28300 Pori.

yhteystiedot löydät myös Animalian kotisivuilta (www.anlmalia.fi).

riik a _ k o k k o n e n @ h o tm a il.c o m .

m a ria v a k ip a rta @ h o tm a il.c o m .

KOUVOLA: Laura Karttunen, puh. 040 5045506, sähköposti

HAAPAVESI: Heidi Manner, puh. 044 3001 801, sähköposti h e ld i.m a n n e r@ h u m a k .e d u

HELSINKI: ks. Pääkaupunkiseutu IISALMI: Mari Schroderus, Satamakatu 7 B 16, 74100 Iisalmi, sähköposti m a ri.sc h ro d e ru s @ s u o m i 24 .fi.

!a u r a .k a rttu n e n @ p p .in e t.fl.

KUOPIO: Sari Ung, puh. 044 538 3903, sähköposti sa ri.u n g @ u ta .fi LAHTI: Marjo Paulin, puh. 045 111 4868, m a rjo .p a u lin @ h o tm a il.c o m NUMMI-PUSULA: Irma Teikari, Lehtolan tila, 03850 Pusula, puh. 09 226 6236 tai

JO ENSUU: Jemina Keinänen, puh. 050 467 5970, sähköposti

050 500 4596 OULU: (alueosaston toimisto) Töllintie

je m in a k e in a n e n @ s u o m i24 .fi.

50 A 1 (kellarikerros), 90230 Oulu,

Voit liittyä Joensuun ryhmän sähköpostilistalle lähettämällä

puh. 08 311 9885 jaO 40 542 2679/ Laura Ahmala, sähköposti

tyhjän viestin osoitteeseen

A n im a lia .O u lu @ m a il.s u o m i.n e t,

jnsanimalia-subscribe® yahoogroups.com. Listalle tulevat

m ta iv a ss@ lu u k k u .c o m

tarkemmat tiedot tapahtumista sekä uusin kampanjaposti. JYVÄSKYLÄ: Maria Sydänmetsä,

H .llllM IM

1/2 00 8

kotisivu h ttp ://w n e t.su o m i.n e t/ k o tisiv u /a n im a lia .o u lu /. Päivystys keskiviikkoisin kello 16-18, ja perjantaisin kello 14-16. Jäsenillat

PÄÄKAUPUNKISEUTU:

m a ri.liim a ta in e n @ su o m i 24 .fi

TAMPERE: Heidi Pitkänen puh. 040 5839972 ja Viivi MäkiVaurio puh. 040 8317556i ta m p e re @ a n im a lia .fi w w w .a n im a lia .fi/ta m p e re /

VAASA: Arja VVallenius, Kurteninkatu 3, 65100 Vaasa, puh. 050 518 5624, sähköposti

5), muut ryhmät kokoontuvat Animalian toimistolla (Porvoonk 53,

e e m il.w a lle n iu s @ p p .in e t.fi

AKTIIVIRYHMÄ: Lisätietoja antaa Eeva Andersson, h e lsin k i@ a n im a lia .fi. OPISKELIJARYHMÄ: lisätietoja

VIHTI: Laura Pulkkinen, Otalammentie 28b, 03300 Otalampi, puh. 09 2760 958 tai 040 538 2045, sähköposti lau ra. p u lk k in e n -h a a p a m ä k i@ h u m a k .e d u

antaa puheenjohtaja Terhi Niinimäki, puh. 040 702 93 71,

Eikö listasta löydy sinua lähellä olevaa

sähköposti:

paikkakuntaa? Kiinnostaisiko sinua ryhtyä Animalian yhdyshenkilöksi?

te rh i.n iin im ak i@ h elsin k i.fi

Ryhmän postituslista: a n im a lia -o p @ h e lsin k i.fi. Kokoukset

pidetään parillisten viikkojen keskiviikkoina klo 18. KARHURYHMÄ: Laura Karttunen, puh.

saa viestisi näkymään plmeälläkin! 2 €

LOPPUUNMYYNTIALE

Eläinkokeita ja vaihtoehtoja, 15 € / jäsenille 10 €.

Tietoa koe-eläimlstä, eläinkokeista ia vaihtoehdoista. - Koe-eläinpaita, muotoonleikattu (Frultofthe Loom), 1 0 €. O-aukkoinen t-paita. Edessä koe-elälnkuva ja Animalian www-osolte. Väri vaaleanpunainen. Koko L (pieni malli). ■ Sininen rotta-paita. Perusmalli (s, m) ja lady-fit (xs), 8 €. Viimeiset koe-eläinkampanjan apinatopit 13 € / jäsenet 10 € (xs,s) 1Rintamerkki/tarra-setti, 3 €.

Setissä 16 tarran "eläinkokeeton kosmetilkka"-arkkl sekä 2 rintamerkkiä. (Go cruelty free ja Opiskelijaryhmän pinssi) 1Korttisetti edullisesti! 1,50 €. Nipussa 10 korttia.

Soita, kirjoita tai lähetä sähköpostia.

N Ä IN T EET T IL A U K S E S I:

Yhteydenottosi ei sido sinua mitenkään.

POSTITSE: Animalia ry, Porvoonkatu 53,00520 Helsinki. PUHELIMITSE: (09) 720 65911, ma-pe klo 10-15, FAKSITSE: (09) 148 4622. SÄHKÖPOSTITSE: tarja.balding@animalia.fi. Yli 10 € tilaukset toimitetaan postiennakolla, jolloin hintaan lisätään postiennakkomaksu 3,35 €. Kaikkiin tilauksiin lisätään postituskulut sekä 1 € käsittelykulu. Tuotteita voit ostaa myös suoraan Animalian Helsingin toimistosta, osoite yllä. Rajoitetusti tuotteita on myynnissä myös Oulun toimistossa (Töllintie 50 A 1,90230 Oulu. (08) 3119 885). KIITOS TILAUKSESTASI! KIITOS TUESTASI! Lisätietoja www.animalia.fi.

Terveisin, Tarja Balding / Animalia ry.

040 504 55 06, sähköposti

Porvoonkatu 53, 00520 Hki

la u ra .k a rttu n e n @ p p .in e t.fi.

p. 09-720 6590,

RAAHE: Mari Liimatainen,

32 € / jäsenet 30 €. Tarkista saatavuus netistä!

Elina Innanen, puh. 040-5470959 Aino Harvola turunopiskelijaryhma@animalia.fi

Ink notm ink -froteeranneke 5 € Turkisvapaa-heijastin

TURKU: Rita Lindberg 050 348 6248 TURUN OPISKELIJARYHMÄ:

Opiskelijaryhmä kokoontuu Uudella Ylioppilastalolla (Mannerheimintie

00520 Helsinki).

V IIM E IS E T K E T T U H U P P A R IT !

Jäljellä naisten lady-fit malli (xs-l) Väri musta. Selässä punaoranssi kettukuva ja Animalian logo.

t a rja .b a ld in g @ a n im a lia .fi

ESIT T EET J A JU L IS T E E T

Esitteet ja julisteet ovat pääosin maksuttomia, suurista tilauksista perimme postikulut. • Irti mun munista -kampanjaesite (ilmestyy maalikuussa) uur ,*« • Irti mun m unista-käyntikortti. Korttiin on merkitty u u t u u s * « kananmunien eri tuotantotavat ja se on kätevä pitää mukana lompakossa, (ilmestyy maaliskuussa) • Kananm unattom ia reseptejä -esite [ilmestyy maaliskuussa) uutl s*« • Kokeile korvata -esite. 3 €. uutuus*« • Puhtaam pi pallo ilman M UUta -esite -us*« tehotuotannon ym päristövaikutuksista. • Vuoden 2007 Katja Aallon DAF-voittajajuliste tilattavissa ilm aiseksi. Koko A3. 4 • Päivä eläintarhassa -esite lapsille, uutuus*«

Jus*«

Esite on osa Animalian opiskelijaryhmän Eläimet viihteessä -kampanjaa. Lue lisää sivulta 26 ! , • Are Anim als M orally Significant? -esite,

uutuus*«

Englanninkielinen yleisesite Animalian päätoimintakohtelsta ja tavoitteista. Esite sopii kalkille eläinten oikeuksista ja hyvinvoinnista kiinnostuneille. • Anim alian yleisesite • Ink not m ink -juliste, 4 erilaista, 5 € • Turkiseläinten asialla -esite • Tuotantoeläinten asialla -esite • Koe-eläinten asialla -esite • Eläinten oikeuksien asialla -esite • Eläim et viihteessä -esite. Tietoa eläinten vilhdekäytöstä. • Se pieni ero: kettu kärsii -juliste, 5 €. Toim istolta haettaessa 2,50 €. • "Kun valitset m unia... valitset myös kanalan."

Nellvärinen A3-kokolnen juliste. Sopii Ilmoitustauluille, työpaikan seinälle ja kaikkialle, missä liikkuu Ihmisiä. • Syökää porkkanaa. Nelivärlnen A3 kokoinen juliste.

1/2 0 0 8

M .U ..M I M

nj yi .KR13

JJL i. Su o ra ve lo itu sva lta k irja

Valtuutan Eläinsuojeluliitto Animalia ry:n veloittamaan tililtäni merkitsemäni summan kuukausittain:

30 €

€Q

5€

Tiliäni veloitetaan joka kuun

Tai muu summa (yli 5 €) .............

5 . päivä □ 20. päivä

Anna eläimille parempi tulevaisuus - liity kuukausitukij aksemme! ►Animalian tekemä työ turkis-, tuotanto- ja koe-eläinten eteen on mahdollista ainoastaan jäseniemme tuella. Siksi pyydämme sinua jä seneksemme joko liittymällä kuukausitukijaksemme tai maksamalla perinteisen vuosittaisen jäsenmaksun tilillemme Nordea 229818-189 tai Sampo 800018-2105644. Laitathan maksun viestiosaan nimesi ja osoitteesi. Vuosimaksun suuruus on 25 e (tukijäsen), 30 e (aktiivijä sen) tai 20 e (nuorisojäsen alle 18 v.). Suoraveloitus on Animalialle edullisin tapa vastaanottaa jäsen m ain suja. Se säästää pankki- ja jäsenmaksumuistutusten lähettämiskuluja ja tehostaa varojen siirtämistä hallinnosta itse kampanjointityöhön. Sinulle kuukausitukijajäsenyys maksaa edullisimmillaan alle 0,17 € päivässä! Kuukausitukijana saat Animalia-lehden neljästi vuodessa ja aktiivikirjeitä säännöllisin väliajoin. Animalian työ eläinten oikeuksien ja hyvinvoinnin puolesta on pit käjänteistä ja vaatii taloudellisia resursseja. Kiitos, että toimit eläinten puolesta!

Valtuutettu: Eläinsuojeluliitto Animalia ry, Porvoonkatu 53 ,

00520 Helsinki, Puh. (09 ) 720 6590 , Palvelutunnus: 002242548 Laskun aihe: Jäsenmaksu. Valtuuttaja:.................................................................................................

Kati Pulli Toiminnanjohtaja

N im i:........................................................................................................... O so ite :........................................................................................................ Postinum eroja -toim ipaikka:...............................................................

Tee näin: Täytä valtakirja ja leikkaa se

Animalia ry

katkoviivoja pitkin irti. Laita valtakirja

Tunnus 5007666

kirjekuoreen ja kirjoita siihen vastaus-

00003 VASTAUSLÄHETYS

lähetyksemme tunnus, näin säästät Pankki ja konttori:....................................................................................

postimaksun!

T ilinum ero:................................................................................................ Sähköpostiosoite:.....................................................................................

Suoraveloituksen ehdot: Valtuuttaja valtuuttaa Eläinsuojeluliitto Animalia ry:n veloit tamaan tililtään valtakirjaan merkitsemänsä summan kuukausittain. Valtakirja on voi

Puhelinnum ero:.......................................................................................

massa toistaiseksi. Valtuuttaja voi lopettaa valtuutuksen ilmoittamalla siitä pankkiin sa tai Animalialle puhelimitse p. (09) 7206590 tai sähköpostitse animalia(o>animalia.fi.

Syntym ävuosi:...........................................................................................

Suoraveloituksen tilin tulee olla maksupalvelutiliksi kelpaava ja valtuuttajan tulee huo lehtia siitä, että tilillä on veloituspäivänä tarpeeksi varoja. Jos tilillä ei ole katetta veloi-

Aika ja paik ka:...........................................................................................

tuspäivänä, yritetään veloitusta kolmen pankkipäivän ajan, minkä jälkeen veloituskäsky hylätään. Valtuuttaja voi peruuttaa yksittäisen maksusuorituksen pankkinsa kautta. Suo

Allekirjoitus:...............................................................................................

raveloituksesta ei lähetetä erillista kuittia, mutta maksusuoritus eritellään tiliotteessa.

w w w .anim alia.fi p. (09) 720 6590