Animalia 2/2008

LEHTI E L Ä I NT E N A S I AL L A

2 / 2 0 0 8

A N IM A L IA LÄHTEE KESÄKIERTUEELLE

SIVU

15

ELÄIN SU O JELU T A R K A ST U STEN P O R SA A N R EIÄ T

VINKKEJÄ KESÄLUKEMISEKSI • BELGIAN A K TIIV IN E N G AIA • KESÄN VEGAANISET G RLLJ.I HERKUT

S IS Ä L L Y S

ANIMALIA-LEHTI, 31. VUOSIKERTA JULKAISIJA: Eläinsuojeluliitto Animalia PÄÄTOIMITTAJA: Laura Uotila,

laura.uotila(a>animalia.fi TOIMITUSSIHTEERI:

Eeva Suhonen, p. (09) 720 65914 eeva.suhonen(d)animalia.fi TAITTO:

Reeta Salmi, p. (044) 362 7714 reeta(o)redandblue.li OSOITTEENMUUTOKSET:

Tarja Balding, p. (09) 720 65911 tarja.balding(o)animalia.fi PAINOPAIKKA:

Miktor Oy, Helsinki ISSN 0783-9170 ILMESTYMISAIKATAULU:

ILMOITUSMYYNTI:

Taiteella voi peh m en tää vaikeitakin asioita

5 6

Uutisia

Suomi vastaan muut maat?

ILMOITUSTEN PERUUTTAMINEN:

ANIMALIA-LEHTI PIDÄTTÄÄ OIKEUDEN LYHENTÄÄ JA MUOKATA JUTTUJA. TOIMISTO:

Porvoonkatu 53,00520 Helsinki ASIAKASPALVELU: p. (09) 7206590,

päivystys m a-pe kello 10.00 -15.00, fax (09) 148 4622 e-mail: animalia(d)animalia.fi Internetsivut: www.animalia.fi.

AUTA MEITÄ AUTTAMAAN ELÄIMIÄ!

LIITY JÄSENEKSI TAI TEE LAHJOITUS.

Animalia toimii jäsenmaksujen ja lahjoitusten varassa, siksi apusi on toiminnan edellytys!

T O IM IN N A N JO H T A JA K A T I P U L L I

kevään aikana on ollut mukava huomata, että eläinten kohtelua on kä­ sitelty mediassa paljon. Yksi keskustelun teemoista oli Australian villantuotannossa harjoitettava mulesing-menetelmä, jossa lampailta leikataan takareisistä suuret pa­ lat nahkaa pois lihakärpästen muninnan estämiseksi.

Asia oli esillä paitsi Suomen, myös Ruotsin ja Tanskan mediassa ja monet vaateliikkeet ilmoittivat tämän seurauksena jättävänsä mulesing-menetelmällä tuotetun villan pois myyntituotteistaan. Tämä näkyi vahvasti erityisesti ruotsalaisissa ja tans­ kalaisissa liikkeissä. Mutta mitä tapahtui Suomessa? Ajankohtaisohjelma 45 mi­ nuuttia haastatteli Suomen kaupan liiton edustajaa. Hänen mukaansa asiaan ei ol­ lut syytä reagoida.

Olemme Suomessa tottuneet ajattelemaan, että olemme edistyksellisiä eettisis­ sä asioissa. Kansainvälistä eläinoikeustoimintaa ja muissa maissa otettavia edistys­ askeleita seuratessa Suomen edistyksellisyys ei kuitenkaan tule esiin. Päin vastoin.

Mikäli Suomi joskus olisikin ollut eettisen toiminnan edelläkävijä, nykyisin sillä ei voida kehua.

Paitsi lainsäädännössä, myös yritysten toiminnassa ja ihmisten asenteissa eläin­ ten hyvinvoinnin edistämistä kohtaan on huomattavissa paikalleen jämähtämistä.

Samalla muut maat ottavat edistysaskelia. Esimerkiksi Kroatian eläinsuojelulakia voi meiltä käsin lähinnä ihailla.

Asian muuttaminen vaatii jatkuvaa keskustelun ylläpitämistä. Suomalaisten tie­ toon olisi tuotava, että Suomi ei ole eläinten hyvinvoinnin edelläkävijä. Mutta hy­ vinvointivaltiona maamme voisi ja sen pitäisi olla.

►KULUN EEN

14

LAHJOITUKSET: Nordea 101130-260629.

Rahankeräyslupa: OKU 2480 A. Testamentit ovat merkittävä tuki Animalian työlle. Tiedustelut: Tarja Balding, puh. (09) 720 65911, tarja.balding(ä)animalia.fi.

Tähdellistä luettavaa eläinten oikeuksista "Älkää koskaan olko hiljaa asioista, jo ista välitätte" M ite n k e rto a la p s e lle te h o tu o ta n n o s ta ?

Luettavaa: Jo s teurastam ojen seinät olisivat lasia R auhanom aista hässäkkää

15

•

18 19 20 21 22

23 24 25

L ih a a liu k u h ih n a lta

Viimeiset sata vuotta ovat merkinneet tuotantoeläinten kannalta valtavia muutoksia: eläimiä pidetään yhä suuremmissa ryhmissä ja ne on jalostettu tuotantoky­ kynsä äärirajoille. Samalla lihansyönti maailmassa kiih­ tyy sellaista vauhtia, että globaalin lihankulutuksen on ennustettu kaksinkertaistuvan vuoteen 2050 mennessä.

Painavaa asiaa ruoasta Tietoa tuotteista, avoimesti Vegefest ensimmäistä kertaa Suomessa Lahdessa toimitaan karhujen puolesta Miehet valtaavat Animalian Eläinsuojelullisiin epäkohtiin ei uskalleta puuttua Helsingin yliopiston koe-eläinkeskuksen laajentaminen jäissä K a n o ja n e ljä s sä k e rro k se ssa

Uusi lattiakanalan muoto, kerrosritiläkanala on jo laajal­ ti käytössä Ruotsissa. Animalia vieraili yhdessä ensim­ mäisistä kerrosritiläkanaloista Suomessa. Kanojen lajityypillisten tarpeiden kannalta uusi kanalamuoto mahdollistaa useita parannuksia verrattuna perinteiseen lattiakanalaan.

Aurinkoista kesän alkua ja tervetuloa mukaan Animalian kesäkiertueelle!

JÄSENMAKSUT: Tukijäsen: 25 € / vuosi,

aktiivijäsen: 30 € / vuosi, nuorisojäsen (alle 18 v.) 20 € / vuosi, ainaisjäsen: 440 €, yhteisöjäsen: 92,50 € / vuosi.

Sampo 800018-2105644.

Kirjoita viestiksi nimesi ja osoitteesi.

Kolumni: Antti Nylen

Pienten lasten eläinsuhde rakentuu pitkälti lemmikkien, piirrettyjen ja television luonto-ohjelmien varaan.

Jossain vaiheessa lasta alkavat askarruttaa kysymykset siitä, mistä liha tulee lautaselle tai maito lasiin. Missä vaiheessa ja miten lapselle tulisi kertoa nykyisestä eläintuotannosta?

ILMOITUSHINNAT:

peruutukset viimeistään seitsemän (7) vuorokautta aineiston jättöpäivän jälkeen toimitussihteerille. REKLAMAATIOT: Kirjallisena 14 vuorokauden aikana ilmestymispäivästä lukien.

IRTONUMEROMYYNTI: Akateeminen kirjakauppa. Artikkelien lainaaminen eläinsuojelua edistäviin tarkoituksiin sallittu. Lähde mainittava.

K esäkiertueella puhutaan m unista ja kanoista

Risut ja Ruusut

8 10 12

Eeva Suhonen, p. (09) 720 65914 Katso ilmoitushinnat www.animalia.fi LISÄVELOITUKSET: Värierottelut veloitetaan erikseen, määräyspaikkakorotus 20 %, liitteiden hinnat sovitaan erikseen. RAJOITUKSET: Etusivulla ei julkaista ilmoituksia. ALENNUKSET: Toistoalennus: 1. toisto 10%, seuraavat 20 %, auktorisoidut mainostoimistot 15 %.

Pääkirjoitus

Sanottua

AINEISTOT lähetetään lehti(o)animalia.fi

Animalia-lehti on kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtien liiton Kultti ry:n jäsen.

Sisällys

4

7

Nro 1 maaliskuu, nro 2 toukokuu, nro 3 syyskuu, nro 4 marraskuu. Seuraavaan numeroon tarkoitetun materiaalin tulee olla perillä toimituksessa 30.6.2008 mennessä.

tai osoitteella: Animalia-lehti, Porvoonkatu 53,00520 Helsinki.

2 3

26 27 28 30 31

M iten voin toim ia Tehtyä ja tapahtunutta V egepalsta: Grilli kuumaksi!

Sarjakuva Anim alia shop Kannen kuva: Kanerva Peili

2/20 0 8

P fîW îîC T TC T

3

K E S Ä K IE R T U E 2 0 0 8 K E SÄ K IE R T U E 2 0 0 8

Taiteella voi pehmentää vaikeitakin asiota

ja Suomen Eläin­ suojeluyhdistysten Liiton kananmunakampanjan ja maskottina on kana, joka on selvästi sukua ki­ roilevalle siilille. Kana on mukana myös tulevana kesä­ nä Animalian kesäkiertueella. Hahmosta on kiittämi­ nen sarjakuvataitelija Milla Paloniemeä, jonka kynäs­ tä on syntynyt myös muuta kuvitusta Animalian käyt­ töön. Vastikään taiteilija pokkasi itselleen myös vuo­ den 2008 Sarjakuva-Finlandian.

Persoonallinen siili alkoi seikkailla sarjakuvissa jo vuonna 2003. Tiukkoja ärräpäitä suustaan päästävä piikittelijä aloitti huomion herättämisen netissä, ja vii­ me vuonna Paloniemen Kiroileva siili -albumit kapu­ sivat jo Akateemisen kirjakaupan myydyimpien sarja­ kuva-albumien joukkoon.

Kanahahmo sai oikeastaan alkunsa Animalian kesä­ leirillä. Leirillä oli ideoitu eläinhahmoja, jotka toisivat vähän vähemmän tosikkomaisesti eläinsuojelun tee­ moja esille. Idean pohjalta kysyttiin Milla Paloniemel­ tä, josko hänellä voisi olla aikaa ja kiinnostusta muut­ taa ideat kuviksi. Paloniemi suostui empimättä mu­ kaan projektiin. ”01in heti innolla mukana! Hieno juttu saada olla piir­ rosten kautta mukana hyvässä asiassa,” Paloniemi kertoo.

"Toteutus oli aika helppoa, kun idea oli jo mietitty­ nä. Hahmosta tulikin sitten ulkonäöltään hyvin tuol­ lainen "mun näköinen”. Ilmeikkyys hahmoissa on mulle tärkeä pointti, joten sitä piti saada. Palautteen pe­ rusteella se ilmeisesti toimii ihan kivasti ja sehän se on pääasia.” ► A N IM A L IA N

Sarjakuva avaa uuden lähestymistavan Kansalaisjärjestöt kampanjoivat yleensä asioiden puo­ lesta, jotka ovat vakavia ja voivat tuntua vaikeasti lä­ hestyttäviltä. Jo aiheesta puhuminen saattaa joistakin ihmisistä tuntua raskaalta ja syyllistävältä. Taide ja var­ sinkin sarjakuva tuovat kuitenkin uudenlaisen lähesty­ mistavan vaikeisiinkin aiheisiin. Paloniemi toivookin, että taiteen kautta voi vaikuttaa sellaisiinkin ihmisiin, joita ei muuten kovin helposti tavoittaisi.

4

RTWTÎfîïWI

2 12 0 0 8

Kesäkiertueella puhutaan munista ja kanoista

’’Ihmiset vieroksuvat kaikenlaista saamausta ja käs­ kyjä, joten taide on oiva muoto tuoda esille tärkeitä asioita ärsyttämättä liikaa. Ja sarjakuvan kautta varsin­ kin siksi, että se on juuri sopivan helposti lähestyttävä taidemuoto. Huumori on myös hyvä keino tuoda esille jokin juttu. Ainakin itselläni jää helposti mieleen jokin, joka on herättänyt jotain tunteita. Toivon mukaan ih­ miset myös kysyvät itseltään "miksi nauroin tälle?” tai "saako tällaiselle sittenkään nauraa?” Paloniemi pohtii.

Eläinten oikeudet ovat Milla Paloniemelle tärkeä asia. "Eläimet ovat lempiaiheeni. En piirtäisi eläimiä, ellen oikeasti ihailisi niitä ja välittäisi niistä. Eläimissä on paljon huumoria ja mielenkiintoisia piirteitä ja niitä on hauska piirtää, mutta pyrin kyllä tuomaan töissäni välillä esiin myös asioiden vakavamman puolen,” sarjakuvataiteilija kertoo.

"Olen silti aika varovainen paasaamaan asioista sar­ jakuvissani, mutta ainakin sarjakuvablogissani julkai­ sen silloin tällöin merkintöjä, jotka kuvastavat arvo­ maailmaani. Esimerkiksi jouluna käsittelin blogisarjiksessani kuluttamista ja lihansyöntiä ja se herättikin pal­ jon keskustelua.” Paloniemi tekee paljon valintoja myös omassa elämässään eläinten ja ympäristön puolesta.

"Olen kasvanut maalla ja nähnyt läheltä, millaisissa oloissa tuotantoeläimet elävät. Se kuva on piirtynyt mie­ leeni, enkä halua moista tukea,” hän toteaa lopuksi. ^ L A U R A U O T IL A

iJ IR TI M ON MONIsr*!!

on jo ovella ja Animalian aktiivinen kesätoiminta alkaa.

Tänä vuonna Animalian kesäkiertueella kerrotaan kananmunantuotannosta ja vaikutetaan kananmunien tuotantotapoihin.

Animalian infoteltta kiertää yli kahdellakymmenellä paikka­ kunnalla kesän ajan. Kiertueella kerätään kanamunakampanjan kyselylomaketta, jonka avulla jokainen voi vaikuttaa siihen, mi­ ten kananmunia tulevaisuudessa tuotetaan Suomessa. Lisäksi neuvotaan kuluttajia kananmunien korvaamisessa ja eläinystävällisten valintojen teossa.

Valtakunnallisena eläinsuojelu- ja oikeusjärjestönä Animalia haluaa panostaa näkyvyyteen ympäri Suomen. Kierrämme paikkakuntia tukeaksemme paikallisia alueosastoja ja kannustaaksemme uusia jäseniä toimintaan mukaan. Kesäkiertueen yhtenä tavoitteena on myös jäsenmäärämme kasvattaminen, jotta voimme vaikuttaa eläinten asemaan entistä tehokkaammin.

►k e s ä

Tule mukaan!

Toivomme näkevämme mahdollisimman monia Animalialehden lukijoita kiertueem m e infoteltalla. Ohessa on kier­ tueen alustava aikataulu. Voit tarkistaa mahdolliset m uutok­ set nettisivuiltamme. Myös tarkemmat paikkakuntakohtai­ set osoitteet ja ajat päivitetään kesäkiertuesivuillemme. Voit myös kysyä lisätietoja Animaliasta p. (09) 720 65 90.

Animalian teltalla voi tavata paikallisia aktiiveja, keskustella eläinsuojeluaiheista, saada tietoa ajankohtaisesta Irti mun mu­ nista! -kampanjasta ja viettää mukavaa kesäpäivää. Tule siis vie­ railemaan infoteltalla kesän aikana!

A N IM A L IA N K E S Ä K IE R T U E 17 .- 18 .5. Sosiaalifoorumi, Tampere + Mahdollisuuksien 24 .- 25 .5 . Maailma kylässä, Helsinki 3 .6 .

Jyväskylä (kävelykatu) Tampere (Keskustori) 4 .6 .

5 .6 .

Tampere (Kuninkaankadun kävelykatu) 6 .- 7.6 Turku (kävelykatu) 11.6 .

Oulu

12.6.

Vaasa

27 .6 .

28 .6 .

2 .7 .

Ämyrock, Hämeenlinna

3 .7 .

4 .7 .

5 .7 .

10 .7 .

11 .7 .

17 .7 .

18 .7 .

19 .7 .

24 .7 .

25 .7 .

Helsinki, Lasipalatsi Lahti (Lanunaukio) Imatra Big Band, Imatra (tori) Savonlinna (tori) Mikkeli Kuopio (tori) Joensuu (katu) Forssa Pori (Porin Mahdollisuuksien tori ja Pori Jazz) Rauma Kotka (meripäivät) Kouvola

26 .7 .

Lappeenranta

1 - 3 .8 .

Faces Etnofestivaalit, Karjaa

8.-10.8.

Animalian kesäleiri Kangasalla

22.8.

Taiteiden yö, Helsinki

Muistathan myös Animalian kesäleirin!

Animalian kesäleiri pidetään tänä vuonna 8.-10.8. Kangasalla, Tampereen lähellä Vallitun leirikeskuksessa.

Ohjelmassa on mm. eläinaiheisia luentoja, työryhmiä, hy­ vän kasvisruuan kokkailua, saunomista, mukavaa yhdessäoloa ja mahdollisuus tutustua toisiin animaaleihin ympäri Suomea.

Kysy lisää aura.ylisela(2>animalia.fi tai (09) 720 65 90.

A U R A YLISELA

2 20 08

UUTISET

K o o n n u t E e va

Suhonen

KOLUMNI

Sikojen kuljetuksiin

ir

Kolumni |Antti Nylen

uudet ajoneuvot kuljetuksiin on hyväksyt­ ty noin vuoden koekäytössä ollut kol­ mikerroksinen ajoneuvo. Auto täyt­ tää uudistuneen lainsäädännön vaati­ mukset. Uudet autot tulevat vähitel­ len korvaamaan vanhat, kaksikerrok­ siset ajoneuvot.

Eläinmäärä kolmikerroksisessa kuormatilassa on noin 25 prosenttia suu­ rempi kuin kaksikerroksisessa.

Tutkimusten mukaan sikojen luon­ tainen ryhmäkäyttäytyminen niiden nojatessa toisiinsa seisoessaan, istu­ essaan tai maatessaan tulisi paremmin esiin kolmikerrosperävaunussa. Kui­ tenkin sikojen käyttäytymisestä liik­ kuvassa eläinkuljetusautossa ei ole saatavilla vastaavaa tietoa.

Uutta kuljetusautoa on tutkittu käy­ tännön olosuhteissa vertailukohtee­ na vanha kaksikerroksinen ajoneuvo.

Tutkimuksessa sikojen käyttäytymis­ tä kontrollissa ja koekorissa arvioitiin lastauksen alusta purkuun kahdeksan videokameran avulla.

Euroopan yhteisön asetus eläin­ ten kuljetuksesta ja laki eläinten kulje­ tuksesta tulivat voimaan tammikuus­ sa 2007. Säädösten tarkoituksena on suojella eläviä eläimiä kuljetuksessa ja sen yhteydessä vahingoittumiselta ja sairastumiselta sekä kaikelta vältettä­ vissä olevalta kivulta, tuskalta ja kärsi­ mykseltä. ^ ► s ik o j e n

Hyvinvointitukea ei saa myöntää liian helpolla alusta voimaan astui uusi maa- ja metsätalousministeriön tukimuo­ to, eläinten hyvinvointituki. Tuki on tar­ koitettu nauta- ja sikatiloille ja tukea voi saada ministeriön määrittelemät peruseh­ dot täyttävä tila.

Animalia pitää tukea sinänsä myöntei­ senä, mutta suhtautuu kriittisesti siihen, että tuottajan on mahdollista saada tukea vain perusehdot eli eläinsuojelulain vaa­ timukset täyttämällä ja terveydenhoitosuunnitelman tekemällä. Käytännössä siis lähes kaikki tilat ovat oikeutettuja tukeen ilman parannuksia eläinten hyvinvointiin.

Tuen perusehtojen lisäksi on olemassa li­ säehtoja, jotka ovat niin väljiä, että niistä vähintään yhden toteuttamisen tulisi olla ehdoton edellytys tuen saamiselle.

Tällä hetkellä lisäehtona on esimerkik­ si palontorjunta- ja pelastussuunnitelma ►t o u k o k u u n

eläintiloille. Animalian mielestä palotur­ vallisuuden tulisi ehdottomasti kuulua tu­ en perus- eikä lisäehtoihin. Samoin perus­ ehtoihin tulisi sisällyttää se, että kytketyn eläimen on mahdollista toteuttaa luon­ nollisia liikeratojaan ja kehonhoitoaan.

Lisäksi tuen vaatimusta eläinten ryh­ mässä pidosta tulisi laajentaa myös yli vii­ kon ikäisiin vasikoihin. Vasikan luontai­ sen käyttäytymisen perusteella on oleel­ lista, että vasikka saa olla ryhmässä. Ani­ malia suhtautuu myös kriittisesti siihen, että vaikka tilalla pidetään nautoja parsis­ sa, se voi saada hyvinvointitukea.

Tukirakenne kulkee nimellä "Eläinten hyvinvointia edistävät tuet”. Animalian mielestä pitäisi olla itsestään selvää, että tu­ kirakenne pyrkii nimenomaisesti eläinten hyvinvoinnin huomattavaan edistämiseen, ei vain eläintuotannon tukemiseen.

Hennes & Mauritz liittyi turkittomien vaateliikkeiden merkintään vaatejätti Hennes & Mauritz on liittynyt kansainväliseen Tur­ kittomien vaateliikkeiden Fur Free Re­ tailer -merkintäjärjestelmään. H&M liikeketju toimii tällä hetkellä 28 maassa ja sen liikevaihto kasvoi viime vuonna 15%.

Ketjulla on 1500 liikettä pääosin Euroo­ passa, USA:ssa ja Kanadassa, mutta myös esimerkiksi Kiinassa.

Turkiton merkki on kansainvälisen Fur Free Alliance -verkoston ylläpitämä mer­ kintäjärjestelmä, johon sitoutuneet vaa­ teliikkeet ja jälleenmyyjät eivät pidä vali­ ► r u o t s a l a in e n

6

EtTTTJWITIfl

2 12 0 0 8

koimissaan turkiksia tai turkissomisteisia tuotteita. Vain järjestelmään sitoutuneilla liikkeillä on oikeus käyttää Fur Free Re­ tailer -kettulogoa.

Turkittomaan merkintäjärjestelmään mukaan haluavan yrityksen tulee ottaa Suomessa yhteyttä Animaliaan. Tällä het­ kellä turkittomien vaateliikkeiden Suo­ men listalla on mukana jo 28 liikettä.

Tunnetuista kansainvälisistä vaatemerkeistä turkittomaan merkintäjärjes­ telmään ovat Hennes 8c Mauritzin ohella sitoutuneet myös mm. Indiska ja Marks

8c Spencer. Suomalaisista liikkeistä muka­ na on Pariisin muotiviikoillakin mainetta kerännyt IVANAHelsinki sekä 24 muuta kotimaista yritystä.

Vastikään Hennes 8c Mauritz ilmoit­ ti boikotoivansa myös australialaista merinovillaa, joka on tuotettu tekemäl­ lä lampaille kivulias mulesing-leikkaus.

Myös useat muut kansainväliset vaateketjut kuten Jack8cJones ja Timberland ovat ilmoittaneet luopuvansa mulesing-menetelmällä tuotetun merinovillan hankkimi­ sesta. u.

Mitä katolinen kirkko opettaa eläinten oikeuksista? ► "H A R V A t i e t ä ä " on tylsä retorinen rakenne, mutta harva tie­

tää, mitä katolinen kirkko opettaa eläimistä - arvelen, etteivät edes eläinoikeusaktivistit yleensä tiedä, vaikka kuuluvatkin maamme älylliseen parhaimmistoon.

Katolisen kirkon katekismus on seikkaperäinen selvitys kirkon opetuksesta. Pykälät 2415-2418 käsittelevät ei-inhimillistä luoma­ kuntaa yleisesti ja eläimiä erityisesti.

Toisin sanoen kirkko opettaa eläimistä samoin kuin perinteinen eläinsuojeluaate: ihmisiltä vaaditaan kohtuutta, hienotunteisuutta suhteessa eläimiin. Katekismuksen kappaleessa päätelläänkin, että "tarpeeton kärsimyksen tuottaminen eläimille ja niiden tarpeeton surmaaminen sotii ihmisen arvokkuutta vastaan”.

Opetusta voisi moittia jyrkästä ihmiskeskeisyydestä. Eikö eläinten tappaminen turhan takia ollenkaan loukkaa eläinten arvokkuutta?

ELÄIM ET OVAT KATEKISMUKSEN M U KA AN "JU M A LAN LUOMISTEKOJA", JOTKA "PELKÄLLÄ O LEM ASSAO LO LLÄAN YLISTÄVÄT JA KIRKASTAVAT JUMALAA". ELÄIM ILLÄ El NIIN KÄ ÄN O LE "OIKEUKSIA" KUIN ANNETTU ARVON SA, JOTA El TULE HALVENTAA. H ER R U U T EM M E LU O N TO O N N Ä H D EN "El OLE ABSOLUUTTINEN".

Painottaisin kuitenkin päätelm ässä kahdesti esiintyvää sanaa "tarpeeton". Tiedetään - niin hyvin kuin mitään voi tietää - että li­ ha on meille täysin tarpeetonta.

Paavi käyttää usein ilmausta "kuoleman kulttuuri" saarnatessaan aborttia vastaan, mutta onko kuoleman viljely missään yhtä kylmä­ veristä kuin nykyisessä lihateollisuudessa?

Tehotuotanto - pelkkä termi kertoo paljon! - on luomakunnan arvon polkemista. Siksi se on myös Luojamme alentamista ja su­ mentamista, syntiä.

Se on ennen kaikkea kärsimyksen m assatuotantoa, mutta ei

lounaalla ja illallisella, on ponnistus, joka saa ihmiset voimaan pa­ hoin. Lihateollisuus todellakin "sotii ihmisen arvokkuutta vastaan".

Luulen, että laaja yleisö otti aktivistien taannoisen videokam ­ panjan melko hyvin vastaan siksi, että torjutun kohtaamisessa on oma helpotuksensa.

Mutta syntien tunnustaminen ilman parannusta ei merkitse mi­ tään. Sen tähden, arvoisa laaja yleisö, sinulla on vain yksi vaihto­ ehto: veganismi.

Kirjoittaja on esseisti ja suomentaja

vain eläinten. Irvokkaan väkivallan hätistely mielestä jo k a päivä,

Sanottua

Risut ja ruusut

Kilo suom alaista ju u sto a aiheuttaa sam an verran

M a a - ja m etsätalousm inisteriölle

kasvihuonekaasuja kuin 60 kilom etrin autoilu.

siitä, ettei hanke Kansallisen Vaih-

-Uhan himo, Image 4/2008

toehtom enetelm äkeskuksen p e ­

U ruguayssa rikottiin grillaam isen m aailm anennätys sun­

vetoom u ksista huolim atta.

rustamiseksi ole eden n yt m onista nuntaina. M aan pääkaupungissa M on tevideossa yli tuhat ihm istä osallistui tapahtum aan, jo s sa grilliin lyötiin yhteen sä 12 tonnia naudanlihaa. Grillijuhlien alkajaisiksi palom ie het sytyttivät kuusi tonn ia grillihiiliä arm eijan rakentam as­

Tam pereen yliopiston lääketie­

sa lähes puolitoista kilom etriä pitkässä grillissä. Paikalla o l­

teen laitoksen solututkim uskes-

leet 20 000 katsojaa itkivät ilosta, kun paikalla ollut G uin­

kukselle aktiivisesta tutkim ustyös­

nessin ennätysten kirjan ed u staja ilmoitti m aailm an ennä­

tä eläinkokeille vaihtoehtoisten

tyksen syntyneen.

m enetelm ien kehittämiseksi.

-7 2 tonnilla lihaa sai maailman suurimmat grillijuhlat, Hel­ singin Sanomat 74 .4.2008

K U V IT U K S E T EEV A S U H O N E N

2/20 0 8

E tT W T W m

7

Lisää kirjavinkkejä: www.valt.helsinki.fi/blogs/

Tähdellistä luettavaa eläinten oikeuksista

elaintutkimus/post-30.htm

0

TQM REGAN

; THE CASE FOR

NIMAL RIGHTS

T E K S T I: S A L L A T U O M IV A A R A , E L IS A A A L T O L A

Kesä lähestyy ja vihdoin voi tarttua niihin kirjoihin, jotka ovat jo pitkään odottaneet lukulistalla!

Esimerkiksi yhteiskuntatieteellinen eläintutkimus kattaa kirjoja mitä erilaisimmista aiheista ja julkaistujen teosten määrä kasvaa jatkuvasti. Salla Tuomivaara ja Elisa Aaltola esittelevät seuraavassa lukijoidemme iloksi 10 klassikkoteosta, joita on ainakin pienellä vaivalla saatavilla myös kirjastoista ja nettikaupoista.

Regarding animals Arluke, Arnold & Sanders, Clinton (1996)

MEAT

M eat: a natural sym bol Fiddes, Nick (1991) ja

K u n * T hom as

Anim al to Edible Vialles, Noelie (1994). Ranskankielinen alkuteos 1987.

► Haluatko ymmärtää miten omistajat puhuvat koiriensa "puoles­ ta" erilaisissa sosiaalisissa tilanteissa, miten löytöeläintaloissa työs­ kentelevät selviytyvät työhönsä sisältyvästä eläinten lopettamises­

► Lihansyönnin tavat, lihakarjan kasvatuksen ja teurastamisen

Animals and W hy They Matter

ta tai miten eri tavoin kädellisiä kohdellaan erilaisissa eläinkokeita

muutokset sekä lihan merkitykset ihmisille ovat olleet aiheina lu­

Midgley, M ary (1983)

tekevissä laboratorioissa? Yhdysvaltalaissosiologien vuosia kestä­

kuisissa tutkimuksissa. Englantilaisen Fiddesin ja ranskalaisen Vi-

nyt tutkimustyö ihmisten ja eläinten välisten suhteiden monim uo­

allesin antropologiset tutkimukset ovat keskenään hyvin erilaisia,

ten intressit on otettava tasavertaisesti lukuun, riippumatta niiden

toisella kentällä on tuottanut kiinnostavaa tietoa siitä, miten risti­

mutta kummatkin arvostettuja "liha-klassikoita". Fiddes keskittyy li­

kantajan rodusta, sukupuolesta, sosiaalisesta asemasta, älyllisistä

löytyy etäisestä, neutraalista järjestä, ja mikä unohtaa tyystin tun­

riitainen suhteemme eläimiin rakentuu arkipäivän tilanteissa. A r­

han suureen merkitykseen kulttuurissamme, Vialles siihen proses­

kyvyistä tms.

teiden ja kokemusten merkityksen. Järki on tärkeä tekijä, mutta

► M idgley kritisoi rationalismia, minkä mukaan moraalin perusta

luke ja Sanders selittävät miten luovimme näiden sekä hellyyden

siin, jossa elävistä eläimistä tuotetaan ruokapöytäämme kelpaavia,

Radikaalin Singerin teoriasta tekee se, että Singerin mukaan

tunteet vaikuttavat ihmisessä yhtälailla. Tunteet unohtava moraa­

että hyväksikäytön täyttämien eläinsuhteidemme keskellä.

elottomia elintarvikkeita. Vialles myös perehdyttää lukijan ranska­

yhtä lailla kuin rotu tai sukupuoli, on myös laji epäoleellinen te­

li on väistämättä vaillinaista ja jopa psykopaattista. Erityisesti em ­

laisen teurastamolaitoksen muutokseen.

kijä. Ainut moraalisen statuksen kriteeri on kyky omata intresse­

patialla on tärkeä asema. Kun rationaalisuus on avittanut "antro­

jä, minkä Singer sitoo kykyyn kokea. Marleenan intressit ovat siis

posentrisen" eli ihmiskeskeisen ajattelutavan valta-asemaa, aut­

Animals and modern cultures: a sociology of human-animal relations in m odernity Franklin, Adrian (1999) ►Jos Arluke & Sanders pohtivat miten me elämme nykyisten ris­

The animals reader: the essential classic and contemporary writings Kalof, Linda ja Fitzgerald, Amy (toim.) (2007)

moraalisesti merkityksellisiä, jos Marleena kokee niin tyydyttymi­

taa empatia näkemään eläimet toisessa valossa. Kuten me, ne

sen tai tyydyttymättä jäämisen jollakin lailla. Tästä syystä myös

ovat kokevia olentoja, joilla on omat halunsa, tarpeensa, intressin­

eläimet on otettava lukuun moraalin saralla. Muutoin toimiminen

sä jne. Kuten Regan ja Singer, suhtautuu Midgley varsin kriittises­

on rasismiin verrattavissa olevaa lajisortoa, eli "spesismiä". Singer

ti mm. eläintuotantoon. Midgleyn kirja on helppolukuinen, jahka englanninkieli luonnistuu.

tiriitaisten eläinsuhteidemme keskellä, niin Franklin kertoo, kuin­

►Viime vuonna ilmestynyt artikkelikokoelma tarjoaa todella m o­

käyttää runsaasti käytännön esimerkkejä eläintuotannon ja eläin­

ka suhteemme eläimiin ovat nykyiseen muotoonsa kehittyneet.

nipuolisen katsauksen eläinsuhteiden ja eläintutkimuksen maail­

kokeiden saralta ja tarjoaa voimakkaita argumentteja eri eläinten

Australialaissosiologi myös pohtii mihin suuntaan eläinsuhteem-

maan. Mukana on kirjoituksia Aristoteleesta Descartesin ja eläin-

hyväksikäytön muotoja vastaan.

me mahdollisesti on muuttumassa ja uskoo suunnan olevan koh­

filosofien kautta tuoreimpiin yhteiskuntatieteellisen eläintutki­

ti empaattisempia, välittävämpiä eläinsuhteita. Hänen tarkastelun­

muksen teksteihin. Aiheina eläimet filosofisina ja eettisinä subjek­

The Case for Animal Rights

sa kohteena ovat niin lemmikit kuin maatalous ja lihankulutuskin,

teina, eläimet refleksiivisinä ajattelijoina, kotieläiminä, lemmikkei­

Regan, Tom (1983)

metsästystä ja eläintarhoja unohtamatta.

nä ja ruokana, eläimet symboleina, "spektaakkeleina" ja urheilun

M an and the natural w orld: A history of the m odern Sensibility / Man and the na­ tural w orld: Changing attitudes in England,

1 500-1 800.

Thomas, Keith (1983)

►Jos Franklinin perspektiivi ei vie tarpeeksi kauas historiaan, tarjoaa

The Sexual Poltics of Meat Adams, Carol (1991) ►Adams lähestyy eläinten toissijaista asemaa kulttuurin kautta, si­ toen sen yhteen naisten alistamisen kanssa. Adamsin mukaan sor­

välineinä sekä tieteen kohteina. Tekstien ohella kirjaa kuvittavat

► Regan kannattaa deontologiaa ja tarkemmin sanottuna oikeus­

to perustuu toisen olennon arvon mitätöintiin ja valtaa tukevien

Brittajaschinskin huikeat mustavalkokuvat eläintarhaeläimistä. ST

teoriaa, jonka mukaan moraali ei riipu seurauksista vaan periaat­

kulttuuristen tekstien toistamiseen. Meidän on keskityttävä sorto-

teista. Oikeusteoria myös korostaa yksilön itseisarvoa ja oikeuksia.

mekanismien purkamiseen yleisellä tasolla, muutoin luovumme

Oikeutta Eläim ille Eläinten vapautuksen filosofiaa

Reganin mukaan arvo ja oikeudet eivät taaskaan riipu rodusta, su­

yhdestä sorron m uodostaja siirrymme toiseen (esimerkkinä lihaa

kupuolesta, sosiaalisesta asemasta tai älykkyydestä, vaan ovat ta­

syövä feministi). Eläinten alistaminen, kuten naisten seksualisointi,

Singer, Peter (2007)

savertaisia kaikkien olentojen kesken.

perustuu ennen kaikkea objektifioinnin (eläin on lihaa), fragmen-

Jälleen radikaalin teoriasta tekee se, että myös eläimillä on it­

toinnin (eläin on "maitoa", "lihasta", jne.) sekä kuluttamisen (eläin

► Peter Singerin teosta "Animal Liberation" (1975) pidetään nykyi­

seisarvoa ja oikeuksia. Regan osoittaa, että ainoa hedelmällinen

on tuote) varaan. Näitä toistetaan kulttuurisissa teksteissä samal­ la kun itse elävä eläin on "poissaoleva viittauskohde", mikä puo­

"Man and the natural world" näkymän eläinsuhteidemme kehittymi­

sen eläinetiikan aloittajana. Singer on utilitaristi, eli kannattaa seu­

perusta itseisarvolle on kyky olla "oman elämänsä subjekti", mikä

seen jo 1500-luvulta lähtien, 1800-luvun loppuun yltäen. Keith Tho-

rausetiikkaa. Oikeutettu teko on sellainen, jolla on parhaat seura­

edelleen nojaa kykyyn kokea. Käytännössä tämä tarkoittaa, että

lestaan mahdollistaa eläinten yksilöllisyyden ja arvon sivuuttami­

maksen historiallinen tutkimus luontosuhteemme muutoksesta voi­

ukset. Singerin mukaan seurauksia tulee arvioida intressien (esim.

suuri osa eläinkunnasta on arvon ja oikeuksien piirissä, eikä eläin-

sen. Meidän on tuotava eläin takaisin "läsnäolevaksi”, muun muas­

daan lukea myös yhteiskuntatieteellisen eläintutkimuksen klassikoihin,

"intressi saada ravintoa") tyydyttymisen näkökulmasta. Toimin siis

tuotannolle, eläinkokeille, metsästykselle, yms. voida löytää oi­

sa korostamalla kasvissyöntiä positiivisena, äänekkäänä kannanot­

sillä se tiivistää ne olennaiset muutokset, jotka muokkasivat moderneis­

oikein silloin, kun pyrin maksimoimaan intressien tyydyttym i­

keutusta. Regan on vaikealukuisempi kuin Singer, mutta filosofi­

tona. Adams kirjoittaa helppotajuisesti ja tarjoaa runsaasti mielen­

ta eläinsuhteista sellaisia, jollaisia ne vielä tänä päivänä pitkälti ovat.

sen. Toinen oleellinen tekijä on tasavertaisuus. Kaikkien osapuol-

sesti varsin vahva.

kiintoisia historiallisia tulkintoja. EA

8

R W I.'.M IM

2 12 0 0 8

Ann Degreef on te h n yt aktiivista eläinoikeustyötä G A IA n perustam isesta lähtien.

LA R S

"ALKAA KOSKAAN OLKO HILJAA ASIOISTAJOISTA VÄLITÄTTE" B E L G IA L A IS E N E L Ä IN O IK E U S JÄ R JE S T Ö G A IA :N T U O R E E N K A M P A N J O IN N IN A N S IO S T A L Ä H E S K A IK K I B E L G IA L A IS E T K A U P P A K E T JU T O V A T L U O P U N E E T H Ä K K IM U N IE N

kana, G A IA :n m erkintäjoukot varustavat esimerkiksi hanhen-

L A T T IA K A S V A T U K S E E N K U IN V IR IK E H Ä K K IT U O T A N T O O N S IIR T Y V IÄ T U O T T A JIA .

m aksapurkit "sairaan eläim en m aksaa" -tarroilla.

oli mukana perustamassa Belgiaan eläinoikeusjärjestö GAIA:a (Global Action in the In­ terest of Animals) 15 vuotta sitten. GALA toimii kaik­ kien hyväksikäytettävien eläinryhmien puolesta moni­ puolisin keinoin. Järjestö tekee niin poliittista vaikut­ tamista, yritysyhteistyötä kuin ruohonjuuritason vai­ kuttamista, esimerkiksi kouluvierailuja. Jäseniä järjes­ töllä on tällä hetkellä noin 20 000. GALA on Belgias­ sa hyvin tunnettu ja belgialaiset ovat usein järjestön aloitteiden kannalla.

"Belgiassa, kuten monissa muissakin maissa, ihmi­ set haluavat eläinten kohtelua parannettavan. Lainsää­ däntöön vaaditaan muutoksia, mutta valitettavasti po­ liitikot eivät noudata kansalaisten tahtoa. Esimerkik­ si noin 80 % belgialaisista puoltaa mielipidemittaus­ ten mukaan turkistarhauksen kieltämistä lailla. Tois­ taiseksi lakimuutosta ei kuitenkaan ole tehty”, Ann kertoo ja jatkaa: "Valitettavasti ihmisten toiveet eläin­ ten hyvinvoinnin parantamisesta näkyvät vain heikos­ ti kulutuskäyttäytymisessä. Tosin osa vastuusta kuu­

k ANN degreef

10

RTW TETO1

2/2 0 0 8

Jo tta kuluttajat m uistaisivat elävät eläim et elintarvikkeen ta­

M Y Y N N IS T Ä . M Y Ö S B E L G IA N H A L L IT U S O N T E H N Y T O S A N S A J A T U K E E E N E M M Ä N

luu myös kaupoille. Tuotteiden merkinnät ja sijoittelu tiloissa vaikuttavat huomattavasti ihmisten kulutusva­ lintoihin.”

Yksi GAIA:n menestyksekkäistä kampanjoista on kananmunakampanja, jolla on pyritty siirtämään kananmunantuotantoa pois häkkikanaloista. GALAm kampanjoinnin ansiosta enää muutama belgialainen kauppaketju myy häkkimunia, mukaan lukien virikehäkkimunat. Supermarkettien ohella myös monet muut ravitsemusliikkeet ovat luopuneet häkkimunien käytöstä. Näin on tehnyt muun muassa McDonalds, IKEA ja osa yliopistoruokaloista. Tämän seuraukse­ na tuotanto on siirtymässä erilaisiin lattiakasvatuksen muotoihin.

"Yksittäiset ihmiset ovat ottaneet osaa ja antaneet palautetta kaupoille. Jäljellä olevista edelleen häkkimunia myyvistä kaupoista taas yksi on suuren kulut­ tajapalautteen seurauksena ilmoittanut päivämäärän, jonka jälkeen häkkimunat poistuvat valikoimista. Kau­ pat, jotka eivät suostu luopumaan häkkimunien myyn­

nistä tulevat jatkossa olemaan keskeinen kampanjakohteemme. Tulemme muun muassa seuraamaan yri­ tysten rekkoja ympäri Belgiaa ja ajamme niiden perässä kertoen mainostauluin kuluttajille yritysten haluttomuu­ desta ottaa eläinten hyvinvointi huomioon.” Ann kertoo.

Yksi syy GALAm työn tuloksellisuudelle on var­ masti se, että järjestö tunnetaan Belgiassa peräänantamattomuudestaan ja tiedotustoiminnastaan. Yrityk­ set haluavat välttää negatiivista mainetta. Sitä on tie­ dossa, mikäli muutoksia ei tapahdu. GALAm toimin­ tatapoihin kuuluu esimerkiksi niin kutsuttu merkintäryhmä, joka käy ajoittain kaupoissa liittämässä tuottei­ siin lisäinformaatiota eläinkunnantuotteiden tuotanto­ tavoista. Esimerkiksi hanhenmaksapurkit saavat kaup­ pojen hyllyillä usein lisämerkinnän: "kidutetun eläi­ men sairasta maksaa.” Järjestö toimii kuitenkin aina avoimesti ja varustaa tarramerkinnät omalla logollaan.

Pitkän linjan kokeneena kampanjoijana ja eläinten puolestapuhujana myös Annilla on esitettävänään tut­ tu pyyntö: "On tärkeää, että ihmiset tukevat eläinoi-

"ANTAKAA ASIAKASPALAUTETTA, KIRJOITTAKAA POLIITIKOILLE, PUHUKAA IHMISILLE, KIRJOITTAKAA MIELIPIDEKIRJOITUKSIA. VAATIKAA MUUTOSTA."

keusjärjestöjen toimintaa, jotta asioihin saadaan muu­ toksia. Se yksinään ei kuitenkaan riitä. Asioiden muut­ tamiseksi tarvitaan mahdollisimman monen ihmisen arkipäiväistä panosta. Eläinten puolestapuhujia tarvi­ taan paljon ja puhua voi missä tahansa, milloin tahan­ sa. Antakaa asiakaspalautetta, kirjoittakaa poliitikoille, puhukaa ihmisille, kirjoittakaa mielipidekirjoituksia.

Vaatikaa muutosta. Älkää koskaan olko hiljaa asioista, joista välitätte.” www.gaia.be ^

Miten kertoa lapselle tehotuotannosta?

K U N L A P S I J O S S A IN V A IH E E S S A A L K A A P O H T IA E L Ä IN T E N J A IH M IS T E N S U H D E T T A , A IK U IS IL L A O N E R IL A IS IA K E IN O JA S U H T A U T U A IH M E T T E L Y Y N . O N K O O L E M A S S A O IK E A A T A P A A K E R T O A L A P S E L L E T E H O T U O T A N N O S T A V A I P IT Ä IS IK Ö A IH E K E N T IE S JÄ T T Ä Ä K O K O N A A N K Ä S IT T E L E M Ä T T Ä ?

on luonnostaan läheinen suhde eläimiin. Eläimet in­ himillistetään satujen kautta, minkä lisäksi monissa perheissä on lemmikkejä. Maitopurkin kyljessä hymyilevä lehmä on useil­ le se ensimmäinen mielikuva maataloustuotannosta.

Ennemmin tai myöhemmin lapsuuden käsitykset eläimen ja ihmisen suhteesta joutuvat kuitenkin kyseenalaistetuksi. Ihmet­ telyn saattaa laukaista juliste häkkikanalasta tai televisio-ohjel­ ma tehosikalasta. Ennen sopuisassa yhteiselon maailmassa on­ kin äkkiä julmuutta, joka kohdistuu lapselle tärkeään asiaan, eläimeea

► L A P S IL L A

Rehellinen keskustelu vanhempien valttina Kotkalainen Katja Forsström päätti kertoa lapselleen tehotuo­ tannosta avoimesti. Hän kävi ensimmäisen keskustelunsa asias­ ta poikansa Aatun kanssa kun tämä oli kolmevuotias.

"Keskustelimme ravintolassa, kannattaako valita lihaton vaih­ toehto, possua vai nautaa. Keskustelut ovat lähteneet vanhem­ man aloitteesta lapsen ollessa aivan pieni. Keskusteltu on muun muassa siitä, mitä ruoka sisältää, mistä se on tullut ja tehty ja millä tavoin.”

Aatu on nyt neljätoistavuotias. Katja on joutunut luopumaan kasvisruokavaliosta vaikean anemian vuoksi, mutta tehotuotantokysymykset ovat hänelle edelleen tärkeitä.

"Keskustelemme jatkuvasti näistä asioista. Possujen kasvatusolosuhteet, sioille ilman kivunlievitystä suoritettavat toimenpi­ teet ja se, etteivät emakot pääse liikkumaan porsimishäkeissään, ovat Aatun mielestä järkyttäviä asioita. Lisäksi Aatu haluaa vali­ ta kaupasta luomumunia. Turkistaloutta vastustaa koko perhe.”

Kaikki vanhemmat eivät kannata tällaista rehellisyyttä. Joi­ denkin mielestä lapsen hyvinvointia mahdollisesti uhkaavan materiaalin levittäminen tulisi kokonaan kieltää. Tämä tarkoit­ taisi esimerkiksi kaikenlaisten tehotuotantoa vastustavien kam­ panjoiden poistamista katukuvasta.

Lasten suojeleminen informaatiolta on kuitenkin paitsi mah­ dotonta, myös lyhytnäköistä. Lapset tarvitsevat aikuisia autta­ maan heitä ymmärtämään todellista maailmaa. Katja Forsströmin ihanteena olisi dialogi, jossa sekä vanhemmat että lapset voi­ sivat vapaasti muodostaa mielipiteensä faktojen pohjalta. Avoin keskustelu tehotuotannosta on ollut Katjan mielestä oikea va­ linta sekä lapsen että vanhempien kannalta. Hän aikoo aikanaan kertoa tehotuotannosta myös puolivuotiaalle tyttärelleen Sofille.

Lapselle puhuttava lapsen ehdoilla Vanhempien on tärkeää ymmärtää, ettei lapsi välttämättä jaa kaikkia vanhempiensa näkemyksiä. Tehotuotannosta keskuste-

12

STTTfTiJTOH

2/ 200 8

M a ria Saarivuo-Siren on perustel­ lut lapsilleen, miksi äiti ei syö lihaa. Koululaisille asioista voi jo p uhu a niiden o ikeilla nim illä.

Onko tehotuotanto tabu suomalaisissa kouluissa?

leminen on tärkeää, mutta se on tehtävä niin, ettei lasta pakote­ ta väkisin seuraamaan vanhempiensa valintoja.

"Lapsen on voitava tehdä omat ratkaisunsa. Liharuoasta pi­ dättäytyvän vanhemman ei tulisi tuomita tai syyllistää lasta, jos tämä haluaa syödä lihaa.” Katja Forsström sanoo. Samoil­ la linjoilla ovat Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liiton pää­ sihteeri Jehki Härkönen ja hänen puolisonsa Anni Viren. Hei­ dän lapsensa, Olga ja Opri, ovat vielä liian pieniä miettimään tehotuotannon eettisyyttä. Vanhemmat ovat kuitenkin jo miet­ tineet, miten asiasta tullaan keskustelemaan.

"Olemme kaikki kasvissyöjiä, mutta lapsillamme on valin­ nanvapaus oman ruokavalionsa suhteen heti, kun osaavat sii­ hen itse vaikuttaa”, Jehki ja Anni vakuuttavat. Lapselle puhutta­ essa on tärkeää ottaa huomioon hänen kehitysvaiheensa.

Melkein kaikkia asioita kannattaa käsitellä jo pientenkin las­ ten kanssa. Kysymys on vain tasosta, jolla niitä käsitellään. Täy­ tyy tietenkin miettiä mitä tuo esiin ja missä vaiheessa, jotta lap­ set eivät ahdistu liikaa. Avoimesta tiedonvälityksestä on har­ voin haittaa lapsille. Vanhempien täytyy tietysti olla valmistau­ tuneita käymään läpi ikävämpiä asioita lastensa kanssa.

Jehki ja Anni eivät ole huolissaan lastensa tulevista kysymyksistä.

"Pikemminkin odotamme innolla keskusteluita lasten kans­ sa. Hankalampia keskusteluja voi tulla siitä, miksi kaverit syö­ vät lihaa, vaikka meillä ei. ” Länsi-Vantaan Vihreiden Ryhmän puheenjohtaja, luokanopet­ taja Maria Saarivuo-Siren on myös pohtinut erilaisia tapoja kertoa lapsille tehotuotannosta. Hänen omat lapsensa syövät päiväkodissa lihaa, eikä Saarivuo-Siren halua vielä ahdistaa hei­ tä kertomalla eläinten kohtelusta.

"Toisaalta toki kerron heille, miksi en itse syö lihaa: äidin mielestä ei ole reilua syödä eläimiä. Koululaisille asioista voi kertoa rehellisemmin, edelleen lapsen ikä huomioon ottaen.

Kerrommehan me alaluokkalaisille sodastakin, mutta ei meidän tarvitse mässäillä verellä tai muulla kauhulla. Sodan oikeutuk­ sen opettaja voi kuitenkin kyseenalaistaa. Mielestäni sama pätee ainakin jossakin määrin tehoeläintuotannosta kertomiseen.”

On paljon vanhempia, jotka eivät ole halukkaita kertomaan lap­ silleen tehotuotannosta lainkaan. Yhteiskunnan viralliset tahot eivät myöskään tarjoa omasta aloitteestaan tasapuolista infor­ maatiota. Tästä syystä tehotuotannosta kertominen jää useim­ miten erilaisten järjestöjen vastuulle. Keinoihin kuuluu muun muassa kouluissa tehtävä valistustyö.

Ruotsissa Djurens Rätt- eläinsuojelujärjestö julkaisee koulu­ laisille suunnattua Rädda Djuren- nimistä lehteä. Järjestön tie­ dottaja Lise-Lott Alsenius kertoo, että tarkoituksena on ollut luoda foorumi, jossa lapset ja nuoret voivat keskustella eläinten oikeuksista heille sopivilla tavoilla.

"Lehtemme levikki on yli 5000. Lähtökohtamme on, että lehdessä kerrotaan tehotuotannosta erilaisilla tavoilla kuin ai­ kuisille suunnatussa materiaalissa.”

Suomessa valtamedian uutiskynnyksen on viimeksi ylittä­ nyt Länsi-Vantaan Vihreiden vaatimus siitä, että Vantaan kou­ luissa, päiväkodeissa ja muussa kaupungin järjestämässä ruo­ kailussa tarjottaisiin kerran viikossa pelkästään kasvisruokaa.

Ryhmän puheenjohtaja Saarivuo-Siren kertoo ajatuksen lähte­ neen hänen oman työpaikkansa, Vierumäen koulun, kasvisruoan vähäisestä suosiosta ja huonosta laadusta. Hänen mukaansa lapset ovat kiinnostuneita sekä eläinten oikeuksista että muista moraalisista kysymyksistä. Aikuiset tietävät tämän eivätkä ha­ lua asiasta puhuttavan, koska tehotuotantoa ei voi puolustella järkiargumentein.

Saarivuo-Siren on tästä syystä skeptinen aloitteen etenemi­ sen suhteen. Yhteiskunta ei ole valmis tukemaan tehotuotan­ non epäkohdista kertovan informaation levittämistä lapsille.

"En usko, että ehdotusta hyväksytään vielä vuosiin. Lihan­ tuotannon ongelmat kotimaassamme on tabu, josta suomalai­ set eivät ole vielä valmiita keskustelemaan. Aiheesta ei puhu­ ta kouluissa, sillä opettajat pelkäävät oman asemansa puolesta..

Nykykulttuurissamme monet ongelmat halutaan lakaista ma­ ton alle, ja kun ne ovat siellä, voidaan huokaista helpotuksesta.

Aiheesta tulisi kuitenkin puhua sekä eettisistä, ekologisista että terveydellisistä syistä.” u.

S E IJA L A P P A L A IN E N

LU ET TA V A A

Jos teurastamoiden seinät olisivat lasista...

Rauhanomaista hässäkkää

Earthlings (200S) Ohjaus & Käsikirjoitus: Shaun Monson; Ääni: Joaquin Phoenix; Musiikki: Moby

Hässäkkä. Pasifistinen toimintaopas Turunen, Elina (toim.)

Suomen Sadankomitea ry. 90 s.

Kirjaa voi tilata Sadankomitealta 5 euron hintaan.

Video on lainattavissa Animalian kirjastosta. ►r a s i s m i , seksismi ja spesismi - rodut, sukupuolet ja lajit. Yh­ dysvaltalainen dokumentti Earthlings kuvaa, millaisia seurauksia lajisyrjinnällä on ihmisen ja niiden muiden eläinten välisiin suh­ teisiin. Dokumentin rakenne muodostuu ihmisten asettamista käytännöistä, joihin eläimiä asetetaan.

Dokumentin nimi, Earthlings (suom. maan asukit, maapal­ lon asuttajat), pyrkii lajisyrjinnästä vapaaseen ilmaisuun, jon­ ka kautta tuodaan eri lajit yhteen, osaksi yhteistä kokonaisuut­ ta, jossa toislajisia eläimiä ei kohdella esineinä, joilla tyydyttää ihmisten triviaaleja haluja.

Kuvaajien piilotetut kamerat kulkevat mukana muun muassa Yhdysvalloissa, Japanissa, Espanjassa ja Intiassa. Käydään lem­ mikkieläinten kasvattamoissa, koe-eläin-laboratorioissa, tuotantoeläintiloilla, armeijassa, sirkuksissa, kalastusaluksilla - lista on pitkä ja materiaali veristä, turhankin veristä. Joskus vähemmän on enemmän.

Shokeeraavan kuvamateriaalin ohessa Gladiaattorin ja John­ ny Cashin näyttelijänä tutuksi tulleen Joaquin Phoenixin ää­ ni kertoo eläinfilosofioiden perusteita, kaunokirjailijoiden huo­ mioita ihmisten suhteista eläimiin ja modernien eläinsuhteiden tunnuslukuja - miljoonia vammoja, tauteja, väärinkäytöksiä, ruumiita. Shokkivaikutelma on taattu.

Minulle henkilökohtaisesti tämä 95-minuuttinen näyttäy­ tyy ensisijassa kuvauksena ihmisestä äärettömän väkivaltaisena olentona. Ihmisen tuhovimma ei jää mitenkään epäselväksi. Kun kertoja-ääni lukee kokoelmaa eläinfilosofian klassikkoja, odotan hivenen syvemmälle menevää analyysia siitä, miten ihminen tä­ hän puolitoistatuntiseen kärsimyskavalkadiin on kykenevä.

Miten rakenteellinen väkivalta perustellaan? Miksi sikaa pulttipistoolilla päähän ampuva teurastaja kutsuu kohdettaan teen­ näisen iloisesti lauleskellen omaksi kullakseen? Miksi kouluttaja hakkaa norsua, vaikka on selvää, että eläin on hämmentynyt ja peloissaan, eikä väkivallasta ole edes välineellistä hyötyä?

Nyt mahdollisen selityksen lähtökohta nimetään - spesismi ja siitä johtuva välinpitämättömyys, tietämättömyys, torjunta.

Näiden ilmiöiden analyyttisempi kartoittaminen olisi mielen­ kiintoista. w Herättäjänä Earthlings hoitanee asiansa. Sitä, mistä rauhassa nukkuvien unilääke on valmistettu, se ei kerro. Ehkä asia kuuluu ajatella itse. www.isawearthlings.com

MATTI LUOKKANEN

Kirjoittaja on sosiologian yo., joka on harjoittelussa Animaliassa.

14

U lill'.'.M IM

2 /2 0 0 8

julkaisi alkuvuodesta 2008 pasifistisen toimintaoppaan. Oppaassa esitellään erilaisia toimintamuotoja katuteatterista media-aktivismiin.

Kirjoittajina toimivat eri alojen aktivistit, joilla on käytännön kokemusta esiteltävästä toiminnasta.

Vihkosen ensimmäinen osa käsittelee väkivallattomuuden periaatetta ja toiminnan suunnittelua, kokouskäytäntöjä, tie­ dottamista ja muita toiminnan aloittamista helpottavia keino­ ja. Toinen - ja mielenkiintoisin - osa kirjasesta esittelee erilaisia toimintaideoita ja -mahdollisuuksia.

Esittelyssä on esimerkiksi maailmaa parantava sambaryhmä, musiikin käyttö mielenosoitusten apuna, katu-urheilu, perfor­ manssit, katutaide, talonvaltaaminen, metsämielenosoitukset, antimainokset ja pelien hyödyntäminen kampanjoinnissa. Nä­ kökulma on enimmäkseen käytännöllinen, eli toimintamuotoja esitellään käytännön vinkkien antamisen hengessä.

Kirjasen runsaasta kirjoittajajoukosta johtuen kokonaisuus on hieman hajanainen, mutta kuten saatesanoissa todetaan, oppaan on tarkoitus tarjota värikäs kuva erilaisista toimintamahdolli­ suuksista. Opas on julkaistu Sadankomitean nuorisohankkeen puitteissa, joten nuorille suunnattu teksti on helppolukuista.

Toisaalta opas sopii myös vanhemmille toimijoille, ja osa tie­ toiskuista onkin kirjoitettu akateemisempaan tyyliin.

Oppaasta voi olla hyötyä kaikenikäisille toimintaan innosta­ jana ja toimintaideoiden tarjoajana. Teoksen rikkonainen muo­ to tekee siitä ennemminkin tietosanakirjamaisen selailtavan kuin kannesta kanteen luettavan kokonaisuuden. Parhaimmil­ laan opas voisikin toimia esimerkiksi uuden kampanjan suun­ nittelutilaisuudessa, jossa sen tarjoamia toimintaideoita voitai­ siin soveltaa luovasti käsillä olevaan kampanjaan.

Teos on julkaistu Creative Commons -lisenssillä. Tämä tarkoit­ taa, että opasta voi käyttää ei-kaupallisiin tarkoituksiin vapaasti, kuitenkin mainiten oppaan nimen lainauksen yhteydessä. ^ ►s a d a n k o m it e a

A U R A Y L IS E L Ä

* LIHAA LIUKUHIHNALTA TÄLLÄ HETKELÄ MAAILMASSA ON Ä H E S 4,3 MILJARDIA NAUTAA JA SIKAA - KAKSI KERTAA ENEMMÄN KUIN V IE Ä 1900-LUVUN ALUSSA. SAMAA TAHTIA EÄ IM ET MYÖS TUOTTEISTETAAN KAUPAN HYLLYILLE: TEHOKKAIMMAT TEURASTAMOT KÄSITTELEVÄT NYKYÄÄN JOPA 400 NAUTAA TUNNISSA,

t e k s t i: e e v a

ei ole koskaan syöty ihmiskunnan historiassa yhtä pal­ jon kuin nykyään. Kaikista räjähdysmäisin tuotannon tehostu­ minen on tapahtunut viimeisen 100 vuoden aikana. Samalla li­ hasta on tullut moraalisten, eettisten, terveys- ja ympäristöväittelyjen aihe. Tiedossa olevista ympäristöongelmista huolimat­

►LIH A A

" A

Su h o n e n

ta lihansyönti on jatkuvassa kasvussa. Suuri lihankulutus ei ole enää vain länsimaiden, vaan kehittyvien maiden ja urbanisoitu­ misen mukanaan tuoma ilmiö: kehitysmaissakin yhä uudet mil­ joonat maalta kaupunkeihin muuttavat ihmiset törmäävät pikaruokaketjujen neonvaloihin. >>

1,5 milj.v. e.a.a.

250 000 e.a.a

10 000 e.a.a.

0

1700 -luku

1800 -luku

esi-isät kaikkiruokaisia

tulenteon keksiminen,

kotieläineten pitä­

Antiikissa lihankulutus

liha harvinaista

teollistuminen

Lihankulutus kiihtyy, globaalit ympäristöuhkat,

metsästys tehostuu

Esi-isät kaikkiruokaisia Nykyihmiset saattavat perustella lihansyöntiään vetoamalla ih­ misen "esi-isiin” jotka "luonnostaan” olivat metsästäjiä. Toden­ näköisesti harva nykyisistä länsimaalaisista tyytyisi esi-isien lihankulutuksen määrään, saati olisi valmis näkemään metsästyk­ sen vaivaa aterioidensa eteen.

Tutkimusten mukaan hominidit ja ensimmäiset ihmiset ovat olleet hyvin kaikkiruokaisia. Koska silloiset ihmiset olivat pie­ nempiä kuin nykyihmiset eikä heillä ollut merkittäviä aseita tai tulta, lihan kulutus pysyi vähäisenä. Simpanssiyhteisöjä tutkit­ taessa on huomattu, että niiden lihankulutus on noin 4-11 kg eläintä kohti vuodessa. Samaa luokkaa arvioidaan olleen myös varhaisten ihmisten lihansyönnin. (vrt. nykyään tyypillinen li­ hankulutus länsimaissa on yli 80 kg/v/hlö.)

Tulen tekeminen ja vaaliminen keksittiin noin 250 000 vuot­ ta sitten. Se myös mahdollisti lihan käyttämisen monipuolisem­ min ja savustaminen helpotti lihan säilyttämistä. Samalla voitiin myös juureksia ja muita kasviksia valmistaa paremmin ruoaksi, mikä lisäsi ihmisten käytettävissä olevaa energiamäärää. Ylimää­ räisen energian avulla myös metsästys tehostui.

Pienten nisäkkäiden pyydystäminen ei ollut energiatehokas­ ta, sillä ne olivat paljon nopeampia kuin ihmiset ja sisälsivät vain vähän rasvaa. Siksi varhaiset ihmiset pyrkivät pyydystämään suuria eläimiä kuten mammutteja, joiden rasvapitoisuus oli kor­ kea. Tähän liittyi suuria riskejä ja metsästys piti suunnitella tar­ kasti. Usein väitetään, että lihansyönti olisi ollut edellytyksenä ihmisten aivojen kasvulle. Tutkimusten mukaan lihansyönti ei ollut aivojen kasvulle välttämätöntä, vaan ryhmätyö ja ongel­ manratkaisu, jota varhaisen metsästyksen eteen tehtiin.

Sellaisissa ihmisyhteisöissä, missä esimerkiksi pähkinöitä ja siemeniä oli runsaasti saatavilla, ruokavalio säilyi valtaosin kas­ viperäisenä.

minen, maanviljely,

kaupungeissa

tavallisen kansan

eläintuotannon murros:

eläim et vararavin­

yleisem pää, muualla

ruokapöydissä

jalostus, tehotuotanto, eläinmäärän kasvu

tona katovuosille

vähäisem pää

Varhaisissa maatalousyhteiskunnissa lihaa syötiin har­ voin enemmän kuin 5-10 kiloa henkeä kohti vuodessa. Vie­ lä 1700-luvulla suurin osa tavallisista maanviljelijöistä söi lihaa vain pääsiäisenä ja häissä! Esimerkiksi Ranskassa lihasta saatiin 1800-luvun alussa alle 3 % kaikesta ruoasta saatavasta energias­ ta. Köyhien englantilaisten työläisten lihankulutus oli noin 8,3 kg vuodessa - ei siis juuri varhaisia esi-isiä enemmän!

Vatsan vallankumous Vasta 1800-luvun puolivälistä lähtien - teollistuminen imussa suuri ruokavalion muutos sai Euroopassa vauhtia. Ensimmäistä kertaa ruoasta tuli muutakin kuin selviytymisen edellytys: muu­ tos nälänhädän ja katovuosien uhasta yleistyvän ravintolakult­ tuurin ja kulinarismin maailmaan tapahtui lopulta varsin nope­ asti. Lihankulutuksen kiihtyvä kasvu oli selvin merkki muutok­ sesta eurooppalaisten ruokavaliossa.

Syitä lihankulutuksen kasvuun olivat erityisesti tuotannon tehostuminen, eläinten jalostaminen ja niiden ruokinnan pa­ rantaminen. Teollistumisen myötä ihanteet sarjatuotannosta ja tuotannon koneistamisesta tulivat nopeasti myös eläintuotan­ toon. Tuotantoeläinten kuolleisuus laski hygienian ja rokotus­ ten myötä. Tuotannon kasvun myötä lihaa oli enemmän tarjol­ la, hinta halpeni ja kysyntä kasvoi.

Esimerkiksi ranskalaisten lihankulutus pysyi alhaisena vielä 1800-luvun ensimmäisen puoliskon, mutta sitten se kaksinker­ taistui 80 vuodessa - seuraava lihankulutuksen kaksinkertaistu­ minen veikin enää 25 vuotta. Britanniassa lihankulutus kolmin­ kertaistui 1900-lukuun mennessä.

Yhdysvalloissa lihankulutus on koko ajan ollut Eurooppaa paljon suurempaa, vasta 1950-luvun jälkeen Euroopan rikkaim­ mat valtiot saavuttivat Yhdysvaltain lihankulutuksen tason.

Broileri teollistumisen metaforana Maatalousyhteiskunnan verkkainen kehitys Noin 11 000 vuotta sitten ihmiset kesyttivät ensimmäiset ko­ tieläimet. Kesytys alkoi lampaista ja vuohista ja laajeni vähitel­ len nautoihin, sikoihin, hevosiin ja kameleihin. Eläimet toimivat pääasiassa vararavintona katovuosien varalle ja työvoimana pel­ loilla sekä kantamisessa. Kotieläinten pidon ja maatalouden ke­ hittyminen oli prosessi, jonka tehostuminen nykymuotoon vei tuhansia vuosia.

Aina 1800-luvun loppuun asti eläinten jalostus oli pienimuo­ toista ja eläimet saivat syödäkseen, mitä niille pystyttiin tarjoa­ maan. Verrattuna nykyiseen tehotuotantoon, eläimet kasvoivat huomattavasti hitaammin ja jäivät pienikokoisemmiksi.

16

Ll.ll.'.M lM

2 12 0 0 8

1900 -luku

Broilerintuotanto alkoi Yhdysvalloissa 1920-luvulla. Ensim­ mäisen maailmansodan jälkeen ravintoloissa syöminen yleis­ tyi nopeasti. Kananpoikien tarjoaminen erityisesti varhain ke­ väällä "sesonkiherkkuna” tuli yleiseksi. Tyypillinen kananli­ ha 1900-luvun alkupuolella tuli kuitenkin munijakanoista, jot­ ka olivat munantuotannon sivutuotteita. Kananlihaa tuotettiin pientiloilla hajallaan ympäri maata.

1930-luvulle tullessa D-vitamiinin löytäminen ja lisääminen kanojen ravintoon mahdollisti kanankasvatuksen vuoden ym­ päri teollisemmassa mittakaavassa. Maailmansotien välillä ka­ nankasvatukseen alettiin soveltaa oppeja jalostuksesta, hygieni­ asta ja uudenaikaisista rakennuksista. Useissa osavaltioissa pe­

lihankulutus kiihtyy vaudilla

rustettiin oma yhdistys siipikarjan lihan ja hygienian kehittämi­ seksi. Kananpoikien kuolleisuus laski 30 % 1930-luvun loppuun mennessä, mikä lisäsi kasvatuksen tuottavuutta.

Punaisen lihan säännöstely antoi vauhtia broileriteollisuuden kasvulle toisen maailmansodan aikana. Koska kananlihaa ei säännöstelty, sen tuotantoa oli mahdollista laajentaa. Menestys vauhditti myös lintujen jalostusta: vuodesta 1944 lähtien A&P ruokaketju järjesti kansallisia broilerin jalostuskilpailuja nimellä "Chicken of Tomorrow”. Kilpailujen innostamina tuottajat ris­ teyttivät rotuja ja nykyisenkaltainen suurikasvuiseksi jalostettu broileri syntyi. 1950-lukuun mennessä Yhdysvaltojen eteläosas­ ta oli jo tullut valtava broilerintuotannon keskittymä.

2000

ilmastonmuutos, tuotannon tehostuminen

TIESITKO? ► Kiinassa liha pysyi harvinaisuutena viime vuosisadan lopulle as­ ti. Vielä 1930 -luvulla lihankulutus oli alhaista ja erityisesti pohjoi­ sessa lihaa saatettiin syödä vain pari kertaa vuodessa. 1990 -luvun alkuun mennessä kulutus oli kasvanut noin 25 kg/hlö vuodessa ja saman vuosikymmenen lopulla määrä oli kaksinkertaistunut. To­ dellisuudessa köyhällä maaseudulla kulutus on edelleen vähäistä ja lihansyönnin kasvu tapahtuu lähinnä kaupungeissa.

Japanissa lihansyönti on ollut jo p a Kiinaa vähäisem pää, sillä eri­ laiset sintolaisuuteen liittyvät tabut olivat pitkään vallalla. Teollis­ tumisen jälkeenkin maan pinta-ala ja väestönkasvu ovat pitäneet

Kestääkö maailma lihansyönnin kasvun?

lihankulutuksen alhaisena. Talouskasvu kiihdytti kuitenkin lihansyöntiä 25 kiloon/hlö vuoteen 1975 m ennessä ja 45 kg/hlö vuo­

Samaan aikaan kun lihansyönti on kasvanut, on havaittavissa myös globaali ilmiö: lihansyönti yhdenmukaistuu. Viimeisen 100 vuoden aikana lihansyönti on lähes kaikkialla keskittynyt broilerin, naudan ja sianlihan kulutukseen. Ilmiö kulkee käsi kä­ dessä länsimaisten kulutustottumuksien ja tuotantoketjun globalisoitumisen kanssa.

Erityisesti siipikarjan kulutus on ollut valtavassa kasvussa länsimaissa ja Kiinassa, jossa se on jo viidenneksen kaikesta lihankulutuksesta. Siipikarjan koko on paisunut jo yli 15 miljar­ diin lintuun, jotka ovat pääosin broilereita. Vaikka naudanlihankulutuksen globaalit tilastot romahtivat BSE-taudin riehuessa 1990-luvulla, on se silti korkealla tasolla. Lihantuotanto koko­ naisuudessaan kasvaa arviolta 200 000 tonnia vuodessa. FAO:n (YK:n ruoka- ja maatalousjärjestö) arvion mukaan globaali li­ hankulutus tulee tuplaantumaan vuoteen 2050 mennessä.

Vastakohtaisuuksien maailmassa on yksinkertaistusta puhua keskiarvoista, mutta keskimäärin maailmassa syödään noin 38 kiloa lihaa vuodessa henkeä kohti (2000). Käytännössä tämä tarkoittaa, että länsimaissa lihankulutus on liki 80 kg/hlö vuo­ dessa, kun se kehittyvissä maissa on noin 27 kg/hlö vuodessa.

Vauraissa länsimaissa asuu viidennes maailman kansalaisista, mutta nämä maat tuottavat ja kuluttavat noin 40 % kaikesta pu­ naisesta lihasta ja 60% kaikesta siipikarjan lihasta.

Huolimatta siitä, että viljan ja rehun syöttäminen karjalle on sekä ekologisesti lyhytnäköistä että talouden kannalta tuhlaus­ ta, suuntaus tuntuu vain kiihtyvän. Varsinkin kehitysmaissa ylilaidunnus, eroosio ja metsien kaataminen laitumien tieltä uh­ kaavat muodostua globaaleiksi ympäristöongelmiksi. Valtavien karjatilojen aiheuttamat ammoniakki- ja nitraattipäästöt ovat tu­ honneet jo monien elinympäristön.

Hämmästyttävältä tuntuu, ettei edes lihankulutuksen ja il­ mastonmuutoksen kiihtymisen tieteellisesti osoitetut yhtey-

teen 2000 mennessä.

Intiassa monet kulttuuriset ja uskonnolliset perinteet ovat pitä­ neet lihansyönnin alhaisena. Viime vuosisadalle tultaessa kulutus oli noin 1 kg/hlö/vuosi. Luku on silti epäedustava, sillä suurin osa köyhimipiä ja rikkaimpia ei koskaan syö lihaa. Vielä viime vuosiin asti keskimääräinen lihankulutus on ollut maailman alhaisimpia.

det ole saaneet enemmän äänenpainoa mediassa tai poliittises­ sa päätöksenteossa. Esimerkiksi ilmastonmuutosta kiihdyttä­ vä lentoliikenne mainitaan huomattavasti useammin, kuin jopa globaalia maantieliikennettä enemmän ilmastonmuutosta kiih­ dyttävä karjankasvatus.

Tuotantoeläinten kannalta kulunut vuosisata on tarkoitta­ nut yhä ahtaampia tiloja, ryhmäkokojen kasvua, sulkemista kasvatushalleihin sekä jalostusta, jolla eläinyksilöt saadaan kasva­ maan ja tuottamaan toimintakykynsä äärirajoilla. Nykypäivän lihantuotannolla ei siis ole juuri yhteistä esi-isiemme metsäs­ tyksen kanssa. Vaikka toiset näkisivätkin tuotannon tehostami­ sen esimerkkinä ihmisen ongelmanratkaisukyvystä tai älystä, voi hyvällä syyllä kysyä, kuinka pitkänäköistä on toiminta, jo­ ka käytännössä on jo ylittänyt maapallomme ekologisen kanto­ kyvyn rajat.

• Smil, Vaclav: Eating Meat: Evolution, Pattems, and Consequeces. Population and Development Review 28 (4): 599-639 (December 2002) • Cohen, Joel E.: Population, économies, environment and culture: an introduction to human carrying capacity. Journal of Applied Ecology 1997. 34,1325-1333.

• FAO (2006): Livestock’s longshadow.

Environmental issues and options.

21200 8

m i . . 1.11m

17

"M IPS :in avulla saadaan

KULUTTAJA

esiin tuotteen vaatim a m ateriaalipanos.

Tuloksia voidaan käyttää

ennaltaehkäisevään ympäristönsuojeluun",

Painavaa asiaa ruoasta

Tommi Kamppinen kertoo.

H

» .

Kuinka paljon tuotteesi todella painaa? Kuinka paljon me todella painamme? MIPS valottaa vastauksia. on kahden vuoden ajan työstetty FIN-MIPS -kotitalous - kestävän kehityksen juurrut­ taminen nimellä kulkevaa hanketta, jossa tutkitaan kotitalouk­ sien luonnonvarojen kulutusta. Mips (Material Input per Ser­ vice Unit) kuvaa millaisen määrän luonnonvaroja (Material In­ put) tietty hyöty, palvelu tai tuote (Service Unit) kuluttaa koko elinkaarensa aikana - alkutuotannossa, kulutuksessa ja lopulta

►s u o m e n l u o n n o n s u o j e l u l i i t o s s a

jätteenä.

Mips ei kuvaa päästöjä tai ympäristövaikutuksia, vaan se tuo esiin yleistason luonnonvarojen muokkauksen. Tarkoitus on tuottaa tietoa, jota voidaan käyttää ennaltaehkäisevään ympä­ ristönsuojeluun. Tuotteen vaatima materiaalipanos ei näy itse tuotteessa tai palvelussa, Mipsin avulla saadaan tämä esiin. Materiaalipanokset kuvaavat haittojen kokonaisuutta tiettyjen yk­ sittäisten ravinnepäästöjen tai kasvihuonekaasujen sijaan. Ky­ seessä on suuntaa antava indikaattori, kertoo hankkeen tutkija Tommi Kauppinen.

Elintarvikkeiden materiaalipanoksia selvittänyt Kauppinen kertoo oman kiinnostuksen ruoan ympäristövaikutuksiin he­ ränneen siitä arkisesta havainnosta, että kaupan hyllyltä löyty­ vät elintarvikkeet tehdään jossain ja niiden valmistaminen vaatii luonnonvaroja. Tätä ei niin vain tule ajateltua kaupassa asioides­ sa, varsinkaan elintarvikkeiden kohdalla. Kuitenkin elintarvik­ keiden osuus suomalaisten kotitalouksien kokonaiskulutukses­ ta on noin kuudesosan, syntyvä materiaalipanos on kolmannek­ si merkittävin liikenteen ja asumisen jälkeen.

Ruokien välillä suurta vaihtelua Eri ruokien välillä on suurta vaihtelua niiden sisältämien materi­ aalivirtojen suhteen. Suomalaisten kotitalouksien kulutusta tut­ kittaessa ilmeni, että ruokavalion avulla on mahdollista vaikut­ taa merkittävästi oman ekologisen selkärepun painoon. Oikein valittu kasvispainotteinen ateria sisältää huomattavasti vähem­ män luonnonvarojen kulutusta, kuin eläinperäisiä aineksia si­ sältävä vaihtoehto. Suomalaisen keskivertokuluttajan elintarvi­ ke-selkärepun paino on noin 5 900 kiloa vuodessa, siirtyminen kasvisruokavalioon keventää reppua 1 600 kilolla.

Esimerkiksi naudanlihan materiaalipanos on 15-kertainen suhteessa soijan ja ruisleivän panokseen - yhden naudanlihakilon vaatimalla materiaalipanoksella voidaan tuottaa viisitois­ ta kiloa soijaa. Naudanlihaan verrattuna vähemmän luonnonva­ roja vaativan broilerikilonkin materiaalipanos on nelinkertainen suhteessa soijaan.

18

Ll.ll.'.M lM

21200 $

ffp ? .™

m Mips-lukuja:

Tietoa tuotteista, avoimesti

naudanliha 46 kg/I kg

sokeri 5 kg/1 kg

juusto 43 kg/lkg

maito 4 kg/1 kg

voi 38 kg/1 kg

soija 3 kg/1 kg

levite/rypsiöljy 30 kg/1 kg

vehnäleipä 3 kg/1 kg

sianliha 2 1 kg/lkg

ruisleipä 3 kg/1 kg

broileri 13 kg/1 kg

peruna 2kg/1 kg

kan an m u n an i kg/lkg

om ena 2kg/1 kg

Ympäristöjärjestö Dodo ry:n alulle panemassa ja ulkoasiainministeriön rahoittamassa Tuotevviki-hankkeessa luodaan vvikipedian ideaa hyödyntäen tietoa kaupoissa tarjolla olevista tuotteista. sai alkunsa Dodo ry:n pienessä ideariihessä, jos­ sa pohdittiin miten esimerkiksi Malilla olevien tuottajien ase­ maa voitaisiin parantaa ja miten tuoda heidän valmistamilleen tuotteille näkyvyyttä. Halusimme, että kuluttajilla on enemmän mahdollisuuksia tehdä perusteltuja ostopäätöksiä, huomioiden kulutuksen vaikutukset ympäristöön ja kehitysmaiden kansa­ laisten asemaan. Erilaisia vaihtoehtoja etsittiin pitkään ja huo­ mattiin, että Tuotewikin tyylistä palvelua ei ole vielä olemassa”, kertoo hanketta koordinoiva M aria Vaismaa.

Wikipedian tavoin Tuotewiki on kaikille avoin yhteisöllinen palvelu, jonka sisältämä tieto on käyttäjien vapaasti muokatta­ vissa. Tavoitteena on kerätä tuoteselostetta ja yleistä kuluttaja­ valistusta kattavammin tietoa tuotteista ja niiden kuluttamises­ ta. Jokaiselle tuotteelle luodaan oma sivu, josta käy ilmi esimer­ kiksi se, mitä tuote sisältää, miten se on tuotettu, miten sitä säi­ lytetään ja huolletaan, paljonko se yleensä maksaa, miten sitä käytetään tai mistä löytyvät käyttöohjeet, sekä miten syntyvät jätteet kuuluu hävittää.

Palvelun kautta mahdollistuu perinteistä kauppaa ja politiik­ kaa laajempi näkemys siihen, miten asioihin voidaan aktiivises­ ti vaikuttaa. "Internetin myötä kuluttajien mielipiteillä on ihan erilaista merkitystä kuin aikaisemmin - kuluttajan valtaa kasvaa ja myös yritykset tiedostavat tämän. Tulevaisuudessa myös yri­ tykset ovat kiinnostuneita laittamaan tuotetietoaan Tuotewikiin” Vaismaa uskoo.

Perinteisten tuotetietojen lisäksi Tuotewikiin voi koota tie­ toa myös tuotteiden ympäristövaikutuksista, eläinystävällisyydestä ja tuotannon eettisyydestä - kaupan hyllyn äärellä har­ vemmin käy selväksi, mitä kaikkea huomioitavaa tiettyyn tuot­ ►"t u o t e w i k i

kirjolohi 8 kg/lkg

Luonnonvarojen kulutusta laskettava Mips-laskennan saksalaisen keskuksen, VVuppertal-instituutin mukaan teollisuusmaiden tulee pudottaa luonnonvarojen ku­ lutus kymmenykseen nykyisestä, jotta maailmanlaajuinen hy­ vinvointi voidaan turvata kestävästi. Tulee siis saada enemmän hyötyä vähemmästä - ruoan suhteen tämä tarkoittaa kasvispainotteista ruokavaliota, joka koostuu pieniä materiaalipanoksia sisältävistä marjoista, palkokasveista, viljoista, soijasta ja peru­ nasta. Vaikka soijan matka Amerikan mantereelta suomalaiseen ruokapöytään on pitkä, eivät sen kuljetuksesta aiheutuvat materiaalipanokset ole merkittäviä. Kotimaisista proteiinilähteistä Kauppinen uskoo härkäpavun materiaalipanoksen olevan san­ gen pieni, valitettavasti se ei ollut mukana tässä tutkimuksessa Materiaalivirtoja tarkastelemalla voidaan tuottaa helppota­ juista ja vertailukelpoista tietoa. Kauppinen on laskenut myös pidemmälle meneviä lukuja, joissa otetaan materiaalipanosten lisäksi huomioon ravitsemukselliset ja terveydelliset näkö­ kulmat. Tulosten perusteella oikein valittu kasvisruoka on jo­ pa kymmenkertaisesti parempi vaihtoehto verrattuna eläinpe­ räiseen ruokaan. "Talouskieltä käyttäen voidaan sanoa kyseessä olevan win-win-tilanne: valittaessa kasvisruokaa voittavat sekä ympäristö, että ihminen”, tutkija toteaa. ^ MATTI LU O K K A N EN

Kirjoittaja on sosiologian yo. ja tekee harjoittelua Animaliassa

teeseen liittyy. Vaismaa korostaa palvelun muokkautuvan sel­ laiseksi, millaisen käyttäjät siitä tekevät: ”Tuotewiki on ottanut mallia Wikipediasta, tiedon sisältöä ei pyritä rajoittamaan - ei voida sanoa, mikä tieto sopisi tai ei sopisi Tuotewikiin. Puhdas mainoshenkinen tuotetiedottaminen ei kuitenkaan kuulu Tuotevvikin luonteeseen. Tuotewikissä luotetaan pitkälti siihen, et­ tä järjestelmä korjaa itse itseään. Tämähän toteutuu hyvin Wikipedian kohdalla.”

Eläintensuojelusta ja eläinten oikeuksista kiinnostuneiden kirjoittajien on mahdollista tuottaa sivustolle tietoa esimerkik­ si siitä, onko tiettyä tuotetta testattu koe-eläimillä tai onko tuot­ teen valmistukseen käytetty eläinperäisiä aineita.

Tällä hetkellä tuotetietoja on vielä niukasti ja Vaismaa toivottaakin kaikki tervetulleiksi rakentamaan yhdessä uutta verkkoyhteisöä! Kirjoittaminen sivuille on helppoa, tavalliset tekstinkäsittelytaidot riittävät. Lisäksi sivuilta löytyy kattavat ohjeet kaikille kirjoittajille.

M ATTI L U O K K A N E N

Kuluttamisesta internetissä: www.tuotewiki.fi (Tuotekohtaista tietoa) www.eettinenvalinta.fi (Eettisen kuluttamisen ohjeita käytännön arkeen) www.eettinenkuluttaja.net (Tietoa tuotekokonaisuuksista, kauppaketjuista, ympäristömerkeistä)

Vegfest-tapahtuma ensimmäistä kertaa Suomessa

Tilaa ilmainen Uutiskirje sähköpostiisi

järjestää Tampereen keskustorilla Suo­ men ensimmäisen Vegfest-tapahtuman 15.-17.8.2008.

Vegfest on tapahtuma, joka tekee kasvissyöntiä ja veganismia tunnetummaksi. Tarkoituksena on lisätä ih­ misten tietoutta monipuolisesta kasvisruoasta ja hälven­ tää kasvissyöntiin ja veganismiin usein liitettyjä ennak­ koluuloja. Vastaavanlaisia Vegfest-tapahtumia on edelli­ sinä vuosina järjestetty muuallakin Euroopassa, esimer­ kiksi Ruotsissa Vegomässan-nimellä.

Tampereella Vegfest-tapahtuman ohjelmassa on luvas­ sa mm. musiikkiesiintyjiä, työpajoja, tietoiskuja sekä pa­ neelikeskusteluja joiden teemoja ovat urheilu, ympäris­ tö ja terveys. Vegfest-alueelle tulee myös näytteilleaset­ tajia eri yhdistyksistä ja yrityksistä sekä ruokamyyjiä vegaanisia tietenkin! Luonnollisesti myös kaikki näyt­ teilleasettajat esittelevät eläinystävällisiä tuotteita tai toi­ mintatapoja. Elokuvateatteri Niagarassa näytetään kas­ vissyöntiin liittyviä elokuvia ja Vastavirta-klubilla järjes­ tetään perjantaina tapahtuman tukikeikka.

Tarkat tiedot Vegfestin ohjelmasta näet tapahtuman kotisivuilta www.vegfest.net.

► O LETK O

►v e g a a n i l i i t t o

Lahdessa toimitaan karhujen puolesta

huomannut, että Animalia on aloittanut il­ maisen Uutiskirje-palvelun? Uutiskirje on kerran kuus­ sa ilmestyvä uutiskooste, jossa kerrotaan Animalian ajankohtaisista tapahtumista, toiminnasta ja saavutuk­ sista. Uutiskirjeen saat tilattua haluamaasi sähköposti­ osoitteeseen lähettämällä viestin otsikolla "Uutiskirje” tiedottaja Eeva Suhoselle: eeva.suhonen(2)animalia.fi.

Kirjoita viestiosaan sähköpostiosoite, johon haluat uu­ tiskirjeen. Seuraava kirje ilmestyy kesäkuussa.

Animalia tekee parhaillaan yhteistyötä myös News to Screen -nimisen uuden uutispalvelun kanssa. Ani­ malian jäsenet voivat tilata News to Screen -pal­ velun kokeiltavaksi ilmaiseksi koneelleen. Lisätie­ toa palvelusta saat menemällä palvelun kotisivuille www.newstoscreen.net.

Hiljattain toimintansa aloittanut Lahden alueosasto on ehtinyt olla jo monessa mukana. Erityisen aktiivista yhteistyö on Aasian sappikarhujen hyväksi toimivan karhuryhmän kanssa. aluetoiminta startattiin uudelleen käyntiin viime vuoden loppupuolella. Viime vuonna ehdim­ me osallistua Suurhallin joulumarkkinoille, joilla vie­ raili peräti 40 000 kävijää. Saimme onneksi lisämateri­ aalia Animalian työntekijän tullessa avuksemme Hel­ singistä.

Ryhmässämme on tällä hetkellä kahdeksan aktii­ vista jäsentä ja aina mukaan mahtuu uusia tulijoita, jottei kaikki työmäärä lankeaisi samojen vapaaehtois­ ten harteille.

Koen ihmisten ajatusten ja- toimintatapojen erilai­ suuden voimavarana yhteistyössä, ainahan on vaarana jäädä hämmentelemään samaa soppaa, jolloin toimin­ nasta poistuu "tuoreuden” maku. Ryhmän ja yksilön toiminnassa tärkeää on yhteinen päämäärä; vaikutta­ minen vastuullisella toiminnalla eläinten ja luonnon aseman kohentamiseksi Suomessa ja muualla. ►la h d e n

luomiin suosi o juhannuksena j LISÄÄNTYY

nihrii i t t n n n & b o m n i i n

^

Karhuasia esillä

kääntyi Hikariksi

:palvelu Lehmät NETTITURISTEILLE- A A i " ,

Toiveissani oli yhteistyö jonkun toisen ryhmän kans­ sa ja toiveeni toteutuikin yllättävän nopeasti. Tapani mukaan jäin suustani kiinni Helsingissä Eläinasiafoorumilla Animalian Karhuryhmän infopöydän edustal­ le, sain kuulla Lahden alueella karhujen hyväksi toi­ mivasta Laura Karttusesta.

Yhteistoimintamme lähti käyntiin kun Laura kutsut­ tiin kertomaan sappikarhujen järkyttävästä kohtalos­ ta ja työstä niiden auttamiseksi. Olemme monessa ta­ pahtumassa mukana yhteisillä info- tai myyntipöydillä ja uusia suunnitelmia on myös kehitteillä. Tällä hetkellä vapaa-aika on iltaisin kortilla Lanttilan sponsoroimaa

P tietoa kg p S jj)V)/ fjÄ ® © *® 5 S v Ä ' ~~ i —

uC f T- il tu]

^

^

LI.IU'.MIM

2/2 00 8

N e tin

i/\/i

ä ä h

M A R JO P A U L IN

Lahden alueosaston yhdyshenkilö

k ä y ttö

kesälaitumille w kK aa ss vv aa a

P o itta rik a lu tu o k si a lasti -

20

-ii

kirpputoripöytää hoitaes­ sa - olemmekin jo saaneet mukavan summan kokoon karhutyön hyväksi.

Olemme huomanneet, että karhuasia on mennyt nopeasti eteenpäin Lahden seudulla. Nähtävästi ih­ misten on helpompi ottaa kantaa kauempana oleviin ongelmiin ja sitä kautta nähdä myös lähellä olevat epä­ kohdat.

Kiinassa vapautettiin maaliskuun lopussa uudet 28 tarhakarhua, joiden tila oli järkyttävä. Yksi karhu me­ nehtyi jo matkalla AAF:n turvakeskukseen, toinen menehtyi vammoihinsa pian saapumisensa jälkeen ja yksi jouduttiin päästämään kärsimyksistään. AAF:n johtajan Jill Robinsonin kertoman mukaan kaikki oli­ vat pienissä häkeissä ja eri tavoin loukkaantuneita, lai­ hoja ja peloissaan sen suhteen, mitä niille seuraavaksi tulisi tapahtumaan. Jotkut niistä ovat sokeita, joiden­ kin hampaat on murskattu ja ikenet haavoilla, joillakin luuhun asti mädänneitä haavoja. Useimmilla oli vat­ soissaan vuotavia avohaavoja, jotka oli tehty sapen va­ luttamista varten.

Edellisen ryhmän saapumisesta turvakeskukseen oli kulunut yli vuosi, joten tämän uuden ryhmän saa­ puminen oli odotettu tapahtuma Chengdun turvakeskuksessa. Uutinen todistaa jokaisen ihmisen pienen­ kin panoksen olevan tarpeellinen auttamistyössä.

Lisätietoa Lahden osaston tapahtumista www.animalia.fi > Alueosastot

r a ju s ti.1

p i/p u i

i

h

Maaliskuun lopussa A AF:n tiloihin tuotiin 28 karhua, jo tk a ta r­ vitsivat välitön tä tehohoitoa.

2I 2 0 0 S

L I.U ..M IM

21

Tarkennuksia linjanvetoihin

Eläinsuojelullisiin epäkohtiin ei uskalleta puuttua

Animalian uusi hallitus tarkasti ensi töikseen Animalian toiminta­ periaatteen ja siinä esitettyjä linjauksia muokattiin hieman. Toimin­ taperiaate löytyy kokonaisuudessaan Animalian Internet-sivuilta: http://www.animalia.fi/Default.aspx?tabid =1378

Eläinsuojeluviranomainen on ainoa henkilö, jolla on oikeus antaa eläinten omistajaa tai haltijaa velvoittavia ja oikeudellisesti sitovia määräyksiä koskien eläinten hoitoa ja kohtelua. Tutkija Birgitta W a h lb e r g on perehtynyt eläinsuojelutarkastusten porsaanreikiin.

Keskeisimmät muutokset näkyvät Animalian kannanottoina eläin­ ten tasa-arvoisuuden puolesta sekä kritiikkinä eläinten tappamista kohtaan, kun se tehdään ihmisen toissijaisten tarpeiden vuoksi. Ai­ emmin Anima^an linjaukset ovat keskittynee§pääasiassa vaatimuk­ siin eläinten hyvinvoinnin edistämisestä.

Animalia jatkaa edelleen voimakasta työskentelyä eläinten hyvin­ voinnin parantamiseksi. Samalla toimimmp jatkuvasti ihmisen käy­ tössä hyödynnettävien eläinten lukumäärän vähentämiseksi.

Y Uusi p uheen johtaja Tuomas Naakka (vas>) lÄ lu a a edistää A n itta h a n nykyistä lin ja a ja pitää hallituksen

roolia tä rk e ä n ljä rje stö n eteenpäin viemisessä. • '

Sam i S äyn e virralle (oik.)

A n im alia on tuttu jo parin vuosikym m enen ajalta.

Miehet valtaavat Animalian vuosikokous valitsi maaliskuun lopussa järjestön uudeksi puheenjohtajaksi filosofian maisteri Tuomas Naakan, 35. Varapuheenjohtajana aloittaa Sami Säynevirta, 39-vuotias metsätalousinsinööri. Molemmat ovat toimineet Animalian hal­ lituksessa vuoden ja ottavat mielellään luottamustoimet ja nii­ hin liittyvät haasteet vastaan.

Tuomas, miksi haluat olla Animalian puheenjohtaja? ’’Tärkein motivaationi on se, että haluan toimia eläinten puo­ lesta ja kehittää Animalian toimintaa omalta osaltani mahdol­ lisimman hyväksi. Koen, että minulla on tehtävässä paljon an­ nettavaa. Pidän asioiden organisoimisesta ja vaikka hallitustyös­ kentelyyn liittyy byrokratiaa, myös se on mielestäni tarpeellista järjestön toimivuuden ja demokraattisuuden kannalta.”

Järjestötoiminta on Tuomakselle jo hyvin tuttua myös Ani­ malian ulkopuolelta. Hän on toiminut aiemmin muun muas­ sa Vegaaniliiton puheenjohtajana. Välillä urheiluharrastus vei osansa ja Tuomas toimi myös Merimelojissa.

Tuore varapuheenjohtaja Sami työskentelee tällä hetkellä Luonto-Liiton järjestöpäällikkönä. Sami on opiskeluaikoinaan toiminut myös Animalian Joensuun alueosastossa ja järjestö on tuttu lähes kahden vuosikymmenen ajalta. Jo eläkeikäinen Ralli-löytökoira nähdään usein kulkemassa mukana kokouksissa.

Sami, mitkä asiat ovat mielestäsi haasteellisimpia Animalian työssä?

►a n im a lia n

22

l l .l l. '.M I M

2/2 00 8

"Suurimpina haasteina eläinten aseman parantamiseksi pidän ihmisten välinpitämättömyyttä ja sitä, etteivät useimmat ihmi­ set koe tarpeelliseksi tehdä itse mitään asioiden muuttamiseksi.

Pidän myös erityisen ongelmallisena eläinten arvottamista nii­ den ulkoisten ominaisuuksien tai käyttötarkoituksen perusteel­ la. Mielestäni eläinten kuuluu olla tasa-arvoisessa asemassa. Esi­ merkiksi koiralla ja sialla on molemmilla kyky tuntea ja kärsiä ja niiden tarpeet tulee ottaa huomioon tasa-arvoisesti.”

Tuomas jatkaa: "Eri eläinryhmistä ruoantuotannossa käytet­ tävien eläinten asemaan olisi vaikutettava voimakkaasti. Haas­ teellista on kuitenkin ihmisten mutkaton suhtautuminen esi­ merkiksi lihansyöntiin. Toisaalta on tärkeää muistaa, että eläin­ ten aseman parantamisessa on saatu aikaan hienoja tuloksia. Pi­ dän erittäin merkittävänä EU:n kosmetiikkadirektiiviä, joka täy­ simittaisena toteutuessaan lopettaisi kosmetiikan eläinkokeet EU:ssa vuoteen 2013 mennessä.”

Mitä te molemmat haluaisitte sanoa ihmisille, joiden mie­ lestä eläinten kohtelua yhteiskunnassamme tulisi parantaa?

Miehet vastaavat: "Olkaa avarakatseisia ja rohkeita. Pienetkin teot ovat merkityksellisiä. Omiin kulutustottumuksiin on hyvä kiinnittää huomiota. Kasvisruoka on meillekin kahdelle päivit­ täinen valinta eläinten puolesta.”

IN KERI N IS K A N E N

Varap uh een jo jitäja

valmistelee julkisoikeuden alaan kuu­ luvaa väitöskirjaa tuotanto- ja teuraseläinten hyvin­ voinnin sääntelystä ja valvonnasta. Eläimiä koskevat oikeudelliset asiat voidaan jakaa kahteen luokkaan: Hallinto-oikeudessa käsitellään viranomaisten teke­ miä eläinsuojelupäätöksiä, rikosoikeudessa taas varsi­ naisia eläinsuojelurikoksia. Hallinnollinen eläinsuojelupäätös tarkoittaa päätöstä, jonka eläinsuojeluviran­ omainen voi tehdä havaitessaan eläimiä kohdeltavan tavalla, joka ei täytä eläinsuojelulain vaatimuksia.

Wahlbergin väitöskirja tulee käsittämään mm. lää­ neissä käsitellyt tuotantoeläimiä koskevat eläinsuojelupäätökset vuosilta 1996-2006. Aineiston analyy­ si ei ole vielä valmis, mutta hän toteaa, että hallinnol­ lisissa menettelytavoissa näyttäisi olevan merkittäviä puutteita. "Viranomaisten kirjaamiskäytäntö on hyvin vaihtelevaa. Osittain se on niin puutteellista, että lain toteutumista on niiden perusteella mahdotonta arvi­ oida,” hän kertoo.

"Ongelma näyttäisi olevan tilat, joilla vuodesta toi­ seen käydään tekemässä tarkastuksia ja toteamas­ sa puutteet, mutta tarkastukset eivät silti johda eläi­ men kannalta merkittäviin toimenpiteisiin.” Kuiten­ kin eläinsuojelulain tarkoitus on suojella eläinyksilöä parhaalla mahdollisella tavalla. Tarkastuskertomuk­ sesta saattaa esimerkiksi ilmetä, että tilan eläintenpi­ to on selvästi eläinsuojelulain vastaista. Siitäkin huo­ limatta viranomainen on tehnyt päätöksen, jonka mu­ kaan eläinten pidossa ei olisi puutteita.

Jos tuotantoeläinten oloissa havaitaan korjattavaa, annetaan tilalliselle yleensä määräys ja määräaika, jonka kuluessa hänen on muutettava olosuhteet vas­ taamaan lainsäädännössä asetettuja vaatimuksia. Tä­ män jälkeen tehdään uusintatarkastus, jossa varmiste­ taan, että määrätyt muutokset on tehty. "Yleensä uu­ sintatarkastuksissa todetaan, että epäkohta on korjat­ tu, mutta näistä tarkastuksista puuttuu usein tarkas­ tuskertomus. Jos mitään parannusta ei ole tapahtunut, annetaan tilalliselle usein uusi määräys ja määräaika.

Eläimen pitää olla todella huonossa kunnossa, ennen kuin viranomainen lähtee puuttumaan tilanteeseen voimak­ kaammin kuin määräyksiä antamalla,” Wahlberg toteaa. ► W AHLBERG

rettävästi eläinlääkäreillä on näistä paras asiantunte­ mus koskien eläinsuojelua ja eläinten hyvinvoinnin arviointia. Onko sitten ongelma, että eläinlääkäri, jo­ ka vastaa myös kyseisen kohteen eläinten terveyden­ huollosta, toimii myös eläinsuojeluviranomaisena sa­ malla tilalla?

"Asiakassuhde voi muodostaa ongelmia. Kynnys voi nousta entisestään, kun kyse on oman asiakkaan tilanteeseen puuttumisesta. Kunnaneläinlääkärien viranomaisaseman poistaminen ei kuitenkaan yksinään E L Ä IM E N PIT Ä Ä O L L A T O D E L L A H U O N O S S A K U N N O S S A , E N N E N K U IN V IR A N O M A I N E N L Ä H T E E P U U T T U M A A N T IL A N T E E S E E N V O I M A K K A A M M IN K U IN M Ä Ä R Ä Y K S IÄ A N T A M A L L A .

olisi ratkaisu valvonnan ongelmiin. Kunnan- ja läänin­ eläinlääkäreillä on hyvä tuntuma siihen, millä tiloilla heidän alueellaan on ongelmia,” Wahlberg sanoo.

"Eläinten omistaja olisi saatava ymmärtämään se, että hänen eläimensä eivät voi hyvin ja että hänen toi­ mintansa ei täytä lainsäädännön vaatimuksia. Tapaa millä ongelmiin puututaan, tulisi miettiä. Pelkät mää­ räykset tai sakot eivät poista varsinaista syytä, ellei omistaja itse ymmärrä, mikä asia on pielessä ja miksi.”

Vuosittaiset EU:n eläinsuojelutarkastukset tehdään satunnaisotannalla muutamalle prosentille vasikka-, sika- ja kanatiloista. Ensi vuoden alusta myös ankkaja hanhitilat kuuluvat tarkastusten piiriin. EU-tarkastus ei saisi silti olla ainoa reitti, jonka kautta eläinsuo­ jelulain toteutumista tiloilla valvotaan. Kotieläintiloil­ le ei kuitenkaan saa tehdä eläinsuojelutarkastusta ilman epäilyä. Navettojen ja kanaloiden ovet pysyvät siis niin kauan suljettuina, ennen kuin jollain ulkopuolisella he­ rää epäilys, että kaikki asiat eivät ehkä ole kunnossa. _ L A U R A U O T IL A

Birgitta W ahlb erg pohtii tutkim ustyössään eläinsuoje-lutarkastusten tehostam ista ja ongelm akohtia.

Sakot eivät poista syytä Eläinsuojeluviranomaisia ovat kaupungin- ja kunnan­ eläinlääkärit, terveystarkastajat sekä poliisi. Ymmär­

2 12 0 0 8

R T .U ..M I M

23

HELSINGIN YLIOPISTON KOE-ELÄINKESKUKSEN LAAJENTAMIN EN JÄISSÄ

KANOJA NELJÄSSÄ KERROKSESSA

Tasan vuosi sitten Animalian opiskelijaryhmä luovutti Helsingin yliopiston rehtorille vetoomuksen, jossa pyy­ dettiin yliopistoa luopumaan koe-eläintoiminnan laajentamisesta. Nyt laajennushanke on toistaiseksi jäissä.

kuukaudessa Animalian vetoomuksen allekirjoitti yli 5000 ihmistä. Rehtorin tapaamisessa yliopistoa pyydettiin laati­ maan perusteellinen toimintasuunnitelma eläinkokeiden vähen­ tämiseksi. Tällä hetkellä koe-eläinkeskuksen laajentamissuunni­ telmat ovat pysähtyneet.

Yliopistojen osuus koe-eläinten käyttömääristä on huomatta­ va. Ne käyttävät noin 60 prosenttia Suomen vuosittaisista koeeläimistä. Eläimistä suurin osa käytetään perustutkimukseen.

Geeniteknologia ja erilaisten geenimallien kehitys on lisännyt koe-eläinten käyttöä merkittävästi.

Helsingin yliopisto on suuri koe-eläinlaitos: Vuonna 2006 se käytti yli 63 000 eläintä koetarkoituksissa. Vajaa 49 000 käytetyis­ tä eläimistä oli hiiriä ja vajaa 6000 rottia. "Suurin osa täällä teh­ tävästä tutkimuksesta on niin sanottua perustutkimusta” FT Tar­ ja Kohila kertoo. "Tutkimus keskittyy esimerkiksi kehitysbiologi­ aan tai neurologisten häiriöiden mallintamiseen” hän jatkaa.

Helsingin yliopistossa tutkitaan paljon esimerkiksi Parkin­ sonin tautia. Sairauden oireet saadaan geenejä muokkaamal­ la esiintymään hiirissä. Kuitenkin alle 20 % perustutkimukses­ ta johtaa soveltavaan tutkimukseen.

Vaikka koe-eläimäärät ovat kasvaneet viime vuosina, ovat itse eläinkokeet muuttaneet suuntaa eläinten kannalta helpompaan suuntaan. "Geeniteknisiä malleja kehitettäessä ei itse eläimel­ le tehdä usein lainkaan kokeita, vaan seurataan ainoastaan eri geenien ilmenemistä niissä. Eläin itse ei tiedä geenimuutokses­ ta välttämättä mitään. Varsinaiset tutkimukset tehdään vasta sil­ loin, kun eläin on jo lopetettu”, Kohila kuvailee tilannetta. ”Ny-

► p a r is s a

kyisin tutkija joutuu maksamaan jokaisesta eläimestä sekä sen ylläpidosta, joten ylimääräisiä eläimiä ei kannata hankkia.”

Helsingin yliopiston Viikin koe-eläinlaitoksessa elää kerralla noin 4000 hiirtä ja jonkin verran rottia. Eläinlääketieteellisellä puolella käytetään myös muutamia koiria sekä ajoittain isom­ pia tutkimuseläimiä. Viikin jyrsijäpuolella eläimiä hoitaa seitse­ män koe-eläinhoitajaa. Hoitajat vastaavat eläinten päivittäisestä hoidosta sekä usein myös varsinaisten näytteiden otosta tai lo­ pettamisesta. ”On hyvä, että ensisijaisesti eläimiä käsittelevät ai­ na ammattilaiset. Tutkijoidenkin on kuitenkin opeteltava oike­ at otteet ja menetelmät, jotta eläinten hyvinvointi voidaan taa­ ta”, Kohila sanoo.

Lupien myöntäminen kaukana käytännöstä Nykyisin valtakunnallinen eläinkoelautakunta myöntää kaikki Suomessa tarvittavat eläinkoeluvat. Lautakunta on jaettu neljään jaostoon, joissa kussakin on neljä jäsentä. Jos jaosto ei pääse yk­ simielisyyteen koe-eläinluvan myöntämisestä tai sen epäämises­ tä, menee hakemus koko lautakunnan käsittelyyn. Aiemmin lu­ vat myönsi koe-eläinlaitoksen oma koe-eläintoimikunta.

"Suuri puute uudessa käytännössä on riittävän tieteellisen asi­ antuntemuksen puuttuminen. Kun jaosto koostuu neljästä ihmi­ sestä, joista vain yksi on tutkija, ei sieltä löydy aina riittävän laa­ jaa asiantuntemusta esimerkiksi vaihtoehtojen etsimiseen. Li­ säksi meidän täällä laitoksella on joskus vaikea selvittää, minkä­ laisen tutkimusluvan tutkija on saanut. Lupien myöntäminen on siis viety liian kauas käytännöstä”, Kohila miettii.

Tutkijat ovat usein varsin konservatiivisia, ja vaikka jo laki vaatii etsimään eläinkokeille vaihtoehtoja, on aiemmin käytet­ tyihin menetelmiin silti helpointa turvautua. Uusien menetel­ mien omaksuminen vie aikaa. Tutkimusta rahoittavat tahot ei­ vät myönnä pääsääntöisesti rahäa eläinkokeille vaihtoehtoisten menetelmien kehittämiseen, ja tässä on yksi syy miksi vaihtoehtomenetelmien kehittäminen on hidasta Suomessa. Valtio tukee vuosittain vaihtoehtomenetelmiä vain 34 000 eurolla - samaan aikaan kun esimerkiksi yksin Helsingin yliopiston koe-eläinlai­ toksen vuotuinen budjetti on yli 3 miljoonaa euroa.

Viime vuonna Helsingin yliopiston koe-eläintoimintaa suunni­ teltiin keskitettäväksi, mutta samalla myös lisättäväksi remontoi­ malla koe-eläinlaitoksen käyttöön uusi rakennus. Remontin ra­ hoitus on kuitenkin viimein jäädytetty. Toivottavasti Helsingin yliopisto ymmärtääkin samalla siirtyä kohti eläinkokeille vaihto­ ehtoisten tutkimusmenetelmien kehittämistä ja käyttöönottoa. _ L A U R A U O T IL A

24

L1.!I..I<IIR1

2/ 200 8

Lähestyvä häkkikanalat kieltävä lainmuutos laittaa tuottajat miettimään, mihin tuotantomuotoon kanansa siirtäisivät. Investointipäätöksillä alkaa olla jo kiire, kun perinteiset häkkikanalat on poistettava käytöstä neljän vuoden sisällä. Uusin Suomeen rantautunut kanalatyyppi on kerrosritiläkanala.joka on esimerkiksi Ruotsissa yleisin lattiakanalan muoto.

80 metriä pitkä halli, jossa kotkottaa 20 000 kanaa samassa tilassa, on pysäyttävä näky. Osa linnuista keikkuu korkealla ka­ ton rajassa orsilla, osa kurkkii munintapesistä ja osa kuopsuttelee puruja lattiatasossa. Ryhmä vieraita ihmisiä saa epäilevää lii­ kehdintää aikaan parvessa, ja varomaton salamavalo saa tuhat­ päisen lauman pölähtämään ilmaan ympärillämme.

Juuso Hulmi ja M artti Tytykoski perustivat Kanakumppanit-yrityksen vuonna 2004. Kesällä 2007 yrityksen käyttöön valmistui kerrosritiläkanala, johon mahtuu kerralla 20 000 lin­ tua. Kanat tuodaan tuotantohalliin 15 viikon iässä, ja ne poiste­ taan munintakauden päätyttyä eli vajaan 1,5 vuoden iässä. Tuotantokanalan lisäksi yrityksellä on kasvatuskanala, jossa on toi­ set 20 000 kanaa varttumassa. Tulevat munijakanat myydään pitkälti eteenpäin toisiin kanaloihin. ►y l i

Kerrokset vähentävät aggressivisuutta Kerrosritiläkanalassa kanoilla on käytössä 4 kerrosta, joiden vä­ lillä ne pääsevät vapaasti liikkumaan. Kanalan lattia on puruil­ la katettu, joten kanat voivat kylpeä ja kuopsutella koska tahto­ vat. Kanalassa on myös tarjolla pesiä, joihin linnut pääsevät mu­ nimaan sekä orsia lepäämistä varten. Tässä kanalassa orret on si­ joitettu kaikkein ylimmiksi, jolloin ne luovat ikään kuin viiden­ nen kerroksen kanojen käyttöön. Orret näyttävätkin olevan suo­ sittu tarkkailupaikka, kun vierailijat liikkuivat kanalassa. Lattiakanaloissa kanoja saa olla yhdeksän neliömetriä kohden.

Hulmi tuotti aiemmin munia häkkikanalassa. ’’Häkkikana­ laan verrattuna kuolleisuus on täällä jopa alhaisempaa. Linnut ovat silminnähden parempikuntoisia, höyhenpeite pysyy kun­ nossa ja jalat vahvoina,” Hulmi kertoo. ’’Kerrokselta toiselle kii­ peily ja orsilla taiteilu vahvistaa selvästi kanojen lihaksistoa.”

Hulmi uskoo kerrosritiläkanalaan tulevaisuuden tuotantomuo­ tona, eikä ole katunut siihen siirtymistä.

Kanakumppaneiden kanalassa ei ole muodostunut kanniba­ lismista ongelmaa, vaikka yleensä sitä pidetään lattiakanaloiden suurimpana hyvinvointiongelmana, yhdessä suurten parvikokojen kanssa. Myös tutkimusten mukaan kerrosritiläkanaloissa esiintyy huomattavan vähän kanojen välistä aggressiivisuutta, koska tasot mahdollistavat alempiarvoisten lintujen piiloutumi­ sen. Korkea-arvoisimmat linnut viettävät eniten aikaa ylimmissä kerroksissa, eli hierarkiat pysyvät yllä tasojen avulla. Jos linnut pystyvät muodostamaan omia alaryhmiään isojen parvien sisäl­ lä, vähenee suurten tuotantoyksiköiden aiheuttama stressi.

Virikehäkki vai kerrosritilä? ’’Osa tuottajista tulee siirtymään virikehäkkeihin tottumukses­ ta. Häkkikanalan hoito on helpompaa, ja vanhat häkkikanalat on helpompi muuntaa virikehäkkikanaloiksi kuin lattiakanaloiksi,” Hulmi arvelee. ’’Kanalamme kierretään kolme kertaa vuorokau­ dessa läpi, jolloin seurataan eläinten kuntoa ja kerätään pesien ulkopuolelle munitut munat. Häkkikanalassa hygienian ylläpi­ to vaatisi vähemmän työtä, eikä esimerkiksi lattiamunia tarvit­ sisi kerätä. Toisaalta täältä tulee puhtaampia munia kuin häkkikanalasta”, hän jatkaa.

Siipikarjaliitto uskoo myös kerrosritiläkanaloihin ja suosittelee tuottajia investoimaan niihin. Tarvitaan kuitenkin myös ku­ luttajilta tukea, jotta lattiakanojen munille riittää kysyntää. Li­ sääntynyt kysyntä saisi todennäköisesti entistä useamman tuot­ tajan siirtymään virikehäkkien sijaan kerrosritilä- tai muuhun lattiakasvatukseen, kun vahvat markkinat loisivat uskoa tulevai­ suuteen.

L A U R A U O T IL A

V irikehäkki -Kanalla tilaa 600 cm2 -Häkissä orsi, mutta kaikki kanat eivät mahdu yhtäaikaa sille -Siipien levittely, sukiminen lähes mahdotonta -Pehkualue käytössä osan päivää -Kanojen luuntiheys alhainen liikunnanpuutteesta K e rro sritiläk an ala -Kanoja enintään 9 lintua/m2 -Kanoilla mahdollisuus liikkua koko kanalan alueella neljän eri kerroksen välillä -Alempiarvoiset kanat pääsevät helpommin pakoon ylempiarvoisia -Kymmenien tuhansien lintujen ryhmäkoot eivät luontaisia kanalle -Liikunta vahvistaa luita ja lihaksia L attiakan ala - Kanoja enintään 9 lintua/m2 - Kolmasosan lattiapinnasta oltava kuivitettua pehkua - Ongelmana suuret parvikoot

2 12 0 0 8

n .u .,1 m

1

25

M IT E N V O IN T O IM IA

Koonnut Eeva Suhonen

Koonnut Eeva Suhonen

TEH TYÄ JA TAPA H TU N U TTA

Uusia esitteitä!

Paras juttu on ilmesty­ nyt uusi Tekisinkö testamen­ tin eläimille? -esite. Esitteessä on kuvattu selkeästi, miten tu­ lee toimia käytännössä, jos haluaa tehdä testamentin eläinI suojelutyön hyväksi. Esittees­ sä on myös kattavasti kuvat­ tu, mihin annettu tuki Anima­ lian työssä käytetään. Esitteen ulkoasu on hillitty ja se sopii kaikille eläinsuojelutyön tukemisesta kiinnostuneille.

Animalialta on ilmestynyt myös uu­ si, erityisesti lemmikin hankkimista har­ kitseville sopiva esite Animalia ja lemmi­ kit. Esitteessä on kuvattu Animalian kan­ ta lemmikkieläinten pitoon ja mitä edelly­ tyksiä tulee ottaa huomioon lemmikkien hoidossa ja hankkimisessa. Esitteessä kä­ sitellään niin eläinjalostusta kuin esimer­ kiksi suhtautumista eksoottisiin lemmik!

► a n im a l ia l t a

M ikä oli tämän numeron paras juttu?

T u le m u k a a n

Juliana von Wendtin Säätiö jakoi apurahoja

Kerro mielipiteesi 20 .6.2008 m ennes­ sä, niin olet mukana Animalian uu­

g n im a B a n k e s ä le ir i« ! -

den kesäisen kanapaidan arvonnassa!

Muistathan liittää vastaukseesi toivo­ masi paitakoon ja mallin. Lue paidois­

Anim alian kesäleiri 2008

ta lisää Animalia-shopista s. 3 1 ! ► Animalian kesäleiri pidetään tänä Voit lähettää vastauksesi, nimesi ja

vuonna 8 .- 10 .8 . viime vuoden tapaan

osoitteesi Animaliaan sähköpostitse:

Kangasalla, luonnonkauniissa Vallitun

lehti@ anim alia.fi tai postissa

leirikeskuksessa. Leiripaikalle pääsee

A nim alia ry

helposti julkisilla kulkuneuvoilla.

Porvoonkatu 53

Ohjelmassa on mm. eläinaiheisia

00520 Helsinki

luentoja, työryhmiä, hyvän kasvisruu-

keihin.

Molempia esitteitä voi tilata veloituk­ setta Animaliasta. p. (09) 720 65 90 tai animalia(3)animalia.fi

an kokkailua, saunomista, mukavaa yhdessäoloa ja mahdollisuus tutustua toisiin animaaleihin ympäri Suomea.

Tule sinäkin m ukaan ! Leirille o sal­ listuakseen ei tarvitse o lla A n im a ­ lian jäsen.

Ilmoittautumiset ja tiedustelut leiristä vapaaehtoiskoordinaattori Aura Yliselälle, p. 09 720 65 912 , aura.ylisela@animalia.fi

koe-eläinten päivänä Juliana von Wendtinsäätiö antoi tunnustusta eläinkokeita kor­ vaavaan tutkimukseen. Säätiö pal­ kitsi yhteensä 2000 euron tunnus­ tuksella kaksi tutkijaa, jotka ovat tutkimustyössään edistäneet eläin­ kokeiden korvaamista.

Palkituista tutkijoista Hannamari Julkunen tutkii sydänlihassolujen erilaistamista ihmisen kantasoluista. Kantasolujen avulla toi­ votaan pystyttävän parantamaan sydämen vajaatoimintaa, johon ei ole mitään muuta hoitomuotoa.

Tutkimusta johtaa Tampereen yli­ opiston REGEA solu- ja kudosteknologia keskus.

Tutkijoista Lotta Kangasniemi puolestaan tutkii adenovirusgeeniterapiaa ruuansulatuskanavan syö­ pien hoidossa. Tutkimus on prekliinistälääketiedettä, jossa käyte­ tään leikkauksista saatavia ihmisen kudosleikkeitä tutkimusmalleina.

Tutkimus tehdään väitöskirjatyönä Helsingin yliopistolle.

Samassa tilaisuudessa Anima­ lian Turun alueosasto lahjoitti 1000 euron avustuksen Juliana von Wendtin säätiölle. ^ ► K A N S A IN V Ä LIS E N Ä

Sari V aihinen (vas.) ja Ju lia n a vo n V V en d tin Säätiön to im inn an jo htaja M a r i a n n a N o r r in g jak o ivat tunnustukset Turussa.

Tilaa ilm aista lisätietoa kasvissyön nistä!

Lähetä tekstiviesti num eroon 050 344 9524.

Kirjoita viestiin INFO sekä om a nim esi ja osoitteesi. Infopaketissa on mm. jäsenlehti Vegaian näytenumero!

Vegaaniliiton jäseniksi voivat liittyä kaikki kiinnostuneet ruokavalioon ja m uihin kulu­ tustapoihin katsomatta.

26

T l.U .T illi

Pure seitan oli menestys! opiskelijaryhmän ja Luon­ to-Liiton susiryhmän järjestämä Pure seitan! -tukikeikka maaliskuun lopussa veti ravintola Kuudennen Linjan täyteen eläinten ja musiikin ystäviä. Lähes kolme sataa kuuntelijaa kokoontui pitämään yh­ dessä hauskaa ja tukemaan eläinten asiaa. ►A N IM A L IA N

Keikalla esiintyvät bändit Aivolävistys, Cause for effect, The Heartburns ja Another Sinking Ship. Jokainen bändi tu­ ki eläinten asiaa esiintymällä pelkällä bensapalkalla.

Tapahtuman tuotolla edistetään sudensuojelu- ja eläinoikeustoimintaa. w

Tunnustusta Tampereen solututkimuskeskukselle antoi kansainvälisenä koeeläinten päivänä tunnustuksen Tampe­ reen yliopiston lääketieteen laitoksen so­ lututkimuskeskukselle sinnikkäästä työs­ tä eläinkokeille vaihtoeh­ toisten tutkimusmenetel­ mien kehittämiseksi.

Kunniakirjan vastaan­ ottivat professori Ti­ mo Ylikomi ja professo­ ri Hanna Tähti sekä tut­ kimusjohtaja, toksikolo­ gian dosentti Tuula Hei­ nonen.

Tampereen yliopistos­ sa on kehitetty mm. sai­ raaloiden leikkausten yh­ teydessä syntyvään ylijäämäkudokseen poh­ jautuvia testausmenetel­ miä, jotka toimivat vaih-

► A N IM A L IA

toehtoina eläinkokeille. Esimerkiksi syöpäleikkauksissa joudutaan poistamaan myös pieni määrä ympäröivää tervet­ tä kudosta, josta voi erottaa soluja tutki­ muskäyttöön.

Tutkijat pyysivätkin Animaliaa muis­ tuttamaan ihmisiä siitä, että esimerkiksi syöpäleikkausten yhteydessä nämä voivat sairaalassa allekirjoittaa valtakirjan. Valta­ kirjalla voi luvata, että leikkauksessa joka tapauksessa jäävää ylijäämäkudosta saisi käyttää vaihtoehtoisten menetelmien tut­ kimuksessa ja kehittämisessä.

Vaihtoehtomenetelmien kehitystä jar­ ruttaa erityisesti rahoituksen puute. Ani­ malia ajaa vahvasti Kansallisen Vaihtoehtomenetelmäkeskuksen perustamista Suomeen. Keskuksen tarkoituksena olisi koordinoida eläinkokeille vaihtoehtois­ ten menetelmien tutkimusta, kehittämis­ tä ja tiedottamista Suomessa.

2/20 0 8 2/20 0 8

P illi..M IM

27

Täytetyt herkkusienet

, Grilli! kuumaksi!

suuria herkkusieniä Täyte:

8 aurinkokuivattua tomaattia

1 pkt sulavaa soijajuustoa (Cheezly) valkosipulia basilikaa

Leikkaa aurinkokuivatut tomaatit pienik­ si paloiksi. Raasta soijajuusto. Sekoita tomaatit, juusto sekä mausteet. Poista herkkusienen jalka. Täytä sieni täytteellä.

Kääri folioon ja paista grillissä noin 20 minuuttia.

Seitanpihvit n. 20 kpl

TEKSTI: EEVA SUHONEN KUVAT: JANNE KARVO

Kesän moniin juhliin kuuluu olennaisena osana kesämökillä tai takapihalla kuumeneva grilli herkkuineen. Kasvissyöjän ainoa vaihtoehto eivät suinkaan ole perinteiset kasvisvartaat, vaan ruokaisaa ja herkullista grillattavaa löytyy monipuolisesti täysin vegaanisena. Grilliruoille makua antavilla marinadeille usein vain mielikuvitus on rajana! Seuraavat grilliherkut sopivat aloittelijoille, seitanpihvien valmistus vaatii kuitenkin hieman tarkkuutta. Sitten vain grilli kuumenemaan ja pian herkullinen tuoksu houkuttelee nälkäisiä vieraita...

G rillatut hedelm ät nektariineja, persikoita ja ananasta Maustesiirappi: 1 vaniljatanko 1 dl vettä

0,5 dl soijajauhoja

M arinadi:

1 dl gramjauhoja

2 rkl tomaattipyrettä

1 dl oluthiivahiutaleita

0,5 dl öljyä

5 dl gluteenijauhoja 0,5 tl inkivääriä 1,5 rkl soijakastiketta 2,5 dl vettä

2 rkl balsamicoa

3 rkl soijakastiketta 0,5 tl chilirouhetta 1 rkl paprikatahnaa 2 rkl yrttimausteseosta

2 dl sokeria

0,25 tl kanelia 0,25 tl kardemummaa

keitinvesi:

1 tl currya

2 rkl balsamicoa

1 rkl sitruunamehua

2 rkl soijakastiketta

(3 tl valkosipulimurskaa) 0,5 dl vettä

2 rkl siirappia

U uniperunat rucolakastikkeella Perunoita ruokailijoiden lukumäärän mukaan Kastike

50 g rucolaa 1 valkosipulinkynsi murskattuna 1/2 dl öljyä 2 rkl viinietikkaa 2 rkl vettä 1/ 2 tl suolaa

Hienonna aluksi rucola esimerkik­ si sauvasekoittimella ja lisää sitten joukkoon muut ainekset sekoittaen kastike tasaiseksi. Uuniperunat kypsyvät grillissä nopeammin, jos niitä keittää ensin 10-15 min. Kääri folioon ja kypsennä loppuun grillis­ sä. Halkaise kypsä peruna ja täytä.

Tarjoiluun:

2 kasvisliemikuutiota

soijajäätelöä tai soijakermaa

2-3 1vettä

Halkaise vaniljatanko ja poista siemenet. Kiehuta kattilas­ sa vesi, sokeri, vaniljatanko ja siemenet, kunnes seos on siirappimaista (n. 15 min). Poista vaniljatanko ja jäähdytä.

Pese nektariinit ja persikat, halkaise ja poista kivi. Leikkaa hedelmät puoliksi ja grillaa molemmilta puolilta, kunnes ne saavat väriä ja pehmenevät hieman. Voitele valmiit he­ delmät maustesiirapilla. Tarjoile grillatut hedelmät maustesiirapin ja soijajäätelön tai maustetun soijakermavaahdon kanssa.

Sekoita pihvien kuivat aineet keskenään hyvin. Sekoita soijakastike veteen, lisää vesi jauhoseokseen. Sekoita sekaisin ja vai­ vaa taikinaa käsin 5-10 minuuttia. Jaa taikina kahteen osaan ja muotoile molemmat pötköksi. Leikkaa pötköt siivuiksi ja pai­ nele kukin siivu litteäksi. Sekoita mausteet keitinveteen ja kie­ hauta se. Laita pihvi kerrallaan kiehuvaan veteen ja keitä nii­ tä puolisen tuntia. Jos on aikaa, voi pihvit jättää keitinveteen maustumaan muutamaksi tunniksi keittämisen jälkeen. Sekoita marinadin ainekset ja laita pihvit siihen. Anna maustua kylmässä mieluiten yön yli, kuitenkin vähintään muutama tunti. Paista tai grillaa pihvit hyvin molemmilta puolilta. (Inna Somersalo)

G rillatut leivät paahtoleipäsiivuja oliiviöljyä vegaanista tomaatti pastakasti kettä savutofua basilikasilppua mustapippuria

28

21200 8

Voitele paahtoleivän puolikas oliiviöljyllä ja pastakastikkeella.

Ripottele päälle basilikasilppua ja rouhittua mustapippuria. Leikkaa toisen leivän päälle reilu pala savu­ tofua. Asettele leivät vastakkain ja kuumenna grillissä.

2/20 0 8

tl. llJ. M lM

29

AN IM A LIA SH O P

KIRJAT

_ rl »

CrMSette Kt/MMfl

JU TTU

H ä rk ä p a p u a s a rv ista

TRRjoc/sMfifcAcfl^q

J ^ 5 I PrrTO ,..

KE"NEN €T u JEN MUfcflfSTiFF voi oitfl e r r f f Tuotrnto-

'TuJTi-RTHT S9RV9T HlNrifU fltns TlWWMf?Ufi fLfl/MTf/S, OLOIffR.

j^L u T rR jftr Hfli-uRVftr O^trr /,BiPRn L

aBiMCT voivqr Huonostip /

PRHfl S r SMflfl

RRf/rfllffr,.. r

rjm

Nyt myös ruotsin­ kielisiä kirjoja: muun muassa Peter Singerin Djurens Frigörelse.

Lisätietoa www. animalia.fi.

Eläinystävällisen kuluttajan opas,

uusi painos.

Rautaista tietoa arjen avuksi jokaiselle eläinystävälle.

9 € /10 €.

Halpaa M akkaraa

on Animalian värikäs tehotuotantokriittinen sarjakuvakirja kaikille kantaaottavan sarjakuvan, eläinten ja vihreän kuluttami­ sen ystäville.

O ikeutta Eläim ille Eläinten vapautuk­ sen filosofiaa. Peter

Singerin kuuluisa teos nyt Elisa Aaltolan päivityksin.

21 € / jäsenet 19 €

9 € /jäsen et1 0 €

KESÄKAM PANJATUOTTEET!

NosTRiS/VfVT LIWW H'WTHr

K .0 K R

PölMRjTllTocfnpairM 7U LoT KRsVfltelttffT 3 9 ELfllMtTfc/A) J ■SfllSlVBT ?HR€MM9T OLcT, .— '

S f L t B lS T F ? O STPR,

J u u r i kc?N HflUKkRA, NIIN S/TTrM WF ON £f£Ztfl yffTRkklR ... yff/r- yflk- - / a * - vr k - y R k !

fllS TBS Hp M TM IS P t r R u u ^ j

s u r f T MhkkRHBSTH OOS5.F» OK^NJ P rä T s , k 6 u b ...

Niinpä

TULOSSA TOUKOKUUN LOPUSSA!

Herne rokkaa - herneruokakirja.

Herkullisia ja mielikuvituksellisia kasvisruokia herneestä. Mukana mm. bataatti-tofurokka, hernepyttipannu, hummus, herne-perunasalaatti ja paljon muuta. Teos on hauskasti ja mukaansatempaavasti kirjoitettuja kirkkaat värikuvat saavat veden kielelle.

A nim aliasta vain 32 € (ovh 35 €)

GLOBE HOPE -TUOTTEET

PIN SSIT Animalia-pinssi, 1,50 €. Pinssiä saatavana vain

mustana. Halkaisija 2,5 cm.

Kassit

Irti mun munista!

-kassi tukevaa materiaalia 15 € I love Vegans -kassi ohuempi, taskuun mahtuva 10 €

Jere Nieminen:

M illa Paloniem en piirtäm ät hauskat hahm ot nyt pinsseinä!

Animalian ja Globe Hopen yhteistyönä ovat syntyneet eläinystävälliset vyö ja pussukka.

Molemmissa teksti Eläinten oikeudet viidellä kielellä! Tuotteet on valmistettu kierrätetyistä armeijakankaista. Vöiden pituudet 110 cm tai 125 cm Vyö 20 €, pussukka 16 €.

Vaihtoehtoina kettu, lehmä, kana ja I love vegans -pinssi.

Hinta 1,5 C. Halkaisija 3,5 cm.

Tarrat

Irti mun munista! -tarra-arkit, pyöreä ja nelis kanttinen. Arkissa noin 10 tarraa, 2 € /arkki.

LUE, NIIN TIEDÄT! • H yvinvoiva tuotantoeläin / ProAgria, 15 €.

pMu-£koa jälleen

s*atavillai Tnaa

Opas on tarkoitettu kotieläinyrittajille, opettajille ja opiskelijoille ja myös eettisestä laadusta kiinnostuneille kuluttajille.

A N IM A A L IT KAU TTA M A A N

omasi ilmaiseksi

An'™aliasta

• Eläinystävällisen kuluttajan opas, 9 /10 €.

T-paidat ► Toimistolle tulee paljon kyselyjä

sekä uusin kampanjaposti.

alueosastoista. Monet tiedustelevat, miten toimintaan pääsee mukaan.

JYVÄSKYLÄ: Maria Sydänmetsä, sähköposti animaliajkl@gmail.com.

Alueosastojen toiminta riippuu täysin

puh:050 3055910 KERAVA: Suvi Nurmiviita, Porvoonkatu 3c 44, 04200 Kerava,

ryhmistä ja niissä toimijoista. Aluksi kannattaa ottaa selvää alueosaston seuraavan kokouksen ajankohdasta.

Ota siis ratkaiseva askel ja lähde mukaan toimintaani Kaikki ovat tervetulleita ja jokaista tarvitaan 1 Muistathan, että alueosastojen yhteystiedot löydät myös Animalian kotisivuilta (www.animalia.fi).

HAAPAVESI: Heidi Manner, puh. 044 3001 801, sähköposti heidi.manner@humak.edu HELSINKI: ks. Pääkaupunkiseutu IISALMI/KAJAANI: Mari Schroderus, Satamakatu 7 B 16, 74100 Iisalmi, sähköposti mari.schroderus@suomi24.fi.

JOENSUU: Jemina Keinänen, puh. 050 467 5970, sähköposti jeminakeinanen@suomi24.fi.

suvi@suvinurmiviita.fi KOTKA: Riika Kokkonen, Laihontie 7, 48700 Kyminlinna, puh. 05 264 108 tai 044 595 0534, sähköposti riika_kokkonen@hotmail.com KOUVOLA: Laura Karttunen, puh. 040 5045506, sähköposti laura.karttunen@pp.inet.fl.

KUOPIO: Sari Ung, puh. 044 538 3903, sähköposti sarijung@googlemail.com / kuopio@ammalia.fi LAHTI: Marjo Paulin, puh. 045 111 4868, marjopaulin@hotmail.com NUMMI-PUSULA: Irma Teikari,

perjantaisin kello 14-16. Jäsenillat toimistolla joka kuukauden ensimmäisenä keskiviikkona kello 18. Myös uudet jäsenet ovat tervetulleita! Esitteiden ja muun materiaalin lisäksi toimistolla on myynnissä rajoitettu valikoima Animalian tuotteita. Toimistolla on kirpputori, jonne otetaan vastaan hyväkuntoista kirpputoritavaraa.

PORI: Maria Väkiparta, puh. 050 4671565 Nahkiaisenpolku 7, 28300 Pori. maria.vakiparta@gmail.com PÄÄKAUPUNKISEUTU: Opiskelijaryhmä kokoontuu Animalian toimistolla (Porvoonk. 53, 00520 Helsinki) AKTIIVIRYHMÄ: Lisätietoja antaa Eeva Andersson, helsinki@animalia.fi.

OPISKELIJARYHMÄ: lisätietoja

TA M PERE:: Eveliina Pudas, puh. 040 535 7817 ja Viivi MäkiVaurio, puh. 040 8317556 tampere@animalia.fi www.animalia.fi/tampere/ TURKU: Rita Lindberg 050 348 6248 TURUN OPISKELIJARYHMÄ:

VAASA: Arja VVallenius, Kurteninkatu 3, 65100 Vaasa, puh. 050 518 5624 VIHTI: Laura Pulkkinen, Otalammentie 28b, 03300 Otalampi, puh. 09 2760 958 tai 040 538 2045, sähköposti pulkkamaki@hotmail.com Eikö listasta löydy sinua lähellä olevaa paikkakuntaa? Kiinnostaisiko sinua

puh. 09 226 6236 tai

puh. 050 351 9206, sähköposti: sari_saarela@suomi24.fi.

ryhtyä Animalian yhdyshenkilöksi?

050 500 4596 OULU: (alueosaston toimisto) Töllintie

Ryhmän postituslista: animalia-op@helsinki.fi. Kokoukset pidetään parillisten viikkojen

sähköpostilistalle lähettämällä tyhjän viestin osoitteeseen

Laura Ahmala, sähköposti Animalia.Oulu@mail.suomi.net,

keskiviikkoina klo 18.

KARHURYHMÄ: Laura Karttunen,

jnsanimalia-subscribe@

mtaivass@luukku.com kotisivu http://wnet.suomi.net/

puh. 040 504 55 06 RAAHE: Mari Liimatainen,

kotisivu/animalia.oulu/ Päivystys

Pietarinpolku 11 G

Soita, kirjoita tai lähetä sähköpostia.

Yhteydenottosi ei sido sinua mitenkään.

Terveisin, Tarja Balding / Animalia ry.

Porvoonkatu 53,00520 Hki p. 09-720 6590, tarja.bakJing@animalia.fi

Haluatko tehdä maailmasta paremman paikan eläimille?

Paidassa Milla Paloniemen kanahahmo, joka huutaa: Irti mun munista! Naiset: lady-fit, värit valkoinen ja khaki, koot xs-xl. Miehet ja naiset: unisex, väri oliivi, koot s-xl, hinta 1 9 € / jäsen 16 € Naisten kesätopit samalla painatuksella, väri oliivi, koot xs-xl, 15 € / 13 €, Paitojen kuvat päivitetään Animalian sivuille www.animalia.fi

Elina Innanen, puh. 040-5470959 Aino Harvola turunopiskelijaryhma@animalia.fi

antaa puheenjohtaja : Sari Saarela,

Voit liittyä Joensuun ryhmän

2/20 0 8

25, 92140 Pattijoki mari.liimatainen@suomi24.fi

Lehtolan tila, 03850 Pusula,

50 A 1 (kellarikerros), 90230 Oulu, puh. 08 311 9885 jaO 40 542 2679/

yahoogroups.com. Listalle tulevat tarkemmat tiedot tapahtumista

30

sähköposti

keskiviikkoisin kello 16-18, ja

lOPPUUNMYYNTIALE

m

' Eläinkokeita ja vaihtoehtoja, 15 € /jäsenille 10 €.

Tietoa koe-eläimistä, eläinkokeista ja vaihtoehdoista.

■ Koe-eläinpaita, muotoonleikattu (Fruit of the Loom), 10 €.

O-aukkoinen t-paita. Edessä koe-eläinkuva ja Animalian www-osoite.

Väri vaaleanpunainen. Koko L (pieni malli).

•Sininen rotta-paita. Perusmalli (s, m, I) ■Rintamerkki/tarra-setti, 3 €.

Setissä 16 tarran "eläinkokeeton kosmetiikka"-arkki sekä 2 rintamerkkiä. (Go cruelty free ja Opiskelijaryhmän pinssi) ■Korttisetti edullisesti! 1,50 €. Nipussa 10 erilaista korttia.

N AIN TEET TILAUKSESI: POSTITSE: Animalia ry, Porvoonkatu 53,00520 Helsinki.

PUHELIMITSE: (09) 720 65911, ma-pe klo 10-15, FAKSITSE: (09) 148 4622.

SÄHKÖPOSTITSE: tarja.balding@animalia.fi.

Yli 10 € tilaukset toimitetaan postiennakolla, jolloin hintaan lisätään postiennakkomaksu 3,35 €. Kaikkiin tilauksiin lisätään postituskulut sekä 1 € käsittelykulu.

Tuotteita voit ostaa myös suoraan Animalian Helsingin toimistosta, osoite yllä.

Rajoitetusti tuotteita on myynnissä myös Oulun toimistossa (Töllintie 50 A 1,90230 Oulu. (08) 3119 885).

KIITOS TILAUKSESTASI! KIITOS TUESTASI! Lisätietoja www.animalia.fi.

ESITTEETJAJU LISTEET Esitteet ja julisteet ovat pääosin maksuttomia, suurista tilauksista perimme postikulut.

• Lemmikkiesite Lue lisää s. 26 :uutuus*« ■Tekisinkö testam entin eläim ille Lue lisää s. 26 ■ M 0 * • Vegaaniset grilliherkut -esite (ilmestyy kesäkuussa) iHfflim • Irti mun munista -kampanjaesite uutuus?« • Irti mun munista -käyntikortti. Korttiin on merkitty uutuus*«

kananmunien eri tuotantotavat ja se on kätevä pitää mukana lompakossa

u u tu us* «

• Kananm unattom ia reseptejä -esite • Kokeile korvata -esite. 3 €.

• Puhtaam pi pallo ilm an M UUta -esite tehotuotannon ym päristövaikutuksista.

• Vuoden 2007 Katja Aallon DAF-voittajajuliste tilattavissa ilm aiseksi. Koko A3.

• Päivä eläintarhassa -esite lapsille.

Esite on osa Animalian opiskelijaryhmän Eläimet viihteessä -kampanjaa. Lue lisää sivulta 26 !

• Are Anim als M orally Significant? -esite.

Englanninkielinen yleisesite Animalian päätoimintakohteista ja tavoitteista.

Esite sopii kaikille eläinten oikeuksista ja hyvinvoinnista kiinnostuneille.

• Anim alian yleisesite • Ink not mink -juliste, 4 erilaista, 5 € • Turkiseläinten asialla -esite • Tuotantoeläinten asialla -esite • Koe-eläinten asialla -esite • Eläinten oikeuksien asialla -esite • Eläim et viihteessä -esite. Tietoa eläinten viihdekäytöstä.

■Se pieni ero: kettu kärsii -juliste, 5 €. Toim istolta haettaessa 2,50 €.

• "Kun valitset m unia... valitset myös kanalan."

Nelivärinen A3 -kokoinen juliste. Sopii ilmoitustauluille, työpaikan seinälle ja kaikkialle, missä liikkuu ihmisiä.

• Syökää porkkanaa. Nelivärinen A3 kokoinen juliste.

2/20 0 8

J r l.t r .lM I M

31

ru .KR13

Eläimet tarvitsevat apuasi.

Auta meitä auttamaan!

_______________________________________________ Su o rave lo itu sva lta k irja

Valtuutan Eläinsuojeluliltto Animalia ry:n veloittamaan tililtäni merkitsemäni summan kuukausittain: □

30 € □

10 € Q

5€

Q

Tiliäni veloitetaan joka kuun

Tai muu summa (yli 5 €) ...........

O

5 . päivä

0

20 . päivä

►Animalia toimii lähes kokonaan jäsenmaksujen ja lahjoitusten avul­ la. Ilman tasaista tulovirtaa pitkäjänteinen työ eläinten auttamiseksi olisi mahdotonta.

Tällä hetkellä kampanjoimme erityisesti sen puolesta, että saisim­ me kuluttajat ja kaupat luopumaan kokonaan häkkikananmunien käytöstä. Lue lisää: irtimunmunista.fi.

Jokainen saamamme lahjoitus ja jäsenmaksu on meille yhtä tärkeä ja merkitsee paljon toimintamme jatkuvuuden turvaamiseksi. Kuukausitukijajäsenyys on kuitenkin meille edullisin tukimuoto. Suoraveloitus tehostaa varojen siirtämistä hallinnosta itse kampanjatyö hön, sillä vältymme paperin käytöltä ja postimaksujen aiheuttami ta kustannuksilta, kun emme lähetä vuosittaista tilisiirtolomak! ta. Kuukausitukijana et sitoudu mihinkään vähimmäisaikaan jäsene­ nämme, vaan tuen lopettaminen on mahdollista milloin tahansa.

Kuukausitukijana saat Animalia-lehden neljästi vuodessa ja aktiivikirjeitä säännöllisin väliajoin.

Voit myös maksaa perinteisen vuosittaisen jäsenmaksun tilil­ lemme Nordea 229818-189 tai Sampo 800018-2105644. Laitathan maksun viestiosaan nimesi ja osoitteesi. Vuosimaksun suuruus on 25 e (tukijäsen), 30 e (aktiivijäsen) tai 20 e (nuorisojäsen al­ le 18 v.). Otamme vastaan lahjoituksia lahjoitustilillemme Nordea 101130-260629. Lahjoituksen tehdessäsi voit käyttää viitettä 1012.

Rahankeräyslupa: OKU 2480 A. Animalian työ eläinten oikeuksien ja hyvinvoinnin puolesta vaatii taloudellisia resursseja. Kiitos, että toimit eläinten puolesta!

Valtuutettu: Eläinsuojeluliitto Animalia ry, Porvoonkatu 53 ,

00520 Helsinki, Puh. (09 ) 720 6590 , Palvelutunnus: 002242548 Laskun aihe: Jäsenmaksu.

Valtuuttaja:...............................................................................................

Kati Pulli Toiminnanjohtaja

N im i:..........................................................................................................

O so ite :......................................................................................................

Postinum eroja -toim ipaikka:.............................................................

Tee näin: Täytä valtakirja ja leikkaa se

Animalia ry

katkoviivoja pitkin irti. Laita valtakirja

Tunnus 5007666 00003 VASTAUSLÄHETYS

kirjekuoreen ja kirjoita siihen vastauslähetyksemme tunnus, näin säästät

Pankki ja konttori:..................................................................................

T ilinu m ero:..............................................................................................

postimaksun!

Suoraveloituksen ehdot: Valtuuttaja valtuuttaa Eläinsuojeluliitto Animalia ry:n veloit­ tamaan tililtään valtakirjaan merkitsemänsä summan kuukausittain. Valtakirja on voi­

Sähköpostiosoite:...................................................................................

massa toistaiseksi. Valtuuttaja voi lopettaa valtuutuksen ilmoittamalla siitä pankkiin­ sa tai Animalialle puhelimitse p. (09) 7206S90 tai sähköpostitse animalia(ä)animalia.li.

Puhelinnum ero:.....................................................................................

Suoraveloituksen tilin tulee olla maksupalvelutiliksi kelpaava ja valtuuttajan tulee huo­ lehtia siitä, että tilillä on veloituspäivänä tarpeeksi varoja. Jos tilillä ei ole katetta veloi-

Syntym ävuosi:.........................................................................................

tuspäivänä, yritetään veloitusta kolmen pankkipäivän ajan, minkä jälkeen veloituskäsky hylätään. Valtuuttaja voi peruuttaa yksittäisen maksusuorituksen pankkinsa kautta. Suo­

Aika ja paik ka:.........................................................................................

raveloituksesta ei lähetetä erillistä kuittia, mutta maksusuoritus eritellään tiliotteessa.

Allekirjoitus:................................................................................

w w w .anim alia.fi p. (09) 720 6590