Animalia 3/2008 by Animalia ry

LEHTI E L Ä I NT E N AS I AL L A

TO R M AATK O ELÄINKOKEISIIN

T U R K ISK A M P A N JA

O PISK ELU SSA?

ALKAA SIVU

SIVU

-S U P IK O IR A TARVITSEE T A L V IU N T A J A P E R H E -E L Ä M Ä Ä SIVU 15

¿ ¡ jjg s s r » ?

A . 'L

TURKISTARHAUS OLYMPIALAISET JA ELÄINTEN OIKEUDET

VEGEPALSTA: AR AB IALAINEN ILTA

S IS Ä L L Y S

ANIMALIA-LEHTI, 31. VUOSIKERTA JULKAISIJA: Eläinsuojeluliitto Animalia PÄÄTOIMITTAJA: Laura Uotila,

laura.uotila(2)animalia.fi TOIMITUSSIHTEERI:

Eeva Suhonen, p. (09) 720 65914 eeva.suhonen(S) animalia.fi TAITTO:

Reeta Salmi, p. (044) 362 7714 reeta(ä)redandblue.fi OSOITTEENMUUTOKSET:

Pääkirjoitus

Tarja Balding, p. (09) 720 65911 tarja.balding(2) animalia.fi

Sisällys

PAINOPAIKKA:

Anim alian turkiskam panja alkaa

Miktor Oy, Helsinki ISSN 0783-9170

Uutisia

ILMESTYMISAIKATAULU:

Kolumni: Riku C ajan der

Nro 1 maaliskuu, nro 2 toukokuu, nro 3 syyskuu, nro 4 marraskuu. Seuraavaan numeroon tarkoitetun materiaalin tulee olla perillä toimituksessa 20.10.2008 mennessä.

Sanottua Risut j a Ruusut

AINEISTOT lähetetään lehti(5)animalia.fi

tai osoitteella: Animalia-lehti, Porvoonkatu 53,00520 Helsinki. Animalia-lehti on kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtien liiton Kultti ry:n jäsen. ILMOITUSMYYNTI:

Eeva Suhonen, p. (09) 720 65914

Mitä yhteistä on Suomella, Puolalla ja Kiinalla?

ILMOITUSHINNAT:

Katso ilmoitushinnat www.animalia.fi LISÄVELOITUKSET: Värierottelut veloitetaan erikseen, määräyspaikkakorotus 20 %, liitteiden hinnat sovitaan erikseen. RAJOITUKSET: Etusivulla ei julkaista ilmoituksia. ALENNUKSET: Toistoalennus: 1. toisto 10 %, seuraavat 20 %, auktorisoidut mainostoimistot 15 %. ILMOITUSTEN PERUUTTAMINEN:

peruutukset viimeistään seitsemän (7) vuorokautta aineiston jättöpäivän jälkeen toimitussihteerille. REKLAMAATIOT: Kirjallisena 14 vuorokauden aikana ilmestymispäivästä lukien. IRTONUMEROMYYNTI: Akateeminen kirjakauppa. Artikkelien lainaaminen eläinsuojelua edistäviin tarkoituksiin sallittu. Lähde mainittava. ANIMALIA-LEHTI PIDÄTTÄÄ OIKEUDEN LYHENTÄÄ JA MUOKATA JUTTUJA. TOIMISTO:

Porvoonkatu 53,00520 Helsinki ASIAKASPALVELU: p. (09) 720 6590, päivystys m a-pe kello 10.00-15.00, fax (09) 148 4622 e-mail: animalia(o>animalia.fi Internetsivut: www.animalia.fi. AUTA MEITÄ AUTTAMAAN ELÄIMIÄ! LIITY JÄSENEKSI TAI TEE LAHJOITUS.

Animalia toimii jäsenmaksujen ja lahjoitusten varassa, siksi apusi on toiminnan edellytys! JÄSENMAKSUT: Tukijäsen: 25 € / vuosi,

aktiivijäsen: 30 € / vuosi, nuorisojäsen (alle 18 v.) 20 € / vuosi, ainaisjäsen: 440 €, yhteisöjäsen: 92,50 € / vuosi. Sampo 800018-2105644. Kirjoita viestiksi nimesi ja osoitteesi.

T O IM IN N A N JO H T A JA K ATI P U LLI

12 14

Tavoitteena turkiton muotimaailma Kaukaa haettua - Eläinkuljetusten karu todellisuus Joka vuosi miljoonia eläimiä kuljetetaan teuraaksi epäinhimillisissä oloissa. Kuljetukset voivat pahimmil laan kestää viikkojen, jopa kuukausien ajan. Animalia on mukana kansainvälisessä Handle with care -kampanjassa pitkien eläinkuljetusten kieltämiseksi. Eläinten oikeudet olympiakaupungissa Luettavaa: Ym m ärräm m ekö eläinten pelkoja?

kasvatukselle asetetaan muissa Euroopan maissa jatkuvasti tiu kempia säädöksiä. Osa maista on kieltänyt turkiseläinten kasvatuksen täysin. Täl lainen maa on esimerkiksi Kroatia, joka on ollut maailman suurimpia chinchillan nahkojen tuottajamaita. Myös Bulgariassa turkiseläinten kasvatus on lainsäädän nön muutosten vuoksi loppunut. Vastikään Hollanti ilmoitti halustaan lopettaa minkkitarhaus maassaan. Länsi-Euroopan maat tiukentavat vaatimuksia yksi toi sensa jälkeen. Oma lukunsa on supikoiran tarhaus. EU-komissio suositteli vuonna 2001 jul kaistussa raportissaan supikoiratarhauksen lopettamista, koska supikoiran elinta voista ja tarpeista ei tiedetä riittävästi. Tällä hetkellä supikoiria tarhataan merkit tävästi vain Suomessa, Puolassa ja Kiinassa. Tähän joukkoonko Suomen turkisala haluaa yhä edelleen kuulua? Kun turkisala on yhteiskuntien eettisen kehityksen vuoksi vaarassa, turkistarhaa jat vastaavat kehittämällä omia laatustandardejaan. Näillä ei kuitenkaan ole juuri kaan tekemistä eläinten hyvinvoinnin kanssa. Yksi sertifiointikriteeri on eläinten rokottaminen. Rokottaminen tauteja vastaan on tietenkin positiivista. On kuiten kin huolestuttavaa, jos se ei ole tuottajille jo nyt itsestäänselvyys. Turkiseläimet eivät voi tarhoilla hyvin ja alan tulisi kehittää niiden hyvinvoin tia voimakkaasti. Tarhattavien eläinten ollessa käytännössä villieläimiä, on erittäin kyseenalaista, olisiko eläimen hyvinvoinnin kannalta riittäviä muutoksia mahdol lista saada aikaan. Voidaankin kysyä: onko eläimen tappaminen sen kauniin turkin vuoksi oikein? Mielestäni ei.

Yllin kyllin kokattavaa

►t u r k i s e l ä i n t e n

Supikoira tarvitsee talviunta ja perhe-eläm ää Suomessa tarhataan vuosittain 130 000 supikoiraa. Tämän idästä tulleen eläimen käyttäytymisestä tiede tään vielä vähän. On kuitenkin selvillä, että supikoira nukkuu Suomessa talviunta ja supikoirauros huolehtii poikasista, mikä turkistarhoilla on mahdotonta. Koirien ruokinnassa on monia vaihtoehtoja Tulevaisuuden liha laboratoriosta? Törm äätkö eläinkokeisiin opiskelussa?

Satua vai totta?

Älä jä ä sanattom aksi

Eläinten maailmassa ei päde ihmisen logiikka Temple Grandin on amerikkalainen eläintieteen professori, tutkija sekä autisti, joka on keksinnöillään helpottanut tuhansien tuotantoeläimien kärsimystä. Autismi on auttanut Grandinia ymmärtämään monia eläinten pelkoja ja käyttäytymismalleja, mitkä muilta ihmisiltä ovat jääneet huomaamatta.

M iten voin toim ia

Tehtyä j a tapahtunutta V egepalsta: Arabialainen ilta

Sarjakuva A nim alia shop

Hyvää ja lämpöistä syksyn alkua, ilman turkiksia. Kannen kuva: Esko Kivistö

LAHJOITUKSET: Nordea 101130-260629. Rahankeräyslupa: OKU 2480 A. Testamentit ovat merkittävä tuki Animalian työlle. Tiedustelut: Tarja Balding, puh. (09) 720 65911, tarja.balding(ä) animalia.fi.

3/20 0 8

R T iT T T E lW l

Supikoiralla on tarve: etsiä ruokaa...

...vetäytyä Suom essa talviunille.

T U R K IS K A M P A N JA 2 0 0 8

...huolehtia poikasistaan...

Toimija vaikuta!

L . es-'-? .A VV'

"SUPI SUOMALAINEN" KERTOO SUPIKOIRATARHAUKSEN ONGELMISTA

TEKSTI: EEVA SUHONEN KUVAT: ESKO KIVISTÖJÄ ANIMALIA

Animalian uusi turkiskampanja 'Supi Suomalainen' käynnistyy vauhdilla syyskuun alussa. Uuden kampanjan tunnuseläimeksi on valittu supikoira - eikä syyttä: Supikoira on usein unohdettu turkiseläin, jonka tarhaukseen liittyy monia vakavia epäkohtia. alussa avautuvat kampanjan nettisivut osoitteessa www.supisuomalainen.fi. Nettisivuille on koottu tietoa supi koiran tarhauksesta, supikoiran luonnol lisesta käyttäytymisestä ja tarhauksen ai heuttamista hyvinvointiongelmista. Si vuilla on myös toimintavinkkejä siitä, mi ten jokainen voi osaltaan edistää supi koiran ja muiden turkiseläinten tarhauk sen loppumista Suomessa. Kampanjaan kuuluvaa esitettä voi ti lata maksutta Animaliasta. Esitteeseen on koottu faktoja supikoiran tarhaukses ta meillä ja muualla. Esitteessä on lisäk si irrotettava vetoomuskortti, jonka voit viedä vaatekauppaan. Vetoomuskortilla kauppiaita kannustetaan siirtymään turkittomaan tuotepolitiikkaan. Animaliasta on tilattavissa myös pieni käyntikortti, jonka voit antaa vaikka ka ►s y y s k u u n

L I.U ..M IM

3 / 20 08

verille vinkiksi vierailla Animalian kampanjasivuilla.

Supikoiratarhaus kasvaa Suomessa Suomessa tarhattiin viime vuonna noin 130 0 0 0 supikoiraa. Määrä on yli 30 000 supikoiraa enemmän kuin vielä edellis vuonna. Supikoiratarhauksen määrä on ollut Suomessa viime vuosina kasvussa siinä, missä useat Länsi-Euroopan maat ovat samanaikaisesti rajoittamassa voi makkaasti turkistarhausta. Suomen linja on Animalian mielestä huolestuttava: Suomen lisäksi supikoi ria tarhataan maailmassa vain Puolassa ja Kiinassa - maissa, jotka ovat ennemmin tunnettuja laiminlyönneistään kuin edis tysaskelista eläinsuojeluasioissa.

Vuonna 2001 EU-komissio julkai si tieteellisen raportin turkistarhauksesta EU:n alueella. Raportin supikoiraa käsit televässä osassa todettiin, että supikoiran käyttäytymisestä tiedetään niin vähän, et tä lajia ei tulisi tarhata turkistarhoilla lainkaan. Tästä huolimatta Suomi panostaa voimakkaasti supikoiratarhaukseen. Tä nä kesänä turkistarhausyritys Botnia Fox oy sai ympäristöluvat uusille jättimäisille turkistarhoille Evi- ja Kortesjärvelle. To teutuessaan hanke on Euroopan suurin turkistarha ja siellä tullaan kasvattamaan kettujen ohella todennäköisesti myös su pikoiria.

Hyvinvointiongelmat näkyvät tarhoilla Supikoiraa on Suomessa tarhattu noin 30 vuoden ajan. Näin lyhyessä ajassa eläi men perimässä ei tapahdu muutoksia, jo ten supikoira (Nyctereutes procynoides) on käytännössä siis sama eläin kuin metsissä elävä serkkunsa.

Supikoira on lajina lähtöisin Aasiasta, Suomea lämpimimmiltä leveysasteilta. Suomen luon nossa supikoira onkin kehittänyt lajilleen poikkeuksellisen tavan: Maamme kylmän talven ajan su pikoira kerää voimia nukkumal la talviunta. Turkistarhoilla tämä on kui tenkin mahdotonta. Supikoiran tarhaukselle ei ole erillisiä määräyksiä, vaan lajiin sovelletaan kettutarhauksessa käytettyjä säännöksiä. Su pikoiralla on esimerkiksi häkissä tilaa 0,8 m2, kun se luonnossa vaeltaa laajalla kin alueella ja kaivaa pesäkolonsa maa han. Supikoirauros lisäksi huolehtii tyy pillisesti pienistä pennuista emon et siessä ruokaa, mikä turkistarhoilla on mahdotonta.

Ei ole olemassa eettistä turkista Kampanjallaan Animalialla tavoittelee myös kansainvälistä huomiota. Erityises ti EU-tasolla on tärkeää kiinnittää huo miota siihen tosiasiaan, että Suomi tar haa supikoiria muiden EU-maiden ra joittaessa tarhausta. Suomi pitää myös kyseenalaista ykkössijaa supikoiran tar hauksessa. Puolassa supikoiria tarhataan vuosittain noin 9 000. Animalia pyrkii kiinnittämään Suo men tilanteeseen huomiota mm. pohjois maisten ja baltilaisten yhteistyöjärjestöjensä kautta. Nämä järjestöt pitävät Suo men turkistarhauksen varjopuolia esillä omien maidensa medioissa. Suomalaisia turkiksia myydään ulkomailla usein ser tifioituina, jopa muita "eettisempinä” tur kiksina. Siksi on tärkeää muistuttaa, et tä turkistarhaukseen liittyy aina eläinten tarpeetonta kärsimystä.

Yhdysvalloissa on parhaillaan myös vireillä supikoiran turkkien tuontikiel to maahan. Kieltoa valmistellaan eläin ten hyvinvointisyistä. Lisäksi supikoiran turkista on hankala erottaa tavallisen koi ran turkista edes tarkoilla dna-testeillä. Turkisala on tietoinen ongelmasta ja pyrkii sinnikkäästi peittämään viitteet supikoiran alkuperästä hävittämällä koi ra-sanan ja puhumalla supikoirasta sen sijaan termeillä suomensupi tai englan niksi finn raccoon.

Oulun alueosasto järjesti kesäkiertueen yhteydessä om an

häkkitempauksen,

jossa paikalliset aktiivit viettivät aikaa ihmiskokoon rakennetussa turkishäkissä. Tempaus houkutteli paikalle muka vasti uteliaita. Häkin piirustukset saa tiin Animaliasta ja runko nikkaroitiin vapaaehtoisvoimin. Turkishäkin tarkoi tuksena on osoittaa ihmisille, miten tur kiseläimet käytännössä elävät tarhoil la. Halukkailla on mahdollisuus myös koettaa häkissä olemista. Tässä on hy vä toimintavinkki myös muille Anim a lian alueosastoille ja aktiiveille! Häkin

Talvitakki ei kaipaa turkista

piirustukset voi tilata Animaliasta. Syksy on hyvää aikaa kirjoittaa myös

Alkusyksystä kauppoihin ilmestyvät taas tämän vuoden talvitakit. Yhä useammas sa niistä on käytetty koristeina turkiksia hupuissa ja hihansuissa. Monissa takeis sa ei lue turkiksen alkuperää tai edes mai nintaa, että vaate sisältää turkista. Myös supikoiran turkista käytetään takkien koristeissa. Takin hinta ei välttämättä kerro, si sältääkö vaate turkista vai ei. Hinta saa daan poljettua alas tuottamalla takit hal vemman työvoiman maissa ja myymäl lä ne sitten edelleen Euroopassa. Usein myös kaupan myyjillä voi olla hatarat tie dot takin ja erityisesti sen somisteiden alkuperästä. Jos takin alkuperästä ja eettisyydestä ei ole varma, voi ottaa mukaan ostoksil le esimerkiksi kansainvälisen turkittomien vaateliikkeiden Fur Free Retailer -lis tan. Animalia on kerännyt listalle liikkeitä syksystä 2006 alkaen ja tällä hetkellä lis talla on jo 36 liikettä ja vaateketjua. ^ • Kampanjasivut aukeavat syyskuussa: www.supisuomalainen.fi • Esitteiden tilaukset: animalia(a)animalia.fi tai (09) 720 65 90.

mielipidekirjoituksia alueesi sanom a lehtiin. Kirjoituksessa voi esimerkik si muistuttaa talvitakkien koristeista, joiden tuotanto on edellyttänyt mil joonien eläinten pitämistä turkistar hoilla. Myös supikoiratarhauksen epä kohtia on tärkeää tuoda esiin. Voit tar kistuttaa mielipidekirjoituksen lähet täm ällä sen

Animaliaan

osoitteella

eeva.suhonen@ anim alia.fi Tilaa kampanjaesitettä ja käyntikorttia ja jaa niitä tuttaville, kirjastoihin ja infopöydillä. Voit tukea kampanjaa myös ostam al la uusia kampanjatuotteita ja liittymäl lä kampanjan Supi Suomalainen -Facebook-ryhmään. Lue lisää kampanjatuotteista Animalia-shopista s. 3 11

3/20 0 8

1=1.U.1 .1:1IM

UUTISET

K oonneet E eva Suho n en & L a u ra Uotila

KOLUMNI

EU-komissio ehdotti hyljetuotteiden tuonti-ja myyntikieltoa komissio hyväksyi heinä kuun lopussa ehdotuksen hyljetuotteiden tuonti- ja myyntikielloksi. Tulevaisuudes sa kauppa olisi kuitenkin vielä sallittua sellaisille hyljetuotteille, joiden pyytämi sessä on todistetusti noudatettu eläinten hyvinvointisäädöksiä ja eläimille ei ole

► EU RO O PA N

aiheutettu tarpeetonta kärsimystä. Ehdotettu kielto osoittaa, että eläinsuojelujärjestöjen pitkäjänteisellä työl lä on vaikutusta. Heinäkuun alussa kan sainväliset eläinsuojelujärjestöt järjesti vät suurmielenosoituksen Brysselissä, mikä vauhditti nyt esitetyn kiellon syn

tymistä. Mielenosoituksessa oli Anunah an lisäksi mukana SEY Suomen eläinsuo jeluyhdistysten liitto. Animalia on jo vuo sien ajan ottanut voimakkaasti kantaa hyl keenpyyntiä vastaan. Ehdotuksessa oleva maininta pyynnin sallimisesta eläinsuojelusäädöksiä nou dattamalla voi kuitenkin muodostua porsaanreiäksi, jolla maat voivat kiertää kiel toa. Hylkeenpyyntiä harjoittavilla mailla on tarkoituksena perustaa oma sertifiointijärjestelmä, joka mahdollistaisi pyynnin jatkumisen. Tällä hetkellä maailmassa pyydetään vuosittain noin 900 000 hyljettä, joista valtaosa metsästetään Kanadassa, Grön lannissa ja Namibiassa. Hylkeenmetsästyksessä käytetään menetelminä mm. koukkuja ja ansoja, jotka aiheuttavat eläi mille todistetusti kärsimystä. Ehdotettu kielto etenee seuraavaksi EU-parlamentin ja -neuvoston päätettä viksi. Animalia seuraa aktiivisesti kiellon käsittelyä.

Eläinsuojelutarkastuksissa löytyi runsaasti huomautettavaa tekivät vuonna 2007 yli 3500 epäilyyn perustuvaa eläinsuojelutarkastusta. Tarkastuksista hieman yli 2000 tehtiin tuotantoeläintiloille ja noin 1500 lemmikkieläinten pitopaikkoihin. Noin 40 prosentissa tarkastetuista kohteis ta todettiin eläinsuojelulain rikkomuksia. Tuotantoeläintiloista noin neljässä pro sentissa ja lemmikkieläinkohteissa noin 13 prosentissa havaittiin vakavia laimin

► V IR K A E L Ä IN L Ä Ä K Ä R IT

lyöntejä, jotka johtivat välittömiin toi menpiteisiin. Vaikka vakavien laiminlyöntien koh teena on useimmiten lemmikkieläin, on huomioitavaa se, että tuotantoeläimiä koskevat eläinsuojeluvaatimukset ovat varsin löyhät verrattuna lemmikkeihin. Tuotantoeläintiloilla laiminlyönnit kos kevat lisäksi kerralla yleensä kymmeniä tai jopa tuhansia eläimiä. ^

Kolumni | Riku Cajander Suosiota supikoiralle! ►s u p ik o ir a n

kohtalona on olla yksi väärinymmärretyin ja ra

juimmin kohdeltu eläinlaji maassamme. Kymmeniä tuhansia supe ja tapetaan joka vuosi väärien uskomusten ja petovihan tuloksena metsästäjien toimesta. Satatuhatta yksilöä tätä älykästä koiraeläin tä viruu turkistarhoilla täysin epäluonnollisissa oloissa. Hävitettä väksi vieraslajiksi leimatun supikoiran ahdinkoa lisäävät luolakoiraharrastajat ja kuolemat maanteillä autojen alle. Myytit supikoirasta eivät kestä päivänvaloa ja kriittistä tarkas telua. Suomessa supien ravintoa on tutkittu poikkeuksellisen run

pitää lajilla sitä, että isä osallistuu erityisen runsaasti 6 - 1 0 pennun

saasti, eikä laji ole paljastunut riistarosvoksi. Sammakoita, m ato

hoitoon.

ja, hyönteisiä, marjoja ja muuta kasvisruokaa pääasiassa nautti

Varsinaisena vieraslajina supikoiraa ei voida pitää sikäli, että se on

va eläin on liikkeiltäänkin sen verran hidas, että sorsan tai teeren

itse vaeltanut ja levittäytynyt maahamme Neuvostoliittoon Uralin

näppääminen ei siltä onnistu. Toki supikoirat voivat syödä tilanteen eteen auetessa linnun munia, mutta täm ä ei millään oikeuta vainoam aan niitä aina ja

länsipuolelle satakunta vuotta sitten tehtyjen istutusten perusteella. Turkistarhoilta niitä on myös päässyt karkaamaan ympäristöön. Turkistarhojen oloissa supikoiran eläm ä on erityisen ankeaa ja

kaikkialla. Supikoirat ovat ajan mittaan löytäneet luonnostamme

epäluonnollista. Suomen ilm asto-oloissa laji luonnostaan viet

oman paikkansa, ja todellakin, vakavia tuhoja linnustolle on ha

tää parin-kolmen kuukauden talviunen. Tarhojen verkkohäkeissä

vaittu vain paikallisesti.

tähän ei ole mahdollisuutta ja kärsimys kylmästä on tosiasia. Tar-

M etsästyslainsäädäntö lähtee kuitenkin siitä, että supit ovat pa hoja, ja niitä saa pyytää ympäri vuoden. Tosin naarasta, jolla on

haussäännökset antavat myös mahdollisuuden kasvattaa supeja erittäin tiheästi ja ahtaasti.

pennut ei saisi tappaa. Supikoiranaaraan käyttäytymiseen kuuluu

Onkin hämmästyttävää, että eläinsuojelulakimme, jonka pitäi

kuitenkin tapa poistua pesäluolasta vaivihkaa mahdollisessa häiri

si taata tarhaeläimille mahdollisuus lajityypillisiin käyttäytymispiir

ötilanteessa. Tämä antaa mahdollisuuden, täysin laillisesti, supin-

teisiin, ei koske lainkaan supikoiraan. Oikeusvaltio Suomi sallii su

pentujen ja urosten joutua säälimättömästi luolakoirien repimiksi

pin osalta myös metsästyssäädösten pohjautua asenteelliseen mu-

ja metsästäjien tappamiksi.

tumaailmaan eikä tieteellisiin selvityksiin.

Supikoirat ovat nimensä mukaisesti kotikoiramme sukulaisia ja

EU, apuasi tarvitaan! Sympatiaa ja apua supikoiramaailmaan!

käyttäytymiseltään sopeutuvaisia, joustavia ja älykkäitä. Supikoira-

Kirjoittaja on biologi ja toimittaja.

pari elää yhdessä koko elämänsä. Sympaattisena piirteenä voidaan

Sanottua

Risut ja ruusut

"Jos jo k u keksisi nyt ajatuksen, että tarvitsem m e täm än

Botnia Fox sai luvat jättitarhalle

CTWTÍÜTflFI 3/ 20 08

ympäristökeskus an toi heinäkuussa ympäristöluvan Botnia Fox Oy:n Evijärvelle rakennettavalle tur kistarhalle, jossa tullaan suunnitelmien mukaan pitämään yli 7 500: aa siitosnaaraskettua tai -supia pentuineen. Yrityksen suunnitelmiin kuuluu myös toinen vastaa van suuruinen turkistarha Kortesjärvelle, jonka ympäristölupa on vielä käsittelyssä. Evijärven tarhalle tullaan rakentamaan noin 160 varjotaloa, joiden yhteispituus tulee olemaan lähes 20 kilometriä. To teutuessaan Botnia Fox Oy: n hanke tulee

► Lä n s i -S u o m e n

olemaan Euroopan suurin turkistarha. Animalia kritisoi voimakkaasti Evijär ven suurtarhan saamaa ympäristölupa päätöstä. Suuntaus niin turkisalalla kuin muualla maataloudessa on, että tilat kes kittyvät yhä suuremmiksi yksiköiksi. Eläinten yksilöllistä hyvinvointia on suurtarhalla erittäin vaikea valvoa. Hankkeesta on jätettiin useita asukkai den ja järjestöjen muistutuksia ja mielipi teitä, jotka eivät kuitenkaan muuttaneet lupapäätöstä. ~

m ärehtijän m aitoa, sitä pidettäisiin absurdina. Mikään

Suom en hallitukselle puuttum i

muu nisäkäs ei käytä aikuisena m aitoa eikä varsinkaan

sesta Hollanin pyrkimyksiin

toisen eläim en m aitoa."

kieltää m inkkitarhaus m aassaan.

-Jo h a n n a Kaipiainen Pyhä paha maito -artikkelissa

Helsingin Sanomissa 21 .8.2008 "Voi san oa, että turkisala m uuttaa jätteitä rahaksi, koska huom attava o sa turkiseläinten rehusta on eläin peräisiä sivutuotteita, kalaa ja kalanjalostuksen sekä teurastuksen

Espanjalle, jo k a m yönsi apinoille

s iv u tu o tte ita."

ihm isoikeuksia.

- Ministeri Sirkka-Liisa Anttila juhlapuheessaan

turkistarhaajille. Turkistalous-lehti 4/2008

K U V IT U K S E T EE V A S U H O N E N

3/ 20 0 8

Pil.TL 1=111=1

Antakaa palautetta asioidessanne kaupoissa: m ahdollisim m an HUMAN!

usein ja aina kohteliaasti.

f HUIMANI

Niin m e vielä voitamme!

lUMANE SCK

(Humane Society United States) on Yhdysval Väärät merkinnät johtavat harhaan tojen suurin eläinsuojelujärjestö ja sillä on noin kym menen miljoonaa tukijaa. Vaikka resurssit kuulostavat Viime aikoina järjestö on tuonut esiin turkiksia sisäl tukijamäärän perusteella suurilta, niin on työsarkakin tävissä vaatteissa olevia valheellisia merkintöjä. Tur suuri. Järjestö työskentelee kaikkien eläinten puolesta kiksen alkuperä on usein merkitty väärin. Erityises niin lainsäädäntöön vaikuttamalla kuin eläinten kata ti huomiota ovat herättäneet supikoiraturkikset, joi ta on merkitty tuotteisiin esimerkiksi tekoturkiksena, strofiapuna. Yksi HSUS:n toimintakohteista on turkistuotanto. polyesterinä tai ekologisena turkiksena. Yhdysvallois Kristin Leppert työskentelee järjestön turkiskampan- sa onkin ollut viime aikoina vireillä supikoiraturkisten japäällikkönä ja on perehtynyt erityisesti muotialan tuontikielto. "Suunnittelijat ja jälleenmyyjät joutuvat paranta maailmaan: ’’Kampanjamme keskeisimpiä tehtäviä on tavata muotisuunnittelijoita ja jälleenmyyjiä vakuut- maan käytäntöjään myös jatkuvasti voimistuvan ympä taaksemme heidät siitä, että turkisten käytöstä kannat ristöliikkeen vuoksi. Muotiala joutuu määrittelemään taa luopua. Yritysten toimitusjohtajien tapaaminen ja termin luksustuote täysin uudestaan ottaessaan ympäturkistuotannon epäkohtien selvittäminen heille on ristövastuullisuuden huomioon. Meidän tehtävämme on tiedottaa heille, kuinka turkis on sekä eettisesti että onnistumisen kannalta ratkaisevan tärkeää.” Mistään pienistä muodin vaikuttajista ei olekaan ky ympäristön kannalta huono valinta.” Kristin kertoo. "Kaikissa neuvotteluissa, joita olemme käyneet niin symys. Kysyttäessä onnistuneista neuvotteluista Kris tin luettelee nimiä kuten Calvin Klein, Kenneth Cole pienien kuin suurten yritysten kanssa, on tullut selväk ja Tommy Hilfiger. Kaikki nämä huippusuunnittelijat si, että yritykset antavat erittäin paljon painoarvoa asi akkaidensa mielipiteelle. Onnistumisemme kannalta ovat sanoutuneet irti turkisten käytöstä. HSUS myös muun muassa sponsoroi muotinäytök on ensiarvoisen tärkeää, että yritykset saavat mahdol siä suunnittelijoille, jotka eivät käytä turkiksia. Lisäksi lisimman paljon asiakaspalautetta, jossa heitä pyyde he järjestävät yhteistyössä Pohjois-Amerikan taideins- tään luopumaan turkisten käytöstä. Antakaa palautetta tituuttien kanssa Cool vs. Cruel -muotikilpailun ja asioidessanne kaupoissa: mahdollisimman usein ja ai kiertävät puhumassa turkistuotannon ongelmista alan na kohteliaasti. Niin me vielä voitamme!” Kristin kan nustaa. www.hsus.org ^ opiskelijoille.

►H SUS

H SUS:n kam panjapäallikkö Kristin Leppert viim e vu od en Cool vs. Cruel -kilpailun juhlassa yhdessä muotisuunnittelija M arc Bouvverin kanssa, jo k a tunnetaan m onista täh dille suunnittelem istaan asuista.

THE HUMANE SOCIETY OF THE UNITED STATES

3/20 0 8

L 1 .I I ..M I M

sa. Esimerkiksi Kiinassa siipikarjanlihan kulutus on jo viidenneksen kaikesta lihansyönnistä.

Hevosten tuskainen matka Tuhansia hevo sia kuljetetaan vuosittain Espanjasta ja ItäEuroopasta teurastettaviksi eteläitalialaiseen Barin kaupunkiin. Matka kestää 3646 tuntia. Myös Suomesta myydään van hoja tai muuten omistajalleen tarpeetto maksi käyneitä hevosia teuraaksi ulko maille, jolloin niiden määränpää jää usein tuntemattomaksi. Kuljetusten aikana hevoset eivät pys ty lepäämään ja niillä ei ole riittävästi vet tä tai ravintoa, mikä rikkoo selkeästi EUlainsäädäntöä teuraseläinkulj etuksista. Eläimet stressaantuvat, koska niitä paka taan liian ahtaasti. Lämpötilat ylittävät usein +40 C°. Tämän vuoden kesäkuussa EU julkaisi kaksi uutta raporttia hevoskuljetusten ti lanteesta Puolasta ja Italiasta. Molemmat raportit osoittivat kuljetusten olot ja val vonnan edelleen puutteellisiksi. Hevosten matka Italiaan on tarpeetto man julma. Eläimet joutuvat kärsimään vain yhdestä syystä: Jos hevoset teuraste taan Italiassa, liha voidaan markkinoida kuluttajille harhaanjohtavasti "perinteise nä italialaisena” hevosenlihana.

► Ba r c e l o n a , ESPANJA.

KAUKAA HAETTUA

- eläinkuljetusten karu todellisuus

TEKSTI: EEVA SUHONEN

Joka viikko satoja miljoonia tuotantoeläimiä eri puolilla maailmaa pakataan laivoihin ja kuljetusajoneuvoihin kohti määränpäätä, jossa ne teurastetaan. Matka voi kestää päiviä, viikkoja tai jopa kuukausia oloissa, joista usein vaietaan.

Lampaita kuljetetaan kuukausia Joka vuosi yli 4 miljoonaa lammasta kuljetetaan kuukau sien laivamatkalla Australiasta kohti Lä hi-idän Jordaniaa. Lampaat matkustavat kuumissa karsinoissa, joissa yhdellä lam paalla on tilaa noin 0,33 neliömetriä. Vuosittain kymmeniä tuhansia lampai ta kuolee nälkään tällä matkalla, sillä osa lampaista ei tunnista laivalla tarjottuja rehupellettejä ruuaksi. Silti vielä useampi kuolee tai loukkaantuu, jos ne kaatuvat ja jäävät muiden lampaiden tallomiksi. Kuolleiden eläinten ruumiit lojuvat elävi en lampaiden seassa jopa viikkojen ajan. Australian viranomaisten mukaan on normaalia, että noin 1 % lampaista kuo lee jokaisessa vastaavassa laivakuljetuk sessa. Määrä tarkoittaisi siis vähintään 40 000 lammasta vuodessa. Minkäänlai siin tarkastustoimenpiteisiin ei ryhdytä,

►FREEMANTLE, AUSTRALIA.

Laiva on lastattu kärsimyksellä Kosteankuumassa tropiikki-ilmassa näky on paikallisille sa tamatyöläisille tuttu: Joka viikko yli tuhat nautaa pakataan laivaan pitkälle matkal le kohti Lähi-idän Beirutia. Jo ennen las tauspaikalle saapumista naudat ovat mat kanneet neljä päivää Amazonin kuumuu dessa rekoilla kohti laivasatamaa. Tuona aikana ne eivät ole saaneet ruokaa, vet tä tai mahtuneet siirtymään makuuasen toon. Useita eläimiä on jo loukkaantunut. Kaiken on tapahduttava nopeasti. Saa dakseen karjan liikkumaan laivaan, mie het huutavat ja käyttävät sähköpiiskoja. Ahtaissa tiloissa suuret eläimet vahingoit tavat helposti toisiaan. Lämpöhalvaus, stressi ja hengitystiesairaudet tulevat ole ► b e l e m , BR A SILIA .

lO RYHTmKIIM

3/ 20 08

maan tuttuja vieraita tällä laivalla seuraavien 17 vuorokauden ajan. Perillä Libanonissa matkasta selviy tyneitä nautoja odottaa teurastus, jo ta ei yleensä tehdä uskonnollisten ”halal” -sääntöjen mukaan, vaikka lihaa niin kuluttajille myydäänkin. Vuosittain val tavalta määrältä kärsimystä vältyttäisiin, jos teurastus tapahtuisi suoraan Brasilias sa ja liha kuljetettaisiin kylmäsäilytyksenä perille.

Kanna kotiin saakka kevyt kallis taakka... ►BANGKOK, T H A IM A A . Joka ilta Bangko kin liepeillä tuhansia broilereita pakataan likaisiin laatikoihin suurkaupungin lähi alueiden valtavista broilerihalleista. Lin

tuja pakatessa moni niistä saa ruhjeita, osa kuolee käsittelyn aiheuttamaan stres siin. Noin 95% broilereista kärsii luun murtumista. Useat linnut kuolevat kuu muuteen ahtaissa kuljetusajoneuvoissa matkalla Bangkokin toreille. Koska lin nut ovat stressaantuneita, ne myös ulos tavat enemmän, jolloin taudit leviävät helposti. Lopulta lintujen kurkku kat kaistaan torilla ja ne heitetään astioi hin odottamaan myymistä tai kuljetusta eteenpäin. Bangkokin kaltaisten kaupunkien val tavat broileritilat ovat vaaraksi myös ih misille. Niiden menetelmät ovat edesaut taneet mm. lintuinfluenssan syntyä ja le viämistä. Monin paikoin Aasiaa siipikar jatilat ovat yleistyneet yhdessä länsimais ten kulutustottumusten leviämisen kans-

VUONNA 2007 TAPAHTUI ONNETTOMUUS, JOSSA 1750 NAUTAA HUKKUI LÄHELLÄ VENEZUELAN RANNIKKOA, KUN KULJETUSALUS UPPOSI. ELÄINTEN RUHOT JÄTETTIIN MEREEN JA NE SAASTUTTIVAT LAAJALTI RANNIKKOALUETTA.

ellei kuolleiden eläinten määrä ole vähin tään 2 %. Lampaiden kulkema matka Australi asta Jordaniaan on yksi maailman pisimpiä eläinkuljetuksia. Raadolliselta tuntuu kin, että koko matkaa ei tarvittaisi, sillä 80 % australialaisista teurastamoista on halal-sertifioituja ja useat ruokakaupat Lähi-idässä myyvät parhaillaankin pa kastettua tuontilihaa. Maailman suurim pana lampaanlihan viejänä Australia vai kenee eettisistä epäkohdista: useimmilla Lähi-idän mailla ei ole valvottuja säädök siä eläinten kuljettamisesta, käsittelystä tai teurastuksesta.

Handle with care -kampanja tavoittelee kuljetuskieltoa Animalia on mukana kansainvälisen eläinsuojelujärjestö WSPA:n Handle with ca re -kampanjassa, jonka tavoitteena on lakkauttaa pitkät eläinkuljetukset. Kam panjalla pyritään herättämään kuluttaji en ja päättäjien huomiota kansainvälisten eläinkuljetusten epäkohdista. Kampanja tavoitteena on saada myös voimaan käy täntö, jossa eläimet teurastettaisiin lähel lä kotitiloja, jolloin pitkiä kuljetusmatko ja ei tarvittaisi.

Myös Suomessa yli 8 tunnin eläinkul jetukset ovat edelleen sallittuja. Pitkiä kuljetusmatkoja aiheuttaa mm. nauto jen kolmivaihekasvatus eri puolilla Suo mea. Siipikarjakuljetusten ongelmana taas ovat ahtaat kuljetuslaatikot, lämpö tilan voimakkaat vaihtelut sekä lintujen hyvinvoinnin heikko valvonta kuljetus ten aikana. Vuonna 2006 H K ruokatalo tuomittiin sakkoihin, kun kalkkunoiden kuljetuksessa oli käytetty linnuille liian ahdasta kuljetuskalustoa. Sakoista huo limatta HK-ruokatalo eivätkä muutkaan yhtiöt ole kuitenkaan joutuneet muutta maan kuljetuskäytäntöjään. www.handlewithcare.tv

3 / 20 08

Ll.ll.'.M lM

Animalian karhuryhmä toimii sappikarhujen pelastamiseksi

T5*yns2»08 O Q p~

ELÄINTEN OIKEUDET OLYMPIAKAUPUNGISSA

\ \

m •—

1111'lt mv *

v V

m m m **» •

•Ä * %

• 3 ^ -

Keväällä 2006 Suomen televisiossa saivat julkisuutta Kiinan sappikarhutarhat, joilla luonnosta pyydettyjä karhuja pidetään liikkumisen estävissä häkeissä. Kar hujen vatsaan on asetettu putki, jolla eläimestä otetaan sappinestettä, jonka kiinalaisen kansanuskomuksen mukaan käsitetään auttavan moniin vaivoihin. Samana keväänä Animalia perusti karhuryhmän, joka kerää varoja Aasian sappikarhujen pelastamisek si. Varat lähetetään lyhentämättöminä AAF-järjestölle (Animals Asia Foundation), joka kohdistaa ne kar hujen turvakotien rakennustöihin sekä vapautettujen karhujen eläinlääkinnälliseen hoitoon. "Yksin Kiinassa arvellaan olevan tarhattuna yli 10 000 karhua sapentuotantoa varten. Virallisten tie tojen mukaan karhuja on tarhattuna noin 7000”, Suvi Börman Animalian karhuryhmästä kertoo. "Tämän vuoden maaliskuun lopussa Animals Asia foundation sai pitkästä aikaa pelastettua 28 uutta kar hua vastaanottokeskukseensa Chenduun. Näistä kar huista kaksi menehtyi ja kymmenen jouduttiin nu kuttamaan liian vakavien vammojen vuoksi.” Börman kertoo huolestuttavasta tilanteesta. Valoisiakin uutisia on. "Merkittävimmäksi edistys askeleeksi voidaan sanoa sopimusta 500 karhun pelas tamisesta. Tästä määrästä 247 on jo vapautettu.” Saa vutuksen taustalla on mm. kansainvälinen painostus. Yksin Animalian karhuryhmän vetoomuksen allekir joitti yli 18 000 henkilöä.

uusille alueille Kiinaan. “Meillä Pohjoismaissa on mahdollisuus vaikuttaa tietoa levittämällä ja kantaa ottamalla. Jokainen voi tehdä kulutusvalintoja arkipäivässään myös kiinalais ten eläinten puolesta” _ EEVA S U H O N E N

L in kkejä: w w w .an im alia-p ro tectio n .n et/fu rtrade/m o vie.h tm

Hsieh-Yi, Yu Fu, Mark Rissi & Dr. Barbara Maas, 2007 : Dying for fur. A report on the Fur industry in China. Video voi sisältää katsojia järkyttävää materiaalia. h ttp://video.new s.sky.com /skynew a/ vid e o /?& vid e o So u rce lD = l 266788

SkyNews-kanavan videom ateriaalia kiinalaisista eläintar hoista, eläinpuistoista ja markkinoilta. Video voi sisältää katsojia järkyttävää materiaalia. w w w .an im alsasia.o rg

Sappikarhuina käytettyjen sepelkarhujen pelastamiseen keskittynyt järjestö w w w .aa sia n k a rh u tarh at.co m

Animalian karhuryhmän sivut, joilla tietoa, miten voit auttaa Kiinan sepelkarhuja.

Mitä sinä voit tehdä? ► Voit vaikuttaa eläinten oloihin Kiinassa tuomalla oman mielipiteesi kuu luviin. Kirjoita kirje tai lähetä sähköpostia .jo ssa vaadit Kiinaan kansallista eläinsuojelulakia. On parasta kirjoittaa englanniksi (ohessa mallikirje). Presiden tti H u jin ta o

Elokuun alussa miljoonat silmäparit keskittyvät Kiinan pääkaupun kiin. Pekingin kisoihin osallistuu noin 10 500 urheilijaa ja noin 20 000 median edustajaa välittää kisatapahtumat ympäri maailman. Olym pialaisten aikana puhe on paitsi urheilusta myös Kiinan politiikasta ja ihmisoikeuksista. Miten on jättiläisvaltion eläinsuojelun laita?

valmistautuvat lähtötelineissä matkaan. Kamerat tarkentavat keskittyviin urheilijoihin. Saman laiseen pikajuoksuun on valmentautunut koko Kiina siitä lähtien, kun tieto Pekingin valitsemisesta olym piakaupungiksi saatiin vuonna 2001. Kiinalaiset ovat rakentaneet, kunnostaneet ja uudis taneet vauhdilla olympiakaupunkia. Paitsi rakennuk sia, siivousinto on koskenut myös miljoonakaupungin tuhansia kulkukissoja ja -koiria. Monissa Kiinan suur kaupungeissa partiot ovat keränneet kaduilta koiria ja hävittäneet niitä väkivaltaisesti. Lemmikkejä ja kulkukoiria hävitetty mm. raivotautivaaran vuoksi, mutta osasyynä on myös kaupunkiku van siistiminen ennen olympialaisia. Muutama vuosi sitten astui voimaan hallituksen uusin keino - yhden koiran politiikka, joka rajoittaa lemmikkien määrää esimerkiksi Pekingissä. Kampanjaan kuuluu, että re►j u o k s ij a t

CTTWWITR1

3/20 0 8

kisteröimättömiä ja isoja koiria takavarikoidaan omis tajiltaan.

Turkistarhausta ei säädellä laeilla Kiina on tällä hetkellä myös maailman suurin turkisten viejämaa ja kasvattaa tasaisesti turkistuotantoaan. Tar hoilla pidetään miljoonia minkkejä, kettuja ja supikoi ria. Suomesta on muutaman viime vuoden aikana myös lähetetty yli 10 000 siitoskettua kiinalaisille tarhoille. Koska Kiinassa ei ole eläinsuojelulakia, turkiseläimet elävät pienissä verkkohäkeissä ja niillä tavataan usein stereotyyppistä käyttäytymistä. Eläinsuojeluvalvontaa ei ole, joten olot tarhoilla ovat hyvin vaihtelevat. Usein turkiseläimet kuljetetaan myytäviksi markki noille pitkienkin matkojen päähän. Eläimet lopetetaan tainnuttamalla tai maata vasten hakkaamalla. Sveitsiläi nen eläinsuojelujärjestö teki vastikään dokumentin kii nalaisten turkistarhojen todellisuudesta (linkki artikke lin lopussa). Myös kissa- ja koiraturkiksia tuotetaan Kiinassa edelleen. EU kielsi vuonna 2007 kissa- ja koiraturkisten tuonnin EU:n alueelle eläinsuojelujärjestöjen vuosien voimakkaan lobbauksen seurauksena.

Kampanjointia eläinsuojelulain puolesta

info@ cppc.gov.cn, info@china.org.cn

Animalia on parhaillaan mukana ruotsalaisen Djurens Rätt -järjestön kampanjassa, jossa kiinnitetään kan sainvälistä huomiota Kiinan eläinsuojelutilanteeseen ja kannustetaan Kiinan viranomaisia perustamaan maahan kansallinen eläinsuojelulainsäädäntö. “Kampanjan tavoitteena on olympialaisten kautta avata tavallisten ihmisten, urheilijoiden ja poliitikko jen silmiä sille todellisuudelle, missä eläimet Kiinassa elävät. Maassa ei ole lainkaan eläinsuojelulakia”, kampanjapäällikkö Roger Pettersson Djurens Rätt -järjes töstä kertoo. “Kotisivujen, tietolehtisten ja toimintavinkkien avulla aktivoimme ihmisiä ilmaisemaan mielipiteen sä poliitikoille ja olympiakomitealle”, Petterson kuvaa toimintakeinoja. Ruotsinkielisessä kampanjaesitteessä kerrotaan mm. Kiinan eläinoikeustilanteesta turkistarhauksen, eläinkokeiden, tehotuotannon ja eläinten viihdekäytön näkökulmasta: Esimerkiksi lihan kulutus on kas vanut Kiinassa viime vuosina runsaasti, mikä on yh teydessä länsimaisen elämäntyylin yleistymiseen. Sa malla valtavia tehotuotantotiloja on perustettu yhä

info@cppc.gov.cn

Pä äm in isteri W e n jia b o U lkom inisteri

Minister o f Foreign Affairs Yengjiechi No 2 ., Chaoyangmen Nandije Chaoyang District Beijing, 100701 China K auppam inisteri

Minister of Commerce Bo Xilai No.2 , dong Changän Avenue Beijing, 100731 China M allik irje :

His Excellency, nimi, I wish to express my deep concern about the widespread suffering o f ani mals in China. I have been informed that China doesn't have an animal welfare law, which is necessary if animals are to be protected. I urge you to introduce an animal welfare law. It would be welcom ed by all concerned citizens in the international community and help conso lidate China's position am ong leading nations.

Your sincerely, nlmesl, asuinpaikka V o it m yös k irjo itta a alueesi paik allisleh teen m ielip id ek irjo itu k sen Kiin an eläin o ikeu stilan teesta.

3 / 20 08

RYTOTWYWY 13

LU ETTAV AA

Ymmärrämmekö eläinten pelkoja?

Yllin kyllin kokattavaa

vllm ky jiin 8:SS888:S*38S;8t88d: O,*900 D^ifOOO >

Somersalo, Inna (2008): Yllin kyllin - herkkuja isolle ja pienelle joukolle. Multikustannus. 204 s. Teosta voi tilata Animaliasta, 35 € (ovh 38 €).

kiinnostuneille on viime vuosina ilmestynyt kiitettävästi keittokirjoja. Yksi tuoreimmista on Inna Somersalon kirjoittama ”Yllin kyllin - herkkuja isolle ja pienelle joukolle”. Takana ovat ajat, jolloin kasviskeittokirjat saattoi laskea yhden käden sormin. Tuntuu, että 90-luvulta alkaen lisääntynyt kasviskeittokirjojen julkaiseminen vain kiihtyy ja nyt kasvisruoan ystä vällä on runsaasti valinnan varaa alan kirjallisuudessa. Multikustannuksen tuorein julkaisu on ’’Yllin kyllin” -keittokirja. Samalta kustantajalta ilmestyi aiemmin keväällä Jere Niemisen "Herne rokkaa” -teos, joten ilmeisesti myös kysyntää kirjoille riittää. "Yllin kyllin” on nimensä veroinen keittokirja. Siihen on koottu runsaasti monipuolisia reseptejä: salaatteja, keittoja, pa toja, leipiä, piiraita sekä makeita leivonnaisia. Teoksen kirjoitta ja Inna Somersalo onkin kunnostautunut kasvisruuan lähettiläs: hän on aiemmin ollut mukana ’’Härkäpapua sarvista” -keittokir jassa ja toimii myös pitokokkina. Kirjassa ei ole pelkästään reseptejä, vaan lopussa on Päivi Mat tilan kirjoittama lyhyehkö artikkeli ruoantuotannon ekologisis ta ja eläinoikeudellisista näkökulmista sekä tietokatsaus aiheisiin liittyvästä kirjallisuudesta, nettisivuista ja kansalaisjärjestöistä. Keittokirjan reseptejä en valitettavasti ehtinyt kokeilla. Vaiku telmaksi kuitenkin jäi, että pääosin reseptit ovat selkeitä ja hel posti toteutettavia. Luonnollisesti näin laajaan reseptivalikoimaan mahtuu muutamia vaativampiakin ruokaohjeita ja keitto kirja tarjoaa hyvän pohjan monen tasoiselle ruoanlaittajalle. Keittokirjoissa olennaisena osana on myös teoksen visuaali nen ilme. Kasviskeittokirjoissa tuntuu olevan suurta vaihtelua tässä mielessä. Osassa teoksia ei ole juuri lainkaan kuvia ruois ta, osassa taas on lähes jokainen resepti valokuvattu. ’’Yllin kyl lin” -teoksen suurin heikkous onkin tässä. Vaikka kirjan ilme on muutoin kevyt, raikkaita värejä on käytetty kuvituksessa ja kir ja on muutoinkin helppolukuinen, olisi kirjassa silti saanut olla huomattavasti enemmän valokuvia valmiista ruoista. Tässä va lossa tuntuu kovin oudolta ratkaisulta se, että kirjassa on kuiten kin käytetty kuvituksena useita sivua tyhjiä lautasia nelivärikuvina. Kuvat valmiista ruoista kattauksineen auttavat kokeneem paakin ruoanlaittajaa hahmottamaan, minkälaista valmiista ruo asta pitäisi tulla ja minkälaisia tarjoiluehdotuksia voisi käyt tää. Tästä puutteestaan huolimatta ’’Yllin kyllin” jättää lukijalle myönteisen kuvan ja on erinomaisen tervetullut kirja.

►k a s v i s r u o a s t a

JO O N IA ST R E N G

Animals in Translation

Grandin, Temple & Johnson, Catherine (2005): Animals in Translation. Using the Mysteries of Autism to Decode Animal Behavior. Scribner, New York. 356 s. Teos on lainattavissa Animalian kirjastosta.

Grandinin eläinten käyttäytymistä selittävä kirja on kiehtovaa luettavaa. Kirjan tavoitteet ovat käytännönläheisiä: tarjoamalla lukijoilleen avaimia hoidossaan olevien tuotanto ja lemmikkieläinten käytöksen ymmärtämiseen, Grandin toi voo edistävänsä avarakatseisempaa ja tasa-arvoisempaa suhtau tumista eläimiin. Grandinin melko verkkainen ja toistava tyyli sekä tietyt maailmankäsitykseni vastaiset esitystavat (kuten jako toisaalta ih misiin ja toisaalta kaikkiin muihin eläimiin) ärsyttivät välillä lu kiessa. Silti usein jäin ihailemaan myös Grandinin tapaa avata mutkikkaita tieteellisiä käsitteitä ja teorioita helposti ymmärret täviksi ajatuksiksi. Evoluutioprosessin vertaaminen talon laajen nukseen on yksi esimerkki, joka avautui minulle heti. Grandinin esitteleminä erilaiset ihmisten ja eläinten aivotoimintaa, aisteja ja käytöstä mittaavat kokeet tarjosivat uusia näkökulmia niin ih misten kuin muidenkin eläinten tapaan hahmottaa maailmaa. Grandin ei ota kriittistä kantaa eläintenpitoon ja hyödyntä miseen sinänsä, mutta hänen näkemyksensä siitä, että eläimiä tulisi kohdella niiden tarpeiden mukaisesti, arvostavasti, aliar vioimatta ja kärsimykset minimoiden, tulee kyllä selväksi. Hän nostaa esiin konkreettisia epäkohtia tuotanto- ja lemmikkieläin ten kohtelussa tai rodunjalostuksessa yrittäen etsiä vaihtoehtoi sia ratkaisuja. Kirjassa on pitkät erilliset luvut kivusta ja pelos ta. Grandin uskoo, että useimmille (koti)eläimille pelko tuottaa jopa ruumiillista kipua pahempaa kärsimystä, joten kivun mini mointi tai eliminointi ei riitä, vaan eläinten ei tulisi joutua koke maan hyödyntäjiensä aiheuttamaa pelkoa ja stressiä. Grandinin kirja on pullollaan kiehtovia esimerkkejä. Eniten Grandin kirjoittaa lehmistä, hevosista ja koirista, mutta myös muut kotieläimet, koe-eläimet ja villieläimet esiintyvät anek dooteissa ja Grandinin käyttämässä tutkimusmateriaalissa. Grandin vertailee myös runsaasti eläimistä tehtyjä tutkimuksia ja "normaaleista” sekä autismista tai muista aivotoiminnan häi riöistä kärsivistä ihmisistä tehtyjä tutkimuksia. Mieleenpainu va oli mm. tutkimus, jossa oli verrattu laboratoriorottien ja ih misten palkitsemisperusteista oppimista. Rotat menestyivät ko keessa normaaliälyisiä ihmisiä paremmin! Kärsivällinen lukija saa vastauksen myös helposti mieleen nousevaan kysymykseen: miten eläinrakas ja etenkin lehmiin samaistuva Grandin pystyy työskentelemään teurastamoteollisuuden parissa?

►TEMPLE

SUPIKOIRA TARVITSEE TALVIUNTA JA PERHE-ELÄMÄÄ

TEKSTI: LAURA UOTILA KUVA: ESKO KIVISTÖ

H einäm ättäällä torkkuu pörröinen supikoira. Ym pärillä leikkii kahdeksan vilkasta pentua, jo id e n lapsenvahtina nukkuva uros to im ii. U teliaat pennut tekevät varovaisia pyrähdyksiä aina vain kauem m aksi pesästään, m utta lapsenvahti ei uniltaan niitä huom aa. Yhtäkkiä kuuluu voimakas rääkäisyjä vilauksessa koko laum a on kadonnut pesän suuaukosta maan sisään. Uros havahtui o u to o n ääneen, ja äkkinäisellä käskyllä sai koko pentueen piiloutum aan nopeasti. # ^ t /

M A R IA R U O T T U K IR JO IT T A JA O N K U L T T U U R IA N T R O P O L O G IA N M A IS T E R I

« K 14

R W r ïW ÏM

3/200 8

k .

► s u p i k o i r a on matala, ruskeanharmaa koiraeläin, joka ei kuulu alkuperäiseen eläimistöömme. Supikoirien juuret johta vat itäiseen Aasiaan, josta laji on alun pe rin kotoisin. 1900-luvun alkupuolella su pikoiria istutettiin Neuvostoliiton Euroo pan puolella oleviin osiin uuden metsäs tettävän turkiseläimen toivossa. Supikoira osoittautui varsin hyväksi sopeutujaksi, ja kanta lähti levittäytymään Neuvostolii tosta kohti Keski- ja Pohjois-Eurooppaa. Suomeen ensimmäiset supikoirat tulivat 1930-luvulla. Nykyisin laji on levinnyt lä hes koko maahan napapiiriä myöten. Tällä hetkellä Suomessa elää noin 85 000 aikuista luonnonvaraista supikoi raa. Kesällä supikoirien määrä nousee noin 230 000 poikasten synnyttyä. Metsästys, liikenne ja talvi kuitenkin rajoittavat supikoirakantaa ja karsivat sen taas huomat tavasti pienemmäksi. Arvoilta vain joka kymmenes syntynyt pentu selviää aikui seksi asti.

Uros vastaa pentujen hoidosta Helmi-maaliskuussa supikoiran mieli muuttuu levottomaksi. Se on juuri herän nyt talviunestaan, ja kiima-aika lähestyy. Talviunen ansiosta supikoira on varsin hyvässä fyysisessä kunnossa keväisin, toi sin kuin esimerkiksi kettu, joka on joutu nut elämään talven niukan saaliin ja upot

'.u'.".mr i

3/200 8

tavan hangen kanssa. Hyvästä fyysisestä kunnosta johtuen supikoiranaaraat saa vat yleensä varsin suuria pentueita: 5-12 pentua voi olla yhden pariskunnan huol lettavana kerrallaan. Supikoirat ovat yksiavioisia, eli naa ras ja uros viettävät yhdessä koko ikänsä. Pentueen vanhemmat jakavat vastuun jälkeläistensä hoidosta: supikoirauros viet tää aikaa pentujen kanssa jopa enemmän kuin naaras. Uroksen päätyminen pentu jen hoitajaksi johtuu todennäköisesti sii tä, että supikoira on varsin huono saalis taja ja sen ravinto koostuu enimmäkseen varsin pienistä yksiköistä, joita on syötä vä paljon. Siksi naaras viettää suuren osan valveillaoloajastaan vaellellen reviirillä ja etsien ruokaa. Tarpeeksi syötyään se pa laa pesälleen imettämään uroksen kaitse mat poikaset. Esimerkiksi ketut sen sijaan saalistavat suurempia eläimiä, ja uros kantaa saaliit pesälle naaraan ja poikasten syötäväksi. Pienellä supikoiralla saaliin kantaminen pesälle ei onnistuisi, joten naaraan on pa ras tyytyä keräämään ravintonsa itse. Vas ta kun pennut ovat noin kuukauden ikäi siä, alkaa uros kanniskella niille pesän lä heltä löytyvää kiinteää ravintoa.

Uhkaa lintukannoille liioiteltu? Supikoira on varsin kaikkiruokainen. Vaikka se luokitellaan pienpedoksi, kel

puuttaa se ravinnokseen lähes kaiken syötäväksi kelpaavan: marjat, hyönteiset, sammakot, myyrät ja linnunmunat. Su pikoiralla on vahva maine lintukantojen harventajana, mutta ainakin osittain mai ne on turha. Supikoira on huono saalista ja, mutta maistelee kyllä maapesistä löy tyviä linnunmunia, mikäli sattuu törmää mään pesään. Munien syömisellä voi ol la paikallista merkitystä lähinnä saaril la sekä linturikkaiden vesistöjen rannoil la. Rannat eivät kuitenkaan ole supikoi ralle mieluisimpia elinalueita, joten su pikoiran aiheuttama paine lintukannoil le on todennäköisesti merkittävästi pienempi kuin usein on annettu ymmärtää. Lisäksi paikallinen pienpetojen hävittä minen on usein varsin tehotonta. Muu taman reviirin harventaminen jättää tilaa ympäröivien reviirien eläimille, ja tyhjen netyt reviirit täyttyvät äkkiä muualta siir tyvillä nuorilla yksilöillä. Supikoirat liikkuvat pääasiassa öisin. Iltahämärässä pihalle pistäytyvä mökkei lijä voi yllättyä, kun kasvimaalla maiskuttelee tappijalkainen vieras. Supikoiravanhemmat ovat voineet johdattaa koko pen tueen mansikkamaalle, ja punaiset marjat katoavat äkkiä pieniin suihin. Herukkapensaat tarjoavat myös suojaisan ruokai lupaikan. Loppukesästä supikoirat taas kiirehtivät maistelemaan puista maahan pudonneita omenoita.

Talvet kuluvat nukkuen

Miksi supikoirien tarhaus pitäisi lopettaa?

Syksyn lähestyessä supikoiraperheelle tu lee kiire syödä minkä ehtii. Supikoiran onneksi syksyisin metsissä riittää marjo ja, ja hämärän aika kuluukin tiiviisti ra vintoa etsien. Noin puolen vuoden iässä emot vieroittavat jälkeläisensä ja supikoiranpennut lähtevät omille teilleen. Alkavat pakkaset ja maahan satava lu mi saavat supikoirat etsimään sopivaa ko loa talven ajaksi. Supikoira on varsin ai nutlaatuinen koiraeläin: se on sopeutu nut Suomen talveen nukkumalla talviunta. Lumihangessa ei lyhytjalkaisen supi koiran ole helppo liikkua, joten se selvi ää talvesta helpoiten uinailemalla piilossa. Talviunipaikaksi kelpaa usein myös yhteispesä mäyrän kanssa. Mäyrä käy nuk kumaan aiemmin, joten supikoira valitsee nukkumapaikakseen mäyrän kolon ylä osan. Yhteentörmäys vältetään myös ke väällä, kun supikoira herää unestaan en nen mäyrää. Parin-kolmen kuukauden unien jäl keen kevät hiipii taas supikoirien mie leen, ja seuraavan vuoden touhut voidaan aloittaa virkeänä ja hyväkuntoisena rau hallisesti uinutun talven jälkeen. Paris kunta lähtee etsimään sopivaa pesäkoloa, ja huhti-toukokuussa pesän täyttävät taas pienet, uudet supikoiranpoikaset.

Suom essa tuotetaan vuosittain noin 130 000 supikoiran nahkaa. Suomen lisäk si ainoastaan Puola ja Kiina tuottavat supikoiraturkiksia markkinoille. Suurin osa nahoista päätyy somisteiksi esimerkiksi huppujen reunuksiin. Supikoiran sopeutum isesta tarhakasvatukseen ei tiedetä paljonkaan. Siksi EU:n komission tieteellinen raportti suosittelee supikoiratarhauksesta luopumis ta: eläinten hyvinvointia on mahdotonta taata, jo s siitä ei tiedetä juuri mitään. Maa- ja metsätalousministeriön mukaan turkiseläimiä koskevaa lainsää däntöä on sovellettava soveltuvin osin supikoiran tarhaukseen. Mitään tarkko ja määräyksiä ei anneta. Käytännössä supikoirat kasvatetaan vastaavissa olois sa kuin ketut. Supikoira on kuitenkin elintavoiltaan hyvin erilainen kuin kettu, joten sen erityistarpeet tulisi huomioida tarhakasvatuksessa. Supikoiravanhemmat hoitavat esimerkiksi pentueet yhteistyössä, ja supikoirauroksen panos pen tujen huoltamisessa on jo p a suurempi kuin naaraan. Perhekasvatusta ei kuiten kaan Suom essa toteuteta. Lisäksi supikoiralla on tarve talviuneen, johon vaipu minen ei häkkiolosuhteissa ole kuiten kaan mahdollista. Supikoira ei ole so peutunut Suomen talven oloihin, ja se palelee herkemmin kuin kettu. Turkisteollisuus yrittää vaihtaa su pikoiran

myyntinimeksi suom ensu-

pia eli finn raccoonia. Supikoiranimityksen koetaan tuovan mieleen liikaa lemmikkikoirat, eikä teollisuus pidä mielikuvaa hyvänä markkinointikei nona. Yhdysvallat harkitsee supikoiraturkkien maahantuontikieltoa mm. sen vuoksi, että supikoiraturkkeja on vaikea erottaa koirien turkeista.

A rvio supikoirakannan tiheydestä keväällä (aikuiskanta) eri riistanhoitopiireissä.

3 /20 0 8

KULUTTAJA

KOIRIEN RUOKINNASSA MONIA VAIHTOEHTOJA Koira pitää lihasta, sillä se kuuluu sen luonnolliseen ruokavalioon. Koira on kuitenkin sopeutunut monenlaisen ravinnon hyödyntämiseen: ruokintaa hieman suunnittelemalla on se melko yksinkertaista muuttaa aiempaa eläinystävällisempään suuntaan.

Haastattelussa Eveliina & Kosti ►M illaista ra vin to a syötät koirallesi j a m illain en koira sin u lla on ?

Koira on freeganl. Se syö pääasiassa koulun ruokalan ylijäämäruokaa eli esimerkiksi nakkikastiketta, poronkäristystä tai kalakeittoa. Ruuan sekaan laitan papum össöä, hirssiä, tattaria tai riisiä, kylmäpuristettua rypsiöljyä sekä vitamiinilisää. Joskus laitan joukkoon esi merkiksi jauhettuja siemeniä, merilevää tai raastettuja kasviksia tai hedelmiä. Aika usein korvaan kouluruuan dyykatulla lihalla, kuten broilerilla tai jauhelihalla.

Reissussa ollessam me olen antanut koiralleni yleensä kasviskoiranraksuja, mutta koska soija ja vehnä ei oikein sovi herkkävatsaiselle koiralleni, niin olen joutunut luopumaan niistä. Koirani on isokokoinen 8-vuotias saksanpaimenkoirasekoitus.

N fltu re 's Fli/uest. I

O letko tö rm ä n n y t en n ak k o lu u lo ih in koskien koiran k asvisru o k avalio ta?

Olen, hyvinkin paljon. Varsinkin aktiivisissa koirapiireissä. Siksi en yleensä ota aihetta esil TEKSTI: MICAELA MORERO KUVA: SUVI ELO

le, enkä viitsi alkaa siitä väittelemään, sillä eipäs-juupas väittelystä ei ole mitään hyötyä. M itä an taisit neuvoksi koiran (k a svis)ru o k av alio ta su u n n ite le v a lle ?

Kannattaa perehtyä alan kirjallisuuteen ja seurata koiran terveydentilaa. Jotkut kasvisraksut ovat hyvä vaihtoehto, jos koira ei ole allerginen niille. Erityisesti pitää kiinnittää huomiota energiansaantiin ja lisätä kasvisraksujenkin päälle öljyä.

Lisätietoja ja tutkimuksia koiran kasvispainotteisesta ruokinnasta: www.heipinganimais.com/pdfs/Dog_Health_Survey.pdf, www.vegandognutritionassociation.com,www.vegepets.info EEVA S U H O N E N

Eläinten valmisruokia tutkitaan eläinkokein lemmikkikoirista syö var sin lihapainoitteisesti. Koiralle annettava liha saa olla raakaa tai kypsennettyä. Pu naisen lihan lisäksi koiralle sopivat myös kana, kala sekä erilaiset sisäelimet. Sisäeli miä ei saa kuitenkaan syöttää suuria mää riä kerralla tai liian usein: erityisesti mak san kanssa kannattaa olla varovainen. Koiralle kelpaavat kuitenkin myös eläinystävällisemmät tuotteet, joiden ta kia eläintä ei tarvitse tappaa. M aitotuot teista käyvät piimä, kermaviili, maustama ton jogurtti, maitorahka, raejuusto, juusto ja leipäjuusto, joita voi ostaa luomunakin. Samoin kananmunia saa luomuna. Koi ralle voi antaa myös hyvin kypsennettyjä viljatuotteita. Sopimattomia ruoka-ainei ta koiralle ovat mm. suuret määrät mai toa, raaat perunat, sipulit, raaka järvikala ja ihmisille tarkoitettu suklaa. Koiran ruokinnassa on otettava huomi oon ruoka-aineallergian ja sopimattomi en ruoka-aineiden mahdollisuus. Koiria tyypillisimmin allergisoivia aineita ovat muun muassa vehnä, maissi, soija, nau danliha, kananmuna ja kana. Allergian olemassaolon voi selvittää melko helpos ti ja luotettavasti testaamalla ruoka-aine kerrallaan, miten koira reagoi. On kuiten kin muistettava, että loiset tai jotkin sai raudet voivat aiheuttaa samanlaisia oireita

► SU U R IN osa

kuin allergia tai ruoka-aineiden sopimat tomuus. Oireiden poistuminen voi myös kestää kauan, vaikka allergisoivaa ruokaainetta ei koiralle enää tarjottaisikaan.

Koirasta vegetaristi tai luomulihansyöjä? Koira on melko kaikkiruokainen eläin, ja sen ruokavaliota voi muuttaa eläinystäväl lisempään suuntaan vähentämällä tehotuotetun lihan määrää. Mutta voiko koi ra olla vegaani? On olemassa koiria, joka pärjäävät lakto-ovovegetaristisella ruokavaliolla tai jo pa vegaanisella ruokavaliolla. Tieteellis tä tietoa aiheesta on kuitenkin vähän, jo ten yleispätevien ohjeiden antaminen on vaikeaa. Tärkeää kuitenkin on, että koiran ruokavalio koostetaan huolella, oli se sit ten kasvis- tai lihapainotteinen. Pennut, tiineet ja imettävät nartut sekä sairaat koi rat kaipaavat erityishuomiota myös ruo kavalioonsa. Koiran on saatava tarpeeksi proteiine ja. Eri lähteistä saatavien proteiinien su lavuus poikkeaa toisistaan. Soija ja vehnä jäävät proteiininlähteinä jälkeen eläinproteiineista, joten kasvikunnan proteiine ja on annettava koiralle suurempia pitoi suuksia kuin eläinperäisiä proteiineja.

Jos ruokavalion muuttaminen tuntuu hankalalta tai epäröi taitojaan, voi vaih taa tehotuotetun Uhan luomulihaan ja ta valliset koiranruoat luomukoiranruokaan. Eräs vaihtoehto on pyytää kouluista, työ paikkaruokaloista tai kaupoista yli jäänyt tä liharuokaa, joka joutuisi muuten ros kiin. Tällaisen ruoan vaarana voi tosin oUa liialUnen suolapitoisuus ja maustaminen. Suomesta ostettavia luomukoiranruokamerkkejä ovat esimerkiksi DEFU ja Yarrah. DEFU (www.symppis.fi) ei sisällä tehotuotettua Uhaa, geenimanipuloituja raa ka-aineita eikä teurasjätteitä. Yarrah tarjo aa luomulihaisia sekä vegaanisia koiran ruokia (www.ekolo.net linkki koira/kissa). Ekokauppa Ekolosta saa myös eläinko kein testaamatonta Ami-koiranruokaa, joka on täysin kasvisperäistä. Kaikkia kol mea esimerkkituotetta voi tilata suomen kielisiltä verkkosivuilta. Oli koiran ruokavaho sitten liha- tai kasvispainotteinen, eläimen vointia tulee aina seurata. EläinlääkärikäynneiUä kan nattaa mainita koiran mahdollisesta erityisruokavahosta. Lähteinä käytetty: Vegaia-lehti 2/2005, wtvw.kookas.fi, www.symppis.fi,www.ekolo.net, www.kennelliitto.fi ja www.orionvet.fi.

► Lem m ikkien voimakas yleistyminen, jalostuksen vaikutukset sekä ylipäätään lem-

mikkeihin kulutetun rahamäärän kasvu ovat synnyttäneet markkinat mitä erilaisimmil le ruuille. Erityisesti koirien yleistyneet allergiat, liikalihavuus ja luusto- sekä sisäelinsairaudet ovat lisänneet erikoisruokien tarvetta. Vuonna 2005 päivitetty British Union for the Abolition o f Vivisectionin (BUAV) ra portti lemmikkiteollisuuden eläinkokeista on karua luettavaa. Sen mukaan lähes kaikki suurimmat kansainväliset koiran-ja kissanruokamerkit ovat suoraan tai kiertoteitse teke misissä eläinkokeiden kanssa. Suurin osa kokeista tehdään USAssa, mutta myös Euroo passa (mm. Saksassa, Itävallassa ja Iso-Britanniassa) tehdään lemmikkiruokabisnekseen liittyviä eläinkokeita. Todennäköisimmin eläinkokeita on käytetty niiden erikoisruokien kehittämisessä, joita myydään ainoastaan eläinlääkäreiden kautta. Näiden ns. lääkeruokien vaikutuksia tutkitaan laboratorioissa esimerkiksi aiheuttamalla tutkittava sairaus koekoirille ja -kis soille keinotekoisesti. Ravitsemustutkimuksissa taas voidaan jättää ravintoaineista pois jokin eläimelle elintärkeäksi tiedetty ravintoaine tai syöttää sitä ylenmäärin. Vaikutuksia seurataan jo p a vuosia. Mutta halvemmat marketti ruuatkaan eivät välttämättä ole vapai ta eläinkokeista: moni ruuista on sellaisen yrityksen kehittämä, joka tekee merkittävässä määrin eläinkokeita. Ainakin yksi lemmikkiruokayritys on listattu myös koe-eläimiä myyväksi laitokseksi. Eläinkokeet eivät ole ainoa ikävä asia ravitsemustutkimuksessa. Vaikka varsinaisia ko keita ei suoritettaisikaan, voi yritys silti pitää kymmenittäin eläimiä virikkeettömissä kennelolosuhteissa ja tutkia niissä ravinnon pitkäaikaisvaikutuksia. Näitä tutkimuksia ei lue ta varsinaisiin eläinkokeisiin eikä niitä tilastoida. Vuosien häkkielämä ei kui tenkaan ole mukava vaihtoehto mille kään eläimelle, vaikka varsinaisia hait taa aiheuttavia kokeita ei tehtäisikään.

BUAV:n raportti "Pet food" www.buav.org/pdf/HiPetFood.pdf L A U R A U O T IL A

Yarrah 100% kontrolloidut luomu kissan-ja koiranruoat. Myös kasvisvaihtoehto. www.yarrah.com

Kysy kauppiaaltasi

/O U K m

www.aduki.fi

3/ 200 8

Törmäätkö eläinkokeisiin opiskelussa?

M ik ä lopulta on luonnollista? Lihan tuo ttam inen laboratoriossa vai tehotuotantotiloilla. V iim e vuosina lihankulutus on kiihtynyt no p eam m in kuin koskaan

Opiskellessa voi tulla eteen kurssi, johon kuuluu esimerkiksi eläinten leikkelyä tai jopa varsinaisia eläinkokeita. Eläinten käyttö opetuksessa on kuitenkin useissa tapauksissa turhaa, ja vastaava oppimistulos voitaisiin saavuttaa muilla menetelmillä.

ihm iskunnan historiassa.

opiskelija haluaakin eettisistä syistä kieltäytyä eläinten käytöstä opiskelussa. Ongelmia kieltäytymisessä voi kuitenkin tulla erityisesti opetuksessa, joita ei lueta varsinaisik si eläinkokeiksi, mutta joissa eläin silti tapetaan opetusta varten. Laki tukee opiskelijoiden oikeutta kieltäytyä tällaisestakin eläin ten käytöstä.

►Y H Ä u s e a m p i

Mitä laki sanoo?

Tulevaisuuden liha laboratoriosta? lihaa saatetaan tuot taa valtavien maatilojen sijasta laboratori oissa. Tällainen ’’koeputkiliha” eli in vitro -liha näyttäisi ja maistuisikin samalle kuin teurastetun eläimen liha, koska se olisi oi keaa lihaa. Tänä päivänä in vitro -lihan mahdol lisuuksia vasta tutkitaan. Sitä yritetään muodostaa laboratorio-olosuhteissa vilje lemällä eläinten kantasoluja petrimaljassa. Kantasolut saadaan elävästä eläimes tä ja niistä kasvaa Uhasta. Kantasolut ase tetaan ravinnerikkaaseen nesteeseen pesusienimäiselle alustalle. Siihen ne voivat kiinnittäytyä ja alkaa kasvamaan. Lopputu loksena on ohut Uhakerros, joka irrotetaan. Kokonaisia eläimiä ei siis olla aikeissa tuottaa. Eikä in vitro (suom. "koeputkes sa” "elimistön ulkopuolella tehty koe”) ole lihantuotannon menetelmänä vielä niin kehittynyt, että sillä saataisiin m uo dostumaan verisuonia ja siten vaikkapa pihvejä.

►t u l e v a i s u u d e s s a

Ainakin in vitro -liha voisi olla terveel listä. Nimittäin sen tuottamisessa ei tar vitsisi käyttää antibiootteja. Sitä pystyt täisiin laboratoriotuotannossa käsittele mään muutenkin. Huonon rasvan määrää voisi vähentää ja lisätä hyviä rasvoja. Li haa tuotettaisiin käytettävässä muodossa, eikä teurasjätettä syntyisi. Jos in vitro -lihaa jonain päivänä saa daan kauppojen hyllyille, ostaako sitä ku kaan. Ihmisten ennakkoluulot laboratoriotuotantoa kohtaan voivat muodostua esteeksi lihan kaupalliselle menestykselle. "Tekoliha” voi kuulostaa epäluonnollisel ta, vaikkei tehomaataloudenkaan kohdal la voida puhua luonnonmukaisuudesta. Ennakkoluulojen ja turvallisuuden vuoksi in vitro -lihaa pitäisi testata ennen myyntiin saattamista, vaikkei sen tuotan to ole sama asia kuin geenimuuntelu. In vitro -tekniikassa luontoa matkitaan, ei muuteta. Väärinkäytökset voisivat silti ol la riski, esimerkiksi in vitro -lihan muok kaaminen geneettisesti.

20 (.I.UJ.UIM

3 / 20 08

Kaikilla oikeus kieltäytyä YK:n kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskeva yleissopimus tukee oikeutta kieltäytyä eettisin syin: *Ketään ei saa ilman hy väksyttävää perustetta asettaa eri asemaan esimerkiksi uskonnon, vakaumuksen tai mielipiteen perusteella. Säännös velvoittaa muun muassa julkista valtaa kohtelemaan tasapuolisesti kaikkia uskon nollisia yhdyskuntia ja maailmankatsomuksellisia suuntauksia.” Jokaisella opiskelijalla on oltava oikeus kieltäytyä varsinais ten eläinkokeiden lisäksi myös opetusta varten tapettujen eläin ten käytöstä. Eläinten käytön korvaaminen muilla opiskelume netelmillä on sallittava kaikille opiskelijoille, ja sitä mahdolli suutta olisi heille myös kysyttäessä tarjottava sekä muutoin aktiivisesti edistettävä. Nykyinen tilanne on johtanut siihen, että opiskelijoita on jäänyt valmistumatta sen vuoksi, että he eivät ole vakaumuksensa mukaan saaneet korvata eläinten käyt töä pakollisilla kursseilla. Tilanne ei hyödytä ketään, vaan aihe uttaa turhautumista ja ylimääräistä työtä niin opiskelijoille kuin kurssien vetäjillekin. Sinullakin on siis oikeus kieltäytyä eläinten hyödyntämisestä opin noissasi! Lisätietoja aiheesta löydät nettisivuiltawww.animalia.fi. Animalia ja Juliana von Wendtin säätiö ovat myös julkaisseet esitteen eläinten käytöstä opiskelussa. Voi tilata esitettä Anima lian toimistolta jaettavaksi esimerkiksi opiskelupaikassasi. L A U R A U O T IL A

Eläinlajien käyttö opetuksessa v. 2007. Luvut eivät sisällä niitä eläim iä, jo tk a on lopetettu jo ennen opetustapahtum aa.

M IC A E L A M O R E R O

Kirjoittaja on biologi ja Animalian hallituksen

Kuka sitä söisi? Eläinsuojelijoilla in vitro -liha voi herättää ihmetystä. Onko liha hyvä vaihtoehto, jos sen tuottamiseen ei ole käytetty eläintä kantasolun ottamista enempää eikä eläin ole joutunut kärsimään?

lä todella kallis. Lisäksi tutkimustyö tarvit see rahoitusta ja kannustusta ylipäätään. Kannustusta ainakin annetaan. Viime keväänä yhdysvaltalainen eläinsuojelujärjestö PETÄ kertoi lahjoittavansa miljoo nan dollarin eli noin 640 000 euron pal kinnon taholle, joka tuo in vitro -lihan laaja mittaiseen myyntiin vuoteen 2012 mennessä. Tiukkaa tekee. Nimittäin tänä vuonna Norjassa pidetyssä in vitro -lihaan keskit tyvässä tieteellisessä kokouksessa arvioi tiin, että liha voisi olla kauppojen hyllyillä seuraavan vuosikymmenen kuluessa. Sil ti sen epäillään jäävän "vaihtoehtolihaksi” tiedostaville kuluttajille. Kuitenkin in vitro -lihan tutkimusta jat ketaan. Maailmanlaajuisesti lihankulutus kasvaa, varsinkin Kiinassa, eikä nykyinen tehomaatalous ole kestävä ratkaisu ympä ristön kannalta. Laboratorioliha ei kaipaa kasvaakseen valtavia määriä rehukasveja, jotka sellaisinaan kelpaisivat ihmisravin noksikin. ^

Laki koe-eläintoiminnasta (2006) korostaa, että koe-eläimiä ei saa käyttää kuin tarpeellisista ja tärkeistä syistä. Eläinmäärää on lähtökohtaisesti vähennettävä kaikin keinoin. Varsinaiset eläin kokeet laki sallii opetuksessa vain "ihmisten ja eläinten hoitoon ja kokeiden tekemiseen tai koe-eläinten hoitoon tai käyttöön tähtää vässä tarkoituksessa, jos kokeen suorittaminen on koulutuksen tai opetuksen kannalta ehdottoman välttämätöntä, eikä samaa tarkoi tusta voida saavuttaa yhtä tehokkaaksi katsottavalla audiovisuaali sella tai muulla sopivalla menetelmällä" (8 $)■ Myös Euroopan Neuvosto ottaa kantaa asiaan: "Eläinkokeita ei saa suorittaa koulutuksessa uralle, johon ei sisälly eläinkokeita tai eläinten hoitoa" (koe-eläinsopimuksen artikla 25, kpl 2). Eläinkoetekniikoiden harjoittelua lukuun ottamatta kaik ki opetuseläinkokeet voidaan helposti ja hyvin tuloksin kor vata vaihtoehtoisilla menetelmillä. Eläinkokeita ei siis saa olla sellaisen opiskelijan (esimerkiksi tulevan biologian opettajan) opetuksessa, joka ei niitä tarvitse. Vastaavasti jokaisella opiskeli jalla - mukaan lukien lääke- ja eläinlääketieteen opiskelijat - on oikeus kieltäytyä eläinkokeista ilman erityisiä perusteluja. Haluttomuus tehdä eläinkokeita tai olla osallisena niissä kat selijanakin on yksinään laillinen ja riittävä peruste kieltäytymi-

selle. Useissa yliopistoissa opiskelijat velvoitetaan kuitenkin edelleen käyttämään eläimiä kursseilla, vaikka se ei ole millään tavoin oleellista opiskelijoiden tulevaa uraa ajatellen.

jäsen

Kaupan hyllyille vielä pitkä matka In vitro -lihaa ei myydä kaupoissa vielä vuosiin. Tutkijat ovat saaneet kasvatettua sitä pieniä määriä, mutta tekniikka on vie

Lähteitä: www.timesonline.co.uk (9.5.2008) www.time.com (23.4.2008)

3/2 00 8

Satua vai totta?

Älä jää sanattomaksi!

Suomalainen turkisala sertifioi kiihtyvällä vauhdilla turkiksiaan "eettisesti tuotetuiksi". Kertooko merkintä todella eläinten hyvinvoinnista?

Hyvä argumentoija osaa perustella mielipiteensä ja osoittaa vastakkaisten väitteiden heikkoudet. Väittelytaitoja voi onneksi myös harjoitella. Erityisesti eläinten oikeuksien parissa toimiva joutuu usein puolustamaan näkemyksiään.

noustua suureksi turkistuottajamaaksi länsimaiset turkistarhaajat ovat kohdanneet uuden ongelman: Kiina pys tyy sekä tuottamaan halvemmalla että lo kaamaan turkisalan kyseenalaista imagoa entisestään. Länsimainen turkisala on vastannut Kiinan tuotantoon kehittämällä erilaisia alkuperä- ja laatumerkintöjä. Näiden mer kintöjen tarkoituksena on kertoa kulutta jille siitä, että turkis olisi tuotettu eläimen hyvinvointi huomioon ottaen. Suomessa ala puhuu erityisesti turkistarhojen ser tifioinneista. Sertifikaatin saa tarha, joka täyttää tietyt turkisalan itse laatimat kri teerit. Sertifioinnin ohella kuluttajien luotta musta pyritään lisäämään turkiksen alku perästä kertovalla kansainvälisellä Origin Assured -merkinnällä. Lisäksi suomalais ten ja norjalaisten tuottajien omistuksessa olevaa SAGA-brändiä pyritään mieliku vissa yhdistämään eläinten hyvinvointiin.

puhuja vetoaa niin tunteisiin kuin järkeen. Esimerkiksi turkistarhauk sesta väitellessä kannattaa ottaa selvää fak toista, kuten turkiseläinten lajityypillises tä käyttäytymisestä, turkishäkkien koosta ja tarhauksen ympäristöhaitoista. Hyvä väittelijä on myös kriittinen kuun telija. Kaikkia väitteitä ei kannata niel lä purematta. Esimerkiksi se, että monien ihmisten väitetään tekevän tiettyä asiaa, ei vielä tee siitä moraalisesti hyväksyttävää. Muistathan, että väittelyllä ja riidalla on vissi ero: Älä provosoidu väittelytilanteessa. Alla on muutamia argumentteja ja nii den vasta-argumentteja. Lisää kysymysvastaus pareja löydät Animalian netti sivuilta kohdasta Usein kysyttyä.

► k iin a n

►t a it a v a

Lue merkintöjä kriittisesti Merkintöjä on syytä tarkastella kriittises ti. Origin Assured -merkintä kertoo sii tä, että turkis on tuotettu maassa tai alu eella, jossa on voimassa turkistuotantoa säätelevä lainsäädäntö. SAGA puolestaan kertoo pääasiallisesti turkiksen laadus ta lopputuotteena. Kumpikaan merkintä ei takaa edes sitä, että turkis olisi tuotettu eläinsuojelulakia noudattavalla tarhalla. Suomalaisen turkisalan lanseeraamaan sertifiointijärjestelmään kuuluu lain mää räyksiä ylittäviä vaatimuksia ja tarhojen auditointeja eli tarkastuskäyntejä. Vaati muksia on yhteensä 33 ja näistä osa liit tyy eläinten hyvinvointiin. Vaatimuk set käsittelevät esimerkiksi eläintautien torjuntaa, jalostusta ja tarhan hygieniaa. Pääosin ne ovat sellaisia, joiden toteutta minen edistää samalla myös itse tuotan non kannattavuutta. Sinänsä on positiivista, että turkisa

la tuo tuottajilleen esiin tapoja parantaa eläinten pitoa edes marginaalisesti. Ser tifiointia tai muita merkintäjärjestelmiä ei kuitenkaan saisi käyttää ihmisten harhaanjohtamiseen. Missään tapauksessa ei voida puhua ns. hyvinvointiturkiksesta tai eettisestä turkiksesta, joista joissakin medioissa on viime aikoina kerrottu. Merkittävimmät tuotannon epäkoh dat ovat jäljellä myös sertifioiduilla tiloil la: eläimet elävät edelleen ahtaissa häkeis sä, vailla mahdollisuutta toteuttaa lajityy pillistä käyttäytymistään. Etiikasta puhut taessa ei myöskään voida ohittaa sitä tosi asiaa, että turkis on peräisin eläimestä, jo ka on tapettu vain sen turkin takia. — KATI P U L L I

Turkistarhaus on laillinen elinkeino. turkistarhaus on Suomessa lail linen elinkeino. Monissa maissa, kuten Britanniassa, Hollannissa, Itävallassa, Ita liassa, Kroatiassa, Ruotsissa, Saksassa ja Sveitsissä turkistarhaus on kuitenkin kiel letty joko kokonaan tai osittain tai se on tehty lainsäädännöllä mahdottomaksi. Monissa näistä maista, kuten Kroatiassa, turkistarhaus on ollut merkittävä elinkei no, mutta sen lakkauttamiseen ovat vai kuttaneen eläinten hyvinvointisyyt. Se, että joku asia on laillista, ei tee siitä vielä eettisesti kestävää. ► KYLLÄ,

Kaikki turkistarhaajat jäisivät työttömiksi, jos tarhaus lopetetaan Suomessa. työllistää Suomessa - arvi oista riippuen - noin 5000-10 000 hen kilöä. Kiireisinä vuodenaikoina ala työl listää myös jonkin verran enemmän aputyövoimaa. Suurella osalla tarhaajista tur kistarhaus on sivuelinkeino esimerkiksi maanviljelyn rinnalla. Maailmassa aloja syntyy ja katoaa esi merkiksi suhdanteiden vaihtelun, uusien teknisten keksintöjen ja myös eettisten käsitysten muuttumisen seurauksena. On tärkeää, että turkistarhausta lakkauttaes sa tarhaajia koulutetaan uusiin ammat teihin. Mallia onnistuneista ratkaisuis ta voitaisiin ottaa maista, joissa turkistar haus on jo aikaisemmin lakkautettu. To dennäköisiä uusia aloja löytyisi esimer kiksi maanviljelyn, teollisuuden ja mat kailun parista. Suuri osa turkistarhaajista on jäämässä lähivuosina myös eläkkeelle. Turkisalalle ei tulisi kannustaa enää uusia opiskelijoita. ►TU R KISALA

Turkiseläimethän ovat kesy jä, eivätkä kaipaa luontoon. on jalostettu noin 80 vuotta. Evoluutiossa muutokset eläinten perimässä tapahtuvat satojen tuhansien vuosien aikajänteellä. Tarhaketulla on tal lella villin sukulaisensa vaistot ja tarpeet. Se että eläin on ehdollistunut esimer kiksi saamaan ruokaa annettuna tai elää koko elämänsä häkissä, ei vielä kerro sii tä, että tämä olisi niille luonnollista tai et ►t u r k is e l ä im iä

£ helm an

tä ne viihtyisivät. Esimerkiksi EU-raportit (2001) todistavat, että minkeillä on tarve päästä uimaan ja supikoirien elämästä tie detään niin vähän, että niitä ei tulisi tarha ta lainkaan.

Turkiksiahan on aina käytet ty ja ne ovat sitä paitsi ekolo ginen luonnonmateriaali. historiassa on monia käytäntöjä, joista on luovuttu, kun tietoa on lisääntynyt, muoti vaihtunut tai eet tiset käsitykset ovat muuttuneet. Nykyi sin, toisin kuin esi-isillämme, on saatavil la myös useita lämpimiä vaatteita, joiden valmistus ei edellytä eläinten kärsimystä. Turkistarhausta on harjoitettu Suomes sa 1920-luvulta lähtien. Sitä ennen eläi miä metsästettiin luonnosta ja toisinaan niiden turkkeja käytettiin vaatteina. Tur kistarhoilla kasvatetaan kuitenkin miljoo nia eläimiä vuosittain, joten metsästystä ei voi verrata nykyiseen tehotuotantoon. Turkistarhat ovat ongelma pohjavesistöille ja tuhansien eläinten jätökset rehe vöittävät vesistöjä ja aiheuttavat hajuhait toja. Eläinten kasvatus, ruoanvalmistus ja nahkojen käsittely nielevät paljon uusiu tumatonta energiaa. Turkkien valmistuk sessa käytetään myös haitallisia kemikaa leja ja väriaineita. ► ih m is k u n n a n

EEVA S U H O N E N

Eläinten maailmassa ei päde ihmisen logiikka Millaista olisi kokea maailma eläimen silmin? Osan vastauksesta tietää varmasti T e m p le G rand in , Coloradon yliopiston eläintieteen professori ja yksi maailman arvostetuimpia tuotantoeläinten käyttäytymisen tutkijoita. ►g r a n d i n i n tie arvostetuksi tiedenaiseksi on ollut ka

Professori Tem p le G ran din on oikealla lähesty m istavalla pääs syt seuraam aan hyvin läheltä lehm ien käyttäy tym istä. Tulokset ovat auttaneet ihm isiä y m m ä r täm ään p arem min eläinten pelkoja ja rea gointitapoja.

rikkoinen, mutta kiinnostava. Poikkeuksellisen Gran dinin urasta tekee se, että hän on myös autisti. Vielä Grandinin lapsuudessa, 1950-luvulla, autismista tie dettiin vähän ja diagnoosit olivat usein vääriä. Myös Grandin oppi puhumaan vasta viisivuotiaa na pitkän puheterapian jälkeen. Esimerkiksi vaatteiden pukeminen ja kovat äänet aiheuttivat sietämätöntä ki pua poikkeuksellisen herkkäaistiselle Templelle. Ratkaiseva käännekohta tapahtui 16-vuotiaan Templen sukulaisten karjatilalla viettämänä kesänä. Grandin huomasi viihtyvänsä erinomaisesti lehmien parissa ja ymmärsi niiden käyttäytymistä. Yhtäkkiä au tismin aiheuttamat erityispiirteet, jotka hankaloittivat kommunikointia ihmisten kanssa, auttoivat Grandinia ymmärtämään poikkeuksellisen hyvin eläinten käyt täytymistä.

Nykyään Grandin on yliopiston professori, suosit tu luennoitsija ja tietokirjailija. Lisäksi hänen suunnittelemiaan laitteita käytetään jo puolella USA:n karja tiloista ja tutkimustuloksia sovelletaan myös autismin hoitoon. Eläintensuojelijoissa Grandinin työ voi silti herättää ristiriitoja: toisaalta hän on helpottanut mil joonien tuotantoeläinten oloja, mutta samalla tukenut keksinnöillään lihateollisuutta.

Eläinsuojelupolitiikaa Atlantin eri puolilla Eläin ei ajattele kuten ihminen Animalia-lehden haastattelua varten Coloradosta ta voitettu Grandin kuulostaa puhelimessa hyväntuuli selta. Vaikka suositun luennoitsijan "keikkakalenteri” näyttää kiireiseltä, Grandin antaa väsymättä haastat teluja eläinten hyvinvoinnista ja kertoo ihmisten ylei simmistä virheistä eläinten käsittelyssä. "Ymmärtääkseen eläimiä, ihmisten täytyisi ensin päästä eroon ajattelusta pelkän kielen kautta. Ihmiset ajattelevat valtaosin sanojen ja kognition kautta. Eläin ten kanssa täytyy ottaa huomioon koko hajumaailma ja visuaalisuus”, kuvailee Grandin, jolle itselleen kielel linen ilmaisu on vasta toissijaista. "Ihmiset pyrkivät kesyttämään eläimen lyömällä tai saamalla sen kuriin ja tämä taas johtaa lisäongelmiin.” Monille autisteille ja eläimille yhteistä on, että esimer kiksi aistiärsykkeet, kuten kosketus ja äänet, koetaan moninkertaisesti herkemmin kuin muut ihmiset.

Teurastamojen seinien takana Uransa aikana Grandin on vieraillut sadoissa yhdysval talaisissa teurastamoissa ja viettänyt niissä eri pituisia tarkkailujaksoja. "Vielä 1980-luvulla näin toisinaan ai van ala-arvoisia teurastamoja. Esimerkiksi tainnutusaseet eivät toimineet -ja eläimiä jouduttiin tainnutta maan moneen kertaan. Nyt tällaiseen ei enää onnek si samalla tavalla törmää.” Yksi Grandinin erityisistä tutkimuskohteista on eläinten teurastamoilla kulkeman viimeisen matkan helpottaminen. "Usein ihmiset väittävät, että eläimet vaistoavat joutuvansa teuraaksi. En olisi siitä niin var ma, mutta eläimet saattavat mennä suunniltaan pelos ta asioista, joita ihminen ei huomaa. Esimerkiksi eläin voi mennä paniikkiin varjoista tai roskasta käytäväl lä, joka johtaa tainnutushuoneeseen. Yleinen virhe on myös laittaa liian paljon karjaa kulkemaan pitkin käy tävää samalla kertaa. Eläinten näkökenttä on pidettävä tarpeeksi avoimena”, Grandin kuvaa.

M.U..M 1M

3 /20 0 8

Grandinin tutkimusten ansioista yli puolessa yhdys valtalaisissa sekä lukuisissa Meksikon, Australian ja Uuden-Seelannin teurastamoissa on muutettu tainnutus huoneeseen vievän tiekourun kaarevuutta ja teurasta mon valaistusta eläimen kannalta sopivammaksi. Myös tainnutuksen on tapahduttava nopeasti ja kerralla. Eläinsuojelijan mielestä Grandinin työ kuulostaa ristiriitaiselta. Voi hyvällä syyllä sanoa, että Grandin tukee työllään lihateollisuutta. Toisaalta hän on hel pottanut miljardien tuotantoeläinten kärsimystä. "Te hotuotannossa on valtavia ongelmia. Olen kuitenkin realisti. Koneisto on niin iso, ettei sitä lähdetä m uut tamaan hetkessä. Mielestäni täytyy edetä lajikohtaisin parannuksin. ” Grandin pohtii.

Grandin seuraa aktiivisesti paitsi kotimaansa myös EU:n tuotantoeläinten hyvinvointia koskevaa poli tiikkaa. "Jos verrataan EU:ta ja Yhdysvaltoja, meil lä on monia samoja ongelmia. Ilmapiiri Yhdysvallois sa eläinten hyvinvointiin ja oikeuksiin liittyvissä asiois sa on kuitenkin kärjistyneempi. Meillä on kaksi äärilai taa: eläinten oikeuksien kiihkeät puolustajat ja toisaal ta vastapuoli, joka ei näe eläinten hyvinvoinnilla suur takaan merkitystä. Kompromissien tekeminen on sik si vaikeaa. Esimerkiksi Kanadassa vastakkainasettelu ei ole ollenkaan niin suurta”, Grandin kertoo. "Joskus koen ongelmaksi, että esimerkiksi osa nuo ren polven aktivisteista lukee itsensä juristeiksi voidak seen ajaa eläinten oikeuksia, mutta eivät perehdy lain kaan eläinten hyvinvointitieteen tuloksiin. Itse näen tärkeänä tiedon ja tutkimuksen, johon eläinten hyvin vointia koskevien päätösten pitäisi nojata.” Grandin on seurannut myös uutisia Euroopasta. "Olen tietoinen esimerkiksi hevosten teuraskuljetusten ongelmista Itä-Euroopassa ja Italiassa. Myös Yh dysvalloista hevosia kuljetetaan teuraaksi Meksikoon aivan ala-arvoisissa oloissa,” Grandin huokaa.

Parannuksia ja valvonnan tehostusta tarvitaan

dostavan ja hyvin toimeentulevan vä estön keskuudessa. "Luomutuotan non kysyntä on kasvussa, mutta luo miin hinta on valtaosalle liian korkea.” Grandin on seurannut myös vuo sikymmeniä teurastamojen toimin taa. ’’Olen itse nähnyt parannuk set, joita on tehty sitten 1980-luvun mm. niille teurastamoille, joissa olen työskennellyt. Silti ongelmia toki on edelleen, yhtenä suurimmista val vonnan puute. Tällä hetkellä halli tus on hyväksymässä säädöksen, jon ka mukaan kaikille teurastamoille ja tainnutuspaikoille asetetaan valvon takamerat pakollisiksi. Pidän tätä erinomaisena ratkai suna, se tulee vähentämään eläimiin kohdistuvia lai minlyöntejä,” Grandin pohtii. Aikaisemmin tänä vuonna Yhdysvaltoja kohahdut tivat uutiset eteläkalifornialaiselta Hallmarkin teuras tamolta, jota eläinsuojelujärjestö HSUS oh kuvannut salaa. Videomateriaalissa paljastui sairaiden ja huo nokuntoisten eläinten erittäin julmaa kohtelua. ’’Hall markin teurastamon tapaus oli hirveä, mutta pitäisin sitä kuitenkin poikkeuksena nykytilanteessa. Valvontakamerat vaikuttaisivat tämäntyyppisiinkin ongelmiin.” Grandin arvioi. Suurimmat eläinsuojelulliset kysymykset liitty vät eläinsuojelulakiin ja sen valvontaan. Yhdysvallois sa ei ole olemassa koko valtion kattavaa eläinsuojelu lakia, vaan eri osavaltioilla on suuret vapaudet tehdä omia säädöksiä, mistä seuraa ongelmia. "Oletko kos kaan ihmetellyt, miten me ihmiset tulkitsemme sanat "eläinten hyvinvointi” niin kovin eri tavoin.” Grandin kysyy. EEV A S U H O N E N

Kuka? ►Tem ple G ran d in (s. 1947 ) on yksi maailman arvostetuimmista tuotanto

eläinten käyttäytymisen tutkijoista. Hän toimii Coloradon yliopiston eläin tieteen professorina ja on aktiivinen luennoitsija sekä tuotantoeläinten hy

Kun Grandinilta kysyy, mitä parannuksia tuotanto eläinten oloihin tarvittaisiin, lista on pitkä. "Esimer kiksi emakoiden kääntymisen estävistä joutilashäkeistä on kerta kaikkiaan päästävä eroon.” Grandin huudahtaa. EU:ssa emakoiden kääntymisen estävät joutilashäkit kielletään vuodesta 2013 alkaen. "Myös munijakanojen tilanne on heikko, valtaosa munista tulee Yhdysvalloissa miljoonien lintujen häk kikanaloista. Ongelmana on, että munien, maidon ja li han hinta halutaan pitää alhaalla. Yhdysvalloissa on to della suuri joukko köyhiä ihmisiä, joten paineet pitää ruoan hinta alhaalla ovat suuret.” Luomutuotteille on omat markkinansa lähinnä tie-

vinvointiin että autismiin liittyvissä kysymyksissä. Hän on suunnittelut myös lukuisia tuotantoeläinten käsittelyssä käytettäviä laitteita. Grandin julkaisi 20 vuotta sitten om aelämäkerran. Grandin on julkaissut myös useita eläinten hyvinvointiin liittyviä artikkeleita ja kirjoja sekä autis miin liittyviä teoksia. Lisätietoa: www.grandin.com ,www.templegrandin.com. Teoksia mm: • Unwritten Rules o f Social Relationships • Animals in Translation: Using the Mysteries o f Autism to Decode Animal Behavior • Thinking in Pictures • Emergence: Labeled Autistic

3 / 20 08

M .ll.'.M IM

M IT E N V O IN T O IM IA

Koonnut Eeva Suhonen

Osallistu Ympäristötoimintapäiville

Koonnut Eeva Suhonen

Tilaa turkiskampanjan esite

TEH TYÄ JA TAPA H TU N U TTA

Animalian kesäkiertue lähestyy loppua teltta on ollut tä nä kesänä nähtävissä monen suo malaisen paikkakunnan torilla tai keskeisellä kävelykadulla. Kananmunakampanjan teemalla Suomea

► a n im a l ia n

on kak sikielinen viikonlopputapahtuma noin 16-20-vuotiaille nuorille, joka järjeste tään tänä vuonna 10.-12.10. Orivedel lä. Osallistujia ja järjestöaktiiveja koko maasta kokoontuu käsittelemään työpa joissa ympäristö- ja eläinoikeuskysymyksiä, oppimaan ja kokeilemaan eri keino ja vaikuttaa. Ohjelmassa on lisäksi luontoretkiä, keskustelupiirejä, kädentaitoja, elokuvia ja muuta ekohenkistä mukavaa. Myös Animalia on mukana työpajallaan! Osallistumismaksu on 40 € sisältäen oh jelman, ruokailut, yöpymisen ja matkat. Ilm oittaudu 15.9. mennessä nettilomakkeella sivuilla www.miljoaktion.fi tai suoraan projektikoordinaattori San na Rönkköselle, p. (09) 6122 2920. Mu kaan mahtuu noin 150 nuorta ja osallistu jat otetaan ilmoittautumisjärjestyksessä. Aikaisempina vuosina tapahtuma on ol lut todella suosittu. Toimi siis nopeasti! Lisätietoja: www.miljoaktion.fi

► Y M P Ä R IS T Ö T O IM IN T A P Ä IV Ä T

julkaisee syyskuun alussa uu den turkiskampanjan esitteen. Esittees sä keskitytään erityisesti supikoiran tar hauksen epäkohtiin. Suomen ohella vain Puola ja Kiina tarhaavat supikoiria, muu alla maailmassa supikoiran tarhausta on lakkautettu voimakkaasti eläinten hyvinvointisyistä. Esitteessä kerrotaan supikoiran luon taisesta käyttäytymisestä ja tarhakasvatuksen ongelmista. Myös EU-raportin (2001) mukaan supikoiran tarhauk seen liittyy lukuisia eläinten hyvinvointiongelmia. Suomen turkistarhoilla kasva tetaan ja tapetaan vuosittain keskimäärin 130 000 supikoiraa. Esitettä voit jakaa tiedoksi ystäville si, kirjastoihin ja infopöydillä jaettavaksi. Esitteessä on myös vetoomuskortti kaup paketjuille turkittomaan linjaan sitoutu miseksi. Tilaa esite veloituksetta: animalia^) animalia.fi tai p. (09) 720 65 90.

►a n i m a l i a

Paras juttu? 2/2008 parhaaksi jutuksi äänestettiin artikkeli Lihaa liukuhihnalta. Myös monet muut artikkelit saivat useita ääniä. Kiitos palautteestanne!

► NUMERON

Rakel Liekki p ukeutuneena kananmuna-maskotiksi ja A nim alian kanahahm o ilahduttivat ohikulkijoita A nim alian kesäkiertueella Helsingissa

Mikä oli tämän numeron paras juttu? Kerro mielipiteesi 20.10.2008 m ennes sä, niin olet mukana Animalian turkiskampanjan paidan arvonnassa! Muistat han liittää vastaukseesi toivomasi paita koon ja mallin. Lue paidoista lisää Animalia-shopista s. 31! Voit lähettää vastauksesi, nimesi ja osoitteesi Animaliaan sähköpostitse: lehtifa)animalia.fi tai postissa Animalia ry, Porvoonkatu S3, 00520 Helsinki.

27.6. Ihm isille jaettiin m yös herkullista kananm unatonta m ustikkapiirakkaa.

reissannut kiertue päättyi elokuun lopulla. Matkan varrelle on mahtunut mon ta mukavaa keskustelua, kun suoma laiset ovat tulleet juttelemaan kesäkiertueteltalle sekä hakemaan kam panjamme esitteitä ja lehtiä. Myös kananmunakyselyymme on vastan nut jo lähes pari tuhatta henkilöä! Kesäkiertueen kuulumisia ja kuvia voit käydä katsomassa Animalian kesäkiertuesivuilta www.animalia.fi.

Animalia mukana Brysselin hyljemielenosoituksessa eläinoikeus- ja eläinsuojelujärjestöt järjes tivät 1.7. suurmielenosoituksen kanadalaisten hyljetuotteiden myyntikiellon puolesta EU-komission edessä Brysselissä. Suomesta mielenosoituksessa oli mukana oli Eläinsuojeluliitto Animalia ja SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten hitto. Suurmielenosoitus keräsi peräti 1500 osallistujaa eri puolil ta Eurooppaa. Mielenosoittajien viesti oli selvä: EU-alueelle ha lutaan kattava tuontikielto kaupallisiin tarkoituksiin pyydetyille hyljeturkeille. Mielenosoittajat kritisoivat Kanadan julmaa hylkeenpyyntiä ja pitivät minuutin hiljaisen hetken miljoonien viime vuosikym menten aikana tapettujen hylkeiden puolesta. Myös osa euro► EUROOPPALAISET

parlamentaarikoista tuli mukaan mielenosoitukseen osoittaak seen kannatustaan kiellolle. Tempauksen ohjelmassa oh puheita, lauluja, julkkiksia ja europarlamentaarikoiden terveisiä, jotka välitettiin videoruudun kautta kaikille. Mielenosoittajien yhteishenkeä nostatti myös Paul M cCartneyn kannustava videotervehdys. Mielenosoituksen ja kansainvälisen lobbaustyön tuloksena EU-komissio esitti hyljetuotteiden tuontikieltoa EU:n alueelle heinäkuun lopussa. Seuraavaksi ehdotus etenee EU-parlamentin hyväksyttäväksi. Animalia seuraa aktiivisesti tilannetta. www.eurogroupjoranimals.org/demonstration.htm.

Design Against Fur -kilpailu taas suosittu Christina Chong / DAF

tarkoitettu kansainvälinen julistekilpailu Desingn Against Fur kasvattaa tasai sesti suosiotaan. Tämän vuoden kilpailun eräpäivä päättyi huhti kuussa ja parhaillaan tuomarit käy vät läpi kilpailutöitä. Kilpailussa on perinteisesti vii si alueellista sarjaa: Kiina, Euroop pa, Pohjois-Amerikka, Venäjä, se kä Iso-Britannia&Irlanti. Yksin Eu roopan sarjaan tuli tänä vuonna yli 1000 osallistujaa. Suomesta kil pailijoita osalhstui reilut kuutisen kymmentä. Tällä hetkellä on jo valittuna DAF:in alueelliset voittajat Yh dysvaltojen sarjasta. Yhdysvalto jen sarjan voittajaksi on selvinnyt Christina Chong New Yorkista ► t a i d e o p i s k e l ij o i l l e

'WW.MIL30AKTi0N.FI

3/ 20 08

IS T O IMINTAPAIVAT

työllään, joka ottaa osuvasti kantaa turkisten käyttöön somisteina. Muiden sarjojen voittajat selviä vät syksyllä. Kunkin sarjan kolme voittajaa kilpailee sen jälkeen ko ko kilpailun voitosta. Viime vuon na koko kilpailun voiton vei upeas ti suomalainen Katja Aalto ’’Cat walk” -julisteellaan, josta Animalia painatti myös julisteita. Kilpailun tuloksista tiedotetaan Animalian nettisivuilla ja lehdes sä. Lisäksi yleisöllä on mahdolli suus äänestää omaa suosikkiaan marraskuun ajan DAF-kilpailun si vuilla. Seuraa myös vuoden 2009 kilpailun ilmoittelua Animalian sivuilla. ... www.injurmation.com/d a j/2 0 0 8 / win08_na.php

EV EN A LITTLE BIT O F FU R IS TOO MUCH

wmFURmation com

FUR FREE

3/ 20 0 8

M .II..M IM

K evyem pi tabouleh

P ohjois-A frikkalainen m unakoisopata

Couscous (lisuke padalle) 1 paketti couscousia

1 prk kikherneitä purkissa

1 kookas munakoiso

pieni loraus oliiviöljyä

3 rkl

oliiviöljyä

1 kesäkurpitsa

aurinkokuivattuja tom aatteja

valkosipulinkynttä

1 paketillinen herkkusieniä

(tai rusinoita, aprikoosin paloja tms.)

2 rkl

seesamtahnaa eli tahinia

4-5 porkkanaa

tuoretta timjamia

1 tl

juustokuminaa

1 - 2 punaista paprikaa

suolaa tai yrttisuolaa

puolen sitruunan mehu

1 - 2 sipulia

mustapippuria tai pippuriseosta

cayennepippuria (ripaus) paprikajauhetta

runsaasti valkosipulia (esim. 6 kynttä) 1 purkillinen tomaattipyreetä tuoretta timjamia tuoretta rosmariinia tuoretta minttua suolaa tai yrttisuolaa maun mukaan mustapippuria tai pippurisekoitusta maun mukaan oliiviöljyä paistamiseen vettä (soijarouhetta)

MARIA RUOTTU KUVAT: EEVA SUHONEN KUVAUSAVUSTAJA: MARIKA LINDSTRÖM

ARABIALAINEN ILTA

H um m us

Leikkaa vihannekset reilunkokoisiksi paloiksi. Aloita paistaminen liedellä padassa tai esim. vvokissa kovimmista vi hanneksista eli porkkanoista ja lisää sitten vähitellen sipulit, paprikat, munakoiso, kesäkurpitsa, sienet ja valkosipuli siivui na. Ruskista kasvikset reilussa määrässä oliiviöljyä, lisää maun mukaan suolaa ja pippuria, mielellään myllystä. Kaikkien kasvisten hieman kypsyttyä sekoita jouk koon purkillinen tomaattipyreetä sekä kuumaa vettä pikkutilkkoina, kunnes kasvikset ovat osin muttei kokonaan nesteen peitossa. Silppua joukkoon tuore timjami, minttu ja rosmariini ja anna hau tua miedolla lämmöllä kannen alla välillä hämmentäen vähintään 20 minuuttia. Lisää tarvittaessa vettä, suolaa ja pippuria. Tuoreet yrtit voi korvata myös kuivatuil la. Pata on couscousin kera sellaisenaan kin hyvin täyttävä, mutta joukkoon on helppo lisätä haudutusvaiheessa myös soijarouhetta proteiinin lähteeksi.

Kypsennä couscous paketin ohjeen mukaan. Lisää kypsennysvaiheessa joukkoon öljy ja suola. Lopuksi sekoita joukkoon koristeeksi ja mausteeksi aurinkokuivatut tomaatit pieninä paloina, pippuria maun mukaan sekä pieneksi silputtu/nypitty timjami.

Kevyem pi ta b o u le h 1 kurkku (tai 2 -3 avomaankurkkua) 5 tomaattia

Avaa purkki ja huuhtele herneet siivilässä. Anna valua. Soseuta herneet monitoimikoneessa oliiviöljyn kanssa. Lisää joukkoon murskattu valkosipuli ja juustokumina sekä tahini. Käytä konetta muutaman kerran, kun lisäät sitruuna mehua vähän kerrallaan. Lisää ripaus cayennepippuria sekä tahnan päälle tarjolle tuotaessa vielä vähän paprikajau hetta. Lisää tarvittaessa suolaa.

1 punainen paprika kivettömiä vihreitä ja / t a i mustia oliiveja

1/3 sitruunan mehu 1 valkosipulin kynsi 1 puntti / ruukku tuoretta minttua 1 puntti / ruukku tuoretta persiljaa suolaa tai yrttisuolaa mustapippuria (myllystä) oliiviöljyä

Pilko kasvikset pieniksi kuutioiksi ja laita salaattikulhoon. Lisää joukkoon koko naiset kivettömät oliivit, hienonnettu valkosipulin kynsi, sekä pieneksi silputut tuoreet yrtit. Leikkaa sitruunasta noin 1/3 ja purista sen mehu kasvisten päälle (varo siementen joutumista salaattiin!). Lorauta joukkoon oliiviöljyä reippaalla kädellä. Mausta maun mukaan suolalla ja mustapippurilla. Sekoita hyvin ja anna seisoa hetken viileässä ennen tarjoilua. Salaatista saa ruokaisan lisäämällä resep tiin couscousia tai bulguria (kypsennysohjeet paketeissa). Tarvittaessa tuoreet yrtit voi korvata kuivatuilla.

Kanelinen m in ttu te e 1 ruukku tai muutama oksa tuoretta minttua

2-4 kanelitankoa tummaa ruokosokeria (esim. demerara tai intiaanisokeri) vettä

Laita teepannuun tai kattilaan muutama oksa tuoretta minttua sekä 2 -4 kanelitan koa ja kaada päälle vastakeitetty vesi. An na hautua 5-10 minuuttia. Kaada pieniin laseihin, makeuta ruokosokerilla, ja ko ristele mintunoksalla ja/tai kanelitangolla. Myös tavallisen pussitetun minttuteen voi hauduttaa pannussa kanelin kera, tai maustaa mustan teen vastaavasti.

A lkusyksyn p im en eviin iltoihin tuovat kesäistä läm pöä välim erelliset, arabivaikutteiset herkut. Tuoreilla yrteillä ja kasviksilla saa vähällä vaivalla näyttävää ja suussasulavaa vegaanista ruokaa. A llaolevia reseptejä ei ole syytä noudat taa orjallisesti, vaan niitä on h elp p o m uokata om an m aun ja saatavilla olevien ainesten mukaan. Ruokajuom aksi sopii sitruunan ja appelsiinin siivuilla sekä m intunoksilla m austettu jäävesi tai kanelinen m inttutee kuum ana tai viilen nettynä. Jälkiruokana m aistuvat raikkaat appelsiininsiivut, granaattiom ena tai tuoreet viikunat vaahterasiirapin kera. E ksotiikannälkäiset voivat kattaa beduiinitapaan lattialle m attojen ja kankaiden päälle. O hjeet ovat neljälle hengelle.

3/ 20 0 8

CtTTfTÎCTTW 29

A NIM A LIASHO P K IR JA T

VjUIUUB

■(ARIOUS

OOOO

H ä rk ä p a p u a s a rv ista

vllintyjij11

Halpaa Makkaraa

KIVO! ONW SE

OMfflS «VfiK» ftHfAE*

\/M M ? LflMMtffflft HIRMU

KHTOj. S C OH immistorki&th

'TPiPffiU TVOLTU MfTSpSr^T

MOKP1MRSTI ?i€MfS5R

n/tkii ^/er-fS/ciH

syysvJUMB s * R .

£1 -TOKI. NirTfl KftSWi\fl9N

TRRHoisSfl t9HNlKWUJfl Cfl

T«?cTPrnft v»yrn smen KON ON TflRViS. ?I0H'

SU O SIT T U V E G A A N IN E N K EJTIO K IR JA TAAS SAATAVILLA! 25 €

Yllin kyllin. Herk kuja isolle ja pienel le joukolle. Inna So-

Eläinystävällisen kuluttajan opas,

uusi painos. Rautaista tietoa arjen avuksi jokaiselle eläinystävälle.

mersalon herkullisia vegaani reseptejä pääruoista jälkiruokiin! Lue arvostelu s. 14!

9 € /10 €.

35 € (ovh 38 €)

Halpaa M akkaraa

on Animalian värikäs tehotuotantokriittinen sarjakuvakirja kaikille kantaaottavan sarjakuvan, eläinten ja vihreän kuluttami sen ystäville.

Oikeutta Eläimille Eläinten vapautuk sen filosofiaa. Peter

Singerin kuuluisa teos nyt Elisa Aaltolan päivityksin. 21 € /jäsenet 19 €

9 € / jäsenet 10 €

RUO*MW»? RIEMU KIUfM)

oNpfl k f l f m h ! Ofi 10 « R n !

OftNlllIftON KRItnuft

N IllO

OUTB

KUIN L M L e r ...

OMR p if N f N P lF N i

P IN S S IT

G L O B E H O P E -TUOTTEET

Irti mun munista! -kassi tukevaa materiaalia 15 €. I love Vegans -kassi ohuempi, taskuun mahtuva 1 0 €.

Milla Paloniemen piirtämät hauskat hahmot nyt pinsseinä!

Animalian ja Globe Hopen yhteistyönä ovat syntyneet eläinystävälliset vyö ja pussukka. Molemmissa teksti Eläinten oikeudet viidellä kielellä! Tuotteet on valmistettu kierrätetyistä armeijakankaista. Vyön pituus 125 cm.

Tarrat

tavana vain mustana. Halkaisija 2,5 cm.

jÄ S-

Vaihtoehtoina kettu, lehmä, kana ja I love vegans -pinssi. Hinta 1,5 €. Halkaisija 3,5 cm.

ja teksti Supi Suomalainen ei kuulu häkkiin. Halkaisija 3, 5 cm.

Paidat

A N IM A A L IT KAU TTA M A A N

Alueosastojen toiminta riippuu täysin

KERAVA: Suvi Nurmiviita, Porvoonkatu 3c 44, 04200 Kerava,

ryhmistä ja niissä toimijoista. Aluksi kannattaa ottaa selvää alueosaston seuraavan kokouksen ajankohdasta. Ota siis ratkaiseva askel ja lähde mukaan toimintaani Kaikki ovat tervetulleita ja jokaista tarvitaan!

puh: 050 3055910

sähköposti su vi@ su v in u rm iv iita .fi

KOTKA: Riika Kokkonen, Laihontie 7, 48700 Kyminlinna, puh. 05 264 108 tai 044 595 0534, sähköposti riik a _ k o k k o n e n @ h o tm a il.c o m

Muistathan, että alueosastojen

KOUVOLA: Laura Karttunen, puh. 040

yhteystiedot löydät myös Animalian

5045506, sähköposti

kotisivuilta (www.animalia.fi).

la u ra k a rt@ g m a il.c o m .

KUOPIO: Sari Ung, puh. 044 538 HAAPAVESI: Heidi Manner, puh. 044 3001 801, sähköposti h e id i.m a n n e r@ h u m a k .e d u

HELSINKI: ks. Pääkaupunkiseutu IISALMI/KAJAANI: Mari Schroderus, Satamakatu 7 B 16, 74100 Iisalmi, sähköposti m a ri.sc h ro d e ru s @ s u o m i 24 .fi.

JOENSUU: Jemina Keinänen, puh. 050 467 5970, sähköposti

3903, sähköposti k u o p io @ a n im a lia .fi

LAHTI: Marjo Paulin, puh. 045 111 4868, m a rjo p a u lin @ h o tm a il.c o m NUMMI-PUSULA: Irma Teikari, Lehtolan tila, 03850 Pusula, puh. 09 226 6236 U i 050 500 4596 OULU: (alueosaston toimisto) Töllintie 50 A 1 (kellarikerros), 90230 Oulu,

je m in ä k e in a n e n @ s u o m i 24 .fi.

puh. 08 311 9885 jaO 40 542 2679/ Laura Ahmala, sähköposti

Voit liittyä Joensuun ryhmän

A n im a lia .O u lu @ m a il.s u o m i.n e t,

sähköpostilistalle lähettämällä

m U iv a ss@ lu u k k u .co m

tyhjän viestin osoitteeseen

kotisivu h ttp ://w n e t.su o m i.n e t/ k o tisivu /a n im a lia .o u lu /. Päivystys

jnsanimalia-subscribe® yahoogroups.com. Listalle tulevat tarkemmat tiedot tapahtumista sekä uusin kampanjaposti.

312008

keskiviikkoisin kello 16-18, ja perjanuisin kello 14-16. Jäsenillat toimistolla joka kuukauden

18. Myös uudet jäsenet ovat tervetulleita! Esitteiden ja muun

ta m p e re @ a n im a lia .fi

materiaalin lisäksi toimistolla on myynnissä rajoitettu valikoima

Elina Innanen, puh. 040-5470959

hyväkuntoista kirpputoriuvaraa.

tu ru n o p isk e lija ry h m a @ a n im a lia .fi

kotisivu w w w .a n im a lia p o ri.n e t PÄÄKAUPUNKISEUTU: Opiskelijaryhmä kokoontuu Animalian toimistolla (Porvoonk. 53, 00520 Helsinki) AKTIIVIRYHMÄ: Lisätietoja antaa Eeva

TURKU: Rita Lindberg 050 348 6248 TURUN OPISKELIJARYHMÄ: Aino Harvola

p b lo m s te r@ g m a il.c o m

w w w .a n im a lia .ri/ta m p e re /

Animalian tuotteita. Toimistolla on kirpputori, jonne otetaan vastaan PORI: Pia Blomster, puh. 0400 429 616, sähköposti

f j

VAASA: Arja Wallenius, Kurteninkatu 3. 65100 Vaasa,

Naisten pitkähihainen paita. Koot xs-xl. Väri musta. Hinta 25 € /jäsen 23 €.Paidan kuvassa supikoiran pentuja ja teksti: Would you wear us? Stop raccoon dogfarming. Paidat ilmestyvät syyskuussa, kuvat päivitetään Animalian sivuille: www.animalia.fi. T-paita naisille ja miehille. Väri musta. Koot s-xl. Samalla kuvalla ja tekstillä. Hinta 19 € /jäsenet 16 €. Hiirimatto

Luontokuvaaja Kai Fagerströmin ottama upea supikoirakuva nyt hiirimattona. Tyylikäs lahjana tai omaan kotiin. 10 € /Jäsenet 8 €

puh. 050 518 5624 VIHTI: Laura Pulkkinen, Otalammentie 28b, 03300 Otalampi, puh. 09 2760 958 tai 040

LOPPUUNMYYNTIALE

Eikö listasta löydy sinua lähellä olevaa paikkakuntaa? Kiinnostaisiko sinua

■Eläinkokeita ja vaihtoehtoja, 15 € /jäsenille 10 €.

ryhtyä Animalian yhdyshenkilöksi?

■Rintamerkki/tarra-setti, 3 €.

puh. 050 351 9206, sähköposti:

Soita, kirjoita tai lähetä sähköpostia

sa ri_ sa a re la @ s u o m i 24 .fi.

Yhteydenottosi ei sido sinua mitenkään.

Setissä 16 tarran "eläinkokeeton kosmetiikka-arkki sekä 2 rintamerkkiä. (Go crueltv free ja Opiskelijaryhmän pinssi) ■ Edellisten vuosien joulukortteja. Nipussa 6 korttia, 2 €. ■ Sininen rotta-paita. Perusmalli (s, m, I) 8 €.

Andersson, h e ls in k i@ a n im a lia .fi. OPISKELIJARYHMÄ: lisätietoja an u a puheenjohtaja : Sari Saarela,

Ryhmän postituslisU: a n im a lia -o p @ h e lsin k i.fi. Kokoukset

pidetään parillisten viikkojen keskiviikkoina klo 18.

Tietoa koe-eläimistä, eläinkokeista ja vaihtoehdoista.

Terveisin, Tarja Balding / Animalia ry.

KARHURYHMÄ: Laura Karttunen,

Porvoonkatu 53,00520 Hki

N Ä IN T EET T IL A U K S E S I:

puh. 040 504 55 06 RAAHE: Mari Liimatainen,

p. 09-720 6590,

POSTITSE: Animalia ry, Porvoonkatu 53,00520 Helsinki. PUHELIMITSE: (09) 720 65911, ma-pe klo 10-15, FAKSITSE: (09) 148 4622. SÄHKÖPOSTITSE: tarja.balding@animalia.fi. Yli 10€ tilaukset toimitetaan postiennakolla, jolloin hintaan lisätään postiennakkomaksu 3,35 €. Kaikkiin tilauksiin lisätään postituskulut sekä 1 € käsittelykulu Tuotteita voit ostaa myös suoraan Animalian Helsingin toimistosta, osoite yllä. Rajoitetusti tuotteita on myynnissä myös Oulun toimistossa (Töllintie 50 A 1,90230 Oulu. (08) 3119 885). KIITOS TILAUKSESTASI! KIITOS TUESTASI! Lisätietoja www.animalia.fi.

Pietarinpolku 11 G 25, 92140 Pattijoki m a ri.liim a ta in e n @ s u o m i 24 .fi

TA M PERE:: Eveliina Pudas, puh. 040 535 7817 ja Viivi Mäki-

ta rja .b a ld in g @ a n im a lia .fi

« n f m jl r t j h u d j u r n n r l .

StSSs!iS3?ei

LUE, N IIN T IED Ä T ! • Hyvinvoiva tuotantoeläin / ProAgria, 15€.

Opas on tarkoitettu kotieläinyrittäjille, opettajille ja opiskelijoille ja myös eettisestä laadusta kiinnostuneille kuluttajille.

Pikku-Bkoa jalle O tavilla! Tilaa ° omasi ilmaisek Animaliasta '

• Eläinystävällisen kuluttajan opas, 9 /10 €.

Haluatko tehdä maailmasta paremman paikan eläimille? E S IT T E E T JA JU L IS T E E T

Esitteet ja julisteet ovat pääosin maksuttomia, suurista tilauksista perimme postikulut. • Turkiskampanjan esite (Lue lisää s. 26) «tutui#« • Turkiskampanjan käyntikortti M *'• • Opiskelun eläinkokeet -esite. (Lue lisää s. 21) tuutu#« • Lemmikkiesite • Tekisinkö testamentin eläimille • Vegaaniset grilliherkut -esite • Irti mun munista -kampanjaesite • Irti mun munista -käyntikortti. Korttiin on merkitty

kananmunien eri tuotantotavat ja se on kätevä pitää mukana lompakossa

538 2045, sähköposti p u lk k a m a k i@ h o tm a il.co m

Vyö 20 €, pussukka 16 6.

Turkiskampanjan pinssi, 1, 50 € Pinssissä supikoirakuva

T U R K IS K A M P A N JA T U O T T E E T

Vaurio, puh. 040 8317556

Animaliasta vain 32 € (ovh 35 €)

Animalia-pinssi, 1,50 €. Pinssiä saa

Paidassa Milla Paloniemen kanahahmo, joka huutaa: Irti mun munista! Naisten lady-fit, kokoja rajoitetusti (xs-xl)! 16 €. Viimeiset topit, jäljellä hajakokoja! 13 €.

ensimmäisenä keskiviikkona kello

Herkullisia ja mielikuvituksellisia kasvisruokia herneestä. Mukana mm. bataatti-tofurokka, hernepyttipannu, hummus, herne-peruna salaatti ja paljon muuta. Teos on hauskasti ja mukaansatempaavasti kirjoitettuja kirkkaat värikuvat saavat veden kielelle.

L O P U T K E S Ä K A M P A N JA T U O T T E E T !

T-paidat

JYVÄSKYLÄ: Maria Sydänmetsä, sähköposti a n im a lia jk l@ g m a il.c o m .

Herne rokkaa - herneruokakirja.

Kassit

Irti mun munista -tarra-arkit. Arkissa noin 10 tarraa, 2 € / arkki.

► Toimistolle tulee paljon kyselyjä alueosastoista. Monet tiedustelevat, miten toimintaan pääsee mukaan.

Jere Nieminen:

• Kananmunattomia reseptejä -esite • Kokeile korvata -esite. 3 € (sis. postituksen) • Puhtaampi pallo ilman MUUta -esite tehotuotannon ympäristövaikutuksista. • Vuoden 2007 Katja Aallon DAF-voittajajuliste tilattavissa ilmaiseksi. Koko A3. • Päivä eläintarhassa -esite lapsille • Are Animals Morally Significant? -esite.

Englanninkielinen yleisesite Animalian päätoimintakohteista ja tavoitteista. Esite sopii kaikille eläinten oikeuksista ja hyvinvoinnista kiinnostuneille. • Animalian yleisesite • Ink not mink -juliste, 4 erilaista, 5 € • Turkiseläinten asialla -esite • Tuotantoeläinten asialla -esite • Koe-eläinten asialla -esite ■ Eläinten oikeuksien asialla -esite • Eläimet viihteessä -esite. Tietoa eläinten viihdekäytöstä. • Se pieni ero: kettu kärsii -juliste, 5 €. Toimistolta haettaessa 2,50 €. • "Kun valitset munia... valitset myös kanalan."

Nelivärinen A3 -kokoinen juliste. Sopii ilmoitustauluille, työpaikan seinälle ja kaikkialle, missä liikkuu ihmisiä. • Syökää porkkanaa. Nelivärinen A3 kokoinen juliste. 3(2008

ru tf1

.KR13

Kiitos sinulle tukijamme! Yhdessä olemme pelastaneet monta eläintä turhalta kärsimykseltä. Siten EU-laajuinen kielto auttaa koe-eläimiä myös

Vielä joitakin vuosia sitten koe-eläinten käyttö kosmetii kan testauksessa oli itsestäänselvyys. Lukuisa määrä eri-

muualla maailmassa. Yritykset, jotka haluavat myydä

lajisia eläimiä käytettiin kosmetiikan testaam iseen myös

tuotteitaan EU-maissa, joutuvat nekin luopumaan koe-

EU:ssa. Kuinka monta kania onkaan joutunut kärsimään

eläinten käytöstä. Vaihtoehtojen kehittely myrkyllisyys-

kemikaaleista ihmisten kauneuden tavoittelun vuoksi?

testauksessa on myötätuulessa ja vaikutus tu

Kuinka monta eläintä onkaan myrkytetty samasta syystä?

lee näkymään myös kosmetiikkateollisuuden

Vielä joitakin vuosia sitten kosmetiikan eläinkokeiden

ulkopuolella. Koe-eläinten pelastaminen kosmetii

kielto tuntui kaukaiselta tavoitteelta. Tavoitteeseen kui tenkin päästiin, kiitos eläinsuojelujärjestöjen ja yksittäis ten ihmisten peräänantamattoman työn! Tämä vuosi on viimeinen, kun EU-alueella saa testata kosmetiikan raaka-aineita eläimillä. Kosmetiikan loppu

kan testeistä on vain yksi hieno ja m er kittävä esimerkki siitä, mitä yhdes sä sinun tukesi avulla olem m e saa neet aikaan.

tuotteiden testaus on jo tällä hetkellä kielletty. Voimaan tulee myös myyntikielto eläinkokein testatulle kosmetii

Paljon on toki vielä tehtävää, mut ta suuria asioita on myös saavutettu!

kalle, joka astuu lopullisesti ja kaikkien kokeiden osalta

Sydämellinen kiitos sinulle,

voimaan vuonna 2013 .

jokaisen avullasi pelastetun eläimen puolesta.

Kati Pulli

Animalian toiminnanjohtaja, eläinlääkäri

Animalian jäsenenä autat meitä tekemään tehokasta eläinsuojelutyötä Tukijäsenenä saat 4 kertaa vuodessa ilmestyvän Animalia-lehden.

Jäseneksi liityt maksamalla jäsenmaksun tilille

Vuosimaksu on 25 €.

Nordea 229818-189 tai Sampo 800018 - 2105644 .

A k tiivijä se n e n ä saat Animalia-lehden lisäksi vähintään neljä kertaa

Muista laittaa viestiosaan nimesi ja osoitteesi. Täytäthän

vuodessa aktiivikirjeen, joka sisältää ajankohtaista tietoa eläinsuojelusta

myös jäsenlom akkeen sivuilla www.animalia.fi tai soita

ja suosituksia siitä, mitä itse voit tehdä eläinsuojelun hyväksi.

Animaliaan p. (09 ) 720 65 90 .

Aktiivijäsenyyden vuosimaksu on 30 €. N u o riso jäsen yys on mahdollista alle 18 -vuotiaille. Saat Animalia-

jäsenlehden neljästi vuodessa. Vuosimaksu on 20 €. K uukausituki: Suoraveloituksella autat meitä toimimaan tehokkaammin

ja säästämään kuluissa. Kuukausitukijana saat neljä kertaa vuodessa ilmestyvän Animalia-lehden ja aktiivikirjeen neljästi vuodessa. Kuukausitukijaksi liityt haluamallasi summalla. Vähimmäissumma on

5 €/ kk. Tulosta kuukausitukijan suoraveloituskirja sivuilta www.animalia.fi.