Animalia 2/2021 by Animalia ry

lehti eläinten asialla

2/2021

r a u h a n k a s vat u s l i i t t y y k a i k e n elämän suojeluun Teema

Rauha

yö s Lue m sa: s ve rko edia .fi! m im a li a

Uskonto muovaa eläinsuhdetta

Koe-eläimet valokeilaan

teksti VEIKKA LAHTINEN • kuva annika lepp

um isia

sia

Kampa

akuulumi nj

m pan kuul ja

Kansalaisten eläinasenteet sanovat yhtä, hallitus todennäköisesti toista animalia julkaisi maaliskuussa suomen ensimmäisen eläinoikeusraportin, joka on monipuolinen katsaus eläinten kohteluun suomessa vuonna 2021. osana raporttia teetettiin myös eläinoikeusgallup, joka mittasi suomalaisten suhtautumista eläinten oikeuksiin.

allupin tulokset puhu-

vat selvää kieltä. Eläinten lajityypillisten käyttäytymistarpeiden täyttämistä kannatti täysin tai osittain 85 prosenttia vastaajista. Eläinten oikeuksiin perustuvaa eläinten itseisarvon kirjaamista lakiin kannatti 74 prosenttia vastaajista. Eläinten tappamista niiden turkkien vuoksi vastusti 62 prosenttia vastaajista. Suomalaisten eläinasenteet ovat erittäin myönteisiä. Valitettavasti lainsäätäjät eivät aina toimi näihin asenteisiin pohjaten. Eläinpolitiikka panttivankina

Nykyinen hallituskompromissi rakentuu punavihreiden puolueiden ja keskustan sekä rkp:n väliselle sovulle maatalousasioista. Todennäköisesti juuri sen takia hallitusohjelmassa ei ole turkistarhauksen kieltoa, jota hallituspuolueiden enemmistö kuitenkin kannattaa. Hallitusohjelmassa annetaan hyväksyntä myös muille eläinten lajityypillisiä käyttäytymistarpeita laiminlyöville asioille, kuten porsitushäkkien käytön jatkamiselle. Eläinpolitiikka on tuottajien panttivankina. Kun hallitus tuo eduskuntaan esityksen uudesta eläinlaista, laki ei todennäköisesti näytä ollenkaan siltä, mitä voisi odottaa, kun kuuntelee vihreiden, vasemmiston ja sosiaalidemokraattien kansanedustajien puheenvuoroja. Moni edustaja on päätymässä syömään sanansa eläinpolitiikasta, jotta hauras hallituskompromissi pysyisi kasassa. Ongelma löytyy suomalaisen eläinpolitiikan erityispiirteistä. Eläinoikeusraportin artikkelissa ”Lobbauksen voima”

käsitellään sitä, miten Suomessa maataloutta koskevista asioista päättävät keskustapuolue ja tuottajat. Viimeisten 50 vuoden aikana maatalousministerinä on toiminut 13 kertaa keskustalainen, 4 kertaa kokoomuslainen, 4 kertaa sitoutumaton ammattiministeri ja kerran demari. Maatalousministerinä on toiminut vuodesta 2017 maitotilallinen Jari Leppä, ja maaja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja on naudanlihantuottaja Anne Kalmari. Hallitus on välissä vaihtunut, mutta uusi punavihreä hallitus jatkoi Lepän pestiä ministerinä. Valiokunnan puheenjohtajuuskin säilyi jo aiemmin valitulla Kalmarilla.

Tarvitsemme jokaisen ihmisen apua, jotta voimme kääntää Suomen eläinpolitiikan suuntaa. Aika toimia

Eläinten asioita ajavien ihmisten tehtävä on muistuttaa hallitusta ja eduskuntaa vastuustaan kunnioittaa kansalaisten eläinasenteita. Turkistarhaus, parsinavetoiden ja emakkohäkkien käyttö ja kivuliaat toimenpiteet ilman rauhoitusta ja riittävää kivunlievitystä eivät enää nauti kansalaisten tukea. Myös esimerkiksi eläinten itseisarvon, jalostuksen rajoitusten ja kaikkien lypsylehmien ulkoiluoikeuden saaminen lakiin on oleellista.

Animalia kannattaa reilua siirtymää kohti kasviperäisen tuotannon Suomea. Tämä on ainoa kestävä sekä ilmasto- ja eläineettinen vaihtoehto. Tuottajia pitää mielestämme tukea muutoksissa. Matkalla tähän muutokseen tarvitaan askelia: 1. Kansalaisten tuen menettäneiden tuotantomuotojen välitön alasajo (turkistarhaus). 2. Selviä muutoksia sellaiseen tuotantoon, jota toistaiseksi jatketaan (kotieläintuotanto). Animalian tehtävä on tuoda tukijoidemme ääni osaksi eläinpolitiikkaa. Haluamme muistuttaa hallitusta, että eläimistä välittävät ihmiset eivät hyväksy lakia, jossa ei huomioida keskeisiä eläinten käyttäytymistarpeita. Siksi aloitamme pian kampanjan, jossa kannustamme Sinua ja muita tukijoitamme kirjoittamaan kansanedustajille eläinlaista. Näin varmistat, että edustajasi käyttää valtaansa oikein. Pysy siis kuulolla, miten voit osallistua eläinlakiin vaikuttamiseen. Tarvitsemme jokaisen ihmisen apua, jotta voimme kääntää Suomen eläinpolitiikan suuntaa. Lue myös raportin eläinkokeisiin keskittyvästä artikkelista sivulta 24. Tutustu Eläinoikeusraporttiin osoitteessa animalia.fi/elainoikeusraportti

um isia

Kampa

sia

akuulumi nj

m pan kuul ja

Pääkirjoitus

kuva taija rinne

Rauhaa rakentamassa

nimalian juhlavuosi näkyy Animalia-lehdessä teemanumeroina. Olen innoissani, että tämän numeron teemana on rauha, sillä rauha liittyy mielestäni keskeisesti ihmisten ja muiden eläinten väliseen suhteeseen – ja toiminta eläinten puolesta on toimintaa rauhan puolesta. Rauha ymmärretään usein ihmisten välisten konfliktien, sotien tai suoran väkivallan puuttumisena. Rauhan käsitteeseen liittyy kuitenkin enemmän. Rauhaa ei ole ilman oikeudenmukaisuutta, yhdenvertaisuutta ja mahdollisuutta elää ilman pelkoa. Tämän päivän Suomessa ihmisten välistä yhteiskuntarauhaa eivät uhkaa niinkään ulkopuoliset turvallisuusuhat, vaan sitä murentavat erilaiset sorron järjestelmiin kiinnittyvät väkivallan ja epätasa-arvon ilmenemismuodot, kuten lähisuhdeväkivalta, sukupuoleen perustuva syrjintä ja rasismi. Yksi sorron järjestelmistä on lajisorto. Lajisortoon kuuluu olennaisesti muunlajisiin eläimiin kohdistamamme vallankäyttö ja väkivalta, josta ne kärsivät monella tavalla, oli sitten kyse metsästyksestä, eläinkokeista tai väkivaltaisesta kouluttamisesta. Suuri osa ruuantuotantoamme perustuu väkivallalle: älykkäiden, tuntevien olentojen vapauden riistolle ja tappamiselle. Pahinta lajisorrossa onkin se, että ihmisinä päätämme milloin ja miten sadat miljoonat muut eläimet kuolevat joka vuosi. Oma unelmani rauhasta on sellainen, joka kunnioittaa kaikkea elämää. Se edellyttää niin ihmis- kuin eläinoikeuksien kunnioittamista. En usko, että voimme nauttia todellisesta rauhasta, ennen kuin olemme päässeet eroon myös muuhun eläinkuntaan kohdistamastamme väkivallasta.

10 YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestön Unescon kantava ajatus on, että sodat syntyvät ihmisten mielissä ja siksi ihmisten mielissä on myös ratkaisu. On rakennettava rauhan kulttuuri, jossa yhdistyvät väkivallan vastaiset arvot, asenteet, toimintamallit ja elämäntavat. Animalialla onkin roolinsa rauhanvälittäjänä. Me puolustamme eläinten oikeuksia. Me rakennamme empatiaa muunlajisia eläimiä kohtaan. Me tarjoamme rauhaa rakentavia eläinystävällisiä toimintamalleja, vaihtoehtoja ja ratkaisuja, joiden kautta voimme yhteiskuntana muuttaa eläinsuhdettamme ja siirtyä kohti maailmaa, jossa muunlajiset eläimet eivät synny ja kuole ihmisille alisteisessa asemassa. Animalian päivittäin tekemä työ on siis mitä suurimmassa määrin rauhantyötä. Kiitos, että olet mukana! Heidi Kivekäs Animalian toiminnanjohtaja PS. Kyselin teiltä lukijoilta tarinoita siitä, miten löysitte Animalian. Sydäntä lämmitti lukea vastauksianne ja kuulla, miksi eläinten asia ja Animalia ovat teille tärkeitä. Kiitos! Moni muisteli turkiskampanjamme julistetta 1990-luvulta, joten päätimme teettää julisteesta uusintapainoksen. Löydät sen keskiaukeamalta.

Sisällys 2/2021

02 04 06

Kansalaisten eläinasenteet sanovat yhtä, hallitus todennäköisesti toista Pääkirjoitus

Ajankohtaista

Vieraskynä: Hannele Huhtala

Sotilaallinen eläinsuojelu on ongelmallista

“Rauhankasvatus liittyy kaiken elämän suojeluun”

= kannessa Kannen kuva: istockphoto.com

ANIMALIA-LEHTI, 47. VUOSIKERTA JULKAISIJA: Animalia PÄÄTOIMITTAJA: Laura Uotila

laura.uotila@animalia.fi TOIMITUSSIHTEERI: Taija Rinne p. 050 302 8170 taija.rinne@animalia.fi TAITTO: Heta Kasurinen heta.kasurinen@gmail.com OSOITTEENMUUTOKSET: Tarja Balding p. 050 343 2197 tarja.balding@animalia.fi PAINOPAIKKA:

Punamusta, Tampere ILMESTYMISAIKATAULU:

Nro 1 helmikuu, nro 2 toukokuu, nro 3 syyskuu, nro 4 marraskuu. Seuraavaan numeroon tarkoitetun materiaalin tulee olla perillä toimituksessa 5.7.2021 mennessä. AINEISTOT lähetetään lehti@animalia.fi tai osoitteella: Animalia-lehti, Suvilahdenkatu 4, 00500 Helsinki. ILMOITUSMYYNTI:

Taija Rinne, p. 050 302 8170 ILMOITUSHINNAT:

Katso ilmoitushinnat animalia.fi LISÄVELOITUKSET: Värierottelut veloitetaan erikseen, määräyspaikkakorotus 20 %, liitteiden hinnat sovitaan erikseen. RAJOITUKSET: Etusivulla ei julkaista ilmoituksia. ALENNUKSET: Toistoalennus: 1. toisto 10 %, seuraavat 20 %, auktorisoidut mainostoimistot 15 %. ILMOITUSTEN PERUUTTAMINEN:

Peruutukset viimeistään seitsemän (7) vuorokautta aineiston jättöpäivän jälkeen toimitussihteerille. REKLAMAATIOT: Kirjallisena 14 vuorokauden aikana ilmestymispäivästä lukien.

ANIMALIA-LEHTI PIDÄTTÄÄ OIKEUDEN LYHENTÄÄ JA MUOKATA JUTTUJA.

Uskonto muovaa eläinsuhdetta

Rouva Jenni Haukion tervehdys 60-vuotiaalle Animalialle

19 20 23

Animalian juhlavuoden podcast antaa eläimille äänen Kirjavinkit

Animalia testaa: Vegaaniset suklaavanukkaat

Animalialainen: Ilona Pirinen, Forssa

Vegepalsta: Kevään ja kesän juhliin

Animaalit kautta maan: AnimaliaSome

Animalian kauppa Ostamalla hyvää, teet hyvää!

Koe-eläimet valokeilaan

TOIMISTO: Suvilahdenkatu 4, 00500 Helsinki ASIAKASPALVELU:

p. (09) 720 6590, päivystys ma–to kello 10.00 –15.00 e-mail: animalia@animalia.fi internetsivut: animalia.fi. JÄSENMAKSUT: Tukijäsen: 32 €

tai 25 € / vuosi, nuorisojäsen (alle 18 v.): 20 € / vuosi, ainaisjäsen: 640 €, yhteisöjäsen: 250 € / vuosi. FI71 8000 1802 1056 44 SWIFT: DABAFIHH Kirjoita viestiksi nimesi ja osoitteesi. LAHJOITUKSET:

FI24 1011 3000 2606 29 SWIFT: NDEAFIHH TESTAMENTIT: Tiedustelut, p. 050 343 2197, tarja.balding@animalia.fi RAHANKERÄYSLUPA:

Luvan myöntäjä: Poliisihallitus. Toimeenpanoaika ja alue: 1.1.2017–31.12.2021 ja lupa kattaa koko Suomen Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Päätöksen nro ja pvm: RA/2016/719 4.11.2016. RAALI PAIN UT

E UOT OT

HIILIN E

Animalialla on uusi hallitus!

Artikkelien lainaaminen eläinsuojelua ja eläinten oikeuksia edistäviin tarkoituksiin sallittu. Lähde mainittava.

Sisällysluettelon kuvat: istockphoto, heta kasurinen, emma komi ClimateCalc CC-000025/FI PunaMusta Printing

4041 0209 Painotuote HÄMEEN KIRJAPAINO OY

Ajankohtaista

unsplash / christopher burns

uudesta-seelannista tuli maailman ensimmäinen maa, joka kieltää eläinten merikuljetukset. Siirtymäaikaa lain voimaantulolle on kaksi vuotta. Uuden-Seelannin päätökseen vaikutti erityisesti 2020 syyskuussa tapahtunut vakava onnettomuus, jossa Uudesta-Seelannista Kiinaan lähtenyt karjankuljetusalus kaatui Itä-Kiinan merellä. Vaikka onnettomuuksia ei tapahtuisi, elävien eläinten kuljetus aiheuttaa suurta kärsimystä eläimille. Myös EU-alueelta lähtevissä kuljetuksissa on ollut useita puutteita. Animalia on yhdessä Eurogroup for Animalsin ja muiden eläinjärjestöjen kanssa kampanjoinut vuosia, jotta elävien eläinten kuljetuksista luovutaan kokonaan.

garnier liittyi eläinkokeettoman kosmetiikan listalle kosmetiikka- ja hiustuotteita valmistava brändi Garnier on hyväksytty kansainväliselle eläinkokeettoman kosmetiikan listalle. Garnierin sertifiointi on merkittävä askel eläinkokeettoman kosmetiikan tiellä, sillä tuotemerkki kuuluu maailman kymmenen suurimman kosmetiikkatuotemerkin joukkoon. Garnier on osa L’Oréal-yhtymää. Garnierin eläinkokeettomuuden varmistamisen toivotaan edesauttavan muidenkin L’Oréalin brändien hakeutumista sertifioinnin piiriin.

Koirien pakollinen rekisteröinti hyväksyttiin teksti ja kuva laura uotila

maaja metsätalousministeriön antama asetus koirien pakollisesta tunnistusmerkinnästä ja rekisteröinnistä on hyväksytty. velvoite astuu voimaan vuoden 2023 alussa.

nimalia teki vuosia töitä, jotta

koirien sekä kissojen pakollinen tunnistusmerkintä ja rekisteröinti kirjattaisiin lakiin. Valitettavasti kissat jätettiin pois asetuksesta eläinjärjestöjen vaatimuksista huolimatta, mutta Animalian tietojen mukaan tulevassa rekisterissä on kuitenkin oltava mahdollisuus myös kissojen lisäämisestä rekisteriin. Tämän perusteella on siis toivoa, että kissat saadaan pakollisen tunnistusmerkitsemisen ja rekisteröinnin piiriin tulevaisuudessa. Koirien kohdalla määräaika tarkoittaa sitä, että vuoden 2023 alussa vielä tunnistusmerkitsemättömien ja rekisteröimättömien koirien omistajilla on vuosi aikaa hoitaa nämä asiat kuntoon. 1.1.2023 jäl-

keen syntyvien pentujen kasvattajien on hoidettava velvoitteet kolmen kuukauden ikään mennessä tai ennen kuin pentu luovutetaan uudelle omistajalle. Suomeen muualta tuotavien koirien on oltava tunnistusmerkitty mikrosirulla ja koira on ilmoitettava Suomessa rekisteriin neljän viikon kuluessa saapumisesta, tai ennen koiran luovuttamista uudelle haltijalle, jos luovutus tapahtuu ennen neljän viikon määräaikaa. Koirien pakollinen tunnistusmerkintä ja rekisteröinti tulee auttamaan koirien taustojen tarkastamisessa esimerkiksi löytökoirien sekä eläinsuojelutapausten yhteydessä. Lisäksi sen toivotaan auttavan pentutehtailutapausten selvittämisessä,

häkkikieltoa ajava eu-kansalaisaloite sai tukea euroopan parlamentissa tavoite tuotantoeläinten Euroopan laajuisesta häkkikasvatuskiellosta eteni, kun End the Cage Age -kansalaisaloitteen kuulemistilaisuus järjestettiin Euroopan parlamentissa. Aloitteen tavoitteena on eläintuotannon häkkikasvatuskielto. Maatalouden ja maaseudun kehittämisen komissaari Janusz Wojciechowski sanoi kuulemistilaisuudessa, että EU:n maataloustukia ja elvytysvaroja voidaan ohjata häkkien poistamiseen ja vaihtoehtoisten kasvatusmenetelmien käyttöönottoon. Hän myös lisäsi, että aloite saa täyden tuen Euroopan komissiolta tämän muutoksen käyttöönottamiseksi.

ANDREW SKOWRON

uusi-seelanti kielsi elävien eläinten merikuljetukset

koonneet taija rinne & laura uotila

Ajankohtaista italia ja belgia keskeyttivät minkkien kasvattamisen koronaviruksen takia

kun kaikki syntyvät pennut tulee merkitä rekisteriin ennen niiden luovuttamista uudelle omistajalle. Näin voidaan seurata esimerkiksi yhdessä paikassa syntyvien pentujen määrää. Koirien tunnistusmerkintään käytetään mikrosirua, joka asennetaan koiran niskaan rokotusta muistuttavalla toimen-

piteellä. Mikrosirun voi asentaa eläinlääkäri tai muu koulutettu henkilö. Rekisteriä tulee ylläpitämään Ruokaviraston valtuuttama taho, jota ei ole vielä valittu. Tunnistusmerkinnän ja rekisteröinnin kustannukset jäävät koiran omistajan hoidettaviksi.

italian terveysministeri on antanut asetuksen, joka kieltää minkkien kasvattamisen ainakin vuoden 2021 loppuun saakka. Kielto tarkoittaa sitä, ettei poikasia saa tuottaa. Italiassa on aiemmin löydetty minkkitarhalta koronavirustartunnan saaneita eläimiä. Koska minkit aiheuttavat merkittävän riskin koronaviruksen muuntumiselle ja leviämiselle, halutaan kiellolla pienentää riskiä. Myös Belgiassa minkkitarhaus keskeytettiin koronaviruspandemian aiheuttaman terveysriskin sekä minkinnahkojen alhaisten hintojen vuoksi. Belgian turkistarhoilta ei ole löydetty virusta, mutta muiden maiden esimerkit ovat saaneet maan tarhaajat toimimaan. Vaikka päätös on väliaikainen, on Belgia jo kieltänyt turkistarhauksen siirtymäajalla, joka päättyy vuonna 2023. EU-maissa toimivat eläinjärjestöt, Animalia mukaan lukien, ovat vedonneet Euroopan komissioon, että minkkien kasvatus kiellettäisiin välittömästi kaikissa EU:n jäsenmaissa koronaviruksen muuntumisriskin takia. Myös elävien minkkien kuljetukset valtioiden välillä sekä maiden sisäisesti tulisi kieltää.

paras juttu

Sanottua ”[Yhdysvaltalaisen Journal of Experimental Medicinen] julkaisusarjan viiden sattumanvaraisesti valitun numeron tarkastelu osoittaa, että vuonna 2020 neljä tutkimusartikkelia viidestä perustuu edelleen eläinkokeisiin. Korkeatasoista tutkimusta, mutta opimmeko me sen tuloksena ymmärtämään paremmin koe-eläintä vai ihmistä? -- Resurssien ohjaaminen eläinkokeista ihmistutkimukseen voisi tuottaa suuremman terveyshyödyn.” – t. petteri arstila, lt, immunologian dosentti lääketieteellinen aikakauskirja duodecim 21.4.2021

numeron 1/2021 parhaaksi jutuksi äänestettiin artikkeli ”Eläinkysymys ruokamurroksessa”. Yllätyspalkinnon arvonnassa onni suosi Vuokko Tarvaista. Onnea voittajalle ja kiitos kaikille äänestäneille!

Mikä on tämän lehden paras juttu? Kerro mielipiteesi 5.7.2021 mennessä, niin olet mukana yllätyspaketin arvonnassa. Lähetä vastauksesi, nimesi sekä osoitteesi sähköpostitse lehti@animalia.fi (sähköpostin otsikko: Paras juttu 2/2021) tai postitse Animalia, Suvilahdenkatu 4, 00500 Helsinki.

adidas sitoutui turkittomuuteen

viron ympäristöministeriö kannattaa turkistarhauksen lakkauttamista eettisistä syistä sekä koronaviruksen aiheuttamasta huolesta johtuen. Tämä on kolmas esitys turkistarhauksen kieltämiseksi Virossa. Uusi lakiesitys on ensimmäinen, joka on läpäissyt ensimmäisen kuulemisen. Tähän asti Viron kaikki ministeriöt ovat asettuneet turkistarhauksen jatkamisen puolelle. Nyt ympäristöministeriö tukee luonnoksen nopeaa hyväksymistä. Myös Viron maatalousministeriö on valmis työskentelemään yhdessä alalta poistuvien yrittäjien kanssa helpottaakseen siirtymää.

adidas on ilmoittanut sitoutuvansa turkittomuuteen ja liittyvänsä kansainväliseen Fur Free Retailer -ohjelmaan. Adidas on Fur Free Retailer -ohjelman 1 500. yritys. Vaikka Adidas ei tällä hetkellä käytä turkiksia tuotteissaan, yrityksen irtisanoutuminen turkiksista on Adidaksen ja Fur Free Alliancen mukaan kannanotto eläinten hyvinvoinnin puolesta. Adidas on yksi maailman suurimmista urheiluvaatebrändeistä. Fur Free Retailer -ohjelma toimii yli 25 maassa ympäri maailman. Suomessa Turkittomien liikkeiden listaa ylläpitää Animalia.

istock

viron turkistarhauskielto etenee

istock / heka koskinen

Ajankohtaista

animalia ja muut järjestöt vaativat kestävämpää maatalouspolitiikkaa animalia allekirjoitti yhdessä muiden eläin- ja ympäristöjärjestöjen kanssa avoimen kirjeen, jossa vaaditaan maaja metsätalousministeriötä nostamaan EU:n yhteisen maatalouspolitiikan (CAP) Suomen strategiasuunnitelman ympäristötavoitteita kunnianhimoisemmalle tasolle. Myös eläinten hyvinvointi tulee huomioida suunnitelmassa. Kirjeessä vaaditaan muun muassa, että tehoeläintuotannon tukeminen tulee lopettaa ja tukia tulee ohjata kasviproteiinien tuotantoon ja kasviperäisten tuotteiden kehittämiseen ja menekinedistämiseen.

Vieraskynä

kuva?

Riisutaan aseet eläinvihalta

auhanaikaa elävässä Suomessa harva joutuu miettimään, mihin aseita yhä tarvitaan. Pulttipistooleihin, kaasu-, luoti- ja teräaseisiin tartutaan, kun eläin pitää tappaa. Suomalaisissa teurastamoissa tapettiin vuonna 2020 yhteensä noin 82,5 miljoonaa eläintä: broileria, sikaa, kalkkunaa, nautaa, lammasta, sorsaa, hanhea, ankkaa, hevosta ja vuohta. Joko olisi aika toivottaa jäähyväiset aseille? Eläimen henki ei näytä olevan minkään arvoinen, kun se on osa ruuantuotantoa. Keväällä 2021 ei voinut välttyä pappi Kari Kuulan kolumnista Kirkko & kaupunki -lehdessä, jossa hän kirjoitti suomalaisesta eläintuotannosta. Kuulan mukaan eläimiä pidetään kuin keskitysleireillä. Eläinten oloista huolestuneen silmissä vertaus ei näytä pöyristyttävältä vaan aika osuvalta. Yksinkertaisesti ajateltuna rauha mielletään sodanvastaisuudeksi. Toki historian sodissa ja modernissakin puolustustoiminnassa eläimillä on monenlaisia tehtäviä. Hevosia ja norsuja on käytetty taisteluratsuina, ja nykyään Ukraina ja USA ovat esimerkiksi kouluttaneet delfiinejä toimimaan tiedustelu- ja etsintätehtävissä. Vaikka näitäkin eläinten hyväksikäytön muotoja sopii vastustaa, ajattelen, että enemmän rauhanaatteessa ja eläimissä olisi kyse tietynlaisesta vertaisuudesta. Jos kannatat rauhaa, et hyväksy myöskään eläinten laajamittaista hyväksikäyttöä. Se liittyy pääasiassa ruuantuotantoon. Aseriisunta yhdistyy valtioiden välisiin kiistoihin, joissa pyritään lopettamaan sotatoimet. Muotoillaanpa eläinoikeuksiin liittyvä aseriisunnan politiikkaa. Seuraavia lauseita voi pohtia, jos haluaa eläimillekin rauhaa: tällaista voisi olla eläinten oikeudet huomioiva aseistariisunta.

Asevalvonta ja aseriisunta ovat konkreettista eläinoikeuksien ja kansainvälisen oikeuden toimeenpanoa ja osa eläinpoliittista ja niiden turvallisuuteen liittyvää kokonaisuutta. Asevalvontasopimuksia täydentää kansainvälinen vientivalvontayhteistyö, joka on viime vuosina tiivistynyt. Sen merkitys korostuu esimerkiksi liha- ja aseviennin sekä eläimiin kohdistuvan terrorismin vastaisessa toiminnassa ja eläinoikeuksien toteuttamisessa. Suomi pyrkii toimillaan vahvistamaan kansainvälisiä ase- ja lihavalvontasopimuksia ja järjestelyjä. Suomi toimii aktiivisesti lihansyöntiä vastaan ja eläintuotantolaitosten kasvamisen estämistä koskevien kansainvälisten prosessien edistämiseksi ja niiden toimeenpanon tukemiseksi. Eiköhän ryhdytä rauhantyöhön! Hannele Huhtala Kustantaja Hannele Huhtala on Animalia-lehden rauhateemaisen numeron vieraileva toimittaja. Tällä hetkellä Huhtala työskentelee kustantajana Vastapainossa. Hänellä on pitkä toimittajakokemus muun muassa päätoimittajana Isossa Numerossa sekä Voima-lehden verkkomediassa Fifissä.

teksti mikko räkköläinen • kuvat istockphoto

Sotilaallinen eläinsuojelu on ongelmallista 10

Puheen jhtajalta salametsästys uhkaa monia uhanalaisia eläinlajeja ympäri maailmaa. erityisesti afrikassa ja etelä-aasiassa suojelualueiden vartioinnissa on turvauduttu yhä järeämpiin keinoihin. kriitikoiden mielestä näin kuitenkin syvennetään konfliktia paikallisten ihmis- ja eläinpopulaatioiden välillä.

alametsästys on yksi kes-

keisistä uhanalaisiin lajeihin kohdistuvista vaaroista. Vuonna 2016 Afrikan norsukannan arvioitiin supistuneen viidenneksellä vuosikymmenessä, pääosin metsästyksen takia. Koronapandemian alkulähteeksi epäillyt uhanalaiset muurahaiskävyt puolestaan ovat tällä hetkellä maailman salametsästetyimpiä eläimiä. Monissa maissa, varsinkin Afrikassa ja Aasiassa, salametsästyksen uhka on johtanut suojelutoiminnan militarisoitumiseen. Näkyvimmin se tarkoittaa riistanvartijoiden aseistamista ja uuden teknologian, kuten tiedustelulennokkien, käyttämistä vartioinnissa. Riistanvartijat myös organisoivat tiedusteluverkostoja värväämällä tiedonantajia paikallisyhteisöissä. Sotilaallisen luonnonsuojelun parissa toimii myös kokonainen teollisuudenala. Yksityiset turvallisuusyritykset, joiden henkilöstö koostuu usein entisistä sotilaista, poliiseista ja puistonvartijoista, myyvät koulutusta, teknologiaa ja myös vartiointipalveluita. Asiakkaina ovat sekä valtiot, järjestöt että yksityiset luonnonsuojelualueet.

voimaa kohdatessaan epäiltyjä salametsästäjiä. Monin paikoin vartijat myös partioivat suojelualueen ympäristön kylissä ja voivat tehdä kotietsintöjä epäiltyjen salametsästäjien koteihin. Tämänkaltainen kohtelu saa paikalliset asukkaat luonnollisesti näkemään riistanvartijat ja heidän suojelemansa eläimet vihollisinaan. Yhteisöpohjainen suojelu edistää yhteiseloa

Sotilaallisen lähestymistavan puolustajat argumentoivat, että uhanalaisia lajeja on suojeltava tehokkaasti ja välittömästi. Jokainen salametsästyksen uhriksi joutuva eläin on korvaamaton menetys. Ei myöskään voida unohtaa kärsimystä, jota salametsästys ja siitä seuraava laumojen hajoamien aiheuttaa eläimille, erityisesti sosiaalisille lajeille kuten norsuille, gorilloille ja simpansseille. Aihetta käsitelleet tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, että vaikka jykevämmät suojelutoimet turvaavat eläinpopulaatioita lyhyellä aikavälillä, pidemmällä ajanjaksolla lähestymistapa on taloudellisesti ja sosiaalisesti kestämätön. Suuret, raskaasti varustellut vartijaosastot

ovat kalliita ylläpitää. Lähiseutujen asukkaiden kääntyessä suojelutoimintaa vastaan he ovat myös yhä valmiimpia osallistumaan salametsästykseen tai tukemaan sitä. Tämä pakottaa ottamaan käyttöön yhä järeämpiä toimia. Lähestymistavaltaan sotilaallisen, niin sanotun linnakesuojelun rinnalle onkin kehitetty yhteisöpohjaista suojelua. Tässä lähestymistavassa pyritään kehittämään paikallisyhteisöjen mahdollisuuksia jakaa elinympäristönsä eläinten kanssa rauhanomaisesti. Paikallisyhteisöjä pyritään myös auttamaan uusien, ympäröivälle luonnolle vaarattomampien ja jopa suojelusta hyötyvien elinkeinojen käyttöön ottamisessa. Yhteisöpohjainen suojelu ei kuitenkaan yksin kykene estämään salametsästystä. Luonnonpuistoilla ja suojeluorganisaatioilla ei myös useinkaan ole riittävää asiantuntemusta paikallisten yhteisöjen kehittämiseen. Kirjoittaja on kaupallisiin turvallisuusyrityksiin erikoistunut väitöskirjatutkija Tampereen yliopistossa. Jutun lähdeluettelo on luettavissa osoitteessa animaliamedia.fi

Viholliskuvia luomassa

Monet tutkijat ja aktivistit ovat kritisoineet militarisoitua suojelua siitä, että luonnon ja ihmisten rinnakkaiselon sijaan luonnonsuojelun militarisointi väistämättä lisää vastakkainasettelua. Sotilaallisen toiminnan olemukseen liittyy vastapuolen ymmärtäminen vihollisena, jota vastaan on sallittua käyttää väkivaltaa. Metsästäjät kuvataan raskaasti aseistautuneina ammattilaisina, jotka rahoittavat ammattirikollisuutta ja terrorismia. Suuri osa salametsästäjistä on kuitenkin köyhiä paikallisia, jotka tappavat eläimiä elannokseen. Sotilaallisesta näkökulmasta työtään lähestyvät riistanvartijat ovat huomattavasti valmiimpia käyttämään kuolettavaa 11

teksti iiris ikonen • kuva wand prapan / istockphoto.com

“Rauhankasvatus liittyy kaiken elämän suojeluun” unescon rauhan määritelmään kuuluu kolme osa-aluetta: sisäinen rauha, sosiaalinen rauha ja rauha luonnon kanssa. nykyisellään koulujen opetukseen sisältyvä rauhankasvatus keskittyy etenkin ihmisoikeuskysymyksiin, mutta sitä olisi mahdollista laajentaa myös ihmisten ja muiden eläinten väliseen rauhaan.

auhankasvatusneuvola

– Ihmisiksi elämisen taito on Hanna Niittymäen tekeillä oleva esseekokoelmakirja, joka käsittelee rauhankasvatukselle keskeisiä teemoja, kuten empatiaa ja myötätuntoa, dialogisuutta ja sovittelua, arvoja, syrjimättömyyttä sekä ekokriisiä. Niittymäki on entinen peruskoulun inkluusioopettaja, joka tarjoaa muun muassa rauhankasvatukseen liittyviä tukipalveluita erityisesti ammattikasvattajille, jotta näitä teemoja saataisiin sisällytettyä lasten ja nuorten opetukseen. Kirja pohjautuu hänen kirjoittamaansa samannimiseen Rauhan puolesta -lehdessä ilmestyneeseen palstaansa. Rauhankasvatukselle ei Niittymäen mukaan ole virallista määritelmää, joka rajaisi, mitä siihen kuuluu ja mitä ei. Sillä onkin selkeästi yhteyksiä myös eläinten suojeluun. Niittymäen omaa asiantuntemusalaa ovat ihmisoikeuskysymykset, mutta jollekulle toiselle rauhankasvattajalle kärkiasia saattavat hyvinkin olla eläinten oikeudet. “Näen, että rauhankasvatus liittyy kaiken elämän suojeluun”, Niittymäki sanoo. Empatia yksin ei riitä

Rauhankasvatus pyrkii yhteiskunta- ja kulttuurirajat ylittävään ymmärrykseen, ja Niittymäki uskoo, että se voisi pyrkiä myös lajirajat ylittävään ymmärrykseen. Rauhankasvatus tähtää myös empatian lisäämiseen, mutta empatian pohjalta olisi ongelmallista tehdä päätöksiä eläinten oikeuksista ja suojelusta. “Pitää tietenkin olla empatiaa ja myötätuntoa, mutta empatia sinänsä ei ole hyvä moraalinen ohjenuora. Pitäisi teh-

dä järkiperusteisia päätöksiä, jotta emme suojelisi pelkästään eliöitä, jotka herättävät empatian tunteita.” Rauhankasvatuksella pyritään myös kehittämään moraalista ja sosiaalista vastuuta. Niittymäen mukaan ihmisellä on vastuu muita eläinlajeja ja luontoa kohtaan. “Eläimillä ei voi olla vastuuta mistään, koska ne eivät ymmärrä tekojensa vaikutuksia. Me ihmiset olemme ainoat, joilla on vastuu.” Eläinten asemaa voitaisiin Niittymäen mukaan edistää rauhankasvatuksen keinoin niin, että keskustelua käytäisiin sovittelevaan sävyyn ja kaikki osapuolet otettaisiin kokonaisvaltaisesti keskustelussa huomioon. Vaikka eläinten kärsimys on tärkeä näkökulma, ei esimerkiksi turkistarhauskeskustelu saisi pyöriä vain kettujen kokeman kärsimyksen ympärillä. Keskustelussa täytyy kuulla myös muita osapuolia, kuten turkistarhaajia. Kokonaisvaltainen lähestymistapa on hänen mukaansa tärkeää, sillä asiassa päästään eteenpäin vasta, kun osapuolet poistuvat kuplistaan ja kohtaavat toisensa. Kullekin osapuolelle tulisi jäädä tunne, että heitä on kuultu. Yhteiskunnallista vaikuttamista tulee opettaa

Vielä toistaiseksi Niittymäen mukaan ‘rauha luonnon kanssa’ jää rauhankasvatuksessa yleensä kauas taka-alalle. “Jos hakee netistä peace education -artikkelin rauhankasvatuksen teemoista, niihin kuuluvat ihmisoikeuskasvatus, demokratiakasvatus, sovittelutaidot ja muut vastaavat asiat. Kenties sivumainintana on sisäinen rauha,

ja viittauksia rauhaan luonnon kanssa ei ole ollenkaan.” Vaikka Niittymäki on tähän asti keskittynyt lähinnä ihmisiin ja eläinten oikeudet ovat hänelle uusi asia, hän on ottanut asiakseen laajentaa ymmärrystään siitä, miten laajat kokonaisuudet ovat yhteyksissä toisiinsa. Tähän kuuluu vahvemman luontosuhteen luominen. Hän näkee, että myös opetuksessa huomion kiinnittäminen valintojen kestävyyteen ja niiden kauaskantoisiin vaikutuksiin, sekä laajojen vuorovaikutussuhteiden ymmärtäminen, ovat tärkeitä kehityskohteita. “Jos lähtökohtana on, että ihmiskunnan halutaan säilyvän, on kiinnitettävä huomiota myös muihin kuin vain ihmisiin.” Esimerkiksi ravitsemuksesta puhuttaessa tulisi pohtia, miten ihmisten tulisi syödä, jotta maailma olisi tolpillaan vielä satojen vuosien päästä. Muun muassa lihankulutus vaikuttaa maankäyttöön ja sitä kautta luonnon monimuotoisuuden köyhtymiseen, millä on ikäviä vaikutuksia myös ihmisille. “Kaikkea pitäisi ruveta lähestymään moninäkökulmaisesti. Koulussa pitäisi ruveta käsittelemään enemmän ja enemmän asioiden keskinäisriippuvuutta. Ei voida vain erillisesti miettiä eläinasiaa ja erillisesti ihmisten syömistapoja, vaan ne limittyvät.” Niittymäki toivoo, että opetukseen tuotaisiin enemmän mukaan sitä, miten päivittäiset valinnat vaikuttavat maailmaan ja miten omilla valinnoilla voi vaikuttaa. “Meidän pitää kasvattaa aktiivisia kansalaisia, eikä se tarkoita vain äänestämistä neljän vuoden välein.”

Uskonto muovaa

eläinsuhdetta

suurissa uskontoperinteissä ihminen on yleensä asetettu muiden eläinten yläpuolelle. eläineettiset kysymykset nostavat kuitenkin päätään kaikkien katsomusten piirissä.

teksti noira martiskainen • kuvitus emma komi

skonnot ja uskonnollinen ajattelu

kietoutuvat erottamattomasti ihmiskunnan historiaan ja siten vaikuttavat suuresti myös eläinsuhteeseemme. "Eri uskontoja koskeva tuntemus voi avata erilaisia kulttuurisia tapoja suhtautua muihin eläimiin ja näin lisätä ihmisten keskinäistä ymmärrystä. Eläinten oikeuksia edistäessä on hyvä huomioida, että myös nykyään valtava määrä ihmisiä kuuluu jonkin uskonnon vaikutuspiiriin", sanoo uskontotieteilijä Terhi Hannola. Hannola tekee väitöskirjaa tuotantoeläinten turvakodeista, jollaisen toimintaan on itsekin osallistunut, ja on kiinnostunut eläinten oikeuksista eri maailmankatsomuksissa. Hänen mukaansa uskonto ei ole

erillään muusta yhteiskunnasta, minkä vuoksi myös sekulaarilla tiedolla ja keskustelulla on mahdollisuus vaikuttaa katsomusten piirissä. Uskontotieteen dosentti ja yliopistonlehtori Heikki Pesonen opettaa ja tutkii uskontoperinteiden luontokäsityksiä ja niiden toimintaa suhteessa ympäristökriisiin. Pesonen sanoo, että Aasian uskontoja pidetään usein eläinmyönteisempinä kuin hierakkisempia juutalaisuutta, kristinuskoa ja islamia, vaikka mielikuva ei täysin ongelmaton olekaan. Myös buddhalaisuus, hindulaisuus ja jainalaisuus ovat monenlaisiksi haarautuvia konstruktioita, ja väkivallattomuuden ja kasvissyönnin ihanteetkin voivat jäädä arjen pakotteiden jalkoihin.

"Eräs tutkija kirjoittaa osuvasti, kuinka kehitysmaiden köyhillä ihmisillä ei ole varaa ajatella ja toimia ekologisesti, koska prioriteettina on pysyminen hengissä. Intiassa ylempien kastien jäsenet eivät yleensä syö palvotun lehmän lihaa. Alemmissa kasteissa ja kastittomien joukossa lihan ja myös vanhuuteen kuolleiden lehmien syöminen on kuitenkin ilmeisesti varsin yleistä", Pesonen kertoo. Uskontojenkin eläinsuhde elää ajassa

Pesosen mukaan kysymys ihmisen ja eläimen suhteesta uskonnoissa ei ole alkujaan ollut eettinen, vaan sen kautta on käsitelty ihmisen paikkaa maailmassa, erityisesti suhteessa yliluonnolliseen ja jumalalliseen todellisuuteen. Karkeasti yleistäen suuret uskontoperinteet määrittävät yleensä eläimen ihmisen alapuolelle, vaikka esimerkiksi uudessa ekopakanuudessa suhde on toisenlainen. Ekopakanuus on uususkonnollisuuden muoto, joka korostaa ihmisen ja muun luonnon tasa-arvoista suhdetta. "Ympäristö- ja eläineettiset tulkinnat ovat tulleet myöhemmin, kun ne on alettu nähdä reagointia vaativina yhteiskunnallisina kysymyksinä. On alettu korostaa perinteistä löytyviä kohtia, joissa tuodaan esille ihmisen ja eläimen läheistä suhdetta, samankaltaisuuksia ja yhtäläistä asemaa 'elämän verkostoissa'. Voisi ehkä ajatella, että lihansyönnistä on tämän myötä alkanut tulla suurissakin uskonnoissa eettinen kysymys." Hannola, Pesonen ja sosiaalietiikan ja teologisen etiikan tutkija Noora Koivulahti kuuluvat RED-tutkimusverkostoon, joka koostuu Suomen johtavista ympäristö- ja kehityskysymyksiä tarkastelevista uskonnontutkijoista. Koivulahti tekee väitöskirjaa eläin- ja ihmisoikeuksien moraalifilosofisista perusteluista. Hänen mukaansa kristinuskossa vedotaan usein Vanhan testamentin luomiskertomuksessa annettuun “lupaan” hallita eläimiä. "Uskonnolliset tekstit ovat kuitenkin aina avoimia tulkinnoille, eikä niissä juuri koskaan suoraan oikeuteta kärsimyksen aiheuttamista eläimille. Uskonnollisessa etiikassa löytyykin paljon enemmän sellaisia kohtia, jotka kannustavat muiden huomioimiseen ja kohteluun arvostavasti", Koivulahti sanoo.

Esimerkiksi teologi Andrew Linzey on kuvannut teologisen version eläinten oikeuksista: Eläimet kuuluvat Jumalalle, ne ovat arvokkaita Jumalan silmissä ja ne elävät Jumalalle. "Suomessa uskonnollinen keskustelu eläinten oikeuksista on vasta alkamassa, mutta luulen sen lisääntyvän. Yhtenä esimerkkinä keskustelun tarpeesta on pappi Kari Kuulan tuotantoeläimiä puolustavasta kirjoituksesta aiheutunut kohu", Koivulahti kertoo. Rauhan ihanne maan päällä tai paratiisissa

Heikki Pesonen sanoo, että kaikista uskonnoista löytyy tulkittaessa ihanteita ihmisen ja muun elollisen maailman rauhanomaiseen yhteiseloon. Hindulaisuudessa on jumaluuksia, jotka on kuvattu eläinten muodossa tai joilla on eläinseuralaiset, buddhalaisuuteen taas kuuluu kaikkiin olentoihin kohdistuva myötätunnon etiikka.

“Kaikista uskonnoista löytyy tulkittaessa ihanteita ihmisen ja muun elollisen maailman rauhanomaiseen yhteiseloon.”

Hindulaisuudessa on jumaluuksia, jotka on kuvattu eläinten muodossa tai joilla on eläinseuralaiset, buddhalaisuuteen taas kuuluu kaikkiin olentoihin kohdistuva myötätunnon etiikka. "Islamin osalta on monesti viitattu esimerkiksi siihen, kuinka Koraanissa jumala tarjoaa roolia luomakunnan tilanhoitajana myös muille luomakunnan olioille kuin ihmisille, mutta nämä eivät halua tätä vastuuta ottaa. Tätä on tulkittu esimerkiksi siten, että jumala näin osoittaa, että ihminen ja muut eläimet ovat tasa-arvoisessa asemassa suhteessa jumalaan", Pesonen kertoo. Jesaja 11:6 kuvaa luonnonvastaiselta kuulostavaa rauhanidylliä, jossa 'vasikka ja leijonanpentu syövät yhdessä ja pikkupoika on niiden paimenena'. Noora Koivulahden mukaan jotkut kristilliset kirkkoisät ovat tulkinneet tätä raamatunkohtaa niin, että ennen syntiinlankeemusta eläimet elivät harmoniassa keskenään syöden vain kasviksia. Syntiinlankeemuksen jälkeen eläimet alkoivat tappaa toisiaan ja ihmiset syödä niitä.

"Kasvissyönti edustaisi eskatologista, eli lopun aikoihin liittyvää, paluuta paratiisin tilaan. Teologiassa on myös käsitelty paljon ristiriitaa sen välillä, mikä on eettisesti oikein ja mikä on mahdollista tässä maailmassa. Monesti onkin ajateltu, että rauha ja kärsimyksen loppuminen onnistuu vasta tuonpuoleisessa. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kaikkea mahdollista ei tulisi tehdä kärsimyksen välttämiseksi jo tässä maailmassa", Koivulahti sanoo. Kohti muutosta opetuksia tulkiten

"Nykyään tiedämme, että monet eläimet vastaavat kyvyiltään ihmisiä tai ainakin pieniä lapsia. Eläimiä ei kuitenkaan tarvitse nähdä ihmisen vertaisina kyvyiltään, jotta niiden eettinen kohtelu olisi perusteltua. Andrew Linzey vertaa suhdetta ennemminkin aikuisen ja lapsen väliseen kuin kuninkaan suhteeseen hallitsemiinsa alamaisiin. Se tarkoittaa, että meillä olisikin suurempi eettinen vastuu niistä, jotka ovat meitä ihmisiä heikompia ja kyvyiltään vähäisempiä", Koivulahti kertoo. Terhi Hannola uskoo, että eläinoikeusajattelu on mahdollista sovittaa yhteen eri uskontoperinteiden kanssa, mutta se voi vaatia jo olemassa olevien eettisten opetusten ulottamista pelkästään kanssaihmisistä myös muihin lajeihin. Lisäksi voi olla tarpeen suhteuttaa uskontoperinteet nykypäivän olosuhteisiin. Esimerkiksi islamissa on annettu eksplisiittisesti lupa syödä tietynlaisten eläinten lihaa, ja tämän vuoksi osa muslimeista katsoo, ettei ihmisen tulisi itse tehdä rajoituksia siihen, mitä Jumala on sallinut. Jotkut muslimit kuitenkin painottavat sitä, ettei lupa syödä lihaa tarkoita velvoitetta. "Se, että ihmisen on ollut aiemmin tietyissä olosuhteissa oman selviytymisensä kannalta pakko hyödyntää muita eläimiä esimerkiksi ravinnokseen, heijastuu vanhoista uskonnollisista teksteistä. Nykypäivänä tämä ei kuitenkaan ole enää välttämätöntä", Hannola sanoo.

kuva tasavallan presidentin kanslia

Rouva Jenni Haukion tervehdys 60-vuotiaalle Animalialle olemme saaneet kunnian julkaista rouva jenni haukion tervehdyksen, jonka hän esitti animalian tukijoilleen järjestämässä virtuaalisessa 60-vuotisjuhlassa 5.3.2021.

Hyvät Animalian vapaaehtoiset, työntekijät ja hallituksen jäsenet, Haluan mitä lämpimimmin kiittää teitä kaikesta siitä työstä, jota olette eläinten parhaaksi tehneet – järjestönä jo kuudenkymmenen vuoden ajan ja monet teistä omakohtaisesti jopa vuosikymmeniä. Nämä kiitokset tulevat teille kaikille yhteisesti. Toimintanne eläinten puolesta on äärettömän arvokasta. Juhlavuotenne yhtenä teemana on ollut yhteisöllisyys. Yhdessä toimiminen on eläinsuojelutyössä välttämätön arvo, sillä jokainen mukanaolija tarvitsee vertaistukea kestääkseen usein jopa sietämättömältä tuntuvaa tuskaa eläinten kärsimyksestä. Onneksi haasteiden tuntuessa ylitsepääsemättömiltä on voimaa ammennettavissa ennen kaikkea siitä, ettei kukaan meistä ole eläinten asialla yksin. Kun omat voimat ehtyvät, voi luottaa siihen, että on muiden vuoro jaksaa. Hyvät animalialaiset, yhdessä te olette saaneet aikaan valtavan suuria ja merkityksellisiä edistysaskeleita eläinten hyvinvoinnin edistämisessä. Yhteiskunnallinen arvoja asenneilmapiiri on Animalian ja muiden eläinjärjestöjen työn ansiosta muuttumassa nopeasti eläinten itseisarvoa ja lajityypillisiä tarpeita laajemmin huomioivaan suuntaan. Eläinten oikeudet ovat yhä tärkeämpiä yhä useammalle ja etenkin nuorissa sukupolvissa monille jopa keskeisiä omaa elämänmuotoa ohjaavia arvoja. Kiitos tästä kehityksestä kuuluu teille. Te olette olleet se ääni, joka eläimiltä itseltään puuttuu. Olette puolustaneet niitä heikoimpia, jotka eivät itse kykene itseään puolustamaan ja mikä tärkeintä: te olette uskaltaneet katsoa - aivan kuten Tiia Forsström järjestönne 50-vuotisjuhlakirjassa toteaa. Esimerkillänne olette rohkaisseet ihmisiä myös oman yhteisönne ulkopuolelta ottamaan kantaa ja toimimaan, jotta eläinten oikeudet jonain päivänä vastaisivat niiden ainutkertaisen elämän ainutkertaista arvoa. Hyvät animalialaiset, minulla on tänään aivan erityisen suuri kunnia välittää teille terveiset suomalaisen eläinoikeustaistelun suurimpiin esikuviin lukeutuvalta rakastetulta kirjailija Eeva Kilveltä, jonka mestariteos Animalia säkenöi eläinaktiiveille tulevaisuudentoivon ehtymättömänä lähteenä. Eevan sanat teille kuuluvat seuraavasti: ”Animalialle haluan lähettää kiitolliset terveiseni ja lämpimät onnitteluni. Animalian työ lämmittää minua syvästi.” – Kirjailija Eeva Kilven sanat 60-vuotisjuhlaansa viettävälle Animalialle.

Olen myös saanut Eeva Kilven luvan esittää teille hänen runonsa, joka koskettavasti käsittelee ihmisen ja luonnon välisen yhteyden mahdollisuuksia: ”Kun vain katsoo ja on hiljaa ymmärtää vähitellen kaikkien mielen, tajuaa mitä puut haluavat sanoa, mikä kasveja huolestuttaa, kuulee kuinka harvinaiset marjat itkevät sukuaan. Oppii lukemaan eläinten liikkeitä, katseita. Miten harvoin me katsomme eläimiä silmiin. Niiden silmissä on maailma, avarampi kuin kaikki selityksemme. Me emme ole koskaan tehneet niille oikeutta, yrittäneet todella oivaltaa millaista niiden elämä on. Koko ajan ne ovat koettaneet olemuksellaan kertoa sitä meille, pitäneet selvänä että haluamme kuulla. Nuo kuuset eivät jätä minua rauhaan. Ne tietävät kuolevansa ja haluavat sitä ennen jättää minulle tietonsa, tehdä minusta perillisensä. Hiljaa katsominen avaa maailmojen rajat. Kasvien kanssa, eläinten seurassa ei puhe sulje portteja.” Näiden viisaiden sanojen myötä: vielä kerran mitä sydämellisimmät onnittelut 60-vuotisjuhlanne johdosta ja iloa sekä voimaa työhönne eläinten parhaaksi! Siinä työssä olen itsekin koko sydämeni pohjasta teitä tukemassa. JENNI HAUKIO

teksti pauliina klemola • kuvat animalian arkisto, Eeva Männikkö & laura uotila

Animalialla on uusi hallitus! millaisin miettein animalian vuosikokouksessa 30.3. valitut hallituksen jäsenet aloittavat vastuullisen työnsä järjestömme johdossa?

oronapandemia aiheutti

sen, että viime vuoden vuosikokous päästiin pitämään vasta syksyllä. Siksi silloin hallitukseen valittujen Hannele Ahposen, Jere Ollilan ja Tiina Ollilan ensimmäinen kausi jäi puolen vuoden tyngäksi. He kaikki kokevatkin, että vasta nyt hallitustyöskentely voi toden teolla alkaa. ”Ensimmäinen kausi tuntui harjoittelulta, mutta mielenkiintoiselta. Olen oppinut lisää järjestöstä ja sen johtamisesta. Nyt kun oppia on kertynyt, on hyvä lähteä jatkamaan työskentelyä”, kertoo Jere Ollila, joka on entinen Kuopion alueosaston aktiivi ja opiskelee nyt Helsingin yliopistossa. Myös porvoolainen tutkija Tiina Ollila kokee, että ensimmäisellä kaudella ei vielä oikein päässyt käsiksi tositoimiin.

Hän odottaakin paljon alkaneelta kaudelta. ”Toivon, että Animalia pystyy tuomaan yhä uudestaan esiin puutteet uudessa eläinsuojelulaissa, niin kutsutussa eläinten hyvinvointilaissa. Haluaisin myös päästä pian päivittämään metsästys- ja kalastuslinjaustamme.” Helsinkiläinen Hannele Ahponen ei ole ensimmäistä kertaa Animalian hallituksessa. Muutaman vuoden tauon jälkeen hallituksessa olo on tuntunut hänestä innostavalta poikkeustilanteesta ja etäkokouksista huolimatta. ”Toivon Animalian panostavan erityisesti turkistarhauksen vastaiseen työhön ja nostavan esille myös vähemmän esillä olevia ongelmia, kuten eläinkokeita ja pandemian taustalla olevia eläinkysymyksiä. Odotan myös Animalian uuden strategian työstämistä.”

Ainoa täysin uutena ja ensikertalaisena nyt hallitukseen valittu jäsen on helsinkiläinen Jussi Aimola. Hänkin odottaa työskentelyä vastuullisessa roolissa innoissaan. ”Suurin osa ongelmistamme johtuu vääristyneestä eläin- ja luontosuhteestamme. Olen päättänyt toimia asian eteen monella rintamalla, enkä vain marista siitä netissä. Siksi lähdin mukaan suuresti arvostamaani Animaliaan. Eläinoikeudet ovat olleet minulle sydämen asia jo yli 25 vuotta.” Hallituksen puheenjohtajaksi valittiin kolmatta kertaa peräkkäin polvijärveläinen kasvatustieteen tohtori Erja Laakkonen. Muut hallituksen jäsenet ovat Jenna Aarnio, Martta Kinnunen, Santeri Pienimäki, Senni Puustinen, Sami Säynevirta ja Salla Tuomivaara.

A n i m a l i a n h a l l i t u k s e n u u s i m m a t j ä s e n e t y l h ä ä l t ä va s e m m a l t a a l k a e n : H a n n e l e A h p o n e n , T i i n a O l l i l a , J u s s i A i m o l a , J e r e O l l i l a .

seuraa eläinten ääni -podcastia instagram issa: elaintena ani

Animalian juhlavuoden

podcast antaa eläimille äänen

maaliskuussa vietettiin animalian 60-vuotissyntymäpäiväjuhlia, ja juhlavuosi tulee näkymään animalian toiminnassa monella tavalla. yksi näistä on eläinten ääni -podcast.

P Liina Martikainen.

odcastissa on mukana muun muassa 23-vuo-

tias rovaniemeläinen Liina Martikainen. Martikainen oli ajatellut jo ennen Eläinten ääni -projektia podcastin tekemistä, joten kutsu tähän projektiin kilahti sähköpostiin täydelliseen aikaan. Podcast-tiimiin mukaan pääseminen on Martikaiselle ensimmäinen konkreettinen teko järjestötoiminnassa aiempaa lahjoittamista lukuun ottamatta. “Lähdin mukaan eläinten oikeuksien puolustamisen, niiden edistämisen ja eläinten äänen kuuluviin saamisen tähden. Halu tehdä jotain yhteiskunnallisesti merkittävää on suuri, ja mielestäni eläinoikeustietouden levittäminen on juuri sitä itseään”, Martikainen sanoo. Martikainen tekee podcastiin jakson veganismista yhdessä 19-vuotiaan Valo Kainulaisen kanssa. Espoosta kotoisin oleva Kainulainen lähti mukaan, koska haluaa auttaa eläimiä antamalla ihmisille enemmän tietoa eläinten kohtelusta tuotantotaloudessa ja vaihtoehtoisista toimintatavoista yksilön sekä koko ruuantuotantojärjestelmän tasolla. “Tapa, jolla kohtelemme eläimiä nyt, aiheuttaa vahinkoa monella tavalla. Se vahingoittaa ympäristöä, terveyttämme ja on epäeettistä eläimiä kohtaan. Tahdon oppia lisää ihmisiin vaikuttamisesta. Haluan kehittää esiintymistaitojani ja julkisen puhumisen taitojani”, Kainulainen kertoo. Eläinten ääni käsittelee esimerkiksi veganismia ja eläintuotannon epäkohtia

Valo Kainulainen.

Martikaisen ja Kainulaisen yhteisessä podcast-jaksossa tullaan puhumaan siitä, kuinka veganismista tehdään elämäntapa, joka kestää. Jakso painottuu pääasiassa ruokaan.

teksti eveliina piispanen • kuvat essi martikainen ja valo kainulainen • kuvitus heta kasurinen

Martikaisen ja Kainulaisen yhteisessä podcast-jaksossa tullaan puhumaan siitä, kuinka veganismista tehdään elämäntapa, joka kestää. Martikainen näkee vegaanisen ruuan yksinkertaisesti kestävimpänä vaihtoehtona kaikista, kaikilla indikaattoreilla ja metodeilla tarkasteltuna. “Suhteeni ruokaan voisi sanoa olevan kohtuullisen stabiili tällä hetkellä. Aina se ei sitä ole ollut. Teiniaikoina, aikana ennen vegaaniutta, ruuasta tuli minulle jonkinlainen mörkö, kun etsin omalle keholle sopivaa ruokavaliota erinäisten terveysongelmien kierteessä. Nyt kun kehoni voi hyvin, myös mieli voi hyvin. Olen todennut vegaanisen ruokavalion olevan itselleni paras vaihtoehto myös terveydellisistä syistä”, Martikainen kertoo. Martikaisen ja Kainulaisen yhteisen jakson lisäksi Kainulainen on tekemässä podcastiin toisenkin jakson, joka kertoo eläintuotannon epäkohdista. “Vegaaninen ruoka kuluttaa vähemmän luonnon resursseja kuin eläinperäinen ruoka. Vegaanisen ruuan kasvattamiseen tarvitaan vähemmän maa-aluetta kuin eläinperäisen ruuan kasvattamiseen. Globaali kasvipohjaiseen ruuantuotantojärjestelmään siirtyminen mahdollistaisi sen, että ruokaa riittäisi kaikille. Vegaanisten proteiinivalmisteiden, kuten härkiksen ja nyhtökauran, tulisi olla halvempia kuin lihatuotteiden”, Kainulainen sanoo.

Myös Martikainen näkee kehityskohtia. Erityisesti vegaanisten elintarvikkeiden pakkausmateriaalien kierrätettävyyteen sekä ekologisuuteen tulisi hänen mielestään kiinnittää huomiota. “Olisi myös ihan mielettömän siistiä katsoa televisiosta vegaanisia kokkausohjelmia!” Martikainen ideoi. “Ihan super tavata samanhenkisiä ihmisiä ja oppia uutta!”

Projektissa mukana olevat ovat tavanneet 1–2 kertaa kuukaudessa netin välityksellä epidemiatilanteen vuoksi. “Podcastin tekeminen on tähän mennessä ollut pitkälti Zoom-kokouksia, joissa olemme hakeneet rahoitusta hankkeelle. Lisäksi olemme saaneet julkisen puhumisen ja äänittämisen asiantuntijoilta ohjeita podcastin toteuttamiseen sekä suunnitelleet jaksojen sisältöä. Toivon, että podcast saavuttaa laajan kuulijakunnan ja jaksot herättävät keskustelua sekä innostavat ihmisiä muuttamaan omia valintojaan” Kainulainen kertoo. “Tähän mennessä podcastin tekeminen on ollut erittäin hauskaa! Olen oppinut, opin ja toivon myös tulevaisuudessa oppivani aina vain lisää eläinten oikeuksista sekä siitä, kuinka edistää niitä. Myös käytännön taitojen, kuten äänittämisen, leikkaamisen, äänimateriaalista ehjän kokonaisuuden luomisen ja muun projektiin liittyvän toiminnan opettelua odotan innolla. Ihan super tavata samanhenkisiä ihmisiä ja oppia uutta!” Martikainen sanoo ja haluaa rohkaista myös muitakin mukaan eläinoikeustoimintaan. Eläinten ääni -podcastia on rahoitettu Euroopan unionin Euroopan solidaarisuusjoukot- ohjelmasta. Lisätietoja ohjelmasta löydät: www.oph.fi/euroopan-solidaarisuusjoukot.

Jätä eläinrakkautesi elämään Tekemällä testamentin annat korvaamattoman lahjan eläimille. Se on kaunis tapa varmistaa, että työ sinulle merkityksellisten asioiden hyväksi voi jatkua. Harkitsetko testamentin tekemistä?

Lue lisää: animalia.fi/testamenttilahjoitus tai ota yhteyttä: Tarja Balding, talouspäällikkö, p. 050 343 2197 Testamenttilahjoitusten ansiosta Animalia on voinut työskennellä eläinten hyväksi näkyvästi ja pitkäjänteisesti. Käytämme arvokkaan lahjasi tehokkaasti kokonaisuudessaan työhön maailman muuttamiseksi. Koska Animalia on yleishyödyllinen yhdistys, testamenttilahjoitukset ovat meille verovapaita. Jokainen lahjoitus eläinten hyväksi on tärkeä. Kiitos!

KEVÄÄN PUHUTTAVAT UUTUUDET

Risto Isomäki RUOKA, ILMASTO JA TERVEYS

Risto Isomäki MITÄ KORONAPANDEMIAN JÄLKEEN

Muuttamalla ruokavaliosi kasvispohjaisemmaksi voit elää pidempään ja pitää maapallon terveenä.

”Mitä Koronapandemian jälkeen käsittelee juuri sitä, mitä koko maailma pohtii juuri nyt.” – Ylen aamu

Samuli Sinisalo YMPÄRISTÖKÄSIKIRJA KUNTAPÄÄTTÄJILLE – JA KAIKILLE MUILLE Kaikille, jotka haluavat edistää kestävyyttä kunnassaan.

Philip Lymbery DEAD ZONE MIHIN VILLI LUONTO KATOSI? Dead Zone kuvaa yli kymmenen ikonisen eläinlajin avulla, miten tehomaatalous ahdistaa monet lajit sukupuuton partaalle. Mitä voimme tehdä uhanalaisten eläinlajien pelastamiseksi?

= myös e-kirjana intokustannus.fi

= myös äänikirjana

Kirjakaupoista ja osoitteesta intokustannus.fi

”

Maailman Kuvalehden parissa luottamus maailmaa kohtaan kasvaa ja toivo pilkahtaa. Kaisa Viitanen Toimittaja

4 nroa

20 €

Tilaa uudistunut lehti: maailmankuvalehti.fi/tilaus

Kirjavinkit

myös aloitteleville vegaanikokeille Elina Innanen & Suvi Auvinen: Lapsiperheen vegaanikeittokirja – Helppo arki Chocochilin resepteillä. Kosmos 2020. 213 s. lapsiperheen vegaanikeittokirja rakentuu yleisten tieto-osioiden ja kiertävän viikkoruokalistan ajatuksen varaan. Ruuat on jaoteltu viikonpäivien mukaisesti siten, että lapsiperheen ajankäyttö on otettu jaottelussa huomioon. Kirjan nimestä ja reseptien valinnasta huolimatta kirja käy myös aloitteleville vegaanisesti kokkaileville sekä arkeen rutiinia kaipaaville. Taiton ja kuvituksen perusteella kirjaa ei miellä vain lapsiperheille tehdyksi. Kiertävä viikkoruokalista on ideana erinomainen, mutta sen käyttöönotto vaatii silti uuden omaksumista. Jos lista olisi taitettu erilliseksi irroitettavaksi liitteeksi tai kirjan sisäkansiin, käytettävyys olisi vieläkin parempi. Jos koko listan haltuunotto tuntuu hankalalta, resepteihin tutustuminen kannattaa aloittaa kalattomasta keitosta tai tofunugeteista. tiina ollila

afrikkalainen tietämys korostaa sopusointua Minna Salami: Aistien viisaus. S & S 2020, 240 s. Suomentanut Sini Linteri. filosofi minna salami haastaa ajattelullaan vallalla olevan europatriarkaalisen näkökulman. Siinä ylivertaisia ovat Eurooppa, valkoisuus ja ihmiset, erityisesti miehet. Alakynteen jäävät kahtiajakautuvan ajattelun ’toiset’. Jotta esimerkiksi lajisorrosta päästäisiin, meidän on muutettava ajatusta siitä, mikä on normaalia. Salamin Aistien viisaus -kirjassa maailmaa katsotaan mustan feminismin lähtökohdista. Kirja on kiinnostavaa luettavaa myös eläinoikeusnäkökulmasta. ”Toisin kuin europatriarkaalinen tieto, afrikkalainen perinteinen tietämys – kuten alkuperäiskansojen ylipäätään – korostaa sopusointua. Eikä siinä arvosteta pelkästään ihmisten välistä vaan myös ihmisen, luonnon ja muiden aistivien olentojen välistä sopusointua.”

monimutkaisen paikan tulevaisuus Risto Isomäki: Ruoka, ilmasto ja terveys. Into, 2021. 383 s. kansikuva on kuin self help -oppaasta, ja sen yllä lukee: “Lahjoita tämä kirja ihmisille joista todella välität ja joiden toivot elävän pitkään ja terveenä.” Sisältö on silti ehtaa isomäkeläistä tietokirjaa: monimutkaisten ilmiövyyhtien selvittelyä ja yhteen solmimista, tilastotietoja, visiointia tulevaisuuden ratkaisuista sekä liuta lähteitä. Monipuolisessa teoksessa linkittyvät terveenä pysyminen, ilmastonmuutos, zoonoosien syntytavat ja ravinnontuotannon uhkat ja mahdollisuudet niin maalla kuin vedessä. Isomäki huomautttaa, että joutuu tiivistämään paljon tietoa ja että joistain asioista hän ei vain tiedä tai ei löydä tietoa.  Mutta siinä mihin hän tarttuu, ote on vahva ja tyyli suora: “Eläinrääkkäys vaarantaa terveytesi.” Tai: “Jos olet päättänyt, että lapsille ja lapsenlapsille ei jätetä mitään muuta kuin [...] ekokatastrofi ja käsistä karannut kasvihuoneilmiö, jättikatkaravut ovat sinun valintasi.” Ja: “Olen pahoillani, mutta maailma on monimutkainen paikka.”  Kaiken perustana seisoo kuitenkin kymmenittäin tieteellisiä lähteitä, joista osa listataan teoksen lopussa. Konkreettisia ratkaisuja nykyongelmiin tulee välillä suorastaan pellepelottomasti.   Ajankohtainen kirja ei sisällä kuvitusta yhtä taulukkoa enempää, joten se toimii näyttelijä Aku Laitisen ilmeikkäästi lukemana äänikirjanakin. Kuunnellessa saa tosin skarpata pysyäkseen tilastotietojen perässä. micaela morero

hannele huhtala

Koe-eläimet valokeilaan eläinkokeet ovat yksi vanhimmista eläinoikeustoiminnan kohteista suomessa. myös animalian toiminta sai alkunsa koe-eläimistä, kun keskustelu eläinten julmasta kohtelusta tieteellisessä tutkimuksessa nousi esille. teksti hannele ahponen • kuva Istockphoto.com / Svetlana Pazhiltseva • infograafi anni sairio

uonna 1961 perustettu Ani-

malia kantoi aluksi nimeä Pohjoismainen Liitto tuskallisten eläinkokeiden vastustamiseksi – Suomen osasto. Eläinkokeet ovat edelleen – 60 vuotta järjestön perustamisesta – keskeinen ja yksi haastavimmista eläinoikeustyön osa-alueista. Eläinkoetoiminnan luonne osana tiedemaailmaa tekee siitä medialle ja kuluttajille vaikeasti lähestyttävää. Tarkkoja tietoja kokeiden yksityiskohdista on vaikeaa saada. Aiheesta käytävä julkinen keskustelu on siten vähäistä verrattuna esimerkiksi ruuantuotannossa käytettäviin eläimiin. Euroopan unioni pyrkii eläinkoedirektiivin avulla vähentämään eläinkokeiden määrää. Lopullisena tavoitteena on päästä niistä kokonaan eroon. Kunnianhimoi-

sesta tavoitteesta huolimatta edistysaskeleet ovat olleet hitaita EU:n laajuista kosmetiikan eläinkoekieltoa lukuun ottamatta. Eläinkokeet ovat edelleen pakollinen osa lääketutkimusta. Kokeet ovat kuitenkin hyvin tehottomia, sillä yli 90 prosenttia eläinkokeet läpäisseistä lääkkeistä ei läpäise ihmiskokeita eikä siten päädy koskaan käyttöön.

Eläinkokeettomien menetelmien tulokset ovat suoraan sovellettavissa ihmisiin.

Suomalaiset valmiita korvaamaan eläinkokeet

Suomalaiset kannattavat vahvasti eläinkokeiden korvaamista muilla menetelmillä. Animalian alkuvuodesta 2021 tilaaman eläinoikeusgallupin vastaajista 78 prosenttia oli joko täysin tai osittain sitä mieltä, että eläinkokeet tulisi asteittain korvata sellaisilla tutkimusmenetelmillä, joissa ei käytetä eläimiä hyväksi. Tulos on merkittävä, sillä lääkekehitys ja -tiede on pitkälle riippuvainen eläinkokeista. Lisäksi kysely teetettiin aikana, jolloin koronapandemia ja sitä vastaan kehitettävät rokotteet ovat olleet vahvasti esillä mediassa. Suomessa tehdään vuosittain eläinkokeita noin 100 000 eläimellä, joista yleisimpiä ovat hiiri, kala ja rotta. EU:n tasol-

Eläinoikeusgallupin vastaajista 78 prosenttia oli joko täysin tai osittain sitä mieltä, että eläinkokeet tulisi asteittain korvata sellaisilla tutkimusmenetelmillä, joissa ei käytetä eläimiä hyväksi.

Loppu

eläinkokeille Päivittäisiä pistoksia, kirurgisia leikkauksia, eristämistä lajitovereista, syö-

la määrät ovat valtavia – vuosittain käytetään noin 9 miljoonaa eläintä. Kokeet aiheuttavat eläimille monenlaista kärsimystä. Pienimmillään haitta on verrattavissa neulanpistoon, mutta pahimmillaan eläimille aiheutetaan pitkäaikaista kipua tai muuta vakavaa haittaa.

laitoksissa elävät koirat ulkoilemaan. Lajitovereiden seuraa vaativat eläimet eristetään usein kokeiden takia. Kansalaisten näkemykset tulisikin ottaa vahvemmin huomioon tehtäessä päätöksiä, jotka liittyvät lainsäädäntöön ja julkisten tutkimusvarojen käyttöön.

Eläinten itseisarvo ja lajityypilliset käyttäytymistarpeet huomioitava

Kohti eläinkokeetonta maailmaa

Kysymys eläinkoetoiminnan hyväksyttävyydestä kytkeytyy vahvasti eläinten itseisarvoon. Suomalaisten mielestä eläinten itseisarvo tulisi ottaa huomioon nykyistä paremmin. Eläinoikeusgallupin mukaan jopa 74 prosenttia vastaajista oli täysin tai osittain sitä mieltä, että eläimillä on oikeuksia ja siksi eläinten itseisarvo tulisi kirjata lakiin. Vielä suurempi osa vastaajista, 85 prosenttia, oli sitä mieltä, että kaikkien eläinten tulisi saada toteuttaa lajityypillisiä käyttäytymistarpeitaan. Eläinkokeiden aiheuttaman kärsimyksen lisäksi eläinten olot koe-eläinlaitoksissa ovatkin kaikkea muuta kuin lajityypilliset. Esimerkiksi hiiren elintila rajoittuu puolikkaan A4paperiarkin alueelle. Rotat eivät pääse kurkottelemaan pystyasennossa eivätkä

päkasvaimia ja sydänkohtauksia – tätä on koeeläinten arkipäiväinen elämä. Animalian tavoitteena on eläinkokeeton maailma.

Eläinkokeettomia tutkimusmenetelmiä onneksi kehitetään ympäri maailmaa. Eläinkokeettomien menetelmien tulokset ovat suoraan sovellettavissa ihmisiin, ja lisäksi ne ovat nopeampia ja kustannustehokkaampia verrattuna eläinkokeisiin. Eläinkokeeton tutkimus perustuu esimerkiksi ihmisten kantasoluista erilaistettuihin soluihin pohjautuviin kudosja elinmalleihin, joita Suomessa kehittää Tampereen yliopiston yksikkö FICAM. Uusien menetelmien kehittäminen on kuitenkin hidasta ja vanhat tottumukset sitovat tutkijoita eläinkokeisiin. Siksi rahallista panostusta ja tutkijoiden koulutusta tulisikin suunnata entistä vahvemmin näihin uusiin menetelmiin.

Lue lisää Eläinoikeusraportista: animalia.fi/elainoikeusraportti

Auta ja lahjoita

”Eläinkokeet tulisi asteittain korvata tutkimusmenetelmillä, joissa ei käytetä eläimiä hyväksi”

10 euroa lähettämällä viesti ANIMALIA10 numeroon 16155.

60% 50%

48%

Lahjoitus veloitetaan

40%

seuraavalta puhelinlaskultasi.

30%

30% 20%

Kiitos tuestasi! 4%

Täysin eri mieltä

EOS

0% Täysin samaa mieltä

Osittain samaa mieltä

Osittain eri mieltä

rauhnhk

14%

10%

Taloustutkimus 2021

Animalia testaa

teksti tiina ollila • kuva valmistajat

Vegaaniset

suklaavanukkaat vegaaniset vanukkaat monissa mauissa ovat löytäneet tiensä kauppojen hyllyille. vanukkaiden valmistusaineissa on myös valinnanvaraa. testin vanukkaissa oli mantelia, soijaa, kookosta ja kikhernettä. näistä löytyi kaksi suosikkia, joista toinen on jo klassikko, toinen taas kevään uutuus. raadissa oli mukana myös lapsia, joten eri ikäisten makuhermot tulivat testatuiksi.

edul

i t es t a ta j t i o v

dr. oetker love it! mantelipohjainen suklaavanukas 150 g

li s i n

i t es t a ta j t i o v

alpro dessert soijapohjainen tummasuklaa-jälkiruoka 4x125 g

coconut collaborative kookosvanukas suklaa 4x45 g

ehrmann veo veg vanukas suklaa vaahdolla 190 g

Hinta

0,89 € (5,93 € / kg)

2,39 € (4,78 € / kg)

2,79 € (15,50 € / kg)

1,39 € (7,32 € / kg)

Valmistaja

Dr. Oetker

Alpro

The Coconut Collaborative

Ehrmann

Valmistusmaa

Saksa

Belgia

Saksa

Arvio

Pisteet

”Mantelipohjainen, mutta manteli ei maistu läpi.” ”Hyvät merkinnät pakkauksessa, näkee helposti, että on vegaanista.” ”Lasten vanukkaan makuinen, muistuttaa maitosuklaavanukasta.” ”Kiinteä, pysyy hyvin lusikassa.” ”Tätä ostan varmasti toistekin.” ”Maistui lapselle parhaiten.”

”Maistuu tummalta.” ”Pehmeä ja juokseva.” ”Silkkinen koostumus.” ”Vahvasti kaakaon makuinen.” ”Maistuu melko tummalta, ei välttämättä maitosuklaasta tykkäävän makuun.” ”Klassikko.” ”Perusvarma valinta.” ”Soijapohjainen.” ”Maistui aikuisille ja lapsille.”

”Maistuu vahvasti kookokselta.” ”Suosittelisin vain kookoksen ystäville.” ”Makea.” ”Makeuteen nähden sopiva pieni koko.” ”Menee jälkiruuasta.” ”Ehkä enemmän aikuiseen makuun.” ”Tuhti, tosi paksu koostumus.”

”Melko laimea ja mieto maku vanukkaassa.” ”Paksu kerros kermavaahtoa, liiankin paksu.” ”Lapsen mielestä kermavaahtoa saisi olla jopa enemmän.” ”Koostumus hyvä.” ”Näkyvä vegan-merkintä ilahdutti.” ”Ulkonäön perusteella odottaisi överimpää ja enemmän makua.”

teksti senni puustinen • kuva heikki pirinen

anima l laine ian

Kreetalta, Paleochorasta adoptoidut Redy ja Tiny.

Vegaani ei ole enää kummajainen ilona pirinen on toiminut eläinten asialla kymmeniä vuosia. toiveena on vielä nähdä, että eläinten oikeudet kirjataan perustuslakiin.

Sinulla ja Animalialla on takana jo vuosikymmeniä yhteistä historiaa. Miten alun perin tulit mukaan toimintaan?

Postiluukustani pudotettiin Animalian esite, ja pian olinkin jo Porvoonkadun toimistolla ensimmäisessä kokouksessani. Vuotta en tarkkaan muista, mutta siitä on noin 30 vuotta. Mitä kaikkea olet tehnyt vapaaehtoisena?

Olen muun muassa kerännyt nimiä vetoomuksiin, järjestänyt kirppiksiä, luukuttanut melkoisen määrän esitteitä, ollut yhteyshenkilönä Animalia Forssassa, järjestänyt bussiretken Tuulispäähän ja vegeruokakierroksia Prismassa, pitänyt infopöytää sekä osallistunut mielenosoituksiin.

tulleet rescuekoirat ja luonnonvaraisten eläinten auttaminen. Kirjoitan myös mielipidekirjoituksia. Millaisia muutoksia olet nähnyt eläinten asemassa vuosien aikana?

Muutos eläinten asemassa on ollut vuosikymmenten aikana suuri, eihän ennen tunnustettu eläinten oikeuksia juuri lainkaan. Nyt turkittomien liikkeiden lista kasvaa, samoin eläinkokeettoman kosmetiikan valikoimat. Vegaani ei enää ole kummajainen, ja eläinten kohtelusta ja heidän oloistaan keskustellaan laajasti. Vielä toivoisin näkeväni sen, että eläinten oikeudet kirjataan perustuslakiin. Sen hetken, kun eläimet vapautuvat orjuudesta.

Onko eläinaktivismisi muuttunut jotenkin vuosien varrella?

Onko jokin tietty tapahtuma tai kohtaaminen jäänyt erityisesti mieleen Animalia-vuosien varrelta?

Samoilla kuvioilla mennään vieläkin, tahti vain on hidastunut. Mukaan ovat

Mieleeni on erityisesti jäänyt ensimmäinen turkisten vastainen mielenosoitus,

johon osallistuin. Se oli Vantaalla, Turkistuottajien portilla. Muistan sen hienon yhteishenkeä täynnä olevan tunnelman. Silloin kaikki oli alussa, nyt ollaan päästy jo aika pitkälle. Hyvä me! Mikä on mielestäsi parasta 60 vuotta täyttävässä Animaliassa?

Animaliassa parasta on se, että voi ylpeänä kertoa olevansa Animalian asialla. Animalia on tunnettu, ja vankka asiantuntemus ja koko ajan lisääntyvä vaikutusvalta antavat todella hyvän mahdollisuuden entisestään parantaa eläinten asemaa. Olisi hienoa nähdä paljon uusia vapaaehtoisia osallistumassa tähän tärkeään työhön. Animalian hienossa juhlavuoden paidassa kelpaa kulkea koko juhlavuoden ajan ja tuoda myös sillä tavoin esiin, miten tärkeä Animalia minulle on.

Vegepalsta

reseptit, teksti ja kuvat TIINA TOHU / URBAANI VEGENDA

Kevään ja kesän juhliin kotitekoinen jäätelökakku, rapeat sitruunacookiet ja mokkapalat ovat täydellisiä tarjottavia tulevan kesän juhliin. jäätelökakun voi valmistaa koristeita myöten valmiiksi pakastimeen, ja cookiet ja mokkapalatkin voi halutessaan leipoa pari päivää ennakkoon. resepteissä pääset myös kokeilemaan aquafabaa (säilykekikherneiden lientä) kananmunan korvaamiseen - se on näiden ilmavien mokkapalojen salaisuus!

lisää rese ptejä: urbaaniveg enda.fi instagram issa @urbaaniv egenda

Vegepalsta

Blondie-vadelmajäätelökakku

Sitruuna-mantelicookiet

24 cm vuokaan

20 kpl

Blondie 3 rkl aquafabaa 1/2 dl fariinisokeria 1/2 dl sokeria 1/8 tl suolaa 1/2 tl vanilja-aromia 50 g margariinia 50 g valkosuklaata 1 1/2 dl vehnäjauhoja 1/2 tl leivinjauhetta 1 dl maapähkinöitä Jäätelömassa 1 prk (320 g) kondensoitua kookosmaitoa 5 dl kasvivispiä ripaus suolaa 1 tl vanilja-aromia 2 pss (á 15 g) pakastekuivattua vadelmaa Päälle 2 dl Biscoff-levitettä 1/2 dl kasvivispiä 1/2 dl maapähkinöitä tuoreita vadelmia

Valmista pohja, eli blondie. Mittaa 5 ensimmäistä raaka-ainetta kulhoon, sekoita. Lisää sulatettu margariini ja suklaa. Lisää kuivat aineet. Kaada leivinpaperilla vuorattuun irtopohjavuokaan ja paista 175 asteessa noin 15–20 min., kunnes reunat ovat kypsyneet. Anna jäähtyä.

Valmista jäätelö. Vatkaa kondensoitu kookosmaito ja kasvivispi kuohkeaksi. Lisää loput aineet. Kaada pohjan päälle ja pakasta vähintään kahdeksan tuntia tai seuraavaan päivään.

Sulata Biscoff mikrossa. Kaada valmiin kakun päälle ja koristele. Anna kakun pehmetä 10 minuuttia huoneenlämmössä ennen tarjoilua.

1 1/4 dl margariinia 2 3/4 dl sokeria 1 tl vaniljasokeria 2 rkl kasvimaitoa 2 rkl sitruunamehua 4 rkl öljyä 2 1/2 dl vehnäjauhoa 1 dl kaurajauhoa 2 dl mantelijauhoa 3/4 tl leivinjauhetta 3/4 tl soodaa 3/4 tl suolaa 1 sitruunan kuori 2 dl + 1/2 dl mantelilastuja

Vaahdota margariini ja sokerit vaahdoksi. Lisää märät aineet, sekoita. Lisää kuivat aineet, sitruunan kuori ja 2 dl mantelilastuja. Sekoita.

Jaa 20 osaan, pyöritä keksi palloksi ja litistä hieman. Keksit leviävät reilusti uunissa. Koristele mantelilastuilla.

Paista 175 asteessa noin 12–15 min., kunnes reunat ovat saaneet väriä. Anna jäähtyä.

Mokkapalat 1 pellillinen, noin 35 x 40 cm Pohja 300 g margariinia 6 dl sokeria 1 ½ dl aquafabaa 3 dl kasvimaitoa 1 l vehnäjauhoja 1 dl kaakaojauhetta 4 tl leivinjauhetta 4 tl vaniljasokeria 1/2 tl suolaa Kuorrute 1 dl kahvia 100 g margariinia 4 tl vaniljasokeria 2 rkl kaakaojauhetta 8 dl tomusokeria strösseleitä

Valmista pohja. Mittaa sula margariini, sokeri, aquafaba ja kasvimaito kulhoon. Sekoita loput aineet toisessa kulhossa. Yhdistä. Kaada taikina leivinpaperilla vuoratulle uuninpellille ja paista 175 asteessa noin 30–45 minuuttia, kunnes pohja on kypsynyt.

Valmista kuorrute. Sulata margariini ja kahvi kattilassa. Lisää vaniljasokeri ja kaakao, sekoita. Lisää tomusokeri koko ajan sekoittaen. Kaada valmis kuorrute lämpimän pohjan päälle, levitä tasaiseksi ja koristele.

Animaalit kautta maan

a i l a m Ani

aluap

some

Itä-Lappi Rovaniemi

Oulussa järjestettiin etäkouluvierailu. Seuraa Oulun Animaliaa Facebookissa @oulunanimalia ja Instagramissa @oulun_animalia

Oulu Kajaani

Tampereen vapaaehtoiset osallistuivat maaliskuussa 81 miljoonaa -näyttelyyn muun muassa järjestämällä virtuaalisia opastuksia. Seuraa Tampereen Animaliaa Facebookissa ja Instagramissa: @animaliatampere

Joensuu Kuopio Pori

Tampere

Mikkeli Jyväskylä Savonlinna Hämeenlinna Lahti Kouvola Forssa Kotka Kerava Turku Pääkaupunkiseutu Opiskelijaryhmä

Alkuvuosi kului etätapahtumien parissa. Maaliskuussa Animalian vapaaehtoiset kokoontuivat virtuaalisesti juhlimaan järjestön syntymäpäivää!

vapaaehtoiset ovat animalialle tärkeitä! Vapaaehtoisena pääset toimimaan eläinasioiden puolesta itsellesi sopivalla tavalla. Tarvitsemme apua monenlaisiin tehtäviin. Liity vapaaehtoisten listalle: Täytä lomake verkkosivuillamme animalia.fi, niin saat tietoa oman paikkakuntasi vapaaehtoistyön mahdollisuuksista sähköpostiisi. Tule mukaan alueosastotoimintaan: Ryhmässä on voimaa! Ota yhteyttä sinua lähimpään alueosastoon ja kysy lisää. Sähköpostiosoitteet ovat muotoa paikkakunta@animalia.fi.

Pääkaupunkiseudulla toimivat myös opiskelijaryhmä (opiskelijaryhma@animalia.fi), karhuryhmä (karhuryhma@animalia.fi) ja englanninkielinen ryhmä (vah@animalia.fi). Lisätietoja: animalia.fi/vapaaehtoiset Tervetuloa mukaan toimintaan! Kanerva Pelli, vapaaehtoiskoordinaattori kanerva.pelli@animalia.fi puh. 045 775 01572

Animalian kauppa

koonnut katre kauhanen

Ostamalla hyvää, teet hyvää! Kaupan myyntituotoilla tuetaan työtämme eläinten oikeuksien edistämiseksi.

Merkkipäivä tulossa?

7,90 €

Possu-kangasmerkki Näytä, että olet eläinten puolella! Suloinen kangasmerkki, jossa on possun kuva ja teksti ”Valitse vege”. Kangasmerkin halkaisija 9 cm. Merkin voi kiinnittää ompelemalla.

Muista läheisiäsi Animalian aineettomilla lahjoilla! Voit valita postikortin tai sähköisen pdf-kortin, jonka voit lähettää heti eteenpäin sähköpostitse. Aineettomilla lahjoilla ilahdutat läheisiäsi ja edistät samalla eläinoikeustyötä Suomessa. Aineettomat lahjat löydät osoitteesta lahjaelaimille.fi.

20 € 7,90 €

Lemmu-kangaskassi Musta kangaskassi, jota koristaa vaalea ja moderni lehmäaiheinen kuvitus. Materiaali reilun kaupan luomupuuvilla.

Eläinkokeet Suomessa Eläinkokeet Suomessa -kirja tarjoaa kattavan, helppotajuisen ja asiapohjaltaan vankan tietopaketin koe-eläinten käytöstä, eläinkokeita koskevasta lainsäädännöstä ja niiden vaihtoehdoista. Ajankohtainen teos tarkastelee myös koe-eläinten elämää tutkimuslaitoksissa ja toimenpiteitä, joihin ne tutkimuksissa joutuvat.

Tarjous!

Tilaus ja toimitus Tilaa tuotteet verkkokaupastamme: kauppa.animalia.fi. Voit tehdä tilauksen myös puhelimitse p. 050 343 2197 tai sähköpostitse tarja.balding@animalia.fi. Hinnat sisältävät pienimmän mahdollisen toimitusmaksun. Pidätämme oikeuden muutoksiin.

Tee maailmasta eläinten näköinen Suomessa teurastetaan vuosittain yli 82 miljoonaa  eläintä. Jokainen näistä eläimistä olisi halunnut elää. Tuntea maata jalkojen alla, liikkua vapaasti ja hoitaa poikastaan. Animalia tekee töitä, että tulevaisuus on eläimille valoisampi. Tähän työhön sinäkin olet tervetullut mukaan. Kuukausilahjoittajana pidät sinnikkäästi eläinten puolia.   Yhdessä voimme auttaa eläimiä ja muuttaa maailmaa.

Liit y mukaan kuukausilahjoitta jaksi ja postita meille oheinen lomake! Postimak su on mak set tu puolestasi.

Kyllä, ryhdyn Animalian kuukausilahjoittajaksi!

Postimaksu maksettu kotimaassa

Tuen työtä eläinten puolesta seuraavalla summalla: Eräpäivä on joka kuun

5.päivä

€/kk (min. 7€/kk)

20. päivä

Nimi: Katuosoite:

Tunnus 5007666

Postinumero ja -toimipaikka:

00003 VASTAUSLÄHETYS

Sähköpostiosoite: Puhelinnumero: Syntymäaika: Kyllä kiitos, tilaan Animalian kuukausittaisen uutiskirjeen sähköpostiini.

Lähetämme sinulle postitse ensimmäisen laskun sen jälkeen, kun kuponki on saapunut meille. Sen jälkeen voit valita, kytketkö päälle e-laskusopimuksen verkkopankissasi vai maksatko kuukausittaisen lahjoituksen kerran kuussa saapuvan paperilaskun tiedoilla. Voit postittaa tämän kupongin tällaisenaan tai sulkea sen kuoreen. Säästät postimaksun, kun kirjoitat kuoreen vastauslähetyksemme tunnuksen: Animalia ry, Tunnus 5007666, 00003 VASTAUSLÄHETYS.