lehti el채inten asialla
ulkokanalassa
kanat voivat paremmin Vasikoiden hyvinvointi kaipaa kohennusta
2/2013
lu m i sia
Kampa
Ka
m
sia
akuulumi nj
p a n ku u ja
Kansalaisaloitteen
eduskuntakäsittely jatkuu kansanedustajat lähettivät turkistarhaton suomi -kansalaisaloitteen maa- ja metsätalousvaliokunnan käsittelyyn. teksti vesa saarinen kuva teppo lahti
turkistarhaton suomi –kansalaisaloitteen tie
eduskuntakäsittelyssä on ollut pitkä. Aloite jätettiin eduskuntakäsittelyyn maaliskuussa, mutta vasta myöhään huhtikuussa eduskunnan puhemiesneuvosto sai päätettyä, minkälaisella prosessilla kansalaisaloitteita käsitellään. Puhemiesneuvoston antama ohjeistus kansalaisaloitteiden käsittelytavasta ei ollut kansalaisdemokratian kannalta niin hyvä kuin toivoimme. Eduskunnan valiokunnille annettiin mahdollisuus tehdä kansalaisaloitteilla käytännössä mitä tahtovat, jopa jättää ne käsittelemättä. Puolueista perusPuheenvuoroja suomalaiset, vaturkistarhausta vastaan semmistoliitto ja sekä sen puolesta käytettiin vihreät puolustivat kansalaisaloitteipitkälle toistasataa. den vahvempaa käsittelyä, mutta heidän näkemyksensä jäivät vähemmistöön. Puhemiesneuvoston päätettyä kansalaisaloitteiden käsittelytavasta otti eduskunta Turkistarhaton Suomi –aloitteen omaan mankeliinsa vikkelästi: lähetekeskustelu aloitteesta käytiin torstaina 25. huhtikuuta. Suomen historian ensimmäisen kansalaisaloitteen lähetekeskustelu innosti kansanedustajia debatoimaan: puheenvuoroja turkistarhausta vastaan sekä sen puolesta käytettiin pitkälle toistasataa. Kiitos aloitteemme puolustajille
Odotetusti ja valitettavasti suurin osa käytetyistä puheenvuoroista puolusti turkiselinkeinon tulevaisuutta, osin jopa sangen kummallisin argumentein. Monet tarhausta puoltavista väitteistä eivät perustuneet niinkään faktoihin vaan tunteisiin – eräät edustajat vetosivat jopa itkeviin lapsiin ja veteraaneihin turkistarhausta puolustaessaan. Lähetekeskustelussa selvimmin turkistarhauksen kiellon puolesta kantaa ottivat tai tärkeitä huomioita esittivät (aakkosjärjestyksessä) Tuija Brax (vihr.), 2
Tarja Filatov (sd.), Satu Haapanen (vihr.), Mikael Jungner (sd.), Johanna Jurva (ps.), Saara Karhu (sd.), Anna Kontula (vas.), Martti Korhonen (vas.), Annika Lapintie (vas.), Maria Lohela (ps.), Silvia Modig (vas.), Jari Myllykoski (vas.), Mika Niikko (ps.), Aino-Kaisa Pekonen (vas.), Pertti Salolainen (kok.), Anni Sinnemäki (vihr.), Eila Tiainen (vas.), Jani Toivola (vihr.) sekä Pia Viitanen (sd.). He ansaitsevat suuren kiitoksen. Yllä oleva ei missään nimessä ole luettelo kaikista turkistarhauksen vastustajista eduskunnassa: moni aloitettamme tukenut kansanedustaja oli lähetekeskustelun aikaan työmatkalla. Myös monet mainitsematta jääneet nostivat esiin asioita turkistarhauksen ongelmista. Aloitteen jatkokäsittely
Lähetekeskustelun perusteella eduskunta lähetti kansalaisaloitteen jatkokäsittelyyn maa- ja metsätalousvaliokuntaan. Se tekee aloitteesta asiantuntijakuulemisten perusteella mietinnön, josta myöhemmin eduskunta äänestää. Mietintö ei näillä näkymin tule tukemaan turkistarhauksen lakkauttamista Suomessa, sillä etukäteistietojen mukaan valiokunnassa ainoastaan Satu Haapanen (vihr.) on turkistarhauksen lakkauttamisen kannalla. On valitettavan todennäköistä, että istuva eduskunta ei tule tekemään päätöstä turkistarhauksen lakkauttamisesta. Siksi on tärkeää, että maa- ja metsätalousvaliokunta paitsi kunnioittaa kansalaisaloitetta, myös ottaa vakavasti turkistarhojen eläimille aiheuttamat hyvinvointiongelmat. Valiokunnan on tunnustettava tosiasiat ja myönnettävä, että turkistarhaus on epäeettinen elinkeino, sekä esitettävä mietinnössään selkeitä parannuksia turkiseläinten hyvinvointiin. Tätä kirjoitettaessa ei tiedossamme ole aikataulua, jolla valiokunta käsittelee kansalaisaloitteen. Seuraamme asiaa paitsi Animalia-lehdessä, myös verkkosivuillamme animalia.fi sekä blogissamme nasuvastisanottu.com.
Anni Sinnemäki (vihr.) puhui eduskunnassa kansalaisaloitteen puolesta.
3
Pääkirjoitus
teksti kati pulli • kuva tiina silventoinen Animalia-lehti, 37. vuosikerta julkaisija: Eläinsuojeluliitto Animalia päätoimittaja: Laura Uotila,
laura.uotila@animalia.fi
toimitussihteeri:
Eduskunta innostui kansalaisaloitteesta
Vesa Saarinen, p. (09) 7206 5914 vesa.saarinen@animalia.fi taitto: Vera Liinasaari, p. 040 753 2663 vera.liinasaari@gmail.com
27
18
Osoitteenmuutokset:
Tarja Balding, p. (09) 7206 5911 tarja.balding@animalia.fi Painopaikka:
Miktor Oy, Helsinki ISSN 0783-9170 Ilmestymisaikataulu:
turkistarhaton suomi – kansalaisaloitteemme pääsi kansanedustajien keskusteltavaksi vihdoin huhtikuun lopussa. Lähetekeskustelun ajankohta lykkääntyi useampaan otteeseen, sillä kyseessä oli ennakkotapaus eikä eduskunnalla ollut kansalaisaloitteiden käsittelytapaa valmiiksi pohdittuna. Aloite herätti eduskunnassa kiinnostusta: puheenvuoroja jonotettiin jo aamulla. Keskustelua ei kuitenkaan käyty varattujen vuorojen mukaan, vaan kahden ensimmäisen puheenvuoron jälkeen siirryttiin televisioituun debattiin. Keskustelu oli kuumaa, ja puheenvuoroja pidettiin yhteensä 115. Keskustelu oli monipuolista, mutta valitettavasti se ei perustunut aina faktoihin. Turkistarhauksen puolustajat toivat keskusteluun niin sotaveteraanit kuin itkevät lapset. Moni edustaja jaksoi edelleen viitata laittomaan toimintaan. Vertailu muuhun eläintuotantoon ja viittaukset Kiinaan olivat yleisiä. Puheenvuoroja turkistarhauksen lopettamisen puolesta pidettiin lukuisia, joskaan enemmistönä ne eivät olleet. Vihreiden ja vasemmistoliiton edustajat puhuivat tavoitteemme puolesta aktiivisimmin. Turkistarhauksen lopettaminen on myös heidän puolueidensa tavoite. sdp:ssä kannoissa oli eniten hajanaisuutta. Myös joiltakin perussuomalaisilta edustajilta kuultiin tarhauksen lopettamista puoltavia puheenvuoroja. Kokoomuksen vaatimukset kohdistuivat lähinnä hyvinvointisäädöksien tiukentamiseen. Vaikka enemmistö edustajista ei tällä hetkellä puolla turkistarhauksen lakkauttamista, on keskustelu eduskunnassa työllemme arvokasta. Myös useissa turkistarhausta puoltavissa puheenvuoroissa kävi sel-
väksi, että turkistarhaus ei ole eettinen elinkeino ja että eläinten pidon tarhoilla tiedostetaan olevan ongelmallista. Arvojärjestyksessä valitettavan monilla edustajilla raha ja työllisyys kuitenkin saivat edelleen ensi sijan. Hyvinvointiparannuksia vaadittiin laajasti. Edelliseltä aukeamalta löydät listan kansanedustajista, jotka pitivät lähetekeskustelussa puheenvuoroja turkistarhauksen lopettamisen puolesta. Heille kaikille kuuluu kiitos siitä, että he edistävät asiaa eduskunnassa ja ovat korvaamaton apu työllemme. Lisäksi haluan vielä erikseen kiittää muutamaa kansanedustajaa aktiivisuudesta ja avusta. He ovat Anni Sinnemäki (vihr.), Mika Niikko (ps.) ja Silvia Modig (vas.). Jatkossa erityisen keskeiseen asemaan noussee maa- ja metsätalousvaliokunnassa ainoana aloitettamme sellaisenaan puoltava Satu Haapanen (vihr.). --Tämä pääkirjoitus on viimeinen kirjoitukseni Animalian toiminnanjohtajana. Siirryn kesällä muihin eläinsuojelutehtäviin. Animalian toiminnanjohtajaksi palaa Kiinassa kaksi viimeistä vuotta viettänyt Salla Tuomivaara. Kiitän kaikkia teitä jäseniä näistä yhteensä viidestä vuodesta, jotka olen Animaliassa kanssanne jakanut. Kiitos tuestanne eläinsuojelutyölle, olette arvokkaita. Hyvää kesää ja aktiivisia tulevia vuosia! Toiminnanjohtaja Kati Pulli
Nro 1 maaliskuu, nro 2 toukokuu, nro 3 syyskuu, nro 4 marraskuu. Seuraavaan numeroon tarkoitetun materiaalin tulee olla perillä toimituksessa 23.6.2013 mennessä. Aineistot lähetetään lehti@animalia.fi tai osoitteella: Animalia-lehti, Suvilahdenkatu 4, 00500 Helsinki. Ilmoitusmyynti:
Ninni Pekkala, p. 045 7750 1570 Ilmoitushinnat:
Katso ilmoitushinnat www.animalia.fi Lisäveloitukset: Värierottelut veloitetaan erikseen, määräyspaikkakorotus 20 %, liitteiden hinnat sovitaan erikseen. Rajoitukset: Etusivulla ei julkaista ilmoituksia. Alennukset: Toistoalennus: 1. toisto 10 %, seuraavat 20 %, auktorisoidut mainostoimistot 15 %.
22
Ilmoitusten peruuttaminen:
Peruutukset viimeistään seitsemän (7) vuorokautta aineiston jättöpäivän jälkeen toimitussihteerille. Reklamaatiot: Kirjallisena 14 vuoro kauden aikana ilmestymispäivästä lukien.
Sisällys2/2013
Irtonumeromyynti:
Akateeminen kirjakauppa. Animalia-lehti pidättää oikeuden lyhentää ja muokata juttuja.
02 04 06 09 10 12
Kansalaisaloitteen eduskuntakäsittely jatkuu
Pääkirjoitus
Ajankohtaista
Vieraskynä: Anneli Kiljunen
Karua elämää huskytarhalla
Vasikoiden hyvinvointi kaipaa kohennusta
24
Peter Singer – hyvinvointiteorian nousu ja uho
26
Kesäkiertueella puhutaan eläinten hyvinvoinnista
27
Salla Tuomivaara palaa Animaliaan
28
Vegepalsta: Kolottaako sitrushammasta?
22
Kesä, turistit ja eläimet – vetoa matkatoimistoihin!
30
Animaalit kautta maan: Kouvola
23
Animalia testaa: Grillit kuumiksi ja vegenakit tulille!
31
Animaliashop: Kesän suloiset tuotteet
14 18 20 21
Ulkoilua ympäri vuoden
Muna? Kana? Munaton?
Animalia sai uuden hallituksen
Kirjavinkit
= kannessa Kannen kuva: Wilhelmiina Keränen
4
Artikkelien lainaaminen eläinsuojelua edistäviin tarkoituksiin sallittu. Lähde mainittava. Toimisto: Suvilahdenkatu 4, 00500 Helsinki Asiakaspalvelu:
p. (09) 720 6590, päivystys ma–pe kello 10.00 –15.00 e-mail: animalia@animalia.fi internetsivut: www.animalia.fi. Jäsenmaksut: Tukijäsen: 32 € / vuosi, vähävaraiset: 25 € / vuosi, nuorisojäsen (alle 18 v.): 20 € / vuosi, kuukausijäsen: 5 € / kk, ainaisjäsen: 640 €, yhteisöjäsen: 250 € / vuosi. Sampo 800018-2105644 IBAN: FI71 8000 1802 1056 44 SWIFT: DABAFIHH Kirjoita viestiksi nimesi ja osoitteesi. Lahjoitukset: Nordea 101130-260629 IBAN: FI24 1011 3000 2606 29 SWIFT: NDEAFIHH testamentit: Tiedustelut, p. (09) 7206 5911, tarja.balding@animalia.fi Rahankeräyslupa:
Luvan myöntäjä: Poliisihallitus Toimenpanoaika ja alue: 1.1.2013–31.12.2014 koko Suomi Ahvenanmaata lukuun ottamatta Päätös nr ja pvm: 2020/2012/3189 19.10.2012
Sisällysluettelon kuvat: Suzanne T., Nick Manning ja Vesa Saarinen
5
Ajankohtaista
Ajankohtaista & dyrebeskyttelsen norg
koonneet mirja kolttola ja laura uotila
wwf:n soijatutkimus: emme ole vastuullisia
nettverk for dyrs frihet
vuoden alussa julkaistun wwf:n tutkimuksen mukaan 85 % Suomeen tuodusta soijasta syötetään tuotantoeläimille. Tuodusta soijasta kuitenkin vain 25 % on tuotettu vastuullisesti, kuten ympäristölle aiheutuvat haitat huomioiden. Moni tuottaja on tietoinen soijatuotantoon liittyvistä ongelmista, mutta silti vastuullista soijaa suositaan vain vähän. Lisätiedot wwf.fi.
animalia
kiellossa edistyksellistä on myös se, että se kieltää lisäksi metsästyksen turkisten vuoksi. Slovenia oli kahdestoista turkistarhauksen kieltänyt tai sitä voimakkaasti rajoittanut maa Euroopassa. Villieläimet pois sirkuksista
paras juttu numeron 1/2013 parhaaksi jutuksi äänestettiin tasaäänin kaikkiaan neljä artikkelia! Sarjakuvakeittokirja 2 -teoksen arvonnassa onni suosi Hilla Moilasta. Onnea voittajalle ja kiitos kaikille äänestäneille!
Mikä on tämän lehden paras juttu? Kerro mielipiteesi 1.7.2013 mennessä, niin olet mukana Does your life have a price? –t-paidan arvonnassa. Lähetä vastauksesi, t-paidan koko ja malli, nimesi sekä osoitteesi sähköpostitse lehti@animalia. fi (sähköpostin otsikko: Paras juttu 2/2013) tai postitse Animalia, Suvilahdenkatu 4, 00500 Helsinki.
Tätä ei enää Sloveniassa nähdä: maa lakkautti turkistarhauksen.
Slovenia liittyi turkistarhauksen kieltäneisiin maihin maaliskuussa sloveniasta kantautui ilouutinen: maan uudistetussa eläinsuojelulaissa kiellettiin eläinten kasvattaminen turkisten vuoksi. Tämä tarkoittaa turkistarhauksen loppumista maassa kokonaan. Lisäksi lakiin tuli useita muita edistyksellisiä uudistuksia.
Slovenialaiset eläinsuojelujärjestöt tekivät aktiivisesti töitä eläinsuojelulain uudistuksen yhteydessä. Työ todella kannatti, sillä lakiin kirjattiin kielto metsästää ja kasvattaa eläimiä turkisten, nahan tai höyhenten vuoksi. Lisäksi laissa kiellettiin mm. villieläinten käyttö sirkuksissa
vaihtoehtoja eläinkokeille Juliana von Wendtin Säätiö tukee sellaista tutkimusta, jossa kehitetään ja sovelletaan eläinkokeille vaihtoehtoisia menetelmiä, ja jolla edistetään ihmisten ja eläinten hyvinvointia. Tue toimintaamme: Nordea 200118-42627 (IBAN FI 9620011800042627). Keräyslupa 2020/2011/2500 jvws@jvws.org p. 050 324 6923
www.jvws.org
6
”Slovenian kiellossa edistyksellistä on myös se, että se kieltää lisäksi metsästyksen turkisten vuoksi.”
sekä uskonnolliset teurastukset ilman tainnutusta. Turkistarhauksen kieltävä laki astuu voimaan vuoden 2015 alussa. Sloveniassa on tällä hetkellä vain yksi rekisteröitynyt turkistarha ja todennäköisesti joitakin laittomasti toimivia tarhoja, joten kiellon vaikutukset maan sisällä jäävät pieniksi. Kielto on tärkeä signaali muille Euroopan maille: mitä useampi valtio kieltää turkistarhauksen, sitä suurempi paine alan kieltämiseksi kohdistuu myös vielä tarhauksen salliviin maihin. Slovenian
Slovenian lakiin kirjattiin myös kielto villieläinten käytöstä sirkuksissa. Kielto on harvinainen eu:ssa, sillä aiemmin ainoastaan muutama eu-maa on tehnyt vastaavan päätöksen. Huhtikuussa kuultiin, että Slovenian lisäksi Iso-Britannia aikoo liittyä villieläinten sirkuskäytön kieltäviin maihin: kielto astuu voimaan Iso-Britanniassa 1.12.2015 alkaen. Slovenian uusi laki kieltää myös uskonnolliset teurastukset ilman tainnuttamista. Tätäkään kieltoa ei ole ollut aiemmin kuin muutamassa eu-maassa. Lisäksi laki puuttuu mm. koirien häntien ja korvien typistämiseen, äänijänteiden katkaisemiseen ja kissojen kynsien poistamiseen. Jatkossa Sloveniassa tullaan sallimaan koirien myynti ainoastaan rekisteröityneiden kasvattajien toimesta. Laki hyväksyttiin Slovenian parlamentissa 95 prosentin kannatuksella.
allekirjoita vetoomus eläinkokeettoman maailman puolesta maaliskuussa astui voimaan laki, jonka mukaan Euroopan Unionin alueella ei saa valmistaa eikä myydä eläinkokeilla testattua kosmetiikkaa. Cruelty Free International aloitti pian tämän jälkeen kampanjan, jonka tarkoituksena on kieltää kosmetiikan eläinkokeet maailmanlaajuisesti. Allekirjoita tavoitetta ajava vetoomus osoitteessa www.crueltyfreeinternational.org
koe-eläinseminaari oli menestys animalian pääkaupunkiseudun alueosasto järjesti kansainvälisen koe-eläinpäivän kunniaksi seminaarin huhtikuussa Helsingissä. Puhujiksi seminaariin oli kutsuttu Juliana von Wendtin säätiön toiminnanjohtaja Marianna Norring, Tampereen yliopiston vaihtoehtomenetelmäkeskus eläinkokeille ficam:in johtaja Tuula Heinonen ja Animalian varainhankkija Ninni Pekkala. Marianna Norring kertoi eläinkoemaailman uutisia. Tuula Heinonen johti kuuntelijat pohtimaan ovatko vaihtoehtoiset testimenetelmät eläinkokeita parempia. Ninni Pekkala puhui kosmetiikan eläinkokeista ja kuluttajan valinnoista. Seminaari houkutteli paikalle lähes 40 kiinnostunutta kuulijaa. Lue lisää tapahtumasta osoitteesta pksanimalia.wordpress.com
Sanottua ”Turkistuotantoa en voi hyväksyä. Turkisten tuotto ei vastaa ihmisen perustarpeisiin, vaan tapahtuu ainoastaan taloudellisen hyödyn ja turhamaisuuden vuoksi.” – Maa- ja metsätalousvaliokunnan jäsen Satu Haapanen (vihr.)
7
Ajankohtaista
teksti anneli kiljunen • kuva eduskunta
Vieraskynä
vaaditut kanitestit kumottiin reach-ohjelman nimissä määrätyt eläinkokeet kumottiin ensimmäistä kertaa. Päätöksen teki Euroopan kemikaaliviraston (echa) valituslautakunta. Lautakunta katsoi, että echa ei noudattanut vaatimuksessaan reachiin kirjattua ehtoa siitä, että eläinkokeet ovat viimeinen vaihtoehto kemikaalien tutkimuksissa. Vaaditussa kokeessa olisi pitänyt altistaa yli 100 kania 90 päivän ajan tutkittavalle kaasulle. Päätöksellä on myös pitkällisemmät seuraukset: jatkossa echan on annettava enemmän painoarvoa sille, että eläinkokeiden on todella oltava viimeinen vaihtoehto turvallisuustestauksissa. Valitusprosessissa oli aktiivisesti mukana eceae, joka on eläinsuojelujärjestöjen kattojärjestö eu:n eläinkoeasioissa. Animalia on järjestön jäsen.
Eläinsuojelulain uudistamisesta Myyntiin mennyt Hessun rakentama siilikoto.
Kirpputorikauppaa Forssassa eläinten hyväksi forssan alueosasto pystytti keväällä kirppispöydän kerätäkseen rahaa eläinten hyväksi. Idea tapahtumaan lähti paikalliselta kirpputorin väeltä, joiden kanssa alueosastolaiset ovat tehneet yhteistyötä aiemminkin. Lahjoituksia myyntipöydälle saatiin Seutusanomien sponsoroi-
man lehti-ilmoituksen avulla. Kiitokset tavaroiden lahjoittajille, kirppiksen Heidille ja Sipille, Animalian vapaaehtoisille sekä Seutusanomien toimitukselle. Kirppispöytä oli menestys ja sai paljon positiivista palautetta. nina åkerlund ja kaisa-mari uusitalo
Eläinystävällisiä asianajopalveluja! Asianajotoimisto Streng Ky Lapinlahdenkatu 27, 00180 Helsinki Puh. 09 7269 6730, Fax 09 6227 6228 joonia.streng@strenglaki.fi www.strenglaki.fi
Länsi-Helsingin Kirjanpito Oy Helge Örn Kattavat tilitoimistopalvelut yli kymmenen vuoden kokemuksella
hallitusneuvotteluissa sovittiin eläinsuojelulain uudistamisesta ja työ on nyt käynnissä. Uuden lain on vastattava paitsi tämän päivän, myös tulevaisuuden haasteisiin. Taloudellinen kilpailu on joka alalla kiristynyt, mikä on johtanut taloudellisen voiton hakemiseen myös yhä suuremmista eläintuotantoyksiköistä, yhä tehokkaammilla ja kovemmilla – myös rikollisilla – keinoilla. Tämä koskee niin tuotanto- kuin seura- ja harraste-eläimiäkin. Toisaalta kansalaiset ovat aiempaa tietoisempia eläinten oikeuksista ja eläinten itseisarvosta ja valmiita toimimaan niiden puolesta. Lakiuudistukseen kohdistetaan suuria odotuksia ja valmistelijoilla on haastava tehtävä saada erilaiset intressit kohtaamaan. On hyvä, että ministeriö on kerännyt laajasti mielipiteitä ja tehnyt selvityksiä siitä, mitä asioita laissa pitää huomioida. Itse pidän tärkeänä, että lailla suojellaan eläintä paitsi fyysiseltä, myös psyykkiseltä kivulta, ahdistukselta ja pelolta. Näin pääsisimme lähemmäs muiden Pohjoismaiden ja Hollannin lainsäädäntöä. Myös eläimen oikeus lajityypilliseen käyttäytymiseen tulisi kirjata lakiin. Tämä tarkoittaisi myös esim. eläimen sosiaalisten tarpeiden täyttämistä. Kokonaishyvinvointi tarkoittaa mielestäni näitä kolmea ulottuvuutta. Myös eduskunnan eläinsuojeluryhmä on keskustellut lain uudistamisesta ja
keskustelu tulee varmasti jatkumaan. Viime aikojen kädenvääntö mmm:n ja ympäristöministeriön välillä lisännee osaltaan kiinnostusta eläinsuojelulain uudistusta kohtaan. Hyvä niin.
”Taloudellinen kilpailu on joka alalla kiristynyt, mikä on johtanut taloudellisen voiton hakemiseen myös yhä suuremmista eläintuotantoyksiköistä, yhä tehokkaammilla ja kovemmilla – myös rikollisilla – keinoilla. Tämä koskee niin tuotantokuin seura- ja harrasteeläimiäkin.” anneli kiljunen
Kirjoittaja on kansanedustaja (sd) ja eduskunnan eläinsuojeluryhmän puheenjohtaja
Länsi-Helsingin kirjanpito Oy | Pajamäentie 4 00360 Helsinki | puh. 050 3513941
8
9
lähes puolella rekikoirayrityksistä eläinsuojelurikkomuksia vuonna 2008 suoritettiin eläinsuojelutarkastus 46 Suomessa toimivassa rekikoirayrityksessä. Yritystä kohden oli koiria 10-470, käsittäen yhteensä 3852 koiraa. Yrityksistä 22 sai huomautuksen eläinsuojelurikkomuksesta. Puutteita oli erityisesti koirien kopeissa ja säänsuojissa sekä liian lyhyissä ketjuissa.
Lähde: Saavalainen, E. Suojelevatko eläinsuojelusäädökset rekikoiria? Rovaniemen ammattikorkeakoulu, 2010.
karua elämää
”Kannattamattomat yksilöt lopetetaan, olivatpa koirat terveitä tai eivät.”
huskytarhalla
Atukin häkin kohdalla vaivaannun. Koppi on tyhjä. Muistan, etten ole kuukauden kestäneen työsuhteeni aikana nähnyt koiraa valjaissa kertaakaan. Sille olisi helposti löytynyt uusi koti. Nyt Atuk makaa sekajätemontussa seitsemän muun terveen koiran kanssa. Päivän päätteeksi ajan kotiin firman etiikan kanssa painineen sesonkityöntekijän kyydissä. Etsimme selitystä Atukin, Santtan, Taavin, Metsurin, Ironin, Elviksen, Penan ja Hallan ampumiselle - ne eivät olleet tarpeeksi hyviä vetämään. Esimies oli tokaissut, että koirista on mak-
settu suuret rahat, joten miksi antaa niitä eteenpäin. Safariyrittäjälle huskyt ovat ensisijaisesti tuotantoeläimiä ja niiden arvo on esineellinen. Kannattamattomat yksilöt lopetetaan, olivatpa koirat terveitä tai eivät. Vuonna 2010 Suomen huskytoiminta rikkoi uutiskynnyksen, kun Sodankylästä löytyi kymmenien koirien raadot. Epäiltiin, että ne olivat peräisin Lappiin ”etelästä tai ulkomaita myöten” ilmestyviltä yrittäjiltä, jotka luvatta pystyttävät lyhytaikaisen rekikoirayrityksen ja sesongin päätyttyä poistuvat paikalta. Selvisi kuitenkin, että raadot olivat peräisin paikallisesta, pitkään pyöritetystä safariyrityksestä. Yritän saada Lapin läänin aluehallinnoista asiasta tietäviä kommentoimaan Suomen huskybisneksen tilaa. Moni ei ole halukas puuttumaan asiaan nimellään. Eräs alaa valvova myöntää olevansa liian arka kommentoimaan. Harvat kommentit saan tiloja vuosikymmeniä tarkastaneelta Sodankylän entiseltä terveystarkastaja-eläinsuojelusihteeri Pekka Jantuselta, jonka mielestä safariyritykset tulisi saada tiukemman valvonnan alle. Hänen mukaansa ongelmia ovat aiheuttaneet sesonkiajaksi tulevat yrittäjät, mutta myös pysyvät tilat, joissa asianmukainen hoito ja yksilöllinen kohtelu ei ole mahdollista kohtuuttomasta koiramäärästä johtuen. Nykyään tilat tarkastetaan kerran vuodessa, eikä se riitä. Tietämättä työstäni kyseisessä huskyfarmissa, hän mainitsee yrityksen koirien hyvinvoinnin erinomaiseksi.
teksti ja kuvat sonia luokkala
V
aljastus alkaa vimmatun haukunnan tahdittamana 150 huskyn odottaessa häkeissään. Atuk, 8-vuotias siperianhusky, innostuu valjaat nähdessään hyppimään tasatassuin. Tänään Atuk ei kuitenkaan juokse. Bussilastillinen turisteja saapuu tarhalle. Saksasta ja Ranskasta tulevat matkailijat otetaan hymysuin vastaan. Koirille sinisiin haalareihin pukeutuneen joukon saapuminen tietää vain yhtä asiaa – kohta juostaan.
10
Ankkurit irti, vetosolmut auki. Valjakot syöksähtävät tutulle reitille kyydissään 32 aitoa arktista kokemusta odottavaa turistia. Koiravaljakoiden kiitäessä läpi tunturimaiseman vain safarioppaiden moottorikelkkojen pärinä rikkoo hiljaisuuden. Lapin erämaihin huskyt saapuivat turistien myötä: ensimmäinen siperianhusky rekisteröitiin Suomessa 1960-luvulla. Meitä oppaita kehotetaan kuitenkin pitämään illuusiota yllä perinteistä jättämällä tämä tylsä seikka mainitsematta.
Tunti kuluu valkeassa maisemassa kuin siivillä. Ajo on ohi, ja valjakot ankkuroidaan odottamaan seuraavaa ryhmää. Siirrytään tarhaesittelyyn, jossa kerrotaan tietoja koirista ja käydään tervehtimässä niitä. Atukin energinen olemus ja jäänsinisenä kiiluva vasen silmä herättävät ihastusta. Asiakkaat esittävät kysymyksiä. ”Mitä tapahtuu koirille, jotka eivät enää vedä?” Vastaus on ennalta sovittu: ne jäävät pitämään seuraa kavereilleen. Turistit siirtyvät taukotupaan, ja uusi joukko otetaan vastaan. Päivä jatkuu sa-
malla kaavalla myöhään iltaan. Asiakkaita on tänään ollut lähemmäs sata. Löydän itseni kuitenkin illuusion ja tympeän realismin välimaastosta. Saapuessani töihin seuraavana aamuna kuulen kahdeksan koiran ampumisesta. Olen vielä hyväuskoinen. Käyn mielessäni läpi tarhan koiria etsien sairaita yksilöitä. Nuoren ja vauhkon Leevin häkkiä siivotessamme kertoo työntekijä varovasti selityksen sen käytökselle. Sen veli kuoli ”inhimilliseen virheeseen”, pannan kasvettua kiinni sen kaulaan.
Turisteille kerrotaan kaunisteltu totuus vetokoirien elämästä. Kuvien koirat eivät liity jutun tapaukseen.
11
”
Varhaisessa iässä muodostuvat sosiaaliset suhteet ovat naudoille tärkeitä myös myöhemmällä iällä.”
S
uomalaiset vasikat eivät voi niin hyvin kuin pitäisi. Tästä kertoo muun muassa vasikoiden suuri kuolleisuus. Suomessa tehdään vasikoihin liittyvää hyvinvointitutkimusta, jonka tulokset siirtyvät toivottavasti hiljalleen myös käytännön työhön. Nupoutuskipua hoidettava
Monet asiat vaikuttavat vasikoiden hyvinvointiin. Hoidossa ja olosuhteissa on parannettavaa.
vasikoiden hyvinvointi kaipaa kohennusta suomalaisten vasikoiden hoidossa ja olosuhteissa on vielä paljon parannettavaa. teksti laura uotila • kuvat wilhelmiina keränen
12
Suurin osa Suomessa syntyvistä vasikoista nupoutetaan eli niiden sarvenaiheet poltetaan. Toimenpide aiheuttaa vasikoille kaksi kolmannen asteen palovammaa, mutta silti lainsäädäntömme ei vaadi kipulääkitystä toimenpiteen yhteydessä, jos se tehdään alle neljän viikon ikäiselle naudalle. Tutkimuksessa nupoutettiin kymmenen sonnivasikkaa. Vasikat jaettiin kahteen ryhmään, joista toinen sai kipulääkettä ja toinen lumelääkettä viiden vuorokauden ajan nupoutuksen jälkeen. Nupoutus tehtiin rauhoituksessa ja paikallispuudutuksessa. Kaikkien vasikoiden makuullaoloaika vuorokaudessa lyheni selvästi nupoutuksen jälkeen, mikä viittaa vasikoiden kokeneen akuuttia kipua kipulääkityksestäkin huolimatta. Nupoutuksen jälkeen lumelääkettä saaneet vasikat viettivät makuulla selvästi lyhyempiä aikoja, mutta hieman useammin, kuin tulehduskipulääkettä saaneet vasikat. Tästä voidaan päätellä lumelääkettä saaneiden vasikoiden kokeneen enemmän kipua, joka ilmeni levottomuutena makuukäyttäytymisessä ja lepäämisessä. Riittävällä ja laadukkaalla unella on positiivinen vaikutus vasikan kasvuun. Vasikan makuullaan viettämä aika puolestaan vaikuttaa suotuisasti unen laatuun, kun taas stressi ja kipu heikentävät sitä. Näillä perusteilla tutkimuksessa todettiin, että olisi ehdottoman tärkeää pystyä lievittämään nupoutuksesta aiheutuvaa kipua mahdollisimman hyvin, jolloin vasikan käyttäytyminen ja leporytmi eivät poikkeaisi normaalista, eikä vasikan hyvinvointi siten heikkenisi. Varhain muodostuvat sosiaaliset suhteet tärkeitä
Vasikat muodostavat pitkäaikaisia sosiaalisia suhteita ikätovereidensa kanssa. Tutkimuksessa jaettiin 24 lehmävasikkaa neljän yksilön ryhmiin kahden viikon iässä. 3,5 kuukauden ikäisinä vasikat yhdistettiin toisten vasikoiden kanssa, ja vielä kerran ryhmiin lisättiin vasikoita, kun vasikat olivat hieman yli viiden kuukauden ikäisiä.
Tutkimuksessa havaittiin, että vasikat viettivät 1,5 vuoden iässä yhä eniten aikaa niiden lajitovereiden kanssa, joihin ne olivat muodostaneet sosiaalisen suhteen jo kahden viikon iässä. Vasikat lisäksi puskivat eniten niitä lajitovereita, joihin ne olivat saaneet tutustua vasta viiden kuukauden iässä. Tutkimuksen johtopäätöksissä todettiin, että varhaisessa iässä muodostuvat sosiaaliset suhteet ovat naudoille tärkeitä myös myöhemmällä iällä. Tutkijat suosittelevatkin, että tilat pyrkisivät hankkimaan uudet vasikat tiloille vähintään pareittain: näin eläinten väliset sosiaaliset suhteet voivat säilyä. Suuri kuolleisuus ongelma
Vasikkakuolleisuutta tutkittiin Pohjois-Savon 1 159 lypsykarjatilalla vuoden 2009 tuotostietojen kautta. Alueen tuotosseurantatilojen vasikkakuolleisuus oli keskimäärin 6,99 %, mikä on hieman vähemmän kuin koko maan tiloilla keskimäärin. Huomattavaa oli se, että tutkituilla luomutiloilla vasikkakuolleisuus nousi yli 10 prosenttiin, mutta koska luomutiloja oli otannassa mukana vain yhdeksän, ei luvusta voida tehdä sen pidemmälle vietyjä johtopäätöksiä. Tutkimuksessa todettiin, että tilan suuri koko kasvattaa vasikkakuolleisuutta. Vähiten vasikoita kuoli alle 20 lehmän tiloilla, joissa kuolleisuus oli hieman yli 6 prosenttia. Suurimmat kuolleisuusluvut mitattiin 4080 ja 80-160 lehmän tiloilla, joissa kuolleisuus nousi yli 8 prosenttiin. Lähteet: mustikka, m. Nupoutuskivun vaikutus vasikan hyvinvointiin. Lisensiaatin tutkielma, 2011. http://hdl. handle.net/10138/37674 oksman, a., ym. Tuotantomuodon, karjakoon, keskituotoksen ja maidon bakteeri- ja solupitoisuuksien vaikutukset vasikkakuolleisuuteen lypsykarjatiloilla Pohjois-Savossa. Teoksessa Igluja ja ternimaitoa – tuloksia InnoNauta –hankkeen vasikkatutkimuksista. 2012. http://jukuri.mtt.fi/ handle/10024/438279 raussi, s., ym. The formation of preferential relationships at early age in cattle. 2010. Behavioural Processes, Volume 84, Issue 3, July 2010, sivut 726-73.
13
Ulkokanalassa kanat voivat kulkea vapaasti sisään ja ulos.
ulkoilua ympäri vuoden teksti laura uotila • kuvat ari ellert
someron vaahteramäessä kanat saavat tepastella ulkona ympäri vuoden.
14
15
V
ielä jokin aika sitten pidettiin mahdottomana, että Suomen ilmastossa kanat voisivat ulkoilla ympäri vuoden. Etelämpänä Euroopassa ulkokanalat eli free range –tuotanto on yleistä ja eläinten hyvinvoinnin kannalta varsin hyvänä pidetty tuotantomuoto. Mutta voiko tällainen toimia myös Suomessa? On sateinen kevätpäivä, maassa vielä lunta ja lämpötila juuri plussan puolella, kun saavumme Vaahteramäen tilalle Somerolle. Ja siellähän niitä heti näkyy, säätä uhmaavia ulkoilevia kanoja. Tilan isäntä Mikko Välttilä on luvannut esitellä meille Suomen ensimmäistä ulkokanalaa, jossa linnut saavat halutessaan ulkoilla vuoden ympäri. Muutoin tuotanto tapahtuu lattiakanalatuotannon ehdoin. ”Tänä talvena terassille vievät luukut olivat kiinni ainoastaan kahtena päivänä, kun kylmä tuuli puhalsi niistä suoraan sisälle. Kanat saivat ulkoilla pakkasellakin, ja jokaisena talvipäivänä vähintään muutama kana uskaltautui ulkoilemaan”, Välttilä kertoo. Säädökset sallisivat pitää ulkoiluluukut kiinni 12 viikkona tuotantokauden aikana, mutta ainakaan tämä talvi ei juuri kiinnipitopäiviä vaatinut.
16
Jonkun on oltava ensimmäinen
Ulkokanalan perustaminen Suomeen oli pioneerityötä. ”Olin lopettamassa sianlihantuotantoa ja etsimässä sille vaihtoehtoa. Selvittelin luomukanalan mahdollisuuksia, mutta totesin, että siinä olisi monia ongelmia esimerkiksi rehujen suhteen. Kuulin, että ulkokanalatuotannon mahdollisuuksia kartoitetaan parhaillaan Suomessa, ja lähdin selvittämään asiaa tarkemmin”, Välttilä sanoo. Entinen sikala muutettiin ripeästi lattiakanalaksi, kun ulkokanalatuotannon ehdot oli selvitetty. Tuotanto sai myös maa- ja metsätalousministeriön sekä Eviran hyväksynnän. Mutta on niitä epäilijöitäkin riittänyt: alalla pitkään toimineilta tuottajilta Välttilä on saanut epäileviä kommentteja tuotannon järkevyydestä. ”Minulle syy lähteä tähän tuotantomuotoon oli eläinten hyvinvoinnissa. Sikalaan töihin lähteminen lähinnä harmitti aamuisin. Nyt, kun työssään näkee eläimiä, jotka saavat käyttäytyä lajityypillisesti, on työ itsellenikin mukavampaa”, Välttilä miettii. ”Kukot kiekuvat, kanat kylpevät turpeessa ja kiirehtivät sitten ulos nokkimaan porkkanoita. Lisäksi tässä saa itse oppia jatkuvasti paljon uutta, kun pääsee pohtimaan, miten asiat voisi tehdä vieläkin paremmin.” Kanalassa elää 8 500 kanaa, joten mistään aivan pienimuotoisesta tuotannosta ei ole kyse. Kanat on jaettu kahteen osastoon, jolloin yhdessä tilassa elää noin 4 250 kanaa. Kanalan sisätiloissa noudatetaan lattiakanalan tuotantoehtoja, mikä tarkoittaa sitä, että yhtä neliömetriä kohden on yhdeksän kanaa. Luomutuotannossa määrä on hieman pienempi eli kuusi kanaa neliömetriä kohden. Toisaalta luomutiloilla kanat eivät yleensä pääse talviaikaan ulkoilemaan. Välttilän ulkokanat käyttävät 150 ne-
liömetrin terassia ympäri vuoden. Niillä olisi myös jatkuva pääsy lähes 4 hehtaarin laidunalueelle, mutta ennen lumien sulamista eivät kanat sinne tohdi mennä. ”Laitumen takaosaan on matkaa 300 metriä. Olen jokseenkin varma, ettei yksikään kana tule niin pitkälle eksymään. Tuotantoehdot kuitenkin vaativat, että kanaa kohden on oltava 4 neliömetriä laidunta”, Välttilä toteaa. ”Laitumella on runsaasti pientä puustoa, joka toivottavasti rohkaisee lintuja liikkumaan alueella. Säädökset vaatisivat näin pitkälle laidunalueelle myös katoksia, mutta sain erityisluvan olla rakentamatta niitä juuri alueen suojaavan puuston vuoksi.” Porkkanat nokittaviksi
Vaahteramäen tilan kanat saavat muutakin virikettä kuin ulkoilua: katetulle terassialueelle levitetään porkkanoita sekä kauranjyviä, jotta kanoilla riittäisi nokittavaa ja kuopsuteltavaa. Lattia- ja luomukanaloissa on usein ongelmana häkkikanaloita suurempi lintujen kuolleisuus sekä kannibalismin esiintyminen. Ainakaan vielä Mikko Välttilä ei ole huomannut asiassa ongelmia. ”Sairauden tai kannibalismin takia en ole joutunut poistamaan kanoja. Kun kanat saapuivat tilalle 14 viikon ikäisinä, nääntyi aluksi muutama sellainen lintu, joka ei oppinut käyttämään ruokintalaitteita. Ahkerasti opetimme lintuja löytämään vesi- ja ruokintalaitteet, joten kuolleisuus jäi viiteen lintuun”, Välttilä kertoo. Kannibalismia pystyy ehkäisemään eri ratkaisuin. Esimerkiksi orret on sijoitettava niin, ettei kana yltä nokkimaan edessä olevalla orrella lepäävää kanaa. Välttilän mukaan luomukanaloissa ongelmia aiheuttaa usein liiallinen luonnonvalo, joka aktivoi linnut nokkimaan toisiaan. Tässä entisessä sikalassa ikkunat on pääosin peitetty, ja valaistuksesta pitävät huolen lamput sekä terassin kulkuaukoista tulviva luonnonvalo. ”Kanat pääse-
• suomalaisten kananmunien kulutus on 10,5 kg henkeä kohden vuodessa • kananmunista 33 % tuotetaan lattiakanaloissa, 4 % luomukanaloissa ja 63 % häkkikanaloissa • viime vuonna lattiakananmunien tuotanto kasvoi 20 % ja luomumunien 45 % • kaikkiaan Suomessa elää noin 3,4 miljoonaa munijakanaa • jo joka kolmannessa kanalassa Suomessa on yli 30 000 lintua
vät aina halutessaan ulos, joten ne saavat kaipaamansa luonnonvalon siellä.” Ulkoilualueelle vievät luukut eivät ole auki yötä päivää, vaan ne avataan aamupäivällä kanojen munittua ja suljetaan illalla viimeistään silloin, kun alkaa hämärtyä. ”Nyt kanat tulevat vielä omatoimisesti sisälle illan tullen, mutta saa nähdä, mitä käy, kun valoa alkaa riittää yöhön asti. Ehkä hankin paimenkoiran avukseni kanojen kokoamiseen”, Välttilä hymyilee. Elämää alaryhmissä
Ulkokanat elävät samanpituisen elämän kuin muutkin tuotantokanat eli noin puolitoistavuotiaiksi. Senkin jälkeen tehokasta munintaa riittäisi vielä joksikin aikaa, mutta ongelmaksi muodostuu munankuorien heikentyminen. ”Annamme kanoille jo nyt ylimääräistä kalkkia, jotta niiden luusto ja sen mukana munankuoret pysyisivät vahvoina mahdollisimman pitkään. Kana ottaa munankuoren valmistamiseen tarvittavan kalkin luustostaan, joten riittävä kalkin saaminen on tärkeää. Uskon, että myös ulkoilun kautta
”Minulle syy lähteä tähän tuotantomuotoon oli eläinten hyvinvoinnissa. Sikalaan töihin lähteminen lähinnä harmitti aamuisin. Nyt, kun työssään näkee eläimiä, jotka saavat käyttäytyä lajityypillisesti, on työ itsellenikin mukavampaa” tuleva D-vitamiinilisä sekä liikunnan positiiviset vaikutukset auttavat luuston kunnossapitämisessä”, Välttilä pohtii.
Kun yli 4 000 kanaa elää yhdessä tilassa, eivät kanat opi tuntemaan kaikkia toisia kanoja. Isoissa parvissa kanojen on todettu jakautuvan usein alaryhmiin, eli käytännössä ne elävät parvissa varsin rajatulla osalla kanalan alueesta. Välttilän mukaan tämä pitää hänenkin kanalassaan paikkansa. ”Kanat pysyttelevät selvästi tietyissä ryhmissä. Ja jos vieraan ryhmän kana eksyy väärälle alueelle, alkaa kova kaakatus ja räpiköinti, kun kana palautetaan oman ryhmänsä reviirille.” Välttilän kanala on ensimmäinen, muttei kauaa ainoa, ulkokanala Suomessa. Toinen vastaava on jo rakenteilla Somerolle. Ulkokanan munat tunnistaa kaupassa 1-leimasta ja maininnasta ”ulkokanalan munia”. Vaahteramäen tilan munat myydään Laitilan kanatarha –merkin alla, ja niiden saatavuuden pitäisi olla kohtuullisen hyvä isoimmista marketeista. Lähtiessämme tilalta jää muutama sata kanaa yhä uhmaamaan hyistä kevätsäätä ulkoterassille. Lämpenevä sää houkuttelee loputkin siivekkäät vähitellen ulkoilmaan. Luomu- vai ulkokanan munia – siinä kanojen hyvinvointia pohtivalle kuluttajalle jatkossa pala purtavaksi. 17
Muna? Kana?
Munaton? teksti mirja kolttola • kuva claudio jule
www. vapautavalinnoilla.fi
kananmunia löytyy montaa sorttia. mikä niistä kannattaa valita ostoskoriin? aivan aluksi: eläinten hyvinvoinnin
kannalta täysin ongelmatonta tuotantomuotoa ei ole olemassa, varsinkaan teollisessa mittakaavassa. Eläinystävällisin vaihtoehto on jättää kananmunat kaupan hyllylle. Kananmunan ehdoton välttämättömyys esimerkiksi leivonnassa on yleinen mutta väärä harhaluulo. Leivonnassa ja ruuanlaitossa on monia helppoja tapoja kananmunan korvaamiseen. Näitä ovat esimerkiksi soijajauho,
Virikehäkkikanala – leima numero 3 Virikehäkkikanala tai ”pienryhmäkanala” on yleisin kananmunien tuotantotapa Suomessa. Ruokinta, juomaveden jakelu, munien keruu ja lannan poisto on automatisoitu. Virikehäkeissä kanat ovat ryhmissä ja niiden käytettävissä on pesä, kuopsutuspaikka sekä orsia. Todellisuudessa kuopsutuspaikka tarkoittaa noin 20 x 20 -senttistä muovinpalasta, jonka päällä pitäisi olla purua tai turvetta. Ne eivät kuitenkaan pysy yleensä muovinpalan päällä. Virikehäkeissä tulee olla käytettävissä olevaa tilaa vähintään 600 cm2 kanaa kohti, mikä ei ole juuri enempää kuin aiemmissa häkkikanaloissa. Kanoja voi olla yhdessä häkissä kymmeniä. Virikehäkkikanaloita kutsutaan usein pienryhmäkanaloiksi, mikä voi luoda mielikuvia muusta kuin häkkikasvatuksesta.
vältä
kauramaito tai banaani. Hyvin varustelluista luomu- ja ruokakaupoista löytyy myös suoraan kananmunaa korvaavia valmisteita. Makoisia reseptejä kananmunattomaan ruoanlaittoon löytyy myös Animalian Vapauta valinnoilla –sivustolta osoitteesta vapautavalinnoilla.fi. Mikäli et ole vielä valmis luopumaan kananmunista, kannattaa pohtia tarkkaan, millä tavalla tuotettuja munia ostoskoriinsa poimii. Tuotantomuotojen nimikkeet voivat johtaa helposti harhaan, joten kananmunien merkintöihin ja myyntinimikkeisiin kannattaa perehtyä.
Lattiakanala – leima numero 2 Kanat voivat liikkua vapaasti lattialla, nokkia, kuopia ja kylpeä pehkussa sekä munia pesiin. Lattiakanaloissa on orsia. Yleensä ruokinta, juomaveden jakelu ja munien keruu on automatisoitu. Kanoja saa olla enintään yhdeksän neliömetrillä. Lattiakanaloissa suuret parvet, ahtaus ja virikkeettömyys voivat aiheuttaa hyvinvointiongelmia, kuten höyhenten nyppimistä ja kannibalismia. Nykyaikaiset lattiakanalat ovat osaritilä- tai kerroslattiakanaloita. Osaritiläkanaloissa lattiapintaalasta vähintään yksi kolmasosa on kuivikkeen peitossa ja enintään kaksi kolmasosaa on peitetty puu-, muovi- tai metalliritilällä. Lanta poistetaan ritilän alta säännöllisesti automaattikuljettimin. Vesi- ja ruokintalaitteet sekä orret ovat ritiläalueella. Munintapesät löytyvät ritiläalueen takaa tai keskeltä. Lattiakanalan lattiapinta-alaa voidaan kasvattaa kerrosritilähyllyillä, jolloin samaan kanalaan mahtuu enemmän lintuja.
Ulkokanala – leima numero 1
Luomukanala – leima numero 0
Ulkokanalassa linnuilla on oltava päiväaikaan mahdollisuus liikkua laidunalueella. Munia voi nimittää ”ulkokanojen muniksi”, jos kanoja pidetään sisällä tuotantokauden aikana alle 12 viikkoa. Laidunalueella on oltava kasvillisuutta. Kanoja saa olla enintään 2500 hehtaaria kohden tai yksi kana neljää neliömetriä kohden. Ulkokanalan sisätilan tulee noudattaa lattiakanalan säädöksiä.
Luomukanalat ovat lattiakanaloita, joiden tuotantoa säätelee Euroopan neuvoston asetus luonnonmukaisesta tuotantotavasta. Kanalassa on orret, pesät ja ulkotarha, jossa kanat pääsevät sään salliessa ulkoilemaan. Lattiapinta-alasta vähintään kolmannes on pehkualuetta, jossa kanat voivat kulkea, kuopsuttaa ja kylpeä. Ruokintaan käytetään pääosin luomurehua. Päivittäin kanat saavat myös karkearehua eli heinää, ruohoa tai juureksia. Kanoja tulee olla enintään kuusi neliömetrillä ja yhdessä hallissa saa olla korkeintaan 3000 lintua. Luomukanaloissa pitää olla ikkunat, joista luonnonvalo pääsee sisään.
harkitse
harkitse
vältä
18
19
Kirjavinkit an introduction to animals and the law kirjan voi lainata Animalian kirjastosta
Schaffner, Joan E: An Introduction to Animals and the Law. Basingstoke Palgrave Macmillan, 2011. 252 s. joan e. schaffnerin teos on kiinnostava ja laaja-alainen katsaus eläinten asemaan lainsäädännössä. Teoksessa tarkastellaan muun muassa eläinten juridista asemaa eläinsuojelusäädöksissä, ympäristöoikeudessa, perheoikeudessa ja perustuslaissa. Kirja on selkeästi kirjoitettu, ja lukuisat oikeustapaukset tekevät tekstistä mukaansatempaavan. Kirja keskittyy pääosin Yhdysvaltain oikeusjärjestykseen, mutta kansainvälisen vertailuasetelman ansiosta se on hyvin informatiivinen myös suomalaiselle lukijalle. Erityisen antoisaa kirjassa ovat arviot siitä, kuinka yhteiskunnissa olisi mahdollista siirtyä eläinten itseisarvon tunnustavaan oikeusjärjestykseen: eläimillä olisi muun muassa omat edustajansa oikeudessa, ja juridisesta kielestä olisi poistettu spesistinen terminologia. Kirjaa voi lämpimästi suositella kaikille, jotka ovat kiinnostuneita eläinten oikeudellisen aseman parantamisesta. saara kupsala
animalia sai uuden hallituksen teksti vesa saarinen • kuva ninni pekkala
puheenjohtajana jatkaa sami säynevirta eläinsuojeluliitto animalialle valittiin maaliskuussa
uusi hallitus. Animalian puheenjohtajana jatkaa järjestöpäällikkönä työskentelevä Sami Säynevirta. Muut hallituksen jäsenet ovat Inari Arjas, Hanna Bärlund, Tanja Hietamies, Roope Kanninen, Pauliina Klemola, Micaela Morero, Salla Nylund, Iiris Rautiainen, Inna Somersalo sekä Elina Valkama. Aivan uusia jäseniä hallituksessa ovat Arjas
20
sekä Klemola, muut hallituslaiset ovat vaikuttaneet Animalian johdossa jo pidempään. Varapuheenjohtajaksi valittiin Bärlund. Hallitus ottaa kantaa yhdistyksen ajankohtaisiin asioihin sekä suunnittelee Animalian toimintaa yhdessä Animalian toimiston työntekijöiden kanssa. Hallitus kokoontuu noin kerran kuukaudessa.
Kirjan voi ostaa Animalia-shopista.
planeetan parhaat vegepurilaiset Newman, Joni Marie: Planeetan parhaat vegepurilaiset. Moreeni Kustannus, 2013. 239 s. täydellisen kasvispihvin tekeminen on monelle kasvissyöjälle tuttu pulma. Maukkaita pihvejä on vaikea tehdä, ja usein pihvin koostumus vaihtelee kuivasta kiekosta vetiseen mössöön. Planeetan parhaat vegepurilaiset on ratkaisu jokaisen hampurilaisia rakastavan kasvissyöjän ongelmiin. Purilaispihvien raaka-aineina on käytetty niin vegepekonia kuin avokadoa. Kirjassa keskitytään erityisesti kasvispihveihin, mutta lisäksi joukosta löytyy lisukkeita ja jälkiruokia. Kirjan on kirjoittanut Joni Marie Newman. Hänen kynästään on lähtöisin myös suosittu Vegaanikeittiön käsikirja.
kanahavaintoja alun perin hollanniksi julkaistu Kanahavaintoja on suunnattu tuottajille, mutta teos sisältää mielenkiintoisia näkökulmia siipikarjatuotantoon myös muille. Sekä kananmunan- että broilerituotannossa yhdessä yksikössä on yleensä tuhansia eläimiä. Yksilöllisestä hoidosta ei voi puhua hyvällä tahdollakaan, ja tämä tosiasia kantaa läpi koko kirjan. Kirjan suurin anti tavalliselle lukijalle on tuotannon eri muotoihin ja niiden ongelmiin perehtyminen. Kirjasta saa tietoa niin siipikarjatilojen olosuhteista kuin myös eläinten hyvinvointiongelmista kertovista oireista ja niiden hoidosta. Toki kirja paljastaa myös tuotannon raadolliset puolet: kirjassa neuvotaan varsin yksiselitteisesti, minkälaisia eläimiä ei kannata pitää elossa ja millaisesta kuolleisuudesta kannattaa huolestua. Kaikkiaan kirja antaa kuitenkin arvokkaita ohjeita lintujen havainnoimiseen sekä niiden hyvinvoinnin edistämiseen. Kirjassa on runsaasti kuvia, joten asiat aukeavat myös kanoja vähemmän tunteville varsin hyvin. Toivottavasti tuottajat löytävät kirjan ja oppivat sen avulla seuraamaan kanojen hyvinvointia entistä paremmin. Vastaava kirja on aiemmin julkaistu sikojen hyvinvoinnin tarkkailusta. laura uotila
Bestman, Monique ym: Kanahavaintoja. Suomen Siipikarjaliitto, 2012. 121 s.
jenni joensuu
21
Animalia testaa
vertailu elina valkama • kuvat mirja kolttola
Kesä, turistit ja eläimet
– vetoa matkatoimistoihin!
Grillit kuumiksi ja vegenakit tulille! kesä on aluillaan ja grillikausi käynnistyy. mökeillä, takapihoilla ja rantahietikoilla kaivetaan niin pallogrillit kuin makkarapaketitkin esiin. mitä tänä kesänä vegaani grillaa? laitoimme vegenakit paremmuusjärjestykseen kasvis- ja sekasyöjien yhteisvoimin.
teksti mirja kolttola ja laura uotila kuvat eva halsdorfer ja animalia it es t a ta j vo i t
kesäisin moni suuntaa lomailemaan maihin ja paikkoihin, joissa
Arvoisa matkatoim
isto
voi kohdata hyvin erilaista eläinten kohtelua kuin Suomessa. Suositeltavaa onkin, että matkaillessa välttelisi sellaista toimintaa, mikä voi tukea eläinten kaltoin kohtelua. Esimerkiksi erilaiset ratsastus- ja kärryretket, delfinaariot, eläintarhat ja eläimiä käyttävät sirkukset on eettisen matkailijan syytä jättää väliin. Moni matkatoimisto tarjoaa osana pakettimatkojaan retkiä, jotka sisältävät vierailuja eläinten kannalta kyseenalaisiin paikkoihin. Ota yhteyttä esimerkiksi alla olevalla viestillä matkatoimistoihin ja pyydä heitä kiinnittämään huomiota eläinsuojeluasioihin!
uojelullisia ongelmia. iin liittyy usein eläins Matkailuun ja turism tetään esimerkiksi he turistikohteissa järjes ret n ää tet jes Monissa suosituissa jär , sia tuk meli- tai norsuratsas vosajeluja, aasi-, ka rioihin, myydään jul aa lfin de tai in oih arh int elä n in, ksi taa ku ne sir an kiä tuotteita tai ettuja eläinperäisiä en im elä n ise malla tavalla valmist ott ekso us kuvauttaa itsensä turisteille mahdollisu inten kaltoin kohteelä a tta eu aih sta mi toi ä ist nä ni Mo kanssa. haa kärsimystä . lua ja tuottaa niille tur on matkatoimistoomattava elinkeino, hu on i Koska turism tykseenne ja pyydän merkitys. Vetoan yri jen valinnoilla suuri ämänne palvetarjoamanne ja välitt ä ett , an ma hti ole teitä hu en kärsimys jatkuu, iä ja -eettisiä. Eläint llis vä stä i iny elä at ov lut senne ottaa eettisest Pyydänkin, että yrityk n ste lai na mikäli sitä tuetaan. see ky sti ettaa eläinsuojelullise kestävän linjan ja lop ikallisia yrittäjiä eläinpa e ise ka roh ä sek sen palvelujen tarjoami myös, että neuvotte rantamiseen. Pyydän pa in inn vo vin hy ten ssa niin, että he eivät n palvelujen valinna asiakkaitanne erilaiste ettistä toimintaa. insuojelullisesti epäe tulisi tukeneeksi elä Ystävällisin terveisi
n,
talonpojan kasvisnakki
valmistaja: Wheaty/Topas valmistusmaa: Saksa hinta: n. 3,50 € / 150 g
tofugrilleri
valmistaja: Pouttu valmistusmaa: Suomi hinta: n. 3,99 € / 320 g
la rossa
wiener-nakki
valmistaja: Wheaty/Topas valmistusmaa: Saksa hinta: n. 4,70 € /200 g
valmistaja: Taifun valmistusmaa: Saksa hinta: n. 5,50 € / 300 g
Ulkonäkö
”Vähän kellertävä, ei ruskistunut.”
”Oikean nakin näkoinen.”
”Muovisen näköinen pinta.”
Maku
”Kumina li s i n edu l maistuu vahvasti.” ”Hyvää, söisin lisää!”
”Piparkakkumainen, mausteet erikoisia.” ”Liian monta makua laitettu yhteen.”
”Mieto.” ”En söisi kyllä lisää.”
Sekasyöjien kokonaisarvio
”Voisin ostaa, yllättävän hyvää!”
”En usko, että ostaisin.”
”En ostaisi.”
”En ostaisi.”
Kasvissyöjien kokonaisarvio
”Tätä pitää hankkia varastoon!”
”Liian erikoinen maku.”
”En ostaisi grillaukseen.”
”Voisi toimia keitettynä.”
k all
”Väri ei juuri muutu.”
ei n
”Liian rasvainen.” ”Ehkä nakkisoppaan, muttei grilliin?”
Yhteispisteet
22
23
sikeu o n i elä sofian filo
abc
På svenska
Peter Singer
animalia.fi/singer
– hyvinvointiteorian nousu ja uho animalia-lehden eläinoikeusfilosofisarjan toisessa osassa esitellään kenties tunnetuin eläinfilosofi, peter singer. teksti mirja kolttola • kuva denise applewhite/princeton university
V
iime vuosikymmenten tunnetuin eläinfilosofi lienee maineikkaan Oikeutta eläimille (Animal Liberation) -kirjan kirjoittanut australialainen Peter Singer (s. 1946). Animalian verkkokaupastakin löytyvässä, kohta 40-vuotiaassa teoksessa Singer nosti esille tuotantoeläimien ja koeeläimien olosuhteet niin voimakkaasti, että hänen teoriansa herätti sekä monissa eläinsuojelukipinän että voimakkaita vastareaktioita. Singerin perusajatus on yksinkertainen: eläinten huono kohtelu on spesismiä eli lajisortoa. Se on verrattavissa rasismiin tai sovinismiin, mutta jää usein huomiotta. Spesismissä jokin laji, yleisimmin ihminen, asetetaan muita lajeja korkeammalle moraalisessa arvoasteikossa. Eläinten itsearvoisesta oikeudesta vapauteen tai elämään Singer ei kuitenkaan puhu. Hänen näkökulmansa on utilitaristinen, eli tekoja tulisi mitata niiden aiheuttaman kärsimyksen mukaan. Eläimille aiheutettu kärsimys lisää kärsimystä maailmassa, joten se on väärin. Näin ollen eläimille ei tulisi turhaan aiheuttaa kärsimystä. Intressien eriarvoisuus
Australialainen Peter Singer on viime vuosikymmenten tunnetuin eläinfilosofi.
24
Singer ei kiellä eläinten käyttöä tuotantoeläiminä – pääasia on, että ne voivat hyvin. Hänen mielestään eläimet eivät ole
”Singerin perusajatus on yksinkertainen: eläinten huono kohtelu on spesismiä eli lajisortoa. Se on verrattavissa rasismiin tai sovinismiin, mutta jää usein huomiotta. Spesismissä jokin laji, yleisimmin ihminen, asetetaan muita lajeja korkeammalle moraalisessa arvoasteikossa. ” tietoisia tulevaisuudesta, joten ne eivät välitä kuolemasta, joka tapahtuu ilman kipua. Eläinten elinolosuhteilla on kuitenkin suuri merkitys. Tätä osaa Singerin ajatuksissa on kritisoinut mm. juttusarjan edellisessä osassa
esitelty Gary L. Francione, jonka mukaan jokainen olento pyrkii säilymään hengissä ja on siis kiinnostunut olemassaolostaan. Singerin ajattelun kannattajia kutsutaan usein hyvinvointiteoreetikoiksi, koska Singerin filosofiassa eläimen hyvinvoinnilla on väliä ennen sen kuolemaa – ei sillä, tapetaanko eläin ihmisen tarpeeseen. Singerin näkökulma on ehkä mainettaan monitahoisempi, sillä siihen sisältyvät ensi- ja toisarvoiset intressit. Esimerkiksi: oletetaan, että eläimen intressi on säilyä hengissä ja ihmisen intressi on syödä lihaa. Mikäli ihmiselle on olemassa vaihtoehtoista ravintoa, eikä tämä kuole nälkään jättäessään eläimen syömättä, on ihmisen lihansyönti-intressi toisarvoinen eläimen eloonjäänti-intressiin nähden. Vaikkei Singerin hyvinvointiteoria perustukaan koko eläintuotannosta luopumiseen, kannattaa hän kasvissyöntiä ja veganismia, jotka utilitarismin mukaisesti vähentävät niin eläinten kuin ihmisten kärsimyksiä maailmassa. Tärkeintä Singerin teoriassa lopulta on, että eläimiä kohdellaan hyvin ja ne lopetetaan kivuttomasti. Koe-eläimiä tulisi käyttää vain silloin, kun niiden käyttö varmasti vähentää muuta kärsimystä maailmassa. Ihmiset ja eläimet ovat samanarvoisia, eikä eläimen kärsimys ole väheksyttävämpää kuin ihmisen kärsimys. 25
Seurailethan tiiviisti nettisivua www.animalia.fi/ kesakiertue
Kesäkiertueella puhutaan
eläinten hyvinvoinnista
teksti ninni pekkala• kuvat shutterstock
O
n aika pakata kimpsut ja kampsut ja suunnata kohti kesäkiertuetta. Viime vuonna vierailimme 16 paikkakunnalla ja 32 tapahtumassa sekä tapasimme valtavasti eläinsuojelusta kiinnostuneita ihmisiä. Kesän 2013 kiertueella keskustellaan eläinten itseisarvosta ja siitä, mistä eläimen hyvinvointi koostuu. Eläimen hyvinvointi on paljon muutakin kuin terveys. Tuomme esiin sitä, kuinka tärkeitä positiiviset kokemukset, niin fyysiset kuin psyykkiset, ovat eläimen hyvinvoinnin rakentumiselle. Tiedon jakamisen lisäksi aktiiviset animalialaiset järjestävät tempauksia ja myyvät kannatustuotteitamme. Jäseneksi liittyminenkin onnistuu helposti kesäkiertuepysäkillä. Tänä vuonna kiertueemme alkaa toukokuussa ja jatkamme pitkälle alkusyksyn iltoihin asti. Seurailethan tiiviisti nettisivua www. animalia.fi/kesakiertue. Päivitämme sivulle kaikki tapahtumat, missä olemme mukana. Tiedot aikatauluista löytyvät myös Animalian kesäkiertue 2013 -Facebook-tapahtumasta. Lisätietoja toimistoltamme p. 09-720 65 90 tai ninni.pekkala@animalia.fi
26
liaanima n laine
Salla Tuomivaara palaa Animaliaan teksti ja kuva vesa saarinen
animalian toiminnanjohtaja vaihtuu ja kati pulli siirtyy muihin eläinsuojelutehtäviin. järjestön toiminnanjohtajaksi palaa kahden vuoden tauon jälkeen salla tuomivaara.
Nimi: Salla Tuomivaara Ikä: 37
Olit kaksi vuotta vapaalla Animalian toiminnanjohtajan tehtävistä, Kiinassa saakka. Mitä siellä teit?
”Perehdyin kiehtovaan Kiinaan ja kotikaupunkiini Pekingiin. Yritin ymmärtää sikäläistä yhteiskuntaa ja tutustuin paikalliseen eläinsuojelutilanteeseen. Tein erilaisia kirjoitushommia. Ensimmäisen vuoden aikana pidin esimerkiksi Suomen Kuvalehdessä blogia ”Jäniksen vuosi” ja kirjoitin Animalialle raportin. Toisen vuoden ajan kirjoitin väitöskirjaani.” Miltä Kiinan eläinsuojelutilanne vaikutti? Entä eläinsuojeluliikkeen tila?
”Eläinsuojeluajattelu ja -liikehdintä elävät voimakasta kasvun aikaa Kiinassa. Teemat näkyvät melko usein mediassa ja kaikki joiden kanssa asiasta juttelin, oli-
vat sitä mieltä, että ihmisten kiinnostus eläinten hyvää kohtelua kohtaan kasvaa. Eläinsuojelujärjestöjen työ on laajentumassa kulkukoirien ja -kissojen suojelusta esimerkiksi tuotanto- ja turkiseläinkysymyksiin ja eläinten viihdekäyttöön.” Miltä tuntuu palata Animalian johtoon?
”Todella innostavalta ja mukavalta.” Miltä Animalian toiminta on vaikuttanut ulkoa päin seurattuna?
”Takuuvarmalta asialliselta Animaliatyöltä. Kansalaisaloitekampanja on ollut vaikuttava voimannäyte, jonka etenemistä on ollut upeaa seurata.” Mitä odotat Animalian loppuvuodelta?
”Kansalaisaloitteen eduskuntakäsittelyä
Kotipaikka: Helsinki (aiemmin Sotkamo, Kemi, Ii, Espoo, Tampere ja Peking) Harrastaa: Kulttuurin kuluttamista kaikissa muodoissa sekä miellyttävää liikuntaa kauniissa paikoissa. Lempiasioita: Lämpimät rantakalliot, marsut, vieraissa kaupungeissa vaeltaminen, elokuvat ja dokumentit, melonta ja hoitokoira Telma.
seuraamme tiiviisti. Eläinsuojelulain kokonaisuudistus on seuraava suuri ja pitkäkestoinen voimainponnistus. Syksyllä polkaistaan myös käyntiin ainakin yksi uusi kampanja. Odotan myös pääseväni tapaamaan Animalian alueosastoja ja aktiiveja.” 27
Vegepalsta
Vegepalsta
teksti ja kuvat satu saunio
Minivesimelonit (12 kpl) 3 limettiä 2 dl mansikoita 1 dl vettä 1 rkl limetinmehua 2 rkl sokeria 0,5 tl agar agar –jauhetta* mustia seesaminsiemeniä
Kolottaako sitrushammasta?
tuikitavallinen tiikerikakku muuttuu jännittävämmäksi appelsiinin avustuksella ja limeteistä voi askarrella valloittavia pieniä vesimeloneita. sitrushedelmistä onkin paljon iloa leipojalle!
1
Pese limetit ja halkaise ne pituussuunnassa kahtia. Kaavi niiden sisältö pois lusikalla mahdollisimman tarkasti. Kuivaa limetit, jotta hyytelö tarttuu niihin hyvin kiinni. Ota talteen ruokalusikallinen mehua.
2
Soseuta mansikat, vesi, limetinmehu ja sokeri. Jos käytät pakastettuja mansikoita, sulata ne ensin, mutta käytä myös niistä valunut mansikkamehu.
3
Laita mansikkaseos kattilaan ja sekoita sen joukkoon agar agar –jauhe. Kuumenna seosta koko ajan sekoitellen, kunnes se kiehuu. Käännä levy pois päältä ja keitä minuutin ajan koko ajan sekoittaen. Jos seos meinaa kiehua yli, nosta kattila hetkeksi pois liedeltä.
4
Kun hyytelö on keitetty, nousee sen pintaan vaahtoa. Vaahto hyytelöityy myös, mutta jää tosi hauraaksi, joten sitä ei kannata laittaa limetinkuoriin. Kuori vaahto pois lusikalla tai reikäkauhalla.
5
Kaada limetinkuoret täyteen hyytelömassaa. Anna limettien jäähtyä ja jähmettyä viileässä vähintään tunnin ajan.
6
Laita limetinpuolikas hyytelöpuoli alaspäin leikkuulaudalle ja leikkaa se varovaisesti kahtia. Helpoiten tämä käy sahalaitaisella veitsellä.
7
Ripottele tai asettele yksitellen mustat seesaminsiemenet meloninsiemeniksi niille kuuluville paikoille.
*Jos käytössäsi on agar agar –hiutaleita, tarvitset niitä kolminkertaisen määrän eli 1,5 tl. Keitä hyytelöseosta tällöin vähintään 5 minuuttia eli kunnes hiutaleet ovat kokonaan liuenneet nesteeseen.
Tomusokeri sopii mainiosti tiikerikakun koristeluun.
Appelsiinitiikerikakku puolikkaan appelsiinin kuori 200 g vegaanista margariinia 2 dl sokeria 1 dl omenasosetta tai maustamatonta soijajogurttia 0,25 tl vaniljajauhetta tai 1 rkl vaniljasokeria 0,25 tl suolaa 3,5 dl vehnäjauhoja 2 tl leivinjauhetta 0,5 dl kaakaojauhetta 2 rkl vettä
1 2
Pese ja kuivaa appelsiini huolellisesti. Raasta kuoren oranssi osa.
Rasvaa ja jauhota 1,5-litrainen kuivakakkuvuoka. Laita uuni kuumenemaan 175 asteeseen.
3
Vaahdota margariini ja sokeri sähkövatkaimella. Sekoita margariinivaahdon joukkoon omenasose, appelsiinin kuori, vanilja ja suola.
4
Siivilöi toiseen kulhoon vehnäjauhot ja leivinjauhe. Sekoita ne ensin hyvin keskenään ja sen jälkeen sekoita margariiniseokseen.
5
Siirrä kolmasosa taikinasta toiseen kulhoon. Mittaa sen joukkoon vesi ja siivilöity kaakaojauhe. Sekoita tasaiseksi.
6
Levitä noin puolet vaaleasta taikinasta kakkuvuoan pohjalle. Levitä kaakaotaikina vaalean taikinan päälle. Levitä loput vaaleat taikinat lopuksi kaakaotaikinan päälle. Tiikerinraidat saat tehtyä työntämällä taikinan sisään haarukan ja pyöräyttämällä haarukan kertaalleen kakkuvuoan ympäri.
7
Paista esilämmitetyn uunin keskitasolla tunnin ajan. Peitä kakku paistamisen puolessa välissä leivinpaperilla, jotta se ei pala.
8
Anna kakun levätä vuoassa kymmenen minuuttia ennen kumoamista. Voit koristella jäähtyneen kakun ripottelemalla sen pinnalle tomusokeria.
29
Animaalit kautta maan
Animaliashop
koonnut ninni pekkala
AnimaliaShop on kuin kesäpäivän auringonsäde – elegantti ja suloinen!
kouvola
uutuustuotteet Drop-maljakko
pauliina klemola
Vapaasti suupuhallettu, uniikki Drop-pisaramaljakko on taideteoksena kannanotto eläinten oikeuksien puolesta. Valmistetaan tilauksesta Suomessa, Riihimäen vanhassa lasitehtaassa. Signeerattu maljakko on kirkasta kristallia. Drop-maljakko on harvinainen taidesijoitus ja se on Panu Turusen maljakkomalliston suosituin uniikkiteos.
kouvola kouvolan animaliaa luotsaa pitkän linjan animalialainen Pauliina Klemola. Viime vuonna Kouvolassa ahkeroitiin kansalaisaloitteen parissa. Tänä vuonna alueosasto kokeili jotain uutta: ”Alueosastojen postituslistalla esitettiin idea ”random act of kindness”-tyyppisestä tempauksesta. Eräs alueosastomme aktiivi keksi, että tekisimme pieniä eläinhahmoja ja kätkisimme niitä saatetekstin kera ihmisten löydettäväksi”, Klemola kertoo. Tempaus kannatti: ”Eräskin virkatun ketun löytäjä lähetti rohkaisevan ja lämmittävän viestin: kettu ilahdutti ja herätti kiinnostuksen Animalian toimintaan. Suosittelen tempausta muillekin täydestä sydämestäni. Tällä tavalla mukaan pääsevät myös he, jotka haluaisivat osallistua Animalian toimintaan, mutta ujostelevat tavanomaista aktiivitoimintaa, kuten pöydänpitoa.” Tänä vuonna jäsenten aktivoiminen on Kouvolan alueosastolle ykkösasia, sillä aktiiveista riippuu alueosaston ja koko Animalian olemassaolo ja vaikuttavuus. ”Eläinsuojelijan olo voi olla yksinäinen, jos omassa lähipiirissä ei ole muita samoin ajattelevia. Meitä kuitenkin on muitakin, ja on paljon kivempaa tehdä asioita porukalla kuin murehtia yksin kotona. Vaikka vakavien asioiden parissa ollaankin, Animalia ei ole ryppyotsainen voivottelukerho vaan tapaamisissamme nauretaan usein vatsa kippuralla”, Klemola rohkaisee.
Does your life have a price? -lehmäpaita
Rovaniemi
20 €
Ei-jäsenille 22 €
Onnittele ja ilahduta postikortilla. Vaihtoehtoina Ilmapallokortti ja Kolme pupua -kortti.
28 € 1€
alennustuotteet
Kajaani
Huppari 40 €
12 € Joensuu Kuopio Pori Jyväskylä Tampere Rauma
Lahti
Kouvola
Forssa Kerava
Turku
Savonlinna
Kotka
Pääkaupunkiseutu
30
Postikortit
Puputyttö-kasvisruokakirjoistaan tunnetuksi tullut Raisa Kettunen ihastuttaa uudella lapsille suunnatulla kasvisruokakirjalla! Kirjan veikeät piirroshahmot johdattavat lapset herkulliseen seikkailuun, jossa kasvikset eivät ole vain pakollinen lisuke lautasen reunalla.
Oulu
Kauniin vihreällä printillä varustettuja luomupuuvillaisia paitoja on tarjolla kahta eri mallia: unisex-malli pienemmällä kaula-aukolla ja lady fit -malli reilusti suuremmalla kaulaaukolla. Unisex-mallissa koot S, M, L, XL ja lady fit-mallissa M ja L.
Vihti
vapaaehtoiset ovat animalialle tärkeitä! Vapaaehtoisena pääset toimimaan eläinasioiden puolesta itsellesi sopivalla tavalla. Tarvitsemme apua monenlaisiin tehtäviin. Liity vapaaehtoisten listalle: Täytä lomake verkkosivuillamme animalia.fi, niin saat tietoa oman paikkakuntasi vapaaehtoistyön mahdollisuuksista sähköpostiisi. Tule mukaan alueosastotoimintaan: Ryhmässä on voimaa! Ota yhteyttä sinua lähimpään alueosastoon ja kysy lisää. Sähköpostiosoitteet ovat muotoa paikkakunta@animalia.fi. Pää-
490 €
Kettunen: Kasvisseikkailu
kaupunkiseudulla toimivat myös koiraryhmä (koiraryhma@animalia.fi) sekä karhuryhmä (karhuryhma@animalia.fi). Lisätietoja: www.animalia.fi/vapaaehtoiset. Tervetuloa mukaan toimintaan! Kanerva Pelli, vapaaehtoiskoordinaattori kanerva.pelli@animalia.fi puh. 09 720 6590
Eläinten ystävä -korvakorut Suosittu ja sympaattinen kettu on nyt päässyt päätähdeksi Animalian uusiin koruihin. Korvakorut ovat käsityönä tehtyjä, uniikkeja ja söpösti vähän vinksallaan.
normaalihintaiset tuotteet Newman: Planeetan parhaat vegepurilaiset
30 €
Vegaanikeittiön käsikirjasta tuttu tekijä tarttui hampurilaishaasteeseen, ja lopputuloksena syntyi 101 mahtavaa vegepurilaisreseptiä. Maukkaiden pihvien lisäksi kirjan ohjeilla valmistuvat niihin sopivat sämpylät, kastikkeet ja lisukkeet – jälkiruokiakaan unohtamatta!
Lämpöiset Earth Positiven hupparit ovat 100 % luomupuuvillaa. Hupparin etupuolella Animalia-logo ja selkäpuolella kuva ketusta kera humoristisen tekstin ”Käytössä, sanoi kettu turkkurille.” Huom! Jäljellä enää Lkokoa lady fit -mallisena.
Näin teet tilauksesi: POSTITSE: Animalia ry, Suvilahdenkatu 4, 00500 Helsinki PUHELIMITSE: 09 720 65911, ma–pe klo 10–15 SÄHKÖPOSTITSE: tarja.balding@animalia.fi Yli 15 € tilaukset toimitetaan postiennakolla, jolloin hintaan lisätään postiennakkomaksu 3,70 €. Kaikkiin tilauksiin lisätään postituskulut sekä 1 € käsittelykulu. Tuotteita voi ostaa myös suoraan Animalian Helsingin toimistosta, osoite yllä. Lisää tuotteita Animalian nettikaupassa www.animalia.fi/tilaa-tuotteita
31
Osallistu jäsenhankintakilpailuun! Animalian jäsenillä on mahdollisuus osallistua 30.6. saakka kestävään jäsenhankintakilpailuun. Palkintona on muotoilija Panu Turusen suunnittelema Drop-maljakko (arvo 490 €) sekä Anja Portinin toimittama Kirja vedestä. Kilpailun voittaa Animalian jäsen, jonka suosituksesta Animaliaan liittyy eniten uusia jäseniä. Mikäli useampi henkilö saa saman, voittoon yltävän määrän uusia jäseniä, kilpailun voittaa se, joka on saanut jäsenmäärän kokoon ensimmäisenä. Ilmoitamme voitosta voittajalle henkilökohtaisesti sekä Animalian nettisivulla 15.8.2013. Tämän jälkeen palkinto toimitetaan voittajalle.
imalian jäsen 2013
Eläinsuojeluliitto An Nimi
lista jäsenetuyrityksistä Kortin kääntöpuolella a www.animalia .fi! list tty vite päi so Kat
Mitä enemmän meitä on, sitä paremmin meitä kuunnellaan!
Lue lisää kilpailusta osoitteesta www.animalia.fi/osallistu
Hyödynnä jäsenkorttiasi Animalian etuyrityksille eläinsuojelutyön tukeminen on tärkeää. Yritykset tarjoavat etuja Animalian jäsenille, koska ne haluavat kannustaa eläinystävälliseen kuluttamiseen. Animalian etuyritykset edistävät arvojemme toteutumista: ne myyvät eläinkokeettoman listan tuotteita tai edistävät veganismia ja kasvissyöntiä sekä turkittomuutta. Moni yrityksistä tarjoaa alennuksia myös nettikaupassaan. Käytä siis yritysten tarjoamat edut hyödyksi!
Tarkemmat tiedot eduista ja päivitetyn listan etuyrityksistä löydät nettisivultamme www.animalia.fi. Etkö ole vielä Animalian jäsen? Liity nyt joukkoomme, jotta Sinäkin saat jäsenkortin edut käyttöösi. Lisätietoja nettisivultamme www.animalia.fi/tue-työtämme/liity-jäseneksi tai toimistoltamme animalia@animalia.fi, puh. 09-720 6590.
Frakkipalvelu Nam
Helunashop
Vegetukku