Animalia 2/2015

lehti eläinten asialla

2/2015

Vegaanin

marenkiherkut piiskattomia

raveja kohti

VEGEKESĂ„ 2015

Ka

um isia

Kampa

sia

akuulumi nj

m pan kuul ja

teksti vesa saarinen kuva Kalle Lindholm

Uudessa eduskunnassa vähintään 31 eläinten­edustajaa eduskuntavaalituloksessa on eläinten ystävän näkökulmasta sekä hyviä uutisia että huolenaiheita.

H

uhtikuun eduskun-

tavaalitulos noudatti pääpiirteittäin vaaleja edeltäneitä gallupkyselyitä. Keskusta otti Juha Sipilän johdolla odotetun vaalivoiton, muiden suurten puolueiden kannatuksen laskiessa selvästi alle 20 prosenttiin.

Keskisuurten puolueiden katraassa Vihreät otti selvän vaalivoiton viidellä lisäpaikallaan, Vasem-

2

mistoliiton kokiessa kahden paikan tappion. Pienimpien puolueiden voimasuhteissa ei muutoksia tapahtunut.

31 eläintenedustajaa

Eläinten ystävän näkökulmasta vaalitulos antaa mietittävää. Tuloksessa on jotakin positiivista, ja toisaalta paljon huolestuttavaa.

Ensin hyvät uutiset. Vaalien alla eläinsuojelujärjestöt keräsi-

vät ehdokkailta allekirjoituksia sitoumukseen paremman eläinsuojelulain puolesta. Sitoutuneita ehdokkaita eduskuntaan valittiin mukava määrä: yhteensä 31 edustajaa kaikista puolueista Keskustaa ja RKP:tä lukuun ottamatta.

Näiden 31 sitoutuneen edustajan lisäksi uudessa eduskunnassa on tietojemme mukaan kansanedustajia, jotka tukevat joko kaikkia tai vähintään osaa sitoumuksen

animalian ja seyn eläinpoliittisiin tavoitteisiin sitoutuneet kansanedustajat 2015-2019: tavoitteista, mutta jotka esimerkiksi vaalikiireiltään unohtivat allekirjoittaa sitoumuksen.

Tämän perusteella sekä kansanedustajien mielipiteitä muilla tavoin kartoittamalla voi uumoilla, että aloittava eduskunta on hitusen edeltäjäänsä eläinmyönteisempi.

Jos esimerkiksi aloittava eduskunta saisi äänestettäväkseen uuden kansalaisaloitteen turkistarhauksen lakkauttamiseksi, voisi veikata, että aloitteen tukijoita olisi uudessa eduskunnassa jokunen aiempaa enemmän.

Hallitus huolestuttaa

Yksittäisten kansanedustajien eläinpoliittisia kantoja merkittävämpi asia eläinten hyvinvoinnille on tulevan hallituksen kokoonpano. Tätä kirjoitettaessa tietoa uudesta hallitusmuodostelmasta tai sen ministereistä ei ole, lukuun ottamatta sitä tosiasiaa, että Keskustan Juha Sipilä aloittanee uuden hallituksen pääministerinä.

Lainsäädännön muuttaminen eläimille parempaan suuntaan tullee olemaan Keskustan pääministerikaudella hankalaa

Lainsäädännön muuttaminen eläimille parempaan suuntaan tullee olemaan Keskustan pääministerikaudella hankalaa, sillä Keskusta ei ole erityisesti profiloitunut eläinten hyvinvoinnista kiinnostuneena puolueena. Samat sanat voi sanoa

Vihreät (12): Aalto Touko Alanko-Kahiluoto Outi Haavisto Pekka Halmeenpää Hanna Hassi Satu Kari Emma Karimäki Johanna Mikkonen Krista Niinistö Ville Parviainen Olli-Poika Vartia Antero Yanar Ozan Vasemmistoliitto (8): Andersson Li Arhinmäki Paavo Hänninen Katja Kontula Anna Lapintie Annika Modig Silvia

hallitukseen uumoilluista Perussuomalaisista. Tosin eipä edellisen hallituksen kokoomuslainen maaja metsätalousministeri Petteri Orpokaan kunnostautunut edukseen eläinasioissa.

Uusi eduskunta saa päätettäväkseen muun muassa eläinsuojelulain kokonaisuudistuksen. Lienee jo tässä vaiheessa selvää, että kokonaisuudistuksesta ei tule Euroopan edistynein, sillä se vaatisi lakiin sellaisia muutoksia, johon tuleva pääministeripuolue ei ole halukas.

Keskustan johdolla tuskin myöskään etenee Animalian tavoite turkistarhauksen lakkauttamiseksi.

Yhteinen tavoite Keskustan kanssa löydettäneen esimerkiksi kotimaisten vihannesten ja kasvisten kulutuksen lisäämisestä. Kenties myös lemmikkieläinkysymyksissä sekä koe-eläinten käytön vähentämispyrkimyksissä Keskustan riveistä voi löytyä eläinsuojelunäkökulmillekin ymmärrystä.

Sarkkinen Hanna Uotila Kari

SDP (5): Filatov Tarja Marin Sanna Razmyar Nasima Räsänen Joona Viitanen Pia Perussuomalaiset (3): Elomaa Ritva (Kike) Elovaara Tiina Lohela Maria Kokoomus (2): Pelkonen Jaana Siren Saara-Sofia Kristillisdemokraatit (1): Laukkanen Antero

Kampanja onnistui

Vaikka vaalitulos antaa Animalialle paljon pohdittavaa, vaalikampanjaan sinänsä voi olla tyytyväinen.

Animalian ja SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liiton yhteistä Eläinpoliittista vaalikonetta käytettiin noin 50 000 kertaa.

Eläinpoliittisista tavoitteista kertovaa Eläinpolitiikka.fi –verkkosivustoa kävivät lukemassa kymmenet tuhannet äänestäjät.

Vapaaehtoisemme jakoivat kymmeniätuhansia eläintavoitteista kertoneita kortteja ympäri Suomen, ja eläinasioista puhuneita ehdokkaita oli vaaleissa enemmän kuin aiemmin.

Näistä saavutuksista iso kiitos kuuluu ahkerille ja aktiivisille animalialaisille. Jokainen jaettu kortti, jokainen eläinaiheinen kommentti sosiaalisessa mediassa ja jokainen eläintenedustajille annettu ääni on pieni askel kohti eläimille parempaa maailmaa.

3

Pääkirjoitus

teksti salla tuomivaara • kuva vesa saarinen

Kesäisiä ajatuksia

K

esä on lupaus nautinnosta: lämmöstä, lomasta, valoisista öistä, grillaamisesta, rantasaunasta ja uinnista, mansikoista, lojumisesta ja lukemisesta. Ennen kaikkea se merkitsee lupaa päättää itse mitä teen ja milloin.

Myös merkittävälle osalle suomalaisten käyttämistä tuotanto­eläimistä kesäkuukaudet merkitsevät nautinnollisempaa aikaa: kesä on ainoa aika, jolloin ne pääsevät ulkoilemaan. Ulkoiluun liittyy mahdollisuus päättää, milloin tekee mitäkin: mihin asettuu nukkumaan, liikkuuko vai makaako, asettuuko varjoon vai valoon, onko lähellä toisia, vai vähän kauempana.

Tuotantoeläinten hyvinvointitutkimus on tuottanut ymmärrystä siitä, millaiset käyttäytymistavat ovat erilaisille eläimille tärkeimpiä. Merkittävimpiin yhdistäviin piirteisiin kuuluu, että kaikki eläimet voivat paremmin, jos ne saavat valita omassa elämässään edes jotain – vaikka sen, missä ovat.

Eläinten kohtelun suurimpiin ongelmiin kuuluvat ne eläinten pidon muodot, joissa eläimeltä viedään kaikki mahdollisuudet vaikuttaa omaan olotilaansa ja elämäänsä.

Rajuimmillaan tämä ilmenee emakoilla, jotka ennen porsimista, synnytyksen aikana ja sen jälkeen, joutuvat elämään kääntymisen estävissä häkeissä. Nämä häkit estävät lähes kaiken muun toiminnan paitsi muutaman askelen ottamisen eteen ja taakse.

Kuluttajilla on valtaa vaikuttaa valinnoillaan. Sitä valtaa tarvitaan, sillä esimerkiksi onnellisimpienkin tuotantokanaloiden kohdalla kanojen elämä on halpa ja lyhyt. Kanat elävät keskimäärin vain noin puolitoista vuotta, joten luomukanallakin ulkona vietetyt päivät jäävät pieneksi

10 osaksi elämää. Broilerit eivät näe ulkoilmaa koskaan ja elävät vain reilun kuukauden.

Elämä ei ole koskaan kärsimyksestä täysin vapaata, mutta kaikkeen todelliseen elämään sisältyy myös nautintoa. Monille elollisille olennoille se tarkoittaa esimerkiksi mahdollisuutta käydä ruoholle pitkäkseen. Suurelle osalle hyödyntämiämme eläimiä ei taata koko niiden elämän aikana tällaisia mahdollisuuksia. Olemme valinneet halvan ruuan, vaikka itsekin nautimme siitä, kun saamme katsella ja tarkkailla

”Eläinten elämä ruokateollisuudessa ei ole kaunista.” eläimiä, jotka oikeasti elävät, nauttien ruohosta, tuoksuista ja lämmöstä.

Eläinten elämä ruokateollisuudessa ei ole kaunista. Tämän vuoksi Animalian kesäkiertueen teema on kasvisruoka. Kasvisruoka on yhä useamman valinta sekä ekologisista syistä että oman terveyden vuoksi.

Me muistutamme siitä, että maun ja muiden hyveiden ohella kasvisruoka on nautinnollinen valinta kesään myös sen tähden, että se kunnioittaa eläinten oikeutta omaan elämäänsä.

Sisällys 2/2015

02 04 06

Uudessa eduskunnassa vähintään 31 eläinten­edustajaa

Pääkirjoitus

Ajankohtaista

09

Vieraskynä: Bettina Sågbom

10

Kohti piiskattomia raveja?

Salla Tuomivaara Animalian toiminnanjohtaja = kannessa Kannen kuva: Annika Lepp

4

ANIMALIA-LEHTI, 39. VUOSIKERTA JULKAISIJA: Eläinsuojeluliitto Animalia PÄÄTOIMITTAJA: Laura Uotila,

laura.uotila@animalia.fi

TOIMITUSSIHTEERI:

Vesa Saarinen, p. (09) 7206 5914 vesa.saarinen@animalia.fi TAITTO: Vera Liinasaari, vera.liinasaari@gmail.com

20

OSOITTEENMUUTOKSET:

Tarja Balding, p. (09) 7206 5911 tarja.balding@animalia.fi PAINOPAIKKA:

Wellprint, Espoo ISSN 0783-9170 ILMESTYMISAIKATAULU:

Nro 1 helmikuu, nro 2 toukokuu, nro 3 syyskuu, nro 4 marraskuu. Seuraavaan numeroon tarkoitetun materiaa­lin tulee olla perillä toimituksessa 29.6.2015 mennessä.

AINEISTOT lähetetään lehti@animalia.fi tai osoitteella: Animalia-lehti, Suvilahdenkatu 4, 00500 Helsinki.

ILMOITUSMYYNTI:

Ninni Pekkala, p. 040 5858 341 ILMOITUSHINNAT:

Katso ilmoitushinnat www.animalia.fi LISÄVELOITUKSET: Värierottelut veloitetaan erikseen, määräyspaikka­korotus 20 %, liitteiden hinnat sovitaan erikseen.

RAJOITUKSET: Etusivulla ei julkaista ilmoituksia. ALENNUKSET: Toistoalennus: 1. toisto 10 %, seuraavat 20 %, auktorisoidut mainos­toimistot 15 %.

13

ILMOITUSTEN PERUUTTAMINEN:

Peruutukset viimeistään seitsemän (7) vuorokautta aineiston jättöpäivän jälkeen toimitus­sihteerille.

REKLAMAATIOT: Kirjallisena 14 vuoro­ kauden aikana ilmes­tymispäivästä lukien.

IRTONUMEROMYYNTI:

Akateeminen kirja­kauppa.

ANIMALIA-LEHTI PIDÄTTÄÄ OIKEUDEN LYHENTÄÄ JA MUOKATA JUTTUJA.

26

Animalia testaa: Aurinkovoiteet

27

Eläinten asialla pikkukaupungissa

18

Simpukoita ruokapöydässä?

28

Vegepalsta: Marenkia ja mansikoita

20

Turkisasetus jäi hallitukselta pöydälle

30

13 14

23 24

Kesä 2015 on #vegekesä

Seuraava askel

Kirjavinkit

31

Artikkelien lainaaminen eläinsuojelua edistäviin tarkoituksiin sallittu. Lähde mainittava.

TOIMISTO: Suvilahdenkatu 4, 00500 Helsinki ASIAKASPALVELU:

Animaalit kautta maan

AnimaliaShop: Löydä lahjat kevään ja kesän sankareille AnimaliaShopista!

Eläinetiikka ja empatian variaatioita

p. (09) 720 6590, päivystys ma–pe kello 10.00 –15.00 e-mail: animalia@animalia.fi internetsivut: www.animalia.fi.

JÄSENMAKSUT: Tukijäsen: 32 € / vuosi, vähävaraiset: 25 € / vuosi, nuorisojäsen (alle 18 v.): 20 € / vuosi, kuukausijäsen: 5 € / kk, ainaisjäsen: 640 €, yhteisöjäsen: 250 € / vuosi.

Sampo 800018-2105644 IBAN: FI71 8000 1802 1056 44 SWIFT: DABAFIHH Kirjoita viestiksi nimesi ja osoitteesi.

LAHJOITUKSET: Nordea 101130-260629 IBAN: FI24 1011 3000 2606 29 SWIFT: NDEAFIHH TESTAMENTIT: Tiedustelut, p. (09) 7206 5911, tarja.balding@animalia.fi RAHANKERÄYSLUPA:

Luvan myöntäjä: Poliisihallitus.

Toimeenpanoaika ja alue: 1.1.2015–31.12.2016 koko Suomi Ahvenanmaata lukuun ottamatta.

Päätöksen nro ja pvm: POL-2014-10096 5.11.2014.

Sisällysluettelon kuvat: Wilhelmiina Keränen, Sunset Girl / Unsplash.com ja animalian arkisto

5

Ajankohtaista san francisco kielsi villieläimet sirkuksissa ja elokuva­ tuotannossa san francisco on ensimmäisenä yhdysvaltalaisena kaupunkina kieltänyt villieläinten käytön sirkuksissa. Erityisen kiellosta tekee se, että se kieltää näiden eläinten käyttämisen myös elokuvatuotannossa.

Enää kaupungissa ei voi siis kuvata elokuvia, joissa esiintyy luonnonvaraisia eläimiä.

animalia liittyi dolphinaria-free europe -koalitioon maaliskuussa Dolphinaria-Free Europe -koalitio järjesti Euroopan parlamentissa Brysselissä näyttelyn sekä useita eri tilaisuuksia delfinaarioihin liittyen. Koalition edustajat tapasivat kymmeniä eurokansanedustajia ja heidän avustajiaan. Edustajista yli 20 allekirjoitti sitoumuksen delfinaariovapaan Euroopan puolesta. Suomalaisista mepeistä Heidi Hautala (vihr.) allekirjoitti sitoumuksen. Sitoumuksen allekirjoittaneiden meppien määrä tulee vielä kasvamaan, sillä meppitapaamiset jatkuvat.

Animalia liittyi vuoden alussa koalition jäsenjärjestöksi. Koalition tavoitteena on Eurooppa ilman vankeudessa pidettäviä delfiinejä ja valaita. Lisätietoja koalitiosta: http://endcap.eu/dolphinaria/freeeurope/

6

koonnut laura uotila

Keinolihasta ympäristön ja eläinten pelastaja? teksti Laura Uotila kuva david parry / pa wire

L

ihankulutuksen

arvellaan

kaksinkertaistuvan maailmassa vuodesta 2000 vuoteen 2050 mennessä.

Koska lihantuotanto on suurimpia kasvihuonekaasujen lähteitä, tulisi tuotantoeläinten kasvatuksen massiivinen lisääminen pahentamaan ympäristöongelmia radikaalisti – puhumattakaan tietysti kasvavan lihantuotannon vaikutuksista eläinten hyvinvointiin. Ongelman ratkaisuksi on esitetty keinolihaa, joka kasvatetaan lihassoluista laboratorio-oloissa.

Ensimmäinen keinolihapihvillä täytetty hampurilainen syötiin kaksi vuotta sitten Hollannissa. Tutkijat laskivat silloin pihvin hinnaksi noin 250 000 euroa, sillä aikaa pihvin kasvattamiseen oli kulunut viisi vuotta. Jauhelihapihvin tuottaminen laboratoriossa on vielä hidasta ja työlästä, mutta hinnan uskotaan laskevan merkittävästi, kun tuotantomäärät ja -menetelmät saadaan kaupallisiksi.

Nyt voittoa tavoittelematon säätiö Modern Agriculture Foundation on lähtenyt rahoittamaan tutkimushanketta, jossa tavoitteena on jauhelihapihvin sijaan saada kasvatettua kokonainen broilerinlihapala. Haaste on jauhelihaa merkittävästi suurempi, sillä jauheliha voitiin

koota useista pienistä lihassäikeistä yhden ison palan sijaan.

Säätiön tavoitteena on saada tuotantoeläinten kasvatus ja käyttö vähenemään.

Broilerinlihan laboratoriokasvatus olisi huima edistysaskel, sillä broilerin osuus

Keinolihan tuotannon arvellaan laskevan lihantuotannon kasvihuone­kaasupäästöjä noin 96 %.

on noin kolmannes koko maailman lihantuotannosta. Jo lähitulevaisuudessa broilerinlihan kulutuksen odotetaan ylittävän sianlihankulutuksen.

Sijoittajat luottavat kehitykseen

Tutkijoiden arviot keinolihan tulosta markkinoille vaihtelevat tällä hetkellä 1030 vuoden välillä. Arvio on, että markki-

Ajankohtaista lemmikkieläinten myyjien rekisteröityminen pakolliseksi eurogroup for animals on ajanut sinnikkäästi vaatimusta, että EU:ssa toimivien lemmikkieläinten kasvattajien ja myyjien olisi rekisteröidyttävä. Rekisterin avulla lemmikkieläimet saataisiin EU-lainsäädännön piiriin ja niiden kauppaa voitaisiin valvoa entistä paremmin.

Tämänhetkinen arvio on, että joka kolmas EU:ssa myytävä koirapentu on peräisin ns. pentutehtaasta.

Eurogroupin esityksen taakse ovat nyt asettuneet myös mepit, jäsen­valtiot sekä EU-komissio. Ehdotus tultaneen kirjaamaan Animal Health –lakiin, joka on EU:ssa hyväksyttävänä ensi syksynä. Rekisteröitymispakko tulisi ehdotuksen mukaan voimaan vuonna 2020.

nahinta voisi olla noin yhdeksän euroa 140 gramman pihvistä, kunhan kaupallinen tuotanto on saatu tehokkaasti käyntiin.

Keinolihan tuotannon arvellaan laskevan lihantuotannon kasvihuonekaasupäästöjä noin 96 prosentilla. Myös lihantuotantoon tarvittavan veden kulutus laskisi 82-96 prosenttia. Ja miljoonat tuotantoeläimet jäisivät syntymättä teollismaisiin tuotantolaitoksiin, kun tarvetta varsinaiselle tuotantoeläinten kasvatukselle ei juuri enää olisi.

Keinoliha ei kuitenkaan ole ainoa vaihtoehto lihantuotannon suunnanmuuttajaksi. Monet tunnetut sijoittajat ovat innostuneet erilaisten eläinperäisiä elintarvikkeita korvaavien projektien ja yritysten rahoittamisesta. Mm. Microsoftin Bill Gates on mukana Beyond Meat –yrityksessä, joka valmistaa kasvisperäisiä korvikkeita lihalle. Yahoon perustajiin kuuluva Jerry Yang taas on sijoittanut kasvisperäisen kananmunankorvikkeen kehittämiseen.

osa sähköposti­palveluista estää animalian jäsen­­kirjeet tällä hetkellä ilmeisesti osa sähköpostijärjestelmistä tulkitsee Animalian sähköiset jäsenkirjeet roskapostiksi, eivätkä kirjeet näin ollen ole tavoittaneet kaikkia sen tilanneita. Mikäli et ole saanut sähköisiä jäsenkirjeitämme viime kuukausien aikana, ilmoitathan toimistollemme (animalia@animalia.fi, p. 09 720 65 90) toisen sähköpostiosoitteen, johon voimme jatkossa toimittaa kirjeet.

milla popova

paras juttu numeron 1/2015 parhaaksi jutuksi äänestettiin artikkeli ”Villapaitojen nurja puoli”. Vegaanin keittokirjan arvonnassa onni suosi Tiina Heikkilää. Onnea voittajalle ja kiitos kaikille äänestäneille!

Mikä on tämän lehden paras juttu?

Kerro mielipiteesi 29.6.2015 mennessä, niin olet mukana Eläimet yhteiskunnassa -kirjan arvonnassa. Lähetä vastauksesi, nimesi sekä osoitteesi sähköpostitse lehti@animalia. fi (sähköpostin otsikko: Paras juttu 2/2015) tai postitse Animalia, Suvilahdenkatu 4, 00500 Helsinki.

7

Ajankohtaista animalia joensuu järjesti maaliskuussa luentotilaisuuden eläinten oikeuksista. Tänä vuonna tapahtuman teemana oli eläinten rooli yhteiskunnassa.

Aihetta käsiteltiin kolmen puheenvuoron kautta. Filosofian tohtori Teuvo Laitila esitteli eläinten roolia uskonnoissa, käyttäen esimerkkeinä islaminuskoa ja buddhalaisuutta. Yhteiskuntatieteiden tohtori Nora Schuurman kertoi yleisesti länsimaiden muuttuvista eläinkäsityksistä, ja valtiotieteiden tohtori Birgitta Wahlberg pureutui eläinasioihin lainsäädännön näkökulmasta. Myös keskustelulle varattiin aikaa.

Matias Koivurova

me ja muut – elä(i)miä yhteiskunnassa

www.runsaudensarvi.net Kuvassa vasemmalta: Teuvo Laitila (FT), Nora Schuurman (ytt), Birgitta Wahlberg (VTT) sekä tapahtuman päävastaavat Laura Witick ja Tiina Sormunen.

Aleksanterinkatu 30 33100 Tampere • 03-2121479

Animalian jäsenkortilla

-5%

alennusta

turkistarhaton suomi - kansainvälinen toimintapäivä turkistarhausta vastaan!

Tule osoittamaan mieltä turkiseläinten puolesta torstaina 21.5.!

Kokoonnumme Senaatintorilla Helsingissä kello 15.30. Kulkue lähtee liikkeelle kello 16. Kulkue päättyy Kansalaistorille Kiasman ja Musiikkitalon väliin, jossa eduskuntaryhmien edustajat ottavat vastaan kansainvälisen vetoomuksen Suomen turkistarhausta vastaan. Kansainvälisiä vieraita, puheita, vaatimuksia eläinystävällisemmästä Suomesta!

Kyseessä on kansainvälinen turkistarhauksen vastainen toimintapäivä ja eri maiden Suomen suurlähetystöillä järjestetään myös mielen­ilmauksia samana päivänä.

Mielenosoituksen järjestävät Animalia, AnimalEco, Loomus, LuontoLiitto, Maan ystävät, Oikeutta Eläimille, SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten Liitto ja Vegaaniliitto.

Allekirjoita vetoomus osoitteessa thepetitionsite.com/814/930/957/

Kasvisruokaaineksia

eläinystävälliseen herkutteluun

Monipuoliset koulutukset alkeista arvokisoihin.

Huipputasoinen lämmin halli tekonurmipohjalla 5 minuutin päässä Jyväskylän keskustasta.

• Pentukurssit • Agility • Rally-Toko • Toko • Ongelmakoirakoulutus • Trimmaus • Tilavuokraus • Junioritoiminta

Valmetintie 11, 40420 Jyskä, p. 044 2112 555 info@haukkuvaara.fi, www.haukkuvaara.fi

8

Vieraskynä

teksti Bettina Sågbom • kuva janne aaltonen

Minä niin tykkään Jenni Haukiosta.

O

n se kummallista. Kun Jenni Haukiosta tuli kansakunnan ensimmäinen nainen, olin sitä mieltä, että hän oli tätimäinen ja tylsä. Runoilijakin vielä.

Mikäs se sellainen on? Kiertäisi maakunnissa Saulin rinnalla kukkakimppu sylissään ja hymyilisi.

Mutta sitten Jenni ryhtyi avaamaan sanallista arkkuaan.

Turpiinsahan siitä saa, jos on jotain mieltä jostain asiasta, josta ei saisi olla mitään mieltä silloin, kun asuu kehä kolmosen sisäpuolella. Kuten susista.

Kun Jenni kirjoitti Seura-lehden kolumnissaan, että susi kärsii ihmisen säälimättömästä vainosta ja että poikkeuslupia suden kaatoon ei pitäisi myöntää, niin presidentin puoliso ”vainosi susialueiden asukkaita”.

Anteeksipyyntöäkin vaadittiin.

Toivottiin suoraan, että tasavallan presidentti ”valistaisi ymmärtämätöntä puolisoaan”.

Ei tullut anteeksipyyntöä, enkä usko, että Sauli on Jenniä kovasti valistanutkaan. Lieneekö edes mahdollista.

Mutta keskustelupalstat täyttyivät raivonpurkauksista, ja niissä Jenni revittiin kappaleiksi.

Ja nyt oli tämä runogate.

”Olen ketunpoikanen varjojen talossa, kuoleman rivissä, metalliverkon päällä metsänreunaan tuijottaen” Näin loppuu Jenni Haukion runo tarhaketusta.

Ja tästä Kenneth Ingman, Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liiton hallituk-

sen puheenjohtaja, on vetänyt herneen nenäänsä. Presidentin puoliso kuulemma elää satumaailmassa eikä ymmärrä turkiseläinten sielunelämästä paskaakaan. ”Eläimet eivät ajattele noin. Ne elävät päivän kerrallaan eivätkä tiedä tulevaisuudesta mitään. Ne eivät kärsi. Ja kun ne tapetaan, se tapahtuu nopeasti ja kivuttomasti”, sanoo Kenneth Ingman.

Ja tässä ne ovat, kaksi maailmaa, jotka eivät kohtaa.

Toinen katsoo eläintä omana olentonaan, toinen omai- ”Vaatii rohkeutta suutena. Toinen ajatottaa verbaalisesti telee, että eläinkin tuntee, ja toinen, että turpiinsa” ei se mitään tajua.

Kennethiltä menee koko pointti ohi, kun hän syyttää presidentin puolisoa hyökkäyksestä laillista elinkeinoa vastaan, kun Jenni itse asiassa käyttää taiteellista ilmaisukeinoa herättääkseen moraaliseettisen kysymyksen: onko meillä oikeus?

Kun lynkkausporukka taas käy Jennin kimppuun netissä, minä kiitän nöyrästi presidentin puolisoa siitä, että hän jaksaa vielä asettua myrskyn keskelle. Vaatii rohkeutta jatkuvasti ottaa verbaalisesti turpiinsa, varsinkin kun turpiin mäiskijät eivät aina edes paneudu asiaan ennen liittymistään ajojahtiin.

Bettina Sågbom

Kirjoittaja on toimittaja.

9

KOHTI PIISKAT TOMIA RAVEJA? suomi on euroopan suurimpia raviurheilumaita. raviurheilussa yritetään nyt keskittyä hevosten hyvinvoinnin edistämiseen muun muassa puuttumalla ajotapaan ja piiskan käyttöön. teksti Birgitta Wahlberg • kuvat Wilhelmiina Keränen

10

S

uomessa järjestetään vuosittain noin 540 ravikilpailut. Tavallisen katsojan silmiin pistää ravikisoissa usein se, miten raviohjastaja kohtelee hevosta ajon aikana. Erityisesti ajovitsan käyttö herättää keskustelua. Suomessa säädöksiä vitsan käytön suhteen on kiristetty, mutta olemme vielä kaukana esimerkiksi Norjasta, jossa vitsan käyttö raveissa on kokonaan kielletty.

Myös Suomessa on valmentajia ja ohjastajia, jotka toimivat hevosten kohtelussa edelläkävijöinä. Esimerkki heistä on Leivon pariskunta: he kasvattavat ja valmentavat hevosensa sekä kilpailevat niiden kanssa aina ilman piiskaa. ”Ohjat ovat yhteydessä hevosen toiseksi herkimpään elimeen eli suuhun. Kyllä se viesti sitä kautta välittyy”, kertoo Timo Leivo.

Leivon mielestä hevosten kohtelua raveissa on tarpeen tarkastella kriittisesti. Raveissa nähty hevosten kohtelu koetaan usein epämiellyttäviksi, joskus jopa eläinrääkkäykseksi. Se ei Leivon mukaan ole kenenkään edun mukaista: eläinten kanssa kilpaileminen ei saa olla eläimelle ikävää.

Hevonen on herkkä eläin. Rattailla heiluminen tai ohjista repiminen vain häiritsee sitä - siksi ajon pitäisi olla eleetöntä ja pienin merkinannoin tapahtuvaa. Piiska tarkoittaa hevoselle kipua tai lievimmilläänkin epämukavuutta, josta se pyrkii pois. ”Miksi

siis aiheuttaa eläimelle epämukavuutta, pelkoa tai kipua, kun siltä pyydetään sen parasta?”, Timo Leivo kysyy.

Leivojen tallissa asuu kuusi hevosta. Leivon ja hänen puolisonsa hevosenpidon perustana on jokaisen yksilön kunnioittaminen. Heidän tehtävänään eläinten omistajina on pyrkiä ymmärtämään hevosta ja sopeutua jokaisen yksilön persoonallisuuteen. ”Hevoselta ei saa koskaan vaatia enempää kuin mitä sillä on antaa. Ei kotona eikä radalla”, Timo Leivo korostaa.

Hevosten kohteluun ei puututa riittävästi

Raveissa pitää luonnollisesti noudattaa eläinsuojelulakia. Eläinsuojelulaissa määrätään muun muassa, että eläinten liiallinen rasittaminen on kiellettyä, samoin kuin kohtuuttoman ankara kurissa pitäminen sekä liian kovakourainen käsittely.

Hippoksen ravikilpailusäännöissä todetaan ajovitsan käytöstä, että ajovitsa on merkinantoväline. Sillä saa näpätä hevosta ainoastaan rannetta taivuttamalla olkavartta nostamatta. Ajovitsalla ei saa lyödä hevosta eikä sillä saa häiritä kanssakilpailijoita. ”Hevosta saa käskeä korkeintaan viisi kertaa ajon aikana.

Hevosen on vastattava ajovitsalla annettuun merkkiin lisäämällä vauhtia ja hevosella on myös oltava mahdollisuus ehtiä reagoimaan annettuun käskyyn”, kuvailee sääntöjä raviurheilua järjestävän Suomen Hippoksen kilpailutoimenjohtaja Jukka Niskanen.

11

animalian kanta Animalia suhtautuu hevosten käyttöön kilpaurheilussa kriittisesti. Ravi­ hevosten kohtelussa on paljon eläinsuojelullisia ongelmia, ja lisäksi kilpailuissa pärjäämättömien hevosten kohtalo on usein ikävä: teurastus tai myynti osaamattomiin käsiin. Animalia kannustaa ihmisiä välttämään eläinten viihdekäyttöä – tämä koskee niin eläintarhoja kuin vaikka ravikilpailujakin.

Hän korostaa, että väsyneen tai muista jälkeenjääneen hevosen käskeminen on erityisen kiellettyä.

Suomen Hippoksen sääntövaliokunnan puheenjohtajan, käräjätuomari Ismo Kovasen mielestä säännöissä ajotapoja ja myös ajovitsan käyttöä on käsitelty kattavasti. Säännöt antavat hänen mielestään hyvän lähtökohdan oikein toteutetulle

kilpailutoiminnalle. ”Sääntöjen valmistelussa on otettu huomioon pohjoismainen ajokulttuuri.

Hevosten hyvinvointi on keskeinen lähtökohta ravikilpailutoiminnan sääntelyssä”, Kovanen painottaa.

Vuonna 2010 kiristyneet ajotapasäännökset ovat Kovasen ja Niskasen mielestä siistineet ajotapoja huomattavasti.

”

ON VÄ ÄRIN AJATELL A, E T TÄ KAIKKI MIKÄ EI SUORANAISESTI JOHDA RANGAISTUKSEEN, OLISI AINA SALLIT TUA .

Ongelma Timo Leivon mielestä tosin edelleen on, ettei sääntöjä noudateta ja ettei tuomaristo puutu hevosen huonoon kohteluun riittävästi. Leivon mielestä ajovitsan käyttö pitää ensisijaisesti kieltää, koska hevoset tulevat maaliin tietyssä järjestyksessä ilman vitsaakin. Vähintäänkin vaatimuksena pitää olla, että ajotapa on sääntökirjan mukainen.

Ajovitsan käyttöä perustellaan usein sillä, että sen käytön kieltäminen johtaisi siihen, että tarvittaessa merkit, kehotukset ja käskyt annettaisiin ohjilla.

Ne kohdistuvat eläimen herkkään suuhun, jolloin hevosen terveys voi olla uhattuna. Leivon mielestä myös sellaiseen ajotapaan voi ja pitää puuttua, jotta ajotapa muuttuu.

12

Kenellekään vähääkään hevosurheilun maailmaan paneutuneelle ei ole tuntematonta se, että hevosiin edelleen kohdistetaan huomattavaa voimankäyttöä ja jopa piiskaamista. Näissä tilanteissa harva nousee puolustamaan hevosta sen valmentajaa tai omistajaa vastaan.

Oman tahdon asia

Kilpailutoimenjohtaja Jukka Niskanen kertoo, että tuomarien ja valvojien koulutuksissa ajotapa-asiat ovat säännöllisesti aiheena ja ajotapoja tarkastellaan videoesimerkkien avulla.

Käräjätuomari Ismo Kovanen puolestaan korostaa, että ajovitsan käyttö on aina oman tahdon asia. Kukaan muu kuin ohjastaja ei ole ensisijaisessa vastuussa liiallisesta ajovitsan käytöstä. Asiaa ei saa jättää tuomaristojen rangaistuskäytännön varaan. ”On väärin ajatella, että kaikki mikä ei suoranaisesti johda rangaistukseen, olisi aina sallittua. Hevosten oikeaoppisen kohtelun näkökulmasta pidän ohjastajien kouluttamista yhtä tärkeänä kuin tuomarikoulutusta”, hän sanoo.

Ajovitsan käytöstä on käyty keskustelua vuosikymmenten ajan. Asia jakaa mielipiteet siitä, mikä on hevosen hyvinvoinnille parasta. Leivojen tapa pitää ja ajaa hevosiaan on kuitenkin esimerkki siitä, että toinen kuin nykyinen tapa on mahdollinen.

Kysyttäessä Timo Leivolta miten hän tarvittaessa komentaa hevosiaan, hän vastaa: ”En oikeastaan tiedä, koska minun ei tarvitse sitä useinkaan tehdä, mutta kyllä siihen riittää terävä ’ei’”. ”Komentamisen sijaan hevosia tulee kehuttua. Käytän paljon palkitsemista porkkanalla, silityksellä ja sanalla ’hyvä’.

Se toimii kärryiltä käsin tehokkaana kannustimena. On kivempi fiilis mennä illalla nukkumaan, kun on pärjännyt hyvin ilman piiskaa”, Timo Leivo kertoo.

Kesä 2015 on #vegekesä tänä vuonna animalian perinteisellä kesäkiertueella ollaan kasvisruoan asialla. tunnisteen eli hashtagin #vegekesä ympärille rakentuva kiertue levittää tietoisuutta siitä, että kasvisruoka on paitsi eettisesti ja ekologisesti kaikkein kestävintä ruokaa, myös maukasta ja ravitsevaa.

K

esäkiertuekampanjan

tavoitteena on kannustaa ihmisiä lisäämään kasvisruoan osuutta omassa ruokavaliossaan. Kampanja myös rohkaisee kaikkia vaatimaan enemmän ja parempia kasvisruokavaihtoehtoja kauppoihin ja ravintoloihin.

Kesätapahtumissa ja -festivaaleilla ympäri Suomen kulkevalla kiertueella on tarjolla kasvisruokatietoa ja -reseptejä sekä paikasta riippuen myös maistatuksia. Osassa tapahtumista pääsee myös kokeilemaan Inna Somersalon Vegaanin keittokirjan resepteihin pohjautuvaa Reseptikonetta. Tapahtumissa on mukana kiertämässä Animalian projektikoordinaattori Simo Porola.

Kiertue on osa Animalian uutta, kaksivuotista kasviskampanjaa, joka vaatii, että eläinperäistä ruokaa tulisi syödä huomattavasti nykyistä vähemmän. Kesäkiertueen jälkeen kampanja keskittyy entistä enemmän tuotantoeläinten olosuhteisiin muun muassa yhteistyössä Eläinsuojelukeskus Tuulispään kanssa.

Vegekesä käynnistyy 16.5. Ravintolapäivän pop up -ravintoloilla Helsingissä ja Oulussa. Animalia on tuolloin mukana myös Yläkaupungin yö -kaupunkifestivaaleilla Jyväskylässä ja Myllykosken maailmannäyttelyssä Kouvolassa. Kaikki kesän kiertuepysäkit löytyvät Animalian verkkosivuilta osoitteesta www.animalia. fi/kesakiertue

teksti Simo Porola kuva Sunset Girl / Unsplash.com

osallistu kilpailuun ja voita lahjakortti ekoloon Kesäkiertueen yhteydessä sosiaalisessa mediassa on käynnissä kilpailu, jossa palkintoina on yksi 100 euron ja kolme 50 euron lahjakorttia Ekokauppa Ekolon myymälöihin Helsingissä ja Jyväskylässä.

Kilpailuun osallistutaan jakamalla Instagramissa tai Twitterissä hashtagilla #vegekesä mitä tahansa kasvisruokaan ja kesään liittyvää sisältöä, kuten vaikkapa grillaus- ja piknik-kuvia tai herkullisia reseptejä. Kilpailu on voimassa 23.8. saakka, ja voittajat julkistetaan elokuun lopussa.

13

Ella Karttunen

yhä useampi suomalainen on kasvissyöjä, mutta vegaaneja suomalaisista on vain pari promillea. millaisia askeleita kasvissyöjä voi ottaa kohti vegaanista elämäntapaa?

seuraava askel teksti vesa saarinen

14

sarin neuvo:

Satu Saunio

”Rohkene tutustua uusiin makuihin!”

E

kannattaa kokeilla läinten kannalta tärkeitä päätöksiä

tehdään kahdessa paikassa: politiikan kabineteissa sekä tavallisten kansalaisten kodeissa.

Sillä välin kun poliitikot hiovat lakiesityksiä, jotka usein vaikuttavat eläinten oloihin vasta vuosien päästä, kodeissa tehtyjen päätösten voi ajatella vaikuttavan eläimiin nopeammin. Jokainen lihanpala, jonka jättää syömättä, ja jokainen maitolasillinen, jonka jättää juomatta, on yhtä kuin vähän vähemmän tukea eläinteollisuudelle.

Paras vaihtoehto eläinten kannalta olisi, jos mahdollisimman moni ryhtyisi kertaheitolla vegaaniksi, eli lopettaisi kaiken eläinkunnan tuotteiden käytön saman tien. Todellisuudessa tähän kuitenkin pystyvät vain harvat: siitä huolimatta, että vegaanisen elämäntavan noudattaminen on helpompaa kuin koskaan aiemmin, vain promille tai pari suomalaisista on vegaaneja.

Suurin osa vegaaneista lienee aloittanut lakto-ovovegetaristeina, mutta ennemmin tai myöhemmin he ovat onnistuneet jättämään ruokavaliostaan pois myös munat sekä maitotuotteet.

Miten eri vegaanit tässä onnistuivat? Mitä vinkkejä kokeneet vegaanit antavat kasvissyöjälle, joka haluaisi yrittää vegaanista ruokavaliota?

sari komulainen

puheenjohtaja, Vegaaniliitto

Koska Suomessa syödään paljon maitotuotteita, kuten jugurtteja ja juustoja, ja koska maitotuotteet ovat olennaisessa osassa arkiruokailua, näiden arkisten pienten ruokatapojen muuttaminen voi tuntua monelle lakto-ovovegetaristille haasteelliselta.

Tärkein neuvoni muutosta kokeilevalle on: rohkene tutustua uusiin makuihin! Leivän päälle voi laittaa vaikka erilaisia levitteitä, hummusta tai vegaanista juustoa. Niihin kannattaa tutustua avoimin mielin: vaihtoehdot, jotka eivät ole samanlaisia kuin vaikkapa juustot, voivatkin osoittautua tosi maistuviksi.

Monet vegaaniruokavaliota kokeilleet ovat yllättyneet ruokien herkullisuudesta sekä siitä, miten helposti uusien vaihtoehtojen kokeilu on onnistunut.

Muutokseen saa myös vinkkejä ja tukea: Vegaaniliitolta saa henkilökohtaisia neuvoja ja verkosta löytyy paljon reseptejä sekä keskustelupalstoja, joissa vegaanit tsemppaavat toisiaan. Ja voi tulla Vegaaniliiton tapaamisiin. Se, että tapaa muita samanlaisia ihmisiä, on iloinen tapa ottaa askeleita kohti vegaanista elämäntapaa.”

15

vähitellen vegaaniksi simo porola

Animalian Vegekesä-projektikoordinaattori

Vesa Saarinen

Vuonna 2003 olin kesätöissä lihavalmisteita tuottavassa yrityksessä. Sen kesän aikana päätin luopua lihatuotteista. Seuraavat vuodet olin vaihtelevasti lakto-ovo-vegetaristi. Kokeilin vegaaniruokavaliotakin kahdesti, kunnes lopulta kolmas vegaanikokeiluni jäi pysyväksi.

Ensimmäinen vegaanikokeiluni epäonnistui, koska en ottanut selvää erilaisista ruokavaihtoehdoista. Tein samat ruoat kuin ennenkin, mutta ilman maitotuotteita. Kokeilu päättyi, kun kyllästyin syömään samoja ruokia.

Toinen kokeiluni onnistui paremmin. Lähdin ihan eri asenteella kokeilemaan vegaaniruokavaliota: uskalsin kokeilla erilaisia reseptejä ja hankin ravitsemustietoa. Se osoitti, että pienellä tsempillä pystyin olemaan vegaanina, ja auttoi siinä, että kolmas kokeiluni jäi elämäntavaksi.

Eniten vaikeuksia tuotti maitosimon neuvo: tuotteista luopuminen. Onnistumi”Ei kannata jättää sen kokemukset sekä oppi siitä, mitä erilaisia ruokia voi vegaanina tehdä, yrittämättä siksi, helpottivat asiaa. Maitotuotteista että pelkää luopuminen avasi uuden, nautinnollisen makumaailman, joka sopii yhepäonnistuvansa.” teen arvojeni kanssa.

Neuvoni vegaanikokeilijoille on, että ei kannata jättää yrittämättä siksi, että pelkää epäonnistuvansa. Eikä ole olennaista, että muuttuu yhdessä yössä vegaaniksi. Omilla kulutusvalinnoilla on joka tapauksessa vaikutusta, riippumatta siitä, onko elämästään vegaani yhden vai 20 vuotta.”

16

askeleita eläin­ eettisempään ruokavalioon Matka kohti eläineettisempää elämäntapaa on nykyään helpompi kuin koskaan. Tietoa vegaaniruokavaliosta on saatavilla verkosta valtavasti.

Ihmiset ovat erilaisia. Jollekulle sopii vegaaniksi ryhtyminen kertaheitolla. Toiset taas ottavat mieluummin pieniä askeleita kohti määränpäätä.

Jos kuulut jälkimmäiseen joukkoon, tässä vinkkejä, joilla voit tehdä elämästäsi askel askeleelta eläineettisempää: Lihansyöjälle: Et varmaan tälläkään hetkellä syö lihaa aivan joka päivä.

Pidä siitä tietoisesti kiinni. Lisää viikkoosi yksi lihaton päivä lisää – kaksi lihatonta päivä viikossa on jo yhtä kuin yli 100 lihatonta päivää vuodessa. Sillä on eläimille väliä.

Voit myös kiepsauttaa viikkokalenterisi ympäri: jos syöt kahtena päivänä kasvisaterian ja viitenä päivänä lihaa, mitä jos kokeilisitkin samaa toisin päin? Tai ehkä olisit valmis siihen, että söisit lihaa vain viikonloppuisin, tai parillisten viikkojen sunnuntaisin?

Lakto-ovo-vegetaristille: Vegaaniksi harjoitteleva lakto-ovo-vegetaristi voi pitää vegaanisia viikkoja tai osallistua kuukauden vegaanihaasteeseen. Lähde rohkeasti mukaan!

Ruoanlaittotaitoinen lakto-ovovegetaristi voi ryhtyä aluksi myös ”kotivegaaniksi”: syö ja kokkaa kotona vegaanisen ruokavalion mukaan, mutta esimerkiksi matkoilla voit syödä maitotuotteitakin.

Sen sijaan, että valitset kaupan hyllyltä pikaisesti aina sen tutun maitotuotteen, tai teet aina samoja ruokia, kokeile jotakin uutta. Niin vegaanituotteiden kuin vegaanisten reseptien valikoimat ovat lisääntyneet parin viime vuoden aikana valtavasti.

mariannan neuvo:

Teppo Lahti

”Perheen arjessa vegaaniruokavalioon vaihtamisen pitää lähteä kokeilemisesta ja innostamisesta.”

vegaanin arki ei ollut niin vaikeaa kuin ajattelin marianna koljonen äitiyslomalainen

Ajatus vegaanisesta elämäntavasta tuntui Kotona omassa uusperheessämme vegaaninen vaikeammalta kuin mitä vegaaninen arki arki on helppoa, sillä kaikki noudattavat samaa ruotodellisuudessa on ollut. kavaliota. Kohtaan joskus ennakkoluuloja siitä, että Olin itse kotivegaani eli vain lapsetkin noudattavat vegaanista kotona vegaanisesti syövä pitruokavaliota, mutta äitinä pidän kään. Vaikeinta oli pyytää vetarkasti huolta siitä, että lapsi saa ”Vaikeinta oli gaanista ruokaa esimerkiksi sukaiken tarvittavan. pyytää vegaanista kulaisvierailuilla. Osittain siksi Perheen arjessa vegaaniruosiirtymiseni vegaaniseen elämänkavalioon vaihtamisen pitää ruokaa esimerkiksi tapaan kesti kauan: ruokavaliosmielestäni lähteä kokeilemisesta sukulaisvierailuilla.” tani putosivat esimerkiksi maitoja innostamisesta, positiivisen tuotteet pois vähitellen. kautta. Kerralla heittäytymisen Puolisoni siirtyi vegaaniksi sijaan voi olla parempi lähteä viikossa: kun hän teki päätöksen vegaaniruokavalioon vähitellen vähentämään esimerkiksi maitotuotteiden ryhtymisestä, hän söi kaapit tyhjiksi epävegaanisista käyttöä.” tuotteista ja on ollut vegaani siitä lähtien.

17

Simpukoita ruokapöydässä? teksti laura uotila • kuvitus vera liinasaari

harva kuluttaja tietää, että suurin osa maailmalla elintarvikkeiksi tuotetuista simpukoista testataan eläin­kokein ennen ruokapöytiin päätymistä.

18

S

ushi-ruoan suosio lienee

lisännyt myös simpukoiden käyttöä. Simpukat kuuluvat nilviäisiin, ja moni pitää niiden syömistä pienempänä eettisenä ongelmana kuin selkärankaisten eläinten syömistä. Simpukoihin liittyy kuitenkin varsin yllättävä asia: hiirillä tehtävät eläinkokeet.

Simpukat suodattavat ravintonsa merivedestä, ja siksi niihin kertyy runsaasti meressä esiintyviä myrkkyjä. Koska nämä myrkyt ovat suurina pitoisuuksina vaarallisia ihmisille, testataan käytännössä jokainen simpukkaerä myrkkyjen varalta.

Vuosikymmenien ajan ainoa hyväksytty myrkkyjen testaustapa oli eläinkoe.

Kokeessa simpukkanäytettä pistetään hiiriin, jonka jälkeen seurataan, sairastuvatko hiiret näytteestä. Pahimmillaan koe johtaa hiirien kivuliaaseen tukehtumiskuolemaan.

EU:ssa tehtiin merkittävä päätös, kun EU:n yleinen tuomioistuin vahvisti helmikuussa, että simpukoiden myrkyllisyystutkimukset on jatkossa EU:ssa suoritettava eläinkokeettomalla menetelmällä.

Vuonna 2011 komissio hyväksyi eläinkokeettoman menetelmän korvaamaan hiirikokeet, ja siirtymäaikaa uuden mene-

telmän käyttöön ottoon annettiin vuoden 2014 loppuun.

Espanja teki valituksen päätöksestä ja vaati eläinkokeille jatkoa. Helmikuussa asia sai kuitenkin lopullisen päätöksen, kun yleinen tuomioistuin torjui Espanjan vaatimukset. Simpukkamyrkkyjen tutkimiseksi tehtävät eläinkokeet ovat siis EUalueella nyt kiellettyjä.

Valitettavasti muualla maailmassa ei näin kuitenkaan ole. EU-alueelle tuodaan runsaasti simpukoita niin Aasiasta kuin Yhdysvalloistakin, ja näiltä alueilta tuotujen simpukoiden takaa löytyy hyvin todennäköisesti eläinkokeita. Yhdysvalloissa on tehty töitä hiirikokeiden korvaamiseksi, mutta lainsäädännöllistä vaatimusta tähän ei vielä ole.

Nilviäiset ja kivuntunto

Simpukat kuuluvat nilviäisiin, ja tieteellistä tietoa nilviäisten kyvyistä on varsin vähän saatavilla. Mustekalat luokitellaan nilviäisistä kehittyneimmiksi, kenties matelijoihin verrattaviksi eläimiksi, ja niiden onkin mm. todettu oppivan asioita yrityksen ja erehdyksen kautta. Myös koeeläinlainsäädäntö luokittelee pääjalkaiset eläinkoetoiminnan alle, eli mustekaloilla tehtäviin eläinkokeisiin tarvitaan eläin-

EU-alueelle tuodaan runsaasti simpukoita niin Aasiasta kuin Yhdysvalloistakin, ja näiltä alueilta tuotujen simpukoiden takaa löytyy todennäköisesti eläinkokeita.

koelupa. Esimerkiksi simpukoita ja etanoita saa sen sijaan käyttää tutkimuksessa ilman eläinkoelupaa.

Suuri kysymys onkin se, voivatko nilviäiset tuntea kipua. Monia nilviäisiä käsitellään varsin julmilla tavoilla, kuten heitetään kiehuvaan veteen tai syödään elävinä. Kiistattomasti on jo todettu, että kaikki nilviäiset kykenevät jonkinasteiseen nosiseptioon eli fyysisen vahingon havaitsemiseen. Se ei kuitenkaan välttämättä tarkoita varsinaista kivuntuntoa, ja näkemykset asiasta vaihtelevat. Morfiinin on kuitenkin todettu vähentävän etanoiden reagoimista sähköiskuun, josta voisi päätellä, että eläimellä on kipukokemus, jota morfiini on vähentänyt.

Koska tieto nilviäisten kivuntunnosta on vielä puutteellista, voi hyvällä syyllä miettiä, onko niiden syöminenkään ongelmatonta. Erityisesti asiaa kannattaa pohtia sen tiedon valossa, että nilviäisten tappamismenetelmät ovat yleisesti varsin julmia.

Vähimmilläänkin asian eettisyyttä kannattaa pohtia tarkoin ennen seuraavan simpukka-annoksen tilaamista, sillä on mahdollista, että nilviäiset kykenevät varsin vastaavan kipukokemukseen kuin selkärankaiset.

19

Turkisasetus jäi hallitukselta pöydälle teksti Laura Uotila • kuvat Animalian arkisto

maa- ja metsätalousministeriön valmistelema luonnos turkiseläinasetuksesta ei sisällä mitään olennaisia parannuksia turkiseläinten hyvinvoinnin edistämiseksi, toisin kuin työtä aloitettaessa luvattiin.

20

M

aa- ja metsätalousministeriössä käyn-

nistettiin turkiseläinten suojelua koskevan asetuksen uudistustyö maaliskuussa 2013.

Asetuksen uudistamisen aloitusta vauhditti eläinsuojelujärjestöjen turkistarhauksen kieltämistä ajaneen kansalaisaloitteen herättämä keskustelu.

Kansalaisaloitteen eduskuntakäsittelyn yhteydessä maa- ja metsätalousvaliokunta valmisteli asiasta mietinnön, jonka johtopäätökset olisi tullut huomioida asetuksessa. Mietinnössä todettiin mm. seuraavaa: ”Turkiseläinten hyvinvoinnin riskitekijöihin kuuluu pito-olosuhteiden yksipuolisuus, kuten virikkeettömyys ja monikäyttöisen tilan puute. Tämä on erityisen kriittinen hyvinvoinnin riskitekijä siitos­ eläimillä, jotka ovat tarhalla useita vuosia.

Valiokunta katsoo, että viimeksi mainittujen eläinten olosuhteiden korjaamiseen on erityisesti panostettava ja toimenpiteitä on edistettävä investointituilla.”

Turkistarhauksen vastustajille valiokunnan kommentit kuulostavat lieviltä.

Vielä surkeammin kävi asetustyössä: mitään valiokunnan vaatimuksia ei käytännössä kirjattu asetusluonnokseen.

Asetus­ehdotuksessa jopa heikennetään turkiseläinten oloja nykytilaan verrattuna.

Kaksi seinämää ei ole turva­ paikka

jattu siitä huolimatta, että myös turkiseläintutkija ja eläinlääkäri pitivät jatkuvaa vedensaantia välttämättömänä.

Työryhmätyön alkuvaiheessa alan edustajat pyysivät kirjattavaksi kokouspöytäkirjaan, että he eivät hyväksy mitään sellaisia muutoksia turkiseläinten pitovaatimuksiin, jotka vaatisivat häkkirakenteisiin tehtäviä muutoksia. Mikäli tällaisia muutoksia tulisi, pitäisi valtion korvata nämä kulut tarhaajille sataprosenttisesti.

Turkisalan edustajat yksi kerrallaan torppasivat vaatimukset eläinten olojen parantamiseksi, ja heidän sanansa painoi työryhmässä eniten. Harvoihin alan hyväksymiin parannuksiin kuuluu minkillekin vaadittava makuuhylly tai –putki.

Asetusluonnos saatiin alkuvuodesta valmiiksi, mutta sitä ei lähetetty lausuntokierrokselle. Animalia on erittäin tyytymätön luonnokseen, sillä se sisältää heikennyksiä turkiseläinten oloihin. Luvatut parannukset ovat kosmeettisia muutoksia.

Asetuksen luonnoksessa nostetaan siitoskettu-uroksen käytettävissä olevan tilan vähimmäispinta-alaa 0,8 neliömetristä 1,2 neliömetriin. Turkisala suostui tähän muutokseen, koska heidän mukaansa siitosuroksilla on jo suomalaisilla tarhoilla tämän verran pinta-alaa käytössään. Lisäksi ketuille esitetään ”turvallista vetäytymispaikkaa”, jossa on vähintään kaksi seinämää. Tämä tarkoittaa kahta häkin nurkkaan kiinnitettyä muovilevyä.

Asetusehdotuksessa jopa heikenne- Ministeri turkistarhojen tään turkiseläinten oloja nykytilaan ver- vartijana rattuna. Supikoiraa koskevaa erillistä Vaalien alla maa- ja metsätalousministeri tekstiä ei ole asetuksessa ennen ollut, Petteri Orpo poseerasi Turkistalousvaan supikoiraan on sovellettu kettuja lehdessä Suomen Turkiseläinkasvattajain koskevia normeja. Nyt supikoiraosuus liiton toiminnanjohtajan Marja Tiuran on erotettu ketun osuudesta, mutta siinä kanssa. Kuvatekstissä Orpo toteaa, että ei ole otettu käyttöön vastaavaa 1,2 neliö- ”Turkis on yksi Suomen viennin vetumetrin tilaa supikoirien siitosuroksille reista ja lupaavimpia alkutuotannon aloja, kuin ketuilla on. Lisäksi minkkinaaraan ja jonka toimintaedellytykset on turvattava”. jälkeläisen tilavaatimuksia pienennetään Voi pohtia, mikä on ollut istuvan ministeaikaisemmasta. rin intressi asetuksen valmistelussa.

Asetus myös erikseen sallii turkisTurkistarhaus jäi muutoinkin viime eläinten hallikasvatuksen. Hallikasva- hallitukselta paitsioon, sillä hallitus ei totuksessa turkiseläimille tärkeät virikkeet teuttanut hallitusohjelmaan kuulunutta vähenevät entisestään, kun mahdollisuus lupausta toteuttaa selvitys turkistarhaaseurata ympäristöä kaventuu entisestään. jien muihin elinkeinoihin siirtymisen Surullisena esimerkkinä eläinten hy- mahdollisuuksista. vinvoinnin alhaisesta merkityksestä oli Jää nähtäväksi, missä vaiheessa uusi keskustelu vedensaannin turvaamisesta hallitus saa turkisasetuksen hyväksyttäturkiseläimille. Turkisalan edustajat kiel- väkseen. Animalian työ turkiseläinten täytyivät hyväksymästä vaatimusta, että eteen jatkuu, sillä luonnostellulla asetukturkiseläimillä olisi jatkuvasti tarjolla sella ei voida puhua edes vähäisestä eläinvettä. Tätä vaatimusta ei asetukseen kir- ten hyvinvoinnin parantamisesta.

21

Puhku intoa!

MITEN ELÄÄ ILMAN RAHAA

PIDÄ HUOLTA ÄIDISTÄ

Kansainvälinen bestseller, joka muuttaa käsityksesi äidistä.

Pidä huolta äidistä on riipaisevan kaunis teos rakkaudesta ja sukupolvien välisistä eroista.

26€

ovh 29€

Peter Culshaw:

Elisa Aaltola & Sami Keto (toim.):

23€

ovh 26€

Yksi kiehtovimmista musiikkielämäkerroista. Ensimmäinen suomeksi ilmestynyt kirja Manu Chaosta seuraa espanjalaisranskalaisen supertähden jälkiä Pariisin vaihtoehtopiireistä räjähtävään suosioon.

Tom Mueller:

Kalle Kniivilä:

Tositarina ihanasta öljystä mutta myös öljypetoksesta. Kunnon oliiviöljy ehkäisee sydänsairauksia ja dementiaa, mutta osa kauppojen öljystä on naamioitua lamppuöljyä. Kirja kertoo kaiken oliiviöljystä ja opettaa tunnistamaan aidon oliiviöljyn väärennetystä.

Krim on meidän on jatkoa toimittaja Kalle Kniivilän palkitulle kirjalle Putinin väkeä – Venäjän hiljainen enemmistö. Nyt tavalliset Krimin asukkaat saavat kertoa uudesta elämästään Venäjällä.

OLIIVIÖLJYN MENETETTY NEITSYYS

ovh 29€

22€

Merja Turunen & Sirpa Ylönen:

PUUTARHANHOITO POROPEUKALOILLE

29€

ovh 34€

KRIM ON MEIDÄN – IMPERIUMIN PALUU

26€

Miten ruokaa, vettä tai vaatteita voi hankkia ilman rahaa? Entä miten saa ilmaisia yöpaikkoja, terveydenhuoltoa tai kyytejä paikasta toiseen? Voiko oravanpyörästä vapautua lopullisesti?

ovh 25€

MANU CHAO – MAAILMAN KIERTÄJÄ

ELÄIMET YHTEISKUNNASSA

Mitä on olla eläin? Mitä ihmisen ja eläimen suhde voi parhaimmillaan olla?

Onko eläimillä oikeuksia tai vapauksia?

Eturivin ajattelijoiden, tieteentekijöiden ja taiteilijoiden kirja antaa vastauksia siihen, miten yhteiskunnan tulisi kohdata toislajiset eläimet.

Tomi Astikainen:

Kyung-sook Shin:

Odotettu uusintapainos!

Suurin osa puutarhakirjoista on täynnä isoja värikuvia täydellisistä puutarhoista. Mitä 15€ hyötyä niistä on sinulle? ovh 26€ Puutarhanhoito poropeukaloille on käytännöllisempi: hakuteos, josta löydät heti ja helposti tarvitsemasi ohjeet. Tämä kirja herättää arimmassakin aloittelijassa orastavan puutarhurin, joka tuskin malttaa odottaa kevättä!

23€

ovh 26€

Tilaa netistä www.intokustannus.fi tai myynti@intokustannus.fi. Hintoihin lisätään toimituskulut 3–5 €.

Eläinystävällisiä asianajopalveluja!

Asianajotoimisto Streng Ky Linnankatu 2 00160 Helsinki Puh 09 7269 6730 Fax 09 6227 6228 joonia.streng@strenglaki.fi www.strenglaki.fi

Kirjavinkit kun aika loppuu Hirvonen Elina: Kun aika loppuu. WSOY, 2015. 256 s. elina hirvosen kolmannessa romaanissa tarkastellaan yhden perheen tarinaa, joka kietoutuu ihmiskunnan kohtalonkysymyksiin. Äiti on ilmastonmuutosasiantuntija, joka opettaa, työskentelee ympäristöjärjestössä ja kokkaa kasvisruokaa. Isä luo tuhotuista kohteista uutta kaunista ympäristöä.

Tytär on Somaliassa ja pohtii, onko yrityksessä auttaa järkeä.

Perheen poika pohtii tappamisen oikeutusta. Ahdistuneen nuoren miehen mielen täyttävät ajatukset ihmiskunnan tuhovoimasta. Hiljainen luonto häviää jatkuvasti kaikelle muulle. Menetämmekö sen kokonaan? Mitä yksinäisyyden tunne ihmiselle tekee?

Kun aika loppuu koskettaa jokaista maailmanparantajasieluista lukijaa, joka on miettinyt väkivallan voimaa ja sitä, onko meillä toivoa paremmasta tulevaisuudesta.

Salla Tuomivaara

Teos on lainattavissa Animalian kirjastosta.

eläinten älykkyydestä Plutarkhos: Eläinten älykkyydestä ja muita kirjoituksia.

Suom. Tua Korhonen ja Liisa Kaski. Gaudeamus, 2015. 232 s. eläinten älykkyydestä on tervetullut valikoima Plutarkhoksen (n. 45–120 jaa.) dialogeja, sillä suomeksi on käännetty hyvin vähän eläinfilosofista klassista kirjallisuutta.

Tekstien dialogimuodon vuoksi ei ole helppoa saada selville Plutarkhoksen itsensä kantaa eläinten älykkyyteen ja esimerkiksi eläinten tappamiseen. Dialogit tuovat kuitenkin hyvin esiin, että asenteemme eläimiä kohtaan jakautuvat osin samoin kuin Plutarkhoksen päivinä.

Kirjaa syventää suomentajien essee Plutarkhos ja antiikin ihmisen eläinsuhde. Suomentajat nostavat esiin saman ajatuksen, jonka kirja itsessänikin herätti: ”Sen sijaan, että huolta eläinten asemasta pidettäisiin modernina ilmiönä, voikin kysyä, miksi keskustelu ei ole edennyt 2000 vuodessa.”

kirjan voi ostaa animalia­­ shopista

eläimet yhteiskunnassa harva eläinten asemaa yhteiskunnassa käsittelevä kirja pääsee iltapäivälehtien otsikoihin heti ilmestyttyään.

Eläimet yhteiskunnassa onnistui sen tekemään, sillä kirjan päättävä koskettava runo Jenni Haukiolta onnistui hermostuttamaan turkistuottajat. Harvoin runous pääsee Suomessa otsikoihin ja hienoa, että se tapahtui nyt eläinsuojelun nimissä.

Eläimet yhteiskunnassa on kokoelma arvostettujen ajattelijoiden, tutkijoiden ja taiteilijoiden kirjoituksia. Kirjassa annetaan vastauksia siihen, miten yhteiskunnan tulisi kohdata toislajiset eläimet.

Kirjassa on luvut myös Animalian toiminnanjohtajalta Salla Tuomivaaralta sekä eläinsuojelulainsäädännön asiantuntijalta Birgitta Wahlbergiltä. Tuomivaara pohtii kirjoituksessaan sitä, saako ihmistä sanoa eläimeksi. Wahlberg taas kirjoittaa eläinten oikeudellisesta asemasta yhteiskunnassamme.

Muita kirjoittajia ovat mm. esseisti Antti Nylén, kirjailija Laura Gustafsson ja taiteilja Terike Haapoja, teologi Pauliina Kainulainen, dosentti, eläinten hyvinvointitutkija Laura Hänninen sekä filosofi Elisa Aaltola.

Kaikkiaan kirja käsittää 18 suomalaisen eläinten puolestapuhujan kirjoituksen. Kun aiheet vaihtelevat filosofisesta pohdinnasta runouteen ja salakuvauksiin, voi taata, etteivät kirjoitukset käy tylsiksi ja omat ajatuksetkin pääsevät uuteen lentoon.

Laura Uotila

Aaltola, Elisa & Keto, Sami (toim.).

Eläimet yhteiskunnassa.

Into, 2015. 362 s.

Salla Tuomivaara

23

eus­­­k i o n eläi sofian filo

abc

Eläinetiikka ja empatian variaatioita ”empatia” on termi, jota käytetään yhä useammin. se on kuitenkin myös monitulkinnallinen termi, joka määritellään vain harvoin. erityisesti eläinetiikassa on tärkeää huomioida, mitä ”empatialla” tarkoitetaan, sillä empatian eri muodot voivat johtaa hyvin erilaisiin seurauksiin. teksti ja kuva Elisa Aaltola

K

ognitiivinen empatia

Kognitiivinen empatia tarkoittaa toisen tunnetilojen etäistä havainnointia tai päättelyä. Me neutraalisti näemme, että toinen yksilö on esimerkiksi iloinen.

Kognitiivinen empatia on äärimmäisen tärkeä osa ihmispsyykeä, sillä se mahdollistaa toisten ymmärtämisen myös harkitsevalla tavalla. Siihen liittyy kuitenkin myös ongelmia, sillä neutraalisuuden vuoksi kognitiivinen empatia voi jäädä täysin amoraaliseksi, moraalin ulkopuolella tapahtuvaksi. Me tällöin näemme toisen tunnetilat ilman moraalisen huolen syntyä.

Pahimmillaan kognitiivinen empatia mahdollistaa jopa toisen manipulaatiota, sillä sen kautta on mahdollista käyttää muiden kokemuksia koskevaa tietoa hallinnan välineenä. Eläinten kohdalla juuri kognitiivinen empatia mahdollistaa sen, että tilallinen tai metsästäjä voi manipuloida eläinten käytöstä vaikkapa niiden pelkoa hyväksikäyttäen.

24

Projektiivinen empatia

Projektiivinen empatia on toisen tilanteeseen asettumista. Me pyrimme tällöin kuvittelemaan, miltä meistä itsestämme tuntuisi toisen asemassa.

Projektiivista empatiaa on historiassa korostanut muun muassa liberalismin kantahahmo Adam Smith, ja nykytutkimuksessa sitä on pidetty tärkeänä pedagogisena keinona kehittää ja opettaa muiden huomioonottamista.

Siihenkin sisältyy kuitenkin ongelmia, joista suurin on juuri projisointi. Sen sijaan, että me hahmottaisimme, mitä toinen yksilö kokee, me helposti keskitymme vain siihen, miltä meistä itsestämme tuntuisi hänen tilanteessaan. Toisen yksilön erilaisuus ja erityisyys jäävät siis huomioimatta.

Eläinten kohdalla juuri projektiivinen empatia tarjoaa pohjan aiheettomalle inhimillistämiselle. Vaikkapa tilallinen voi siis rangaista sikaa siksi, että pitää eläintä tahallisesti uhmakkaana tai juonivana.

Toisessa ääripäässä ihminen voi kohdella

”

Sen sijaan, että hahmottaisimme, mitä toinen yksilö kokee, me helposti keskitymme vain siihen, miltä itsestämme tuntuisi hänen tilanteessaan.

koiraa ihmisenä, samalla sivuuttaen koiran omat, koiramaiset tarpeet.

Ruumiillinen empatia

Ruumiillinen empatia juontaa juurensa fenomenologisesta filosofiasta, ja siinä korostuu kehon tapa välittömästi viestiä kokemuksia muille, sekä erityisesti kehojen vuorovaikutus, ”intersubjektiivisuus”.

Kun olemme muiden kanssa tekemisissä, kommunikoivat meidän kehomme keskenään paljon enemmän kuin mitä tietoisesti voimme ymmärtää – aistimme välittömästi toisen tunnetiloja ja vastaamme niihin omalla kehonkielellämme ilman ensimmäisenkään ajatuksen syntyä.

Ruumiillinen empatia on toisen tuntemista kehollisuuden kautta, aktuaalisessa vuorovaikutustilanteessa. Sen kehittyminen vaatii valmiutta hellittää ajattelusta ja antautua kanssakäymisen välittömyyteen, sekä sitä kautta toisen erilaisuuteen. Ruumiillinen empatia mahdollistaakin eläinten erityisyyden sekä erilaisuuden esilletuonnin ja on sitä kautta varsin hedelmällistä myös eläinetiikan kannalta.

Affektiivinen empatia

Affektiivinen empatia on välitöntä resonointia muiden tunnetilojen kanssa. Resonaation tilassa me liikumme muiden kokemusten kanssa ikään kuin kaislat veden mukana.

Filosofi Elisa Aaltola on erikoistunut eläineettisiin kysymyksiin.

Aaltola on dosentti Turun yliopistossa ja toimii Itä-Suomen yli­ opistossa filosofian yliopistonlehtorina. Aaltola osallistuu aktiivisesti eläinetiikkaa käsitteleviin keskusteluihin. Häneltä on julkaistu lukuisia kirjoja ja artikkeleita niin suomeksi kuin englanniksi.

Juuri affektiivinen empatia on herättänyt paljon kiinnostusta moraalin saralla, sillä se on meistä lähes kaikkiin sisäänrakennettu, välitön taipumus, jota kehittämällä voidaan kasvattaa moraalista huolta muita kohtaan. Myös eläinetiikassa tulisi affektiivista empatiaa korostaa yhä enemmän. Parhaimmillaan se mahdollistaa eläin­ten kokemusmaailman paljastumista tavalla, joka väistämättä herättää moraalista huolta.

Juuri ruumiillinen ja affektiivinen empatia ovat tunteita, joita tulisi kehittää myös suhteessa toislajisiin olentoihin.

Tämä vaatii eläinten näkökulman oppimista, heittäytymistä. Kenties juuri nämä empatian muodot ovat avain maailmaan, jossa eläintä ei enää kohdata tuotteena vaan ainutlaatuisena, kokevana yksilönä.

25

Animalia testaa

teksti Kanerva Pelli • kuvat Kalle Lindholm

Eläinten ystävän aurinkovoiteet animalian raati testasi kesän kunniaksi vegaanisia ja eläinkokeettomia aurinkovoiteita. valitsimme testiin kunkin tuotesarjan suojaavimmat tuotteet eri hintaluokista. testin tuotteita löydät esimerkiksi verkkokaupoista tai apteekista.

i­ t es t a aj t t i vo

jason sun sport suncreen

Suoja­ kerroin

SPF45

Pakkauskoko

118 ml

Hinta

Valmistaja

Arvio

Pisteet

26

alba botanica hawaiian sunscreen

sebamed sun lotion

bakel suncare body sunscreen

SPF50

SPF30

118 ml

150 ml

150 ml

18 € (152,54 €/l) (www.helunanetti.com)

14,00 € (118,64 €/l) (www.helunanetti.com)

18,80 € (125,33 €/l) (Yliopiston apteekki)

57,60 € (384 €/l) (kauppa.ilopilleriapteekki.fi)

Hain Celestial Group

Hain Celestial Group

Sebapharma

Bakel

SPF45 edu

”Rakastan tuoksua, kookosta. Tällaiselta aurinkorasvan kuuluu tuoksua!” ”Perinteisen aurinkovoidemainen, aika voimakas tuoksu – jotkut varmasti vihaa, toisaalta tulee ihana lomafiilis” ”Koostumus on kosteusvoidemainen, pehmeä” ”Jättää ihon vähän rasvaisen tuntuiseksi”

n l li s i

”Tulee mieleen kesä, ruoho, koivu ja Suomi, vaikka lukeekin Hawaii. Pettävää, mutta tuoksun kannalta luonnollisin ja kaunein.” ”Tuoksuu vihreältä teeltä, puistolta ja nurmikolta, kesäinen tuoksu.” ”Imeytyy hyvin, iho tuntuu jälkikäteen hyvältä” ”Kosteuttavan oloinen, mutta hieman tahmainen”

”Tuoksussa kiva yrttinen vivahde, joka erottaa voiteen muista tuotteista” ”Tuntuu tuhdilta ja tehokkaalta, tuotetta jää kunnon kerros ihon pintaan” ”Riittoisaa, pieni tippa riittää laajalle alalle” ”Iho ei jää rasvaiseksi vaan nihkeäksi. Jos ei tykkää rasvaisesta ihosta, tämä sopii”

”Ihana, raikas tuoksu” ”Tuoksu on aika makea ja sitrusmainen, jos ei tykkää makeasta ei sovi” ”Iho ei jää valkoiseksi” ”Kosteuttavan oloinen” ”Muita tuotteita nestemäisempi, helposti levittyvä”

anima l laine ian

Eläinten asialla pikkukaupungissa pitkän linjan animalia-aktiivi ilona pirinen ilahtui huomatessaan, että hänen ei tarvinnut jättää toimintaa eläinten hyväksi muutettuaan helsingistä forssaan. haastattelu Salla Tuomivaara • teksti Simo Purola • kuva Forssan Animalia

Milloin ja miten lähdit mukaan Animaliaan?

”Yli 21 vuotta sitten minulle tuli tunne, että jotain täytyy tehdä eläinten hyväksi, ja marssin Animalian toimistolle liittymään jäseneksi. Aluksi jaoin esitteitä, keräsin allekirjoituksia ja osoitin mieltä pääkaupunkiseudulla. Animalian Forssan alueosasto perustettiin vuonna 2012 ja sen jälkeen olen ollut aktiivinen täällä.

En tosin ajatellut, että alkaisin itse vetää ryhmää, mutta niin siinä vain kävi.”

Minkälaista on olla Animalian aktiivi Forssassa?

”Eläinoikeusasiat ovat Forssassa uusia, vaikka täällä onkin toiminut eläinsuojeluyhdistyksiä. Pienellä paikkakunnalla

toimiminen on tietyllä tavalla leimaavaa ja tuntuu, että minut mielletään Animalia Forssaksi. En kuitenkaan ole kokenut mitään negatiivista. Meidät on otettu täällä hyvin vastaan.”

Miten toiminta pienessä kaupungissa eroaa isoista?

”Meillä on erityinen asema lähellä maaseutua, mistä on erinomainen esimerkki naapurissa Somerolla sijaitseva Eläinsuojelukeskus Tuulispää. Kesäaikaan ympäryskunnissa on mieletön määrä erilaisia tapahtumia, joihin kokoontuu ihmisiä suurelta alueelta. Sillä tavalla Animalia on täällä samalla tavalla näkyvillä kuin isoissa kaupungeissa.”

Forssa on kokoonsa nähden todella aktiivinen, miten innostaisit muita samaan?

”Toiminnan käynnistämiseen tarvitaan aikaa ja sydämen paloa. Ryhmän ei tarvitse olla isokaan, kunhan vain löytää oikeat ihmiset. Kun samalla tavalla ajattelevat ihmiset löytävät toisensa, alkaa tapahtua.”

Animalian kesäkiertueen teemana on kasvisruoka, mikä on oma kasvisruokasuosikkisisi?

”Se on aivan ehdottomasti ihana linssikeitto, johon tulee paljon valkosipulia ja inkivääriä sekä kookoskermaa ja maissia.

Siihen voi myös laittaa bataattia ja porkkanaa. Tämä on sellainen värikäs energiakeitto.”

Forssan seudun animalialaisia edistämässä kasvisruoan kulutusta. Vasemmalla Eläinsuojelukeskus Tuulispään perustaja Piia Anttonen. Oikealla Ilona Pirinen.

27

Vegepalsta

reseptit Inna Somersalo • kuvat Lauri Ellilä

Marenkia ja mansikoita sen taidatkin jo tietää, että mansikat ja marenki ovat varma kesän merkki. vaan tiesitkö, että marenki­t yylisiä herkkuja sekä vaahtokarkkeja on mahdollista tehdä myös vegaanisina - kikherneliemestä?

Vegepalsta

Grillattuja mansikoita ja marenkia 500 g tuoreita mansikoita 1 rkl tuoretta rosmariinia 3 rkl öljyä 2 rkl sokeria Marenki: 1 dl säilykekikherneiden lientä 3 rkl sokeria makuainetta, esim. ripaus vaniljajauhetta

1

Vatkaa kikherneiden liemi sähkövatkaimella tai yleiskoneella kovaksi vaahdoksi. Vaahto on sopivaa, kun käännät kulhon ylösalaisin ja vaahto ei valu. Vatkaa sekaan sokeri ja makuaine.

2

Sekoita kulhossa kokonaisiin mansikoihin rosmariini ja öljy. Grillaa mansikat.

3

Paloittele grillatut mansikat ja jaa ne grillin kestäviin annoskulhoihin. Sekoita sokeri mansikoihin. Peittele mansikat marengilla. Jätä kulhoihin kuohumisvaraa. Laita kulhot grilliin ja grillaa kunnes marenki on saanut väriä.

Pidä vuokia silmällä, sillä tähän menee vain pari minuuttia. Vaihtoehtoisesti voit grillata mansikkavuoat uunissa grillivastuksen alla.

Vaahtokarkit 2,5 dl säilykekikherneiden lientä 2 dl sokeria 1,5 dl siirappia 3 tl agar agar -jauhetta 1 tl sitruunamehua

1

Sekoita kaikki ainekset kattilassa ja vispaa sekaisin. Kuumenna seosta 4-5 minuuttia samalla vatkaten. Jäähdytä muutama minutti.

2

Kumoa seos yleiskoneen kulhoon ja vatkaa noin 10 minuuttia, kunnes seos on kovaa vaahtoa. Vaahto on valmis, kun se pysyy valumatta kulhossa kulho ylösalaisin käännettäessä.

Mansikka-sitruuna­ limonaadi 3 sitruunan mehu 3 rkl sokeria 0,5 litraa mansikoita 1 l kivennäisvettä

1

Hienonna mansikat soseeksi esimerkiksi haarukalla. Sekoita sokeri sitruunoiden mehuun. Lisää mansikkasose ja laimenna lopuksi kivennäisvedellä haluamasi vahvuuteen.

3 Marengin grillaamiseen menee vain pari minuuttia, joten pidä siis vuokia silmällä!

Levitä leivinpaperi vuokaan, kooltaan noin 20 x 25 cm. Ripottele leivinpaperille reilusti tomusokeria ja kumoa taikina siihen. Levitä tasaiseksi ja anna jähmettyä muutama tunti tai yön yli. Leikkaa palasiksi ja pyörittele palaset tomusokerissa.

(Muokattu Sara Anderssonin ohjeesta)

29

Animaalit kautta maan

koonnut kanerva pelli

lisätietoja näistä ja muista alueosastojen ­tapahtumista saat suoraan alueosastoilta ja osoitteesta ­ animalia.fi/tapahtumat. oulu 3.6.

Cowspiracy – elokuva kertoo lihantuotannon ja ilmastonmuutoksen yhteydestä. Doc Lounge @ ravintola 45 Special (Saaristonkatu 12).

kuopio 18.5.

Uusien illassa tutustutaan Animalian toimintaan klo 17.30 Kulttuuriareena 44 (Kauppakatu 44). Tervetuloa mukaan toimimaan eläinten puolesta!

Itä-Lappi

jo-anne mcar

thur

Rovaniemi

forssa 12.7.

Yhteinen bussiretki Eläinsuojelukeskus Tuulispäähän Somerolle. Lisätietoja ja ilmoittautumiset Animalian kotisivujen kalenterista.

Oulu

Kajaani

Joensuu

helsinki 24.5.

Pääkaupunkiseudun Animalia lähtee tutustumaan luonnonvaraisten eläinten hoitolaan Orimattilaan. Lisätiedot ja ilmoittautumiset Animalian kotisivujen kalenterissa.

Kuopio Pori

Tampere

Jyväskylä

helsinki 11.6.

Lahti

Pääkaupunkiseudun Animalian perinteinen kesäpiknik kello 17 alkaen. Katso lisätiedot Animalian kotisivujen kalenterista.

Kouvola

Forssa Kerava

Turku Vihti

Kotka

Pääkaupunkiseutu

vapaaehtoiset ovat animalialle tärkeitä!

Vapaaehtoisena pääset toimimaan eläinasioiden puolesta itsellesi sopivalla tavalla. Tarvitsemme apua monenlaisiin tehtäviin. Liity vapaaehtoisten listalle: Täytä lomake verkkosivuillamme animalia.fi, niin saat tietoa oman paikkakuntasi vapaaehtoistyön mahdollisuuksista sähköpostiisi.

Tule mukaan alueosastotoimintaan: Ryhmässä on voimaa!

Ota yhteyttä sinua lähimpään alueosastoon ja kysy lisää.

Sähköpostiosoitteet ovat muotoa paikkakunta@animalia.fi.

30

Pääkaupunkiseudulla toimivat myös koiraryhmä (koiraryhma@ animalia.fi), karhuryhmä (karhuryhma@animalia.fi) sekä valasryhmä (valasryhma@animalia.fi).

Lisätietoja: www.animalia.fi/vapaaehtoiset. Tervetuloa mukaan toimintaan!

Kanerva Pelli, vapaaehtoiskoordinaattori kanerva.pelli@animalia.fi puh. (09) 720 6590

Animaliashop

koonnut ninni pekkala

Löydä lahjat kevään ja kesän sankareille AnimaliaShopista! uutuustuotteet Fur is worn by…

-kangasmerkki 3 € Eläimet yhteiskunnassa

Halkaisija 9 cm.

Fur is worn by…

-rintamerkki 1,5 €

Onko eläimillä oikeuksia tai vapauksia? Mikä eläinten yhteiskunnallisen aseman tulisi olla? Kirjan kirjoittajia ovat mm. Elisa Aaltola, Jenni Haukio, Salla Tuomivaara ja Birgitta Wahlberg.

23 €

Halkaisija 38 mm.

Fur is worn by... -paita

Animaliapaita

Vegaanin ­keittokirja

Fur is worn by beautiful animals and ugly people -klassikko­ lausahdus koristaa ­Animalian turkis­ vastaista, luomu­ puuvillaista paitaa.

Selkäpuolella Animalialogo. Saatavana unisexmallisena S, M, L, XL, XXL sekä lady fit -mallisena S, M, L.

Luomupuuvillaisia Animaliapaitoja on saatavana unisexmallisena XS, S, M, L, XL sekä lady fit -malli­sena S, M, L.

Ei-jäsenille 27 € Vegaanin keittokirja on uudistettu painos jo 15 vuotta sitten ensimmäisen kerran julkaistusta kirjasta. Mukana on paljon uusia reseptejä niin arkeen kuin juhlaan.

20 €

Ei-jäsenille 25 €

Näin teet tilauksesi: POSTITSE: Animalia ry, Suvilahdenkatu 4, 00500 Helsinki

20 €

Ei-jäsenille 25 €

25 €

Vegaanin keittiössä

30 €

3€

PUHELIMITSE: 09 720 65911,

Vegaanin keittiössä on kokoelma herkullisia ja terveellisiä kasvisreseptejä, joiden valmistaminen ei vie liikaa aikaa, eivätkä raakaaineet maksa maltaita.

ma–pe klo 10–15 SÄHKÖPOSTITSE: tarja.balding@animalia.fi Yli 15 € tilaukset toimitetaan postiennakolla, jolloin hintaan lisätään postiennakkomaksu 4,10 €. Kaikkiin tilauksiin lisätään postituskulut sekä 1 € käsittelykulu. Tuotteita voi ostaa myös suoraan Animalian Helsingin toimistosta, osoite yllä.

Lisää tuotteita Animalian nettikaupassa www.animalia.fi/tilaa-tuotteita

Michael Monroe -juliste Michael Monroe ottaa kantaa turkismuotiin! Hintaan lisätään 4 € postitus- ja käsittelykuluja. Juliste on kooltaan A3, 297 x 420 mm.

Kukko & kana -postikortti

1€

31

Maataloustuotannossa vallitsee nykyään tehokkuusajattelu, jonka nimissä eläimistä on tehty "koneita". Eläimet joutuvat elämään virikkeettömissä ja ahtaissa tiloissa ja niiden mahdollisuudet toteuttaa lajityypillistä käyttäytymistä ovat rajalliset.

Animalia suhtautuu kielteisesti tehotuotantoon. Eläimille on taattava mahdollisuus hyvään, elämisen arvoiseen elämään.

Tue työtämme maatalouden eläinten hyväksi, soita numeroon 0600 411 456 (puhelun hinta: 10,19 €/puhelu + pvm/mpm) Puhelinoperaattorisi veloittaa lahjoitussumman seuraavassa puhelinlaskussasi.

Hinta sisältää ALV:n 24 %.

Poliisihallituksen myöntämä rahankeräyslupa POL-2014-10096 on voimassa 1.1.2015–31.12.2016. Lupa kattaa koko Suomen Ahvenanmaata lukuun ottamatta.