Animalia 2/2016

lehti eläinten asialla

2/2016

miekka­ valaiden puolesta

AAP

Utelias sika luottaa laumaansa

Kaltoin kohdeltujen turvapaikka

Vegekesä tulee taas!

Ka

um isia

Kampa

sia

akuulumi nj

m pan kuul ja

Vegekesä tulee taas! viime vuonna yli 40 kesätapahtumassa vieraillut animalian vegekesäkiertue valtaa taas suomen torit ja festarit! eläinten oikeuksien puolustajana animalia panostaa kesällä kasvisruokatietouden levittämiseen. teksti Niina Lätti • kuva Malivan Iuliia / Shutterstock

S

UOMESSA teurastetaan vuo-

sittain yli 66 miljoona eläintä.

Käytännössä jokainen suomalainen syö siis vuosittain yli kymmenen eläintä. Jos meistä jokainen vähentäisi lihankulutusta edes hiukan, säästyisimme paljolta kärsimykseltä – pienikin askel kohti eläinystävällisempää elämäntapaa on hyväksi eläimille. Kesäkiertuekampanjan tavoitteena on kannustaa ihmisiä lisäämään kasvisruuan osuutta ruokavaliossa ja vaatimaan enemmän ja parempia kasvisruokavaihtoehtoja kauppoihin ja ravintoloihin.

Vegekesä jalkauttaa Animalian vapaaehtoiset juttelemaan vegaanisesta ruuasta ja tuotantoeläinten oikeuksista rennossa ilmapiirissä kesätapahtumiin. Luvassa on viime vuoden tapaan myös ruokamaistiaisia! Tuolloin moni paatuneeksi lihansyöjäksikin itseään nimittänyt tapahtumakävijä ihastui vegeruokaan. Tänä vuonna tähtäämme samaan: haluamme herättää mahdollisimman monen ihmisen huomaamaan, että kasvisruoka on maukasta, terveellistä ja kivaa. Raahaa vaikkapa mörökölli isoisäsi tapahtumaan maistelemaan kasvisherkkuja ja ylläty!

Kilpailuja ja kasvisruokatietoa

Animalian toimistolla Vegekesää on ideoitu kuumeisesti jo parin kuukauden ajan – ajatuksensa siitä pääsivät kertomaan myös Animalian kevätpäivien osanottajat. Ideat ovat lennelleet vegaanisista grillimakkaratesteistä, flashmobeista ja pehmolelupiknikeistä aina pumpattaviin lehmiin. Kaikkein villeimmät ideat eivät päätyneet suunnitteluastetta pidemmälle, mutta kesän aikana kadulta voi bongata 2

muun muassa fillaroivan Animalia-lehmän. Silloin kannattaa nykäistä hihasta ja pyytää uusittu Vegekesä-esite.

Animalian pisteillä voi vegetietouden ohessa allekirjoittaa Paras laki eläimille -vetoomuksen, kuvauttaa itsensä eläinoikeushenkisesti, lätkäistä käsivarteen ihanan siirtotatuoinnin ja osallistua kilpailuihin, joissa voittajille on luvassa huikeita palkintoja. Suurimmissa tapahtumissa on luvassa myös eläinoikeusaiheista keskusteluohjelmaa.

Kiertuepysäkkien lista elää vielä alkukesän ajan. Ajan tasalla olevat tiedot löydät parhaiten Animalian nettisivuilta.

Alueosastot: muistattehan ilmoittaa tapahtumistanne kesäkiertuekoordinaattori Niina Lätille! Vapaaehtoinen: tule mukaan vegekesäilemään! Ilmoittautua voit lähimpään alueosastoon.

Vegekesä polkaistaan käyntiin 21.5. Tampereen Vegfestillä. Lue Vegfestistä lisää tämän lehden sivulta 24!

vaikuttavaa aktivismia vegaanisen maailman puolesta ”Elämäntapavalinnoista tulee tehdä ihmisille helppoja ja mahdollisia”, sanoo Tobias Leenaert, belgialainen aktivisti ja Ethical Vegetarian Alternative -järjestön perustaja. Leenaert puhui vaikuttavasta aktivismista Animalian ja Vegaaniliiton keväisessä koulutuksessa. ”Näin voidaan lopulta saada riittävä määrä kuluttajia kasvissyönnin taakse, mikä vaikuttaa väistämättä myös kauppojen elintarviketarjontaan.”

Suomessa suosion saavuttanut Vegaanihaaste tai vastaava matalan kynnyksen toiminta saa monet lähtemään mukaan, mutta sitoutuminen pitkäaikaiseen veganismiin yhdeltä istumalta ei Leenaertin mukaan yleensä toimi.

”Herkullisen kasvisaterian kokkaaminen ystäville tai maistatusten tarjoaminen messupöydän takaa toimivat usein erinomaisena johdatuksena kasvisruokien maailmaan.” ”Esikuvat ovat tärkeitä ja vegaaniruokavalion puolesta puhuvien julkisuuden henkilöiden merkitys on suuri etenkin nuorille.” Suomessa tästä hyvä esimerkki on muusikko Musta Barbaari, joka omista valinnoistaan kertomalla vie sanomaa eteenpäin. ”Ota rohkeasti seuraava askel ja ryhdy lähettilääksi, jos olet jo itse vegaani. Tällöin vaikutuksesi on paljon suurempi, kuin mitä omat kulutusvalintasi ikinä voivat vaikuttaa”, Leenaert rohkaisee.

Hannele Ahponen

Ka

um isia

Kampa

sia

akuulumi nj

m pan kuul ja

Mikä on sinun suosikkisi vegaanisista grillaus­resepteistä?

Nappaa kuva kokkailuistasi ja jaa se muiden iloksi Instagramissa hastagilla #vegekesä.

Innokkaimmalle kokkaajalle luvassa tuotepalkinto!

toukokuun kiertuepysäkkejä 21.5. Ravintolapäivä, Oulu 21.5. Mahdollisuuksien tori, Kuopio 21.5. Ravintolapäivä, Kotka 21.–22.5. Vegfest, Tampere 28.5. Siivouspäivä Kulttuuritalleilla, Kouvola 28.–29.5. Maailma kylässä, Helsinki

animalia.fi/vegekesa-2016

Pääkirjoitus

teksti Mai Kivelä • kuva Iiris Rautiainen

Lähtökohdaksi eläinten itseisarvo

M

uut eläimet ovat, kuten mekin, itsessään arvokkaita olentoja. Ne asuvat kanssamme tällä planeetalla, eivät resurssina meille, vaan omista lähtökohdistaan ja intresseistään käsin. Eläinyksilöt ovat omia erityisiä persooniaan.

Viime vuosina olemme saaneet paljon uutta tietoa eläinten tarpeista, intresseistä ja kyvyistä. Yhteiskunnallisella tasolla alamme vasta pikkuhiljaa oppia muista lajeista muustakin kuin omista lähtökohdistamme käsin.

Itseisarvo tarkoittaa, että arvo ei määräydy jonkin erillisen hyödyn tai tavoitteen kautta, vaan yksilö on arvokas itsessään. YK:n ihmis­ oikeuksien julistuksen mukaan ihmisen elämällä on itseisarvo ja tästä kumpuavat ihmisoikeudet. Suomen nykyisessä laissa muut eläimet taas ovat objekteja, joiden arvo vertautuu esineeseen. Eläin on kuitenkin muita objekteja paremmassa asemassa siten, että eläinten käyttöä osin rajoitetaan eläinsuojelulailla.

Itse käyttöä ei kuitenkaan kyseenalaisteta.

Nyt eläinsuojelulain uudistuksen yhteydessä on linjattu, että lakiin kirjataan uutena asiana eläimen itseisarvo ja sen kunnioittaminen.

Ministeriöstä tätä perustellaan sillä, että jo EU:n perustamissopimukseen on kirjattu, että eläimet ovat tuntevia, eli niillä on kyky kokea niin mielihyvää kuin kipua. Lisäksi ministeriöstäkin myönnetään, että painetta luo lisääntynyt yhteiskunnallinen keskustelu eläinten asemasta.

Animalia vaatii itseisarvon kirjaamista uuteen eläinsuojelulakiin.

Koko lainsäädännön lähtökohtana tulisi olla eläin itseisarvoisena ja tuntevana olentona. Tätä tukee myös tieteellinen tieto, joka osoittaa, ettei

14 eläimen vertautuminen esineeseen ole perusteltua. Myös valtioneuvoston sivuilla lukee, että ”eläinsuojelulainsäädännön tulee perustua kulloinkin saatavilla olevaan tutkimustietoon eläinten tarpeista ja hyvän hyvinvoinnin vaatimuksista”. Tämän on nyt toteuduttava.

”Koko lainsäädännön lähtökohtana tulisi olla eläin itseisarvoisena ja tuntevana olentona.”

Mikäli itseisarv­o otetaan vakavasti, sen kirjaamisen lakiin pitäisi myös johtaa laajamittaisiin käytännön vaikutuksiin. Eläinten käyttö välinearvon kautta voitaisiin kyseenalaistaa. Mutta vaikkei näin tapahtuisi heti, on kirjaus silti tärkeä. Se voisi muuttaa suhtautumistamme eläimiin ja edesauttaisi sitä, että tulevaisuudessa kirjaus näkyisi yhä enemmän myös käytännön tasolla. Se antaisi argumentteja eläinoikeustyöhön. Nyt meidän kaikkien on pidettävä huolta, että lakia edeltää laaja kansalaiskeskustelu ja että itseisarvo on mukana keskeisenä vaatimuksena tässä keskustelussa.

Mai Kivelä Animalian toiminnanjohtaja

Sisällys 2/2016

02 04 06

Vegekesä tulee taas!

Pääkirjoitus

Ajankohtaista

09

Vieraskynä: Mirja Pyykkö

10

Yksi väärä ja monta oikeaa

12

Vaikuttavaa työtä eläinten puolesta jäsenmaksuilla ja lahjoituksilla

= kannessa Kannen kuva: SHUTTERSTOCK

4

ANIMALIA-LEHTI, 40. VUOSIKERTA JULKAISIJA: Animalia PÄÄTOIMITTAJA: Laura Uotila,

laura.uotila@animalia.fi TOIMITUSSIHTEERI:

Hannele Ahponen, p. (09) 7206 5914 hannele.ahponen@animalia.fi TAITTO: Vera Liinasaari, vera.liinasaari@gmail.com OSOITTEENMUUTOKSET:

20

Tarja Balding, p. (09) 7206 5911 tarja.balding@animalia.fi PAINOPAIKKA:

Wellprint, Espoo ISSN 0783-9170 ILMESTYMISAIKATAULU:

Nro 1 helmikuu, nro 2 toukokuu, nro 3 syyskuu, nro 4 marraskuu. Seuraavaan numeroon tarkoitetun materiaa­lin tulee olla perillä toimituksessa 4.7.2016 mennessä.

AINEISTOT lähetetään lehti@animalia.fi tai osoitteella: Animalia-lehti, Suvilahdenkatu 4, 00500 Helsinki.

ILMOITUSMYYNTI:

Hanna Partanen, p. 044 383 0474 ILMOITUSHINNAT:

Katso ilmoitushinnat www.animalia.fi LISÄVELOITUKSET: Värierottelut veloitetaan erikseen, määräyspaikka­korotus 20 %, liitteiden hinnat sovitaan erikseen.

RAJOITUKSET: Etusivulla ei julkaista ilmoituksia. ALENNUKSET: Toistoalennus: 1. toisto 10 %, seuraavat 20 %, auktorisoidut mainos­toimistot 15 %.

19

ILMOITUSTEN PERUUTTAMINEN:

Peruutukset viimeistään seitsemän (7) vuorokautta aineiston jättöpäivän jälkeen toimitus­sihteerille.

REKLAMAATIOT: Kirjallisena 14 vuoro­kauden aikana ilmes­tymispäivästä lukien.

ANIMALIA-LEHTI PIDÄTTÄÄ OIKEUDEN LYHENTÄÄ JA MUOKATA JUTTUJA.

14

Utelias sika luottaa lauman voimaan

18

Herkullista ja mutkatonta ruokaa

Artikkelien lainaaminen eläinsuojelua ja eläinten oikeuksia edistäviin tarkoituksiin sallittu. Lähde mainittava.

24

Vegfest – rento kasvisruokafestivaali Tampereella

26

Animalia testaa: Kesäiset ja vegaaniset jäätelöt ja sorbetit

Delfinaarioturismin karu todellisuus

27

Animalialainen: Savonlinna tarvitsee Animaliaa

20

Animalian hallitus haluaa vahvistaa aluetoimintaa

28

Vegepalsta: Suklaisia juhlaherkkuja

30

Animaalit kautta maan: Polkupyöriä ja Animaliaa Kotkassa

23

Myrkylliset turkikset

Kirjavinkit

31

p. (09) 720 6590, päivystys ma–pe kello 10.00 –15.00 e-mail: animalia@animalia.fi internetsivut: www.animalia.fi.

JÄSENMAKSUT: Tukijäsen: 32 € / vuosi,

19 22

TOIMISTO: Suvilahdenkatu 4, 00500 Helsinki ASIAKASPALVELU:

vähävaraiset: 25 € / vuosi, nuorisojäsen (alle 18 v.): 20 € / vuosi, kuukausijäsen: 5 € / kk, ainaisjäsen: 640 €, yhteisöjäsen: 250 € / vuosi.

Sampo 800018-2105644 IBAN: FI71 8000 1802 1056 44 SWIFT: DABAFIHH Kirjoita viestiksi nimesi ja osoitteesi.

LAHJOITUKSET: Nordea 101130-260629

IBAN: FI24 1011 3000 2606 29 SWIFT: NDEAFIHH TESTAMENTIT: Tiedustelut, p. (09) 7206 5911, tarja.balding@animalia.fi RAHANKERÄYSLUPA:

Animalian kauppa

Luvan myöntäjä: Poliisihallitus.

Toimeenpanoaika ja alue: 1.1.2015–31.12.2016 koko Suomi Ahvenanmaata lukuun ottamatta.

Päätöksen nro ja pvm: POL-2014-10096 5.11.2014.

Sisällysluettelon kuvat: Wilhelmiina Keränen, DolphinProject.net ja Henna Lindström Takakannen kuva: Pirita / Shutterstock

5

Ajankohtaista

koonneet Laura Uotila ja hannele ahponen

Armanin muotitalo luopuu turkiksista Kevin McGee

teksti Laura Uotila • kuva shutterstock

järjestöt vaativat metsästysmuistojen tuontikieltoa eu:hun eu:n eläinsuojelujärjestöjen kattojärjestö Eurogroup for Animals on luovuttanut vetoomuksen EUmaiden ympäristöministereille villieläin­trofeiden maahantuonnin kieltämiseksi unionissa. Kieltoa vaaditaan metsästysmuistoille, jotka ovat peräisin uhanalaisista eläinlajeista. Vuosina 2004–2013 näitä metsästysmuistoja on tuotu EU:n alueelle laillisesti 117 000 kappaletta. Useat lentoyhtiöt, kuten Finnair, ovat kieltäneet tiettyjen metsästysmuistojen kuljettamisen lennoillaan. Animalia on mukana vetoomuksessa.

I

on ilmoittanut luopuvansa aidoista turkiksista mallistossaan. Päätös on osoitus siitä, että eettinen ja kestävä muoti on tätä päivää. ”Armanin päätös säästää tuhansia eläimiä tarpeettomalta kärsimykseltä ja on merkittävä esimerkki myös muille yrityksille, suunnittelijoille sekä kuluttajille”, sanoo toiminnanjohtaja (vs) Mai Kivelä Animaliasta.

Armani on ilmoittanut jättävänsä tuotteistaan pois kaiken aidon turkiksen vuoden 2016 syys- ja talvimallistostaan lähtien. Päätöksensä myötä Armani liittyy turkittomuudestaan tunnettujen muotitalojen joukkoon. Näitä merkkejä ovat muun muassa Hugo Boss, Tommy Hilfiger, Calvin Klein ja Stella McCartney. ”Olen iloinen voidessani ilmoittaa sitoutumisestamme turkittomuuteen. Nykyteknologia tarjoaa vaateteollisuudelle lukuisia vaihtoehtoja ja julma eläinten kohtelu voidaan jättää historiaan. Yhtiömme ottaa ison askeleen, joka kertoo

animalian syysviikonloppu 9.–11.9.2016 tuusulassa

6

”Yhtiömme ottaa ison askeleen, joka kertoo halustamme suojella eläimiä ja ympäristöä.” halustamme suojella eläimiä ja ympäristöä”, sanoo yhtiön johtaja Giorgio Armani.

Turkisalan maine laskussa maailmalla

Turkittomien tuotemerkkien määrän kasvu on merkittävä viesti myös Suomen ja muiden turkistuottajamaiden päättäjille siitä, että epäeettisen turkiselinkeinon aika on ohi. Suomalaisen Saga Fursin keväisen turkishuutokaupan välitys-

huoli eläimistä yhdistää eurooppalaisia

Annie Spratt

animalialaiset kautta maan kokoontuvat jälleen viikonlopun ajaksi tapaamaan toisiaan ja oppimaan uutta. Syysviikonloppu on tarkoitettu kaikille Animalian aktiiveille ja jäsenille sekä toimintaan mukaan haluaville. Mukaan voit tulla joko yhdeksi päiväksi tai koko viikonlopuksi. Viikonlopun tarkempi ohjelma julkaistaan kesän aikana.

Lue lisää nettisivuilta animalia.fi/ syysviikonloppu

talialainen muotitalo Armani

vahva enemmistö eurooppalaisista haluaa parantaa eläinten asemaa.

Eurobarometrin mukaan jopa 82 prosenttia EU-kansalaisista haluaa parempaa hyvinvointia tuotantoeläimille ja 74 prosenttia toivoo lemmikkieläinten suojelun tasoa nostettavan. Suomessa jopa 90 prosenttia kansalaisista vaatii, että tuotantoeläinten hyvinvointi turvataan paremmin. Tulokset kertovat Suomen päättäjille, että eläinten oloja on parannettava merkittävästi eläinsuojelulain uudistuksessa. Kyselyyn vastasi 27 672 ihmistä 28 EU-maasta.

Ajankohtaista

myynnin arvo putosi vajaaseen puoleen edellisestä myyntikaudesta, mikä kertoo osaltaan alan heikosta tilanteesta. Minkkien kasvatus onkin jo maailmanlaajuisesti vähentynyt merkittävästi ja nahkoja

myydään tällä hetkellä tappiolla. ”Suomi on yksi suurimmista turkisalaa edistävistä maista maailmassa.

Suurin osa Suomessa tuotetuista turkiksista myydään Kiinaan, joka tulee mitä varmimmin seuraamaan länsimaiden turkittoman vaateteollisuuden trendiä”, painottaa Mai Kivelä. ”Suomi jarruttaa positiivista globaalia kehitystä edistäessään alaa, joka perustuu villieläinten pitämiseen ahtaissa häkeissä eikä hyväksy edes pieniä parannuksia eläinten oloihin.”

Armanin muotitalo on tehnyt työtä eläinjärjestöjen turkisvastaisen yhteenliittymän Fur Free Alliancen kanssa matkallaan turkittomuuteen. Fur Free Alliance on yli 40 eläinjärjestön kansainvälinen yhteenliittymä, jonka tavoitteena on lopettaa turkiskauppa ja -tuotanto.

Animalia on Fur Free Alliancen aktiivinen jäsen.

Sanottua

”Siellä [turkistarhoilla] tapahtuu myös paljon hyviä asioita, ei siellä pelkästään eläimiä kiduteta.”

-Leena Harkimo, Profurin edunvalvoja, Me Naiset 6.4.2016

särkänniemen turvattava delfiinien tulevaisuus animalia vaatii toimintansa lopettavaa Särkänniemen delfinaariota kantamaan vastuunsa eläimistä myös delfinaarion sulkemisen jälkeen. Delfiinien tulee päästä turvapaikkaan luonnonvesialtaaseen.

Siihen asti Särkänniemen on säilytettävä delfiinien omistajuus ja pidettävä ne EU:n alueella laitoksessa, joka noudattaa EU:n eläintarhadirektiiviä. Delfiineitä ei myöskään pidä hyödyntää siitoskäyttöön. Animalia luovutti vaatimuksensa Särkänniemelle osana neuvotteluja delfiinien tulevaisuudesta.

animalian arkisto

Armanin vuoden 2016 kevään ja kesän mallistoa Milanon muotiviikoilla syyskuussa 2015.

luentoilta eläinten oikeuksista keräsi salin täyteen joensuussa animalia joensuu järjesti maaliskuussa luentoillan ”Onko eläimillä oikeuksia?”. Luennolla Animalian vs. toiminnanjohtaja Mai Kivelä käsitteli eläinsuojelulain uudistusta.

Filosofi Elisa Aaltola vertaili syyllisyyden ja häpeän eroja. Hänen mukaansa positiivinen kannustaminen auttaa eläineettisyyden heräämisessä. Tutkijatohtori Panu Pihkala kertoi kristillisestä eläinkuvasta ja eläinteologiasta, joka sai alkunsa 1980-luvulla. Tilaisuutta tukivat Oikeutta eläimille -yhdistys ja Kohtuus vaarassa -liike.

7

Ajankohtaista päivitä jäsentietosi ja voita uutuuskirja! lehti eläinten asialla

1/2016

Eläimillä testattu ruokamme

inside fur – turkis­ bisneksen ytimessä

NAUTA YLLÄT TÄÄ

Tavoitteena paras eläinsuojelulaki

paras juttu numeron 1/2016 parhaaksi jutuksi äänestettiin artikkeli ”Nauta kaipaa seuraa, lepoa ja laidunnusta”. Compassion and animal rights –muistikirjan ja pinssin arvonnassa onni suosi Antti Kivimäkeä. Onnea voittajalle ja kiitos kaikille äänestäneille!

Mikä on tämän lehden paras juttu?

Kerro mielipiteesi 4.7.2016 mennessä, niin olet mukana Vegekesäkassin ja pinssipaketin arvonnassa.

Lähetä vastauksesi, nimesi sekä osoitteesi sähkö­postitse lehti@animalia.fi (sähköpostin otsikko: Paras juttu 2/2016) tai postitse Animalia, Suvilahdenkatu 4, 00500 Helsinki.

8

arvomme sähköisen jäsenkirjeen tilaajien kesken Risto Isomäen Meat, milk and climate -uutuuskirjan. Arvontaan osallistuvat kaikki 30.6. mennessä sähköisen jäsenkirjeen tilanneet. Osallistu arvontaan päivittämällä yhteystietosi osoitteessa animalia.fi/muuta-yhteystietojasi.

Kuukausittaisessa jäsenkirjeessä saat ajankohtaista tietoa toiminnastamme sekä tarjouksia verkkokauppaamme.

Sähköisessä kirjeessä kerromme myös kampanjoista ja yhteistyökumppaneiden tarjoamista jäseneduista.

Jos sinulle tulee jo sähköinen jäsenkirje, olet automaattisesti mukana arvonnassa, eikä sinun tarvitse tehdä mitään.

Arvonta suoritetaan 6.7.2016 ja voittajalle ilmoitetaan henkilökohtaisesti.

Eläinystävällisiä asianajopalveluja!

Asianajotoimisto Streng Ky Linnankatu 2, 00160 Helsinki Puh. 09 7269 6730, Fax 09 6227 6228 joonia.streng@strenglaki.fi www.strenglaki.fi

teksti mirja pyykkö • kuva Joska Pyykkö

Vieraskynä

Tiedämme eläinten kärsimyksestä enemmän kuin koskaan, mutta…

O

lemme tuudittautuneet ajatukseen, että olemme ”sivistyskansa”, kun lapsemme eivät käytä koiranpentuja potkupalloina, niin kuin Kiinassa on nähty tapahtuvan. Tai kun pelastuslaitoksen eläintenpelastaja kurvaa pakettiautollaan pieni sininen valo katolla vilkkuen pelastamaan siipirikkoa lokkia.

Näissä kohdin on helppo olla Mahatma Gandhin kanssa samaa mieltä: ”Kansakunnan suuruuden ja sen moraalisen kehittyneisyyden määrittää se, miten se kohtelee eläimiään.” Mutta kun suljemme ovet tuotantoeläinlaitoksiin, ei ole varaa muistella Gandhia. Unohtaminen on halvempaa.

Tutkijoiden toimesta tiedämme, että eläimet tuntevat paitsi fyysistä myös henkistä kipua. Emmekö voisi ottaa oppia kokemuksista, joita meillä on keskoslasten hoidosta. Tohtori Anna Axelinin väitöskirjan mukaan vielä 1980-luvulla luultiin, että keskoslapset eivät kehittymättömän hermoston vuoksi tunne kipua.

Niinpä toimenpiteet leikkauksia myöten tehtiin keskosille ilman minkäänlaista kivunlievitystä 1990-luvulle saakka.

Laki voisi taata sikaemakolle olosuhteet, joissa se voisi porsia ja hoitaa porsaansa vapaana, joutumatta viikoiksi kokoiseensa häkkiin imettämään rautojen välistä ilman sitä kontaktia, jota porsaat kaikkien vastasyntyneiden tapaan tarvitsevat. ”Kun emakko synnyttää vuodessa noin 2,2 pahnuetta ja yksi tuotantokier-

ros kestää noin viisi kuukautta, saattaa emakko olla häkissä siitä ajasta runsaat kaksi kuukautta”, kirjoittaa Elina Lappalainen kirjassaan ”Syötäväksi kasvatetut”.

Laki voisi kieltää navetat, joissa lypsylehmät elävät kytkettyinä, pystymättä kääntymään ja liikkumaan. Laki voisi kieltää tuskan, jota kolmannen asteen palovammat aiheuttavat vasikoille, kun sarven alut poltetaan ilman kipulääkitystä. Jopa 80 prosenttia vasikoista ”Kun suljemme nupoutetaan ja niistä ovet tuotanto­­­­vain puolet eläinlääkärin toimesta, kipulääkityk eläin­laitoksiin, sellä. Eivätkö siis vasikat ei ole varaa tunne kipua?

Maatalouden kustanmuistella nukset eivät saa nousta, Gandhia. linjaa hallitus. Se tarkoittanee, ettei eläinten Unohtaminen hyvinvointiin ole varaa? on halvempaa.”

Mutta entä jos tuotettaisiin vain sen verran lihaa, joka ihmisten on – valtiollisen ohjeistuksen mukaan – terveellistä syödä, pari kertaa viikossa?

Kuunneltaisiin nuoria, sitä kasvavaa joukkoa, jonka elämän täyttymys ei ole halpuutettu rivi porsaankyljyksiä grillissä vaan laadukas, eettisesti tuotettu ruoka.

Mirja Pyykkö

toimittaja

9

YKSI VÄÄRÄ ja monta oikeaa teksti Marianna Koljonen • kuva dave hunt photography

”biovaara”, kuuluttavat suuret mustat kirjaimet kirkkaan keltaisessa kyltissä. vartija tiedustelee portilla nimeä ja kansallisuutta, koska hallitus haluaa tiedon vierailijoiden henkilöllisyydestä. ”liikutaan tiiviissä ryhmässä, ei kovia ääniä, ei kontaktia”, ohjeistaa oppaamme.

V

oisi kuvitella, että olem­

­ e saapuneet kemiallisten m aseiden tutkimusyksikköön, mutta ei, tulimme tapaamaan simpansseja. Olemme apinoiden pelastuskeskuksessa AAPissa, Almeren kaupungissa Hollannissa. Edessämme kohoavissa korkeissa aitauksissa asuu 26 eläinkokeissa käytettyä simpanssia, joihin on tartutettu vakavia sairauksia, muun muassa HI-virusta ja hepatiitti C:tä. ”Ton, Emma, Noah”, luettelee oppaamme, toiminnanjohtaja David van Gennep simpanssien nimiä. Simpanssit elävät yleensä neljän yksilön aitauksissa, jotka koostuvat ulko- ja sisätiloista. Seisomme rivissä ulkoaitauksen edessä, missä simpansseilla on käytössään eri-

laisia virikeleluja ja liaaneja muistuttavia paksuja köysiä ja rengaskeinuja.

Simpanssit vaikuttavat pääosin välinpitämättömiltä läsnäolostamme, mutta yksi uros loikkaa verkkoa vasten ja mylvii meille ahdistuneena. Hetken kuluttua hänkin rauhoittuu, joten meidän ei tarvitse poistua.

Kaltoin kohdeltujen turvapaikka

Vuonna 2003 Hollannin viimeinen kädellisiä apinoita käyttävä koe-eläinlaitos lopetti toimintansa. Simpansseja oli siellä 130, joista 28:lla oli vaarallinen virusinfektio. Terveet simpanssit luovutettiin eläintarhoihin. Sairaat simpanssit oli ensin määrä lopettaa, ennen kuin eläinjärjestöt nousivat vastarintaan.

Yli 30 vuotta apinoita ja muita eksoottisia nisäkkäitä pelastanut ja kuntouttanut AAP oli luontevin vaihtoehto. AAP kuitenkin esitti vaatimuksen, että laitos luopuu pysyvästi kädelliskokeista ja että hallitus kantaa vastuunsa huolehtimalla simpanssien kuluista. Lopulta AAP ja eläinjärjestöt saivat vaatimuksensa läpi ja valtio rahoittaa simpanssien ylläpidon niiden loppuelämän ajan.

ressiiviseen ja poikkeavaan käytökseen, kuten ulosteiden ja oksennetun ruoan syömiseen.

Vuosien saatossa simpanssit on kuitenkin onnistuttu yhdistämään toimiviin yksiköihin. Ruokailuun liittyvissä haasteissa suurimmaksi avuksi on ollut matalahiilihydraattinen ruokavalio, joka koostuu runsaasta valikoimasta kasviksia. Parsakaalia popsimalla päivittäisten kaloreiden saavuttaminen vie enemmän aikaa, jolloin lounasaika koittaa heti aamiaisen päätyttyä.

Terveet simpanssit luovutettiin eläin­ tarhoihin, mutta sairaat simpanssit oli ensin määrä lopettaa, ennen kuin eläin­­järjestöt nousivat vasta­rintaan.

Ruokavalio ja rauhallinen ympäristö auttavat

Simpanssien muuttoa pelastuskeskukseen pidettiin suurena eläinoikeusvoittona. Kyse ei kuitenkaan ole sadusta, jossa ”he elivät onnellisina elämänsä loppuun asti”, kuten van Gennep avoimesti kertoo. Osa simpansseista tarvitsee esimerkiksi kausittaista tai jatkuvaa mielialalääkitystä.

Simpanssit on erotettu emoistaan vastasyntyneinä käyttäytymiskokeiden vuoksi ja niitä on eristetty toisistaan myöhemminkin. Siksi eläinten sosiaaliset taidot ovat osin kehnot, mikä johtaa agg­

AAPilla on kaksi toimipistettä, joista toinen sijaitsee Espanjan Villenassa. AAP Almeressa asuu noin 350 kädellistä apinaa ja muuta eläintä, joista suurin osa on peräisin huonotasoisista eläintarhoista ja sirkuksista. Työntekijöitä ja vapaaehtoisia on yhteensä noin 400. Alueella liikutaan hyvin merkityllä polulla, joka vie ohi simpanssikompleksin ja jolta voi tarkkailla luonnollisen kaltaisissa olosuhteissa eläviä makaki- ja paviaanilaumoja.

AAPiin voi matkustaa julkisilla liikennevälineillä.

Simpanssit ovat silti erityisen stressiherkkiä, minkä vuoksi niiden alueelle pääsee ryhmiä vain harvoin. Esimerkiksi alle 12-vuotiailla lapsilla ei ole pääsyä alueelle, sillä lasten näkeminen ahdistaa simpansseja.

Askeleita kohti eläinkokeetonta maailmaa

Apinoita käytetään eläinkokeissa EU:ssa alle 10 000 yksilöä vuosittain, ja ihmisapinoiden käyttö on poikkeuksia lukuun ottamatta kielletty. Yhdysvallat lopettaa valtiorahoitteiset simpanssikokeet ja sijoittaa simpanssit AAPin kaltaiseen pelastuskeskukseen. AAPin simpanssien käyttäytymistä onkin tutkittu havainnoimalla viime vuodet. On kuitenkin selvää, että turvapaikkakaan ei riitä poistamaan sosiaalisia ja henkisiä vammoja.

AAPin vierailun aikana kurkkua kuristaa ja silmiä polttaa koko ajan. Täällä tehdään niin paljon asioita oikein, mutta se ei voi poistaa sitä vääryyttä, joka näille simpansseille on aikanaan tehty.

11

pitkäjänteinen työ eläinten hyväksi ei olisi mahdollista ilman tukea – se on edellytys toiminnan jatkumiselle. teksti Hanna Partanen ja Hannele Ahponen kuva jo-anne mcarthur kuvitus Rakel Halmesvaara

A

nimalia toimii miljoonien turkiseläin-

ten, kymmenien miljoonien tuotantoeläinten ja satojen tuhansien koe-eläinten puolesta monin eri tavoin. Näiden eläinten asioita ajetaan tiedottamalla, kampanjoimalla sekä vaikuttamalla lainsäädäntöön, yleiseen mielipiteeseen ja arkipäiväisiin kulutuspäätöksiin. Jotta Animalia voi toimia pitkäjänteisesti, tehokkaasti ja myös kansainvälisesti, tarvitaan rahallista tukea.

Vaikuttavaa työtä eläinten puolesta jäsenmaksuilla ja lahjoituksilla 12

Yksityisten tukijoiden merkitys kasvaa

Taloudellinen tilanne on johtanut maassamme säästökuuriin myös eläinsuojelun saralla. Yksityisiltä tahoilta saatavan rahallisen tuen merkitys on korostumassa entisestään, sillä valtion tuki on entistä tiukemmassa. Näkyvän kampanjoinnin ja vaikuttamistyön lisäksi varoja tarvitaan niin sanottuun näkymättömään työhön. ”Tällainen perustyö vaatii asiantuntijoiden panostusta ja luo pohjan kampanjoinnille ja muulle näkyvälle vaikuttamiselle. Animalia osallistuu jatkuvasti lainsäädäntötyöhön virallisten työryhmien kautta, seuraa eläinpoliittista tilannetta ja ylläpitää julkista keskustelua sekä neuvottelee eläinasioista eri tahojen kanssa. Myös koulutusten järjestäminen ja vapaaehtoistoiminnan aktivointi on tärkeä osa työtämme”, kertoo Animalian vs. toiminnanjohtaja Mai Kivelä.

Animalian työ ei olisi mahdollista ilman jäseniä ja kuukausilahjoittajia, aineettoman lahjan hankkineita,

mistä animalian toiminnan rahoitus koostuu ja mihin varoja käytetään?

Lämmin kiitos, että olet mukana. Tässä muu­ tama esimerkki siitä, mitä tuellasi saadaan aikaiseksi:

Tulojen jakautuminen Muut tuotot

4%

kertalahjoituksen tehneitä, verkkokaupassa asioineita ja muulla tavoin toimintaa tukevia. Myös yritysyhteistyökumppaneilla ja suurlahjoittajilla on valtava merkitys toiminnalle eläinten puolesta. Jokaisen tuki on arvokas ja edesauttaa vaikuttavaa toimintaa.

Yritysten tuet

1%

Kouluvierailut ja materiaalit opetuksen tueksi

Eläinetiikka, järjestötoiminta ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen kiinnostavat nuoria. Animalia järjestää noin 50 kouluvierailua lukukaudessa ja tarjoaa kouluille runsaasti materiaalia opetuksen tueksi.

Valtionapu

14%

Tiedottaminen on vaikuttamista

Yksityishenkilöiden tuet

81%

Jotta eläinten asioista voidaan kertoa laajalle yleisölle vaikuttavasti, täytyy viestinnän olla jatkuvaa ja ammattimaista.

Verkkopalvelua täytyy ylläpitää, sosiaalisen median kanavissa tulee olla läsnä, keskusteluihin tulee reagoida ja sisältöä tuottaa myös medialle.

Kampanjointi vaatii laadukkaita materiaaleja

Kulujen jakautuminen Hallinto

10%

Varainhankinta

9%

Animalia tuottaa vuosittain paljon erilaista materiaalia, jotta eläinten asiat saavat näkyvyyttä. Materiaalia tuotetaan jatkuvasti niin perinteiseen kuin sähköiseen mediaan, niin kuluttajille kuin poliitikoille.

Esimerkiksi viime vuonna julkaisimme raportin pohjoismaisesta turkistuotannosta ja sen globaaleista vaikutuksista. Raportti esiteltiin europarlamentaarikoille ja sitä on toimitettu poliittisille päättäjille.

Tapahtumat, luennot ja keskustelutilaisuudet tavoittavat yleisöä

Animalia järjestää ympäri Suomen kaikille avoimia tapahtumia, joissa syvennetään ja levitetään tietoutta eläinasioista. Tapahtumissa kuullaan kansainvälisiä asiantuntijoita, katsotaan dokumentteja ja maistellaan kasvisruokia.

Työ eläinten puolesta

81%

Yhteistyöllä laajaa vaikuttavuutta

Työ eläinten puolesta Seura-, harraste- ja viihde-eläimet

15%

Eläinpoliittinen toiminta

20%

Koe-eläimet

14%

Pitkäjänteinen työ tuottaa tulosta Tuotantoeläimet

Turkiseläimet

23%

Jotta uusia suomalaisia tuotemerkkejä sitoutuisi niin turkittomuuteen kuin eläinkokeettomuuteenkin, Animalia pitää jatkuvasti yhteyttä yrityksiin sekä ylläpitää eläinkokeettoman kosmetiikan ja turkittomien liikkeiden listaa. Esimerkiksi lastenvaatemerkki Reima sitoutui turkittomuuteen viime vuoden lopulla.

Eläinten hyväksi täytyy tehdä töitä laajalla rintamalla, ja siksi tuemme myös muita eläinten puolesta toimivia tahoja, kuten Eläinsuojelukeskus Tuulispäätä ja Loomus-järjestöä Virossa.

28%

Yksi suurimmista voitoista viime vuonna oli Särkänniemen delfinaarion sulkeutuminen. Sulkemispäätökseen vaikutti asenneilmapiirin muutos, mikä todistaa järjestöjen sinnikkään kampanjoinnin ja pitkäjänteisen työn merkityksen.

13

Utelias sika luottaa lauman voimaan teksti Hannele Ahponen kuvat teppo lahti ja shutterstock

sika on kesytetty eri puolilla maailmaa villisian alalajeista. tutun kesysikamme esi-isä löytyy yllättävän läheltä.

M

etsissä viihtyvä vil-

lisika elää maassamme noin tuhatpäisen joukon voimin Kaakkois-Suomessa ja itäisellä Uudellamaalla. Villisiat lähtevät laumassa liikkeelle aamu- tai iltahämärän aikaan etsimään ruokaa – juuria, ruohoa, siemeniä ja hedelmiä. Myös pikkunisäkkäät, lintujen munat sekä selkärangattomat kelpaavat tälle kaikkiruokaiselle sorkkaeläimelle, jonka elinpiiri voi kattaa jopa 5000 hehtaaria.

f Kärsä on sian ”työväline”. Kesysiankin tarve tonkia maata ja pureskella juontaa juurensa sian evoluutioon. Luonto on suosinut yksilöitä, jotka saavat mielihyvää tonkimisesta, sillä tällä ominaisuudella varustettu eläin on jaksanut etsiä sinnikkäästi ravintoa ja pärjännyt vaikeissakin olosuhteissa.

Nykyinen lähes karvaton kesysika eroaa ulkonäöltään huomattavasti villistä kantamuodostaan. Kuitenkin vielä 1900-luvun alussa maatiaissiat – länsisuomalainen luppakorva, pohjoissuomalainen sika sekä etenkin Savossa ja Karjalassa pidetty pirtasika – muistuttivat paksumman turkkinsa ansiosta enemmän villisikaa.

Suomen kesysikaan on myöhemmin risteytetty muita pohjoismaisia rotuja.

Kaikki yhden possun puolesta

Kesysika käyttäytyy luonnonoloissa pitkälti samoin kuin villisika. ”Siat ovat aktiivisia, touhukkaita ja uteliaita eläimiä.

Koska sika on kaikkiruokainen, se on kiinnostunut tutkimaan ympäristöään ravintoa hankkiakseen”, kertoo kotieläinten hyvinvointitieteen professori Anna Valros Helsingin yliopistosta.

”Kotieläimeksi kesytetyn sian sosiaalinen rakenne on kuitenkin joustavampi verrattuna villisikaan, jota olisikin vaikea yrittää sopeuttaa sikalaan”, sanoo Valros.

Sika on erittäin sosiaalinen ja perheuskollinen eläin verrattuna moniin muihin saaliseläimiin. Luonnossa siat eivät vaihda laumaa kuten esimerkiksi villihevoset, vaan tiivis perheryhmä koostuu muutamasta emakosta jälkeläisineen.

Nuoret urokset elävät omissa ryhmissään, mutta sukukypsät karjut liittyvät laumoihin paritteluaikana. Lauma antaa sian elämälle rytmin; se ruokailee ja nukkuu yhtä aikaa muiden ryhmän jäsenten kanssa. ”Laumassa kaikki ovat toisilleen sukua ja siten tämän perheryhmän hyvinvointiin satsataan. Tutkimustilalla, jossa kokeiltiin ryhmäporsitusta, emakko meni imettämään toisen yksilön porsaita.

15

Ristiin imettäminen on myös luonnossa yleistä – kaikki puolustavat yhtä porsasta”, selittää Valros.

Tutut yksilöt tunnistetaan laumassa pääasiassa hajun perusteella. Myös kuuloaisti ja äänimaailma ovat sialle tärkeitä.

Villi- ja kesysikojen äänivarastoon kuuluu lukuisia erilaisia ääniä, joilla perheenjäsenet viestivät keskenään – esimerkiksi varoituksille ja yhteydenpitoon on omat tunnistettavat ääniviestinsä.

Perheryhmässä sosiaaliset suhteet ovat suhteellisen vakaita, ja siat ovatkin luonnonoloissa vain harvoin aggressiivisia toisiaan kohtaan. Toisin on tuotantoolosuhteissa, joissa ahtaat tilat ja laumarakenteen sekoittuminen aiheuttavat usein kinaa ja tappeluita.

Luonnossa emakko hakeutuu ennen porsimista pois ryhmästä pesänrakennuspuuhiin. Risuista, oksista ja heinistä rakennettu suuri pesä suojaa porsaita petoja, kylmää ja auringonpaahdetta vastaan sekä ehkäisee niitä jäämästä vahingossa ison emakon alle.

Luonnossa sika käyttää ruuan etsimiseen, tonkimiseen ja ruokailuun jopa 10 tuntia päivässä.

Pesä poikasten turvaksi

Sikaa ei turhaan sanota siistiksi eläimeksi. Perheryhmä käyttää elinalueensa osia tarkasti eri tarkoituksiin: ruokailualueet ovat erillään käymäläpaikoista ja pesistä. Pesänrakennus onkin luontaista niin villi- kuin kesysialle. Pesä rakennetaan lauman yhteiseksi öiseksi nukkumapaikaksi sekä erikseen porsimista varten.

16

Villisika saa luontaisesti kerralla viidestä kuuteen porsasta, jotka nousevat jaloilleen jo muutaman minuutin ikäisinä ja muodostavat tarkan järjestyksen emon nisille – vahvin vie parhaan paikan. Ne oppivat myös muutaman päivän ikäisinä tekemään tarpeensa pesän ulkopuolelle.

Omassa pesässä porsaat ja emakko saavat leimautua toisiinsa rauhassa ennen

palaamista laumaan noin viikon - kahden kuluttua synnytyksestä. Tällöin porsaat ovat jo melko itsenäisiä, mutta laumasta tulee niiden koti kuitenkin ainakin vuodeksi eteenpäin. Tuotanto-oloissa porsaat vieroitetaan jo neljän viikon ikäisinä, eikä elämä omassa laumassa yleensä jatku tämän jälkeen. ”Kesysiat on jalostettu tuottamaan suuria pahnueita, mikä johtaa usein ongelmiin. Osa porsaista on niin heikkoja syntyessään, että ne kuolevat heti. Joskus joudutaan käyttämään sijaisemoa, joka imettää kahta pahnuetta peräkkäin”, sanoo Valros.

Leikki ja liikunta opettavat

Sialla on paljon tarpeita, jotka liittyvät sen monipuolisiin kognitiivisiin kykyihin – siksi se tarvitsee tuotanto-oloissa paljon virikkeitä. Luonnossa sika käyttää ruuan etsimiseen, tonkimiseen ja ruokailuun jopa 10 tuntia päivässä. Kesysikojen liikkumisen tarvetta ei ole juurikaan huomioitu, sillä tilaltaan rajatuissa karsinoissa on ensisijaisesti pitänyt keskittyä sosiaalisten suhteiden tasapainottamiseen. ”Hyvä lihaskunto on edellytys luonnossa liikkumiselle ja etenkin nuoret siat

h Sialle tulee helposti tukalan kuuma lämpi­ mällä säällä, koska sillä on hikirauhasia vain kärsässään eikä elimistö siten haihduta lämpöä tehokkaasti. Niin kesy- kuin villisika hakeutuu kuumalla säällä viileään veteen tai mutaan vilvoittelemaan.

j Villisika pärjää hyvin eteläisen Suomen ilmastossa.

harrastavat liikunnallisia ja motorisia leikkejä – esimerkiksi toinen jahtaa edellä menijää, jolla on korsi suussa”, sanoo Valros.

Sian ongelmanratkaisukyky on erittäin kehittynyt ja se pystynee hahmottamaan myös jossakin määrin aikaa. ”Tutkimusvapaallani koulutin sikoja naksuttimella ja yllätyin miten helposti se onnistuu ja miten nopeasti sika oppii tuntemaan tutun ihmisen ja pelko väistyy. Koulutusta voitaisiin käyttää hyväksi myös tiloilla ja helpottaa eläinten käsittelyä”, Valros kertoo. ”Tässä olisi paljon mahdollisuuksia myös muiden tuotantoeläinten kohdalla.”

Jos sikoja pidettäisiin tuotanto-oloissa niin, että niiden tarpeet otettaisiin nykyistä huomattavasti paremmin huomioon, liha maksaisi enemmän.

Lauma antaa sian elämälle rytmin; se ruokailee ja nukkuu yhtä aikaa muiden ryhmän jäsenten kanssa.

”Liikkumista rajoittavista emakkohäkeistä pitäisi päästä eroon, sillä niissä ei ole sian hyvinvoinnin kannalta mitään positiivista. Tilan ja tonkimismateriaalin lisääminen parantaisi sian mahdollisuuksia toteuttaa käyttäytymistarpeitaan ja siten hyvinvointia”, sanoo Valros.

Lisätietoa siasta: elaintieto.fi/lajit/sika.aspx

17

pidempi korsi -blogi on monelle vegaanisia reseptejä etsivälle tuttu sivusto. blogia pitää paula heinonen, joka on osallistunut animalian kanssa vegaanin keittokirjan päivittämiseen. nyt myös heinosen oma keittokirja vegeä on julkaistu!

Herkullista ja mutkatonta ruokaa – uusi Vegeä-kirja houkuttelee kokkaamaan

pidempi­ om korsi.c

teksti Laura Uotila • kuva Nadia Boussir

B

login tarina alkaa vuodesta 2010. Alun perin Hei-

nonen perusti blogin ystäviään varten. ”Huomasin saavani paljon kysymyksiä vegaaniruuasta. Halusin antaa vielä enemmän tietoa ja jakaa suosikkireseptejäni. Pikkuhiljaa blogia tulivat lukemaan myös muutkin kuin tuttavapiiri ja se innosti bloggaamaan säännöllisemmin”, hän sanoo.

”

Vegaaniksi ryhtyminen avasi ovet täysin uuteen ja kiin­ nostavaan ruokamaailmaan sekä mahdollisuuden leikkiä ”tiedenaista” keittiössä.

Kasvisruokavalio innosti kokkaamaan

Heinonen kertoo, että ennen kasvissyöjäksi ryhtymistä hän ei ollut edes erityisen kiinnostunut ruuanlaitosta: vegaaniksi ryhtyminen avasi ovet täysin uuteen ja kiinnostavaan ruokamaailmaan sekä mahdollisuuden leikkiä ”tiedenaista” keittiössä. ”Vegaaninen ruuanlaitto ja leipominen ovat parhaita asioita mitä tiedän! Mukavinta ovat erityiset onnistumisen hetket ja kun pääsee käyttämään jotain uutta tuotetta tai raaka-ainetta.”

Houkuttelevat ruokakuvat ovat suositun ruokabloggaajan ja varsinkin keittokirjailijan ponnahduslauta menestykseen hyvien reseptien rinnalla. Ruuan kuvaaminen on kuitenkin yllättävän haastavaa – Vegeä-kirjassa siinä on onnistuttu kuitenkin erinomaisen hyvin. ”Kuvaan täysin fiiliksellä ja oikeastaan viis veisaan yleensä mistään teknisistä asioista. Haluan, että kuvat 18

näyttävät siltä, että katselijan tekisi mieli ottaa lusikka käteen ja upottaa se kuvaan”, Heinonen kertoo työskentelystään.

Kirjan reseptit ovat täysin uusia, mutta tyyliltään samanlaisia kuin blogissa. Erikoisempia raaka-aineitakaan ei ole kuin muutama. ”Herkullista ja mutkatonta ruokaa – resepteissä ei ole liikaa raaka-aineita eikä turhia kikkailuja. Kirjasta löytyy reseptejä aina aamupalavinkeistä pääruokiin ja makeisiin herkkuihin.”

Ja tietysti kirjailijalta täytyy kysyä myös hänen oma suosikkireseptinsä. ”Kirja on pullollaan suosikkireseptejäni! Lehtikaalipasta on kuitenkin sellainen, jota suosittelen kaikkia kokeilemaan. Se on todella helppo valmistaa ja on aivan mahtavan makuista”, Heinonen kuvailee.

Delfinaarioturismin karu todellisuus - Animalia kampanjoi miekkavalaiden puolesta animalia vetoaa suomalaisiin matkanjärjestäjiin, jotta ne luopuisivat retkistä eläinsuojelullisesti ongelmalliseen kanarian saarilla sijaitsevaan loro parque -eläinpuistoon. teksti Hannele Ahponen • kuva freemorgan.org

L

oro parque tunnetaan miekka-

valasnäytöksistä ja puistossa elää muun muassa kuusi yhdysvaltalaisen SeaWorldin omistuksessa olevaa miekkavalasta. Yksi valaista on luonnosta kiinni otettu Morgan-niminen naaras, jonka näytöskäyttöön ei kansainvälisten sopimusten nojalla ole lupaa. Puistossa on sattunut myös traaginen onnettomuus, jossa miekkavalas tappoi kouluttajansa. ”Loro Parque ei kuulu vastuullisen matkailuun, eikä sitä tulisi käyttää retkikohteena sen räikeiden eläinsuojeluongelmien takia. Lisäksi yleinen asenneilmapiiri delfinaarioita kohtaan on viime vuosina muuttunut voimakkaasti, mikä vaikutti myös Särkänniemen delfinaarion

sulkemispäätökseen, sanoo vs. toiminnanjohtaja Mai Kivelä Animaliasta.

Merinisäkkäät eivät kuulu vankeuteen

Miekkavalaat ovat villieläimiä, jotka eivät sopeudu vankeuteen ja viihdekäyttöön.

Pienet, virikkeettömät altaat aiheuttavat niille stressiä, aggressioita, sairauksia ja jopa kuolemia. Lisäksi miekkavalaat ovat erittäin sosiaalisia eläimiä, jotka viettävät koko elämänsä tutussa laumassa. Loro Parquen valaat on kuitenkin erotettu emoistaan hyvin nuorina, mikä tekee niiden elinolosuhteista entistä sietämättömämpiä. ”Eläinten viihdekäytön sijaan Kanarian saarilla saattaisi olla ilmasto-olosuh-

teidensa vuoksi mahdollisuuksia vankeudessa eläneiden delfiinien luonnonvesiturvapaikkojen rakentamiseen. Turvapaikoilla on suuri tarve myös Euroopassa”, painottaa valasryhmän vetäjä Niina Lätti Animaliasta.

Vetoomus matkanjärjestäjille tuottaa tulosta

”Olemme saaneet vetoomuksen ja tutkimme asiaa omalla tahollamme, koska haluamme luonnollisesti tehdä eettisesti kestäviä valintoja. Uskomme, että myös

Loro Parquen valaat on erotettu emoistaan hyvin nuorina, mikä tekee niiden elinolosuhteista entistä sietämättömämpiä.

asiakkaamme haluavat”, kertoo markkinointipäällikkö Jenni Juuvinmaa Lomamatkoista.

Kaikki matkanjärjestäjät arvioivat kevään aikana matka- ja retkikohteita ensi vuotta varten ja kuuntelevat asiakkaiden palautetta. Matkanjärjestäjiin voi vaikuttaa allekirjoittamalla Animalian nettisivuilla vetoomuksen, jossa yrityksiä vaaditaan luopumaan Loro Parquesta retkikohteenaan. Lisätietoa: animalia.fi 19

Animalian hallitus haluaa vahvistaa aluetoimintaa teksti Laura Uotila • kuva hannele ahponen

maaliskuussa animalia sai uuden hallituksen. puheenjohtajana jatkaa sami säynevirta ja varapuheenjohtajaksi valittiin roope kanninen.

A

nimalian työtä ohjaa

10-11 jäsenestä koostuva hallitus. Hallituksen jäsenet ovat aktiivisia animalialaisia, joista suurin osa on tullut mukaan alueosastotoiminnan kautta. Hallituksen jäsenten maantieteellinen kattavuus on tällä hetkellä laaja: jäseniä on pääkaupunkiseudulta Kuopioon ja Ouluun asti.

Hallitus vastaa muun muassa Animalian työn kehittämisestä ja tulevaisuuden visioista sekä varojen käytöstä. Työskentely hallituksessa ei kuitenkaan ole kabinetissa istuskelua, vaan hallituksen jäsenet ovat mukana myös kentällä tapahtuvassa vapaaehtoistyössä. Siksi hallituksen jäsenille on nimetty omat alueosastot, joiden kummeina he toimivat. Tarkoituksena on, että yhteistyötä tiivistämällä keskustelu alueosastojen ja hallituksen välillä toimisi entistä paremmin ja alueosastot saisivat entistä paremmin myös konkreettista apua toimintansa kehittämiseen.

Kysyimme kaikilta hallituksen jäseniltä yhden kysymyksen: mitä haluat kehittää Animaliassa hallituskaudellasi?

Jokaisen hallituksen jäsenen kohdalla on mainittu myös hänelle kuuluvat kummialueosastot.

Hallitus on Animaliaa ja sen jäseniä varten – ole yhteydessä ja tule mukaan paikallistoimintaan!

20

Hanna Bärlund (Vihti, Forssa) koulutussuunnittelija, Helsinki

”Haluan varmistaa, että Animalian toiminta pysyy jatkossakin vakaalla pohjalla, jotta pystymme auttamaan ja puolustamaan eläimiä. Animalian roolia luotettavana asiantuntijajärjestönä tulee entisestään vahvistaa.”

Johanna Hiekkala (Jyväskylä, Pääkaupunkiseutu) laskutusvastaava, Helsinki

”Haluan vahvistaa Animaliaa asiantuntijajärjestönä, joka rohkeasti puolustaa eläinten oikeuksia. Eläinten hyvinvointi ja kasvissyönti kiinnostavat ihmisiä koko ajan enemmän. Silti työtä eläinten hyvinvoinnin eteen on vielä paljon tehtävänä.”

Minna Hjort (Kerava, Kouvola) kääntäjä, tohtoriopiskelija, Helsinki

”Animalia on vuosien saatossa kasvanut uskottavaksi kotimaiseksi ja kansainväliseksi toimijaksi, joka uskaltaa tuoda rohkeasti esiin niin eläinten hyvinvointiin

kuin eläinten oikeuksiinkin liittyviä kysymyksiä. Olen ylpeä saadessani olla mukana kehittämässä tätä edelleen. Erityisiä kiinnostuksenkohteitani ovat viestintään ja varainhankintaan liittyvät kysymykset.”

Roope Kanninen, varapuheenjohtaja (Kajaani, Itä-Lappi, Rovaniemi, Oulu) oikeustieteen ylioppilas, Oulu

”Tahdon lisätä Animalian toimintaa nuorison keskuudessa ja auttaa vapaaehtoisiamme osallistumaan järjestön kehittämiseen ja päätöksentekoon. Eläinten itseisarvo ja vegaanius ovat minulle tärkeitä tavoitteita.”

Pauliina Klemola (Kotka, Lahti) kääntäjä, Kouvola

”Haluan entisestään vahvistaa Animaliaa asiantuntijajärjestönä ja eläinoikeusjärjestönä mutta myös aktiivisena kansalaisjärjestönä, jonka toimintaan kaikkien, jotka välittävät eläimistä lajista riippumatta, on helppo tulla mukaan.”

Kuvassa ylärivissä vasemmalta Sami Säynevirta, Inna Somersalo, Erja Laakkonen, Roope Kanninen ja Tuuli Solhagen. Alarivissä vasemmalta Salla Nylund, Johanna Hiekkala, Pauliina Klemola, Hanna Bärlund ja Sari Ung-Lanki. Kuvasta puuttuu Minna Hjort.

Erja Laakkonen (Mikkeli) Tutkija, KT, FM, Joensuu

Tuuli Solhagen (Turku) FM, Espoo

”Animalia on vahva ja luotettava järjestö, jonka viestintää haluan kehittää yhä positiivisemmaksi ja raikkaammaksi.

Vaikka kerromme usein ikävistä asioista, voimme samalla korostaa myönteisiä vaikuttamismahdollisuuksia kuten osallistumista kampanjointiin sekä siirtymistä kohti vegaanista elämäntapaa.”

”Pidän tärkeänä tulla entistä tunnetummaksi erityisesti asiantuntijaroolissa. Toivon, että järjestö tavoittaa myös uusia ihmisryhmiä, jotka eivät kenties vielä ole tuttuja Animalian toiminnan kanssa. Haluan myös painottaa Animalian merkitystä tulevien sukupolvien kasvattamisessa, eli panostamisessa nuorisotoimintaan ja esimerkiksi kouluvierailutoimintaan.”

Salla Nylund (Pori) software test engineer, Helsinki

”Haluan erityisesti kehittää Animalian tunnettuutta asiantuntijajärjestönä. Erityisen tärkeää minusta on korostaa Animalian pohjaavan tietonsa ja osaamisensa tieteellisesti todistettuun tietoon.”

Inna Somersalo (karhu-, koira- ja valasryhmät) kasvisruokakokki, Helsinki

”Haluan, että vapaaehtoisillamme olisi entistä paremmat mahdollisuudet osallistua ja haluan tehdä Animaliaa entistäkin näkyvämmäksi. Eläinten oikeuksien edistäminen on minulle tärkeää.”

Sami Säynevirta, puheenjohtaja (Kuopio, Joensuu) järjestöpäällikkö, Helsinki

”Haluan kehittää Animaliaa kansainvälisenä toimijana. On tärkeää, että olemme kansallisen vaikuttamisen lisäksi aktiivisesti mukana kansainvälisissä eläinten oikeuksia ja hyvinvointia edistävissä verkostoissa ja sidosryhmissä.”

Sari Ung-Lanki (Savonlinna, Tampere) tutkija, tohtoriopiskelija, Kuopio

”Haluan lisätä Animalian tunnettavuutta Suomessa entisestään ja vaikuttaa siihen, että Animalian ydinviestit saavuttaisivat monet erilaiset väestöryhmät. Toivon lisäksi, että pääsemme askeleen lähemmäs yhteiskuntaa, jossa myös muita eläimiä kuin ihmisiä kohdellaan kokemuksellisina ja itseisarvoisina yksilöinä.”

21

Myrkylliset turkikset italian terveysministeriö määräsi vedettäväksi pois markkinoilta turkistuotteita, joista löydettiin myrkyllisiä aineita. teksti Micaela Morero • kuva Eugene Partyzan / Shutterstock

M

yrkyllisyyden paljasti

italialaisen eläinsuojelujärjestö Lega anti vivisezionen (lav) tutkimus Toxic Fur 2. Italian terveysministeriö määräsi kyseiset turkistuotteet ehdottomaan kauppakieltoon ja luokitteli ne ”vaarallisiksi tuotteiksi”. Jo vuonna 2013 lav:n ensimmäinen Toxic Fur -tutkimus lopetti hetkellisesti lapsille tarkoitettujen turkistuotteiden myynnin.

Tällä kertaa tutkittavina olivat noin kolmevuotiaille tarkoitettu takki, jossa on kaninturkisreunus, sekä vauvojen lampaannahkaviltti. Lasten takin turkiksesta löytyi hyvin korkeita, jopa kymmenkertaisia määriä kuusiarvoista kromia (37,3 mg/kg), kun EU-säädökset sallivat sen pitoisuudeksi vain 3 mg/kg. Kuusiarvoinen kromi voi aiheuttaa syöpää ja yliherkille ihmisille allergisia reaktioita. Myös

22

kolmiarvoisen kromin määrät olivat suuria, jopa 168 mg/kg, kun korkein sallittu määrä on 18 mg/kg.

Turkistuotteiden valmistus vaatii useita kemikaaleja

Vauvojen lampaannahkainen viltti sisälsi kolmiarvoista kromia, mutta ”vain” 35 mg/kg. Tietyissä olosuhteissa kolmiarvoinen kromi voi hapettua kuusiarvoiseksi kromiksi. lav:n eettisen muodin vastuuhenkilön Simone Pavesin mielestä Italian terveysministeriön tulisi tunnustaa, että turkisten tuotantoprosessit ovat harvoin standardisoitavissa. Siksi jokainen yksittäinen turkiskappale voi sisältää myrkyllisiä kemikaaleja ja syöpää aiheuttavia ainesosia. Näitä aineita käytetään turkistuotteiden parkitsemisvaiheessa ja määrät

Lasten takin turkiksesta löytyi hyvin korkeita määriä kuusiarvoista kromia, joka voi aiheuttaa syöpää ja allergisia reaktioita. voivat olla vaarallisen suuria kuluttajien terveydelle, erityisesti jos kyseessä on lapsi tai vauva. ”Siksi on oikein, että kansalaisten ja riskiryhmien etujen mukaisesti turkista sisältävien tuotteiden myynti kielletään ehdottomasti”, Simone Pavesi sanoo.

Kirjavinkit Kirjan voi ostaa Animalian kaupasta

vegeä Heinonen, Paula: Vegeä Readme.fi, 2016. 187 s. pidempi korsi -blogi on ilahduttanut hyvästä kasvisruuasta kiinnostuneita jo yli viisi vuotta.

Viimein Paula Heinosen resepteistä pääsee nautiskelemaan kootusti, sillä Vegeä-kirja tarjoaa laajan kattauksen uusia vegaanisia ohjeita. Vegeä ilahduttaa laadullaan. Kuvat ovat niin houkuttelevia, että kirjaa selatessa tulee mieli sännätä heti keittiöön kokeilemaan vaikkapa seitanburgeria tai muffineita mansikka-tuorejuustokermalla. Tällaisen laiskan ruuanlaittajan näkökulmasta resepteissä ilahduttaa erityisesti se, että lähes kaikki niistä vaikuttavat valmistuvan suhteellisen helposti, ilman kovin erikoisia raaka-aineita. Reseptien joukkoon on mahdutettu hyviä vinkkejä ruuanlaittoa helpottamaan tai vaihtoehtoisiksi raaka-aineiksi. Näiden lähes 80 reseptin joukosta jokainen löytää takuulla suosikkinsa!

Laura Uotila

elä(i)miä ja ihmisiä Laulajainen, Juhani: Elä(i)miä ja ihmisiä Enostone, 2016. 197 s. juhani laulajaisen uusi lyhytproosakokoelma Elä(i)miä ja ihmisiä kertoo vain välillisesti eläimistä.

Teoksen pääosassa ovat erilaiset ihmiskohtalot, joihin eläimet tavalla tai toisella liittyvät.

Teos sisältää yhteensä 47 anekdootinomaista lyhyttä novellia. Novellit eivät ole täysin toisistaan erillisiä, vaan niitä yhdistää sama kertoja, samankaltainen rakenne ja eläinaiheet. Novellit kertovat monitahoisesti ihmisen suhteesta eläimiin. Ne ovat ikään kuin kuulopuheita, kertomuksia sattumuksista, joista kylillä puhutaan. Kertoja on sivustakatsojan roolissa, josta hän kommentoi tapauksia jälkiviisaana.

Laulajaisen teksti on konstailematonta ja kirjoittajan silmäkulmasta on selvästi havaittavissa pilkahduksia. Teos ei saarnaa, vaan kertoo elämästä rehellisesti, niin kuin se on.

Emmi Ketonen

meat, milk & climate risto isomäen uusin, englanninkielinen tietoteos käsittelee eläintuotannon aiheuttamia ongelmia, ei pelkästään ilmaston, vaan myös luonnon monimuotoisuuden ja ihmisten terveyden kannalta.

Lähtökohtana Isomäellä ovat ilmastokeskusteluun voimakkaasti vaikuttaneet FAOn ja Worldwatch Instituten raportit, joista hän löytää runsaasti puutteita. Näitä puutteita hän täydentää muilla, tähän asti vähälle huomiolle jätetyillä tai tyystin sivuutetuilla tutkimustuloksilla niistä mahdollisista kasvihuonekaasujen lähteistä, joissa ihmisen toiminnalla ja nimenomaan eläintuotannolla on osuutensa.

On selvää, että kaikkia kasvihuonepäästöjä ei voi tarkasti mitata, joten on turvauduttava arvioihin. Isomäen jo tutuksi tulleeseen tyyliin kirja nojaakin vahvasti konditionaalimuotoon ja ”Entä jos”- ja ”On mahdollista, että” -alkuisiin ajatusketjuihin. Aivan hatusta Isomäki ei kuitenkaan päästölukujaan vetele vaan perustaa ne runsaaseen tutkimusaineistoon.

Kirjan puutteena voi pitää sitä, että lukuja ei mitenkään selitetä. Mitä sata miljoonaa tonnia metaania tarkoittaa käytännössä? Se ei kirjasta selviä.

Meat, Milk & Climate pikemminkin pyrkii herättelemään kysymyksiä ja ikään kuin tökkii paikalleen jämähtänyttä ilmastokeskustelua eteenpäin kuin antaa mitään – saati lopullisia – vastauksia koko planeettamme elämää uhkaavaan ongelmaan.

Pauliina Klemola

Isomäki, Risto: Meat, Milk & Climate Into, 2016. 126 s.

23

Vegfest – rento kasvisruokafestivaali Tampereella teksti Niina Lätti • kuva Shutterstock

24

UUSI KAUPPA!

KERTALUONTEINEN ALENNUS TUNNUKSELLA

UUSIASIAKAS2016

5€

US.FI INNON NETTIKAUPPA ON UUDISTUNUT. WWW.INTOKUSTANN

HINNASTA POIS!

Gustafssonin kolmas romaani Korpisoturi ilmestyy syksyllä!

Esko Seppänen MISTÄ SUOMI VAIKENEE? 24,90 €

Naomi Klein TÄMÄ MUUTTAA KAIKEN 29,90 €

Andy Weir YKSIN MARSISSA 28,00 €

Laura Gustafsson ANOMALIA 27,00 € 5,00 €

Rekisteröidy Innon kanta-asiakkaaksi niin saat viiden prosentin alennuksen jokaisesta ostoksesta ja viiden euron kertaluontoisen alennuksen ensimmäisestä ostoksesta, myös ale-tuotteista.

Yli sadan euron kertaostoksesta saat kahdeksan prosentin alennuksen ja mikäli ostat vuoden aikana yli 1000 eurolla saat lisäksi 50 euron lahjakortin.

Tarjoushintaan!

intokustannus.fi/rekisteroidy

NÄMÄ JA 400 MUUTA KIRJAA WWW.INTOKUSTANNUS.FI

suomen suurin kasvisruoka­ festivaali vegfest järjestetään tampereella jo neljättä kertaa. festivaali tarjoaa loistavan tilaisuuden tutustua uusiin vegemakuelämyksiin ja hakea innoitusta omiin kokkailuihin, olitpa sitten kasvis­­r uoka-­ aloittelija tai pesunkestävä vegaani.

L

ukuisten kasvisruokakojujen lisäksi pai-

kalla on joukko eläinystävällisiä yrityksiä, käsityömyyjiä ja järjestöjä. Vanhalla kirjastotalolla on luvassa mielenkiintoisia luentoja muun muassa ravitsemuksesta, ruuan filosofiasta ja leivonnasta, eikä perheen pienimpiäkään ole unohdettu.

Laikunlavalla soi musiikki ja myös stand-up esitykset viihdyttävät yleisöä.

Vegaaniliiton koordinoima tapahtuma onkin yksi kesän iloisimmista kaupunkifestivaaleista, josta löytyy jokaiselle jotain. Festivaalin sisäänpääsy on maksuton, joten sinne voi poiketa pikaisestikin. Hyvästä meiningistä voi nauttia vaikkapa vegeruoka-annoksen kera.

Tampereen ravintolat mukana ensi kertaa

Vegfestin ohessa ensimmäistä kertaa järjestettävä Vegfest OFF -ravintolaviikko starttaa jo viikon alussa. Tuolloin Tampereen yhteistyökumppaniravintolat tarjoavat erikoishintaan vegaanisia ravintola-annoksia. Yhteistyökumppanit ja koko viikon tarkka ohjelma löytyvät Vegfestin nettisivuilta.

Tapahtumakoordinaattori Sari Komulainen Vegaaniliitosta odottaa tämän vuoden Vegfestistä suositumpaa kuin ikinä: ”Viime kerralla meillä oli noin 8000 kävijää, mutta veganismin suosio on sen jälkeen räjähtänyt käsiin, joten odotamme entistä enemmän kävijöitä”, hän kertoo. ”Vegfestiin on tulossa vielä salaisuudeksi jääviä ruokauutuuksia, kannattaa siis seurata uutisointia netissä ja tulla paikan päälle maistelemaan.”

Vegfestin kuulumisia voit seurata nettisivuilta (vegfest.net/fi), Facebookista ja Instagramista!

Missä: Tampereen Keskustorilla, Laikunlavalla ja Vanhalla kirjastolla Milloin: 21.–22.5.

Sisäänpääsy: ilmainen Mukana myös Animalia!

25

Animalia testaa

teksti Pauliina Klemola • kuvat valmistajat

Kesäiset ja vegaaniset jäätelöt ja sorbetit uusia vegaanisia jäätelöitä ja sorbetteja tulee kauppoihin jatkuvasti, ja niitä alkaa olla jo moneen makuun. kouvolan animalia testasi kesän kynnyksellä muutaman marjaisan uutuuden ja erikoisuuden.

i­ t es t a aj t t i vo

tofuline pearl mansikkajäätelöpuikot

tötterön aika jännä vadelma-chilisalmiakkijäätelö

pirkka mustaherukka­ jäätelö

açaico acaimarja-guaranasorbetti

Valmistaja

Unilever

Aguila ky

Caminito

Açaimania

Valmistusmaa

Liettua

Suomi

Suomi

Tšekin tasavalta

Pakkauskoko

185 g (5 x 37 g)

100 g

330 g

450 g

Hinta

4,95 € (26,75 € / kg)

2,15 € (21,50 € / kg)

4,39 € (13,30 € / kg)

6,49 € (14,40 € / kg)

Arvio

”Tätä ei erota maitojäätelöstä.” ”Tylsä.” ”Esanssinen, suklaa­ kuorrute hyvä.” ”Maistuu tutulta ja turvalliselta.”

”Liian vahva maku.” ”Liian makea.” ”Tuo mieleen mummon marjamehun.” ”Jos tykkää musta­herukasta, tämä on varmaan tosi hyvää.”

”Ei tuoksu miltään.” ”Tosi outo, puumainen.” ”Ihan jees, vähän kuin Dr. Pepperiä.” ”Laimea, maku muistuttaa vähän kirsikkaa.”

Pisteet

26

”Hyvä koostumus.” ”Tuntuu väärältä, jäätelön ei pitäisi olla tulista!” ”Vaikea sanoa, onko hyvää vai pahaa. Hyvin erikoista.”

anima l laine ian

Savonlinna tarvitsee Animaliaa teksti Pauliina Klemola • kuva Katriina Koponen

johanna hämäläinen aloitti savonlinnan alueosaston vetäjänä vuosi sitten.

Miten, milloin ja miksi sinusta tuli Animalian aktiivi?

Kaikki lähti kouluvierailijakoulutuksesta, jonka kävin pari vuotta sitten. Ensin tein kouluvierailuja, sitten ryhdyin herättämään Animalian hiipunutta toimintaa henkiin kotikaupungissani. Halusin tehdä oman osani eläinten hyvinvoinnin eteen.

Oletko ollut aiemmin mukana eläinoikeustoiminnassa?

Olen ollut niin sanotusti penkkiurheilija ennen Animalian hommia. Tietysti omassa elämässäni olen elänyt jo kauan näitä arvoja kunnioittaen.

Millainen on ollut ensimmäinen vuotesi Savonlinnan alueosaston vetäjänä?

Opettavainen, sillä minulla ei ollut aikaisempaa kokemusta järjestötoiminnasta. Savonlinna on ollut meille kaikille aktiiveille tietynlainen motivoiva ja hauska projekti, jossa opitaan tekemään ja ideoimaan asioita koko ajan paremmin. Menneistä tapahtumista ehkä hauskin oli laskiaistapahtuma, jossa kuvattiin lumilautailua kettupuvussa ja äänitettiin ketturäppi. Musiikkivideo odottaa vielä leikkauspöydällä.

Millaista on olla Animalian aktiivi Savonlinnassa?

Toisinaan haastavaa. Täällä päin eläinoikeusajattelu on vieraampaa kuin vaikka Helsingissä. Mutta se vain kertoo siitä, että Animalian toiminta on erittäin tarpeellista.

Millaista toimintaa Savonlinnaan on suun­ nitteilla kesäksi ja syksyksi?

Koko alueosastomme odottaa kesää kuin kuuta nousevaa, sillä silloin kaupunki herää eloon. Oopperajuhlat tuovat väkeä kaduille ja saamme paljon tilaisuuksia olla esillä. Muun muassa luontoelokuvafestivaalit on myös animalialaisille hyvä aika olla liikenteessä.

Suunnittelemme yhteistyötä viereisen alueosaston Mikkelin kanssa. Toivottavasti myös Vegekesä-kiertue tulee oopperakaupunkiin. Lisäksi kesäämme kuuluvat elokuvaillat, rantatapahtumat ja piknikit. Syksyllä jatkamme tuomalla Savonlinnaan vegaaniset kokkauskurssit ja luennot.

27

Vegepalsta

reseptit ja kuvat satu saunio

Suklaisia juhlaherkkuja minttuiset suklaapikkukakkuset ovat superhyviä ja näyttävätkin söpöiltä! suklaatäytekakku tai pikkukakkuset kannattaa leipoa omaksi iloksi, mutta nämä soveltuvat taatusti myös kevään juhlien tarjottaviksi.

Vegepalsta Suklaa-minttu­ pikkukakkuset (12 kpl) pohja 2 1/2 dl kaura- tai soijamaitoa 3/4 dl rypsiöljyä (ei kylmäpuristettua) 2 dl sokeria 3/4 dl kaakaojauhetta 3/4 tl suolaa 1/4 tl vaniljajauhetta tai 2 tl vanilja­sokeria 1 tl leivinjauhetta 1/2 tl ruokasoodaa 3 dl vehnäjauhoja

5

Laita kuorrute pursotuspussiin ja pursota kauniita tötteröitä pohjien päälle. Sulata suklaa varovaisesti mikrossa ja valuta sitä lusikalla ohuena nauhana kuorrutteen päälle.

6

Säilytä valmiit pikkukakkuset jääkaapissa.Kuorruteohjeesta tulee melko reilusti jokaisen pikkukakkusen päälle.

Jos et ole suuri makeuden ystävä, voit huoletta puolittaa kuorrutteen määrän.

Levitä taikina tasaiseksi kerrokseksi leivinpaperin päälle. Paista esilämmitetyn uunin keskitasolla 30 minuuttia.

Kakkupohja on valmis, kun siihen työnnettyyn tikkuun tai veitseen ei jää taikinaa. Anna kakkupohjan jäähtyä ja leikkaa se sitten sopiviin osiin.

4

1

Sekoita kauramaito, öljy, sokeri, kaakaojauhe, suola ja vaniljajauhe. Siivilöi joukkoon leivinjauhe, ruokasooda sekä vehnäjauhot ja sekoita tasaiseksi.

Vältä ylisekoittamista, jotta taikina ei sitkostu.

3

Jaa taikina vuokiin ja paista esilämmitetyn uunin keskitasolla 22 minuuttia tai kunnes pohjat ovat kypsät eli niihin työnnetty tikku tulee ulos puhtaana. Anna pohjien jäähtyä hyvin ennen kuorruttamista.

4

Sekoita margariini, puolet tomusokerista, piparminttuaromi, vaniljajauhe ja suola sähkövatkaimella. Lisää kauramaito ja loput tomusokerista ja sekoita tasaiseksi. Värjää kuorrute vihreäksi.

Hienonna suklaa pieniksi hipuiksi esim. leikkaamalla se kuorimaveitsellä. Sekoita suklaamurska kuorrutteen joukkoon.

Levitä leivinpaperi uunipellille ja laita uuni kuumenemaan 175 asteeseen.

3

koristeluun 20 g vegaanista suklaata

2

1 2

Valmista suklaapohja. Sekoita sokeri, suola, öljy, omenasose ja vaniljajauhe.

Siivilöi kaakaojauhe, vehnäjauhot ja leivinjauhe ensin toiseen kulhoon ja sekoita hyvin. Lisää puolet jauhoseoksesta taikinaan ja sekoita tasaiseksi. Lisää loppu jauho sekä vissy varovasti, jotta kuplat eivät karkaa ja sekoita tasaiseksi. Vältä ylisekoittamista, jotta taikina ei sitkostu.

kuorrute 100 g vegaanista margariinia 6 dl tomusokeria 1 tl piparminttuaromia 1/8 tl vaniljajauhetta tai 1 tl vaniljasokeria hyppysellinen suolaa 2 rkl kaura- tai soijamaitoa vihreää elintarvikeväriä 50 g vegaanista suklaata

Täytä muffinssipellin kolot muffinssivuoilla tai käytä uunissa leviämättömiä kartonki-, amerikan-, silikoni- tai foliovuokia. Laita uuni kuumenemaan 190 asteeseen.

Suklaakuorrute 150 g vegaanista margariinia (ei leivontamargariini) hyppysellinen suolaa ¼ tl vaniljajauhetta tai 2 tl vaniljasokeria 1 dl kaakaojauhetta 6 dl tomusokeria ½ dl kaura- tai soijamaitoa

Suklaatäytekakku Suklaapohja 3 dl sokeria ¼ tl suolaa 1 ½ dl rypsiöljyä (ei kylmäpuristettua) 2 dl omenasosetta 1/4 tl vaniljajauhetta tai 2 tl vaniljasokeria 1 dl kaakaojauhetta 5 ½ dl vehnäjauhoja 1 rkl leivinjauhetta 3 dl vissyä Kostuke 1 ½ dl kahvia Suklaavaahto 50–100 g vegaanista suklaata 1 prk vaahtoutuvaa soijakermaa 2 rkl tomusokeria ¼ tl vaniljajauhetta tai 2 tl vaniljasokeria hyppysellinen suolaa

Valmista suklaavaahto. Sulata suklaa vesihauteessa tai varovaisesti mikrossa. Vaahdota jääkaappikylmä soijakerma sähkövatkaimella. Sekoita joukkoon tomusokeri, vaniljajauhe ja suola.

Lisää lopuksi sulatettu suklaa ja sekoita tasaiseksi.

5

Kostuta alin kakkulevy ja levitä sille reilu kerros suklaavaahtoa. Nosta seuraava kakkulevy vaahdon päälle, kostuta se ja levitä myös sen päälle suklaavaahtoa. Toimi näin, kunnes koko kakku on koottu. Kostuta myös ylin kakkulevy.

Laita kakku jääkaappiin odottamaan kuorrutusta.

6

Valmista suklaakuorrute. Vaahdota margariini, suola, vaniljajauhe, kaakaojauhe sekä puolet tomusokerista sähkövatkaimella. Lisää kauramaito sekä loppu tomusokeri ja vaahdota tasaiseksi.

Levitä kuorrute kakun pinnalle haluamallasi tavalla joko veitsellä tai pursottamalla.

7

Anna kakun tekeytyä jääkaapissa vähintään kuusi tuntia tai mielellään seuraavaan päivään. Säilytä valmis kakku jääkaapissa.

29

Jade Vanhala

Animaalit kautta maan

kotka

Itä-Lappi Rovaniemi

polkupyöriä ja animaliaa kotkassa huhtikuinen auringon lämpö sai väen liikkeelle Kotkassa.

Kotkan Pyöräpajalla oli sarjassaan toinen Hovinsaari Happening, jossa ihmiset voivat tehdä taidetta ja kunnostaa polkupyöriä ilmaiseksi.

Kotkan Animalian pienehkö mutta aktiivinen porukka oli mukana pitämässä infopöytää ja keräämässä nimiä Eläinlaki-vetoomukseen.

Järjestimme tapahtumassa kilpailun. Pääpalkintona oli lahjoituksena saatu, pyöräpajalla tuunattu polkupyörä, jolle haettiin parasta nimeä. Kilpailuun tuli runsaasti ehdotuksia ja voittajaksi valittiin ”Tofumankeli”. Tapahtuman jälkeen polkupyörä luovutettiin onnekkaalle voittajalle omalla nimiehdotuksella varustettuna.

Tapahtuma onnistui erinomaisesti. Ihmiset ottivat hyvin vastaan tietoa eläinsuojelulakivetoomuksesta ja useat myös allekirjoittivat sen.

Kotkan Animalian aktiivit jatkavat kampanjointia eläinlakimuutoksen puolesta myös muissa Etelä-Kymenlaakson alueen tapahtumissa kesän aikana. Seuraa ilmoitteluamme netissä ja käy kurkkimassa Animalian tapahtumakalenteria.

Erinomaista kesää kaikille toivottaa Kotkan Animalia!

Raimo Markus, Jaana Vanhala

Oulu

Kajaani

Joensuu Kuopio Pori

Mikkeli Jyväskylä Tampere

Lahti

Kouvola

Forssa Kerava

Turku

Savonlinna

Kotka

Vihti Pääkaupunkiseutu

vapaaehtoiset ovat animalialle tärkeitä!

Vapaaehtoisena pääset toimimaan eläinasioiden puolesta itsellesi sopivalla tavalla. Tarvitsemme apua monenlaisiin tehtäviin. Liity vapaaehtoisten listalle: Täytä lomake verkkosivuillamme animalia.fi, niin saat tietoa oman paikkakuntasi vapaaehtoistyön mahdollisuuksista sähköpostiisi.

Tule mukaan alueosastotoimintaan: Ryhmässä on voimaa!

Ota yhteyttä sinua lähimpään alueosastoon ja kysy lisää.

Sähköpostiosoitteet ovat muotoa paikkakunta@animalia.fi.

30

Pääkaupunkiseudulla toimivat myös koiraryhmä (koiraryhma@ animalia.fi), karhuryhmä (karhuryhma@animalia.fi) sekä valasryhmä (valasryhma@animalia.fi).

Lisätietoja: www.animalia.fi/vapaaehtoiset. Tervetuloa mukaan toimintaan!

Kanerva Pelli, vapaaehtoiskoordinaattori kanerva.pelli@animalia.fi puh. (09) 720 6590

Animalian kauppa

koonnut Elina Maunula

Eläinystävälliset lahjat kesän juhliin Lisääntyvä valo ja heräilevä luonto kielivät lähestyvästä kesästä. Kesän juhliin löydät eläinystävälliset lahjat Animalian verkkokaupasta. Kaupan tuotteita ostamalla tuet pitkäjänteistä työtä eläinten oikeuksien edistämiseksi.

25 €

Katso koko valikoima ja tilaa lahjat osoitteesta animalia.fi/kauppa.

uutuus!

Minkkipostikortti

1,50 €

Keväisessä postikortissa minkki seikkailee kukkien seassa. Kaunis kaksiosainen kortti on Petteri Pullin käsialaa.

Vegeä-kirja Herkullista ja helppoa vegaaniruokaa jokaiseen keittiöön! Paula Heinosen kirjan kesäisillä resepteillä loihdit rentoja ruokia aamupaloista grilliherkkuihin. Kirjasta löytyy kokeiltavaa niin sekasyöjille kuin pitkän linjan vegaaneillekin.

Tilaus ja toimitus Voit tilata tuotteita verkkokaupan kautta tai tehdä tilauksen myös puhelimitse, puh. (09) 720 6590 tai sähköpostitse: tarja.balding@animalia.fi Tuotetilauksiin lisätään toimitusmaksu, joka on lähetyksen koosta riippuen 2,90 €, 4,90 € tai 7,90 €. Tuotteet pyritään postittamaan viikon sisällä tilauksesta. Halutessasi voit myös noutaa tuotteet toimituskuluitta Helsingin toimistoltamme, Suvilahdenkatu 4, arkisin klo 10–15. Tuotteilla on maksuton palautusoikeus 14 päivän sisällä tilauksen vastaanottamisesta.

Kesä on lehmien parasta aikaa

25 € Fur is worn by…

-paita Saatavilla unisex-mallisena S, M, L, XL, XXL, sekä lady fit-mallisena S, M, L.

12 €

Nyt jäsenille hintaan 8 € koodilla ”etumuistikirja”.

Muistikirja Kierrätyspaperista tehty ekomuisti-kirja on A5-kokoinen ja siinä on mukana kuulakynä sinisellä musteella. Tyhjiä, repäistäviä sivuja on 80 kpl.

Laidunmaa

30 €

Lehmien ilo niiden kirmatessa laitumelle alkukesästä on käsin kosketeltavaa. Suurin osa Suomen lehmistä pääsee vain kesäaikaan ulos. Aineettoman Laidunmaa-lahjan avulla tehdään työtä tuotantoeläinten puolesta ja autetaan Eläinsuojelukeskus Tuulispäätä hankkimaan lisää laidunmaata.

Anna lahja eläimille osoitteessa animalia.fi/aineeton-lahja

31

Eläimet tarvitsevat puolustajansa.

Varmista, että eläinten ääni kuuluu tulevaisuudessakin.

Kuukausilahjoitus on helppo ja tehokas tapa olla mukana eläinten oikeuksia ja eläinsuojelua edistävässä työssä. Säännöllinen tuki mahdollistaa vaikuttavan ja pitkäjänteisen toiminnan eläinten hyväksi.

Liity nyt kuukausilahjoittajaksi osoitteessa animalia.fi/kuukausilahjoitus