Animalia 2/2012 by Animalia ry

nro 2012

Lehti eläinten asialla

kiina edistyy eläinsuojelussa sivu 14

minna ruotsalo – eläinsuojelujuristi sivu 8

loite a s i a l K a ns a h a u k s e n t ar s i k r sek si i tu m a t ut l a k k a me s s a Suo

Pääkirjoitus

Sisällys

Animalia-lehti, 36. vuosikerta

Vesa Saarinen, p. (09) 7206 5914 vesa.saarinen@animalia.fi taitto: Vera Liinasaari, p. 040 753 2663 vera.liinasaari@gmail.com Osoitteenmuutokset:

Tarja Balding, p. (09) 7206 5911 tarja.balding@animalia.fi Painopaikka:

Miktor Oy, Helsinki ISSN 0783-9170 Ilmestymisaikataulu:

Nro 1 maaliskuu, nro 2 toukokuu, nro 3 syyskuu, nro 4 marraskuu. Seuraavaan numeroon tarkoitetun materiaalin tulee olla perillä toimituksessa 25.6.2012 mennessä. Aineistot lähetetään lehti@animalia.fi tai osoitteella: Animalia-lehti, Porvoonkatu 53, 00520 Helsinki. Animalia-lehti on kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtien liiton Kultti ry:n jäsen. Ilmoitusmyynti:

Ninni Pekkala, p. 045 7750 1570 Ilmoitushinnat:

Katso ilmoitushinnat www.animalia.fi Lisäveloitukset: Värierottelut veloitetaan erikseen, määräyspaikkakorotus 20 %, liitteiden hinnat sovitaan erikseen. Rajoitukset: Etusivulla ei julkaista ilmoituksia. Alennukset: Toistoalennus: 1. toisto 10 %, seuraavat 20 %, auktorisoidut mainostoimistot 15 %. Ilmoitusten peruuttaminen:

Peruutukset viimeistään seitsemän (7) vuorokautta aineiston jättöpäivän jälkeen toimitussihteerille. Reklamaatiot: Kirjallisena 14 vuoro kauden aikana ilmestymispäivästä lukien. Irtonumeromyynti:

Akateeminen kirjakauppa. Animalia-lehti pidättää oikeuden lyhentää ja muokata juttuja.

Artikkelien lainaaminen eläinsuojelua edistäviin tarkoituksiin sallittu. Lähde mainittava. Toimisto: Porvoonkatu 53, 00520 Helsinki Asiakaspalvelu:

p. (09) 720 6590, päivystys ma–pe kello 10.00 –15.00, fax (09) 148 4622 e-mail: animalia@animalia.fi internetsivut: www.animalia.fi.

Jos koskaan, niin nyt: aktivoidu! toiminnanjohtaja kati pulli

käynnistimme nimien keräämisen kansalaisaloitteeseen, jossa vaaditaan turkistarhauksen kieltämistä. Aloitteen tarkoituksena on edistää turkistarhauskieltoa sekä nostamalla asia käsittelyyn että lisäämällä kiellon painoarvoa: haluamme kiinnittää huomiota siihen, että kiellolle on laaja suomalaisten tuki. Kansalaisaloite tarvitsee 50 000 kannattajaa, jotta se siirtyy viralliseen käsittelyyn. Aikaa nimien keräämiseen on puoli vuotta. Tarvitsemme juuri nyt jokaisen jäsenemme apua, sillä toimiston työntekijät eivät yksin pysty tavoitetta saavuttamaan. Pyydän juuri Sinua keräämään vähintään 10 henkilön tuen asialle ja lähettämään täytetyt aloitelomakkeet mahdollisimman pian meille tänne toimistolle! Ohjeet toimintaan löydät seuraavalta aukeamalta. Niitä tulee noudattaa tarkasti. Jos jokainen jäsenemme kerää 10 nimeä, meillä on jo koossa tarvittava määrä aloitteen kannattajia. Kansalaisaloite on tänä vuonna Suomeen lakiin kirjattu uusi vaikuttamiskeino. Sen avulla voidaan nostaa esiin yhteiskunnallisia asioita, jotka kaipaavat muutosta. Animalia ryhtyi toteuttamaan turkistarhauksen lopettamiseen tähtäävää aloitetta yhteistyössä usean muun järjestön kanssa. Asia on juuri nyt ajankohtainen, sillä maa- ja metsätalousministeriössä valmistellaan parhaillaan sekä uutta eläinsuojelulakia että turkiseläinten pitoa koskevaa asetusta. Nämä lakiuudistukset ovat hieno mahdollisuus parantaa eläinten kohtelun tasoa Suomessa. Animalia otti keskeisimmiksi eläinsuojelulakiuudistuksen teemoiksi neljä asiaa. Ensisijaisesti Animalia haluaa uuden eläinsuojelulain varmistavan, että kaikille eläimille taataan mahdollisuus lajityypilliseen käyttäytymiseen. Nykyistä paremmin olisi huomioitava esimerkiksi eläinten mahdollisuus luontaiseen sosiaaliseen käyttäytymiseen, liikkumismahdollisuuksiin, ruokailuun sekä moniin muihin seikkoihin. Tämän lisäksi keskeisimpiä teemojamme ovat turkistarhauksen lopettaminen, kivuliaiden toimenpiteiden kielto ilman asianmukaista kivun hoitoa sekä eläimille haittaa aiheuttavan eläinjalostuksen lopettaminen. Näiden ohella haluamme tarkasteltavan eläinten oikeudellista asemaa ja koko lain tarkoitusta. Lain tulee pyrkiä lisäämään eläimen itseisarvon arvostusta. Paljon on tehtävää. Toivottavasti olet mukana auttamassa!

oikeutta eläimille

laura.uotila@animalia.fi

toimitussihteeri:

2 Pääkirjoitus 3 Sisällys 4 Turkistarhaton Suomi Osallistu kansalaisaloitteeseen turkistarhauksen lakkauttamiseksi 6 Uutiset 7 Kolumni: Sari Sarkomaa Sanottua Risut ja Ruusut 8 Minna Ruotsalo, eläinsuojelujuristi Minna Ruotsalo on perehtynyt eläinsuojelulainsäädäntöön 10 Vangin lento 11 Eduskuntaan verkosto turkistarhattoman Suomen puolesta 12 Turkiseläimet tieteellisen suurennuslasin alla 14 Kiina Eläinten kohtelun murheenkryyni innostuu eläinsuojelusta 18 Kirjavinkit 19 Kesäkiertue 2012 20 Animalia testaa: Vegaaniset margariinit 21 Animalia ympäri Suomen: Eeva tekee kampanjatyötä Jyväskylän alueosastossa 22 Kasvissyöjänä Pietarissa Kasvissyöjäkin pärjää Pietarissa 24 Miten voin toimia 25 Tehtyä ja tapahtunutta 26 Vegepalsta: Suu makeana ja tulessa Meksikolaisia makuja eläinystävälliseen tapaan 30 Sarjakuva Alueosastojen yhteystiedot 31 Animaliashop

salla tuomivaara

julkaisija: Eläinsuojeluliitto Animalia päätoimittaja: Laura Uotila,

Aurinkoista kesän alkua!

Jäsenmaksut: Tukijäsen: 27 € / vuosi,

aktiivijäsen: 32 € / vuosi, nuorisojäsen: (alle 18 v.) 20 € / vuosi, aktiivi-nuorisojäsen: (alle 18v.) 24 €/vuosi, ainaisjäsen: 540 €, yhteisöjäsen: 250 € / vuosi. Sampo 800018-2105644 IBAN: FI71 8000 1802 1056 44 SWIFT: DABAFIHH Kirjoita viestiksi nimesi ja osoitteesi. Lahjoitukset: Nordea 101130-260629 IBAN: FI24 1011 3000 2606 29 SWIFT: NDEAFIHH testamentit: Tiedustelut, p. (09) 7206 5911, tarja.balding@animalia.fi

Luvan myöntäjä: Poliisihallitus Toimenpanoaika ja alue: 28.1.2011-31.12.2012 koko Suomi Ahvenanmaata lukuun ottamatta Päätös nr ja pvm: 2020/2010/3931 28.1.2011

minna hjort

Rahankeräyslupa:

Kannen kuva: Istockphoto

2 / 2012

Turkistarhaton Suomi – osallistu kansalaisaloitteeseen turkistarhauksen lakkauttamiseksi

10 vinkkiä – mitä sinä voit tehdä turkistarhauksen lakkauttamiseksi?

1 2

Vinkkejä ja osallistumistapoja osoitteessa www.turkistarhatonsuomi.fi.

Kopioi kansalaisaloitelomake ja kerää ystäviltäsi allekirjoituksia. Voit myös tulostaa lomakkeita osoitteessa turkistarhatonsuomi.fi. Lähetä keräämäsi allekirjoitukset Animalialle suljetussa kirjekuoressa osoitteeseen Animalia, Porvoonkatu 53, 00520 Helsinki. Laita kuoren ylälaitaan merkintä ”Kansalaisaloite”.

teksti vesa saarinen

Animalia kerää yhdessä muiden kansalaisjärjestöjen kanssa allekirjoituksia kansalaisaloitteeseen turkistarhauksen lakkauttamiseksi Suomessa. Tule mukaan tekemään historiaa!

2 / 2012

missa, kuten konserteissa, festivaaleilla ja markkinoilla. Animalia käynnistää myös laajan kesäkiertueen, jossa kerätään tuhansia allekirjoituksia kansalaisaloitteeseen. Allekirjoitusten keräämistä varten Animalia tekee yhteistyötä Avoin Ministeriö –hankkeen kanssa, jossa muun muassa pyritään rakentamaan tietojärjestelmät allekirjoitusten keräämiseksi verkossa sekä tekstiviestitse. Kansalaisaloite turkistarhauksen lakkauttamiseksi on kampanjassa mukana oleville kansalaisjärjestöille sekä aktivisteille valtava ponnistus. Jotta aloite toteutuisi, tarvitaan Sinun tukeasi sekä työtäsi kenties enemmän kuin koskaan. Nyt on oikea aika ryhtyä tuumasta toimeen ja vaikkapa jalkautua kaduille keräämään allekirjoituksia aloitteen tueksi! Tee eläineettinen teko ja allekirjoita kansalaisaloite turkistarhauksen lakkauttamiseksi jo tänään. Löydät aloitelomakkeen tämän lehden välistä. Voit kopioida lomakkeen kaksipuolisena niin monta kertaa kuin haluat, ja jakaa sen kaikille tuttavillesi. Allekirjoitetut lomakkeet voit postittaa Animalialle, tuoda Animalian toimistolle tai kesäkiertuepaikkakunnalle tai ojentaa allekirjoituksia kotipaikkakunnallasi keräävälle aktivistille. Voit myös viedä lomakkeita yhteistyökumppaneidemme keräyspisteisiin – listan löydät kampanjan verkkosivuilta. Lue lisää kansalaisaloitteesta, osallistumistavoista, kampanjan aikatauluista sekä turkistarhauksesta osoitteessa www.turkistarhatonsuomi.fi Animalian kesäkiertueesta voit lukea lisää osoitteessa www.animalia.fi/kesakiertue.

Kerro kansalaisaloitteesta kaikille ystävillesi ja tuttavillesi. Levitä sanaa myös sosiaalisessa mediassa ja liity Facebook-ryhmään ”Turkistarhaton Suomi”. Voit liittää Facebook-profiilikuvaasi myös kampanjaa tukevan virtuaalisen rintamerkin. Ohjeet kampanjan verkkosivuilla.

Kirjoita paikallislehteesi mielipidekirjoitus, jossa kerrot kannattavasi turkistarhatonta Suomea. Mainitse kirjoituksessa kansalaisaloitekampanja sekä verkkosivun osoite.

Käy kysymässä lähikirjastostasi tai suosimastasi pikkuputiikista, ottaisiko se kansalaisaloitelomakkeita pöydälleen. Jos kirjasto tai putiikki on aloitteelle suopea, ota yhteyttä osoitteeseen info@turkistarhatonsuomi.fi. Autamme asiassa eteenpäin.

Käy osoitteessa turkistarhatonsuomi.fi. Sivuilta löydät lisää vinkkejä kansalaisaloitteen edistämiseksi. Sivuilta löytyy myös laskuri, josta näet, paljonko allekirjoituksia olemme yhdessä keränneet.

Tue kampanjaa rahallisesti osoitteessa turkistarhatonsuomi.fi. Animalian työtä turkistarhattoman Suomen puolesta voit tukea osoitteessa animalia.fi. Rahalla ostamme asiallemme näkyvyyttä, kuten liivejä allekirjoitusten kerääjille, tai parhaassa tapauksessa mainostilaa.

Ryhdy aktivistiksi! Osallistu nimien keräämiseen kesätapahtumassa, kotipaikkakuntasi kesäkiertueella tai missä tahansa, missä ihmisiä liikkuu. Lisätietoa vaikutusmahdollisuuksista löydät kampanjan verkkosivuilta. Vapaaehtoiseksi voit ilmoittautua vaikkapa Animalian vapaaehtoiskoordinaattori Kanerva Pellille, kanerva.pelli@animalia.fi.

Lähetä kampanjaideasi! Onko sinulla idea kansalaisaloitteen edistämiseksi, mutta et tiedä, miten ideaa edistäisi tai et itse ehdi sitä toteuttamaan? Lähetä vinkkisi osoitteeseen info@turkistarhatonsuomi.fi.

oikeutta eläimille

suomessa astui tänä keväänä voimaan kansalaisaloitelaki. Sen ajatus on yksinkertainen: aivan tavalliset suomalaiset voivat saada haluamansa lakiehdotuksen eduskunnan käsiteltäväksi, mikäli se kerää tuekseen vähintään 50 000 äänioikeutetun suomalaisen allekirjoitukset. Kansalaisaloite parantaa myös kansalaisjärjestöjen vaikutusmahdollisuuksia. Se antaa mahdollisuuden nostaa eduskuntakäsittelyyn myös sellaisia asioita, joita muuten eduskuntaan ei hallituskauden aikana tulisi. Animalia yhdessä Luonto-Liiton, Oikeutta eläimille –järjestön sekä SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liiton kanssa ryhtyi 14.5. alkaen keräämään allekirjoituksia kansalaisaloitteeseen turkistarhauksen lakkauttamiseksi. Mikäli allekirjoituksia kertyy marraskuun puoliväliin mennessä vähintään 50 000, tulee eduskunnan ottaa käsittelyynsä lakialoite turkistarhauksen lakkauttamiseksi. Eduskuntakäsittely ei takaa, että turkistarhaus Suomessa loppuu, mutta se vähintään kirittää päättäjiä ottamaan harppauksen kohti eläineettisempää Suomea. Turkistarhauksen lakkauttaminen on Animalian pitkäaikainen tavoite. Turkistarhaus on epäeettinen elinkeino, jota ei pystytä järjestämään eläinten oikeuksia sekä hyvinvointia riittävästi huomioiden. Suomi kulkee turkistarhoineen Euroopan jälkijunassa: monissa Euroopan valtiossa turkistarhaus on joko lakkautettu tai elinkeinoa ollaan kovaa vauhtia ajamassa alas. Juuri nyt on oikea aika nostaa asia esille, sillä Suomessa uudistetaan parhaillaan eläinsuojelulakia. Allekirjoituksia kansalaisaloitteeseen kerätään pitkin kesää erilaisissa tapahtu-

Allekirjoita kansalaisaloite turkistarhauksen lakkauttamiseksi Suomessa. Kiitos tuestasi!

Keskustele turkistarhauksesta lähipiiristäsi. Animalian näkemyksiä turkistarhauksen epäeettisyyteen löydät osoitteesta www.animalia.fi.

2 / 2012

Uutiset

Kolumni

Koonneet Laura Uotila ja Vesa Saarinen

useimmat EU-maat hyväksyivät helmikuussa eläinkokeille vaihtoehtoisen menetelmän käytön Botoxin myrkyllisyyden testaamisessa. Hyväksyminen tarkoittaa Botoxin testauksessa käytettävien koe-eläinten määrän vähenemistä yli 95 %:lla. Suomi kuuluu hyväksynnän kattaviin maihin. Perinteisessä Botox-eläinkokeessa käytetään hiiriä, joiden vatsaonteloon ruiskutetaan botuliinitoksiinia ja tämän jälkeen seurataan hiirten kuolleisuutta kol-

men vuorokauden ajan. Tarkoituksena on ollut määrittää annostus, jossa 50 % eläimistä kuolee. Koe on täytynyt toistaa jokaiselle valmistetulle Botox-erälle. Vaihtoehtomenetelmässä voidaan varmistaa Botox-erän turvallisuus ilman eläinkokeita. Animalia yhdessä muiden EU:n eläinsuojelujärjestöjen kanssa iloitsee vaihtoehtomenetelmän hyväksymisestä. Järjestöt ovat tehneet vuosia työtä Botox-eläinkokeiden vähentämisen puolesta.

Eläinjärjestöt vaativat eläinsuojeluvaltuutetun viran perustamista luvaltuutetun viran tulisi olla täysipäiväinen, ja viralle tulisi taata sekä oma kansliansa että riittävät henkilöresurssit. Järjestöt myös toivovat, että eläinsuojeluvaltuutetun viran painopiste jakautuisi eri eläinryhmien välille (tuotanto-, turkis-, seura- ja harraste- sekä koe-eläimet ja eläimet viihteessä) eläinten määrän ja eläinten hyvinvoinnille aiheutuvien ongelmien vakavuuden perusteella. Lisäksi työnkuvassa tulisi ottaa huomioon luonnonvaraiset eläimet.

salla tuomivaara

animalia yhdessä SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liiton, Suomen Eläinlääkäriliiton sekä Helsingin Eläinsuojeluyhdistyksen kanssa lähestyi maaliskuussa päättäjiä avoimella kirjeellä, jossa järjestöt vaativat hallitusohjelmassa luvatun eläinsuojeluvaltuutetun viran pikaista perustamista. Järjestöjen mukaan eläinsuojeluvaltuutetun työnkuvan tulisi keskittyä eläinten hyvinvoinnin ja aseman parantamiseen yhteiskunnan eri osa-alueilla. Eläinsuoje-

2 / 2012

animalia

Eläinkokeet vähenevät – vaihtoehtoinen Botox-testi hyväksytty

Euroopan turkistuottajien ympäristömainonta kiellettiin euroopan turkistuottajien kustantama, turkistuotteiden ympäristöystävällisyyttä korostanut mainos on tuomittu harhaanjohtavaksi. Iso-Britanniassa mainonnan totuudenmukaisuutta sekä eettisyyttä tarkkaileva mainosalan itsesäätelyelin ASA on langettavassa tuomiossaan todennut, että mainos, jonka mukaan ”turkistuotteiden käyttö on ympäristöystävällistä” (it’s eco-friendly to wear fur), on väitteessään sekä harhaanjohtava että perusteeton. ASA kielsi turkistuottajien ympäristömainoksen käytön. Myös Suomessa turkisala on pyrkinyt markkinoimaan turkistuotteita ympäristöystävällisinä. Kuitenkin esimerkiksi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:n turkiksen elinkaarta selvittänyt raportti totesi, että turkis tuottaa enemmän hiilidioksidipäästöjä kuin vertailumateriaalit. Animalian tavoitteena on lakkauttaa turkistarhaus Suomessa.

Sari Sarkomaa

Eläinsuojelulain uudistusta kirittämässä suomessa eläinten hyvinvoinnissa ja suojelussa on vakavia puutteita. Tilanteen korjaamiseksi tarvitaan vaikuttavia toimia. On hyvä, että me hallitusneuvotteluissa mukana olleet eläinsuojeluihmiset onnistuimme saamaan keskeisiä tavoitteitamme hallitusohjelmaan. Ohjelmassa on luvattu, että eläinsuojelulainsäädäntöä uudistetaan eläinten hyvinvoinnin parantamiseksi, että eläinsuojeluvalvontaa sekä sen rahoitusta vahvistetaan, ja että eläinsuojeluasiamiehen virka nimetään. Eduskunnan eläinsuojeluryhmä tapaa säännöllisesti maa- ja metsätalousministeri Jari Koskista ja ryhmämme on omalta osaltaan varmistamassa ja kirittämässä hallitusohjelmassa sovittujen tavoitteiden toteutumista. Viimeksi kuulimme ministeriön virkamieheltä eläinsuojelulain uudistamisen tuoreimmat kuulumiset eläinsuojeluryhmämme ja Animalian yhteisessä tilaisuudessa maaliskuussa. Eläinsuojelulain valmistelussa tapahtuu paljon ennen kesää. Meneillään oleva oikeusvertaileva kansainvälinen selvitys on tarkoitus valmistua huhtikuun aikana. Eri tahoille osoitettujen kyselyjen loppuraportit esitellään eläinsuojelulain valmisteluryhmälle huhtikuun alussa. Kevään aikana laaditaan vaikutusten arviointi selvitysten perusteella. Pidän hyvänä, että uuden eläinsuojelulain valmistelun pohjana oli laaja kansalaiskuuleminen internetissä otakantaa.fi –sivustolla. Varsinainen valmisteluorganisaatio nimettäneen touko-kesäkuussa. Tämän hetkisten tietojen mukaan hallituksen esitys valmistuisi vuonna 2015. Olen kirittänyt ministeriä asiassa, jotta nykyinen eduskunta ehtisi uuden lain käsitellä. Eläinsuojelulain uudistamishankkeella on oma sivustonsa www.mmm.fi/elainsuojelulaki. Sivujen kautta kansalaisilla on edelleen mahdollisuus antaa palautetta valmisteluun. Tässä kannustan kaikkia asiasta kiinnostuneita olemaan aktiivisia. Uuden lain on edistettävä nykyistä lakia paremmin eläinten hyvinvointia. Eläinsuojelulain uudistus on tehtävä huolella ja tämä edellyttää riittäviä valmisteluresursseja. Eläinten hyvinvointi on asetettava etusijalle myös lakia tarkentavia asetuksia tehtäessä, eivätkä asetukset ja määräykset saa enää jatkossa vesittää itse lain tavoitteita. Eläinsuojeluliitto Animalia korosti aivan oikein vuosikokouksessaan, että Suomeen on saatava maailman edistynein eläinsuojelulainsäädäntö. Jotta tämä yhteinen tavoitteemme toteutuisi, on lainsäädännön pohjauduttava uusimpaan tieteelliseen tietoon eläinten tarpeista ja hyvinvoinnin edellytyksistä. Lain valmistelussa on ennakoitava tulevaisuuden haasteita siten, että laki on edistyksellinen vielä vuosien päästä. sari sarkomaa (kok) Kansanedustaja Eduskunnan eläinsuojeluryhmän puheenjohtaja www.sarisarkomaa.fi

Sanottua ”Jos jotakin haluaisin jättää jälkipolville, se on ymmärrys siitä, miten suuressa kiitollisuudenvelassa me olemme eläimiä kohtaan. --- En tiedä, miten koskaan voimme maksaa sen takaisin, mutta tiedän, että emme edes yritä.” – Jani Kaaro, hs.fi, 31.3.2012 ”Nykymaailman turkistarhailu on täysin järjetöntä eikä liity oikeisiin tarpeisiin.” – Joonas Saartamo, näyttelijä, Animalian hupparimalli 3/2012.

Risut ja ruusut

Niille EU-maille, jotka eivät tule pitämään kiinni ensi vuodenvaihteessa voimaan astuvasta joutilaiden emakoiden häkkikiellosta Kreikalle, joka kielsi eläinten käyttämisen sirkuksissa

2 / 2012

teksti mira salminen kuva antti ruotsalo

Minna Ruotsalo, eläinsuojelujuristi Minna Ruotsalo on eläinsuojelulainsäädäntöön erikoistunut juristi, joka innostuu oikeudellisten eläinsuojeluongelmien ratkaisemisesta.

läinsuojelulainsäädäntöön erikoistuneen juristi Minna Ruotsalon tie eläinsuojelulainsäädännön pariin ei ollut ilmeinen. ”Minun piti alunperin erikoistua eurooppaoikeuteen, mutta sattuman kautta päädyin graduvaiheessa vaihtamaan aihetta. Tänä päivänä pidän itseäni eläinsuojelujuristina, vaikka teen toki muutakin juridiikkaa”, Minna Ruotsalo kertoo. Pro gradu –tutkielmansa Eläinsuojelulain vastaisten tekojen kriminalisointi Suomessa Ruotsalo laati vuonna 2003 Helsingin yliopistolle. ”Tein SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liiton kanssa yhteistyötä hankkiakseni mittavan oikeustapausmateriaalin graduani varten. Sain gradustani hyvän arvosanan, mikä vahvisti innostustani”, Ruotsalo muistelee. Nykyään Ruotsalo työskentelee Elintarviketurvallisuusvirasto Evirassa. Sinne hän siirtyi maa- ja metsätalousministeriöstä, jossa hän myös työskenteli eläimiin ja eläinlääkäreihin liittyvän lainsäädännön parissa. Ruotsalo kohtaa työssään eläinsuojelutapauksia kirjoituspöydän takaa. Eläinsuojelutarkastuksia ei tehdä Evirasta käsin, eikä virastossa ratkota yksittäisiä eläinsuojelutapauksia, mutta valvontaa suorittavat viranomaiset kaipaavat Ruotsalon apua erilaisissa oikeudellisissa kysymyksissä. Lainsäädännön mahdollisuudet Ruotsalo tuntee Suomen eläinsuojelulainsäädännön kuin omat taskunsa. Ruotsalon mielestä laista löytyy parantamisen 8

2 / 2012

Eläinsuojelulainsäädäntöön perehtynyt juristi Minna Ruotsalo ja hänen nuorin koiransa Hippi.

varaa. Erityinen ongelma on, että äärimmäisiin toimenpiteisiin ei aina uskalleta ryhtyä, vaikka siihen olisi perusteet. ”Lainsäädäntö mahdollistaa eläimen myymisen, lopettamisen tai teuraaksi toimittamisen tietyin edellytyksin”, Ruotsalo muistuttaa. Ruotsalo korostaa myös ennaltaehkäisevien toimien tärkeyttä. ”Kansalaiskeskustelua käydään usein lähinnä rangaistuksista ja niiden riittämättömyydestä. Minusta pitäisi nykyistä enemmän keskustella myös siitä, miten asioihin voitaisiin vaikuttaa jo aikaisemmassa vaiheessa. En usko, että rangaistuksen koventamisella kovin usein on ennaltaehkäisevää vaikutusta eläinsuojeluasioissa.” Ruotsalo muistuttaa eläinten puutteellisen kohtelun taustalta löytyvän niin suoranaista välinpitämättömyyttä kuin henkilökohtaisia ongelmiakin. ”On ihmisiä, joita ei vain yksinkertaisesti kiinnosta, mutta usein laiminlyönnin taustalta löytyy uupumusta tai esimerkiksi perhe-elämään liittyviä ongelmia. Tällöin on tärkeää, että ulkopuoliset tahot ilmoittavat eläinten hoidon laiminlyönnistä eläinsuojeluviranomaisille.” Valvonnan haasteet Eläinsuojeluvalvonnan yhtenä haasteena voi olla ihmisten tietämättömyys. ”Ilmoituksen perusteella tehtävät turhat tarkastuskäynnit kuormittavat eläinten pitäjiä ja viranomaisia, kun ulkopuolinen ei ole ymmärtänyt, että kaikki eläimet eivät välttämättä kärsi esimerkiksi vesisateesta.” Eläinsuojeluvalvontaa tehdään Ruotsalon mukaan Suomessa paljon. ”Jo EU edellyttää tiettyä valvontamäärää kansallisella tasolla. Lisäksi Suomes-

sa tehdään useampi tuhat epäilyyn perustuvaa eläinsuojelutarkastusta vuosittain. Myös poliisi valvoo eläintenpitoa”, Ruotsalo tiivistää. ”Ongelmat on tärkeää saada eläinsuojeluviranomaisten tietoon, mutta myös itse toimenpiteisiin pitää ryhtyä tehokkaasti. Joskus jossakin paikassa on käyty kymmeniä kertoja antamassa samansisältöisiä määräyksiä, joita ei noudateta. Eikä asia aina etene tehokkaasti rikosasianakaan.” Toinen valvonnan haaste on, että eläimen hyvinvointia ei voi mitata laitteella, joka antaisi arvioitavaksi selviä lukuja. ”Lainsäädäntö antaa paljon harkinnanvaraa valvovalle viranomaiselle: säädetään esimerkiksi riittävästä ja eläimelle sopivasta ravinnosta ja juotavasta. Viranomainen voi joutua yksittäistapauksessa ottamaan kantaa, mitä riittävä ja sopiva ravinto kullekin eläinlajille on. Tämä asettaa omat haasteensa valvontatyölle ja ohjauksellekin”, Ruotsalo tietää. ”Olen sitä mieltä, että myös eläimen niin sanottu korvien väli on otettava huomioon. Ei riitä että ulkoiset seikat ovat kunnossa.” Eläinsuojelulaki on uudistumassa. Tästä Ruotsalo on hyvillään. ”Eläinsuojelulainsäädäntöön on tehty vuosien varrella uudistuksia, mutta kokonaisuudistus on paikallaan. Onhan jo eläinten hyvinvoinnin tieteellisessä tutkimuksessakin tapahtunut paljon tässä välissä.” Asenteet vaikuttavat ”Jotkut kollegat tuntuvat ajattelevan, että eläinsuojelurikostapaukset ovat helppoja ratkaistavia, mutta niin ei aina ole. Rikostunnusmerkistöt saattavat näyttää yksinkertaisilta, mutta jo sen arvioiminen, on-

Minna Ruotsalon blogissa käsitellään eläinten hyvinvointiin liittyviä oikeudellisia kysymyksiä: www.elukkajuristi.fi

Eläinsuojelulain uudistamisesta Eläinsuojelulain uudistuksen valmistelutyöhön kootaan laajapohjainen ryhmä keskeisimpien eläinsuojeluun liittyvien tahojen edustajista. Ryhmän on tarkoitus aloittaa työnsä tänä keväänä. Hallituksen esitys uudeksi eläinsuojelulaiksi on suunniteltu annettavaksi eduskunnalle vuonna 2015.

ko kyse vain rikkomustyyppisestä tai vakavammasta tapauksesta edellyttää eläinsuojelulainsäädännön tuntemista ja eläimille aiheutetun kärsimyksen määrän arvioimista”, Ruotsalo sanoo. Asenteita tulisi parantaa myös suhtautumisessa eri eläinlajeihin. Ruotsalo antaa esimerkin tapauksesta, jossa kymmenkunta rottaa oli jätetty nääntymään nälkään omistajan muuttaessa asunnosta pois. ”Tuomio taisi tulla eläinsuojelurikoksesta, mutta päiväsakkojen määrä oli yksi päiväsakko per rotta. Eläimet olivat kuolleet laiminlyönnin seurauksena. Vaikea kuvitella näin lievää rangaistusta, jos olisi ollut kyseessä vaikkapa kymmenen kissaa tai koiraa.” Myös eläinsuojeluviranomaisten tasolla tarvitaan asennemuutosta. ”Eläimelle ei riitä pelkkä ruoka. Toisinaan järeät keinot otetaan kuitenkin käyttöön vasta, kun eläin on henkitoreissaan esimerkiksi hoidon laiminlyönnin seurauksena”, Ruotsalo kertoo. Onneksi asennemuutos on jo käynnissä. ”Lähtökohtana on, että jokaisen tulee noudattaa lainsäädäntöä. Jos lainsäädäntöä eikä annettuja määräyksiä noudateta, määräystä tulisi tehostaa uhkasakolla tai teettämisuhalla. Eläinsuojelullisten syiden niin vaatiessa viranomaisen pitää ryhtyä välittömiin toimenpiteisiin eläinten hyvinvoinnin turvaamiseksi.” 2 / 2012

hyvinvoinnin valvonta on vähäistä ja lainsäädäntö löyhää. Esimerkiksi Vietnamissa on tuhansien apinoiden tarhoja, joiden pääasiallinen tehtävä on tuottaa koe-eläimiä Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin. Apinoita lennätetään valtameren yli yleensä tavallisilla matkustajakoneilla. Kasvattamoissa apinat pakataan pieniin laatikoihin, joissa ne ovat koko matkan ajan. Matkan aikana apinoita vahingoittuu ja kuolee mm. kuljetuksessa päähän osuneisiin iskuihin tai hapenpuutteeseen. 10

2 / 2012

Eduskuntaan verkosto turkistarhattoman Suomen puolesta

tiina jutila / vihreät

trooppisessa kuumuudessa lastataan makakiapinoita lentokoneen ruumaan. Levottomat eläimet kirkuvat ja kurkkivat laudanraoista. Jokainen apina on suljettu pieneen puulaatikkoon, missä se hädin tuskin mahtuu liikkumaan. 48 tunnin matkasta selvinneet apinat päätyvät koeeläimiksi ranskalaiseen tutkimuslaboratorioon. Joka vuosi EU:n alueelle lennätetään yli 10 000 apinaa koe-eläinkäyttöön. Apinoita kuljetetaan muun muassa Mauritiukselta, Barbadokselta, Filippiineiltä, Vietnamista ja Kiinasta. Tuoreimpien tilastojen mukaan EU:n alueelle kuljetettujen koe-apinoiden määrä on kasvanut viime vuosina 14 prosenttia. Apinoiden matka ulkomaisiin laboratorioihin alkaa joko vapaudesta tai kasvatustarhoilta. Erityisesti luonnosta pyydetyn eläimen kohtalo on julma: ihmiseen tottumattoman apinan eristäminen laumastaan aiheuttaa sille suurta henkistä kärsimystä. EU-maista Ranska ja Belgia kuljettavat eniten luonnosta pyydystettyjä apinoita, kuten jaavanmakakeja Mauritiukselta ja vervettiapinoita Karibianmereltä. Osa EU:n alueella koe-eläiminä käytettävistä apinoista kasvatetaan Euroopan ulkopuolisilla tarhoilla, joissa eläinten

vangin lento Tuhansia koe-eläimiksi päätyviä apinoita lennätetään vuosittain Afrikasta Eurooppaan.

Mitä apinoilla testataan? Perille selvinneitä apinoita odottaa elämä tutkimuslaboratorioissa, joissa eläinten häkit ovat luonnolliseen reviirin nähden pienet ja virikkeettömät. Apinoita säilytetään yleensä yksittäin, mikä aiheuttaa laumaan tottuneelle eläimelle stressiä. Koe-eläiminä apinoita käytetään erityisesti ihmisen aivoperäisten sairauksien tutkimiseen. Apinoiden aivoja vahingoitetaan tai niistä poistetaan osia, jotta voitaisiin mallintaa ihmisten neurologisia sairauksia, kuten Parkinsonin tautia. Apinoita käytetään myös kemikaalien myrkyllisyyskokeissa. Apinoille esimerkiksi juotetaan kemikaalia myrkyllisen annoksen selvittämiseksi tai tutkitaan aineen aiheuttamia oireita. Erityisesti EU:n kemikaalilainsäädäntö REACH on velvoittanut maita tutkimaan uudelleen jo aiemmin testattuja kemikaaleja, mikä on osaltaan lisännyt apinakokeita. Osa kädellisillä tehtävistä kokeista aiheuttaa niille erittäin suurta, joskus pitkäkestoista kipua. eeva suhonen

BUAV kampanjoi kuljetusten lopettamiseksi Brittiläinen eläinkokeiden vastainen järjestö BUAV on jo vuosia tehnyt työtä kädellisten koe-eläinkäytön kieltämiseksi. Voit tukea BUAV:in uutta Cargo Cruelty –kampanjaa osoitteessa www.buav.org/our-campaigns/primate-campaign/primatecargo-cruelty

Eduskunnassa on aloittanut toimintansa verkosto, joka tavoittelee turkistarhauksesta luopumista. Verkoston tavoite on sama kuin Animalialla: turkistarhauksesta on luovuttava vuoteen 2025 mennessä.

Eduskunnassa on jo pidempään toiminut eläinsuojeluryhmä, jossa eläinsuojeluasioista kiinnostuneet kansanedustajat ovat voineet jakaa tietoa sekä näkemyksiä erilaisista eläinten hyvinvointiin liittyvistä kysymyksistä. Keväällä eduskuntaan tuli lisää eläinsuojeluintoa, kun joukko turkistarhauksesta luopumista kannattavia kansanedustajia perusti verkoston. Sen tavoitteena on paitsi lisätä kansanedustajien tietoisuutta turkistarhauksen ongelmista, myös edistää turkistarhauksesta luopumista koko Suomessa. Verkoston vetäjänä toimii vihreiden kansanedustaja Anni Sinnemäki. ”Voimassa olevan eläinsuojelulain tavoitteena on suojella eläimiä parhaalla mahdollisella tavalla kärsimykseltä, kivulta ja tuskalta. Turkiseläinten häkkitarhaus on näiden tavoitteiden kanssa ristiriidassa”, Sinnemäki kertoo. ”Turkiseläimet ovat villieläimiä. Niillä on samat vaistot ja tarpeet kuin villeillä sukulaisillaan, eivätkä eläimet voi tarhaolosuhteissa toteuttaa lajityypillistä käytöstä”, Sinnemäki muistuttaa. Puoluerajat ylittävässä verkostossa on kansanedustajia useista eri puolueista. Mukana ovat esimerkiksi sosialidemokraattien Tarja Filatov sekä vasemmistoliiton Annika Lapintie. Verkostoa on sen alkuvaiheissa puhuttanut muun muassa turkistarhauksesta luopumisen taloudelliset vaikutukset sekä siirtymäajan pituuteen liittyvät kysymykset.

”Turkistarhauksen kieltäminen merkitsee yhden elinkeinon loppumista. Tämän vuoksi siirtymäajan on oltava riittävä ja hyvissä ajoin tiedossa yrittäjille”, Filatov kertoo. ”Meidän on hallitusohjelman mukaisesti löydettävä keinoja tukea tarhaajien siirtymistä turkistarhauksesta muun elinkeinon harjoittamiseen”. Siirtymäkauden aikana verkosto vaatii turkiseläinten hyvinvointisäädöksien tiukentamista vastaamaan vähintään muiden Pohjoismaiden tasoa. Verkosto seuraa tiiviisti eläinsuojelulain uudistusta. ”Valtioneuvoston uuden turkiseläinten hyvinvointiasetuksen tulee vastata eläinten hyvinvoinnin kannalta vähintään muiden Pohjoismaiden lainsäädäntöä”, linjaa Annika Lapintie. Animalia on hyvillään verkoston perustamisesta sekä siitä, että verkosto kertoo tukevansa Animalian vuonna 2010 käynnistynyttä Turkistarhaton Suomi 2025 -kampanjaa. ”On todella hienoa, että kansanedustajat ovat aktivoituneet asiassa. On myös upeaa huomata, että Animalian pitkäaikaisella työllä on ollut vaikutusta kansanedustajien toimintaan. Teemme yhteistyötä verkoston kanssa esimerkiksi järjestämällä yhteisiä tilaisuuksia”, kertoo Animalian toiminnanjohtaja Kati Pulli. vesa saarinen

2 / 2012

Turkiseläimet tieteellisen suurennuslasin alla Turkiseläimiin liittyvää tieteellistä tutkimusta tehdään jatkuvasti. Pääosin tutkimusta tehdään Pohjoismaissa, joissa turkisteollisuudella on tukeva jalansija.

animalia

Uiminen on minkeille tärkeä lajityypillinen käyttäytymistarve.

2 / 2012

uomessa turkiseläinten hyvinvointiin liittyvä tutkimus toteutetaan Itä-Suomen yliopistossa Kuopiossa. Viime vuosina tutkimusta on tehty erityisesti minkkien uimistarpeen ja kettujen kaivamistarpeen parissa. Tutkimuksissa on selvitetty, mitkä käyttäytymistarpeet voidaan katsoa ketuille ja minkeille lajityypillisiksi. Tutkimusten tulokset ovat harvoin täysin yksiselitteisiä. Vaikka eri tutkimukset käsittelisivät samaa asiaa, kuten minkkien tarvetta uida, on eri tutkimuksissa voitu päätyä täysin vastakkaisiin lopputuloksiin. Tutkimusasetelma vaikuttaa aina merkittävästi tuloksiin. Eri tulos saadaan esimerkiksi silloin, jos eläimiä tarkkaillaan vain kerran tai kaksi muutaman tunnin ajan verrattuna koko vuorokauteen ja useampiin kertoihin pitkän ajan kuluessa. Samoin vaikutusta on esimerkiksi sillä, ovatko tutkitut eläimet jo pentuina tottuneet tutkittavaan asiaan, esimerkiksi uima-altaaseen tai hiekkalaatikkoon. Hyvinvointitutkimuksissa tarkastellaan usein eläinten stereotyyppistä käyttäytymistä, jota pidetään merkkinä ongelmista eläinten hyvinvoinnissa. Yhteys hyvinvointiin ei kuitenkaan ole suoraviivainen: stereotyyppisesti käyttäytyvä eläin voi olla vähemmän stressaantunut kuin eläin, joka ei käyttäydy stereotyyppisesti, sillä eläin käyttää stereotypioita sopeutuakseen epätyydyttävään ympäristöönsä. Stereotypioiden esiintyminen kertoo kuitenkin aina siitä, että eläinten olosuhteissa on tai on ollut ongelmia. Stereotyyppinen käytös kun ei aina lopu, vaikka olosuhteita parannettaisiin.

Haluaako minkki uida? Viime vuonna julkaistiin Suomessa toteutettu tutkimus, jossa oli selvitetty, väheneekö minkkien stereotyyppinen käyttäytyminen, jos minkeille annetaan mahdollisuus uima-altaan käyttämiseen. Vertailuryhminä käytettiin minkkejä, joille tarjottiin uima-altaan kokoinen ylimääräinen häkkitila sekä minkkejä, jotka pidettiin tavallisessa häkissä ilman lisätilaa tai –virikkeitä. Minkit kasvatettiin yksittäin ja niitä tarkkailtiin kuudessa jaksossa heinä-joulukuun aikana. Tutkimuksen tulos oli, että stereotyyppinen käyttäytyminen lisääntyi kaikilla minkeillä syksyisin. Eniten stereotyyppinen käyttäytyminen lisääntyi ryhmässä, jolla oli käytössään pelkkä tavallinen häkki ja vähiten ryhmässä, jolla oli käytössään uima-allas. Uima-altaan kokoisen lisätilan saaneet minkit olivat stereotyyppisen käytöksen esiintymisessä kahden muun ryhmän välissä. Uima-altaaseen päässeet minkit käyttivät vähiten aktiivisesta ajastaan stereotyyppiseen käyttäytymiseen. Uima-allasryhmällä stereotyyppiseen käyttäytymiseen kului korkeintaan noin 10 prosenttia aktiivisesta ajasta, kun tavallisissa häkeissä kasvaneilla minkeillä vastaava osuus oli lähes 30 prosenttia. Tutkimuksen loppupäätelmä oli, että uimamahdollisuus vähentää stereotyyppisen käyttäytymisen kehitystä minkeillä. Tarvitseeko ketun päästä kaivamaan? Muutama vuosi sitten Suomessa suoritettiin useampikin tutkimus, joissa tarkoituksena oli selvittää sinikettujen motivaatiota maa-alustalle pääsemiseen ja sen kaivamiseen. Ensimmäisessä kokeessa mitattiin kettujen halukkuus päästä maa-alustalle sillä, miten monta kertaa ketut olivat valmiit painamaan metallilevyä päästäkseen siirtymään toiselle alustalle. Ketut opetettiin erikseen levyn painamiseen. Ketut olivat valmiita tekemään runsaastikin töitä päästäkseen toiseen häkkiin. Sillä ei kuitenkaan ollut merkitystä, oliko häkissä hiekkalaatikko, tavallinen tasainen pohja vai verkkolattia. Sen sijaan hiekkalaatikko stimuloi kettujen aktiivista käyttäytymistä: ketut kaivoivat, leik-

istockphoto

teksti laura uotila

kivät, tekivät saalistushyppyjä ja tutkivat hiekkaa enemmän kuin muilla pohjamateriaaleilla. Tutkimuksen toisessa osassa selvitettiin, viettävätkö ketut enemmän aikaa verkko- vai hiekkapohjalla, kun ketuilla oli käytössään samankokoiset alueet molempia pohjamateriaaleja. Vertailuryhmällä oli käytössään vastaava tila, mutta pelkästään verkkopohjaisena. Tulos oli, että hiekkapohjallekin pääsevät ketut viettivät enemmän aikaa verkkopohjalla kuin hiekkapohjalla, mutta niillä ketuilla, joilla oli käytössään myös hiekkapohja, esiintyi vähemmän suunkäyttöön liittyviä stereotypioita kuin pelkästään verkkopohjalla kasvaneilla ketuilla. Hiekkapohjan ottaminen pois kettujen käytöstä aiheutti myös ns. rebound-efektin, joka tarkoittaa sitä, että ketuilla oli patoutunut tarve kaivaa hiekkapohjaa sen jälkeen, kun se taas palautettiin kettujen käyttöön. Taloudellisesti kannattamatonta Molempien Suomessa toteutettujen tutkimusten perusteella selviää, että minkkien uimismahdollisuudella sekä kettujen kaivamismahdollisuudella on selkeä merkitys eläinten stereotyyppisen käyttäytymisen vähentämisessä. Näiden käytännön toteutus turkistarhoilla vaatisi kuitenkin mittavia muutoksia eikä olisi taloudellisesti kannattavaa. Esimerkiksi Saksassa laki vaatii, että minkeillä on oltava mahdollisuus ui-

miseen. Ruotsi taas vaatii ketuille mahdollisuutta kaivamiseen. Lakimuutokset ovat aiheuttaneet sen, että lajien tarhaaminen on loppunut tai loppumassa, kun siirtymäaika päättyy. Jos hyvinvointitutkimusten tulokset siirrettäisiin Suomessakin käytäntöön, tulisi turkistarhaus myös meillä tiensä päähän. Tutkimustuloksia tarkastellessa tuntuukin kovin perusteettomalta, jos niitä ei huomioida lainkaan Suomen juuri muutettavana olevassa turkiseläimiä koskevassa asetuksessa.

Lähteet: Ahola, L., Mononen, J. & Mohaibes, M. Effects of access to extra cage constructions including a swimming opportunity on the development of stereotypic behaviour in singly housed juvenile farmed mink (Neovison vison). Applied Animal Behaviour Science 134 (2011): 201– 208. Koistinen, T., Ahola, L. & Mononen, J. Blue foxes’ (Alopex lagopus) preferences between earth floor and wire mesh floor. Applied Animal Behaviour Science 111 (2008): 38–53. Koistinen, T. & Mononen, J. Blue foxes’ motivation to gain access to solid floors and the effect of the floor material on their behavior. Applied Animal Behaviour Science 113 (2008): 236–246.

2 / 2012

kiina harri lammi

– Eläinten kohtelun murheenkryyni innostuu eläinsuojelusta teksti salla tuomivaara

2 / 2012

Koirat, jotka olivat päätyä aterioiksi ihmisten lautasille, ottavat nyt rennosti eläinsuojeluyhdistyksen tarhalla.

vässä rahaa melkein 400 euroa, parin paikallisen ihmisen kuukausipalkan verran. Lähes jokaista tarhalla olevaa koiraa on odottanut aikanaan koira-ateriaksi päätyminen. Nyt ne asuvat vapaaehtoisten ja palkattujen eläinsuojelijoiden hoitamina tällä tarhalla, monet elämänsä loppuun asti. Koiria ei lopeteta, elleivät ne ole parantumattomasti sairaita. Vain pienelle osalle niistä löytyy uusi koti.

2 / 2012

myös Animalian karhuryhmä tukee toiminnallaan. Robinsonin mukaan järjestön suhteet viranomaisiin ovat alusta lähtien olleet hyvät ja edistysaskeleita on otettu. Sappikarhutarhaus kuitenkin jatkuu yhä. Samoin jatkuu työ Kiinan ensimmäisen varsinaisen eläinsuojelulain aikaansaamiseksi. Kiinan tämän hetken politiikka tähtää iskulauseensa mukaan ”harmoniseen yhteiskuntaan”. Niinpä myös eläinsuojelutyön ja tekeillä olevan eläinsuojelulain esitetään kehittävän harmonisempaa yhteiskuntaa. Eläinsuojelu kuvataan usein sivistyneen, moraalisesti korkeatasoisen ja hyvinvoivan yhteiskunnan piirteenä. Eikä ajatus eläinten hyvästä kohtelusta osana ihmisen tavoiteltavaa käyttäytymistä ole vieras maan perinteisille uskonnoillekaan. Kiinan kokoisessa ja ikäisessä maassa muutokset vievät kuitenkin aikaa. Sik-

si eläinsuojelun parissa riittää jatkossakin työtä myös kansainvälisille toimijoille. Kiinalaiset eläinsuojelujärjestöt ovat usein vähävaraisia ja eläinsuojelun käytännön toteuttaminen on länsimaita heikompaa silloinkin, kun siihen todella pyrittäisiin. 800 koiran tarhalla Korkean rautaportin ja pitkien tiilimuurien takaa kuuluu haukunta. Kuonoja työntyy esiin portin alta ja väleistä. Olen matkustanut kauas Pekingin laitakaupungille hökkeleiden keskelle vieraillakseni paikallisen eläinsuojelujärjestön koiratarhalla. Keski-ikäisten miesten avatessa portin suurikokoiset koirat pyörivät ympärilläni. Suurin osa tarhan koirista on kuitenkin aitauksissa. Emme kierrä koko aluetta, mutta kuulen, että koiria on yhteensä noin 800. Oppaanani toimiva mies kertoo, että yksin koirien ruokaan kuluu päi-

Salla Tuomivaara Kirjoittaja on Animalian toiminnanjohtaja, joka on virkavapaalla Kiinassa huhtikuun 2013 loppuun

salla tuomivaara

Harmoniseen yhteiskuntaan eläinsuojelun avulla Tapasin Jill Robinsonin vieraillessani samalla Animals Asia Foundationin vapautettujen sappikarhujen tarhalla kuin Yao Ming. Tämän järjestön ja tarhan työtä

salla tuomivaara

“O

lemme melkein siinä pisteessä, että me kansainväliset toimijat voimme astua syrjään ja kiinalainen yhteisö, niin kansa kuin media, tarttuu ohjaksiin.” Suurin piirtein näin kuvaili Kiinan eläinsuojelutilannetta englantilaissyntyinen Jill Robinson, yksi maan näkyvimmistä eläinsuojeluhahmoista, tänä keväänä. Robinsonin arvio kuvaa tämän hetken tilannetta. Eläinsuojelu on Kiinassa näkyvämmässä asemassa kuin pitkiin aikoihin, jos milloinkaan. Eläinsuojelutoiminta oli pitkään usein ulkomaisten eteenpäin sysimää, mutta nyt se on yhä useammin paikallisten omaehtoista työtä. Kiinassa viettämäni vuoden aikana maassa on keskusteltu paikallisten eläinaktiivien tekemistä koiranliharekkojen pysäytyksistä. Koripallotähti Yao Mingin karhutarhavierailu kiihdytti väittelyä sappikarhutarhauksesta. Kampanja haineväkeitosta luopumiseksi on saanut julkkistukijoita ja osa ravintoloista on luopunut perinneherkusta. Mediassa tulee vastaan tuon tuosta pieniä tarinoita villieläinten suojelusta, eläinten vaikutuksesta hyvinvointiimme sekä kulkukissa- ja rabiesongelmien eläinystävällisistä ratkaisuista.

Tilaa ja tilausta vain pienille koirille Kotien löytymistä ei helpota se, että Pekingin keskusta-alueella saa virallisesti pitää vain alle 36 cm korkeita koiria. Kaupungin hallinto yrittää suitsia säädöksellä valtavalla vauhdilla kasvavasta lemmikkijoukosta aiheutuvia ongelmia. Kaikki koirat on rekisteröitävä vuosittain. Maksulliseen rekisteröintiin sisältyy koiran terveystarkastus rokotuksineen. Korkeahkosta maksusta huolimatta rekisteröityjen koirien määrä kasvaa jatkuvasti. Koiria tarhalla hoitavat miehet kertovat toimivansa rakkaudesta eläimiin. He näkevät yleistyvän lemmikkien pidon yhtenä syynä kiinalaisten muuttuviin eläinsuojeluasenteisiin. ”Kyllä muutos on selkeä. Kiinalaiset välittävät eläinten kohtelusta koko ajan enemmän”, tarhalla työskentelevä mies toteaa.

Lihansyöntiä kritisoivia tarroja ja katukanoja Kiinalaisen kasvisravintolan seinällä on tarra, jossa vedotaan, että eläimiä pitäisi rakastaa, ei syödä. Myös tuotantoeläimiä, ei vain koiria. Pekingissä on nykyisin kasvissyöntiä myös eläinoikeussyistä edistäviä yhdistyksiä. Kasvisravintoloita on maailmankatsomuksellisten perinteiden, etenkin buddhalaisuuden, vuoksi jo vanhastaan paljon. Kuten monissa muissakin maissa, eläinten tie ihmisten sydämiin tuntuu kuitenkin käyvän helpoimmin lemmikkeinä tunnettujen lajien kautta. Työ eläinten puolesta Kiinassa on pitkälti tiedon jakamista ja valistusta. Ihmiset pitävät eläimistä ja haluavat kohdella niitä hyvin, mutta usein ihmiset eivät tiedä kulutus- ja toimintatapojensa vahingollisuudesta eläimille. Nopeasti modernisoituvassa maassa tehotuotannon käytännöt ovat ihmisille vielä vieraampia kuin Suomessa. Vaikka Kiinasta löytyy eläintuotannon jättiyksiköitä, jotka pysyvät tavallisten ihmisten katseiden ulottumattomissa, ovat tuotantoeläimet yhä läsnä ihmisten arjessa lemmikkien ohella. Kanat ja ankat tepastelevat kaduilla niin kylissä kuin kaupungeissakin. Miljoonakaupungin reunoilla jotkut taittavat päivittäiset matkansa yhä aasilla ja lampaiden sekä lehmien päät pilkistelevät pienistä piharakennuksista. Kiinassa sekä eläinsuojelun haasteet että lupaukset ovat suuria. Kehityksen suunnasta ei kuitenkaan ole epäselvyyttä. Jättivaltio asukkaineen on heräämässä eläinten hyvän kohtelun haasteeseen.

Kanahäkki voi löytyä pääkaupungin keskustasta, kodin edustalta. Tuotantoeläimet ovat yhä läsnä kiinalaisessa arjessa.

2 / 2012

Kirjavinkit

Kesäkiertue

teksti ninni pekkala

Minä en ikinä leivo, koska en osaa. Myös mieheni mielestä olen keittiössä ”kävelevä katastrofi”. Vegeherkkuja-kirjan suklaaherkkuja esitellyt kansi sai minut kuitenkin niin pyörryksiin, että ostin ainekset minttubrownieta varten. Kannen kuva siis toimii, kuten myös sisäsivujen valokuvat, sillä kuvat ovat mielestäni leivoskirjassa pääosassa. Jätän leipomatta, jollen tiedä, miltä lopputuloksen tulee näyttää. Vegeherkkuja todistaa, että vegaaniset herkut ovat maukkaita. Triplasuklaajuusto-

Teos on lainattavissa Animalian kirjastosta.

Butcher, Sally: Vegestan – kasvisruokaa Lähi-idästä. Moreeni, 2012. 272 s.

kakkujen, kookoskakkujen ja muiden kaloripommien joukosta löytyy herkku joka tilanteeseen. Maidottomina ja kananmunattomina herkut sopivat myös allergikoille. Peukkua näytän myös sille, että kirjailija lahjoittaa osan tuotoista eläinsuojelujärjestö Farm Sanctuarylle. Ikävänä asiana päänvaivaa aiheuttavat mitat, jotka on ilmoitettu grammoina eikä desimittoina. Miten kävi minttubrownielle? Ei näyttänyt yhtään siltä miltä piti, mutta maku vei ninni pekkala kielen mennessään.

Knight, Andrew: The Cost and Benefits of Animal Experiments. Palgrave MacMillan, 2011. 254 s. Andrew Knight on arvostettu tutkija, joka on tehnyt pitkään työtä eläinkokeiden vaihtoehtojen puolesta. Ensimmäisessä kirjassaan Knight käsittelee eläinkokeita ja niiden vaihtoehtoja laajasti: kirja sisältää niin perustietoa koe-eläimien käyttömääristä ja –tavoista kuin eläinkokeiden tulosten epävarmuudesta. Kirja antaa myös katsauksen vaihtoehtomenetelmien nykytilanteeseen. Oma kappaleensa on omistettu eläinkokeille opiskelussa. Kirja on perusteellinen tietopankki eläinkokeiden ja niiden vaihtoehtojen tilanteesta kiinnostuneelle. Koska kirjoittaja on tutkija, käydään asiat läpi tarkasti ja varsin syvällisesti. Kuitenkin kirja avautunee kohtuullisen helposti myös vähemmän tieteellistä tekstiä lukeneelle, sillä kirjassa selitetään asiat perusteellisesti. Lähdeviittaukset ovat kirjassa myös paikallaan, joten kirjan johdattamana on helppo sukeltaa syvemmälle eläinkokeiden ja niiden vaihtoehtojen maailmaan.

eeva hämäläinen

laura uotila

2 / 2012

28€

Mainquist, Emily: Vegeherkkuja – 70 ihanaa leivonnaista ja jälkiruokaa vegaanille. Tammi, 2012. 144 s

2012

Teos on lainattavissa Animalian kirjastosta.

Kardemummaa, ruusunlehtiä, kanelia ja sahramia: maaginen Lähi-idän alue on tunnetusti kasvisruokailijan runsaudensarvi, väittää kirjan esittelyteksti. Reseptit kannustavatkin käyttämään erilaisia papuja ja linssejä, sillä tuttu soijarouhe mainitaan vain kerran. Vegestan avaa uuden maustamisen maailman ja lisäksi opit valmistamaan herkullisia tahnoja, pikkelssejä ja hilloja. Vegestanin reseptit ovat lakto-ovovegetaarisia, mutta muunnettavissa vegaanisiksi. Päänvaivaa saattaa aiheuttaa joidenkin raaka-aineiden saatavuus tuoreena sekä niiden ilmastovaikutusten pohtiminen. Kirjoittajan taustaintresseissä ei ole varsinaista eettistä tai ekologista painotusta. Reseptejä rytmittävät mielenkiintoiset katsaukset Lähi-idän ruokakulttuuriin ja yrttilääkintään. Sympaattiset tarinat kirjoittajan elämän varrelta saattavat lukijan askeleen lähemmäksi itämaista tunnelmaa. Siksi Vegestan on hieman enemmän kuin keittokirja.

Kirjan voi tilata Animalia-shopista!

Muutama poiminta kesäkiertueen aikataulusta:

Verbecke, Annelies: Kalanpelastaja. Avain, 2011. 186 s. Belgialaisen Annelies Verbecken (s. 1976) romaani Kalanpelastaja on seos kasvutarinaa, rakkauskertomusta sekä asiaa kalojen ja vesistöjen tilasta. Romaanissa päähenkilö Monique Champagne kokee rakkauselämässään pettymyksen ja ryhtyy sen seurauksena pelastamaan vesistöjä sekä kaloja. Verbecken romaani on helppolukuinen, jopa kevyt. Myös juonenkäänteitä kirjassa riittää melkein liikaa. Kevytlukuisen kirjan pinnan alla on pohdittua asiaa suhtautumisestamme kaloihin, ja onpa kirja myös luettavissa allegoriana kivun ja menetyksen kokemuksiin. Mikään romaanitaiteen mestariteos Kalanpelastaja ei ole, mutta lajissaan se on sujuvaa luettavaa, joka parhaimmillaan herättää ajatuksia suhtautumisestamme vedeneläviin. vesa saarinen

Toukokuu 18.–20.5. Vegfest, Tampere 19.5. Mahdollisuuksien tori, Oulu 19.5. Yläkaupungin Yö, Jyväskylä 26.-27.5. Maailma kylässä -festivaali, Helsinki 26.5. Mahdollisuuksien tori, Savonlinna

animalia lähtee jälleen kesäkiertueelle! Kesäkiertue käynnis-

tyy toukokuussa ja jatkuu elokuun kesäiltoihin asti. Vierailemme Suomen turuilla ja toreilla Helsingistä aina Oulun korkeudelle asti. Tänä vuonna kesäkiertueen teemana on turkistarhattomaan Suomeen tähtäävä kansalaisaloite. Kiertueella voit ottaa osaa kansalaisaloitteeseen allekirjoituksellasi. Lue lisää kansalaisaloitteesta sivulta 4. Kesäkiertueella animalialaiset järjestävät tempauksia, tapaavat paikallisia ihmisiä sekä jakavat tietoa toiminnastamme, kampanjoistamme ja eläineettisestä kuluttamisesta. Kiertuepysäkeillä voit osallistua arvontaan sekä ostaa Animalian upeita kannatustuotteita. Jäseneksi liittyminenkin onnistuu vaivattomasti. Kesän kuluessa toivomme tapaavamme mahdollisimman monia Animalia-lehden lukijoita. Tule siis tapaamaan paikallisia aktiiveja, rupattelemaan eläinsuojeluaiheista ja viettämään mukavaa kesäpäivää!

Kesäkuu 1.6. Mahdollisuuksien tori, Jyväskylä 16.6. Kaupunki haltuun, Kotka Elokuu 23.8. Taiteiden yö, Helsinki 24.8. Taiteiden yö, Kouvola Kesäkiertuepysäkkejä tulee olemaan yllämainittua enemmän. Ajantasaiset tiedot aikataulusta löydät sekä Animalian kesäkiertue 2012 -Facebook-ryhmästä että kesäkiertueen nettisivuilta www.animalia.fi/kesakiertue. Näiltä sivuilta löydät myös kuvia, videoita ja juttuja tempauksista läpi kesän! Lisätietoja toimistoltamme p. 09720 65 90 tai ninni.pekkala@animalia.fi

2 / 2012

Animalia testaa

teksti sari hälinen kuvat valmistajat

Eeva tekee kampanjatyötä Jyväskylän alueosastossa

Vegaaniset margariinit oletko koskaan kiinnittänyt huomio-

ta siihen, mitä levität jokapäiväisen leipäsi päälle? Animalia laittoi vegaaniset margariinit paremmuusjärjestykseen. Kaikki kaupan kasvismargariinit eivät ole vegaanisia. Margariinit saattavat sisältää ainesosia lehmänmaidosta tai liivatteesta. Lähes poikkeuksetta margariineihin lisätty D-vitamiini on eläinperäistä D3-vitamiinia. D2-vitamiini sen sijaan on kasviperäistä. Suomalaisilla margariinimarkkinoilla on tällä hetkellä ainakin viisi tuotetta, jotka ovat varmasti vegaanisia. Eläineettisen kuluttajan iloksi ne löytyvät lähes kaikista kaupoista. Mutta mikä margariineista maistuu

TESTI JA A T VOIT

2 / 2012

parhaalta? Asian selvittämiseksi Animalian testiryhmä laittoi margariinit paremmuusjärjestykseen. Arvostelukriteereinä olivat maku ja levitteen koostumus. Testaajilla oli mahdollisuus maistella margariineja suoraan rasioista. Jotta koostumuksen arviointi helpottuisi, oli testaajille tarjolla myös leipää, jolle sivellä levitteitä. Margariinirasioiden etiketit oli teipattu piiloon, jotta testistä tulisi puolueeton. Ilmeet testaajien kasvoilla vaihtelivat. Harvoin kukaan maistelee margariineja pelkän maun vuoksi. Yhteinen inhokki löytyi heti: Alpro-Soya -margariini maistui liian teolliselta ja tunkkaiselta. Margariinin levittäminen oli myös hieman hankalaa.

Tuote

Neljäs sija luovutettiin Rainbow –kevyt margariinille, joka koettiin tavanomaiseksi perusmargariiniksi. Kolmas sija jaettiin Benecolin (60 %) ja Keijun (70 %) kesken. Benecolin maku jakoi testaajat: joidenkin mielestä tuote oli liian voinmakuinen, toisten mielestä maku oli liian laimea. Benecol on myös testin kallein tuote. Keiju (70 %) levittyi hyvin, mutta raati jäi pohtimaan levitteen suolaisuutta. Testissä voiton vei Keijun kevyt (40 %) margariini. Levitettävyys ja maku kohtasivat kevyessä Keijussa parhaiten. Makunystyröitä hellittiin sopivalla määrällä suolaa ja rasvaisuus otti juuri sopivasti kitalakeen.

Raadin kommentit

Keiju Kevyt laktoositon 40 % Hinta: 400 g / 1,62 € Pisteet: 3,6 / 5

”Hyvä levitettävyys.” ”Juuri sopivan rasvainen.” ”Täydellinen maku.” ”Hieman laimea.”

Keiju laktoositon 70 % Hinta: 400 g / 1,59 € Pisteet: 3,3 / 5

”Pikkaisen mauton.” ”Aika suolainen.” ”Hyvin levittyvä.” ”Herkän makuinen.”

Benecol laktoositon 60 % Hinta: 450 g / 6,29 € Pisteet: 2,6 / 5

”Kova koostumus.” ”Maku tarpeeksi voimainen.” ”Ei tarpeeksi rasvainen.”

Rainbow margariini 40 % Hinta: 400 g / 0,99 € Pisteet: 2,6 / 5

”Mauton.” ”Levittyy pehmeästi.” ”Tavanomainen.” ”Suolainen.”

Alpro-Soya 40 % Hinta: 250 g / 1,29 € Pisteet: 2,3 / 5

”Tunkkainen ja teollinen.” ”Kova ja vaikea levittää.” ”Mukavan värinen.” ”Todella rasvainen.”

Animalian aktiiviesittelyssä jyväskyläläinen Eeva Hämäläinen.

Eeva Hämäläinen toimii Animalian Jyväskylän alueosastossa aktiivina. Alueosasto käynnistettiin noin vuosi sitten hiljaiselon jälkeen uudelleen. Eevan sai mukaan Animaliaan tarve tehdä töitä eläinten puolesta. ”Olin jo aiemmin omassa toiminnassani, esimerkiksi kulutustottumuksissani, ottanut eläimet huomioon, mutta koin sen riittämättömäksi”, Hämäläinen kertoo. ”Animalian toimintatavat sopivat minulle. Uskon, että eläinjärjestökentän laaja-alaisuus on hyvä asia. Erilaiset järjestöt täydentävät toisiaan, jolloin saadaan nostetuksi asioita eri tavoin esiin ja tavoitetaan erilaisia ihmisiä.” Jyväskylän alueosastossa on aktiivisia toimijoita mukana noin kymmenen, ja sähköpostilista tavoittaa tuplaten asiasta kiinnostuneita. Mukana on hyvin erilaisia ihmisiä, joilla on moninaiset taustat. Monet toimivat useissa eri järjestöissä. Aktiivijoukko on toteuttanut jo useita menestyneitä kampanjoita Jyväskylässä. ”Vapauta valinnoilla -kampanjan lanseerauksella saimme paljon positiivista huomiota viime syksynä. Eläinten viikolla olimme kampanjan teemoilta pitämässä infopöytää useissa tapahtumissa. Maistatimme vegaanisia makkaroita ja jaoimme tietoa eläinystävällisestä kuluttamisesta”, Hämäläinen muistelee. ”Mieleeni on jäänyt myös Häkitys 24h -tempaus Turkittomana perjantaina. Aktiivimme Matti Hetemäki vietti vuorokauden häkissä Jyväskylän kävelykadulla. Molemmat tempaukset saivat myös paljon positiivista huomiota niin kadun ihmisiltä kuin alueemme medialtakin.” Vapaaehtoinen eläinsuojelutyö on paikallistasolla paitsi palkitsevaa, myös haasteellista. ”Resurssit ja aikataulujen yhteensovittaminen luovat omat haasteensa alueosaston vapaaehtoisten toimintaan. Toisaalta pienessä ja kevyessä alueosastossa

teksti hannele ahponen kuva vesa saarinen

alia anim i r ympä en suom

voidaan reagoida asioihin nopeasti”, Hämäläinen tietää. Hämäläinen opiskelee Jyväskylän yliopistossa yhteiskuntatieteitä. Yhteiskuntatieteellinen eläintutkimus, eläinoikeusfilosofia ja eläinten käyttäytymistiede kiinnostavat häntä. ”Tuotanto- ja turkiseläimet sekä kuluttaminen ovat olleet viime aikoina paljon esillä kampanjoissa. Toivoisinkin, että voisimme tulevaisuudessa nostaa esille koe-eläinasiaa ja herättää keskustelua esimerkiksi alueellamme tehtävistä eläinkokeista”, Hämäläinen sanoo. 2 / 2012

let osaa venäjää, matkalle kannattaa ottaa avuksi vaikkapa Vegaaniliitolta tilattavissa oleva The Vegan Passport.

tero heino

Idiootin tunnelma hurmaa Ravintola Idiot on niittänyt turistien keskuudessa mainetta. Moikan rannalla sijaitseva Idiot hurmaa charmantilla ilmapiirillään. Kalusteet ovat suoraan 1800-luvulta, ravintolan tarjoilijat ovat ystävällisiä ja puhuvat sujuvaa englantia. Ruokalistalta voi tilata venäläisiä perinnekasvisruokia, kuten sienipelmeneitä ja kaalikeittoa. Täysin puhtoinen kasvisravintola Idiot ei kuitenkaan ole, sillä menu sisältää myös pitkän rivin merellisiä ruokia. Vegaanivaihtoehtojen niukkuus harmittaa. Kolmas maininnan arvoinen paikka on kasvisravintola Botanika, joka sijaitsee Kesäpuiston liepeillä. Hintataso on korkea, suurin piirtein Suomen tasoa, mutta paikan tunnelmasta ja hyvästä palvelusta kannattaa maksaa ylimääräistä. Tarjoilijat puhuvat sujuvasti englantia, ja myös ruokalistat ovat saatavilla englanniksi. Purtavaa Botanikasta löytyy sekä pienempään että isompaan nälkään: lista on monipuolinen intialaisine, aasialaisine ja venäläisine makuineen. Aterian kylkeen voi valita herkullisen, tuoreista vihanneksista ja hedelmistä puristetun smoothien. Vegaaninkaan ei tarvitse selvittää erikseen annoksien sopivuutta, sillä vegaaniset annokset on merkitty menuun valmiiksi.

viiden miljoonan asukkaan Pietari on

Suomea lähinnä sijaitseva metropoli, jonne matka Allegro-junalla taittuu Helsingistä kolmessa ja puolessa tunnissa. Pietariin aikovaa eläinten ystävää askarruttavat usein kysymykset kasvissyöjälle sopivien ruokien tarjonnasta: missä ravintoloissa tarjoillaan muutakin kuin hapankaalia, suolakurkkua ja tattaria? Vanhin pietarilainen kasvisravintola lienee Troitski Most, joka on perustettu vuonna 1995. Kahvilatyyppinen ravintola on nykyään laajentunut ketjuksi ja vuosien varrella ketjun ravintoloita on avattu 22

2 / 2012

Pietarista löytyy laadukkaita kasvisravintoloita – kunhan tietää mistä etsii. teksti kaisa karhu

Pietariin viisi. Sisustukseen ja eettisiin periaatteisiin Troitski Most on ammentanut vaikutteita itämaisista uskonnoista. Salaattivitriinistä saa valita lautaselleen mieluisat salaatit ja listalta voi tilata lämpimäksi ruoaksi esimerkiksi borsh- tai kaalikeiton. Listalta löytyy myös tattaririsottoa, erilaisia lasagnetteja sekä soijaruokia, kuten soijastroganoffia. Ruokien hinta on kohtuullinen ja määräytyy painon mukaan. Useimmissa ruoissa on käytetty kuitenkin maitotuotteita, joten ruoan vegaanisuus kannattaa tarkistaa myyjältä. Jol-

Yllättäviä makuelämyksiä Pietarista löytyy myös monia kiinalaisia ravintoloita, joissa voi täyttää vatsansa esimerkiksi tofuruoilla. Halpoja sushiravintoloitakaan ei kannata unohtaa: Jevrazija-nimisen ketjun sushiravintoloita, joista saa herkullisia kurkku- ja avokadosushirullia, on pelkästään Pietarissa sadoittain. Myös gruusialaista keittiötä kannattaa kokeilla: kasvissyöjälle soveltuvia vaihtoehtoja ovat erilaiset papumuhennokset ja paistetut perunat. Munakoisoa saa monissa herkullisissa muodoissa: rullina, salaatteina ja muhennoksina.

Osoitteita: Troitski Most: viidessä eri osoitteessa, esim. Kronverskiy Prospekt 35 (Petrogradskaja), lähin metroasema Gorgovskaja, tai 6. linja 27 Vasilin saarella (kävelykatu) lähin metroasema Vasileotrovskaja Idiot: naberezhnaja reki Moiki 82 (rantakatu Moikan varrella), lähin metroasema Sennaja/Sadovaja Botanika: ulitsa Pestelja 7, lähin metroasema Nevski Prospekt

Jos itse haluaa tarttua soppakauhaan, kätevimmin ravitsevan kasvisruoan raakaaineksia saa hankittua suurimmista supermarketeista, kuten Vladimirskaja/Dostojevskaja-metroaseman viereisestä Lendistä tai Aleksander Nevskin hautausmaan lähellä sijaitsevasta Prismasta. Hinnat ovat selvästi Suomea edullisempia. Pääsiäistä edeltävän paaston aikana kauppojen hyllyiltä voi löytää monia yllättäviä tuotteita, sillä ortodoksisen kirkon paastonaikaan kuuluu monilla lihan lisäksi myös maitotuotteista kieltäytyminen. Itse olen löytänyt eri hedelmillä, kuten luumuilla ja appelsiineilla, maustettuja soijarahkoja. Soijamajoneesiakin on yllättävän helppoa löytää Suomen kauppoihin verrattuna. Jos tekee mieli jotakin makeaa, tummaa suklaata löytyy joka kioskista. Kauppahallien valikoimista kannattaa kokeilla myös valtavina köntteinä tarjolla olevaa halvaa, josta myyjä paloittelee sopivan kokoisen viipaleen ostajan toiveiden mukaan. Ja vielä viimeisenä pikkuvinkkinä: viimeisimmällä Pietarin reissullani silmiini sattui Vasileotrovskajan metroaseman vieressä sijaitseva kasvisruokakioski, jossa myytiin kasvismakkaroita, tofua ja muita erikoistuotteita. 2 / 2012

Miten voin toimia

Koonneet Laura Uotila ja Vesa Saarinen

Koonneet Vesa Saarinen ja Laura Uotila

Kerää nimiä kansalaisaloitteeseen!

Animalia ja eduskunnan eläinsuojeluryhmä kertoivat eläinsuojelulaista

Animalia muuttaa – muuttoapua tarvitaan animalian toimisto muuttaa kesällä

Helsingin Sörnäisiin, osoitteeseen Suvilahdenkatu 4. Uusi toimisto palvelee paremmin Animalian jäseniä ja sijaitsee hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrella, aivan Sörnäisten metroaseman nurkalla. Muutto on toimistolle iso urakka, ja muuttoavuksi kaivataan kesä-heinäkuussa koko joukko animalialaisia. Tarvitsemme pakkausapua, reippaita muuttolaati-

Paras juttu numeron 1/2012 parhaaksi jutuksi äänestettiin artikkeli ”Susikeskustelu hukassa?”. Vegaanin uusi keittokirja –teoksen arvonnassa onni suosi Miska Kaihlamäkeä. Onnea voittajalle ja kiitos kaikille äänestäneille!

Mikä on tämän lehden paras juttu? Kerro mielipiteesi 30.6. mennessä, niin olet mukana muistikirja- ja pinssipaketin arvonnassa. Lähetä vastauksesi, nimesi sekä osoitteesi sähköpostitse lehti@animalia.fi (sähköpostin otsikko: Paras juttu 2/2012) tai postitse Animalia, Porvoonkatu 53, 00520 Helsinki. 24

2 / 2012

koiden kantajia, autokuskeja kierrätyskeskusreissuille ynnä muuta. Muuton vuoksi Animalian keskustoimisto, AnimaliaShop sekä Animalian kirjasto suljetaan kesällä joksikin aikaa. Tarkemmat muuttoaikataulut sekä vaikutukset toimiston palveluihin löydät kesän korvilla osoitteesta animalia.fi. Muuttoavuksi voit ilmoittautua Kanervalle, kanerva.pelli@animalia.fi.

kirjoitusten keräämiseksi tai jos haluat järjestää esimerkiksi nimienkeruutempauksen kotikunnassasi, ota yhteyttä Kanervaan, kanerva.pelli@animalia.fi.

animalian vuosikokous järjestettiin

Helsingissä maaliskuun lopussa. Vuosikokouksessa Animalialle valittiin uusi hallitus. Järjestön puheenjohtajana jatkaa helsinkiläinen metsätalousinsinööri, järjestöpäällikkö Sami Säynevirta, 43. Muut hallituksen jäsenet ovat (aakkosjärjestyksessä) Hanna Bärlund (varapuheenjohtaja), Tanja Hietamies, Minna Hjort, Roope Kanninen, Saara Kupsala, Micaela Morero, Salla Nylund, Iiris Rautiainen, Inna Somersalo sekä Elina Valkama.

Elinvoimaa elämääsi!

Ohjeet toimimiseen löydät tämän lehden sivuilta 4-5 sekä verkosta osoitteesta turkistarhatonsuomi. fi. Jos tarvitset tarkempia neuvoja, jos mieleesi tulee mainio idea alle-

Sami Säynevirta jatkaa Animalian johdossa

Keskustelua eläinetiikasta animalia ja Juliana von Wendtin säätiö

tieteen edistämiseksi ilman eläinkokeita järjestävät eläinetiikkaa ja erityisesti koeeläimiä käsittelevän seminaarin tiistaina 12.6. kello 17. Puhujiksi saapuvat bioetiikan professori Peter Sandoe Tanskasta sekä eläinetiikan lehtori Helena Röcklingsberg Ruotsista. Seminaaripaikkana toimii Helsingin yliopiston päärakennus. Tarkemmat tiedot luennoista ja paikasta löytyvät animalia.fi-sivuilta. Tilaisuuteen on vapaa pääsy!

eläinsuojeluryhmä järjestivät kansanedustajille, toimittajille sekä yleisölle suunnatun tilaisuuden eläinsuojelulain uudistuksista. Maaliskuisessa tilaisuudessa ääneen pääsivät muun muassa Animalian toiminnanjohtaja Kati Pulli sekä eläinsuojeluryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa (kok.). Eduskunnan kansalaisinfossa järjestetty tilaisuus oli onnistunut, ja se keräsi kelpo kuulijajoukon. Tilaisuudessa Animalia muistutti, että järjestön tavoitteena on, että uudistuva eläinsuojelulaki on maailman edistynein. Työtä on tehtävä, jotta laki olisi eläinten hyvinvoinnin kannalta kestävä myös pitkälle tulevaisuuteen. animalia

iiris rautiainen

animalia sekä eduskunnan

animalia

animalian kesän suururakka on nimien kerääminen turkistarhauksen kieltoa tavoittelevaan kansalaisaloitteeseen. Jotta aloite otetaan eduskuntakäsittelyyn, on sen tueksi kerättävä vähintään 50 000 täysi-ikäisen suomalaisen allekirjoitukset. Nimiä kansalaisaloitteeseen kerätään paitsi kesätapahtumissa, myös eri kaupunkien turuilla ja toreilla. Nimiä kannattaa kerätä myös jokaisen omasta lähipiiristä, sillä jokainen allekirjoitus on arvokas. Tee hyvä teko turkiseläinten hyväksi ja osallistu aloitteeseen vaadittavien allekirjoitusten keräämiseen.

Tehtyä ja tapahtunutta

Animalian alueosastot kokoontuivat animalian alueosastojen aktiivit ko-

koontuivat Helsingissä maaliskuussa. Alueosastotapaamisessa oli kelpo kattaus ohjelmaa. Vieraileva puhuja Atlas Saarikoski kertoi kansalaisvaikuttamisesta, Animalian edustajat puolestaan ajan-

kohtaisista asioista, kuten kansalaisaloitekampanjasta sekä lähestyvistä kuntavaaleista. Iloisen alueosastotapaamisen iltajuhlissa vegaaniravintola Veganissimossa palkittiin Animalian jäsenhankintahaasteen voittanut pääkaupunkiseudun alueosasto. Jaetulle toiselle sijalle ylsivät Lahden ja Jyväskylän alueosastot.

Luomuruoka, superfoodit, lähiruoka, luonnonkosmetiikka, ekopesuaineet terveystuotteet... Ruohonjuuresta saat Animalian kortilla - 5 % alennuksen kaikista ruoka- ja kosmetiikkatuotteista sekä pesuaineista.

www.facebook.com/ruohonjuuri Kamppi Itäkeskus Tampere Turku

www.ruohonjuuri.fi

2 / 2012

Vegepalsta

teksti ja reseptimukaelmat minna hjort ja francisco sánchez molina kuvat minna hjort

Soijajuustoquesadillat mustapapujen kera (2 hengelle)

Suu makeana ja tulessa

4 tortillalettua (mielellään maissista valmistettuja, vehnätortillatkin käyvät) ½ pakettia sulavaa soijajuustoa raastettuna (esim. Cheezly) 1 paketti tai 2 dl keitettyjä mustapapuja 1 sipuli kuutioituna 1 valkosipulinkynsi murskattuna tilkka auringonkukkaöljyä (tai muuta kasviöljyä) 1 tl juustokuminaa 1 tl paprikajauhetta ½ mustapippuria suolaa maun mukaan

- meksikolaisia makuja eläinystävälliseen tapaan Tällä kertaa Animalian keittiössä kokataan kasvisruokaa meksikolaisittain. Mukana ovat kaikki tutut ainekset chilistä, limetistä ja pavuista mangoon ja suklaaseen.

Pavut tarjotaan tavallisesti lisukkeena, mutta tässä versiossa lisäämme ne quesadilla-juustotortillalettujen sisään.

Kuullota sipuli ja valkosipuli öljyssä ja lisää joukkoon pavut ja mausteet.

2 3

Sekoita joukkoon raastettu soijajuusto ja siirrä täyte sivuun.

Kastele tortilla kevyesti ja lämmitä se kuumalla pannulla ilman öljyä.

Lisää tortillan väliin täyte ja taittele kahtia. Paista vielä hetki molemmilta puolilta, jotta soijajuusto sulaa kunnolla.

Säilytä valmiita lettuja liinan alla sillä aikaa, kun valmistat loput letut, jotta ne pysyvät lämpiminä ja pehmeinä tarjoiluun saakka.

Mango-tequilajäädyke Guacamole(2 hengelle) avokadokastike (2 hengelle) 2 tuoretta mangoa viipaloituna tai 1 tölkki säilykemangoa 4 dl jääpaloja 2-3 rkl tequilaa 1 limetin mehu (sokeria maun mukaan)

Murskaa jääpalat tehosekoittimessa ja lisää joukkoon mango, limetin mehu ja tequila.

Kaada sose pakastinrasiaan ja jäähdytä pakastimessa noin 1–2 tunnin verran kunnes koostumus on jäädykemäinen. Jos et käytä alkoholia voit jättää tequilan pois ja lisätä hieman limettimehun määrää.

2 kypsää avokadoa 1 kypsä tomaatti kourallinen tuoretta korianteria kevyesti silputtuna ½ sipuli ripaus suolaa ½ limetin mehu Aloita kuorimalla avokadot.

1 2

Kuutioi avokadot, puolikas sipuli ja tomaatti.

Pane ainekset kulhoon ja lisää joukkoon puolikkaan limetin mehu ja ripaus suolaa.

Muussaa ainekset haarukalla kevyesti yhdeksi massaksi, mutta jätä sattumia. Älä käytä teho- tai sauvasekoitinta.

Sekoita joukkoon silputtu tuore korianteri ja tarjoile esimerkiksi täytettyjen tortillalettujen (eli meksikolaisittain tacojen) kanssa.

2 / 2012

Suklainen molekastike (4 hengelle) tulinen 4-5 chiliä kolmea eri lajiketta (valitse mieluummin tulisuusasteikon alapäässä olevia lajikkeita) 3 kypsää tomaattia 1 sipuli 3 valkosipulinkynttä 3 rkl manteleita liotettuna 1 rkl maapähkinöitä liotettuna ja/tai 1 rkl maapähkinävoita 4 rkl kaakaojauhetta tai raastettua tummaa suklaata 1 tl sokeria 1 rkl rusinoita 1,5 dl kasvislientä tilkka auringonkukkaöljyä tai muuta kasviöljyä paistamiseen kuivat aineet: 2 tl korianterinsiemeniä 1 tl seesaminsiemeniä ½ tl mustapippuria ½ tl mausteneilikkaa ¼ tl kanelia 1/3 tl juustokuminaa 1 tl paprikajauhetta ½ tl cayennepippuria ripaus suolaa

KORJAUS: Viime Animalia-lehden Ajo blanco valkosipulikeiton reseptistä oli jäänyt se olennaisin, valkosipuli, pois. Toimitus pahoittelee virhettä! Tässä resepti kokonaisuudessaan uudestaan:

Ajo blanco

Perinteisestä mole-kastikkeesta on olemassa monenlaisia versioita. Tämä resepti on muunnelma suklaisesta mole poblano -kastikkeesta. Edellisenä päivänä: Pane mantelit ja maapähkinät veteen pehmenemään.

1 2

Paista chilejä öljyttömässä pannussa muutaman minuutin ajan, kunnes ohut kuorikerros irtoaa. Poista kuorikerroksen lisäksi siemenet.

Kaada päälle kiehuvaa vettä niin, että chilit peittyvät, ja jätä ne likoamaan yön yli. Tarjoilupäivänä: Murskaa huhmareessa korianterinsiemenet ja seesaminsiemenet ja sekoita joukkoon muut kuivat aineet.

2 / 2012

2 3 4

Pilko sipuli ja valkosipuli pieniksi kuutioiksi ja kuullota kypsäksi. Valmista kasvisliemi.

Pilko tomaatti kuutioiksi. Valuta chilit, mantelit ja maapähkinät. Lisää kaikki aineet tehosekoittimeen ja jauha kastikkeeksi.

Kuumenna paistinpannussa öljytilkka ja kuumenna kastiketta siinä noin kymmenen minuutin ajan.

2,5 dl manteleita 2 valkosipulinkynttä 4 viipaletta vaaleaa leipää 2–2,5 rkl omenaviinietikkaa 7 rkl hyvää oliiviöljyä 6 dl vettä 2 tl suolaa

Lisää kaikki ainekset tehosekoittimeen ja sekoita, kunnes keitto on tasaista. Voit myös käyttää sauvasekoitinta. Parhaan tuloksen saat, kun liotat manteleita muutaman tunnin ennen keiton valmistamista.

Tarjoile kylmänä viinirypäleiden tai omenalohkojen kanssa.

Tarjoile esimerkiksi paistetun tofun tai soijaleikkeiden kastikkeena tai tortillatäytteenä sienten tai kasvisten kera.

2 / 2012

Animaliashop

Koonnut Ninni Pekkala

Kotimaista, Reilua, luomua ja designia TitiMadamin eläinhahmot valloittavat!

Paola Suhosen luotsaama IvanaHelsinki suunnitteli Animalialle naisille sopivan t-paidan, joka ottaa kantaa turkistarhaukseen. T-paidan valmistamisesta vastasi Kaiku Ethical ja paita on valmistettu laadukkaasta Reilun kaupan puuvillasta. Saatavilla koot SXL. Paidat saapuvat viikolla 21, jonka jälkeen paidat postitetaan tilanneille. Voit tehdä ennakkotilauksen jo nyt.

Kaulakoru 16 € Rintakoru 14 €

micaela morero

UUTUUS

Kesäiltoihin Huppari 100 % luomupuuvillaa. Koot unisexmallissa S ja M, lady fit -mallissa S, M ja L.

Animaalit kautta maan 49 €

Yhteystiedot ovat myös Animalian kotisivuilla www.animalia.fi, josta löydät myös linkit ryhmien Facebook-sivuille. HELSINKI: ks. Pääkaupunkiseutu FORSSA: Nina Åkerlund, niinu_i@hotmail.com JYVÄSKYLÄ: Eeva Hämäläinen, jyvaskyla@animalia.fi KAJAANI: Heidi Manner, animalia.kajaani@gmail.com KERAVA: Suvi Nurmiviita, suvi@suvinurmiviita.fi KOTKA: Jaana Vanhala, animalia.kotka@gmail.com, www.nic.fi/~suvikki3/animalia KOUVOLA: Pauliina Klemola, pauliinaklemola@gmail.com, www.animalia.fi/kouvola KUOPIO: Sari Ung-Lanki, kuopio@animalia.fi

2 / 2012

LAHTI: Irma Härkönen, animalia.lahti@gmail.com, www.animalia.fi/lahti OULU: Roope Kanninen, roopekanninen@hotmail.com www.oulunanimalia.net PORI: Pia Wessman, puh. 0400 429 616, piawessm@gmail.com, www.animaliapori.net PÄÄKAUPUNKISEUDUN RYHMÄT: Pääkaupunkiseudun alueosasto: Salla Nylund, salla.nylund@gmail.com Ryhmän postituslista: pks@animalia.fi, listalle pääsee laittamalla viestin osoitteeseen animalia@animalia.fi. Ryhmä kokoontuu parillisina viikkoina Animalian toimistolla. Kokousaika löytyy ryhmän sivuilta www.animalia.fi/pks

Pääkaupunkiseudun nuorisoryhmä: Lotta-Maria Suomalainen, nuorisoryhma@animalia.fi Karhuryhmä: Suvi Börman, info@aasiankarhutarhat.com Koiraryhmä: Aija Kankare, aija.kankare@helsinki.fi, www.animalia.fi/koiraryhmä RAUMA: Marjo Vettenranta, marjovet83@hotmail.com ROVANIEMI: Roope Kanninen, roopekanninen@hotmail.com SAVONLINNA: Elina Hietanen, savonlinna@animalia.fi, www.animalia.fi/savonlinna TAMPERE: Eveliina Pudas, puh. 045 132 2332, tampere@animalia.fi www.animalia.fi/tampere

(Ei-jäsenille 52 €)

TURKU: Rita Lindberg, puh. 050 348 6248, turku@animalia.fi, www.animalia.fi/turku VIHTI: Laura Pulkkinen, Otalammentie 28b 03300 Otalampi, puh. 09 2760 958 tai 040 538 2045, pulkkamaki@hotmail.com Eikö listasta löydy sinua lähellä olevaa paikkakuntaa? Kiinnostaisiko sinua ryhtyä Animalian yhdyshenkilöksi? Soita, kirjoita tai lähetä sähköpostia. Yhteydenottosi ei sido sinua mitenkään. Eläinystävällisin terveisin, Kanerva Pelli Animalia ry – Alueet Porvoonkatu 53 00520 Helsinki p. 09 720 6590 kanerva.pelli@animalia.fi

Uudet, ihanat t-paidat ”Jokainen elämä on arvokas” – Paola Suhonen

Uuden uutukaisissa TitiMadamin koruissa materiaalina akryyli ja pähkinäpuu. Vaihtoehtoina suloinen vasikka ja loikkaava kettu.

Tältä sivulta löydät Animalian alueosastot ympäri Suomen. Ota rohkeasti yhteyttä oman paikkakuntasi ryhmään ja kysy lisää juuri heidän toiminnastaan. Vapaaehtoiset toimijat ovat erittäin tärkeä osa Animaliaa ja ryhmässä pääset toimimaan aktiivisesti eläinasioiden puolesta. Ota ratkaiseva askel ja lähde mukaan! Kaikki ovat tervetulleita ja jokaista tarvitaan!

– Animalian uutuustuotteita et voi vastustaa!

Eläinten ystävä -tiskirätti

Leivo kesän suloisimmat leivokset Vegeherkkuja -kirja 28 €

Herkullista! -leivosvihko kesän juhliin 1 €

3€ (Ei-jäsenille 4 €)

1€ kpl

Säihkyturpa-postikortti Ylisöpö! -postikortti Suurella sydämellä -postikortti

UUTUUS

NÄIN TEET TILAUKSESI: Pupupotretti rintaan ja menox! Käsityönä tehdyt pupupotretit sopivat niin arkeen kuin juhlaan. Käytetyt kankaat ovat puuvillasekoitetta, akryylihuopaa ja satiinia. Koko noin 6 cm X 8 cm. Kaksi kuosivaihtoehtoa: vaalea ja värikäs. Pupukorun kangas on heijastavaa.

15 €

POSTITSE: Animalia ry, Porvoonkatu 53, 00520 Helsinki PUHELIMITSE: 09 720 65911, ma–pe klo 10–15 SÄHKÖPOSTITSE: tarja.balding@animalia.fi Yli 10 € tilaukset toimitetaan postiennakolla, jolloin hintaan lisätään postiennakkomaksu 3,70 €. Kaikkiin tilauksiin lisätään postituskulut sekä 1 € käsittelykulu. Tuotteita voi ostaa myös suoraan Animalian Helsingin toimistosta, osoite yllä. Runsaasti tuotteita myös osoitteessa www.animalia.fi/tilaa-tuotteita

2 / 2012

Testamenttilahjoitus työmme jatkumisen turvana Testamentti kannattaa tehdä ajoissa, vaikka asia ei tuntuisikaan ajankohtaiselta. Vain testamentilla voit varmistaa, että perintösi menee Sinulle tärkeään tarkoitukseen. Yleishyödyllisenä järjestönä Animalian ei tarvitse maksaa perintöveroa. Testamenttilahjoitukset käytetään kokonaisuudessaan eläinten hyväksi tehtävään työhön. Mikäli haluat antaa arvokkaan lahjan tulevaisuuden eläinsuojelutyölle ja tehdä testamentin Animalialle tai haluat lisätietoja testamentin tekemisestä, voit ottaa luottamuksellisesti yhteyttä Tarja Baldingiin, p. 09-720 65 911, tarja.balding@animalia.fi nro 2012

Lehti eläinte n asialla

apinoiden turvapaikka

sivu 14

Muista kesän juhlijoita eläinystävällisellä lahjalla!

kalojen kyv yt yllättävät

sivu 12

Luonnonvaraiset eläimet eläin ten joulu ystävän lah vinki jas. 10 & t 31

Animalian lahjajäsenyys ilahduttaa sekä lahjan saajaa että sen antajaa. Eläinsuojeluliitto Anim

alian jäsen 2012

Jäsenyys sisältää koko vuoden Animalia-lehdet sekä Animalian jäsenkortin, jolla saa alennusta eläinystävällisistä yrityksistä ympäri Suomen. Listan Animalian etuyrityksistä löydät nettisivuiltamme www.animalia.fi. Aktiivijäsenet saavat myös aktiivikirjeen neljästi vuodessa.

Haluan ilahduttaa läheistäni ja antaa hänelle lahjaksi: Animalian aktiviijäsenyyden 32 € Animalian tukijäsenyyden 27 € Animalian nuorisojäsenyyden (alle 18-vuotilaalle) 20 € Animalian nuorisoaktiivijäsenyyden (alle 18-vuotiaalle) 24 € Lahjajäsenyyden voit maksaa tilille: Nordea 229818-189 IBAN: FI77 2298 1800 000189 SWIFT/BIC: NDEAFIHH

Nimi

Kortin kääntöpuolella lista jäsenetuyrityksis tä Katso päivitetty lista www.animalia.fi!

Laitathan maksun viestikenttään lahjan saajan nimen ja osoitteen. Maksettuasi jäsenyyden, toimita sähköpostilla tai puhelimitse Animaliaan lahjan maksajan ja lahjan saajan nimi ja osoite. Lähetä tiedot sähköpostilla: tarja.balding@animalia.fi tai soita p. (09) 720 65 90. Voit aina myös kysyä lisää lahjajäsenyydestä. Lähetämme lahjan saajalle postitse tiedon uudesta jäsenyydestä. Huom! Jos haluat tiedon lahjastasi ehtivän tämän kevään ylioppilaalle, maksathan lahjajäsenyyden viimeistään 23.5.2012.