Animalia 2/2014 by Animalia ry

lehti eläinten asialla

2/2014

eläinsuojelun

atlas

– missä ovat edistyksellisimmät eläinsuojelulait?

vuoden elinkautisvankeus eläinviihteessä

Eveliina Lundqvist: ”Jos ei hyväksy jotain, sitä ei pidä tukea!”

um isia

Kampa

sia

akuulumi nj

m pan kuul ja

Europarlamenttivaalit ovat myös eläinsuojeluvaalit! moni yllättyy kuullessaan, että esimerkiksi lypsyja lihanautoja ei ole huomioitu eu-lainsäädännössä. teksti ninni pekkala

itkät eläinkuljetukset ovat edelleen

arkipäivää, ja kloonattujen eläinten jälkeläisiä saa käyttää ruoantuotannossa. Moni myös ihmettelee, miksi EU:lla ei ole mahdollisuuksia puuttua yksittäisten jäsenvaltioiden lemmikkieläimiä koskeviin ongelmiin. EU:ssa tehtävät päätökset koskevat kaikkia EU-alueen eläimiä, ja eläinten kohdalla EU:ssa riittääkin parannettavaa. Tulevalla kaudella käsittelyyn tulee muun muassa eläinten hyvinvointia koskevan puitelain luominen. Olisikin todella tärkeää saada EU-parlamentti, jossa eläimiä koskevia pääSitoumuksen töksiä tekevät mahallekirjoittaneet dollisimman eläinsuojelumyönteiset parlaehdokkaat mentaarikot. EU:ssa osoitteesta tulisi myös luoda elainpolitiikka.fi/ strategia eläinkokeiden vähentämiseksi. sitoumus Lisäksi eläinkokeettomien menetelmien edistämiseksi tulisi luoda rahoitussuunnitelma ja niiden hankkeiden, joissa käytetään eläimiä, tulisi läpäistä tiukka eettinen arviointi. Kädellisillä tehtävät eläinkokeet tulisi kieltää kokonaan. Lemmikkien tunnistusta ja rekisteröintiä varten tulisi luoda koko EU:n kattava tietokanta ja lemmikkien tunnistusmerkinnän kuva animalian arkisto

tulisi olla pakollinen. Perinnöllisiä sairauksia aiheuttavaan ja liioiteltuja ominaisuuksia luovaan kissojen ja koirien jalostukseen tulisi puuttua. Eksoottisten eläinten kaupalle tulisi luoda rajoitteita ja vieraslajien leviämisen estämiseksi olisi luotava lainsäädäntö, joka painottaa ennaltaehkäisyä sekä ongelmien humaania hallintaa. Villieläinten käyttäminen sirkuksissa olisi kiellettävä. Eläinten hyvinvoinnilla on paikka EU-vaalien sydämessä

Animalia toteuttaa yhdessä SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liiton, kattojärjestönsä Eurogroup for Animalsin sekä kymmenien eurooppalaisten eläinsuojelujärjestöjen kanssa kansainvälistä Putting Animal Welfare at the Heart of the European Elections 2014 -kampanjaa. Nostamme eläimet eurovaalien asialistalle sekä sitoutamme puolueita ja edustajia toimimaan europarlamentissa eläinten hyvinvoinnin edistämiseksi. Kampanja tulee näkymään niin sosiaalisessa mediassa kuin eri tapahtumissa ennen vaaleja. Kattavan ja ajanmukaisen eläinten hyvinvointia koskevan puitelain lisäksi kampanjallamme on kuusi päätavoitetta: tuotantoeläinten hyvinvointia on edistettävä, koe-eläinten käyttöä on vähennet-

tävä ja vaihtoehtomenetelmiä edistettävä, koirien ja kissojen suojelua on parannettava, luonnonvaraisten eläinten suojelua on kohennettava, kauppasopimusten avulla on edistettävä eläinten hyvinvoinnin toteutumista EU:n kauppakumppanimaissa ja kaikessa lainsäädännössä on Lissabonin sopimuksen mukaisesti huomioitava ja tunnustettava, että eläimet ovat tuntevia olentoja. Anna ääni eläimille – löydä eläinsuojelumyönteinen ehdokas!

Eurovaalien ennakkoäänestys on 14.–20.5. ja varsinainen vaalipäivä 25.5. Olemme tarjonneet kaikille EU-vaaliehdokkaille mahdollisuuden sitoutua eläinten hyvinvoinnin edistämiseen: sitoumuksen allekirjoittamalla ehdokkaat lupautuvat parantamaan eläinten hyvinvointia, jos heidät valitaan Euroopan parlamenttiin. Sitoumuksen allekirjoittaneet ehdokkaat löytyvät Eläinpolitiikka-sivustolta: www. elainpolitiikka.fi/sitoumus. Animalia ja SEY ovat avanneet Eurogroupin kanssa myös vaalikoneen, jonka avulla äänestäjät löytävät eläinystävällisimmät ehdokkaat. Vaalikone löytyy Eläinpolitiikkasivustolta. Lisätietoja vaalikampanjasta saa Ninni Pekkalalta: ninni.pekkala@ animalia.fi tai p. 045 7750 1570.

”EU:sta puuttuu lainsäädäntö, joka kattaisi lemmikkieläinten suojelun.”

Pääkirjoitus

teksti salla tuomivaara • kuva vesa saarinen

Kansainvälistä eläintensuojelua takana on työviikko, joka sisälsi eu-kattojärjestömme kokouksen Brysselissä ja globaalin turkisten vastaisen verkoston kokouksen Lontoossa. Jälkimmäisessä päätettiin edistää turkistarhauksen vastaista lobbausta Brysselissä, mutta myös myönnettiin rahaa turkisten vastaiseen työhön Virossa, Latviassa ja Kiinassa. Yhä suurempi osa lainsäädännöstämme tulee eu:sta. Tämän ohella kansainvälisellä yhteistyöllä on paljon muitakin ulottuvuuksia. Monet yritykset toimivat useissa maissa, jopa useilla mantereilla. Ihmiset seuraavat samoja medioita ja kuluttavat osin samaa kulttuuria. Ongelmamme ja vastapelurimme ovat siis usein yhteisiä ympäri maailman. Jakamalla kokemuksia ja tietämystä voimme toimia globaalisti esimerkiksi sellaista bisnestä vastaan, joka edistää turkisten käyttöä ja tuotantoa. Siinä bisneksessä suomalaiset ovat vahvoja pelureita. Toisaalta tarvitsemme paikallisia kampanjoita ja lähestymistapoja. Kansainväliset eläinsuojelutapaamiset ovat opettaneet minulle, miten paljon ihmisten eläinsuojeluasenteisiin ja esimerkiksi kampanjaviestien toimivuuteen vaikuttavat kunkin maan historialliset tapahtumat, uskonnolliset eroavaisuudet, kansalliset traditiot ja erilaiset tabut samoin kuin kansalliset suosikkiteemat. Työ eläinten puolesta on ennen kaikkea työtä erilaisten ajattelutapojen kanssa. Eläinjärjestöjen kansainväliset kokoukset ovat ongelmien laajuudesta huolimatta usein hyvin voimaannuttavia. Niin monet ihmiset kamppailevat koko elämänsä eläinten aseman parantamiseksi ja eläimiin kohdistuvan empatian lisäämiseksi. Ympäri maailmaa otetaan askeleita kohti yhteiskuntaa, joka tunnustaa

edes jollain tavoin myös muiden eläinlajien yksilöarvon ja kyvyn tuntea mielihyvää, tuskaa, ahdistusta ja iloa. Euroopan parlamentissa eläinten asia on perinteisesti saanut hieman enemmän huomiota kuin kotoisessa eduskunnassamme. Paljon on kuitenkin kiinni parlamentin kulloisesta koostumuksesta – siitä millaisia ihmisyksilöitä europarlamenttiin äänestetään. Tämän vuoksi Animalia

”Työ eläinten puolesta on ennen kaikkea työtä erilaisten ajattelutapojen kanssa.” tekee tänä keväänä erityisesti töitä sen eteen, että Brysselissä kävelisi kesäkuusta alkaen yhä enemmän meppejä, joille eläimet näyttäytyvät merkityksellisinä, tuntevina yksilöinä. Kampanjamme on eu:n laajuinen, sillä eläinsuojelutekojen onnistuminen on kiinni siitä, löytävätkö tuoreet mepit parlamentin pitkiltä käytäviltä kollegoita, jotka jakavat heidän kanssaan samat arvot. Ihmisiä, jotka ovat valmiita tekemään osan elämäntyöstään eläinten tilanteen parantamiseksi. Autetaan päätöksentekijöiksi eläimiä kunnioittavia ihmisiä. Sen jälkeen eläinsuojelijoiden työ parlamentin ulkopuolellakin on taas piirun verran helpompaa. Salla Tuomivaara, Animalian toiminnanjohtaja

Sisällys2/2014 2/2014

02 04 06

Europarlamenttivaalit ovat myös eläinsuojeluvaalit

Pääkirjoitus

Ajankohtaista

Vieraskynä: Jenni Haukio

Jos ei hyväksy jotain, sitä ei pidä tukea!

Aika nostaa tuotantoeläin(tuki) pöydälle

= kannessa Kannen kuva: istockphoto

ANIMALIA-LEHTI, 38. VUOSIKERTA JULKAISIJA: Eläinsuojeluliitto Animalia PÄÄTOIMITTAJA: Laura Uotila,

laura.uotila@animalia.fi

TOIMITUSSIHTEERI:

Taija Rinne, p. (09) 7206 5914 taija.rinne@animalia.fi TAITTO: Vera Liinasaari, vera.liinasaari@gmail.com OSOITTEENMUUTOKSET:

Tarja Balding, p. (09) 7206 5911 tarja.balding@animalia.fi PAINOPAIKKA:

Miktor Oy, Helsinki ISSN 0783-9170 ILMESTYMISAIKATAULU:

Nro 1 helmikuu, nro 2 toukokuu, nro 3 syyskuu, nro 4 marraskuu. Seuraavaan numeroon tarkoitetun materiaalin tulee olla perillä toimituksessa 30.6.2014 mennessä. AINEISTOT lähetetään lehti@animalia.fi tai osoitteella: Animalia-lehti, Suvilahdenkatu 4, 00500 Helsinki. ILMOITUSMYYNTI:

Ninni Pekkala, p. 045 7750 1570

ILMOITUSHINNAT:

Katso ilmoitushinnat www.animalia.fi LISÄVELOITUKSET: Värierottelut veloitetaan erikseen, määräyspaikkakorotus 20 %, liitteiden hinnat sovitaan erikseen. RAJOITUKSET: Etusivulla ei julkaista ilmoituksia. ALENNUKSET: Toistoalennus: 1. toisto 10 %, seuraavat 20 %, auktorisoidut mainostoimistot 15 %. ILMOITUSTEN PERUUTTAMINEN:

Peruutukset viimeistään seitsemän (7) vuorokautta aineiston jättöpäivän jälkeen toimitussihteerille. REKLAMAATIOT: Kirjallisena 14 vuorokauden aikana ilmestymispäivästä lukien. IRTONUMEROMYYNTI:

Akateeminen kirjakauppa. ANIMALIA-LEHTI PIDÄTTÄÄ OIKEUDEN LYHENTÄÄ JA MUOKATA JUTTUJA.

Asiantuntijuutta myös alueille

Koe-eläinten ääni kuuluville Euroopassa

Animalia testaa: Meikkipohjat

Jopa 40 vuoden elinkautisvankeus

Vegepalsta: Täytekakkujen aika

Koe-eläinkampanja näkyy tapahtumissa läpi kesän

Animaalit kautta maan: Kuopio

23 24

Eläinsuojelun atlas

Kirjavinkit

Mary Midgley: ihminen on vain yksi eläimistä

Sisällysluettelon kuvat: leija lassila, milla paloniemi ja eceae

Artikkelien lainaaminen eläinsuojelua edistäviin tarkoituksiin sallittu. Lähde mainittava. TOIMISTO: Suvilahdenkatu 4, 00500 Helsinki ASIAKASPALVELU:

AnimaliaShop: Lahjat kevään ja kesän juhlijoille!

p. (09) 720 6590, päivystys ma–pe kello 10.00 –15.00 e-mail: animalia@animalia.fi internetsivut: www.animalia.fi. JÄSENMAKSUT: Tukijäsen: 32 € / vuosi,

vähävaraiset: 25 € / vuosi, nuorisojäsen (alle 18 v.): 20 € / vuosi, kuukausijäsen: 5 € / kk, ainaisjäsen: 640 €, yhteisöjäsen: 250 € / vuosi. Sampo 800018-2105644 IBAN: FI71 8000 1802 1056 44 SWIFT: DABAFIHH Kirjoita viestiksi nimesi ja osoitteesi. LAHJOITUKSET: Nordea 101130-260629

IBAN: FI24 1011 3000 2606 29 SWIFT: NDEAFIHH TESTAMENTIT: Tiedustelut, p. (09) 7206 5911, tarja.balding@animalia.fi RAHANKERÄYSLUPA:

Luvan myöntäjä: Poliisihallitus Toimenpanoaika ja alue: 1.1.2013–31.12.2014 koko Suomi Ahvenanmaata lukuun ottamatta Päätös nr ja pvm: 2020/2012/3189 19.10.2012

Ajankohtaista

koonnut laura uotila

sebamed kosmetiikkalistalle tunnettu kansainvälinen kosmetiikkamerkki SebaMed hyväksyttiin kansainväliseen eläinkokeettoman kosmetiikan järjestelmään keväällä. Yrityksen tuotteita saa laajasti myös Suomen apteekeista, ja ne käsittävät mm. ihonhoitotuotteita, deodorantteja, auringolta suojaavia rasvoja sekä hiustenhoitotuotteita. Tutustu eläinkokeettoman kosmetiikan listaan osoitteessa animalia.fi/kosmetiikkalista.

joensuussa pohdittiin eläinetiikkaa

yhtä eläintarhasimpanssia kohden kymmenen muuta kuolee eläinten salakuljetus ja laiton kauppa ovat neljänneksi suurin kansainvälisen laittoman kaupan ala huumeiden, piraattituotteiden ja ihmiskaupan jälkeen, sanoo hollantilaisen aap – Rescue Centre for Exotic Animals -säätiön Raquel García. García vieraili Animalian ja sey Suomen Eläinsuojeluyhdistysten Liiton yhtei-

Saga Fursin tulos ilmoitettua heikompi teksti: jari koljonen

saga furs oyj on kansainvälinen tur-

kiseläinten huutokauppayhtiö, jonka suurimmat turkishuutokaupat ovat maaliskuun, kesäkuun ja syyskuun huutokaupat. Näistä maaliskuu on yhtiön kannalta tärkein. Vuonna 2012 maaliskuussa välitettiin 3 469 000 nahkaa. Syys- ja joulukuun välitys yhteensä on suurin piirtein samaa luokkaa.

animalian arkisto

animalian joensuun alueosasto järjesti maaliskuussa Eläinfilosofiaillan. Illan aikana puhuivat filosofi Elisa Aaltola, Animalian toiminnanjohtaja Salla Tuomivaara sekä tutkija, pastori Pauliina Kainulainen. Ajatus Eläinfilosofiaillan järjestämisestä syntyi, kun Joensuun alueosastossa todettiin eläinten hyvinvointiin liittyvän paljon vaikeita kysymyksiä eläinten asemasta ja oikeuksista. ”Huoli eläinten hyvinvoinnista on nykyisin esillä niin kahvipöytäkeskusteluissa kuin uutisissa. Animalia haluaa tarjota lisää eväitä näiden pohdintojen tueksi”, Joensuun alueosaston yhteyshenkilö Erja Laakkonen toteaa.

sessä eurovaalitilaisuudessa huhtikuussa. Hänen mukaansa eu:n tulee luoda strategia eläinten laittoman kaupan estämiseksi.

Tuloksen kasvattamista keinotekoisesti

Yhtiön voitto tilikaudelta 1.9.2011– 31.8.2012 oli 16,9 miljoonaa euroa. Viime vuonna yhtiön tilikautta pidennettiin kahdella kuukaudella 31.10.2013 saakka. Näin kauteen saatiin mukaan kaksi syyskuun huutokauppaa. Yhtiön tarkoituksena lienee ollut tuloksen keinotekoinen kasvat-

“Eläinten laiton kauppa uhkaa lukuisia lajeja. Jopa 70 prosenttia populaatiosta voi tuhoutua sen seurauksena. Esimerkiksi yhtä eläintarhassa tai lemmikkinä pidettävää simpanssia kohti kymmenen muuta kuolee”, García kertoo. Animalian ja SEYn eurovaalitavoitteita villieläinten kohdalla ovat myös eksoottisten eläinten kaupan rajoittaminen positiivilistalla, villieläinkielto sirkuksissa sekä vieraslajien leviämisen ennaltaehkäisy rajoittamalla eksoottisten eläinten tuontia, kauppaa, pitoa ja kasvattamista.

salla tuomivaara

Ajankohtaista

Saga Fursin maaliskuun 2014 huutokaupassa myynnin arvo romahti yli sata miljoonaa euroa edellisvuodesta.

taminen osakkeenomistajien eduksi sekä yhtiön tunnuslukujen parantamiseksi tulevia kansainvälisiä yhteistyökumppaneita varten. Syyskuun 2013 huutokaupassa nahkoja myytiin vain 630 000 kpl, kun vuoden takainen myynti oli 1 144 000 kpl. Joulukuun 2013 huutokaupassa myynti oli vain 494 000 kpl, kun vuoden 2012 joulukuun myyntimäärä oli 1 489 000 kpl.

koe-eläinkampanja valloitti somen Turkisten hinnat ja määrät tulevat edelleen laskemaan

Maaliskuussa Saga Furs Oyj:n toimitiloissa Vantaalla järjestettiin maailman suurin turkishuutokauppa yhteistyössä kanadalaisen Fur Harvesters Auctionsin ja yhdysvaltalaisen American Legend Cooperativen kanssa. Tavoitteet olivat kovat, mutta tulokset jäivät kauas odotuksista. Huutokaupassa myytiin 3,1 miljoonaa minkin- sekä 800 000 ketun- ja supikoirannahkaa. Ostajia oli paikalla yli tuhat. Tästä huolimatta myynnin arvoksi muodostui vain 238 miljoonaa euroa, kun vuoden 2013 maaliskuun huutokaupan myynti oli ilman pohjoisamerikkalaisia yhteistyökumppaneitakin 368 miljoonaa euroa. Saga Fursin omiin tuotevalikoimiin kuuluvien minkinnahkojen keskihinnaksi muodostui 38 euroa ja ketunnahkojen hinnaksi 134 euroa. Sekä joulukuun että maaliskuun epäonnistuneiden huutokauppojen seurauksena yhtiön osakkeen arvo on pudonnut marraskuun noin 45,50 eurosta huhtikuun 2014 noin 30 euroon. Sekä myyntimäärät että nahoista saatavat hinnat ovat laskussa. Varsinkin tulevaisuudessa tämä tullee vähentämään turkistalouden harjoittamista Suomessa ja koko EU:n sekä Amerikan markkinaalueilla. Uusia yrittäjiä tai olemassa olevien yritysten jatkajia on vaikea saada alalle, jossa hinnat jatkuvasti laskevat muiden kustannusten noustessa. Samalla alan epäeettisyys tiedostetaan yhä laajemmin, mikä kasvattaa paineita EU:n lainsäädännön muuttamiseksi. Seuraava huutokauppa järjestetään Vantaalla 1.–12.6.2014.

koe-eläinkampanjan aloitus maaliskuussa innosti alueosastot ja jäsenet valokuvaamaan! Kampanjan kuvia löydät Animalian Facebookin valokuvakansioista sekä Twitteristä ja Instagramista hakusanoilla #SatojaTuhansiaSyitä ja #KoeEläin.

Animalian Turun alueosastolaisia. jari kärkkäinen

paras juttu numeron 1/2014 parhaaksi jutuksi äänestettiin artikkeli ”Empaattinen kuin rotta”. Kassin arvonnassa onni suosi Paula Krestjanoffia. Onnea voittajalle ja kiitos kaikille äänestäneille!

Mikä on tämän lehden paras juttu? Kerro mielipiteesi 30.6.2014 mennessä, niin olet mukana eläinkokeettoman kosmetiikan toilettilaukun arvonnassa. Lähetä vastauksesi, nimesi sekä osoitteesi sähköpostitse lehti@animalia.fi (sähköpostin otsikko: Paras juttu 2/2014) tai postitse Animalia, Suvilahdenkatu 4, 00500 Helsinki.

Sanottua ”Peräti 92 prosenttia molekyyleistä, joita lähdetään kehittämään lääkkeiksi epäonnistuu ihmiskokeissa. Ne toimivat kyllä eläimissä, mutta eivät ihmisissä.” – Vaihtoehtometelmäkeskus FICAMin johtaja Tuula Heinonen, yle.fi 1.4.2014

Ajankohtaista

animalialle valittiin uusi hallitus maaliskuun lopussa pidetyssä vuosikokouksessa. Uusina jäseninä hallitukseen nousivat Jari Kärkkäinen Turusta ja Jarkko Minkovitsch Helsingistä. Jo aiemmin hallituksessa olleina jäseninä jatkavat Roope Kanninen Rovaniemeltä, Pauliina Klemola Kouvolasta ja Micaela Morero Hyvinkäältä sekä helsinkiläiset Hanna Bärlund, Salla Nylund, Iiris Rautiainen, Inna Somersalo, Sami Säynevirt, ja Elina Valkama. Sami Säynevirta jatkaa hallituksen puheenjohtajana ja Hanna Bärlund varapuheenjohtajana.

järjestä maximum tolerated dose -elokuvanäytös! salla tuomivaara

Animalia sai uuden hallituksen

osana koe-eläinkampanjaa Animalia on järjestänyt palkitun Maximum Tolerated Dose -elokuvan näytöksiä ympäri Suomen. Dokumenttielokuvassa tarinansa kertovat tutkijat ja koe-eläinhoitajat, jotka ovat jättäneet eläinkokeiden tekemisen menneisyyteen. Elokuvassa tutustutaan myös koe-eläimiin laitoksissa ja vapaudessa. Näytöksiä on ollut jo Helsingissä, Turussa, Lahdessa, Kouvolassa ja Jyväskylässä. Elokuvan saa lainata Animalian toimistolta vaikkapa koulussa näytettäväksi. Ota yhteyttä Kanerva Pelliin: kanerva. pelli@animalia.fi. Elokuvan voi katsoa myös netissä: maximumtolerateddose.org.

Uutuus vegaaneille!

Vähäx valottaa! Teemana eläin ja eläimellisyys.

teksti jenni haukio • kuva tpk

Vieraskynä

Tuska on tarpeen tieto lisää tuskaa. Siksi moni eläimiä rakastava ei kykene katsomaan tai lukemaan sellaisia aineistoja, jotka kertovat ala-arvoisista elinolosuhteista ja julmaakin julmemmasta kohtelusta. Silti: tuska on tarpeen. Silmien ummistaminen on inhimillinen puolustusmekanismi, mutta samanaikaisesti itsekästä ja ennen kaikkea passivoivaa. Jos haluamme saada aikaan eläinten hyvinvoinnin vallankumouksen, tarvitaan toimintaa ja toiminnan perusteeksi tietoa – vaikka se sitten aiheuttaisikin tuskaa. Ihmisen väärinkohtelemista ja hyväksikäyttämistä, tuotantolaitoksiin koko elämäkseen tuomituista eläimistä väitetään usein, ettei niillä vankeuteen jo lukemattomissa sukupolvissa syntyneinä enää ole lajityypillisiä käytöstarpeita. Ettei tämä kettu tässä häkissä enää ole se sama eläin, joka luonnossa liikkuu useita kilometrejä päivässä ja elää sosiaalista elämää pienissä yhteisöissä. Ettei se enää kaipaa sinne, missä on vihreää ja maata. Sanotaan jopa: ”Ei se kärsi”. Sosiaalisessa mediassa levisi tänä keväänä video, jossa 752 kanaa päästettiin ensimmäistä kertaa elämässään häkkiensä ulkopuolelle, tilaan ja vapauteen. Mitä nämä kanat tekivät? Ryhtyivät välittömästi kuopsuttelemaan maata jalkojensa alla, rakentamaan pesää ja pyrkimään piiloon munimaan. Kanan lajityypillistä käyttäytymistä. Tuotantoeläinten tutkijoilla on vastaavia havaintoja esimerkiksi metsään vapautetuista sioista, jotka samantien ryhtyivät tonkimaan maata ja tutkimaan ympäristöä kärsänsä avulla. Niin nousee maahan painettu ja

alas lyöty. Elämänhalu ja -ilo ovat koko maailmankaikkeuden ydinvoimaa. Ihmiselle eläin on tuotantoväline. Mutta se ei ole esine, se ei ole objekti, se ei ole materiaa. Sika on sika, kettu on kettu, kana on kana – elävä, ainutkertainen. Vuosituhansien ajan harjoitetusta jalostamisesta, hyväksikäytöstä ja vangitsemisesta huolimatta eläinten lajityypillinen käytös ei ole mukautunut eikä tule

”Elämänhalu ja -ilo ovat koko maailmankaikkeuden ydinvoimaa.” koskaan mukautumaan ihmisen niille luomiin tuotanto-olosuhteisiin. Ahtaassa häkissä tai karsinassa kyyhöttämisestä ei koskaan tule ketun, ei kanan, ei sian lajityypillistä käyttäytymistä. Se on maahan painamista, alas lyömistä. Sen ymmärtäminen on tuskallista, mutta välttämätöntä, sillä tuskan voi parantaa vain unelmoimalla ja unelman toteuttaa vain toimimalla. … Jonain päivänä tulevaisuudessa on kohisevia luonnonvesiä, villejä metsiä, raikasta ruohoa ja humisevia puita. On tuoretta multaa, lajitovereita, sammalta ja vapaita maita. Jonain päivänä vielä, Sinä palaat sinne jenni haukio runoilija

Eläintilojen arjesta kirjoittanut Eveliina Lundqvist:

Jos ei hyväksy jotain, sitä ei pidä tukea! puolet elämästään vegaanina elänyt eläinoikeusaktivisti halusi nähdä, miten tuotantoeläimet todella elävät ja miten niitä kohdellaan. teksti sadri wirzenius • kuvat leija lassila ja wilhelmiina keränen

läintenhoitajaopiskelija

Eveliina Lundqvist suoritti työharjoittelunsa eläintiloilla vuosina 2011–2012. Kokemuksista syntyi päiväkirja, joka julkaistiin tänä keväänä. Hän työskenteli harjoittelunsa aikana navetoissa, sikaloissa, lampolassa, varustellussa häkkikanalassa sekä broileritilalla. ”Olisin voinut mennä työharjoitteluun joihinkin ”helpompiin” paikkoihin, kuten eläinlääkäriklinikoille. Halusin kuitenkin nähdä, mitä tuotantotiloilla oikeasti tapahtuu”, Lundqvist kertoo. Ajatus päiväkirjan kirjoittamisesta syntyi heti ensimmäisenä päivänä koulun harjoitusnavetasta ulos astuessa. ”Kirjoittaminen oli keino purkaa näkemääni ja kokemaani. Lisäksi halusin kirjata ylös kaiken, jotta muistaisin sen myöhemminkin. Muutaman päivän jälkeen tajusin, että ehkä muidenkin olisi hyvä tietää, mitä tiloilla tapahtuu ja aloin pikkuhiljaa etsiä kustantamoa.”

Ei edes elämää

Vaikka Eveliina Lundqvist osittain tiesikin, mitä odottaa, oli eläinten kärsimystä välillä melkein ylivoimaista seurata. ”Kaikista pahinta oli karjuporsaiden kastrointi. Tilallinen silpoi pikkuporsaiden kiveksiä ilman mitään puudutusta monta päivää putkeen. Porsaat kiljuivat minkä pystyivät. Lähdin sikalasta itkua pidätellen. Kun pääsin kauemmas, itkin jo melkein hysteerisenä.”

”

Ei tuotantoeläimen elämää voi sanoa edes elämäksi, hengittämiseksi vain.

Tiloilla, joilla ei käytetty puudutusta vasikoiden nupoutuksessa, Lundqvist yritti saada tilallisia taivuteltua kutsumaan eläinlääkärin suorittamaan toimenpiteen. Nupoutus tarkoittaa nuoren naudan sarvenaiheiden kudoksen tuhoamista niin, ettei eläimelle kasva sarvia. Se myös aiheuttaa kolmannen asteen palovamman. Ehdotus tyrmättiin taloudellisiin syihin vedoten. Lundqvistin mielestä eläimille oli hirveää erityisesti vankeus. ”Päivästä toiseen samanlaista puuduttavaa elämää, jossa ei ole kunnon virikkeitä eikä mahdollisuuksia käyttäytyä lajilleen ominaisella tavalla. Ei sitä voi sanoa edes elämäksi, hengittämiseksi vain.” Eläinkuvassa yhä paljon parannettavaa

Eveliina Lundqvistin mukaan eläinten oikeuksien toteutumisen tiellä suurin ongelma on ihmisten eläinkuva.

”Vielä 1960-luvulla tiedeyhteisössä naurettiin väitteelle, että eläin voi tuntea kipua. Kaikkea väitettiin reflekseiksi. Nyt ehkä kissoille ja koirille tunnustetaan tunteet, mutta tuotantoeläimet ovat jääneet täysin varjoon.” Lundqvistin mielestä eläimiä aliarvioidaan voimakkaasti. ”Esimerkiksi sika on valtavan älykäs ja puuhakas eläin. Sille saatetaan antaa virikkeeksi 30 sentin metallinen ketju, joka on pultattu karsinaan. Se ei riitä mihinkään, ei kerta kaikkiaan mihinkään.” Lundqvist uskoo, että tuotantoeläinten elinolojen paraneminen edellyttää niiden näkemistä tuntevina ja ajattelevina yksilöinä, persoonina, joilla on kullakin oma luonne. Myös lainsäädäntöön tarvitaan kipeästi muutoksia. ”Eläinsuojelulaki pitäisi muuttaa sellaiseksi, että eläinten itseisarvo todella tunnustettaisiin. Eläinten pitäisi saada käyttäytyä lajilleen ominaisella tavalla, eikä siihen saisi vaikuttaa taloudellinen näkökanta.” Tavallinen kuluttaja auttaa eläimiä eniten ryhtymällä kasvissyöjäksi. ”Itse aloin kasvissyöjäksi vajaat 20 vuotta sitten vierailtuani sikalassa, missä emakot eivät pystyneet kääntymään edes ympäri. Päätin, ettei eläinten tarvitse kärsiä minun takiani.” Positiivinen palaute yllätti

Salainen päiväkirja eläintiloilta on saanut runsaasti positiivista palautetta lukijoilta.

”

Tavallinen kuluttaja auttaa eläimiä eniten ryhtymällä kasvissyöjäksi.

”Ihmisten palaute yllätti minut täysin, ja sen rohkaisemana perustin kirjalle myös blogin. Negatiivisin palaute on tullut niiltä, jotka eivät ole lukeneet koko kirjaa, vaan ovat perustaneet kantansa median antamaan kuvaan.” 34-vuotias Lundqvist on maatalousja metsätieteiden maisteri, ammatillinen opettaja sekä luontoyrittäjä ja eläintenhoitaja. Tällä hetkellä hän työskentelee opetusalalla ympäristökysymysten parissa. Suunnitelmissa on tuotantoeläinten turvakodin perustaminen. ”Heti kun sopiva maatila löytyy, panostan aikani siihen. Toivottavasti se tapahtuu muutaman vuoden sisällä!” Eveliina Lundqvistin blogi: paivakirjaelaintiloilta.wordpress.com Salainen päiväkirja eläintiloilta -arvostelu kirjavinkeissä s. 23 11

AIKA NOSTAA

TUOTANTOELÄIN(TUKI)

PÖYDÄLLE

paljonko suomalaista lihanja maidontuotantoa tuetaan? tarkkaa lukua on vaikea löytää, mutta kaikkiaan maatalous saa miljardien tuet vuosittain. teksti juise hytönen kuvitus milla paloniemi

uomalaista maataloutta

tuettiin vuonna 2013 yli 2 miljardilla eurolla, josta vajaa puolet tuli EU:lta ja loput kansallisina tukina. Kun Suomessa kasvatetusta viljasta noin kaksi kolmasosaa päätyy tuotantoeläinten rehuksi ja siihen päälle lisätään vielä suorat tuet kotieläintuotannolle, kulkeutuu tuistakin siten suurin osa eläintuotannon tukemiseen. Selvää on, että summien kyseenalaistaminen aiheuttaa eduskunnassa raivoisaa vastustusta. Olisi kuitenkin toivottavaa pystyä keskustelemaan siitä, että tuemme miljoonilla euroilla tiettyä, kasvisravintoon verrattuna jopa 75-kertaiset hiilidioksidipäästöt tuottavaa ruoantuotannon aluetta. Lihansyöntiä on totuttu pitämään niin luonnollisena, että keskustelua halvan lihan välttämättömyydestä on ollut hankala herätellä. Ilmastonmuutoksesta puhuttaessa on keskitytty öljyn- ja energiantuotannon päästöihin, vaikka kyse on samasta asiasta: lihantuotanto käyttää kohtuuttoman paljon energiaa. Madventuresin Lihaton Lokakuu toi vihdoin keskustelun koko kansan huulille. Lihansyönnin vähentämisen välttämättömyydestä voi jo väitellä lähikapakassa kerjäämättä turpaan. Lihan- ja maidontuotantoa koskeva artikla 141 ja muut maataloustuet sovittiin, kun Suomi liittyi EU:hun. Silloin puhuttiin yleisesti nettomaksajista ja netto-

saajista – jokaista takaisin saatua euroa pidetään Suomen voittona. Me maksamme verovaroista jäsenmaksua EU:lle ja saamme siitä osan takaisin erilaisina tukina. Eurot on siis kierrätetty Brysselin kautta, mutta verorahoja ne ovat yhä. Siksi niiden käyttötarkoituksesta pitäisi vähintäänkin pystyä keskustelemaan.

pitkä matka vanhasta ravintoympyrästä ja proteiininsaannin päivittelystä. Palkokasvit ovat uusi liha. Hiilidioksidipäästöjen vähentämisestäkin on puhuttu jo pitkään. Ehkä olisi aika siirtyä tekoihin, liittyyhän Suomen päästöistä kolmannes ruokaan. Lisää veroja vai vähemmän tukia?

Vihreät puhuivat jokunen vuosi sitten vihreästä verouudistuksesta, jossa veroIlman tukia naudanlihan kitettaisiin enemmän päästöjä lohinnan kuuluisi olla aiheuttavia kulutusvalin100-kertainen soijaroutoja. Jos lihan keinoheeseen verrattuna. tekoista tukemista Keskustelua Nyt se on 3–4-keredes vähennetään, tainen. Tästä voi kasvisruoasta tulee halvan lihan arvailla tukien suhteessa paljon suuruutta. Nauvälttämättömyydestä halvempaa, eikä dalle syötetään verouudistukselle on ollut hankala elämänsä aikana olisi siinä tapauk50 kertaa painonsa sessa tarvetta. herätellä. verran rehua, nykyVarma vasta-arguään paljolti soijaa. Sen mentti näille ajatuksille jälkeen osa eläimestä on on se, että ruoan hintaa ei syömäkelpoista, mutta pihvin saa missään tapauksessa nosruokapöytään saattaminen vaatii työtä taa, muutoin köyhät kärsivät. Jos keskusja kuljetuksia. Samalla hyvin säilyvästä telu EU-kierrätettyjen verorahojemme soijasta on tullut kylmäketjun vaativaa ja käytöstä avataan, loogisinta olisikin lasherkästi pilaantuvaa lihaa, josta syödään kea elintarvikkeiden hintaa. Paljon tukea vain parhaat palat. vaativan lihantuotannon sijaan kasvisNyt olisi hyvä hetki nostaa tuotanto- ruoan hintaa pystyy laskemaan paljon eläin pöydälle. Jos yliopiston ravitsemus- pienemmällä tukimäärällä. Ohjaamalla tieteen professori on sanonut lihansyön- tukea terveellisten ja monipuolisten kasnin olevan tarpeetonta ainakin aikuisille visten tuottamiseen nousisivat ruokapöyja todennäköisesti myös lapsille, on tultu tämme ravintoarvotkin huomattavasti. Palkokasvit ovat uusi liha

ELÄINSUOJELUN

ATLAS teksti laura uotila • kuvitus milla poikolainen

olemmeko me suomalaiset voittamattomia eläinten hyvinvointiasioissa? täällä helposti ajatellaan, että maassamme eläinsuojelu on jo kovin edistynyttä, kun esimerkiksi aasiassa ei muuta osatakaan kuin olla kohtuuttoman julmia eläimiä kohtaan.

läinsuojeluasiat eivät

kuitenkaan ole mustavalkoisia. Suomella on todellisuudessa paljon opeteltavaa monien muiden maiden eläinsuojelulainsäädännöistä. Tämä on meille nyt erityisen ajankohtaista, kun koko eläinsuojelulaki on maa- ja metsätalousministeriössä uudistettavana. Osassa valtioita on tehty pieniä, mutta tiettyjen eläinryhmien kannalta hyvin merkittäviä päätöksiä. Muutamissa maissa päätökset ovat taas huomattavasti periaatteellisempia: lainsäädännössä tunnustetaan jo eläinten itseisarvo, mikä kertoo paljon ihmis-eläinsuhteen muutoksesta. Euroopan edistyksellisimmät eläinsuojelulait Itävallassa ja Sveitsissä

Sveitsin lainsäädännössä kaikilla on velvollisuus olla loukkaamatta eläimen kun14

niaa ja arvokkuutta. Maan laki on myös siitä poikkeuksellinen, että siinä eläimen kielletään olevan esine, toisin kuin lähes kaikkien muiden maiden lainsäädännöissä. Laki ei kuitenkaan määrittele eläimen oikeudellista asemaa sen tarkemmin. Itävallassa on tehty lukuisia eläinten hyvinvointiin suoraan vaikuttavia päätöksiä. Laki kielsi jo vuonna 2005 niin lehmien parsikasvatuksen kuin häkkikanalatkin, eikä turkiseläinten tarhaaminenkaan ole enää sallittua. Sveitsi ei kuitenkaan ole ainoa maa, joka tunnustaa eläinten itseisarvon, vaan se on kirjattu myös Alankomaiden ja Norjan lakeihin. Alankomaiden laki korostaa eläimen itseisarvoa, joka velvoittaa tunnustamaan eläimet tuntevina olentoina. Norjan lakiin on kirjattu eläinten itseisarvo, joka on riippumaton eläimen tuottamasta hyödystä ihmisille. Turkistarhaus alkaa olla aidosti Suo-

men mainetta tahraava jäänne. Euroopan maista suuri osa on jo kieltänyt turkistarhauksen kokonaan tai on rajoittanut sitä voimakkaasti. Ruotsissa kettujen tarhaaminen loppui, kun lakiin kirjattiin, että kettujen on saatava kaivaa maata. Saksassa lakiin tuli kohta, joka velvoittaa tarhaajaa tarjoamaan minkeille suuren vesialtaan sekä ketuille kaivamismahdollisuuden. Turkiseläinten tarhaaminen tuleekin päättymään Saksassa siirtymäajan loputtua. Isossa-Britanniassa turkistarhaus kiellettiin eettisistä syistä. Myös Hollannissa eettiset syyt olivat perusteluina, kun maa kielsi tarhaamisen 10 vuoden siirtymäajalla vuonna 2012. Turkistuotanto tuottaa Hollannille yhä 300 miljoonaa euroa vientituloja vuosittain, mutta tästä huolimatta eläinten hyvinvointiongelmat nousivat maassa taloudellista kysymystä merkittävämmäksi eettiseksi kysymykseksi.

”Muiden valtioiden esimerkki saa naapurimaat seuraamaan kehitystä.”

Hyvät eläinsuojelulait tuottavat vielä parempia lakeja

Eläinsuojelulait kehittyvät eri maissa hyvin eri tavoin. Monessa Itä-Euroopan maassa ei ole aiemmin ollut juuri minkäänlaista eläinsuojelulakia, mutta kun laki on viimein tehty, siihen on otettu mallia Euroopan edistyksellisimmistä eläinsuojelulaeista. Esimerkiksi Kroatian ja Slovenian eläinsuojelulait ovat hyvin pitkälle eläinten hyvinvointikysymyksiä huomioivia, sillä niissä on otettu mallia erityisesti Itävallan laista. Koe-eläimetkään eivät ole jääneet lainsäätäjiltä täysin huomiotta. Italiassa tuli juuri voimaan uusi koe-eläinlaki, jolla on hyvin merkittäviä vaikutuksia. Laki kieltää muun muassa puolustusvoimien sekä alkoholi-, tupakka- ja huumetutkimuksen eläinkokeet. Aiemmin mitään vastaavaa ei ole tehty kuin Belgiassa, jossa on kielletty tupakkateollisuuden eläinkokeet.

Etelä-Amerikassa on lyhyen ajan sisään tehty paljon sirkuseläinten hyväksi. Osa valtioista on kieltänyt kaikkien eläinten käytön sirkusesityksissä, osa on tyytynyt villieläinten kieltämiseen. Yhtä kaikki, kiellot ovat hieno esimerkki siitä, miten eläinsuojelukysymykset nostavat entistä enemmän päätään myös EteläAmerikassa ja miten muiden valtioiden esimerkki saa naapurimaat seuraamaan kehitystä. Intia ilmoitti keväällä 2013 kieltävänsä delfinaariot. Sillä hetkellä Intiassa ei ollut yhtään toiminnassa olevaa delfinaariota, mutta valtio koki, että turistibisneksen puolelta oli selvää kiinnostusta delfinaarioiden perustamiseen. Aikeet päätettiin estää selkeällä kiellolla. Huomattavaa kiellossa on se, että sen perusteena on delfiinien määritteleminen ”ei-inhimillisiksi älykkäiksi persooniksi”, joilla tulisi olla erityisiä oikeuksia.

Perusteissa mainitaan myös, että vangitseminen aiheuttaa delfiineille äärimmäistä haittaa ja että ne selviävät vankeudessa yleensä huonosti. Delfiinien pitämistä vangittuina viihdetarkoituksia varten ei pidetä moraalisesti hyväksyttävänä. Myös muualla Aasiassa eläinten käyttö viihdeteollisuudessa tuntuu olevan se ongelmakohta, johon puututaan ensimmäisenä. Intian lisäksi myös Indonesia on kieltänyt delfinaariot. Singapore on kieltänyt kaikkien villieläinten käytön sirkuksissa, ja Kiinassa taas kiellettiin eläinesitykset eläintarhoissa. Muutosta on ilmassa ympäri maailmaa. Suomi ei saa jäädä niistä jälkeen, kun eläinsuojelulain uudistuksen yhteydessä tehdään päätöksiä maamme eläinten hyvinvoinnista tulevina vuosikymmeninä.

1 2 3 4

6 7 8

12 16 10 11 13 14

15 17 18

29 30 31

1 NORJA • eläimillä itseisarvo • matelijoiden pitäminen lemmikkinä kielletty • muiden eläinten, paitsi kettujen ja minkkien kasvattaminen turkistarhoilla kielletty.

33 34 20 35

2 RUOTSI • kettutarhaus kielletty • emakon pitäminen porsimishäkissä paria päivää lukuunottamatta kielletty • hevosten päästävä jaloittemaan vapaasti päivittäin • ihmisten ja eläinten välinen seksi kielletty.

3 TANSKA • tainnuttamatta teurastaminen kielletty • kettujen tarhaaminen kielletty.

4 ISO-BRITANNIA • emakkoa saa pitää häkissä vain porsaiden vieroitukseen asti • turkistarhaus kielletty.

5 BELGIA • eläinkokeet tupakkatuotteiden testaamiseksi kielletty • ns. positiivilistan kautta on määritelty eläinlajit, joita on sallittua pitää lemmikkeinä.

6 ALANKOMAAT • turkistarhaus kielletty • eläimillä itseisarvo.

7 SAKSA

10 ITALIA

15 BULGARIA

• eläinkokeet kielletty alkoholin, tupakan ja huumeiden tutkimiseksi sekä puolustusvoimien harjoituksissa • koirien, kissojen ja kädellisten kasvattaminen eläinkoekäyttöön kielletty.

• turkistarhaus kielletty.

11 SAN MARINO • kaikki eläinkokeet kielletty.

• turkistarhaus kielletty.

8 SVEITSI • turkistarhaus kielletty • porsaiden kirurginen kastraatio ilman anestesiaa kielletty • häkkikanalat kielletty • eläinkuljetus saa kestää max. 6h • eläin ei ole esine.

9 ESPANJA • ihmisapinoita koskevat rajoitetut ihmisoikeudet, eikä niitä voida käyttää esim. eläinkokeisiin.

12 ITÄVALTA • parsinavetat kielletty • villieläimet sirkuksissa kielletty.

13 KROATIA • turkistarhaus kielletty • villieläimet sirkuksissa kielletty.

16 SLOVENIA • turkistarhaus kielletty • villieläimet sirkuksissa kielletty.

17 KREIKKA • kaikki eläimet sirkuksissa kielletty, mukaan lukien delfinaariot.

18 KYPROS • kaikki eläimet sirkuksissa kielletty.

19 ISRAEL • kosmetiikan eläinkokeet kielletty • villieläimet sirkuksissa kielletty.

14 BOSNIA-

HERTSEGOVINA

• turkistarhaus kielletty • kaikki eläimet sirkuksissa kielletty.

20 BOTSWANA • trofeemet trof sästys sekä aidattujen eläinten metsästys kielletty.

häkkikanalat kielletty / rajoituksia säädöksissä tuotantoeläimiä koskevia säädöksiä turkistarhaus kielletty/ rajoituksia säädöksissä eläinkokeet kielletty/ rajoituksia säädöksissä sirkuseläimet kielletty/ rajoituksia säädöksissä

rajoituksia eläinten viihdekäytössä

23 24

21 INTIA • kosmetiikan ja kodinpuhdistusaineiden eläinkokeet kielletty • delfiinit määritelty “ei-inhimmillisiksi älykkäiksi persooniksi” ja delfinaariot kielletty.

22 KIINA • eläinesitykset eläintarhoissa äintarhoissa kielletty.

26 UUSI-SEELANTI • häkkikanalat kielletty.

23 INDONESIA

27 USA

• delfiinien sirkuseläinkäyttö käyttö kielletty.

• muutamissa osavaltioissa häkkikanalat kielletty ja porsimishäkkien käyttö sallittu vain viikon • turkisten myyminen kielletty West Hollywoodissa.

24 SINGAPORE • villieläimet sirkuksissa ssa kielletty.

28 MEKSIKO 25 AUSTRALIA • pääkaupunkialue unkialue kieltänyt häkkikanalat, kanojen nokkien katkaisun ja emakkohäkit • eläimet sirkuksissa kielletty osassa maata.

• kaikki eläimet kielletty sirkuksissa useissa osavaltioissa.

29 EL SALVADOR • villieläimet sirkuksissa kielletty.

30 COSTA RICA

33 BRASILIA

• villieläimet sirkuksissa kielletty • eläintarhat kielletty • urheilumetsästys kielletty.

• kosmetii osmetiikan eläinkokeet kielletty São Paulossa • kaikki eläimet kielletty sirkuksissa useissa osavaltioissa.

31 KOLUMBIA • villieläimet sirkuksissa kielletty • härkätaistelut kielletty Bogotassa.

34 BOLIVIA • kaikki eläimet sirkuksissa sir kielletty.

32 PERU

35 PARAGUAY

• villieläimet sirkuksissa kielletty.

Animalia oli mukana avaamassa kampanjointia Roomassa Pantheonilla maaliskuussa yhdessä 15 muun eurooppalaisen järjestön kanssa.

Koe-eläinten ääni

kuuluville Euroopassa euroopan unionissa kärsii ja kuolee vuosittain yli kymmenen miljoonaa koe-eläintä. niiden ääni on saatava kuuluville riippumatta siitä, onko ääni ultraäänipiipitystä, vikinää, maukumista tai kujerrusta. teksti marianna lammi kuvat eceae

uroopan parlamentti on koe-

eläinten suojelussa ratkaisevassa asemassa, sillä kaikkea unionin koe-eläimiin liittyvää toimintaa ohjaa ja määrää EU:n koe-eläindirektiivi. Animalia kampanjoi europarlamenttivaaleissa yhdessä kahden eurooppalaisen kattojärjestönsä, Eurogroup for Animalsin ja ECEAE:n kanssa, jotta uudistetun koe-eläindirektiivin käytännön toteutuksessa eläinten oikeudet eivät peity taloudellisen edun ja tieteen vapauden alle. Molemmilla kattojärjestöillä on omat painopisteensä, mutta yhteisenä tavoitteena on säilyttää ja vahvistaa EU:n asemaa eettisenä suunnannäyttäjänä muulle maailmalle. Eläinkokeettomien tutkimusmenetelmien rahoittaminen ja kehittäminen on erityisen tärkeää, sillä uhkana on, että uudet teknologiat ja niiden mukanaan tuomat mahdollisuudet lisäävät entisestään koe-eläinten käyttöä. Tästä syystä tarvitaan myös entistä painokkaampaa eettistä keskustelua eläinkokeiden oikeutuksesta.

Eurogroup for Animals on Brysselissä sijaitseva Euroopan unionin eläinsuojeluasioiden johtava lobbaus- ja kampanjajärjestö, jonka toimialaan kuuluvat niin luonnonvaraiset eläimet, tuotanto- ja koe-eläimet kuin seuraeläimet. Animalia ja Eurogroup toteuttavat yhdessä eu-vaalikampanjaa.

eceae (The European Coalition to End Animal Experiments) on johtava koe-eläintensuojelun kattojärjestö Euroopassa. Sen toiminta alkoi kampanjoinnilla kosmetiikan eläinkoekiellon puolesta vuonna 1989. eceae:n toiminnan piiriin kuuluvat muun muassa kampanjat botuliinitoksiinikokeiden (”Botox”) kieltämiseksi, apinakokeiden vastustaminen sekä reach-kemikaaliasetustyö. eceae:n jäsenjärjestöt pitävät yllä listaa eläinkokeettomista tuotteista, jotka tunnistaa Hyppäävä pupu -logosta.

Animalian ja Eurogroup for Animalsin yhteiset tavoitteet koe-eläinten osalta tulevalle Euroopan parlamentille:

•

• •

Koe-eläinten käyttöä on vähennettävä ja vaihtoehtomenetelmiä edistettävä luomalla kokonaisvaltainen strategia eläinkokeiden vähentämiseksi ja pitkän aikavälin rahoitussuunnitelma vaihtoehtoisten tutkimusmenetelmien edistämiseksi. Vaihtoehtoisten menetelmien hyväksyntää on nopeutettava ja käyttöönottoa lisättävä. EU:n tutkimusrahoituksessa tulee suorittaa eettinen arviointi kaikille projekteille, joissa käytetään eläimiä, eikä EU saa rahoittaa kädellisillä tehtävää tutkimusta.

Animalian ja ECEAE:n yhteiset tavoitteet tulevalle Euroopan parlamentille:

• •

•

eu:n alueella kuolee koe-eläin joka kolmas sekunti.

Kodinpuhdistusaineiden eläinkokeet on kiellettävä vuoteen 2018 mennessä. Eläinkokeita korvaavien tutkimusmenetelmien EU-rahoitusta on lisättävä 80 miljoonaan euroon vuosittain. Tämä tarkoittaa kahta prosenttia EU:n budjetoimasta Horizon 2020 -tiederahoitusprojektista. Vakavan haitta-asteen eläinkokeet on kiellettävä. Eläinkoe on vakava esimerkiksi silloin, kun eläimelle annetaan sähköiskuja vailla mahdollisuutta paeta, kun eläintä säteilytetään tappavasti ilman immuunivasteen palauttamista tai kun eläintä pakkouitetaan uupumukseen asti. Koe-eläinten lukumäärä on käännettävä laskuun. Vuonna 2016 julkaistavassa seuraavassa EU:n koe-eläintilastossa eläinten määrän on oltava vähemmän kuin vuoden 2011 luku, 11,5 miljoonaa yksilöä.

Animalia on sitoutunut työskentelemään kaikkien mainittujen tavoitteiden toteuttamiseksi. Vaalien jälkeen poliittinen vaikuttamistyö jatkuu lobbaamisena, asiantuntijalausunnoilla ja työryhmissä. 19

Jopa 40 vuoden elinkautisvankeus – eläinviihteen nurja puoli teksti ninni pekkala • kuvitus leija lassila

dokumentit blackfish ja the cove ovat saaneet ihmiset heräämään huvipuistoissa elävien valaiden ja delfiinien kärsimykseen.

unnetut artistit ovat peruneet esiintymisi-

ään SeaWorldissa, ja matkatoimisto TUI päätti, ettei se enää myy retkiä delfiini- ja valasnäytöksiin. Suomeen vuonna 1985 perustettuun Särkänniemen delfinaarioon ensimmäiset pullonokkadelfiinit pyydystettiin Meksikonlahdelta. Kaikki eivät selvinneet matkasta hengissä. Vuonna 1998 maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä kielsi lausunnollaan delfiinien maahantuonnin. Vuosien varrella Särkänniemeen on syntynyt yli kymmenen poikasta, mutta vain kaksi on jäänyt eloon. Suomen eläinsuojelulain mukaan eläinten pidossa on ”otettava huomioon eläinten fysiologiset tarpeet ja käyttäytymistarpeet”. Näiden tarpeiden toteutumista huvipuisto-olosuhteissa voidaan pitää kyseenalaisena: luonnossa delfiinit uisivat kymmeniä kilometrejä päivittäin. Suomeen tuotu delfiinin spermaa

Vähintäänkin kyseenalaisena voidaan pitää myös päätöstä, jolla Suomen ympäristökeskus myönsi vuonna 2012 Särkänniemelle luvan tuoda pullonokkadelfiinin spermaa Suomeen delfiinien keinosiementämiseksi. Lupaa perusteltiin sillä, ettei tuontikielto koske tuotteita, jotka ovat opetus- tai tieteellisiä tarkoituksia varten. Päätöksen mukaan ”eläintarhan tulee edistää luonnonvaraisen eläimistön suojelua ja biologisen monimuotoisuuden säilymistä antamalla yleisölle tietoa näytteillä pidettävistä lajeista ja niiden luonnollisista elinolosuhteista”. 20

Eläinsuojelijat ovat pitäneet perusteluja ontuvina. Mitä pienissä betonialtaissa temppuilu opettaa eläinten luonnollisista elinolosuhteista, tai kuinka delfiinien vankeudessa pitäminen edistää monimuotoisuuden säilyttämistä? Whale and Dolphin Conservationin (WCD)) vuonna 2011 tekemän selvityksen mukaan EU-alueella -alueella toimivat delfinaariot ovat pääasiassa kaupallisia yrityksiä, joissa eläimiä pidetään ensisijaisesti esityksiä varten eikä delfinaariossa yleisesti ottaen täytetä EU:n :n eläintarhadirektiivin (1999/22/EY) (1999/22/ ) vaatimuksia. Tutkimuksen, eläinten suojelun sekä valistustyön sijaan ne keskittyvät temppunäytöksiin. 29.6. vietetään maailmanlaajuista Freedom for dolphins and whales -päivää.

koe-eläinkampanja näkyy tapahtumissa läpi kesän teksti ninni pekkala • kuva ingimage

viime vuonna Animalian kesäkiertue kurvasi halki Suomen, kun se vieraili 13 kaupungissa ja lähes 30 tapahtumassa. Kesäkiertueen varrelta matkaan tarttui paljon uusia jäseniä ja kävipä yksi animalialainen hyppäämässä benjihypynkin saadakseen lisänäkyvyyttä eläinten asialle! Kaiken kaikkiaan kesäkiertue onnistui tavoittamaan erittäin hyvin eläinsuojelusta kiinnostuneita ihmisiä. Tämän vuoden kesäkiertue starttaa heti toukokuun alussa ja jatkuu jälleen syyskuuhun saakka. Kiertueen teemana ovat koe-eläimet, joiden määrä on Suomessa kasvanut, sekä eläimettömät tutkimusmenetelmät, joiden rahoitus on nostettava tasolle, joka takaa niiden pitkäjänteisen kehitystyön. Animalia vaatii koe-eläinkampanjallaan Suomea kääntämään koe-eläinten lukumäärän pysyvään laskuun. Tutustu kampanjaan osoitteessa: www.koe-eläin.fi. Kesäkiertueella animalialaiset järjestävät tempauksia, vastaavat kaikkia toimintakohteitamme koskeviin kysymyksiin sekä jakavat tietoa toiminnastamme, kampanjoistamme ja eläineettisestä kuluttamisesta. Saatatpa törmätä myös kampanjamme maskottiin Harri-hiireen! Ajantasaisen kiertueaikataulun löydät nettisivulta animalia.fi/kesakiertue. Sivulla on myös kuvia kesätapahtumista, joissa Animalia on ollut mukana. Bongasitko animalialaisia kesäkiertueella? Nappasitko onnistuneen kuvan? Lähetä kuva varainhankkijallemme Ninnille (ninni.pekkala@ animalia.fi), niin kuva saattaa päästä kesäkiertueen nettisivulle.

poimintoja kesäkiertueen aikataulusta: Toukokuu 17.5. Kouvola-päivä, Lasten lauantai, Kouvola 24.–25.5. Maailma kylässä, Helsinki Heinäkuu 5.7. Kansanmusiikkifestivaali Kihaus Folk, Rääkkylä 13.7. Heinämarkkinat, Kouvola 25.–26.7. Qstock-festivaali, Oulu Elokuu 9.–10.8. Meidän maaseutu -festivaali, Kouvola 21.8. Taiteiden yö, Helsinki 29.8. Joen yö, Joensuu Ajantasainen ja päivittyvä kiertueaikataulu: animalia.fi/kesakiertue.

Nauti lukemalla!

Tilaa nyt! Eveliina Lundqvist:

Pavel Sanajev:

SALAINEN PÄIVÄKIRJA ELÄINTILOILTA

HAUDATKAA MINUT JALKALISTAN TAAKSE

Paljastava ja koukuttava päiväkirja eläintuotannosta. Mitä tiloilla todella tapahtuu, kun toimittajat ja aktivistit € eivät ole näkemässä? ovh 26€

Haudatkaa minut jalkalistan taakse on venäläisen elokuvaohjaajan Pavel Sanajevin kirjoittama, koulupojan € sepityksiä nerokkaasti ovh 26 € tavoittava lapsuuden tarina.

Juha Suoranta & Sanna Ryynänen:

Jonathan Balcombe:

TAISTELEVA TUTKIMUS

ELÄIMELLINEN NAUTINTO

Taisteleva tutkimus on ensimmäinen suomenkielinen esitys kantaaottavista ja toi€ minnallisista tutkimusovh 27€ perinteistä sekä tutkimuksesta aktivismina.

Silmät avaava kirja, joka saa tajuamaan, että olemme vain yksi nautintoa € tavoittelevista eläinovh 28€ lajeista.

Tilaa netistä www.intokustannus.fi tai myynti@intokustannus.fi. Hintoihin lisätään toimituskulut 3–5 €.

www.runsaudensarvi.net

Eläinystävällisiä asianajopal ajopalveluja! ajopal Asianajotoimisto aajotoimisto Streng Ky K Linnankatu 2, 00160 Helsinki Puh. 09 7269 6730, Fax 09 6227 6228 joonia.streng@strenglaki.fi www.strenglaki.fi

Aleksanterinkatu 30 �� 33�00 �a��ere 03-2�2�479

Ani�alian jäsenkortilla

-5%

alennusta

Kasvisruokaaineksia

eläinystävälliseen herkutteluun

Muista ilmoittautua Animalian syysviikonloppuun! Koulutusta ja mukavaa yhdessäoloa kaikille Animalian jäsenille ja toiminnasta kiinnostuneille. Lisätietoja: www.animalia.fi/asv

Kirjavinkit kirjan voi ostaa animaliashopista!

eläimellinen nautinto kirjan voi ostaa animaliashopista!

Balcombe, Jonathan: Eläimellinen nautinto. Into Kustannus, 2014. 324 s. eläinsuojeluun liittyy usein tieto eläinten kivusta ja kärsimyksestä. Eläinten käyttäytymistieteiden tohtori Jonathan Balcombe muistuttaa kirjallaan, että eläintenkin elämässä on mielihyvää ja sen aktiivista tavoittelua. Hän käsittelee eläinten nautintoja, muun muassa leikkiä ja ja seksiä, sekä tutkimustiedon että arkihavaintojen avulla. Monipuolisimmat esimerkit ovat nisäkkäistä ja linnuista. Kirjassa käsitellään myös nautinnon evolutiivista merkitystä: eläinten pyrkimys mielihyvään edesauttaa hengissä pysymistä. Balcombe haluaa osoittaa, että elämä on elämisen arvoista eläimilläkin. Teos on enemmän biologian kuin filosofian kirja. Esimerkit ja valokuvat konkretisoivat aihetta ja lukujen loppupäätelmät tiivistävät olennaisen. micaela morero

we animals McArthur, Jo-Anne: We Animals. Lantern Books, 2014. 203 s. we animals on sielukas myötätunnon ilmaus eläimille. Kirja on samaan aikaan koskettava ja ravisteleva kuvakokoelma eläimiin kohdistuvasta epäoikeudenmukaisuudesta ja riistosta. We animals on omistettu niille sadoille tuhansille eläimille, jotka Jo-Anne McArthur on kohdannut, sekä kaikille eläinten oikeuksien puolesta taisteleville ihmisille. McArthur on rakastanut eläimiä pienestä pitäen. Varttuessaan hän kiinnostui myös valokuvaamisesta. Valokuvaajana McArthur toivoo, että katsojat paneutuvat hänen kuviinsa kunnolla. Valokuvien tavoitteena on saada ihmiset oivaltamaan ja lopettamaan eläintuotannon tukeminen. Kuvat voivat kertoa paljon enemmän kuin sanat. Eniten mieleen painuvat eläinten ilmeet ja katseet. Jo-Anne McArthrin päiväkirjamerkinnöissä lukee: ”Someone not something”. Siitä tässä kaikessa on kyse.

salainen päiväkirja eläintiloilta eläinten elämästä tuotantotiloilla saa hyvin erilaisen käsityksen tietolähteestä riippuen. Vastakkaisia ääripäitä edustavat mainoskuvat utuisella niityllä käyskentelevistä sarvipäistä ja eläinaktivistien julkaisemat salavideot saastaisiin karsinoihin mätänemään jätetyistä sianruhoista. Kummatkin ovat epäilemättä totta jossain, mutta silti vain sirpaleita kokonaiskuvasta. Mikä on totuus? Eveliina Lundqvist opiskeli eläintenhoitajaksi tutustuakseen omakohtaisesti eläintenpidon arkeen. Salainen päiväkirja eläintiloilta syntyi hänen työharjoittelukokemuksistaan talikonvarressa tavallisissa suomalaisissa navetoissa, sikaloissa, kanaloissa ja lampoloissa. Lundqvist ei salaile sitä, ettei hyväksy eläinten kasvattamista syötäväksi, ja hän korostaa kirjan edustavan vain yhden ihmisen näkökulmaa. Hän ei kuitenkaan vajoa subjektiivisuuden suohon vaan onnistuu pitämään laajemman kontekstin omassa ja lukijansa mielessä. Tilojen käytäntöjen vertailu lakiin ja toisaalta eläinoikeusjärjestöjen kuvailemiin epäkohtiin havainnollistaa ongelmia hyvin. Tekstissä on jonkin verran kielivirheitä ja tyylillistä kömpelyyttä, ja sitä olisikin voinut toimittaa reippaammin aitouden siitä kärsimättä. Lundqvist välittää kuitenkin omat tuntemuksensa koskettavasti, ja vain paatunein pystyy lukemaan esimerkiksi kuvaukset vasikastaan erotettujen lehmien epätoivosta silmien kostumatta. pauliina klemola

Lundqvist, Eveliina: Salainen päiväkirja eläintiloilta. Into Kustannus, 2014. 274 s.

sami säynevirta

eusk i o eläin sofian filo

abc

Newcastlen ja Durhamin yliopistojen kunniatohtori Mary Midgley kysyy, miksi muut eläinlajit suljetaan automaattisesti pois tasaarvoisesti toimivasta yhteiskunnasta?

Mary Midgley: ihminen on vain yksi eläimistä teksti jenni joensuu • kuva newcastle university

englantilaisfilosofi on kirjoittanut paljon muun muassa reduktionismista ja skientismistä.

ämän lisäksi yksi Mary

Midgleyn perusideologioista on se, että ihmisillä on valtavasti opittavaa luonnosta ja varsinkin eri eläimistä. Ihminen ei Midgleyn mukaan ole loppujen lopuksi sen ihmeellisempi kuin muutkaan eläimet. Lontoossa vuonna 1919 syntynyt Mary Midgley opiskeli filosofiaa Oxfordissa, Somervillen yliopistossa ja on opettanut muun muassa Readingin ja Newcastlen yliopistoissa. Newcastlen ja Durhamin yliopistot ovat myös myöntäneet hänelle kunniatohtorin arvon. Toisin kuin useimmat kollegansa, Midgley ei koskaan väitellyt itseään filosofian tohtoriksi saakka. Tätä hän itse pitää vain positiivisena asiana: ”Tohtorinkoulutus opettaa meitä käsittelemään vaikeita kysymyksiä ja asioita, mutta jättää huomioimatta helposti ne syyt, jotka näihin seurauksiin ja kysymyksiin johtavat”. Midgley opiskeli myöhemmin myös etologiaa, eli eläinten käyttäytymistä. Hänen ensimmäinen kirjansa, Beast and Man (1978), perustuu pitkälti etologiaan. Kirjassaan Midgley väittää, että ihmiset ovat todellisuudessa hyvin samanlaisia kuin muut eläimet, jotka ovat paljon sivistyneempiä kuin uskotaan. Kun kirja ilmestyi 1970-luvun loppupuolella, ei moinen ajattelutapa ollut filosofien keskuudessa kovinkaan yleistä.

Lajisorto on kuin rotusortoa

Nykyään 94-vuotias Midgley tarkastelee filosofiassaan paljon eläinten epäoikeudenmukaista ja julmaa kohtelua ja niiden asemaa yhteiskunnassamme. Midgley ei puhu fanaattisesti esimerkiksi kasvissyönnin puolesta, mutta on sitä mieltä, että tuotantoeläimille syötetty vilja olisi järkevämpää syöttää suoraan ihmisille. Tuotantoeläinten lihottaminen ruoaksi ei ole hänen mielestään taloudellista eikä viisasta.

”Eläimet eivät ole meidän kehittelemämme vähemmistö, jota meillä on valta sortaa ja alistaa.” Hän myös pohtii, miten lajisorto eli se, ettei eläimiä pidetä tasavertaisina yhteiskunnan jäseninä, on monilta osin samantyyppistä kuin naisiin kohdistuva alistaminen sekä rotusorto. Midgley ei pidä ihmistä eläinten yläpuolella, hänen mielestään ihminen on yksi eläinlaji muiden joukossa. Eläimet jakavat maapallon kanssamme, eivätkä ne ole meidän kehit-

telemämme vähemmistö, jota meillä on valta sortaa ja alistaa. Järki vai tunteet?

Yksi Midgleyn esittämistä tärkeistä kysymyksistä onkin, pitääkö tunteet ja järki erottaa toisistaan, kun väitellään eläinten oikeuksista? Tätä hän miettii teoksessaan Animals and Why They Matter (1983). Midgley kritisoi sitä, miten eläinten oikeuksien puolustajia syytetään helposti fanaattisiksi hölmöiksi, jotka antavat tunteilleen vallan, kun on puhe esimerkiksi koe- tai tuotantoeläimistä. Midgley kysyy, mikseivät tunteet saisi olla ratkaisevassa asemassa, kun puhutaan eläinten oikeuksista ja miksi ainoastaan rationaalisuudelle annetaan arvoa. Midgley puhuu ”muista eläinlajeista” ja miettii myös, miksi ne suljetaan automaattisesti pois tasa-arvoisesti toimivasta yhteiskunnasta. Midgleyn teoria saakin pohtimaan, miksi meidän ihmisten on niin vaikea kuvitella sellaista yhteiskuntaa, missä myös muilla eläinlajeilla olisi automaattisesti jonkinlaisia sosiaalisia oikeuksia? Mikä tekee ihmisestä ylivertaisen verrattuna muihin lajeihin? Midgleyn mukaan meidän tulisi muistaa se, että eläimet ovat valtavan tärkeässä osassa tuntemaamme yhteiskuntaa, eikä meidän siitä syystä tulisi alistaa niitä kuten nyt teemme. 25

anima l laine ian

Asiantuntijuutta myös alueille teksti ja kuva taija rinne

animalian hallituksen uutena jäsenenä aloitti maa-

liskuun lopussa turkulainen Jari Kärkkäinen, 38. Uusi hallitus valittiin Animalian kevätpäivillä. Jari tuli toimintaan mukaan syksyllä 2010, kun hän osallistui Animalian kouluvierailijakoulutukseen. Kouluvierailut ovatkin hänelle erityisen tärkeitä. Jari opiskelee myös filosofiaa, erityisesti ympäristö- ja eläinfilosofiaa Turun yliopistossa. Miksi kouluvierailut?

Käyn kouluissa Animalian kouluvierailujen lisäksi myös muiden järjestöjen edustajana. Näissä kaikissa yhteisenä tekijänä on yleisen ympäristötietoisuuden herättäminen. Mikä eläinfilosofiassa on kiinnostavinta?

Eläinfilosofiassa vähemmälle huomiolle on jäänyt villien, ihmisistä välittömästi riippumattomien, eläinten asema. Tähän liittyvät kysymykset ovat omassa työssäni tällä hetkellä pinnalla. Miten näihin eläimiin tulisi suhtautua, ja miten niiden aseman turvaaminen olisi mahdollista. Eläinsuojelun suurin ongelma ja mitä sille pitäisi tehdä?

Eläinten käyttö erilaisessa tuotannossa on läpinäkymätöntä, eikä lopputuotteessa ole enää eläintä, vain markkinointimielikuva. Mielikuvamarkkinoinnista pitäisikin pyrkiä pääsemään eroon. Animalian tehtävänä on toisaalta myös tiedottaa ihmisiä niin, että näkisimme eläimen ru0assa tai vaikka kengissä. Mitä asioita haluat edistää tällä hallituskaudella?

Animalialla on varsin hyvä asiantuntijastatus eläinasioissa, ja tällaista asiantuntijuutta toivoisin myös alueosastoihin. Olisi hienoa, jos kuntapäättäjät osaisivat kääntyä alueosaston puoleen, kun käsitellään asioita, joilla on vaikutuksia eläimiin. Miksi kannattaa liittyä Animaliaan ja tulla mukaan toimintaan?

Järjestötyössä oppii paljon tapahtumajärjestämisestä ja ihmisten kohtaamisesta. Myös onnistumisen tunne on hienoa, kun pääsee hyvään keskusteluun jonkun kanssa. Animalia on monipuolinen järjestö, jossa pääsee toteuttamaan itseään kiinnostavia asioita.

Animalia testaa

teksti ja kuvat taija rinne

eläinkokeeton ja vegaaninen meikkipohja

o i sk ak s o t vo i t

barefaced beauty:

the body shop:

couleur caramel:

beauty without cruelty: Ultimate

Mineraalimeikkipohja

Extra Virgin Minerals Liquid Foundation

19,90 € / 10 g, www.ekolo.fi

26,80 € / 28 ml, www.bodyshop.fi

30,50 € / 30 ml, www.ecobeauty.fi

14,90 € / 15 ml, www.helunanetti.com

Lupaus

Peittää täysin epäpuhtaudet ja hoitaa tulehduksia. Sisältää luonnollisen aurinkosuojan.

Puolipeittävä/peittävä pohjustus, hoitaa ja kosteuttaa ihoa sekä suojaa UV-säteiltä. Sopii kaikille.

Sopii kaikille. Tasoittaa ja antaa luonnollisen sävyn. Hoitava, kevyt, läpikuultava.

Tasapainottava ja ravitseva kosteutus. Virheetön ja luonnollinen tulos.

Levittyvyys

”Puuteria oli aika erikoista levittää. Hankala purkki.” ”Tekniikka puuttui.”

”Aika helppo sormin levittää.” ”Levittyy hyvin ja tasaisesti, riittoisa.”

”Levittyy hyvin.”

”Ei levittynyt niin tasaisesti kuin toivoin. Kuivui nopeasti.”

Peittävyys

”Peitti finnit yllättävän hyvin!” ”Usealla kerroksella hyvä peitto.” ”Kuulas ja raikas, ei kovin peittävä.”

”On aika paksua , siksi myös peitti hyvin.” ”Paljon pigmenttiä.” ”Peitti ihon virheet ja epätasaisuudet.”

”Peittää kevyesti kasvojen yleispunoituksen, muttei isoa finniä.” ”Sopii ehkä nuorelle ja tasaiselle iholle.”

”Näin raskaaksi voiteeksi ei peittänyt niin paljon kuin oletin.” ”Itse kaipaan peittävämpää, mutta kuulas.”

Kosteuttavuus

”Ei kosteuta, voi olla hankala kuivaihoiselle.”

”Tuntuu sopivan kuivallekin iholle.”

”Erittäin kosteuttava, kuin kosteusvoide.”

”Ihan ok kuivallakin iholla.”

Pinta

”Erittäin matta.” ”Iho pysyi myös kiillottomana koko päivän aika hyvin.”

”Kesti tovin kuivua, mutta sitten matta.” ”Alkoi kiiltää päivän aikana puuterin alta.”

”Ei kiillä levityksen jälkeen, paitsi silmien alta.” ”Ei alkanut juuri kiiltää puuterin alta.”

”Matta.” ”Päivän mittaan iho alkoi kiiltää puuterin alta.”

Muuta

”Positiivinen yllätys.” ”100 % luonnollinen mineraalimeikki.” ”Lyhyt INCI-luettelo.” ”Levittäminen vaatii totuttelua.”

”Plussaa, että suojaa auringon UV-säteiltä ja käytetty Reilun kaupan öljyjä.”

”Oli kyllä sellainen kuin luvattiinkin, kevyt ja läpikuultava.” ”Luomusertifioitu luonnonkosmetiikkatuote.”

”Oli kovin tahmea.” ”Saisi paremmat pisteet, jos levittyisi paremmin.”

Natur’ Fluid

Natural Liquid Make up

Pisteet

Vegepalsta

teksti ja kuvat satu saunio / www.kamomillankonditoria.com

TÄYTEKAKKUJEN AIKA kananmunattoman täytekakun valmistaminen ei ole lainkaan vaikeaa, vaikka usein niin luullaankin. vegaaninen täytekakkupohja saa pehmeytensä omenasoseesta ja kuohkeutensa vissystä. tämä kakku maistuu ihan kaikille!

Vegepalsta

Täytekakkupohja (10 hengelle) 3 dl sokeria 1/4 tl suolaa 1 1/2 dl rypsiöljyä 2 dl omenasosetta 1/2 tl vaniljajauhetta (tai 1 rkl vaniljasokeria) 1 rkl leivinjauhetta 6 dl vehnäjauhoja 3 dl vissyä

1 2 3

Levitä leivinpaperi uunipellille ja pane uuni kuumenemaan 175 asteeseen. Sekoita sokeri, suola, rypsiöljy, omenasose ja vaniljajauhe.

Yhdistä toisessa kulhossa vehnäjauhot ja leivinjauhe. Sekoita puolet jauhoista nesteiden sekaan. Lisää loput jauhot sekä vissy muiden aineiden sekaan ja sekoita tasaiseksi.

Kaada taikina tasaiseksi kerrokseksi leivinpaperin päälle ja pane uuniin paistumaan 30 minuutiksi. (Voit halutessasi paistaa kakun myös 24-senttisessä pyöreässä vuoassa. Lämpötila on sama, mutta paistoaika on 50 minuuttia.)

mehevät täytteet Hyvän ja raikkaan täytekakun saat, kun käytät tuoreita tai pakastettuja marjoja ja hedelmiä, kuten mansikoita, vadelmia tai mangoa. Yltiömakea banaanikin toki käy, kunhan se ei ole pääroolissa. Pakastemarjat kannattaa laittaa kakun sisään kohmeisina ja niitä kannattaa käyttää säästelemättä. Lisää herkullista mehevyyttä kakku saa, kun sen väliin vaahdottaa soija- tai kauravispiä tai vaikkapa vadelmamoussea.

Vadelmamousse 3 dl (pakaste)vadelmia 1 prk Alpron soijavispiä 1/2 dl sokeria 1/2 tl agar agar -jauhetta 1/8 tl vaniljajauhetta (tai 1 tl vaniljasokeria)

Mittaa ainekset kattilaan ja kuumenna sekoittaen. Kun seos kiehuu, vähennä lämpöä ja anna massan kiehua kolme minuuttia.

Anna massan jäähtyä ja jähmettyä kokonaan jääkaapissa yön yli tai vähintään neljä tuntia.

Hyvä gluteeniton kakkupohja syntyy näin: Käytä vain 1/2 dl öljyä. Vaihda vehnäjauhot 5 dl:aan gluteenitonta jauhoseosta (esim. Viljatuotteen vaalea jauhoseos), johon on sekoitettu 1/2 tl ksantaania.

Vadelmamousseohjetta voi muokata moneksi muuksi mousseksi vaihtamalla vadelmat mustikoihin, mansikoihin tai vaikka puolukoihin. Sokerin määrää kannattaa hieman muuntaa marjojen happamuudesta riippuen.

Leikkaa jäähtynyt kakkupohja sopiviin osiin ja kostuta, täytä ja kuorruta kakku haluamallasi tavalla.

Vatkaa massa kuohkeaksi vaahdoksi ja käytä kakun täytteenä. Mousse maistuu hyvältä myös sellaisenaan.

älä unohda kostuttaa kakkua! Kakun kostukkeeksi sopii erityisen hyvin sitruunamehulla maustettu sokerivesi, mutta myös pelkkä sokerivesi tai ananasmehu käy. Tasona paistettu kakkupohja kannattaa ensin kääntää ympäri, jolloin sen pohja tulee sen pinnaksi. Huokoinen pohja imee kostukkeen paremmin kuin kakun paistopinta.

huom! Muut kasviperäiset vispit kuin Alpro eivät valitettavasti tykkää keittämisestä, joten moussea tai jämäkkää vispiä ei kannata niillä kokeilla.

kakun kuorruttaminen Kakun voi kuorruttaa vaahdotetulla soija-, kaura- tai riisivispillä perinteiseen tyyliin. Esimerkiksi Alpro, GoGreen, Sunnuntai ja SoyaToo! valmistavat kasviperäisiä, vaahtoutuvia vispejä. Monet niistä ovat kuitenkin hieman valuvaista sorttia, mistä johtuen tarkkojen tötteröiden pursottaminen voi käydä hankalaksi. Vispit voikin levittää kakun pinnalle huolettomasti epätasaiseksi, pilvimäiseksi kerrokseksi. Keittämistä kestävälle Alpron soijavispille voi tehdä taikatempun agar agarilla, jonka jälkeen sen voi pursottaa mihin tahansa muotoon ilman pelkoa lässähtämisestä.

Jämäkkä soijavispi 1 prk Alpron soijavispiä 1/4 tl agar agar -jauhetta 1 rkl sokeria 1/8 tl vaniljajauhetta (tai 1 tl vaniljasokeria)

Mittaa kaikki ainekset kattilaan ja kuumenna vispilällä sekoittaen, kunnes seos kiehuu. Vähennä hieman lämpöä ja anna kiehua sekoitellen 2 minuuttia.

Anna seoksen jähmettyä jääkaapissa täysin vähintään neljä tuntia tai seuraavaan päivään.

Vaahdota jääkaappikylmä ”soijavispihyytelö” sähkövatkaimella jämäkäksi. Aikaa tähän kuluu useampi minuutti. Käytä sähkövatkaimen isointa tehoa, jotta vaahto onnistuu vieläkin paremmin.

Käytä vaahto mahdollisimman pian täytekakun kuorruttamiseen ja pursotuksiin. Jos se tuntuu jämähtävän ja muuttuvan huokoiseksi, sen saa uudelleen tasaiseksi sekoittamalla. Yksi annos jämäkkää soijavispiä riittää nippanappa kymmenen hengen kakun kuorruttamiseen. Jos haluat lisäksi pursottaa kakkuun ruusuja tai muita kuvioita, kannattaa resepti tuplata.

Animaalit kautta maan kuopio

tapahtumia ja toimintaa kuopiossa kuopion alueosaston vetäjä Sari Ung-Lanki on ollut alueosaston toiminnassa mukana jo noin kymmenen vuotta. ”Koen, että Animaliassa toimimalla voin pienin askelin parantaa eläinten asemaa yhteiskunnassamme”, Sari kertoo. Kuopion alueosasto on järjestänyt vuosien varrella monenlaisia tempauksia Animalian kampanjoihin liittyen. ”Meidät löytää usein keväisin Mahdollisuuksien torilta, kesäisin Kuopion torilta vaikkapa Kuopio tanssii ja soi -festivaalin aikaan, syksyisin yliopiston järjestöpäiviltä sekä joulunaikaan joulumarkkinoilta.” Viimeisin tilaisuus oli Tiedon jano -tapahtuman paneelikeskustelu maaliskuussa, jossa Sari sai jututtaa filosofi Elisa Aaltolaa ja kirjailija Eveliina Lundqvistia eläinten oikeuksista. Mieleenpainuvinta Sarille ovat vuosien varrella kuitenkin olleet keskustelut ihmisten kanssa. Sari toivoo, että Kuopion alueella asuvat Animalian jäsenet innostuisivat tulemaan mukaan toimintaan. ”Eläinten hyväksi voi toimia monin tavoin, esimerkiksi omilla valinnoilla vaikuttaminen on tärkeää. Alueosaston kannalta olennaisinta ovat kuitenkin vapaaehtoiset, jotka ideoivat ja järjestävät toimintaa. Kuopiossa tähän tarvitaan juuri Sinua. Tervetuloa!”

Itä-Lappi Rovaniemi

Oulu

Kajaani

Joensuu Kuopio Pori Jyväskylä Tampere Rauma

Lahti

Kouvola

Forssa Kerava

Turku

Savonlinna

Kotka

Vihti Pääkaupunkiseutu

vapaaehtoiset ovat animalialle tärkeitä! Vapaaehtoisena pääset toimimaan eläinasioiden puolesta itsellesi sopivalla tavalla. Tarvitsemme apua monenlaisiin tehtäviin. Liity vapaaehtoisten listalle: Täytä lomake verkkosivuillamme animalia.fi, niin saat tietoa oman paikkakuntasi vapaaehtoistyön mahdollisuuksista sähköpostiisi. Tule mukaan alueosastotoimintaan: Ryhmässä on voimaa! Ota yhteyttä sinua lähimpään alueosastoon ja kysy lisää. Sähköpostiosoitteet ovat muotoa paikkakunta@animalia.fi. Pää-

kaupunkiseudulla toimivat myös koiraryhmä (koiraryhma@animalia.fi) sekä karhuryhmä (karhuryhma@animalia.fi). Lisätietoja: www.animalia.fi/vapaaehtoiset. Tervetuloa mukaan toimintaan! Kanerva Pelli, vapaaehtoiskoordinaattori kanerva.pelli@animalia.fi puh. (09) 720 6590

Animaliashop

koonnut ninni pekkala

Lahjat kevään ja kesän juhlijoille! uutuustuotteet Vegaanikeittiön käsikirja

Eläimellinen nautinto

20 €

Anomalia

25 €

Salainen päiväkirja eläintiloilta

28 €

25 €

20 €

Ei-jäsenille 25 €

Aikuisten EI! -paita Mustaa Earth Positiven paitaa saatavana unisex- ja lady fit -malleissa S, M, L -kokoisena.

Eläinten oikeudet -pussukka

Kamara

Lisää koe-eläinkampanjan tuotteita seuraavalla sivulla!

16 € 17 €

Ei-jäsenille 20 €

Näin teet tilauksesi:

alennustuotteita

POSTITSE: Animalia ry, Suvilahdenkatu 4, 00500 Helsinki ma–pe klo 10–15

Saatavilla koot S, L ja XL.

SÄHKÖPOSTITSE: tarja.balding@animalia.fi

Lisää tuotteita Animalian nettikaupassa www.animalia.fi/tilaa-tuotteita

Kettuhaalarimerkki Puuhkaprinttipaita

PUHELIMITSE: 09 720 65911,

Yli 15 € tilaukset toimitetaan postiennakolla, jolloin hintaan lisätään postiennakkomaksu 4,10 €. Kaikkiin tilauksiin lisätään postituskulut sekä 1 € käsittelykulu. Tuotteita voi ostaa myös suoraan Animalian Helsingin toimistosta, osoite yllä.

3€

10 €

20 €

Ei-jäsenille 23 €

Animals-kassi

Aikuisten EI! -paita 20 €

ELÄINKOKEILLE!

EI ELÄINKOKEILLE!

pirjo heikkilä ja sampo marjomaa sanovat ei eläinkokeille!

TUHANSIA

SYITÄ VÄHENTÄÄ ELÄINKOKEITA

(puhelun hinta: 10,19 €/puhelu + pvm/mpm). Summa veloitetaan seuraavassa puhelinlaskussasi. Hinta sis. alv 24 %.

– ja monta hyvää tapaa auttaa koe-eläimiä!

Toilettilaukku 16 € Tilausohjeet edelliseltä sivulta!

ELÄINKOKEILLE!

Kuusi erilaista kuvaa. Halkaisija 38 mm.

SATOJA Soita numeroon 0600 411 072

Rintamerkit 1,50 €

ELÄINKOKEILLE!

Auta koe-eläimiä lahjoituksella

25 € ei-jäsenille

ELÄINKOKEILLE!

Punainen tai vihreä Earth Positiven paita. Koot: pieni (lev. 34 cm, pit. 42 cm), keskikokoinen (lev. 38 cm, pit. 50 cm), suuri (lev. 44 cm, pit. 60 cm). 18 € ei-jäsenille

0600 411 072

ELÄINKOKEILLE!

Lasten Ei eläinkokeille -paita 16 €

soita

Punaisen toilettilaukun kyljessä Eläinkokeettomalle kosmetiikalle -printti. Koko 18 cm x 25 cm. 20 € ei-jäsenille

Poliisihallituksen myöntämä rahankeräyslupa 2020/2012/3189 on voimassa 1.1.2013–31.12.2014 koko Suomessa Ahvenanmaata lukuun ottamatta.

EIEI ELÄINKOKEILLE!

ELÄINKOKEILLE!

EI E ELÄINKOKEILLE!

ELÄINKO