Animalia 2/2022

lehti eläinten asialla

2/2022

Lihaparadoksi - eläimistä välittäminen ja niiden syöminen r u o k a m u r r o s l u pa a h a a s t e i ta j a mahdollisuuksia

yö s Lue m sa: s ve rko edia .fi m a i l a a nim

Animalia mukana ajamassa turkistarhatonta

Eurooppaa

teksti tiina ollila • kuva ISTOCKphoto.com / JMrocek

Ka

um isia

sia

Kampa

akuulumi nj

m pan kuul ja

Fur Free Europekansalaisaloite käynnistyy – Animalia mukana ajamassa turkitonta Eurooppaa animalia käynnistää yhdessä eurogroup for animalsin ja sen muiden jäsenjärjestöjen kanssa eurooppalaisen kansalaisaloitteen turkistarhauksen kieltämiseksi.

A

nimalia on eläinjärjestö-

jen yhteiseurooppalaisen kattojärjestö Eurogroup for Animalsin jäsen. Tavoitteenamme on kieltää turkistarhaus, turkisten tuonti ja myynti Euroopan unionissa.

Aloitteen tavoitteena on siten myös vaikuttaa turkisten kysyntään ja maailmanlaajuiseen tuotantoon ja ehkäistä tuotannon siirtymistä Euroopan ulkopuolelle.

Eurooppalaisista selvä enemmistö vastustaa turkistarhausta ja pitää sitä epäeettisenä ja julmana. Eläinten hyvinvoinnin parantaminen turkistarhoilla on mahdotonta, ja ainoa vaihtoehto onkin tarhauksen kieltäminen yksiselitteisesti.

Animalialla on ilo olla mukana käynnistämässä historiallista kansalaisaloitetta turkistarhauksen lakkauttamiseksi koko Euroopassa. Kansalaisaloitteen alullepanijoina toimii kansalaisjärjestöjen edustajia seitsemästä EU-maasta. Suomesta aloitteentekijä on Animalian toiminnanjohtaja Heidi Kivekäs. Animalialla kampanjaa koordinoi Tiina Ollila.

Animalian lähivuosien päätavoitteena on kieltää turkistarhaus

Kansalaisaloitteeseen tarvitaan yli miljoona allekirjoittajaa. Suomessa tavoittelemme sataatuhatta allekirjoitusta, joita kerätään vuoden ajan. Nimiä keräävät Animalian lisäksi SEY Suomen eläinsuo-

jelu ja Oikeutta eläimille, ja kutsumme muitakin järjestöjä ja yrityksiä tukemaan kansalaisaloitetta.

Aloitteen nimienkeräys käynnistetään toukokuussa. Animalialle kansalaisaloitekampanja on vuosien 2022–2023 pääkampanja osana Turkistarhaton Suomi 2025 -kampanjointia. Tavoitteenamme on turkistarhaton Suomi ja turkistarhauskiellon ajaminen lainsäädäntöön on strategiakauden eläinpoliittinen prioriteettimme.

Koronapandemian myötä Eurooppaan on saatu lisää tarhauskieltoja ja kansainvälisten toimijoiden turkistarhauksen vastaisia kannanottoja. Myös End the Cage Age -kansalaisaloitteen eteneminen komissiossa tuo ajankohtaiseksi turkiseläinten häkkikasvatuksen kiellon, jos muiltakin eläintuotantoaloilta kielletään eläinten häkkikasvatus.

Turkistarhaton Suomi on lähempänä kuin koskaan

Suomalainen kansalaisaloite turkistarhauksen kieltämiseksi kaatui eduskunnassa 10 vuotta sitten. Käsittelyn ja sitä seuranneen äänestyksen lopputuloksena eduskunta ei valitettavasti vielä ollut valmis turkistarhauksen lakkauttamiseen.

Ainoastaan vihreä eduskuntaryhmä kannatti kokonaisuudessaan turkistarhauksen lakkauttamista. Nyt tilanne on toisenlainen, kun hallituspuolueista vihreiden

lisäksi vasemmistoliitto ja SDP kannattavat kieltoa.

Aika on nyt kypsä uudelle aloitteelle, sillä kymmenessä vuodessa turkistarhauksen vastustus on vain lisääntynyt.

Nykymuotoista tarhausta vastustaa jo 71 % kansalaisista.

Lisäksi turkisala on ollut kriisissä jo vuosia. Turkistarhaus on kielletty 17 Euroopan maassa. Ala on osittain kielletty tai kokonaan loppunut tiukentuneen lainsäädännön ansiosta myös Ruotsissa, Tanskassa, Espanjassa, Unkarissa, Saksassa ja Sveitsissä.

Suomessa sen sijaan ei käydä tällä hetkellä edes parlamentaarista keskustelua aiheesta, vaikka enemmistö kansalaisista vastustaa nykyisenkaltaista turkistarhausta ja jo kolme eduskuntapuoluetta on asettunut turkistarhauksen lakkauttamisen puolelle. Työskentelemme Animaliassa taukoamatta sen eteen, että turkistarhaus ajettaisiin Suomessa hallitusti alas viimeistään vuoteen 2025 mennessä.

Allekirjoita eurooppalainen kansalaisaloite turkistarhauksen kieltämiseksi osoitteessa: FurFreeEurope.fi Tutustu Animalian Turkistarhaton Suomi -kampanjaan osoitteessa: animalia.fi/turkistarhatonsuomi

Ka

um isia

Kampa

sia

akuulumi nj

m pan kuul ja

Pääkirjoitus

kuva taija rinne

Tehdään yhdessä historiaa

M

uistan, kun animalia yhdessä muiden järjestöjen kanssa käynnisti kansalaisaloitteen turkistarhauksen kieltämiseksi vuonna 2012. Kampanjan aikana asuin Ranskassa ja keskustelin turkistarhauksesta eri yhteyksissä.

Moni ulkomaalainen ystävä oli järkyttynyt, että Suomessa tarhataan villieläimiä. Se ei sopinut kuvaan modernista, demokraattisesta hyvinvointivaltiosta.

Animalia keräsi yhdessä muiden järjestöjen kanssa huikeat 69 381 allekirjoitusta kansalaisaloitteeseen.

Tuolloin tehtiin historiaa, sillä tämä oli ensimmäinen kansalaisaloite, joka eteni eduskunnan käsittelyyn.

Huolimatta aloitteen vahvasta kannatuksesta eduskunta tyrmäsi aloitteen, mutta lupasi kuitenkin parannuksia turkiseläinten oloihin.

Nyt kymmenen vuotta myöhemmin tarhaus on edelleen laillista eikä eläinten oloihin ole tehty luvattuja parannuksia. Turkistarhauksen vastustus on sen sijaan kasvanut.

Animalian vuosittaiset gallupit kertovat selkeästi, että valtaosa suomalaisista vastustaa nykymuotoista turkistarhausta. Tarhauksen vastustajia löytyy kaikkien puolueiden äänestäjistä – se yhdistää suomalaisia.

Turkistarhauksen vastustus yhdistää ihmisiä myös kansainvälisesti.

Mielipidekyselyt osoittavat, että turkistarhauksen vastustus on Euroopassa laajaa. Turkistarhaus on kielletty jo 17 Euroopan maassa, joista 12 kuuluu Euroopan unioniin.

Joissakin maissa kansallisen lainsäädännön vaatimukset koskien turkiseläinten oloja ovat sellaisia, että turkistarhaus on loppunut taloudellisesti kannattamattomana.

Euroopan komissio valmistelee juuri EU:n eläinsuojelulainsäädännön uudistusta, johon tullaan kirjaamaan tuotantoeläinten häkkikas-

14 vatuskielto. Animalia ajaa sitä, että uudistuksen yhteydessä kielletään myös turkistarhaus.

Siksi olen aloitteentekijänä eurooppalaisessa kansalaisaloitteessa, jossa vaaditaan turkistarhauksen ja turkisten myynnin kieltämistä EU:n alueella. Yhdessä muiden eurooppalaisten eläinasiajärjestöjen kanssa aiomme kerätä kansalaisaloitteeseen miljoona allekirjoitusta, minkä jälkeen aloite luovutetaan Euroopan komissiolle. Suomessa meillä on tavoitteena vähintään 100 000 allekirjoitusta toukokuuhun 2023 mennessä. Aloite lähettää vahvan viestin niin Euroopan komissiolle kuin Suomen päättäjillekin: turkistarhaus on kiellettävä! Tänä vaikeana aikana tuntuu erityisen merkitykselliseltä, että voimme olla mukana tekemässä konkreettista muutosta yhdessä koko Euroopan kanssa. Varmistathan, että olet ensimmäisten joukossa allekirjoittamassa aloitteen? Tehdään yhdessä historiaa!

Heidi Kivekäs Animalian toiminnanjohtaja PS. Aloitteen voit allekirjoittaa 18.5. alkaen osoitteessa: FurFreeEurope.fi.

Sisällys 2/2022

02 04 06

Fur Free Europe -kansalaisaloite käynnistyy – Animalia mukana ajamassa turkitonta Eurooppaa Pääkirjoitus

Ajankohtaista

09

Vieraskynä: Mai Kivelä

10

Lihaparadoksi – eläimistä välittäminen ja niiden syöminen

12

Vegaanina ennen ja nyt

= kannessa Kannen kuva: istockphoto.com / MikeLane45

4

ANIMALIA-LEHTI, 48. VUOSIKERTA JULKAISIJA: Animalia PÄÄTOIMITTAJA: Laura Uotila

laura.uotila@animalia.fi TOIMITUSSIHTEERI: Taija Rinne p. 050 302 8170 taija.rinne@animalia.fi TAITTO: Heta Kasurinen heta.kasurinen@gmail.com OSOITTEENMUUTOKSET: Tarja Balding p. 050 343 2197 tarja.balding@animalia.fi PAINOPAIKKA:

Trinket oy, Helsinki ILMESTYMISAIKATAULU:

Nro 1 helmikuu, nro 2 toukokuu, nro 3 syyskuu, nro 4 marraskuu. Seuraavaan numeroon tarkoitetun materiaa­lin tulee olla perillä toimituksessa 4.7.2022 mennessä.

AINEISTOT lähetetään lehti@animalia.fi tai osoitteella: Animalia-lehti, Suvilahdenkatu 4, 00500 Helsinki.

20

ILMOITUSMYYNTI:

Taija Rinne, taija.rinne@animalia.fi ILMOITUSHINNAT:

Katso ilmoitushinnat animalia.fi LISÄVELOITUKSET: Värierottelut veloitetaan erikseen, määräyspaikka­korotus 20 %, liitteiden hinnat sovitaan erikseen.

RAJOITUKSET: Etusivulla ei julkaista ilmoituksia. ALENNUKSET: Toistoalennus: 1. toisto 10 %, seuraavat 20 %, auktorisoidut mainos­toimistot 15 %.

ILMOITUSTEN PERUUTTAMINEN:

19

Peruutukset viimeistään seitsemän (7) vuorokautta aineiston jättöpäivän jälkeen toimitus­sihteerille.

REKLAMAATIOT: Kirjallisena 14 vuoro­kauden aikana ilmes­tymispäivästä lukien.

ANIMALIA-LEHTI PIDÄTTÄÄ OIKEUDEN LYHENTÄÄ JA MUOKATA JUTTUJA.

14

Ruokamurros lupaa haasteita ja mahdollisuuksia

18

Animalia sai uuden hallituksen

27

19

Eläimet Ukrainan sodan jaloissa tarvitsevat apua

28

Vegepalsta: Kesän terassijuhlat

30

Animaalit kautta maan: AnimaliaSome

31

Lahja eläimille on myös lahja eläinten ystäville!

20 23 24

Salakuvista valkokankaalle

Kirjavinkit

26

Artikkelien lainaaminen eläinsuojelua ja eläinten oikeuksia edistäviin tarkoituksiin sallittu. Lähde mainittava.

Animalia testaa: Vegaaniset valmiskakut

Animalialainen: Tervetuloa Animalian uudet työntekijät!

Eläinten asiaa voi edistää monin eri keinoin – kaikkia meitä tarvitaan

Sisällysluettelon kuvat: iiris silvola, Milos Bicanski / We Animals Media & oikeutta eläimille ry

TOIMISTO: Suvilahdenkatu 4, 00500 Helsinki ASIAKASPALVELU:

p. (09) 720 6590, päivystys ma–to kello 10.00 –15.00 e-mail: animalia@animalia.fi internetsivut: animalia.fi.

JÄSENMAKSUT: Tukijäsen: 32 €

tai 25 € / vuosi, nuorisojäsen (alle 18 v.): 20 € / vuosi, ainaisjäsen: 640 €, yhteisöjäsen: 250 € / vuosi.

FI71 8000 1802 1056 44 SWIFT: DABAFIHH Kirjoita viestiksi nimesi ja osoitteesi.

LAHJOITUKSET:

FI24 1011 3000 2606 29 SWIFT: NDEAFIHH TESTAMENTIT: Tiedustelut, p. 050 343 2197, tarja.balding@animalia.fi RAHANKERÄYSLUPA:

Luvan myöntäjä: Poliisihallitus.

Toimeenpanoaika ja alue: Lupa on voimassa 1.1.2022 alkaen ja se kattaa koko Suomen Ahvenanmaata lukuunottamatta.

Päätöksen nro: RA/2021/1758.

Tämä lehti on painettu Ekokompassi-sertifioidussa painossa.

5

Ajankohtaista

istockphoto.com / bbbrrn

yk:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO, maailman eläintautijärjestö OIE ja maailman terveysjärjestö WHO julkaisivat maaliskuussa yhteisen lausunnon SARS-CoV-2-virustartunnoista villieläimissä. Lausunnossa todetaan muun muassa, että tarhatut minkit pystyvät tartuttamaan SARS-CoV2-viruksen ihmisiin.

Järjestöjen lausunnossa käsitellään mahdollisia kotieläin- ja villieläinpopulaatioihin liittyviä riskejä.

Viruksen tarttuminen ja leviäminen eläinpopulaatioissa voi synnyttää uusia SARS-CoV-2-variantteja, jotka taas siirtyvät takaisin ihmisiin.

Kotieläimistä minkkien on todettu olevan erityisen alttiita koronavirustartunnoille.

ipcc: kasvisruokavalio hillitsee ilmastokriisiä kansainvälinen ilmastopaneeli IPCC julkaisi ilmastoraporttinsa huhtikuussa. Raportin mukaan ruokavalion merkitys kulutuksen ilmastopäästöjen vähentämisessä on suurempi kuin teollisuuden ja liikenteen. Kuluttajien toiminnalla voidaan vähentää päästöjä 40–70 prosenttia, ja isoin potentiaali on kasvipohjaiseen ruokavalioon siirtymisessä.

Muutos kasvipohjaiseen ruokavalioon johtaisi huomattaviin päästövähennyksiin lisäten samalla terveyshyötyjä. Kasvipohjaisella ruualla on pienempi hiilijalanjälki, ja sen tuotanto ottaa eläinten hyvinvoinnin huomioon.

6

Turkisalan loppu on lähellä teksti laura uotila & taija rinne • kuva istockphoto.com / Paul Hartley

yhä useampi maa kieltää turkistarhauksen ja muotiyritys lopettaa turkisten käytön. suomessa turkisalan kannattavuus laskee jatkuvasti. turkistarhauskieltoa myös ajetaan voimakkaasti koko euroopan alueelle.

M

aaliskuussa pidetyn Saga

Fursin vuoden ensimmäisen turkishuutokaupan myyntiprosentit jäivät heikoiksi ja hinnat alhaisiksi, mikä tulee viemään turkisalan entistä syvempään kriisiin. Huutokaupassa oli myynnissä noin 2,5 miljoonaa minkinnahkaa, 450 000 ketunnahkaa ja 42 000 supikoirannahkaa. Tulos jäi erityisen heikoksi minkeissä, joista myytiin vain noin 20 prosenttia. Ketuissa myynti jäi 36 prosenttiin ja supikoirissa noin 40 prosenttiin.

Tarhojen määrä jyrkässä laskussa

Vaasan Osuuspankin johtaja arvioi Maaseudun tulevaisuudessa 11.3.2022, että lopettavien turkistilojen määrä tullaan nyt näkemään “kolmenumeroisissa lu-

euroopan parlamentti äänesti eläinkuljetuksista euroopan parlamentin eläinkuljetuksia tutkiva valiokunta ANIT on saanut työnsä päätökseen. Eläimiä kuljetetaan EU:ssa tällä hetkellä usein liian pitkiä matkoja, liian korkeissa tai matalissa lämpötiloissa ja ahtaasti.

Parantaakseen tilannetta mepit hyväksyivät uudet suositukset. Parlamentti pyytää komissiota ja EU:n jäsenmaita turvaamaan kuljetettavien eläinten hyvinvoinnin, päivittämään EU-säännöt ja nimittämään eläinten hyvinvoinnista vastaavan EU-komissaarin. Parlamentti päätyi kannattamaan kahdeksan tunnin maksimiaikaa kuljetuksille, mutta valitet-

vuissa”.

Samassa jutussa kerrotaan, että vielä julkistamattomien tilastojen mukaan turkistilojen määrä on nyt pudonnut 581 tarhaan. Vain kolmessa vuodessa tarhojen lukumäärä on pudonnut noin 40 prosenttia.

Turkisala syyttää kriisistään koronarajoitusten tyrehdyttämiä markkinoita Kiinassa ja Ukrainan sodan estämää kauppaa Venäjällä, mutta todellisuudessa alan vaikeat vuodet ovat alkaneet jo kauan ennen näitä. Yhä useampi vaatemerkki kieltäytyy käyttämästä aitoja turkiksia eläimille aiheutetun kärsimyksen vuoksi, jolloin markkinat ovat itsessään pienentyneet.

Nyt kohonneet rahti- ja tuotantokustannukset tulevat entisestään nostamaan turkisten hintoja. Lisäksi varastot sekä Suo-

tavasti raja koskee vain maakuljetuksia.

Merikuljetuksia ei parlamentin kannassa huomioitu, vaan ehdotus 24 tunnin aikarajasta hylättiin.

istockphoto.com / Jan Sztemon

who, fao ja oie muistuttavat koronaviruksen leviämisen riskistä minkkitarhoilla

koonneet taija rinne & laura uotila

Ajankohtaista dolce&gabbana ja moncler luopuvat turkiksista

messa että Tanskassa ovat täynnä aiemmin tuotettuja, myymättä jääneitä nahkoja, jotka sekoittavat markkinoita.

Eurooppalaiset vastustavat turkistarhausta – viimeisimpänä tarhauksen kielsi Irlanti

Suurin osa eurooppalaisista pitää turkistarhausta julmana alana, joka tulisi kieltää. Viimeisin maa on Irlanti, josta tuli 17. Euroopan valtio, jossa turkistarhaus kielletään. Turkistarhauksen kieltävän lakiesityksen viimeiset vaiheet käytiin läpi maaliskuussa. Seuraavaksi lakiesitys me-

nee presidentille allekirjoitettavaksi. Kolmen viimeisen Irlannissa vielä toimivan turkistarhan odotetaan lopettavan tämän vuoden aikana.

Animalian ja muiden eläinjärjestöjen toimeenpanema eurooppalainen kansalaisaloite turkistarhauksen kieltämiseksi alkaa 18. toukokuuta. Fur Free Europe –kansalaisaloite pyrkii kieltämään turkistarhauksen koko Euroopan unionissa ja keräämään vähintään miljoona allekirjoitusta vuoden aikana.

Lue aiheesta lisää sivulta 2.

istockphoto.com / Johan10

italialainen luksusmuotibrändi Dolce & Gabbana on ilmoittanut jättävänsä turkikset pois mallistoistaan. Linjaus tulee voimaan vuodesta 2022 alkaen.

Hieman aiemmin myös toinen italialainen luksusmerkki Moncler ilmoitti lopettavansa turkisten käytön. Sekä Dolce & Gabbana että Moncler ovat olleet suomalaisen turkishuutokauppayhtiö Saga Fursin asiakkaita.

vaihda animalian paperilehti e-lehteen! meiltä pitkään toivottu e-lehti on nyt saatavilla.

Voit halutessasi vaihtaa paperisen lehden sähköiseen lähettämällä pyynnön siitä osoitteeseen katre.sinikettu@animalia.fi. Saat lehden ilmestymisen aikaan sähköpostiisi linkin, jonka kautta voit lukea lehden verkossa.

paras juttu

Sanottua

”Isoin potentiaali on kasvispainotteisessa ruokavaliossa, jossa punaisen lihan käyttö on vähäistä.”

– jyri seppälä, suomen ympäristökeskus, kommentoi päästövähennyksiä. helsingin sanomat 4.4.2022.

numeron 1/2022 parhaaksi jutuksi äänestettiin artikkeli ”Suomi – takapajula vai eläinten onnela” sekä ”Viljele ja varjele – älä riistä". Yllätyspalkinnon arvonnassa onni suosi Anniina Hietalaa. Onnea voittajalle ja kiitos kaikille äänestäneille!

Mikä on tämän lehden paras juttu?

Kerro mielipiteesi 4.7.2022 mennessä, niin olet mukana yllätyspaketin arvonnassa. Lähetä vastauksesi, nimesi sekä osoitteesi sähköpostitse lehti@ animalia.fi (sähköpostin otsikko: Paras juttu 2/2022) tai postitse Animalia, Suvilahdenkatu 4, 00500 Helsinki.

7

Ajankohtaista animalia kesän tapahtumissa

hiiret ja rotat kärsivät kroonisesta stressistä koe-eläinlaitoksissa

Animalian kampanja Turkistarhaton Suomi 2025 rantautuu tänä kesänä Helsingissä Maailma kylässä -festivaalille su 29.5. ja Vegemessuille 18.–19.6. Osallistu kampanjaan allekirjoittamalla vetoomus turkistarhauksen kieltämiseksi EU:ssa ja ottamalla itsestäsi ja kavereistasi turkisaiheinen kuva valokuvauspisteellämme!

koe-eläinlaitosten olosuhteet aiheuttavat kroonista stressiä niissä kasvatettaville jyrsijöille. Kanadalaistutkimuksen mukaan tämä heikentää merkittävästi koe-eläintutkimuksen tuloksia.

Jo aiemmin on todettu, että eläinkokeiden tulokset ovat hyvin heikosti sovellettavissa ihmisiin. Yli 90 prosenttia niistä lääkkeistä, jotka eläinkokeissa todetaan eläimille tehokkaiksi, eivät läpäise ihmiskokeita.

Tutkimuksessa havaittiin, että tavanomaisissa laatikoissa elävien jyrsijöiden terveydentila oli heikompi verrattuna virikkeellisissä oloissa asuviin eläimiin.

Tämä pahensi näiden yksilöiden sairauksia ja lisäsi kuolleisuutta. Vaikutus oli kaikissa tutkituissa tautityypeissä samanlainen.

8

Istock.com / Irina

katre sinikettu

Nostamme myös eläintuotannon ongelmat pöydälle Porin SuomiAreenassa tuomalla lavalle asiantuntijoita keskustelemaan tulevaisuuden kestävästä ruoantuotannosta. Tervetuloa seuraamaan keskustelua to 14.7. klo 13.00–13.45!

Vieraskynä

kuva EDUSKUNTA

Eläinlaki ja politiikan aikajänne

O

len ollut kauan mukana uuden eläinlain valmistelussa. Animalian toiminnanjohtajana käytin paljon aikaa eläinlakiin vaikuttamiseen, kampanjoinnin lisäksi toimin esimerkiksi lain ohjausryhmässä. Vuonna 2015 julkaisimme Uusi eläinlaki -kirjan, johon kirjoitin, että laki tulisi voimaan vuonna 2018. Totesin myös, että on mahdollista, ettei aikataulussa pysytä.

Kun minut valittiin kansanedustajaksi, pääsin edustamaan puoluettani hallitusneuvotteluihin ja vieläpä neuvottelemaan eläinlaista. Hallituksen on tarkoitus tehdä esitys uudesta eläinlaista tänä keväänä. Eduskunta käsittelee sen syysistuntokaudella, ja laki tulisi voimaan vuoden 2023 alusta. Mutta vastaako laki nykyhetken vaatimuksiin, kestääkö se aikaa? Valitettavasti ei. Vaikka laki tuo parannuksia, on se täysin riittämätön.

Eläinlain edistäminen on ollut tuskallista ja turhauttavaa, ja sen valmistelu on myös muokannut poliittista aikahorisonttiani. Yhtäkkiä ensi vuoden hallitusneuvottelut alkavat näyttää kiintopisteeltä, jossa voitaisiin tehdä parannuksia, joita ei tällä kaudella ole saatu. Muistan, miten Animalian vuonna 2010 aloittaman Turkistarhaton Suomi 2025 -kampanjan pitkä aikajänne aiheutti paheksuntaa, olihan silloin “kielletään turkistarhaus 15 minuutin siirtymäajalla” suosittu sanonta aktivistien kesken. Nyt vuosi 2010 on kaukana, eläinlakia on valmisteltu 15 vuotta ja jopa vuoden 2025 turkistarhauskieltotavoite näyttää tiukalta.

Tämä on tietenkin räikeässä ristiriidassa eläinten todellisuuden ja sen tus-

kan kanssa, jota eläinten oikeuksien ajamiseen liittyy. Eläinoikeuksien edistämisessä on kiire, onhan kyse elämästä ja kuolemasta. Politiikan “ei sprintti, vaan maraton” -ajattelun lisäksi pätee siskoni Saila Kivelän Eläinoikeusjuttu-dokumentissa esittämä toteamus: “Eläimet ovat totta. Väkivalta on totta.”

Jokainen eläinten puolesta toimiva joutuu kohtaamaan akuutin hädän ja rakenteellisten muutosten jähmeyden välisen ristiriidan. Tavoitteiden saavuttaminen on hidasta, vaikka me voimme nähdä tulevaisuuden maailman. Maailman, jossa eläimillä on oikeuksia, eivätkä eläimet ole resurssi, vaan kanssaeläjiä.

Luovuttaakaan ei voi. Me olemme osa jatkumoa, jossa työmme eläinoikeuksien eteen helpottaa työmme jatkajia. Työ eläinten puolesta on tulevaisuutta luovaa toimintaa.

Mai Kivelä Kansanedustaja, ympäristövaliokunnan jäsen Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä

9

Puheenjhtajalta teksti jenna aarnio • kuvitus iiris silvola

Lihaparadoksi

- eläimistä välittäminen ja niiden syöminen suurin osa ihmisistä pitää eläimistä eikä haluaisi niille aiheutettavan vahinkoa. kodeista löytyy valtavasti lemmikkejä, ja myös tiede tarjoaa enemmän tietoa eläimistä kuin koskaan aiemmin. samaan aikaan kuitenkin eläintuotteiden kulutus on globaalisti jatkuvassa kasvussa.

S

osiaalipsykologi Leon Fes-

tinger esitti 1950-luvulla teoriansa kognitiivisesta dissonanssista. Se on epämiellyttävä psykologinen tila, joka syntyy, kun yksilön uskomukset, arvot ja käytös ovat ristiriidassa keskenään.

Lihan syöminen on monelle tärkeä osa ruokavaliota. Samalla suurin osa kuitenkin pitää eläimistä ja järkyttyy, kun kuulee eläinteollisuuden aiheuttamasta kärsimyksestä. Tämä eläinrakkauden ja lihansyönnin ristiriita aiheuttaa kognitiivisen dissonanssin, johon yksilö pyrkii löytämään ratkaisun. Tämän niin kutsutun lihaparadoksin tarkastelu on tärkeää, sillä ruokavalintamme ovat jokapäiväistä moraalista toimintaa, vaikka lihan syöminen mielletäänkin moraaliseksi valinnaksi vain harvoin.

Lihaparadoksin ratkaisemiseksi on kaksi pääasiallista keinoa: yksilö voi joko muuttaa käytöstään vastaamaan uskomuksiaan tai vaihtoehtoisesti muuttaa uskomuksiaan vastaamaan käytöstään.

Jotkut muuttavat käytöstään lopettamalla eläinten syömisen, mutta suurin osa omaksuu uskomuksia, jotka eivät ole ristiriidassa eläinten syömisen kanssa.

Mielen kieltäminen paradoksin ratkaisuna

Tutkimuksissa on todettu, että lihansyöjät hyödyntävät monia strategioita lihankulutuksensa oikeuttamiseksi. Eläinten nähdään esimerkiksi poikkeavan merkittävästi ihmisistä kykyineen. Onkin havaittu, että lihaa syövät näkevät syötäväksi kasvatetuissa eläimissä vähemmän kognitiivisia kykyjä kuin muissa eläimissä.

Kulttuureittain vaihtelevat näkemykset esimerkiksi koirien syömisen hyväksyttävyydestä osoittavat tämän hyvin. Mikäli koira mielletään syötäväksi eläimeksi, myönnetään sille vähemmän kognitiivisia kykyjä kuin kulttuureissa, joissa koiria ei syödä.

Koehenkilöt myös kielsivät eläinten mielellisyyden, mikäli tiesivät pian syövänsä lihaa.

Eläinten mielen kieltäminen on tehokas tapa ratkaista paradoksin aiheuttama epämiellyttävä tila. Psykologi Brock Bastianin tutkimusryhmän laatimassa tutkimuksessa koehenkilöt arvioivat eläinten kognitiivisia kykyjä. Kun koehenkilöitä muistutettiin eläimille aiheutetun kärsimyksen ja lihan yhteydestä, nämä myönsivät ruuantuotannossa käytettäville eläimille vähemmän kognitiivisia kykyjä. Koehenkilöt myös kielsivät eläinten mielellisyyden, mikäli he tiesivät pian syövänsä lihaa. Kun eläimiä ei hahmoteta kärsimykseen kykenevinä mielellisinä olentoina, ei niiden kohtelu myöskään näyttäydy moraalin kannalta ongelmallisena.

Karnismin heikot argumentit

Mielellisyyden ja moraalisen arvon kieltämisen lisäksi yleisimmät lihansyönnin oikeutukset liittyvät luonnollisuuteen,

tavanomaisuuteen, välttämättömyyteen ja mukavuuteen. Sosiaalipsykologi Melanie Joy on havainnollistanut ilmiötä karnismin käsitteellä. Joyn mukaan sosiaalistumme pitämään lihaa biologiaamme rakennettuna luonnollisena asiana, jonka syömiseen olemme kehittyneet ja jonka syöminen on myös välttämätöntä.

Usein kuultu, mutta paikkaansa pitämätön argumentti onkin, että lihan syöminen on selviytymisen ja terveenä pysymisen välttämätön edellytys. Näennäisen välttämättömyyden seurauksena lihantuotannossa aiheutuva kärsimys ei näyttäydy moraalisena ongelmana. Moraalin kannalta heikko, mutta yleinen peruste on myös lihasta saatava kulinaristinen nautinto: ”En voisi luopua lihasta, koska se on niin hyvää”.

Helpoin tapa olisi lihasta luopuminen

Karnismi vallitsevana ideologiana on muuttanut edellä kuvatut strategiat yksilötasolta yhteiskunnan normiksi mahdollistaen yksilöiden ongelmattoman lihankulutuksen. Tämä on helppo todeta, sillä kasvissyöjien osuus väestöstä jää usein reilusti alle kymmenen prosentin.

Eläinten kognitiivisia kykyjä koskeva tutkimus osoittaa, että eläinteollisuudessa käytettävät eläimet ovat mielellisiä olentoja moninaisina kognitiivisine kykyineen. Eläinten käyttäminen ruuantuotannossa aiheuttaa niille väistämättä kärsimystä ja on moraalisesti tuomittavaa.

Varmin ja helpoin tapa lihaparadoksin purkamiseen on jättää eläimet syömättä.

11

Vegaanina ennen ja nyt

Vega a n i r u o ka a ta rj o l l a S t re et Pa r t ys sa 1 9 9 0 - l u v u l l a .

teksti iiris ikonen • kuvat Anna Särkisilta & Sanna Särkelä

1990-luvulla veganismi suomessa oli lapsenkengissään. vegaaniksi ryhtyminen vaati kekseliäisyyttä ja jopa huimapäisyyttä, sillä kasvipohjaisia korvikkeita eläinperäisille tuotteille ei tuolloin juuri ollut.

N

ykyisin vegaani voi os-

taa ruokakaupasta suunnilleen samoja tuotteita kuin sekasyöjäkin, sillä kasvipohjaiset vaihtoehdot ovat löytäneet tiensä lähes jokaiseen tuotekategoriaan. Uusia brändejä ja tuotteita tulee markkinoille tiuhaan.

Toista oli ennen. Niin kasvisruokavalioiden noudattaminen kuin fleksaaminenkin ovat helpottuneet paljon sitten 1990-luvun. Sosiologi, yhteiskuntatieteiden tohtori ja tietokirjailija Salla Tuomivaara ryhtyi vegaaniksi vuonna 1995.

Tuolloin veganismista alettiin puhua, ja osa Tuomivaaran ystävistä osoitti kiinnostusta aihetta kohtaan. Aivan ensimmäiset vegaanit, joita Tuomivaara tietää Suomessa olleen, olivat seuranneet ulkomaisia aktivistimedioita ja kuulleet veganismista sitä kautta. Lisäksi oli vanhempia ihmisiä, jotka olivat olleet pitkään kasvissyöjiä ja heille oli elävä ravinto tuttua.

Jäätelöä sai Ruotsista

Tuomivaara ei muista, että vegaaniksi ryhtyminen olisi tuntunut vaikealta. Jälkeenpäin hän on tosin ihmettellyt, miten kykeni siihen.

“Jotakin nuoruuden hurjapäisyyttä on varmaan tarvittu”, Tuomivaara arvelee.

Vegaaniksi ryhtymiseen liittyi Tuomivaaralla kaksi keskeistä huolenaihetta. Intohimoisena jäätelön ystävänä hän mietti, voisiko enää koskaan syödä jäätelöä.

Ystävältään hän kuuli, että jäätelöä saisi Ruotsista ja oli helpottunut. Melko pian

Suomen markkinoille tuli myös soijapohjainen Tofu line -jäätelö.

Toinen huolenaihe koski ravintolassa syömisen mahdollisuutta. Helsingissä oli tuolloin pari ravintolaa, joissa tarjoiltiin vegaanisia annoksia, kuten falafeleja.

Tämä riitti Tuomivaaralle, sillä se mahdollisti ulkona syömisen. Tuomivaara kertoo, että usein paras vaihtoehto oli tilata juustoton pizza. Toisaalta ravintolassa syöminen ei ollut helppoa, ja omia eväitä oli hyvä pitää mukana kaiken varalta.

Maitotuotteille ei ollut korvikkeita

Vegaaniksi ryhtyminen tiesi ruokaostoksilla käymisen merkittävää vaikeutumista.

1990-luvulla kauppojen valikoimassa alkoi kuitenkin jo näkyä vegaanisia tuotteita, jotka nykyään kuuluvat ruokakaupan perusvalikoimaan.

Tuoteryhmä, joka eniten tuotti päänvaivaa, olivat maitotuotteet. Niiden pois jättämisen myötä ruokien ostaminen kotiin muuttui täysin.

“Suomalaisessa ruokavaliossa maitotuotteet ovat keskeisiä. Itse olin aiemmin maitotuotteiden suurkuluttaja. Olin harvinainen nuori nainen, joka edelleen joi maitoa ruuan kanssa.”

Jäätelön lisäksi Tuomivaara söi paljon jogurttia ja viiliä. Juustoa meni kasvisruokiin. Ensimmäiset kasvimaidot saapuivat kuitenkin markkinoille.

“Joistain luontaistuotekaupoista sai soijamaitoa, joka oli ihan hirveän pahaa”, Tuomivaara sanoo.

Nykyisin kaikille maitotuotteille löy-

Ryhmäruokailua Katajamäen ekokylässä vuonna 1998.

tyy erilaisia kasvipohjaisia vaihtoehtoja.

Jäätelöhyllyt notkuvat erilaisista vegaanisista jäätelöistä ja maidoista ja jogurteista löytyy myös runsaasti valikoimaa.

Vegaanisten vaihtoehtojen runsaus ilahduttaa Tuomivaaraa. Ennen vegaaniksi ryhtymistä Tuomivaara käytti paljon sinihomejuustoa, joten vegaanisen juustovalikoiman laajeneminen on ollut odotettu muutos.

Muutos on monen tekijän summa

Vaikka nykyinen kasvipohjaisten tuotteiden runsas tarjonta on tehnyt vegaanina olemisen selkeästi aiempaa helpommaksi, edelleen vain pieni osa väestöstä luokittelee itsensä vegaaniksi. Lihan ja eläintuotteiden syöminen istuu tiukassa.

Tuomivaaran mielestä leviämistä hidastaa eniten tottumus ja sen jälkeen hintakysymykset, jotka liittyvät sekä maataloustukipolitiikkaan että uusien tuotteiden kehittämisen ja pienemmän volyymin tuottamaan lisäkustannukseen.

“Eli ihmiset ennen kaikkea syövät sitä, mitä ovat tottuneet syömään. Tämän takia hyvät kasvisvaihtoehdot olisi tärkeää tuoda joukkoruokailuihin. Mutta tämä muutos ei tapahdu, jos julkista rahoitusta käytetään edelleen valtavasti liha- ja maitotuotteiden promoamiseen.”

13

Yhteistä ruuanlaittoa aktivistitapahtumassa vuonna 1999.

teksti hannele ahponen & erja laakkonen • kuvitus iiris silvola

Ruokamurros lupaa haasteita ja mahdollisuuksia siirtymä kohti kestävämpää ruuantuotantoa on välttämätöntä, ja se avaa myös mahdollisuuksia kotimaiselle elintarviketuotannolle.

R

uokajärjestelmämme on muutok-

sessa. Ilmastokriisin syveneminen muuttaa ruuantuotantoa globaalisti, Suomessakin.

Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n mukaan nyt avoinna oleva aikaikkuna on kapea: mikäli ilmastokriisin vaikutuksia halutaan hillitä, on toimittava ripeästi.

Siirtymä kasvispainotteisempaan ruokakulttuuriin on ehdottoman tärkeää myös globaalin oikeudenmukaisuuden takia. Lisäksi kasvava ymmärrys eläinten oikeuksista on näkynyt kauppojen hyllyillä uusina vegaanisina tuotteina. Tilastojen tasolla vegebuumi ei kuitenkaan vielä näy muutoin kuin yksittäisten tuoteryhmien vähittäismyynnin – esimerkiksi kaurajuomien – valtavina kasvuprosentteina.

Maa- ja metsätalousministeriön mukaan ruokaturva toteutuu tällä hetkellä Suomessa hyvin ja useimmille suomalaisille on tarjolla riittävästi laadukasta ruokaa. Suuret kriisit, mukaan lukien luonnonkatastrofit, voivat kuitenkin näkyä myös suomalaisten kauppojen hyllyillä.

Kasviproteiinien markkina kasvaa

Tutkimusprofessori Jyrki Niemi Luonnonvarakeskuksesta sanoo, että olemme parhaillaan isojen muutosten kynnyksellä.

"Suomessa on jo useita uusia innovatiivisia kasviproteiiniyrityksiä, ja myös perinteiset yritykset, kuten Valio, ovat ottaneet valikoimiinsa kasviperäisiä tuotteita”, Niemi kertoo.

Muutos näkyy myös siinä, että lihankulutus ei näytä enää kasvavan Suomessa. Samaan aikaan nyhtökauran tapaiset suosikkituotteet kiinnostavat kasvavaa kuluttajajoukkoa. Kotimaisuus on kuluttajille tärkeää, ja ruuan kotimaisuusaste onkin suomalaisissa ruokavalioissa varsin korkea. Täten muutokset kulutustottumuksissa heijastuvat suhteellisen nopeasti koko ruuantuotantoketjuun.

Vaikka kasviproteiinien markkina on kasvanut, eivät kasvipohjaiset tuotteet edelleenkään ole valtavirtaa.

“Haasteena on, että meillä ei ole vielä riittävästi omaa kasviproteiinin tuotantoa ja raaka-aineita tuodaan ulko15

Kasvava ymmärrys eläinten oikeuksista on näkynyt kauppojen hyllyillä uusina vegaanisina tuotteina.

mailta. Tarvittaisiin uusia arvoketjuja ja osuustoimintatyyppistä ajattelua, jossa tuottajat lähtisivät kehittämän kasviproteiinien välijalostusta”, sanoo Niemi.

Näin elintarviketeollisuus saisi helpommin raakaainetta ja uusienkin tuotteiden kehitys saisi vauhtia.

Poliittista ohjausta tarvitaan

Onko kuluttajilla sitten ratkaiseva rooli kasvisruokamurroksessa?

“Kuluttajilla on ehdottomasti mahdollisuus vaikuttaa ostamalla kasvistuotteita. Kaupat reagoivat hyvin nopeasti kuluttajien vaatimuksiin”, sanoo Niemi.

Lisäksi kuluttajien valinnat tuottavat poliittista painetta päättäjiä kohtaan. Kuluttajapaineen lisäksi tarvitaan kuitenkin myös erilaisia ohjauskeinoja ja taloudellisia kannusteita maataloustuottajille ja uusille elintarvikeyrityksille. Verotus ja maatalouden tuet ohjaavat tuotantoa, ja nämä näkyvät myös tuotteiden kuluttajahinnoissa.

Ruuantuotantotavat ovat innokkaan tutkimuksen kohteena. Alalla kehitellään täysin uudenlaisia menetelmiä raaka-aineiden tuottamiseksi. Esimerkiksi sienet ja solumaatalous on otettu avuksi proteiinien tuotannossa. Kananmunanvalkuaista on tehty lahottajasienen avulla ja kananugetteja eläinten lihassoluista.

Tulevaisuuden yhä kasvipainotteisemmissa ruokavalioissa tarvitaan kuitenkin myös tuttuja raaka-

16

aineita ja elintarvikkeita. Ruokamurroksessa voikin olla kyse paljolti vakiintuneiden ajattelu- ja toimintatapojen muutoksesta. Nyt suuri osa kasviproteiinista kulutetaan rehuna tuotantoeläimille. Esimerkiksi vain prosentti Suomessa tuotetusta härkäpavusta käytetään korkeamman jalostusasteen elintarvikkeiksi.

Kasviperäinen ruokavalio pohjautuu viljoihin ja proteiinipitoisiin kasveihin, kuten palkokasveihin, sekä juureksiin, vihanneksiin, hedelmiin, marjoihin, sie­meniin ja pähkinöihin. Monia näistä voitaisiin tuottaa ja jalostaa yhä enemmän Suomessa.

Kasvisruoka ja ekokriisien aikakausi

Ruuantuotanto on globaali järjestelmä, jossa liikkuvat elintarvikkeet ja työvoima, mutta myös lannoitteet, polttoaineet, siemenet ja taimet sekä eläimet. Nykyaikaisen ruokajärjestelmän keskeinen osa on kansainvälinen kauppa. Elintarvikkeita voidaan tuottaa siellä, missä niiden viljely on kannattavinta. Ilmaston näkökulmasta tämä on järkevää, koska kuljetus muodostaa vain murto-osan valmiin elintarviketuotteen hiilijalanjäljestä.

Pahenevan ilmastokriisin myötä ruuantuotanto tulee mullistumaan. Monien muiden muutosten ohella viljelykelpoinen peltopinta-ala tulee vähenemään ja sääilmiöt muuttuvat yhä äärevämmiksi, mikä vaikeuttaa viljelyä. Keskustelua käydään myös lannoitteiden

liikakäytöstä. Typpi- ja fosforikierrot ovat häiriintyneet ja vesistöjen rehevöityminen on uhka vesiekosysteemeille.

Muuttuvassa maailmassa kasvaa konfliktien uhka.

Tällöin valtioiden väliset riippuvuussuhteet tulevat esiin. Suomeenkin tuodaan muun muassa polttoaineita ja eläinten rehua. Koronapandemian aikaan uutisotsikoihin nousi myös ulkomaisten kausityöntekijöiden ratkaiseva rooli kasvinviljelyssä.

Kun Ukrainan sota katkaisi lannoite- ja viljakaupan Venäjän kanssa, viljan käyttö rehuksi nousi yleiseen keskusteluun. Niemi pohtii, että riippuvuuden katkaisu Venäjästä voi tukea pitkällä aikavälillä vihreää siirtymää kohti kestävämpää ruuantuotantoa. Viljan riittävyys on myös globaali eettinen kysymys. Ukrainan sota vaaransi muun muassa Lähi-Idän ja Afrikan maiden ruokaturvaa. Niemen mukaan olisikin pystyttävä jakamaan oikeudenmukaisesti niukkoja viljavaroja.

Muutos on jo käynnissä

Nykyinen liha- ja maitotalous on muodostunut Suomeen pitkän ajan kuluessa. Elintarvikkeiden alkutuotanto ja ruuanjalostusyritysten infrastruktuuri perustuvat runsaaseen lihan- ja maidontuotantoon.

”Meillä on varaa siirtyä pois nykyisestä järjestelmästä sitä mukaa kuin korvaavat kasviproteiinituotteet valtaavat tilaa kuluttajien lautasilla”, sanoo erikoistutkija Csaba Jansik Luonnonvarakeskuksesta. ”Isojen tuoteryhmien väliset kulutustottumusten muutokset ovat aina vieneet vuosikymmeniä. Myös nykyinen ruokamurros tulee viemään aikaa.”

Suomalaiset ruokainnovaatiot voivat tarjota työtä ja vientimahdollisuuksia. Esimerkiksi kaura sopii hyvin pohjoisiin kasvuolosuhteisiin ja kauratuotteilla, kuten juomilla ja jugurteilla, on merkittävää vientipotentiaalia. Kaurajuomien viennin euromääräinen arvo kasvoi viime vuonna 89 prosenttia ja kaurajogurttien 128 prosenttia. Sen sijaan, että Suomesta viedään kauraa esimerkiksi Saksaan jalostettavaksi, voisimme tuottaa itse siitä vielä enemmän korkeamman arvon tuotteita.

Suomessa tarvitaan myös ruokakulttuurin muutosta, joka puolestaan vaatii entisestään kasvavaa tuotevalikoimaa.

“Globaaleita kasviperäisten tuotteiden ruokamarkkinoita jaetaan juuri nyt. Suomella on potentiaalia päästä jaossa hyville osille”, Jansik sanoo.

Animalia sai uuden hallituksen teksti laura uotila • kuvat tiina vuolle & ninni pehkonen

animalian vuosikokous valitsi järjestölle uuden hallituksen maaliskuun lopussa. hallitukseen valittiin viisi uutta jäsentä. animalia-lehti kysyi heiltä ajatuksia animaliasta ja tulevaisuudesta.

Miten Animalian alueosastotoimintaa voisi vahvistaa?

Miten Animalian tulisi huomioida ilmastokriisi työssään?

Voisimme kehittää toimintakulttuuria yhä turvallisemmaksi tukemalla aktiivien jaksamista, kehittymistä ja etenemistä järjestötoimijoina. Voisimme tarjota enemmän elämäntilanteeseen sopivia osallistumismahdollisuuksia ja tehdä laajemmin yhteistyötä, verkostoitua ja pyrkiä tavoittamaan uusia kohderyhmiä.

Animalian tulee tuoda esille eettinen näkökulma ilmastokeskusteluun ja tarve eläintuotannon radikaaliin vähentämiseen. Kasvipohjainen ruokavalio edesauttaa ilmastotavoitteisiin pääsemistä ja on samalla valinta empaattisemman maailman puolesta.

Jaana Vanhala, Kotka

Jaana Eskola, Helsinki

Mihin kysymyksiin toivoisit Animalian keskittyvän tulevina vuosina?

Miksi koet juuri Animalian työn tärkeäksi?

Minkälaisena näet Animalian tulevaisuuden?

Animalia on merkittävä yhteiskunnallinen vaikuttaja ja luotettava eläinoikeuksien sekä eläinten hyvinvoinnin asiantuntija. Otamme kantaa ja jaamme ajankohtaista tietoa sekä osallistumme aktiivisesti kansainväliseen yhteistyöhön. Kohdennamme lahjoituksilla kerätyt resurssit järkevästi myös tulevaisuudessa.

Ninni Pehkonen, Akaa

18

Animalia on minulle aina ollut The Järjestö; taho, jolla on parhaat keinot ja mahdollisuudet vaikuttaa eläinten oikeuksiin ja oloihin Suomessa. Animalian tärkein tehtävä on tuoda näkymättömien eläinmassojen kärsimys näkyväksi. Haluan olla mukana tässä työssä ja lisäämässä tietoisuutta ja empatiaa.

Heli Mäenpää, Lahnajärvi

Toivoisin Animalian jatkavan työtään turkistarhauksen kieltämiseksi Suomessa.

Animalian on edelleen tärkeää myös tuoda ihmisten tietoisuuteen eläinten olojen todellisuus ruokatuotannossa sekä koe-eläinten mittava käyttö. Molemmista tuntuu ihmisillä olevan vääristynyt käsitys.

Sanna Helin-Ala-Nissilä, Helsinki Hallituksessa jatkavat lisäksi Hannele Ahponen, Jussi Aimola, Santeri Pienimäki ja Senni Puustinen sekä puheenjohtaja Erja Laakkonen ja varapuheenjohtaja Sami Säynevirta.

Mies istuu koira sylissään Medykassa Puolan ja Unkarin rajalla. Mies pakeni kotoaan mukanaan vain se, minkä jaksoi kantaa.

Eläimet Ukrainan sodan jaloissa tarvitsevat apua teksti Laura Uotila & Tiina Vuolle • kuvat Milos Bicanski / We Animals Media

ukrainassa on käynnissä humanitäärinen kriisi, jonka seurauksena ukrainalaiset ihmiset ja eläimet tarvitsevat kipeästi apua. myös animalia on suunnannut tukea ukrainassa eläimiä auttaville järjestöille.

U

krainan sotatilanne on

järkyttänyt ihmisiä ympäri maailman, ja ajatukset ovat nyt ihmisten kärsimyksen lisäksi hädänalaisten eläinten luona. Animalia haluaa olla mukana auttamassa, ja siksi Animalian hallitus myönsi maaliskuussa Ukrainassa kärsiviä eläimiä auttaville kahdelle järjestölle, UAnimalsille sekä IFAWille, yhteensä 5 000 euron tuen.

Ukrainalaiset toimijat tulevat tarvitsemaan tukea myös jatkossa sodan jatkuessa ja jälleenrakentamisen käynnistyessä.

Animalia tukee vuosittain eläinten hyvinvointia ja oikeuksia edistävää toimintaa maissa, joissa eläinsuojelutoiminta on vasta pienimuotoista ja kärsii merkittävästä resurssipulasta.

Miten sinä voit auttaa Ukrainan eläimiä?

Alla on lueteltu aktiivisesti Ukrainassa toimivia järjestöjä, jotka ottavat vastaan lahjoituksia englanninkielisten lahjoitussivujen kautta ukrainalaisten eläinten auttamiseksi.

Shelter Ugolyok: Animal Rescue and Farm Sanctuary Ukrainalainen eläinten turvakoti lemmikkieläimille ja tuotantoeläimille.

Happypaw Kodittomien koirien ja kissojen eläinsuoja Kiovassa.

Shelter Friend – Dnipron eläinsuoja Itä-Ukrainassa sijaitseva eläinsuoja kodittomille koirille.

Bear Sanctuary Domazhyr Karhujen turvakoti Ukrainassa.

UAnimals Ukrainalainen eläinoikeusjärjestö, joka tekee lahjoituksia paikallisille eläinsuojille ja toimittaa niihin ruokaa.

IFAW Kansainvälinen eläinsuojelujärjestö, joka toimittaa ruokaa ja lääkkeitä kodittomien koirien eläinsuojiin Itä-Ukrainassa.

Löydät linkit näihin lahjoituskohteisiin Animalian sivulta animalia.fi/ukraina.

Ivan odottaa junaa äitinsä ja veljensä kanssa Puolassa. Ivan pitää sylissään Ukrainaan jääneen ystävänsä koiraa, jonka hän lupasi viedä turvaan.

19

Salakuvista valkokankaalle kun maailmaa lähdetään muuttamaan intohimoisesti, mutta muutos on hidasta, on monen kestävyys koetuksella. saila kivelä ohjasi eläinoikeusjuttu-elokuvan matkastaan aktivistina. teksti SENNI PUUSTINEN • kuvat tuffi films, oIKEUTTA ELÄIMILLE & MIKKO kelloniemi

M

aaliskuussa 2022 ohjaaja Saila Kivelä on

tyytyväinen. Kymmenen vuotta työstetty Eläinoikeusjuttu on vihdoin saatu teattereihin yleisön nähtäväksi. Vastaanotto on ollut hyvä, ja kevään edetessä dokumentin matka jatkuu kansainvälisille festareille. ”Löysin oman ääneni ja tavan katsoa eläinkysymystä, kun olin pystynyt pitämään paussia ja kyseenalaistamaan aktivistimaailmasta imetyt kelat. Nyt on siistiä, että ihmiset löytävät elokuvasta eri juttuja ja ovat saaneet siitä valtavasti. On ihan sikahyvä fiilis!”, Kivelä kertoo.

20

Eläinoikeusjuttu seuraa Kivelän itsensä lisäksi kahta muuta pitkän linjan aktivistia, Kivelän isosiskoa ja Animalian edellistä toiminnanjohtajaa, kansanedustaja Mai Kivelää sekä Oikeutta eläimille -järjestön Kristo Muurimaata. Elokuvassa vieraillaan kymmenen vuoden aikana niin aktivismitapaamisissa, tuotantotiloilla salakuvaamassa kuin eduskunnassakin.

Kun mikään ei muutu

Kysymys eläimistä oli keskeinen ristiriita Kivelän elämässä jo lapsuudessa. Asiasta kysyttäessä suoria vastauksia ei koskaan saanut.

”Harmittaa, että aikuiset, vanhemmat ja opettajat antoivat kysymykseen vain outoja vastauksia ja se tuntui oikeastaan sumuttamiselta. Lapsena jää tosi suuren ristiriidan kanssa yksin”, Kivelä kertoo.

Ura aktivistina alkoi vuonna 2007, kun Oikeutta eläimille -järjestön kuvat suomalaisilta eläintiloilta levisivät mediassa ja tekivät lähtemättömän vaikutuksen parikymppiseen Kivelään. ”Muistan, kun näin ne kuvat ja koin, että wow, tämä on niin erilaista kuin mitä minulle on eläintuotannosta kerrottu. Tuli heti fiilis, että haluan toimia.”

Kivelä ryhtyi vegaaniksi ja pääsi isosiskonsa Main mukana eläinoikeustoimintapäiville, jossa tutustui muihin salakuvauksia tehneisiin aktivisteihin. Tahto maailman muuttamiseen oli kova. ”Lähdin mukaan isolla palolla ja uskolla, että asia tulee muuttumaan. Emmehän me voi hyväksyä tätä! Oli iso usko, ettei anneta tämän toiminnan jatkua”, Kivelä kertoo.

Kivelä toimi kokopäiväisenä eläinaktivistina useita vuosia ja hänet haastettiin myös oikeuteen salakuvauksesta. Vuosia kestäneen oikeusprosessin jälkeen Kivelä todettiin syyttömäksi.

Vuosien saatossa kuvia ja kohuja tuli aina uusia. Tilanne alkoi muistuttaa spiraalia, joka ei johda mihinkään. Aina tehtiin samat tarkastukset, mutta mikään ei muuttunut. Se tuntui käsittämättömältä. Kuvauskeikat alkoivat käydä yhä raskaammiksi. ”Kysymys eläinten yksilöydestä on aina ollut minulle hankala ja mieletön. Kerta toisensa jälkeen suljen oven, jätän eläimet jumiin hirveisiin oloihin ja oikeutan poistumisen salakuvilla. Jos niillä voisi vaikuttaa, ettei tule uusia eläinsukupolvia kärsimään.

Mutta kun mikään ei muutu, millä oikeutan lähtemistä enää?

Aloin miettimään, että missä rajani menee.”

Kohti kestävää ruoantuotantoa

Nykyään Kivelä näkee, että salakuvilla ja aktivismilla on ollut valtava merkitys. Ne ovat vaikuttaneet yhteiskunnallisesti, ja kulttuurillinen muutos on käynnistynyt niiden seurauksena.

Nykyään aktivismia tehdään myös strategisemmin ja pyritään vaikuttamaan eri tavoin eläintuotteiden jälleenmyyjiin. ”Instituutionallisella tai lain tasolla muutos eläinten asemassa on kuitenkin ollut mitätön. Se on pettymys.”

Tällä hetkellä Kivelä uskoo, että suurimman toivon eläinten suhteen luo maailmantila. Energiakriisin, pandemioiden ja ympäristökysymysten kärjistyessä ei nykyisen kaltainen eläintuotanto ole enää mahdollista. ”Ukrainan sota on kärjistänyt, että näiden kysymysten aika on nyt. Yhteiskunta on saatava kestäväksi ja läpinäkyväksi, eikä resursseja voida enää haaskata. Tämä vaatii poliittista päätöksentekoa.”

Valmiuksia muutokseen olisi. Suomessa on jo kehitetty eläinproteiinia, joka ei ole eläimestä, ja peltoalaa kasviperäisen proteiinin tuotannolle löytyy. ”On ollut sääli nähdä, että etujärjestöt myyvät vanhentunutta tapaa. Ruuantuotannon on tapahduttava kestävästi ja jollain muulla raaka-aineella kuin eläimillä. Toivon, että löytyisi jonkinlainen väylä yhteiskunnallisesti rakentaa uutta ruuantuotantotapaa niiden ihmisten kanssa, jotka haluavat olla mukana tuotannossa kestävällä tavalla.”

Eläinoikeusjutun ohjaajat Saila Kivelä ja Vesa Kuosmanen.

21

Lukunaut

Elisa Aaltola ESSEITÄ ELÄIMISTÄ Miksi pienessä kylässä kasvava maalaislapsi alkaa puhua eläinten puolesta? Miten yhteis-

ja innolta

jia Tolentino TRIKKIPEILI

Naomi Klein TULI ON IRTI

Kaija Kiuru & Timo Helle VIIANKIAAPA IKUISESTI

Sukupolvensa tulkin viiltävän älykäs analyysi tästä ajasta.

Tuli on irti on intohimoinen ja perusteellinen puheenvuoro, joka näkee vihreämmän

Kumpi painaa päätöksenteossa enemmän, luonnon monimuotoisuus vai akkuteollisuuden tarpeet?

maailman puolustamisen taisteluna elämän puolesta.

kunta reagoi eläinasian edistämiseen, ja mitä se paljastaa meistä ihmisistä?

= myös e-kirjana intokustannus.fi

= myös äänikirjana

Kirjakaupoista ja osoitteesta intokustannus.fi

”

Suuri osa maailman ongelmista johtuu ihmiskeskeisyydestä.

SUVI AUVINEN, johtava vastuullisuusasiantuntija

4 nroa

20 € Tilaa lehti: maailmankuvalehti.fi/tilaa-maailman-kuvalehti/ ja lue verkossa maailmankuvalehti.fi

Maailman Kuvalehti – ikkunasi maailmaan

Kirjavinkit

pieniä satuja suurista teemoista Jonna Jowi Sihvonen: Seitsemän päivän satukirja. Omakustanne 2021. 40 s. viikon jokaiselle päivälle luotujen satujen kohderyhmä ovat 6–9-vuotiaat. Tarinat eivät ole perinteisiä prinsessajuttuja, mutta kyllä seikkailijoista löytyy merenneitojakin ja oranssiviittainen tyttö kettuineen. Äkkiseltään mieleen nousee vertaus klassikkohahmoihin, mutta juonenkäänteet ovat tyystin toisenlaiset. Sadut opettavat käsittelemään mustankipeyttä, puolustamaan ystävyyttä ja hyväksymään itsensä. Vaikka teemat ovat suuria, käännekohdat eivät ole yltiöpäisiä. Arkikin voi olla satua. Sadut ovat lyhyehköjä, joten värikkään ja monipuolisen kuvituksen osuus on mieluisan runsas.

Teos on omakustanne ja se on saatavilla joidenkin kirjastojen lisäksi verkkokirjakaupoista. micaela morero

tarina tytön ja suden ennakkoluulottomasta ystävyydestä Tanja Is: Vargjakten. Tanja Is 2021. 33 s. varga kuulee uutisista, että kaupungissa liikkuu yksinäinen susi, jonka kaupunkilaiset haluavat ampua.

Miksi kaikki ovat niin peloissaan, ihmettelee Varga.

Havaitessaan suden takapihan liiterin luona Varga kysyy, kuinka jokin niin vaarallinen voi pelätä jotain niin pientä kuin hän itse? Varga kokee sympatiaa sutta kohtaan ja haluaa pelastaa tämän julmalta kohtalolta.

Vargjakten on eläväisesti kuvitettu tarina lähes 7-vuotiaan Varga-tytön ja eksyneen suden kohtaamisesta ja ystävyydestä. Tarinassa haastetaan lukija pohtimaan yhteiskunnassa vallitsevia asenteita, erilaisuutta, yksinäisyyden kokemusta ja hyväksyntää.

Lapsen silmissä susi ei ole automaattisesti pelottava ja uhkaava petoeläin vaan laumastaan eksynyt, perheensä luo kaipaava matkustaja. Keltainen silmäpari piparjuurien keskellä.

tarina 25 rescuekoirasta ja heidän ihmisistään Heli Mäenpää: Etsii omaa ihmistä. Johnny Kniga 2022. 352 s. suomessa on tuhansia rescuekoiria. Julkinen keskustelu painottuu kovin usein pelotteluun rescuekoirien mahdollisista sairauksista tai käytösongelmista. Keskustelusta jää puuttumaan rescuekoirien omien ihmisten ääni – heidän, jotka osaavat itse kertoa elämästään entisen kodittoman koiran kanssa.

Heli Mäenpään kirja avaa ikkunan 25 rescuekoiran ja heidän ihmistensä maailmaan. Vaikka mukana on myös julkisuuden henkilöitä koiriensa kanssa, esiintyvät nämäkin tunnetut ihmiset vain etunimillä – ovathan rescuekoirat tässä kirjassa ansaitusti keskipisteitä.

Kirjaan on poimittu hienosti koirien persoonallisuudet sekä ihmisten ja koirien välisten suhteiden ainutlaatuisuus.

Tarinoista huokuu pyyteettömyys ja yksilöllisyyden arvostaminen. Niissä ei kuitenkaan sivuuteta vaikeitakaan asioita: esimerkiksi koirien arkuudesta ja reaktiivisuudesta kirjoitetaan rehellisesti. Ongelmista on kuitenkin pitkälti selvitty eläintenkouluttajien ja koirien paremman ymmärtämisen avulla. Kirja ei kuitenkaan ole koulutusopas, vaikka ongelmien ratkomisen keinojakin sivuutetaan.

Kirja opettaa kelle tahansa ihmisten ja koirien välisistä suhteista ja se varmasti toimii myös rescuekoiriin kohdistuvien ennakkoluulojen vähentäjänä. Tarinat ovat lempeästi kirjoitettuja ja niitä voi lukea myös lasten kanssa. Kirjan mainiot koirien poseerauskuvat on ottanut valokuvaaja Heidi Strengell. laura uotila

anni santero

23

Eläinten asiaa voi edistää monin eri keinoin – kaikkia meitä tarvitaan teksti ronja iso-heiko • kuvat Tiina Vuolle, Saparomäki & Pavel Tcherenkov

eläinten oikeuksien edistäminen on tehokkainta, kun sitä tehdään mahdollisimman monipuolisesti ja erilaisilla keinoilla. näin tavoitetaan laajoja ihmisryhmiä ja lisätään eläinasian kohtaamista. kolme eläinaktiivia kertoo, miten juuri he vaikuttavat eläinten oikeuksien edistämiseksi.

Kohtaaminen paikallistasolla on tärkeää

Kotkan Animalian yhteyshenkilö ja Animalian hallituksen jäsen Jaana Vanhala on ollut mukana Kotkan Animalian toiminnassa erilaisissa rooleissa vuodesta 2007 asti. Animalian kasvattaessa tunnettuuttaan on kampanjointi kaduilla muuttunut näyttävämmäksi. ”Eläinoikeustoiminnan näkyminen ympäri Suomen on merkityksellistä, koska tiedon jakaminen ja kohtaaminen paikallistasolla on tärkeää. Se antaa kasvot toiminnalle”, Vanhala kertoo.

Alueosastot pitävät Animalian valtakunnallisia teemoja esillä ja voivat tehdä

Kotkan Animalian yhteyshenkilö

24

myös omia kampanjoita paikallisista teemoista. Alueellinen vaikuttamistyö on tärkeä osa eläinoikeustoimintaa ja sitä on hankala tehdä keskustoimistosta käsin. Esimerkkinä tällaisesta toiminnasta ovat erilaiset aloitteet paikkakunnan laitosruokailun siirtymisestä kasvispainotteiseksi tai eläintilojen laajennuslupien estämiseksi.

Kotkassa on myös tehty jo monta vuotta ruoka-aktivismia. Esimerkiksi useamman järjestön kanssa on järjestetty yhteisöllisiä vegaanisia ruokailuja eli kansankeittiöitä. Niissä ruualle ei ole määritelty hintaa, mutta siitä saa halutessaan maksaa vapaaehtoisen korvauksen. Ruu-

ja Animalian hallituksen jäsen Jaana Vanhala.

an äärellä syntyy keskustelua myös muistakin teemoista ja helposti tämä keskustelu lähtee eläinoikeuskysymyksiin. ”Tarvitaan monenlaisia aktiiveja ja vaikuttamisen muotoja, sillä erilaiset osaamisen alueet ja kunkin omat vaikutuspiirit täydentävät toisiaan. Toimimalla pääsee edistämään tärkeitä asioita sekä vaikuttamaan yhteiskunnan muuttumiseen”, Vanhala sanoo.

Viral Vegans ottaa somen haltuun

Viral Vegans on vuonna 2021 alkunsa saanut ja tällä hetkellä noin 200 hengen vahvuinen yhteisö. Viral Vegansin someviestinnästä vastaava Pavel Tcherenkov kertoo, miten erityisesti somen avulla voi vaikuttaa eläinoikeuksien puolesta. ”Viral Vegansilla pyritään luomaan kokemusperustaista ja osin viihteellistäkin sisältöä ja hankalia asioita nostetaan usein esiin myös huumorin kautta, koska se tuntuu resonoivan ihmisissä”, Tcherenkov kertoo.

Viral Vegansin kampanjasuunnittelussa huomioidaan valmiiksi mietitty viestintästrategia. Kampanjoita suunnitellessa huomioidaan myös aina ensin, että toimiiko jo joku muu eläinoikeustoimija kyseisen teeman parissa ja tuoko kampanja jotain uutta eläinoikeusvaikuttamiseen.

Pavel Tcherenkov kokee, että Viral Vegansin erikoisosaamista on nopeatempoinen ja markkinoinnin näkökulmasta tehty viestintä, joka huomioi tarinallisuuden.

Saparomäen perustaja Eveliina Lundqvist ja Paavo-possu.

”Animalia-lehden lukijoille haluaisin sanoa, että kiitos siitä työstä, mitä teet eläinten hyväksi. Tarvitaan kaikenlaisia tekijöitä, kuten lainsäädäntöön vaikuttavia järjestöjä, tarrailijoita metropysäkeillä, salakuvaajia, sisältöä, joka sytyttää somessa. Yhdessä syntyy muutos, askel kerrallaan.”

Toiminta auttaa ahdistukseen

Eveliina Lundqvist on eläinten turvakoti Saparomäen perustaja. Saparomäki on erityisesti entisille tuotantoeläimille tarkoitettu turvakoti, jossa tällä hetkellä asuu possuja, kanoja ja lampaita. Saparomäen toiminnan tarkoituksena ei ole pelastaa vain yksittäisiä eläinyksilöitä, vaan edistää eläinten oikeuksia turvakodissa asuvien eläinten avulla. ”Sillä, että kohdataan eläin muulla tavalla kuin sellaisena kaukaisena persoonattomana olentona tai sitten lihapakettina, voi olla valtava merkitys eläinoikeusajattelun ja -toiminnan kehittymiselle”, Lundqvist sanoo. ”Esimerkiksi Saparomäellä asuvat kaksi possua, Paavo ja Onni, auttavat pelastamaan monta muuta possua ihan vain olemalla omia itsejään ja näyttämälle ih-

misille, millaisia possut oikeastaan ovat.”

Saparomäki on pitkälti käytännön työtä. Tiedotustyö on myös valtavan tärkeä osa toimintaa. ”Eläinten ruokkimiseen, virikkeellistämiseen ja tilojen siivoamiseen menee aikaa, mutta jos minä teen vain näitä asioita, ei se auta kuin näitä eläimiä. Siksi on tärkeää myös tiedottaa sen käytännön työn lisäksi.”

Kesällä Saparomäellä pidetään avoimia ovia ja talkoita. Tavoitteissa on myös koulutustilaisuuksien pitäminen esimerkiksi kasvisruokailuun ja kestäviin elämäntapoihin liittyen. ”Kun saa tutustua näihin eläimiin, muistaa miksi me teemme eläinten puolesta tätä työtä ja kuinka arvokasta onkaan”, Lundqvist kertoo.

V i r a l V e g a n s i n s o m e v i e s t i n t ä v a s t a a v a P a v e l Tc h e r e n k o v .

25

Animalia testaa

teksti niina kuorikoski • kuva valmistajat & niina kuorikoski

Vegaaniset valmiskakut nykyään etenkin isommista marketeista on saatavissa useita vegaanisia valmiskakkuja. tuulispään testiryhmä testasi neljä kakkua eläintenhoidon lomassa vietetyllä kahvitauolla. kakut aiheuttivat ihastusta ja jokainen testaaja löysi suosikkinsa niiden joukosta. voittajaksi nousi kenties hieman yllättäen ainoa pakastekakku.

i­ t es t a ta j t i o v

edul

li s i n

almondy choco delish

sacherpiiras

trube suklaaappelsiinikakku

vegaaninen toffeekakku

Hinta

7,45 € / 450 g (16,56 €/kg)

7,40 € / 300 g (24,67 €/kg)

10,95 € / 550 g (19,90 €/kg)

11,80 € / 550 g (21,45 €/kg)

Valmistaja

Almondy

Leipomo Sorttiina

Trube

Elonen

Valmistusmaa

Ruotsi

Suomi

Suomi

Suomi

Arvio

Pisteet

26

”Hyvä ja miellyttävä tuoksu, pehmeä suutuntuma.”

“Ihanan möhnäinen!”

“Tekee mieli ahmia, taivaallinen maku!”

“Hyvä ja pehmeä maku, ei liian makea.”

“Houkutteleva ulkonäkö.”

“Kauniin näköinen kakku.”

“Ei liian makea.”

”Siisti ja taidokkaasti tehty, kauniin näköinen.”

“Miellyttävä ja lempeä tuoksu.”

“Pehmeä ja miellyttävän tuntuinen syödä.”

“Hyvännäköinen, ihana sacherkakun tuoksu.”

“Makea, mutta sopivana palana oikein hyvä.”

”Ulkonäkö on hyvä ja siisti, tuoksu suklainen.”

“Tuhti, täyteläinen ja ihanan pehmeä, mutta hieman liian makea.”

“Ulkonäöltään houkutteleva.”

“Vähän makea omaan makuuni.”

“Hyvä maku, hillo kiva.”

“Hyvä perussuklaakakku.”

”Ihanan raikas ja värikäs.”

“Hyvä maku, mutta hiukan liian makea.”

“Täyte ei tuntunut hyvältä, suutuntuma on tahmea.”

“Suutuntuma on pehmeä, suussa sulava.”

“Ihana maku!”

“Pohja eroaa täytteestä.”

teksti senni puustinen • kuva taija rinne

Kuvassa vasemmalta oikealle: Elina Lahikainen, Tiina Vuolle, Tiina Ollila ja Martta Kinnunen

anima l laine ian

Tervetuloa Animalian uudet työntekijät! millaista työtä animalian toimistolla tehdään? uudet työntekijät kertovat.

Miksi varainhankinta on tärkeää?

Elina Lahikainen, varainhankintapäällikkö:

Eläinten oikeuksien edistämisessä jokainen lahjoittaja on tärkeä. Lahjoitus on aina myös osoitus siitä, että henkilö seisoo tämän asian takana. Motivoivinta tässä työssä onkin se, kun näkee päivittäin, miten paljon ihmiset välittävät ja haluavat auttaa.

Työni tavoitteena on tavoittaa oikeat ihmiset, tehdä lahjoittaminen mahdollisimman helpoksi ja luoda kestävää suhdetta Animalian tukijoihin.

Millainen on tyypillinen työpäiväsi?

Martta Kinnunen, järjestösihteeri:

Tapahtumiin osallistumisen organisoiminen on useimmiten minun työpöydälläni, ja niitä suunnitellaan yhdessä muiden

työntekijöiden kanssa. Tehtäviini kuuluu myös kaikki toimistoa koskevat asiat.

Minuun voi törmätä tapahtumissa, toimistolla tai hallituksen kokouksissa, sillä olen usein niissä sihteerinä. Vastaan myös asiakaspalvelupuhelimeen, eli jos soitat toimistolle, olen todennäköisesti se, joka vastaa!

diatyötä. Lisäksi olen suunnitellut Animalia.fi-sivulle uuden palstan, Eläinpolitiikan kirjeenvaihtajan.

Isona yksittäisenä asiana on eurooppalainen kansalaisaloite turkistarhauksen ja turkisten myynnin kieltämiseksi EU:ssa.

Mitä kampanjavastaava tekee tällä hetkellä?

suunnittelija

Tiina Ollila, kampanjavastaava:

Vastaan pääosin kahdesta isosta kampanjasta, eli eläinlakikampanjoinnista sekä Turkistarhaton Suomi 2025 -kattokampanjasta.

Iso osa työstä koskee turkistarhauksen vastaista vaikuttamistyötä, kuten kirjeitä päättäjille, tapaamisia, turkistarhaukseen liittyvien raporttien työstämistä ja me-

Mitä työhösi sisältyy?

Tiina Vuolle, markkinointiviestinnän

Vastaan Animalian markkinointi- ja kampanjaviestinnän suunnittelusta ja toteutuksesta. Työni pitää sisällään myös sisällön tuottamista eri kanaviin sekä markkinointi- ja kampanjaviestinnän tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden seuraamista.

Parasta työssäni on päästä tekemään vaikuttavia kampanjoita eläinten oikeuksien edistämiseksi yhdessä asiantuntevien ja osaavien kollegoideni kanssa!

27

Vegepalsta

reseptit ja kuvat Jonna Jowi Sihvonen

Kesän terassijuhlat mökillä tai pihajuhlissa kesäkelien hittitarjottavat ovat helppoja ja mutkattomia. yhdysvalloista rantautuneeseen pinwheeliin tai kebab-salaattiin et tarvitse uunia, joten ne ovat täydellisiä tarjottavia tilaisuudessa kuin tilaisuudessa.

Vegepalsta Pinwheels 5 kpl isoja tortillalettuja 2 prk (500 g) Oatly iMat Fraichea 1 pkt nyhtökauraa 2 punasipulia salaattia tai rukolaa 2 paprikaa Sweet chili -mausteseos (dippijauhe) 1 avokado

Kebab-salaatti ja itsetehdyt ranskalaiset 1 pkt seitania, esim. Santun Seitan vihersalaatin ainekset (salaattia, tomaattia, kurkkua, paprikaa) 0,5–1 kg perunaa Auran vegaanista paprikamajoneesia

1

1

2

2

Paista nyhtökaura ja mausta se mustapippurilla, suolalla, paprikalla sekä valkosipulijauheella. Myös kuivattua ruohosipulia voi käyttää.

Kun nyhtis jäähtyy, sekoita kulhossa keskenään Oatlyn Fraichet, Sweet chili -mausteseos, paprikat sekä punasipulit.

3 4

Lisää jäähtynyt nyhtis kulhoon ja sekoita kaikki ainekset hyvin.

Levitä tortillalettu leikkuulaudan päälle ja kaavi siihen päälle seosta ohut, noin 1 cm kerros. Revi sen päälle salaattia ja rullaa tortillalettu.

5

Leikkaa rullasta haluamasi kokoisia kiekkoja (noin 3–5 cm) ja aseta ne pystyssä tarjoiluastiaan. Pidä jääkaapissa vähintään 10 min ennen tarjoilua.

Tarjoa pinwheelit sellaisenaan tai raikkaan salaatin kera.

Pilko vihersalaatin ainekset suoraan kulhoon ja sekoita ne hyvin keskenään.

Paista seitan öljyssä, jotta se saa hyvän pinnan. Mausta samalla hieman paprikamausteella ja grillimausteella.

3

Leikkaa raa’at perunat lohkoiksi ja keitä, kunnes ne ovat kypsiä. Siivilöi perunat ja huuhtele kylmän veden alla, jotta kypsyminen loppuu ja peruna “jähmettyy”.

4

Paista perunat öljyn kanssa pannulla, kunnes pinnassa on hyvä tekstuuri.

Tai laita perunat air fryeriin niin, että kerralla täyttyy ritilän pohjan verran. Laitteesta riippuen paistoaika on 160–180 asteessa noin 10–15 minuuttia.

5

Kokoa annos ja lisää sen päälle Auran vegaanista paprikamajoneesia tai muuta valitsemaasi kastiketta.

Taatelipallot 400 g taateleita 3–5 rkl kookosöljyä 1 dl kaurahiutaleita 5 tl kaakaojauhetta 1–2 tl vaahterasiirappia 1–2 tl suolaa 5 tippaa piparminttua kookoshiutaleita

1 2 3 4

Huuhtele taatelit siivilässä ja poista niistä kivet.

reseptit ovat jonna jowi sih vosen tulevasta kokk ikirjasta, joka keskittyy perinteisiin suomalaisiin ve gaanisiin ruokiin, juhlat arjoiltaviin ja helppoihin kotiruokiin.

Soseuta taatelit sauvasekoittimella tai haarukalla.

Lisää taatelien joukkoon loput ainekset ja sekoita hyvin keskenään.

Ota esiin kaksi lautasta, kaada toiseen kookoshiutaleita. Ota taatelimassasta nokare, pyöritä se palloksi käsissäsi ja sitten pyörittele se kookoshiutaleissa.

5

Aseta valmiit pallot toiselle lautaselle ja laita jääkaappiin tekeytymään vähintään 15 minuutiksi.

29

Animaalit kautta maan

a i l a m Ani

some

Kuopion Animaliassa nähtiin huhtikuussa pitkästä aikaa kasvokkain! Ohjelmassa oli iltapalaa ja kotka tulevan toiminnan suunnittelua!

Seuraa Kuopion Animaliaa Facebookissa @AnimaliaKuopio ja Instagramissa @animalia_kuopio

Itä-Lappi Rovaniemi

Kouvolan Ääni eläimille!

-tapahtumassa huhtikuussa debatoivat Eläinten asian ajaja ja Eläinlaki. Kuulijat saivat kirjoittaa kansanedustajille kortteja paremman eläin puolesta!

Oulu Kajaani

Seuraa Kouvolan Animaliaa Facebookissa ja Instagramissa @kouvolananimalia

Joensuu Kuopio Pori

Tampere

Mikkeli Jyväskylä Savonlinna Hämeenlinna Lahti Kouvola Forssa Kotka Kerava Turku Pääkaupunkiseutu

Animalian aktiivit tapasivat huhtikuun lopussa ensimmäistä kertaa koronan jälkeen isommalla porukalla! Ohjelmassa oli toiminnan suunnittelua ja kuulumisten vaihtoa ja juotiin vielä kakkukahvitkin Animalian viime vuoden 60-vuotissyntymäpäivien kunniaksi. vapaaehtoiset ovat animalialle tärkeitä!

Vapaaehtoisena pääset toimimaan eläinasioiden puolesta itsellesi sopivalla tavalla. Tarvitsemme apua monenlaisiin tehtäviin. Liity vapaaehtoisten listalle: Täytä lomake verkkosivuillamme animalia.fi, niin saat tietoa oman paikkakuntasi vapaaehtoistyön mahdollisuuksista sähköpostiisi. Tule mukaan alueosastotoimintaan: Ryhmässä on voimaa! Ota yhteyttä sinua lähimpään alueosastoon ja kysy lisää. Sähköpostiosoitteet ovat muotoa paikkakunta@animalia.fi.

30

Kotkassa järjestettiin huhtikuussa Lainsuojaton -tapahtuma, jossa luettiin lainauksia eläinlakiluonnoksesta sekä eläimiä puolustaneilta kirjoittajilta ajatuksia herättävän dialogin muodossa!

Seuraa Kotkan Animaliaa Facebookissa ja Instagramissa @animaliakotka Pääkaupunkiseudulla toimivat myös opiskelijaryhmä (opiskelijaryhma@animalia.fi), karhuryhmä (karhuryhma@animalia.fi) ja englanninkielinen ryhmä (vah@animalia.fi).

Lisätietoja: animalia.fi/vapaaehtoiset Tervetuloa mukaan toimintaan!

Kanerva Pelli, vapaaehtoiskoordinaattori kanerva.pelli@animalia.fi puh. 045 775 01572

Lahja eläimille Lahja eläimille on myös lahja eläinten ystäville!

Animalian Lahja eläimille -kaupasta löydät ihanat aineettomat hyvän mielen lahjat kesän merkki- ja juhlapäiviin. Anna lahja eläimille ja kerro rakkaimmillesi, että olet ajatellut heidän lisäkseen myös eläimiä. Aineettomien lahjojen tuotot Animalia käyttää eläinten hyväksi tehtävään vaikuttamis- ja kampanjointityöhön. Avullasi muutamme lainsäädäntöä, asenteita ja kulutustottumuksia eläinten kannalta paremmiksi.

Lahjan saat sähköisenä ladattavana pdf-korttina, jonka voit lähettää heti eteenpäin sähköpostitse tai kuvakaappauksena. Halutessasi voit tehdä vain lahjoituksen kokonaan ilman korttia.

Animalian kauppa Eläinkokeeton maailma Tämä aineeton lahja sanoo: kyllä tieteelle ja tutkimukselle, ei kärsimykselle! Antamalla tämän aineettoman lahjan tuet vaikuttamistyötä, jonka tavoitteena on saada Suomeen sitova suunnitelma eläinkokeista luopumiseksi.

Jo-Anne McArthur / WeAnimal

koonnut katre sinikettu

50 €

Tutustu valikoimaan: www.lahjaelaimille.fi

Tarhaton tulevaisuus Kaikkien aikojen suosituin lahjamme on saanut uuden ilmeen! Tämän lahjan mahdollistamana jatkuu työ, jonka tavoitteena on turkistarhaton Suomi.

Tilaus ja toimitus Tilaa aineettomat lahjat verkkokaupastamme: www.lahjaelaimille.fi.

25 €

getty images

Andrew Skowron / Open Cages

15 €

Parempi porsiminen Sikaemakko ansaitsee mahdollisuuden huolehtia poikasistaan ja rakentaa niille pesä. Kun annat tämän lahjan eläimille, tuet sikojen olojen parantamista.

31

Tee maailmasta eläinten näköinen

Kuukausilahjoitus eläimille on tehokkain tapa auttaa. Sinun lahjoituksesi mahdollistamana Animalia rakentaa maailmaa, jossa jokainen eläin on arvokas omana itsenään.

Kuukausilahjoittajana sitoudut pitkäjänteiseen muutokseen ja autat miljoonia eläimiä.

Liit y mukaan kuukausilahjoitta jaksi ja postita meille oheinen lomake!

Postimak su on mak set tu puolestasi.

Kyllä, ryhdyn Animalian kuukausilahjoittajaksi!

Postimaksu maksettu kotimaassa

Tuen työtä eläinten puolesta seuraavalla summalla: Eräpäivä on joka kuun

5. päivä

€/kk (min. 7 €/kk)

20. päivä

Nimi: Katuosoite:

Tunnus 5007666

Postinumero ja -toimipaikka:

00003 VASTAUSLÄHETYS

Sähköpostiosoite: Puhelinnumero: Syntymäaika: Kyllä kiitos, tilaan Animalian kuukausittaisen uutiskirjeen sähköpostiini.

Lähetämme sinulle postitse ensimmäisen laskun sen jälkeen, kun kuponki on saapunut meille. Sen jälkeen voit valita, kytketkö päälle e-laskusopimuksen verkkopankissasi vai maksatko kuukausittaisen lahjoituksen kerran kuussa saapuvan paperilaskun tiedoilla. Voit postittaa tämän kupongin tällaisenaan tai sulkea sen kuoreen. Säästät postimaksun, kun kirjoitat kuoreen vastauslähetyksemme tunnuksen: Animalia ry, Tunnus 5007666, 00003 VASTAUSLÄHETYS.