Animalia 3/2019 by Animalia ry

lehti eläinten asialla

3/2019

Turkisalan sokaiseva läpinäkyvyys

M U U T T U VA ELÄINOIKEUSLIIKE

Turkisalan laskusuhdanne jatkuu voimakkaana

u m is ia

Kampa

K a

sia

akuulumi nj

p a n u l ja k u

kaslara a k a a napp tit: resep .fi/ media a i l a anim liananima ttomatla tit-ka at/ resep o u r vege

teksti taija rinne • kuvitus eve kajander

um isia

Kampa

sia

akuulumi nj

m pan kuul ja

Kalarakas valloitti Animalian kesän jo toista kertaa kuluneena kesänä Animalian alueosastot järjestivät erilaisia tempauksia joogasta kasvisruokatapahtumiin. animalian aktiivit keräsivät nimiä myös kalarakas-vetoomukseen, jolla vaaditaan kalojen hiilidioksiditainnutuksesta luopumista.

un viime kesänä keski-

tyttiin kertomaan kalojen kognitiivisista kyvyistä, tänä kesänä haluttiin kertoa, miten kasvatettuja kaloja käsitellään ennen teurastusta, erityisesti kuinka ne tainnutetaan. Suomessa yli 90 prosenttia kasvatetusta noin 15 miljoonasta kilosta ruokakalaa on kirjolohta. Tämä tarkoittaa miljoonia eläinyksilöitä vuosittain. Nämä kalat tainnutetaan yleisimmin hiilidioksidilla. Tainnutuksen aikana lohikaloilla on todettu esiintyvän voimakkaita pakoreaktioita ja stressiä. Lohella kestää jopa kuusi minuuttia menettää hiilidioksidivedessä tajuntansa. Tämä oli monelle kesällä kohdatuista ihmisistä täysin uutta tietoa. ”Useat osallistujat kertoivat, että he eivät tienneet, että kalojen kohteluun liittyy tällainen epäkohta ja allekirjoittivat mielellään vetoomuksen. Oli hienoa huomata, että myös kalojen oikeudet ja hyvinvointi kiinnostivat ihmisiä näin varauksettomasti”, Animalian pääkaupunkiseudun alueosaston Hannele Ahponen kertoo. Samanlaisia kokemuksia on Kuopion alueosaston Jere Ollilalla. ”Suurin osa ei tiennyt hiilidioksiditainnutuksesta ja kuulivat mielellään, mitä meillä oli siitä kerrottavana”. Kalattomat reseptit kiinnostivat

Animalian Kalarakas-teemalla järjestettiin perinteisen infopöydän pidon lisäksi esimerkiksi kasvisruokatapahtumia kalattomin reseptein.

Kuopion infopöydän yhteydessä tarjoiltiin Kuopion Vegaaniliiton kanssa porkkalaleipiä, jotka olivat suosittuja. Kotkan Animalia tarjosi kaikille avoimen ja yhteisöllisen merellisen lounaan Kotkan kansankeittiöllä. ”Merellisellä lounaalla tarjottiin kalatonta savutofukeittoa, munakoisosilliä ja ruisleipää sekä jälkiruuaksi pannukakkua ja kahvia. Ruokailun aikana esitettiin meriaiheista Planet Ocean -dokumenttielokuvaa. Monet olivat kiinnostuneita vegaanisesti valmistetuista merellisistä ruuista ja antoivat tarjoiluista positiivista palautetta. Kalarakas-kampanjan esitteet kiinnostivat, ja niitä sekä savutofukeiton reseptiä jaettiin tapahtumassa runsaasti. Keskustelua heräsi eniten vegaanisesta ruuasta ja kalan korvaamisesta ruuanlaitossa”, kertoo Kotkan alueosaston Jaana Vanhala. Joogaa eläinten hyväksi

Pääkaupunkiseudun alueosasto järjesti alkukesästä hyväntekeväisyysjoogan Helsingissä. Tavoitteena oli tarjota mahdollisuus tutustua Animaliaan ja kalakampanjaan rennosti hyvinvoinnin merkeissä. ”Tapahtuma onnistui todella hyvin. Lähes kaikki osallistujat olivat meille järjestäjille ennen tuntemattomia, joten tavoitimme siis täysin uutta väkeä omien vapaaehtoisten ja eläinoikeuspiirien ulkopuolelta. Tapahtuman jälkeen osallistujat jäivät juttelemaan ja kiittämään sekä allekirjoittamaan vetoomusta. Itse joogatuntia pidettiin todella hyvänä ja monet toivoivat, että järjestäisimme tapahtuman

kesän aikana vielä uudestaankin! Moni myös piti tärkeänä, että nostamme esille kalojen asiaa ja allekirjoittivat vetoomuksen”, Ahponen kertoo. Hiilidioksiditainnutus on kielletty Norjassa

Animalian Kalarakas-kampanjan tavoitteena on ollut kerätä mahdollisimman monta allekirjoitusta kalojen hiilidioksiditainnutuksen kieltämiseksi Suomessa. Kaikissa tapahtumissa allekirjoituksia tuli runsaasti. Myös verkossa olevaa vetoomusta allekirjoitettiin ahkerasti. Norjassa kalojen hiilidioksiditainnutus on ollut lailla kiellettyä jo vuodesta 2007. Kansainvälinen eläinten terveysjärjestö OIE ja Euroopan elintarviketurvallisuusvirasto EFSA pitävät hiilidioksiditainnutusta eläinten hyvinvoinnin kannalta huonona vaihtoehtona. OIE suosittelee mekaanisia tai sähköisiä tainnutusmenetelmiä. Suomen tulee säätää kalojen hiilidioksiditainnutus kielletyksi. Samalla on selvitettävä kansainvälisten esimerkkien avulla, mitkä tainnutusmenetelmät olisivat soveltuvia korvaamaan hiilidioksiditainnutuksen ja millaisia investointitukia hiilidioksiditainnutuksen kielto voisi edellyttää. Animalia luovuttaa Kalarakasvetoomuksen Suomen hallitukselle syksyllä.

Pääkirjoitus

kuva taija rinne

Empatia vaikuttaa K

un aloitin työt Animaliassa elokuun alussa, sain kutsun tulla keskustelemaan radioon Animalian toiminnasta ja tavoitteista. Haastatteluun valmistautuessani yritin tiivistää mielessäni, miksi meidän oikeastaan tulee toimia eläinten aseman parantamiseksi. Perimmäinen lähtökohta on tietysti eläinten oikeudet. Eläimillä on oikeus lajityypilliseen käyttäytymiseen ja elämään ilman ihmisten aiheuttamaa kärsimystä. Meillä ihmisillä on velvollisuus kunnioittaa eläinten oikeuksia ja tukea niiden toteutumista. Siksi Animalia toimii eläinten paremman kohtelun puolesta. Usein asiat näyttäytyvät mielekkäämpinä, jos niistä ei puhuta velvollisuuksina, vaan vaikkapa mahdollisuuksina. Kollega kannustikin ajattelemaan eläinten oikeuksia ja Animalian toimintaa empatian kautta. Tutkimusten mukaan jo empatian tunteminen lisää onnellisuutta. Empaattiset, myötätuntoiset teot saavat aikaan muitakin myönteisiä tunteita, kuten iloa, kiitollisuutta, innostusta ja rakkautta. Toisten auttaminen saa tuntemaan merkityksellisyyttä, mikä puolestaan kasvattaa onnellisuutta. Kun rakennamme eläimille parempaa maailmaa, teemme siitä paremman myös itsellemme. Empaattisuus eläimiä kohtaan vaikuttaa siis omaan onnellisuuteemme, mutta se kytkeytyy myös toisten ihmisten hyvinvointiin. Asenteiden tasolla empaattisuus eläimiä kohtaan on yhteydessä toisista ihmisistä välittämiseen. Elokuussa väitelleen Saara Kupsalan

10 väitöskirjatutkimus osoittaa, että huoli tuotantoeläinten hyvinvoinnista ja usko niiden mielen kykyihin ovat positiivisesti yhteydessä sosiaalisen tasa-arvon kannatukseen. Yksinkertaistetusti: ne, jotka välittävät eläimistä, välittävät myös ihmisistä. Konkretian tasolla sellaiset empaattiset teot, jotka vähentävät eläinten kasvattamista ruoaksi, vaikuttavat ilmastokriisin puitteissa myös ihmisten hyvinvointiin. Ajatus ei ole niin kaukaa haettu kuin ehkä ensin kuulostaa. Tutkimusten mukaan eläintuotanto vaikuttaa merkittävästi ilmaston lämpenemiseen ja kansainvälisen ilmastopaneelin mukaan lihantuotannosta tulisi siirtyä kasviproteiinien tuotantoon. Kasvisruokaan siirtymällä kunnioitamme eläinten oikeutta elämään, mutta sen lisäksi autamme hillitsemään ilmastonmuutosta ja siten takaamaan elinkelpoisen planeetan koko maapallon väestölle, niin ihmisille kuin eläimille. Tukemalla Animalian työtä tuotantoeläinten aseman parantamiseksi ja kasvissyönnin edistämiseksi olet osa ratkaisua. Kiitos, että olet osa eläimiä ja ihmisiä kohtaan empaattisempaa maailmaa! Heidi Kivekäs Animalian toiminnanjohtaja

Sisällys 3/2019

Kampanjakuulumisia: Kalarakas valloitti Animalian kesän jo toista kertaa

Pääkirjoitus

Ajankohtaista

Vieraskynä: Sanna Hellström

Turkisalan sokaiseva läpinäkyvyys

Animalian uusi toiminnanjohtaja: ”Itsekeskeisyytemme on ajanut maapallon kriisiin”

= kannessa Kannen kuva: leevi kontula

ANIMALIA-LEHTI, 43. VUOSIKERTA JULKAISIJA: Animalia PÄÄTOIMITTAJA: Laura Uotila

laura.uotila@animalia.fi TOIMITUSSIHTEERI: Taija Rinne p. (09) 7206 5914 taija.rinne@animalia.fi TAITTO: Heta Kasurinen heta.kasurinen@gmail.com OSOITTEENMUUTOKSET: Tarja Balding p. (09) 7206 5911 tarja.balding@animalia.fi PAINOPAIKKA:

Hämeen Kirjapaino, Tampere ISSN 0783-9170 ILMESTYMISAIKATAULU:

Nro 1 helmikuu, nro 2 toukokuu, nro 3 syyskuu, nro 4 marraskuu. Seuraavaan numeroon tarkoitetun materiaalin tulee olla perillä toimituksessa 14.10.2019 mennessä. AINEISTOT lähetetään lehti@animalia.fi tai osoitteella: Animalia-lehti, Suvilahdenkatu 4, 00500 Helsinki. ILMOITUSMYYNTI:

Ninni Pehkonen, p. (09) 720 6590

ILMOITUSHINNAT:

Katso ilmoitushinnat animalia.fi LISÄVELOITUKSET: Värierottelut veloitetaan erikseen, määräyspaikkakorotus 20 %, liitteiden hinnat sovitaan erikseen. RAJOITUKSET: Etusivulla ei julkaista ilmoituksia. ALENNUKSET: Toistoalennus: 1. toisto 10 %, seuraavat 20 %, auktorisoidut mainostoimistot 15 %. ILMOITUSTEN PERUUTTAMINEN:

Peruutukset viimeistään seitsemän (7) vuorokautta aineiston jättöpäivän jälkeen toimitussihteerille. REKLAMAATIOT: Kirjallisena 14 vuorokauden aikana ilmestymispäivästä lukien. ANIMALIA-LEHTI PIDÄTTÄÄ OIKEUDEN LYHENTÄÄ JA MUOKATA JUTTUJA.

Muuttuva eläinoikeusliike – marginaalista valtavirtaan

Turkisalan laskusuhdanne jatkuu voimakkaana

20 23 24 26

Luonnosta vieraantunut!

Kirjavinkit

27 28

Animalialainen: Hanna Vaistila ja Jere Ollila, Kuopio Vegepalsta: Vegaanin voimaruokaa

TOIMISTO: Suvilahdenkatu 4, 00500 Helsinki ASIAKASPALVELU:

p. (09) 720 6590, päivystys ma–to kello 10.00 –15.00 e-mail: animalia@animalia.fi internetsivut: animalia.fi. JÄSENMAKSUT: Tukijäsen: 32 € / vuosi,

Animaalit kautta maan: AnimaliaSome

Animalian kauppa: Anna lahja, joka auttaa eläimiä

Norjan turkistarhauskielto on iso voitto eläinoikeuksien puolesta Animalia testaa: Suuri pihvimaistelu

LAHJOITUKSET:

FI24 1011 3000 2606 29 SWIFT: NDEAFIHH TESTAMENTIT: Tiedustelut, p. (09) 7206 5911, tarja.balding@animalia.fi RAHANKERÄYSLUPA:

Luvan myöntäjä: Poliisihallitus. Toimeenpanoaika ja alue: 1.1.2017–31.12.2021 ja lupa kattaa koko Suomen Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Päätöksen nro ja pvm: RA/2016/719 4.11.2016. RAALI PAIN UT

E UOT OT

Sisällysluettelon kuvat: laura uotila, animalian arkisto, iiris silvola

vähävaraiset: 25 € / vuosi, nuorisojäsen (alle 18 v.): 20 € / vuosi, ainaisjäsen: 640 €, yhteisöjäsen: 250 € / vuosi. FI71 8000 1802 1056 44 SWIFT: DABAFIHH Kirjoita viestiksi nimesi ja osoitteesi.

HIILIN E

Artikkelien lainaaminen eläinsuojelua ja eläinten oikeuksia edistäviin tarkoituksiin sallittu. Lähde mainittava.

ClimateCalc CC-000025/FI HÄMEEN KIRJAPAINO OY

4041 0209 Painotuote HÄMEEN KIRJAPAINO OY

Ajankohtaista

laura uotila

helsingin yliopistossa toukokuussa julkaistu tutkimus osoittaa, että noin neljäsosalla tarkastetuista suomalaisista nauta- ja sikatiloista eläinten hyvinvointi on puutteellista. Sofia Väärikkälän, Laura Hännisen ja Mari Nevaksen tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, kuinka yleisiä laiminlyönnit ovat nauta- ja sikatiloilla ja tunnistaa niihin johtavat riskitekijät. Yleisimmät puutteet olivat nautojen likainen ja märkä makuupaikka, vasikoiden ahtaat ja likaiset karsinat sekä virikemateriaalin puuttuminen sioilta. Tutkijoiden mukaan nauta- ja sikatilojen eläinsuojelutarkastuspäätöksiä voisi hyödyntää jatkossa entistä paremmin riskiperusteisten tarkastusten tekemiseen, tuottajien koulutukseen sekä tarkastusten yhdenmukaistamiseen. Tutkimuksessa käytettiin aineistona Suomessa tehtyjä raportteja otantaan perustuvista eläinsuojeluvalvontakäynneistä vuosilta 2010—2015.

Suomalaiset juovat yhä enemmän kasvipohjaisia juomia teksti taija rinne • kuva pexels

luonnonvarakeskuksen (luke) ravintotaseen ennakko vuodelta 2018 kertoo, että maidon kulutus jatkaa jyrkkää laskuaan. kaupparyhmiltä saatujen tietojen ja sitran uuden kuluttajatutkimuksen mukaan kasvipohjaisten maitojuomien kulutus sen sijaan on nousussa.

aidon kulutus väheni vuonna

2018 lähes viisi prosenttia verrattuna vuoteen 2017. Rasvattoman maidon kulutus väheni lähes yhdeksän prosenttia. Ravintotaseessa ei toistaiseksi seurata kasvipohjaisten juomien tai muiden uusien kasvistuotteiden kulutusta. Keskolta ja S-ryhmästä kuitenkin kerrotaan, että näiden kulutus on viime vuosina kasvanut kiihtyvällä tahdilla. K-ruokakaupoissa kasvipohjaisten juomien osuus kaikista maitojuomista oli hieman alle 10 prosenttia vuonna 2018. Kauramaidot ovat maitoa korvaavista juomista suurin tuoteryhmä yli 40 prosentin osuudellaan. Alkuvuonna 2019

s-ryhmä luopuu häkkikananmunien myynnistä

sami säynevirta jatkaa eurogroupin hallituksessa

s-ryhmä on ilmoittanut, että se luopuu häkkikananmunien myynnistä asteittain. Ensimmäisessä vaiheessa niistä luovutaan kaupparyhmän hotelleissa ja ravintoloissa vuoteen 2021 mennessä. Ruokakaupoista häkkimunat poistuvat vuoden 2026 loppuun mennessä. S-ryhmän mukaan sen tekemän linjauksen taustalla ovat asiakkaiden ostokäyttäytymisen muutos, ryhmän vastuullisuusperiaatteet sekä yleinen kansainvälinen suuntaus. Aiemmin vastaavan päätöksen ovat tehneet muun muassa Kesko ja Lidl.

animalian varapuheenjohtaja Sami Säynevirta valittiin eurooppalaisten eläinsuojelujärjestöjen kattojärjestön Eurogroup for Animalsin hallitukseen jatkokaudelle. Säynevirran mukaan eläinten oikeudet ja hyvinvointi on tärkeää tuoda johdonmukaisesti esille osana EU:n politiikkaa ja päätöksentekoa. "Eläinkysymystä ei voi sivuuttaa; sillä on vahva EU-kansalaisten tuki. Esimerkiksi suurin osa eurooppalaisista vastustaa turkistarhausta. Useat Euroopan maat ovatkin kieltäneet tai rajoittaneet turkistarhausta voimakkaasti. Turkistar-

kasvipohjaisten maitojuomien myynti on kasvanut noin 30 prosenttia. S-ryhmästä kerrotaan, että kasvipohjaiset maitojuomat ovat vegetuotteiden ostetuin tuoteryhmä, ja niiden menekkiin on pelkästään tänä vuonna tullut neljänneksen lisäys. Lihan kulutuksen kasvu pysähtynyt, vegetuotteiden suosio kasvaa

Lihan kokonaiskulutus pysyi noin 81 kilossa henkilöä kohden. Sianlihan kulutus laski 0,9 kilolla edellisestä vuodesta. Siipikarjanlihan kulutus kasvoi 0,7 kilolla. Kananmunia syötiin suurin piirtein saman

haus on tärkeä saada päätökseen koko Euroopan alueella", Säynevirta sanoo.

francisco Sanchez Molina

tutkimus: joka neljännellä tutkitulla nauta- ja sikatilalla eläinsuojelupuutteita

koonnut taija rinne & laura uotila

Ajankohtaista sappikarhujen puolesta jo 33 vuotta

ten tuotteiden menekki on suurin piirtein kaksinkertaistunut kolmessa vuodessa. Ilmastokysymykset vaikuttavat myös kuluttamiseen

Sitran tuore Resurssiviisas kansalainen 2019  -tutkimus kertoo, että 69 prosenttia suomalaisista uskoo, että kulutukseen liittyvillä valinnoilla on vaikutusta ilmastonmuutoksen hillinnässä. Tämä näkyy myös ostoskorissa, erityisesti juuri kasvipohjaisten maitojuomien kohdalla. Kasvipohjaisten maitotuotteiden käytössä on kuuden prosenttiyksikön nousu verrattuna vuoteen 2017. Erilaisia kasvimaitojuomia käyttää jo 25 prosenttia suomalaisista.

AFF

verran kuin edellisvuonna, lähes 12 kiloa per henkilö. Kalan kulutus laski hieman, noin 15 kiloon henkilöä kohden. Vaikka kasvisruokabuumi ei näy ainakaan toistaiseksi ravintotaseessa kuin ehkä maidon kulutuksen vähenemisenä, kauppojen myynnissä luvut ovat selvät. Keskolta kerrotaan, että vegetrendi alkoi voimistua K-ruokakaupoissa vuonna 2016. Nykyisten valikoimassa olevien vegetuotteiden myynti on kehittynyt K-ruokakaupoissa 154 prosenttia vuodesta 2015 vuoteen 2018. Vuonna 2017 kasvipohjaisten tuotteiden kasvu oli 46 prosenttia edellisvuoteen verrattuna, ja vuonna 2018 myynti kasvoi edellisvuoteen verrattuna jälleen 33,6 prosenttia. Sryhmässä tiettyjen ryhmien kasviperäis-

animals asia foundationin (AAF) perustajan Jill Robinsonin 33 vuoden eläinoikeustyötä juhlistettiin palkitsemalla hänet Hong Kong Women of Hope -palkinnolla EcoWarrior-sarjassa. Kiitospuheessaan Robinson antoi tunnustusta koko Animals Asia -järjestölle ja kaikille ihmisille, jotka tekevät lahjoituksia eläinten hyväksikäytön lopettamiseksi. ”Työmme jatkuu, olipa se sitten eläinrääkkäystapausten tutkimista, sappikarhujen pelastuskeskusten ylläpitämistä, hallitusten lobbaamista tai varainkeruuta”, Robinson sanoi. Suomessa sappikarhujen asiaa ajaa Animalian Karhuryhmä, joka kerää varoja AAF:lle.

oikaisu animalia-lehden numerossa 2/2019 vieraskynän kirjoittajan nimi oli väärin. Kolumnin kirjoitti väitöskirjatutkija Helinä Ääri.

paras juttu

Sanottua ”Norjassa päätös tehtiin eettisin perustein. Siellä käytiin keskustelua siitä, miten eettistä turkistuotanto voi olla, ja sen takia tarhaus kiellettiin. Suomessa tilanne ei tietenkään ole merkittävästi erilainen eettisyyden pohjalta. Turkiseläimet eivät pysty lajityypillistä käyttäytymistään tarhoilla toteuttamaan, ja tämän takia turkistarhaus pitäisi kieltää myös Suomessa.” – Animalian toiminnanjohtaja Heidi Kivekäs MTV Huomenta Suomi 6.8.2019

numeron 2/2019 parhaaksi jutuksi äänestettiin artikkeli ”Voimmeko luopua eläinkokeista?”. Eläinkokeet Suomessa -kirjan arvonnassa onni suosi Pirkko Hännistä. Onnea voittajalle ja kiitos kaikille äänestäneille!

Mikä on tämän lehden paras juttu? Kerro mielipiteesi 14.10.2019 mennessä, niin olet mukana yllätyspaketin arvonnassa. Lähetä vastauksesi, nimesi sekä osoitteesi sähköpostitse lehti@animalia.fi (sähköpostin otsikko: Paras juttu 3/2019) tai postitse Animalia, Suvilahdenkatu 4, 00500 Helsinki.

Ajankohtaista irlannin hallitus puoltaa turkis- tarhauskieltoa irlannin valtioneuvosto on hyväksynyt turkistuotannon kieltämisen maassa siirtymäajalla. Maan parlamentti äänestää asiasta näillä näkymin syyskuussa. Hallituksen esityksessä nykyisiä tarhaajia tuetaan uusille aloille siirtymisessä ja toiminnan lopettamisessa. Irlannin maatalousministeri Michael Creed kertoo ministeriön tiedotteessa, että päätökseen vaikutti yhteiskunnallinen keskustelu, jota turkistuotannosta käydään kansainvälisesti sekä tieto siitä, että minkinkasvatus on vastoin eläinten hyvinvointia. Viime vuosina yhä useampi maa on kieltänyt turkistarhauksen. Viimeisimpänä tarhauksen kielsi Norja kesäkuussa 2019. Siirtymäaikaa on Norjassa annettu vuoteen 2025 saakka.

euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki (EBRD) on linjannut, ettei se aio jatkossa rahoittaa suoraan tai välillisesti turkistarhausta. Euroopan jälleenrakennusja kehityspankki on 69 valtion omistama kansainvälinen rahoituslaitos, joka tukee investointitukien avulla markkinatalouden ja demokratian kehitystä noin 10 miljardilla punnalla (yli 11 mrd eurolla) vuosittain. Pankki on päivittänyt ympäristö- ja sosiaalipolitiikan linjauksensa. Linjauksessa luetellaan ne alat, joille ei myönnetä rahoitusta. Turkistarhaus on yksi listalle joutuneista aloista. Linjaukseen on kirjattu, ettei pankki rahoita toimintaa, jossa eläimiä pidetään vain niiden turkin vuoksi tai mitään sellaista toimintaa, joka liittyy turkistuotantoon.

prada groupin turkittomuuslinjaus tulee voimaan vuoden 2020 naisten kesämallistosta lähtien. Samalla Prada liittyi Fur Free Retailer (FFR) -ohjelmaan. Fur Free Alliance aloitti neuvottelut Pradan kanssa hieman yli vuosi sitten, joten Prada on yksi nopeimmin turkittomuuteen sitoutuneista kansainvälisistä yrityksistä. Lisäksi Fur Free Retailer -ohjelmaan ovat hiljattain liittyneet myös Furla, joka ilmoitti vuonna 2018 luopuvansa turkiksista, sekä Lacoste ja Marc Cain, jotka ovat luopuneet turkiksista jo aiemmin. Liittymällä FFR-ohjelmaan yritykset halusivat vahvistaa sitoutumistaan tärkeään asiaan.

pixabay

prada, furla, lacoste ja marc cain sitoutuivat turkittomuuteen

pixabay

turkistarhaus euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin ”mustalle listalle”

kehityshäiriöisten koirien jalostus kiellettävä suomen eläinlääkäriliitto vaati kannanotossaan, että kehityshäiriöistä kärsivien koirien jalostamiseen keskenään on puututtava. Vakavia hyvinvointiongelmia aiheuttava geenimuoto todettiin kaikilla tutkituilla englannin- ja ranskanbulldogeilla ja 94 prosentilla bostoninterriereistä. Hengitysvaikeudet, silmien, ihon, hampaiden, tukirangan ja suoliston sairaudet sekä synnytysvaikeudet aiheuttavat huomattavaa kärsimystä näiden rotujen edustajille. Koirien oireita voidaan jonkin verran helpottaa eläinlääkärin hoidolla, mutta itse kehityshäiriöön on puututtava jalostuksen kautta.

Eläinystävällisiä asianajopalveluja! Asianajotoimisto Streng Ky

Lapinlahdenkatu 27, 00180 Helsinki Puh. 09 7269 6730, Fax 09 6227 6228 joonia.streng@strenglaki.fi www.strenglaki.fi

Vieraskynä

kuva20015 6llaa

Toiset ovat tasa-arvoisempia kuin toiset

läinsuojelulain tarkoituksena on suojella eläimiä kärsimykseltä sekä edistää eläinten hyvinvointia. Lain nojalla on säädetty, että eläintarhan ketulla pitää olla 600 neliötä tilaa, mahdollisuus kaivaa, lepotasoja eri korkeuksilla, pesäpaikkoja ja mahdollisuus vetäytyä syrjään lajitovereiltaan. Turkistarhalla samalle ketulle riittää 0,8 neliötä, verkkopohja, hylly ja pesäkoppi poikasten aikaan. Ihmisen tarpeet määrittelevät, mikä asetuksissa katsotaan eläimelle riittäväksi. Eläimen kokemaan hyvinvointiin ei vaikuta se, minkä takia se on ihmisen hoidossa. Siten onkin suunnattoman epäloogista, että samalle eläinlajille säädetään täysin erilaiset pitovaatimukset ihmisen tarpeiden mukaan. Turkiseläinten kohtelu ei kuitenkaan ole ainut epäjohdonmukainen kohta ajattelussamme. Kirahvin tappaminen Kööpenhaminan eläintarhassa aiheutti maailmanlaajuisen kohun. Nuori uros lopetettiin, koska se ei enää mahtunut samaan laumaan toisen uroksen kanssa, eikä sille ollut tilaa toisessa kunnollisessa eläintarhassa. Eläintarha sai syyttäviä ja kauhistelevia viestejä ympäri maailman. Samaan aikaan pelkästään Suomessa teurastetaan yli kaksi miljoonaa sikaa joka vuosi, eikä niitä sure juuri kukaan.

Ihmiset haluavat eksoottisia lemmikkejä, vaikka harvalle pystytään kotioloissa luomaan kunnon olosuhteita saati hoitoa. Tuttujen kissojen ja koirienkin hoito on usein puutteellista. Ajatellaan, että kun eläin on rakas, niin sen olosuhteetkin ovat kunnossa. Suuri eläinrakkaus ei kuitenkaan takaa hyvää elämää. Rakkaita lemmikkejä on jalostettu pilalle ja lihotettu sairaiksi. Korkeasaaressa katselen usein kanoja, jotka kuopivat maata, munivat pesiinsä ja pyrähtävät yöksi puuhun nukkumaan. Jos ihmiset näkisivät munintakanaloiden häkit, niin olisivatko ne hyväksyttäviä? Entä laittaisimmeko koiran ritiläpohjaiseen ahtaaseen tarhaan ja emon synnyttämään pieneen häkkiin? Ihmisillä on erilaisia käsityksiä oikeasta ja väärästä. Joidenkin mielestä eläimiä ei pitäisi olla ihmisten hoidossa lainkaan, ja toisten mielestä eläinten hyödyntäminen on kyseenalaistamatta oikein. Voisi silti odottaa, että lainsäädäntö kohtelee eläimiä tasa-arvoisesti. Sanna Hellström Korkeasaaren johtaja, eläinlääketieteen tohtori

Kuva on otettu turkistarhavierailulla Ypäjällä toukokuussa 2019. Vierailu oli ProFurin järjestämä, ja kohde oli Suomen Turkiseläinten Kasvattajain liiton jäsentila.

Turkisalan sokaiseva läpinäkyvyys welfur-sertifikaatti tarjoaa läpinäkyvyyttä, joka tuntuu samealta.

teksti veikka lahtinen • kuva laura uotila

000-luvun alusta saakka eläinoikeusjärjestöt ympäri

Eurooppaa ovat julkaisseet kuvamateriaalia turkistarhoilta. Tämä materiaali on esitellyt toistuvia julmuuksia turkistiloilla, huonovointisia eläimiä ja jättikettuja. Materiaalia on tullut aina vain lisää, ja turkikset ovat suurelta osin kadonneet katukuvasta monissa maissa. Turkistuotteita käytetään Euroopassa pääasiallisesti enää somisteina. Turkisteollisuus perustuu enimmäkseen viennille Kiinaan ja Venäjälle, missä turkikset ovat edelleen ylellisyystuote. Monet suuret huippumuotitalot, kuten Gucci, Chanel ja Michael Kors, ovat luopuneet turkiksista, eikä tämä suuntaus näytä hidastuvan. Myös arkimuotia myyvät ketjut, kuten H&M, luopuvat turkiksista. Euroopan turkisteollisuuden tilanne vaikuttaa siis monessa mielessä jopa epätoivoiselta. Turkisteollisuus on yrittänyt torjua tätä ”avoimuudella”. Avoimuuden kruununjalokivi on WelFur -hyvinvointisertifikaatti, joka on tuotantoeläinten hyvinvoinnin seurantajärjestelmä. Käytännössä WelFur koostuu kolmesta erillisestä tarkastuksesta turkistiloilla. Tämän seurauksena tila saa todistuksen, joka takaa, että kyseisten tilojen eläimet voivat hyvin. Sertifikaatti kuuluu Fur Europe -järjestölle, joka on turkistuottajien eurooppalainen kattojärjestö. Fur Europen päätavoitteena on pitää turkisteollisuus elinvoimaisena. Kun luo oman sertifikaatin, voi päättää, mihin toimialan osa-alueisiin keskitytään ja kuinka korkealle rima asetetaan. Heppoisia kriteerejä

WelFurin vaatimukset tiloille eivät ole oleellisesti korkeammat kuin mitä Euroopan komissio suosittaa vähimmäislainsäädännöksi. Eläimiä voi pitää erittäin pienissä häkeissä, jota voi kutsua virikkeelliseksi ympäristöksi, kun eläimelle antaa pureskeltavaa materiaalia. Näköyhteyttä häkin ulkopuolelle voi kutsua mahdollisuudeksi tutkia ympäristöä. Lisäksi tarhaajat saavat tietää, milloin tarkastus tehdään eikä yksittäisten tilojen tuloksia julkisteta. Kyse on siis tiukasti valvotusta ja yksisuuntaisesta läpinäkyvyydestä. Eläinoikeusjärjestöjen, tutkijoiden ja kansalaisten kesken ei käydä jatkuvaa neuvottelua siitä, millaisia hyvinvointia koskevien vaatimusten pitäisi olla. Pikemminkin meille anne-

taan valmis sertifikaatti varustettuna väitteellä ”tämä on läpinäkyvyyttä.” WelFurissa sekoittuu kaksi asiaa toisiinsa: avoimuus ja etiikka. Olemme tottuneet ajattelemaan, että kun voimme nähdä jotain, se tarkoittaa, ettei se ole enää ongelma. Emme kuitenkaan näe jokaista tarhaa jatkuvasti. Näemme pääosin sertifikaatin, emme eläimiä. Meille ei anneta valvontakameran kuvaa miltään tietyltä turkistilalta. Tämä ei ole avoimuutta kuin hyvin suppeassa merkityksessä. Jos asettaa riman riittävän alas, ei voi tehdä mielekkäitä erotteluja. Tilanne on sama kuin jos antaisi kaikille ajokortin riippumatta siitä, osaavatko he ajaa vai eivät. Jos, kuten alan oma Turkistalous-lehti kirjoittaa, käytännössä kaikki suomalaiset tilat läpäisevät tarkastuksen, mitä väliä sertifikaatilla on? Lisäksi sertifikaattia ei voida valvoa demokraattisesti. Sertifiointia politiikan sijaan?

On tärkeää myös pitää mielessä, että sertifiointi on teollisuuden tapa välttää politiikkaa. He vastustavat kaikkia lainsäädännöllisiä eläinten hyvinvoinnin parannuksia. He haluavat pitää hallinnan itsellään, eli demokratian ulkopuolella. Usein turkisala muistuttaa olevansa "laillinen elinkeino" . Tämä väite viittaa heidän itsemääräämisoikeuteensa, siihen että kansalaisten on pidettävä alasta näppinsä irti. Sertifiointia tarjotaan vaihtoehtona lainsäädännölle. Loppujen lopuksi voidaan ajatella, että vaikka teurastamoissa olisi lasiseinät, eläimet siellä kuolisivat silti. Vaikka jonkinlainen läpinäkyvyys saataisiin, ei pidä ajatella, että se takaa eläinten hyvinvoinnin. Hyvinvointi ei perustu näkemiseen, vaan pikemminkin siihen, mitä eläimet kokevat. Alan "laillinen elinkeino" -väitteeseen voi vastata yksinkertaisesti: muutetaan sitten lakia. Voimme itse päättää, haluammeko uskoa, mitä meille näytetään. WelFurin kohdalla epäilykseen on paljon hyviä syitä. Kirjoituksessa on hyödynnetty Sami Torssosen väitöskirjaa ” Transparency as Ideology. Fetishism and Why Individuals Supposedly See Well”. Turun Yliopisto 2019.

Turkistarhaus loppuu Suomessakin – sinun avullasi. Tue Animalian työtä turkistuotannon vastavoimana. Jokainen lahjoitus auttaa. Lahjoita haluamasi summa verkossa: http://bit. ly/animalia-lahjoitus-turkiseläimille

Tee tilisiirto haluamallasi summalla: FI24 1011 3000 260629, viite 402365. Juuri nyt vaikutamme kansainväliseen muotiteollisuuteen, uuden hallituksen linjauksiin ja turkisasetuksen muovaamiseen. Julkaisemme jatkuvasti uutta tietoa, joka muovaa kansalaisten käsitystä turkistuotannosta. Työmme on mahdollista sinun avullasi.

Suurkiitos!

”Itsekeskeisyytemme on ajanut maapallon kriisiin” teksti ja kuva taija rinne

animalian uusi toiminnanjohtaja toivoo, että pääsisimme irti itsekeskeisyydestämme, joka on ajanut maapallon kriisiin ja aiheuttaa eläimille kärsimystä.

hteiskuntatieteiden mais-

teri Heidi Kivekäs  ei ole Animalialle vieras, sillä hän työskenteli Mai Kivelän sijaisena vuosien 2017-2018 aikana. Ennen Animaliaa Kivekäs on työskennellyt muun muassa YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö Unescossa. Siellä Kivekäs esimerkiksi tuki kansalaisjärjestöjen osallistumista koulutuspoliittiseen päätöksentekoon kehittyvissä maissa ja kansainvälisesti. Hän on opiskellut Jyväskylän yliopistossa valtio-oppia, Eurooppaopintoja ja naistutkimusta. Kivekkään edelliseen Animalia-pestiin kuului uuteen eläinsuojelulakiin vaikuttaminen sen loppumetreillä. Surullisen kuuluisaa lakia ei kuitenkaan ole saatu

valmiiksi, vaan vääntö lain lopullisesta muotoilusta jatkuu.   ”Tulee mieleen Bill Murray ja elokuva Päiväni murmelina. Tuntuu hurjalta, että lakia on valmisteltu jo vuodesta 2011 ja joissakin kysymyksissä on otettu takapakkia siitä, kun lain valmistelu alkoi. Esimerkiksi vielä vuonna 2014 uuteen lakiin oli tulossa parsinavettakielto. Nykyisessä lakiluonnoksessa parsinavetoita tai häkkikasvatusta ei olla kieltämässä edes siirtymäajalla. Laihana lohtuna lakiin on mahdollisesti tulossa uusien parsinavetoiden rakentamisen kielto.”   Suomen uudelta hallitukselta Kivekäs odottaakin nyt kansalaismielipiteen kuuntelemista ja vaalilupausten lunastamista.

”On vastuutonta, että pidämme kiinni vanhoista tavoistamme, kuten eläintuotannosta, vaikka tiedämme sen a i h e u t t a v a n i l m a s t o n l ä m p e n e m i s t ä .”

”Gallupit osoittavat, että ihmiset ovat huolissaan tuotantoeläinten kohtelusta, lisäksi 139 000 ihmistä allekirjoitti vetoomuksemme paremman eläinlain puolesta. Viidestä hallituspuolueesta sosiaalidemokraatit, vasemmistoliitto ja vihreät olivat samoilla linjoilla Animalian ja SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liiton hallitusohjelmatavoitteiden kanssa. Sen pitäisi näkyä uudessa eläinsuojelulaissa”, Kivekäs sanoo. Turkiseläimet unohdettiin lakiluonnoksesta ja hallitusohjelmasta

Turkiseläimiä ei juuri mainita eläinsuojelulakiluonnoksessa eikä Suomen uudessa hallitusohjelmassa. Turkisasetusta kuitenkin valmistellaan parhaillaan, eikä valmistelutyöstä ole kerrottu juuri mitään julkisuuteen. Kivekkään odotukset eivät ole asian suhteen korkealla. ”Meidän saamamme tiedot antavat ymmärtää, että kovin paljon ei ole edistytty siitä, kun eläinjärjestöt marssivat ulos turkisasetustyöryhmästä vuonna 2015. Sen jälkeen suomalaisista on tullut entistä kriittisempiä turkistarhausta kohtaan. 69 % suomalaisista kieltäisi tarhauk-

25 €

Tilaa sen kokonaan tai haluaisi siihen sellaisia parannuksia, jotka käytännössä johtaisivat tarhauksen loppumiseen. Ei ole hyvä merkki, että turkisasetusta valmistellaan ennen kuin eläinlaki on hyväksytty”, Kivekäs sanoo.

valmistellaan ennen kuin

Animalialla tärkeä rooli

eläinlaki on hyväksytty”

Kivekkään mukaan Animalialla on ollut iso rooli siinä, että eläinten hyvinvointi ja oikeudet ovat tulleet yhteiskunnallisen keskustelun valtavirtaan. ”Tämä näkyy niin ihmisten kiinnostuksena tuotantoeläinten hyvinvointiin kuin kasvissyönnin lisääntymisenäkin. Lisäksi mediassa uutisoidaan laajasti esimerkiksi turkiksista luopuvista yrityksistä ja turkisalan alasajosta ympäri Eurooppaa.” Eläinten oikeuksien edistämisen lisäksi Kivekkään mukaan on tärkeää, että Animalia toiminnallaan edistää ilmastokriisin ratkaisemista. Kivekkään mukaan on vastuutonta, että pidämme kiinni vanhoista tavoistamme, kuten eläintuotannosta, vaikka tiedämme sen aiheuttavan ilmaston lämpenemistä.

”Ei ole hyvä merkki, että turkisasetusta

“Eläintuotannon ylläpitämisen sijasta maataloustukia pitäisi suunnata eettisempien ja ilmastoystävällisempien, kotimaisten kasviproteiinien tuotantoon. Verotuksen avulla ja esimerkiksi julkisissa hankinnoissa tulisi puolestaan edistää kasvisruokailua.” “Toivoisin myös, että yksilöinä, yhteiskuntana ja ihmiskuntana voisimme luopua itsekeskeisyydestämme, joka on ajanut maapallon kriisiin ja aiheuttaa eläimille kärsimystä. Eläimiä käytetään hyväksi pitkälti, koska yksinkertaisesti pidämme lihan ja muiden eläinkunnan tuotteiden mausta. Se on sananmukaisesti raadollista”, Kivekäs sanoo.

Eläinkokeet Suomessa -kirja! Eläinkokeet Suomessa toimii keskustelunavauksena eläinkokeiden käytänteisiin ja niiden eettisiin kysymyksiin ja tarjoaa kattavan tietopaketin koe-eläinten käytöstä ja niiden vaihtoehdoista. Hinta 25 €. Tilaukset: animalia.fi/kauppa

A n i m a l i a , H E S Y, O i k e u t t a e l ä i m i l l e - y h d i s t y s j a S E Y j ä r j e s t i v ä t helmikuussa 2017 Eläinten ääni -mielenosoituksen, joka kritisoi h a l l i t u k s e n k u n n i a n h i m o t o n t a e l ä i n s u o j e l u l a k i e s i t y s t ä . Ta p a h t u m a a n osallistui yli 1 000 henkilöä, mikä teki siitä Suomen historian suurimman mielenosoituksen eläinten oikeuksien puolesta. Kuva: Eepu Näsi.

teksti laura uotila • kuvat eepu näsi, animalian arkisto, maarit auranen & harri sihvola

Muuttuva eläinoikeusliike – marginaalista valtavirtaan eläinoikeusliike on vahvistunut viime vuosina huomattavaksi yhteiskunnalliseksi toimijaksi. enää ei voida puhua marginaalista, vaan vaikutusvaltaisesta liikkeestä, jonka yhtenä merkittävänä osana on myös Animalia.

luksi oli eläinsuojelu. 1800-luvun

lopulla eläinrääkkäys sekä eläinkokeet alkoivat herättää ihmisissä huolta. Helsingin Eläinsuojeluyhdistys perustettiin vuonna 1874 ja pian sen jälkeen Ruotsista rantautui meille keskustelua eläinkokeista. Ihmiset huolestuivat eläinten kaltoinkohtelusta, mutta eläinten itseisarvosta ei vielä puhuttu. Kului vielä runsaasti aikaa ennen kuin eläinsuojelu muuttui valtakunnalliseksi ja näkyväksi aiheeksi Suomessa. Eläinten yhteiskunnallinen hyväksikäyttö nousi keskusteluun vasta vuonna 1961, kun keskustelu koeeläinten käytöstä ryöpsähti uudelle tasolle. Sen seurauksena Suomeen perustettiin Pohjoismaiden liitto tuskallisten eläinkokeiden vastustamiseksi -järjestön Suomen osasto – eli nykyinen Animalia. Eläinten puolesta tehtävä toiminta on kuitenkin ottanut jo pitkiä harppauksia eteenpäin näistä eläinsuojeluliikkeen ensiaskelista. Eläinoikeusliike saapui Suomeen kansainvälisesti vertaillen varsin myöhään, se alkoi näkyä laajemmin vasta 1990-luvun puolivälissä. Suomessa tehtiin vuonna 1995 ensimmäiset turkistarhaiskut, jotka liitettiin virheellisesti Animaliaan. Samana vuonna perustettiin Oikeutta eläimille -yhdistys.

ensimmäiset salakuvat vuonna 2007, ja aluksi niiden teho olikin huomattava. Tilallisten normaalina pitämä toiminta näyttäytyi yleisön silmissä eläinrääkkäyksenä, ja tilalliset joutuivat paineen edessä paitsi puolustamaan toimintaansa, myös siistimään tilojaan ja käytäntöjään. Silti nämäkään keinot eivät ole vähentäneet eläinten hyväksikäyttöä tai ratkaisseet eläinten kaltoinkohtelua. Eläinsuojelutarkastuksissa rikkomusten määrä pysyy erityisesti turkistiloilla korkeana vuosi toisensa jälkeen, eikä lihankulutuskaan ole vielä ainakaan selvässä laskussa.

Muuttuvat toimintatavat

Siinä missä eläinsuojeluliikkeellä on Suomessa vuosisataiset perinteet ja eläinsuojelu on nauttinut arvostusta myös vanhempien miesten keskuudessa, marginalisoitiin eläinoikeusliike aluksi nuorten ja naisten liikkeeksi. Eläinoikeustoimijoiden vaatimukset oli helppo sivuuttaa, kun toimijoiden uskottavuus pyrittiin mitätöimään ikää ja sukupuolta korostamalla. Eläinoikeusliike ja sen toimintatavat ovat muuttuneet huomattavasti reilussa 20 vuodessa. Eläinten vapautusiskut jäivät 2000-luvun alkuun, ja tilalle tulivat eläintilojen salakuvaukset. Oikeutta eläimille julkaisi

Koe-eläinten suojelun, eli nykyisen Animalian, Eläinten viikon mainos 1970-luvulta.

Mikä voisi olla seuraava toiminnan muoto, joka kenties ylittää mediakynnyksen ja saa yleisön heräämään? ”Tietäisinpä vastauksen tähän! sanoo eläin oikeusliikkeessä pitkään toiminut yhteiskuntatieteiden tohtori, Kriittisen eläintutkimuksen verkoston koordi naattori ja Animalian hallituksen jäsen Salla Tuomivaara. "Se saattaisi liittyä teurastamiseen, siltä pelastumiseen ja yksittäisiin eläinkohtaloihin. Mutta todennäköisesti se on jotain aivan muuta, jota emme ole vielä tulleet ajatelleeksi. Tämän takia tarvitsemme jatkuvasti uusia ihmisiä toimimaan eläinten oikeuksien puolesta – pitääksemme toiminnan idearikkaana ja uudistuvana.” Tarinallisuus ja yksilöt vetoavat

Animalian Broilerikiusaus-juliste vedettiin katukuvasta sopimattomana vuonna 2005. Mainonnan eettisen neuvoston mukaan julisteet eivät kuitenkaan olleet hyvän maun vastaisia ja ne palautettiin paikoilleen myöhemmin.

Forssa Pig Saven järjestämä 24 tunnin mielenilmaus Forssassa kesällä 2019. Kuva: Maarit Auranen.

Eläinoikeusliike on paitsi laajentunut, myös monipuolistunut. Siinä missä aiemmin pyrittiin nostamaan esiin rikkomuksia ja laajoja ongelmia, ovat viime aikoina korostuneet liikkeet, joissa eläinyksilöt nousevat keskiöön. Tuomivaaran mukaan yksilölliset tarinat ja kertomukset puhuttelevat ihmisiä voimakkaasti juuri nyt. ”Tarinoita myös käytetään sekä mediassa, tietokirjoissa että yritysten ja järjestön viestinnässä. Nykyisin myös ymmärretään, että emootiot eivät ole vastakohta järjelle, vaan ne kuuluvat kaikkeen päätöksentekoon. Empatia on voima, jota kannattaa käyttää.” Tuotantoeläinten turvakodit eläinyksilöiden tarinoiden kertojana on yksi varsin uusi ilmiö. Maailmalla turvakodit ovat merkittäviä toimijoita, mutta Suomessa niiden esiinmarssi alkoi vasta vuonna 2012, kun Eläinsuojelukeskus Tuulispää perustettiin Somerolle. Tuulispään jälkeen on vegaaniseen ja eläinoikeusajatteluun pohjautuvia turvakoteja perustettu muitakin, kuten Eläintenturvakoti Saparomäki Porvooseen sekä Huvimäen eläinsuojelutila Saloon. Pirstaloitunut eläinoikeusliike

Eläinoikeusliike jatkaa yhä muotoutumistaan uusiin toimintatapoihin. Maailmalla viime vuosina huomattavaa jalansijaa on saanut The Save Movement, jonka toiminta perustuu rauhanomaisiin mielenosoituksiin ja eri alueille levittäytyviin kevyisiin toimintaryhmiin. Suomessa liikkeen osia ovat muun muassa Finland Fur Animal Save, Forssa Pig Save ja Helsinki Fish Save. Lisäksi Suomessa toimii Anonymous for the Voiceless, jolla on paikallisryhmiä ainakin muutamissa suurimmissa kaupungeissa. Eläinoikeustoiminta kasvaa Suomessa, mutta samalla liikkeet pirstaloituvat yhä useammiksi pieniksi tekijöiksi. Se ei Tuomivaaran mukaan ole ainakaan suoraan hyvä tai huono asia, vaan kertoo koko eläinoikeuskentän muutoksesta. ”Uskon, että kyseessä on myös aaltoliike, jossa jonkin asian esiin nouseminen tuo esiin myös uusia, innokkaita toimijoita, jotka eivät kaikki – ainakaan heti – 16

A n o ny m o u s fo r t h e Vo i ce l e s s H e l s i n g i s sä v u o n n a 2 01 8 . Kuva: Harri Sihvola.

löydä kotiaan olemassa olevista, vanhoista järjestöistä. Veganismin ja eläinoikeusajattelun nopea valtavirtaistuminen on tuonut eläinoikeustoiminnan pariin uusia ihmisiä ja uutta intoa. Toisaalta on kyse myös järjestötoiminnan ja yhteiskunnallisen aktivismin muuttumisesta.” Yhteistä uusille ryhmittymille on kevyt rakentuminen – ei ole vankkaa katto-organisaatiota, joka ohjaisi toimintaa, vaan toimintaryhmät järjestävät sitä omatoimisesti. Tietyt raamit ovat kuitenkin selkeät, esimerkiksi Anonymous for the Voiceless järjestää pääasiassa vain Cube of Truth -mielenosoituksia, joissa ohikulkijoille näytetään videokuvaa eläintiloilta.

Helsinki Fish Save Helsingin silakkamarkkinoilla vuonna 2018. Kuva: Harri Sihvola.

Mistä uusien liikkeiden kannatus voi kertoa? Veganismista on tulossa jo niin tavanomainen asia, että sen ideologiaan pohjautuvaa toimintaa ei itsessään voida enää vetää marginaaliin. Toisaalta liikkeiden toiminnan keskittyminen yksilöiden korostamiseen voi kertoa siitä, miten suhteemme eläimiin on yhä nopeammassa murroksessa: eläimet osataan nähdä jo pitkälti ihmisten kaltaisina, ja yksilöimällä eläimet muutetaan niiden hyödyntäminen vaikeammaksi. Pop-up-aktivismia ja pitkäjänteistä vaikuttamistyötä

Uudet liikkeet eivät keskity lobbaamiseen eivätkä rakenteisiin vaikuttamiseen, vaan kuluttajiin ja yksilöihin. Lakeihin vaikuttaminen koetaan helposti hitaaksi tavaksi vähentää eläinten hyväksikäyttöä. Siitä ei myöskään saa näyttävää materiaalia sosiaaliseen mediaan, eikä sitä työtä ole aivan helppoa tehdä kenen tahansa ja missä tahansa. Tuomivaara katsoo, että on aikamme ilmiö, että ihmisiä kiinnostavat erilaiset projektit, tapahtumat ja niin kutsuttu pop-up-aktivismi yhdistystoiminnan sijaan. ”Ihmiset eivät aina halua sitoutua pitkäksi aikaa yhteen tiettyyn organisaatioon, vaan poimivat heitä puhuttelevia toimintamuotoja ja vaihtavat usein aika nopeastikin seuraavaan hankkeeseen tai projektiin. Toiminnallisuus kiehtoo, kokoukset ja yhdistysbyrokratia ei niinkään.” Animalian hallituksessakin vaikuttavan Tuomivaaran mielestä Animalian rooli pirstaloituvalla kentällä rakentuu pitkän kokemuksen ja osaamisen sekä eläinoikeusasenteen yhdistelmästä. ”Animalialla on valtava tietovaranto sekä paljon kokemusta esimerkiksi lainsäädännöllisestä vaikuttamisesta, ja samanaikaisesti olemme tinkimättä eläinten puolella.” Eläinoikeusliike on kuitenkin jo muuttanut itsensä toiseutetusta toimijasta vakavasti otettavaksi poliittiseksi liikkeeksi. Animalian kannoilla oli painoarvoa hallitusneuvotteluissa eikä uusi hallitus voi sivuuttaa eläinten oikeuksia enää yhtä herkästi kuin edellinen hallitus sen teki. Eläimen itseisarvo ollaan kirjaamassa lain perusteluihin, joten eläinten oikeudet periaatteessa tunnustetaan jo valtakunnan tasolla – käytännön vaikutukset eläinten kohteluun tulevat kuitenkin olemaan sillä vielä mitättömät. Se on kuitenkin merkittävä alku, josta pitää jatkaa kunnianhimoisesti eteenpäin. 17

Turkisalan laskusuhdanne jatkuu voimakkaana teksti & kuva laura uotila

turkisalan jyrkkä alamäki suomessa on tosiasia. uusimmat tilastot näyttävät, että sekä tarhojen että kasvatettujen eläinten lukumäärä ovat laskeneet selvästi. myös nahkojen hinnat ja vientitulot ovat laskussa.

ifur (entinen ProFur) jul-

kaisee vuosittain alan tilastoja. Vuonna 2018 turkistilojen määrä jatkoi vähenemistään. Viime vuonna Suomessa toimi 763 FiFurin jäsenyritystä, joilla oli noin 900 toimipaikkaa. Vuonna 2017 jäsentiloja oli vielä 860 ja niillä toimipaikkoja 960. Kaikkiaan turkistarhoja oli 967 vuonna 2018, kun vuotta aiemmin määrä oli vielä 1 015. Tarhojen kokonaismäärä laski siis noin viidellä prosentilla. Turkisten viennin arvo laski yli 100 miljoonalla eurolla. Viime vuonna viennin arvo oli 317 miljoonaa euroa (430

miljoonaa euroa v. 2017), mikä tarkoittaa, että alan osuus Suomen kokonaisviennin arvosta on vain noin puoli prosenttia. Sekä minkkien että sinikettujen nahkojen hinnat laskivat 24 %. Turkisalan työllistävyydenkin arvioidaan pysyvän alle 5 000 henkilötyövuodessa. Turkiseläinten poikasia syntyi ennätysvähän

Eläinten kannalta ilahduttavinta on se, että turkiseläinten kasvatusmäärät ovat selvässä laskussa. Viime vuonna Suomessa kettujen pentuja syntyi 18 % vähemmän ja minkkien pentuja 14 % vä-

hemmän kuin edellisenä vuonna. Kaikkiaan viime vuonna syntyi 3,46 miljoonaa turkiseläinten poikasta. Näistä 1,37 miljoonaa oli minkinpoikasia ja 1,63 miljoonaa ketunpoikasia. Vaikka määrät ovat edelleen valtavia, on laskusuunta kuitenkin voimakas. Jos katsotaan pentumääriä neljän–viiden vuoden taakse, on sekä minkkien että kettujen kasvatusmäärät laskeneet yli kolmanneksella. Minkkien kasvatusmäärät eivät ole olleet Suomessa näin alhaalla vuosikymmeniin, ja kettujen kohdalla on viimeksi oltu samoissa luvuissa vuonna 2012.

IBBY Finlandin ja Animalian kirjoituskilpailu nuorille

Eläimenä ihmisen maailmassa Ihminen vaikuttaa toiminnallaan kaikkiin muihin eläinlajeihin. Eläimiä käytetään monella tapaa: eläinkokeissa, ruoantuotannossa ja viihteessä mutta myös ystävänä, avustajana ja terapeuttina. Lisäksi ihminen vaikuttaa eläimiin epäsuoremmin tuhoamalla ja muuttamalla elinympäristöjä ja häiritsemällä ekologista tasapainoa.

Kirjoituskilpailu ”Eläimenä ihmisen maailmassa” kehottaa pohtimaan, millainen maailma on eläimen näkökulmasta koettuna. Tarvitsevatko eläimet ihmistä? Voivatko eläimet vaikuttaa omaan elämäänsä tai jopa uhmata ihmisen toimia? Voivatko eläimet hyötyä ihmisistä? Millaisia suhteita voi muodostua ihmisten ja eläinten välille? Kilpailu kannustaa asettumaan eläinten asemaan avoimesti, empaattisesti ja uteliaasti. Tyylilaji on vapaa. Kilpailuun voi osallistua suomen ja ruotsin kielellä. Osallistua voivat 13–20-vuotiaat.

Työt tulee jättää 18.10.2019 mennessä. Kilpailun tulokset julkistetaan marraskuussa. Kilpailussa jaetaan 250, 150 ja 100 euron rahapalkinnot ja kirjapalkintoja. Palkittuja töitä julkaistaan IBBY Finland ry:n ja Animalian tiedotuskanavissa.

Liput 10/12€

28.-29.9.2019

Kaapelitehdas, Helsinki La-Su klo 10-18

lue lisä

ä:  animalia .fi/even ts/ kirjoitu skilpail u

ieraantun v a t s u o t! n on

teksti ERJA LAAKKONEN • kuvitus IIRIS SILVOLA

”luonnosta vieraantunut!” moite on tuttu monille eläinten oikeuksien puolustajille. sen merkitys jää usein hämäräksi, mutta silti se koskettaa jotakin, mikä on suorastaan myyttistä: suomalaista luontosuhdetta.

uontosuhde on käsite, jonka

määrittely riippuu paljon tieteenalasta. Yksinkertaisimmillaan luontosuhteella tarkoitetaan ihmisen asennetta luontoa koskevia asioita kohtaan. Sosiaaliekologi Stephen R. Kellert erotti useita erilaisia luontoasenteita. Kellertin luokittelu tuo esille, kuinka monenlaisista näkökulmista käsin luontoa voidaan lähestyä. Suhteemme luontoon voi olla esimerkiksi hyötyä tai esteettisiä elämyksiä hakeva. Keskeistä on, että luontosuhde rakentuu aina tietyssä kulttuurissa ja jokaisen ihmisyksilön luontosuhde on omanlaisensa, henkilökohtaisten kokemusten sävyttämä. Lapsen – ja aikuisen – elinympäristöllä on suuri merkitys luontosuhteen kehittymisessä. Moite luonnosta erkaantumisesta jatkuukin usein väitteellä ”Kehä kolmosen sisäpuolella” asumisesta. Maalainen vai kaupunkilainen?

Jos luontosuhde on monimutkainen määriteltävä, ei kaupunkilaisuuden ja maalaisuuden ero ole ainakaan yksinkertaisemmin päätettävissä. Se, että asuu ”Kehä kolmosen sisäpuolella”, ei kerro vielä paljoakaan. Esimerkiksi Helsingin asukkaista useampi kuin joka toinen on syntynyt muualla kuin Helsingissä. Maalaisuuteen liitetään mielikuvia takapajuisuudesta ja kaupunkilainen elämä nähdään edistyksellisempänä. Syitä tälle voi hakea kaupungistumisen historiasta. Murros oli Suomessa nopea, ja monet kaupungin ihmeet hämmästyttivät maalta muuttaneita. Kaikuja näistä ajoista kuulee yhä tänäkin päivänä: maalainen kaupungissa on vitsailun aihe.

Myönteisissä mielikuvissa maalaisuuteen yhdistetään vahva side luontoon. Ajatellaan, että luontoa on enemmän maalla kuin kaupungissa, ja että maalainen tietää luonnosta enemmän kuin kaupunkilainen. Mielikuvissa voi olla osin perää, mutta niissä on myös korjaamisen varaa. Luontoa on kaikkialla, yhtä lailla kaupungeissa kuin maaseudulla. Ymmärrys luonnonilmiöistä ja lajituntemus vaativat opettelemista, elinympäristöstä riippumatta. Kun teollisuus ja palvelut keskittyvät kaupunkeihin ja taajamiin, alkutuotanto tapahtuu pääosin harvaan asutulla maaseudulla. Maa- ja metsätalous ovat maaseudun merkittäviä elinkeinoja. Kun perheen tulot hankitaan pelloilta ja puista, suhde maahan ja metsään muokkautuu erilaiseksi kuin tilanteessa, jossa metsästä haetaan pääasiassa virkistystä tai esteettisiä elämyksiä. Emme voi irtaantua luonnosta

Puhe luontosuhteen katkeamisesta on virheellistä, sillä suhteemme luontoon on elimellinen. Olemme riippuvaisia kasveista ja levistä, jotka tuottavat meille happea. Ruokatuotanto riippuu maasta ja vedestä, kierrätämmepä kasvit eläinten kautta tai käytämmepä kasvit suoraan ravinnoksemme. Riippuvuussuhde on kuitenkin muuttunut ajan myötä. Nyt haemme ruokamme pääosin marketeista, ja kotitarvepuutarhurin perhe ei joudu pelkäämään nälkäkuolemaa, vaikka halla kävisi pellolla. Riistan pyynti ja kalastus ovat harrastuksia, eivät ehtoja elossapysymiselle. Luonnosta on tullut paikka, jossa vietämme

vapaa-aikaa. Retkeilyn oheen ovat tulleet muut suositut harrastukset, muun muassa luontovalokuvaus, polkujuoksu ja maastopyöräily. Luontoliikunnan terveysvaikutuksia tutkitaan paljon, ja stressiä lievitetään metsäkylpyjen ja -joogaharjoitusten avulla. Eläimet luonnossa ja tuotannossa

Luonnollisessa elinympäristössään eläimet käyttäytyvät kuten niiden tuleekin käyttäytyä, lajilleen tyypillisellä tavalla. Eläinten tarkkaileminen luonnossa voi kasvattaa kykyä tuntea empatiaa niitä kohtaan. Voidaan kysyä, kumpi ilmentää läheisempää suhdetta luontoon: nähdä eläimet elävinä, tuntevina olentoina vai nähdä eläimet tuotantovälineinä. Nykyaikainen eläintuotanto tapahtuu suurissa yksiköissä, kuten kymmenien tuhansien kanojen broilerihalleissa ja monen sadan sian sikaloissa. Kuinka suhde luontoon kehittyisi erityisesti tällaisessa ympäristössä? Eläintuotannossa eläimet on pakotettu elämään ihmisen määräämissä olosuhteissa. Edes elämä ja kuolema eivät tapahdu luonnollisesti, vaan ihminen tuottaa ja tappaa eläimet. Esimerkiksi siat ja naudat keinosiemennetään tietyn suunnitelman mukaan. Porsaat tuotetaan, jotta niiden liha voidaan käyttää ravinnoksi. Vasikat saavat alkunsa siksi, että niiden emien maito voidaan juoda. Tuotantoprosessi ei heijastele luonnon lainalaisuuksia, vaan ihmisen asettamia ehtoja ja tavoitteita.

LUONNON JA ELÄINTEN ASIALLA 24 90 24 90

Minttu Jaakkola, Timo Vuorisalo, Lasse Peltonen SAIMAANNORPPA JA IHMINEN

2190

Seppo Turunen LUONTO IHMISEN AIKAKAUDELLA

Risto Isomäki MITEN SUOMI PYSÄYTTÄÄ ILMASTONMUUTOKSEN

Korkeasaaren entinen johtaja pohtii kirjassaan, millainen tulevaisuus ihmiskunnalla ja luonnolla on.

Miten Suomi voi auttaa koko maailmaa vähentämään päästöjään ja tulla kansainväliseksi sankariksi?

Myös e-kirjana

2690

Paula Hirsjärvi, Marianna Norring, Laura Uotila ELÄINKOKEET SUOMESSA Keskustelunavaus eläinkokeiden käytänteisiin ja niiden eettisiin kysymyksiin.

Kirja saimaannorpasta ja erityisesti ihmisistä, joille saimaannorppa on eri syistä merkityksellinen.

Tee tilaus: maailmankuvalehti.ﬁ/tilaus

Kristo Muurimaa & Juho Kerola ELÄINTEHTAAT Salakuvat eläintiloilta tutkivat ihmisten ja tuotantoeläinten välistä suhdetta.

INNON YSTÄVÄNÄ NÄISTÄKIN KIRJOISTA

-20%

NÄMÄ JA PALJON MUITA: INTOKUSTANNUS.FI

Koko maailma kotiisi kannettuna

2890

Kirjavinkit

kotiruokaa koko perheelle Paula Heinonen: Vegaanin kotiruokaa. Readme.fi 2019. 224 s. vegaanin kotiruokaa on Pidempi korsi -blogista tutun Paula Heinosen toinen keittokirja. Kirja paneutuu nimensä mukaisesti jokaiselle tuttujen ruokalajien vegaanisiin versioihin. Kirjan neuvoilla valmistat lasten suosikit nakkikeiton ja -kastikkeen, perinteisen kaalilaatikon ja kahvipöytään tiikerikakun. Onnistuupa vegaanisena myös maksalaatikko. Päivitetty versio 1990-luvun suosikista uunimakkarasta on hauska, ja valmiista lehtitaikinasta käden käänteessä valmistuvat viinerit pääsevät varmasti vielä moneen kahvipöytään. Kirjan reseptit ovat helppoja ja edullisia valmistaa, ainekset löytyvät lähimarketista. Kirja on oivallinen perusteos jokaiselle, joka haluaa syödä vegaanista kotiruokaa – silloin tällöin tai joka päivä. senni puustinen

rikolliset eläimet E. P. Evans: Eläimet tuomiolla – Eläinten oikeudenkäynnit ja kuolemantuomiot, suom. Asmo Koste. Nastamuumio 2019. 190 s. eläinten tuomitseminen oikeudessa on eurooppalaisen oikeushistorian oudoimpia lukuja. Yhdysvaltalainen oppinut Edward Payson Evans esittelee vuonna 1906 julkaistussa teoksessaan tapauksia, joissa eläimet ovat joutuneet oikeuteen ihmissyytettyjen tavoin. Vaikka Evansin myötätunto eläimiä kohtaan on selvää, eläinoikeustaistelija hän ei ole. Teos pakottaa silti kysymään, miksi tunnemme ylemmyyttä entisaikain ihmisiä kohtaan, jotka sentään järjestivät kunnon oikeudenkäyntejä, kun nykyään eläimiä tuomitaan kuolemaan pelkän lajinsa takia, esimerkiksi susia siksi, että ne aiheuttavat joissakuissa pelkoa. Kirja on työlästä luettavaa sekä rakenteensa että suomennoksen kömpelyyden vuoksi, mutta kiehtonee kuriositeettiarvonsa takia.

lihaa, joka syö lihaa Agustina Bazterrica: Rotukarja, suom. Einari Aaltonen. Like Kustannus Oy 2019. 250 s. ”liha on lihaa, eikä ole väliä, mistä se on peräisin”. Näin alkaa maailma, jossa eläimistä ihmisiin tarttuva virus ja kiihtyvä väestönkasvu saa ihmiset syömään toisiaan. Agustina Bazterrican Rotukarja-kirjassa seurataan lihanpakkaamolla töissä olevan päähenkilön Marcos Tejon entistä ristiriitaisemmiksi muuttuvia ajatuksia ihmissyöntiä kohtaan. Kun Tejo saa lahjaksi rotukarjaksi luokitellun naaraan, hän menee lopullisesti tolaltaan. Todellisuutta hämärretään kielen keinoin. Syötäväksi kasvatetut eivät ole ihmisiä, vaan päitä ja hyödykkeitä, erikoislihaa. Jotta ihminen unohtaisi syövänsä lajitoveriaan, käsistä tulee etupotkia, jaloista takapotkia. Nopeasti ero ”päiden” ja muiden ihmisten välille syntyykin. Tuotantoon kasvatetulta ihmiseltä poistetaan äänijänteet. Liha ei saa puhua, saatikka huutaa. Ihmisistä saa myös nahkaa ja niillä voi tehdä kokeita. Myös metsästysharrastus voi jatkua. Kaupunkiasuntoihin voi hankkia oman ”kotitalouspään”, jota voi syödä pala palalta sitä tappamatta. Orjien pitäminen on kuitenkin raakalaismaista, ja siitä rangaistuksena on kuolema. Kirjan yhteiskunnassa myös lihansyöjät ovat eri asemassa. Köyhät raadonsyöjät syövät mitä saavat. He eivät kuitenkaan tee eroa päiden ja muiden ihmisten välille, kuten kirjan lopussa nähdään. Kirja on hurjaa luettavaa, mutta sitä on vaikea päästää käsistään. Tämä kaikki kuitenkin tapahtuu jo nyt muiden eläinlajien kohdalla. Kirjailija on itse todennut, että kirjan tapahtumat voisivat hyvin tapahtua lähitulevaisuudessa. Ihmisiin on helppo vaikuttaa. taija rinne

pauliina klemola

Norjan turkistarhauskielto on iso voitto eläinoikeuksien puolesta norjan parlamentti hyväksyi kesäkuussa 2019 lain, joka kieltää turkistarhauksen. lain mukaan uusia turkistarhoja ei enää saa perustaa ja olemassa olevat tarhat tulee sulkea helmikuuhun 2025 mennessä. Päätös hyväksyttiin vahvalla enemmistöllä, äänin 101-68. teksti hannele ahponen • kuvat martine petra & antero hein

”

päätös oli merkittävä – se tehtiin eet-

tisin perustein ja perustuu eläinten hyvinvoinnista laadittuihin tutkimuksiin. Lisäksi lakiin kirjatut tarhaajille maksettavat korvaukset tekevät prosessista helpomman niin heille kuin eläimillekin”, sanoo norjalaisen eläinoikeusjärjestö Noahin johtaja Siri Martinsen. Norjassa on noin 170 kettu- ja minkkitarhaa, joissa kasvatetaan yhteensä noin miljoona eläintä vuodessa. Vaikka tarhattavien eläinten määrä kuulostaa suurelta, on turkistarhaus pitkään ollut Norjassa taloudellisesti lähes merkityksetön ala. Monet tarhoista ovat viime vuosina lopettaneet toimintansa alhaisen kannattavuuden takia.

Pitkäjänteinen kampanjointi tuotti tulosta

Eläinoikeusjärjestöt ovat tehneet töitä tarhauskiellon eteen pitkään ja monipuolisesti. ”Onnistumisen kannalta oli ensisijaisen tärkeää, että asia oli tasaisin väliajoin median otsikoissa. Sitä myös tuotiin esiin aina hieman eri näkökulmasta, esimerkiksi sosiaalisen median, eri yhteistyötahojen ja julkkisten avulla. Näin olemme tehneet päättäjille näkyväksi sen, että tarhauskielto on asia, josta ihmiset edelleen välittävät”, Martinsen kertoo. Jokatalviset lähes 10 000 henkilön mielenosoitukset ja toistuvat mielipidemittaukset, jotka osoittavat lähes 80 prosenttia kansalaisista olevan tarhauskiellon puolella, ovat olleet välineitä viedä viestiä päättäjille.

”Norja oli yksi ensimmäisistä maista, jotka aloittivat tarhauksen ja veivät alaa esimerkiksi Kiinaan yhdessä Suomen kanssa.”

Vuosittaiset 10 000 henkilön mielenosoitukset turkistarhausta vastaan auttoivat pitämään turkistarhauksen otsikoissa Norjassa.

Lisäksi päättäjiä on pyydetty tuomaan omat lupauksensa tarhauskiellolle näkyviksi, jolloin niihin voidaan vedota myöhemmin. Toinen tärkeä tekijä Martinsenin mukaan on yhteistyö erilaisten, yllättävienkin tahojen kanssa. ”Tutkimusmaailman vahva tuki asialle on ollut ensiarvoisen tärkeää. Näin kampanjointiin on saatu luotettavaa ja uusinta tutkimustietoa eläinten käyttäytymisestä ja hyvinvoinnista. Myös Norjan eläinlääkäriliitto on ollut vahvasti mukana tukemassa asiaa. Olemme työskennelleet myös muotiteollisuuden ja useiden norjalaisten julkkisten kanssa, mikä on tuonut näkyvyyttä ja tukea työllemme.” Yhteistä tietä on raivattu myös luonnonsuojelujärjestöjen kanssa turkistarhojen haitallisten ympäristö- ja luontovaikutusten teeman ympärillä. Noah on tehnyt yhteistyötä myös kirkon kanssa ja tuonut siten asian laajaa eettistä problematiikkaa esille. ”Toisaalta olemme tehneet työtä kaikkien poliittisten puolueiden kanssa, jotta löytäisimme yhteisiä askelmerkkejä kiellon aikaansaamiseksi. Tärkeää on se, että teemme työtä myös niiden kanssa, jotka eivät ole täysin samaa mieltä kanssamme. Toki yksi merkittävä asia kiellon läpimenolle oli se, että tällä hetkellä meillä ei ole hallituksessa keskustapuoluetta, joka toimii hyvin vahvasti maatalouden äänitorvena, kuten Suomessakin. Näin pieni vasemmistopuolue pystyi asettamaan ehdoksi oikeistohallitukseen tulolle tarhauskiellon.”

Iso harppaus kohti turkistarhatonta maailmaa

Martinsen näkee Norjan turkistarhauskiellon merkittävänä myös muille Pohjoismaille ja viestinä koko maailmalle. ”Norja oli yksi ensimmäisistä maista, jotka aloittivat tarhauksen ja veivät alaa esimerkiksi Kiinaan yhdessä Suomen kanssa. Kun tämänkaltainen maa pystyy muuttamaan suuntaansa, on vaikutus merkittävä. Esimerkiksi suomalainen turkisyhtiö Saga Furs menetti merkittävän kumppanin. Toivon todella, että muut Pohjoismaat seuraavat pian perässä”, Martinsen sanoo. Turkiskiellot etenevät kasvavana lumipalloefektinä maailmalla. Useat isot kansainväliset muotitalot ja vaatemerkit ovat luopuneet viime vuosien aikana turkisten käytöstä ja maa toisensa jälkeen on kieltänyt tarhauksen. Edes Kiinassa turkismarkkinat eivät enää kukoista kuten ennen, sillä uudet sukupolvet haluavat seurata lännen esimerkkiä ja toimia kulutuspäätöksissään eettisesti. ”Tällä hetkellä kampanjoimme turkisten maahantuontikiellon puolesta, sillä se olisi merkittävä eettinen kannanotto kansainvälisestikin. Maahantuontikiellosta keskustellaan myös Isossa-Britanniassa, ja esimerkiksi Intiassa kielto on jo voimassa. Useat puolueet Norjassa tukevat tuontikieltoa, joten olen optimistinen sen läpimenon suhteen”, sanoo Martinsen.

Animalia testaa

teksti annu piensoho • kuvat valmistajat

Suuri pihvimaistelu arvioimme marketista löytyviä vegaanisia pihvejä, jotka toimivat mielestämme hyvin myös hampurilaisen välissä.  paistoimme tuoretuotteet uunissa ja pakasteet paistinpannulla. testiin sisältyi myös kauppoihin tullut kohuttu uutuustuote, beyond meat -pihvi. näitä pihvejä kannattaa kokeilla grillata kotona! löydät kaikki testatut pihvit osoitteesta animaliamedia.fi.

i t es t a ta j t i o v

beyond meat the beyond burger

hälsans kök incredible burger

gold & green nyhtökaura hampurilaispihvi

härkis härkäpapusavupaprika burgerpihvi

Hinta

7,98 € / 227 g (35,15 € / kg) Pakkauksessa kaksi pihviä. Pakaste.

4,75 € / 226 g (21,02 € / kg) Pakkauksessa kaksi pihviä. Pakaste.

3,95 € / 240 g (16,46 € / kg) Pakkauksessa neljä pihviä. Tuoretuote.

2,49 € / 165 g (15,09 € / kg) Pakkauksessa kaksi pihviä. Tuoretuote.

Valmistaja

Zandbergen Wfm

Suomen Nestlé Oy

Gold & Green Foods Oy

Verso Food Oy

Valmistusmaa

USA

Tšekki

Suomi

Arvio

Pisteet

”Uskomattoman lihaisa ja mehevä, mutta maku miedohko.” “Hiiligrillissä paistetun tuoksuinen, maistuu varmasti sekasyöjillekin.” “Koostumus kiinteä, muheva ja rasvainen.” “Vahva umamin maku ja tuoksu.” “Todella paksu pihvi, herkullinen.”

”Tuhti ja tiivis, sopisi hyvin burgerin väliin.” “Punaisen värinen, lihaisa ja savuinen.” “Maku vähän erilainen, outo sivumaku tai mauste, mutta muuten ihan hyvä.” “Koostumukseltaan aika tasaista massaa, mutta kivan kiinteä.” “Näyttää todella mehevältä ja on hyvää. Ostaisin!”

”Maku vähän tunkkainen aluksi, mutta paranee huomattavasti loppua kohti.” “Kiva suutuntuma, mukavan rapea pinta. Tuoksuu BBQ-kastikkeelle.” “Mureneva. Pitää varoa, ettei paista liian kuivaksi." "Mausteinen. Voisi toimia myös intialaisen ruoan kanssa.”

”Aika voimakkaat mausteet. Kiinteä ja kostea rakenne." "Yllättävä maku, texmextyylinen.” “Voimakas savun haju.” “Pihvin sisällä vihannessattumia, hauskaa vaihtelua.” “Edustaa perinteisempiä pihvejä.”

teksti Sadri Wirzenius • kuva Siiri Vaistila

anima l laine ian

Kuopion aktiivit Hanna ja Jere kannustavat mukaan toimintaan: Jokaisen panos on tärkeä

”

kuopion alueosaston toimintaa pyörittää neljästä kuuteen aktiivia. uusia vapaaehtoisia mahtuisi hyvin joukon jatkoksi. jokainen voi panostaa toi-

mintaan juuri sen verran kuin haluaa. Kaikki ideat, taidot ja apu ovat tervetulleita ja arvostettuja”, sanovat alueosaston aktiivit Hanna Vaistila ja Jere Ollila. Kuopion alueosasto saa pienuudestaan huolimatta paljon aikaan. Viimeksi kuluneen vuoden aikana osasto on järjestänyt muun muassa infotilaisuuden veganismista, elokuvanäytöksen ja vaalipaneelin. Kesällä alueosasto piti Kalarakasinfopistettä Kuopion torilla. Noin kerran kuussa järjestettäviin alueosaston tapaamisiin ovat kaikki tervetulleita. Tapaamisista tiedotetaan Instagramissa (@animalia_kuopio) ja Facebookissa (Animalia - Kuopion alueosasto). ”Voit tulla aluksi vaikka vain kuuntelemaan. Mihinkään ei tarvitse sitoutua, jollei se tunnu hyvältä”, Hanna kertoo.

Eläinten kärsimys on uskallettava nähdä

Hanna ja Jere tulivat mukaan Animalian toimintaan viime syksyn leirin kautta. ”Lähdin leirille juuri siinä toivossa, että pääsisin sisälle järjestöön ja mukaan toimintaan”, Jere kertoo. Eläintalous kaikessa järkyttävyydessään nousee molemmilla tärkeimmäksi syyksi tehdä eläinoikeustyötä, vaikka eläinoikeusasioita onkin vaikea priorisoida. ”Jokainen eläin ansaitsee oikeuden arvokkaaseen elämään. Tuotantoeläinten kärsimyksen kieltäminen ärsyttää suunnattomasti ja toivoisin ihmisten uskaltavan tiedostaa, mitä liha heidän lautasellaan edustaa”, Hanna sanoo. Jere haluaa parantaa lisäksi lemmikkieläinten asemaa ja luonnonvaraisten eläinten oikeuksia. ”Myös luonnonvaraisten eläinten oi-

keuksista täytyy pitää huolta, esimerkkinä tästä uusi vieraslajiasetus ja susikeskustelut. Ei ole minkkiyksilön vika, että laji on tuotu Suomeen turkistarhausta varten ja on sitä kautta levinnyt luontoon.” Hanna ja Jere aikovat jatkaa toimintaa eläinten oikeuksien puolesta myös tulevaisuudessa. ”Jossain vaiheessa elämää olisi mielenkiintoista olla työssä, jossa eläinoikeusasioihin voisi vaikuttaa”, Jere sanoo. Hanna uskoo, että mikään ei muutu niin kauan kuin ihmiset ummistavat silmänsä tai kieltävät näkemänsä. ”Se, että eläinten kärsimys uskalletaan nähdä, on välttämätöntä muutoksen mahdollistamiseksi.”

Vegepalsta

teksti Silver sirel & taija rinne • kuvat silver sirel

stu tutu seen: mouk u k n s.fi alla umou k vegev n a l a al vegev amiss tagr s on n i i t ja olu e.rev i g g e @v

Vegaanin voimaruokaa

voiko olla vegaani ja saavuttaa tuloksia urheilussa? silver sirel otti haasteen vastaan lokakuussa 2018. vegaanin voimavuotta voi seurata vegevallankumous-blogissa, jossa entinen ammattikokki on opetellut tekemään täysin vegaanista voimaruokaa urheilijan tarpeisiin. näillä eväillä jaksaa!

Vegepalsta Helppo vegaaninen gulassikeitto 8 annosta / 30 minuuttia 2 perunaa (2 cm kuutioina) 1 paprika (2 cm kuutioina) 1 sipuli (2 cm kuutioina) 3 valkosipulin kynttä (silputtuna) 1 porkkana (2 cm kuutioina) 2 dl punaisia kuivattuja linssejä 3 rkl ravintohiivaa 250 g mausteista vegaanista makkaraa (2 cm kuutioina) 1 kasvisliemikuutio 1/4 osa chiliä (silputtuna) 2 laakerinlehteä 400 g tomaattimurskaa 3 rkl tomaattipyreetä 1,5 l vettä 1 tl suolaa Tarjoiluun kaura fraichea

Paista kattilassa rypsiöljyssä makkaraa niin, että se saa väriä. Lisää sipuli, valkosipuli, porkkana, paprika, paprikajauhe ja paista pari minuuttia lisää.

Huuhtele linssit ja lisää ne kattilaan veden ja tomaattimurskan kanssa. Kun keitto alkaa kiehua, lisää kattilaan perunat, ravintohiiva, suola, kasvisliemikuutio, laakerinlehdet, chili ja keitä 10 minuuttia tai kunnes perunat ovat kypsiä.

Sienipaputto 4 annosta / 30 minuuttia 4 dl härkäpapuruohetta (isompaa) 1 pieni sipuli pilkottuna 3 valkosipulin kynttä silputtuna tai murskana 4 rkl oliiviöljyä 2 tl timjamia 2 dl valkoviiniä 1 dl kaurakermaa 200 g sieniä (esim. siitakesieniä) 8 dl kasvislientä 3 rkl ravintohiivaa (ei pakollinen) 4 rkl pilkottua varhaissipulia (ei pakollinen)

1 2

Paista sienet pannulla oliiviöljyssä (1 rkl) ja aseta sivuun.

Kuullota pannulla valkosipuli ja sipuli oliiviöljyssä (3 rkl) minuutin ajan. Lisää pannulle huuhdeltu härkäpapurouhe ja paista sekoittaen 1 minuutti.

Kaada joukkoon valkoviini ja paista 30 sekuntia sekoittaen. Lisää kasvisliemi, timjami, ravintohiiva, kaurakerma ja keitä 6 minuuttia tai kunnes suurin osa nesteestä on kiehunut pois.

Lisää sienet, mausta mustapippurilla ja lisää tarvittaessa suolaa. Valmiin paputton rakenne pitäisi olla valuva, samanlainen kuin esimerkiksi kaurapuurolla.

Kesäinen voimapasta 4 annosta / 30 minuuttia 250 g kuivaa pastaa 100 g soijasuikaleita 2 tomaattia (viipaloitu) 20 basilikan lehteä (viipaloitu) 3 valkosipulin kynttä (murskattu) 1 punasipuli (viipaloitu) 1/4 kesäkurpitsaa (poista siemenet lusikalla ja viipaloi kesäkurpitsa) 2 kasvisliemikuutiota 1 tl suolaa pippuria oliiviöljyä paistamiseen pinjansiemeniä ja basilikan lehtiä koristeluun (ei pakollinen)

Keitä soijasuikaleet ja pasta paketeissa olevien ohjeiden mukaan. Lisää 1 kasvisliemikuutio soijasuikaleiden keittoveteen. Ota talteen 2 dl pastan keittovettä silloin, kun pasta on puolikypsää ja sekoita veteen 1 kasvisliemikuutio. Tästä tulee pastakastike.

Paista soijasuikaleita pannulla oliiviöljyssä muutama minuutti tai kunnes ne ovat ruskistuneita. Aseta sivuun.

Keitä pasta melkein kypsäksi ja jäähdytä siivilällä juoksevan kylmän veden alla.

Paista pannulla sipulia ja kesäkurpitsaa oliiviöljyssä 2 minuuttia. Lisää valkosipuli ja paista 30 sekuntia lisää.

Lisää pannulle pasta, pastakastike (keitinvesi), tomaatti, basilika, soijasuikaleet, suola ja pippuri. Lämmitä 2 minuuttia tai kunnes pasta on kuuma.

Animaalit kautta maan

a i l a m Ani

unvui

some

Itä-Lappi Rovaniemi

Seuraa Oulun Animaliaa Facebookissa: @oulunanimalia ja Instagramissa: @oulun_animalia Oulu Kajaani

Seuraa Tampereen Animaliaa Facebookissa ja Instagramissa: @animaliatampere

Joensuu Kuopio Pori

Tampere

Mikkeli Jyväskylä Savonlinna Hämeenlinna Lahti Kouvola Forssa Kotka Kerava Turku Pääkaupunkiseutu Opiskelijaryhmä

Seuraa Pääkaupunkiseudun Animaliaa Facebookissa ja Instagramissa: @animaliapks

vapaaehtoiset ovat animalialle tärkeitä! Vapaaehtoisena pääset toimimaan eläinasioiden puolesta itsellesi sopivalla tavalla. Tarvitsemme apua monenlaisiin tehtäviin. Liity vapaaehtoisten listalle: Täytä lomake verkkosivuillamme animalia.fi, niin saat tietoa oman paikkakuntasi vapaaehtoistyön mahdollisuuksista sähköpostiisi. Tule mukaan alueosastotoimintaan: Ryhmässä on voimaa! Ota yhteyttä sinua lähimpään alueosastoon ja kysy lisää. Sähköpostiosoitteet ovat muotoa paikkakunta@animalia.fi.

Pääkaupunkiseudulla toimivat myös opiskelijaryhmä (opiskelijaryhma@animalia.fi) ja karhuryhmä (karhuryhma@animalia.fi). Lisätietoja: www.animalia.fi/vapaaehtoiset. Tervetuloa mukaan toimintaan! Kanerva Pelli, vapaaehtoiskoordinaattori kanerva.pelli@animalia.fi puh. (09) 720 6590

Animalian kauppa

koonnut emmi pääkkönen

Anna lahja, joka auttaa eläimiä lahjaelaimille.fi Lahja eläimille on aineeton hyvän mielen lahja, jolla ilahdutat läheisiäsi ja edistät samalla suomalaista eläinoikeustyötä. Saat hyväntekeväisyyslahjalle kauniin painetun tai sähköisen kortin. Halutessasi voit antaa lahjan myös ilman korttia.

lahjat alkaen

7€

Edistä eläinten oikeuksia ja parempia oloja: anna Lahja eläimille!

uutuus!

Te r v e y t t ä j a l i i k k u m i s t a 15 €

Oikeus hoivaan 20 €

Mahdollisuus laiduntaa 35 €

Tilaukset: Lahjaelaimille.fi tai p. (09) 720 6590

Empaattisempi maailma eläimille on mahdollinen – sinun avullasi Animalian kuukausilahjoittajana tuet kotimaista asiantuntijat yötä , jonka t a v o i t t e e n a o n e l ä i n t e n o l o j e n j a oikeuksien koheneminen. P o s t i t a m e i l l e o h e i n e n l o m a k e t a i l u e l i s ä ä o s o i t t e e s t a animalia .f i/ kuukausilahjoitus.

L i i t y m u k a a n n y t ; jokainen lahjoitus merkitsee!

Kyllä, ryhdyn Animalian kuukausilahjoittajaksi!

Postimaksu maksettu kotimaassa

Tuen työtä eläinten puolesta seuraavalla summalla: Eräpäivä on joka kuun

5.päivä

€/kk (min. 7€/kk)

20. päivä

Nimi: Katuosoite:

Tunnus 5007666

Postinumero ja -toimipaikka:

00003 VASTAUSLÄHETYS

Sähköpostiosoite: Puhelinnumero: Syntymäaika: Kyllä kiitos, tilaan Animalian kuukausittaisen uutiskirjeen sähköpostiini.

Lähetämme sinulle postitse ensimmäisen laskun sen jälkeen, kun kuponki on saapunut meille. Sen jälkeen voit valita, kytketkö päälle e-laskusopimuksen verkkopankissasi vai maksatko kuukausittaisen lahjoituksen kerran kuussa saapuvan paperilaskun tiedoilla. Voit postittaa tämän kupongin tällaisenaan tai sulkea sen kuoreen. Säästät postimaksun, kun kirjoitat kuoreen vastauslähetyksemme tunnuksen: Animalia ry, Tunnus 5007666, 00003 VASTAUSLÄHETYS.