Animalia 3/2022

lehti eläinten asialla 3/2022

Lihaparadoksi - eläimistä välittäminen ja niiden syöminen

animalia paljasti turkisalan saamat miljoonatuet

Lue myös verkossa: animaliamedia.fi

Suomalaisten

turkiseläinten toivo on Euroopassa

ALLEKIRJOITA KANSALAISALOITE

Kampanjakuulumis i

TURKISTEN AIKA ON OHI

ALLEKIRJOITA KANSALAISALOITE

TURKISTEN AIKA ON OHI

ALLEKIRJOITA KANSALAISALOITE

TURKISTEN AIKA ON OHI

ALLEKIRJOITA KANSALAISALOITE

TURKISTEN AIKA ON OHI

ALLEKIRJOITA KANSALAISALOITE

TURKISTEN AIKA ON OHI

ALLEKIRJOITA KANSALAISALOITE

TURKISTEN AIKA ON OHI

Suomalaisten turkiseläinten toivo on Euroopassa

suomen päättäjiltä puuttuu tahto ja uskallus turkistarhauksen kieltämiseen. painetta kiellolle haetaan nyt euroopan unionista.

Kun vuonna 2020 pääministeripuolue SDP toteutti

Animalian pitkäaikaisen tavoitteen ja ryhtyi turkistarhauksen vastaiseksi puolueeksi puoluekokouksessaan, monen odotukset turkistarhauksen kieltämiseksi nousivat. Pääministeripuolueen asettuminen turkistarhauksen lakkauttamisen kannalle oli hieno asia, mutta tarvittavaa aktiivisuutta alan alasajon edistämiseksi ei kuitenkaan ole päättäjissä parin vuoden aikana näkynyt.

Animalia kohdisti vaikuttamistyötä keväällä 2022 kokoomukseen, jotta puoluekokoukselle jätettäisiin turkistarhauskieltoa koskevia aloitteita. Kesäkuun puoluekokouksessa käsiteltäviksi jätettiin kaksi turkistarhausta koskevaa aloitetta, mutta puoluehallitus ja -kokous eivät asettuneet turkiseläinten puolelle. Kokouksessa nähtiin myös Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liitto ry:n lobbauspiste.

Uusi laki eläinten hyvinvoinnista on viimeinkin vuosien odotuksen jälkeen tulossa eduskunnan käsiteltäväksi syksyllä. Suurin pettymys lain uudistamisessa on kuitenkin ollut se, ettei turkistarhausta vieläkään tulla Suomessa kieltämään, vaikka hallituksessa on nyt kolme turkistarhauskiellon puolelle asettunutta puoluetta.

Suomi ei saa aikaan

turkistarhauskieltoa

Suomi on jäämässä Euroopan viimeisiksi maiksi, joissa turkistarhaukseen ei ole puututtu lainkaan eikä parlamentaarista keskustelua turkistarhauksen kieltämi-

seksi ole aloitettu. Turkisala on kuitenkin supistunut voimakkaasti myös meillä turkisvastaisuuden lisääntymisen vuoksi: turkistarhoja on Suomessa jäljellä enää noin 600, kun vielä kymmenen vuotta sitten yrityksiä oli yli 1 000. Suomen turkiskasvattajien liiton tilastojen mukaan alan jäsenyrityksiä on enää 581

Suomi on kuitenkin toiseksi suurin turkistuottaja Euroopassa Puolan jälkeen, sillä Tanska reagoi minkkien koronatartuntoihin kieltämällä tuotannon väliaikaisesti. Ennen kasvatuskieltoja Tanska oli maailman suurin minkinkasvatusmaa. Tanskassa tehtiin jo vuonna 2009 päätös, joka kieltää kettujen tarhauksen 15 vuoden siirtymäajalla.

EU-maista turkistarhauksen on kokonaan kieltänyt Alankomaat, Belgia, Irlanti, Italia, Itävalta, Kroatia, Luxemburg, Malta, Slovakia, Slovenia, Tšekki ja Viro. Ranskassa ja Unkarissa on voimassa kiellot, jotka kieltävät muun muassa kettujen, minkkien ja supikoirien tarhaamisen. Turkistarhausta ei ole olennaisesti rajoitettu tai kielletty Bulgariassa, Kreikassa, Kyproksella, Latviassa, Liettuassa, Portugalissa, Puolassa, Romaniassa eikä Suomessa. Kuitenkin Latviassa, Liettuassa ja Puolassa asia on parlamentaarisessa käsittelyssä ja Saksassa tiukennetut hyvinvointisäädökset ovat käytännössä lopettaneet tarhauksen, vaikka kansallista kieltoa ei olekaan. Bulgariassa on säädetty minkkien kasvatuskielto, joka tulee voimaan

vuonna 2023

Suomessa eduskunta hyväksyi vuonna 2013 maa- ja metsätalousvaliokunnan mietinnön, jonka mukaan turkiseläinten kasvatusoloihin tulee tehdä merkittäviä

parannuksia, mutta niitä ei ole vieläkään melkein kymmenen vuoden jälkeen tehty. Luottamus kotimaisten päättäjien kykyyn lakkauttaa turkistarhaus on mennyt.

Turkisten aika on ohi

Turkistarhaton Suomi 2025 -kampanjalla Animalia vaikuttaa turkistarhauksen alasajoon monin eri keinoin. Vaikka kokoomus ei ennalta-arvattavasti asettunutkaan turkistarhattujen eläinten puolelle, käynnissä on nyt eurooppalainen kansalaisaloite Fur Free Europe. Animalian tavoitteena on kerätä yhdessä muiden eläinjärjestöjen kanssa Suomesta kesän loppuun mennessä vähintään 50 000 allekirjoitusta Fur Free Europe -kansalaisaloitteeseen turkistarhauksen ja turkisten myynnin kieltämiseksi EU:ssa. Kampanjan ensimmäisten kuukausien ajan toukokuusta elokuun puoliväliin olemme keränneet yli 40 000 allekirjoitusta, ja kaikissa mukana olevissa EU-maissa on yhteensä saatu kokoon yli 250 000 allekirjoitusta. Kesän aikana Animalia jalkautti Fur Free Europe -aloitteen moniin tapahtumiin Helsingissä, Joensuussa, Kouvolassa, Turussa, Tampereella ja Oulussa.

Allekirjoita vetoomus oheisen koodin kautta tai osoitteessa FurFreeEurope.fi

Jos olet jo allekirjoittanut, jaathan aloitetta omille tuttavillesi ja pyydät heitä allekirjoittamaan. Aloitteeseen tulee saada yli miljoona allekirjoitusta, jotta Euroopan komissio ottaa sen käsittelyyn

teksti tiina ollila

Pääkirjoitus

Animalian vaikuttamistyö tavoittelee muutosta

Osallistuin kesällä eurooppalaisen kattojärjestömme Eurogroup for Animalsin vuosikokoukseen ja seminaariin Brysselissä. Halusin hyödyntää reissun myös vaikuttamistyöhön.

Tapasinkin europarlamentaarikkoja ja EU:n virkamiehiä. Kerroin heille odotuksistamme: EU:n on kiellettävä turkistarhaus, sillä huolimatta turkistarhauksen suuresta vastustuksesta Suomessa ei ole aloitettu parlamentaarista keskustelua turkistarhauksen lakkauttamiseksi. Keskustelu liittyi Fur Free Europe -kansalaisaloitekampanjaan, jonka avulla EU:n laajuinen turkistarhausja turkisten myyntikielto todella on mahdollinen. Kun saamme aloitteeseen yli miljoonan EU-kansalaisen allekirjoituksen, Euroopan komission on otettava aloite käsittelyyn.

Vaikka Animalia on Suomessa eniten vaikuttamistyötä tekevä eläinoikeusjärjestö, ei meillä ole riittävästi työntekijöitä laajaan vaikuttamistyöhön Euroopan tasolla. Siksi onkin tärkeää, että jäsenjärjestönä mahdollistamme Eurogroup of Animalsin (EfA) vaikuttamistyön EU:ssa. Kattojärjestömme on ensi vuonna varmistettava, että kansalaisaloite todella etenee Euroopan komission koneistossa. EfA:n hallituksen jäsenenä vaikutamme puolestaan siihen, mihin eläinkysymyksiin kattojärjestö keskittyy, kuten tänä vuonna ja ensi keväänä Fur Free Europe -kampanjaan.

Animalian vaikuttamistyöllä pyritään saamaan Animalian tavoitteiden mukaisia muutoksia puolueohjelmiin ja lainsäädäntöön. Vaikuttamistyö vaatii pitkäjänteisyyttä, se on suhteiden rakentamista ja ylläpitoa. Se on työtä neuvottelukunnissa ja työryhmissä, lausuntojen laatimista, yhteydenpitoa puoluekokousedus-

tajiin, viestinvaihtoa ja esitysten pitämistä. Se on poliitikkojen ja muiden päättäjien tapaamista. Kansalaisaloite auttaa meitä osoittamaan päättäjille, miten laajasti turkistarhausta vastustetaan Suomen lisäksi myös muualla Euroopassa. Puolueet eivät voi enää jäädä passiivisiksi turkistarhauksen suhteen.

Animalian vaikuttamistyön peruskivi on tietenkin Animalian tukija. Animalian jäsenet ja lahjoittajat mahdollistavat konkreettisen vaikuttamistyömme. Yhtä tärkeää on se poliittinen painoarvo, jonka tukijat meille antavat. On hienoa aloittaa tapaaminen poliitikon kanssa kertomalla, miten moni suomalainen seisoo Animalian vaatimusten takana. Kiitos, että olet mukana!

Heidi Kivekäs

Animalian toiminnanjohtaja

PS. Vaikuttamistyöstä ei aina ole niin helppo viestiä. Kokoukset ja tapaamiset voivat sisältää luottamuksellisia keskusteluja ja toisaalta vaikuttamistyön tulokset näkyvät yleensä vasta pidemmällä aikavälillä. Kuulisin mielelläni, mitä juuri sinä haluaisit tietää Animalian tekemästä vaikuttamistyöstä? Voit kirjoittaa minulle osoitteeseen heidi.kivekas@animalia.fi

Suomalaisten turkiseläinten toivo on Euroopassa

Pääkirjoitus

Ajankohtaista

Vieraskynä: Mari Koistinen

Eläinlääkärit mukana vaatimassa turkistarhauksen kieltämistä

Turkisbisnes Kreikassa: osmanien perinnöstä Venäjän hyökkäyssotaan

kuva taija rinne

Kannen kuva:

14

14 18 19 20 23 24

Turkisala on saanut koronatukea yli 30 miljoonaa euroa

Yli 80 % kanoista kärsii rintalastamurtumista

Kiinnostaako eläinpolitiikka?

Miten ruokkia lemmikkieläin eettisesti?

Kirjavinkit

26 27 28 30 31

Miksi söisimme lihaa enää vuonna 2050?

Animalia testaa: Vegaaniset majoneesit

Animalialainen: Maria Nieminen, Tampere

Vegepalsta: Kaksi vuodenaikaa

Animaalit kautta maan: AnimaliaSome

ANIMALIA-LEHTI, 48. VUOSIKERTA

JULKAISIJA: Animalia

PÄÄTOIMITTAJA: Laura Uotila laura.uotila@animalia.fi

TOIMITUSSIHTEERI: Taija Rinne p. 050 302 8170

taija.rinne@animalia.fi

TAITTO: Heta Kasurinen heta.kasurinen@gmail.com

OSOITTEENMUUTOKSET: Tarja Balding p. 050 343 2197 tarja.balding@animalia.fi

PAINOPAIKKA: Trinket oy, Helsinki

ILMESTYMISAIKATAULU:

Nro 1 helmikuu, nro 2 toukokuu, nro 3 syyskuu, nro 4 marraskuu. Seuraavaan numeroon tarkoitetun materiaalin tulee olla perillä toimituksessa 17.10.2022 mennessä.

AINEISTOT lähetetään lehti@animalia.fi

tai osoitteella: Animalia-lehti, Suvilahdenkatu  4, 00500 Helsinki.

ILMOITUSMYYNTI:

Taija Rinne, taija.rinne@animalia.fi

ILMOITUSHINNAT:

Katso ilmoitushinnat animalia.fi

LISÄVELOITUKSET: Värierottelut veloitetaan erikseen, määräyspaikkakorotus 20 %, liitteiden hinnat sovitaan erikseen

RAJOITUKSET: Etusivulla ei julkaista ilmoituksia. ALENNUKSET: Toistoalennus:

1. toisto 10 %, seuraavat 20 %, auktorisoidut mainostoimistot 15 %.

ILMOITUSTEN PERUUTTAMINEN:

Peruutukset viimeistään seitsemän (7) vuorokautta aineiston jättöpäivän jälkeen toimitussihteerille.

REKLAMAATIOT: Kirjallisena 14 vuorokauden aikana ilmestymispäivästä lukien.

ANIMALIA-LEHTI PIDÄTTÄÄ OIKEUDEN

LYHENTÄÄ JA MUOKATA JUTTUJA. Artikkelien lainaaminen eläinsuojelua ja eläinten oikeuksia edistäviin tarkoituksiin sallittu. Lähde mainittava.

TOIMISTO: Suvilahdenkatu 4, 00500 Helsinki

ASIAKASPALVELU:

p. (09) 720 6590, päivystys ma–to kello 10.00 –15.00

e-mail: animalia@animalia.fi internetsivut: animalia.fi.

JÄSENMAKSUT: Tukijäsen: 32 € tai 25 € / vuosi, nuorisojäsen (alle 18 v.): 20 € / vuosi, ainaisjäsen: 640 €, yhteisöjäsen: 250 € / vuosi.

FI71 8000 1802 1056 44

SWIFT: DABAFIHH

Kirjoita viestiksi nimesi ja osoitteesi.

LAHJOITUKSET:

FI24 1011 3000 2606 29

SWIFT: NDEAFIHH

TESTAMENTIT: Tiedustelut, p. 050 343 2197, tarja.balding@animalia.fi

RAHANKERÄYSLUPA:

Luvan myöntäjä: Poliisihallitus. Toimeenpanoaika ja alue: Lupa on voimassa 1.1.2022 alkaen ja se kattaa koko Suomen Ahvenanmaata lukuunottamatta. Päätöksen nro: RA/2021/1758.

Tämä lehti on painettu Ekokompassi-sertifioidussa painossa.

Ajankohtaista

euroopan komissio haluaa koulumaitoohjelmaan myös kasvimaidot

eu on parhaillaan päivittämässä koulujakelujärjestelmäänsä. Komissio on ehdottanut kasvipohjaisten juomien lisäämistä koulumaito-ohjelmaan. Animalia tukee ehdotusta ja on antanut vastauksensa komission kyselyyn aiheesta.

EU käyttää jopa 90,1 miljoonaa euroa kouluvuotta kohden maidon jakamiseen koululaisille. Tällä hetkellä kasvipohjaiset maitotuotteet eivät sisälly ohjelmaan.

Animalian kannanotossa todetaan, että EU:n koulujakelujärjestelmän tavoitteena ei pitäisi olla koululaisten kannustaminen eläinperäisten maitotuotteiden kuluttamiseen. Järjestelmässä pitäisi olla mukana tuoreet hedelmät ja vihannekset, kasvipohjaiset juomat ja täysjyväviljatuotteet.

Kestävyyteen liittyvässä kysymyksessä Animalia painotti elintarvikkeiden vastuullisuutta ja kestävyyttä, ympäristöä ja ilmastoa säästävää maanviljelyä ja eläinten hyvinvointia.

Lihan ja lehmänmaidon kulutus laskee – kasvimaitojen suosio kasvaa

luken uuden ruokataseen mukaan maidon ja punaisen lihan kulutus on edelleen vähentynyt viime vuonna. kaupoilta saatujen tietojen mukaan muun muassa kasvimaitojen kulutus sen sijaan yhä kasvaa.

Lihaa syötiin viime vuonna 0,2 kiloa vähemmän henkilöä kohden kuin edellisvuonna. Lihan kokonaiskulutus oli 79,1 kiloa henkilöä kohti. Luvussa on mukana myös riistaliha ja syötävät elimet. Luvut taseessa ovat luullisena lihana.

Sianlihan kulutus jatkoi laskemistaan. Sikaa syötiin viime vuonna 28,9 kiloa, eli noin 0,8 kiloa edellisvuotta vähemmän. Nautaa syötiin 0,3 kiloa edellisvuotta vähemmän, keskimäärin 18,4 kiloa per henkilö. Kalan kulutus laski 0,6 kiloa 14,6 kiloon. Siipikarjaa, eli käytännössä broileria ja pieni määrä kalkkunaa, syötiin lähes kilo enemmän kuin edellisvuonna, yhteensä 28,4 kiloa. Broileriyksilöinä las-

kettuna jokainen suomalainen söi noin 14 broileria vuoden aikana.

Lehmänmaitoa juodaan yhä vähemmän, viljan käyttö edelleen nousussa

Lehmänmaidon kulutus on jatkuvasti laskenut. Sitä juotiin noin 96 litraa henkilöä kohden, eli noin pari litraa edellisvuotta vähemmän. Vielä kymmenen vuotta sitten suomalainen joi maitoa noin 130 litraa vuodessa. Kaikkiaan nestemäisiä lehmänmaitotuotteita kulutettiin viime vuonna 142 kiloa. Esimerkiksi jogurtin ja viilin kulutus laski hieman edellisestä vuodesta. Sen sijaan esimerkiksi kerman ja juuston kulutus nousi hieman.

kalifornia tukee kasvipohjaista kouluruokailua sadoilla miljoonilla dollareilla

yhdysvaltojen kaliforniasta tulee Yhdysvaltojen ensimmäinen osavaltio, joka rahoittaa kasvipohjaista kouluruokailua julkisista varoista.

Kalifornia tukee kouluja 100 miljoonalla dollarilla kasvipohjaisten ja kestävästi tuotettujen ruoka-aineiden hankinnoissa. Lisäksi 600 miljoonaa dollaria ohjataan koulujen keittiöiden infrastruktuurin parantamiseen ja henkilökunnan koulutukseen vegaanisen ruuan valmistuksesta.

joka neljännellä tarkastetulla tuotantoeläintilalla eläinsuojelurikkomuksia

nauta-, sika- ja broileritiloilla laiminlyöntien osuudet vähenivät, kun taas lammas-, munijakana- ja turkistiloilla ne kasvoivat. Lammastilojen tarkastuksissa laiminlyöntien osuus nousi 19 prosenttiin tarkastetuista tiloista (16 % vuonna 2020). Korkeimmat laiminlyöntien osuudet olivat turkistarhoilla (50 %) ja munijakanatiloilla (33 %).

Turkistarhoja tarkastettiin ainoastaan neljä, joista kahdella oli laiminlyöntejä. Munijakanaloita tarkastettiin kolme, joista yhdellä havaittiin laiminlyöntejä. Tarkastetuista nautatiloista 28 prosen-

tilla havaittiin laiminlyöntejä. Vasikoiden kohtelussa on edelleen paljon korjattavaa: 30 prosenttia kaikista naudoilla havaituista laiminlyönneistä todettiin vasikoilla. Epäkohtia havaittiin myös kahdeksassa teurastamossa.

Viljojen kokonaiskulutus on ollut kasvussa viime vuosina erityisesti vehnän ja kauran lisääntyneen käytön vuoksi. Myös esimerkiksi tattarin ja kvinoan käyttö kasvoi. Viljaa syötiin noin 84 kiloa. Tästä vehnää oli 45,5 kiloa ja kauraa 10,2 kiloa.

Vegetuotteiden menekki kasvaa edelleen

S-ryhmässä kasvipohjaisten juomien osuus ruokajuomien myynnistä oli noin 10 prosenttia vuonna 2021. S-ryhmästä kerrotaan, että yleisellä tasolla kasviperäisten tuotteiden myynti on yli kaksinkertaistunut vuodesta 2016

Vegetuotteet ovat pysyneet suomalaisten ostoskorissa. Suurin osa tuoteryhmistä myös jatkaa kasvuaan. S-ryhmässä kasviperäisten tuotteiden myynnin volyy-

mi kasvoi yleisellä tasolla viime vuonna 5 prosenttia. Tuotekategorioittain kasvimaitojen kulutus kasvoi 10 prosenttia, kasvipohjaisten juustojen 5 prosenttia ja kasviproteiinituotteiden 4 prosenttia. Vegaanisten jäätelöiden myynti kasvoi 22 prosenttia.

K-ryhmästä kerrotaan, että kasviperäisten tuotteiden myynti kehittyy edelleen, mutta hieman maltillisemmin kuin aikaisempina vuosina. K-ryhmässä maitovalmisteiden kehitys on vuonna 2020 ollut 25 % ja vuonna 2021 10 %.

Lihaa korvaavien tuotteiden myynti oli vuonna 2021 samalla tasolla kuin 2020, mutta vuonna 2020 myynninkehitys oli yli 50 %. Myös alkuvuonna 2022 myynti kehittyy edelleen noin 20 prosentin vauhtia.

Sanottua

”Lähivuosina nähdään, kuinka vakavasti suuret suomalaiset elintarvikeyritykset ottavat ruokamurroksen edistämisen. Markkinoinnissa ja tuotekehityksessä tulisi nostaa selvemmin esiin kasvisruoan vahvuuksia, kestävästi tuotettujen raaka-aineiden kotimaisuutta ja kasvisruoan

– erikoistutkija annika lonkila ja tutkimusprofessori minna kaljonen, helsingin sanomat 20.7.2022.

neuvottelukuntien mukaan hyönteisten hyvinvointi on otettava huomioon

tieteellisiin tai opetustarkoituksiin käytettävien eläinten suojelun neuvottelukunta (TOKES), Tuotantoeläinten hyvinvoinnin neuvottelukunta (TEHVNK) ja Seura- ja harrastuseläinten neuvottelukunta (SHEHVNK) ovat tehneet kannanoton, jonka mukaan hyönteisten hyvinvoinnin vaatimuksista on tarpeen säätää tarkemmin.

Neuvottelukuntien mukaan on mahdollista, että hyönteiset voivat tuntea kipua ja kärsimystä. Kanta perustuu hyönteisten neurofysiologiaa, anatomiaa ja käyttäytymistä selvittäneistä tutkimuksista saatuun tietoon. Neuvottelukuntien mukaan hyönteisten pito-olosuhteisiin, kohteluun, käsittelyyn ja lopetusmenetelmiin tulee tämän vuoksi soveltaa varovaisuusperiaatetta.

paras juttu

numeron 2/2022 parhaaksi jutuksi äänestettiin artikkeli ”Salakuvista valkokankaalle". Yllätyspalkinnon arvonnassa onni suosi Vera Irmeli Kuusterää. Onnea voittajalle ja kiitos kaikille äänestäneille!

Mikä on tämän lehden paras juttu?

Kerro mielipiteesi 17.10.2022 mennessä, niin olet mukana yllätyspaketin arvonnassa. Lähetä vastauksesi, nimesi sekä osoitteesi sähköpostitse lehti@animalia.fi (sähköpostin otsikko: Paras juttu 3/2022) tai postitse Animalia, Suvilahdenkatu 4, 00500 Helsinki.

makua.”

Ajankohtaista

saga fursin kesäkuun huutokaupan tulos jäi alhaiseksi

saga fursin kesäkuun huutokaupassa myytiin vain noin puolet tarjotuista nahoista ja välitysmyynnin arvo romahti alle puoleen viime vuodesta. Välitysmyynnin arvo oli 92 miljoonaa euroa, kun se vuoden 2021 kesäkuussa oli 188 miljoonaa. Turkiksia myydään edelleen tappiolla.

Saga Fursin mukaan epävarma tilanne johtuu Kiinan koronarajoituksista ja Ukrainan sodasta, mutta turkisalan vaikeudet ovat alkaneet jo kauan ennen koronapandemiaa. Animalia-median tekemän selvityksen mukaan useat turkistarhat ovat olleet tappiollisia jo ennen koronaviruksen aiheuttamaa kriisiä.

tule mukaan eläinoikeusvaikuttajaksi!

suomalaiset eivät hyväksy turkistarhauksen tukemista

taloustutkimuksen toteuttaman mielipidekyselyn mukaan suomalaisista 75 % oli eri mieltä siitä, että turkisalaa tulisi tukea julkisista varoista. Vain 18 % oli tukemisen kannalla. Turkisalaa on tuettu kuitenkin yli 30 miljoonalla eurolla koronapandemian aikana.

Naisista 80 % vastusti ja 14 % kannatti turkisalan tukemista julkisista varoista. Nuoret vastustivat tukemista enemmän kuin vanhemmat. 25–35-vuotiaista 85 % oli tukemista vastaan ja vain 9 % kannatti sitä.

Eläinoikeusvaikuttajat on Animalian uusi paikkariippumaton toimintaryhmä Telegramissa. Ryhtymällä eläinoikeusvaikuttajaksi saat uusimmat tiedot eri kansalaisaloitteiden vaiheista, eläimiä koskevista laeista ja asetuksista ja syvennät eläinpoliittista ymmärrystäsi. Etänä järjestettäviin koulutuksiin ryhmäläiset voivat osallistua halutessaan ja omien aikataulujensa mukaisesti Zoomissa. Liittyminen ei sido mihinkään.

Lue lisää: animalia.fi/elainoikeusvaikuttajat.

Tuotantoeläinten epäeettistä jalostusta on suitsittava

Suomalainen lehmä tuotti vuonna

1980 4 500 litraa maitoa. Nyt moni lehmä tuottaa 9 000 litraa tai enemmän. Nykybroileri on yli neljä kertaa painavampi kuin 1950-luvulla. Siat kasvavat nyt jopa kilon vuorokausitahtia.

Kasvaneiden lukujen taustalla merkittävä tekijä on eläinjalostus. Samalla jalostus ja kasvaneet tuottoluvut aiheuttavat hyvinvointiongelmia, kuten lehmien utaretulehduksia ja broilereiden ja sikojen jalkaongelmia ja munivien kanojen rintalastamurtumia.

Eläintuotantopuoli pyrkii vähättelemään ongelmia. Tyypillistä on toistella, että hyvinvointi on tärkeä tekijä tuottavuuden kannalta ja siksi siihen kiinnitetään huomioita jalostuksessa. Todellisuudessa broileri, joka lähinnä pysyttelee kipujen vuoksi paikallaan, kuitenkin lihoo teurastuskuntoon. Sika ei pääse nykyolosuhteissa liikkumaan luontaisella tavallaan, joten jalkaongelmat eivät lyhyen iän aikana ehdi kasvaa niin suuriksi, että ne haittaisivat bisnestä.

Tuotantoeläinten jalostusta kehutaan mieluusti myös sillä, että nykyisin maitolitra, liha- tai munakilo tuotetaan selvästi pienemmällä rehumäärällä kuin muutama kymmenen vuotta sitten. Niin sanottu rehuhyötysuhde on siis parantunut. Esimerkiksi kirjolohesta saadaan nykyisin kilo lihaa hieman yli kilolla rehulla, broilerikiloon tarvitaan 2,1 kiloa. Mitä vähemmän rehua käytetään, sitä vähemmän syntyy vaikutuksia ilmastolle ja luonnon köyhtymiselle.

Mutta vastuullisuutta ei pitäisi arvioida vain korostamalla yhtä puolta. Kuinka vastuullista voi olla toiminta, joka aiheuttaa eläimille merkittäviä hyvinvointiongelmia?

Joka tapauksessa iso osa nyt eläimille syötetystä rehusta voitaisiin käyttää ihmisravinnoksi. Kun syömme palkokasvit ja viljat itse, ovat ympäristövaikutukset selvästi pienempiä kuin eläintuotannossa.

Lisäksi siipikarjan jalostus on täysin ulkomaalaisten yritysten käsissä. Nyt, kun huoltovarmuus ja omavaraisuus ovat paljon esillä, olisi syytä miettiä, kannattaako ylläpitää kriisitilanteiden kannalta riskialtista tuotantoa ja miten vastuullista se on.

Toivottavasti tuotantoeläinten jalostuksen ongelmista keskustellaan jatkossa yhä laajemmin. Erityisen oleellista on lainsäädäntö, joka suitsisi ongelmallista jalostusta.

Mari Koistinen tietokirjailija, maatalous-metsätieteiden maisteri

turkistuotantoon käytettävien eläinten elämä tiivistyy alle neliömetrin kokoiseen virikkeettömään häkkiin. hyvinvointiongelmat ovat niin merkittäviä, että yli 300 suomalaista eläinlääkäriä lähti tukemaan eurooppalaista kansalaisaloitetta turkistarhauksen kieltämiseksi.

Fur free europe -kansalaisaloitteen tavoitteena on kieltää turkistarhaus sekä turkisten myynti Euroopan unionin alueella. Joukko eläinlääkäreitä lähti kannattamaan aloitetta ja vetosi hallitukseen tarhauksen lopettamiseksi.

Eläinlääkäri Jonna Railio lähti mukaan, sillä hän haluaa tehdä kaikkensa eläinten ja luonnon hyväksi.

”Luontokato ja ilmastokriisi ovat aikamme suurimmat ongelmat. Eläinten massatuotanto ja eläinten oikeuksien laiminlyöminen ovat osa ongelmaa. Talouskasvukeskeinen yhteiskunta ei ratkaise ongelmia vaan pahentaa niitä. Turkistarhaus on turhuudessaan ja julmuudessaan omaa luokkaansa”, Railio sanoo.

Hyvinvointiongelmia vai pahoinvointia?

Suurin osa turkistarhauksen vastustajista on huolissaan turkiseläinten hyvinvoinnista. Suomalaisilta tiloilta otetuissa kuvissa eläimet näyttävät kärsiviltä ja huonokuntoisilta punoittavine silmineen ylisuuriksi jalostettuina ahtaissa häkeissä. Myös eläinlääkärin näkemys on linjassa näiden havaintojen kanssa.

Railion mielestä on väärin puhua turkiseläinten hyvinvointiongelmista. Kaltoinkohtelu ja puutteet ovat niin vakavia, että pitäisi puhua pahoinvoinnista.

”Liikunnan puute, eläinten lihavuus ja verkkopohjat aiheuttavat kipua ja jalkavaurioita. Suurta turkkia tavoitellaan jalostuksella ja lihottamalla eläimiä. Lihavuus ja ylisuuri nahka lisäävät myös iho- ja silmätulehduksia. Ahtaissa verkkopohjahäkeissä eläimillä ei ole mahdollisuuksia lajinmukaiseen käyttäytymiseen, mikä yhdessä fyysisen pahoinvoinnin kanssa aiheuttaa voimakasta stressiä ja henkistä kärsimystä, joka ilmenee muun muassa stereotyyppisenä käyttäytymisenä. Stressin takia eläimillä on myös paljon ongelmia lisääntymisessä ja pentukuolleisuus on korkea.”

Turkistarhaus on turhuudessaan ja julmuudessaan omaa luokkaansa.

Ongelmiin puuttuminen on nykytilanteessa kuitenkin hankalaa, sillä valvontaa haittaa resurssipula. Railion mukaan myös eläinsuojelurikoksista annettavien tuomioiden epäyhtenäisyys sekä niiden lievyys haittaavat.

”Ongelma on myös lainsäädäntö, joka sallii eläinten pitämisen olosuhteissa, jotka eivät turvaa hyvinvointia. Turkistarhojen eläimet kärsivät, vaikka niitä pidettäisiin lainsäädännön vaatimukset täyttävissä oloissa”, Railio sanoo.

Turkistarhaus suhteessa muuhun eläintuotantoon Eroaako turkistarhaus tai siinä käytettävät eläimet jollain tapaa muusta eläintuotannosta? Kun puhutaan turkiseläimistä, on hyvä laajentaa tarkastelua myös muihin

tuotantoeläimiin. Railion mukaan turkiseläimet ovat suurelta osin niihin verrannollisia. Kaikkia tuotantoeläimiä pidetään taloudellisen hyödyn tavoittelun takia.

”Eläimet tapetaan nuorina ja niiden mahdollisuuksia lajinmukaiseen käyttäytymiseen rajoitetaan. Eläinten hoitoa ohjaa pyrkimys korkeaan tuotokseen. Turkiseläinten, siipikarjan ja sikojen pidolle yhteistä ovat ahtaat ja stressaavat olosuhteet, lajinmukaisen käyttäytymisen mahdottomuus, teurastus hyvin nuorena ja suuri kuolleisuus jo ennen teurastusta. Kaikkea eläintuotantoa yhdistää myös suuri ympäristökuormitus, heikko taloudellinen kannattavuus ja se, että niitä tuetaan verovaroin”, Railio sanoo.

Hän huomauttaa, että ero on ainoastaan siinä, kuinka eläimistä saataviin tuotteisiin suhtaudutaan. Turkistarhauksen vastustus on yleisempää kuin muun eläintuotannon, koska eläinten käyttöä somisteissa ja vaatetuksessa pidetään vähemmän hyväksyttävänä kuin niiden käyttöä ravintona.

Railiolle on tärkeää myös pitää huolta ympäristöstä. Turkistarhauksen kieltämisen hän näkee myös yhtenä osana ekokriisin vastaista työtä.

”Turkiseläinten ulosteiden aiheuttama typpi- ja fosforikuorma on paikallisesti merkittävä vesistöjen rehevöittäjä. Ulosteista ja virtsasta vapautuva ammoniakki aiheuttaa puustovaurioita. Turkistuotannon hiilidioksidipäästöt ovat suuret verrattuna keinokuituvaatteiden tuotantoon. Tarhoilta karkaavat vieraslajiset eläimet horjuttavat ekologista tasapainoa.”

Turkistarhaus on Railion mukaan kaikin puolin kestämätöntä, eikä sitä tulisi enää jatkaa.

”Suurin osa vastustaa turkistarhausta, joten on myös veronmaksajia kohtaan väärin tukea elinkeinoa valtion varoista.”

Lue eläinlääkäreiden kannanotto osoitteessa animalia.fi

Eläinlääkäri Jonna Railio ja Ada -koira.

Turkisbisnes Kreikassa: osmanien perinnöstä Venäjän hyökkäyssotaan

egeanmeren sinestä tai ateenan kuppiloista käsin turkistarhaus tuntuu kaukaiselta ongelmalta. kreikka kuitenkin on niitä harvoiksi käyviä euroopan maita, joissa tarhausta yhä harjoitetaan.

teksti liisa K as K i • kuvitus jenni Koljonen

Kreikassa on noin sata turkistarhaa pienellä alueella Länsi-Makedoniassa. Turkisalalla on tukenaan voimakkaat lobbausjärjestöt, ja paikallistalouden kerrotaan seisovan sen varassa. Tilanne tuo monessa suhteessa mieleen Pohjanmaan, mutta erojakin löytyy. Tarhaus alkoi Kreikassa 1970-luvulla. Maassa, jossa historiaa on totuttu mittaamaan pikemminkin tuhansissa kuin kymmenissä vuosissa, ilmiö on siis nuori. Tarhausalueen ytimessä, Kastorian kaupungissa, turkiksia on kuitenkin työstetty jo keskiajalla.

Luksusta sulttaaneille

Kreikkalaiset turkistarhaajat kytkevät alansa mielellään Bysanttiin ja paikalliseen käsityöläisyyteen. Muutama vuosi sitten alan etujärjestöt hakivat turkisten lisäämistä jopa Unescon aineettoman kulttuuriperinnön kansalliseen luetteloon. Kreikan valtio torjui hankkeen. Kastoria käsityöläisineen oli osmanien, eli turkkilaisten, hallitsema kaupunki 1300-luvulta vuoteen 1913. Sulttaanien turkispukimona toimiminen sopii huonosti kansalliseen kertomukseen sisukkaasta vastarinnasta idän uhkaa vastaan. Siksi turkikset brändätään mieluummin bysanttilaiseksi kuin turkkilaiseksi perinteeksi.

Länsi-Makedonia on maan köyhintä aluetta. Turkisteollisuus on alueella toiseksi suurin työllistäjä energiasektorin jälkeen. Kastorian asukkaista puolet saa elantonsa turkiksista, epäsuorasti vielä useampi. Kolikon kääntöpuolena alue komeilee koko EU:n työttömyystilastojen kärjessä.

Muut elinkeinot kärsivät

Eläinperäiseen rehuun nojaava turkistarhaus on symbioottisessa suhteessa muuhun eläintuotantoon, ja rajallisen viljelysmaan Kreikassa eläintuotannon lisääminen on suoraan pois ruuan viljelystä. Turkisbisnes on myös mainehaitta, ja alue on luonnonkauneudestaan huolimatta turismituloissa mitattuna Kreikan heikoin.

Minkkien ja kansantalouden ohella kärsijöinä ovat paikalliset ihmiset. Kesällä 2018 Dispiliossa Kastorian lähellä paljastui, että nahkojen käsittelyssä käytetty pentakloorifenoli oli vuosien ajan saastuttanut asukkaiden juomavettä. Vesilaitoksen johtoporras tuomittiin, mutta

itse saastelähteen toimintaan ei puututtu. Korestiassa asukkaat käyvät parhaillaan oikeustaistoa torjuakseen neljän uuden tarhan perustamisen. Yli 80 % kreikkalaisista vastustaa turkistarhausta ja alalle myönnettyjä tukia.

Kaksi Korestiaan suunnitelluista tarhoista on tanskalaisomisteisia. Viime vuosina turkistarhaus on monissa ItäEuroopan maissa kielletty. Viimeisimpänä minkinkasvatuksen kielsi naapurimaa Bulgaria kesäkuussa. Suomen tapaan Kreikka on vaarassa jäädä alusmaaksi, jonne eettisesti ja ekologisesti haitallisia yritystoimintoja siirretään, kun sääntely parantuu yrittäjien kotimaissa.

Koronavirus saapui Kastoriaan keväällä 2020. Moni Kreikassakin toivoi, että zoonoosipandemia, jonka suhteen turkistarhat ovat kiistaton riski, olisi herättänyt poliitikot kieltämään tarhauksen. Näin ei tapahtunut.

Katse Aasiaan – ja Eurooppaan

Jopa 90 % kreikkalaisturkiksista on myyty Venäjän ja Ukrainan markkinoille. 1990-luvulla vapautunut idänkauppa pitkälti selittää, miksi tarhaukseen on viime vuosikymmeninä Kreikassa ylipäätään panostettu. Kotimarkkinoilla merkittävin ostajaryhmä ovat Kastoriaan saapuvat venäläiset turistit.

Jo Krimin miehityksen aikaan Kreikassa havahduttiin markkinariskiin. Elettiin velkakriisin vuosia, jolloin monilla muillakin aloilla solmittiin suhteita kiinalaiseen rahaan. Velkakriisi näkyy keskustelussa edelleen: vientiin suuntautuva turkisala selviytyi vaikeista vuosista monia muita paremmin, ja vientitulojen menetyksellä pelottelu on helppo tapa vaientaa kritiikki. Toki valtio tuli hätiin, kun ruplan romahdus vuosina 2014–2016 hiljensi Kastorian turkispuodit.

Nyt ala on sodan vuoksi konkurssin partaalla. Valtiota tarvitaan taas, ja hallitus onkin jatkamassa tukipolitiikkaansa.

Turkispolitiikkaa eivät Kreikassa niinkään sanele konservatiivi–liberaali, oikeisto–vasemmisto tai maalainen–kaupunkilainen -tyyppiset jakolinjat, vaan kyse on alueellisesta edunvalvonnasta.

Paikallisten eläinsuojelijoiden sinnikkäästä työstä huolimatta vaikuttaa siltä, että Länsi-Makedonian minkkien toivo on kreikkalaispäättäjien sijaan Euroopan laajuisessa turkistarhauskiellossa.

Tämä on kotini

Osallistu

animalia.fi/tamaonkotini

keräykseen, jotta häkki ei olisi kenenkään koti.

Tarhoille on myönnetty kymmeniä miljoonia euroja tukea ilman valvontaa.

Turkisala on saanut koronatukea yli 30 miljoonaa euroa

turkisalaa on tuettu suomessa koronapandemian aikana noin 33 miljoonalla eurolla. animalia-median tekemän selvityksen mukaan tukea on myönnetty ehtojen vastaisesti jopa konkurssin partaalla oleville turkistarhoille.

Turkisalaa on tuettu Suomessa koronapandemian aikana yli 33 miljoonalla eurolla, josta 32 miljoonaa on kohdistunut suoraan turkistarhauksen tukemiseen.

Tarhaajat ovat voineet hakea taloudellista tukea liiketoimintaansa ELY-keskukselta, Business Finlandilta ja Kalajoen kaupungilta. Kaikki nämä tahot ovat edellyttäneet, että yrityksen taloudellisen tilanteen on täytynyt olla kunnossa ennen koronaviruksen aiheuttamaa pandemiaa. Animalian tekemä selvitys kuitenkin osoittaa, että tukea on myönnetty ehtojen vastaisesti. Suurin osa turkistarhoille myönnetystä tuesta muodostuu ELY-keskuksen myöntämästä maatalouden alkutuotannon väliaikaisesta tuesta, jonka tarkoituksena oli vahvistaa pandemiasta kärsiviä maatalousalan yrityksiä. Tukea on myönnetty 488 turkistarhalle yhteensä 31 651 508 euroa, eli keskimäärin noin 65 000 euroa tarhaa kohden vuosina 2020–2021

Tiedot on saatu Ruokavirastolta, ELY-keskuksilta, Business Finlandilta, Kalajoen kaupungilta, Finnveralta, Asiakastiedolta ja Patentti- ja rekisterihallitukselta.

Turkistarhat saaneet kymmeniä miljoonia euroja tukia ilman kulujen ja ehtojen valvontaa

Maatalouden alkutuotannon väliaikaista tukea ei voi maksaa yritykselle, jos se on taloudellisissa vaikeuksissa muista syistä kuin koronaviruspandemian takia.

Tästä huolimatta tukea on kuitenkin myönnetty turkistarhoille, joiden liiketoiminta on ollut selkeästi tappiollista jo useiden vuosien ajan ennen pandemiaa ja joista osa on ajautunut konkurssiin pian tuen saamisen jälkeen.

Turkistarha 1 sai maatalouden alkutuotannon väliaikaista tukea täyden määrän, eli 80 000 euroa, vaikka sen liiketoiminta oli ollut selkeästi tappiollista liikevaihtoon suhteutettuna jo usean vuoden ajan ennen koronapandemiaa. Yritys voi liiketappioista huolimatta olla kuitenkin vakavarainen, jos sen oman pääoman suhde yrityksen koko pääomaan on riittävän suuri. Kuitenkin esimerkiksi Turkistarha 1:n oman pääoman osuus koko pääomasta oli vuonna 2019 vain 2 prosenttia. Se ei siis ollut vakavarainen ennen koronapandemiaa, ja sen taloudelliset ongelmat ovat aiheutuneet muista syistä.

Turkistarha 2 sai maatalouden alkutuotannon väliaikaista tukea 77 800 euroa, vaikka myös sen liiketoiminta oli ollut tappiollista jo useiden vuosien ajan ennen koronapandemiaa. Tukea saanut yritys ei ollut

myöskään vakavarainen, sillä se oli menettänyt oman pääomansa. Maatalouden alkutuotannon väliaikaisen tuen rahoitusehtojen mukaan tukea ei saa myöntää yritykselle, joka on EU-määritelmän mukaisesti vaikeuksissa, eli jos se on menettänyt yli puolet osakepääomastaan kertyneiden tappioiden vuoksi. Turkistarha 2 sai tukea, vaikka se oli EU-määritelmän mukaisesti vaikeuksissa jo ennen koronaviruspandemiaa. Yritys oli toiminnassa neljän kuukauden ajan viimeisimmän tukipäätöksen jälkeen ennen konkurssiin ajautumista. Tätä ennen kyseinen yritys ehti saada myös Kalajoen kaupungin koronatukea. Maatalouden alkutuotannon väliaikaista tukea ei saa ehtojen mukaan käyttää esimerkiksi yrittäjän laskennalliseen palkkaan tai investointeihin. ELY-keskukset eivät kuitenkaan ole valvoneet ehtojen noudattamista tarkastamalla, mihin kuluihin turkistarhat ovat saamansa rahoituksen tosiasiassa käyttäneet. Tarhoille on näin ollen myönnetty kymmeniä miljoonia euroja tukea ilman valvontaa.

Business Finlandilta kehittämisrahoitusta

turkistarhoille

Turkistarhat ovat saaneet ELY-keskuksen myöntämän

maatalouden alkutuotannon väliaikaisen tuen lisäksi myös Business Finlandin kehittämisrahoitusta. Business Finland on myöntänyt rahoitusta 12 turkistarhalle

yhteensä 1 018 792 euroa, eli keskimäärin noin 85 000 euroa tarhaa kohden. Yhtä yritystä lukuun ottamatta jokainen tarhoista on saanut myös maatalouden alkutuotannon väliaikaista tukea täyden määrän. Tästä johtuen turkistarhojen kokonaistukimäärät kohoavat

suurimman osan kohdalla 180 000 euroon asti. Turkistarha 3 sai sekä Business Finlandin kehittämisrahoitusta 99 960 euroa että ELY-keskuksen maatalouden alkutuotannon väliaikaista tukea 80 000 euroa, vaikka yrityksen liiketoiminta oli ollut selkeästi tappiollista jo vuosien ajan ennen koronaviruksen aiheuttamaa pandemiaa. Liiketappioiden lisäksi tukea saanut turkistarha oli myös raskaasti velkaantunut sekä menettänyt oman pääomansa. Kehittämisrahoitus on Business Finlandin mukaan suunnattu yrityksille, joiden taloustilanne oli kunnossa ennen pandemiaa. Kehittämisrahoitusta on kuitenkin myönnetty rahoitusperiaatteiden vastaisesti yrityksille, joiden taloudelliset vaikeudet ovat alkaneet jo ennen koronapandemiaa.

Maatalouden

alkutuotannon väliaikaisen tuen ehtojen mukaan

yritys ei voi saada tukea, jos se on taloudellisissa vaikeuksissa muista syistä kuin koronaviruspandemian takia.

Tukea on myönnetty turkistarhoille, joista osa on ajautunut konkurssiin pian tuen saamisen jälkeen.

Kalajoen kaupungilta kehittämisavustusta turkistarhoille

Turkistarhat ovat saaneet ELY-keskuksen maatalouden alkutuotannon väliaikaisen tuen ja Business Finlandin kehittämisrahoituksen lisäksi myös Kalajoen kaupungin kehittämisavustusta. Kalajoen kaupunki myönsi alueen turkistarhoille tukea yhteensä lähes 100 000 euroa. Tukea saadakseen tarhan on tullut täyttää kannattavan liiketoiminnan edellytykset. Mikäli turkistarhalla ei ole ollut aiempaa koronatuen myöntämispäätöstä, yrityksen liiketoiminnan kannattavuutta on arvioitu viimeisimmästä tilinpäätöksestä. Jos yrityksen tilinpäätöksen tulos ja oma pääoma olivat merkittävästi miinuksella, kehittämisavustusta ei tuen ehtojen mukaan voisi myöntää yritykselle. Turkistarha 4:llä ja Turkistarha 5:llä ei ollut aikaisempaa koronatuen myöntämispäätöstä ELY-keskukselta tai Business Finlandilta, minkä vuoksi niiden liiketoiminnan kannattavuuden edellytyksiä on mitä luultavimmin arvioitu yritysten viimeisimpien tilinpäätösten perusteella. Molemmat turkistarhat olivat tappiollisia, raskaasti velkaantuneita ja ne olivat menettäneet oman pääomansa vuoden 2019 tilinpäätöstietojen perusteella. Turkistarha 4 ja Turkistarha 5 ajautuivat molemmat konkurssiin seuraavana vuonna avustuksen saamisesta.

Myös Valtionkonttori ja Finnvera ovat rahoittaneet turkisalaa

ELY-keskuksen, Business Finlandin ja Kalajoen kaupungin lisäksi turkisala on saanut tukea myös Valtiokonttorilta. Esimerkiksi turkishuutokauppayhtiö Saga Furs on saanut kustannustukea 500 000 euroa ja Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liitto ry 75 175 euroa. Lisäksi 52 turkisalan yritystä on saanut Finnveralta rahoitusta yhteensä 9 miljoonaa euroa liiketoimintansa jatkamiseksi. Turkisalan pitkään jatkunut heikko taloudellinen tilanne on ollut tiedossa niin koronatuista vastaavilla ministereillä kuin myös tukia jakaneilla organisaatioilla. Tukea on tästä huolimatta kuitenkin myönnetty rahoitusehtojen vastaisesti jopa konkurssin partaalla oleville turkistarhoille. Animalia on tehnyt turkistarhoille myönnetyistä koronatuista kantelun oikeusasiamiehelle.

Yli 80 % kanoista kärsii rintalastamurtumista

rintalastamurtumia esiintyy kanoilla kanalatyypistä riippumatta. todennäköinen syy murtumille on jalostuksella aiheutettu varhainen muninnan aloitusikä, kanan keveys sekä munien suuri koko.

Tanskalaistutkimuksessa selvitettiin rintalastamurtumien esiintymistä reilun vuoden ikäisillä munijakanoilla. Mukana tutkimuksessa oli lattiakanaloita, ulkokanaloita, luomukanaloita sekä virikehäkkikanaloita.

Murtumia oli runsaasti kaikissa kanalatyypeissä kasvatetuilla kanoilla. Vaihteluväli oli virikehäkeissä 50–98 prosenttia ja eri lattiakanaloissa 53–100 prosenttia. Kanan keveys, aikainen muninnan aloittaminen sekä munien iso koko lisäsivät murtumien todennäköisyyttä.

Tutkimuksen mukaan oli myös yleistä, että rintalastamurtumia oli lintua kohden useita. Keskimäärin kanaa kohden oli 1,8–2,8 murtumaa. Lattia- ja luomukanaloissa murtumia kanaa kohden oli enemmän kuin virikehäkkikanaloissa.

Kukoilla ei havaittu murtumia, vaikka ne kasvoivat samoissa olosuhteissa ja olivat perimältään vastaavia kuin kanat.

Jalostuksen aiheuttamaa kärsimystä

Nykyiset tuotantokanat munivat vuodessa noin 350 munaa, kun niiden esiisä viidakkokana munii vuodessa 12–20 munaa. Nykyinen munamäärä kuluttaa kanan elimistöstä valtavan määrän kalsiumia: päivittäin kana käyttää noin 10 % kalsiumvarastoistaan munaan. Suuri kalsiumin puute altistaa luuston heikkoudelle ja murtumille. Viidakkokanoista noin kahdeksalla prosentilla esiintyy rintalastamurtumia.

Rintalastamurtumia pidetään maailmanlaajuisesti yhtenä suurimmista kanojen hyvinvointiongelmista. Aiemmin

murtumien oletettiin syntyvän kanojen kasvatusolosuhteiden takia, mutta tanskalaistutkimuksen perusteella syyt murtumiin löytyvät kanojen äärimmilleen jalostetusta tuottavuudesta. Kanojen kokoa on jalostettu viime vuosikymmeninä pienemmäksi, jotta niiden rehunkulutus vähenisi.

EU-parlamentaarikot ovat vaatineet komissiolta toimia kanojen rintalastamurtumiin puuttumiseksi. Komissio vastasi, että asiaan aiotaan puuttua eläinten hyvinvointilainsäädännön uudistamisen yhteydessä.

Kiinnostaako eläinpolitiikka?

eläinpolitiikan kirjeenvaihtaja -palsta tuo näkyväksi animalian tekemää vaikuttamistyötä sekä eurooppalaisen eläinsuojelun uutisia ja toimintaa. palstaa julkaistaan animalian verkkosivuilla ja sen tunnistaa omasta logostaan.

Palstan tarkoituksena on luoda eläinpolitiikan sektoria näkyväksi osaksi politiikkaa ja tehdä seurantaa, mitä Suomessa ja maailmalla tapahtuu eläinpolitiikan areenalla. Eläinpolitiikan kirjeenvaihtaja -palstalta löydät myös ajankohtaiset vinkit eläinpoliittiseen vaikuttamiseen.

Animalia toimii asiantuntijana eläinten oikeuksia, eläinten kohtelua ja lainsäädäntöä koskien – onhan se koko olemassaolonsa ajan pyrkinyt vaikuttamaan lainsäädäntöprosesseihin.

Animalia tekee vaikuttaja-viestintää, tapaa päättäjiä ja kouluttaa aktiiveja

Vaikuttajaviestinnän tavoite on asteittain parantaa eläinten oloja lainsäädännöllä (eläinsuojelu) ja toisaalta lakkauttaa eläinperäisiä tuotannonaloja ja kannustaa ihmisiä vegaaniseen elämäntapaan (eläinten oikeudet). Lisäksi vaikuttajaviestinnällä pyritään vauhdittamaan esimerkiksi puolueiden sisäisiä eläimiä koskevia

prosesseja, eli vaikuttamaan puolueiden ohjelmapolitiikkaan ja asetuksiin sekä ylipäätään eläimiä koskevien teemojen nostamiseen. Tästä työstä uusi palsta tulee kertomaan jäsenistölle ja kaikille eläinpolitiikasta kiinnostuneille.

Eläinpolitiikan kirjeenvaihtaja on käsitellyt tähän mennessä muun muassa Animalian vaikuttamistyötä sekä eurooppalaista kansalaisaloitetta turkistarhauksen kieltämiseksi.

Animalia järjestää myös koulutusta ja työpajoja jäsenistölle ja aktiiveille eläinlain teemoista ja poliittisesta vaikuttamisesta. Syksyllä jatketaan turkistarhausteeman parissa.

Eläinpolitiikan kirjeenvaihtaja -palstaa kirjoittaa Animalian kampanjavastaaja. Jos haluat ehdottaa palstalla käsiteltävää aihetta, ota yhteyttä kampanjavastaavaan tiina.ollila@animalia.fi

Palstan artikkelit löydät Animalian sivulta: animalia.fi/artikkelit/

Linda Tallbergin Beau syö tuoretta vegaanista ruokaa päivittäin. Sen lempiherkku on kotona kasvatettu porkkana.

Miten ruokkia lemmikkieläin eettisesti?

arvioiden mukaan lemmikkieläimet syövät viidesosan maailmassa tuotetusta lihasta, kala mukaan lukien. olisiko lihateollisuuden eettistä kuormitusta mahdollista pienentää lemmikin terveydestä tinkimättä? tutkijan mukaan täydellisiä vastauksia ei ole – ainakaan vielä.

"eläinten ruuaksi ei tuoteta erikseen lihaa, vaan siihen jauhetaan ihmisiä varten tuotetun lihan jätteet. Länsimaissa me syömme enää lähinnä eläimen lihakset”, dosentti Anna Hielm-Björkman Helsingin yliopistosta kertoo.

Hän tarkentaa, että elintarvikelaatuisessakin eläinten ruuassa kyse on samasta teurasjätteestä, jonka puhtaudesta on huolehdittu ihmisille kelpaavin standardein.

Lemmikkiruokateollisuus on kuitenkin jättimäistä liiketoimintaa. Jätteen myyminen eteenpäin tukee eläintuotannon kannattavuutta. Ongelmia on myös kalastusteollisuudessa, jonka ihmisille kelpaamattomasta saaliista iso osa tarjoillaan lemmikeille.

Ruotsinkielisen kauppakorkeakoulun Hankenin apulaisprofessori, ihmisten ja muiden eläinten suhdetta muun muassa organisaatioissa tutkiva Linda Tallberg on hakenut ruokakysymykseen vastausta. Tallberg ruokki löytökoiraansa ensin kalaa sisältävällä ruualla, kunnes tuli tietoiseksi myös kalojen kokemista tunteista ja kivusta.

Neljä vuotta sitten hän siirtyi vegaaniruokaan. Hän kertoo, että suurikokoinen seniorikoira on verikokeidenkin perusteella hyvässä kunnossa. Suomessa eläinlääkärit eivät kannata vegaaniruokaa ja eläinkaupat eivät sitä myy, joten hän joutui etsimään pitkään tietoa ja oikein koostettua ruokaa ulkomaisilta verkkosivuilta.

Lemmikkien ruokinta vaatii tarkkuutta

Eläinlääkäri Anna Hielm-Björkman on tutkinut koirien ravitsemusta jo pitkään. Hän ei usko, että lihansyöjä voi oikein hyvin, jos ruokaan ei lisätä jotakin eläinperäistä. Hän sanoo suomalaisen lihaa ja kasviksia sisältävän raakaruuan olevan terveellisin vaihtoehto.

"Kissa tai koira voivat selvitä vegaaniruualla, kun siihen on valmistusvaiheessa lisätty oikeissa suhteissa ravintoaineita, joita löytyy luonnossa vain eläinkudoksissa ja joita se välttämättä tarvitsee”, hän sanoo.

Lemmikkiruokateollisuuden ongelmista Hielm-Björkman ja Tallberg puhuvat kuin yhdestä suusta. Huima valtaosa on kol-

men ylikansallisen yhtiön hallussa, erimerkkiset ja -hintaiset pakkaukset saattavat sisältää aivan samaa tavaraa ja yhtiöt kiertävät koostumusmääräyksiä harhaanjohtavilla pakkausmerkinnöillä.

Allergisen eläimen omistaja ei välttämättä saa varmuutta ruuan sisällöstä. Eurooppalaisessa lemmikkiruuassa ei saa olla lopetettuja kissoja ja koiria eikä auton alle jääneitä villieläimiä, mutta esimerkiksi amerikkalaisesta kuivaruuasta näidenkin dna:ta on löytynyt.

Uusi tutkimus tuo toivoa eettisyydelle Brittiläinen eläinlääkäri Andrew Knight uskoo koirien ja jopa kissojen vegaaniruokintaan. Knightin alkuvuodesta julkaistu kyselytutkimus antoi viitteitä siitä, että erityisesti raakaruokaa syövillä, mutta myös vegaanikoirilla, olisi vähemmän terveysongelmia kuin tavanomaista kuivaruokaa syövillä.

Hielm-Björkman muistuttaa tutkimusasetelman puutteista, mutta kertoo suhtautuvansa sen luettuaan vähemmän negatiivisesti ja jopa uteliaasti vegaaniruokintaan. Hän yrittää Knightin kanssa selvittää, mitä yhteistä paremmin menestyneillä ruokavalioilla voisi olla.

Ruokavalmistajat tekevät omaa tutkimusta, mutta julkaisevat vain itselleen edullista tietoa. Ravintoainevaatimukset ovat tarkentuneet historiassa yrityksen ja usein eläimelle kohtalokkaan erehdyksen kautta. Tallberg kaipaa myös tutkimusta, joka huomioi kokonaisuutena sekä terveys- että eettiset vaikutukset.

Mikä tahansa ruokavalio täytyy joka tapauksessa koostaa ravitsemuksellisesti oikein, ja eläimen terveyden kehitystä täytyy seurata. Linda Tallberg huomauttaa, että vegaaniruokia on olemassa monia erilaisia, ja toiset ovat parempia kuin toiset, aivan kuin muissakin ruokavalioissa. Hän itse antaa koiralleen eläinlääkärien kehittämää ruokaa.

Hyönteisruuat ja MSC-sertifionti kalassa ovat yritys tarjota eettisempiä vaihtoehtoja, mutta kumpikaan ei ole ongelmaton. Hielm-Björkman on mukana hankkeessa, joka yrittää kasvattaa lemmikeille laboratoriossa lihaa terveestä eläimestä otetusta solusta. Hän toivoo tulevaisuudessa koirien voivan elää terveellisemmin teurasvapaan lihan avulla.

Lukunaut ja innolta

ESSEITÄ ELÄIMISTÄ

Miksi pienessä kylässä kasvava maalaislapsi alkaa puhua eläinten puolesta? Miten yhteiskunta reagoi eläinasian edistämiseen, ja mitä se paljastaa meistä ihmisistä?

intokustannus.fi

= myös e-kirjana

= myös äänikirjana

TRIKKIPEILI

Sukupolvensa tulkin viiltävän älykäs analyysi tästä ajasta.

TULI ON IRTI

Tuli on irti on intohimoinen ja perusteellinen puheenvuoro, joka näkee vihreämmän maailman puolustamisen taisteluna elämän puolesta.

SAPIENS

Enemmän kuin sapiens valaisee toisenlaista elämän ja ihmisyyden kertomusta ja pyrkii antamaan vastauksia kysymykseen, miten elää yhdessä muiden kanssa, osana elonkirjoa.

Kirjakaupoista ja osoitteesta intokustannus.fi

”Suuri osa maailman ongelmista johtuu ihmiskeskeisyydestä.

SUVI AUVINEN, johtava vastuullisuusasiantuntija

4 nroa 20 €

Tilaa lehti: maailmankuvalehti.fi/tilaa-maailman-kuvalehti/ ja lue verkossa maailmankuvalehti.fi

Elisa Aaltola

Naomi Klein

Sami Keto

ENEMMÄN KUIN

Jia Tolentino

lajityypillisen elämän ikävä

Päivi Liski: Erään kanan tarina. Schildts & Söderström, 2022. 192 s.

päivi liskin novelleissa ihmisyhteisön ja kanaparven pahnanpohjimmaisia peilataan toistensa kautta. Inhimillinen seksuaalisuus vertautuu okapin käyttäytymiseen. Suomalainen luontosuhde näyttäytyy vihreän kaipuuna ja eläinten havainnointina, mutta myös ampumisena ja tunteettomana hyötykäyttönä.

Kaikki kokoelman tekstit eivät suoraan käsittele toisia eläimiä, mutta ihmisiäkin tarkastellaan usein biologisina olentoina.

Oikeaa rakkautta asettaa koskettavasti vastakkain suhteen koiraan ja elämän toisten ihmisten kanssa. Kadotettuja eläimiä puhuu siitä, kuinka kohtelemme armoillamme olevia eläimiä, tietoisesti tai jopa vahingossa. Se ehdottaa myös kauniisti, että syyllisyyden tunteminen voi avata mahdollisuuksia muuttaa maailmaa paremmaksi.

muistoja, faktoja ja filosofiaa eläimistä

matka tšernobylin koirien luokse

Johanna Aulén: Tsernobylin koirat. WSOY, 2022. 110 s.

johanna aulén matkusti Ukrainaan suljetulle alueelle tutustumaan Prypjatiin ja Tšernobyliin vuonna 2019 – kuten minäkin. Paikassa tapahtui kuuluisa ydinvoimalaonnettomuus ollessani alle 1-vuotias. Tšernobylin koirista ja eläimistä olin kuullut joskus uutisista. Reissustani mieleen jäivätkin koirat, sillä juuri muita eläimiä en ehtinyt matkallani nähdä.

Sarjakuva kuljettaa minut taas tutulle matkalle, mutta Venäjän hyökkäyssodan takia kirja tuntuu epämiellyttävän ajankohtaiselta. Kuvitusten värimaailma kertoo synkkyydestä ja punaisen metsän saastuneisuudesta.

Suuri osa tarinoista ja yksityiskohdista on totta ja lähteistä varmistettu, vain muutamat seikat on muutettu tarinan soljuvuuden vuoksi. Lopussa on erillinen lähdeluettelo. tiina ollila

Elisa Aaltola: Esseitä eläimistä. Into Kustannus 2022. 255 s. pro animalia -palkittu eläinfilosofi Elisa Aaltola käsittelee uudessa kirjassaan eläinkäsitystämme. Miksi niin usein unohdamme tai haluamme jättää huomiotta eläinten näkökulman? Aaltola yhdistelee esseissään henkilökohtaisia muistoja lapsuudestaan maaseudulla ja heräämistään eläinkysymykseen, faktaa eläintuotannosta sekä tietysti ominta alaansa filosofiaa. On helppo samastua pieneen Elisaan, joka ei ymmärrä, miten tutut aikuiset ympärillä voivat tehdä eläimille pahaa. Miksi kukaan muu ei näe, mitä minä näen?

Kirja on taattua Aaltolan laatua ja siinä puhutaan suorasukaisesti niin eläintuotannosta kuin metsästyksestäkin. Tekstit vuorotellen liikuttavat ja kiukuttavat, kuten usein eläinkysymyksen ollessa kyseessä. Koskettavin ja mieleenpainuvin on kirjoitus Tuhkimo-vuohesta, emon ja poikasen siteestä ja yksinäisyydestä. Millaista on olla tunteva eläin ja emo, jolta viedään poikanen toisensa jälkeen ja jonka kohtalona on huutaa yksinäisyyttään ilman lajitoverin seuraa.

Aaltolaa tiiviisti seuraavalle kirja ei tarjoa välttämättä paljoa uutta, sillä tekstit pohjautuvat somessa aiemmin julkaistuihin päivityksiin, mutta lukemisen arvoinen se on todella siitä riippumatta. Kirjaa lukiessa ei voi kuin taas kerran ihmetellä, miten monin erilaisin tavoin keksimmekään kiusata eläimiä: niin tosiaan, luolapyyntiäkin harrastetaan!

Esseitä eläimistä on omiaan herättelemään eläinkysymykselle ja tekstien henkilökohtaisuus tekee aiheista helpommin lähestyttäviä. Toivottavasti mahdollisimman moni ihminen tarttuisi tähän kirjaan.

senni puustinen

noira martiskainen

Miksi söisimme eläimiä enää vuonna 2050?

ilmastokriisi ja luontokato pakottavat ruuantuotannon murrokseen, mutta keskusteluun ovat vihdoin nousseet myös eläinten oikeudet.

Tänä vuonna porin SuomiAreenassa käsiteltiin ensimmäistä kertaa eläinten oikeuksia useammassa tilaisuudessa.

Animalian järjestämässä Miksi söisimme

eläimiä enää vuonna 2050? -keskustelussa

mukana olivat tutkija Annika Lonkila, yliopistonlehtori Markus Vinnari, MTK

Uusimaan puheenjohtaja Aleksis Kyrö

sekä Animalian kampanjavastaava Tiina

Ollila

Animalian toiminnanjohtaja Heidi

Kivekäs taas pääsi SuomiAreenan lavalle

yhdessä Third Rock Finlandin toimitusjohtaja Leo Straniuksen kanssa. Lavalla

väiteltiin liha-alan edustajia vastaan siitä, pitäisikö suomalainen eläintuotanto pelastaa. Lavalla kuultuihin liha-alan väitteisiin vastataan Animalia-median jutussa

Kotimaista lihantuotantoa ei tarvitse pelastaa osoitteessa animaliamedia.fi

Kummassakin keskustelussa nousivat esiin kulttuuriset tavat ja perinteet, jotka istuvat tiukassa. Maatalous mielletään usein automaattisesti eläintuotannoksi, vaikka niin ei ole. Ruuantuotantojärjestelmämme on kuitenkin rikki.

Nykyinen ruokajärjestelmä on haavoittuvainen

Suomalainen ruuantuotantojärjestelmä on perustettu toisen maailmasodan jälkeen, jolloin oli puutetta ruuasta. Pulaajan muisto mielessä eläintuotantoa pyritään edelleen koko ajan kasvattamaan, ja tämä johtaa ylituotantoon. Venäjän hyökkäyssota kuitenkin osoitti, että järjestelmä on haavoittuvainen.

Eläintuotannon edustajien mukaan monimahaisissa eläimissä on etuja huoltovarmuuden kannalta, sillä ne syövät nurmea ja apilaa. Mutta eikö kasviproteiinin tuottaminen ja varastointi olisi tehokkaampaa ja helpompaa? Rehun, kuten muidenkin tuotteiden, tuonti saattaa kriisien aikana sakata, ja viljan viljelyyn soveltuvat Suomen pellot voisi muutenkin käyttää suoraan ihmisten ruuan kasvattamiseen.

Myös pandemiat aiheuttavat kriisejä tuotantoketjuun. Useissa maissa oli koronapandemian aikaan tilanteita, joissa teurastamohenkilökunnan sairastuminen johti teurastamoiden toiminnan romahtamiseen ja suurien eläinmäärien tuhoamiseen. Eläintuotannon puolustaminen resilienssillä ei kestä tarkastelua. Se, mitä päätyy lautaselle, on vain pieni osa

ruuantuotantoketjua. Jos katsoo kokonaiskuvaa, ei omavaraisuutemme ole kovin korkea.

Ruokatottumustemme tulee muuttua

SuomiAreenan keskusteluissa broilerit nousivat esiin usein. Broilereita teurastetaan ja syödään Suomessa yli 80 miljoonaa yksilöä vuosittain. Kun broileri korvaantuu kasviproteiinilla, ruuaksi tapettavien eläinten määrä vähenee radikaalisti.

Toisaalta pitääkö broileri korvata, vai voisimmeko muuttaa ylipäätään ruokatottumuksiamme? Nykyiset lihansyöntimäärät ovat varsin tuore asia. Vasta 1960-luvulta lähtien lihansyönti on alkanut lisääntyä, kun broileri kelpuutettiin ruokapöytään ja tuotanto alkoi kasvaa.

Suomessa on jo valtavasti osaamista uusista tavoista tehdä ruokaa. Luonnonvarakeskuksen EU-rahoitteinen hanke SIMBA (Sustainable innovation of microbiome applications in food system) tutkii muun muassa fermentointia viljaja palkokasvipohjaisten tuotteiden valmistuksessa. Lisäksi Suomessa on kehitetty uusia innovaatioita laboratorioissa, esimerkiksi proteiinia ilmasta ja sähköstä sekä kananmunanvalkuaista vedestä, glukoosista, mineraaleista sekä sienestä.

Satsaako Suomi menneisyyteen vai tulevaisuuteen?

Ilmastokriisi ja luontokato ovat ruokamurrokseen pakottavia asioita. Teknologinen kehitys tarjoaa uusia ratkaisuja,

mutta lähteekö Suomi mukaan vai nojaako se menneeseen? Poliittinen uskallus puuttuu. Etujärjestöt pitävät kynsin ja hampain kiinni vanhasta mallista, vaikka meidän pitäisi kysyä, mikä on säilyttämisen arvoinen asia, kenenkään kannalta. Eläintuotantoa ei tarvitse pelastaa, mutta maatalous kyllä.

Muutos on välttämätön, mutta meidän tulee ottaa siinä huomioon niin eläimet kuin ihmisetkin. Viljelijöiden lisäksi reiluus tarkoittaa muunlajisten eläinten ja ympäristön oikeuksien huomioon ottamista ja niiden itseisarvon kunnioittamista. Miten turvaamme kaikkien lajien elinolosuhteet myös tulevaisuudessa?

Tuet tulisi siirtää proteiinipitoisten kasvien tuotannon tukemiseen eläintuotannon sijaan. Suomen olosuhteisiin sopeutuvien proteiinipitoisten kasvien lajikkeita tulee tutkia ja lisätä viljeltäväksi, härkäpapu ja herne eivät riitä. Lisäksi tarvitsemme kasviproteiineja käsitteleviä tehtaita, jonne uusia raaka-aineita voidaan toimittaa.

Tuleville sukupolville mikään näistä asioista ei ole uusi eikä eläinten syöminen ole enää välttämättömyys. Vuonna 2050 maailma on hyvin erinäköinen kuin nyt.

Teksti perustuu SuomiAreenan Miksi söisimme eläimiä enää vuonna 2050? -keskusteluun ja Kotimaista lihantuotantoa ei tarvitse pelastaa -väittelytilaisuuteen. Keskustelut ovat katsottavissa MTV:n Katsomossa.

teksti taija rinne • kuvat i stoc K .co M / Ville h ei KK inen & branex

Animalia testaa

Vegaaniset majoneesit

vegaanisten majoneesien valikoima on kasvanut viime vuosina nopeasti. animalian raati maisteli maustamattomia vegaanisia majoneeseja hot dogien ja paahdettujen perunoiden lisäkkeenä. testissä oli mukana tavallisista ruokamarketeista löytyviä majoneeseja. testivoittaja keräsi kaikilta maistelijoilta hyvää palautetta, mutta muutoin mielipiteet jakaantuivat raadissa voimakkaasti.  auran vegaani majoneesi hellmann’s vegan mayo majoneesi x-tra kevyt majoneesi

kotimaista vegaaninen majoneesi

Hinta

Valmistaja

Valmistusmaa

Arvio

1,60 € / 270 g (5,93 €/kg)

Maustaja Oy

Suomi

1,59 / 450 g (3,53 €/kg)

Maustaja Oy

Suomi

2,79 € / 285 g (9,79 €/kg)

Oy Lunden Ab Jalostaja

Suomi

2,89 € / 270 g (10,70 €/kg)

Unilever Finland Oy

Puola

”Kellertävä, miellyttävä väri.”

”Outo tuoksu.”

”Mukavan sinappinen tuoksu.”

”Koostumus mukavan paksu, jäykkä.”

”Tarttuu hieman kitalakeen.”

”Miellyttävä maku.”

”Suutuntuma väkevä, sakea.”

”Täyteläinen.”

Pisteet

”Kellertävä sävy, ei niin houkutteleva.”

”Mieto kaikin puolin.”

”Sinappinen tuoksu.”

”Sopisi ruokaan kuin ruokaan.”

”Loistava suutuntuma.”

”Perusmajoneesi.”

”Melko suolainen ja etikkainen maku.”

”Paksu, jäykkä koostumus.”

”Vaalea.”

”Näyttää kermavaahdolta.”

”Tuoksu todella väkevä, mutta hyvä.”

”Etikkainen tuoksu.”

”Suosikkini! Maistuva, ei etikkainen.”

”Kitkerä maku, rasva puskee läpi.”

”Koostumus on muuten hyvä, mutta takertuu suuhun.”

”Pehmeä suutuntuma.”

”Raikkaan valkoinen väri.”

”Mieto tuoksu.”

”Vahvasti etikkainen tuoksu häiritsee.”

”Sinappinen tuoksu.”

”Hieman kitkerä maku.”

”Raikas maku.”

”Paksuhko koostumus, samettinen.”

”Suutuntuma kermainen, kastikemainen.”

testivoittaja

teksti & kuvat erja laa KKonen

animalialainen

tampereen alueosaston syksyyn kuuluu kampanjointia turkisaloitteen puolesta. yhteyshenkilö maria nieminen näkee alueosastojen keskinäisen ajatustenvaihdon merkityksellisenä.

Olet uusi Tampereen yhteyshenkilö. Miten innostuit ryhtymään yhteyshenkilöksi?

"Tampereen alueosasto oli ollut jo jonkin aikaa ilman yhteyshenkilöä. Meillä on hyvä ja aktiivinen porukka muuten, joten en halunnut, että alueosaston toiminta lakkaa yhteyshenkilön puuttumisen vuoksi.”

Mitä yhteyshenkilön tehtäviisi kuuluu?

"Yhteyshenkilönä toimin meidän alueosastomme ja muiden Animalian toimijoiden ja alueosastojen välillä. Pidämme yhteyshenkilötapaamisia, joissa käydään läpi ajankohtaisia asioita ja vaihdetaan kuulumisia. Toisten alueosastojen toiminnasta voi tarttua hyviä ideoita to -

teutettavaksi omallakin paikkakunnalla. Viestin myös jonkin verran toiminnasta kiinnostuneiden tamperelaisten kanssa, joiden yhteydenottopyynnöt tulevat sähköpostiimme. Alueosastollamme on myös omat Facebook- ja Instagram-tilit, joiden ylläpitämisessä olen mukana. Myös muut aktiivimme hoitavat sähköposti- ja someviestintää.”

Oletko ollut mukana Animalian toiminnassa jo ennen uutta rooliasi Tampereen alueosaston yhteyshenkilönä? Millaista toimintaa teillä on ollut viime aikoina?

"Olen ollut Tampereen alueosaston toiminnassa mukana noin viisi vuotta, eli järjestö ja ihmiset olivat hyvin tuttuja en-

tuudestaan. Kesäkuussa osallistuimme Ympäristötorille ja heinäkuussa pidimme Vegaaniliiton ja Oikeutta eläimille -järjestön kanssa yhteisen piknikin, joka säästä johtuen siirrettiin tosin sisätiloihin.

Mitä suunnitelmia Tampereen osastolla on tälle syksylle?

"Osallistuimme elokuussa Tapahtumien yöhön, jossa muun toiminnan ohella kerroimme Fur Free Europe -aloitteesta ja kannustimme ihmisiä allekirjoittamaan sen. Syksyn teema muutenkin on tämä aloite ja sen puolesta kampanjoiminen.

Seuraa Tampereen Animaliaa Facebookissa ja Instagramissa: @animaliatampere. Tule mukaan toimintaan: tampere@animalia.fi.

”Toisten alueosastojen toiminnasta voi tarttua hyviä ideoita”

teksti senni puustinen • kuva M aria nie M inen

Kaksi vuodenaikaa

kesän tuoreet kasvikset ja syksyn juurekset yhdistävät kesän ja syksyn maut. animalian Kotkan alueosasto loihti kauteen sopivat reseptit, joissa pääosassa ovat juurekset, kasvikset, marjat ja sienet. menun kruunaa perinteinen ja helppo marjarahka.

Kasvispata

noin kahdeksan annosta

4 rkl oliiviöljyä

1 rkl kanelia

1 rkl kurkumaa

1 ½ tl kardemummaa

1 tl juustokuminaa

1 tl tuoretta raastettua inkivääriä tai

2 tl kuivattua inkivääriä

2–3 sipulia

2–3 valkosipulinkynttä

4 porkkanaa

2 tlk tomaattimurskaa

1 tlk kikherneitä

1 tlk kidneypapuja suolaa rouhittua mustapippuria tuoretta persiljaa ja korianteria

1 Kuutioi sipulit ja porkkanat. Hienonna valkosipuli mahdollisimman pieneksi.

2 Kuumenna pannussa öljy ja mausteet. Kuullota sipulia ja porkkanoita mausteöljyssä, kunnes ne ovat hieman pehmentyneet ja saaneet kauniin värin.

3 Huuhtele ja valuta kikherneet ja pavut. Lisää tomaattimurska ja papuseos.

4 Mausta suolalla ja pippurilla, anna hautua kannen alla 10–30 min.

5 Koristele tuoreella persiljalla tai korianterilla.

Piirakka kahdella täytteellä

Perunataikina

(Piirakkavuoan halkaisija noin 26 cm)

200 g perunoita

100 g margariinia

3 ½ dl speltti- tai grahamjauhoja

1 dl kikherne- tai kvinoajauhoja

½ dl kauraleseitä

½ tl leivinjauhetta

2 rkl vettä (yrtti)suolaa

1 Raasta tai muhenna keitetyt perunat.

2 Sekoita kuiva-aineet keskenään, lisää ne ja margariini perunoihin.

3

Vaivaa ja lisää vesi. Anna levätä hetki.

4 Valmista valitsemasi täyte.

Marjarahka

2 dl kaurakermaa

250 g soijajogurttia

200 g marjoja

1 dl talkkunajauhoja

1/2 dl sokeria

1 Vatkaa kerma vaahdoksi ja sekoita muut ainekset joukkoon.

Juures-tofutäyte

200 g kiinteää tofua

2 porkkanaa

pala palsternakkaa

pala purjoa

1 rkl öljyä

1-2 rkl kuivattua tilliä (ei välttämätön)

1 dl kasvikermaa

suolaa

(tomaattia, kukkakaalia, vegejuustoraastetta piirakan koristeluun)

1 Raasta tofu ja juurekset. Pilko purjo.

2 Sekoita kaikki täytteen ainekset.

3 Koristele halutessasi tomaattiviipaleilla, höyrytetyllä kukkakaalilla tai vegejuustoraasteella.

Sienitäyte

300 g sieniä

1 sipuli

3 dl soijajogurttia

5

Levitä taikina piirakkavuokaan. Esipaista pohjaa 200 asteessa 10 minuuttia.

6 Ota piirakka uunista ja levitä täyte esipaistetun pohjan päälle.

7 Paista piirakkaa vielä 200 asteessa, kunnes se on kypsä (n. 25–30 minuuttia).

oliiviöljyä

timjamia

mustapippuria

suolaa

1 Pilko sienet ja sipuli. Paista sieniä rasvatta, kunnes hieman nestettä on haihtunut. Lisää tilkka oliiviöljyä ja sipuli, kuullota ja mausta mustapippurilla.

2 Sekoita sieni-sipuliseos ja soijajogurtti ja mausta.

Animaalit kautta maan

Animalia some

Jyväskylässä kerrottiin eläinten oikeuksista Yläkaupungin yössä toukokuussa!

Seuraa Jyväskylän Animaliaa Facebookissa @animaliajkl ja Instagramissa @animalia_jkl

Animalia PKS oli mukana Animalian ständillä Vegemessuilla!

Seuraa Animalia PKS:ää Facebookissa ja Instagramissa @animaliapks

vapaaehtoiset ovat animalialle tärkeitä! Vapaaehtoisena pääset toimimaan eläinasioiden puolesta itsellesi sopivalla tavalla. Tarvitsemme apua monenlaisiin tehtäviin. Liity vapaaehtoisten listalle: Täytä lomake verkkosivuillamme animalia.fi, niin saat tietoa oman paikkakuntasi vapaaehtoistyön mahdollisuuksista sähköpostiisi. Tule mukaan alueosastotoimintaan: Ryhmässä on voimaa! Ota yhteyttä sinua lähimpään alueosastoon ja kysy lisää. Sähköpostiosoitteet ovat muotoa paikkakunta@animalia.fi.

Turkiskampanjointia, katuliitutempaus ja hodareita oli tarjolla Kouvolassa kesäkuussa.

Seuraa Kouvolan Animaliaa Facebookissa ja Instagramissa @kouvolananimalia

Pääkaupunkiseudulla toimii myös karhuryhmä (karhuryhma@ animalia.fi). Eläinoikeusvaikuttajat on paikkariippumaton toimintaryhmä Telegramissa (tiina.ollila@animalia.fi)

Lisätietoja: animalia.fi/vapaaehtoiset Tervetuloa mukaan toimintaan!

Martta Kinnunen, vapaaehtoiskoordinaattori martta.kinnunen@animalia.fi puh. 045 632 8072

Anna lahja eläimille

Ilahduta läheistäsi lahjalla, jonka avulla Suomesta tehdään viimeinkin turkistarhaton.

Lahja eläimille on aineeton hyvän mielen lahja, josta juhlapäiväänsä viettävä saa itselleen kauniin sähköisen pdf-kortin. Parasta tässä lahjassa on kuitenkin jaettu hyvä mieli siitä, että se auttaa eläimiä.

Ihanista lahjoista jokainen eläinten ystävä löytää takuulla mieleisensä.

Näin sähköinen Lahja eläimille -kortti toimii:

1. Valitse sopiva lahja osoitteesta lahjaeläimille.fi. Voit ostaa useamman lahjan samalla kertaa.

2. Lataa pdf-kortti. Saat latauslinkin itsellesi heti maksun jälkeen sekä toimitettuna sähköpostiisi.

3. Tulosta kortti tai lähetä pdf-kortti lahjan saajan sähköpostiin.

4. Iloitse tiedosta, että samalla kun muistat sinulle tärkeää ihmistä, varmistat, että Animalian työ eläinten oikeuksien puolustajana voi jatkua.

Lahja eläimille on myös loistava viime hetken lahjaidea.

Saat pdf-kortin heti ostoksen maksettuasi.

Lahja eläimille: Tarhaton tulevaisuus

Lahja Maataeläimille: jalkojen alla

Olet saanut lahjan, joka Tämä lahja eläimille puolustaa supikoirien oikeutta elämään. Turkistarhalla minkki viettää pohjan päällä eikä saa tuntea Utelias minkki haluaisi kovasti metsää, pulahtaa uimaan Hyvän elämän edellytykset

Lahja eläimille: Eläinkokeeton maailma

Lahja Elämäeläimille: ilman kipua

jokainen päivä synty mästä kuolemaan kuluu verkkopohjan päällä alle Jokainen kettu, supikoira ja minkki ansaitsee mahdollisuuden lajityypilliseen käyttäytymiseen: nuuskimiseen, saalistamiseen, ympäristön tut kimiseen ja vapauteen. Siksi tällä aineettomalla lahjalla tuetaan vaikuttamistyötä, jonka tavoit

lahjaelaimille.fi animalia.fi

lahjaelaimille.fi animalia.fi

lahjaelaimille.fi animalia.fi

Lahja Oikeuseläimille: hoivaan

Olet saanut lahjan Tämä lahja eläimille haluaa taata kaikille emoille ja poikasille oikeuden Tuotanto-oloissahoivaan. eläinten mahdollisuudet hoi- vaan ovat vähäiset. Esimerkiksi maidontuotanto pe- rustuu siihen, että lehmä ei saa hoivata ja imettää vasikkaansa riittävästi. Emo tuntee voimakasta sisä- syntyistä tarvetta hoivata jälkeläisiään ja haluaa tar- jota poikaselleen ravintoa ja huolenpitoa. Luonnossa pikkuvasikka, jolla on synnynnäinen imemisen tarve, saisi maitoa useiden kuukausien ajan. Vieroitus emo- lehmästä tapahtuisi vähitellen, jolloin sekä lehmä että vasikka voisivat paremmin. Oikeus hoivaan kuuluu jokaiselle eläinemolle ja -poikaselle. Siksi tällä lahjalla rahoitetaan työtä, jol- la halutaan varmistaa kaikkien emojen ja poikasten mahdollisuus antaa ja saada lajityypillisesti elintärke- ää hoivaa.

la koskaan toteutua. Siksi tämän mana tehdään työtä, jonka haton Suomi.

lahjaelaimille.fi animalia.fi

Ketulle olisi tärkeää päästä kaivamaan met säistä maata, tutkimaan kivenkoloja ja sammal mättäitä. Turkistarhalla sen

lahjaelaimille.fi animalia.fi

Kuukausilahjoitus on tehokas tapa auttaa eläimiä

Kuukausilahjoittajana puolustat niitä miljoonia eläimiä, joita käytetään ruuantuotannossa, turkistarhauksessa tai eläinkokeissa.

Sinun avullasi teemme näiden unohdettujen eläinyksilöiden hädän näkyväksi. Vaikutamme asenteisiin ja lainsäädäntöön, jotta myös tuotantolaitoksissa asuvat eläimet saavat ansaitsemansa arvostuksen ja huolenpidon.

Juuri nyt meillä on ainutlaatuinen tilaisuus lopettaa turkistarhaus Suomessa. Muutoksen läpivieminen vaatii sinnikästä työtä.

Kuukausilahjoittajana autat meitä kampanjoimaan, tutkimaan ja viestimään niistä räikeistä epäkohdista, joita turkistarhaukseen liittyy.

Liity

mukaan kuukausilahjoittajaksi ja postita meille oheinen lomake! Postimaksu on maksettu puolestasi.

Kyllä, ryhdyn Animalian kuukausilahjoittajaksi!

Tuen työtä eläinten puolesta seuraavalla summalla: €/kk (min. 7 €/kk)

Eräpäivä on joka kuun 5. päivä 20. päivä

Nimi:

Katuosoite:

Postinumero ja -toimipaikka:

Sähköpostiosoite:

Puhelinnumero:

Syntymäaika:

Kyllä kiitos, tilaan Animalian kuukausittaisen uutiskirjeen sähköpostiini.

Lähetämme sinulle postitse ensimmäisen laskun sen jälkeen, kun kuponki on saapunut meille. Sen jälkeen voit valita, kytketkö päälle e-laskusopimuksen verkkopankissasi vai maksatko kuukausittaisen lahjoituksen kerran kuussa saapuvan paperilaskun tiedoilla. Voit postittaa tämän kupongin tällaisenaan tai sulkea sen kuoreen. Säästät postimaksun, kun kirjoitat kuoreen vastauslähetyksemme tunnuksen: Animalia ry, Tunnus 5007666, 00003 VASTAUSLÄHETYS.

Postimaksu maksettu kotimaassa

Tunnus 5007666 00003 VASTAUSLÄHETYS