Eläinoikeusraportti yhdistää
eläinten oikeudet ja ilmastokysymykset
eläinten oikeudet eivät ole saaneet jalansijaa ilmastokeskustelussa, vaikka eläintuotanto ja ilmastonmuutos kytkeytyvät toisiinsa.
tätä aukkoa paikkaamaan Animalia julkaisee lokakuussa uuden eläinoikeusraportin.
Eläintuotanto muodostaa valtavan ilmasto-ongelman, johon poliittiset päättäjät heräävät hitaasti. Yksikään maailman maa ei ole toistaiseksi tehnyt ilmastoon pohjautuen päätöksiä eläinperäisen ruoan tuotannon vähentämisestä. Erilaisten tutkimusten, raporttien ja selvitysten työkalupakista löytyy kuitenkin sama keino: kasviperäiseen ruokailuun siirtyminen. Silti se ei näy käytännön teoissa eikä puolueiden puheenaiheissa.
Uuden eläinoikeusraportin teema on eläinten oikeudet ja ilmasto. Teeman valikoitumisen syy on selvä. Animalia kokee, että eläinten oikeudet ovat unohtuneet ilmastokeskustelusta.
Raportissa esitetään kaksitahoinen ongelma. Ensinnäkään eläintuotantoa ylipäätään ei huomioida tarpeeksi ilmastokriisin torjunnassa. Nykyinen ilmastokeskustelu vaikuttaa siltä, että ilmaston pelastaminen halutaan tehdä muuttamatta mitään kovin konkreettista, koska se voisi olla poliittisesti epäsuosittua. Niinpä lihankulutuksen vähentäminen ei ole kunnolla noussut keskusteluun.
Toiseksi, kun eläintuotanto huomioidaan ilmastokriisin torjunnassa, se tehdään ilman eläinetiikkaa. Eläintuotantoa ollaan valmiita vähentämään vain niiltä osin kuin se kuormittaa ilmastoa raskaimmin. Eläinetiikan näkökulmasta eläintuotantoa pitäisi kuitenkin vähentää myös siksi, että se aiheuttaa kärsimystä ja riistää eläimiltä mahdollisuuden hyvään elämään.
Erityisesti kalat ja broilerit ovat vaarassa joutua ilmastonmuutoksen torjunnan kärsijöiksi. Raportissa puretaan niitä myyttejä, joita liittyy sekä kalojen että broilereiden kasvatukseen.
Voiko silloin päästöjä tosiaan torjua sulkemalla miljoonia broilereita halleihin kasvamaan lihasmöykyiksi, joiden jalat pettävät lopulta kehonpainon alla? Voiko kaloja uittaa loputonta ympyrää altaissa, joissa niiden kyljet repeytyvät haavaumille?
silloin, kun äänestetään tai päätetään esimerkiksi metsästyksestä, kunnan ruokahankinnoista tai turkistarhauksesta.
Raportissa puretaan puolueiden virallisia linjauksia sekä vastauksia eläinpoliittisiin puoluekyselyihin. Näistä piirtyy kuva siitä, minkälaista eläinpolitiikkaa eri puolueet Suomessa ajavat.
Onko meillä varaa unohtaa eläimet?
Kaikki muutokset eivät tapahdu politiikan ylätasolla. Eläinoikeusraportti haluaa haastaa tutkijat, ympäristöjärjestöt, toimittajat ja ilmastoaktivistit ajattelemaan kriittisesti suhdettaan eläinetiikkaan ja eläinpolitiikkaan. Onko meillä eettisesti varaa unohtaa kaikkien miljoonien Suomessa kasvavien tuotantoeläinten intressit, kun “pelastamme” ilmastoa?
Eläinasiat ovat vain harvalle kynnyskysymys
Myöskin puolueiden eläinpolitiikka pääsee raportissa luupin alle. Esimerkiksi eläinlain käsittelyn aikana tuli selväksi, että eläinasiat eivät ole puolueille eikä äänestäjille kynnyskysymyksiä. Se olikin syy, miksi laista ei saatu niin hyvää kuin eläinten puolustajat toivoivat.
Eläinpolitiikka on usein myös ympäristö- ja ilmastopolitiikkaa ja varsinkin talouspolitiikkaa, vaikka ne taas eivät automaattisesti sisällä eläinpolitiikkaa. Selvää on, että eläimet jäävät sivuun tuotantoa ja taloutta painottavassa päätöksenteossa. Eläinpolitiikkaa tekevät kaikki puolueet
Osana raporttia julkaistaan myös tuore eläinoikeusgallup, joka kertoo suomalaisten asenteista eläinten oikeuksiin ja hyvinvointiin.
Eläinoikeusraportti julkaistaan maanantaina 2.10.2023 klo 17 Helsingin keskustakirjasto Oodissa. Tilaisuuteen on vapaa pääsy.
Lisätietoja tilaisuudesta löydät sivulta animalia.fi/tapahtumat Raportti julkaistaan samana päivänä myös sähköisesti.
”Erityisesti kalat ja broilerit ovat vaarassa joutua ilmastonmuutoksen torjunnan kärsijöiksi.”
Suomi pandemiahautomona
Heinäkuussa minulla oli kunnia esitellä Fur Free Europe -kansalaisaloitettamme Euroopan komissiolle Brysselissä. Tilaisuus järjestettiin osana aloitteen virallista käsittelyä. Kansalaisaloite keräsi kaikkiaan yli 1,5 miljoonaa vahvistettua allekirjoitusta, mikä velvoittaa Euroopan komissiota käsittelemään aloitteen ja antamaan siihen vastauksensa vielä tämän vuoden puolella. Yhdessä muiden aloitteentekijöiden kanssa kerroimme komission edustajille myös Suomen turkistarhoilla leviävästä lintuinfluenssasta.
Viime vuodet Kiina on ollut säännöllisesti otsikoissa koronapandemian alkuperämaana. Niin kauan kuin meillä on eläinten tehotuotantoa, seuraava pandemia voi kuitenkin saada alkunsa mistä vain. Lintuinfluenssaa on tänä kesänä löydetty Suomessa ennennäkemättömän paljon luonnonvaraisista linnuista ja heinäkuusta alkaen suomalaisten turkistarhojen minkeiltä, ketuilta ja supikoirilta. Tätä kirjoittaessa H5N1-virusta on löytynyt jo yli 20 tarhalta. Jo viidellä tarhalla on todettu viruksen mutaatioita, jotka tehostavat viruksen monistumista nisäkässoluissa.
Kesän aikana yhä useampi suomalainen ja kansainvälinen tutkija sekä tutkimuslaitos on vaatinut ottamaan turkistarhojen pandemiariskin vakavasti. Tätä kirjoittaessa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on juuri on juuri linjannut, että nykyinen epidemia Suomen turkistarhoilla on kansainvälisesti huolestuttava.
Suomalaisesta turkistarhauksesta on tullut rajat ylittävä uhka kansanterveydelle.
Samaan aikaan turkistarhauksen jatkuminen saa Petteri Orpon hallitukselta tukea. Hallitusohjelmassa tunnistetaan ”turkisalan tärkeys”.
Kun kesäkuussa yli puolet EU-maista
asettui EU:n maa- ja metsätalousministerien kokouksessa kannattamaan turkistarhauskieltoa, maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah piti samassa kokouksessa turkistarhausta puolustavan puheenvuoron. Lintuinfluenssan leviäminen turkistarhoilla ei vaikuta Suomen hallitusta huolestuttavan, saati Suomen maine yhtenä viimeisistä turkistarhauksen yhä sallivista maista.
Animalia on koronapandemian alkuajoista alkaen pitänyt esillä turkistarhauksen pandemiariskiä. Olemme jo vuosia kertoneet, että eläinten oikeudet ja eläintuotanto kytkeytyvät kriittisesti koko ihmiskuntaa uhkaaviin ilmiöihin. Ilmastokriisiä ei voi hillitä eikä zoonoottisia pandemioita torjua riittävän tehokkaasti niin kauan kuin nykymuotoinen tehotuotanto jatkuu ja eläinten oikeuksia poljetaan.
Jatkamme Euroopan komissiolle ja muille päättäjille viestimistä paitsi turkistarhauksen epäeettisyydestä, myös Suomen turkistarhoilla muhivasta pandemiariskistä. Vaatimukseemme yhtyy yhä useampi: turkistarhaus on kiellettävä koko EU:n alueella.
Kiitos, että olet mukana tukemassa tätä työtä!
Heidi Kivekäs
Animalian toiminnanjohtaja
Eläinoikeusraportti yhdistää eläinten oikeudet ja ilmastokysymykset
Pääkirjoitus
Ajankohtaista
Vieraskynä:
Liisa Kaski
Hallitusohjelma eläintuotannon, metsästyksen ja turkistarhauksen puolella
Söpöjen eläinvideoiden takana voi olla suurta kärsimystä =
14 18 19 20 23 24
Tulevaisuuden ilmastopolitiikka huomioi eläinten oikeudet
Luolakoirakokeet tulisi kieltää harrastajien vastustuksesta huolimatta
EU-komissio valmistautuu eläinkokeiden osittaiseen lopettamiseen
Eläimille omistautunut eläinlääkäri teki arvokkaan lahjoituksen Animalialle
Kirjavinkit Broileri – tuote vai tunteva olento
26 27 28 30 31
Animaalit kautta maan: AnimaliaSome
Animalialainen: Salla Nylund, pääkaupunkiseudun Animalia
Vegepalsta: Loistavat juurekset
Animalia testaa: Vegaaniset pyörykät
Animalian tukijat
ANIMALIA-LEHTI, 49. VUOSIKERTA
JULKAISIJA: Animalia
PÄÄTOIMITTAJA: Laura Uotila laura.uotila@animalia.fi
TOIMITUSSIHTEERI: Taija Rinne p. 050 302 8170, taija.rinne@animalia.fi
TAITTO: Heta Kasurinen heta.kasurinen@gmail.com
OSOITTEENMUUTOKSET: Katre Sinikettu p. 09 720 659 katre.sinikettu@animalia.fi
PAINOPAIKKA: Trinket oy, Helsinki
ILMESTYMISAIKATAULU:
Nro 1 helmikuu, nro 2 toukokuu, nro 3 syyskuu, nro 4 marraskuu. Seuraavaan numeroon tarkoitetun materiaalin tulee olla perillä toimituksessa 16.10.2023 mennessä. AINEISTOT lähetetään lehti@animalia.fi
tai osoitteella: Animalia-lehti, Suvilahdenkatu 4, 00500 Helsinki.
ILMOITUSMYYNTI:
Elina Lahikainen, elina.lahikainen@animalia.fi
ILMOITUSHINNAT:
Katso ilmoitushinnat animalia.fi
LISÄVELOITUKSET: Värierottelut veloitetaan erikseen, määräyspaikkakorotus 20 %, liitteiden hinnat sovitaan erikseen
RAJOITUKSET: Etusivulla ei julkaista ilmoituksia. ALENNUKSET: Toistoalennus: 1. toisto 10 %, seuraavat 20 %, auktorisoidut mainostoimistot 15 %.
ILMOITUSTEN PERUUTTAMINEN:
Peruutukset viimeistään seitsemän (7) vuorokautta aineiston jättöpäivän jälkeen toimitussihteerille.
REKLAMAATIOT: Kirjallisena 14 vuorokauden aikana ilmestymispäivästä lukien.
ANIMALIA-LEHTI PIDÄTTÄÄ OIKEUDEN
LYHENTÄÄ JA MUOKATA JUTTUJA. Artikkelien lainaaminen eläinsuojelua ja eläinten oikeuksia edistäviin tarkoituksiin sallittu. Lähde mainittava.
TOIMISTO: Suvilahdenkatu 4, 00500 Helsinki
ASIAKASPALVELU:
p. (09) 720 6590, päivystys ma–to kello 10.00 –15.00
e-mail: animalia@animalia.fi
internetsivut: animalia.fi.
JÄSENMAKSUT: Tukijäsen: 32 € tai 25 € / vuosi, nuorisojäsen (alle 18 v.): 20 € / vuosi, ainaisjäsen: 640 €, yhteisöjäsen: 250 € / vuosi.
FI71 8000 1802 1056 44
SWIFT: DABAFIHH
Kirjoita viestiksi nimesi ja osoitteesi.
LAHJOITUKSET:
FI24 1011 3000 2606 29
SWIFT: NDEAFIHH
TESTAMENTIT: Jussi Koiranen p. 040 590 557 jussi.koiranen@animalia.fi
RAHANKERÄYSLUPA:
Luvan myöntäjä: Poliisihallitus. Toimeenpanoaika ja alue: Lupa on voimassa 1.1.2022 alkaen ja se kattaa koko Suomen Ahvenanmaata lukuunottamatta.
Päätöksen nro: RA/2021/1758.
Sisällysluettelon kuvat: iiris silvola, i stock.com / u we-Bergwitz & marko pekkarinen
Tämä lehti on painettu Ekokompassi-sertifioidussa painossa.
suurin osa eumaista kannattaa turkitarhauksen kieltämistä
euroopan unionin jäsenmaista enemmistö kannatti maatalousministereiden kokouksessa kesäkuussa turkistarhauksen kieltämistä EU:ssa. EU:n maatalous- ja kalastusneuvoston kokouksessa Itävalta, Saksa ja Alankomaat nostivat kokouksen asialistalle aloitteen, joka käsitteli turkistarhauksen kieltämistä. Lisäksi maat vaativat, että komissio selvittää mahdollisuutta kieltää tarhattujen eläinten turkiksista tehtyjen tuotteiden myynti ja markkinointi. Vaatimusta tukivat Belgia, Kypros, Liettua, Luxemburg, Slovakia, Tšekki ja Viro. Kokouksen aikana käydyssä keskustelussa aloitteen kannalle asettui lisäksi seitsemän muuta maata: Bulgaria, Irlanti, Kroatia, Latvia, Malta, Ranska ja Slovenia.
Turkiseläinten kasvatusmäärä laskenut vuodessa 35%
teksti taija rinne • kuva is tock.com / lavin photographyfifurin uudet tilastot kertovat, että turkisalan alamäki jatkuu. turkistarhoilla kasvatettavien eläinten määrä on romahtanut 35 prosenttia ja nettovientitulot noin neljännekseen edellisvuodesta. aiempien vuosien virheelliset työllisyysluvut on korjattu. turkistarhaus työllistää suoraan 540 henkilötyövuotta.
Turkistarhoilla kasvatettiin entistä vähemmän eläimiä. Vuonna 2021 syntyi 2 miljoonaa pentua, kun vuonna 2022 pentuja syntyi 1,3 miljoonaa. Vuonna 2022 ketunpentujen määrä laski 40 prosenttia ja minkinpentujen 31 prosenttia. Supikoirien määrä laski 48 prosenttia. Yhteensä pentujen määrä väheni 35 prosenttia.
Vielä vuonna 2019 pentuja kasvatettiin 3,1 miljoonaa. Kolmen vuoden takaiseen tilanteeseen nähden pentujen määrä on laskenut 58 prosenttia.
yli 1,5 miljoonaa eukansalaista haluaa lopettaa turkistarhauksen euroopassa
euroopan komissiolle toimitettiin kesäkuussa 1 502 319 vahvistettua allekirjoitusta kansalaisilta, jotka vaativat turkistarhauksen ja turkistuotteiden myynnin lopettamista EU:ssa. Eurooppalaisen kansalaisaloitteen edellyttämä vähimmäismäärä allekirjoituksia kerättiin 21 jäsenvaltiosta, kun vähimmäisvaatimuksena on seitsemän jäsenvaltiota. Suomessa allekirjoituksia vahvistettiin yhteensä 82 067.
Kansalaisaloitteen toimeenpanijat osallistuvat seuraavaksi Euroopan parlamentin julkiseen kuulemiseen. Komission tulee vuoden 2023 loppuun mennessä vastata, mihin toimiin se aikoo ryhtyä kansalaisaloitteen tavoitteen saavuttamiseksi.
Turkistarhoja oli vuonna 2022 jäljellä 539. Turkisalan oman arvion mukaan mää-
turkistarhauskieltoa vaativa kansalaisaloite etenee euroopan komissiossa
animalian toiminnanjohtaja Heidi Kivekäs oli heinäkuussa esittelemässä Fur Free Europe -kansalaisaloitetta Euroopan komissiolle muiden aloitteen toimeenpanijoiden kanssa.
”Nostin kokouksessa esille, ettei turkistarhauksella ole suomalaisten eikä muiden EU-maiden kansalaisten tukea ja että tämän kansalaisaloitteen myötä odotamme nyt toimia EU:lta", Heidi Kivekäs sanoi.
Aloitteentekijät nostivat esille kokouksessa, että turkistarhaus tarjoaa myös otolliset olosuhteet erilaisten zoonoosien kehitykselle ja on siten uhka sekä eläimille että kansanterveydelle.
rä on edelleen pudonnut tänä vuonna noin 412 tarhaan. Vuonna 2021 turkistarhoja oli noin 600 ja vuonna 2016 vielä yli 1 000 Turkisviennin arvo on romahtanut. Vuonna 2022 kokonaisviennin arvo oli 232 miljoonaa euroa, kun vuonna 2021 se oli 362 miljoonaa euroa. Kokonaisvienti sisältää kuitenkin myös Suomeen tuodut nahat, joiden viennistä tulot eivät jää Suomeen. Kuvaavampi luku on nettovienti, joka on Suomeen tuotujen nahkojen ja Suomessa tuotettujen nahkojen erotus. Nettoviennin arvo oli vuonna 2022 vain 32,5 miljoonaa, kun se edellisenä vuonna oli vielä 126 miljoonaa.
Turkisala tuotti veroja ja sosiaaliturvamaksuja 47 miljoonaa euroa vuonna 2022, kun vuonna 2021 vastaava luku oli 87 miljoonaa euroa.
Turkistarhaus työllistää suoraan vain 540 henkilötyövuotta
Fifur on korjannut uuteen tilastoonsa aiemmissa tilastoissa olleen virheellisellä laskutavalla saadun työllistävyysluvun. Tilastoon on tuotu uusina kohtina Saga Fursin rinnalle “järjestöt ja tutkimus” (yhteensä 348 henkilötyövuotta) sekä “muokkaus ja värjäys” (88 henkilötyövuotta). Viime vuonna turkistarhaus ja Saga Furs oheistoimintoineen ja kerrannaisvaikutuksineen työllistivät yhteensä 1 580 henkilö-
työvuotta (2021: 1 630). Turkiskasvatus työllisti tilaston mukaan suoraan 540 henkilötyövuotta (2021: 886).
Animalia selvitti viime vuonna, että aiemmissa tilastoissa käytettiin lukua, jossa välittömät työllisyysvaikutukset oli laskettu kahteen kertaan.
Viime vuoden tilastossa kokonaistyöllistävyydeksi ilmoitettiin virheellisesti 3 185 . Animalian teettämästä ja professori Eija Vinnarin laatimasta selvityksestä turkistarhauksen nykytilasta ja tulevaisuuden vaihtoehdoista selviää myös, että yli puolessa turkistarhausyrityksistä tarhaustoiminta on osa-aikaista, ja näistä suurimmassa osassa toimintaa voidaan pitää selkeästi sivutoimisena.
Sanottua
”Jos tämä lintuinfluenssa muuttuu ihmisiin tarttuvaksi ja aiheuttaa pandemian, missä tämä tapahtuu? Jos veikkaamaan lähdetään, niin suomalaisten turkistilojen kerroin on nyt aika matala.”
– evoluutiobiologi, tutkija tuomas aivelo, twitter, 21.7.2023
Ajankohtaista
laiminlyönnit lisääntyneet tuotantoeläintiloilla
otantaan perustuvissa eläinsuojelutarkastuksissa havaittiin eläinsuojelusäädösten vastaista toimintaa vuonna 2022 enemmän kuin edellisenä vuonna. Nauta-, lammas-, sika- ja broileritiloilla laiminlyöntien osuudet kasvoivat. Munintakana- ja turkistiloilla ne vähenivät.
Yksittäisiä poikkeuksia lukuun ottamatta puutteet tuotantoeläinten pidossa eivät johdu toimijoiden tietämättömyydestä tai ammattitaidon puutteesta. Tyypillisiä syitä voivat olla muun muassa turtuminen omiin toimintatapoihin, oman jaksamisen väärinarviointi, säännösten noudattamisen kalleus sekä alan lisääntyneet tuottavuusvaatimukset. Eläinkuljetuksissa laiminlyöntejä havaittiin 6,5 %:ssa tarkastetuista kuljetuksista. Suurin osa tarkastuksista kohdistui nauta-, sika- ja siipikarjakuljetuksiin, lisäksi tarkastettiin hevos-, poro- ja lammaskuljetuksia.
saga fursin kesän huutokaupasta surkea tulos
saga Fursin kesäkuun huutokauppa meni alan toiveiden vastaisesti penkin alle. Turkisten kauppa kävi kevättä nihkeämmin ja hinnat laskivat. Minkkien keskihinnat putosivat kevään huutokaupasta noin kahdeksan prosenttia. Myyntiprosentti jäi minkinnahoissa 76 prosenttiin. Kettujen kohdalla myyntiä tehtiin valtavalla tappiolla. Kettujen nahoista myytiin vain 60 prosenttia. Koska kysyntä on heikkoa, on turkiseläinten kasvatusmääriä vähennetty selvästi myös Suomessa.
Ajankohtaista
suomalainen syö lihaa entistä vähemmän
luken uuden ravintotaseen
ennakkotietojen mukaan lihan kokonaiskulutus väheni vuonna 2022 noin
2 prosenttia ja kananmunien lähes
7 prosenttia. Yhteensä lihaa syötiin
77,4 kiloa (2021: 79 kg), nautaa 17 kiloa (2021: 18,4 kg), sikaa 28,8 kiloa (2021: 28,9 kg) ja siipikarjaa 28,3 kiloa (2021: 28,5). Kalaa syötiin henkilöä kohden 14,5 kiloa (2021: 16,1 kg).
Maitoa juotiin noin 90 litraa henkilöä
kohden, mikä oli 6,6 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2021.
Viljojen kulutus nousi 3,6 prosenttia 85,4 kiloon per henkilö. Tuoreita
vihanneksia syötiin 53,2 kiloa, eli 3,5 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna.
Eläinten hyvinvointikeskus on julkaissut tänä vuonna ensimmäistä kertaa ravintotaseen kuolleisuustaseen, joka avaa ravintotaseen lukuja yksilömääriksi. Keskivertosuomalaisen
syömä eläinmäärä vuodessa on 5,5 % yhdestä naudasta, 34,8 % yhdestä siasta ja 16,8 lintuyksilöä. Lisäksi suomalainen syö 0,1 % yhdestä hevo-
sesta, 1,8 % yhdestä porosta ja 2,5 % yhdestä lampaasta. Luvut sisältävät myös tuotantokuolleisuuden ja teurashylkäykset.
Kaloista puhutaan kaikissa tuotantovaiheissa kiloina. EHK on muuntanut kilomäärät yksilöiksi, ja lopputulos on 16,3 syötyä kalaa henkilöä kohden. Luku ei sisällä kaikkea vapaa-ajankalastusta eikä se huomioi kuolleisuutta, kalastuksen sivusaalista, vanhempaispolven kaloja tai kasvatettujen kalojen ravintona käytettyjä luonnonkaloja.
anttoni ihalainen on animalian uusi digimarkkinoija!
anttoni ihalainen aloitti elokuussa Animalian digitaalisen markkinointiviestinnän suunnittelijana. Anttonilla on laaja kokemus digimarkkinoinnista ja sen työkaluista sekä someviestinnästä. Anttonin tausta on yritysmaailmassa, mutta hän on innoissaan päästessään käyttämään osaamistaan ja kokemustaan eläinten hyväksi ja edistämään omien arvojensa mukaista toimintaa. Tervetuloa Anttoni!
Turkispuolue ja toinen kotimainen
Uuden hallituksen synty kirvoitti kesällä omassa tuttavapiirissäni ja julkisuudessakin ihmettelyä, miksi ”liberaali” RKP lähti oikeistokonservatiivien kelkkaan. Enemmistö kommentoijista vaikutti aidosti hämmentyneiltä. Joku taas heittäytyi kyyniseksi ja esitti, ettei RKP:lla koskaan mitään periaatteita ollutkaan, vain vallanhimoa.
Kun asiaa katsoo Pohjanmaan tarhoille vangittujen eläinten näkökulmasta, keskustelu tuntui kummalliselta.
On vaikea mieltää liberaaliksi saati edistykselliseksi puoluetta, joka tukee eettisesti sietämätöntä, taloudellisesti surkeaa ja Suomen mainettakin jo haittaavaa turkisalaa. Toisaalta RKP on kaikista puolueista tinkimättömin kielivähemmistöjemme puolustaja, joten väite sen periaatteettomuudesta ei sekään vastaa todellisuutta.
Moni kaltaiseni enemmistökielinen tuntuu näkevän RKP:n jonkinlaisena harmittomana muumipuolueena, joka noin yleisesti ottaen on kyllä hyvän puolella, mitä nyt joskus jumittuu niin sanotusti sivuraiteille. (Mitäpä väliä suomenkieliselle on, tuleeko esimerkiksi hätäkeskukseen soittaessaan ymmärretyksi ruotsiksi.)
Turkiskieltoon tähtäävän työn kannalta harha on kohtalokas, sillä Pohjanmaan rannikon tarhauskunnissa RKP on suvereeni valtapuolue osuuksilla, joihin edes keskusta ydinalueillaan ei yllä. Perinteisesti arvokonservatiivisen ja yrittäjämyönteisen Pohjanmaan vakaa äänestäjäkunta on resurssi, jota puolueella ei ole varaa menettää.
Itse uskon, että RKP:n syy tukea tarhausta ei ensisijaisesti löydy halusta
piinata eläimiä, paikallisluontoa ja kansantaloutta. Valtakunnallisesti
RKP:n politiikkaa ohjaava periaate on ruotsinkielisten suomalaisten kielellisten oikeuksien turvaaminen – työ, joka viime vuosikymmeninä on koko ajan vaikeutunut. Pohjanmaan paikallistasolla taas puolustetaan ”elinkeinoa”, jonka monet yhä mieltävät kuntataloudellisesti tärkeäksi.
Nämä seikat kietoutuvat toisiinsa, kun kielivähemmistö joutuu jatkuvasti puolustamaan oikeuttaan esimerkiksi viranomaisasiointiin äidinkielellään.
Pohjanmaan rannikolla huoli kuntatalouden murenemisesta on viime kädessä huolta äidinkielisen elintilan katoamisesta.
Kun siis seuraavan kerran kuulet sanan pakkoruotsi, mieti hetki kettuja. Kielirauha voisi olla yksi tie heidän vapauteensa.
Liisa Kaski kulttuurintutkija, tietokirjailija teksti liisa kaski • kuva johan forslundHallitusohjelma
eläintuotannon, metsästyksen ja turkistarhauksen puolella
hallitusohjelma ”vahva ja välittävä suomi” julkaistiin kesäkuussa. ohjelmassa ei ole erillistä osiota tai kohtaa eläinten hyvinvointiin liittyville asioille.
”Hallituksen näkökulma eläimiin on ohjelman perusteella hyötykeskeinen ja jopa vihamielinen.”
teksti tiina ollila • kuva jo-anne mcarthur / we animals mediaPuheenjhtajalta
Hallitusohjelmasta ei kuitenkaan ole unohdettu
eläimiä kokonaan: esimerkiksi turkistarhausta ja metsästystä halutaan tukea.
Eräs selkeä kirjaus tuotantoeläimistä löytyy virkkeestä “Hallituskaudella ei tehdä kansallisesti sellaisia päätöksiä, jotka lisäävät maatalouteen kohdistuvia kustannuksia”. Tämä saa Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK:lta “vahvan tuen”. Kirjaus siis käytännössä estää useat eläinten hyvinvointia lisäävät investoinnit.
Kasvinviljelystä löytyy tällainen kirjaus: “Panostetaan valkuaisomavaraisuuteen lisäämällä valkuaiskasvien viljelyä, jotta huoltovarmuus ja ruokaturva paranevat ja lopputuotteen kotimaisuusaste nousee.” Valkuaisomavaraisuus tarkoittaa tässä yhteydessä rehukasvien lisäämistä. Suomalaisessa lihantuotannossa on yhä käytössä ulkomailta tuodut rehut ja täydennykset, kuten soija sianlihan- ja broilerintuotannossa. Tällaisen kirjauksen sijaan hallituspuolueet olisivat voineet ottaa kantaa kotimaisten kasviproteiinien kasvualan lisäämisen puolesta.
Eläinten hyvinvoinnista ei ole kirjauksia, mutta ohjelmassa todetaan, että hallitus “seuraa eläinten hyvinvointilain toteutumista sekä sen vaikutuksia eläinten hyvinvointiin ja suomalaiseen ruokavientiin”. Tämä kirjaus kuulostaa siltä, että hallitus asemoituu nimenomaan eläintuotannon viennin, ei niinkään eläinten hyvinvoinnista huolehtimisen puolelle.
Sympatiaa turkistarhaukselle ja metsästykselle
Ohjelmaan sitoutuvat puolueet sitoutuvat eläintuotantoon ja turkistarhaukseen mainiten, että hallitus ”tunnistaa suomalaisen alkutuotannon kuten eläintilojen, porotalouden ja turkisalan tärkeyden”. Tärkeyttä ei selitetä ohjelmassa sen enempää.
Lisäksi hallituspuolueet haluavat kehittää ”turkisalan laatujärjestelmiä yhdessä toimialan kanssa”. Kirjaus kuulostaa tulleen suoraan Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liitto Fifurin kanssa käydyistä keskusteluista.
Turkistarhauksen puolustamisen sijaan hallitusohjelmasta olisi pitänyt löytyä turkistarhauksen kielto ja oikeudenmukaisen siirtymän käynnistäminen. Näitä politiikkasuosituksia Animalia jakoi päättäjille jo syksyllä 2022. Jos halutaan toimia sosiaalisesti kestävällä tavalla, tulisi tukea antaa ainoastaan tarhaajien uudelleenkouluttautumiseen. Siinäkin
voi tulla jo pian kiire, sillä kaikki merkit viittaavat siihen, että tuotannon romahtaminen kiihtyy nyt vauhdilla.
Hallitusohjelma mainitsee, että metsästyksen ”yhteiskunnallinen merkitys tunnustetaan ja sen tulevaisuus turvataan”. Tekstissä todetaan, että hylkeiden metsästystä tehostetaan ja metsästysrajoituksia poistetaan. Suurpetojen metsästys halutaan turvata. Samoin vieraslajien torjuntaa aiotaan “tehostaa”.
Hallitus vaikuttaa siihen, että merimetsot ja valkoposkihanhet poistetaan lintudirektiivin tiukasti suojeltujen lajien listalta. Lisäksi naakat ja varikset mainitaan erikseen ohjelmassa: “Elintarviketurvallisuuden varmistamiseksi ja vesilintukantojen suojelemiseksi ryhdytään toimiin muun muassa naakka- ja variskantojen säätelemiseksi.”
Eläinten näkökulma unohtui hallitusohjelmasta
Animalia teki vaikuttamistyötä, jotta hallitusohjelmaan olisi saatu eläimille parempia toimenpiteitä. Hallitusohjelmasta ei löydy edes eläinasiavaltuutetun viran jatkoa eikä toimintaresurssien varmistamista. Selvästi positiivinen kirjaus eläimille löytyy vain lemmikkeihin liittyen: ”Eläinlääkäripalveluiden saatavuus, kohtuulliset asiakasmaksut ja päivystys turvataan koko maassa”.
Lisäksi Kriminaalipolitiikkaa kehitetään -luvun alla todetaan, että hallitus ”selvittää eläinsuojelurikosten rangaistuksia ja ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin sekä arvioi mahdollisuudet pidentää eläintenpitokieltoja ja tehostaa valvontaa”. Rangaistusten koventamisen kannattaminen onkin näkynyt eri vuosien vaalikoneissa ja puoluekyselyissä myös oikeistopuolueiden vastauksissa.
Toisaalta esimerkiksi eläintenpitokieltojen pidentäminen on hyvä asia, mutta rangaistusten koventaminen yksistään ei auta eläimiä. Valvonnan resursseja olisi syytä lisätä huomattavasti, eli valvontaa on vaikea tehostaa ilman sille osoitettuja lisäresursseja. Jäämme siis seuraamaan, millä tavoin tätä kirjausta tullaan hallituksessa edistämään.
Hallituksen näkökulma eläimiin on ohjelman perusteella hyötykeskeinen ja jopa vihamielinen. Eläintuotanto jatkunee entiseen malliin, ja monia luonnonvaraisia eläimiä uhkaa tappotuomio. Vieraslajeille, metsästettäville lajeille, suurpedoille ja tuotantoeläimille on siis luvassa heikentävää eläinpolitiikkaa.
Söpöjen eläinvideoiden takana voi olla suurta kärsimystä
videossa henkilö tulee kotiin ja huomaa koiran sotkeneen. “sinäkö tämän teit, rudolf? nyt sinua hävettää, koska olit tuhma”, ääni videolla sanoo, ja samaan aikaan kuvataan nurkassa luimistelevaa koiraa.
Vaikka häpeä on vain ihmisen tulkinta tilanteesta, katsojia naurattaa, kun koira näyttää nolostuneelta. Nolostumisen sijaan koira on kuitenkin todennäköisesti peloissaan. Ihmiset jakavat netissä myös videoita, joissa kissoja säikytetään, ankanpoikaset laskevat liukumäkeä, jähmettyneet kanit “loikoilevat” käsienpesualtaassa, kissat istuvat vessanpöntöllä, koirat skeittaavat, eläimet putoavat tai mokailevat muutoin. Ihastusta herättävät myös videot, joissa leijonat köllöttelevät ihmisten vieressä.
Sen lisäksi, että monet eläinvideot osoittavat sen, kuinka väärin voimme tulkita eläimiä, monia hassuina pidettyjä videoita varten eläimet ovat joutuneet opettelemaan temppuja, joiden koulutusmenetelmät eivät ole aina positiivisia. Videoiden vuoksi eläimet ovat joutuneet tilanteisiin, joissa ne eivät voi toteuttaa luontaista käyttäytymistään, vaan ne voivat kokea pelkoa tai jopa pitkäaikaista fyysistä kipua.
Eläimen “hassun käytöksen” takana voi olla vakavaa häiriökäyttäytymistä tai eläinten huumaamista, ja videoihin voi liittyä eläinrääkkäystä ja muuta laitonta toimintaa. Usein hauskat tai suloiset videot eivät ole vain sattumia, jotka joku onnekas on onnistunut kuvaamaan. Eläin on saatettu laittaa sille epämieluisaan tilanteeseen useita kertoja, jotta kuvaaja on saanut mieluisan videon.
Kun videoilla esiintyy suloisia suurisilmäisiä, lyhytkuonoisia koiria vauvoiksi tai sarjakuvahahmoiksi puettuina, kaikki eivät tule ajatelleeksi eläimen kärsimystä, vaan tällainen “vauva” voidaan haluta myös itselle. Videot voivat siis lisätä myös sairaaksi jalostettujen eläinten myyntiä.
Mitä enemmän klikkauksia, sitä enemmän rahaa
Osa sisällöntuottajista tehtailee hauskoja tai koskettavia eläinvideoita tienatakseen rahaa. Mitä enemmän videoita jaetaan
ja niistä tykätään, sitä enemmän he saavat näkyvyyttä ja tuloja. Ei ole myöskään harvinaista, että höpsöt videot innostavat myös muita videoimaan vastaavanlaista materiaalia.
Uhanalaisiin puoliapinoihin kuuluvien hidaslorien myynti kiihtyi, kun niistä kuvattujen videoiden vuoksi ihmiset halusivat hidaslorin itselleen lemmikiksi. Näitä suurisilmäisiä puoliapinoita viedään luonnosta ja niiden myrkkyhampaat revitään ennen myyntiä irti. Hidaslorien kohtelu on monin tavoin hyvin julmaa.
Jo lähtökohtaisesti villieläimen hankkiminen lemmikiksi on kyseenalaista, mutta hidaslorien kohdalla tilanteen tekee erityisen sietämättömäksi se, kuinka väärin eläimiä tulkitaan. Videoissa hidaslorit ovat kädet ylhäällä ja ihmiset kutittavat niitä kainaloista. Hidaslori on villieläin, joka ei nauti kutituksesta. Käsien ylös nostaminen on niiden hyökkäysasento.
Mikä on hyvää sisältöä eläimistä?
Kaikki eläinvideot eivät ole automaattisesti pahasta. Ei ole väärin kuvata eläinten hoitamista tai auttamista, eläinten kanssa leikkimistä tai eläinten hauskanpitoa, kun videota ei tehdä eläimen hyvinvoinnin kustannuksella. Eläinten turvakodeissa kuvatut rapsuttelu- ja pötköttelyvideot voivat muistuttaa meitä siitä, että eläimet ovat tuntevia yksilöitä ja omanlaisi-
aan persoonia. Parhaimmillaan ne voivat muuttaa ihmisten suhtautumista eri eläinlajeja kohtaan positiivisemmaksi.
Eläinten kärsimyksenkin näyttäminen voi olla paikallaan, jos sen myötä ihmisten käyttäytyminen muuttuu eläinystävällisemmäksi. Esimerkki tällaisesta ovat videot, joissa sietämättömässä helteessä turistikärryjä vetävät hevoset kaatuvat uupuneina. Löytöeläinjärjestöjen videot puolestaan muistuttavat meitä niistä kodittomista koirista ja kissoista, jotka odottavat omaa kotia, ja tekevät näiden eläinten olemassaolon näkyväksi. Joskus myös dokumentaristit ovat onnistuneet saamaan videolle villissä luonnossa hullunkurisia sattumia ja toki näille on sallittua nauraakin.
Tärkeintä lienee, että ennen hauskan eläinvideon jakamista pohtii kriittisesti, voiko videon taustalla olla eläimen näkökulmasta jotain, joka ei ole hyväksyttävää. On parempi olla vähän liian varovainen kuin tarjota näkyvyyttä sisällöntuottajille, jotka satuttavat eläimiä saadakseen tykkäyksiä, jakoja ja niiden kautta rahaa. Kyseenalaisista videoista voi myös vinkata palveluntarjoajalle. Netissä saa viihtyä, mutta ei eläinten kustannuksella.
Tulevaisuuden ilmastopolitiikka huomioi eläinten oikeudet
miksi on välttämätöntä puhua eläinoikeuksista, kun puhumme ilmastosta? jos haluamme ratkaista ilmastokriisin kestävästi, meidän on otettava huomioon myös eläinten oikeudet.
Maapallon nisäkkäistä 60 prosenttia on ihmisen ruoaksi kasvattamaa karjaa ja vain 4 prosenttia luonnonvaraisia eläimiä. Maailman kaikista linnuista 70 prosenttia on siipikarjaa. Eläintuotanto kiihdyttää ilmastokriisiä ja edistää luontokatoa. Silti eläintuotantoon ei juuri puututa, paitsi tehostamalla sitä. Eläimiä jalostetaan, jotta ne kasvavat yhä nopeammin ja pienemmällä rehumäärällä. Eläimiä kasvatetaan yhä isoimmissa tuotantolaitoksissa.
Ilmastokriisi on sosiaalisen oikeudenmukaisuuden kysymys. Jos eläinten oikeuksia poljetaan yhä enemmän ilmanmuutoksen vuoksi, voimmeko todella kutsua eläinperäistä ruokaa vastuulliseksi? Myös päästöjen kannalta kasviperäinen ruoka on aina parempi vaihtoehto.
Kirjailija ja kansalaisaktivisti Risto Isomäen mielestä sekä hallitukset että ympäristöliike ovat toimineet edesvastuuttomasti vähätellessään eläintuotannon osuutta ilmasto-ongelmasta.
“Asia on tietysti vaikea sekä poliitikoille että ympäristöjärjestöille, koska suurin osa ihmisistä on edelleen lihansyöjiä. Meillä ei kuitenkaan ole minkäänlaisia mahdollisuuksia selvitä ilmastokriisistä vähentämättä eläinperäisen ravinnon osuutta ruokavaliostamme”, Isomäki sanoo.
Tällä hetkellä Isomäen agendalla on erityisesti Amazonin sademetsä ja Amazonia ei saa kuolla -kampanja. Kampanjan tavoitteena on saada Suomi yhteistyöhön Brasilian kanssa Amazonin pelastamiseksi.
Amazonin sademetsistä on nyt tuhottu jo noin 20 prosenttia ja toinen 20 prosenttia on menettänyt ison osan puustostaan. Tuhoutuneesta sademetsäalueesta vähän yli 80 prosenttia on karjalaitumena ja loppuosalla kasvatetaan pääosin soijaa tai muuta karjan rehua. Noin 75–95 prosenttia Amazonin metsätuhoista on seurausta lihan ja muiden eläinperäisten tuotteiden tuotannosta.
”Ihmiskunnan halu tuottaa yhä suurempia määriä lihaa ja muita eläinperäisiä tuotteita uhkaa pelkästään Amazonian tuhoutumisen kautta varmistaa täysimittaisen ilmastokatastrofin toteutumisen.”
Isomäen mukaan eläintuotannon päästöt ovat myös muualla paljon suuremmat kuin on haluttu myöntää. Tekoaltaiden ja rehevöityneiden järvien metaanipäästöt eivät ole energiantuotannon tai luonnollisia päästöjä, ne ovat seurausta maatalouden ja ennen kaikkea eläintalouden synnyttämästä rehevöitymisestä.
”Tuhansien eri tutkimuksien perusteella vaikuttaa myös siltä, että miljardit laidunmaa- ja rehupeltohehtaarit vapauttavat edelleen ilmakehään hyvin suuria
teksti taija rinne • kuvat i s tock.com / u we-Bergwitz, Benjamin Blomstedt / w e a nimals mediamääriä hiilidioksidia. Näitäkään päästöjä ei kuitenkaan tällä hetkellä lasketa ihmisen aiheuttamiksi kasvihuonepäästöiksi", Isomäki sanoo.
Suomessa käytetty soijarehu saattaa aiheuttaa metsäkatoa
Suomessa brasilialaista soijaa käytetään yhä yleisesti sikojen ja broilerin ruokintaan. Finnwatch teki vuonna 2021 kyselyn 12 liha- ja rehuteollisuuden yritykselle. Niistä yhdeksän kertoi, että heidän tuotteissaan käytetään brasilialaista soijaa.
”Broilerien tuotantoon liittyy myös metsäkatokysymys. Suomalaisessakin tuotannossa käytetty rehu saattaa aiheuttaa metsäkatoa”, WWF:n suojeluasiantuntija Elisa Niemi kertoo.
WWF:n vuonna 2021 toteutetun kyselyn perusteella broilereiden ja kananmunien tuotannossa käytetyn soijarehun alkuperästä ei ole aina varmuutta. Suomeen tuotiin yhä soijarehua, jonka tuotanto on saattanut aiheuttaa metsäkatoa.
WWF:n selvityksessä seitsemän vastaajaa kahdestatoista oli allekirjoittanut suomalaisen soijasitoumuksen. Sitoumuksen tavoitteena on siirtyä vastuullisesti tuotettuun soijaan. Sertifiointi on siis lisääntynyt, mutta se perustuu niin kutsuttujen sertifikaattikredittien ostoon. Kreditit toimivat niin, että yritys hankkii ostamansa soijan verran sertifikaattikredittejä. Tämä taas
voi tarkoittaa sitä, että ostettu soija voi kuitenkin olla peräisin juuri raivatulta pellolta, jonka tieltä on tuhottu metsää tai muuta luonnontilaista elinympäristöä.
WWF:n soijaselvityksessä todetaan, että lihansyönnin vähentäminen ja siirtyminen kohti kasvipainotteista ruokavaliota vähentää lihan kysyntää ja samalla soijarehuntuotantoa.
”Eläintuotannon ilmastopäästöt ovat merkittävät. Viime vuosina on noussut yhä selkeämmin yleiseen keskusteluun, että samalla, kun toimitaan ilmastokriisin pysäyttämiseksi, täytyy torjua myös luontokatoa. Eläintuotanto vie valtavasti maa-alaa. Jos emme muuta ruokajärjestelmää, emme pysty ratkaisemaan ihmiskunnan keskeisiä haasteita”, Niemi sanoo.
Ilmastokriisi ja pandemiariskit pakottavat puhumaan eläimistä
Broilerinkasvatukseen liittyy erityisen paljon hyvinvointiongelmia. Suomalainen syö vuosittain 28,3 kiloa broilerinlihaa, eli lähes 17 broileriyksilöä. Kaiken kaikkiaan Suomessa teurastetaan ja syödään noin 82 miljoonaa broileriyksilöä vuodessa. Keskikokoisella suomalaisella tilalla on kerrallaan yhteensä noin 70 000 broileria. Broilerikana on jalostettu kasvamaan epäluonnollisen nopeasti syötävään kokoon: sen paino yli 30-kertaistuu reilussa kuukaudessa. Vaikka lintu näyttää 2,2 kiloisena aikuiselta kanalta, se on todellisuudessa pieni
”Jos eläinten näkökulmaa ei oteta huomioon, voidaan päätyä tekemään uusia huonoja päätöksiä.”
viisiviikkoinen linnunpoikanen. Nopea kasvatustahti ja jalostus aiheuttavat linnuille kärsimystä ja ahdas kasvatustila estää lajityypillisen käyttäytymisen.
Broilerin- ja kalankasvatusta puolustetaan eettisyydellä ja kestävyydellä ilmastonäkökulmasta. Kasvatus kuitenkin aiheuttaa kärsimystä miljoonille eläinyksilöille. Animalian kampanjavastaava Tiina Ollilan mielestä tämä tuntuu uskomattomalta.
”Broilerin- ja kalantuotanto vaatii vuosittain miljoonien ja kymmenien miljoonien tuntevien yksilöiden tappamista, jota ei voi massatuotannossa tehdä ’inhimillisesti’. Eläintuotannon välttämättömien käytäntöjen piilottaminen kuluttajien katseelta on onnistunut, mutta nyt osana muun muassa pandemiariskejä ja ilmastokriisin päivänpolttavia puheenaiheita myös eläimistä on pakko alkaa puhua”, Ollila sanoo.
Ollilan mukaan eläinoikeudet ja ilmastokysymys yhdistetään ympäristöliikkeen ja eläinoikeustoimijoiden yhteistyöllä. Hän myös toivoo, että media tarttuisi rohkeammin eläinaiheisiin.
”Eläintuotannon osuutta tulisi tuoda esiin paitsi päästöissä, myös maankäytössä. Suomessa ei ole käyty aidosti yhteiskunnallista keskustelua siitä, miten suurin
osa pelloista on eläintuotannon käytössä ja miten eläintilojen lanta on vaikuttanut Itämereen”, Ollila sanoo.
Hänen mukaansa on tärkeää, että eläinoikeudet näkyvät myös ympäristöliikkeen puheissa. Jos eläinten näkökulmaa ei oteta huomioon, voidaan päätyä tekemään uusia huonoja päätöksiä.
”Vaarana on se, että eläinteollisuuden alat edunvalvojineen onnistuvat hyvinvointipesemään tuotantoa tai perustelemaan vaikkapa broilerintuotantoa vähäpäästöisenä eläintuotannon muotona.”
Ollila ymmärtää, että eläinoikeusnäkökulman mukaan ottaminen ilmastokeskusteluun voi olla vaikeaa.
”Eläinten sivuuttaminen on ollut helppoa, sillä eläimiä puolustaa niin harva ja eläinoikeuksista puhuminen ärsyttää monia ihmisiä.”
Jotta ilmastokeskustelussa otettaisiin huomioon kaikki ilmastokriisiin vaikuttavat tekijät, eläintuotannosta pitää uskaltaa puhua. Helsingin Sanomat julkaisi heinäkuussa jutun, jossa kyseenalaistettiin broilerintuotannon eettisyys ja ilmastoystävällisyys. Eläinoikeudet ja ilmasto alkavat pikkuhiljaa näkyä yhdessä. Kenties meillä tehdään lähitulevaisuudessa ilmastopolitiikkaa, joka huomioi myös eläinyksilöt.”
Jätä eläinrakkautesi elämään
Testamenttilahjoitus on kaunis ja vaikuttava tapa varmistaa, että sinun tahtosi toteutuu ja työ eläinten hyväksi jatkuu.
Tutustu lisää
testamenttilahjoitukseen:
animalia.fi/testamenttilahjoitus tai ota
yhteyttä: Jussi Koiranen, talouspäällikkö, p. 040 590 5575
Luolakoirakokeet tulisi kieltää harrastajien vastustuksesta huolimatta
luolakoirien taipumuskokeet nousivat suuren yleisön tietoisuuteen maaliskuussa 2023. silloin oikeutta eläimille julkaisi saamansa videot luolakoirien taipumuskokeiden julmuudesta syksyltä 2022.
Taipumuskokeessa elävä kettu odottaa vanerista rakennetussa, luolaa mallintavassa käytäväverkostossa koiraa. Koira tarkastaa luolaston ja painostaa kettua. Sääntöjen mukaan kontaktia eläinten välille ei pitäisi syntyä. Videot kuitenkin osoittivat toista: koirat pääsivät puremaan kettuja. Kokeessa yksi kettu voi joutua jopa tunnin ajan luolakoirien ahdistamaksi.
Elävien kohde-eläinten käyttö aiheuttaa niille kärsimystä. Koetta valvoo eläinlääkäri. Hän saa korvauksen kokeen järjestäjältä, jonka toimintaa hänen pitäisi samalla valvoa. Lisäksi sekä kokeessa että itse metsästyksessä on riskejä myös koiran hyvinvoinnille, jos saaliseläin puolustautuu.
Maa- ja metsätalousministeriön alainen seura- ja harrastuseläinten hyvinvoinnin neuvottelukunta, jossa Animalialla on edustus, on jo helmikuussa 2023 sekä aiemmin vuonna 2016 kannattanut luolakoirien taipumuskokeiden kieltämistä.
Kennelliitto vaikuttaa haluttomalta elävien kettujen käytön kieltämiseen
Myös kettujen pito-olosuhteet kokeiden välillä aiheuttavat niille vakavia hyvinvointiongelmia. Ruokavirasto päätti talvella, että luolakokeita varten pidettävien kettujen pitäminen turkistarhahäkeissä ei ole enää sallittua. Päätös perustui hovioikeuden antamaan aiempaan tuomioon yhdelle kettujen omistajalle.
Videoiden tultua julki Kennelliitto ilmoitti keskeyttävänsä luolakoirakokeet. Kennelliiton valtuustokokouksessa marraskuussa tullaan päättämään kokeiden jatkosta ja mahdollisista sääntömuutoksista. Tällä hetkellä kaikki viittaa kuitenkin siihen, että luolametsästyksen harrastajilla ei ole halua elävien kettujen käytön kieltämiseen luolakokeissa.
Animalia jatkaa luolakokeiden täyskiellon vaatimista.
teksti micaela morero • kuva oikeutta eläimille cc ByEU-komissio valmistautuu eläinkokeiden osittaiseen lopettamiseen
eurooppalaisten eläinjärjestöjen ”end animal testing” -kansalaisaloite sai eu-komissiolta lupaavan vastauksen: komissio aloittaa etenemissuunnitelman valmistelun eläinkokeiden osittaiseksi lopettamiseksi.
Eläinjärjestöjen keräämässä eurooppalaisessa kansalaisaloitteessa komissiota vaadittiin laatimaan konkreettinen suunnitelma eläinkokeettomaan tieteeseen siirtymiseksi. Lisäksi siltä vaadittiin kosmetiikan eläinkoekiellon turvaamista sekä EU:n kemikaalilainsäädännön muuttamista niin, ettei kemikaalien turvallisuuden tutkimisessa lisätä vaatimuksia uusista eläinkokeista.
Komissio antoi vastauksensa aloitteeseen heinäkuun lopussa. Koe-eläinten kannalta vastauksessa positiivista on se, että komissio alkaa työstämään etenemissuunnitelmaa eläinkokeiden osittaiseksi lakkauttamiseksi EU:ssa. Suunnitelma tulee sisältämään erilaisia välitavoitteita, ja
sen on määrä olla valmis viimeistään vuonna 2025. Se tulee kattamaan kemikaalilainsäädännön alle kuuluvat eläinkokeet.
Kosmetiikan eläinkoekiellosta ei pidetä kiinni
Komission vastauksen suuri pettymys koskee kosmetiikan eläinkokeita. Siitä huolimatta, että EU on virallisesti kieltänyt kosmetiikan eläinkokeet, ei kiellosta pidetä kiinni. Kemikaalien turvallisuustutkimusten varjolla kosmeettisten aineiden eläinkokeet sallitaan EU:ssa riippumatta siitä, käytetäänkö kemikaalia yksinomaan kosmeettisissa valmisteissa vai myös muissa tuotteissa. Tämä vesittää kosmetiikan eläinkoekieltoa huomattavasti, eikä tilanteeseen ole tulossa muutosta.
Vastauksessa oli kuitenkin myös useita myönteisiä asioita etenemissuunnitelman lisäksi. Komissio esimerkiksi selvittää asiantuntijakomitean perustamista neuvomaan eläinkokeettomien tutkimusmenetelmien kehittämisessä ja käyttöönotossa. Komissio lupasi myös tukea eläinkokeettomien tutkimusmenetelmien kehittämistä huomattavalla rahoituksella.
Animalia yhdessä muiden eläinjärjestöjen kanssa jatkaa vaikuttamistyötä, jotta komissio pitää kiinni nyt tehdyistä lupauksistaan. Järjestöt vaativat edelleen myös kosmetiikan eläinkoekiellon noudattamista ja asian ottamista uudelleen käsittelyyn.
Eläimille omistautunut eläinlääkäri teki arvokkaan lahjoituksen Animalialle
kouvolalainen eläinlääkäri ja animalian aktiivi erja saarto lahjoitti eläinklinikkansa entisen toimitilan animalialle. kouvolan animalian uuden toimiston avajaisia vietettiin kesäkuussa.
teksti taija rinne • kuvat marko pekkarinen & leila niemiErja saarto liittyi Animalian jäseneksi jo 11-vuotiaana 1980-luvun puolivälissä, kun järjestö oli vielä nimeltään Koe-eläinten Suojelu ry. Saarrolla oli alusta saakka voimakas tarve kertoa eläinten kohtelusta muille.
”Sain kirjekaveriltani Koe-eläinten Suojelun esitteitä ja luin Kani ei osaa itkeä -kirjan, ja minulle tuli hirveä tarve kertoa muillekin eläimille tehtävistä hirveyksistä. Kuvittelin, että jos ihmiset tietäisivät, mitään tällaista ei tapahtuisi. Turhauduin, kun tajusin, että suurin osa ihmisistä ei välitä. Siitä lähtien olen etsinyt keinoja saada ihmiset välittämään”, Erja Saarto kertoo.
Eläinten oikeuksien edistäminen on hidasta, ja se voi turhauttaa. Saarto tietää, että työ kuitenkin tuottaa tulosta, vaikka sitä ei heti näe.
”Itse olen jaksanut, koska tiedän olevani oikealla asialla, kun olen eläinten puolella. Kun olen ollut mukana niin pitkään, että näen myös muutokset, vaikka ne ovatkin tapahtuneet tuskallisen hitaasti. Turhautumiseen on täysi oikeus, ja sitä voi purkaa esimerkiksi keskustelemalla muiden ihmisten kanssa, menemällä kuntosalille tai lähtemällä metsään lenkille.”
Saarron mielestä paljon on kuitenkin päästy eteenpäin eläinoikeusliikkeen työn ansiosta.
”Vaikka kehitys on ollut hidasta, epäkohtia on vähitellen saa tu suuren yleisön tietoisuuteen. Ihmisten mielipiteet ovat muut tuneet, ja esimerkiksi vegetuotteiden tarjonta on lisääntynyt todella paljon. Turkistarhauskielto on lähempänä kuin koskaan. Näin jälkikäteen katsottuna on hienoa nähdä, että asiat edisty vät, ja koen, että pieni osa siitä on minun ansiotani.”
Saarto on tehnyt myös testamentin Animalialle Opiskeluaikanaan Saarto toimi aktiivisena Animalian opiskelija ryhmässä ja oli muutaman vuoden Eläinlääketieteen Kandidaat tiyhdistyksen eläinsuojeluvastaavana. Eläinlääkärin työt Saarto aloitti vuonna 2000. Vuonna 2009 hän muutti Kouvolaan, ja Eläinklinikka Siili aloitti toimintansa vuonna 2011
”Olin klinikan ainoa eläinlääkäri ja hoidin enimmäkseen lemmikkejä, kuten kissoja, koiria, kaneja, marsuja, hiiriä, hams tereita, kilpikonnia ja joskus luonnoneläimiä. Meillä oli erittäin mukava asiakaskunta. Tavoitteenani oli hoitaa jokaista eläintä yksilönä ja mahdollisimman hyvin.”
Viime vuoden keväällä Saarrolla todettiin levinnyt rintasyöpä ja hän joutui tekemään vaikeita päätöksiä eläinlääkäriaseman suhteen.
”Yritin ensin etsiä Siilin toiminnalle jatkajaa, mutta kiinnos tuneita ei löytynyt. Yritin myös myydä toimitilaa, mutta sitten keksin, että voisin lahjoittaa sen Animalialle. Olen tehnyt testa mentin Animalian hyväksi, joten toimitila olisi joka tapauksessa päätynyt yhdistykselle ennemmin tai myöhemmin. Näin se saa tiin heti hyötykäyttöön”, Saarto kertoo.
Erja Saarto on tehnyt ensimmäisen testamenttinsa Animali alle jo lukioaikana.
”Eläinoikeusjärjestöistä Animalia oli luonnollinen valinta, koska olen ollut jäsen niin pitkään ja järjestön toimintatavat ovat omien arvojeni mukaisia. Animaliasta on kasvanut valtakunnal lisesti arvostettu järjestö, jonka kannanotoilla on oikeasti mer kitystä. Animalian ansiosta eläinten hyvinvointiin liittyvät asiat pysyvät näkyvillä ja edistyvät. Hitaasti mutta varmasti.”
”Täydellinen ei tarvitse olla”
Kouvolan Animalian toimintaan Saarto tuli mukaan vuoden 2023 alussa. Kevään aikana hän on ollut mukana performanssissa turkistarhausta vastaan ja remontoimassa lahjoittamaansa toimitilaa. Lisäksi alueosasto on muun muassa järjestänyt elokuvaillan, kirjoittanut mielipidekirjoituksia, pitänyt infopöytää ja kerännyt lipaskeräyksellä rahaa Animalialle.
Saarto kertoo, että Kouvolassa on aktiivinen porukka, johon on ollut helppo tulla mukaan. Toimintaan ovat tervetulleita kaikki, jotka haluavat tehdä maailmasta paremman paikan eläimille.
”Ei ole pakko ryhtyä heti vegaaniksi ja heittää vanhoja nahkakenkiä roskiin. Sekin on jo edistystä, jos pitää yhden kasvisruokapäivän viikossa ja vaihtaa käyttämänsä kosmetiikkatuotteet ja pesuaineet eläinkokeettomiin. Moni tuntuu ajattelevan, että eläinoikeusasiassa olisi "kaikki tai ei mitään" -sääntö, mutta ei siinä ole. Täydellinen ei tarvitse olla.”
Loppuun Saarto haluaa lisätä Edmund Burken sitaatin: "Kukaan ei tee suurempaa virhettä kuin hän, joka ei tehnyt mitään, koska kykeni vain vähään."
Haluatko mukaan Kouvolan Animalian toimintaan? Ota yhteyttä: p. 040 328 6558, kouvola@animalia.fi. Toimitila sijaitsee
Saatavilla kirjakaupoista, marketeista, äänikirjapalveluista ja osoitteesta:
INTOKUSTANNUS.FI
AVARRA MAAILMANKUVAASI.
Koukuttava ekologinen trilleri vie painajaismaiseen eloonjäämistaisteluun keskelle valtamerta –maapallon viimeistä suurta tuntematonta erämaata. Elämysten ja jännityksen ohella Risto Isomäki tarjoilee lukijalle runsaasti tutkimustietoa sekä poliittisia, ekologisia ja yhteiskunnallisia näkökulmia.
Tilaajille myös oma leffanäytös ja neljä klubi-iltaa!
Tilaa lehti: maailmankuvalehti.fi/tilaa-maailman-kuvalehti
vegaanisen leivonnan salaisuudet
Tiina Tohu & Satu Hietanen: Urbaani vegenda. Tammi 2023. 176 s.
myös taitamaton kokki pääsee suussa sulavien herkkujen ääreen Urbaani Vegenda -kirjan reseptejä toteuttaessaan. Tiina Tohun kirjoittamat ohjeet ovat selkeät sekä helppolukuiset. Kaikki vinkit vegaaniseen leivontaan on avattu heti kirjan alussa. Millä saadaan aikaan kuohkeutta? Mikä sidosaine pitää pullat kasassa? Ei mysteereitä, vaan selkeitä ja ytimekkäitä ohjeita.
Rakastan hyvin kuvitettuja reseptejä, koska niistä näkee halutun lopputuloksen, eikä tästä kirjasta kuvia puutu. Satu Hietasen valokuvaamat annoskuvat tuovat veden kielelle ja saavat sinut hetkessä suunnittelemaan kauppalistaa.
Kirjasta löydät tarjottavaksi monenlaista piirakkaa, pullaa ja kääretorttua sekä pienempään makeannälkään keksejä tai pullaa. Ohje löytyy myös jäätelöön ilman jäätelökonetta, mikä tuo täyden lohdun syksyn sadepäiviin.
J o WI SI hvonen
miten elää rikkoutuneessa maailmassa?
Ville-Juhani Sutinen: Hajonneen maailman käyttöohje. Kuinka oppia elämään rikotussa ympäristössä ja rakastamaan sitä. Into Kustannus 2023. 318 sivua.
hajonneen maailman käyttöohje pohtii, miten elää rikkoutuneessa maailmassa. Lukijaa kuljetetaan paikasta toiseen: Hollannissa varaudutaan yhä rajumpiin tulviin, Kaliforniassa on totuttu maastopalojen savuihin, eläinsuhteemme on vinksallaan ja kirpputorit tursuvat tavaraa – tämä kaikki on jo tapahtunut, tällaisessa maailmassa elämme.
Mikä on tässä ajassa ”luonnollista”? Ville-Juhani Sutisen mukaan se on kunkin ajanhetken määrittämä asia. Ihmisen aikakauden, antroposeenin, luonto on tässä ja nyt. Siihen sisältyvät niin keskoskaapit kuin tekosaaret. Eläintuotantoa puolustavassa retoriikassa pidetään silti kiinni lihan ”luonnollisuudesta”. Sutinen argumentoi, että tehdasmaisesti tuotettujen eläinten kehoista tehdyissä tuotteissa on hyvin vähän aitoa. Vierailu Meeat-yrityksessä vakuuttaakin, että kasviliha on luonnollista.
er J a laakkonen
lohibisnes ei kestä kritiikkiä
Simen Saetre ja Kjetil Ostil: Vieras laji – Kuinka lohesta tuli miljardibisnes. Suomentaja: Heli Mäntyranta. Gummerus 2023. 489 s.
norjan luonto tuo mieleen kirkkaat vuonot, joissa lohet vaeltavat sankoin joukoin. Meille uskotellaan ruokamainoksissa, että myös kasvatetut lohet tulevat tästä maailmasta. Todellisuus on kuitenkin toinen: ihmisen muokkaama uusi kala – kasvatuslohi – on risteytynyt luonnonlohen kanssa, mikä on vaikuttanut merkittävästi luonnontilaisten lohikantojen vähenemiseen.
Norjalaisten toimittajien Simen Saetren ja Kjetil Ostilin kirja Vieras laji pureutuu tutkivan journalismin otteella yhteen ristiriitaisimmista eläinteollisuuden aloista. Kirja tuo esille yksityiskohtaista tietoa alan eettisistä ja ympäristöön liittyvistä ongelmista. Lohibisneksessä voiton tavoittelu on johtanut yhä uusiin ongelmiin alan alkuajoista 1970-luvulta lähtien. Esimerkiksi lohien rehussa käytettävät kemikaalit ja lohitäin torjunta-aineet ovat myrkyttäneet meriekosysteemiä ja vähentäneet katkarapukantoja. Lohen jalostus on johtanut vakaviin kalojen hyvinvointiongelmiin, kuten sydämen ja luuston heikkenemiseen sekä alttiuteen taudeille.
Kirja kuvaa kiinnostavalla tavalla kalabisneksessä vallitsevaa suljettua kuplaa, jossa vain alalle myönteiset näkökulmat pääsevät esille ja kriittiset tutkijat vaiennetaan. Alalle suotuisat viranomaiset, poliitikot ja tutkimuslaitokset muodostavat verkoston, joka suojelee toimintaa ja peittää epäkohtia. Lohenkasvatus on surullinen esimerkki siitä, miten ihminen käyttää ja muokkaa luontoa ja eläimiä taloudellisen voiton maksimoimiseksi.
hannele ahponenBroileri – tuote vai tunteva olento?
broileri esiintyy kirjallisuudessa useimmiten ruokana, esimerkiksi keitossa tai nugettina. erityisesti 2000-luvulta alkaen broileri on ollut myös kärsivä, jalostettu kana.
Kirjallisuudentutkija
helinä ääri väitteli kesällä Turun yliopistossa otsikolla “Broilerikulttuuri. Lihateollisuuden kanat suomenkielisessä proosassa ja sarjakuvassa vuosina 1969–2019”.
“Alusta alkaen oli mielessä, että haluaisin vaikuttaa kanojen ja myös kaikkien muiden tuotantoeläinten asiaan. Eli kanat olivat ensin, kirjallisuudentutkimus sen jälkeen”, Helinä Ääri kertoo.
Äären tutkimus on paitsi kirjallisuudentutkimusta, myös kriittistä eläintutkimusta. Siihen sisältyy elimellisesti ajatus vaikuttamisesta ja eläinten kohtelun parantamisesta. Ääri löysi kirjallisuudesta laajan aineiston, 160 broilerikuvausta. Tutkimusaineistoon rajautui 70 tekstiä neljältä vuosikymmeneltä.
“Broilerintuotanto on niin nuori alana, että pystyin ottamaan koko tuotannonalan historian yhteen väitöskirjaan. Monessa muussa tapauksessa se ei olisi mahdollista.”
Kulttuurisesti joustava broileri Suurin osa broilerikuvauksista on kuvauksia ruoasta. Eläviä broilereita ja tuotantoa kuvataan vain vähän. Tyypillisesti kuvaus on lyhyt, esimerkiksi joku syömässä broileria sisältävää ruokaa. Äären mukaan ruokakulttuurinen murros näkyy kuvauksissa. Kuvaukset ovat myös lisääntyneet yhtä aikaa tuotannon ja kulutuksen kanssa.
Viittauksia broilerien kärsimykseen ja broilerien jalostukseen löytyy 2000-luvulta lähtien. Kirjallisuudessa on esimerkkejä tilanteista, joissa joku syö broileria ja joku toinen ei, koska on kasvissyöjä tai vegaani. Kulttuurinen hahmotus siitä, että broilerintuotanto ylipäänsä
on olemassa ja että broileri on tuntoinen olento, on lisääntynyt.
“Kuvauksissa on selkeästi eroja siinä, olenko lukenut romanttista kirjallisuutta, rikoskirjallisuutta vai eläinoikeuskirjallisuutta. Esimerkiksi Animalian kustantama Halpaa makkaraa -sarjakuva vuodelta 2000 keskittyy selvästi tehotuotantokritiikkiin, joten broilerikuvauksiin syntyy vivahteikkaampaa kuvausta broilereista.”
Broilerinliha on kulttuurisesti joustavaa: se näyttäytyy miehisenä grillattavana lihana ja toisaalta kevyempänä, jopa kasvinkaltaisena vaihtoehtona laihduttajille ja urheilijoille. Broilerin ilmastovaikutus on naudanlihaa vähäisempi, joten se on käynyt siksi myös ilmastopuheeseen.
"Broileri on ajallisesti nuori lihatyyppi, ja siksi se mahdollisti tuotannon alussa laajat eri kohderyhmille suunnatut markkinointikampanjoinnit. Sen taakkana ei ole niin pitkäaikaisia perinteitä kuin vaikkapa naudanlihalla, joten siihen on voitu liittää monenlaisia erilaisia merkityksiä”, Ääri kertoo.
Eläinoikeustietoinen lukeminen
Vaikka lukija ei olisikaan tutkija, samantyyppistä tutkivaa otetta voi harjoitella. Ensimmäinen askel on huomata ja tunnistaa muihin eläimiin ja tuotannossa pidettäviin eläimiin kohdistettua väkivaltaa.
“Kun lukiessa osaa huomioida muut eläimet, myös ajattelu kehittyy. Toki se ei ole suoraviivaista, mutta fiktiolla on mahdollisuus yllättäviin yhteyksiin.”
Sen jälkeen, kun tekstistä huomaa muunlajiset eläimet, on aika kiinnittää huomiota lajienvälisiin suhteisiin.
“Tutkimuksellisesti ei riitä, että huomioi kokonaisista teoksista vain eläinmainintoja ja näin vaikkapa sivuuttaisi
teoksen ihmisiin kohdistuvan väkivallan tai muun kuvauksen.”
Eläinoikeustietoinen lukeminen nostaa esiin tulkintoja, jotka muille lukijoille ja kirjallisuudesta keskusteleville ovat pysyneet aikaisemmin piilossa, ja nämä tulkinnat ja huomiot voidaan kokea epäsopiviksi. Äären tutkimuksessa tämä voisi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että suuri osa broilerikuvauksista liittyy tavanomaisesti broileriin ruokana, ja Äären tutkimus nostaa ne esiin valossa, joka paljastaa resepteihin uppoutuvan väkivallan broilereita kohtaan.
“Toivoisin lisää eläintutkimukseen ja eläinoikeuskeskusteluun tarkkuutta siitä, mistä lajeista puhutaan tai kenestä puhutaan. Meillä ihmisillä ja kanoilla on paljon yhteistä, mutta myös paljon eri tarpeita ja mielenkiinnon kohteita. Haluan kokeilla, mitkä ovat kirjallisuuden mahdollisuudet tuoda esiin kanallisuutta ja pohtia, miten voisimme elää kanojen kanssa mielekkäissä suhteissa”, Ääri sanoo.
teksti tiina ollila • kuva tuula siira • kuvitus oona raadelmaAnimaalit kautta maan
Animalia some
Rovaniemen Animalia vietti kesäistä VegePiknikkiä!
Seuraa Rovaniemen Animaliaa Facebookissa ja Instagramissa @animaliarovaniemi
Turun alueosasto talkoili Eläinsuojeluyhdistys Kuuran eläinten turvakodissa.
Seuraa Turun Animaliaa Facebookissa ja Instagramissa @animaliaturku
vapaaehtoiset ovat animalialle tärkeitä! Vapaaehtoisena pääset toimimaan eläinasioiden puolesta itsellesi sopivalla tavalla. Tarvitsemme apua monenlaisiin tehtäviin. Liity vapaaehtoisten listalle: Täytä lomake verkkosivuillamme animalia.fi, niin saat tietoa oman paikkakuntasi vapaaehtoistyön mahdollisuuksista sähköpostiisi. Tule mukaan alueosastotoimintaan: Ryhmässä on voimaa! Ota yhteyttä sinua lähimpään alueosastoon ja kysy lisää. Sähköpostiosoitteet ovat muotoa paikkakunta@animalia.fi.
Myös Kotkassa nautittiin VegePiknikistä ja aurinkoisesta säästä.
Seuraa Kotkan Animaliaa Facebookissa ja Instagramissa @animaliakotka
Pääkaupunkiseudulla toimii myös karhuryhmä (karhuryhma@ animalia.fi). Eläinoikeusvaikuttajat on paikkariippumaton toimintaryhmä Telegramissa (tiina.ollila@animalia.fi)
Lisätietoja: animalia.fi/vapaaehtoiset Tervetuloa mukaan toimintaan!
Martta Kinnunen, vapaaehtoiskoordinaattori martta.kinnunen@animalia.fi puh. 045 632 8072
Pääkaupunkiseudun Animaliassa
huumori ja yhteinen päämäärä yhdistää
salla nylund on ollut animalian pääkaupunkiseudun alueosaston vapaaehtoisena jo 15 vuotta. turkistarhausta hän pitää suomelle nolona alana, joka tulee lakkauttaa.
Miten tulit mukaan Animalian toimintaan ja kauanko olet ollut vapaaehtoisena?
Tulin harjoittelijaksi Animalian toimistolle, ja siitä sitten innostuin liittymään Animalia PKS:n toimintaan vuonna 2008
Mikä on mielestäsi eläinoikeuksien näkökulmasta räikein epäkohta?
Turkistarhaus. On erittäin noloa Suomelle, että pidämme kynsin hampain kiinni kuolevasta tuotannosta vain poliittisten mielipiteiden takia.
Entä mikä on hienoin saavutus tähän saakka?
Viimeisin hieno saavutus on 1,5 miljoonaa allekirjoitusta EU:n kansalaisaloittee-
seen turkistarhauksen kieltämiseksi EU:n alueella.
Mitä Animalian pääkaupunkiseudun alueosastolle kuuluu?
Meillä oli hieno International Respect the chickens day 4. toukokuuta, jolloin yhdistimme hyvän vegaanisen ruoan, Pikku Kanasen, kanatietokilpailun ja hauskat kana-askartelut. Osallistuimme myös Pride-marssille sateista huolimatta. Kesätauon jälkeen tapaamme taas joka toinen torstai Animalian toimistolla.
Mikä on parasta Animalian vapaaehtoistoiminnassa?
Animalian leirit ovat aina ihania. Samanhenkiset ihmiset tekevät yhdessä jotain maailman julmuuksille, ja siellä saa aina
erinomaista vertaistukea, kun nuo kauheudet masentavat.
Millainen porukka Animalia PKS on?
Meillä on hyvänhenkinen pieni aktiiviporukka, johon kyllä mahtuu lisää muita! Omanlainen huumori ja halu auttaa yhteisen päämäärän eteen toimivat. PKS:n tapaamiset ovat matalan kynnyksen tilaisuuksia, joihin ei tarvitse tuoda kuin itsensä paikalle. Sieltä voi lähteä aiemmin tai tulla myöhässä, ihan omien aikataulujen mukaan. Yleensä meillä on myös jotain pientä tarjottavaa.
Seuraa Animalia PKS:ää Instagramissa ja Facebookissa: @animaliapks. Ota yhteyttä: paakaupunkiseutu@animalia.fi
on taas juuresten aika. kausiruokaan ja villivihanneksiin erikoistunut kun ketunleivät kukkivat -blogin heidi lehtinen suunnitteli animalialle satokauteen sopivan menun, jossa lempeä keitto saa potkua chilisiemenistä ja ihanat ruusukaalit maustetaan sinapilla. pirteä porkkana-rakuunahillo sopii tuoreen leivän tai vegejuustojen kylkeen.
Papu-juureskeitto & paahdetut chilisiemenet
1 kg jauhoista perunaa
500 g lanttua
2 purkkia (yht. 460 g) käyttövalmiita, isoja valkoisia papuja
1 l vettä
2,5 dl kasvipohjaista ruokakermaa
2 tl suolaa
1 rkl sipulijauhetta
1 tl valkosipulijauhetta
Lisäksi
0,5 dl kurpitsansiemeniä
0,5 dl auringonkukansiemeniä
1 rkl oliiviöljyä
1–2 tl chilihiutaleita
1 Kuori ja paloittele perunat sekä lantut. Lantut kypsyvät perunoita hitaammin, joten paloittele ne perunoita pienemmiksi.
2 Laita lanttupalat kattilan pohjalle, perunat niiden päälle ja kaada vesi päälle. Mausta suolalla. Keitä kasvikset kypsiksi.
Sinappihunnussa paahdetut ruusukaalit
400 g ruusukaalia
0,5 dl makeahkoa sinappia
0,5 dl oliiviöljyä
1 rkl seesaminsiemeniä suolaa & mustapippuria maun mukaan
1 Poista ruusukaaleista uloimmat lehdet. Leikkaa kannat pois ja halkaise kerät.
2 Sekoita kaalit, öljy ja sinappi keskenään kulhossa, mausta suolalla ja mustapippurilla ja kaada uunivuokaan. Ripottele pinnalle seesaminsiemeniä.
3 Paahda 200 asteisen uunin ylätasolla noin 20 minuuttia (voit sekoittaa kerran puolivälissä), kunnes kaalit ovat saaneet kauniin pinnan..
Rakuuna-porkkanahillo
250 g porkkanaa kuorittuna ja paloiteltuna
1 appelsiinin mehu hedelmälihoineen (n. 1 dl)
1/2 sitruunan mehu (n. 0,5 dl)
1,5 dl hillosokeria
3
Ota keitinvesi talteen. Lisää perunoiden ja lanttujen joukkoon valutetut ja huuhdellut pavut sekä kasvikerma. Soseuta kasvikset sauvasekoittimella. Lorauttele samalla joukkoon keitinvettä, kunnes saat keitosta halutun paksuista. Mausta valkosipuli- ja sipulijauheella sekä lisää vielä tarvittaessa suolaa.
2 tl kuivattua rakuunaa
1
Keitä kuoritut, pieneksi paloitellut porkkanat vähässä vedessä (noin 2 dl) täysin kypsiksi ja kaada ylimääräinen vesi pois. Soseuta porkkanat.
2
Lisää siemenet kuumalle, kuivalle pannulle ja paahda niihin kaunis väri. Kun siemenissä on haluttu paahde, lisää oliiviöljy ja chilihiutaleet. Nosta pannu pois liedeltä ja sekoittele chilisiemeniä pannulla vielä hetki.
4
5 Ripottele valmiita chilisiemeniä keittoannoksen päälle.
Purista appelsiinista mehu, ota myös hedelmäliha talteen ja sekoita se mehuun.
3
Purista sitruunasta mehu. Lisää mehut, hillosokeri sekä rakuuna porkkanasoseeseen ja keitä miedolla lämmöllä 10 minuuttia.
Tarjoa hilloa esim. vegaanisten juustojen ja maalaisleivän kera.
Hinta
Vegaaniset pyörykät
oletko jo maistanut erilaisia vegaanisia pyöryköitä? vegepyöryköitä löytyy jo useilta merkeiltä ja lähes joka marketista. testiryhmänä toimi tällä kertaa animalian oulun alueosasto.
testivoittaja
apetit kasvisjauhispyörykät boltsi original muu – pyörykkä hälsans kök plant-based balls
4,69 € / 300 g (15,6 €/kg)
2,65 € / 210 g (12,6 €/kg)
3,19 € / 240 g (13,3 €/kg)
2,89 € / 230 g (12,6 €/kg)
Valmistaja
Valmistusmaa
Arvio
Nestle Sverige Ab
Tšekki
”Mieto tuoksu ja maku, silti sopivan mausteinen ja mehukas.”
”Tasainen tekstuuri ja rapeutta löytyy.”
”Pienen koon vuoksi sopii hyvin sormisyötäväksi.”
MeEat Food Tech Oy
Suomi
”Kiinteä ja tasainen suutuntuma, ei tuoksu voimakkaalle.”
”Hyvin maustettu: paljon makua ja mehukkuutta.”
”Grillattuna vähän kova eli kannattaa lämmittää maltillisesti.”
”Kaikin puolin hyvä peruspyörykkä!”
Apetit Oy
Suomi
”Helppo valmistaa.”
”Hyvä, pehmeä, tasainen ja kiinteä koostumus.”
”Mieto tuoksu.”
”Toisista poikkeava maku.”
”Hyvä peruspyörykkä.”
Boltsi Oy
Suomi
”Erikoisin pyörykkä ja mielipiteitä vahvasti jakava.”
”Tekstuuria löytyy: siemenet sekä näkyvät että maistuvat.”
”Samaan aikaan pehmeä ja rouskuva.”
”Juuresmainen.”
”Hajoaa helposti.”
Pisteet
Tervetuloa Eläinoikeusraportin julkaisutilaisuuteen
voiko päästöjä tosiaan torjua sulkemalla miljoonia broilereita halleihin kasvamaan lihasmöykyiksi, joiden jalat pettävät lopulta kehonpainon alla? voiko kaloja uittaa loputonta ympyrää altaissa, joissa niiden kyljet repeytyvät haavaumille?
tämä on ote Animalian historian toisesta Eläinoikeusraportista. Eläinten oikeudet ja ilmasto -teemainen raportti kritisoi nykyistä ilmastopolitiikkaa, joka tuottaa uusia kärsimyksen muotoja keskittymällä yksinomaan päästöjen vähentämiseen. Ilman eläinoikeusnäkökulmaa eläinten kärsimys jatkuu ja pahimmillaan jopa lisääntyy osana tulevien vuosikymmenten ilmastopolitiikkaa.
Haastamme tutkijat, ympäristöjärjestöt, toimittajat ja ilmastoaktivistit pohtimaan onko meillä eettisesti varaa unohtaa miljoonien Suomessa kasvavien tuotantoeläinten intressit ilmastokeskustelusta.
Ilman kaltaisiasi tukijoita pitkäjänteinen työmme eläinten oikeuksien puolesta ei olisi mahdollista. Kiitos, että olet tukenut raportin tekemistä!
Haluamme kutsua sinut Eläinoikeusraportin julkaisutilaisuuteen Helsingin keskustakirjasto Oodin Kuutio-saliin 2.10.2023 klo 17–19.30. Tilaisuuteen ei oteta ilmoittautumisia. Kuutio-saliin mahtuu 40 ensimmäistä vierasta. Eläinoikeusraportti tulee luettavaksi osoitteeseen animalia.fi/elainoikeusraportti2023
Puolustaisitko kanssamme eläinten oikeuksia?
Kuukausilahjoitus on tehokas keino puolustaa niitä miljoonia eläimiä tuotantotiloilla, turkistarhoilla ja koe-eläinlaitoksissa, jotka tarvitsevat apuamme.
Hyväsydämisten lahjoittajien ansiosta voimme tehdä töitä eläinten oikeuksien puolesta vuoden jokaisena päivänä.
Liity mukaan kuukausilahjoittajaksi animalia.fi/kuukausilahjoitus tai postita meille oheinen lomake! Postimaksu on maksettu puolestasi.
Kyllä, ryhdyn Animalian kuukausilahjoittajaksi!
Tuen työtä eläinten puolesta seuraavalla summalla: €/kk (min. 7 €/kk)
Eräpäivä on joka kuun 5. päivä 20. päivä
Nimi:
Katuosoite:
Postinumero ja -toimipaikka:
Sähköpostiosoite:
Puhelinnumero:
Syntymäaika:
Kyllä kiitos, tilaan Animalian kuukausittaisen uutiskirjeen sähköpostiini.
Lähetämme sinulle postitse ensimmäisen laskun sen jälkeen, kun kuponki on saapunut meille. Sen jälkeen voit valita, kytketkö päälle e-laskusopimuksen verkkopankissasi vai maksatko kuukausittaisen lahjoituksen kerran kuussa saapuvan paperilaskun tiedoilla. Voit postittaa tämän kupongin tällaisenaan tai sulkea sen kuoreen. Säästät postimaksun, kun kirjoitat kuoreen vastauslähetyksemme tunnuksen: Animalia ry, Tunnus 5007666, 00003 VASTAUSLÄHETYS.
Postimaksu maksettu kotimaassa
Tunnus 5007666 00003 VASTAUSLÄHETYS