Animalia 3/2012

nro 2012

3

Lehti el채inten asialla

kansalaisaloite on animalialle iso ponnistus sivu 12

hannu saloniemi el채inten asialla sivu 8

lampaiden hyvinvointi sivu 16

loite a s i a l K a ns a h a u k s e n t ar s i k si k e r s i tu m ut t a a k k a l

Sisällys

julkaisija: Eläinsuojeluliitto Animalia päätoimittaja: Laura Uotila,

laura.uotila@animalia.fi

toimitussihteeri:

Vesa Saarinen, p. (09) 7206 5914 vesa.saarinen@animalia.fi taitto: Vera Liinasaari, p. 040 753 2663 vera.liinasaari@gmail.com Osoitteenmuutokset:

Tarja Balding, p. (09) 7206 5911 tarja.balding@animalia.fi Painopaikka:

Miktor Oy, Helsinki ISSN 0783-9170 Ilmestymisaikataulu:

Nro 1 maaliskuu, nro 2 toukokuu, nro 3 syyskuu, nro 4 marraskuu. Seuraavaan numeroon tarkoitetun materiaa­lin tulee olla perillä toimituksessa 15.10.2012 mennessä.

Aineistot lähetetään lehti@animalia.fi tai osoitteella: Animalia-lehti, Suvilahdenkatu 4, 00500 Helsinki Animalia-lehti on kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtien liiton Kultti ry:n jäsen.

Ilmoitusmyynti:

Ninni Pekkala, p. 045 7750 1570 Ilmoitushinnat:

Katso ilmoitushinnat www.animalia.fi Lisäveloitukset: Värierottelut veloitetaan erikseen, määräyspaikka­korotus 20 %, liitteiden hinnat sovitaan erikseen.

Rajoitukset: Etusivulla ei julkaista ilmoituksia. Alennukset: Toistoalennus: 1. toisto 10 %, seuraavat 20 %, auktorisoidut mainos­toimistot 15 %.

Ilmoitusten peruuttaminen:

Peruutukset viimeistään seitsemän (7) vuorokautta aineiston jättöpäivän jälkeen toimitus­sihteerille.

Reklamaatiot: Kirjallisena 14 vuoro­ kauden aikana ilmes­tymispäivästä lukien.

Irtonumeromyynti:

Akateeminen kirja­kauppa.

Toiminnan kesä toiminnanjohtaja kati pulli

animalian kesä on ollut poikkeuksellisen kiireinen. Työtä ovat teettäneet turkistarhauksen lakkauttamiseen tähtäävä kansalaisaloite ja toimiston muutto Suvilahteen.

Kansalaisaloite turkistarhauksen lakkauttamiseksi lähti erinomaisesti käyntiin heti alusta alkaen. Ensimmäisten kahden viikon aikana saimme kasaan kymmenen tuhatta nimeä ja elokuussa ylitimme jo 35 000 allekirjoituksen rajan. Aloite on herättänyt myös median sekä yleisön mielenkiinnon. Tähän on vaikuttanut osittain se, että aloitteemme on todennäköisesti ensimmäinen kansalaisaloite Suomessa, joka tulee menemään eduskunnan käsittelyyn.

Aikaa aloitteeseen vaadittavien 50 000 nimen keräämiseen on yhteensä kuusi kuukautta. Tavoitteeseen pääsemiseksi tarvitsemme edelleen sinunkin apuasi!

Nimien keruu aloitteeseen tapahtuu lähes yksinomaan vapaaehtoistyönä. Tule mukaan keräämään allekirjoituksia tapahtumiin kanssamme tai kerää nimiä lähipiirissäsi tai missä vain ihmisiä saavutat. Muutamakin nimi on erittäin suuri apu työllemme!

Muistathan postittaa lomakkeet meille aina mahdollisimman pian.

Aloitteen lisäksi tehtävänä on monia muita lainsäädäntöön liittyviä töitä. Animalia sai muun muassa paikan Suomen eläinsuojelulakiuudistusta valmistelevaan ohjausryhmään. Tämä on hieno mahdollisuus meille vaikuttaa eläinsuojelulain uudistamiseen.

Se kertoo myös siitä, että työtämme eläinten asian ajajana arvostetaan.

Nostamme eläinsuojelulakiuudistuksessa esille useita teemoja. Eläinten lajityypillisen käyttäytymisen tulee uuden lain myötä mahdollistua nykyistä paremmin. Eläinten hyvinvoinnille haittaa aiheuttavaan jalostukseen tulee puuttua. Lisäksi eläimille ei tule suorittaa kipua aiheuttavia toimenpiteitä ilman asianmukaista rauhoitusta ja kivun hoitoa.

Animalia on myös muuttanut uuteen toimistoon. Jatkossa sijaitsemme Helsingin Suvilahdenkadulla, aivan Sörnäisten metroaseman nurkalla.

Animalia-lehti pidättää oikeuden lyhentää ja muokata juttuja.

Artikkelien lainaaminen eläinsuojelua edistäviin tarkoituksiin sallittu. Lähde mainittava.

Toimisto: Suvilahdenkatu 4, 00500 Helsinki Asiakaspalvelu:

p. (09) 720 6590, päivystys ma–pe kello 10.00 –15.00, fax (09) 148 4622 e-mail: animalia@animalia.fi internetsivut: www.animalia.fi.

Tervetuloa käymään!

2 Pääkirjoitus 3 Sisällys 4 Kunnallisvaaleissakin vaikutetaan eläinsuojeluasioihin 6 Uutiset 7 Kolumni: Pertti Jarla Sanottua Risut ja Ruusut 8 Pitkä tie eläinten hyvinvoinnin puolestapuhujana 10 Animalia muutti Suvilahteen 11 Kiitos animalialaisille onnistuneesta kesäkiertueesta!

12 Kansalaisaloite turkistarhauksen lakkauttamiseksi innostaa Kansalaisaloitteen allekirjoitusten kerääminen on järjestöille iso urakka.

16 Ei pelkkää laitumella kirmailua - lampaidenkin hyvinvointia voidaan parantaa Lampaiden hyvinvoinnissa on vielä parannettavaa.

18 Koirien puolestapuhujat Animalian koiraryhmä on koirien asialla.

19 Linkkivinkit 20 Eläinten hyvinvointi yhdessä raportissa Hyvinvointiraportti sisältää kattavasti tietoa eläinten oloista.

22 Klaaneista laboratorioihin - rottien kaksi maailmaa 24 Animalia testaa: Salaattikastikkeissa löytyy vaihtoehtoja vegaaneillekin 25 Animalia ympäri Suomen: Roope kannustaa toimintaan 26 Miten voin toimia 27 Tehtyä ja tapahtunutta 28 Vegepalsta: Yllättävämmät syyskeitot 30 Alueosastojen yhteystiedot 31 Animaliashop

12

teppo lahti

Animalia-lehti, 36. vuosikerta

tiina kumpulainen

Pääkirjoitus

16

18

Jäsenmaksut: Tukijäsen: 27 € / vuosi,

aktiivijäsen: 32 € / vuosi, nuorisojäsen: (alle 18 v.) 20 € / vuosi, aktiivi-nuorisojäsen: (alle 18v.) 24 €/vuosi, ainaisjäsen: 540 €, yhteisöjäsen: 250 € / vuosi.

Sampo 800018-2105644 IBAN: FI71 8000 1802 1056 44 SWIFT: DABAFIHH Kirjoita viestiksi nimesi ja osoitteesi.

Lahjoitukset: Nordea 101130-260629 IBAN: FI24 1011 3000 2606 29 SWIFT: NDEAFIHH testamentit: Tiedustelut, p. (09) 7206 5911, tarja.balding@animalia.fi

Luvan myöntäjä: Poliisihallitus Toimenpanoaika ja alue: 28.1.2011-31.12.2012 koko Suomi Ahvenanmaata lukuun ottamatta Päätös nr ja pvm: 2020/2010/3931 28.1.2011

mika federley

Rahankeräyslupa:

Kannen kuva: Teppo Lahti

3 / 2012

3

kunnallisvaaleissakin

vaikutetaan eläinsuojeluasioihin teksti laura uotila kuva animalia

Ennakkoäänestys 17.-23.10. vaalipäivä 28.10.

Jokaiseen Suomen kuntaan valitaan uusi valtuusto lokakuussa. Kunnallispolitiikan kautta pystyy vaikuttamaan myös moniin eläinsuojeluasioihin.

kasvisruokapäivä on noussut paikal-

listen medioiden otsikoihin monilla paikkakunnilla. Viikoittaista kasvisruokapäivää ajaneita kunnanvaltuutettuja on löytynyt useista kunnista, mutta kaikissa kunnissa aloitteet eivät ole menneet läpi.

Kasvisruokapäivää on vastustettu varsin absurdeilla kommenteilla. Mutta löytyy Suomesta myös kuntia, jossa aihe ei ole herättänyt sen suurempaa polemiikkia ja aloite on hyväksytty helposti.

Kasvisten osuuden lisääminen kuntien julkisissa elintarvikehankinnoissa on yksi esimerkki aiheista, joita Animalia ajaa kunnallisvaalien alla. Animalia on valmistellut yhdessä SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liiton kanssa kolmen teeman kokonaisuuden, jota järjestöt toivovat ehdokkaiden ja myöhemmin valtuustoon päässeiden edustajien ajavan kunnassaan.

Kasvisruokailun edistämisen lisäksi teemoja ovat löytöeläinten olosuhteiden parantaminen ja valvontaeläinlääkäreiden virkojen perustaminen.

Kasviksia voi lisätä myös suhteellisesti Kasvisten käytön edistämisestä puhuttaessa jumiudutaan helposti kasvisruokapäiväkeskusteluihin. Kasvisruokapäiviin siirtyminen ei kuitenkaan ole ainoa vaihtoehto lihansyönnin vähentämisen edistämisessä: kunta voi ottaa myös tavoitteekseen esimerkiksi lihan käytön vähentämisen 20 prosentilla joka aterialla. Tällöin saavutetaan eläinten kannalta sama hyöty kuin yhteen kokonaiseen kasvisruokapäivään viikossa siirtymisellä, mut-

4

3 / 2012

ta asian herättämä keskustelu jää todennäköisesti laimeammaksi.

Kun liha korvataan osittain kasviksilla, saavutetaan myös terveyshyötyjä: suomalaiset lapset ja nuoret syövät kasviksia huomattavasti suosituksia vähemmän.

Tavoitteen tulisi olla, että kunnassa panostettaisiin myös kunnollisten, maistuvien ja ravitsevien kasvisruokien tarjoamiseen lapsille. Siten lapset ja nuoret tottuisivat jo varhain siihen, että kasvisruokakin voi olla herkullista. Liian usein kasvisruoka tarkoittaa julkisessa ruokailussa puuro- ja keittopäiviä: jos tilalla olisi kasvislasagnea ja soijabolognesea, voisi ruuan houkuttelevuus olla eri luokkaa.

Kasvisten käytön edistämisen ja lihan syönnin vähentämisen lisäksi olisi tärkeää, että kunta panostaisi luomuelintarvikkeiden hankkimiseen silloin, kun käytetään eläinperäisiä elintarvikkeita. Luomun käytön lisääminen kuuluu myös hallitusohjelmaan, joten selkeää poliittista tukea suuntaukselle on olemassa.

Kuntien tiukassa taloustilanteessa voi luomutuotteiden hankkimisen puolustaminen herättää närää, mutta asiaa voi perustella esimerkiksi sillä, että kasvisten osuuden lisääminen pudottaa elintarvikekuluja ja säästöjen avulla voidaan painottaa luomuelintarvikkeiden hankkimista.

Löytöeläimille paremmat olosuhteet Laki vaatii, että jokaisen kunnan on järjestettävä alueeltaan löydetyille lemmik-

kieläimille paikka, jossa ne voivat odottaa omistajaansa pakolliset 15 vuorokautta. Laissa on vähimmäisvaatimukset häkkikoolle, jossa löydettyjä eläimiä saa pitää, mutta juuri mitään muita vaatimuksia laissa ei ole. Yleisin käytäntö on, että kunnat kilpailuttavat palvelut ja se yrittäjä, joka tekee edullisimman tarjouksen, saa löytöeläimet vastuullensa.

Eläinten kannalta ikävää on, että hoitolayrittäjiltä ei vaadi mitään ammattitaitoa eikä eläinten pito-olosuhteidenkaan tarvitse olla kummoiset. Kun 15 vuorokautta on kulunut umpeen, saa kunta päättää itsenäisesti, mitä löytöeläimille tapahtuu.

Usein eläimet luovutetaan hoitolayrittäjälle, joka saa tämän jälkeen myydä eläimet uuteen kotiin. Eläimen tämän jälkeisestä hoidosta ei kuitenkaan välttämättä huolehdita asianmukaisesti ja uuteen kotiin luovutetaan eläimiä, joita ei ole rokotettu saati sterilisoitu.

Kuntien olisi otettava löytöeläintoiminnan kilpailutuksessa hinnan rinnalle tärkeimmiksi kriteereiksi löytöeläimiä hoitavan henkilökunnan ammattitaito sekä sellaiset eläinten pito-olosuhteet, jotka lisäävät eläinten hyvinvointia.

Lisää valvontaeläinlääkäreitä Tunnettu ongelma on kunnaneläinlääkärien työtaakka sekä hankala tilanne monien eläinsuojelutapausten kohdalla: kun kunnaneläinlääkäri toimii sekä hoitavana eläinlääkärinä että alueen eläinsuojeluvalvojana, voi tulla kiusaus olla puuttumat-

ta eläinsuojelutapauksiin asiakkaan menettämisen pelossa. Toisaalta myös asiakas voi jättää eläinlääkärin kutsumatta pelätessään, että eläinlääkäri tekee samalla käynnillä eläinsuojelutarkastuksen.

Valtio on tullut kuntia vastaan tämän hankalan ongelman ratkaisemisessa.

Kunnat voivat yksin tai yhdessä naapurikuntien kanssa palkata erillisen valvontaeläinlääkärin, jonka ainoana tehtävänä on vastata eläinsuojeluvalvonnasta alueella.

Valtio kustantaa virasta syntyvät kulut.

Osa kunnista on jo tarttunut mahdollisuuteen ja perustanut erillisiä valvontaeläinlääkäreiden virkoja. Suurin osa kunnista on kuitenkin yhä ilman tätä virkaa, joten asian ajaminen kunnallispolitiikan kautta on tärkeää.

Materiaalia netissä Animalian sivuilta animalia.fi/vaalit löytyy runsaasti lisää tietoa eläinsuojelusta ja kunnallisvaaleista. Voit esimerkiksi tarkistaa sivuilta listan niistä ehdokkaista, jotka ovat sitoutuneet edistämään kasvisruokailua kunnassaan. Sivuilta löytyy myös kattava materiaalipaketti ehdokkaiden käyttöön, mutta oppaasta on varmasti hyötyä muillekin, joita eläinsuojeluasioiden ajaminen kunnassa kiinnostaa syvemmin.

Animalia on julkaissut myös vaaliesitteen, jota voi tilata jakoon sähköpostitse animalia@animalia.fi

Tilaa vaaliesitteitä jaettavaksi!

Eläinpoliittinen vaalikone löytää eläinystävällisimmät ehdokkaat animalia ja SEY ovat rakentaneet uuden eläinpoliittisen vaalikoneen, josta jokaisen äänestäjän on helppo tarkistaa ehdokkaiden mielipiteet eläinsuojeluasioista.

Vaalikoneessa on ytimekkäät viisi kysymystä, joten aikaa sen täyttämiseen ei mene kohtuuttomasti.

Kone löytyy osoitteesta vaalikone.elainpolitiikka.fi

3 / 2012

5

Kolumni

Koonnut Laura Uotila

Joka neljännellä tarkastetuista tiloista huomautettavaa

laura uotila

suomessa suoritetaan viranomaisten toimesta kahdenlaisia eläinsuojelutarkastuksia: EU:n velvoittamia tuotantoeläintilojen tarkastuksia sekä epäilyyn perustuvia eläinsuojelutarkastuksia.

Viime vuonna EU-eläinsuojelutarkastuksissa käytiin 545 eläintilalla, joista 28 prosentista löytyi huomautettavaa. Tiloista kolme neljästä valitaan mukaan riskiperusteisesti ja loput satunnaisarvonnalla.

Turkistarhojen eläinsuojeluongelmat pysyivät edelleen korkealla tasolla: 53 % tarkastetuista turkistarhoista sai huomautuksen, syynä esimerkiksi tilavaatimusten rikkominen. Sikojen ja munintakanojen osalta tarkastusten tulokset pa-

rantuivat hieman. Sikaloista 25 prosentissa ja munijakanaloista 19 prosentissa todettiin eläinsuojelusäädösten rikkomista.

Nautatiloista 27 prosenttia sai huomautuksen mm. puutteellisen navetan puhtaana pidon sekä laiminlyödyn sorkkahoidon takia. Lammastiloista 25 prosenttia rikkoi eläinsuojelusäädöksiä.

Epäilyyn perustuvien eläinsuojelutarkastusten määrä kasvaa vuosittain. Viime vuonna tarkastuksia tehtiin jo yli 3 600.

Näistä 38 % johti toimenpiteisiin. Tuotantoeläintilat saivat lemmikkieläinten omistajia enemmän huomautuksia, mutta lemmikkieläimiin kohdistui enemmän kiireellisiä toimenpiteitä.

kaikista maailman maista yli 80 % sallii kosmetiikan vuoksi tehtävät eläinkokeet ilman rajoituksia. Cruelty Free International on keväällä käynnistetty kansainvälinen kampanja ja järjestö, jonka tarkoituksena on lopettaa kosmetiikan eläinkokeet kaikkialta maailmasta. Kampanjan tavoitteena on lähestyä asiaan vaikuttavia viranomaisia ja saada näiden kautta kosmetiikan eläinkoekiellot etenemään eri valtioissa.

Kampanjan käynnistäjänä toimi brittiläinen järjestö BUAV, joka on jo pitkään tehnyt eläinkokeiden vastaista työtä EU:ssa. Myös Animalia on mukana levittämässä kampanjan viestiä. Mukaan on liittynyt lisäksi the Body Shop, jonka liikkeissä 65 maassa on mahdollista allekirjoittaa asiaa tukeva vetoomus.

Lisätietoja kampanjasta löytyy sivulta www.crueltyfreeinternational.org. Muista myös allekirjoittaa EU:n kosmetiikan eläinkoekieltoa tukeva vetoomus osoitteessa www.nocruelcosmetics.org.

6

3 / 2012

animalia

Kosmetiikan eläinkokeet lopetettava

Minkkitarhaus vihdoin tiensä päässä Hollannissa? hollannissa on jo muutaman

vuoden ajan väännetty kättä minkkitarhauksen tulevaisuudesta. Heinäkuussa Hollannin parlamentti äänesti sen puolesta, että minkkitarhaus on kiellettävä. Lainvoimaiseksi astumiseen vaaditaan kuitenkin vielä myös senaatin hyväksyntä.

Tätä kirjoitettaessa vaikuttaa siltä, että senaatti on hyväksymässä tar-

hauksen lakkauttamisen. Päätös on merkittävä, sillä Hollanti on maailman suurimpia minkintuottajia, ja turkisalalla on taloudellista merkitystä valtiolle. Jo aiemmin Hollanti on kieltänyt kettujen ja chinchillojen tarhaamisen, joten minkkitarhauksen kieltäminen tulisi lopettamaan koko turkisalan maassa.

Pertti Jarla

Herra jakoi luomakunnan lemmikeihin ja häkkieläimiin olen joskus ajatellut piirtää sarjakuvan, jossa eläinlääkäri vierailee maalaisisännän luona. Ensin katsotaan, että perheen koiran turkki on kunnossa, ei hammaskiveä.

Juoksuvaijeri on riittävän pitkä, ravinto sopivanlaista tuon ikäiselle lemmikille, päivittäiset kävelylenkit ovat säännöllisiä ja riittävän pitkiä. Keskustellaan siitä, onko toisen koiran ottaminen tämän kokoiseen talouteen järkevää. Sen jälkeen vilkaistaan tuotantopuolelle, jossa kymmenet ketut pyörivät häkeissään ja todetaan, että täälläkin on kaikki kunnossa.

Olen itsekin maalta. Meilläkin yritettiin kasvattaa koiraa oikein ja pitää kissat tyytyväisinä, samalla kun lehmät olivat enimmän osan vuotta kytkettyinä metallilängissä eteensä tuijottaen.

Ihmisellä on loistava kyky selittää itselleen täysin ääliömäiset kuviot luonnollisiksi ja välttämättömiksi. Jos asiantila jatkuu samanlaisena riittävän pitkään, siitä tulee perinne. Ja perinnehän on pyhä.

Turkiseläinten ja muiden tuotantoeläinten olojen parantamiseen pyrkivää aktivismia tahdotaan pitää naivismina ja haihatteluna. Äärimmäisen lapsellista pelleilyä on todellisuudessa se, kuinka hengenlahjoiltaan täysin vastaavat eläimet jaetaan hemmoteltaviin ”lemmikkeihin” ja ”tuotantoeläimiin”, joiden elintilaksi riittää mainiosti neliömetri häkissä.

Olen sikäli optimisti, että uskon nykyisen tuplastandardin olevan tuleville sukupolville epäuskoisen halveksunnan aihe. Asialle voi jopa naureskella, jos ei joudu näkemään sitä liian läheltä. anneli salo

Uutiset

Sanottua ”Meillä ihmisillä stereotypiaan rinnastettavaa toimintaa ovat esimerkiksi hölkkä ja purkan pureskelu.”

- Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liitto ry:n eläinten hyvinvoinnista vastaava johtaja Taina Haarahiltunen, Maaseudun Tulevaisuus 18.7.2012 ”Eläinten pitäminen häkeissä puhtaasti eliittitarpeiden tuottamiseksi on eettisesti täysin kestämätöntä.”

– Kirjailija, näyttelijä Reidar Palmgren, A-studio 13.8.2012 ”Suomen on korkea aika liittyä niiden sivistysvaltioiden joukkoon, jotka ovat kieltäneet turkistarhauksen.”

– Rakel Liekki, kuvataiteilija ja toimittaja Turkistarhaton Suomi –kampanjassa ”Kosmetiikkateollisuus on liemessä.”

- Eläinkokeiden vaihtoehtoja tutkivan Vaihtoehtomenetelmäkeskus Ficamin johtaja Tuula Heinonen arvioi Turun Sanomissa 21.7.2012 sitä, miten EU:n eläinkoekielto vaikuttaa kosmetiikkateollisuuteen ”Pitäisi luopua termistä ’tuotantoeläin’. Eläin on eläin tarpeineen, oli se sitten tuotantoeläin tai lemmikki. Kun eläintä nimitetään tuotantoeläimeksi, hyväksytään epäeläimelliset olosuhteet.”

– Nimimerkki Kettumummo vastaa kysymykseen siitä, miten tuotantoeläinten oloja pitäisi parantaa. YLEn verkkosivut 14.8.2012 ”Henkilökohtaisesti ei kiinnosta eläinten olot. Tärkeintä että pihvi on puoliraaka ja mehevä.”

–Nimimerkki Narsisti vastaa kysymykseen siitä, miten tuotantoeläinten oloja pitäisi parantaa. YLEn verkkosivut 14.8.2012.

Risut ja ruusut

pertti jarla

Kirjoittaja on Fingerpori-sarjakuvan piirtäjä-käsikirjoittaja sekä Turkistarhaton Suomi –kampanjan tukija

Ministeriöille, jotka eivät ole vielä taanneet jatkorahoitusta eläinkokeille vaihtoehtoja kehittävälle FICAMille

Italialaisille eläinsuojelijoille, joiden aktiivisuuden ansiosta koiria eläinkokeita varten kasvattanut laitos suljettiin ja 2 500 pelastettua beaglea sijoitettiin uusiin koteihin

3 / 2012

7

Pitkä tie

eläinten hyvinvoinnin puolestapuhujana teksti riikka suominen kuvat matti putkonen ja laura uotila

Hannu Saloniemi on tutkinut eläinten hyvinvointia koko nelikymmenvuotisen uransa. Hänen mielestään tuotantoeläinten olot kehittyvät Suomessa hyvään suuntaan. Viimeiset kolme vuotta tuotantoeläinten ”työehdoista” on sovittu erityisessä neuvottelukunnassa.

K

oskaan aiemmin ei Suomessa ole puhuttu näin paljon tuotantoeläinten oloista kuin nykyään. Asia on pakko uskoa, kun sen sanoo eläinlääketieteen tohtori ja emeritusprofessori Hannu Saloniemi. Saloniemi on tutkinut eläinten hyvinvointia koko nelikymmenvuotisen uransa. Viimeiset kolme vuotta hän on toiminut tuotantoeläinten hyvinvoinnin neuvottelukunnan (TEHVNK) puheenjohtajana.

Pitkällä nimellä siunattu neuvottelukunta on noin viisitoistajäseninen ryhmä, joka neuvoo maa- ja metsätalousministeriötä eläinten hyvinvointiin liittyvissä asioissa. Sen pani alulle entinen maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila vuonna 2009.

TEHVNK on ottanut kantaa esimerkiksi nautojen tuotanto-oloihin, tuottajien uupumusriskiin ja vasikoiden nupoutukseen eli sarvenaihioiden polttamiseen. Kannanottoja suurempana saavutuksena Saloniemi pitää kuitenkin syntynyttä keskustelukulttuuria. Neuvottelukunta yhdistää saman pöydän ääreen hyvinkin erilaisia näkemyksiä eläintuotannosta. Mukana ovat muun muassa Maataloustuottajain keskusliitto MTK, Kuluttajaliitto, liha-alan yritys LSO Foods sekä kaksi eläinsuojelujärjestöä: Animalia ja SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto.

8

3 / 2012

Saloniemi kiittelee sitä, kuinka avopuheista ja asiallista keskustelu on ollut.

“Ainakaan perinteinen vastakkainasettelu tuottajien ja eläinsuojelujärjestöjen välillä ei ole pahentunut. Ihmiset ymmärtävät toistensa kantoja paremmin ja sitä kautta on mahdollista kehittää eläinten hyvinvointia.” ”Tarvitaan hyvä sydän, mutta myös tietoa” Eläinten julman kohtelun ehkäisemisestä on puhuttu Suomessa jo yli sata vuotta. Viimeiset 20-30 vuotta eläinten oloja ja käytöstä on myös tutkittu ja saatu yhä enemmän tietoa eläinten tarpeista. Tämä on Saloniemestä oleellista.

“Eläinsuojeluasioita edistettäessä tarvitaan hyvä sydän, mutta myös tietoa”, hän muotoilee. Eikä bisnestajustakaan ole haittaa, sillä nykyään eläintuottajat ymmärtävät, että eläinten hyvinvointia edistämällä oma bisneskin menestyy.

“Taloudelliset näkökohdat ovat tämän keskustelun kulmakiviä.”

Hiukan yllättäen Saloniemen mukaan eläinten hyvinvoinnille oleellista olisi nyt kouluttaa kuluttajia.

“Tutkimustieto saavuttaa nykyisin olennaisesti paremmin tuottajat kuin kuluttajat.”

Saloniemi toivoisi, että kuluttajat katsoisivat kaupassa muutakin kuin hintaa ja että kiinnostunut kuluttaja myös löytäisi

Hannu Saloniemi Kotoisin maatilalta Nummelta (nykyinen Nummi-Pusula) läntiseltä Uudeltamaalta Valmistui Helsingin yliopistosta eläinlääkäriksi vuonna 1970 Pitkä akateeminen ura eläinlääketieteellisen tiedekunnan professorina ja dekaanina. Eläkkeellä vuodesta 2008.

Tuotantoeläinten hyvinvoinnin neuvottelukunnan puheenjohtajana vuodesta 2009 marraskuuhun 2012.

Vapaa-ajan harrastukset: Luen paljon ja tykkäisin olla vielä enemmän mökillä. Omalla pihalla voi onneksi kuopia. “Voi sanoa, että olen hyvin menestynyt kompostiviljelijä.”

Ei omia lemmikkieläimiä. “Vaimo ja vanhin poikani ovat allergisia. En tiedä olisinko hankkinut muutenkaan lemmikkiä. Toisen poikani kissaa on kyllä hauska seurata. Se näyttää nauttivan elämästään.”

pakkauksesta tietoa. Esimerkiksi lihapakkaus kertoo erittäin vähän siitä, miten liha on tuotettu. Saloniemi uskoo, että kuluttajien oikeudentaju ajaisi eläinystävällisiin päätöksiin, jos asiallista informaatiota vain olisi kaupassa tarjolla. Keväällä TEHVNK perehtyikin uusiin hyvinvointimerkintöihin, joita kaavaillaan sianlihapakkauksiin jo tänä vuonna.

Eläinten hyvinvointiasiat tutuiksi jo koulussa Saloniemi itse valitsee pääasiassa kotimaista ruokaa, koska täällä tuotantoa valvotaan.

“Olen aika hintatietoinen, mutta en koskaan osta tanskalaista kinkkua, vaikka jouluksi ostan kinkun. Amerikkalaista lihaa en ostaisi, vaikkei mitään muuta olisi tarjolla. En pidä sen tuotantotapaa hyväksyttävänä.”

Luomuun Saloniemi suhtautuu hieman kriittisesti. Hän muistuttaa, että luomusäädöksetkin ovat eri tahojen neuvot-

telema kompromissi eikä eläinten hyvinvointi ole luomussa tärkeysjärjestyksessä ensimmäisenä.

Kuluttajien lisäksi Saloniemi haluaisi tutustuttaa koululaiset kotieläinten elämään niiden syntymästä teurastamiseen.

“Jos eläintä haluaa kunnioittaa, niin täytyy sen elämä tuntea.”

TEHVNK esittikin Opetushallitukselle vuosi sitten, että ala-asteella opetussuunnitelmassa käsiteltäisiin kotieläimiä.

“Oli pettymys, ettei kirjeeseen edes vastattu”, Saloniemi harmittelee.

Marraskuussa Hannu Saloniemi jättää puheenjohtajan paikkansa TEHVNK:ssä.

Seuraajasta ei vielä ole tietoa. Saloniemi uskoo, että maa- ja metsätalousministeriö kuuntelee jatkossakin neuvottelukuntaa.

Entisestään työ tehostuisi, jos neuvottelukunta saisi vielä sihteerin.

Munijakanojen ja lihasikojen olosuhteissa ongelmia Hannu Saloniemi iloitsee siitä, että eläin-

ten hyvinvointi on hänen uransa aikana kehittynyt pääosin parempaan päin. Lypsylehmät voivat moninkertaisesti paremmin kuin parsinavetoissa 50 vuotta sitten. Emakotkin voivat paremmin, koska niitä pidetään entistä vähemmän häkeissä. Munijakanojen kohdalla tilanne on huonompi, koska ankara häkkibuumi huononsi niiden oloja. Myöskin ahtaasti elävät lihasiat ovat Saloniemen mielestä ongelma. Äsken jo näytti siltä, että sikojen oloihin oli tulossa parannuksia. Ministeriö oli esittänyt sioille enemmän elintilaa, luonnonvaloa ja tonkimistarpeita. Vaikka siirtymäajat olivat hyvin pitkiä, niin ehdotus oli askel oikeaan suuntaan. Kesäkuun puolessa välissä asetus kuitenkin vedettiin yllättäen pois valtioneuvoston istunnosta. Ministeriön mukaan se aiotaan kuitenkin ottaa uudestaan käsittelyyn myöhemmin syksyllä.

3 / 2012

9

Animalia muutti Suvilahteen Animalian uudelle toimistolle on helppo saapua: toimisto sijaitsee kivenheiton päässä Helsingin Sörnäisten metroasemalta.

animalian toimisto pakkasi kimpsunsa ja kampsunsa heinäkuun lopulla ja muutti Helsingin Suvilahteen.

Uusi, valoisa toimisto sijaitsee osoitteessa Suvilahdenkatu 4, vain reilun sadan metrin päässä Helsingin Sörnäisten metroasemalta.

Uusi toimisto on avoinna kaikille Animalian jäsenille maanantaista perjantaihin kello 10-15. Toimistolle voi tulla keskustelemaan ajankohtai-

sista eläinasioista sekä Animalian toiminnasta. Tai ihan vaan nauttimaan kupposen kahvia tai teetä.

Toimiston yhteydessä sijaitseva Animalian kirjasto palvelee jäseniä kirjaja DVD-kokoelmineen. Ja toimistolla voi toki myös tehdä eläineettisiä ostoksia: uudistuneessa puodissamme on myynnissä tekstiilejä, kirjoja, koruja ynnä muuta mukavaa.

Animalian keskustoimisto Suvilahdessa Osoite: Suvilahdenkatu 4, Helsinki (Suvilahti/Sörnäinen) Avoinna: ma-pe klo 10-15 Puhelin: 09 720 6590 animalia@animalia.fi www.animalia.fi

vesa saarinen

Kiitos animalialaisille onnistuneesta kesäkiertueesta! teksti ninni pekkala kuva teppo lahti

vesa saarinen

kesäkiertue käynnistyi toukokuussa ja jatkui elokuun iltoihin asti. Toukokuussa vierailimme Mahdollisuuksien toreilla useassa eri kaupungissa, osallistuimme Jyväskylässä Yläkaupungin Yöhön, Tampereella Vegfestiin sekä Helsingissä Kallio kukkii -tapahtumaan. Suuri ponnistus oli myös Helsingin Kaisaniemessä järjestetty Maailma kylässä -tapahtuma, jossa meillä oli sekä pöytäpaikka että useita kymmeniä vapaaehtoisia keräämässä allekirjoituksia kansalaisaloitteeseen.

Kesäkuussa kiertuelaiset suuntasivat tiensä muun muassa Kouvolaan, jossa tarjolla oli niin Kouvolan Komiat kuin Kulttuuritallitkin. Seinäjoen Provinssirockissa näkyminen oli tärkeää ja puolenkuun paikkeilla otettiin haltuun myös Kotka sekä Kuopio. Kesäkuu päättyi Helsinki Prideen.

Heinäkuussa osallistuimme Oulussa Hässäkkä-päiville sekä Qstockiin, Joensuussa Ilosaarirockiin sekä Porissa Pori Jazz -tapahtumaan. Myös Faces-etnofestivaalilla vietimme mukavan viikonlopun.

Elokuussa vauhtimme ei hiljentynyt, vaan pyörähdimme Heinolassa, Taiteiden yö -tapahtumissa, Lahti Block Partyssa

10

3 / 2012

sekä Kouvolan Meidän maaseutu -tapahtumassa. Kiertue päättyi Joensuussa vietettyyn Joen yöhön.

Kesäkiertueen 2012 teemana oli turkistarhattomaan Suomeen tähtäävä kansalaisaloite, johon kerättiin allekirjoituksia ahkerasti. Kiertuepysäkeillä animalialaiset järjestivät tempauksia, tapasivat ihmisiä sekä jakoivat tietoa toiminnastamme.

Ilman kesäkiertuetta emme olisi saaneet kansalaisaloitteelle niin runsasta näkyvyyttä ja niin paljon allekirjoituksia kuin nyt saimme. Ilman vapaaehtoisia emme olisi saaneet aikaiseksi näin näkyvää kiertuetta. Suuri kiitos kiertueen onnistumisesta kuuluu siis kaikille vapaaehtoisille toimijoillemme, jotka ovat antaneet aikaansa Animalian toimintaan, niin sadesäällä kuin hiostavan helteen kuumuudessa.

Ensi vuoden kesäkiertueen teema on vielä salaisuus, mutta olisi hienoa saada teidät yhtä runsain joukoin ja yhtä suurella innolla mukaan myös ensi kesänä. Sitä ennen olette lämpimästi tervetulleita mukaan toimintaamme alueosastoissa – lue alueosastotoiminnasta vaikkapa osoitteesta www.animalia.fi.

3 / 2012

11

Kymmeniä tuhansia allekirjoituksia.

Satoja vapaaehtoisia. Positiivista pöhinää eläinten puolesta. Animalian ja muiden järjestöjen yhteinen kansalaisaloitekampanja turkistarhauksen lakkauttamiseksi on myötätuulessa. teksti vesa saarinen kuvat teppo lahti

Kansalaisaloite turkistarhauksen lakkauttamiseksi innostaa

S

uomessa astui viime keväänä voimaan laki kansalaisaloitteesta.

Sen ansiosta aivan jokainen suomalainen voi saada oman laki- tai toimenpidealoitteensa eduskunnan käsittelyyn, mikäli aloite kerää taakseen vähintään 50 000 äänioikeutetun suomalaisen allekirjoitukset.

Yhtäkään kansalaisaloitetta ei ole eduskunnalle vielä jätetty, mutta useita on vireillä. On todennäköistä, että eduskunta saa ensimmäisenä kansalaisaloitteena käsiteltäväkseen merkittävän eettisen kysymyksen: tulisiko turkistarhaus Suomessa lakkauttaa?

Animalia, Luonto-Liitto, Oikeutta eläimille –järjestö sekä SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto käynnistivät toukokuun puolivälissä kansalaisaloitekampanjan, jonka tehtävänä on kerätä tarvittavat 50 000 allekirjoitusta marraskuun puoliväliin mennessä. Kampanja on jär-

”Jokainen allekirjoitus auttaa, ja pienelläkin työllä on suuri arvo.”

12

3 / 2012

jestöille ja sadoille vapaaehtoisille suuri ponnistus, mutta se on osoittautunut ponnistelujen arvoiseksi. ”Kaikki kampanjassa mukana olevat järjestöt ovat positiivisesti yllättyneitä siitä, miten laajasti ihmiset ovat lähteneet kampanjaan mukaan”, kertoo kansalaisaloitekampanjaa koordinoiva Ilkka Hiltunen.

Hiltusen mukaan Animalian sekä muiden järjestöjen aktiivit ovat tehneet valtavan työn allekirjoitusten keräämiseksi.

Järjestöaktiivien lisäksi kampanjaan on innostunut lähtemään myös ihmisiä, joilla ei ole minkäänlaista aiempaa järjestötai aktiivitaustaa. ”Tällaisten ihmisten saaminen mukaan on ollut älyttömän mukavaa, ja on hienoa, että olemme voineet tarjota monille eläinten oloista huolestuneille mielekästä tekemistä”, Hiltunen sanoo.

Samaa mieltä on kampanjassa mukana olevan Luonto-Liiton pääsihteeri Leo Stranius. ”Kansalaisjärjestöjen eräs tehtävä on tuottaa yhteiskunnallisesti valveutuneita ihmisiä. Kansalaisaloite on hieno projekti, joka on aktivoinut uusia vapaaehtoisia mukaan toimintaan”, Stranius kertoo.

Vapaaehtoistyötä eläinten hyväksi Kansalaisaloitekampanja ei onnistuisi, mikäli sadat vapaaehtoiset eivät olisi lahjoittaneet sille aikaansa. Eräs heistä on tamperelainen Animalia-aktiivi Heini Aspelin-Perko. ”Lähdin keräämään allekirjoituksia kansalaisaloitteeseen, sillä turkistarhaus on eräs Suomen suurimmista kansallisista häpeäpilkuista. Turkistarhaus on eettisestä ja ekologisesta näkökulmasta kestämätöntä, ja sen lisäksi alalla rikotaan eläinsuojelulainsäädäntöä”, Aspelin-Perko perustelee.

Allekirjoituksia Aspelin-Perko on ollut keräämässä muun muassa Tampereella järjestetyssä Mahdollisuuksien tori –tapahtumassa. ”Ihmiset suhtautuivat kampanjaan hyvin positiivisesti. Kaikki eivät halunneet allekirjoittaa aloitetta, mutta heiltäkään en kuullut herjaavia kommentteja.”

Aspelin-Perkon mukaan allekirjoituksia on hyvä kerätä erilaisista tapahtumista, erityisesti sellaisista, joissa ihmiset käyttävät vähän tai eivät lainkaan alkoholia. ”Itse lähestyn ihmisiä kohteliaasti ja hymyillen. En ryhdy väittelemään henki3 / 2012

13

Mitä sinä voit tehdä?

Viisi vinkkiä matkalla kohti turkistarhatonta Suomea.

Toimi nyt – jokainen allekirjoitus on tärkeä!

1

Allekirjoita kansalaisaloite Täytä ja allekirjoita tämän lehden välissä toimitettava lomake. Taita lomake kahtia, teippaa tai nido se kiinni ja pudota postilaatikkoon siten, että kääntöpuolen palautusosoite jää näkyviin. Animalia maksaa postimaksun puolestasi.

2

Kerää allekirjoituksia ystäviltäsi Jos olet jo allekirjoittanut aloitteen, pyydä perheenjäsentäsi, ystävääsi tai työkaveriasi allekirjoittamaan aloite.

Voit valokopioida tämän lehden välissä olevan aloitelomakkeen niin monta kertaa kuin haluat, tai voit tulostaa lomakkeita osoitteesta www.turkistarhatonsuomi.fi. Jos keräät useamman lomakkeen, voit laittaa ne yhteen kirjeeseen. Kirjoita osoitteeksi Animalia ry, tunnus 5007666, 00003 Vastauslähetys, jolloin postimaksu on maksettu puolestasi. Jos haluat säästää Animalian postikuluissa, voit myös laittaa lomakkeet kuoreen, liimata siihen postimerkin ja lähettää kuoren osoitteeseen Animalia, Suvilahdenkatu 4, 00500 Helsinki.

lön kanssa, joka ei ole kiinnostunut aloitteesta, vaan poistun kohteliaasti kiittäen.

Mielestäni aloitetta ei saa ryhtyä tuputtamaan, sillä silloin se saa negatiivista julkisuutta”, Aspelin-Perko vinkkaa.

Positiivista palautetta Aspelinin kokemukset allekirjoituksien keräämisestä ovat olleet positiivisia. Samaa viestiä kertovat myös kansalaisaloitteen taustajoukot. ”Positiivisen palautteen määrä on yllättänyt: negatiivista palautetta ei ole tullut juuri lainkaan”, kampanjakoordinaattori Ilkka Hiltunen kertoo.

Järjestöt varautuivat etukäteen siihen, että kampanja saattaisi kohdata ilkivaltaa tai jopa painostusta. Kumpaakaan ei kampanjassa ole juuri esiintynyt. ”Muutamilla keräyspisteillä on tehty pientä ilkivaltaa, esimerkiksi lomakkeita on muutamassa paikassa revitty, mutta sekin on ollut vähäistä”, Hiltunen toteaa.

Keskustelujen sekä positiivisen palautteen perusteella vaikuttaa siltä, että Animalian sekä muiden kampanjassa mukana olevien järjestöjen tavoite turkistarhauksen lakkauttamisesta on lähempä-

nä kuin koskaan. Vaikka mahdollisuudet kampanjassa ovat vaikka mihin, jalat on syytä pitää maassa. ”Aloitteen päätyminen eduskuntakäsittelyyn ei tietenkään tarkoita sitä, että turkistarhaus loppuu Suomessa välittömästi. Se kuitenkin on eduskunnalle tärkeä merkki siitä, että suomalaiset ovat huolissaan eläinten hyvinvoinnista. On merkittävä viesti, että kymmenet tuhannet ihmiset haluavat allekirjoituksillaan, että eduskunta säätää eläinten kannalta parempia lakeja”, Animalian toiminnanjohtaja Kati Pulli muistuttaa.

Seuraavat askeleet Tämän jutun kirjoitushetkellä, helteettömän heinäkuun loppupuolella, kansalaisaloitekampanjan puoliväli lähestyy. Allekirjoituksia kampanja on kerännyt noin 30 000, mikä on erityisen hieno saavutus siksi, että kaikki allekirjoitukset on kerätty paperilla. ”30 000 allekirjoitusta tarkoittaa myös sitä, että sadat vapaaehtoiset ovat kohdanneet tuhansia ja taas tuhansia ihmisiä ja käyneet keskusteluja turkiseläinten hyvinvoinnista Suomessa. Tällaiset kohtaa-

miset ovat tärkeitä matkalla kohti eläineettisempää Suomea”, Animalian toiminnanjohtaja Kati Pulli huomauttaa.

Syksyllä järjestöt jatkavat ihmisten kohtaamista erilaisissa tapahtumissa.

Luvassa on myös kansalaisaloitteeseen liittyviä tempauksia, ehkä jopa turkistarhattomaan Suomeen liittyviä tapahtumiakin. ”Kesällä olemme kohdanneet ihmisiä erilaisissa kesätapahtumissa. Syksyllä jatkamme allekirjoitusten keräämistä kaduilla, mutta yritämme ylittää uutiskynnyksen myös erilaisilla positiivisilla tempauksilla”, Pulli kertoo.

Tulevaisuudessa häämöttää mahdollisuus allekirjoittaa kansalaisaloite myös sähköisesti. Tätä kirjoitettaessa palvelu tai sen toteutumisajankohta eivät kuitenkaan ole varmistuneet. ”Sähköistä järjestelmää ei kannata ryhtyä odottamaan, vaan allekirjoituksia tarvitaan paperimuodossa. Siksi tarvitsemme innokkaita vapaaehtoisia ja ihan jokaista eläinten ystävää tekemään työtä turkiseläinten puolesta. Jokainen allekirjoitus auttaa, ja pienelläkin työllä on suuri arvo”, Pulli muistuttaa.

3

Kerää allekirjoituksia tapahtumassa Lähde keräämään paikalliseen tapahtumaan allekirjoituksia! Kalenterin tapahtumista sekä vinkkejä keräämiseen löydät osoitteesta www.turkistarhatonsuomi.fi.

4

Pudota lomakkeita naapurien postilaatikkoihin Voit ”luukuttaa” eli pudottaa tyhjiä lomakkeita naapuruston postiluukuista vaikkapa iltalenkin yhteydessä. Luukutukseen sopivan lomakeversion löydät osoitteesta www.turkistarhatonsuomi.fi.

5

Kerro ja kirjoita kampanjasta Muistuta Facebookissa tai Twitterissä kansalaisaloitekampanjasta: jaa linkki kampanjan verkkosivuille. Voit myös kirjoittaa blogimerkinnän tai mielipidekirjoituksen paikallislehteesi kampanjan sekä turkistarhattoman Suomen puolesta.

14

3 / 2012

3 / 2012

15

Ei pelkkää laitumella kirmailua - lampaidenkin hyvinvointia voidaan parantaa teksti elina valkama kuvat tiina kumpulainen ja elina valkama

Kesällä maaseudulla voi kohdata idyllisen näyn: lampaat laiduntavat vehreällä niityllä ja uuhien vierellä juoksentelee suloisia karitsoita. Harva on kuitenkaan vieraillut lampolassa tai on miettinyt millaisia hyvinvointiongelmia lampaiden pitoon liittyy.

L

ampaiden hyvinvoinnissa tärkeässä roolissa ovat esimerkiksi kunnolliset pito-olosuhteet, huolella suoritetut hoitotoimenpiteet, kuten riittävän tiheästi suoritettava kerintä ja sorkkien hoito, lajinmukainen ruokinta sekä mahdollisuus laiduntamiseen.

Lammas on laumaeläin. Siksi lammasta tulisi aina hoitaa niin, että jokaisella yksilöllä on vähintään näköyhteys laumaan.

Laumavaistoa on mahdollista käyttää hyödyksi myös lampaiden käsittelyssä ja siten vähentää toimenpiteiden, kuten keritsemisen, lampaille aiheuttamaa stressiä. Lauman muodostamiseen vaaditaan

16

3 / 2012

vähintään kolme lammasta, eikä lampaita saisi pitää lainkaan yksin.

Lampaat ovat sopeutuvaisia eläimiä, minkä vuoksi niiden hoidon ajatellaan olevan helpompaa kuin se todellisuudessa on. Tämän vuoksi niiden ottaminen lemmikiksi pihan perälle on yleistynyt, vaikka harvalla riittää intoa hankkia tarpeeksi tietoa niiden lajinmukaisesta hoidosta.

Lammastilojen koot kasvavat Viime vuonna Suomessa määki noin 130 000 lammasta, joista uuhia oli noin puolet. Lammastiloiksi lasketaan kaikki yli 10 uuhen katraat. Tällaisia tiloja on Suomessa noin 850. Lampaiden määrä on kasva-

nut voimakkaasti viime vuosina, mikä on kasvattanut tilakokoja. Uudet lammasyrittäjät perustavat tyypillisesti yli 100 lampaan tiloja, mutta tästä huolimatta yli 60 % lampaista elää yhä alle 50 lampaan tiloilla.

Eviran vuonna 2011 tekemissä eläinsuojelutarkastuksissa havaittiin eläinsuojelusäädösten vastaista menettelyä joka neljännellä tarkastetuista lammastiloista.

Tiloja tarkastettiin 32, ja ne kattoivat noin 4 prosenttia kaikista lammastiloista. Yleisimmät laiminlyönnit liittyivät lampaiden pitopaikan puhtauteen, puhtaan ja kuivan paikan makuupaikan puutteeseen sekä siihen, ettei pitopaikka ollut eläimille tar-

peeksi turvallinen. Lisäksi joillain tiloilla ongelmana oli eläinten riittämätön veden saanti ja muu puutteellinen hoito. Suurin osa rikkeistä johtui siis lampaiden epäammattimaista hoidosta sekä tietämättömyydestä lampaiden lajityypillisistä tarpeista ja siitä, mitä laki lampoloilta edellyttää.

ProAgria Pirkanmaan lammasneuvojan Kaie Ahlskogin mukaan oikeanlaisesta lampaiden kasvatuksesta on tarjolla riittävästi tietoa, jos lampuri vain haluaa sitä hankkia. Kun uuhia hankitaan, neuvoo niiden myyjä mielellään perusasioissa. Tarjolla on myös Eviran julkaisema lammasopas ja erilaisia nettisivustoja, joiden avulla saa lisäneuvoja. Lisäksi lampuri voi tilata lammasneuvojan käymään tilallaan tai osallistua itse koulutuksiin.

Lammasneuvojan mukaan suurin osa lampureista huolehtii lampaistaan hyvin.

Koska lammastalouden kannattavuus on ollut huono, eivät kaikki lampurit ole kuitenkaan olleet halukkaita tekemään eläinten hyvinvointia parantavia investointeja. Esimerkiksi lämmitettäviä juomakuppeja juoksevan veden takaamiseksi myös talvikaudella ei kaikkiin lampoloihin ole hankittu.

ProAgria on järjestänyt koulutuksia myös eläinlääkäreille, koska vain harvalla eläinlääkärillä on riittävä tietämys lampaista. Lampurien ja eläinlääkärien kouluttaminen on koettu tehokkaaksi ja hyväksi tavaksi vaikuttaa lampaiden hyvinvointiin.

Vaihtoehtoja korvamerkeille Vääränlaisen hoidon ja huonojen pitoolosuhteiden lisäksi hyvinvointiongelmia aiheuttavat esimerkiksi korvamerkit, jotka voivat jäädä kiinni mm. aitoihin ja aiheuttaa korvien repeytymisiä ja tulehduksia, jotka pahimmillaan johtavat kuolioihin.

Lampaiden hyvinvoinnin parantamiseksi on ehdotettu, että korvamerkkien vaihtoehtona tulisi hyväksyä myös tatuointi tai pötsiin sijoitettava bolus (eräänlainen elektroninen merkki). Elektroniset merkit helpottaisivat myös eläinten käsittelyä. Tämä merkitsemistapa on käytös-

”Lampaat ovat sopeutuvaisia eläimiä, minkä vuoksi niiden hoidon ajatellaan olevan helpompaa kuin se todellisuudessa on.” sä joissakin EU-maissa, mutta EU-komissio edellyttää edelleen kahta merkintää ja siksi Suomessa ei ole vielä ryhdytty uudistamaan merkintöjä. Onneksi markkinoille on tullut pienempiä korvamerkkejä, jotka pysyvät aiempaa paremmin lampaiden korvissa.

Ongelma on myös isojen lammastilojen urakkakeritsemiset. Niissä kerin-

tä saatetaan suorittaa liian nopeasti, mikä taas voi aiheuttaa tarpeettomia haavoja.

Toisaalta on myös ongelmallista, jos kerinnän suorittaa liian kokematon henkilö, jolloin keritseminen kestää kauan ja lammas joutuu olemaan erossa laumastaan turhan pitkään.

Muitakin huolenaiheita lampaiden kasvatuksessa on, kuten karitsoiden turhan varhainen vieroittaminen tai teuraskaritsoiden sisäkasvatus muiden lampaiden ollessa kesälaitumella. Eläinsuojelulaki ei vaadi lampaille mahdollisuutta laiduntamiseen tai edes ulkoiluun, joten lampaiden sisäkasvatus saattaa tulevaisuudessa yleistyä. On kuitenkin ollut ilahduttavaa, että lammasala on viime aikoina selvästi osoittanut olevansa valmis tekemään töitä lampaiden paremman hyvinvoinnin puolesta.

Eläinten hyvinvointitukea myös lampaille eu:n maataloustukijärjestelmään on kuluvalla tukikaudella kuulunut eläinten hyvinvointituki, jota on maksettu tuen ehdot täyttäville nauta- ja sikatiloille. Ensi tukikaudella eli vuodesta 2014 eteenpäin tukea voidaan maksaa myös lammastiloille.

Uusia tukiehtoja on laadittu maaja metsätalousministeriön perustamassa työryhmässä, jossa on edustajia eri tahoilta. Animalian edustajana lampaita käsittelevissä kokouksissa on toiminut Animalian hallituksen jäsen Elina Valkama. Hän kertoo, että tällä hetkellä lampaille on laadittu alustavat tukiehdot, jotka ovat tällä hetkellä kommentointikierroksella.

Alustavaksi toimenpiteiksi on kaavailtu mm. talviaikaisen jaloittelun lisäämistä, tiheämpää keritsemistä ja karitsoiden pito-olosuhteiden parantamista. ”Eläinsuojelujärjestön edustajan mielipide on otettu hyvin huomioon ja olen kyennyt tekemään toimenpide-ehdotuksia, joilla voidaan edistää eläinten hyvinvointia”, Valkama vakuuttaa.

3 / 2012

17

teksti jenni joensuu

Linkkivinkit

Kasvisruokaa blogimaailmassa Internet on pullollaan erilaisia ruokablogeja, joista osa kirjoittaa ruuasta yleisesti, osa tietyllä teemalla. Kasvisruokablogejakin löytyy runsaasti: tässä esittelemme neljä mielenkiintoista ja hieman erilaista blogia.

Chocochili Chocochili on sympaattinen vegaaniruokablogi. Chocochilissä on erinomaisia valokuvia ruuista, jotka saavat veden kielelle. Ruokaohjeita on aina yrteistä burgereihin, mutta parasta antia ovat ihanat leivonnaiset ja makeat jälkiruuat. Paahdettuja vegaanisia vaahtokarkkeja? Kyllä kiitos! chocochili.net

Kamomillan konditoria

www.anim alia /koiraryhm .fi a

Koirien puolestapuhujat teksti hannele ahponen kuvat mika federley

Animalian koiraryhmän toiminta käynnistettiin muutaman vuoden hiljaiselon jälkeen keväällä 2011. Ryhmä järjestää koulutusluentoja, vierailumatkoja löytökoiratarhoille ja osallistuu tapahtumiin. animalian koiraryhmä toimii väylä-

nä, jonka kautta voi edistää koirien hyvinvointia yhteiskunnassa. Vaikka koiria kohdellaan maassamme pääasiassa hyvin, löytyy meiltäkin useita epäkohtia.

Rodunjalostuksen tuloksena erityisesti koirien rakenteeseen ja perinnöllisiin sairauksiin liittyvät ongelmat ovat arkipäivää Suomessakin. Suurin ongelma koiranjalostuksessa on rotujen kapeat geenipohjat 18

3 / 2012

ja rotujen pienet kannat. Tämä näkyy koirien sairauksien lisääntymisenä.

Myös pentutehtailu on kasvussa. Erityisesti pienten koirien suosio on johtanut kasvattamiseen pelkästään ansiomielessä, jolloin emojen ja pentujen hoito usein laiminlyödään. Suomessa käytetään lisäksi muutamia kymmeniä koiria vuosittain koe-eläiminä.

Koirien koulutuksessa suositaan ylei-

Kamomillan konditorian esittelytekstissä kerrotaan, että ohjeissa on kiinnitetty erityistä huomiota lopputuloksen herkullisuuteen. Reseptien selaaminen vakuuttaa lupaukset, sillä niin herkullisia leivonnaisia Kamomillalla on tarjolla. Blogissa maistellaan suklaata ja leivotaan päärynä-inkiväärimuffinsseja. Etusivulla on ihana Ajankohtaista-osio, joka kesällä sisälsi mitäpä muutakaan kuin ohjeen mansikkakakkuun ja herkkujäätelöihin. Blogin ohjeet ovat vegaanisia.

sesti vanhakantaisia, johtajuuteen ja rangaistukseen perustuvia metodeja. ”Koiraryhmä on tuonut esille vaihtoehtoisia pehmeämpiä koulutustapoja, joissa ei kouluteta väkivallalla tai sen uhalla vaan palkitsemalla”, koiraryhmän vetäjä Aija Kankare kertoo.

Löytöeläimen adoptoiminen on eläinsuojeluteko ”Löytökoirien maineen parantaminen on vahvasti mukana työssämme ja yhteistyö rescuekoirajärjestöjen kanssa on tiivistä”, Kankare kertoo.

Venäjällä sosiaaliset ongelmat ja köyhyys heijastuvat myös koirien olosuhteisiin. Yksi tuoreimmista koiraryhmän tempauksista on kohdistunut Viipurin alueelle, jossa sterilisoitiin vähävaraisten ihmisten koiria keräysvaroin. Kampanja, jossa koiraryhmä rakensi lämpöeristettyjä koppeja Viipurin koiratarhojen asukeille, oli myös menestys. ”Koiraryhmän toiminta ei varsinaisesti ole osa Animalian pääkampanjakohteita. Mutta se puolustaa paikkaansa osana järjestöä, sillä tuomme esille koiriin ja ylipäätään lemmikkieläimiin liittyviä eläinsuojeluongelmia”, Kankare pohtii.

Löytökoiratoiminta ja empaattinen asenne omaa lemmikkiä kohtaan voivat toimia myös polkuina laajemman eläineettisen elämäntavan omaksumiselle.

kamomillankonditoria.blogspot.fi

Garam Masala Garam Masalan kirjoittaja asuu Intiassa. Jo blogin nimikin sen kertoo – blogissa keskitytään aidon intialaisen kasvisruuan valmistukseen. Kattavan reseptivalikoiman lisäksi blogissa on paljon mielenkiintoista tietoa intialaisesta kulttuurista ja arjesta sekä pirteitä askarteluvinkkejä. Kirjoittajan perheessä on pieni lapsi, ja ohjeita löytyy myös monipuolisesti erilaisiin vauvojen soseisiin. annagaram.blogspot.fi

Kasvisruokablogi Yksiselitteisesti nimetty Kasvisruokablogi on alun perin perustettu kirjoittajien ystävien pyynnöstä reseptien jakamista varten. Blogissa suositaan luomua ja kirjoitetaan kevyellä otteella. Kasvisruokablogin reseptit on jaettu eri kategorioihin, joista mielenkiintoisin on taapero-osio, joka sisältää maultaan sopivia ja ennen kaikkea helppoja reseptejä lapsiperheen arkeen. kasvisruokablogi.blogspot.fi

Muita tutustumisen arvoisia blogeja: keittiojapuutarha.blogspot.fi uusimusta.fi/yrttipurkki pidempikorsi.tumblr.com vegaaninenversio.blogspot.fi

3 / 2012

19

eläinten hyvinvointikeskus EHK julkaisi loppukeväällä kansallisen eläinten hyvinvointiraportin. Raporttiin ja sen liitteeseen on koottu tietoa kaikesta eläimiin liittyvästä toiminnasta Suomessa ja osin myös EU:ssa. Raportti keskittyy pääosin tuotantoeläinasioihin, mutta myös koe- ja turkiseläimiin, lemmikkeihin sekä luonnonvaraisiin eläimiin liittyviä asioita sivutaan.

Raportti on tiivis tietopaketti, joka antaa tietoa eläinten käyttöön liittyvistä aiheista sekä eläinten hyvinvoinnista ja sen määrittelemisestä. Raportti sisältää lisäksi paljon nippelitietoa esimerkiksi maataloustukien määrästä, eläinsuojeluvalvonnasta ja –rikoksista sekä eläimiä koskevasta lainsäädännöstä.

Antoisa osa raporttia on myös sen liite ”Eläintenpito Suomessa”. Liitteeseen on koottu tietoa eri eläinlajeihin kohdistuvista hyvinvointiongelmista, ja siinä käydään lisäksi lyhyesti läpi kunkin lajin olennaisimmat luontaiset käyttäytymistarpeet.

Liian vähän liikuntaa lehmille Suomen naudoista noin puolet elää pihatoissa ja noin kolmasosa parsinavetoissa.

Nautojen hyvinvointia heikentävät mm. rajoitetut liikkumismahdollisuudet sekä kovat makuupaikat. Lypsylehmiä rasittavat myös tuotantoon liittyvät sairaudet, kuten utaretulehdukset ja sorkkasairaudet.

Suomessa on voimassa laki, joka velvoittaa päästämään parressa kasvatettavat lypsylehmät laitumelle 60 päivänä laidunkaudella. Raportin mukaan 87 % lypsykarjatiloista päästää lehmänsä kesäaikaan laitumelle. Muussa nautakarjataloudessa laiduntaminen on huomattavasti harvinaisempaa: alle 60 % naudoista pääsee laiduntamaan.

Raportti nostaa esiin myös vasikoiden hyvinvointiongelmat. Pieniä vasikoita pidetään Suomessa yleisesti yksilökarsinoissa, joissa vasikoiden sosiaalinen kanssakäyminen sekä liikkumismahdollisuudet jäävät rajoittuneiksi.

Vasikoiden nupoutus ilman kivunlievitystä on yhä hyvinvointiongelmia aiheuttava tapa Suomessa. Vasta noin puolet nupoutusta tekevistä tiloista käyttää toimenpiteen yhteydessä kivunlievitystä.

20

3 / 2012

Vasikoiden kokonaiskuolleisuus on Suomessa varsin korkea: 11 % vasikoista menehtyy ennen puolen vuoden ikää.

Vasikoiden hoitoon ja kasvatukseen tulisi siten kiinnittää huomattavasti nykyistä enemmän huomiota.

Virikkeettömät sikalat Suomalaiset siat saavat liian vähän tonkimismateriaalia, vaikka tonkiminen on sialle vahva luontainen käyttäytymistarve.

Suurin osa Suomen sikaloista on osittaisia rakolattiasikaloita (83 %), mikä rajoittaa tonkimis- ja kuivikemateriaalien käyttöä karsinoissa. Ainoastaan 6 % sikaloista on kuivikepohjaisia.

Sikaloiden yksikkökoko kasvaa Suomessa jatkuvasti. Tällä hetkellä keskimääräinen lihasikala kasvattaa vuodessa 1260 sikaa. Syntyvien porsaiden kuolleisuus on korkea: noin 16 % kuolee ennen kasvatusvaihetta.

Yleinen käytäntö tiloilla on pitää tiineytettävät emakot kääntymisen estävissä häkeissä. Ensi vuodenvaihteessa emakoiden jatkuva pito joutilashäkeissä kielletään, mutta tästäkin huolimatta emakot viettävät kaksi kuukautta viiden kuukauden tuotantokierrosta häkissä.

Lihasikaloissa merkittävin käyttäytymiseen liittyvä hyvinvointiongelma on hännänpurenta. Käytökselle voivat altistaa esimerkiksi tonkimismateriaalin puute, tilanahtaus sekä ruokintaan liittyvät ongelmat.

Toisten kanojen nokkiminen yleistä Tilanahtaus, virikkeettömyys, jalostuksen aiheuttamat ongelmat ja suuri eläintiheys luetellaan raportissa esimerkkeinä suomalaisen siipikarjan hyvinvoinnin puutteista.

Yleinen munijakanojen hyvinvointiongelma tuotantotavasta riippumatta on lajitoverin höyhenpeitteen nokkiminen.

Varustelluissa häkeissä tilanpuute estää joitakin kanojen käyttäytymismuotoja ja liikunnan vähäisyys heikentää kanojen luustoa. Häkeissä oleva ”kuopsutusalue” on keinomateriaalia, eikä se riitä tyydyttämään kanojen kuopsutus- ja kylpemistarvetta.

Lattiakanaloissa ongelmia voi aiheutua suurista parvien koosta. Tuhansien lintujen parvissa yksilöt eivät opi tunnista-

maan toisiaan, mikä aiheuttaa toisten kanojen nokkimista ja kannibalismia.

Broilereiden ja kalkkunoiden tavallisimpia hyvinvointiongelmia ovat nopean kasvun aiheuttamat jalka- sekä sydänsairaudet. Osa jalkasairauksista aiheuttaa linnuille kipua ja ontumista sekä passivoi lintuja. Kalkkunoilla esiintyy myös toisiin lintuihin kohdistuvaa aggressiivista käyttäytymistä suuresta eläintiheydestä johtuen. Broileriemoille aiheuttaa merkittäviä hyvinvointiongelmia ruokinnan rajoittaminen, mikä tehdään emojen kasvun hillitsemiseksi ja terveysongelmien välttämiseksi.

Lemmikit kaipaavat seuraa ja tekemistä Raportin mukaan seura- ja harrastuseläinten kohdalla suurimpia hyvinvointiongelmia aiheuttaa eläinten pitäminen virikkeettömissä, liian pienissä tai muuten puutteellisissa oloissa. Eläimet eivät välttämättä myöskään pääse toteuttamaan sosiaalista käyttäytymistä lajitovereidensa kanssa.

Koirien kohdalla ongelmia aiheuttavat erityisesti pitkät yksinoloajat ja tekemisen puute. Raportissa nostetaan esiin myös rangaistuksiin perustuvat koulutusmenetelmät, jalostuksen tuomat ongelmat sekä koirien pentutehtailu. Kissojen kohdalla ongelmat ovat pääosin vastaavia, mutta lisäksi kissojen hylkääminen on Suomessa yhä mittava eläinsuojeluongelma: arvioiden mukaan noin 10 000 kissaa päätyy vuodessa löytöeläintaloihin.

Päivityksiä kolmen vuoden välein Raportti on neutraali paketti, johon on koottu hajallaan oleva tieto eläinten hyvinvointiin vaikuttavista asioista Suomessa. Raportti toimii parhaiten lähdeteoksena, jonka avulla asioista voi lähteä etsimään lisätietoja. Siitä on tarkoitus tehdä väline, jonka tietoja päivittämällä pystytään seuraamaan eläinten hyvinvointiasioiden kehitystä Suomessa. Päivitysväli tulee olemaan noin kolme vuotta.

Kokonaisuudessaan raportti löytyy Eläinten hyvinvointikeskuksen sivuilta osoitteesta elaintenhyvinvointikeskus.edublogs.org.

teksti laura uotila kuva anna reivilä

Eläinten hyvinvointi

yhdessä raportissa 3 / 2012

21

Älykäs siimahäntä osaa myös nauraa ja tuntea empatiaa

Klaaneista laboratorioihin - rottien kaksi maailmaa teksti minna korhonen kuvat istockphoto

O

n ilta ja pensaikossa rapisee.

Ruskea siimahäntä etsii ruokaa jokivarren tiheiköistä. Se on löytänyt matkan varrelta jo hiukan siemeniä, mutta nyt se havaitsee myös linnunpesän, jossa on munia. Siitä riittäisi syömistä koko klaanille. Ruokailtuaan rotta palaa tyytyväisenä pesälle, jossa muut ryhmän jäsenet haistelevat tätä ja lähtevät itsekin samaa polkua aterialle.

Samaan aikaan koe-eläinlaitoksessa on meneillään koe, jossa arvioidaan kemikaalien myrkyllisyyttä. Rotalle on annettu tutkittavaa ainetta, jonka vaikutuksesta se kouristelee ja alkaa voida pahoin. Kokeen päätyttyä tutkijat toteavat aineen myös aiheuttaneen rotalle sisäisiä verenvuotoja.

22

3 / 2012

Nämä voisivat olla kuvauksia minkä tahansa luonnonvaraisen ja ilta-aktiivisen isorotan sekä tämän serkun koe-eläinrotan arkipäivästä. Tietenkään kaikki eläinkokeet eivät ole yhtä kivuliaita, mutta rottia käytetään myös tuskallisimmissa 1. luokan kokeissa. Suomessa käytettiin pelkästään vuonna 2011 yhteensä 18 586 rottaa eläinkokeisiin.

Sosiaalista ja aktiivista elämää Rotta on älykäs eläin. Sen kyvyt nauraa sekä tuntea empatiaa kärsivää lajitoveriaan kohtaan on vahvistettu jopa tieteellisesti. Miksi sitä on silti jo pitkään käytetty ihmiskunnan palvelijana lukemattomissa täysin turhissakin eläinkokeissa? Sitä on käytetty niin syöpähoitojen, kosmetiikan,

lääkkeiden vaikutuksen, oppimisen, tunteiden, alkionkehityksen kuin lukemattomien muidenkin asioiden tutkimiseen.

Syy, miksi nimenomaan rottia käytetään kokeissa, on koe-eläintieteen yhdistyksen nettisivujen mukaan se, että rotilla on samankaltaiset elintoiminnot kuin ihmisellä. Lisäksi rotat lisääntyvät nopeasti myös laitosolosuhteissa.

Rotta on luontaisesti sosiaalinen eläin.

Sen lajityypilliseen käyttäytymiseen kuuluu monia sosiaalisia toimintoja, kuten lajitoverin sukimista ja sen kanssa kasassa nukkumista, pesän siivousta, ruoanhakua ja lauman reviirin vartiointia. Luonnossa elävien rottien on havaittu käyvän hyvillä ruoka-apajilla joka yö jopa yli kilometrin päässä pesäkoloistaan.

Koe-eläinlaitoksissa rotat eivät pääse toteuttamaan lajityypillistä käyttäytymistä, sillä useinkaan ne eivät mahdu edes kurottelemaan häkeissään. Eläinten ahtaita ja hämäriä olosuhteita puolustellaan koe-eläintieteen yhdistyksen mukaan sillä, että rotat ovat koloeläimiä ja tämän takia viihtyvät myös ahtaissa tiloissa.

Virikkeettömät olosuhteet sekä yksipuolinen ruoka selitetään sillä, että rottia tarvitaan vähemmän, kun ne pidetään samanlaisissa olosuhteissa ja niille annetaan ruokaa, jonka sisältö tunnetaan tarkasti. Eläinten puhtaudesta, ruokinnasta ja terveydestä huolehditaan yhdistyksen mukaan hyvin, mikä on tietysti tärkeää kokeiden onnistumisen kannalta. ”Koeeläin ei kuitenkaan koskaan ole lemmikkieläimen asemassa”, myönnetään koeeläintieteen yhdistyksen verkkosivuilla.

Tällä hetkellä voimassa olevan koeeläinasetuksen mukaan yhtä aikuista rottaa kohden riittää 350 cm2 tilaa. Häkin korkeuden on oltava vähintään 14 cm.

Luonnossa pesä- ja piilopaikakseen rotat kaivavat maahan käytäväverkoston, johon sisältyy monia haaroja ja uloskäyntejä. Lisäksi ne liikkuvat paljon maan pin-

Historiaa Isorotan historia lemmikkinä ja koe-eläimenä juontaa juurensa 1800-luvun Iso-Britanniaan, jossa se kesytettiin suositun urheilulajin, rottien tappamiskisojen, tarpeisiin. Vedonlyöntitapahtumissa veikattiin kuinka monta rottaa terrieri pystyisi tappamaan lyhyessä ajassa. Lajista tuli niin suosittu, että rottia alettiin kasvattaa tapahtumia varten. Kun rotat alkoivat samalla kesyyntyä, oli niitä helppo alkaa kaupata lemmikeiksi. Näin rotasta tuli ihmisen lemmikki ja sen jälkeen myös koe-eläin.

nalla ja juoksevat vaivatta pitkiäkin matkoja. Tällaisia olosuhteita koe-eläimille on mahdotonta tarjota.

Vaihtoehdot kehittyvät hitaasti Nykypäivänä eläinkokeille löytyy vaihtoehtoisia tutkimusmenetelmiä, kuten

Nykypäivänä eläinkokeille löytyy vaihtoehtoisia tutkimusmenetelmiä, kuten kudosviljelytutkimuksia. Eläinkokeiden korvaamisessa voidaan käyttää myös tietotekniikkaa ja mikro-organismeja. kudosviljelytutkimuksia. Eläinkokeiden korvaamisessa voidaan käyttää myös tietotekniikkaa ja mikro-organismeja. Koeeläintieteen yhdistys kertoo kuitenkin nettisivuillaan, että joihinkin kysymyksiin ei saada luotettavaa vastausta muuten kuin käyttämällä kokonaista eläintä. ”On totta, että joihinkin kokeisiin tarvitaan kokonaista eläintä, mutta kaikki kokeet eivät sellaista vaadi”, kertoo eläinkokeiden vaihtoehtojen tutkimusta rahoittavan Juliana von Wendtin säätiön toiminnanjohtaja Marianna Norring.

Lainsäädäntö on eläinkokeiden suhteen tiukka eikä eläinkoetta tulisi suorittaa, jos käytettävissä on myös vaihtoehtomenetelmä. Tutkijat ovat usein kuitenkin tottuneet tekemään kokeita eläimillä rutiininomaisesti.

Vaikka eläinkokeille vaihtoehtoisten menetelmien kehitys tuntuu tuskastuttavan hitaalta, voi tilanne helpottua muun muassa biopankkien yleistymisen myötä. Biopankeiksi kutsutaan biologisten näytteiden kokoelmia, joihin on liitetty tietoja näytteen antajan terveydestä ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Näytteet voivat olla esimerkiksi kudosta, verta tai soluista eristettyä DNA:ta.

” 3 / 2012

23

Animalia testaa

teksti pääkaupunkiseudun alueosasto kuvat raisa kettunen

Salaattikastikkeissa löytyy vaihtoehtoja vegaaneillekin

Roope kannustaa toimintaan

Animalian hallituksessa sekä Oulun alueosastossa vaikuttava järjestöaktiivi Roope Kanninen kannustaa kaikkia osallistumaan kansalaisaloitteen allekirjoitusten keräämiseen sekä Animalian toimintaan.

Animalian testiryhmä laittoi salaattikastikkeet paremmuusjärjestykseen.

alia anim i r ympä en suom

vaikka sitä ei heti uskoisi, sopivat monet tutut salaattikastik-

keet myös vegaaneille. Animalian testiin valikoitui viisi erilaista vegaanista kastiketta neljältä eri valmistajalta. Kaikki kastikkeet ovat tuttuja tuotteita, jotka löytyvät helposti kaikista vähänkään suuremmista ruokakaupoista.

Testin voittajaksi raati valitsi Hesburgerin valkosipulisalaattikastikkeen. Vaikka hampurilaisketju Hesburger harvoin on vegaanin ensimmäinen ravintolavaihtoehto, on sen valkosipulikastike paitsi vegaanista, myös raadin mielestä oikein hyvää.

Toiseksi testissä kipusi Felixin Kreikkalainen salaattikastike, jota pidettiin niin kermaisena, että sen vegaanisuutta oli monen vaikea uskoa. Aivan sen kintereille pääsi Pirkan Toscana-salaattikastike, jonka mausteisuus jakoi raatilaisia.

Tuote TESTI JA A T VOIT

Hesburger Valkosipulikastike Rasvaa: 58 g / 100 g Hinta: 2,70 € / 420 g (6,43 € / kg) Pisteet: 4/5

Lisää vegaanisia salaattikastikkeita, muita vegaanisia tuotteita sekä herkullisia vegaanisia reseptejä löydät osoitteista vegaanituotteet.net sekä vapautavalinnoilla.fi.

Raadin kommentit ”Paksua, kermaista” ”Valkosipuli maistuu selvästi” ”Sopisi hyvin hampurilaisen väliin”

Roope Kanninen

24

3 / 2012

Felix Kreikkalainen Salaattikastike Rasvaa: 25 g / 100 g Hinta: 2,69 € / 375 g (7,13 € / kg) Pisteet: 3+/5

”Kermaviilimäinen” ”Hapan, täyteläinen” ”Ei arvaisi, että on vegaanista, niin paksu koostumus”

Pirkka Parhaat Toscana -salaattikastike Rasvaa: 30 g / 100 g Hinta: 1,99 € / 250 g (7,96 € / kg) Pisteet: 3/5

”Sinappista” ”Voimakas mausteinen, aurinkokuivattu tomaatti maistuu” ”Perinteinen, tofusalaattiin sopiva”

Felix Special Mango-Chili Salaattikastike Rasvaa: 30,1 g / 100 g Hinta: 2,78 € / 285 g (9,75 € / kg) Pisteet: 2+/5

”Liian mausteista” ”Keltaista, hedelmäistä, ohutta, kitkerää” ”Sopisi esim. soijasuikaleiden kanssa”

Saarioinen Kiinalainen salaattikastike Rasvaa: 0,1 g / 100 g Hinta: 2,19 € / 300 g (7,30 € / kg) Pisteet: 2+/5

”Tulinen, hedelmäinen” ”Etikkainen, ohuen oloinen” ”Nuggettien kanssa hyvää”

teksti vesa saarinen kuva ninni pekkala

Ikä: 24 Opiskelee oikeustieteitä Lapin yliopistossa Harrastaa juoksemista, lihastreeniä sekä järjestötoimintaa mm.

Animaliassa ja Amnestyssa

oulussa, Rovaniemellä sekä PohjoisSuomen luonnossa viihtyvän Roope Kannisen matka Animalian aktiiviksi on aika monelle tuttu. ”Pikkupojasta saakka minua on vaivannut teollinen eläintuotanto. Ryhdyin eettisistä syistä ensin kasvissyöjäksi ja myöhemmin vegaaniksi. Olen aina ollut kiinnostunut eläinten hyvinvoinnista. Liityin Animaliaan tavattuani järjestön pöydänpitäjiä Oulussa”, Kanninen muistelee.

Nykyään Kanninen on järjestötoiminnan moniottelija: Animalian hallituksen sekä Oulun paikallisosaston ohella hän vaikuttaa muun muassa Rovaniemen Amnestyssa. Kaikista järjestöistä juuri Animalialla on erityinen paikka Kannisen sydämessä: ”Animalia oli ensimmäinen järjestö, johon liityin. Muut ovat tulleet myöhemmin.”

Kanninen on Oulun Animalian kantavia voimia, ja Oulun Animalia puolestaan on kuluvana vuonna kunnostautunut aktiivisuudellaan. ”Alkuvuodesta suunnittelimme Oulussa toimintaa kohti kunnallisvaaleja sekä teimme kouluvierailuja. Keväällä ja kesäl-

lä Oulun Animaliaa on työllistänyt kansalaisaloite turkistarhauksen lakkauttamiseksi”, Kanninen kertoo.

Kannisen mukaan kansalaisaloitteen allekirjoitusten kerääminen on sujunut Oulussa mukavasti, ja erityisesti erilaiset tapahtumat ovat olleet keräämisen kannalta menestyksekkäitä. Hyvistä kokemuksista innostuneena Kanninen kannustaa kaikkia animalialaisia kokeilemaan allekirjoitusten keräämistä. ”Turkistarhausaloitteen allekirjoitusten kerääminen on paitsi hyvä teko eläimille, siitä on hyötyä kerääjälle itselleenkin. Keräämällä oppii sosiaalisia taitoja sekä erilaisten ihmisten kohtaamista, ja saa rohkeutta lähestyä ihmisiä. Kerääminen myös helpottuu mitä enemmän sitä tekee.”

Hallitusvastuussa Viime keväästä lähtien Kanninen on istunut Animalian hallituksessa. Noin kerran kuussa kokoontuva hallitus tekee erilaisia järjestön arkeen liittyviä päätöksiä sekä osaltaan linjaa Animalian toimintaa.

Hallitus seuraa myös Animalian taloutta, jäsenkehitystä sekä yleistä eläinten hyvinvoinnin tilaa Suomessa.

Puoli vuotta Animalian hallituksessa on ollut Kannisen mielestä mielenkiintoista aikaa. ”Viime kuukausina järjestön keskustoimisto on muuttanut uusiin toimitiloihin, Animalia on käynnistänyt ainutlaatuisen kansalaisaloitekampanjan ja keskustellut kuntavaalien vaikutuksesta eläinten hyvinvointiin.”

Animalian hallitus on Kannisen mielestä myös hyvä koulu suomalaiseen eläinpolitiikkaan. ”Hallituksessa keskustellaan ajankohtaisista eläinten hyvinvointiin liittyvistä poliittisista kysymyksistä. Yhdessä toimiston työntekijöiden kanssa neuvotellaan, miten Animalia voi vaikuttamalla parantaa eläinten oloja Suomessa”, Kanninen kertoo.

3 / 2012

25

Anna arviosi ravintoloiden kasvisruuasta!

Koiranjalostus puhutti

saitko ravintolassa erinomaista kasvisruokaa vai jouduitko tyytymään pakastevihanneksiin ja perunaan? Vapauta valinnoilla –sivustolla voit antaa arviosi minkä tahansa ravintolan kasvisruokatarjonnasta.

Samalla saat näppäriä vinkkejä siihen, missä ravintolassa kannattaa käydä testaamassa valikoimaa ja mikä paikka kannattaa suosiolla jättää väliin!

Käy jättämässä arviosi ja lukemassa muiden näkemyksiä osoitteessa www.vapautavalinnoilla.fi

Animalian syyskekrit animalian Animalian syyskekrit järjestetään 15.9. Helsingissä, nuorisokeskus Hapen tiloissa (Sörnäisten rantatie 31).

Päivän ohjelmaan kuuluu mm. luentoja, työryhmiä, rentoa yhdessäoloa sekä Animalian alueosastotoimijoiden tapaaminen. Ohjelmaan on mahdollista osallistua myös vain osaksi aikaa ja tapahtuma on avoin kaikenikäisille eläinsuojelusta kiinnostuneille. Helsinkiin kannattaa saapua jo edellisenä iltana, jolloin järjestetään

Animalian tuparit Uuden toimiston kaikille animalialaisille avoimet tupaantuliaiset järjestetään perjantaina 14.9. klo 18-21 osoitteessa Suvilahdenkatu 4, Helsinki. Tervetuloa!

Animalian uuden toimiston tupaantuliaiset. Lue tapahtumasta lisää ja ilmoittaudu mukaan viimeistään 5.9. osoitteessa www. animalia.fi/kekrit.

Tule mukaan messuille! animalia esittelee toimintaansa useilla messuilla lokakuussa Helsingissä. Kaipaamme mukaan vapaaehtoisia, jotka ovat valmiita käyttämään muutaman tunnin eläinten asioiden edistämiseen. Aiempaa kokemusta ei tarvita, sillä mukana on aina myös kokeneempi vapaaehtoinen.

Ilmoittaudu mukaan Kanervalle, kanerva. pelli@animalia.fi!

Uusittuja painoksia esitteistä

senja multala

tekisinkö testamentin eläimille? ja Eläimet viihteessä -esitteistä on taitettu uusitut versiot. Painotuoreita esitteitä voi tilata itselleen tai jaettavaksi Animalian toimistolta p. 09 720 6590 tai animalia@animalia.fi. Esitteiden sähköiset versiot löytyvät myös Animalian nettisivuilta.

26

3 / 2012

Tehtyä ja tapahtunutta

Koonnut Laura Uotila

toukokuun lopussa Helsingin yliopiston sali täyttyi koirien ystävistä. Koiranjalostukseen ongelmiin keskittyvän tilaisuuden avasi eläinlääketieteen emeritaprofessori Marjatta Snellman, jonka esimerkit koiranjalostuksen äärimmäisyyksistä vetivät yleisön hiljaisiksi. Muut puheenvuorot käyttivät Suomen Kennelliiton jalostustieteellisen toimikunnan puheenjohtaja Kirsi Sainio ja Suomen koirankasvattajat ry:n puheenjohtaja Juha Kares. Esityksien jälkeen käytiin paneelikeskustelu, jossa ääneen pääsivät niin koirankasvattajat kuin eläinlääkärikin.

Koiranjalostuksen aiheuttamat terveysongelmat ovat kuuma puheenaihe koirapiireissä. Tapahtuma oli hyvä avaus laajemmalle keskustelulle koiranjalostuksen etiikasta Suomessa. Tilaisuuden järjestivät yhteistyössä Animalia, SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto, Helsingin Eläinsuojeluyhdistys ja Suomen Eläinlääkäriliitto.

Eläinetiikkaluento oli menestys animalia oli kesäkuussa mukana jär-

jestämässä eläinetiikkaseminaaria, jossa puhumassa olivat professori Peter Sandøe Tanskasta, apulaisprofessori Helena Röcklinsberg Ruotsista sekä filosofi Paula Hirsjärvi Suomesta. Tilaisuus painottui eläinkoetoiminnan etiikkaan.

Sekä Hirsjärvi että Röcklinsberg korostivat, että eläinkokeisiin liittyvää eettistä keskustelua ei tulisi käydä vain tieteentekijöiden ehdoilla, vaan muidenkin näkökulmat tulisi ottaa huomioon yhtä painavina. Sandøen esityksessä käytiin läpi eläinetiikkaa ja sen historiaa muunkin kuin koe-eläintoiminnan osalta. San-

shutterstock

Koonneet Laura Uotila, Vesa Saarinen ja Kanerva Pelli

døe muistutti, että eläinyksilöiden määrää katsoen ruuantuotanto on ala, jossa eettistä keskustelua tarvitaan eniten.

Paras juttu numeron 2/2012 parhaaksi jutuksi äänestettiin artikkeli ”Kiina – eläinten kohtelun murheenkryyni innostuu eläinsuojelusta”. Muistikirjan ja pinssien arvonnassa onni suosi Kirsi Partasta. Onnea voittajalle ja kiitos kaikille äänestäneille!

Mikä on tämän lehden paras juttu?

Kerro mielipiteesi 15.10. mennessä, niin olet mukana Oikeutta eläimille -kirjan arvonnassa. Lähetä vastauksesi, nimesi sekä osoitteesi sähköpostitse lehti@animalia.fi (sähköpostin otsikko: Paras juttu 3/2012) tai postitse Animalia, Suvilahdenkatu 4, 00500 Helsinki.

ella karttunen

Miten voin toimia

Vegfest levitti kasvissyönnin riemua tampereella järjestettiin kasvis-

syöntiä edistävä Vegfest-tapahtuma toukokuun lopussa. Jo kolmannen kerran järjestetty tapahtuma veti paikalle niin kasvissyönnin konkareita kuin elämäntapaan vasta tutustuvia ihmisiä.

Tapahtuman takana on Vegfest ry. Myös Animalia oli muka-

na järjestelyissä. Viikonlopun aikana Animalian toiminnanjohtaja Kati Pulli osallistui useampaan eläinsuojeluaiheiseen ohjelmanumeroon ja Animalian aktiivit keräsivät allekirjoituksia kansalaisaloitteeseen. Vegfest järjestetään joka toinen vuosi.

3 / 2012

27

Vegepalsta

Vegepalsta

teksti johanne sonné kuvat ella karttunen, istockphoto ja animalian arkisto

Omenainen bataattilinssikeitto

Parempi kikherneValkosipulinen kukkakaali-pottusoppa purjokeitto

Bataateista, linsseistä ja porkkanasta tehdyt keitot ovat vegaanin perusruokaa. Omena tuo tuttuun keittoon miellyttävän lisämaun, chili tarjoaa takapotkua.

Syksyn perunoista saa parhaat keitot. Kukkakaali tuo mukaan hyvää makua, valkosipuli tappaa orastavan flunssan.

1 suuri omena (ei liian hapan) 3 suurta porkkanaa 2 keskikokoista bataattia (n. 900 g) 1 sipuli 1 dl punaisia linssejä 1 tl chilijauhetta 1 tl paprikajauhetta 1 tl inkiväärijauhetta 1 tl juustokuminaa 1/2 kasvisliemikuutiota suolaa pippuria oliiviöljyä vettä (soijajugurttia / soijajuustoa) (vaaleaa leipää)

1 2 3

Kuori ja pilko sipuli, omenat, porkkanat sekä bataatit.

Kuumenna öljy tilavassa kattilassa.

Kuullota sipulit.

Lisää kattilaan omena, porkkanat, bataatit ja osa vedestä. Keitä vihanneksia noin 10 minuuttia, lisää vettä tarvittaessa.

4

Vähennä lieden lämpöä. Lisää joukkoon linssit, chilijauhe, paprikajauhe, inkiväärijauhe, juustokumina sekä noin 8 desilitraa vettä. Murenna keittoon kasvisliemikuution puolikas.

Yllättävämmät syyskeitot Herkulliset kasviskeitot tuovat lämpöä pimeisiin syysiltoihin. Keitot ovat helppoja valmistaa, ja pienillä yllätyksillä tututkin keitot tuntuvat uusilta.

5 6

Hauduta seosta noin puoli tuntia, kunnes linssit sekä juurekset ovat kypsiä.

Soseuta keitto. Lisää varovasti suolaa, pippuria ja muita mausteita oman maun mukaan. Lisää vettä saadaksesi keitosta juoksevamman.

7

Tarjoa keitto kuumana hyvän vaalean leivän kera. Kokeile keittoa myös murennetun soijajuustokkeen (esim. Cheezly) tai soijajugurtin kera.

2-4 valkosipulinkynttä (2 jos et pidä valkosipulista, 4 tai enemmänkin jos pidät) 1 sipuli 2 perunaa 1 kukkakaalinpää 6 dl kasvislientä 2 laakerinlehteä suolaa pippuria muskottipähkinää sinistä Keiju-margariinia (soijajuustoa) (ruohosipulia) (vaaleaa leipää)

Jamie Oliverin kikherne-purjokeitto on pieni keittolegenda. Tällä vegaaniseksi muokatulla reseptillä siitä tulee vielä herkullisempi.

400 g hyviä kikherneitä (ei mielellään purkkiherneitä, vaan yön yli liotettuja kuivatettuja herneitä) 1 peruna 4 keskikokoista purjosipulia 3 valkosipulinkynttä 9 dl kasvislientä margariinia suolaa pippuria oliiviöljyä (soijajuustoa) (vegaanista meetvurstia)

1

Kuori ja pilko valkosipuli, sipuli, perunat sekä kukkakaali. Pilko kukkakaali melko hienoksi.

1

Laita kattilaan kuorittu peruna sekä kikherneet. Keitä hiljaisella lämmöllä kunnes herneet ja peruna ovat pehmenneet.

2

2

Sulata noin 3 rkl margariinia suuren kattilan pohjalla. Kuullota sipuli ja valkosipuli.

Poista purjoista uloimmat kuoret ja halkaise purjot. Huuhtele ja siivuta purjot.

3

3

Lisää kattilaan peruna- ja kukkakaalipalat ja kääntele minuutin-parin ver-

ran.

4

Vähennä lieden lämpötilaa. Lisää kasvisliemi sekä laakerinlehdet. Keitä alhaisella lämmöllä puoli tuntia.

5

Poista laakerinlehdet ja soseuta keitto. Mausta suolalla, pippurilla sekä ripauksella muskottipähkinää ja lisää halutessasi tilkka vettä. Lämmitä uudelleen, jos keitto pääsee jäähtymään.

6

Tarjoile keitto kuumana vaalean leivän kera. Koristele raastetulla soijajuustolla (esim. Cheezly) sekä ruohosipulisilpulla.

Sulata suuressa kattilassa suuri nokare margariinia. Laita valkosipulit, reilusti suolaa sekä purjosiivut kuumaan margariiniin. Pehmennä purjot.

4

Valuta peruna ja kikherneet. Kaada ne valkosipulin ja purjojen joukkoon. Sekoita. Pehmitä seosta vielä muutaman minuutin ajan.

5 6

Kaada seokseen noin 6 dl kasvislientä.

Hauduta puolisen tuntia.

7 8

Mausta suolalla ja pippurilla sekä oliiviöljyllä.

Soseuta keitto sauvasekoittimella tai monitoimikoneessa. Lisää kasvislientä, kunnes keiton koostumus on makusi mukainen.

Koristele keitto joko ripottelemalla pinnalle hieman soijajuustoa (esim.

Cheezly) tai silputtua vegaanista meetvurstia (esim. Vegetukusta).

3 / 2012

29

Animaliashop

Koonnut Ninni Pekkala

Syksyn parhaat tarjoukset

Tee hyvä teko eläimille - lahjoita lantti Animalian toimintaan

Rescuerekut rokkaa!

www.animalia.fi/tue-työtämme/lahjoita

20 € animalian arkisto

(Ei-jäsenille 22 €)

Rescue dogs rock -paidan tuotto suunnataan Animalian koiraryhmän toimintaan. Luomupuuvillaiset t-paidat ovat Earth Positiven valmistamia. Lady fit -paidat ovat kapeita, joten suosittelemme ostamaan kokoasi isomman paidan.

Unisex-mallissa koot S-M, lady fit -mallissa S-XL.

Tältä sivulta löydät Animalian alueosastot ympäri Suomen. Ota rohkeasti yhteyttä oman paikkakuntasi ryhmään ja kysy lisää juuri heidän toiminnastaan.

Vapaaehtoiset toimijat ovat erittäin tärkeä osa Animaliaa ja ryhmässä pääset toimimaan aktiivisesti eläinasioiden puolesta. Ota ratkaiseva askel ja lähde mukaan! Kaikki ovat tervetulleita ja jokaista tarvitaan!

Singer: Oikeutta eläimille

10 € Aarnipuu: Jonkun on uskallettava katsoa

UUTUUS

Tyylillä turkistarhausta vastaan

Animaalit kautta maan

Tarjouksessa!

15 €

Paola Suhosen luotsaama IvanaHelsinki suunnitteli Animalialle naisille sopivan t-paidan, joka ottaa kantaa turkistarhaukseen. T-paidan valmistamisesta vastasi Kaiku Ethical, joten paita on valmistettu laadukkaasta Reilun kaupan luomupuuvillasta. Saatavilla koot S-XL.

Vegaanin uusi keittokirja

20 €

Yhteystiedot ovat myös Animalian kotisivuilla www.animalia.fi, josta löydät myös linkit ryhmien Facebook-sivuille.

HELSINKI: ks. Pääkaupunkiseutu FORSSA: Nina Åkerlund, niinu_i@hotmail.com JOENSUU: Erja Laakkonen, animalia.joensuu@gmail.com JYVÄSKYLÄ: Eeva Lyytikäinen, jyvaskyla@animalia.fi KAJAANI: Heidi Manner, animalia.kajaani@gmail.com KERAVA: Suvi Nurmiviita, suvi@suvinurmiviita.fi KOTKA: Jaana Vanhala, animalia.kotka@gmail.com, www.nic.fi/~suvikki3/animalia KOUVOLA: Pauliina Klemola, pauliinaklemola@gmail.com, www.animalia.fi/kouvola

30

3 / 2012

KUOPIO: Sari Ung-Lanki, kuopio@animalia.fi LAHTI: Irma Härkönen, animalia.lahti@gmail.com, www.animalia.fi/lahti OULU: Roope Kanninen, roopekanninen@hotmail.com www.oulunanimalia.net PORI: Pia Wessman, puh. 0400 429 616, piawessm@gmail.com, www.animaliapori.net PÄÄKAUPUNKISEUDUN RYHMÄT: Pääkaupunkiseudun alueosasto: Salla Nylund, salla.nylund@gmail.com Ryhmän postituslista: pks@animalia.fi, listalle pääsee laittamalla viestin osoitteeseen animalia@animalia.fi.

Ryhmä kokoontuu parillisina viikkoina Animalian toimistolla.

Kokousaika löytyy ryhmän sivuilta www.animalia.fi/pks

Pääkaupunkiseudun nuorisoryhmä: nuorisoryhma@animalia.fi Karhuryhmä: Suvi Börman, info@aasiankarhutarhat.com Koiraryhmä: Aija Kankare, aija.kankare@helsinki.fi, www.animalia.fi/koiraryhmä RAUMA: Marjo Vettenranta, marjovet83@hotmail.com ROVANIEMI: Roope Kanninen, roopekanninen@hotmail.com SAVONLINNA: Heidi Forsman, savonlinna@animalia.fi, www.animalia.fi/savonlinna TAMPERE: Heini Aspelin, puh. 045 132 2332, tampere@animalia.fi www.animalia.fi/tampere TURKU: Rita Lindberg, puh. 050 348 6248,

turku@animalia.fi, www.animalia.fi/turku VIHTI: Laura Pulkkinen, Otalammentie 28b 03300 Otalampi, puh. 09 2760 958 tai 040 538 2045, pulkkamaki@hotmail.com Eikö listasta löydy sinua lähellä olevaa paikkakuntaa?

Kiinnostaisiko sinua ryhtyä Animalian yhdyshenkilöksi?

Soita, kirjoita tai lähetä sähköpostia. Yhteydenottosi ei sido sinua mitenkään.

Eläinystävällisin terveisin, Kanerva Pelli Animalia ry – Alueet Suvilahdenkatu 4 00500 Helsinki p. 09 720 6590 kanerva.pelli@animalia.fi

Eläinystävällistä designia

Turkistarhaton Suomi -kansalaisaloitekampanjan ekokynä UUTUUS

TitiMadamin valmistamissa uusissa ihanissa koruissa on materiaalina akryyli ja pähkinäpuu. Vaihtoehtoina loikkaava kettu ja suloinen vasikka.

Rintakoru 14 € Kaulakoru 16 €

2€

Kettunen: Puputyttö ja vohvelisankari

15 €

kpl

Käytössä, sanoi kettu turkkurille Huppari 100 % luomupuuvillaa.

Koot unisex-mallissa S ja M, lady fit -mallissa S, M ja L.

49 € (Ei-jäsenille 52 €)

Lisää tarjoustuotteita Animalian nettikaupassa www.animalia.fi/tilaa-tuotteita

NÄIN TEET TILAUKSESI: POSTITSE: Animalia ry, Suvilahdenkatu 4, 00500 Helsinki PUHELIMITSE: 09 720 65911, ma–pe klo 10–15 SÄHKÖPOSTITSE: tarja.balding@animalia.fi Yli 15 € tilaukset toimitetaan postiennakolla, jolloin hintaan lisätään postiennakkomaksu 3,70 €.

Kaikkiin tilauksiin lisätään postituskulut sekä 1 € käsittelykulu. Tuotteita voi ostaa myös suoraan Animalian Helsingin toimistosta, osoite yllä.

3 / 2012

31

Eläimet tarvitsevat apuasi

- lahjoita ajankohtaiseen kampanjaan Animalia toimii tiedottamalla, kampanjoimalla ja tekemällä yhteistyötä eri tahojen kanssa Suomessa ja kansainvälisesti. Näkyvien kampanjoiden sekä vaikuttavien hankkeiden aikaansaaminen vaativat runsaasti varoja. Sinun apuasi tarvitaan.

Lahjoita Animalialle alla olevia viitteitä käyttäen, niin osaamme ohjata tukesi toivomaasi kohteeseen. Lämmin kiitos jo etukäteen!

turkistarhaton suomi -kansalaisaloitekampanja Eläin kärsii ahtaassa häkissä - lahjoita kampanjaan jo tänään ja ole mukana tekemässä turkiseläimille parempaa tulevaisuutta. Julkaisemme yli 1500 euron lahjoitukset kampanjan nettisivulla www.turkistarhatonsuomi.fi. Viite 403364

kouluvierailuhanke Kouluvierailuhankkeessa kierretään kouluissa edistämässä eläineettistä kuluttamista ja innostamassa nuoria kansalaistoimintaan. Hankkeessa tuotetaan myös luentopaketti ja nettisivut, jotka palvelevat opettajien ja oppilaiden ohella kaikkia teemasta kiinnostuneita. Viite 404091

kuntavaalikampanja Tavoitteenamme on, että kunnat panostavat kasvisperäisen ravinnon osuuden kasvattamiseen ja lihan osuuden vähentämiseen julkisissa hankinnoissa. Muita teemoja ovat eläinsuojeluvalvonta ja löytöeläinten hoidon laatu. Viite 404046 Lahjoitustili Nordea 101130-260629 IBAN: FI24 1011 3000 260629 SWIFT / BIC: NDEAFIHH Jos haluat lahjoittaa Animalian toimintaan yleisesti, käytä viitettä 1012 Osoitteesta www.animalia.fi löydät lisää tietoa Animalian tukemisesta. Nettisivulta löytyy myös Animalian toimintakertomukset, joista selviää mitä kaikkea olemme jo saaneet aikaiseksi.

Poliisihallitus on myöntänyt rahankeräysluvan Eläinsuojeluliitto Animalialle 28.1.2011. Toimenpanoaika on 28.1.2011– 31.12.2012 ja lupa kattaa koko Suomen Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Päätöksen numero 2020/2010/3931.