Animalia 3/2013 by Animalia ry

lehti el채inten asialla

3/2013

Koe-el채inkampanja

k채ynnistyy syksyll채

Kansalaisaloite kannatti

lu m i sia

Kampa

sia

akuulumi nj

p a n ku u ja

Kohti uusia a t i o j n a p m a k

kansalaisaloitekampanja turkistarhauksen lakkauttamiseksi päättyi kesällä, mutta työ jatkuu. syksyllä turkisasioiden lisäksi animalia pitää ääntä koe-eläinten puolesta, ryhtyy valmistelemaan eurovaalikampanjointia sekä lobbaa parempaa eläinsuojelulakia. kansalaisaloitekampanja turkistarhauksen lak-

kauttamiseksi päättyi kesällä, kun eduskunta valitettavan odotetusti päätti selvällä äänten enemmistöllä, että epäeettinen turkistarhaus saa Suomessa jatkua. Toiminta turkistarhauksen lakkauttamisen puolesta kuitenkin jatkuu: työmme ei ole valmis ennen kuin tarhaus on maassamme päättynyt. Lue lisää aiheesta tämän lehden sivuilta 14-17. Monien jäseniemme toivomuksesta Animalia terävöittää tänä syksynä erityisesti eläinkokeisiin kohdistuvaa kampanjointia. Tukenne ansiosta Animalian toimistolla Helsingissä aloittaa määräaikainen koe-eläinvastaava, jonka tehtävänä on suunnitella ja toteuttaa viestintäkampanja. Kampanjan tehtävä on muistuttaa suomalaisia siitä, että koe-eläimiä käytetään edelleen Suomessa ja muualla Euroopassa tarpeettoman paljon. Onko sinulla toiveita tai ideoita koe-eläinkampanjan suhteen? Haluatko vapaaehtoisena osallistua työhön koe-eläinten hyväksi? Lähetä Animalialle sähköpostia osoitteeseen animalia@animalia.fi ja kerro, millä tavoin voisimme yhdessä vähentää koe-eläinten käyttöä teollisuudessa ja tutkimuksessa.

Kohti eurovaaleja

Koe-eläinkampanjoinnin ohella Animalia ryhtyy valmistautumaan ensi toukokuun lopussa järjestettäviin eurovaaleihin. Eläinten hyvinvoinnin kannalta EU-vaalit ovat äärimmäisen tärkeät: monet Suomessa noudatettavat eläimiä koskevat lait ja asetukset ovat peräisin EU:n määräyksistä. Mitä eläinystävällisempi europarlamentti on, sitä eläinystävällisemmäksi muuttuu hiljalleen myös suomalainen politiikka. Eurovaaleja varten Animalia valmistelee kuntavaalien tapaan vaalikoneen, jossa selvitetään euroehdokkaiden näkemyksiä eläinpolitiikasta sekä eläinten hyvinvoinnista. Seuraamme politiikkaa myös syksyllä avautuvilla, uusituilla Eläinpolitiikka-sivuillamme osoitteessa elainpolitiikka.fi. 2

Animalia osallistuu aktiivisesti myös eurooppalaisen kattojärjestömme Eurogroup for Animalsin eurovaalityöhön. Ensimmäistä kertaa historiansa aikana Eurogroup on valmistellut koko EU:n laajuisen kampanjan, jossa pyritään muistuttamaan äänestäjiä eläinystävällisten ehdokkaiden äänestämisen tärkeydestä. Kampanja näkyy kevättä kohti kuljettaessa myös Suomessa. Onko sinulla ajatuksia siitä, miten teemme europarlamentista eläinmyönteisemmän? Ota yhteyttä ja kerro kampanja-ajatuksiasi varainhankkija Ninni Pekkalalle, sähköpostitse ninni.pekkala@animalia.fi. Eläinsuojelulaki uudistuu

Vaikka elämme vasta syksyä 2013, on hallituskautta jäljellä enää puolisentoista vuotta. Eläinten kannalta sixpack-hallituksen loppumetrit ovat harvinaisen tärkeät, sillä hallitusohjelmaan on kirjattu tarve eläinsuojelulain uudistamiseksi. Työ on kulisseissa jo käynnissä, ja Animaliakin on mukana lakia valmistelevissa taustaryhmissä. Mutta mukana samassa neuvottelupöydässä ovat myös eläinteollisuuden edustajat – turkistarhaajia unohtamatta. Tavoitteenamme on eläinsuojelulaki, joka on Euroopan edistynein. Tavoite ei ole helppo, mutta mahdollinen, ja jo muiden Pohjoismaiden lainsäädäntötasolle astuminen veisi suomalaista lainsäädäntöä hurjan harppauksen parempaan suuntaan. Työ tarvitsee paitsi tukeasi, myös huomiota: mitä enemmän lainsäädännön valmistelutyöstä puhutaan etukäteen, sitä todennäköisemmin lopputulos on kannaltamme myönteinen. Lobbaustyön suunnittelu hallituskauden loppusuoralle on nyt käynnissä. Tarvitsemme tukeasi, apuasi ja ideoitasi – voit lähettää toiveesi, kysymyksesi ja ajatuksesi suoraan toiminnanjohtaja Salla Tuomivaaralle, osoitteeseen salla.tuomivaara@animalia.fi. Yhdessä saamme Suomesta eläimille paremman maan.

teksti vesa saarinen kuva Teppo Lahti

Animalian toiminnanjohtaja Salla Tuomivaara sek채 hollantilaisen Bont voor Dierenin toiminnanjohtaja Nicole van Gemert kampanjoivat turkistarhauskiellon puolesta kes채kuisessa Helsingiss채.

Pääkirjoitus

teksti salla tuomivaara • kuva vesa saarinen

Kohti syksyä tämä on ensimmäinen Animalia-lehden pääkirjoitus, jonka kirjoitan uudessa toimistossamme Helsingin Sörnäisissä. Animalia on majaillut täällä jo yli vuoden, mutta itse tulin tänne töihin toukokuussa palattuani Kiinasta kahden vuoden tauon jälkeen. Nykyisen toimiston dynaaminen ympäristö sopii Animalialle, jonka syksyä värittävät uudet kampanjateemat ja aktiivinen yhteiskunnallinen vaikuttaminen. Toimistolla aloittaa työnsä Animalian historian ensimmäinen eläinkoekampanjoitsija. Tänä ja ensi vuonna tulemmekin nostamaan esiin nimenomaan eläinkokeiden nykytilaa.

”Animalia jatkaa toimintaa turkistarhauksen kieltämiseksi yhä motivoituneempana.” Vielä syyskuun aikana eurooppalainen kattojärjestömme Eurogroup for Animals käynnistää koko EUalueella näkyvän eurovaalikampanjan, johon myös me täällä Suomessa osallistumme. Tarkoitus on nostaa eläinten kohtelu keskeiseksi vaaliteemaksi ja haastaa euroehdokkaat kertomaan eläinsuojelukannoistaan, jotta äänestäjät voivat valita europarlamenttiin jäseniä, jotka tuntevat vastuuta EU-alueen eläinsuojelutilanteen kehittämisestä. Ensi vuoden loppuun mennessä pitäisi valmistua esitykset eläinsuojelulain kokonaisuudistuksesta ja turkiseläinten suojelua koskevan

asetuksen uudistamisesta. Animalia on mukana molempia uudistuksia valmistelevissa työryhmissä. Työ ei ole helppoa, sillä eläinsuojelulle vastakkaisiakin pyrkimyksiä esiintyy. On tärkeää, että näistä asioista käydään keskustelua esimerkiksi lehtien palstoilla, jotta myös päättäjät pysyvät hereillä eläinasioiden suhteen. Juhannuksen alla päättyi kuluneen vuoden mahtiponnistus: kansalaisaloitekampanja turkistarhauksen kieltämiseksi. Vaikka eduskunnan suuri enemmistö äänesti kieltoa vastaan, oli ilahduttavaa huomata, että esimerkiksi hallituksen edustajista puolet kannatti kieltoa. Turkistarhauksen loppua vaativat äänet eivät siis häviä politiikasta, vaan päinvastoin voimistuvat. Animalia jatkaa toimintaa turkistarhauksen kieltämiseksi yhä motivoituneempana. Kansalaisaloitteen ensimmäinen allekirjoittaja, Animalian toiminnanjohtajana toiminut Kati Pulli, aloitti elokuun alussa työnsä SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liiton toiminnanjohtajana. Elokuussa tehtävässään aloitti myös Suomen kautta aikojen ensimmäinen eläinsuojeluasiamies: Sari Salminen. Animalia ja muut eläinsuojelutahot kampanjoivat vuosia tämän viran perustamiseksi. Toivotamme siis sekä Kati Pullille että Sari Salmiselle paljon onnea ja menestystä uusissa tehtävissään! Syysaurinkoisin terveisin, Salla Tuomivaara, Animalian toiminnanjohtaja

22 Sisällys3/2013

02 04 06 09 10 12

Kohti uusia kampanjoita

Pääkirjoitus

Ajankohtaista

Vieraskynä: Laura Gustafsson

Animalian kattojärjestö Eurogroup for Animals elää uudistumisen aikaa Hollanti teki sen

= kannessa Kannen kuva: shutterstock

Animalia-lehti, 37. vuosikerta julkaisija: Eläinsuojeluliitto Animalia päätoimittaja: Laura Uotila,

laura.uotila@animalia.fi

toimitussihteeri:

Vesa Saarinen, p. (09) 7206 5914 vesa.saarinen@animalia.fi taitto: Vera Liinasaari, p. 040 753 2663 vera.liinasaari@gmail.com Osoitteenmuutokset:

Tarja Balding, p. (09) 7206 5911 tarja.balding@animalia.fi Painopaikka:

Miktor Oy, Helsinki ISSN 0783-9170 Ilmestymisaikataulu:

Nro 1 maaliskuu, nro 2 toukokuu, nro 3 syyskuu, nro 4 marraskuu. Seuraavaan numeroon tarkoitetun materiaalin tulee olla perillä toimituksessa 14.10.2013 mennessä. Aineistot lähetetään lehti@animalia.fi tai osoitteella: Animalia-lehti, Suvilahdenkatu 4, 00500 Helsinki. Ilmoitusmyynti:

Ninni Pekkala, p. 045 7750 1570 Ilmoitushinnat:

Katso ilmoitushinnat www.animalia.fi Lisäveloitukset: Värierottelut veloitetaan erikseen, määräyspaikkakorotus 20 %, liitteiden hinnat sovitaan erikseen. Rajoitukset: Etusivulla ei julkaista ilmoituksia. Alennukset: Toistoalennus: 1. toisto 10 %, seuraavat 20 %, auktorisoidut mainostoimistot 15 %. Ilmoitusten peruuttaminen:

Peruutukset viimeistään seitsemän (7) vuorokautta aineiston jättöpäivän jälkeen toimitussihteerille. Reklamaatiot: Kirjallisena 14 vuoro kauden aikana ilmestymispäivästä lukien. Irtonumeromyynti:

Akateeminen kirjakauppa. Animalia-lehti pidättää oikeuden lyhentää ja muokata juttuja.

14 18 20

Kansalaisaloite kannatti

Kosmetiikan eläinkokeet ja delfinaariot kiellettiin Intiassa Mitä on eläinten hyvinvointi?

Tom Regan – Mies, joka haastoi hyvinvointiteorian

Julkkisvegaanien joukko kasvaa

Toimisto: Suvilahdenkatu 4, 00500 Helsinki Asiakaspalvelu:

Harjoittelu Animaliassa

Vegepalsta: Vegeburgerin anatomia

Kanojen älykkyys paljon luultua monipuolisempaa

Animaalit kautta maan: Lahti

Animalia testaa: Koti puhtaaksi!

Animaliashop: Värikäs, älykäs, tyylikäs

Kirjavinkit

Artikkelien lainaaminen eläinsuojelua edistäviin tarkoituksiin sallittu. Lähde mainittava.

p. (09) 720 6590, päivystys ma–pe kello 10.00 –15.00 e-mail: animalia@animalia.fi internetsivut: www.animalia.fi. Jäsenmaksut: Tukijäsen: 32 € / vuosi, vähävaraiset: 25 € / vuosi, nuorisojäsen (alle 18 v.): 20 € / vuosi, kuukausijäsen: 5 € / kk, ainaisjäsen: 640 €, yhteisöjäsen: 250 € / vuosi. Sampo 800018-2105644 IBAN: FI71 8000 1802 1056 44 SWIFT: DABAFIHH Kirjoita viestiksi nimesi ja osoitteesi. Lahjoitukset: Nordea 101130-260629 IBAN: FI24 1011 3000 2606 29 SWIFT: NDEAFIHH testamentit: Tiedustelut, p. (09) 7206 5911, tarja.balding@animalia.fi Rahankeräyslupa:

Luvan myöntäjä: Poliisihallitus Toimenpanoaika ja alue: 1.1.2013–31.12.2014 koko Suomi Ahvenanmaata lukuun ottamatta Päätös nr ja pvm: 2020/2012/3189 19.10.2012

Sisällysluettelon kuvat: Wikimedia Commons ja ingimage

Ajankohtaista tarhauskielto.fi

uusi koe-eläinlainsäädäntö astui voimaan

koonnut laura uotila

kjetil valen

elokuun alussa Suomessa astui voimaan uusi koe-eläinlaki sekä kaksi siihen liittyvää asetusta. Lakiuudistus perustui vuonna 2010 hyväksyttyyn EU:n koe-eläindirektiiviin, joka tuli sisällyttää kansalliseen lainsäädäntöön. Uudistuksen myötä Suomeen mm. perustetaan valtakunnallinen neuvottelukunta, jonka tehtävänä on laatia suosituksia ja ehdotuksia koe-eläinten hyvinvointiin liittyvissä asioissa. Uusi laki muuttaa myös koe-eläintoimintaa aiempaa avoimemmaksi, sillä jatkossa kaikista eläinkoeluvista julkaistaan yleistajuinen tiivistelmä netissä.

paras juttu numeron 2/2013 parhaaksi jutuksi äänestettiin artikkeli ”Ulkoilua ympäri vuoden”. T-paidan arvonnassa onni suosi Hannele Ollilaista. Onnea voittajalle ja kiitos kaikille äänestäneille!

Mikä on tämän lehden paras juttu? Kerro mielipiteesi 14.10.2013 mennessä, niin olet mukana uuden Animals-kassin arvonnassa. Lähetä vastauksesi, nimesi sekä osoitteesi sähköpostitse lehti@animalia.fi (sähköpostin otsikko: Paras juttu 3/2013) tai postitse Animalia, Suvilahdenkatu 4, 00500 Helsinki.

Yli kymmenellä prosentilla tarkastetuista turkistarhoista oli sairaita eläimiä, joita ei ollut hoidettu.

Turkistarhoille runsaasti huomautuksia eläinsuojelutarkastuksissa

Eläinystävällisen kuluttajan valinta Eläinystävällisen kuluttajan valinta • Myymälä (Torkkelinkatu 3, Helsinki) avoinna ti 13−19, ke−to 13−17, la 10−14 • Vegetarian Shoes, Ethletic ja Ethical Wares ‐kengät • Runsaasti Animalian kosmetiikkalistalla olevia tuotteita kuten Lifehair, Beauty Without , y Cruelty, y, Crazy Rumors, Faith in Nature, Jason Natural ja Provida • Kaikki tuotteet soveltuvat myös vegaaneille

www.helunanetti.com

Ajankohtaista otantaan perustuvissa tuotantoeläintilojen eläinsuojelutarkastuksissa löytyi turkistarhoilta suhteellisesti eniten laiminlyöntejä: 54 prosentissa tarkastetuista tarhoista tarkastus johti toimenpiteisiin. Turkistarhat ovat jo useana vuonna pitäneet tilastossa kärkeä. Vuonna 2011 turkistarhoista 53 prosenttia ja vuonna 2010 61 prosenttia sai huomautuksen eläinsuojelullisista laiminlyönneistä. Laiminlyöntejä havaittiin mm. tilavaatimusten noudattamisessa – erityisesti vieroitetuilla ketunpennuilla ei aina ollut riittävästi tilaa. Häkeissä oli myös rakenteellisia puutteita ja niistä puuttui lepohyllyjä sekä virikemateriaalia. Neljällä tarhalla havaittiin sairaita eläimiä, joita ei ollut hoidettu asianmukaisesti: tämä tarkoittaa yli kymmentä prosenttia tarkastetuista tarhoista, sillä tarhoja tarkastettiin 37 kappaletta. Myös puutteet kirjanpidossa olivat yleisiä. Kaikkiaan otantaan perustuen tarkastettiin viime vuonna 493 tuotantoeläintilaa. Uutena eläinryhmänä tarkastusten piiriin tulivat broilerit. Broileritilat saivatkin toiseksi eniten huomautuksia: 37 prosentilla tiloista löydettiin puutteita. Kaikista viime vuonna tarkastetuista tuotantoeläintiloista joka neljäs sai huomautuksen.

Lemmikit usein kiireellisten toimenpiteiden kohteena

Eläinlääkärit suorittavat Suomessa myös epäilyyn perustuvia eläinsuojelutarkastuksia. Epäilyyn perustuva tarkastus voidaan tehdä mihin tahansa eläinten pitopaikkaan. Vuonna 2012 tehtiin noin 5 100 tarkastuskäyntiä epäilyn perusteella. Näistä 42 prosentissa käynti johti viranomaistoimenpiteisiin. Vakavia laiminlyöntejä, joissa viranomaiset ryhtyivät välittömästi toimenpiteisiin eläinten hyvinvoinnin

turvaamiseksi, havaittiin noin 9 prosentissa tarkastuskäynneistä. Vuoden 2009 lopusta lähtien kuntien on ollut mahdollista palkata erillisiä valvontaeläinlääkäreitä, jotka hoitavat päätyökseen eläinsuojelutarkastuksia. Virkojen perustamisen jälkeen epäilyyn perustuvien eläinsuojelutarkastusten määrä nousi selvästi: kun tarkastuksia tehtiin vuonna 2009 noin 2 500, oli tarkastusten määrä jo yli kaksinkertainen viime vuonna.

”

Kaikista viime vuonna tarkastetuista tuotantoeläintiloista joka neljäs sai huomautuksen.

Lisääntyneet tarkastukset eivät kuitenkaan ole johtaneet laiminlyöntien määrän suhteellisen osuuden laskemiseen. Epäilyyn perustuvan tarkastuksen kohteena olivat useimmiten koirat, naudat tai hevoset. Tuotantoeläinkohteissa 45 prosenttia sai kieltoja tai määräyksiä, kun lemmikkieläinkohteissa vastaava osuus oli 25 prosenttia. Lemmikkieläinkohteissa kiireellisten toimenpiteiden osuus oli kuitenkin huomattavasti suurempi: 11 prosenttia tarkastuksista johti kiireellisiin toimenpiteisiin. Tuotantoeläinpuolella vastaava osuus oli 4 prosenttia.

johanna tunkkari

eviran vuonna 2012 suorittamissa

eläinsuojeluasiamies aloitti virassaan suomen ensimmäiseksi eläinsuojeluasiamieheksi valittiin eläinlääketieteen lisensiaatti Sari Salminen. Aiemmin Salminen on työskennellyt Evirassa. Eläinsuojeluasiamiehen tehtävänä on parantaa eläinten hyvinvointia yhteiskunnassa ja edistää eläinten hyvinvointiin liittyvien toimijoiden yhteistyötä. Lisäksi hän osallistuu eri neuvottelukuntien ja työryhmien työskentelyyn. Animalia teki yhdessä muiden eläinsuojelujärjestöjen kanssa vuosia töitä, jotta eläinsuojeluasiamiehen virka saatiin Suomeen. Asiamiehen työpaikka sijaitsee Helsingissä, Eläinten Hyvinvointikeskuksen yhteydessä.

Sanottua ”Onko jotain erikoista siinä, että professori on arvioimassa lakialoitetta, joka laiksi muuttuessaan lopettaisi sen nimenomaisen toimialan, joka osittain rahoittaa professorin työtä?” – toimittaja Jussi Ahlroth kommentoi turkisaloitetta, Nyt.fi 5.7.2013

Ajankohtaista

oulun animalia järjesti heinäkuussa Aktiiviviikon, jota vauhditti netissä tehty Jelpi-keräys. Viikon ajan aktiivit järjestivät erilaisia eläinsuojeluaiheisia tempauksia kaupungissa. Ohjelmaan kuului mm. vaatekauppojen rohkaisemista turkittomiksi. Yhdessä kirjoitettiin mielipidekirjoituksia sekä käytiin tutustumassa luomunautatilalla. Viikkoon mahtui lisäksi esitepöydän pitoa kaupungilla ja koiratapahtumassa sekä kasvisruoka-aiheisten korttien askartelemista kaupungilla jaettavaksi. Hurjempaa menoa ja samalla näkyvyyttä tarjosi alueosaston puheenjohtaja Roope Kanninen, joka hyppäsi benji-hypyn lehmäpuvussa.

Koe-eläinten käyttö lisääntyi

animalia

aktiiviviikko toi vauhtia ouluun

päivitä yhteystietosi! huolehdithan, että meille antamasi yhteystiedot ovat ajan tasalla, jotta Animalia-lehti ja jäsenkirjeet löytävät perille. Muuttuneet kirje- ja sähköpostitiedot voi ilmoittaa Animalian toimistolle sähköpostilla osoitteeseen animalia@animalia.fi tai puhelimitse numeroon 09720 65 90.

jäsenhankintakilpailu päättyi julia lila sai jäsenhankintakilpailusta palkinnoksi muotoilija Panu Turusen suunnitteleman Dropmaljakon sekä Anja Portinin toimittaman Kirja vedestä -kirjan.

Julia Lila ja Panu Turunen

Luomuruoka, superfoodit, lähiruoka, luonnonkosmetiikka, ekopesuaineet terveystuotteet... Ruohonjuuresta saat Animalian kortilla - 5 % alennuksen kaikista ruoka- ja kosmetiikkatuotteista sekä pesuaineista.

www.facebook.com/ruohonjuuri ninni pekkala

satu saunio

animalia-lehden 2/13 vegepalstalta puuttui Satu Saunion mainion Kamomillan konditoria –vegaaniblogin osoite. Käy tutustumassa blogin herkullisiin vegaanisiin resepteihin osoitteessa kamomillankonditoria.blogspot.com

178 212 eläintä vuonna 2012. Lisäystä edelliseen vuoteen oli yli 40 000 eläintä. Eniten lisääntyi kalojen käyttö, yli 35 000 yksilöllä. Runsas lisäys tapahtui rottien määrässä, sillä niitä käytettiin koeeläiminä yli 12 000 yksilöä edellisvuotta enemmän. Varsinaisen koe-eläinkäytön lisäksi Suomessa tilastoitiin 224 071 eläimen muu käyttö tieteen piirissä. Luku sisältää mm. siitoseläimet sekä sellaiset eläimet, joille ainoa suoritettava toimenpide on ollut lopetus. Kaikkiaan eläinten muu käyttö laski, mutta hiirten määrä kasvoi lähes 20 000 yksilöllä.

Elinvoimaa elämääsi!

suomessa käytettiin eläinkokeissa

kamomillan konditoria

Kamppi Hakaniemi Tampere Turku

www.ruohonjuuri.fi

teksti laura gustafsson • kuva jori gustafsson

Vieraskynä

Kohtuuton oikeudenmukaisuus päivi räsänen ja Anna Kontula herättivät heinäkuussa keskustelua moraalin ja sääntöjen ristiriidasta. Ihmisten maailmassa, jossa taloudellinen voitto peittoaa kaiken muun, on tärkeää kysyä, onko oikeudentunto sittenkin lakia velvoittavampi. Vastoin Räsästä tosin uskon, että etiikan perusta löytyy paremmin omasta eläytymiskyvystä kuin muinaisesta tekstikokoelmasta. Pidän eläinsuojelulain uudistusta merkityksellisenä. Mutta ymmärrän, että lain valmisteluun ovat päässeet osallistumaan tahot, joille eläinten pahoinvointi on hyvä bisnes. Mitäpä muuta eläinteollisuus on kuin orjuutta, toisen käyttämistä ilmaisena resurssina omaa etua tavoiteltaessa. Kyseiset tahot tulevat myös vaikuttamaan lain tulkintaan ja toteutumiseen. Laki ei suojele eläimiä, vaan eläimistä hyötyviä ihmisiä. Ikkunattomiin halleihin ja lukittuihin häkkeihin suljettuja eläimiä voi lopulta suojella vain vanginvartijoiden omatunto ja kyky empatiaan. Myötäeläminen on vaan vaikeaa, jos oma toimeentulo perustuu moraalisesti sietämättömään toimintaan. ”Taloudelliset syyt” ovat eläinsuojelun suurin vihollinen. Sorron voi perustella rahallisesti, ei koskaan eettisesti. Kunnioitan Animalian pitäytymistä lain keinoissa. Mikään tapa auttaa eläimiä ei silti sulje pois toista. Riippumatta laista meidän täytyy sydämissämme ymmärtää, että toislajisten tuntevien, ja ajattelevien, leikkivien, olentojen käyttäminen tieteen, taiteen, muodin ja teollisuuden nimissä on aina väärin. Yksityisinä ihmisinä meidän on taisteltava sen näkemyk-

sen puolesta, että jokainen eläinyksilö on henkilö, päämäärä sinänsä. Lakisäädökset seuraavat myötätuntoa. Eläinten massakärsimyksen lopettamisessa ei voi olla kohtuullinen. Pari puupalikkaa puolivuotiaina tapettavien olentojen selleissä ei riitä. Turkistuottajien liitto pelotteli, että pian ne haluavat kieltää lihapullat ja villasukatkin. Totta. Turkistuotannon lakkauttamisesta on helppo aloittaa, koska jo niin moni näkee sen turhuuden.

”Sorron voi perustella rahallisesti, ei koskaan eettisesti.” Voimassaolevien hierarkioiden ja riistämisjärjestelmien muuttaminen vaatii poikkeuksetta vallankumousta. Sorretuilla on heikot mahdollisuudet nousta barrikadeille. Se on siis etuoikeutettujen tehtävä. Omatunto on ennenkin voittanut hyödyntavoittelun. Ilman omaatuntoa meistä ei tule petoja. Meistä tulee laskelmoivia automaatteja, jotain epäinhimillistä. Laura Gustafsson

Kirjoittaja on kirjailija, jonka seuraava kirja ”Anomalia” ilmestyy syksyllä. Gustafsson ylläpitää Toisten historia –blogia osoitteessa toistenhistoria.blogspot.fi

animalian kattojärjestö eurogroup for animals elää uudistumisen aikaa

teksti salla tuomivaara • kuvat animalia ja rob van hoorn

kattojärjestö valmistelee eu:n laajuista vaalikampanjaa eläinten puolesta

urogroup for Animals on eläinsuojelujärjestöjen kattojärjestö, johon kuuluu jäseniä lähes kaikista EU-maista. Vain Sloveniasta, Luxemburgista, Kyprokselta ja Maltalta ei ole vielä edustusta. Lisäksi mukana on kansainvälisiä eläinasiajärjestöjä, mm. WSPA, IFAW ja Dogs Trust. Kesäkuussa järjestön vuosikokouksessa joukkoon hyväksyttiin kaksi uutta järjestöä: Animal Friends Croatia ja Animal Rights Lithuania. Eurogroupin kesäisessä vuosikokouksessa oli paikalla harvinaisen runsas Animalia-edustus, kun järjes-

tön kampanjakokous ja hallituksen kokous järjestettiin samassa yhteydessä. Paikalla olivat Animalian puheenjohtaja Sami Säynevirta, vapaaehtoiskoordinaattori Kanerva Pelli ja Eurogroupin hallituksessa jatkava Animalian toiminnanjohtaja Salla Tuomivaara. Vuosikokouksessa jäsenistölle esittäytyi ensimmäistä kertaa Eurogroupin uusi toiminnanjohtaja, hollantilainen Reineke Hameleers. Hän astui alkuvuodesta järjestön johtoon pitkäaikaisen toiminnanjohtajan Sonja van Tichelenin siirryttyä IFAW-järjestön (International Fund for Animal Welfare) EU:n

Jotta eläinsuojelullisten kysymysten merkitys EU-päätöksenteossa tulee tutuksi kaikille eurovaaleissa äänestäville, tarvitsemme animalialaisten aktiivista panosta ympäri Suomea! Ensi kevään eurovaaleissa Eurogroupin kampanjaslogan on “Putting Animal Welfare at the heart of the European elections”. Kampanjan pääteemat ovat seuraavat:

1 Tuotantoeläinten hyvinvoinnin parantaminen Eläinkokeissa käytettävien eläinten määrän vähen2 täminen ja 3R:n periaatteen (reduction, replacement ja refinement) entistä tehokkaampi soveltaminen aluejohtajaksi. Hameleers puhui hyvin innostavasti Eurogroupin mahdollisuuksista rakentaa EU-alueesta eläinten hyvinvoinnin aidosti huomioiva valtioliitto, mikäli kattojärjestön jäsenet saadaan työskentelemään aktiivisesti yhdessä ympäri Eurooppaa. Seuraava yhteinen voimannäyttö ovat EU-vaalit. Vaalikampanjan lanseeraus tapahtuu syyskuussa samaan aikaan ympäri Eurooppaa. Salla Tuomivaara esitteli Members Forumissa, eli Eurogroupin kampanjakokouksessa, Animalian viime eduskuntavaalien alla toteuttamaa vaalikampanjaa, jota pidettiin kiinnostavana esimerkkinä hyvin toimineesta vaalityöstä. Animaliahan keräsi tuolloin eduskuntavaaliehdokkaita tukemaan ”Turkistarhaton Suomi 2025” –tavoitetta, toteutti internetissä eläinsuojeluaiheisen vaalikyselyn yhdessä SEY – Suomen eläinsuojeluyhdistysten liiton kanssa sekä osallistui ensimmäistä kertaa – ja ensimmäisenä eläinsuojelujärjestönä - hallitusneuvotteluihin, mikä edesauttoi useiden eläinsuojelutavoitteiden sisällyttämistä nykyisen hallituksen ohjelmaan.

3 Kissojen ja koirien suojelu 4 Luonnonvaraisten eläinten suojelu Kauppasopimusten käyttö eläinten hyvinvoinnin 5 edistämiseen EU:n kauppakumppanimaissa (erityisesti kehitysmaissa) lainsäädännössä on huomioitava ja tun6 Kaikessa nustettava, että eläimet ovat tuntevia olentoja Animalia tulee olemaan aktiivisesti mukana tässä eurovaalikampanjassa. Jotta eläinsuojelullisten kysymysten merkitys EU-päätöksenteossa tulee tutuksi kaikille eurovaaleissa äänestäville, tarvitsemme animalialaisten aktiivista panosta ympäri Suomea! Eurogroupin eurovaalikampanja käynnistyy sekä Suomessa että muualla Euroopassa lokakuun aikana. Voit seurata eurovaalikampanjan etenemistä ja tutustua Eurogroupiin yleisemmin osoitteessa: eurogroupforanimals.org. Tule mukaan tekemään Euroopasta eläinsuojelun edelläkävijä! 11

”emmekä tule pysähtymään tarhauskieltoon.”

teksti vesa saarinen • kuvat Teppo Lahti

teki

hollanti

sen

hollantilaisen bont voor dieren –eläinsuojelujärjestön toiminnanjohtaja nicole van gemert kävi kesäkuussa helsingissä kertomassa, miten hollanti toteutti turkistarhauskiellon.

uomen eduskunta ei lakkauttanut turkistarhausta, mutta Hollannin parlamentti päätti jo joulukuussa, että minkkien tarhaus saa Hollannissa päättyä. Lakkautuspäätös tarkoitti samalla sitä, että kaikenlainen turkistarhaus Hollannissa päättyi, sillä kettujen ja chinchillojen tarhaamisesta Hollanti päätti luopua jo 1990-luvulla. Eräs tärkeimmistä voimista Hollannin turkistarhakiellon taustalla on ollut eläinsuojelujärjestö Bont voor Dieren. Vuonna 1986 perustettu järjestö aloitti työnsä hylkeenmetsästyksen vastaisena järjestönä ja ryhtyi keskittymään turkistarhauksen lakkauttamiseen vuonna 1995. Bont voor Dierenin toiminnanjohtaja Nicole van Gemert vieraili Suomessa kesäkuussa kertomassa sekä kansanedustajille että muille aiheesta kiinnostuneille Hollannin tarhauskiellosta. ”Hollannissa keskustelu turkistarhauksesta on käynyt kiivaana jo vuosia. Keskustelu turkistarhauksesta on liittynyt vahvasti alan eettisiin puoliin: vahvin argumentti puolestamme on ollut se, että eläinten tarhaaminen vain niiden turkisten vuoksi on yksinkertaisesti väärin”, van Gemert kertaa. Ero suomalaiseen turkiskeskusteluun on merkittävä. Van Gemertin mukaan hollantilaisen poliittisen keskustelun keskiössä ovat olleet nimenomaan eläinten hyvinvointiin ja tarhauksen oikeutukseen liittyvät seikat. Suomessa keskustelua käytiin, ja käydään edelleen, taloudellisista lähtökohdista. ”Emmekä tule pysähtymään tarhauskieltoon. Seuraava tavoitteemme on kieltää kettu- ja chinchillaturkisten maahantuonti”, van Gemert toteaa.

Siirtyykö tarhaus toisaalle?

Suomalaisessa turkiskeskustelussa on kerta toisensa jälkeen toistunut pelko siitä, että mikäli turkistarhaus kielletään Suomessa, siirtyy tarhaus toisaalle. Van Gemert kääntää argumentin päälaelleen. ”Euroopassa vaikuttaa pikemminkin siltä, että turkistarhauskiellot siirtyvät maasta toiseen. Englannissa, Kroatiassa ja Itävallassa tarhaus on kielletty aiemmin. Hollanti, Bosnia-Herzegovina ja Slovenia seurasivat perässä. Tällä hetkellä keskustelua tarhauskielloista käydään ympäri Eurooppaa, osin juuri siksi, että Hollanti kielsi tarhauksen sen taloudellisesta merkityksestä huolimatta.”

Yhtäläistä Suomen ja Hollannin turkiskeskusteluille on ollut huoli tarhauskiellon sosiaalisista vaikutuksista. ”Hollannissa tarhauskiellolle asetettiin kymmenen vuoden siirtymäaika. Valtio avustaa tarhojen purkamisen kustannuksissa ja monille tarhaajille on räätälöity erityisiä eläkeratkaisuja siirtymän helpottamiseksi”, van Gemert luettelee. Rohkaisun tarpeessa

Suomen päätös olla lakkauttamatta turkistarhausta ei tullut van Gemertille suurena yllätyksenä. ”Toivon, että Suomikin aikanaan liittyy turkistarhauksen lakkauttaneiden maiden joukkoon”, hän kertoo. Yksittäisten maiden tarhauskieltojen ohella van Gemert kannustaa kääntämään katseen kohti Euroopan unionin päätöksentekoa. ”Europarlamentissa on runsaasti henkilöitä, jotka haluavat lakkauttaa turkistarhauksen koko Euroopassa. Se on myös meidän tavoitteemme, ja tätä lobbaamme ahkerasti erityisesti Euroopan komission suuntaan”, van Gemert kertoo. Toivon, että Tulevissa eurovaaleissa monen Suomikin aikanaan muun tärkeän asian ohella päätetään, liittyy turkistarhauksen millä tavoin seuraalakkauttaneiden valla parlamenttikaumaiden joukkoon. della EU suhtautuu eläimiin sekä niiden hyvinvointiin. Suomi on useassa asiassa mukana parantamassa eläinten hyvinvointia, mutta turkiseläimiin Suomi suhtautuu hyvin vanhakantaisesti. ”Meidän työmme siis jatkuu”, van Gemert kuittaa. Suomen eduskunnan harmillisesta päätöksestä huolimatta van Gemert näkee turkistarhauksen auringonlaskun elinkeinona. ”Turkistarhauskiellon aikaansaaminen vaati Hollannissa 17 vuotta työtä sekä hurjan määrän kampanjointia. Mutta olen varma, että lopulta se moraalinen tosiasia, että meidän ei pidä tarhata eläimiä vain niiden turkisten vuoksi, tulee voittamaan.”

”

Kansalaisaloite kannatti eduskunta ei lakkauttanut turkistarhausta. tästä huolimatta kansalaisaloitekampanjan tekijöiden mielestä kampanja kannatti ehdottomasti tehdä. koonnut vesa saarinen

nimalian, SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liiton, Oikeutta eläimille –yhdistyksen sekä Luonto-Liiton yhteinen Turkistarhaton Suomi –kansalaisaloitekampanja päättyi viime juhannuksena, kun eduskunta äänesti kansalaisaloitteestamme turkistarhauksen lakkauttamiseksi. Äänestystulos oli valitettavasti odotetun kaltainen: eduskunta päätti jatkaa turkistarhausta äänin 146-36. Eduskuntapuolueista ainoastaan Vihreät äänesti yksimielisesti kansalaisaloitteemme puolesta. Muut ryhmät jakaantuivat mielipiteissään enemmän tai vähemmän. Moni turkistarhauksen vastustaja on ymmärrettävästi tulokseen pettynyt: epäeettinen turkistarhaus saa Suomessa jatkua, vaikka samaan aikaan yhä useampi Euroopan valtio kieltää turkistarhauksen. Jokaisella pilvellä on kuitenkin hopeareunus. Vaikka äänestystulos oli mitä oli, kansalaisaloitekampanjan ohjausryhmässä mukana olleiden mielestä kampanja kannatti tehdä. Samaa mieltä ovat olleet lukuisat kampanjassa mukana olleet aktiivit sekä niin turkistarhausta vastustaneet kuin kannattaneetkin poliitikot. Kansalaisaloitekampanja oli historiallinen. Jokainen nimiä kerännyt ja jokainen kansalaisaloitteen allekirjoittanut on ollut mukana Suomen kaikkien aikojen ensimmäisessä eduskuntakäsittelyssä olleessa kansalaisaloitekampanjassa. Turkistarhaton Suomi –kampanja on siis tärkeä osa suomalaisen kansalaisdemokratian historiaa.

Kansalaisaloitekampanja toi turkistarhauksen julkisuuteen uudella voimalla. Turkistarhauksesta on kuluvan vuoden aikana keskusteltu enemmän kuin vuosiin, ja monien eläinsuojeluliikkeessä pitkään toimineiden mielestä asiallisemmin, monipuolisemmin ja kaikin tavoin kannaltamme paremmin kuin koskaan aiemmin. Kansalaisaloitekampanja oli suomalaisten kansalaisjärjestöjen voimannäyte. Yhteistyö aloitteen keränneiden järjestöjen sekä muiden mukana olleiden tukijoiden välillä tiivistyi. Ja, mikä tärkeintä, kansalaisaloitekampanja vaikuttaa poliittiseen päätöksentekoon eläinten hyvinvoinnista. Monet kansalaisaloitettamme vastustaneet poliitikot ovat puhuneet tuotantoeläinten olojen parantamisesta. Heillä, erityisesti maa- ja metsätalousministeriötä hallinnoivilla kokoomuspoliitikoilla, on nyt näytön paikka, kun hallitus uudistaa eläinsuojelulakia vielä tämän hallituskauden aikana. Kansalaisaloiteprojekti ei olisi mitenkään onnistunut ilman monien ihmisten panosta. Nyt on aika antaa kasvot muutamille aloitekampanjassa eri tavalla mukana olleille. Miten he kokivat aloitekampanjan onnistuneen? Kannattiko kansalaisaloite kerätä? Heidän vastaustensa myötä Animalia kiittää lämpimästi kaikkia kansalaisaloitekampanjaan osallistuneita: ohjausryhmän jäseniä, aktiiveja, ahkeria kansanedustajien lobbareita, nimien kerääjiä ja tietysti kaikkia aloitteen allekirjoittaneita. Teidän ansiostanne turkistarhaus loppuu Suomesta – ennemmin tai myöhemmin.

Sami Säynevirta Sami oli mukana kampanjan ohjausryhmässä alusta lähtien. Hän suunnitteli kampanjaa, lobbasi kansanedustajia sekä jalkautui tuon tuostakin keräämään allekirjoituksia aloitteeseen. ”Kansalaisaloitekampanjassa parasta oli hyvä yhteishenki. Hommaa sai tehdä kivassa ja motivoivassa porukassa, yhdessä eri järjestöjen aktiivien kanssa.” ”Kansalaisaloitekampanja kannatti ehdottomasti tehdä. Se nosti turkiskeskustelun uudelle tasolle Suomessa. Se on tärkeää työtä matkalla kohti turkiselinkeinon alasajoa. Haluan nähdä päivän, jolloin turkistarhaus kielletään maassamme lailla. Se tapahtuu lähiaikoina.” ”Lähitulevaisuudessa on tärkeää olla mukana eläinsuojelulain uudistuksessa sekä pitää turkisasiaa esillä. Never give up, never surrender!”

hanna heikkilä

Luonto-Liiton toiminnanjohtaja (vs), Animalian puheenjohtaja

Roope Kanninen Roope keräsi nimiä kansalaisaloitteeseen ympäri maata, lobbasi eri puolueiden kansanedustajia sekä kirjoitti mielipidekirjoituksia. ”Jo nimienkeruu oli todella hyödyllistä: juttelin turkistarhauksesta puolen vuoden aikana sadoille ihmisille. Moni kääntyi turkistarhauskiellon kannattajaksi ymmärrettyään, että turkisalan taloudellinen kannattavuus vaatii eläimille riittämättömiä oloja.” ”Mikäli kansanedustajien lupaukset turkisalan hyvinvointiparannuksista pitävät, turkisala tulee päättymään ennemmin tai myöhemmin taloudellisesti kannattamattomana elinkeinona. On siis tärkeää, että kansanedustajat pitävät hyvinvointivaatimuksista kiinni.” ”Yhteiskunnallinen vaikuttaminen on kestävyyslaji. Maali, turkistarhauksen lakkauttaminen, on saavutettu jo monessa maassa. Vielä se saavutetaan täälläkin!”

iiris rautiainen

Oulun Animalian aktiivi, Animalian hallituksen jäsen

Kati Pulli

antti pehkonen

teppo lahti

sey Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liiton toiminnanjohtaja, Animalian entinen toiminnanjohtaja Kati oli kansalaisaloitekampanjan edustaja sekä vireillepanija. Hän edusti aloitetta mediassa sekä eduskunnassa ja johti kampanjaa muun ohjausryhmän kanssa. ”Parasta kampanjassa oli erinomainen yhteishenki ja vapaaehtoisten kanssa yhdessä toimiminen. Onnistuimme myös saamaan aiheen esille mediassa ja nostamaan kaikkien eläinasioiden profiilia.” ”Kampanja kannatti tehdä. Vaikka se vaati paljon työtä, pääsimme useamman askeleen lähemmäs tavoitettamme. Nyt on tärkeää jatkaa työtä, jotta turkistarhaus loppuisi Suomessa. Uskon, että niin tapahtuu vuoteen 2025 mennessä.” ”Seuraavaksi vaadimme, että ehdot turkiseläinten pitämisestä tulevat olemaan mahdollisimman tiukat, ja eläinten hyvinvoinnista tulee mahdollisimman hyvä.”

Ninni Pekkala Animalian varainhankkija Ninni hoiti kampanjan yritysyhteistyökuvioita, teki yhteistyötä kampanjan julkkistukijoiden kanssa sekä hankki kansalaisaloitekampanjalle rahoitusta. ”Parasta kampanjassa oli se yhteishenki, joka koko porukan keskellä vallitsi. Oli ihanaa nähdä, että Suomessa on joukko suurisydämisiä ihmisiä, joilla on aikaa muullekin kuin oman edun tavoittelulle.” ”Kansalaisaloitekampanjalla ja sen saamalla näkyvyydellä on toivottavasti vaikutusta myös ihmisten kulutustottumuksiin. Jatkossa useampi karvareunuksinen toppatakki ja turkissomisteinen pipo jää kauppaan.” ”Kansanedustajat ovat ottaneet asiamme tosissaan. Moni kansanedustaja on todennutkin, että turkiseläinten tilanne ei voi jatkua enää tällaisenaan. Puheet eivät saa jäädä kauniiksi sanoiksi, vaan turkistarhojen ongelmiin on nyt puututtava.”

”Parasta kampanjassa oli erinomainen yhteishenki ja vapaaehtoisten kanssa yhdessä toimiminen.”

vesa saarinen

-Kati Pulli

Salla Tuomivaara Animalian toiminnanjohtaja Suomeen palannut Salla tempautui mukaan aloitekampanjaan sen loppusuoralla. Salla lobbasi kansanedustajia, osallistui maa- ja metsätalousvaliokunnan kuulemiseen sekä valmisteli suuntaviivoja turkisaiheen pitämiseksi esillä myös jatkossa. ”Kampanjassa oli upeaa, miten yksittäiset ihmiset aktivoituivat tekemään töitä eläinten hyväksi. Aloitekampanjan asema historian ensimmäisenä kansalaisaloitteena toi itse asialle valtavasti näkyvyyttä.” ”Työtä turkistarhauksen lakkauttamiseksi tarvitaan vielä paljon, mutta koskaan aiemmin ei ole saatu kansanedustajia näin laajasti eri puolilta puoluekenttää ottamaan kantaa turkistarhauksen lakkauttamisen puolesta. Ministerien laaja tuki aloitteellemme antoi myös uskoa tulevaisuuteen.” ”Animalia jatkaa sekä päättäjiin että kansalaisiin kohdistettua tiedotustyötä turkistarhauksen ongelmista.” ”Päättäjämme ajattelevat yhä, että enemmistö ihmisistä ei välitä eläinten kohtelusta. Näytetään heille, että he ovat väärässä! Tuetaan äänestäen sellaisia poliitikkoja ja kulutusvalinnoillamme sellaisia yrityksiä, jotka todella toimivat eläinten puolesta, eivätkä vain sano tekevänsä niin.”

”Lähitulevaisuudessa on tärkeää olla mukana eläinsuojelulain uudistuksessa sekä pitää turkisasiaa esillä. Never give up, never surrender!” -Sami Säynevirta

Kosmetiikan eläinkokeet ja delfinaariot kiellettiin – Intia näyttää esimerkkiä muille Aasian valtioille teksti laura uotila • kuvat ingimage

viime kuukausina intiasta on kantautunut kaksi merkittävää eläinsuojelu-uutista. intia teki ensin päätöksen delfinaarioiden kieltämisestä, ja pian sen jälkeen maa kielsi myös kosmetiikan eläinkokeet.

ntialla on pitkä historia maana, jossa eläimiin on suhtauduttu kunnioittavasti. Intian eläinsuojelulaki on peräisin vuodelta 1960. Lakia itsessään ei ole päivitetty 1980-luvun alun jälkeen, mutta sen oheen on säädetty useita muita lakeja, joissa eläinsuojeluvaatimuksia on kiristetty.

Monia eläinkoekieltoja

Intiaa voinee pitää eläinsuojelussa erityisen edistyneenä koe-eläinasioissa. Maassa toki tehdään yhä paljon eläinkokeita, mutta Intia on myös tehnyt merkittäviä päätöksiä eläinkokeiden rajoittamiseksi. Kesäkuussa Intia ilmoitti, että maa kieltää kokonaan kosmetiikan eläinkokeet. Esimerkkinä Intialle toimi EU, jossa kielto astui voimaan muutamaa kuukautta aiemmin. Intian kielto ei tosin vielä tässä vaiheessa koske maahantuotavaa, eläinkokein testattua kosmetiikkaa, mutta sekin kielto on valmistelussa. Intian tapaus on esimerkki siitä, miten yhden alueen tai valtion päätöksillä voi olla kauaskantoiset vaikutukset muiden maiden toimintaan. Viime vuonna Intia ehti kieltämään eläinkokeet opetuksessa. Enää maassa ei siis saa tehdä eläinkokeita esimerkiksi 18

yliopistojen kursseilla, toisin kuin vaikkapa Suomessa. Toinen merkittävä edistysaskel on se, että Intiassa painotetaan voimakkaasti 4R-toimintaa pelkän 3R:n sijaan. Perinteiset 3R:ä ovat reduction, replacement ja refinement (vähentäminen, korvaaminen ja parantaminen), mutta Intia on lisännyt listaan neljännen R:n, sanan rehabilitation (kuntouttaminen). Tämä tarkoittaa sitä, että mahdollisimman moni eläinkokeissa käytetty eläin tulee kuntouttaa ja etsiä sille mahdollisuuksien mukaan uusi koti lopettamisen sijaan. Intiaan perustettiin jo vuonna 1998 neuvottelukunta, johon kuuluu paitsi viranomaisia ja tutkijoita, myös eläinsuojelujärjestöjen edustajia. Neuvottelukunta pystyy vaikuttamaan mm. koe-eläinlaitosten käytäntöihin sekä koe-eläimiin koskeviin lakeihin, mutta erityisesti se on keskittynyt neljännen R:n edistämiseen. Intia lieneekin ainoa maa maailmassa, jossa koe-eläinten tulevaisuuteen laitosten ulkopuolella on aidosti keskitytty. Delfiinit ovat älykkäitä persoonia

Kuukautta ennen kosmetiikan eläinkoekieltoa Intia ilmoitti päätöksestään kieltää delfinaariot maassaan. Sillä hetkellä Intiassa ei ollut yhtään toiminnassa ole-

vaa delfinaariota, mutta valtio koki, että turistibisneksen puolelta oli selvää kiinnostusta delfinaarioiden perustamiseen. Aikeet päätettiin estää selkeällä kiellolla. Huomattavaa kiellossa on se, että sen perusteena on delfiinien määritteleminen ”ei-inhimillisiksi älykkäiksi persooniksi”, joilla tulisi olla erityisiä oikeuksia. Perusteissa mainitaan myös, että vangitseminen aiheuttaa delfiineille äärimmäistä haittaa ja että ne selviävät vankeudessa yleensä huonosti. Delfiinien pitäminen vangittuina viihdetarkoituksissa todetaan moraalisesti ei-hyväksyttäväksi. Molemmat kiellot ovat suuri saavutus intialaisille sekä kansainvälisille eläinsuojelujärjestöille, jotka ovat tehneet kieltojen eteen vuosikymmeniä töitä. Työt eivät kuitenkaan lopu, sillä maatalousvaltaisena maana Intiassa ovat esimerkiksi tuotantoeläinten olot monin osin hyvin heikot. Nykyisin jopa 80-prosenttia maan kananmunista tuotetaan häkkikanaloissa. Intiassa on lisäksi maailman suurin nautakarja, noin 200 miljoonaa nautaa, joiden pito-olosuhteet sekä teuraskuljetukset ovat pitkälti kestämättömiä. On kuitenkin näkyvissä merkkejä siitä, että Intian eläinsuojeluliike tulee tulevaisuudessa suuntaamaan aiempaa enemmän voimavarojaan maatalouseläinten hyvinvoinnin parantamiseen.

Intian tapaus on esimerkki siitä, miten yhden alueen tai valtion päätöksillä voi olla kauaskantoiset vaikutukset muiden maiden toimintaan.

Mitä on eläinten hyvinvointi? teksti laura uotila • kuva wilhelmiina keränen

uusi esite kertoo eläinten hyvinvoinnista ja sen osatekijöistä. eläinten hyvinvoinnista ja sen ongelmista puhutaan pal-

jon, mutta usein jää epäselväksi, mitä hyvinvoinnilla tarkoitetaan. Kertooko eläimen kiiltävä turkki tai suuri maidontuotantomäärä eläimen hyvinvoinnista? Mitä kaikkia osatekijöitä eläimen hyvinvointiin voidaan laskea, ja missä menee hyvän ja huonon hyvinvoinnin raja? Animalia julkaisi tutkija Saara Kupsalan kirjoittaman esitteen eläinten hyvinvoinnin määrittelystä, jotta yhä useampi ihminen saisi eväitä asian pohtimiseen. Esitettä jaetaan mm. kansanedustajille ja muille päättäjille, mutta se sopii kaikille aiheesta kiinnostuneille. Eläimen hyvinvointi on laaja käsite, joka koostuu useista eläimen elämänlaatuun vaikuttavista osatekijöistä. Yleisesti hyväksyttyjen eläinten hyvinvoinnin määritelmien mukaan hyvinvointi kuvaa kokonaisvaltaisesti eläimen tilaa, joka voi vaihdella

hyvästä huonoon. Hyvinvointiin sisältyvät muun muassa eläimen fyysinen terveys, koetut tunnetilat sekä mahdollisuudet toteuttaa luontaista käyttäytymistä. Eläimen hyvinvointiin vaikuttavat eläimen sopeutuminen ympäristöönsä sekä se, kuinka kuluttavaa sopeutuminen on. 16-sivuisessa esitteessä käydään läpi hyvinvoinnin määrittelyn lisäksi mm. lajityypillisen käyttäytymisen, positiivisten tuntemusten, käyttäytymishäiriöiden ja tuotantorasitussairauksien vaikutukset eläinten hyvinvointiin. Tiesitkö, että esimerkiksi tarhatun siniketun paino on nykyisin noin 4–5-kertainen luonnonvaraisiin lajitovereihin verrattuna? Tämä aiheuttaa ketuille huomattavia jalkaongelmia. Esitettä voi tilata yhden kappaleen veloituksetta Animaliasta tai sen voi lukea sähköisesti Animalian sivulta www.animalia.fi/tilaa-tuotteita/tilaa-esitteitä.

Kirjavinkit Teos on lainattavissa Animalian kirjastosta.

lihatalonpojat ja heidän yhtiönsä Puro, Laura ja Åberg, Veijo: Lihatalonpojat ja heidän yhtiönsä. LSO, HKScan ja liha-alan muutos. Edita, 2012. 277 s. lso osuuskunnan satavuotishistoriikki tarjoaa näköalan suomalaisen liha-alan historiaan. LSO hankki ensimmäisen autonsa vuonna 1921. Siinä siat seisoivat rykelmässä kuorma-auton avolavalla. Kun lihanjäähdytysmenetelmät eivät olleet vielä kehittyneet, kuljetettiin nautoja elävinä Ruotsiin etenkin kuumimpien kesäsäiden takia. Kirjasta löytyykin melko järkyttävä ilmaus ”teurastamaton liha”, joka ”kesti pitkiäkin kuljetusmatkoja”. Teos kertoo suomalaisen lihankulutuksen valtaisasta kasvusta 1900-luvulla. Esimerkiksi 1964–1974 keskimääräinen lihankulutus pomppasi 37,5 kilosta 50,7 kiloon vuodessa. Kirja avaa niitä yhteiskunnallisia ja taloudellisia tekijöitä, jotka ovat vaikuttaneet erilaisten lihalaatujen hintaan ja saatavuuteen: esimerkiksi tarinan makkaran muotoutumisesta suomalaisten suosimaksi halvaksi peruselintarvikkeeksi. salla tuomivaara

Kirjan voi ostaa Animalia-shopista.

johdatus eläinfilosofiaan Aaltola, Elisa (toim.). Gaudeamus, 2013. 320 s. elisa aaltolan toimittama Johdatus eläinfilosofiaan on hyvin koottu kokoelma tuttuja ja tuntemattomampia tieteellisiä artikkeleita eläinfilosofiasta. Teos kokoaa kirjoituksia kattavasti, eikä lukijalta vaadita välttämättä aikaisempaa filosofian tuntemusta. Eläineettisiin aiheisiin otetaan kantaa ymmärrettävästi ja käytännön esimerkein. Teksteissä käsitellään muun muassa eläinten moraalista asemaa, eläinten mieltä sekä ihmisen ja eläimen suhdetta. Kirjassa eläimiä tarkastellaan itsessään arvokkaina tutkimuskohteina ja maailma nähdään niiden näkökulmasta. Teoksen loppupuolella esitellään myös eläinfilosofian toista sukupolvea eli filosofeja, joilla on moderni ja tuore näkökanta eläinten kärsimykseen ja eettiseen kohteluun sekä eläinpolitiikkaan.

kirjan voi ostaa animaliashopista!

kasvisseikkailu raisa kettunen on viime vuosina kunnostautunut kasvisaiheisilla kirjoillaan. Milja Laineen kuvittaman Kasvisseikkailu–keittokirjan kohderyhmänä ovat pienet lapset. Ulkoasultaan kirja on onnistunut ja houkuttelee tarttumaan: tekstiä on sopivasti, taitto on miellyttävä ja kuvat ovat sympaattisia. Kirjan lukijakunnaksi on ilmeisimmin tarkoitettu jo valmiiksi kasvisorientoituneet ruoanlaittajat, jotka haluavat saada lapsetkin syömään hyviä kasvisruokia. Entäpä itse pääasia eli reseptit? Täytyy tunnustaa, että reseptejä tuli tutkailtua vain teoreettisesta näkökulmasta. Ainesten määrä ja ruoan valmistamiseen tarvittavan työn määrä on mitoitettu hyvin kohtuulliseksi, tarkoituksena on saada arkiruoka valmiiksi normiajassa. Aineksissa voisi painottaa hieman enemmän kotimaisuutta. Soijaa on resepteissä todella paljon. Erilaisiin kasvisruokasuuntauksiin perehtymätöntä saattavat hieman kummastuttaa resepteissä olleet ilmaisut ”vegaaninen juusto” ja ”vegaaniset nakit”, kun ei ole selvennetty sitä, mitä tällaiset aineet ovat. Toisaalta, harvassa ovat vielä sellaiset keittokirjat, joissa on pelkästään vegaanisia reseptejä. Kettunen on onnistunut kokoamaan hauskan ja onnistuneen vegaanisen keittokirjan lapsille. Veikeät hahmot Massu Kattinen, Kani Kamala, Lettu Kettutyttö ja Herra Hankala seikkailevat sivuilla ja lisäävät varmasti lasten kiinnostusta kasvisten syöntiin. joonia streng

Kettunen, Raisa. Kuvittanut Milja Laine. Moreeni Kustannus, 2013. 79 s.

maija kranz

Kanojen älykkyys paljon luultua monipuolisempaa kanat pystyvät uskomattomiin suorituksiin jo muutaman tunnin ikäisinä ja ne oppivat uusia asioita nopeasti. sanonnan ”tyhmä kuin kana” soisi lentävän romukop-

paan. Useat tutkimukset ovat osoittaneet, että vain muutaman päivän ikäisillä tipuilla on kykyjä, jotka kehittyvät ihmislapsille vasta muutamien vuosien iässä. Bristolin yliopiston professori Christine Nicol on tutkinut tuotantoeläinten hyvinvointia vuosikymmenien ajan. Nicol julkaisi hiljattain kirjallisuuskatsauksen kanojen älykkyyttä koskevista tieteellisistä julkaisuista. Katsaus paljasti monia yllättäviä asioita: kanat pystyvät matemaattisiin suorituksiin jo muutaman tunnin ikäisinä, ne pystyvät ennakoimaan tulevaisuutta ja kontrolloimaan käyttäytymistään. Ne myös ymmärtävät esineen olevan olemassa, vaikka se poistetaan niiden näköpiiristä. Ihmislapset kykenevät tähän vasta noin vuoden iässä.

Kanat oppivat monia sellaisia asioita, joihin ihmislapset kykenevät vasta muutamien vuosien iässä.

teksti laura uotila kuva anton havelaar

Kanat oppivat nopeasti esimerkiksi sen, että jonkin aikaa odottamalla ne saavat syödä ruokaa kauemmin kuin jos ne aloittaisivat syömisen heti. Ihmislapset kykenevät tällaiseen päättelyyn vasta noin neljän vuoden iässä. Tipujen todettiin osaavan laskea viiteen jo muutaman tunnin iässä: ne osasivat valita aina sen korin, jossa on eniten eli viisi kananmunaa. Jos munien määrää muutettiin tipujen huomaamatta, tiput siirtyivät taas sen korin luo, jossa oli eniten munia. Kanoilla on myös muita kykyjä: ne esimerkiksi pystyvät jo parin viikon iässä suunnistamaan auringon avulla. Perinteisesti kanojen älykkyyteen ja hyvinvointiin on suhtauduttu varsin vähätellen: niin kanat kuin broileritkin ovat tuotantoeläimistä muuttuneet kaikkein eniten massaksi, jossa yksilöillä ei ole mitään merkitystä. Tutkimustuloksiin peilaten vähättelevä suhtautuminen kanoihin tuntuu entistä ristiriitaisemmalta. Suomessa oli vuonna 2012 hieman yli 3 miljoonaa munijakanaa ja yli 59 miljoonaa broileria.

Animalia testaa

teksti Maija Kranz ja Marica Nordman • kuvat Vesa Saarinen

Koti puhtaaksi!

Lisää merkkejä löytyy Animalian eläinkokeettoman kosmetiikan listalta: animalia.fi/kosmetiikkalista

eläinkokeettomien kodinpuhdistusaineiden valikoima ei vielä ole laaja, mutta onneksi vaihtoehtoja löytyy jo tavallisistakin marketeista. animalian testiryhmä valikoi neljä eläinkokeetonta kodin yleispuhdistusainetta ja testasi, miten lika saa niillä kyytiä.

it es t a ta j t i o v

method multi-surface

astonish multi-surface

ecover yleispuhdistusaine

puhdas koti keittiö

Valmistusmaa

USA

Iso-Britannia

Belgia

Suomi

Puhdistusteho

Erittäin tehokas

Tehokas

Hyvä

Hyvä, parempi keittiönpuhdistukseen kuin yleispuhdistajana

teho

k k ai

Tuoksu

ihana, tosin hieman imelä

Hyvä, etenkin jos tykkää appelsiinista

Puhdistusainemainen

Outo tuoksu, ei kovin raikas

Saatavuus

Mm. Stockmann, osa K-raudoista, monet pienet liikkeet

Stockmann

Useat päivittäistavarakauppaketjut

Lifehairverkkokauppa

8,50 € (10,3 €/l)

6,90 € (13,8 €/l)

Hinta

Arvio

”Houkuttelevin pullo, hauskaa pinkkiä puhdistusainetta.” ”Tämä houkuttaa siivoamaan!” ”Riittoisa, paras hintalaatusuhde.”

”Ruma pullo, näyttää myrkyltä.” ”Suihkepullosta tulee liikaa tai liian vähän.” ”Peruspuhdistusaine, väri oranssi.”

6,50 € (13 €/l)

”Aika standardipuhdistusaine.” ”Yllätyksetön.”

edu l

li s i n

2,90 € (5,8 €/l)

”Halvin & kotimainen.” ”Jätti kylmäksi.”

Pisteet

sikeu o n i elä sofian filo

abc

Regan vaikutti teoksellaan The Case of Animal Rights vahvasti eläinoikeusliikkeen syntyyn.

tom regan – mies, joka haastoi hyvinvointiteorian animalian eläinfilosofiasarjan kolmannessa osassa esitellään yhdysvaltalainen tom regan.

uonna 1938 syntynyt Tom Regan on yhdysvaltalainen filosofian professori, joka vielä eläkepäivinään on julkaissut eri yhteyksissä ajatuksiaan eläinten oikeuksista. Hän vaikutti vahvasti eläinoikeusliikkeen syntyyn vuonna 1983 julkaistulla ja vuonna 2004 päivitetyllä teoksellaan The Case of Animal Rights. Reganin eläinajattelun lähtökohtana on termi oman elämänsä subjekti (subjectof-a-life). Mikä tahansa olento, jolla on monimutkaisempi mielenmaailma käsittäen halut, uskon, muistin, aikeen ja tulevaisuuden tajun sekä monet muut kyvyt ja kokemuspohjat, on oman elämänsä subjekti. Suurin osa eläimistä on siis oman elämänsä subjekteja. Tämän peruskriteerin pohjalta Regan määrittää käsityksensä siitä, että eläimillä ja ihmisillä tulisi olla samankaltaiset oikeudet. Reganin mukaan miltei jokainen elävä olento on oman elämänsä subjekti ja kiinnostunut oman olemassaolonsa jatkumisesta riippumatta olemassaolon arvosta tai hyödyllisyydestä muille. Reganin mukaan arvoa kenties voidaan määritellä esimerkiksi hyödyllisyyden mukaan, mutta se ei poista jokaiselle kuuluvaa itseisarvoa. Se puolestaan määrittelee olennon moraaliset oikeudet.

Moraalisista oikeuksista

Moraalisista oikeuksista puhuessaan Regan eroaa monista muista filosofeista, kuten aiemmin tässä kirjoitussarjassa esitellystä Peter Singeristä. Hyvinvointiteoriassaan Singer kannattaa utilitarismia, jonka Regan puolestaan kyseenalaistaa ajattelussaan voimakkaasti. Reganin mukaan itseisarvon luoma moraalinen oikeus oikeuttaa olennon olemassaolon, vaikkei tämä olisikaan muille hyödylli-

teksti mirja kolttola • kuva bryan regan

nen tai tuottaisi iloa ympärilleen. Tätä voidaan kutsua “kunnioituksen periaatteeksi”: itseisarvon omaavaa olentoa tulisi kohdella kunnioittaen olennon itseisarvoa. Tasa-arvoinen kohtelu on siis jokaisen velvollisuus. Reganin teorian mukaan emme ole kuitenkaan olentoina täysin samalla viivalla, sillä on ymmärrettävää, että eläimiltä puuttuu samanlainen moraalitaju kuin ihmisiltä. Toisaalta ihmislapsenkaan moraalitaju ei ole samalla tavalla kehittynyt kuin aikuisen ihmisen. Moraaliset oikeudet voidaan siis jakaa kahdelle ryhmälle: moraalisille “agenteille” ja moraalisille “kohteille”. Moraalinen “agentti” on olento, joka kykenee ymmärtämään moraalin käsitteen ja moraalisen teon määritelmiä, yleisen käsityksen mukaan siis aikuinen, täysjärkinen ihminen. “Kohde” taas on olento, joka ei ymmärrä moraalin käsitettä, kuten lapsi, kehitysvammainen tai eläin. Reganin mukaan “agentilla” on velvollisuus kohdella sekä “agentteja” että “kohteita” tasavertaisesti ja näiden itseisarvon tuomien moraalisten oikeuksien mukaan.

Eläinten kunnioittava kohtelu ei siis ole pelkästään kilttiä tai tunteellista puuhaa, vaan oikeudenmukaisuutta. Jos haluamme toimia moraalisesti oikein, ei meidän tulisi Reganin mukaan käyttää eläimiä omiin tarkoitusperiimme lainkaan. Regan myös korostaa, että eläinoikeusliike ja ihmisoikeusliike kulkevat käsi kädessä. Hänen teoriansa mukaan vaadittaessa oikeuksia kummalle ryhmälle tahansa, täytyy logiikan mukaan vaatia oikeuksia samalla toisellekin.

Jos haluamme toimia moraalisesti oikein, ei meidän tulisi Reganin mukaan käyttää eläimiä omiin tarkoitusperiimme lainkaan.

Eläinystävällisiä asianajopalveluja! Asianajotoimisto Streng Ky Lapinlahdenkatu 27, 00180 Helsinki Puh. 09 7269 6730, Fax 09 6227 6228 joonia.streng@strenglaki.fi www.strenglaki.fi

James Cameron

Julkkisvegaanien

joukko kasvaa moni tuttu julkkis on vaihtanut vegaaniksi.

Olivia Wilde

teksti ninni pekkala • kuvat Gage Skidmore, Real TV Films, Cristiano Del Riccio, Angela George

iime vuosina moni julkkis on kertonut jättäneensä eläinperäiset tuotteet ruokavaliostaan. Yksi tuoreista vegaaneista on hip hop -stara Usher. Hänen lisäkseen monet julkkikset ovat korostaneet vegaanisen ruokavalion terveysvaikutuksia. Näyttelijä Olivia Wilde on kehunut, että vegaaninen ruokavalio on erityisen hyväksi hänen iholleen. Yli 20 vuotta vegaanina pysytellyt muusikko Moby on todennut vegaaniutensa syiden pohjautuvan eläinten oikeuksiin. Titanic-elokuvan ohjaajalle James Cameronille vegaanius on tapa suojella luontoa. Cameron onkin näpäyttänyt lausunnollaan, jossa hän toteaa, että kukaan lihaa syövä ei voi olla oikea luonnonsuojelija. Monen julkkiksen ruokavalion taustalla tuntuukin olevan suuri huoli eläinten hyvinvoinnista. Jackass-tähti Steve-O on tehnyt koskettavan videon tuotantoeläinten elämästä ja kuolemasta. What came before – Meet someone you’ll never forget -videolla hän kertoo vegaaniutensa pääsyyksi eläintuotannon raakuuden. Video löytyy osoitteesta www.whatcamebefore.com. Näyttelijä Joaquin Phoenix on puhunut monissa eri yhteyksissä eläinten puolesta. Hän on kertonut, että muistaa jo 3-vuotiaana pitäneensä kalastusta jul-

Steve-O

mana. Phoenixin ystävä, Ocean’s Eleven -leffasta tuttu näyttelijä Casey Affleck kannustaa ihmisiä ottamaan pieniä askelia kohti vegaaniutta. Oscar-voittaja Anne Hathaway ei käytä ravinnossaan eläinperäisiä tuotteita ja asusteetkin Hathaway valitsee vegaanisin perustein. Järjestipä Hathaway kollegansa Natalie Portmanin tavoin vegaaniset häät. Häistä uutisoi muun muassa näyttelijä Alicia Silverstone, jonka vegaaniseen elämäntapaan perustuva nettisivusto löytyy osoitteesta www.thekindlife.com. Kyynikot tietysti arvelevat, että julkkisten vegaaniudessa kyse on hetkellisestä dieetistä, jolla on tarkoitus pudottaa kiloja seuraavaa gaalaa varten. Niin tai

Natalie Portman

näin, eläimet kuitenkin hyötyvät jokaisesta lihattomasta, kananmunattomasta ja maidottomasta ruoasta, jonka joku muusikko, näyttelijä tai supermalli syö. Ja jos fanitkin siirtyvät kasvispainotteiseen ravintoon, aina vain parempi!

Harjoittelu Animaliassa liaanima n laine

helsinkiläinen marica nordman on työskennellyt animalian toimistolla korkeakouluharjoittelijana lakiasioiden parissa. harjoittelijoita toimistollamme työskentelee ympäri vuoden. teksti vesa saarinen • kuva ninni pekkala

Haluatko työskennellä tärkeiden eläinasioiden puolesta mukavassa seurassa? Haaveiletko järjestötyöstä? Jos nyökyttelet, harkitse Animalian harjoittelijaksi hakeutumista. Toimistollamme työskentelee ympäri vuoden useita korkeakouluharjoittelijoita sekä työvoimakoulutettavia erilaisten tehtävien parissa. Monet tulevat graafikot, viestintätaitajat, nuorisotyöntekijät ynnä muut ovat suorittaneet harjoittelunsa Animalian toimistolla. Mikäli harjoittelu Animalian toimistolla kiinnostaa, ota rohkeasti yhteyttä toiminnanjohtaja Salla Tuomivaaraan ja kerro itsestäsi. Ole ripeä: harjoittelupaikkamme täytetään yleensä ennen kuin ehdimme niistä itse ilmoitella. Huomaathan, että pienenä kansalaisjärjestönä emme pysty maksamaan harjoittelijoille palkkiota – harjoittelun edellytyksenä on siis se, että harjoittelija saa palkkatuen oppilaitoksensa tai työvoimatoimiston kautta. Eräs harjoittelijoistamme on helsinkiläinen oikeustieteen opiskelija Marica Nordman. Animalia-lehti jututti Maricaa kesähelteiden keskellä. Olet ollut korkeakouluharjoittelijana Animalian toimistolla Helsingissä. Mitä kaikkea olet puuhannut?

”Pääasiallisesti olen tehnyt mielenkiintoista työtä eläinsuojelulain kokonaisuudistuksen parissa. Työtehtäviini on kuulunut muun muassa oikeusvertailua, tekstien kääntämistä, jokunen lehtijuttu ja muita toimistotehtäviä.” Mikä on työssäsi ollut mukavinta?

”Se, että olen saanut tehdä kiinnostavaa ja merkityksellistä työtä. Olen oppinut tosi paljon uutta!” Miten olet viihtynyt Animalian toimistolla?

”Erittäin hyvin, täällä on hyvä työilmapiiri ja mukavia työkavereita.” Mitä neuvoja tai vinkkejä antaisit heille, jotka harkitsevat harjoittelupestiä Animalian toimistolla?

”Kannattaa rohkeasti hakea”! 27

Vegepalsta

reseptit ja kuvat paula heinonen

Lisää reseptejä ista löydät blog pidempikorsi.t

umblr.com

vegeburgerin anatomia vesi, tuli, maa – ei vaan sämpylä, papupihvi, majoneesi. kun mehevän vegeburgerin kolme tärkeintä elementtiä ovat hallussa, on burgeritaivas auki.

Vegepalsta Papupihvit (noin 10 pihviä) 3 dl mustapapuja 3 dl kidneypapuja 2 rkl vehnäjauhoja 1 sipuli 3 valkosipulin kynttä 1 tuore punainen chili ½ ruukkua tuoretta persiljaa 2-3 tl savupaprikajauhetta suolaa ruohittua mustapippuria

Papupihvitaikinan voit tehdä helposti käsin käyttämällä kauhaa tai perunasurvinta papujen muusaamiseen, mutta tehosekoittimessa taikina valmistuu näppärimmin. Laita tehosekoittimeen sipuli, valkosipulinkynnet, chili ja persilja ja surauta muutaman kerran. Lisää joukkoon pavut, jauhot sekä mausteet ja surauttele taas muutama kerta maltillisesti. Jätä taikinaan suutuntumaa: lisäksi liian hienoksi jauhettu taikina ei pysy koossa.

Simppelit sämpylät (noin 10 sämpylää) 6-7 dl luomusämpyläjauhoja 1 pussi kuivahiivaa 1 tl suolaa 3 dl kasvimaitoa 2 rkl öljyä 1 rkl siirappia

1 2

Sekoita kuivahiiva pieneen määrään jauhoja.

Lämmitä maito kädenlämpöiseksi ja lisää se joukkoon. Kaada kulhoon myös öljy ja siirappi. Mausta suolalla.

Lisää loput jauhoista hiljalleen huolellisesti taikinaa vaivaten. Anna taikinan kohota liinan alla lämpimässä paikassa 30 minuuttia.

Pyöritä kohonneesta taikinasta pieniä sämpylöitä ja anna niiden vielä levätä 20 minuuttia. Lämmitä uuni 200 asteeseen ja paista sämpylät kullanruskeiksi eli 15-20 minuutin ajan.

2 3

Anna taikinan vetäytyä jääkaappissa noin tunnin verran.

Lisää öljyä paistinpannulle ja laita se liedelle kuumenemaan. Muotoile taikinasta pihvejä. Muotoilu on helpompaa, kun huuhtelet kätesi kylmällä vedellä.

Paista pihvejä molemmin puolin parisen minuuttia, kunnes pinta on rapea.

Huomaa! Jos pihvitaikinasi ei pysy koossa, voit aina lisätä joukkoon jauhoja tai vaikkapa perunajauhoja. Myös leivänmurut ovat hyvä vaihtoehto.

Mausta majoneesi makusi mukaan!

Sitruunainen persiljamajoneesi 1 dl maustamatonta soijamaitoa 2-3 dl rypsiöljyä puolikkaan sitruunanmehu ½ ruukkua tuoretta persiljaa suolaa ruohittua mustapippuria

Kaada soijamaito tehosekoittimeen tai käytä sauvasekoitinta ja suurta kulhoa. Aluksi maito räiskyy aikalailla! Lisää öljy joukkoon ohuena nauhana kokoajan sekoittaen.

Kun majoneesipohja on valmis, voit lisätä muut aineet. Majoneesipohjan voit maustaa täysin omien mielitekojesi mukaan. Anna majoneesin maustua jääkaapissa mieluiten yön yli.

Animaalit kautta maan

leena matnenko

lahti

Tyytyväinen Lahden jengi Funny Bunny –pop-up -ravintolassa.

Itä-Lappi Rovaniemi

kasvisruokaa ja tempauksia lahdesta löytyy aktiivinen ja idearikas Animalia-porukka. Toiminta ulottuu eläinasian esittelystä kouluissa ja festareilla erilaisiin tempauksiin kadulla, varainhankinnasta vegaanisten herkkujen maistatuksiin ja asiantuntijaluentoihin. Lahden Animalian aktiivin Mia Siivosen oma suosikki oli viime kevään ravintolapäivän Funny Bunny Restaurant. ”Kysyntä ylitti kaikkien toiveet ja ravintola oli menestys! Asiakaskunta oli saapunut paikalle varta vasten, vaikka emme olleet kovin paljoa markkinoineetkaan. Osalla oli omat kipot mukana, jotta he saivat viedä kasvisruokaa myös kotiin asti. Päätimme, että Pupuravintola tulee jatkamaan myös seuraavina ravintolapäivinä!” Siivonen toivottaa lahtelaiset mukaan monipuoliseen toimintaan, jossa hän on viihtynyt jo viisi vuotta. ”Jokainen saa toimia halunsa ja sen hetkisten resurssiensa puitteissa. Jokainen aivonystyrä ja käsipari on erittäin tervetullut! Olen saanut tämän kautta hyviä ystäviä, joiden kanssa on mukava viettää aikaa myös toiminnan ulkopuolella, vaikka toki tekemiset ja keskustelut loppujen lopuksi aina päätyvät sydäntä eniten lämmittävään aiheeseen: eläimiin!”

Oulu

Kajaani

Joensuu Kuopio Pori Jyväskylä Tampere Rauma

Lahti

Kouvola

Forssa Kerava

Turku

Savonlinna

Kotka

Vihti Pääkaupunkiseutu

vapaaehtoiset ovat animalialle tärkeitä! Vapaaehtoisena pääset toimimaan eläinasioiden puolesta itsellesi sopivalla tavalla. Tarvitsemme apua monenlaisiin tehtäviin. Liity vapaaehtoisten listalle: Täytä lomake verkkosivuillamme animalia.fi, niin saat tietoa oman paikkakuntasi vapaaehtoistyön mahdollisuuksista sähköpostiisi. Tule mukaan alueosastotoimintaan: Ryhmässä on voimaa! Ota yhteyttä sinua lähimpään alueosastoon ja kysy lisää. Sähköpostiosoitteet ovat muotoa paikkakunta@animalia.fi. Pää-

kaupunkiseudulla toimivat myös koiraryhmä (koiraryhma@animalia.fi) sekä karhuryhmä (karhuryhma@animalia.fi). Lisätietoja: www.animalia.fi/vapaaehtoiset. Tervetuloa mukaan toimintaan! Kanerva Pelli, vapaaehtoiskoordinaattori kanerva.pelli@animalia.fi puh. 09 720 6590

Animaliashop

koonnut ninni pekkala

Värikäs, älykäs, tyylikäs

– Avainsanat Animalian syksyyn! normaalihintaiset tuotteet Kettunen: Kasvisseikkailu

28 € Puputyttö-kasvisruokakirjoistaan tunnetuksi tullut Raisa Kettunen ihastuttaa uudella lapsille suunnatulla kasvisruokakirjalla! Kirjan veikeät piirroshahmot johdattavat lapset herkulliseen seikkailuun, jossa kasvikset eivät ole vain pakollinen lisuke lautasen reunalla.

Does your life have a price? -lehmäpaita Luomupuuvillaisia paitoja on saatavana unisex-mallissa M, L, XL ja lady fitmallissa M ja L. Lady fit -mallissa kaula-aukko on suurempi kuin Ei-jäsenille 22 € unisex -mallissa.

uutuustuotteet Animals-kassi Pia Wainikaisen suunnittelema printti koristaa uutta Reilun kaupan puuvillasta valmistettua kassia. Olalle pujotettava kantokahva helpottaa kassin kantamista.

Aaltola (toim.): Johdatus eläin- filosofiaan Millä perusteella koira on lemmikki, sika lihatuotannon raaka-aine ja norppa suojelukohde?

36 €

Rintamerkki Näillä tyypeillä on asiaa! Rintamerkkivaihtoehtoina lehmä, minkki, pupu tai possu. Kuvien takana on taiteilija Johanna Lumme.

20 €

Näin teet tilauksesi: POSTITSE: Animalia ry, Suvilahdenkatu 4, 00500 Helsinki PUHELIMITSE: 09 720 65911, ma–pe klo 10–15 SÄHKÖPOSTITSE: tarja.balding@animalia.fi Yli 15 € tilaukset toimitetaan postiennakolla, jolloin hintaan lisätään postiennakkomaksu 4,10 €. Kaikkiin tilauksiin lisätään postituskulut sekä 1 € käsittelykulu. Tuotteita voi ostaa myös suoraan Animalian Helsingin toimistosta, osoite yllä. Lisää tuotteita Animalian nettikaupassa www.animalia.fi/tilaa-tuotteita

12 €

1,5€

Possutiskirätti

5€

Sympaattinen possu koristaa uutta tiskirättiä. Värivaihtoehtoina sininen, vaaleanpunainen ja vihreä. Käytetyt painovärit ovat vesipohjaisia ja myrkyttömiä. Tiskirätin voi pestä astianpesukoneessa ja se on valmistettu maatuvasta materiaalista, joten sen voi heittää käytön jälkeen kompostiin.

alennustuotteet Possupipo Laadukas ja ekologinen bambupipo lämmittää talven tuiskeissa! Pipoa koristavat vaaleanpunainen possu ja Animalia-logo. Väri musta.

10 €

Kansalaisaloite- kampanjan kynä 1 €

Kouluvierailu on asiallinen tapa välittää tietoa eläinsuojelusta ”Moni nuori pohtii ensimmäistä kertaa eläinten oloja ja ruoan alkuperää. Sitä on liikuttavan hienoa edistää ja kohdata nuoria.” - Marianne, kouluvierailija, itsekin opettaja ”Kouluvierailussa parasta on kyky vaikuttaa ihmisten mielikuvaan eläinten oloista ja arvosta, mikä saa heidät pohtimaan kulutustapojaan.” - Ida, kouluvierailija ”Kouluvierailun jälkeen oppilaat ovat koko loppuviikon ajan itse halunneet keskustella sen sisällöistä tunneilla ja ruokalassa. Keskustelu jatkuu varmasti vielä pitkään.” - 6. luokan opettaja ”Miksi meille ei ole aiemmin kerrottu, että tällaista tapahtuu?” - 8. luokan oppilas

animalia tarjoaa kouluille vierailijoita, jotka keskustelevat nuorten kanssa eläineettisestä kuluttamisesta sekä tuotanto-, koe- ja turkiseläinten elämästä. Kouluvierailijoiden kouluttaminen ja kouluihin lähettäminen ei ole ilmaista. Animaliassa pidämme kuitenkin kouluvierailuja tärkeänä toimintatapana. Siksi toivomme, että voimme tulevaisuudessa vastata jatkuvasti kasvavaan kysyntään tarjoamalla asiantuntevia ja innostavia kouluvierailijoita kaikille kouluille, jotka ovat kiinnostuneita vierailutoiminnasta.

Lahjoita Animalian kouluvierailu-hankkeeseen: Nordea 101130-260629 IBAN: FI24 1011 3000 260629 SWIFT / BIC: NDEAFIHH Lahjoitus kouluvierailuhankkeeseen: viite 404091 Lahjoitus Animalian toimintaan yleisesti: viite 1012 Poliisihallitus on myöntänyt rahankeräysluvan Eläinsuojeluliitto Animalialle 19.10.2012. Toimeenpanoaika on 1.1.2013–31.12.2014 ja lupa kattaa koko Suomen Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Päätöksen numero 2020/2012/3189.