Animalia 3/2014 by Animalia ry

lehti eläinten asialla

3/2014

Eläinsuojelukeskus

tuulispää

loomus muuttaa eläin asenteita Virossa Eläinsuojelulain uudistukselta loppuu aika

jo-anne mcarthur kuvaa eläimen kärsimystä ja onnea

Kuluttajavalintoihin vaikuttaminen on er채s syy sille, miksi turkistarhausta vastaan kampanjoidaan juuri syksyll채.

um isia

Kampa

sia

akuulumi nj

m pan kuul ja

Kohti turkistarhatonta Suomea teksti marianna lammi kuva ingimage

animalian työ turkistarhauksen lakkauttamiseksi saa uutta vauhtia syksyllä.

esäkuussa

2013,

yli vuoden mittaisen uurastuksen ja 70 000 kansalaisaloiteallekirjoituksen jälkeen, Suomen eduskunta valitettavasti päätti, että turkistarhaus saa toistaiseksi jatkua. Vaikka lopputulos oli pettymys, oli Turkistarhaton Suomi -kampanja menestys: turkistarhauksen epäkohdat saatiin osaksi julkista keskustelua. Samalla kymmenet kansanedustajat yli puoluerajojen lupasivat, että turkiseläinten olosuhteita parannetaan Suomessa. Lokakuussa Animalia muistuttaa kansanedustajia heidän lupauksestaan ja aktivoi turkiskampanjan. Animalian tavoite on ennallaan: haluamme kieltää turkistarhauksen Suomessa vuoteen 2025 mennessä. Tällä kertaa nostamme kampanjassa esiin sen valitettavan tosiasian, että Suomi on yksi maailman suurimmista turkistarhausmaista. Maamme on myös eräs tärkeimmistä turkislobbaajista maailmalla. Kaiken lisäksi suomalainen turkis bisnes on myös kansainvälistä: Suomesta viedään siitoseläimiä ulkomaille, ja suomalaiset turkistarhaajat omistavat turkistarhoja Virossa.

Julkkiksia ja talvivaatteita

Syksyllä uutta potkua saavassa Turkis tarhaton Suomi 2025 – kampanjassa Animalia marssittaa esiin joukon tunnettuja suomalaisia, jotka antavat äänensä eläinten puolesta. Turkistarhausta vastustavat julkkikset esiintyvät valo kuvissa itse muotoilemansa viestin kanssa. Mukana on urheilijoita, muusikoita, näyttelijöitä, muotisuunnittelijoita, akateemikkoja ja kulttuurivaikuttajia, jotka tietävät, että kärsimys ei pue ketään. Kuluttajavalintoihin vaikuttaminen on eräs syy sille, miksi turkistarhausta vastaan kampanjoidaan juuri syksyllä. Talvivaatemainonta alkaa loppusyksyllä, ja tänäkin vuonna on odotettavissa turkissomisteiden käyttöä niin takeissa ja kengissä kuin asusteissa. Kampanjassa muistutamme, että pienet turkispampulat saattavat näyttää viattomilta koristeilta, mutta tosiasiassa 90 % turkis eläimistä tapetaan juuri turkis somisteiden takia. Kampanjointia syksystä jouluun

Turkiskampanjointi alkaa lokakuussa kansainvälisellä eläinten viikolla ja jatkuu vuoden loppuun. Silloin julkaistaan turkistarhaus asetustyöryhmän laatima uusi asetus turkistarhaukseen kohdistuvista muutosehdotuksista. Animalia kommentoi lopputulosta sen julkaisemisen jälkeen, mutta

jo nyt on selvää, että muutokset eivät ole riittäviä – Suomessa ei jatkossakaan noudateta tiukimpia turkistarhausta koskevia eläinsuojelulakeja. Vuodenvaihteen jälkeen turkistarhauskysymys siirtyy osaksi eduskuntavaalikampanjaa. Tule mukaan!

Turkistarhaton Suomi -kampanjointi keskittyy asennemuutokseen ja näkyviin kampanjaviesteihin. On tärkeää, että jäsenemme ovat koko tämän ajan mukana tekemässä kampanjaa näkyväksi ja kuuluvaksi! Kampanjaa voit tukea monin tavoin. Esimerkiksi kampanja- avauksessa sytytetään ympäri Suomea kynttilöitä turkiseläinten muistolle. Kynttilämielenilmaus on samalla varainkeräystapahtuma, joka halutaan tänä vuonna toteuttaa kaikkialla Suomessa samaan aikaan. Ole yhteydessä Animalian toimistolle, jos haluat toteuttaa kynttilämuistohetken omalla paikkakunnallasi! Lisätietoja saat kampanjavastaavaltamme Mariannalta, marianna.lammi@animalia.fi. Muistathan myös, että kampanjointi ei olisi mahdollista ilman lahjoittajiamme. Voit tukea kampanjaamme tekemällä lahjoituksen tilillemme. Lahjoitustiedot löytyvät osoitteesta www.animalia.fi/lahjoita. 3

Pääkirjoitus

teksti salla tuomivaara • kuva vesa saarinen

Helle vaikuttaa myös eläimiin

iime kesän ilmiö oli heinäkuisten ennätyshelteiden ihmettely. Moni nauttii ja osa ahdistuu kuumista ilmoista. Maassa, jossa pitkiin kuumiin jaksoihin ei ole totuttu, kuumat säät aiheuttavat joka tapauksessa erityisrasitteen eläimille. Koirille vaarallisista kuumentuvista autoista on varoiteltu kauan. Otsikoihin pääsi myös luonnonvaraisten eläinten ahdinko epätavallisen kuuman heinäkuun aikana. Sen sijaan tuotantoeläinten tilannetta ei valtamedioissa juuri pohdittu. Kuumat kelit aiheuttavat merkittäviä ongelmia myös esimerkiksi sikataloudessa. Lämpötilan nousu tuotantotiloissa saattaa johtaa muun muassa hännänpurennan käynnistymiseen. Eläinkuljetukset ovat entistä rankempia, mikäli lämpötilaa ei saada pidettyä kurissa. Jo kevään kuumat jaksot aiheuttivat ongelmia turkistarhoilla, juuri tiineys- ja penikointiaikaan. Epätavalliset lämpötilat harmittavat ihmisiäkin, mutta useimmilla meistä on mahdollisuus siirtyä siedettävämpään tilaan, kävellä tuulisempaan paikkaan tai ottaa kylmä suihku. Perinteisessä maataloudessakin vastaava on mahdollista esimerkiksi laiduntaville eläimille ja ulkona eläville sioille. Yhä suurempi osa tuotantoeläimistä on kuitenkin suljettu tiloihin, joissa niiden mahdollisuus lieventää olotilaansa on käytännössä olematon. Ne elävät juuri siinä tilassa johon ihminen on ne sijoittanut, vallitsevan lämpötilan ja ihmisten armoilla. Eräs erityinen eläinryhmä sai kuluneena kesänä paljon huomiota: Särkänniemen delfiinit. Sirkus eläinten käytöstä luopuminen on tervetullut kansainvälinen ilmiö. On outoa, että Suomessa on vielä

2 jäljellä delfinaarion kaltainen laitos, jossa älykkäitä ja monipuolisen sosiaalisen yhteisön omaavia nisäkkäitä pidetään pienessä betoni altaassa viihdetarkoituksessa. Särkänniemi vetoaa laitoksen kasvatukselliseen arvoon. Toivon itse eläväni pian maassa, jossa ihmiselle ei opeteta, että tuntevia ja monipuolisesti kokevia olentoja voisi ihmisen iloksi vangita vastaaviin oloihin.

”Toivon itse eläväni pian maassa, jossa ihmiselle ei opeteta, että tuntevia ja monipuolisesti kokevia olentoja voisi ihmisen iloksi vangita vastaaviin oloihin.” Oma helteinen lomakauteni päättyi vierailuun uuden virolaisen eläinjärjestön Loomuksen kesäkokouksessa Hiidenmaalla. Inspiraatiota omaan työhön tarjosi sen näkeminen, miten eläinten aseman muuttamiseksi tehtävä työ leviää maailmalla. Meidän on Suomessa käännettävä puheet teoiksi, jotta emme jää tässä kehityksessä keskisarjan maaksi. Salla Tuomivaara Animalian toiminnanjohtaja

Sisällys3/2014

02 04 06

Kohti turkistarhatonta Suomea

Pääkirjoitus

Ajankohtaista

Vieraskynä: Sirpa Pietikäinen

Eläinsuojelulain uudistus viivästyy

Tuottamaton, mutta arvokas

= kannessa Kannen kuva: jo-anne mcarthur

ANIMALIA-LEHTI, 38. VUOSIKERTA JULKAISIJA: Eläinsuojeluliitto Animalia PÄÄTOIMITTAJA: Laura Uotila,

laura.uotila@animalia.fi

TOIMITUSSIHTEERI:

Vesa Saarinen, p. (09) 7206 5914 vesa.saarinen@animalia.fi TAITTO: Vera Liinasaari, vera.liinasaari@gmail.com

OSOITTEENMUUTOKSET:

Tarja Balding, p. (09) 7206 5911 tarja.balding@animalia.fi PAINOPAIKKA:

Miktor Oy, Helsinki ISSN 0783-9170 ILMESTYMISAIKATAULU:

Nro 1 helmikuu, nro 2 toukokuu, nro 3 syyskuu, nro 4 marraskuu. Seuraavaan numeroon tarkoitetun materiaalin tulee olla perillä toimituksessa 13.10.2014 mennessä. AINEISTOT lähetetään lehti@animalia.fi tai osoitteella: Animalia-lehti, Suvilahdenkatu 4, 00500 Helsinki. ILMOITUSMYYNTI:

Ninni Pekkala, p. 045 7750 1570 ILMOITUSHINNAT:

Katso ilmoitushinnat www.animalia.fi LISÄVELOITUKSET: Värierottelut veloitetaan erikseen, määräyspaikkakorotus 20 %, liitteiden hinnat sovitaan erikseen. RAJOITUKSET: Etusivulla ei julkaista ilmoituksia. ALENNUKSET: Toistoalennus: 1. toisto 10 %, seuraavat 20 %, auktorisoidut mainostoimistot 15 %.

ILMOITUSTEN PERUUTTAMINEN:

Peruutukset viimeistään seitsemän (7) vuorokautta aineiston jättöpäivän jälkeen toimitussihteerille. REKLAMAATIOT: Kirjallisena 14 vuoro kauden aikana ilmestymispäivästä lukien. IRTONUMEROMYYNTI:

Akateeminen kirjakauppa. ANIMALIA-LEHTI PIDÄTTÄÄ OIKEUDEN LYHENTÄÄ JA MUOKATA JUTTUJA.

Animalia testaa: vegaaniset proteiinilisät

Loomus aikoo muuttaa virolaisten eläinasenteita

Eläimen oikeudellisen aseman puolustaja

REACH – kemikaaliturvallisuutta ja eläinkokeita

Vegepalsta: Smoothiesta on moneksi

Albumiinista villavahaan – lisäaineet hallintaan

Animaalit kautta maan: Animalian karhuryhmä

Ecce homo animalia – katso eläintä

23 24

Kirja- ja dvd-vinkit

Artikkelien lainaaminen eläinsuojelua edistäviin tarkoituksiin sallittu. Lähde mainittava. TOIMISTO: Suvilahdenkatu 4, 00500 Helsinki ASIAKASPALVELU:

AnimaliaShop: Tue eläinsuojelutyötä shoppailemalla Animalian tuotteita!

Marian Dawkins määrittelisi eläinten hyvinvoinnin uudestaan

p. (09) 720 6590, päivystys ma–pe kello 10.00 –15.00 e-mail: animalia@animalia.fi internetsivut: www.animalia.fi. JÄSENMAKSUT: Tukijäsen: 32 € / vuosi, vähävaraiset: 25 € / vuosi, nuorisojäsen (alle 18 v.): 20 € / vuosi, kuukausijäsen: 5 € / kk, ainaisjäsen: 640 €, yhteisöjäsen: 250 € / vuosi. Sampo 800018-2105644 IBAN: FI71 8000 1802 1056 44 SWIFT: DABAFIHH Kirjoita viestiksi nimesi ja osoitteesi. LAHJOITUKSET: Nordea 101130-260629 IBAN: FI24 1011 3000 2606 29 SWIFT: NDEAFIHH TESTAMENTIT: Tiedustelut, p. (09) 7206 5911, tarja.balding@animalia.fi RAHANKERÄYSLUPA:

Luvan myöntäjä: Poliisihallitus Toimenpanoaika ja alue: 1.1.2013–31.12.2014 koko Suomi Ahvenanmaata lukuun ottamatta Päätös nr ja pvm: 2020/2012/3189 19.10.2012

Sisällysluettelon kuvat: teppo lahti, sanni airaksinen ja jo-anne mcarthur

Ajankohtaista

koonnut laura uotila

kiina lievensi kosmetiikan eläinkoepakkoa kiinassa tuli heinäkuussa voimaan säädös, jossa ei enää vaadita pakollisia kosmetiikan eläinkokeita Kiinassa valmistetuilta tai siellä pakatuilta kosmetiikkatuotteilta. Maahan tuotavat valmiiksi pakatut tuotteet on sen sijaan yhä testattava eläimillä. Päätös on eläinsuojelujärjestöjen vuosien kampanjointityön tulos. Vaikka muutos ei poista kaikkia kosmetiikan eläinkokeita Kiinasta, kertoo se merkittävästä asennemuutoksesta. Eläinsuojelujärjestöjen lopullisena tavoitteena on saada myös Kiinaan kaikkien kosmetiikkatuotteiden eläinkoekielto.

rosa-broileri vaati tuotantotapamerkintöjä

Eläinteemat innostivat valokuvaamaan

animalia otti osaa Rosa”broilerin” kiertueeseen elokuisessa Helsingissä. Kiertueella vaadittiin pakollisia tuotantotavasta kertovia merkintöjä broilerinlihaan. Merkinnöillä halutaan taata, että kuluttaja saa varmuuden siitä, miten broilerinliha on tuotettu. EU- komissio käsittelee asiaa syksyn aikana. 39Days4Rosa-kiertue kattoi 21 eu-maata ja kesti 39 päivää. Rosahahmoa esitti kolme eläinsuojeluaktiivia. Voit tukea kampanjaa allekirjoittamalla vetoomuksen osoitteessa labellingmatters.org/rosa.

lapset ja nuoret poh tivat eläinsuhdettaan animalian ja porin lastenkulttuuri keskuksen yhteisessä valokuvakilpailussa. teksti: Kanerva Pelli

nimalia ja Porin lastenkulttuu-

rikeskuksen Vähäx Valottaa – lasten ja nuorten valokuvafestivaali järjestivät toukokuussa valokuvakilpailun lapsille ja nuorille. Kilpailun kolmeen kategoriaan lähetettiin yhteensä 76 kilpailutyötä. Kilpailun aiheena oli ”Eläimet keskuudessamme”. Osallistujia pyydettiin vastaamaan töissään esimerkiksi siihen, millainen on ihmisen suhde eläimeen tai kysymykseen siitä, millaisia oikeuksia eläimellä on.

Kilpailun tuomariston tähti, valokuvataiteilija Nelli Palomäki piti kilpailun aihetta tärkeänä. ”On tärkeää, että lapsille puhutaan näistä, joskus hankalistakin, asioista jo varhain”, Palomäki kertoo. Kilpailun taso ilahdutti tuomaristoa. Kilpailutyöt olivat kauttaaltaan teknisesti ja esteettisesti hyviä. Samoin tehtävän antoa oli noudatettu hyvin. ”Kilpailun kuvat olivat kokonaisuudessaan korkeatasoisia, ja palkittavien kuvien valinta oli yllättävän vaikeaa. Erityisen hienoa oli huomata, että osallistujat olivat pohtineet syvällisesti ihmisen ja eläimen välistä suhdetta sekä omaa suhdettaan eläimeen”, kertoo kilpailuraadissa mukana ollut Animalian hallituksen jäsen, kulttuurituottaja Iiris Rautiainen. Kilpailutöihin ja tuomariston kommentteihin voit tutustua tarkemmin Animalian sivuilla osoitteessa animalia.fi/valokuvauskilpailu/voittajat

Ajankohtaista suomen koe-eläin määrät ennallaan

 16-20 – vuotiaiden sarjan voittaja Karoliina Kivistö, 20 v. "Intiaani"

vuonna 2013 Suomessa käytettiin lähes 173 000 koe-eläintä. Laskua edelliseen vuoteen oli hieman yli 5 000 eläintä. Eniten väheni rottien ja kalojen käyttö. Kasvua sen sijaan oli mm. hiirien ja lampaiden määrissä. Tutkimuskäytössä, eli kudosnäytteiden vuoksi tapettavien eläinten ryhmässä, käytettiin runsaat 40 000 eläintä enemmän kuin vuonna 2012. Sen sijaan muussa käytössä, eli mm. geenimuunnellun kannan ylläpitoon käytettävissä tai siitoseläimissä, nähtiin 100 000 eläimen pudotus. Muutos selittyy kalojen käytön vähenemisellä. Kaikkiaan tutkimus- ja muussa käytössä tapettiin yli 165 000 eläintä.

taija rinne

 13-15 – vuotiaiden sarjan voittaja Ria Gustafsson, 14 v. "Kuuntelija"

 Alle 12vuotiaiden sarjan voittaja Riikka Oilio, 11 v. ”Kissanpäivät”

suomalaismeppiä sitoutunut edis tämään eläinten hyvinvointia

toukokuun lopussa valittuun europarlamenttiin kiri kaikkiaan viisi suomalaista, jotka allekirjoittivat Eläinten hyvinvointi –sitoumuksen. Uusista suomalaismepeistä eläinten hyvinvointia ovat sitoutuneet edistämään Heidi Hautala (vihr.), Liisa Jaakonsaari (sd.), Merja Kyllönen (vas.), Sirpa Pietikäinen (kok.) ja Henna Virkkunen (kok.). Eläinten hyvinvointi -sitoumus on osa Animalue lisää lian, SEY Suosivulta men Eläinsuoelainpolitiikka.fi. jeluyhdistysten liiton ja Euro group for Animalsin kampanjaa, jonka tavoitteena on eläinsuojelun edistäminen ja eläinten parempi hyvinvointi Euroopassa.

Sanottua ”Vaikka delfiinien olosuhteita yritet täisiinkin kehittää, niiden vankeudessa pitäminen on periaatteellisesti ongelmallista nykyaikana. Sirkuksessa pidetyistä villi eläimistäkin on luovuttu, ja tämä on seuraava askel.” – Ympäristöministeri Ville Niinistö, YLE 21.7.2014

kesäkiertue lähes 50 tapahtumassa animalia kiersi kesän aikana ahkerasti pitkin Suomea. Kesäkiertueen teemana olivat koe-eläimet, ja kaikkiaan koe-eläintietoutta jaettiin lähes 50 tapahtumassa eri puolilla Suomea. Kiertueen aikana ihmisillä oli mahdollisuus lähettää kansan edustajille vetoomuskortteja, joilla vaadittiin tavoiteohjelman laatimista koe-eläinten määrän vähentämiseksi Suomessa sekä lisärahoitusta eläinkokeettomien menetelmien tutkimukselle. Kortteja lähetettiin kesän aikana noin 6000 kappaletta.

Ajankohtaista numeron 2/2014 parhaaksi jutuksi äänestettiin artikkeli ”Jos ei hyväksy jotain, sitä ei pidä tukea!” sekä Jenni Haukion vieraskynäkirjoitus ”Tuska on tarpeen”. Kosmetiikkalaukun arvonnassa onni suosi Soile Läätiä. Onnea voittajalle ja kiitos kaikille äänestäneille!

Mikä on tämän lehden paras juttu? Kerro mielipiteesi 13.10.2014 mennessä, niin olet mukana Animaliapaidan arvonnassa. Lähetä vastauksesi, paidan koko sekä malli (lady fit / unisex), nimesi sekä osoitteesi sähköpostitse lehti@animalia.fi (sähköpostin otsikko: Paras juttu 3/2014) tai postitse Animalia, Suvilahdenkatu 4, 00500 Helsinki.

Animalia sai valasryhmän

Freeimage.com

paras juttu

animaliaan perustettiin kesän

alussa valaiden, delfiinien ja pyöriäisten asiaa ajava valasryhmä. Vaikka ryhmän toiminta on vielä alkumetreillä, on se jo ehtinyt ottaa kantaa valaiden oikeuksiin järjestämällä Freedom for dolphins and whales -päivän heinäkuussa Turussa. Valasryhmän perustaminen oli nyt ajankohtaista, kun keskustelu muun muassa miekkavalaiden ja pullonokkadelfiinien pitämisestä delfinaarioissa käy kuumana sekä Suomessa että kansainvälisesti. Tervetuloa mukaan toimintaan! Ryhmän tavoittaa osoitteesta valasryhma@animalia.fi.

Oletko muuttanut tai onko sähköpostiosoitteesi muuttunut? Muista ilmoittaa uudet tietosi, jotta saat myös jatkossa lehden ja jäsenkirjeen it-

sellesi. Ilmoita muutokset: tarja.balding@ animalia.fi tai puhelimitse: (09) 7206 5911.

www.runsaudensarvi.net Aleksanterinkatu 30 33100 Tampere • 03-2121479

Animalian jäsenkortilla

-5%

alennusta

Kasvisruokaaineksia

eläinystävälliseen herkutteluun

Eläinystävällisiä asianajopalveluja! Asianajotoimisto Streng Ky Linnankatu 2, 00160 Helsinki Puh. 09 7269 6730, Fax 09 6227 6228 joonia.streng@strenglaki.fi www.strenglaki.fi

teksti sirpa pietikäinen

Vieraskynä

Miten EU pystyisi suojelemaan eläimiä tehokkaammin?

u-lainsäädäntö eläinten hyvinvoinnista on hajanaista ja kehittymätöntä. Lainsäädännön piiriin kuuluvat esimerkiksi teuraseläinten kuljetukset, sirkuseläinten olot, eläinkokeet, porsivien emakoiden häkkikoot tai munivien kanojen tuotantotavan merkintä. Sitovan lainsäädännön ulkopuolella ovat esimerkiksi lemmikit ja maitokarja. Olemassa olevan lainsäädännön valvonta on monin paikoin riittämätöntä ja etenkin minimilainsäädännön osalta jäsenvaltioissa tyydytään vain välttämättömään hyvinvoinnin tasoon. Eläinten aseman parantamisessa on siis paljon tekemistä. EU:n toimia eläinpolitiikassa onkin terästettävä ja tämä on ollut tavoitteemme eläinten hyvinvointiryhmässä. Tulevalla parlamenttikaudella on monia parannuskohteita: Puitedirektiivi eläinten hyvinvoinnista. Se kattaisi kaikki eläinlajit ja toisi siten kaivattua lain suojaa monille eläinryhmille. Romanian koirien kohtelusta huolestuneille kansalaisille ei enää riittäisi vastaus ”Tämä ei kuulu EU:n toimivaltaan”.

Lemmikkieläinten eurooppalaisen tunnistusrekisterin luominen. Rekisterin avulla jokainen kissa ja koira pystyttäisiin tunnistamaan esimerkiksi sirun avulla. Näin saadaan kiinni niin pentutehtailijat kuin vastuuttomat omistajatkin, samoin kadonnut lemmikki voitaisiin palauttaa helpommin omistajalle. Teurastusketjun kehittäminen. Vaikka EU sääntelee eläinten teurastus- ja kuljetusolosuhteita, eläimet joutuvat viettä-

mään kuumissa, ahtaissa ja stressaavissa olosuhteissa epäinhimillisen pitkän ajan. Teuraskuljetuksille tulisi asettaa kahdeksan tunnin enimmäisaika ja teurastuksen hajauttamiselle tulisi luoda insentiivejä, jotta kuljetusmatkat lyhenisivät. Räikeä epäkohta tällä hetkellä on myös vientituen antaminen elävien eläinten kuljettamiseen EU-alueen ulkopuolelle. Tämä tuki tulisi poistaa välittömästi. Kloonauksen pitäminen pois elintarviketuotannosta. Olin mukana vuonna 2012 neuvotteluissa, jotka kariutuivat parlamentin ja jäsenvaltioiden erilaisiin ”Tuotantoeläinten näkemyksiin siitä, miten kloonaustekniikka hyvinvointi on pidetään pois elintarEuroopassa viketuotannosta. Me parlamentin tiimissä huonoimmalla vaadimme kloonieläinten jälkeläisten tolalla.” kieltoa – eihän kukaan kloonaa possua tehdäkseen siitä arvokkaasta klooniyksilöstä italiansalaattia. Asia on taas pöydällä, kun komissio teki uuden ehdotuksen kloonauksesta elintarviketuotannossa. Tuotantoeläinten olojen parantaminen. Tuotantoeläimet ovat se ryhmä, jonka hyvinvointi on Euroopassa huonoimmalla tolalla. Erityisesti maitokarjan hyvinvointi kaipaa EU-tasoista lainsäädäntöä, sillä nivelvaivat ja utaretulehdukset ovat lisääntymässä ja lehmien elinympäristö kaipaa kohennusta. Sirpa Pietikäinen

europarlamentaarikko (kok.)

Eläinsuojelulain uudistus viivästyy eläinsuojelulain kokonaisuudistus etenee erittäin hitaasti. työstä ei tule valmista ennen seuraavia eduskuntavaaleja. teksti Salla tuomivaara • kuvat Petteri Orpo, Animalian arkisto

läinsuojelulain uudistustyö on ollut käynnissä

vuodesta 2010 alkaen. Työn etenemistä on hidastanut resurssipula: maa- ja metsätalousministeriön kiireiset virkamiehet ovat valmistelleet uudistusta lähinnä muiden töidensä ohella. Uudistustyötä ohjaa syksyllä 2012 asetettu ohjausryhmä, johon kuuluu myös Animalian edustaja, toiminnanjohtaja Salla Tuomivaara. Varsinaisesta uudistustyöstä vastaa lakiuudistusta valmisteleva työryhmä. Tässä ryhmässä eläinsuojelujärjestöillä ei ole edustusta. Käytännössä lainvalmistelutyö tapahtuu pitkälti maa- ja metsätalousministeriön vastuulla, sen työntekijöiden toimesta ja ministerin alaisuudessa. Kesän aikana maatalousministeri vaihtui ja eläinsuojelujärjestöissä odotetaan kiin-

nostuneena, millaisella otteella uusi ministeri Petteri Orpo (kok.) tarttuu lain uudistamiseen. Valmisteluaika lopussa

Työ- ja ohjausryhmiin kuuluu eläinsuojelujärjestöjen ohella jäsen tai jäseniä maa- ja metsätalousministeriöstä, oikeusministeriöstä, valtiovarainministeriöstä, Evirasta, Eläinten hyvinvointi keskuksesta, Elintarvike teollisuusliitosta, Kuluttajaliitosta, Päivittäistavarakauppa ry:stä, mtk:sta, Eläinlääkäriliitosta, Kunta liitosta, Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liitosta, Svenska Lantbruksproducenternas Centralförbundista, Lapin aluehallintovirastosta ja tuotantoeläinten sekä seura- ja harrastuseläinten hyvinvoinnin neuvottelukunnista. Lisäksi ohjausr yhmään osallistuu eläinsuojeluasiamies Sari Salmi-

nen. Työryhmässä toimii asiantuntijana eläinten hyvinvointitieteen edustaja Laura Hänninen Helsingin yliopistosta. Sekä työ- että ohjausryhmälle on myönnetty aikaa vuoden 2014 loppuun. Ohjausryhmällä on jäljellä kolme kokousta. Tätä kirjoitettaessa, elokuun alussa, vaikuttaa selvältä, että työstä ei tule valmista enää tänä vuonna, eikä laki uudistusta siis saada aikaan ennen ensi kevään eduskuntavaaleja. Se, miten eläinsuojelulain uudistaminen jatkuu vaalien jälkeen, on täysin auki. Tähän vaikuttaa vaalien tulos ja se, mitkä puolueet istuvat seuraavassa hallituksessa. Parsinavetat historiaan?

Julkisuudessa eläinsuojelulakiuudistukseen liittyen on puhuttanut esimerkiksi ajatus eksoottisten lemmikkieläinlajien kaupan ja pidon rajoittamisesta sekä parsinavetoiden kieltämisestä. Ohjausryhmässä on käsitelty yleisemmälläkin tasolla kysymystä eläinten kytkettynä pitämisestä. Samoin päätettäväksi tulee se, millä perustein tiettyjen eläinlajien pitämistä voidaan laissa rajoittaa.

ohjausryhmässä on käsitelty tähän mennessä lähinnä seuraavia teemoja:

Ohjausryhmä on pyytänyt eri eläinlajien olennaisten käyttäytymistarpeiden määrittelemisessä apua tuotantoeläinten ja seura- ja harrastuseläinten hyvinvoinnin neuvottelukunnilta. Neuvottelukunnissa työ eri eläinlajien ja lajiryhmien olennaisimpien käyttäytymistarpeiden määrittelemiseksi on tällä hetkellä käynnissä. Animalian keskeisimmät tavoitteet uudistuksessa liittyvät lajityypillisten käyttäytymistarpeiden toteuttamiseen, haittaa aiheuttavaan jalostukseen puuttumiseen, kivuliaiden toimenpiteiden kieltoon ja sellaisten eläinlajien pidon kieltoon, joiden hyvinvointia ei voida riittävästi ihmisen hoidossa turvata. Nämä tavoitteet tarkoittavat esimerkiksi porsimishäkkien ja parsinavetoiden kieltoa, nupoutuksen ja kastroinnin kieltoa ilman asianmukaista kivunhoitoa, turkis tarhauksen kieltämistä ja lemmikki eläinten niin kutsuttua positiivilistaa, jolla määritellään lemmikkieläimiksi soveltuvat lajit. Lisäksi vaadimme kieltoa villieläinten käytölle sirkuksissa, mukaan lukien delfinaariot.

• Lain tarkoitus ja yleiset periaatteet • Eläimen pitopaikka (alustava käsittely) • Eläinten olennaisten käyttäytymistarpeiden määritteleminen • Eläinten pitäminen näytteillä ja käyttäminen esityksissä sekä luvanja ilmoituksenvarainen toiminta • Eläintenpitäjien yleiset pätevyysvaatimukset • Viranomaisia, valvontaa sekä hallinnollisia pakkokeinoja koskevat pykäläluonnokset • Eläinsuojeluvalvonnan organisaatio tulevaisuudessa, etenkin se, kuuluuko valvonta kunnille vai valtiolle • Parsinavetat • Hevosten pilttuut ja koirien pito kytkettynä • Porsimishäkit ja siemennyshäkit

lisää tietoa eläinsuojelulain kokonais uudistuksesta: Maa- ja metsätalousministeriö: www.mmm.fi/elainsuojelulaki Eläinten hyvinvointikeskus: www.elaintieto.fi/elain-yhleskunnassacomplete/elaeinsuojelulaki-uudistuu.aspx Eduskunta: lib.eduskunta.fi/Resource.phx/ kirjasto/oikeudellinentieto/tietopaketit/ uusi-elainsuojelulaki.htx Animalian ja seyn eläinpolitiikka-sivut: elainpolitiikka.fi/elainsuojelulain-uudistus/

Lady, Elli ja Siru ovat entistä lihalammaskarjaa.

tuulispäästä kodin saa myös romuluinen ja raihnainen eläin.

TUOTTAMATON,

mutta arvokas J teksti ja kuvat taija rinne Piia Anttosen kuva Noora Mäkilä

oulukuussa 2012 Piia Ant-

tonen päätyi sattumalta erään kanadalaisen eläinten turvakodin nettisivulle. Päätös syntyi siltä istumalta: Tuulispäästä tulisi samanlainen paikka. Rescuekoti Tuulispää muuttui Eläinsuojelukeskus Tuulispääksi yhdistyksen perustamiskokouksessa helmikuussa 2013. “Tuolloin eläinoikeusasiat alkoivat pyöriä mielessäni. Halusin aktivoitua, en vain katsoa sivusta”, Anttonen sanoo.

Ennen eläinsuojelukeskuksen perustamista Anttonen oli asunut tilalla jo useamman vuoden. Syy paikan ostamiselle oli haave omasta hevosesta. Pian tilalle muuttikin Jimi-hevonen, joka oli jäänyt vanhemman pariskunnan ainoaksi hevoseksi. Sitten Jimille alettiin etsiä kaveria. “Kävin katsomassa muutamaa hevosta. Toinen oli kaunis, valkoinen ja puoliverinen ja toinen romuluinen, monessa kodissa kiertänyt, vanha lämminverinen. Ihastuin siihen valkoiseen,

Tuulispäässä ihminen on yksi laji muiden lajien joukossa.

tilavierailulla kohdataan yksilöitä

Osku on kiltti ja rakastaa rapsutuksia. Kauan ei tarvitse takajalasta tai mahan alta rapsutella, niin sika jo kuukahtaa kyljelleen.

jota en sitten kuitenkaan saanut. Vasta jälkeenpäin tajusin, että tein virheen. Minun olisi pitänyt antaa koti sille, joka sitä eniten tarvitsi. Hakkasin päätäni seinään, olin niin vihainen itselleni. Tapaus vaikutti vahvasti Tuulispään syntyyn.” Nopeasti tilalle alkoikin tulla yhä enemmän eläimiä, jotka eivät muuten olisi välttämättä saaneet enää elää. Villisian tarina

Keväällä 2013 uutisissa kerrottiin Janakkalassa pyörivästä kesystä villisika laumasta. Sioille oli annettu parin viikon seurannan jälkeen tappotuomio. Anttonen otti yhteyttä poliisiin sekä valvonta eläinlääkäriin ja tarjosi turvapaikkaa koko laumalle. Neljä sioista ehdittiin kuitenkin ampua. “Käynnistin kampanjan sikojen pelastamiseksi. Loppujen lopuksi poliisi antoi periksi. Parin viikon päästä saimme havainnon Oskusta, joka oli asettunut mökkialueelle.” Osku haettiin kotiin Tuulispäähän, jossa Anttonen oli sitä vastassa. ”Päivä oli helteinen, ja Oskulla oli tullessaan tosi kuuma. Valelimme sitä viile-

Kalle-kukko oli jäänyt ylimääräiseksi, eikä sille ollut paikkaa minne mennä. Tuulispää tarjosi Kallelle kodin ja uuden parven.

ällä vedellä, ruokimme ja juotimme sen. Osku oli heti tosi kiltti ja tietenkin silloin vielä myös paljon pienempi kuin nyt!” Osku teki samana iltana itselleen pesän ja asettui sinne lepäämään. Eläimen oikea olemus

Tuulispään tehtävänä on toimia ensisijaisesti tuotantoeläinten turvakotina. Sen lisäksi Tuulispää levittää tietoa eläinten oikeuksista tilavierailujen avulla. “Täällä ihmiset näkevät, miten tuotantoeläimet käyttäytyvät, kun niillä on mahdollisuus toteuttaa luontaista käytöstään. Tuulispäässä ollaan eläinten kanssa lajina muiden lajien joukossa, eikä niin, että ihminen tirkistelee erilaisia eläimiä aidan takaa. Haluan myös kertoa, miten eläimet joutuvat tuotannossa elämään ja herätellä ihmisiä miettimään omaa eläinkuvaansa.” Tuulispää on yhdistys, johon on voinut liittyä kesästä saakka. Jäseniä on tullut jo yli sata. Toiminnan kasvaessa tilalle avautuu myöhemmin myös kauppa, eläinsuojelumuseo sekä vegaanikahvila. Lisätietoa: www.tuulispaa.org.

tuulispäässä vieraileva kohtaa varsinaisen lajien suurperheen. Pihatossa elävät lampaat, vuohet, hevoset, lehmät ja siat, tallissa kanat, kukot, sorsat, kanit ja marsut. Kaikki elävät sovussa. Jokaisella on oma tarinansa. Ensimmäisinä pihattoon astuvia vieraita tervehtivät uteliaat lampaat Lady, Elli, Siru ja Aamu, jotka työntävät kilvan päänsä ihmisten syleihin rapsuteltaviksi. Lampaat ovat alun perin lihalammaskarjaa, mutta saivat onnekseen loppuelämän kodit Tuulispäästä. Vuohista erityisesti Anselmi jää monen mieleen. Piia Anttosen mukaan hassun Anselmin oppii todellakin tuntemaan jokainen tilalla vieraileva. ”Se haluaa olla kaikessa mukana ja kokeilla, mitä kaikkea voisi puskea.” Valtavan kärsänjäljen useimpien sydämiin jättää villisika Osku, joka pinkaisee tallista pihalle uusia tuttavuuksia tutkimaan. Ihailijoiden ei tarvitse kauaa sikaa silitellä, kun se jo kellahtaa kumoon tyytyväisyydestä huokaillen ja röhkien. Persoonallinen Osku juoksee kovaa ja saa koiramaisia hepuleita. Osku osaa avata myös ovia kärsällään. ”Jos menen vaikkapa liiteriin hakemaan polttopuita, niin hetken kuluttua ovi aukeaa ja sisään astuu sika.” Tilan asukasmäärä on kasvanut kesän aikana. Nykyisin siellä asuvat myös minipossu Sulo, sonnivasikka Nunnu ja lehmä Jennifer. Tuulispää on avoinna loppuvuonna yleisölle ainakin 30.11., jolloin vietetään eläinsuojelukeskuksen 2-vuotissyntymäpäivää.

Next for Slaughter, Espanja 2010 Jo-Anne McArthurin mielestä tämä on hänen vaikuttavin kuvansa. ”Eläimestä näkee, että se ymmärtää olevansa kuolemanvaarassa. Kanit kuuluvat niihin eläimiin, joihin suhteemme on erityisen paradoksaalinen: toisaalta ne ovat erittäin suosittuja lihan ja turkisten lähteitä, mutta samalla kolmanneksi yleisin lemmikkilaji kissojen ja koirien jälkeen.”

ECCE HOMO – katso eläintä teksti Riikka Kinnunen • kuvat Jo-Anne McArthur

jo-anne mcarthur tekee kärsimyksestä taidetta avatakseen kuluttajan silmät eläinten tuskalle.

hminen ripustamassa kaneja teurastuskoukkuihin.

Ihminen pitelemässä alligaattoria, jonka suu on köytetty kiinni, ettei se purisi sitä riepottelevia turisteja. Ihminen hurraamassa härkää seivästävälle matadorille. Mutta myös: ihminen syleilemässä salametsästykseltä pelastamaansa gorillaa. Kanadalaisen eläinaktivistin ja valokuvaajan Jo-Anne McArthurin valokuvat kertovat lahjomatonta tarinaa maailmanlaajuisesta eläinten hyväksikäytöstä ihmisen mielihyvän tähden. Hänen We Animals -projektinsa tavoitteena on saada tavallinen kuluttaja näkemään eläintuotannon todellisuus – ja pohtimaan omaa osuuttaan siihen. Laput silmiltä

Takkina, ruokana, mattona lattialla, voiteena purkissa. Eläintarhan asukkina, safarin vetonaulana, mainoskuvana, sirkustähtenä. Moderni kaupunkilainen voi olla luonnosta vieraantunut, mutta eläimet eivät ole lakanneet ympäröimästä meitä. Tämän McArthur haluaa tuoda näkyväksi.

”Käytämme päivittäin valtavasti eläinperäisiä tuotteita miettimättä sen kummemmin niiden alkuperää. Toivon, että kuvieni avulla ihmiset alkaisivat nähdä tuotteet sinä, mitä ne todellisuudessa ovat. Lautasellamme lojuu kana, ei nugetti. Pehmeä nahkalaukkumme on imeväisikäinen vasikka.” McArthur tietää, että tämä on paljon pyydetty. ”Suurimmalle osalle ihmisistä aihe on hyvin epämieluisa. Eläinten riiston tiedostaminen tarkoittaa myös oman eläinsuhteen ja kulutuskäyttäytymisen ongelmien tiedostamista. On helpompaa sysätä epämukava totuus mielestään.” Ihon alle päästäkseen McArthur on valinnut eleettömän linjan. Hänen kuvansa ovat taidetta, joka jättää johtopäätökset katsojalle. ”Tiedon tuputtaminen ja perinteinen aktivistikuvasto eivät tehoa tyypilliseen eläintuotteiden kuluttajaan. Voidakseen vaikuttaa, kuvan täytyy olla laadukas myös valokuvana – pysäyttää ja saada ihminen ajattelemaan itse. Onneksi yhä useammat eläinsuojelujärjestöt tiedostavat tämän.”

Samasta syystä McArthur keskittyy kuvissaan yksittäisiin eläimiin. ”Useat miljoonat eläimet voivat huonosti ja kuolevat takiamme, mutta useaan miljoonaan ei voi samastua. Haluan näyttää, että ”miljoona” ei ole vain ykkönen ja kuusi nollaa, vaan koostuu tuosta yksilöstä ja tuosta yksilöstä ja tuosta ja tuosta ja... Kun on kerran oivaltanut, minkälainen määrä kärsimystä nykyisen eläintuotantomme taakse kätkeytyy, sitä on mahdotonta unohtaa. Toivottavasti silloin jokin ihmisen suhtautumisessa eläimiin muuttuu.” Globaali kärsimys

Kuvaustyö on vienyt McArthurin teurastamoista eläintarhoihin ja härkätaisteluareenoilta koe-eläinlaboratorioihin. Hän on todistanut kuolemaa ja kaltoinkohtelua kaikissa maanosissa. Samalla ovat tulleet tutuiksi tietyt toistuvat käsitykset, jotka hän haluaa oikaista. ”Yleinen harhaluulo on, ettei tilanne juuri minun maassani ole niin paha kuin muualla. Voin kuitenkin vakuuttaa, että eläinten kärsimys on globaalia.” Esimerkiksi suositun argumentin siitä, että länsimaisissa turkistarhoissa eläinten 15

”Minä lähden ja eläimet jäävät oloihin, joissa olivatkin. Se on hirvein osa työtäni.”

Polar Bear in Captivity, Toronton eläintarha, Kanada 2005 ”Eläintarhojen pitoa perustellaan usein sillä, että niissä ihmiset voivat kohdata eläimiä ja oppia niistä. Mutta kenen ehdoilla kohtaaminen tapahtuu?”, McArthur kysyy.

olot olisivat paremmat kuin kaukoidässä, hän tyrmää alkuunsa. ”Olen kuvannut paljon pohjoismaisilla turkistiloilla. Olipa tila pieni tai suuri, hyvinpidetty tai laiminlyöty, eläinten olot ovat sietämättömät. Häkit ovat niin pieniä, että eläimet menettävät järkensä pelon ja tylsistymisen vuoksi. Etenkin minkkitarhoilla eläinten tappelut ja kannibalismi ovat arkipäivää. Ei ole olemassa turkistarhausta, joka ei olisi yksi selitteisesti julmaa.” Niin ikään hän toivoisi kiinnitettävän huomiota kulttuurisiin traditioihin, jotka tuottavat sangen mielivaltaisia eläin hierarkioita: lemmikkeinä pidetyt lajit nauttivat silmissämme erilaisia oikeuksia kuin tuotanto- ja viihdekäyttöeläimet. Länsimaissa kauhistellaan koiran käyttöä ravinnoksi Aasiassa, mutta samalla syntymänsä jälkeen tapettu vasikka on meillä arvostettu ruoka- ja nahkateollisuus materiaali. Vaikeinta on lähteminen

Jatkuvan kärsimyksen todistaminen vaatii veronsa. McArthur myöntää työn olevan kuluttavaa. Työn palkkana voi olla oikeustuomio tai fyysinen päällekäymi16

nen. Tuhansien stressaantuneiden eläinten näkeminen päivästä toiseen on laukaissut posttraumaattisen stressihäiriön. Pahinta kuitenkin on, ettei kuvattavien eläinten eteen voi tehdä mitään. McArthurin tehtävänä on dokumentoida näkemänsä ja poistua paikalta. Kuvat auttavat toivottavasti tulevia eläinsukupolvia, mutta niiden kohteet ovat jo avun ulkopuolella. ”Kuvien ottaminen on totta kai tuskallista. Haluaisin viedä kaikki eläimet mukanani. Mutta minä lähden ja eläimet jäävät oloihin, joissa olivatkin. Se on hirvein osa työtäni. Jatkan silti sen hyvän tähden, mitä työstäni voi koitua.” Lopuksi jää toivo

Ihmisen käsistä on lähtöisin monen eläimen tuska, mutta kädet pystyvät myös parantamaan. Lohduttomien tarinoiden vastapainona McArthur näyttää myös onnellisia loppuja. Teurastamojonosta eläinten vanhainkotiin pelastettuja lehmiä, laboratorioista vapautettuja beagleja, joilla on uusi elämä rakastettuina lemmikkeinä, häkistä päässeitä sappikarhuja. Yksilön onnen lisäksi kuvilla on yleisempikin viesti. Tämä voisi olla kaikkien

eläinten osa, jos valtavirta vaatisi eläimille toisenlaista kohtelua. Vaihtoehtoja esitellessäänkin McArthur on tiukka realisti. Hän ei havittele maailmaa, jossa eläimet olisi eristetty kokonaan turvaan ihmiskunnalta, eikä tuomitse ihmisiä, jotka tappavat henkensä pitimiksi. Hänen tähtäimessään on eläinten systemaattisen teollisen hyväksikäytön ja tarpeettoman kärsimyksen poistaminen. ”Kun minua pyydetään määrittelemään, mitä työlläni tavoittelen, vastaan usein australialaisen Edgar’s Mission -eläinsuojakodin tunnuslauseella: ’Jos voimme elää onnellisina ja terveellisinä vahingoittamatta muita, miksi emme tekisi niin?’”. Kaikesta näkemästään huolimatta McArthur on päättänyt pysyä toiveikkaana. Tehotuotannon ja turkisteollisuuden maailmanlaajuinen kasvu on masentava takaisku, mutta nähtävissä on myös rohkaisevia edistysaskelia. Veganismi on suositumpaa kuin koskaan, ja yleisen mielipiteen kehitys viittaa siihen, että McArthur uskoo eläinten viihdekäytön tulevan tyystin tiensä päähän hänen elinaikanaan.

Eläimille oikeudenmukainen maailma ei ole vielä nurkan takana, mutta kenties jo muutaman korttelin päässä. “Jäävuoren huippu on saavutettu ja muutos on tulossa. Mutta se edellyttää, että tavallisten ihmisten asenteet muuttuvat. Tämä tapahtuu tekemällä eläimet ja niiden kohtelu näkyväksi. Minä teen sitä linssini kautta, oikeusjärjestelmä lainsäädännön kautta ja aktivistit kampanjoimalla. Kirjailijat ja toimittajat antavat eläimille äänen. Ja jokainen voi ottaa yhteyttä poliitikkoihin ja pitää sitä kautta esillä eläinten asiaa.” ”En elättele toiveita täysin vegaanisesta maailmasta yhdessä yössä. Mutta jos me kaikki teemme osuutemme, muutos tapahtuu, ja se tapahtuu nopeammin kuin luulemmekaan: yksi ihminen, yksi

”Yleinen harhaluulo on, ettei tilanne juuri minun maassani ole niin paha kuin muualla.”

Restraining Jackets, USA 2008 Kuvan ei aina tarvitse näyttää itse eläintä ollakseen pysäyttävä. Kuvassa apinan pakkopaita koe-eläinlaboratoriossa.

lakimuutos ja yksi päivä kerrallaan. En tiedä, miltä lopputulos tarkalleen näyttää, mutta toivon sen olevan maailma, jossa niin ihmiset kuin muutkin eläimet voivat elää kärsimyksestä vapaana.” Lisää Jo-Anne McArthurin kuvia ja tietoa We Animals -projektista: weanimals.org Jo-Anne McArthurin työstä kertova dokumentti ”The Ghosts in Our Machine” arvostelussa sivulla 23.

Jo-Anne McArthur & Orlando. Raskaista aiheista huolimatta Jo-Anne McArthurin kuvaamissa tarinoissa on toisinaan myös onnellisia loppuja.

Kirjailija Jaan Kaplinski ja useat muut virolaiset julkkikset vastustavat turkistarhausta Loomuksen turkiskampanjan julisteissa.

viron uusi eläin asiajärjestö loomus aloitti toimintansa näyttävästi isolla turkiskampanjalla. teksti Pauliina Klemola kuva Loomus

Loomus aikoo muuttaa virolaisten eläinasenteita

”K

uvittele, että olet

häkissä, johon hädin tuskin mahdut. Kuvittele sitten, että sinun pitää viettää siinä koko elämäsi. Kuvittele sitten, että olet häkissä siksi, että joku tahtoo rikastua tekemällä nahastasi ja karvoistasi ties mitä tilpehöörejä. Miltäs tuntuu?” Silmälasipäinen mies katsoo kuvasta totisena kissa sylissään. Hän on näyttelijä Ivo Uukkivi, yksi virolaisen Loomus-järjestön turkiskampanjan kasvoista.

Eläinten asian ajaja

Eläinasiajärjestö Loomus on ollut virallisesti olemassa vasta tämän vuoden toukokuusta lähtien. Sen takana on kokeneita aktiiveja useasta eläinsuojelu- ja eläinoikeusjärjestöstä. Uuden järjestön nimessä voi nähdä viittauksen viron eläintä tarkoittavaan loom-sanaan. ”Perustimme uuden järjestön, jotta olisi selvempää, mitä asioita haluamme ajaa. Loomus edustaa tuotantoeläinten, koe-eläinten, turkiseläinten ja viihteessä,

kuten sirkuksissa, käytettyjen eläinten etuja ja oikeuksia”, kertoo Kadri Taperson, Loomuksen puheenjohtaja. ”Näillä eläimillä on Virossa kovin vähän puolustajia, ja päämäärämme onkin asenteiden muuttaminen eläinystävällisemmiksi yhteiskunnan kaikilla tasoilla, niin että eläimet tunnustetaan itseisarvoisiksi olennoiksi, joiden oikeudet eivät jää ihmisten taloudellisten intressien varjoon.”

Suomalaiset ovat aktiivisesti tukeneet Viron turkiselin keinoa. Maan suurin turkistarhakin on pitkälti suomalais omistuksessa. Julkkikset eläinten puolella

Vain muutaman päivän kuluttua perustamisestaan Loomus aloitti näyttävän kampanjan, jossa julkkikset poseeraavat kuvissa lemmikkinsä kanssa ja kertovat kannattavansa turkistarhauskieltoa. Mukana on 20 tunnettua nimeä lähinnä kulttuurin alalta: laulajia, muusikoita, näyttelijöitä ja kirjailijoita. He julistavat ”Olen loomade poolt!” eli ”Olen eläinten puolella!” Kampanjakuvat julkaistiin toukokuussa Eesti Ekspressissä, joka on Viron laajalevikkisimpiä lehtiä. Sen jälkeen ne ovat olleet nähtävillä niin elokuva teatterissa kuin vilkkaan jalankulku tunnelin seinilläkin. Puheenjohtaja myöntää, ettei Loomus olisi pystynyt toteuttamaan näin mittavaa kampanjaa ilman ulkomaista tukea. Myös Animalia avusti kampanjaa Fur Free Alliancen kautta. ”Virossa ihmiset lahjoittavat kitsaasti yhdistyksille. Silloinkin raha annetaan

mieluummin jollekin löytöeläinkodille kuin eläinoikeusjärjestölle. Ilman apua kampanjamme olisi jäänyt paljon vaatimattomammaksi.” Suomalaiset ovat aktiivisesti tukeneet Viron turkiselinkeinoa, ja maan suurin – ja Euroopan viidenneksi suurin – turkistarhakin on pitkälti suomalais omistuksessa. On siis vain oikeus ja kohtuus, että myös tarhauksen vastustajat Suomenlahden molemmin puolin tekevät yhteistyötä. ”Viron ja Suomen historiat ovat aina olleet sidottuja toisiinsa, ja niin myös maidemme eläinsuojeluhistoria. Olemme oppineet suomalaisilta järjestöiltä ja aktivisteilta paljon. Työ tarhauskiellon puolesta on hyvin samanlaista kummassakin maassa, joten yhteistyö on luonnollista.” Toivoa tarhauskiellosta on

Julkkiskampanjalla tuetaan kansalaisaloitetta, jolla tavoitellaan turkistarhakieltoa. Epävirallinen vetoomus turkistarhauksen kieltämiseksi keräsi hiljattain 9 000 allekirjoitusta, ja tuoreen mielipidekyselyn mukaan lähes 60 % virolaisista vastustaa villieläinten tarhausta. ”Kansalaisten lisäksi kiellon puolelle pitää saada myös poliitikkoja. Nopeasti se ei onnistu, mutta mahdollisuuksia lisää se, että turkistarhaus ei ole Virossa merkittävä elinkeino.” Moni näkee turkistarhauksen pikemminkin luonnonsuojelu- kuin eläinsuojeluongelmana. Jopa Viron ympäristö-

ministeriö on esittänyt minkkitarhauskieltoa äärimmäisen uhanalaisen vesikon varjelemiseksi tarhakarkureilta. Vaikka julkkiskampanjan kuvat häipyvät pian näkyvistä, Loomuksen aktiiveilla riittää työsarkaa myös muiden toimintakohteiden parissa. Tulevista kampanjoista on kuitenkin vielä liian aikaista puhua. Entä kuinka kauan kampanjointi tarhauskiellon puolesta jatkuu? Tapersonin ei tarvitse miettiä vastausta. ”Lopetamme kampanjoinnin sitten, kun turkistarhaus on kielletty.” www.facebook.com/loomadeeestkoste loomus.ee/

animalia tukee loomuksen työtä Animalia on päättänyt tukea Loomuksen toimintaa. Virossa, kuten myös Suomessa, järjestetään ensi keväänä eduskuntavaalit ja erityisesti turkistarhauskiellosta keskusteleminen tulee olemaan tärkeää myös Virossa vaalien alla. Animalian tuella Loomus pystyy jatkamaan tehokasta ja asiantuntevaa turkiskampanjointiaan. Samalla järjestö voi vahvistaa rakennettaan ja omaa varainhankintaansa.

Uutuus vegaaneille!

REACH – kemikaaliturvallisuutta ja eläinkokeita teksti marianna lammi • kuvitus sanni airaksinen

reach-asetus tuo tietoa kemikaaleista, mutta ei eläinkokeitta.

aailman luonnonsäätiö wwf:n selvityk-

sen mukaan meillä on veressämme vähintään 18 kemikaalin cocktail. WWF analysoi vuonna 2005 kemikaaleja tavallisista arjen tuotteista, kuten tekstiileistä, rakennusmateriaaleista, sähkölaitteista sekä huonekaluista, ja niiden esiintymistä veressä 13 perheen osalta 12 maassa. Maailmalla on laajassa käytössä noin 30 000 kemikaalia, joista suurimman osan terveysriskejä ei tunneta. Selvityksen mukaan meillä saattaa olla veressämme kemikaalia, jonka käyttö on kielletty jo ennen syntymäämme. Ei siis olekaan ihme, että vuonna 2007 Euroopan unionin alueella astui voimaan REACH-asetus (Registration, Evaluation, Authorisation and Restriction of Chemicals). Asetus sitoo jäsenmaiden lainsäädäntöä suoraan ja velvoittaa rekisteröimään vuositasolla yli tonnin verran käytetyt kemikaalit. Sen tärkeimpänä tavoitteena on varmistaa terveyden- ja ympäristönsuojelun korkea taso, tehostaa EU:n kemianteollisuuden kilpailukykyä sekä taata tavaroiden vapaa liikkuvuus Euroopan unionin sisämarkkinoilla.

Yhteistä hyvää eläinten kustannuksella?

Komission ensimmäisessä ehdotuksessa ei esitetty mitään koe-eläinten käyttöön liittyviä rajoituksia. Eläinsuojelujärjestöt vastustivat ehdotusta, sillä sen todettiin lisäävän koe-eläinten käyttöä tuskallisissa myrkytyskokeissa jopa kymmenillä miljoonilla. Aiempi määrä oli 10-12 miljoonan eläimen luokkaa EU:ssa vuosittain. Asetus astui kuitenkin voimaan siten muutettuna, että ”eläinkokeet ovat viimeinen keino hankkia kemikaaleista lisää tietoa. Rekisteröijät saavat tehdä uusia kokeita vasta, kun kaikki muut keskeiset ja saatavilla olevat tietolähteet on käytetty”, kuten Euroopan kemikaalivirasto sivustollaan tiedottaa. Lisäksi kemikaalin testausehdotukselle asetettiin 45 päivän aikaraja, jonka aikana kolmannet osapuo-

let, kuten eläinsuojelujärjestöt, saavat kommentoida ehdotusta ja pyrkiä osoittamaan eläinkokeen mahdollinen tarpeettomuus. Animalian koe-eläintensuojelun kattojärjestö ECEAE (European Coalition to End Animal Experiments) tarttui mahdollisuuteen palkaten toksikologeja ja myöhemmin asianajajan perehtymään julkaistaviin testausehdotuksiin. Animalia osallistuu taloudellisesti toiminnan tukemiseen ja kampanjoi yhdessä ECEAE:n kanssa REACH-asetuksen kehittämisessä eläineettisemmäksi. Eläimet kärsivät – pelastuuko maailma?

ECEAE:n epävirallinen arvio on, että REACH-kokeissa on kuluvan vuoden puoliväliin mennessä käytetty noin miljoona eläintä, joille REACH merkitsee eliniän mittaista kärsimystä ja kipua. Kemikaalien turvallisuutta arvioidaan esimerkiksi hengitysteitse vaikuttavan myrkyllisyyden, ihosyövytyksen, silmä-ärsytyksen, karsinogeenisuuden, hedelmällisyyttä vaarantavan tai elinkohtaisen myrkyllisyyden osalta. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1272/2008 aineiden ja seosten luokituksesta toteaa muun muassa seuraavaa: ”Aine on syövyttävä, jos se aiheuttaa orvaskeden läpi verinahkaan ulottuvan näkyvän kuolion ainakin yhdelle koeeläimistä enintään neljä tuntia kestäneen testiaineen annostelun jälkeen. Tyypillisiä syöpymisreaktioita ovat haavaumat, verenvuoto, veriset ruvet sekä 14 päivän tarkkailujakson lopussa ihon vaalenemisen aiheuttama värinmuutos, kokonaan kaljuuntuneet alueet ja arvet.” Helsingissä sijaitsevan Euroopan kemikaaliviraston oman lausunnon mukaan REACH-asetus toimii, samoin kuin vaatimus eläinkokeiden välttämisestä ja eläinkokeettomien menetelmien kehittämisestä. Silti kemikaalivirasto on hylännyt vasta kuusi eläinkoetta ja kiel-

täytyy hylkäämästä ehdotusta, ellei siinä ole teknistä virhettä. Näistä ainakin kaksi on kielletty ECEAE:n toiminnan ansiosta. Todellisuudessa menestystä on ollut valtavasti enemmän, sillä kemikaaliyritykset ovat itse vetäneet ehdotuksiaan pois. Toistaiseksi yhtään ainetta ei ole kielletty. Sen sijaan rajoitukset kemikaalien käytössä ja tiedot niiden turvallisuudesta ovat lisääntyneet. Toisaalta REACHin alla tehdään eläinkokeita sellaisillakin kemikaaleilla, jotka entuudestaan tiedetään erittäin vaarallisiksi, mutta joiden vaikutuksista ei ole luotettavaa tutkimustietoa. Vuosien 2013 ja 2015 välillä odotetaan noin 300 testausehdotusta. Tällä hetkellä on käynnissä myös vaarallisiksi luokiteltujen kemikaalien autorisointi, eli lupamenettely. Sen jälkeen voidaan sanoa paremmin, muuttuuko mikään REACHia edeltäneeseen lainsäädäntöön verrattuna. Sitä ennen koe-eläinten määrät nousevat kuitenkin huippuunsa. Voit auttaa ECEAE:ta toksikilogien palkkaamisessa ja eläinkokeisiin puuttumisessa osallistumalla keräykseemme Jelpissä: jelpi.fi/kerayssivut/pelasta-koe-elain-lahjoituksella. Lisätietoja:

The Use of Alternatives to Testing on Animals for the REACH Regulation echa.europa.eu/documents/10162/13639/ alternatives_test_animals_2014_en.pdf 21

ALBUMIINISTA VILLAVAHAAN – lisäaineet hallintaan

teksti Micaela Morero kuvitus Leija Lassila

kun ostat ruokaa, kauneuden- tai kodinhoitotuotteita, ainesosalistan lopusta saattaa löytyä outoja lisäaineita.

H Vegaanisen tuotteen merkki.

Varmasti eläinperäisiä E-lisäaineita: E 120 E 901 E 904 E 966 E 1105 (E 322)

elpoimmalla pääsee,

kun tuotteessa on Vegankukkamerkki. Tällöin on varmaa, että tuotteessa ei ole eläinperäisiä ainesosia. Merkitönkin tuote voi olla vegaaninen, joten lisäaineet kannattaa lukea. E-lisäaineista varmasti eläinperäisiä ovat E 120, E 901, E 904, E 966 ja E 1105. E 1105 eli lysotsyymi ja albumiini ovat kumpikin kananmunaa. E 322 eli lesitiini saattaa olla tehty kananmunasta, mutta useimmiten se valmistetaan kuitenkin soijasta, koska kananmuna on kalliimpaa. Vegaanin ja maitoallergikon on hyvä tuntea maidon eri muodot: Hera on maidosta juustonvalmistuksessa erotettava neste, kaseiini on proteiini, kaseinaatti tehdään maidosta ja laktoosi on maito-

E 120 kokkiniili/karmiinihappo (Dactylopius coccus -hyönteinen) E 901 mehiläisvaha E 904 sellakka (Laccifer-lakkakilpikirvan erite) E 966 laktitoli (maitosokeri) E 1105 lysotsyymi/albumiini (kananmuna) E 322

lesitiini (soija/kananmuna)

sokeri, josta myös E 966 eli laktitoli on peräisin. Eläintuotannon sivutuotteina saadaan aminohappoja, liivatetta eli gelatiinia, talia, steariinia, lanoliinia eli villavahaa, sappea, kollageenia ja juoksutteita. Nykyään on myös mikrobiologisia juoksutteita. Alun E-listan muut lisäaineet eivät sovi edes lakto-ovovegetaristeille. E 120 tunnetaan nimillä karmiini, kokkiniili ja karmiinihappo. Se tuotetaan kuivatuista Dactylopius coccus -hyönteisistä punaisen värin tähden. E 904 on sellakkaa, Laccifer-lakkakilpikirvan eritettä. Mehiläisperäisiä ovat tutun hunajan lisäksi mehiläisvaha (E 901), jolla saatetaan kiillottaa tuoreita hedelmiä, siitepöly ja propolis. Royal Jelly eli kuningatarhyytelö on nuorten mehiläisten ja kuningattaren ravintoa. Sitä käytetään “kasvuvoiman ja pitkäikäisyyden” vuoksi muun muassa kosmetiikassa. Jos haluaa välttää eläinperäisiä ainesosia, hyvä apu ostoksilla on Animalian julkaisema taskukokoinen Eläineettisen kuluttajan opas, jonka voit tilata Animaliasta. Lisätietoja löytyy myös sivustolta vapautavalinnoilla.fi. Elintarviketurvallisuusvirasto Eviralla on maksuton mobiilipalvelu E-koodit (evira.fi). Siinä on listattu myös lisäaineet, jotka saattavat sisältää eläinperäisiä ainesosia. Matkapuhelimeensa E-koodista saa helppokäyttöisen hakemiston kauppareissuja varten!

Kirjavinkit Teos on lainattavissa Animalian kirjastosta.

farmageddon Lymbery, Philip & Oakeshott, Isabel: Farmageddon. The True Cost of Cheap Meat. Bloomsbury, 2014. 426 s. farmageddon esittelee tehotuotannon laajoja haittavaikutuksia niin eläinten, ympäristön kuin ihmisten hyvinvointiin. Kirjoittajat ovat vierailleet useilla tiloilla ympäri maailmaa. Tuottajien lisäksi on kuultu ihmisiä, joiden elämään tuotantomuodot vaikuttavat haitallisesti, esimerkiksi ilmansaasteiden aiheuttamien terveys ongelmien kautta. Esimerkit halpojen eläinperäisten tuotteiden tavoittelun globaaleista vaikutuksista ovat hyvin tyrmistyttäviä. Esimerkiksi 50 000 lohta saa kasvattaa niin pienessä merialtaassa, että ne joutuvat taistelemaan tilasta ja hapesta. Kalifornian maitotiloilta tulee enemmän lantaa kuin koko Ison-Britannian väestöstä ulostetta. Sujuvasti etenevä teos muistuttaa kuitenkin, että voimme tehdä valintoja, jotka eivät tue katastrofinomaisia tuotantomuotoja. EEVA LYYTIKÄINEN

Teos on lainattavissa Animalian kirjastosta.

katukatti bob Bowen, James: Katukatti Bob. WSOY, 2014. 268 s. oranssi kolli ilmestyy huumeriippuvaisen James Bowenin kotirappuun ja kaverusten yhteinen kuntoutuminen alkaa. On melko liikuttavaa, kun katusoittajana työskentelevä mies käyttää viimeiset rahansa kissan tarvitsemiin lääkkeisiin. Antoisinta onkin kuvaus vähempiosaisten elämästä suurkaupungissa. Harvoin turistit näkevät tätä puolta Lontoosta. Kenties katin älykkyyttä on hieman liioiteltu, harva kissa kävelee heti hienosti hihnassa tai keksii itse, miten wc-pyttyä käytetään. Myös eläinten hyödyntäminen säälin maksimoimisessa aiheuttaa lievää varauksellisuutta, Bobin ansiosta kun kolikoita ropisee enemmän ja Big Issue käy helpommin kaupaksi. Tositarina ei maalaile liian ruusuista kuvaa ex-narkkarin ja kissan yhteiselosta, mutta kaiken kaikkiaan Katukatti Bobia voi kyllä suositella hyvän mielen kirjana. Elämä saattaa yllättää.

elokuva lainattavissa animalian toimistolta!

the ghosts in our machine valokuvaaja jo-anne mcarthur kiertää maailmalla kuvaamassa eläimiä, toisinaan hyvinkin karuissa olosuhteissa, koska hän haluaa vaikuttaa valokuvillaan siihen, miten ihmiset suhtautuvat eläimiin. Eläimet ovat läsnä monen ihmisen päivittäisessä elämässä, vaikkei sitä välttämättä tule ajatelleeksi. Liz Marshallin ohjaama, Jo-Anne McArthurin työstä kertova The Ghosts in Our Machine -dokumentti kysyy, millä oikeudella kohtelemme eläimiä siten, kuten tänä päivänä teemme. Miksi emme välitä siitä, että jokainen eläin on yksilö tai miksi kuvittelemme, ettei tuotanto- tai koe- eläinstatuksen alla elävä eläin tunne samoin kuin lemmikeiksi kutsumamme eläimet? The Ghosts in Our Machine on saanut paljon kiitosta muun muassa elokuvafestivaaleilla ympäri maailmaa, eikä suotta. Visuaalisesti näyttävä dokumentti on tunteellinen ja täynnä koskettavia eläintarinoita. Katsoja jännittää, kun McArthur vierailee aamuyöllä turkistarhalla. Katsoja myös pidättelee onnenkyyneleitä, kun McArthur tapaa koe-eläinkoirina olleita beagleja ja nauraa, kun McArthur käy lataamassa akkujaan Woodstock Farm Animal Sanctuaryn pelastamien eläinten seurassa. Dokumentissa ei mässäillä verellä ja suolenpätkillä. Sitäkin tehokkaampia ovat eläinten katseet, joista niiden kokemukset välittyvät katsojalle. NINNI PEKKALA

Lue Jo-Anne McArthurin haastattelu sivulta 14. The Ghosts in Our Machine. Ghosts Media, 2013 (dvd 2014). 93 min.

MERVI TIUSANEN

eusk i o eläin sofian filo

abc

eläinten käyttäytymis tieteen professori tutkii eläinten hyvinvointia ja vastustaa eläinten inhimillistämistä teksti Sanna Piippo kuva Marian Dawkins

marian dawkins määrittelisi eläinten hyvinvoinnin uudestaan

arian

daw k i n s

(s. 1945) on englantilainen eläinten käyttäytymistieteen professori, joka työskentelee Oxfordin yliopistossa. Hänen nykyiset tutkimusohjelmansa liittyvät eläinten ja erityisesti tuotantoeläinten hyvinvointiin. Myös eläinten tunteet ja tietoisuus ovat hänen tutkimus kohteitansa. Hän on antropomorfismin eli eläinten inhimillistämisen ankara vastustaja. Siltä osin hän menee ajoittain

ajattelussaan äärimmäisyyksiin ja on kenties myös hieman ristiriitainen. Dawkins on julkaissut lukuisia kirjoja ja artikkeleita. Hänen viimeisin teoksensa on Why Animals Matter. Animal Consciousness, Animal Welfare, and Human Well-Being (2012). Kognitiivisen etologian edustaja Marc Bekoff (2012) syyttää häntä vaarallisesta ajattelusta kyseisessä teoksessa: eläimiltä viedään pois niille kuuluvia ominaisuuksia. Dawkins puolustautuu ja esittää tulleensa väärinymmärretyksi.

Tunteet ja tietoisuus

Dawkins valittiin vuonna 2014 Englannin kuninkaallisen tiedeakatemian jäseneksi. Valinnan yhteydessä mainittiin hänellä olleen huomattavaa vaikutusta konkreettisiin toimenpiteisiin ja uuteen ajattelutapaan koskien eläinten hyvinvointia: ihmisten ja eläinten hyvinvointi täytyy nähdä kokonaisuutena, josta molemmat osapuolet hyötyvät. Dawkins ei varsinaisesti kiellä muiden eläinten kuin ihmisten tietoisuutta. Hä-

nen mukaansa meillä on positiivinen ja rajaton mahdollisuus kuvitella eri lajeille subjektiivinen tietoisuus, koska luonnontieteen keinoin on mahdotonta todistaa sen puolesta tai sitä vastaan. Eläinten hyvinvoinnin edistämistä ei Dawkinsin mukaan kuitenkaan voi perustaa eläinten tietoisuudelle ja kyvylle kokea subjektiivisesti tunteita ja kärsimystä. Tarvitsemme argumentteja, joilla vakuuttaa myös ne, joita kysymykset eläinten subjektiivisista tietoisista kokemuksista eivät edes kiinnosta. Tarpeet ja halut osana hyvinvointia

Dawkinsin mukaan eläinten hyvinvointi täytyy määritellä uudestaan. Hänen esittämänsä määritelmä sisältää kaksi osaa: eläimen fyysisen terveyden, jolla hän tarkoittaa, että sen tarpeista huolehditaan. Hyvinvoinnin toiseen puoleen kuuluvat eläimen halut ja sen mahdollisuus toteuttaa niitä.

Intoa n! y y s k sy Catharine Grant:

ELÄINTEN OIKEUDET

Jotkin haluista tyydyttyvät tarpeiden tyydyttämisen kautta. Eläimet sekä tarvitsevat että haluavat ruokaa. Ruoka vie nälän tunteen pois ja tuottaa mielihyvää. Osa haluista on itsenäistynyt niiden alkuperäisistä evolutiivisista tarkoituksistansa. Dawkinsin mukaan esimerkiksi hyvin ruokittu koira jäljittelee leikeissään saaliseläimen takaa-ajoa ja sen tappamista. Sillä on siis halu tähän. Tieteelliset tutkimukset selvittävät meille, mitä eläimet tarvitsevat ja haluavat. Dawkinsin mukaan kaikki toimenpiteet eläinten fyysisen terveyden ylläpitämiseksi ja halujen toteutumisen mahdollistamiseksi täytyy perustella tieteellisillä tosiasioilla. Nykytilanteen arviointia

Maapalloa ja sen väestöä uhkaavat tulevaisuudessa kasvavan väestön ruokkimiseen liittyvät ongelmat, ilmasto-ongelmat ja muut ympäristöongelmat. Dawkins on realisti. Hänen mukaansa vaatimukset

yhä tehokkaammasta lihantuotannosta käyvät entistä äänekkäämmiksi. Samalla kasvaa pelko eläinten hyvinvoinnin jäämisestä toisarvoiseksi sivuseikaksi, jos emme kykene sitomaan sitä yhteen ihmisten itsekkäiden etujen kanssa. Näitä itsekkäitä syitä on: huonokuntoiset eläimet kantavat ja levittävät sairauksia, jotka voivat tarttua ihmisiin. Lisäksi ruuaksi tuotettujen eläinten huono vointi vaikuttaa suoraan niistä tuotetun ruoan laatuun ja ravintoarvoon. WHO:n raportin mukaan 75 % uusista ihmisiä tartuttaneista sairauksista viimeisen reilun kymmenen vuoden aikana on peräisin eläimistä tai eläinperäisistä tuotteista. Meidän tulevaisuutemme on väistämättä sidoksissa planeettamme muihin eläimiin ja niiden hyvinvointiin olivat ne olemassaolostaan, tunteistaan ja kärsimyksestään tietoisia tai eivät. Jos edes oletamme niiden kokevan kärsimystä, sen tarpeeton tuottaminen on moraalisesti tuomittavaa.

Eveliina Lundqvist:

Jonathan Balcombe:

SALAINEN PÄIVÄKIRJA ELÄINTILOILTA

ELÄIMELLINEN NAUTINTO

Paljastava ja koukuttava päiväkirja eläintuotannosta. Mitä tiloilla todella tapahtuu, kun toimittajat € ja aktivistit eivät ole ovh 26€ näkemässä?

Silmät avaava kirja, joka saa tajuamaan, että olemme vain yksi nautintoa tavoittelevista eläinlajeista.

Laura Gustafsson:

25€

ovh 28€

ANOMALIA

HUORASATU

Eläinten oikeudet valottaa eläintenoikeusliikkeen historiaa ja kertoo tarvittavat perustiedot eläinten oikeuksista. Kirja antaa € myös käytännön ohjeiovh 19,90€ ta jokapäiväiseen elämään eläinten kanssa.

Anomalia on henkipattojen romaani. Kostonäytelmä, julistus, farssi ja fysiologinen draama, jossa miltei kukaan ei pelastu.

Huorasatu on naisen luomiskertomus ja tekijänsä mukaan vähän kuin Raamattu. Vain lyhyempi.

Maarit Korhonen:

Janne Käpylehto:

Marjut Hjelt:

Kirja sopii rakennusoppaaksi uuden sähköjärjestelmän rakentajalle, vanhan päivittäjälle tai käsikirjaksi sellaisella, joka on tilaamassa valmista aurinkosähköjärjestelmää avaimet käteen -periaatteella.

Kaunis ja runsaasti kuvitettu tietokirja kertoo elävästi klassisista satukirjoista ja -hahmoista, satujen kirjoittajista ja keräilijöistä. Kirjassa seikkailevat rakastetuimmat satuhahmot aina Punahilkasta Muumeihin ja Jörö-Jukasta Tarzaniin.

HERÄÄ, KOULU!

Herää, koulu! kertoo, miksi nykykoulu on muinaisjäännös ja miten sen voi palauttaa ajan tasalle. Se kokoaa tuikitärkeää keskustelua, jota maailmalla jo käydään.

Tilaa nyt!

15€

ovh 29€

MÖKILLE SÄHKÖT AURINGOSTA JA TUULESTA

15€

ovh 17€

5€

ovh 28€

LAPSUUDEN SADUT JA SEIKKAILUT

23€

ovh 27€

26€

ovh 29€

Tilaa netistä www.intokustannus.fi tai myynti@intokustannus.fi. Hintoihin lisätään toimituskulut 25 3–5 €.

Animalia testaa

teksti Mirka Korhola • koonnut taija rinne • kuvat valmistajat

Vegaaniset proteiinilisät kasvisperäisiä proteiinilisiä valmistetaan pääasiassa soijasta, riisistä, herneestä ja hampunsiemenestä. animalia testasi aktiiviseen elämään sopivat vegaaniset proteiinilisät.

o i s k ak s o t t i o v

foodin: herneproteiini

leader: soija + kaakao

vanilja

sun warrior: blend

karpalo-, herne- ja hamppuproteiini, vanilja

puhdistamo: riisiproteiini suklaa

Hinta

19,90 € / 750 g (26,53 € /kg, www.vegetukku.fi)

14,95 € / 700 g (21,36 € / kg, www.hyvinvoinnin.fi)

57,90 € / 1 kg (www.terveysapila.fi)

39,90 € / 750 g, (53,20 € / kg, www.ruohonjuuri.fi)

Alkuperämaa

Yhdysvallat

Suomi

Yhdysvallat

Suomi

Muuta

Raaka, luomu, gluteeniton, GMO-vapaa. Foodinilla myös hamppuja riisiproteiinia.

Gluteeniton. Soija+:n omena-kaneli myös vegaaninen. Leaderin Natural protein mix myös vegaaninen.

Raaka, kasvatettu ilman torjunta-aineita tai geenimuuntelua. Sun Warriorilla myös riisiproteiinia.

Luomutäysjyväriisiä, 7 % täysjyväriisin liukenematonta kuitua. Myös maustamattomana.

Arvio

”Tuoksuu herneeltä, luonnontuotteen tuntu.” ”Maistuu herneeltä, mutta ei liian voimakkaasti.” ”Neutraali, oppisin tykkäämään.” ”Paksua tököttiä ja liian makeaa. En pidä.” ”Hauska pirtelövaahtokoostumus, kun kunnolla sheikkaa.”

Pisteet

”Paksu, pirtelömäinen.” ”Todella makea.” ”Maku on ok, paras testatuista. Tätä ostaisin.” ”Liian mieto kaakaon maku, enemmän kaakaota!” ”Kasvimaitoon sekoittamalla voisi olla oikeinkin hyvä.” ”Mahaa kipristeli tämän jälkeen."

”Sekoittuu hyvin.” ”Maistuu vaniljalta.” ”Ostaisin.” ”Vähiten proteiinia?” ”Ei juuri maistu vaniljalle, mutta kiva että on käytetty aitoa vaniljaa.” ”Hyvä, kun ei kamalan imelä.” ”Maha kipeytyi hetkeksi.”

”Jauhoinen suutuntuma.” ”Vesimäisen ohut koostumus.” ”Ei maistu suklaalta eikä oikein miltään, en ostaisi.” ”Tykkään, ettei ole ylimakea ja imelä.” ”Kuiduista plussaa, tämä olisi hyvä lisä smoothieihin, silloin jauhoisuuskaan ehkä haittaisi.”

anima l laine ian

vtt birgitta wahlberg aloitti eläinsuojelu-

lainsäädännön asiantuntijana Animaliassa toukokuun lopussa. Hänen tehtäviinsä kuuluu muun muassa selvittää lainsäädäntöuudistukseen liittyviä asioita, jotta Animalialla olisi vieläkin paremmat edellytykset toimia eläinten hyväksi eri neuvottelukunnissa ja työryhmissä.

Kuinka valtiotieteiden tohtori päätyi Animaliaan töihin?

Olen aina pitänyt Animalian asiallisesta tavasta esittää asioita. Koska olen viime vuodet tehnyt pääasiassa tutkijan työtä, olen iloinen siitä, että voin vaihtaa ajatuksia työkavereiden kanssa. Great people, professional work! Mitä ongelmia eläimiä koskevaan lain säädäntöön mielestäsi liittyy?

Eläinsuojelulainsäädäntö ei kyseenalaista eläinten käyttöä tai aseta eläinten käytölle minkäänlaisia kriteereitä. Meillä on enemmän eläimiä koskevaa lainsäädäntöä kuin koskaan aiemmin, ja samalla käytämme eläimiä enemmän kuin koskaan aiemmin. Kuten Gary Francione on kiteyttänyt, käytämme valtavasti aikaa ja rahaa keksiäksemme oikeat ratkaisut väärille teoille. Lainsäädäntö tulee olemaan eläimen näkökulmasta tehotonta niin kauan kuin se jo lähtökohtaisesti on väärillä urilla. Minkä eläimiin liittyvän konkreettisen epäkohdan korjaisit ensimmäiseksi?

Eläimen oikeudellisen aseman puolustaja teksti ja kuva ninni pekkala

Eläimellä ja ihmisellä voi olla hyvä suhde, jos se perustuu toisen kunnioittamiseen, ei epäoikeudenmukaiseen kohteluun tai väkivaltaan. Kun ihminen saa eläimen käytöstä taloudellista vastinetta tai eläin toimii viihdykkeenä ihmiselle, asettaisin eläimen käytölle kolme kriteeriä. Ensin, jotta eläintä voisi ylipäätään käyttää, eläimen käyttö tai sen elämän lopettaminen tulisi olla tarpeellista ja välttämätöntä ihmiselle, eläimelle tai sen elinympäristön säilymiselle. Toiseksi, eläimen käyttö ei saa vaikuttaa kielteisesti eläimen hyvinvointiin, jollei kyseessä ole esimerkiksi eläimen elämän lopettaminen sen takia, että sen pitäminen hengissä olisi julmaa sitä kohtaan. Kolmanneksi, eläimen käytön yhteydessä eläimellä on oikeus tulla suojelluksi ja toteuttaa perus-, käyttäytymisja lajityypillisiä tarpeitansa, jos kyseessä ei ole esimerkiksi eläimen väliaikainen pito ennen sen lopettamista. Eläimen heikkoa oikeudellista asemaa tulisi vahvistaa.

Vegepalsta

teksti Anna Marika Tamminen â&#x20AC;˘ kuvat Lauri Tamminen

Smoothiesta on moneksi smoothie on helppo ja herkullinen juoma, jonka tekemisessĂ¤ vain mielikuvitus on rajana!

Vegepalsta

Helppo vihersmoothie 1 litra 1 banaani ruukullinen tammenlehtisalaattia 1-2 dl marjoja (mustikkaa, mansikkaa, mustaherukkaa) 2-4 dl vettä Blendaa pitkään ja rauhassa, jotta saat pehmeän lopputuloksen. Vihersmoothie on kätevä välipala. Se sammuttaa nälän, maistuu herkulliselle ja täyttää kehon välttämättömällä vihreällä. Blendatut marjat ja vihannekset imeytyvät nopeasti ja antavat ruoansulatukselle lepohetken. Tämä smoothie on helposti muunneltavissa marjoja vaihtelemalla.

Jälkkäriherkku 6 dl 4 yön yli liotettua taatelia 5 dl mansikoita 2 dl kookoskermaa 2 rkl raakakaakaojauhetta Blendaa kaikki ainekset kuohkeaksi pirtelöksi. Jos käytät tuoreita mansikoita, laita kookoskerma ennen käyttöä pakastimeen, jotta saat kylmän lopputuloksen.

Lounassoppa 7 dl

Tämä smoothie on helposti muunneltavissa marjoja vaihtelemalla.

Aurinkoaamiainen 1 litra 2 appelsiinia 2 porkkanaa banaani omena pieni palanen (noin 1x1 cm) tuoretta inkivääriä hyppysellinen cayennepippuria 3-4 dl vettä Pilko kaikki ainekset. Porkkanat ja inkivääri kannattaa pilkkoa mahdollisimman pieneksi, sillä heikkotehoisemmat blenderit eivät jaksa jauhaa niitä isoina palasina. Lisää blenderiin vuorotellen paloiteltuja aineksia ja vettä. Blendaa kunnes lopputulos on tasaisen oranssi. Nauti koko litra aamiaiseksi tai lasillinen muun aamupalan ohessa. Päivän c-vitamiinitarve täyttyy, ja inkivääri buustaa ruoansulatuksen päivän haasteisiin.

1 kurkku 1 tomaatti 1 avokado puoli ruukkua tuoretta basilikaa kourallinen yön yli liotettuja saksanpähkinöitä 1/2 dl yön yli liotettuja auringonkukansiemeniä 1 tl suolaa muutama rouhaisu mustapippuria 2 dl vettä

Laita pähkinät ja siemenet likoamaan edellisenä iltana. Valuta liotusvesi pois ennen ainesten lisäämistä blenderiin. Pilko kaikki ainekset ja blendaa samettiseksi keitoksi. Jos haluat smoothien juotavampaan muotoon, lisää desilitra vettä. Lisää halutessasi auringonkukansiemeniä sattumiksi sopan sekaan. Suolaiset smoothiet ovat harvinaisempia, mutta niihin kannattaa ehdottomasti tutustua. Smoothiesta saa tasapainoisen ja täyttävän lounaan, kunhan koostaa sen fiksusti ja kiinnittää huomiota sen sisältämiin rasvoihin.

Animaalit kautta maan

Animals Asia Foundation

pääkaupunki seutu

aasian karhujen hyväksi animalian karhuryhmä toimii Kiinassa ja Vietnamissa sapen takia tarhattujen karhujen hyväksi. Ryhmä kerää varoja Animals Asia Foundation -järjestölle, jolla on pelastuskeskukset Kiinassa ja Vietnamissa. Keskuksissa karhut kuntoutetaan ja ne saavat elää mahdollisimman luonnonmukaisen loppuelämän. Karhuryhmää vetävä Suvi Börman on toiminut ryhmässä vuodesta 2007. ”Näen maailmassa liikaa hyväksikäyttöä ja pahoja asioita. Onneksi epäkohtiin voi kuitenkin vaikuttaa. Lähdin mukaan toimintaan nähtyäni karhutarhauksesta televisiossa. Asia jäi vaivaamaan niin paljon, etten voinut olla tekemättä mitään.” Tiedotus ja varainhankinta ovat olennainen osa toimintaa. Niitä tehdään vapaaehtoisvoimin erilaisissa tapahtumissa. ”Vaikka karhun sappea ei saakaan myydä Euroopassa, olemme kertoneet aiheesta suomalaisille luontaistuotemyyjille. On mielestämme tärkeää, että he tietävät, mihin kiinalainen lääketiede perustuu.” Vuosien varrelta parhaiten Suvin mieleen on jäänyt adressin luovutus Kiinan ja Vietnamin suurlähettiläille. Tulevaisuudessa suunnitelmissa on saada karhuille runsaasti näkyvyyttä mediassa. ”Kiitokset kaikille karhuille tukensa antaneille ja tervetuloa mukaan toimintaan!” Tukituotteena vuosittain ilmestyvästä karhukalenterista on jo muodostunut suursuosikki. Kalenterin ja muita tukituotteita löydät osoitteesta aasiankarhutarhat.com.

Itä-Lappi Rovaniemi

Oulu

Kajaani

Joensuu Kuopio Pori Jyväskylä Tampere

Lahti

Kouvola

Forssa Kerava

Turku

Kotka

Vihti Pääkaupunkiseutu

vapaaehtoiset ovat animalialle tärkeitä! Vapaaehtoisena pääset toimimaan eläinasioiden puolesta itsellesi sopivalla tavalla. Tarvitsemme apua monenlaisiin tehtäviin. Liity vapaaehtoisten listalle: Täytä lomake verkkosivuillamme animalia.fi, niin saat tietoa oman paikkakuntasi vapaaehtoistyön mahdollisuuksista sähköpostiisi. Tule mukaan alueosastotoimintaan: Ryhmässä on voimaa! Ota yhteyttä sinua lähimpään alueosastoon ja kysy lisää. Sähköpostiosoitteet ovat muotoa paikkakunta@animalia.fi.

Pääkaupunkiseudulla toimivat myös koiraryhmä (koiraryhma@ animalia.fi), karhuryhmä (karhuryhma@animalia.fi) sekä valasryhmä (valasryhma@animalia.fi). Lisätietoja: www.animalia.fi/vapaaehtoiset. Tervetuloa mukaan toimintaan! Kanerva Pelli, vapaaehtoiskoordinaattori kanerva.pelli@animalia.fi puh. (09) 720 6590

Animaliashop

koonnut ninni pekkala

Tue eläinsuojelutyötä shoppailemalla Animalian tuotteita! uutuustuotteet Animalia-paita

Kettu-koru TitiMadamin koruissa on n. 75 cm pitkä teräksinen palloketju. Koru on saatavana pinkkinä ja limenä sekä peilillä vaalean punaisena ja jadena.

Luomupuuvillaisia Animalia-paitoja on saatavana unisex-kokoina XS, S, M, L, XL sekä lady fit -mallisena S, M, L. Paita on musta, logo valkoinen.

20 €

Ei-jäsenille 25 €

Fur is worn by... -paita

16 €

Fur is worn by beautiful animals and ugly people -klassikkolausahdus t-paidassa. Luomupuuvillaisia paitoja on saatavana unisex-kokoina S-XXL sekä lady fit -mallisena S-L (lady fit -malli on erittäin kapea!).

alennustuotteita

14 €

Ei-jäsenille 16 €

Lasten Ei eläinkokeille -paita Luomupuuvillaisia paitoja on saatavana punaisena ja vihreänä. Koot: pieni (lev. 34 cm, pit. 42 cm), keskikokoinen (lev. 38 cm, pit. 50 cm), suuri (lev. 44 cm, pit. 60 cm).

20 €

Ei-jäsenille 25 €

Huom. Näissä on mukana leikkausvaraa ympärillä 5 mm

Puuhkaprintti -paita Saatavilla koot S, L ja XL.

normaalihintaiset tuotteet

Huom. Näissä on mukana leikkausvaraa ympärillä 5 mm

Salainen päiväkirja eläintiloilta

ELÄINKOKEILLE!

Kamara

EI EI

ELÄINKOKEILLE!

ELÄINKOKEILLE

Huom. Näissä on mukana leikkausvaraa ympärillä 5 mm

25 €

Huom. Näissä on mukana leikkausvaraa ympärillä 5 mm

18 €

Ei-jäsenille 21 €

ELÄINKOKEILLE!

EI EI ELÄINKOKEILLE!

16 €

ELÄINKOKEILLE!

Huom. Näissä on mukana leikkausvaraa ympärillä 5 mm

Näin teet tilauksesi: POSTITSE: Animalia ry, Suvilahdenkatu 4, 00500 Helsinki

Eläinten oikeudet -pussukka

PUHELIMITSE: 09 720 65911,

Huom. Näissä on mukana leikkausvaraa ympärillä 5 mm

EI ELÄINKOKEILLE!

EI EI ELÄINKOKEILLE!

EI ELÄINKOKEILLE!

ELÄINKOKEILLE!

ma–pe klo 10–15 SÄHKÖPOSTITSE: tarja.balding@animalia.fi Yli 15 € tilaukset toimitetaan postiennakolla, jolloin hintaan lisätään postiennakkomaksu 4,10 €. Kaikkiin tilauksiin lisätään postituskulut sekä 1 € käsittelykulu. Tuotteita voi ostaa myös suoraan Animalian Helsingin toimistosta, osoite yllä. Lisää tuotteita Animalian nettikaupassa www.animalia.fi/tilaa-tuotteita

17 €

Ei-jäsenille 20 €

1,50 €

Ei eläinkokeille -rintamerkit Kuusi erilaista kuvaa, väreinä sininen, punainen, violetti, keltainen, vihreä ja pinkki. Halkaisija 38 mm.

Auta meitä toimimaan turkiseläinten puolesta – lahjoita jo tänään! Maamme turkistarhoilla kasvatetaan vuosittain yli kolme miljoonaa eläintä. Turkistarhoilla eläimiä pidetään pienissä häkeissä, vailla mahdollisuuksia lajityypilliseen käyttäytymiseen. Turkistarhaukseen liittyy ongelmia niin eläinsuojelun, eettisyyden kuin ympäristösuojelun näkökulmasta. Kasvava joukko Euroopan maita on päätynyt lopettamaan turkis tarhauksen tai osan siitä, eläinten hyvinvointiin liittyvistä syistä. Animalia tähtää turkiseläinten tarhaamisen kieltämiseen.

sinun apuasi tarvitaan! Tee lahjoitus Animalian tilille

FI24 1011 3000 260629 (Nordea) Viite 402365 Lahjoita vaivattomasti puhelimella

0600 411 074 (puhelun hinta: 10,19 €/puhelu + pvm/mpm) Puhelinoperaattorisi veloittaa lahjoitussumman seuraavassa puhelinlaskussasi. Hinta sisältää ALV:n 24 %. Animalian rahankeräyslupanumero on 2020/2012/3189.