Animalia 3/2010 by Animalia ry

nro 2010

kuluttamisen sietämätön keveys

Lehti eläinten asialla

suurtilat: suo siellä, vetelä täällä

sivu 14

humaani kasvatus kysyy, mitä eläin tuntee

sivu 24

elämisen arvoinen elämä?

sivu 12

sivu 10

Muk ana erikoislii te Manimal ia

Kuluttaminen sata tunnettua suomalaista tukee animalian tavoitetta turkistarhattomasta suomesta

Pääkirjoitus Animalia-lehti, 34. vuosikerta julkaisija: Eläinsuojeluliitto Animalia päätoimittaja: Laura Uotila,

laura.uotila@animalia.fi toimitussihteeri:

Tanja Eskola, p. (09) 720 65914 tanja.eskola@animalia.fi taitto:

Reeta Salmi, p. (044) 362 7714 reeta@redandblue.fi Osoitteenmuutokset:

Tarja Balding, p. (09) 720 65911 tarja.balding@animalia.fi Painopaikka:

Miktor Oy, Helsinki ISSN 0783-9170 Ilmestymisaikataulu:

Nro 1 maaliskuu, nro 2 toukokuu, nro 3 syyskuu, nro 4 marraskuu. Seuraavaan numeroon tarkoitetun materiaalin tulee olla perillä toimituksessa 18.10.2010 mennessä.

Keitä saa tappaa? toiminnanjohtaja salla tuomivaara

Aineistot lähetetään lehti@animalia.fi

tai osoitteella: Animalia-lehti, Porvoonkatu 53, 00520 Helsinki.

Animalia-lehti on kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtien liiton Kultti ry:n jäsen. Ilmoitusmyynti:

Tanja Eskola, p. (09) 720 65914 Ilmoitushinnat:

Katso ilmoitushinnat www.animalia.fi Lisäveloitukset: Värierottelut veloitetaan erikseen, määräyspaikka korotus 20 %, liitteiden hinnat sovitaan erikseen. Rajoitukset: Etusivulla ei julkaista ilmoituksia. Alennukset: Toistoalennus: 1. toisto 10 %, seuraavat 20 %, auktorisoidut mainostoimistot 15 %. Ilmoitusten peruuttaminen:

peruutukset viimeistään seitsemän (7) vuorokautta aineiston jättöpäivän jälkeen toimitussihteerille. Reklamaatiot: Kirjallisena 14 vuorokauden aikana ilmestymispäivästä lukien. Irtonumeromyynti: Akateeminen kirjakauppa. Artikkelien lainaaminen eläinsuojelua edistäviin tarkoituksiin sallittu. Lähde mainittava. Animalia-lehti pidättää oikeuden lyhentää ja muokata juttuja. Toimisto:

Porvoonkatu 53, 00520 Helsinki Asiakaspalvelu: p. (09) 720 6590,

päivystys ma–pe kello 10.00 –15.00, fax (09) 148 4622 e-mail: animalia@animalia.fi Internetsivut: www.animalia.fi.

Auta meitä auttamaan eläimiä! Liity jäseneksi tai tee lahjoitus.

Animalia toimii jäsenmaksujen ja lahjoitusten varassa, siksi apusi on toiminnan edellytys!

Jäsenmaksut: Tukijäsen: 25 € / vuosi,

aktiivijäsen: 30 € / vuosi, nuorisojäsen (alle 18 v.) 20 € / vuosi, aktiivinuorisojäsen (alle 18v.) 24 €/vuosi, ainaisjäsen: 440 €, yhteisöjäsen: 100 € / vuosi. Sampo 800018-2105644. Kirjoita viestiksi nimesi ja osoitteesi.

Lahjoitukset: Nordea 101130-260629.

Rahankeräyslupa: 1347 A. Testamentit ovat merkittävä tuki Animalian työlle. Tiedustelut: Tarja Balding, puh. (09) 720 65911, tarja.balding@animalia.fi.

elokuun alku merkitsi itselleni loman jälkeistä innostunutta valmistautumista (Vä-

ki)vallattomat-leiriin. Animalia ja Sadankomitea yhdistivät voimansa ensimmäistä kertaa järjestääkseen nuorille suunnatun leirin, jolla pohdittiin väkivaltaa ja väkivallattomuutta. Leiriohjelmaan sisältyivät vierailut sekä lammastuotantotilalle että Loviisan rauhanfoorumiin, israelilaiset ja palestiinalaiset rauhanaktiivit puolestaan vierailivat leirillämme. Leirin ajatuksena oli pohtia rauhan- ja eläinasian yhteyttä ja väkivallattomuutta. Leirin teemaan johdateltiin kysymällä mitä väkivallattomuus tarkoittaa tänä päivänä: Onko olemassa väkivallatonta elämäntapaa? Liittyvätkö ihmisiin ja eläimiin kohdistuva väkivalta toisiinsa? Entä voisivatko rauhan- ja eläinjärjestöt toimia väkivallattomuuden puolesta yhdessä? Valmiita vastauksia ei ollut tarjolla lukuun ottamatta järjestöjen yhteistä näkemystä siitä, että on tärkeää toimia väkivallattoma(mma)n kulttuurin puolesta. Jo väkivallan määritteleminen on kuitenkin haaste, sillä rauhanjärjestöissä ei ole aina ajateltu väkivallattomuuden yltävän lajirajojen yli, eikä ole yksimielisyyttä siitä mikä kaikki käytös on väkivaltaa. Ensi kuulemalta Sadankomitean ja Animalian toiminnan teemat kuulostavat sangen erilaisilta. Kun Animalia tiedotti kesällä uuden broileridirektiivin heikkouksista, Sadankomitea julkaisi selvityksen Euroopan armeijoista ja asevelvollisuusjärjestelmistä. Historiallisesti eläin- ja rauhantyön vaiheissa on kuitenkin runsaasti yhtymäkohtia: Varhaiset eläinsuojelun puolestapuhujat, kuten valistusfilosofi Jeremy Bentham, olivat usein myös ihmisoikeuksien ja väkivallattomuuden edistäjiä ja aktiivisia orjuuden vastustajia. Suomalaisen eläinsuojelun uranuurtaja Sakari Topelius korosti ihmisiin ja muihin eläimiin kohdistuvan väkivallan yhteyttä toteamalla, ettei väkivallaton suhde ihmisiinkään voi elää, jos kohtelemme muita eläimiä julmuudella. Yhä uudelleen meidän tulee kysyä, keitä itseämme heikompia ja toisenlaisia kuin me itse me saamme alistaa valtaamme ja kohdella väkivalloin. Keitä on lupa tappaa, ja millä perustein? Keitä meillä on oikeus sulkea häkkeihin ja keitä ei? Ja miksi? On hyvin vähän ihmisiä, jotka pitävät väkivaltaa kaikissa tilanteissa – kuten oman pienen lapsen puolustamista suoraa väkivaltaista hyökkäystä vastaan – täysin vääränä. Kirjoitellessani leiristä kirjailija, kolumnisti Antti Nylénin kanssa, sain häneltä viestinä ajatuksen ”väkivalta ei aina ole väärin, mutta se on aina hirveää”. Siitä, että väkivalta voi olla joissain tilanteissa oikeutettua, ja että se on niin äärimmäisen tavallista, ei saisi seurata, että unohdamme väkivallan kauheuden jokaiselle sitä kokevalle yksilölle.

Sisällys

6 7

8 9 10

12 14

17 18

22 24

26 27 28 30 31

istockphoto

Pääkirjoitus Sisällys Sata tunnettua suomalaista tukee Animalian tavoitetta turkistarhattomasta Suomesta Säästä Possu! -kampanja vaatii sioille oikeutta sikamaiseen elämään Uutiset Kolumni: Leo Stranius Sanottua Risut ja Ruusut Sikamaista elämää Euroopassa Broilerit ahtaalla Hyvinvointi tarkoittaa elämisenarvoista elämää Eläinten hyvinvointi on monipuolinen käsite, jota on helppo käyttää, mutta haastavampi määritellä, saati toteuttaa nykymuotoisessa eläintuotannossa. Mistä tiedät, mitä koira tuntee? Humaani kasvatus tuo eläinkysymykset kouluihin. Kuluttamisen sietämätön keveys Se, mitä ja miten me kulutamme, sanelee pitkälti sen, mitä ja millä tavoin valmistettuja tuotteita meille kaupoissa tarjotaan. Jokainen ostettu tai ostamatta jätetty tuote on kannanotto joko tuotantotavan puolesta tai sitä vastaan. Kirjavinkit Animalia testaa: Vegaaniset hammastahnat Etsijäkoira auttaa karkulaiset kotiin Lemmikki kuin lemmikki voi ottaa jalat alleen. Moni reissaaja palaa itse kotiin, mutta osan löytämisessä tarvitaan etsijäkoirien ja karanneiden lemmikkien etsintään perehtyneiden ihmisten apua. Eläinotoksia: Animalian kesän 2010 valokuvauskilpailun satoa Suurtilat lisääntyvät kohisten Suomessa Suomi ei ole jäänyt jälkeen maatalouden kehityksessä: Kotieläintilojemme koot kasvavat huomattavaa vauhtia, mikä tarkoittaa tilojen lukumääräistä vähenemistä, mutta tilakohtaisten eläinmäärien lisääntymistä. Miten voin toimia Tehtyä ja tapahtunutta Vegepalsta: Pikkupurtavaa syysillanistujaisiin Sarjakuva Animaalit kautta maan Animaliashop

laura uotila

2 3 4

Kannen kuva: Istockphoto

3 / 2010

Sata tunnettua suomalaista tukee Animalian tavoitetta turkistarhattomasta Suomesta animalia julkisti toukokuussa näyttä-

vän turkisvastaisen mainoskampanjan, jota tähditti Suomen huippumalli 2009 Nanna Grundfeldt. Nanna on yksi niistä sadasta tunnetusta suomalaisesta, jotka yhtyvät Eläinsuojeluliitto Animalian vaatimukseen lakkauttaa turkistarhaus Suomessa vuoteen 2025 mennessä.

Mutta miksi kettua on hyväksyttävämpää kantaa päällä kuin koiraa? Mainos kehotti ottamaan mallia Nannasta, joka ei tee eroa koiraeläinten välillä, sillä kettu kärsii siinä missä koirakin, eikä kärsimys pue ketään. ”Turkistarhaus on jäänne ajalta, jolloin tupakointi oli terveellistä, viina oli viisasten juoma ja Kekkosella oli karvahattu. On vaikea keksiä yhtäkään syytä sille, miksi turkistarhauksen kaltainen eläinten kiduttaminen pitäisi sallia”, kritisoi puolestaan lasten- ja nuortenkirjailija Timo Parvela. Parvelan ja malli-Nannan lisäk-

si Animalian Turkistarhaton Suomi 2025 -kampanjaa tukee vaikuttava joukko eri alojen suomalaisia merkkihenkilöitä ministereistä elokuvaohjaajiin, muusikoista yrittäjiin ja professoreihin.

Turkistarhaus ei saa olla tabu ”Tukijalistaa kerätessämme huomasimme jälleen, miten arka aihe turkistarhaus ”Pukeutuisitko puudeliin?” maassamme on. Moni suomalainen vai”Mikä erottaa naalin puudelista?” kysytkuttaja sanoi tukevansa kampanjaamme tiin Animalian kampanjamainoksessa täydestä sydämestään, mutta pahoitelHelsingin Sanomien verkkosivuilla. Naalen, ettei voinut sanoa sitä julkisesti aseleista tehdään turkkeja, kuului vastaus. mansa vuoksi. Turkistarhaus ei saa olla tabu”, Animalian toiminnanjohtaja Salla Tuomivaara painottaa peräänkuuluttaen Paavo Arhin a Rojol na Johan Aho Eero i avointa ja rohkeaa keskustelua turkistarismäk Kaur Mika enperä Ilkka Koivisto Salm i Aleks en alain Haap iina Katar la hauksen tulevaisuudesta. Marianne Kisko unen Pauliina Kainulainen Heid Oman kantansa turkiksia ja turkistarJarkko Martikainen Jere Hietala Henna Virkk Pirjo Heikkilä Kim Herold Silvia hausta vastaan toivat Animalian kampanHautala Johanna Vuoksenmaa Antti Nylén Olga Temonen Heikki Hiilamo Ilkk jan myötä esiin mm. kansanedustaja ja Modig Reidar Palmgren Maija Vilkkumaa mäki Elina Hirvonen Matmoninkertainen ministeri Antti KallioVilli Arto Halonen Marjatta Tapiola Anni Sinne Sjöstedt Rakel Liekki Jani Saxell mäki, akatemiaprofessori Ilkka Hanski, ti Häyry Risto Isomäki Anneli Pia Viitanen Eero Ettala Marko näyttelijä Aku Hirviniemi (alias MarAntti Kalliomäki Tanja Karpela nunen Tarja Filatov Tommy Annala Eeva Kilpi Merja Kin ja Tyrni), eläinnäyttelijöiden kouluttakoski Aki Kaurismäki Joni Lindgren Velipekka Nummi ja Tuire Kaimio, biologi Ilkka KoivisRitva Kovalainen Tuija Brax Koivuniemi Anna Kontula to, sarjakuvataiteilija Pertti Jarla, suunki Tommi Kovanen Leena Satu Silvo Eeva Vark nittelija Paola Suhonen, opetusministeri Laaksonen Jani Leinonen Krohn Liisa-Cristiina Henna Virkkunen, kokoomuspoliitikko himies Seija Lukkala Pertti Jarla Aku Lou Juho Romakkaniemi ja X-factor-kilpailiro Tittamari MarttiJoni Malmi Arno Kot ja Yrjänä Salmela. Koko 100 tukijan lisGrundfeldt Erkki Tuonen Satu Hassi Nanna ta on luettavissa Animalian kampanjasiAnnukka Matilai Jenni mioja Dome Karukoski vuilta osoitteesta www.animalia.fi/turkisIlkka Hanski Milla Haukio Olavi Uusivirta tarhatonsuomi. tanja eskola Abu-Hanna Paloniemi Umayya Timo Parvela Mirja Pyykkö Pääkallo Vil Kokkonen Samuli Snellman Pame la lander Tuukka Temo

Joel Melasniemi Jani Kaaro Jimi le Ranta Terhi Vauramo Anja Tola Jukka Renen Rauno Sai-

ketään. Kettu kärsii siinä missä koirakin, eikä kärsimys pue 2025 mennessä. n vuotee i Suom n arhato turkist on e eemm Yhteinen tavoitt nimalia.fi Vetoa kansanedustajiin tarhauskiellon puolesta: www.a

Sipiläinen Aku Hirviniemi rinen Yrjänä Salmela Anu Silfverberg Ilkka a Sulkunen Marko Talli Vilma Mariska Leo Stranius Paola Suhonen Pekk ijoki Tuire Kaimio Mia Halme Melasniemi Mirka Tuovinen Marjatta Hanh 4

3 /2 0 1 0

Tee, kuten yli 10 000 muuta suomalaista, ja osallistu kampanjaan Facebookissa osoitteessa www.facebook. com/turkistarhatonsuomi. Oman mielipiteesi turkistarhauksesta voit kertoa kansanedustallesi sähköisesti osoitteessa www.animalia.fi/turkisviesti.

Säästä Possu! -kampanja vaatii sioille oikeutta sikamaiseen elämään

tia. Kampanjasivut paljastavat myös mm. kiekkoilija Kovasen lempikasvisruokareseptin sekä antavat vinkkejä siitä, kuinka jokainen meistä voi omalla kulutus-, ruokailu- ja äänestyskäyttäytymisellään edistää ”sikahyvää” elämää. Vegenakit valloittivat kesäkiertueella Maakuntiin kampanjaa kirittämään lähetettiin kesäkiertue, joka kyläili 9 kaupun-

animalia

animalia ja SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto muistuttelivat grillikauden kynnyksellä suomalaisia siitä, mistä kyljys on kotoisin, sillä harva possu röhkii onnesta syntyessään Suomeen. Säästä Possu! -kampanjassaan eläinsuojelujärjestöt nostivat esille siantuotannon neljä keskeistä ongelmakohtaa karjuporsaiden kivuliaasta kastroinnista porsimishäkkien problematiikkaan ja esittivät vaihtoehdot sikojen olojen parantamiseksi Suomessa. Säästä Possu! -kampanjan kummille SM-liigakiekkoilija Tommi Kovaselle joulun alla julkaistut sikatilavideot olivat viimeinen niitti. Suomalaisen lihantuotannon karu arki sai kiekkoilijan jättämään lihan syömisen kokonaan: ”Se, että eläinsuojelulakimme laahaa Euroopan mittapuulla perässä, ei saisi olla syy kaiken hyväksymiselle. Syy tähän kärsimyksen tuottamiseen on meissä ihmisissä, ei lakipykälissä. On surullista ja käsittämätöntä, että ylipäänsä tarvitaan laki suojelemaan eläimiä ihmisten toimilta”, Tommi Kovanen lataa. Säästä Possu! -kampanjasivuilla osoitteessa www.saastapossu.fi kerrotaan, miten mielenkiintoisia eläimiä siat ovat ja miten muutamilla parannuksilla nykyisiin tuotantokäytäntöihin voitaisiin parantaa suomalaisten sikojen hyvinvoin-

laura uotila

– Sikoja puolusti Animalian riveissä kesällä myös jääkiekkoilija Tommi Kovanen

gissa Rovaniemeltä Raumalle. Sikojen puolesta tempaistiin grillaamalla kiertuepysäkeillä vegaanisia kasvismakkaroita. Myös kiekkoilija Kovanen vieraili kiertueella maistattamassa vaihtoehtoherkkuja ja haastamassa sikapeliin, jonka kautta saattoi lähettää terveisiä kansanedustajille sikojen olojen parantamisen puolesta. Vegenakit otettiin vastaan vesi kielellä joka kiertuepysäkillä: ”Yllättävän hyviä, mutta mistä näitä saa?” Animalian kiertueteltalla kyseltiin. Kysyjille vastattakoon, että netissä toimivat ekokaupat, kuten maistiaiset kiertueelle lahjoittanut Vegetukku, toimittavat nakkipaketteja ympäri Suomenniemen. Eko- ja erikoiskauppojen, sekä Punnitse ja Säästä -ketjun valikoimiin kuuluu vegaanisia makkaroita, mutta myös omaa kauppiasta kannattaa lähestyä toivomuksella. Animalian grillaavan kesätoimittajan, Jukka Vuorion isännöimä Makkaranpaistajan blogi raportoi vaihtoehtomakkaroiden ja lomasuomalaisten kesäisistä kohtaamisista kesäkiertueen varrelta osoitteessa www.animalia.fi/kesakiertue. te 3 / 2010

Uutiset

Koonnut Tanja Eskola

istockphoto

Koe-eläinten määrä laskussa, muu käyttö kasvaa suomessa käytettyjen koe-eläinten määrä on laskenut neljänä vuonna peräkkäin. Viime vuonna Suomessa käytettiin 108 631 koe-eläintä, joista yli 80 % oli hiiriä ja rottia. Koe-eläinten kokonaismäärä laski edellisvuodesta noin 30 000 eläimellä. Koe-eläinluvut eivät kuitenkaan kerro koko totuutta eläinten tieteellisestä käytöstä. Virallisten tilastojen ulkopuolelle

jäävät ne eläimet, joilla ei tehdä varsinaisia eläinkokeita, mutta jotka kasvatetaan esimerkiksi lopetuksen jälkeistä käyttöä varten. Näitä eläimiä käytettiin vuonna 2009 lähes kolminkertaisesti varsinaisiin koe-eläimiin verrattuna eli 316 476 yksilöä. Näistä kaloja oli lähes puolet ja hiiriä ja rottia yli kolmasosa. Eläinten ”muu käyttö” lisääntyi edellisvuoteen verrattuna lähes 50 000 yksilöllä.

eduskunnalle annettiin kesäkuussa esitys rikoslakiin lisättävästä törkeän eläinsuojelurikoksen nimikkeestä, johon tuomitaan, kun rikos on tehty erityisen raa’alla tai julmalla tavalla, rikoksen kohteena on huomattavan suuri määrä eläimiä tai sillä on tavoiteltu huomattavaa taloudellista hyötyä. Törkeästä eläinsuojelurikoksesta tuomittu on samalla määrättävä eläintenpitokieltoon ellei sen määräämättä jättämiseen olisi erityisen painavia syitä. Lakiesitys on tärkeä askel oikeaan suuntaan: Se viestii siitä, ettei eläinten asema yhteiskunnassamme ole yhden-

tekevä, vaan että eläimiin kohdistuvat rikokset ovat tuomittavia paitsi moraalisesti, myös lain edessä. Oikeammansuhteiset rangaistukset tarkoittavat, että Suomessa halutaan ottaa eläinsuojelurikokset vakavasti. Viranomaisten haasteeksi jää tapausten saattaminen oikeuteen tuomittavaksi. Tuomioistuimissa puolestaan ratkeaa käytetäänkö eläinsuojelurikosten kohdalla muutakin kuin rangaistusasteikon alapäätä. Eläinten itsensä kannalta nimenomaan kattavat ja pitkäaikaiset tai pysyvät eläintenpitokiellot ovat ensiarvoisen tärkeitä.

Turkistarhauksesta tulossa kuuma vaaliteema ”kaiken ei pidä olla sallittua talouden nimissä, minkä takia turkistarhaus on lopetettava siirtymäajan jälkeen. Ennen koko maailman kattavaa kieltoa ulkomailla tuotetut turkikset on asetettava tuontikieltoon”, kertaa Vihreä liitto toukokuussa julkaistussa poliittisessa ohjelmassaan. Vasemmistoliiton kesäkuinen puoluekokous kääntyi niin ikään turkistarhauksen lakkauttamisen kannalle: Puheenjohtaja Paavo Arhinmäen mukaan Suomi olisi turkistarhauksen kieltäessään edelläkävijä kehityksessä, joka maailmassa on edessä. Keskustan kanta ja kytkökset turkistarhaukseen vahvistuivat, kun heinäkuussa

3 /2 0 1 0

paljastui, että pääministeri Mari Kiviniemen eduskuntavaalikampanjan johdossa hääri Turkistuottajat ry:n viestintäjohtaja Päivi Mononen-Mikkilä. Kivimiemi sai vaalityöhönsä myös rahallista tukea Turkistuottajilta. Niin ikään SDP, Kokoomus, RKP ja Perussuomalaiset jatkavat kuluneen kesän puoluekokoussarjan perusteella liputtamistaan kyseenalaisen elinkeinon puolesta. Esimakua turkisvaaleista saataneen syyskuussa, kun naapurimme mittelevät valtiopäivävaaleissaan turkistarhauksen tulevaisuudesta Ruotsissa.

istockphoto

Tuomiot eläinsuojelurikoksista kovenevat

Katalonia kielsi härkätaistelut espanjassa Katalonian parlamentti on kieltänyt härkätaistelut äänin 68–55. Päätöksen myötä Kataloniasta tulee tammikuussa 2012 ensimmäinen manner-Espanjan alue, jossa härkätaistelut on kielletty. Kanariansaarilla veriset taistelut ovat olleet pannassa jo 20 vuotta. Vaikka härkätaistelujen suosio Espanjassa on laskenut viime vuosina, raakalaismaisen urheilulajin puolustajien mukaan härkätaistelut kuuluvat erottamattomana osana espanjalaiseen kulttuuriin. Kiellon puoltajat toivovat puolestaan Katalonian esimerkillisen päätöksen verisen kulttuuriperinnön kieltämisestä leviävän koko Espanjan mantereelle.

Kolumni

Leo Stranius

Harhaluuloja ruuan ympäristövaikutuksista

Sanottua ”Lajimme erottaa muista eläimistä asiantuntijoiden mukaan ennen kaikkea kaksi asiaa, toinen on

omalle veganismilleni

poikkeuksellisen taipuva peukalo ja toinen on

on kolme hyvää syytä: (1) Il-

moraali. Sekin taipuu fantastisen notkeasti.”

masto- ja ympäristöhaitto-

– Mikko Numminen, Image.fi, 29.6.2010

jen minimointi, (2) eläinten oikeudet sekä (3) terveys ja

”Vasta viime talvena maa- ja metsätalousministeri Sirkka-

hyvinvointi.

Liisa Anttila puolusteli sikojen huonoja oloja sillä, että

sll

Ruokakaupassa on tavallis-

Suomen laissa on eläintenpidosta minimit määrätty, ja

ta, että ihmiset pohtivat, os-

niin kauan kuin näitä minimejä noudatetaan sikapossuilla

tavatko muovikassin, pape-

ei ole mitään hätää, koska laki sanoo niin. [….] Seuraavaksi

rikassin vai käyttävätkö kan-

kepulaisministeri loisti toteamalla, että turkistarhausta

gaskassia. Huomiota kiinnite-

ei voi kieltää, koska se on laillinen elinkeino. Eli ei

tään tyypillisesti myös siihen,

ketuillakaan mitään hätää ole, koska laki sanoo niin. [….]

että ruoka on lähellä tuotettua

On se helppo levitellä käsiä ja todeta, että mitään ei voi

tai kotimaista. Lisäksi pyritään

tehdä, koska laki sanoo niin. No, Ainollapa on asiaan villi ehdotus: Jospa muutettaisiin lakia. Se varmaan on

yleensä välttämään ylipakattuja tuotteita. Hyvä näin. Paljon tärkeämpää olisi kuitenkin kiinnittää huomiota siihen,

sallittua, koska laki sanoo niin.”

(1) mitä kassin sisällä on, (2) miten omat kauppamatkansa kulkee

– Politiikan tirkistelijä, pakinoitsija, Aino Askel, demari.fi,

ja (3) miten voi minimoida ruuan hävikin.

3.6.2010

1. Ruokakassin materiaalin sijaan kannattaa kiinnittää huomio-

”Kun ihmisille puhuu teollisesta lihantuotannosta ja sen

ta kassin sisältöön. Vaikka kangaskassi onkin ympäristön kannal-

toimintatavoista aika moni toteaa, ettei halua tietää.

ta parempi vaihtoehto kuin muovi- tai paperikassi, kannattaa ensi-

Todellisuudessa me taidamme tietää varsin hyvin, me

sijaisesti suosia mahdollisimman paljon kasvispohjaisia elintarvik-

emme vain halua ajatella asiaa. [….] Kun meille kerran

keita eläinperäisten sijaan ja ravitsemuksen kannalta ekotehokkai-

kerrotaan että ruoka on ”äitien tekemää”, se kuulostaa

ta tuotteita kuten perunaa ja juureksia, omenaa, marjoja, viljapoh-

meistä sympaattiselta ja me haluamme uskoa.”

jaisia tuotteita, palkokasveja ja soijaa.

– Kirsi Piha, blogit.iltalehti.fi, 25.6.2010

2. Alkuperämaan sijaan kannattaa kiinnittää huomiota omiin kauppamatkoihin. Kuljetusten osuus ruuan elinkaaren aikaisista ympäristövaikutuksista on vain muutaman prosentin luokkaa. Sillä, tuodaanko ruoka kumipyörillä Espanjasta tai rahtilaivoilla Bra-

Risut ja ruusut

siliasta ei ole juurikaan merkitystä ruuan ympäristövaikutukseen. Sen sijaan sillä, miten omat kauppamatkansa kulkee, on ratkaiseva merkitys yksittäisen elintarvikkeen ekotaakkaan. Kannattaa siis suosia lähikauppaa, johon pääsee jalan tai polkupyörällä. 3. Pakkausten sijaan kannattaa kiinnittää huomiota ruuan hävikin ehkäisemiseen. Kotitalouksien ruuasta noin 14–20 prosent-

Ruotsalaisille minkkitarhaajille, jotka eivät ole seitsemän vuoden siirtymäajasta huolimatta korjanneet tarhojaan Ruotsin eläinsuojelusäädösten mukaisiksi.

tia päätyy roskikseen. Pakkausten osuus ruuan elinkaaren aikaisista ympäristövaikutuksista on kuljetusten tapaan häviävän pieni. Jos

Länsi- ja Sisä-Suomen

hyvällä pakkauksella voidaan parantaa ruuan säilyvyyttä ja pienen-

aluehallintovirastolle, joka päätti,

tää sen hävikkiä, kannattaa tehdä kunnollinen pakkaus.

että vastedes eläinsuojelutarkastukset tehdään sen toimialueella etukäteen

Kasvispohjainen ruoka on toki myös herkullista ja sen myötä oma

ilmoittamatta.

ruokavalio on muuttunut monipuolisemmaksi. Parasta kuitenkin on, että ruokapöydässä omalla veganismilla saa aikaan herkullisia

EU-parlamentille, joka asetti

yhteiskunnallisia keskusteluja. Henkilökohtainen on poliittista.

Islannin EU-jäsenyyden ehdoksi valaanpyyntikiellon.

Leo Stranius Kirjoittaja on Luonto-Liiton pääsihteeri ja vegaani

3 / 2010

teksti sari ung-lanki kuva istockphoto

Sikamaista elämää Euroopassa - Sikojen kasvatusolot vaihtelevat maittain merkittävästi

Tilan, kuivikkeiden ja virikkeiden puutteesta kärsii suurin osa eurooppalaisista sioista. Suomalaisten sikojen kohtaloa korventavat lisäksi porsitushäkit ja kastrointi. eu:n alueella teurastetaan vuosittain noin 250 miljoonaa sikaa, joista noin 2,5 miljoonaa Suomessa. Sianlihan kulutus on ollut kasvussa, vaikka sen tuotantoon liittyy monia eläinten hyvinvointia heikentäviä käytäntöjä. Suomi noudattaa EU:n minimitilavaatimusta (0,65 m2/100 kg) lihasioille, kun Ruotsissa pinta-alavaatimus on kolmanneksen suurempi. Kiinteä lattia puolestaan mahdollistaisi sioille monin tavoin tärkeän kuivikkeiden käytön, mutta Suomessa vaatimuksia kiinteälle lattiapinnalle on asetettu vain tuetussa uudisrakentamisessa. Saksalaisissa sikaloissa kiinteää lattiaa on lain mukaan oltava puolet ja Tanskassa kolmasosa koko karsinan pinta-alasta. Emakoiden kääntymisen estävät, ahtaat porsitushäkit ovat edelleen yleisesti käytössä useissa maissa, kuten myös Suomessa. Ruotsissa emakoiden pitäminen porsitushäkissä on kielletty. Porsituskarsinaan on EU-lainsäädännön mukaan

3 /2 0 1 0

järjestettävä pesänrakennusmateriaalia, mikäli siihen ei ole rakenteellista estettä. Suomessa lietelantajärjestelmien sanotaan estävän kuivikkeen käytön, eikä sitä käytännössä tarjota porsiville emakoille. Ruotsalaiset emakot saavat porsituskarsinaan aina pesäntekotarpeita. Kastraatio anestesialla, puudutuksella vai ilman? Karjuporsaat kastroidaan niin sanotun karjunhajuisen lihan syntymisen estämiseksi. Porsaiden kirurginen kastrointi ilman anestesiaa on yleinen käytäntö sekä Suomessa että Ruotsissa. Norjassa ja Sveitsissä se sitä vastoin on kielletty, ja Hollannissa kaikki porsaat saavat anestesian. Niin ikään Belgia on vastikään tehnyt periaatepäätöksen ilman anestesiaa suoritetun kastraation kieltämisestä, ja Tanskassa ja Itävallassa kieltoa valmistellaan. Vaikka tutkijoiden mielipiteet anestesian ja paikallispuudutuksen hyödyistä ja haitois-

ta vaihtelevat, yksimielisiä ollaan riittävän kipulääkityksen tärkeydestä. Suomalaisten porsaiden kipulääkitsemisen estää kuitenkin käytännössä maamme lääkelainsäädäntö. Kirurgiselle kastraatiolle on myös vaihtoehto, immunokastraatio, jossa karjuporsaille annettavalla rokotteella vähennetään niiden elimistössä karjunhajua aiheuttavien hormonien tuotantoa. Immunokastraatio on yleinen käytäntö Australiassa, EU:ssa sen käyttöä sen sijaan vielä tutkitaan. Suurin este rokotteen käyttöönotossa on lihatalojen pelko kuluttajien reaktioista: kuluttajien vieroksunta saattaa estää vaihtoehtomenetelmän yleistymisen, vaikka se olisi eläinten hyvinvoinnin kannalta erinomainen ratkaisu. Parhaimmat olot ovat kuitenkin brittiporsailla, joita ei kastroida lainkaan, sillä englantilaiset kuluttajat eivät ole moksiskaan karjunhajuisesta lihasta. Lue lisää suomalaisten sikojen oloista osoitteesta: www.saastapossu.fi

teksti tanja eskola kuva animalia

Broilerit ahtaalla uusi broilereiden kasvatusta koskeva

EU-direktiivi astui voimaan heinäkuun alussa. Eurooppalaiset eläinsuojelujärjestöt kritisoivat uutta asetusta, sillä se ei mainittavasti paranna EU-maissa vuosittain tehotuotetun viiden miljardin broilerin elinolosuhteita. Broileridirektiivi ei täytä tehtäväänsä, sillä se ei suojele siipikarjaa, vaan pitää voimassa tämänhetkiset, varsin ongelmalliset tuotantokäytännöt: esimerkiksi tilavaatimus yhtä lintua kohti ei ole A4-arkkia suurempi. Direktiivi jättää huomiotta myös broilereiden ongelmista suurimman eli jalostettujen broilerihybridien perinnölliset heikkoudet. Edelleen on siis sallittua kasvattaa eläimiä, jotka kärsivät koko elämänsä kuoriutumisesta teurastukseen saakka, vaikka korkeammilla hyvinvointikriteereillä tuotetun siipikarjanlihan kysyntä on EU:ssa voimakkaassa kasvussa. Brittibroilerit saavat kasvaa rauhassa Brittiläinen eläinsuojelujärjestö RSPCA asetti eettisemmän eläintuotannon Freedom Food -järjestelmäänsä kuuluville broilerintuottajille rajan lintujen maksimaaliselle perinnölliselle kasvupotentiaalille, sillä nopea kasvu aiheuttaa broilereille monenlaisia hyvinvointiongelmia. Kolmessa vuodessa Freedom Food -ohjelman mukaan hitaammin kasvatettujen broilereiden määrä lisääntyi 25 miljoonasta 55 miljoonaan lintuun vuodessa.

Muutamissa Keski-Euroopan maissa harjoitetaan myös luonnonmukaista broilerinkasvatusta, jossa käytetään tähän tarkoitukseen jalostettuja, hitaammin kasvavia ja huomattavasti terveempiä ja paremminvoivia broilerikantoja.

Suomessa teurastetaan yli 54 miljoonaa broileria eli lihakanaa vuodessa. Sekä broilerinlihan tuotanto että kulutus on 15-kertaistunut kolmessa vuosikymmenessä: Kun 1970-luvulla siipikarjaa syötiin alle kilo henkeä kohden, tällä hetkellä keskivertosuomalainen syö jo noin 15,6 kiloa broilerinlihaa vuodessa.

Missä on suomalainen ”reilu broileri”? Kuluttajat ovat kiinnostuneita eläinten hyvinvoinnista ja tietoisuuden tuotantoeläinten olosuhteista on todettu vaikuttavan ostokäyttäytymiseen vuosi vuodelta enemmän myös meillä Suomessa. Suomalaiset tuottajat ovat valitettavasti suhtautuneet kasvavaan kysyntään lähinnä olankohautuksella, sillä Suomesta ei löydy lainsäädäntöä korkeammilla hyvinvointikriteereillä tuotettua broilerinlihaa. Suomalaiset tuottajat kertovat kokeilleensa luomubroilerin kasvatusta ”muutamalla erällä 2000-luvun alussa”, mutta kokeilut lopetettiin suurempiin tuotantokustannuksiin ja vähäiseen kysyntään vedoten.

Broilerit kasvatetaan ikkunattomissa, kymmenien tuhansien eläinyksilöiden halleissa ahtaasti, ilman virikkeitä. Linnut on jalostettu kasvattamaan lihaksensa maksimaaliseen kokoon mahdollisimman nopeasti. Muu elimistö jää kasvuvauhdista jälkeen, jolloin erityisesti jalkojen luut, sydän ja keuhkot jäävät liian heikoiksi pitämään yllä massiivista lihaksistoa. Broilerit kärsivätkin yleisesti jalkakivuista ja tulehduksista sekä rampautumisesta. Sairaita eläimiä ei yleensä hoideta millään tavoin, vaikka broilereiden kuolleisuus ennen 37 vuorokauden iässä suoritettavaa teurastusta on korkea.

Tehotuotettujen broilereiden olot ovat samankaltaiset kaikissa EU-maissa. Ne ovat seurausta tarpeesta tuottaa lihaa mahdollisimman pienin kustannuksin eläinten hyvinvoinnista välittämättä.

3 / 2010

Hyvinvointi tarkoittaa elämisenarvoista elämää Eläinten hyvinvointi on monipuolinen käsite, jota on helppo käyttää, mutta haastavampi määritellä, saati toteuttaa nykymuotoisessa eläintuotannossa. terve eläin voi hyvin. Näin yleisesti us-

kotaan. Terveys on tärkeä osatekijä, mutta eläimen hyvinvointi on sen terveyttä laajempi käsite. Väite, jonka mukaan vain hyvinvoiva eläin tuottaa hyvin, johtaa sekin pahasti harhaan, sillä jalostettu turkiseläin kasvattaa tuuhean turkin ja kanakin pystyy munimaan lihoistaan eli tuottamaan tuotantopanoksensa oman hyvinvointinsa kustannuksella. Eläimen hyvinvoinnin tilaa ei voi eläintuotteesta yleensä myöskään maistaa, nähdä tai haistaa. Eläinten hyvinvointi ei ole pelkää eläinsuojelua Kansallinen tuotantoeläinten hyvinvoinnin neuvottelukunta määrittelee eläinten hyvinvoinnin seuraavasti: 10

3 /2 0 1 0

”Eläimen hyvinvointi on eläinyksilöllä oleva ominaisuus, jonka keskeinen perusta on eläimen kokemus ja sen kyky sopeutua. Eläinten hyvinvointi on dynaaminen, ajassa ja paikassa elävä prosessi, jota ei voi määritellä yksittäisen asian kautta. Eläimen hyvinvointiin vaikuttavat eläimen saama ravinto ja vesi, terveys, olosuhteet, käyttäytymistarpeet, jalostus ja eläimen hoitaja.” Brittiläisen Farm Animal Welfare Councilin mukaan eläin voi hyvin, jos se on vapaa 1) nälästä ja janosta, 2) epämukavuudesta, 3) sairauksista, kivusta ja loukkaantumisista, 4) pelosta ja stressistä sekä 5) saa vapauden toteuttaa normaaleja käyttäytymistarpeitaan. Näiden viiden vapauden tulisi siis olla jokaisen tuotantoeläimen oikeus.

teksti tanja eskola kuvat salla tuomivaara, istockphoto

Laki ei takaa eläinten hyvinvointia Eläinten hyvinvointi on tunnustettu Euroopan yhteisössä tärkeäksi: sen vahvistaa Lissabonin sopimus, jonka mukaan eläimet ovat ”tuntevia”. EU asettaa minimieläinsuojelusäädökset eläinten pidolle, mutta jäsenvaltiot voivat säätää kansallisia lakejaan yleiseurooppalaisia direktiivejä tiukemmiksi. Suomen eläinsuojelusäädökset noudattavat pitkälti direktiivejä, eli meillä mennään yli valitettavan usein sieltä, missä aita on matalin. Eläinten hyvinvointia ei suoranaisesti valvota, mutta valvontaa tapahtuu epäsuorasti eläinsuojelulain toteutumista valvottaessa. Päävastuun valvonnasta kantavat kunnalliset eläinlääkärit. Muita eläinsuojelun valvojia ovat poliisit, terveystarkastajat ja vapaaehtoiset eläinsuojeluvalvojat. Viime vuonna joka toinen epäilyyn perustuva eläinsuojelutarkastus johti toi-

menpiteisiin. Lisäksi osin satunnaisotantaan ja osin riskitekijöihin perustuvissa EU-eläinsuojelutarkastuksissa eläinsuojelusäädösten vastaista menettelyä raportoitiin viidenneksellä tiloista. Vajaassa kolmanneksessa teurastamoissa tai tien päällä tehdyistä eläinkuljetustarkastuksista havaittiin eläinsuojelullisia epäkohtia. Luomueläimethän voivat hyvin? Luonnonmukaisen eläintuotannon ehdot takaavat eläimille yleensä tavanomaista tuotantoa paremmat olot, mutta luomunkaan lähtökohta ei ole eläinten hyvinvoinnissa, vaan luonnonmukaisissa tuotantomenetelmissä eläinsuojelu- ja eläinlääkintälainsäädännön sekä markkinavoimien ehdoin. Luomussakin sallitaan eläimille kipua tuottavia toimenpiteitä yleisten kansallisten käytäntöjen nimissä, eivätkä luomueläimetkään elä pidempään kuin mitä kustannustehokas kierto syntymästä kuluttajan suuhun sallii.

Vaikkei luonnonmukainen eläintuotantokaan ole eläinten hyvinvoinnin kannalta ongelmatonta, kannattaa eläintuotteita kuluttavan sitä silti suosia, sillä luomu on eläimille kahdesta pahasta kuitenkin se pienempi. Vastuu eläinten hyvinvoinnista kuuluu kaikille Kaikki tahot, jotka käyttävät elämiä jollain tavoin hyväksi, ovat vastuussa niiden hyvinvoinnista. Samoilla tahoilla on myös mahdollisuus vaikuttaa tuotantoeläinten hyvinvoinnin tilaan asettamalla eläinperäisille tuotteille vaatimuksia, jotka edellyttävät eläinten hyvinvoinnin varmistamista. Vaikka eläinten hyvinvoinnin usein ajatellaan olevan eläinten tuottajien, teollisuuden, lainsäätäjien ja sen valvojien käsissä, useat tuotantoeläinten hyvinvointia edistäneet muutokset ovat saaneet alkunsa kuluttajien vaatimuksesta, ja niiden turvin muutokset myös jatkuvat.

Kun kuluttajilta kysyttiin lihantuotannon vastuullisuudesta • 84 % kaikista vastaajista oli sitä mieltä, että eläinten hyvinvoinnista huolehtiminen parantaa lihan laatua. • Oikeuden lajinmukaiseen käyttäytymiseen eläimille soisi 75 % kaikista vastaajista. • Nykyistä tiukempia eläinsuojelusäädöksiä peräänkuulutti 57 % vastaajista. • Eläinten hyvinvoinnista on valmis maksamaan lihan hinnassa 57 % vastaajista. • Vastaajista 65 % ajattelee eläinten hyvinvointia valitessaan ruokaa kaupassa. • 6 % osuus vastaajista oli sitä mieltä, että ihmisillä ei ole oikeutta tappaa eläimiä ruuaksi. • Vastaajat olivat yleisesti sitä mieltä, että he voivat vaikuttaa lihantuotantoeläinten hyvinvointiin. Lähde: Lihaketjun kokonaisvaltainen kilpailukyky muuttuvilla markkinoilla, MTT ja Kuluttajatutkimuskeskus, 3/2010.

Merkki paremmasta elämästä EU:n maatalous- ja kalastusneuvostossa keskusteltiin helmikuussa 2010 eurooppalaisista tuotantoeläinten hyvinvoinnin tuotemerkinnöistä. Tuotemerkintävaihtoehtojen selvittämistä tulee jäsenmaiden mielestä jatkaa. Neuvosto katsoi, että jos merkintäjärjestelmä otetaan käyttöön, mahdollisen sovellettavan standardin tulisi ylittää EU:n minimistandardi ja järjestelmän tulisi olla vapaaehtoinen. Euroopasta löytyy tosin lukuisia maita, joissa erilaisia tuotantoeläinten hyvinvoinnista kertovia tuotemerkkejä järjestelmineen on jo käytössä. Esimerkiksi Ranskassa Label Rouge, Hollannissa Beter Leven ja Iso-Britanniassa Freedom Food takaavat kuluttajille, että ennen pakettiin päätymistään eläin on elänyt lakisääteistä minimiä paremman elämän. te

3 / 2010

teksti jenni hantula kuvat istockphoto ja dyrsfrihet

Mistä tiedät, mitä koira tuntee?

- Humaani kasvatus tuo eläinkysymykset kouluihin

Pohjois-Amerikasta lähtöisin oleva humaani kasvatus liittää eläinten oikeudet osaksi samaa jatkumoa ihmisoikeuksien ja ympäristönsuojelun kanssa sekä opettaa empatiaa.

opettaja kävelee luokkaan suuren roskapussin kanssa ja tyhjentää sen sisällön keskelle lattiaa. Luokka hiljenee ja tuijottaa lattialle pudonneita tavaroita: muovikanisteria, nylonköyttä ja sekalaista muovirojua. Opettaja kertoo, että samanlainen kokoelma esineitä oli löydetty rantautuneen valaan vatsasta, ja ne olivat luultavasti olleet osasyy valaan kuolemaan. Lopputunnin ajan oppilaat keskustelevat merien saastumisesta ja keksivät tapoja kierrättää muovijätteitä, jotta ne eivät päätyisi meriin. Tämä on esimerkki humaanista kasvatuksesta. Humaani kasvatus (engl. humane education) kuuluu samaan perheeseen kuin ympäristö- ja rauhankasvatus, mutta pyr-

”Humaani kasvatus käsittää eläimet, ympäristön, ihmisoikeudet ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden tarkastellen yhteyksiä niiden välillä.” Lesley Fox 12

3 /2 0 1 0

kii vaikuttamaan erityisesti eläimiin kohdistuviin asenteisiin ja edistämään kunnioitusta ja empatiaa eläimiä kohtaan. Vaikka humaani kasvatus on Suomessa melko tuntematonta, Pohjois-Amerikassa sitä on kehitetty pitkään; termi luotiin Yhdysvalloissa jo vuonna 1868. Humaania kasvatusta Kanadassa Kanadalainen eläinoikeusaktivisti Lesley Fox kiinnostui humaanista kasvatuksesta osallistuttuaan aihetta käsittelevään työpajaan ja hankki humaanin kasvattajan pätevyyden amerikkalaisen eläinsuojelujärjestö HSUS:n (The Humane Society of United States) kautta. Hän on vieraillut monissa kouluissa Vancouverin alueella ja ollut mukana luomassa uutta lukion opetussuunnitelmaa, joka sisältää eläinoikeuskysymyksiä. Kuten Suomessa, myös Kanadassa eläinkysymykset usein sivuutetaan kouluissa: “Vaikka opetussuunnitelma Kanadassa on tarpeeksi joustava käsittääkseen myös eläinasioita, niistä ei tavallisesti keskustella kouluissa. Hyvin harvat opettajat – elleivät he ole kasvissyöjiä tai aktivisteja – tuntevat eläinkysymyksiä”, Fox kertoo.

Kun Lesley Fox aloitti kouluvierailut, monet tuttavat varoittelivat, että kouluihin pääsy olisi vaikeaa. He olivat väärässä. Kouluihin pääsy oli projektin helpoin osa, ja vierailuille oli melkein liikaa kysyntää. Vaikka Fox teki vierailuita Vancouverin eläinsuojeluyhdistyksen (Vancouver Humane Society) nimissä, hän oli yksin vastuussa projektista, jonka suosio yllätti hänet. Hanke kuitenkin lopetettiin reilun vuoden jälkeen kovasta kysynnästä huolimatta. “Voisi sanoa, että projekti epäonnistui, koska se oli liian onnistunut. Meillä ei ollut riittävästi rahoitusta eikä ihmisiä pyörittämään sitä”, Fox pohtii. Toisten nahoissa Yksi humaanin kasvatuksen päätavoitteista on opettaa empatiaa, sillä monille ihmisille se ei tule luonnostaan. ”Voin näyttää ala-asteen oppilaille kuvia eläimistä ja pyytää heitä kertomaan, mitä kuvan eläin mahtaa ajatella. Yksi esimerkki voisi olla kuva ketjuun kytketystä koirasta ulkona sateessa. Mitä koira mahtaa tuntea, ja miksi sen omistaja on jättänyt sen ulos ketjussa? Millainen suhde koiral-

Myös Animalia kiertää kouluissa

la ja sen omistajalla on? Mistä tiedät? Tämä synnyttää keskustelua, kannustaa väittelemään ja kyseenalaistaa arvoja ja näkemyksiä. Humaani kasvatus antaa tilaisuuksia asettua jonkun toisen nahkoihin.” Humaani kasvatus ei kuitenkaan keskity ainoastaan eläinkysymyksiin, vaan sen lähestymistapa on holistinen: ”Humaani kasvatus käsittää eläimet, ympäristön, ihmisoikeudet ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden tarkastellen yhteyksiä niiden välillä sen sijaan, että keskityttäisiin yksittäisiin ongelmiin ikään kuin eristettyinä omiin lokeroihinsa, sillä kaikki liittyy kuitenkin kaikkeen”, Fox tiivistää. Minä en ole sinä – Mikä on sinun valintasi? Eläinkysymykset tulkitaan joskus kiistanalaiseksi aiheeksi kouluissa, mutta Foxin mukaan rehellisyys ja avoimuus auttavat välttämään ongelmia: “Shokkitaktiikat eivät ole tarpeen, mutta rehellisyys on tärkeää. Itse näytin usein kaksi videota samasta aiheesta, ja sitten koko luokka keskusteli niistä yhdessä – esimerkiksi turkiksia puolustava ja turkiksia vastustava video. Molemmat kertovat turkiksista, mutta kumpi kertoo totuuden, ja mistä sen voi tietää? Uskon, että molempien puolien näyttäminen ja avoimuus auttavat oppilaita ajattelemaan itse.” Humaani kasvattaja ei myöskään tarjoa oppilaille valmiita vastauksia, vaan korostaa heidän omien valintojensa merkitystä. “Jos oppilaat kysyvät, käytänkö turkiksia, olen rehellinen ja sanon en, mutta minä en ole sinä. Se on sinun valintasi, mitä sinä aiot tehdä?”, Fox haastaa. Vaikeinta Foxille itselleen oli aikoinaan luopua kaikki tai ei mitään -ajattelusta.

Hän uskoo, että eläinoikeusliikkeellä on joskus taipumuksena nähdä asiat mustavalkoisesti - olet joko minun puolellani tai minua vastaan. Humaani kasvattaja näkee maailman toisin: “Siinä ei ole niinkään kyse ihmisten käännyttämisestä, vaan enemmänkin myötätunnosta ja yhteisymmärryksen löytämisestä.” Kaikki eivät ole valmiita ryhtymään vegaaneiksi, mikä on Foxin mukaan ok, sillä pienikin teko on parempi kuin ei mitään. Muutos on prosessi Lesley Fox muistuttaa myös, että muutos vaatii aikaa. “Yksittäiset esitelmät ovat loistava tapa kylvää siemeniä, mutta ne eivät johda dramaattiseen muutokseen. Se on prosessi. Siksi on tärkeää rakentaa suhteita koulujen kanssa, koska tavoitteena on vierailla kouluissa usein. Silloin voi alkaa nähdä edistystä, oppilaat voivat esimerkiksi perustaa eläinoikeus- tai ympäristöryhmän.” Humaanin kasvattajan rooli onkin kannustaa ihmisiä toimimaan omien kykyjensä mukaan: “Vastuu on heidän – sinun täytyy vain tarjota vaihtoehtoja. Et voi vain mennä luokkaan ja haastaa oppilaita kertomalla mitä esimerkiksi turkistarhoilla tapahtuu, ja lähteä. Täytyy aina tarjota vaihtoehtoja: Me voimme olla tekemättä mitään, me voimme tehdä jotain, tai me voimme tehdä kaikkemme, ja näin se tapahtuu.”

Jutun alun tapausesimerkki humaanista kasvatuksesta on Zoe Weilin kirjasta The Power and Promise of Humane Education, 2004.

Animalian kouluvierailuilla pohditaan luonnon ja eläinten arvoa ja etiikkaa sekä mietitään, miten eläinten oikeudet ja ympäristönsuojelu kuuluvat yhteen. Luennoilla käsitellään kolmea teemaa: etiikkaa, tehotuotantoa ja turkistarhausta. Animalian kouluvierailuprojekti sai alkunsa yhteistyöstä Luonto-Liiton kanssa vuonna 2006. Viime vuosina Animalia on vieraillut noin sadassa koulussa lukuvuoden aikana. Suurin osa kouluvierailukutsuista on saatu yläasteilta ja lukioista uskonnon, elämänkatsomustiedon, filosofian ja biologian tunneille. Jos olet kiinnostunut tilaamaan kouluvierailijan kouluusi tai halukas osallistumaan kouluvierailijakoulutukseen, ota yhteyttä Animaliaan: nuoriso@animalia.fi. Koulutus on hyvä tapa oppia lisää eläinten oikeuksista ja ympäristönsuojelusta! Animalian tuottamaa luentomateriaalia voivat opettajien lisäksi käyttää myös ympäristökysymyksistä ja eläinten oikeuksista kiinnostuneiden nuorten ryhmien ohjaajat. Materiaaleihin voi tutustua netissä osoitteessa www.elaimetjaymparisto.fi. te

Tilaa Animaliasta Eläinten viikon uudet esitteet Sikaloita tonkimassa on Animalian ja SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liiton yhdessä laatima monikäyttöinen tietoja tehtäväpaketti yläasteille ja lukioihin. Kurkistus possujen elämään valottaa suomalaisten sikojen elämää alakouluikäisille: Vihkoset on suunniteltu ennen kaikkea biologian, maa- ja metsätalouden, yhteiskuntaopin, filosofian, äidinkielen ja kuvaamataidon opetukseen, mutta ne soveltuvat myös luonto- ja eläinaiheiseen kerhotoimintaan. Esitteitä voi tilata sähköpostitse osoitteesta animalia@animalia.fi. te

3 / 2010

Kuluttamisen

sietämätön

keveys Ympäristöä, kuten luonnonvaroja ja ilmastoa, säästävä kuluttaminen ei ole enää trendi: lähi- ja luomuruuan suosimisesta on tullut osa normaalia tiedostavaa kulutuskäyttäytymistä. Sosiaalista oikeudenmukaisuutta maailmankauppaan ajava reilu kauppakin on valtavirtaistunut. Joko nyt olisi eläinten vuoro? teksti tanja eskola kuvat istockphoto

yhä useampi suomalainen kuluttaja on huolissaan eläinten hyvinvoinnista, eikä syyttä: Parin viime vuoden aikana julkituotu eläinten kaltoinkohtelu muun muassa sika- ja turkistuotannossa on murentanut luottamustamme suomalaisen eläintuotannon korkeaksi uskottuun tasoon. Eivätkä tuotannosta vastaavat tahot, tuottajat, teollisuus tai lainsäätäjät ja sen valvojat, ole isommin kiirehtineet palauttamaan uskoamme parempaan. Mikä neuvoksi? Kuluttaminen on vallankäyttöä. Se, mitä ja miten me kulutamme, sanelee pitkälti sen, mitä ja millä tavoin valmistettuja tuotteita meille kaupoissa tarjotaan. Jokainen ostettu tai ostamatta jätetty tuote on kannanotto joko tuotantotavan puolesta tai sitä vastaan. Toisin sanoen, eettisen kuluttamisen kolmannen ulottuvuuden, eläinystävällisen kuluttamisen, aika on nyt, jos näin päätämme, sillä kuluttajina me olemme vallan kahvassa.

kuluttajakaan, joka on päättänyt olla sulkematta silmiään eläintuotteiden alkuperältä. On helppoa olla ajattelematta kaltaistamme mielihyvän ja kärsimyksen kokemiseen kykenevää, tuntevaa olentoa, tai sen elinoloja, kun katsoo kaupassa steriilin siistiä riviä eläinperäisiä elintarvikkeita. Tämän tietävät ja sen varaan laskevat elintarvikkeiden valmistajatkin myymällä meille pitkälle prosessoituja, kauniisti paketoituja tuotteita ja mielikuvia. Teollisuus on etäännyttänyt kuluttajia tietoisesti tuotteittensa alkulähteiltä, eivätkä kuluttajat ole panneet kehityssuuntaa pahakseen, sillä tutkimusten mukaan eläintuotteen yhdistäminen joskus eläneeseen eläimeen on kuluttajien mielestä epämukavaa. Tätä epäkohtaa korjaamaan on kehitetty tuotteita onnellisten kanojen munista happy mealeihin, joita ostamalla etäisyyden ottaminen eläimelliseen alkuperään on entistäkin helpompaa.

Alkuperä: eläimellinen Ensimmäinen askel kohti eläinystävällistä kuluttamista on eläintuotantoon liittyvien ongelmien tiedostaminen. Tiedon sanotaan lisäävän tuskaa, eikä siltä totisesti välty

Epämukavuus ei tapa, se ahdistaa Kuluttajan pitäminen pumpulissa on eläinten hyväksikäyttöön perustuvan teollisuuden elinehto. Ja niin kauan kuin kuluttajat viihtyvät puuvillaisissa peh-

3 /2 0 1 0

musteissaan, ei eläintuotannon epäkohtia liene kenenkään tarpeen korjata: eläimet itsehän eivät oloistaan valita. Kuluttajana oleminen, kuluttaminen, tuo kuitenkin mukanaan vastuun, vaikkei sitä moni tahtoisi ostostensa lisäksi kannettavakseen ottaakaan. Siksi silmät ummessa ostaminen on vastuun välttelemistä ja sen moraalisen kysymyksen kiertämistä, onko meillä oikeus käyttää eläimiä hyväksemme. Ja jos, niin millaisin ehdoin. Kissan nostaminen pöydälle, eli moraalisen ristiriidan kohtaaminen ahdistaa varmasti, muttei ole kuolemaksi, päinvastoin: Tietoisuuden kasvaessa lisääntyvät myös eläinystävällisen kuluttamisen keinot. Eläinystävällinen kuluttaja korvaa Eläinystävälliset vaihtoehdot ovat suoraviivaisia keinoja edistää eläinten hyvinvointia ja ne ovat myös askel oikeudenmukaisempaan maailmaan. Eikä eläinystävällisen kuluttajan elämä ole koskaan ollut helpompaa: Siinä missä kasvissyöjät ja vegaanit vuosikymmen, pari sitten luopuivat lihasta ja muista eläinperäisistä tuotteista, tänä päivänä eläintietoiset kuluttajat korvaavat. Eläinystävällisen kulutta-

Tutkimusten mukaan eläintuotteen yhdistäminen joskus eläneeseen eläimeen on kuluttajien mielestä epämukavaa.

3 / 2010

jan elämä on kaukana puutteesta, sillä elämäntapa edellyttää hyvästijättöä enää lähinnä vain omille ennakkoluuloille ja moraalisten ristiriitojen kanssa painiskelulle. Toinen etappi eläinystävällisen kuluttamisen valtatiellä on eläinperäisten raakaaineiden, tuotteiden ja palveluiden korvaaminen vaihtoehtoisilla. Irtiotto eläinkunnasta Eläinperäisiksi kutsutaan kaikkia sellaisia raaka-aineita, jotka ovat peräisin eläinkunnasta. Ilmeisemmät niistä ovat lähtöisin eläimistä, jotka on raaka-aineen hankkimiseksi teurastettu, kalastettu tai metsästetty. Myös sellaisiin tuotteisiin, joita varten eläimiä ei ole tarvinnut suoranaisesti tappaa, liittyy usein eläinten pitämistä kyseenalaisissa oloissa esimerkiksi kasvatuksen tai kuljetusten aikana, ja eläinten kannalta kyseenalaisen toiminnan tukemista. On selvää, että kasvisten, hedelmien, marjojen ja vihannesten lisääminen lautaselle ihan sellaisenaan edistää oman terveyden ohessa myös eläinten asiaa, ja

viikoittaisista kasvisruokapäivistä kiittää ilmastokin. Mutta oletko koskaan kokeillut, miltä murot maistuvat soija-, riisi- tai kauramaidon kera? Kasviperäisillä vaihtoehdoilla voi nykyään korvata lähes kaikki meijerituotteet, kuten maidon, kerman, juustot, jogurtit, jäätelöt, margariinit ja muut levitteet. Niin ikään lihaa korvaamaan on kehitetty elintarvikkeita jo niin moneen muotoon ja makuun, että ongelmaksi on muodostua valinnan vaikeus: Esimerkiksi soijasta ja vehnägluteenista eli seitanista on saatavilla leikkeitä, suikaleita, makkaroita, pyöryköitä, nugetteja, pihvejä, paisteja ja pateita niin tuore- kuin kuivatuotteena että pakasteena ja säilykkeenä. Murrettakoon siis jo myytti kasvissyöjistä salaatin tai porkkananpurijoina! Eläinystävällinen ruuanlaittaja ei tingi herkuttelusta tuutin vertaa. Tuska ei lisää tietoa, korista, lämmitä tai viihdytä Eläinystävällisyyttä ei mitata yksin ruuassa: eläinystävällinen kuluttaja karttaa

kaikkea teollisuutta, jonka nimissä tuotetaan eläimille kärsimystä. Eläinkokeita tehdään maailmassa kymmenillä, ehkä jopa sadoilla miljoonilla eläimillä monilla eri teollisuuden aloilla. Yritykset, joita yksittäisen kuluttajan on helpointa olla tukematta, ovat etupäässä kosmetiikan ja kemian alaan kuuluvia. Elintarvikkeiden tapaan, eläinystävällisellä kuluttajalla on viljalti valinnanvaraa eläinkokeettoman kosmetiikan ja hygieniatuotteiden, kuten meikkien, shampoiden ja hammastahnojen, sekä esimerkiksi kodinkemikaalien suhteen. Turkistarhaus on eläinkokeiden ohella eläinten hyväksikäytön muoto, jolle on vaikea antaa oikeutusta tai ymmärrystä, mutta on myös eläintuotteita, kuten nahkakenkiä ja laukkuja tai villaa, joiden käyttö jakaa eläinystävällisten kuluttajien mielipiteitä. Eikä sovi unohtaa, että me kuluttamme myös palveluja: Viihdeteollisuus, sirkushuvit eläintarhoineen, voivat harmittomasta ensivaikutelmasta huolimatta olla eläinten kannalta kyseenalaisia kulttuuriostoksia. Viimekädessä jokainen kuluttaja piirtää omat rajansa sinne, miten kauaksi hän haluaa itsensä eläinkunnan hyväksikäytöstä etäännyttää. Tärkenitä on, että eläinystävällinen kuluttaja tiedostaa ja valitsee, joka päivä. Veganismi on ruokavalio ja laajemmin ajateltuna elämäntapa, jonka perusajatuksena on pyrkimys välttää kaikenlaista eläimille vahingollista toimintaa. Tavoitteeseensa päästäkseen veganismin harjoittaja, vegaani, pidättäytyy kuluttamasta eläinperäisiä ruoka-aineita ja usein myös muita eläinperäisiä ja eläimillä testattuja tuotteita, kuten esimerkiksi nahasta tehtyjä vaatteita. Veganismia harjoitetaan tavallisimmin eettisistä syistä, mutta sitä perustellaan myös ekologisilla, terveydellisillä ja uskonnollisilla syillä. Veganismin leviäminen liittyy osaksi keskustelua nykyaikaisesta tehomaataloudesta. Eettisistä syistä harjoitettu veganismi perustuu spesismin vastustamiseen tai ajatuksiin eläinten oikeuksista. Vegaanien mielestä eläinten kyky tuntea kärsimystä ja mielihyvää velvoittaa kunnioittamaan niiden elämää siinä missä ihmistenkin. Lähde: Wikipedia

3 /2 0 1 0

Kirjavinkit Hellaton kokki

Eating Animals

Salo, Mea: Hellaton kokki. Raakaravintoa kasviksista. Kustannusosakeyhtiö Moreeni, 2010. 270 s.

Foer, Jonathan Safran: Eating Animals. Hacette Book Group Inc., 2009. 341 s.

kirja Elävä ravinto on aika pelottavaa, sillä kylmät jauhetut murekkeet ja hapatetut vihannekset ovat monille kovin erikoinen makumaailma. Mea Salon teos johdattaa kuitenkin uudenlaiseen kuumentamattoman kasvisruuan – raakaravinnon – maailmaan, jonne ensiaskeleet ovat elävää ravintoa helpommin otettavissa. Kirjan kannessa komeilee herkullinen avokado-herne-tilli-annos, joka on maustettu suolalla, sitruunalla ja mintulla. Mausteiden, samoin kuin aurinkokuivattujen tomaattien, oliivien ja vastaavien kuumentamattomien, mutta öljyisten ja suolaisten lisukkeiden hyväksyminen edesauttanee monien kokeiluja raa’an kasvisruuan parissa. Salo ei kutsu ruokaohjelmaansa paratiisiruuaksi syyttä, sillä Hellaton kokki paitsi herkuttelee ahkerasti hedelmillä, marjoilla ja niiden makeudella, myös muistuttaa kaiken elämän kunnioittamisesta: kaikki kirjan reseptit ovat vegaanisia. Kirjan opastavat osuudet ovat maltillisia, sallivia ja ymmärtäviä ja reseptit houkuttelevat kokeiluihin idättämisen ja liottamisen parissa. Kokonaisuus suurine kuvineen on sen verran houkutteleva, että kypsentämätöntä kasvisruokaa tekee mieli lisätä ruokavalioonsa jo sen herkullisuuden tähden, ei vain ollakseen parempi ihminen. salla tuomivaara

kirja Jonathan Safran Foer kirjoitti ensimmäisen ei-fiktiivisen teoksensa Eating Animals etsiessään vastausta kysymyksiin, miksi me syömme lihaa, ja söisimmekö me sitä, jos tietäisimme, kuinka se on lautasellemme päätynyt. Suurimmaksi motiivikseen ryhtyä kirjoittamaan kirjaa Foer kertoo tarhojen lukitut ovet. Miksi teolliset eläintuotantolaitokset pitävät ovensa lukittuina? Foer selvittää eläinasiaan liittyvää termistöä esittelemällä ne aakkosjärjestyksessä. Sen jälkeen puheenvuoro vaihtuu: sanansa sanovat niin eläintarhaajat kuin aktivistitkin. Foer pureutuu teolliseen eläintuotantoon, sen syntyvaiheisiin ja barbaariseen todellisuuteen varsin lakonisesti. Todistusaineistoihin turvautuen Foer paljastaa jopa sadismin, tietoisen kiduttamisen, olevan tavanomaista eläintuotannossa. Myös kalateollisuutta Foer kuvaa selkäpiitä karmivan realistisesti korostaen ihmisen irrationaalisuutta: Miksi koukussa rimpuilevaa, tukehtuvaa kalaa valokuvataan ilolla ja ylpeydellä? Harva tekisi samaa kissalle tai koiralle. Foer vertaa teollisuuden pyrkimyksiä edistää eläinten hyvinvointia 1800-luvun orjuuden puolestapuhujien ehdotuksiin parantaa orjien elinoloja. Parannukset eivät poista perimmäistä vääryyttä. Eläinten hyväksikäyttö on väärin, ja lopetettava. beryl furman

3 / 2010

Animalia testaa

teksti tanja eskola

Vegaaniset hammastahnat Eläinystävällisellä kuluttajalla on hammastahnaostoksilla mistä valita, vaikka toisinkin voisi luulla. animalian raati teki kesällä tuttavuutta

varsin yleishyödyllisen hygieniatuotteen, hammastahnan, kanssa. Testattavaksi poimittiin kuusi Suomessa myytävää luonnollisista raaka-aineista valmistettua vegaanista tahnaa. Karmea kokemus vs. peruselämys Vegaaniset tahnat erottaa tavallisista hammastahnoista kasviperäisyyden lisäksi niiden lisä- ja säilöntäaineettomuus. Luonnosta peräisin olevat ja usein myös luon-

I SUOSIKK IN EDULLIS

EDULLIS

KALLEIN

I INHOKK KALLEIN

nonmukaisesti viljellyt raaka-aineet ihastuttivat ja vihastuttivat: Eteerisistä öljyistä makunsa saavia tahnoja moitittiin yhtäältä tunkkaisiksi ja hippimäisiksi, kun taas toisaalla fenkolin anismaisuus ”räjäytti tajunnan”. Testin ylivoimaiseksi suosikiksi nousi brittiläinen hammastahnavalmistaja Kingfisher, joka tahnat vakuuttivat raatilaiset paitsi koostumuksellaan (sopivan vaahtoavia) myös jälkimakunsa puolesta (puhdas ja raikas). Kingfisher pätee myös

Tuote ja saatavuus

hinnallaan, sillä sen tuotteet olivat reilusti kilpakumppaneitaan edullisempia. Merkki on myös ainoa, jolla on valmistusmaansa hammaslääkäriliiton suositus. Keskikastiin sekä hintansa, että pistesijansa puolesta sijoittuvalla Urtekramilla on laajin makuvalikoima: Suomessa on saatavilla ainakin viisi valmistajan seitsemästä makuvaihtoehdosta. Häntäpäähän jäivät Weledan luomutahnat, jotka olivat yhdelle testaajista suorastaan ”karmea kokemus”.

Raadin kommentit

Kingfisher: Fenkoli Pisteet: 4,2 / 5 Saatavuus: Punnitse ja Säästä, Vegetukku Hinta: 3,20€ / 100ml (32€/litra)

”Maku raikas ja voimakas, lakritsainen.” ”Tuotti hyvän vaahdon.” ”Anis, rajua. Ei suositella amatööreille.”

Kingfisher: Mint Pisteet: 3,8 / 5 Saatavuus: Punnitse ja Säästä, Vegetukku Hinta: 3,20€ / 100ml (32€/litra)

”Paras koostumus.” ”Tuntui puhtaalta ja raikkaalta pesun jälkeen.” ”Hyvä peruselämys.”

*Urtekram: Aloe Vera Pisteet: 2,3 / 5 Saatavuus: Ekokaupat ja vegaanisia tuotteita myyvät verkkokaupat Hinta: 4,5€ / 75ml (60€/litra)

”Maku outo, mutta mieto.” ”Ei jäänyt erityisen puhdas fiilis.” ”Suutuntuma oli äärimmäisen minimalistinen.”

*Urtekram: Minttu ja vihreä tee Pisteet: 1,8 / 5 Saatavuus: Ekokaupat ja vegaanisia tuotteita myyvät verkkokaupat Hinta: 4,5€ / 75ml (60€/litra)

”Mitäänsanomaton.” ”Katoaa pestessä.” ”Tunkkainen jälkimaku paljastaa, että kyseessä on hippitahna.”

*Weleda: Ratanhia Pisteet: 1,6 / 5 Saatavuus: Ekokaupat ja vegaanisia tuotteita myyvät verkkokaupat Hinta: 6,90€ / 75ml (92€/litra)

”Väriltään epäilyttävä.” ”Vähän kämäinen.” ”Kai tämä nyt menee enemmän raikkauden kuin tunkkaisuuden puolelle.”

*Weleda: Salt Pisteet: 1 / 5 Saatavuus: Ekokaupat ja vegaanisia tuotteita myyvät verkkokaupat Hinta: 6,90€ / 75ml (92€/litra)

”Tahmeaa ja omituisen väristä, ei vaahtoa.” ”Rakeinen ja kuiva koostumus.” ”Poltti suuta.” ”Huomattavan pahaa.”

*luomutahna, ei sisällä fluoria

Hammastahnojen hinnat saattavat vaihdella myymälöittäin, joten jutussa esiintyvät hinnat ovat viitteellisiä. Testitahnat hankittiin Ruohonjuuresta ja Ekolosta sekä Punnitse ja Säästä -ketjun Hämeentien myymälästä Helsingistä kesäkuussa. Sekä Kingfisher että Urtekram kuuluvat Animalian eläinkokeettoman kosmetiikan listalle. Luonnonkosmetiikkaa valmistavalla Weledalla on ns. BDIH -sertifikaatti, jonka vaatimukset eläinkokeettomuudesta eroavat osin Animalian käyttämästä eläinkokeettoman kosmetiikan HCS -standardista. Lisää tietoa osoitteessa animalia.fi/kosmetiikkalista. 18

3 /2 0 1 0

6-vuotias Eppu on yksi Etsijäkoiraliiton kokeneimpia koiria. Epun ansioluettelossa on jo yli 70 etsintää, joissa on haettu koiria, kissoja, kilpikonnia, hevosia, ihmisiä ja käärmeitä. Moni karkulaisen omistaja yllättyy, kun etsijänä on pieni kääpiösnautseri, mutta tässä lajissa ei koolla tai rodulla ole väliä. Hyvä nenä ja työmotivaatio ratkaisee!

teksti laura uotila kuvat etsijäkoiraliitto

Etsijäkoira auttaa karkulaiset kotiin Lemmikki kuin lemmikki voi ottaa jalat alleen. Yleisimmin omille teilleen lähtevät kissat ja koirat, mutta tavatonta ei ole joutua etsimään karkuun karanneita kilpikonniakaan. Moni reissaaja palaa itse kotiin, mutta osan löytämisessä tarvitaan etsijäkoirien ja karanneiden lemmikkien etsintään perehtyneiden ihmisten apua.

3 /2 0 1 0

lemmikkien karkaamisen sesonkiaikaa

on kesä. Lämmin sää ja tuoreet tuoksut houkuttelevat erityisesti koiria ja kissoja karkuteille. Ilmojen lämmetessä alkaa myös kilpikonnien karkaussesonki, kun konnia päästetään ulkoilemaan eikä niitä vahdita tarkasti. Mainettaan nopeammat veijarit osaavat Etsijäkoiraliiton aktiivi Lena Lundellin mukaan myös kaivautua maan alle. Toinen piikki erityisesti koirien karkaamistilastoissa on Lundellin mukaan uusivuosi: Jokainen vuodenvaihde aiheuttaa lukuisia säikähdyksiä ja karkaamisia, kun ilotulitteiden pauke saa koirat suunniltaan. Karvaiset ammattilaiset hajujahdissa Jos lemmikki lähtee karkuteille, voi arvokasta apua ja neuvoja saada Etsijäkoiraliitolta. Etsijäkoiraliitto on yhdistys, joka kouluttaa koiria ja niiden ohjaajia etsimään karanneita lemmikkejä. Hajutunnistuskoirat ovat perusteellisen koulutuksen ja tasotestit läpäisseitä ammattilaisia, jotka osaavat etsiä karkulaisia niiden yksilöllisen hajun perusteella. Liiton kouluttamat etsintäkoordinaattorit ovat karvaisten ammattilaisten tapaan koulutettuja ja testattuja auttajia, jotka ovat etsinnöissä apuna silloinkin kun koirakkoa ei tarvita. Monen karkulaisen kiinnisaamisessa etsijäkoirasta on kuitenkin ollut korvaamatonta apua, kun pelokas eläin on jäänyt piileskelemään ihmissilmän huomaamattomiin. Lena Lundellin mukaan kesykin koira voi puolessa tunnissa muuttua ihmisiä vältteleväksi olennoksi, kun säikähdys ja selviytymisen tarve muuttavat sen käyttäytymistä.

Etsijäkoiraliitolle tulee vuosittain noin 5000 katoamisilmoitusta. Kadonneista noin 60 % on kissoja, 35 % koiria ja loput 5 % kilpikonnia ja hevosia

Etsijäkoira tarvitsee haisteltavakseen karanneen lemmikin makuualustan, kaulapannan tai muun eläimen kanssa paljon kosketuksissa olleen esineen. Haistelun jälkeen etsijäkoira lähtee etsimään oikeaa jälkeä, ja jäljen löydyttyä alkaa seurata sitä. Koirat koulutetaan siten, että ne ilmaisevat karkurin kohteliaan välimatkan päästä, joten karkulaisen kiinniottaminen jää kuitenkin aina ihmisten vastuulle. Etsijäkoiran kouluttaminen kestää vähintään kaksi vuotta. Koira voi olla rotukoira tai monirotuinen. ”Oikeastaan kurssille pääsevät kaikki koirat, jotka ovat edes sen verran sosiaalisia, etteivät rähise muille. Etsintävalmiin koiran on oltava hyvähermoinen, jotta se sietää erilaiset häiriöt, joita ympäristössä voi tulla vastaan”, Lena Lundell kertoo. Myös koiran ohjaajalta vaaditaan hyviä hermoja, peruskuntoa sekä koiranlukutaitoa. Suomessa on tällä hetkellä 17 hyväksyttyä etsijäkoiraa, ja koko toiminta on varsin ainutlaatuista, sillä ainoastaan USA:ssa on samantyyppistä koulutusta. Älä päästä karkuun Jokainen toivoo, ettei oma kissa tai koira pääsisi livahtamaan karkuteille. Suurin osa karkureissuista pystyttäisiinkin estämään ennakoimalla: Vapaana ulkoiluttaminen kannattaa tehdä vain aidatulla alueella, ja aitaukset ja häkit on pidettävä hyvässä kunnossa, jotta aitojen ylittäminen tai alittaminen ei onnistuisi. Moni kissa on karannut myös verkottamattomilta ja lasittamattomilta parvekkeilta, eikä kissojakaan tulisi päästää ulkoilemaan irrallaan ilman valvontaa. Erityistä huomiota karkaamisen estämiseen kannattaa kiinnittää silloin, kun kotiin muuttaa uusi eläin, sillä löytökoirilla ja -kissoilla kestää aina aikansa, ennen kuin ne sopeutuvat uuteen elämään. Kun sidosta eläimen ja ihmisen välille ei vielä ole muodostunut, voi eläin karata lähes yllättäen. Myös kiinnisaaminen voi olla hankalaa, kun kukaan ihminen ei ole vielä muodostunut tutuksi. Uuteen kotiin tulleiden lemmikkien kohdalla kannattaa erityistä huomiota kiinnittää myös ulko-ovien ja ikkunoiden kunnolliseen sulkemiseen, sillä yllättävän moni koira ja kissa osaa avata it-

Mitä tehdä, jos koira karkaa?

1 2

Jätä katoamispaikalle oma hajusi (esim. sukka tai paita) ja koiran lempiruokaa. Ilmoita katoamisesta tehokkaasti (katoamiskunnan sekä naapurikuntien löytöeläinhoitolat, poliisi, kadonneet-palstat internetissä, sekä katoamisalueen ilmoitustaulut, lyhtypylväät jne., paikallisradio, taksit) Grillaa katoamispaikalla voimakkaasti tuoksuvaa ruokaa (mikäli paikka on koiralle turvallinen). Se houkuttelee karkulaisen usein takaisin. Tee hajujälkiä, jotka johtavat kotiin: kävele n. 1 km etäisyydeltä turvallisia reittejä pitkin suoraan kotiin, eri ilmansuunnista. Ota karkurin haju (esim. kaulapanta, makuualusta tai lelu) talteen etsijäkoiran varalta. Jos näet karkurin, käyttäydy hyvin rauhallisesti, jotta se ei pelästy enempää. Jos koiran kiinnisaaminen tuntuu mahdottomalta, kysy apua Etsijäkoiraliitosta.

3 4 5 6 7

se ovet. Ikävän yleinen karkaamistapa on myös kaulapannan tai hihnan pettäminen. Myös kelatalutinten eli flexien käyttöä kannattaa välttää uuden lemmikin ulkoiluttamisessa, sillä ne lipeävät helposti kädestä ja säikäyttävät eläimen karkuteille hakkaamalla maahan kovalla paukkeella. Etsijäkoiraliitto ylläpitää sivustoja, joilla voi ilmoittaa kadonneesta tai löytyneestä lemmikistä ja joilla eläinsuojeluyhdistykset ja löytöeläintalot voivat etsiä uusia koteja kodittomiksi jääneille eläimille. Tutustu netissä: www.etsijakoiraliitto.fi, www.karkulaiset.fi, www.kodittomat.fi. 3 / 2010

Eläinotoksia

Animalian kesän 2010 valokuvauskilpailun satoa

Animalia järjesti kesän kunniaksi valokuvauskilpailun, johon otti osaa parisenkymmentä valokuvaajaa noin 50 eläinaiheisella otoksellaan. Tuotantoeläinten arkea -sarjan voitti sika-aiheisella kuvallaan Wilhelmiina Keränen. Kilpailun tuomaristo kehui Keräsen kuvaa laadultaan erinomaiseksi otokseksi, josta välittyy voimakas kontakti eläimeen: ”Istuu hyvin sarjaan, koska kuvasta välittyy myös tietty surumielisyys. Verkko tosin viittaa siihen, että kuva ei ole tavanomaisesta tuotantosikalasta.” Eläimen ja ihmisen suhdetta kuvasi raadin mielestä koskettavimmin Minna Hjort otoksellaan Mies ja lintu. Raati ylisti kuvan loistavaa tunnelma ja intensiivisyyttä. ”Varikset ovat useimpien halveksimia eläimiä, mutta kuva osoittaa, että myös ns. roskaeläintä voi arvostaa.”

Tuotantoeläinten arkea Voittajakuvan ottaja Wilhelmiina Keränen

Vapaan sarjan voittajaksi raati valitsi Jorma Viitaniemen Ketunpoikaset. ”Voi kunpa jokainen ketunpoika saisi hämmästellä maailmaa vapaana verkkohäkin sijasta.” Kunniamaininnalla kilpailun tuomaristo halusi muistaa Katinka Happoa, jonka kilpailukuva sarjassa Eläin ja Ihminen on herkkä ja lämmin tuokiokuva kahden lajin välisestä ystävyydestä, molemminpuolisesta luottamuksesta ja kiintymyksestä. Animalia kiittää lämpimästi kaikkia kilpailuun osallistuneita! tanja eskola

Tuotantoeläinten arkea Anne Saarinen Eläin ja ihminen Mira lappalainen

3 /2 0 1 0

Vapaa sarja Voittajakuvan ottaja Jorma Viitaniemi

Vapaa sarja Johanna Amnelin

El채in ja Ihminen Voittajakuvan ottaja Minna Hjort

Vapaa sarja Viivi Tuominiemi

Tuotantoel채inten arkea Eva Malkki

Kunniamaininta El채in ja Ihminen -sarjassa Katinka Happo

3 // 2010 3 2010

Suurten yksiköiden on jo todettu lisänneen eläintautien esiintymistä ja lääkkeiden käyttöä tiloilla.

Suurtilat lisääntyvät kohisten Suomessa Suomi ei ole jäänyt jälkeen maatalouden kehityksessä: Kotieläintilojemme koot kasvavat huomattavaa vauhtia, mikä tarkoittaa tilojen lukumääräistä vähenemistä, mutta tilakohtaisten eläinmäärien lisääntymistä. Enää eivät ole Suomessakaan harvinaisuuksia yli 100 lehmän navetat tai tuhansien sikojen sikalat – kymmenien tuhansien lintujen kanaloista ja broilerihalleista puhumattakaan. teksti ja kuvat laura uotila eläinmäärien kasvattaminen tarkoittaa lähes poikkeuksetta myös tuotantotilojen uudistamista. Eläinten kannalta tämä on usein hyvä asia: vanhat, huonokuntoiset ja ahtaat rakennukset poistetaan käytöstä siirryttäessä uusiin, paremmin toimiviin rakennuksiin, jolloin esimerkiksi suurin osa lypsylehmistä pääsee parsinavetoista pihattoihin. Sikaloissa ja kanaloissa rakenteelliset muutokset ovat usein vähäisempiä, mutta uudet tuotantotilat takaavat silti yleensä muun muassa paremman ilmanlaadun, millä on suuri vaikutus sekä sikojen hännänpurennan että kanojen kannibalismin vähentymiseen.

Laiduntavat lehmät katoavat Suo siellä, vetelä täällä: Kun lehmämäärät kasvavat ja eläimet siirretään pihattonave24

3 /2 0 1 0

toihin, loppuu niiden laidunnus valtaosalla tiloista. Syy tähän on yleensä riittävän suuren laidunmaan puute ja suurten eläinmäärien siirtelyn vaikeus: Helpommaksi tulee ruokkia eläimet sisätiloissa, kuin ohjailla suurta laumaa laitumen ja navetan välillä. Lakikaan ei valitettavasti ulota kesäistä laidunnusvelvoitetta kuin parsinavetoissa pidettäviin lypsynautoihin. Keskimääräisellä suomalaisella maitotilalla on silti vielä vähän lehmiä naapurimaihimme verrattaessa. Tuotosseurantaan kuuluvilla suomalaistiloilla on keskimäärin noin 28 lehmää. Vastaava luku Ruotsissa on jo 61 lehmää ja Tanskassa peräti 135 lehmää. Suomessa yli sadan lehmän tiloja on yhä vähän, vaikka viime vuosina niitäkin on perustettu: kaikkiaan 122 suomalaisella tilalla lypsää yli sata lehmää.

Hyvä paha teknologia Kasvavat eläinmäärät vaativat huomattavaa automaatioon siirtymistä, jotta toiminta olisi taloudellisesti kannattavaa. Maitotiloilla se tarkoittaa yleensä lypsyn, ruokinnan ja lannanpoiston automatisointia. Myös suurilla sikatiloilla ja kanaloissa teknologia hoitaa yleensä vastaavanlaiset tehtävät. Automaattiset järjestelmät tarkkailevat myös ilmanlaatua ja hälyttävät, mikäli jotain epätavallista havaitaan eläintilan pitoisuuksissa tai järjestelmien toiminnassa. Mutta tekniikkakin voi pettää: Vakavia tilanteita on syntynyt esimerkiksi lypsyroboteissa, joihin eläimet ovat jääneet jumiin. Lukkiutunut portti on estänyt lehmiä poistumasta altistaen ne pitkäksikin aikaa sähköiskuille, joita robot-

Suurtilat herättävät närää – lupa haussa 56 000 eläimen megasikalalle

ti antaa lehmille poistumisen merkiksi. Rikkoutuneet ilmanvaihtojärjestelmät voivat aiheuttaa tukehtumiskuolemia tuhansille eläimille. Teolliset kanalat, sikalat ja broilerihallit ovat usein täysin koneellisen ilmastoinnin varassa, ja jos järjestelmään tulee häiriö, voi kerralla tukehtumiseen tai lämpöhalvaukseen kuolla tuhansia eläimiä. Mutta toki teknologian kehityksellä on hyvätkin puolensa. Ihannetilanteessa se sekä lisää eläinten hyvinvointia että helpottaa eläintenhoitajan työtä vapauttaen enemmän aikaa eläinten tarkkailuun – edellyttäen, että aika todella käytetään siihen. Lypsy- ja ruokinta-automaatit mahdollistavat eläinten yksilöllisen tarpeen mukaan ajoitetut toiminnot, kuten lypsyn tai ruokailun silloin, kun se eläimestä itsestään tuntuu sopivimmalta. Ruokintaasemat voivat huolehtia tunnistusmerkkien avulla eläinten yksilöllisestä ruokinnasta, mikä estää vahvempia eläimiä syömästä alempiarvoisten annoksia. Tarkkailu nopeuttaa ongelmien havaitsemista Suurtilat mittaavat tarkasti työnteki-

jöidensä työaikaa ja saavutettua työtulosta. Työntekijöitä on tiloilla yleensä useampia, mutta valtavista eläinmääristä johtuen hoidettavien määräkin lisääntyy huomattavasti hoitajaa kohden. Useampi valvova silmäpari edesauttaa ongelmien havaitsemista eikä yhden ihmisen väsyminen tai sairastuminen pääse vaikuttamaan eläinten kohteluun yhtä voimakkaasti kuin tiloilla, jotka ovat vain yhden hoitajan tai tilallisen varassa. Tuotannon tehostuminen johtaa myös siihen, että eläimiä kuljetetaan yhä enemmän tilalta toiselle, vaikka kuljetusten tiedetään aiheuttavan eläimille poikkeuksetta stressiä. Esimerkiksi lihanautoja kasvatetaan kolmivaiheisesti: vasikka siirretään ensin synnyintilaltaan välikasvattamoon, ja myöhemmin loppukasvattamon kautta teurastamolle. Korkeampien kotieläin- ja teurastustukien vuoksi vasikoita tiedetään kuljetettavan Etelä-Suomesta Pohjois-Suomeen saakka loppukasvatukseen. Suurten yksiköiden on myös todettu jo nyt lisänneen eläintautien esiintymistä ja siten lääkkeiden käyttöä tiloilla.

Suomessa on käynnissä useita suurtilahankkeita. Eniten julkisuutta lienee saanut Koskelle suunnitteilla oleva jättisikala ja -broileritila, johon laajimmillaan rakennettaisiin tilat 56 000 sialle ja 500 000 broilerille. Koska hanke herätti suurta vastustusta eläinsuojelijoiden keskuudessa, kutsuivat koskelaisen Farmi Nummelan omistajat Animalian ja SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liiton edustajat vierailemaan tilalla. Kutsu oli poikkeuksellinen, sillä kovasta yrityksestä huolimatta mikään muu sikatila ei ole huolinut eläinsuojelujärjestöjen edustajia vierailulle, vaikka tilalliset ovatkin viime aikoina kovin korostaneet avoimuutta eläintenkasvatuksen suhteen. Suuresta koostaan huolimatta Farmi Nummela yrittää panostaa eläinten hyvinvointiin tulevassa laajennuksessaan. Esimerkiksi emakoita ei tulla pitämään porsimishäkeissä eikä karjuja kastroida kirurgisesti. Tilan lihasioilla on jo nyt lakisääteistä minimiä enemmän tilaa ja väljemmät olot tulevat jatkumaan myös tulevaisuudessa. Sioilla ei juurikaan esiintynyt hännänpurentaa tai muuta epänormaalia käyttäytymistä, joten näillä mittarilla arvioiden eläinten hyvinvointi vaikuttaisi olevan tilalla kohtuullisen hyvällä tolalla. Massiiviset suurtilat eivät siis välttämättä heikennä eläinten hyvinvointia, jos niiden toiminnassa otetaan käyttöön eläinten hyvinvointia tutkitusti parantavia ratkaisuja. On kuitenkin muistettava, että suurtilat kasvattavat aina riskejä, sillä onnettomuuden tai häiriön sattuessa kärsimään voi joutua satoja tuhansia eläimiä. Suurtilat luovat myös pohjaa mahdollisimman halvoille eläinperäisille tuotteille ja niiden kasvavalle kysynnälle, vaikka globaalin tavoitteen tulisi olla täysin päinvastainen. Suurtilat johdattavatkin meitä yhä enemmän siihen ajatteluun, että eläin on pelkkää massaa raaka-aineen tuotantoa varten – ilman minkäänlaista yksilöllisyyttä. lu

3 / 2010

Miten voin toimia

Koonneet Tanja Eskola ja Laura Uotila

Osallistu Animalian kampanjoihin Facebookissa animalia toimii ja tiedottaa aktiivisesti Facebookissa neljällä eri fanisivulla. Yhteensä jo yli 20 000 eläintenystävää on osallistunut Animalian kampanjoihin suomalaisten suosimassa sosiaalisessa mediassa kannustaen ja keskustellen ajankohtaisista asioista eläinsuojelun ja -oikeuksien sekä kasvissyönnin ja eettisen kuluttamisen saralta.

www.facebook.com/ elainkokeetonkosmetiikka

www.facebook.com/animaliary

Animalian yleissivulla sekä tiedotetaan Animalian tapahtumista että uutisoidaan ja kommentoidaan Suomen ja maailman menoa tarkastellen asioita ja ilmiöitä eläinten hyvinvointia edistävästä näkökulmasta.

Kosmetiikan eläinkokeet puhututtavat Animalian koe-eläinaiheisen sivun aktiiveja. Sivulla keskustellaan eläinkokeiden etiikasta ja vaihdetaan vinkkejä eläinystävällisistä kosmetiikkamerkeistä.

tantoa, lainsäädäntöä, yleistä mielipideilmastoa tarhauksesta sekä tietysti turkiseläinten oloja meillä ja muualla.

www.facebook.com/ turkistarhatonsuomi

www.facebook.com/ saastapossu

Animalian suosituin kampanjasivu ajaa turkiseläinten asiaa. Jo yli 10 000 suomalaista on yhtynyt Turkistarhaton Suomi 2025 -kampanjan vaatimukseen kieltää turkistarhaus maassamme! Sivulla seurataan tiiviisti turkisteollisuutta ja -tuo-

Säästä Possu! puhuu sikojen puolesta. Kesän 2010 kampanjasivulla keskitytään eläintuotannon ajankohtaisaiheisiin Suomessa ja EU:ssa valottamalla nykymuotoista kotieläintuotantoa ja pohtimalla, kuinka tuotantoeläinten oloja tulisi parantaa. te

Sika-asiaa Muistoja Animaliasta Eläinten viikolla vuosien varrelta?

Eläinsuojelua ja elävää musiikkia Helsingissä

eläinten viikkoa viete-

animalia täyttää ensi vuonna 50 vuot-

animalia on mukana 19. syyskuuta jär-

tään 4.–10. lokakuuta. Tämän vuoden teemaeläimeksi on valittu sika, eli Animalian ja SEYn kesäkuussa käynnistämä Säästä Possu! -kampanja saa jatkoa. Sikaloita tonkimassa on Animalian ja SEYn laatima monikäyttöinen tietoja tehtäväpaketti yläasteille ja lukioihin. Se tarjoilee perustietoa sioista eläiminä ja kertoo sikojen hyvinvointiongelmista ja kasvatuksen käytännöistä Suomessa. Kurkistus possujen elämään valottaa sikojen elämää alakouluikäisille. Vihkoset on suunniteltu ennen kaikkea peruskoulu- ja lukio-opetukseen, mutta ne soveltuvat myös luonto- ja eläinaiheiseen kerhotoimintaan. Eläinten viikon tiimoilta julkaistaan myös uudet sikatieto.fi -nettisivut, jotka sisältävät tutkimuksiin perustuvaa tietoa muun muassa sikojen käyttäytymisestä, sikaloiden olosuhteista ja hyvinvointiongelmien korjaamisesta. Vihkosia voi tilata tai noutaa veloituksetta Animalian toimistolta, animalia@animalia.fi tai p. (09) 720 6590. te

ta! Pyöreitä vuosia juhlistaakseen Animalia julkaisee teoksen, joka kokoaa järjestön historian yksiin kansiin. Löytyykö arkistoistasi valokuvia, muistoistasi hyviä tai opettavaisia kertomuksia Animalian tai sen edeltäjän Koe-eläinten Suojelu ry:n toiminnasta? Kaipaamme nyt jäsenistömme materiaalia ja muistoja vuosien varrelta: Jos voit lainata arkistojesi aarteita käyttöömme, otathan yhteyttä! Juhlavuoden tapahtumista tiedotamme seuraavassa lehdessä! lu

jestettävässä Eläinsuojelutapahtumassa Helsingin Pakilassa, jossa erilaiset eläinsuojelun ammattilaiset ja eläinsuojelujärjestöt esittelevät toimintaansa. Tapahtuma huipentuu Thomas Lundinin ja Calle Pettersonin hyväntekeväisyyskonserttiin, jonka lipputulot jaetaan tapahtumassa mukanaolevien eläinsuojelujärjestöjen kesken. Lippuja ja lisätietoja tapahtumasta voi kysellä osoitteesta kristina.forsstrom@elisanet.fi. Konserttia lukuunottamatta tapahtumaan on vapaa pääsy. lu

3 /2 0 1 0

Eläinystävällisiä asianajopalveluja! Asianajotoimisto Streng Ky Lapinlahdenkatu 27, 00180 Helsinki P. 09 7269 6730, Fax 09 6227 6228 joonia.streng@strenglaki.fi www.strenglaki.fi

Tehtyä ja tapahtunutta

Koonneet Tanja Eskola ja Laura Uotila

eläinsuojeluliitto Animalian toi-

minnanjohtaja Salla Tuomivaara valittiin eläinsuojelujärjestöjen eurooppalaisen kattojärjestön Eurogroup for Animals:n hallituksen (executive committee) jäseneksi. Kaksivuotiselle toimikaudelleen Tuomivaara valittiin järjestön vuosikokouksessa Brysselissä kesäkuussa. Eurogroup for Animals on vuonna 1980 perustettu EU-vaikuttamiseen kes-

kittyvä eläinsuojelun asiantuntijajärjestö. Järjestö on 30-vuotisen historiansa aikana onnistunut ajamaan läpi useita EU-tason uudistuksia eläinsuojelulainsäädännössä. Eurogroupilla on laaja tieteellinen ja käytännön asiantuntemus eläinten hyvinvointiasioissa ja se toimii eri puolilla Eurooppaa sijaitsevien jäsenjärjestöjensä edustajana Brysselissä. te

Animalian toiminnanjohtaja Salla Tuomivaara, hallituksen varapuheenjohtaja Sami Säynevirta ja Juliana von Wendtin säätiön entinen toiminnanjohtaja, Animalian pitkäaikainen aktiivi Riitta Salmi iloitsevat Sallan hallituspaikasta kesäkuisessa Brysselissä.

Vegfest 2010 villitsi

Rauhaa eläimille ja ihmisille – Animalialla leirien kesä animalia järjesti elokuussa yhdessä Sa-

dankomitean kanssa (Väki)vallattomatleirin Porvoossa. Leirin tavoitteena oli tarkastella eläin- ja rauhanliikkeitä sekä etsiä niiden yhteneväisyyksiä. ”Yhteistä on melko paljon”, vahvisti Salla Tuomivaara, joka alusti leirillä eläinliikkeestä. ”Läpi vuosisatojen monia kansalaistoimijoita on kiinnostanut sekä eläinten hyvinvoinnin parantaminen että rauhankysymykset”. Vierailu luomulammastilalle oli monesta mukava kokemus, mutta mieleenpainuvin ohjelmanumero oli Pekka Haaviston hieno esitelmä Sudanin ja Somalian rauhanneuvottelujen kiemuraisuudesta. Ohjelman lomassa nautittiin saunasta,

leo mille

Animalian Salla Tuomivaara edustaa suomalaista eläinsuojelua Euroopassa

merestä ja mainiosta vegaaniruuasta. Ehkä hienointa oli huomata, kuinka tuoreemmat kansalaisaktivistit innostuivat samanhenkisten ihmisten löytämisestä. Nämä ihmiset tulevat muuttamaan maailman. Animalian leirikesä jatkui myöhemmin elokuussa omalla leirillä Espoon Nuuksiossa, jossa keskusteltiin Animalian toiminnasta ja eläinsuojelusta luonnosta nautiskellen. Leirillä kokoontuivat myös sekä Animalian hallitus että alueosastot. olli hämäläinen

Eläinystävällisen kuluttajan valinta

Ruusulankatu 19, Helsinki. Avoinna: ma–ke 14–18 ja la 10–14. Nettikauppa: www.helunanetti.com • Vegetarian Shoes, Novacas ja Ethical Wares kengät • Runsaasti Animalian kosmetiikkalistalla olevien yritysten tuotteita kuten Lifehair, Beauty Without Cruelty, Crazy Rumors, Faith in Nature, Jason Natural, SpaRitual • Kaikki tuotteet soveltuvat myös vegaaneille • Myymälässä sama valikoima kuin nettikaupassa

Jäsenedut: Animalian jäsenkortilla alennusta kaikista Animalian kosmetiikkalistalla olevien yritysten tuotteista 0,50 euroa/tuote. Ei koske nettikauppaa. Nettikaupassa yli 30 euron tilauksista Animalian jäsenille ilmainen Crazy Rumorsin huulirasva. Mainitse tilauksen lisätietokentässä, että olet Animalian jäsen.

toukokuussa toista kertaa järjestetty kasvissyöntitapahtuma Vegfest keräsi Tampereen keskustorin täyteen sekä yleisöä, järjestöjä että ruoka- ja muita tuotemyyjiä. Tapahtuman tarkoituksena oli tutustuttaa ihmisiä kasvisruuan maailmaan ja samalla jakaa monipuolista aihepiiriin liittyvää tietoa. Animalia oli yksi tämänvuotisen Vegfestin pääjärjestäjistä, ja osallistui sen ohjelmaan puheenvuoroillaan ja infoteltallaan. Menestyksekkään festivaalin johdosta jatkoa kasvissyöntitapahtumalle seurannee kahden vuoden päästä. laura uotila

Paras juttu numeron 2/2010 parhaaksi jutuksi äänestettiin kirjoitus ”Sika – Inhimillinen eläimeksi”. Ääniä saivat myös Vegaanimakkaratesti, artikkeli vapaaehtoisista eläinsuojeluvalvojista sekä kasvisruokapäiväkeskustelua kommentoinut ”Paha, paha porkkana.” Kesäpaita-arvonnassa onni suosi Sari Vahtolaa Oulusta. Kiitos kaikille osallistuneille!

Mikä on tämän lehden paras juttu? Kerro mielipiteesi 20. lokakuuta mennessä, niin olet mukana Animalian Pure Vege -paidan arvonnassa. Kerro vastauksesi yhteydessä myös toivomasi paitamalli ja sen koko. Lähetä vastauksesi, nimesi ja osoitteesi Animaliaan joko sähköpostitse lehti@animalia.fi tai postitse Animalia, Porvoonkatu 53, 00520 Helsinki. te 3 / 2010

Vegepalsta

Pikkupurtavaa syysillanistujaisiin reseptit ja kuvat hanna bärlund

Pimenevät syysillat ovat kuin luotuja illanistujaisiin hyvässä seurassa pienen suolaisen naposteltavan kera. Ruokaisa kikherne-bulgursalaatti juhlistaa modernilla tavalla satokauden herkullisimpia kasviksia. Ja jos sienimetsällä on onnistanut, palttoonnappien suolasienet kannatta korvata tuoreilla haperoilla, rouskuilla tai kantarelleilla! Suun makeaksi – ja siniseksi – saa perinteisellä muruisalla marjapiirakalla, jonka kruunaa mehevän mustikan ja pirteän puolukan ikiaikainen liitto.

3 /2 0 1 0

Kikherne-bulgursalaatti n. 10 hengelle

Palttoonnapit pehmeällä sienija pähkinäisellä tofupaprikatäytteellä n. 45 kpl

4 dl bulguria 9 dl vettä (tai pakkauksen ohjeen mukaan) 4 tl kasvisliemijauhetta 1 sipuli 200 g kaalia 3 valkosipulinkynttä oliiviöljyä paistamiseen 1 tl rouhittua mustapippuria 4 dl keitettyjä kikherneitä 2 porkkanaa 1 paprikaa 1–2 tl suolaa 2 dl herneitä 3 tl sambal oelek chiliä 2 tl currytahnaa sitruunamehua 3–4 rkl oliiviöljyä 2–3 rkl balsamico viinietikkaa tuoretta persiljaa cashewpähkinöitä kirsikkatomaatteja

eitä vesi kiehuvaksi ja lisää kasvisliemijauhe ja bulgur. Keitä n. 10 min tai kunnes bulgur on kypsää. Kaada tilkka oliiviöljyä pannulle ja paista pilkottu sipuli ja valkosipuli pannulla. Mausta mustapippurilla. Lisää pilkottu kaali ja porkkana ja anna paistua n. 5–10 min. Lisää kikherneet, pilkottu paprika, herneet, suola, sambal oelek ja currytahna ja anna muhia hetken. Tämän jälkeen lisää keitetty bulgur joukkoon ja sekoita kunnolla. Lisää sitruunamehu, cashewpähkinät, oliiviöljy ja balsamico viinietikka. Anna hautua n. 20 min. Lisää lopuksi suola, puolitetut kirsikkatomaatit ja silputtu persilja. Tarjoile lämpimänä tai kylmänä.

Kylmä sienitäyte: 250 g suolasieniä 200 g maustamatonta soijajogurttia 200 g ruohosipulin makuista soijatuorejuustoa 1 sipuli nippu ruohosipulia 1 tl rouhittua mustapippuria

Lämmin tofutäyte: 1 pkt (270g) savustettua tofua 2 paprikaa 1 sipuli 3 rkl maapähkinävoita 1 tl suolaa 1 tl paprikajauhetta 1 tl rouhittua mustapippuria tilkka öljyä 2 pussillista palttoonnappeja

iota suolasienet yön yli. Sekoita pilkotut sienet ja sipuli soijajogurtti-tuorejuustoseokseen. Lisää sekaan mustapippuri ja silputtu ruohosipuli. Anna seistä, jos vain mahdollista, yön yli jääkaapissa ennen tarjoilua. Ruskista sipuli, paprikat, murusteltu tofu ja mausteet tilkassa öljyä. Paista kunnes paprikat ovat pehmenneet, lisää joukkoon maapähkinävoi ja sekoita täyte tasaiseksi. Lusikoi täytteet palttoonappien päälle teelusikalla ja halutessasi koristele vielä ruohosipulilla.

Marjapiirakka n. 25 pientä annospalaa Pohja: 200 g margariinia 2,5 dl vehnäjauhoja 2,5 dl grahamjauhoja 2 dl ruokokidesokeria

Täyte: 200 g mustikkaa 200 g puolukkaa 1 dl ruokokidesokeria Päälle: 1 dl vehnäjauhoa 1 dl ruokokidesokeria 50 g margariinia

ekoita kulhoon jauhot ja kasvimargariini ja nypi seosta kunnes se muuttuu tasaiseksi taikinaksi. Levitä taikina laakeaan piirakkapohjaan ja painele kämmenellä taikina tasaiseksi (n. 1–2 cm paksuksi). Sekoita mustikat, puolukat ja sokeri keskenään kulhossa ja kaada tämä seos pohjan päälle tasaisesti. Tämän jälkeen nypi vielä erikseen vehnäjauhot, sokeri ja kasvisrasva pienessä kulhossa muruiksi ja ripottele lopuksi koko piirakan pinnalle. Paista piirakka uunin keskitasolla n. 30 min 200 asteessa. Anna piirakan vetäytyä paistamisen jälkeen ja tarjoile joko lämpimänä tai kylmänä vaniljakaurakastikkeen kera.

3 / 2010

Animaalit kautta maan Toimistolle tulee paljon kyselyjä alueosastoista. Monet tiedustelevat, miten toimintaan pääsee mukaan. Alueosastojen toiminta riippuu täysin ryhmistä ja niissä toimijoista. Aluksi kannattaa ottaa selvää alueosaston seuraavan kokouksen ajankohdasta. Ota siis ratkaiseva askel ja lähde mukaan toimintaan! Kaikki ovat tervetulleita ja jokaista tarvitaan! Muistathan, että alueosastojen yhteystiedot löydät myös Animalian kotisivuilta (www.animalia.fi). Helsinki: ks. Pääkaupunkiseutu IISALMI: Mari Schroderus, Satamakatu 7 B 16, 74100 Iisalmi, sähköposti mari.schroderus@suomi24.fi. Joensuu: Jemina Keinänen, puh. 050 467 5970, sähköposti jeminakeinanen@suomi24.fi. Voit liittyä Joensuun ryhmän sähköpostilistalle lähettämällä tyhjän viestin osoitteeseen jnsanimalia-subscribe@ yahoogroups.com. Listalle tulevat tarkemmat tiedot tapahtumista sekä uusin kampanjaposti. Jyväskylä: Maria Sydänmetsä, sähköposti animaliajkl@gmail.com,

3 /2 0 1 0

puh: 050 3055910 kajaani: Heidi Manner, puh. 044 3001 801, sähköposti heidi.manner@humak.edu Kerava: Suvi Nurmiviita, sähköposti suvi@suvinurmiviita.fi Kotka: Riika Kokkonen, Laihontie 7, 48700 Kyminlinna, puh. 044 595 0534, sähköposti riika_kokkonen@hotmail.com. Kouvola: Jaana Piipponen animaliakouvola@hotmail.com. Kuopio: Henna Mäntylä, sähköposti kuopio@animalia.fi Lahti: Irma Härkönen, animalia.lahti@gmail.com Nummi-Pusula: Irma Teikari, Lehtolan tila, 03850 Pusula, puh. 09 226 6236 tai 050 500 4596 OULU: Alueosaston toimisto: Töllintie 50 A 1 (kellarikerros), 90230 Oulu, puh. 08 311 9885 ja 0405422679. Laura Ahmala, laura.ahmala@gmail.com. kotisivut: www.oulunanimalia.net Toimisto on avoinna maanantaisin ja keskiviikkoisin klo 16-18. Jäsenillat toimistolla joka kuukauden 1. keskiviikko klo 17.

Esitteiden lisäksi toimistolla on myynnissä rajoitettu valikoima Animalian tuotteita. pori: Pia Blomster, puh. 0400 429 616, sähköposti pblomster@gmail.com kotisivu www.animaliapori.net Pääkaupunkiseutu: Opiskelijaryhmä kokoontuu Animalian toimistolla (Porvoonk. 53, 00520 Helsinki) OPISKELIJARYHMÄ: Lisätietoja antaa puheenjohtaja Anna Miettinen anna.miettinen@windowslive.com Ryhmän postituslista: animaliaop-hki@animalia.fi, listalle pääsee laittamalla viestiä Tanjalle: tanja.hietamies@gmail.com Opiskelijaryhmä kokoontuu parillisina viikkoina, kokousaika löytyy ryhmän sivuilta www.animalia.fi/ota-yhteyttä/ alueosastot/opiskelijaryhmä KARHURYHMÄ: Suvi Börman, info@aasiankarhutarhat.com Raahe: Mari Liimatainen, Pietarinpolku 11 G 25, 92140 Pattijoki mari.liimatainen@suomi24.fi RAUMA: Marjo Vettenranta, marjovet83@hotmail.com

ROVANIEMI: Emmariina Ahvenjärvi, 050 366 7856 emppu.2007@hotmail.com Tampere: Mari Juntunen, tampere@animalia.fi www.animalia.fi/tampere/ Turku: Rita Lindberg 050 348 6248 turku@animalia.fi Vaasa: Arja Wallenius, Kurteninkatu 3, 65100 Vaasa, puh. 050 518 5624 Vihti: Laura Pulkkinen, Otalammentie 28b, 03300 Otalampi, puh. 09 2760 958 tai 040 538 2045, sähköposti pulkkamaki@hotmail.com Eikö listasta löydy sinua lähellä olevaa paikkakuntaa? Kiinnostaisiko sinua ryhtyä Animalian yhdyshenkilöksi? Soita, kirjoita tai lähetä sähköpostia. Yhteydenottosi ei sido sinua mitenkään.•••TERVETULOA MUKA••• Animalia ry – Alueet Porvoonkatu 53 00520 Helsinki p. 09 720 6590 animalia@animalia.fi

Animaliashop

syksyn uutuudet! Symppaa possua!

Tiskirätti

Materiaalina maatuva puuvilla-selluloosasekoitus. Rätissä söpö possupainatus. Pinkki väri, koko on 18 x 15 cm.

Tilaa söpö Säästä possu! -kampanjan tukipaita piristämään syksyä! Laadukkaasta luomupuuvillasta valmistettuja t-paitoja löytyy mustina ja valkoisina. Lady fit -mallista on saatavilla koot S–XL, unisexmallista S–L. Onko possu sinulle ystävä vai ateria?

Possukassi

Pinssi

Pitkäripainen ostoskassi tukevaa puuvillaa sika kampanjan possupainatuksella.

Halkaisija n. 3,5cm 1,50 €

19€

3€

(Ei-jäsenille 4 €)

15€

(Ei-jäsenille 22 €)

TitiMadam-eläinkorut Ihastuttavat rinta- ja kaulakorut, malleina kettu, hevonen ja pupu. Väreinä peili ja musta. Voit valita pitkän tai lyhyen ketjun (pitkä 75 cm, lyhyt 40 cm).

TOPPI

PAITA

18€

RINTAKORU

11€

KAULAKORU

16€

(Ei-jäsenille 18 €)

(Ei-jäsenille 21 €)

13€

Ra joi

Globe Hope -pussukka Monikäyttöinen Globe Hope -pussukka vaikka meikkipussiksi tai penaaliksi. Pussissa teksti eläinten oikeudet 5 kielellä. Koko: 19 x 14 cm.

18€

(Ei-jäsenille 20 €)

Kirjat

tettu

Animalian Pure Vege -paidat ovat Reilun Kaupan luomupuuvillaa. Koristeellinen Pure Vege -painatus. Naisten mallissa koot XS–L, unisexmallissa S–XL. Naruolkaimisessa topissa koot S–L. Huom. Naisten mallissa ja topissa niukka mitoitus. T-paitoja on mustana ja vihreänä, toppi on valkoinen.

erä

28€

Fauna: Vegaanin uusi keittokirja

Raisa Kettunen: Puputyttö ja vohvelisankari

16€

(Ei-jäsen 18€)

Peter Singer: Oikeutta Eläimille – Eläinten vapautuksen filosofiaa.

35€

Reilun kaupan puuvillaa olevat Finlaysonin pyyhkeet, joissa valkoinen Animalian logo. Pieni pyyhe 50 x 70 cm 15 € ja iso 70 x 140 cm 25 €.

Uudet esitteet

26€

PIENI + ISO

Pyyhkeet

• Turkistarhaton Suomi 2025 • Turkiseläinten asialla • Turkittomat liikkeet • Tuotantoeläinten asialla • Sika hyvä elämä? Esitteet ovat pääosin maksuttomia, suurista tilauksista perimme postikulut.

NÄIN TEET TILAUKSESI: POSTITSE: Animalia ry, Porvoonkatu 53, 00520 Helsinki. PUHELIMITSE: (09) 720 65911, ma–pe klo 10–15. FAKSITSE: (09) 148 4622. SÄHKÖPOSTITSE: tarja.balding@animalia.fi. Yli 10 € tilaukset toimitetaan postiennakolla, jolloin hintaan lisätään postiennakkomaksu 3,70 €. Kaikkiin tilauksiin lisätään postituskulut sekä 1 € käsittelykulu. Tuotteita voit ostaa myös suoraan Animalian Helsingin toimistosta, osoite yllä. Rajoitetusti tuotteita on myynnissä myös Oulun toimistossa (Töllintie 50 A 1, 90230 Oulu. (08) 3119 885). KIITOS TILAUKSESTASI! KIITOS TUESTASI!

Lisää tuotteita www.animalia.fi 3 / 2010

Animalian jäsenkortilla uusia eläinystävällisiä etuja!

ian jäsen 2010

Eläinsuojeluliitto Animal Nimi

vällisiä etuja saat:

Eläinystä Jyvä & Kipinä, Globe Hope, Heluna Fashion, nsarvi, Albicilla, Asoka, Ekolo, , Punnitse ja Säästä, Runsaude Moon River Interior, Naturelisa Beauty, Vegaanikauppa.com Ruohonjuuri, Shop For Katso päivitetty lista

6.12.2009 13.17.28 jasenkortti_2010.indd

Biodelly.com on luonnonkosmetiikan myyntiin erikoistunut verkkokauppa, jonka toimintafilosofiassa korostuvat luonnonmukaisuus, ympäristöystävällisyys ja eettisyys. Animalian turkittomien liikkeiden listaltakin löytyvä vaateliike Backstreet myy trendivaatteita ja -asusteita huippumuodikkaille eläinten ystäville sekä verkossa että liikkeissään Helsingissä, Tampereella ja Jyväskylässä.

Globe Hope Heluna Fashion Ilomieli Jyvä & Kipinä Mieli-tuote

Moon River Interior Naturelisa Punnitse ja säästä Runsaudensarvi Ruohonjuuri

Sannatuulian puoti kannustaa kuluttamaan kevyemmin. Sannatuulian nettikaupan valikoimista löytyy muun muassa kotimaista eläinystävällistä kosmetiikkaa ja kodinkemikaaleja sekä vegaanisia kenkiä ja asusteita. Mieli-tuote valmistaa kotimaisena käsityönä vaatteita, asusteita ja kodin tekstiilejä suosien tuotteissaan kierrätettyjä, ekologisia ja eettisiä materiaaleja laatua unohtamatta.

Animalian jäsenenä saat rahanarvoisia etuja jo 20 eläinystävällisestä liikkeestä kautta maan! Asoka Backstreet Biodelly Ekolo Ethic

www.animalia.fi!

Sannatuulia Shop For Beauty Vegaanikauppa.com Vegetukku Vihreät Vaatteet

Lue lisää Animalian jäseneduista osoitteesta www.animalia.fi

Liity sinäkin jäseneksi!

asialla Lehti eläinten nro 2010

siellä, suurtilat: suo vetelä täällä

kuluttamisen sietämätön keveys

sivu 24

sivu 14

n elämisen arvoine elämä?

s kysyy, humaani kasvatu mitä eläin tuntee

Animalian jäsenenä autat meitä auttamaan. Animalia toimii lähes täysin jäsenmaksujen ja lahjoitusten varassa, joten tukesi on elintärkeää toiminnallemme. Vastalahjaksi saat jäsenkortin ja monia eläinystävällisiä etuja.

nro 2010

Aktiivijäsenenä saat Animalia-lehden lisäksi neljä kertaa vuodessa aktiivikirjeen, joka sisältää ajankohtaista tietoa eläinsuojelusta sekä suosituksia siitä, mitä itse voit tehdä eläinsuojelun hyväksi. Aktiivijäsenen vuosimaksu on 30 €. Tukijäsenenä saat 4 kertaa vuodessa ilmestyvän Animalia-lehden. Tukijäsenen vuosimaksu on 25 €. Nuorisojäsenyys on mahdollista alle 18-vuotiaille. Myös nuorisojäsenenä saat jäsenkortin ja Animaliajäsenlehden neljästi vuodessa. Nuorisojäsenen vuosimaksu on 20 €.

Animalian jäseneksi voit liittyä kätevästi netissä osoitteessa www.animalia.fi, maksamalla jäsenmaksun tilille Nordea 229818-189 tai Sampo 800018-2105644 (muista laittaa viestiosaan nimesi ja osoitteesi) tai soittamalla Animaliaan p. (09) 720 65 90.

Mukana erikoisliite ManiMalia

Lehti eläinten asialla

kiekkoilija tommi kovanen eläinten asialla sivu 5

Kuluttaminen huippumallit turkistarhausta vastaan

sivu 8

sata tunnettua

Kuukausitukijana autat eniten Kuukausitukijana autat meitä toimimaan tehokkaammin ja säästämään kuluissa. Suoraveloituksen käyttö vähentää hallinnollisia kuluja ja antaa tasaisemman tulovirran, mikä mahdollistaa toimintamme pitkäjänteisen suunnittelun ja auttaa meitä panostamaan enemmän käytännön vaikuttamistyöhön. Jäsenetuna saat kotiisi neljä kertaa vuodessa ilmestyvän Animalia-lehden, joka kertoo sinulle monipuolisesti eläinsuojelusta ja eläinten oikeuksista sekä aktiivikirjeen neljästi vuodessa. Kuukausitukijaksi liityt haluamallasi summalla.

sivu 10

sivu 12

animalian suomalaista tukee

attomasta suomesta tavoitetta turkistarh

Säästä possu