a
is i a
hallitus julkaisi esityksen uudeksi eläinten hyvinvointilaiksi lokakuussa. vaikka esityksessä on edelleen merkittäviä puutteita, näkyvät siinä animalian poliittisen työn tulokset useina parannuksina.
Lakiluonnos oli lausunnoilla viime vuodenvaihteessa. Lau suntokierroksen jälkeen esityk seen saatiin vielä parannuksena porsaiden kirurgisen kastraation kielto. Moneen muuhun ongelmaan ei kuiten kaan haluttu puuttua, sillä laki sallii edel leen esimerkiksi turkistarhauksen. Eläin kysymystä pidetään eduskunnassa edel leen marginaalisena asiana, eikä sille siksi anneta riittävää painoarvoa.
Porsaiden kirurginen kastraatio kiel letään 12 vuoden siirtymäajalla. Heti, kun laki tulee voimaan, tullaan porsaiden kastraation yhteydessä velvoittamaan tu lehduskipulääkitystä ja vuodesta 2027
alkaen lisäksi paikallispuudutusta. Vuo desta 2035 alkaen porsaiden kirurginen kastraatio on sallittu vain anestesiassa eläinlääkärin suorittamana ja vain eläi men hyvinvoinnin kannalta perustellusta syystä.
Esityksessä on mukana muitakin Ani malian pitkään ajamia tavoitteita. Uusien porsitushäkkien rakentaminen kielletään
heti lain voimaan tullessa vuonna 2023. Emakoiden tiineytyshäkit kielletään 12 vuoden siirtymäajalla. Uusien parsinave toiden rakentaminen kielletään. Lisäksi pihattonavetoiden investointitukien eh doksi tulee vaatimus ulkoilutarhasta tai laitumesta. Monessa muutoksessa olevat siirtymäajat ovat kuitenkin kohtuuttoman pitkiä.
Animalian työ on ollut pitkäjänteistä
Koko lakiprosessin aikana Animalia on tehnyt valtavasti töitä paremman eläin suojelulain eteen. Vaikka laki eläinten hyvinvoinnista ei tule olemaan nimensä veroinen, saavutetut ulkoilua ja häkkien käytön rajoittamista koskevat parannuk set ovat Animalian pitkäjänteisen työn seurausta.
Vaikuttamistyöhön on kuulunut muun muassa poliitikkojen tapaamisia, uuden tiedon tuottamista ja tapahtumien järjestämistä. Lakivalmistelu alkoi vuon na 2010, ja tästä kahden vuoden kuluttua perustettiin ohjausryhmä, jossa Animalia oli mukana. Vuonna 2015 Animalia aloitti Eläinlaki-kampanjan ja seuraavana vuon na Lainsuojaton-kampanjan. Animalia ja Into Kustannus julkaisivat vuonna 2017 useiden asiantuntijoiden kirjoittaman Uusi eläinlaki -kirjan, joka jaettiin tuolloin kaikille 200 kansanedustajalle.
Edelleen tänä vuonna Animalia on ta vannut kymmeniä päättäjiä ja käynyt kes kusteluja eläinlain sisällöstä. Tapaamisis sa pidimme esillä muun muassa sikojen kastraatiokieltoa, korostimme kaikkien siirtymäaikojen lyhentämistä ja puhuim me aina myös turkistarhauksen kieltämi sestä. Ja koska pelkät omat tapaamisem me eivät riitä, järjestimme koulutuksia eläinlakivaikuttamisesta sekä kehotimme eläinten ystäviä kirjoittamaan kansan edustajille.
K a
Vaikuttamistyömme näkyy nyt siinä, että sikojen tiineytyshäkit kielletään, uusien porsitushäkkien ja parsinavetoiden ra kentaminen kielletään, karjuporsaiden kirurginen kastraatio kielletään, pihat tonavetoiden investointitukiin lisätään velvoite rakentaa ulkoilutarha, tainnutta matta teurastaminen kielletään, kaikkiin kivuliaisiin toimenpiteisiin tulee pakolli nen kipulääkitys, teurastamoihin saadaan mahdollisuus videovalvontaan, villieläin ten (sis. delfiinien) käyttö eläinviihteessä kielletään, koirille ja kissoille tulee pakol linen tunnistusmerkintä ja rekisteröinti, eläinjalostuksen puututaan aiempaa tiu kemmin, kalojen lopettamista tiukenne taan ja eläinten itseisarvo kirjataan lain perusteluihin.
is i a
Kannatamme sitä, että laki eläinten hyvinvoinnista saadaan vihdoin valmiik si ja pitkä prosessi tulee päätökseen. Niin kauan kuin eläinasiat eivät ole kynnysky symyksiä puolueille ja eläinaiheet käsi tellään maa- ja metsätalousministeriössä, laista ei saada oleellisesti parempaa. Työ ei silti missään tapauksessa lopu, vaan jatkamme vaikuttamista puolueiden puo lueohjelmiin, eduskuntavaaleissa ja esi merkiksi turkisasetuksen tullessa käsit telyyn.
Seuraava hallitus voi halutessaan teh dä millaisia muutoksia tahansa eläimiä koskevaan lainsäädäntöön, joten tulevis sa eduskuntavaaleissa ja hallitusneuvotte luissa on tärkeää nostaa eläinkysymysten painoarvoa. Asiat muuttuvat vasta, kun niihin suhtaudutaan riittävän vakavasti.
Uudesta eläinsuojelulaista äänestetään todennä köisesti alkuvuodesta. Yli 12 vuotta kestäneen lainvalmistelun aikana on annettu lausuntoja, luovutettu vetoomuksia, tehty kansalaisaloit teita ja järjestetty mielenosoituk sia paremman lain puolesta. Gallu pien mukaan valtaosa suomalaisista ajattelee, että eläimillä on oikeuk sia ja eläinten itseisarvo tulee kirjata lakiin, eläimille tulee taata mah dollisuudet toteuttaa lajityypillistä käyttäytymistä, ja että nykymuotoi sella turkistarhauksella ei ole tule vaisuutta.
Lakiesitys ei kuitenkaan vastaa kansalaismielipidettä, sillä Suo messa on demokratiavaje eläinasioissa. Tiineytyshäkeistä ja siko jen kastraatiosta päästään eroon kohtuuttoman pitkän siirtymäajan jälkeen. Vanhoja porsitushäkkejä ja parsinavetoita saa edelleen käyttää. Turkistarhaus ja broilerintuotanto saavat jatkua, eikä häkkikanaloita kielletä.
Vuosien varrella lakiesityksen laa timiseen ovat osallistuneet kaikki eduskuntapuolueet kristillisdemokraatteja ja Liike Nytiä lukuun otta matta. Ongelma on, että missään puolueessa, saati eduskunnassa ko konaisuudessaan, ei ole riittävästi eläinten puolustajia. Heitä on eri puolueiden eduskuntaryhmissä yh teensä vain kourallinen.
Eläinten oikeudet ovat kynnys kysymys vain keskustalle, ja sille ne ovat kynnyskysymys eläinten kan nalta tuhoisassa mielessä. Muille puolueille eläinasia ei ole riittävän tärkeä, ja niinpä neuvottelutilan teissa lupaukset puolustaa eläimiä heitetään ensimmäisenä junan alle.
Eläintuotannon puolestapuhujia sen sijaan on eduskunnassa run saasti, ja heillä on puolellaan eläin teollisuuden vahva tuki. Ainakin 27 kansanedustajaa on MTK:n jäseniä, ja MTK:lla itsellään on miljoonien eurojen edunvalvontabudjetti. Kan salaisjärjestöjen resurssit ovat mu rusia tähän verrattuna.
Jotta päätöksenteossa aletaan huomioida muiden lajien edustajat omina yksilöinään, joilla on oikeuk sia, eduskuntaan täytyy saada yk sittäisten kansanedustajien sijaan kymmeniä eläinoikeusnäkökulman edustajia eri puolueista. Siksi ke vään eduskuntavaalit ovat tärkeät.
Kannustan sinua aktiivisuuteen tulevissa vaaleissa. Tule mukaan Animalian Eläinoikeusvaikuttajiin tai alueosastojen toimintaan. Ole yhteydessä ehdokkaisiin ja kerro, että eläinten oikeudet ovat tär keitä. Pyydä ehdokkaita vastaamaan Animalian ja SEYn eläinpoliittiseen vaalikoneeseen. Lähde itse ehdok kaaksi!
Animalian tavoitteena on, että seuraavalla hallituskaudella kielle tään turkistarhaus, laaditaan suun nitelma eläinkokeiden lopettami seksi ja vähennetään eläinperäisen ruoan tuotantoa ja kulutusta mer kittävästi.
Vaikka poliittinen vaikuttamistyö ja muutosten saaminen lainsäädän töön on hidasta, Animalia jatkaa vaikuttamista kaikkien niiden eläin ten takia, jotka yhä jäävät lainsuo jattomiksi. Kiitos, että olet mukana tukemassa tätä työtä!
Heidi Kivekäs Animalian toiminnanjohtaja
PS. Animalian Eläinoikeusvaikutta jat ja alueosastot löydät osoitteesta animalia.fi/tule-mukaan
Eläinlaki eteni eduskuntaan yli kymmenen vuoden väännön jälkeen
Pääkirjoitus
Ajankohtaista
Vieraskynä: Ami Värtö
Puheenjohtajan tervehdys
Yli kolme vuosikymmentä palveluksessa eläinten puolesta
Näin turkistarhaus lakkautetaan Suomessa
Testaa: Millainen animalialainen olet?
Lyytistä ja Lempistä ei kasva nut joulukinkkuja, vaan kaksi persoonallista possua
Fur Free Europe -aloite näkyy ja kuuluu ympäri Eurooppaa
Kirjavinkit EU-kansalaiset vaativat loppua eläinkokeille
Animalia testaa: Vegaaniset marmeladit
Animalialainen: Tiia Väyrynen, Rovaniemi
Vegepalsta: Pikkusyötävää pikkujouluihin
Animaalit kautta maan: AnimaliaSome
Hyvän mielen joululahja eläimille ja läheisillesi
ANIMALIA-LEHTI, 48. VUOSIKERTA
JULKAISIJA: Animalia PÄÄTOIMITTAJA: Laura Uotila laura.uotila@animalia.fi
TOIMITUSSIHTEERI: Taija Rinne p. 050 302 8170 taija.rinne@animalia.fi
TAITTO: Heta Kasurinen heta.kasurinen@gmail.com
OSOITTEENMUUTOKSET: Tarja Balding p. 050 343 2197 tarja.balding@animalia.fi
PAINOPAIKKA: Trinket oy, Helsinki
ILMESTYMISAIKATAULU: Nro 1 helmikuu, nro 2 toukokuu, nro 3 syyskuu, nro 4 marraskuu. Seuraavaan numeroon tarkoitetun materiaalin tulee olla perillä toimituksessa 9.1.2023 mennessä.
AINEISTOT lähetetään lehti@animalia.fi tai osoitteella: Animalia-lehti, Suvilahdenkatu 4, 00500 Helsinki.
ILMOITUSMYYNTI: Elina Lahikainen, elina.lahikainen@animalia.fi
ILMOITUSHINNAT: Katso ilmoitushinnat animalia.fi
LISÄVELOITUKSET: Värierottelut veloitetaan erikseen, määräyspaikkakorotus 20 %, liitteiden hinnat sovitaan erikseen
RAJOITUKSET: Etusivulla ei julkaista ilmoituksia. ALENNUKSET: Toistoalennus: 1. toisto 10 %, seuraavat 20 %, auktorisoidut mainostoimistot 15 %.
ILMOITUSTEN PERUUTTAMINEN: Peruutukset viimeistään seitsemän (7) vuorokautta aineiston jättöpäivän jälkeen toimitussihteerille.
REKLAMAATIOT: Kirjallisena 14 vuorokauden aikana ilmestymispäivästä lukien.
ANIMALIA-LEHTI PIDÄTTÄÄ OIKEUDEN LYHENTÄÄ JA MUOKATA JUTTUJA. Artikkelien lainaaminen eläinsuojelua ja eläinten oikeuksia edistäviin tarkoituksiin sallittu. Lähde mainittava.
TOIMISTO: Suvilahdenkatu 4, 00500 Helsinki ASIAKASPALVELU: p. (09) 720 6590, päivystys ma–to kello 10.00 –15.00 e-mail: animalia@animalia.fi internetsivut: animalia.fi.
JÄSENMAKSUT: Tukijäsen: 32 € tai 25 € / vuosi, nuorisojäsen (alle 18 v.): 20 € / vuosi, ainaisjäsen: 640 €, yhteisöjäsen: 250 € / vuosi. FI71 8000 1802 1056 44
SWIFT: DABAFIHH Kirjoita viestiksi nimesi ja osoitteesi.
LAHJOITUKSET: FI24 1011 3000 2606 29
SWIFT: NDEAFIHH
TESTAMENTIT: Tiedustelut, p. 050 343 2197, tarja.balding@animalia.fi
RAHANKERÄYSLUPA: Luvan myöntäjä: Poliisihallitus. Toimeenpanoaika ja alue: Lupa on voimassa 1.1.2022 alkaen ja se kattaa koko Suomen Ahvenanmaata lukuunottamatta. Päätöksen nro: RA/2021/1758.
Tämä lehti on painettu Ekokompassi-sertifioidussa painossa.
Sisällysluettelon kuvat: minna hjort, andrew skowron & erika lindström
tanskassa kielletään kano jen häkkikasvatus. Häkkikanaloiden tulee lopettaa toimintansa vuoteen 2035 mennessä. Pitkää siirtymäai kaa puolustetaan sillä, että tuotta jilla olisi riittävästi aikaa siirtyä toi seen tuotantomuotoon.
Häkkikananmunien myynti on jo lähes loppunut tanskalaisissa kau poissa. Häkkikananmunia käyte tään kuitenkin elintarviketeollisuu dessa ja ravintoloissa. Tanskassa on jäljellä seitsemän häkkikanalaa, jotka tuottavat noin 13 prosenttia Tanskan kananmunista.
turkistarhauskiellot eu-maissa etenivät jälleen, kun malta ja latvia ilmoittivat turkistarhauksen kielloista.
suuri osa eu-kansa laisista toivoo pää töksiä eläinperäisen ruuan kulutuksen vähentämiseksi
wwf:n lokakuussa 2022 jul kaistun kyselytutkimuksen mukaan 48 prosenttia vastanneista EU-kan salaisista toivoo EU:lta ja maidensa hallituksilta toimia eläinperäisten tuotteiden kulutuksen vähentämi seksi. Näin toivoo myös 45 pro senttia suomalaisista vastaajista. 50 prosenttia kyselyyn vastanneista EU-kansalaisista korottaisi sellais ten ruokien hintoja, joiden tuo tannosta aiheutuu suurta haittaa luonnolle. 73 prosenttia suomalai sista vastaajista toivoo toimia, joilla laskettaisiin ympäristöystävällisen ruuan hintaa.
Maltan maa- ja metsätalousministerin elokuussa esittämä turkistarhauksen kielto tuli voimaan välittömästi. Maassa ei ole tällä het kellä turkistarhoja, mutta kiellolla halu taan estää turkistarhauksen siirtyminen sinne muista maista. Kieltoa perustel laan eläinten suojelulla.
Pian Maltan uutisen jälkeen äänes tettiin Latvian parlamentissa turkistar hauksen kieltämisen puolesta. Maa tulee kieltämään kaikkien turkiseläinten kas vattamisen viiden vuoden siirtymäajalla. Kielto hyväksyttiin ylivoimaisella äänten enemmistöllä (70 puolesta, 3 vastaan).
Latvian parlamentti katsoi, ettei turkisala tarvitse taloudellista kompen saatiota kiellon pituuden vuoksi. Viisi vuotta katsotaan olevan riittävä aika tur kistarhaajille toiminnan lopettamiselle ja investointien takaisin saamiselle. Kielto astuu voimaan 1.1.2028
Viimeiset 10 vuotta latvialainen eläin oikeusjärjestö Dzīvnieku brīvība on kam panjoinut aktiivisesti turkistarhauskiellon puolesta. Kieltoa tukee 42 000 ihmistä ja 50 muuta kansalaisjärjestöä.
”Tämä on historiallinen hetki eläinten oikeuksille Latviassa – valtava voitto sekä eläimille että ihmisille”, Dzīvnieku brīvība -järjestön toiminnanjohtaja Katrīna Krīgere kommentoi.
”Kun kiellämme eläinten vangitsemi sen ja tappamisen niiden turkin vuoksi, me latvialaiset vahvistamme kunnioi tustamme eläimiä kohtaan. Osoitamme, että maassamme myötätunto ja järki ovat tärkeämpiä kuin ahneus ja ylpeys. Asen teemme eläimiä kohtaan on oman ihmi syytemme peili.”
Latviassa tapetaan turkistarhoilla noin 300 000 minkkiä sekä useita satoja kettuja ja chinchilloja joka vuosi. Latviassa toimi vien turkistarhojen ja niillä kasvatettavien
koe-eläinten käyttö laskusuunnassa
haarlemin kaupunki kieltää lihan mai nostamisen julki sissa tiloissa
haarlemin kaupunki Alanko maissa on tehnyt historiallisen pää töksen ja kieltänyt lihan mainosta misen julkisissa tiloissa, kuten bus seissa ja mainostauluissa. Päätös on ensimmäinen koko maailmassa.
Kieltoa perustellaan ilmastokrii sin hillitsemisellä, ja sen on määrä astua voimaan vuonna 2024.
eläinkokeissa käytettyjen eläin ten määrä on Suomessa laskenut. Viime vuonna eläinkokeisiin sekä muuhun tut kimukseen liittyvään käyttöön joutui kui tenkin yhä 241 994 eläintä.
Varsinaisiin eläinkokeisiin joutui 92 769 eläintä. Näiden lisäksi koe-eläin laitoksissa kasvatettiin 149 225 eläintä muuhun käyttöön, kuten muiden ge neettisten kantojen ylläpidon takia tai kudosten ja elinten ottamista varten.
Eläinkokeisiin ja muuhun tutkimuk selliseen käyttöön joutui viime vuonna 31 prosenttia vähemmän eläimiä kuin vuonna 2020. Eläinkokeiden osalta las kua oli 23 prosenttia ja muu käyttö vä
heni 35 prosenttia. Toisaalta vuonna 2020 eläinten käyttö nousi reilusti edel tävään vuoteen verrattuna. Kun vertailee vuosia 2021 ja 2019, oli laskua koe-eläin ten käytössä 6 prosenttia ja muussa käy tössä 15 prosenttia. Kaikkiaan koe-eläin ten käyttö oli viime vuonna alimmalla tasolla vuosiin.
eläinten määrä on kuitenkin vähentynyt huomattavasti. Esimerkiksi vielä vuonna 2017 turkistarhojen eläinten kokonais määrä oli 617 000 yksilöä.
Yli puolet EU-maista kieltänyt turkistarhauksen
Maltasta ja Latviasta tulivat EU:n 14. ja 15. jäsenmaa, jotka ovat kieltäneet tur kistarhauksen. Jäsenmaista Alankomaat, Belgia, Irlanti, Italia, Itävalta, Kroatia, Luxemburg, Ranska, Slovakia, Slovenia, Unkari, Tšekki ja Viro ovat jo aiemmin kieltäneet tarhauksen. Lisäksi Espanjassa, Ruotsissa ja Tanskassa on tehty osittaisia tai väliaikaisia kieltoja. Tiukennettujen
säädösten takia Saksassa tarhaus on lop punut kokonaan ja Ruotsissa kettu- ja chinchillatarhauksen osalta.
Animalia kerää yhdessä muiden eu rooppalaisten eläinjärjestöjen kanssa allekirjoituksia eurooppalaiseen kansa laisaloitteeseen, jossa vaaditaan turkistar hauksen sekä turkistuotteiden myynnin kieltämistä koko EU-a lueella. Aloite on kerännyt jo yli 500 000 allekirjoitusta, mutta allekirjoituksia vaaditaan miljoo na, jotta EU-komissio ottaa sen käsitte lyyn
Allekirjoita kansalaisaloite osoitteessa FurFreeEurope.fi
animaliassa on uusia työntekijöitä
animalian pitkäaikaisen talouspäällikkö Tarja “Pele” Bal dingin jäädessä eläkkeelle ta louspäällikön pestiä alkaa hoitaa KTM Jussi Koiranen alkuvuodesta 2023. Koiranen on työskennellyt tätä ennen Aseistakieltäytyjälii tossa. Animaliasta aiemmin työs kennellyt MMM Annu Piensoho on palannut Animaliaan, nyt jär jestösihteerin sijaiseksi. Viestin täpäällikön sijaisena on aloitta nut Animalian hallituksesta tuttu medianomi Senni Puustinen, joka on työskennellyt viestinnässä mm. Ensi- ja turvakotien liitossa. Ani malian työntekijöiden yhteystie dot löydät sivulta animalia.fi/yh teystiedot
vaihda paperilehti e-lehteen
muistathan, että Animalialehden e-lehti on nyt saatavilla? Voit halutessasi vaihtaa paperi sen lehden sähköiseen lähettä mällä pyynnön siitä osoitteeseen katre.sinikettu@animalia.fi. Saat heti paperilehden ilmestyttyä sähköpostiisi linkin, jonka kautta voit lukea lehden verkossa. Säh köinen tilaus säästää niin ympä ristöä kuin Animalian varoja!
Sanottua
”Jos turkisyritysten määrä painuu alle 500:n, alan työllisyysmerkitys hupenee melkoisesti. Silloin hupenevat myös argumentit, joita elinkei non tueksi voidaan esittää.”
vaasan osuuspankin toimitusjohtaja ulf nylund, maaseudun tulevaisuus 12.10.2022.
paras juttu numeron 3/2022 parhaaksi jutuksi äänestettiin artikkeli ”Eläinlääkärit mukana vaatimassa turkistarhauksen kieltämistä" Yllätyspalkinnon arvonnassa onni suosi Katariina Väinämöä. Onnea voittajalle ja kiitos kaikille äänes täneille!
Mikä on tämän lehden paras juttu?
Kerro mielipiteesi 9.1.2023 mennessä, niin olet mukana yllätyspaketin arvonnassa. Lähetä vastauksesi, nimesi sekä osoitteesi sähköpostitse lehti@animalia.fi (sähköpostin otsikko: Paras juttu 4/2022) tai postitse Animalia, Suvilahdenkatu 4, 00500 Helsinki.
fifurin vuoden 2021 tilas ton ja tuoreen Animalian toi meksiannosta toteutetun selvi tyksen mukaan turkiseläinten kasvatuspaikkoja oli vuonna 2021 jäljellä noin 600. Tur kisalan oman arvion mukaan määrä on edelleen pudonnut tänä vuonna noin 500 tarhaan. Vuonna 2016 turkistarhoja oli Suomessa vielä yli 1 000.
Vuonna 2021 kettupentujen määrä laski noin 7,5 %. Supikoi ria kasvatettiin lähes 27 % vä hemmän kuin edellisvuonna. Minkkejä kasvatettiin 1,5 % enemmän. Kasvatusmäärät ovat kuitenkin kokonaisuudessaan laskusuhdanteessa. Kaikkiaan turkistiloilla kasvatettiin yh teensä kaksi miljoonaa eläinyk silöä vuonna 2021. Pentujen määrä on vähentynyt 57 % vuo desta 2015.
tervetuloa vuosikokoukseen!
animalian vuosikokous järjestetään torstaina 30.3.2023 kello 18 alkaen. Kokoukseen voi osallistua etäyhteyden kautta tai Animalian toimistolla (Suvi lahdenkatu 4, Helsinki). Lisätietoja kokouksesta löydät seuraavasta lehdestä. Kutsumme myös asettumaan ehdolle Animalian hallitukseen! Hallitustyös kentely vaatii aitoa kiinnostusta eläinasioihin ja halua sitoutua tärkeään työ hön. Lisätietoja saat uutiskirjeestämme sekä järjestösihteeri Annu Pienso holta, annu.piensoho@animalia.fi.
turkistilojen ja turkiseläinten kasvatusmäärät laskussa
” turkiseläinkasvatus on vas tuullinen tuotantoeläinala, joka huo lehtii sosiaalisesta, taloudellisesta sekä ympäristövastuusta”, kerrotaan Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liiton Fifurin verkkosivuilla.
Otetaanpa turkiskasvattajien väittämät lähempään tarkasteluun. Sosiaalisen vas tuun alle on niputettu eläinten ja ihmis ten hyvinvointi. Jokainen turkistuotan non olosuhteet tunteva tietää, että puhe eläinten hyvinvoinnista on surullinen vitsi. Virikkeetön ja ahdas häkki ei tarjoa mahdollisuutta lajityypilliseen käyttäyty miseen. Uudistuva eläinten “hyvinvointi laki” ei takaa kaikille turkiseläimille edes niin perustavanlaatuista hyvinvoinnin elementtiä kuin oikeutta jatkuvaan juo maveteen.
Sosiaalista vastuuta Fifur sanoo kanta vansa tuottajien hyvinvoinnista huoleh timalla. Yleisen asenneilmapiirin ollessa turkistarhauksen vastainen – vain 16 pro senttia suomalaisista sallisi nykyisen kal taisen turkistarhauksen – vaatii elinkei non harjoittaminen yhä enemmän hen kisiä voimavaroja. Animalian tuottamassa tuoreessa selvityksessä esitettiin keinoja alan lakkauttamiseen Suomessa. Oikeu denmukainen ja hallittu alasajo olisi suu rinta sosiaalisen vastuun kantamista, kun otetaan huomioon alan nykytilanne ja heikot tulevaisuuden näkymät. Turkis tarhaus ei ole merkittävä elinkeino eikä vienti- tai verotulojen lähde, joten talou dellinen vastuu on pieni.
Fifur kertoo turkisalan olevan kiinteä osa kiertotaloutta ja korostaa ympäristö vastuuta. Kiertotalous ei vaadi toimiak-
seen turkistarhausta eikä ympäristö pe lastu turkistarhauksen ansiosta. Turkis tarhaus tuottaa Suomessa vuosittain 430 tonnin typpipäästöt sekä 45 tonnin fos foripäästöt. Suomen turkiseläimet tuot tavat vuosittain lantaa ja virtsaa määrän, joka vastaa 1,2 miljoonan ihmisen puh distamattomien jätevesien sisältämää uloste- ja virtsamäärää. Ympäristövas tuunsakin turkisala kantaisi parhaiten lo pettamalla ympäristölle haitallisen elin keinon. Rajallisella planeetalla ei kannata ylläpitää tarpeettomia tuotannonaloja.
Tehoeläintuotantolaitokset ylipäänsä toimivat tehokkaina virushautomoina eläinperäisille viruksille. Mitä vähemmän eläintuotantoa, sitä vähemmän poten tiaalisesti vaarallisia zoonooseja ja pan demioita.
Katsoi vastuullisuutta sitten sosiaali sesta, taloudellisesta tai ympäristön nä kökulmasta, vastuullisinta turkistarhausta on lopetettu turkistarhaus..
Ami Värtö ympäristövaikuttaja
Animalian
karhuryhmän suosittu kalenteri
Tekemällä testamentin annat korvaamattoman lahjan eläimille. Se on kaunis tapa varmistaa, että työ sinulle merkityksellisten asioiden hyväksi voi jatkua.
vuosi 2022 jää eläinoikeustoimijoiden muistoihin vuotena, jol loin eduskunta lopultakin otti käsittelyyn niin sanotun eläinlain, eli lain eläinten hyvinvoinnista. Vaikka lakiin ei voidakaan olla tyytyväisiä, on selvää, että ilman Animalian vaikuttamistyötä laki olisi ollut vielä huonompi eläinten näkökulmasta. Haluan kin kiittää kaikkia animalialaisia sitkeästä työstä: yhteydenotot kansanedustajiin, lausuntojen kirjoittaminen, asian pitäminen esillä sosiaalisessa mediassa ja muu moninainen vaikuttamistyö näkyivät ja kuuluivat kautta lain valmisteluprosessin.
Työ eläimiä koskevan lainsäädännön parantamiseksi jatkuu tie tenkin myös ensi vuonna. Samalla suuntaamme myös kohti uu sia vaikuttamisenpaikkoja. Animalia on järjestö, joka nostaa esiin eläinten ääntä yhteiskunnallisessa ja poliittisessa keskustelussa – etenkin silloin, kun eläinoikeusnäkökulma tuntuu muilta kes kustelijoilta unohtuvan. Olemmekin tarttumassa yhä vahvem min ilmastokriisiä ja lajikatoa koskevaan keskusteluun globaa lista näkökulmasta, kotimaan erityiskysymyksiä unohtamatta.
Mediassa, tieteessä ja monilla muilla foorumeilla ekokriiseistä puhuttaessa eläimet nähdään usein massana. Elinympäristön tuhoutuminen koskettaa tiettyä eläinpopulaatiota; sukupuutto koskee kokonaista lajia. Kuitenkin niin paikalliset populaatiot kuin kokonaiset lajit koostuvat yksilöistä. Luonnonvaraisten eläinten hätä muuttuvassa maailmassa on nimenomaan yksilöi den kokemaa hätää. Samoin on eläintuotannossa. Esimerkiksi tulvat tai kuivuus näyttäytyvät paljolti taloudellisina uhkina, eikä tuotantovälineiksi pelkistettyjen eläinten näkökulma nouse esiin. Aasian tulvat, Australian maastopalot ja lukuisat muut ka tastrofit ovat kuitenkin osoittaneet, miten valtavaa kärsimystä sään ääri-ilmiöistä voi seurata.
Järjestelmätason muutokset ruuantuotannossa ovat välttämät tömiä sekä ilmastokriisin että lajikadon hillitsemiseksi. Anima lian tavoitteena onkin maailma, jossa eläimiä ei nähdä välineinä ja jossa kasviperäistä ruokaa tuotetaan sosiaalisesti ja ekologi sesti kestävällä tavalla. Teemme yhdessä parempaa tulevaisuutta koko planeetalle. Kiitos, kun olet mukana!
året 2022 kommer att gå till djurrättshistorien som året då riksdagen äntligen började behandla lagen om djurvälfärd. Trots att vi inte är nöjda med lagen är det tydligt att utan Animalias påverkansarbete skulle lagen vara ännu sämre ur djurperspektiv. Därför vill jag passa på att tacka alla delaktiga inom Animalia: att kontakta riksdagsledamöter, skriva utlåtanden, lyfta temat i sociala medier och all övrig påverkansarbete hördes och syntes genomgående under processen då lagförslaget blev till.
Arbetet för att förbättra lagstiftningen om djurhållning fortsätter naturligtvis även nästa år. Samtidigt kommer vi att rikta oss mot nya ställen att påverka. Animalia är en organisation som lyfter fram djurens röst i samhället och i den politiska debatten –speciellt då djurrättsperspektivet riskerar att bli bortglömt.
Då ekologiska kriser behandlas i media, forskning och andra forum ses djur ofta som en massa. Då livsmiljön förstörs är det endast en viss djurpopulation som berörs; utrotning hotar hela arten. Lokala populationer och hela arter består ändå av individer. Den nöd som vilda djur upplever i en värld i förändring är individers nöd. Likaså i djurhushållning. Exempelvis tenderar vi att se floder och torka som ekonomiska hot utan att se deras inverkan på djur som vi utsatt som enbart produktionsmedel. Naturkatastrofer, som exempelvis floderna i Asien och bränderna i Australien, har visat hur enormt lidande väderfenomen kan orsaka.
Det är nödvändigt att ställa om matproduktionen på systemnivå för att både motarbeta klimatkrisen och hejda förlusten av djurarter. Animalia arbetar för en värld där djur inte ses som medel och där vegetarisk mat produceras på ett sätt som är både socialt och ekologiskt hållbart. Tillsammans gör vi en bättre framtid för hela planeten. Tack för att du är med!
Animalian puheenjohtaja Animalias ordförande
animalian pitkäaikaisin työntekijä, talouspäällikkö tarja “pele” balding jää eläkkeelle keväällä 2023. pelen ura pitää sisällään eläinoikeushistorian merkkihetkiä, ja hän on nähnyt järjestön kasvun ja muutoksen.
Markkinointialan merkonomiksi opis kellut Tarja "Pele" Bal ding muutti miehensä kanssa kymmenen Amerikassa asutun vuoden jälkeen takaisin Suomeen tal vella 1986. Samana vuonna Pelen tuttu houkutteli hänet hakemaan Koe-eläinten suojelu -järjestön johtokuntaan eli hal litukseen. Hallituspestiä kesti vain reilu vuosi, sillä hänet valittiin järjestöön töi hin vasta perustettuun toimistonhoitajan virkaan lokakuussa 1987
Aktivismia ja sähkökirjoituskoneita Työ Mäkelänkadun toimistolla oli 1980–1990-lukujen taitteessa hyvin eri laista kuin tänään.
”Työntekijöitä oli järjestössä vain muutama: toiminnanjohtaja, tiedottaja ja toimistonhoitaja. Työvälineinä meil lä oli lankapuhelimet, sähkökirjoitusko ne ja antiikkinen jäsenrekisteri vanhalla tietokoneella. Sitten saimme faksin, jon ka toimintaa aluksi ihmettelimme”, Pele muistelee.
Uran alkuun 1980 -luvulle osuivat Suomen ensimmäiset merkittävät eläin ten oikeuksiin liittyvät kohut, jotka nou sivat näkyvästi myös mediaan. Ensin pal jastettiin Helsingin yliopiston fysiologian laitoksen koe-eläinten karmeat olot, jotka päätyivät iltapäivälehtien lööppeihin. Sit ten esille nousi sairaaksi jalostettu Ani malian adoptoima Mikko -superkettu, joka toi esille turkistarhoilla ylisuuriksi
kasvatettuja ja vakavasti jalkavaivaisia turkiseläimiä.
”Työ oli tuolloin hyvin aktivistipai notteista ja eläinoikeuskohut vaikuttivat pienen toimistomme kaikkien työnte kijöiden työhön. Kaikki tekivät tuolloin lähes kaikkea ja osallistuimme paljon katutapahtumiin vapaaehtoisten kanssa. Muistan, kun meille tehtiin ilmoitus pa rakissa erittäin huonoissa oloissa kasva tettavista koe-eläinkaneista. Ilmoitimme asiasta viranomaisille ja medialle, minkä johdosta tapaus sai näkyvyyttä ja lopulta tilat suljettiin.”
1990-luvun tapahtumat saivat lopulta aikaan myös parannuksia silloiseen eläin suojelulakiin. Pele kokee, että se oli Ani malian tinkimättömän työn ansiota.
Työ ammattimaistuu 2000-luvullla Animalian työ ammatti maistui entisestään ja Pelenkin työnkuva muuttui talouspainotteiseksi.
”Moderni tietotekniikka helpotti työ tä, mutta toisaalta laitteet hallitsivat välillä työpäiviä liikaakin. Sosiaalinen media rä jäytti viestinnän uudelle tasolle, ja työnte kijöiden oli erikoistuttava enemmän. Toi minta on nyt monella tapaa tehokkaam paa, mutta joskus kaipaan spontaaniutta ja aktivistiotetta vanhoilta ajoilta.”
Pele on ylpeä työstään eläinten puo lesta.
”Urani merkittävimpiä hetkiä on ollut kansalaisaloite turkistarhauksen kieltä miseksi, joka kerättiin kynillä ja paperil la vuonna 2012. Vaikka aloite ei mennyt
läpi, se sai turkistarhauksen ongelmille näkyvyyttä. Myös kaikki eläinjärjestöt puhalsivat yhteen hiileen aloitteen eteen.”
Armollisuutta ja toivoa tulevaisuuteen
Pele on tuttu monelle animalialaiselle ja järjestön tukijalle vuosien varrelta.
”Aiemmin lähes kaikki kommunikoin ti toimiston ulkopuolelle tapahtui puhe limella. Jotkut järjestön tukijat soittivat minulle useasti, ja juttelimme asiasta tai sen vierestä leppoisasti. Monet heistä ovat edelleen tärkeitä ihmisiä, joita jään todella kaipaamaan.”
Pele toivoo, että tulevaisuudessa eläin ten kunnioitus ja itseisarvo nousisivat en tistä merkittävämpään asemaan yhteiskun nassa ja se vaikuttaisi esimerkiksi lihan syöntiin ja muuhun eläinten kohteluun.
Hän haluaa myös muistuttaa nuorem pia eläinoikeuksien parissa toimivia ar mollisuudesta itseä kohtaan.
”Tässä työssä tarvitaan pieniä itsensä olalle taputtamisen hetkiä. Maailmaa ei tarvitse muuttaa hetkessä, ja jo se, että toimii itselle tärkeiden asioiden puolesta, on iso juttu.”
Pelelle Animalia on ollut tärkeä yhtei sö, eikä hän ei aio unohtaa eläimiä eläk keelläkään.
”Olen iloinen näistä vuosista Ani maliassa. Ihmiset ovat olleet ihania niin toimistolla, jäsenistössä, vapaaehtoisis sa kuin hallituksessa. Tunnen, että olen osa Animalia-perhettä. Tulevaisuudessa hevoshieronnan opiskelu kiinnostaa ja Tuulispäässä sekä Saparomäessä tulen varmasti käymään enemmän.”
Tarja Balding vuonna 1987.
Animalia oli mukana paljastamassa fysiologian laitoksen koe-eläinten karmeita oloja.
turkistarhaton suomi 2025 -kampanjan yksi loppuvuoden kohokohdista oli turkistarhauksen exit-strategian julkaiseminen syyskuussa. raportti on vastaus siihen, kuinka turkistarhaus lakkautetaan suomessa kestävällä tavalla.
Julkisen talousjohtamisen professori Eija Vinnarin laatima Selvitys turkistarhauk sen nykytilasta ja tulevaisuuden vaihtoehdoista sisältää katsauksen turkistarhauksen työllis tävyyteen ja verotuloihin, esittelee kansainvälisiä esi merkkejä turkistarhauksen hallitusta lakkauttamisesta ja vaihtoehtoisia liiketoimintamahdollisuuksia Suo men turkistarhausalueille.
Animalia on tehnyt töitä turkistarhauksen kieltämi seksi vuosikymmeniä. Niiden aikana järjestöltä on vaa dittu vastauksia siihen, miten turkistarhauksesta voisi kestävästi luopua. Animalia taas on vastuuttanut päät täjiä ja turkisalan edunvalvojia toimimaan nyt, kun kes tävä siirtymä olisi mahdollista. Jyrki Kataisen hallitus kirjasi vuonna 2011 hallitusohjelmaansa selvityksen, jonka oli tarkoitus kartoittaa turkistarhaajien vaihtoeh toisia työllistymismahdollisuuksia. Tätä ei kuitenkaan koskaan tehty.
Nyt professori Eija Vinnari on tehnyt selvityksen Animalian toimeksiannosta. Tarve selvitykselle on suuri, sillä turkistarhaus on alana jatkuvassa laskusuun nassa.
”Turkistarhauksen nykytilaa tarkastellessa tärkei tä näkökulmia ovat työllistävä vaikutus sekä vienti- ja verotulot. Tarhaus työllistää kokoaikaisesti noin 200–300 yrittäjää”, Vinnari kertoo.
Turkistarhausyhtiöiden maksamat yhteisöverot oli vat vuonna 2019 eli ennen covid-19-pandemiaa 0,02 prosenttia valtion yhteisöverokertymästä. Kolmasosa turkisten vientituloista jää Suomeen, ja tämä kolmas osa eli nettovienti, muodostaa 0,2 prosenttia Suomen koko tavaraviennin arvosta.
“Isoin yllätys itselleni oli se, että Suomeen tuodaan niin paljon ulkomailta turkiksia myytäväksi Saga Fur sin huutokaupoissa. Tällä hetkellä merkittävin tuonti maa on Puola. Toinen yllätys oli se, kuinka moni eu rooppalainen maa on jo luopunut turkistarhauksesta.”
Suurin osa EU-maista on jo kieltänyt turkistar hauksen joko täysin tai osittain tai rajoittanut sitä voi makkaasti. Suomi kuuluu niihin alle kahdeksaan EUmaahan, jotka vielä sallivat turkistarhauksen ja jotka eivät ole tehneet siihen mitään rajoituksia.
Turkistarhaajille uusia työ- ja toimeentulomahdollisuuksia Selvitys sisältää toimenpidesuosituksia kestävän siirty män toteuttamiseksi.
”Tällä hetkellä merkittävin kysymys on se, mihin turkistarhausyrittäjät ja alan palkansaajat voisivat työl listyä. Toisekseen on syytä miettiä, mitä tarhauskiin teistöillä oleville kiinteille rakenteille ja laitteille teh täisiin. Raportissa kerrotaan, miten uudelleenkoulut tautumista ja työllistymistä voitaisiin edistää sekä jo tehtyjä investointeja kompensoida”, Vinnari sanoo.
Turkistarhausalan yrittäjille uusia mahdollisuuksia voisivat tarjota esimerkiksi uusiutuvan energian tuo tanto, kiertotalousliiketoiminta, kasvihuoneviljely tai proteiinipitoisten kasvilajikkeiden viljely. Alueella ole va teollisuus voi myös tarjota työpaikkoja, ja osa yrit täjistä jää lähivuosina eläkkeelle.
”Jotta rakennemuutos toteutuisi reilusti, tarvitaan valtion panostusta kuntien ja ely-keskusten palvelui hin, joilla edistetään turkistarhausalan yrittäjien ja pal kansaajien työllistymistä, yrittäjyyttä ja uuden liiketoi minnan kehittämistä. Valtion olisi hyvä sitoutua myös maksamaan jokin osuus tarharakenteiden purkamis- ja muuntamiskustannuksista.”
Raportti kiinnostaa päättäjiä ja mediaa Selvitys julkaistiin Animalian järjestämässä tilaisuu dessa Helsingin keskustakirjasto Oodissa syyskuun lopulla. Tapahtumassa olivat puhumassa Animalian toiminnanjohtaja Heidi Kivekäs, professori Eija Vin nari sekä eläinperinteeseen erikoistuneen folkloristi ja antiikintutkija Liisa Kaski. Paneelikeskusteluun osal listui edellisten lisäksi Helsingin sosialidemokraattien puheenjohtaja Anita Hellman. Tapahtumassa kuultiin myös videotervehdykset kahdelta suomalaiselta me piltä, EU:n eläinten hyvinvointiryhmän varapuheen johtaja Sirpa Pietikäiseltä (kok.) sekä saman ryhmän jäseneltä Ville Niinistöltä (vihr.).
Selvityksestä kerrottiin etukäteen laajasti medial le, joka tarttuikin aiheeseen useammassa jutussa. Eija Vinnaria haastateltiin muun muassa Viiden jälkeen -ohjelmaan.
Turkistarhausalan yrittäjille uusia mahdollisuuksia voisivat tarjota esimerkiksi uusiutuvan energian tuotanto.
”Raportti on otettu mielestäni vastaan asiallisesti. Joidenkin raportissa esiteltyjen liiketoimintaesimerk kien realistisuudesta on ollut keskustelua. Toivoisin, että esimerkkejä ei pidettäisi ainoina mahdollisina vaihtoehtoina, vaan lähinnä luovan ideoinnin lähtö kohtina”, Vinnari kertoo.
Raportti kiinnosti myös somessa, jossa syntyi kes kustelua erityisesti turkisalan työllistävyydestä. Selvi tyksestä kerrottiin myös kansanedustajille, ja se mai nittiinkin eläinlain lähetekeskustelussa lokakuussa.
Eurooppalainen kehityskulku vaikuttaa myös Suomeen Raportti on herättänyt kiinnostusta Euroopan unio nissa. Eläinten hyvinvointia ja suojelua käsittelevä meppien ryhmä, The Intergroup on the Welfare and Conservation of Animals, järjesti lokakuussa Stras bourgissa tilaisuuden, jonka aiheena oli Fur Free Eu rope -kansalaisaloite. Animalian teettämä raportti mai nittiin Strasbourgin tilaisuudessa, kun Eurogroup for Animalsin toiminnanjohtaja Reineke Hameleers esit teli syitä ja keinoja siirtyä turkistarhattomaan EU:hun. Vinnari arvelee, että yleiseurooppalainen kehi tyskulku ei voi olla vaikuttamatta Suomen turkistar hausalaan.
“Nuoret eivät todennäköisesti pidä turkistarhausta enää niin oikeutettuna liiketoimintana kuin edeltävät sukupolvet. Jos turkistarhauksen hallitusta rakenne muutoksesta tulee yksi hallitusohjelman tavoitteista,
se toteutuu melko varmasti. Nopeimmillaan tämä voi tapahtua ehkä viidessä vuodessa”, Vinnari sanoo.
Nyt Animalia levittää selvityksen painettua versio ta alueille ja päättäjille. Painettu julkaisu on raportin tiivistelmä, joka löytyy myös verkkojulkaisuna osoit teessa animalia.fi/exit. Samalla sivulla on ladattavissa raportin laaja versio pdf-muodossa.
Selvitys on toteutettu ORSI-tutkimushankkeen (2019–2025) puitteissa. Suomen Akatemian yhtey dessä toimivan strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittaman ORSI-hankkeen tarkoituksena on löytää oikeudenmukaisia ohjauskeinoja, joilla julkinen valta voi edistää kestävyystavoitteiden saavuttamista erityi sesti suomalaisessa toimintaympäristössä.
Voit tilata raportin painetun version (8 €) kotiisi osoit teesta kauppa.animalia.fi.
teksti erja laakkonen & martta kinnunen • kuva katre sinikettu
leikkimielinen testi paljastaa, millainen toiminta animaliassa sopii juuri sinulle. valitse sinua parhaiten kuvaava vaihtoehto.
Huomaat somessa mielen kiintoisen postauksen ajankohtaisesta aiheesta. Koet, että asian puolesta täytyy tehdä jotain. Miten reagoit?
1. Hyvä, että tästä puhutaan! Onko han jossain mielenosoitus, pitääpä et siä Facebookista.
2. Kiinnostavaa, mutta tätähän täy tyy tutkia enemmän. Etsin heti lisäti etoa ja kirjoitan sitten aiheesta itse –olisikohan paikallislehden mielipidepalsta paras kanava?
3. Laitat viestiä asiasta kavereille. Voisitteko tehdä jotakin yhdessä: järjestää keskustelutilaisuuden, tehdä videon someen. Ideoita tulee kuin it sestään!
Laske, mitä vastausvaihtoehtoja valitsit eniten. Katso sivulta 25, millainen toiminta sopii juuri sinulle.
Kun sinulta kysytään vahvuuksiasi, kerrot että:
1. Homma kyllä hoituu, sanokaa vain missä ja milloin.
2. Taitojasi ovat kirjoittaminen ja tie donhaku. Tykkäät perehtyä tärkeisiin aiheisiin ja etsiä uutta tietoa.
3. Et pelkää ottaa tehtäviä hoidet tavaksesi. Vaikka muilta tippuisivat hanskat heti suunnitteluvaiheessa, si nun käsissäsi toteutuskin sujuu hel posti kuin kettupiparien jakaminen.
Olet päättänyt toimia eläinten oikeuksien puolesta. Keille haluat viestisi osoittaa:
1. Suoraan muille tavallisille ihmisille, jotka eivät vielä ehkä tiedä asiasta.
2. Poliitikoille.
3. Kaikille.
Ketä seuraat somessa?
1. Vaikuttajia.
2. Poliitikkoja ja tutkijoita.
3. Oikeastaan mikään tietty porukka tai profiili ei nouse somestasi esiin.
Koet itsellesi mielekkääksi vaikuttamistavaksi:
1. Tapahtumiin osallistumisen: mitä vaan, kunhan näkyy ja kuuluu.
2. Kynä on miekkaa vahvempi: sanoilla on merkitystä! Puhuminen ja kirjoittaminen ovat sinun juttusi.
3. Yhdessä tekemisen: yksin ei kan nata jäädä – joukossa on vahvuutta!
kaksi uteliasta kärsää tutkii käsiä, housunlahkeita ja kenkiä. lyyti ja lempi ovat iloisia, nuoria possuja, joiden onni kääntyi kuljetusonnettomuuden seurauksena
Heinäkuussa uutisotsikoihin nousi tapaus, jossa eläinkuljetusauton salpa oli pettänyt kesken kuljetuksen ja kahdeksan pientä possua oli pu donnut kyydistä. Yksi possuista menehtyi ja seit semän muuta kirmasivat karkuun. Varsin nopeasti nämä karku rit saatiin kuitenkin kiinni ja kuljetettiin sikatilalle, jossa niistä oli tarkoitus kasvattaa joulukinkkuja. Lopulta aktiivisten eläin tenystävien toimien seurauksena neljä onnekasta pikkupossua pääsi muuttamaan kasvatussikalasta eläinten turvakoteihin. Eläinten turvakoti Saparomäki avasi ovensa kahdelle herttai selle possulle. Tytöt saivat nimekseen Lempi ja Lyyti. Ensim mäiset päivät pikkupossuilla kuluivat uutta ympäristöä ja uusia ihmisiä ihmetellen. Nopeasti tytöt kuitenkin rohkaistuivat ja al koivat touhuta kuten possujen kuuluukin.
Nyt Lempin ja Lyytin päivät kuluvat yhdessä kirmaillen, maata tonkien, ruokaa natustellen ja ihmisten kanssa seurus tellen. Ne ovat elämäniloisia possuja, jotka suhtautuvat uteli aasti kaikkeen uuteen. Saparomäessä niillä on käytössään kah den hehtaarin kokoinen metsäinen aitaus, jonka tutkimisessa
riittää puuhaa. Torkut on mukava ottaa lämpimän possulan olkikasassa.
Auta Lyytiä, Lempiä ja niiden lajitovereita Lyytin ja Lempin elämä muuttui sattumusten seurauksena ker taheitolla. Samaan aikaan niiden tuhannet lajitoverit joutuvat kärsimään ahtaissa häkeissä ja karsinoissa elämisestä. Lyytin ja Lempin tärkein tehtävä onkin nyt muistuttaa meitä kaikkia siitä, millaista elämää jokainen sika haluaisi elää, jos me ihmiset emme olisi niin itsekkäitä ruokatottumustemme takia.
Eläinten turvakoti Saparomäki sijaitsee Porvoossa ja tarjoaa loppuelämän kodin tällä hetkellä neljälle possulle, seitsemälle lampaalle, kuudelle kanalle, yhdelle kukolle ja yhdelle entiselle koe-eläinkoiralle. Animalia tukee Saparomäen arvokasta työtä.
Jos haluat osallistua Animalian ja Saparomäen toiminnan tukemiseen, voit tehdä sen Saparomäki-lahjojen avulla. Jokai sesta ostetusta Saparomäki-lahjasta puolet ohjataan Eläinten turvakoti Saparomäki ry:lle ja puolet Animalian työhön tuo tantoeläinten hyväksi. Löydät lahjat verkosta lahjaelaimille.fi
eurogroup for animals käynnisti 18.5.2022 eurooppalaisten järjestöjen kanssa fur free europe -kansalaisaloitteen, joka on kerännyt yhteensä jo yli 500 000 allekirjoitusta. vähimmäistavoitteen puoliväli on siis nyt saavutettu.
Eläinten hyvinvointia ja suojelua käsittelevä meppien ryhmä järjesti vastikään Stras bourgissa tilaisuuden aloit teesta. The Intergroup on the Welfare and Conservation of Animals -ryhmä kokoaa kaikkien poliittisten ryhmien jäsenet keskustelemaan eläinten hyvin vointiin liittyvistä kysymyksistä. Euroo pan parlamentin jäsenten rooli on avain asemassa, jotta Fur Free Europe voidaan muuttaa todellisuudeksi.
Euroroup for Animals -kattojärjes tön kampanjapäällikkö Elise Fleury on vaikuttunut järjestöjen osallistumisesta kampanjaan. Kampanja on näkynyt tu hansissa sisällöissä sosiaalisessa mediassa ja kaduilla.
“Kampanjan aikana on tehty yli 50 lä hitapahtumaa. Turkistarhauksen kieltämi nen on lähellä kansalaisten sydäntä. Eläin liikkeellä on uskomattomia lähettiläitä kaikkialla, ja he ovat valmiita menemään kaduille vaatimaan turkistarhauksen lopet tamista. Meillä EU:ssa on 70 organisaatio ta, jotka ovat aktiivisesti mukana Fur Free Europe -kampanjoinnissa”, Fleury kertoo.
Suomi oli ensimmäinen maa, joka kampanjan ensimmäisenä päivänä saa vutti kansallisen vähimmäismäärän alle kirjoituksia ja sai vahvistuksen kansalais aloitteessa. Fleury lähettää kiitoksia kai kille tähänastisista ponnisteluista.
“Allekirjoitusten määrä kasvaa yhä Suomessa, ja tämä on avain kampanjan menestykseen etenkin nykyisessä kon
tekstissa: Suomi on turkistarhauksen kannalta strateginen maa. Suomalaiset, älkää antako periksi. Teillä on erityi nen rooli siinä, että turkistarhoista tulee EU:ssa historiaa!”
Vetoapua vaikuttajilta
Toiminnanjohtaja Gabrielė Vaitkevičiūtė Tušti narvai -järjestöstä Liettuasta kertoo, että he ovat tehneet yhteistyötä julkisuu den henkilöiden ja vaikuttajien kanssa aloitteen edistämiseksi.
“Koska Suomi ja Liettua ovat molem mat turkistuotantomaita, on ollut erittäin motivoivaa nähdä Suomen menestys alle kirjoitusten keräämisessä.”
Liettuassa on toiminnassa 100 tur kistarhaa. Niistä 60 on minkkitarhoja ja
40 chinchillatiloja. Tarhoilla kasvatetaan noin 1,15 miljoonaa minkkiä ja noin 40 000 chinchillaa.
“Olemme kampanjoineet turkistar hauksen kiellon puolesta vuodesta 2017 ja turkistarhausta vastaan vuodesta 2014. Viime vuoden marraskuussa parlamentin jäsenistä 78 äänesti puolesta, 9 vastaan ja 28 pidättyi äänestämästä lakiesityksen ensimmäisessä käsittelyssä”, Vaitkevičiūtė kertoo.
Verkkomainontaa ja tapahtumia Kaksi aktiivisinta organisaatiota allekir joitusten keräämisessä Puolassa ovat Ot warte Klatki ja Viva!.
“Olemme keskittyneet allekirjoitusten keräämiseen verkkomainoskampanjoilla ja sosiaalisessa mediassa. Meillä on ollut myös mahdollisuuksia puhua aloitteesta televisiossa ja radiossa. Aktivistiryhmäm me järjestävät katutapahtumia. Olemme osallistuneet tapahtumiin, kuten Polan Rock Festivaliin ja Women's Congressiin, joissa saimme allekirjoituksia”, viestintä vastaava Marta Korzeniak Otwarte Klat kista kertoo.
Puola on saanut kerättyä vaaditun vä himmäismäärän allekirjoituksia. Virstan pylväs saavutettiin lokakuun puolivälissä.
“Olemme innoissamme siitä, ja vauhti
jatkuu. Meillä on loistava tilaisuus sulkea turkistarhat EU:ssa ja lopettaa miljoonien eläinten kärsimykset. Tuhannet ihmiset työskentelevät väsymättä sen eteen”, Kor zeniak sanoo.
Yhdessä kohti yli miljoonaa alle kirjoitusta Myös Bulgaria on ylittänyt vaaditun alle kirjoitusten kynnyksen, mutta tavoite on korkeammalla.
“Haluamme yhä useamman tietävän aloitteesta. Bulgariassa yli 80 prosenttia väestöstä vastustaa eläinten tappamista vain niiden turkkien takia”, sosiaalises ta mediasta vastaava Vladimir Nguyen Campaigns and Activism for Animals in the Industry (CAAI) -järjestöstä kertoo.
Hän lähettää terveisiä Animalia-leh den lukijoille.
“Olemme iloisia, että maassanne mo net kannattavat kieltoa, vaikka teillä on paljon tarhoja. Kaikki perinteet eivät ole hyviä, ja joistakin niistä irti päästäminen on kehitystä. Etenkin kun perinne liittyy kärsimykseen ja julmuuteen.”
Kansalaisaloitekampanja kestää 18.5.2023 saakka. Aloitteen voi allekirjoittaa osoit teessa FurFreeEurope.fi
Miksi pienessä kylässä kasvava maalaislapsi alkaa puhua eläinten puolesta? Miten yhteiskunta reagoi eläinasian edistämi seen, ja mitä se paljastaa meistä ihmisistä?
Ilmastometsät pohtii ilmastometsityksen mahdollisuuksia ja rajoituksia.
Tuli on irti on intohimoinen ja perusteellinen puheenvuoro, joka näkee vihreämmän maailman puolustamisen taisteluna elämän puolesta.
Enemmän kuin sapiens valaisee toisenlaista elämän ja ihmisyyden kertomusta ja pyrkii antamaan vastauksia kysymykseen, miten elää yhdessä muiden kanssa, osana elonkirjoa.
Mauri Leivo: Lehmilaitumilla. Docendo, 2022. 266 s.
millainen kirja syntyy, kun valokuvaaja tarkkai lee lehmiä, kuten hän tarkkailisi luonnonvaraisia eläi miä? Lopputulos on monipuolisilla valokuvilla tunnel masta toiseen matkustava valokuvateos, joka sisältää paljon myös faktapitoista tietoa lehmistä.
Leivo on tarkoituksella rajannut lehmien kuvaami sen vain laidunkaudelle. Jos kirjaa selailee tekstiä pa hemmin lukematta, voikin kirjasta saada turhan ruu suisen kuvan nykylehmien elämästä. Kuvien katsomi sen ohella onkin tärkeää perehtyä myös tekstiin, jotta lehmien arkitodellisuus monine hyvinvointiongelmi neen aukeaa.
Leivo on kerännyt kirjaan ansiokkaasti erilaisia tie toiskuja lehmistä ja niiden lajityypillisestä käyttäyty misestä. Toisaalta kirjoitustyyli on hyvinkin omiin ko kemuksiin nojaava ja tarinallinen, ja se perustuu pit kälti lehmien havainnointiin.
Tunteva tuote. Kuinka eläimistä tuli osa teollista tuotantoa? Toim. Taija Kaarlenkaski ja Otto Latva. Vastapaino 2022. 382 s.
tunteva tuote on Turun yliopiston tutkimushankkeesta alkunsa saanut tietokirja, jossa yli 20 tutkija-kirjoittajaa tar kastelee toislajisten eläinten tuotteistamista. Kirjan artikke lit, joita on johdanto mukaan luettuna 17, lähestyvät aihetta monesta yllättävästäkin näkökulmasta.
Aino-Kaisa Sihtola ja Noora LaineMüller: Koko perheen vegaaninen välipalakirja. Readme.fi, 2022. 250 s.
tekisikö mieli syödä välipalaksi joskus muutakin kuin leipää ja jogurttia, mutta ideoita ei ole? Avuksi rientää värikäs välipalakirja, joka innostaa kokeile maan uutta ja lisäämään vihanneksia lautaselle. Kirjan reseptit ovat terveellisiä, helppoja ja monipuolisia.
Kirja sisältää suolaisia ja makeita välipaloja, salaat teja, kiisseleitä ja puuroja, leipiä, smoothieita ja pan nukakkuja. Loppuun on koostettu näppärät menu ehdotukset juhliin. Paahtoleivälle rakennetut eläin hahmot ilahduttavat lapsia ja innostavat kokkaamaan yhdessä.
Välipalakirjan resepteissä käytetään vihanneksia, hedelmiä ja marjoja runsaasti, ja värikkäät välipalat piristävät varmasti kaamoksen keskellä. Kirjan ohjeita voi hyödyntää myös vaikkapa viikonlopun brunssilla, retkieväänä tai päivällisen lisukkeina.
Kirjan ensimmäinen osio ”Teollisen eläintuotannon histo ria” esimerkiksi paljastaa, miten suomalaista eläintuotantoa lisättiin määrätietoisesti jo 1800-luvulta lähtien ja lihankulu tusta kasvatettiin harkitulla markkinoinnilla.
Lemmikkieläimet ja tuotantoeläimet on ollut tapana erot taa tiukasti toisistaan, mutta miten pitäisi suhtautua siihen, kun lemmikkieläintä löytyy lihasäilykkeestä tai lemmikkejä tuotetaan eläinten terveys sivuuttaen? Näitä pohtii osio ”Miten tuotantoeläin määritellään?”
”Eläimet osana teknologista tuotantoprosessia” valottaa sitä, miten tunteva eläinyksilö häivytetään tuotantokoneis ton osaksi, ja ”Tuotantoeläinten kuvaaminen ja esittäminen” taas käsittelee eläimiä taiteessa ja yritysviestinnässä.
Vaikka kirjan viimeinen osio on nimeltään ”Eläintuotan non kritiikki”, kriittisyys pilkahtelee monen muunkin kirjoit tajan tekstissä milloin avoimemmin, milloin peitellymmin.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen eläintutkimus selvästi kin kukoistaa ja innostaa yhä uusia tutkijoita. Usea artikkeli herättää kiinnostuksen tutustua kirjoittajan muuhunkin tuo tantoon ja tutkimukseen.
eurooppalainen kansalaisaloite eläinkokeiden kieltämiseksi keräsi yli 1,4 miljoonaa allekirjoitusta. eu-kansalaisilla on vahva tahto saada eläinten kärsimys eläinkokeissa päätökseen.
teksti laura uotila • kuvat i stock.com / l iudmila c hernetska
Kansalaisaloitteessa vaaditaan eläinten kär simyksen lopettamista kosmetiikka- ja kemikaaliko keissa sekä kunnianhimoista suunnitelmaa kaikkien eläinkokeiden lopettamiseksi Euroopan unionissa. Tavoite on kirjattu EU:n koe-eläintoimintaa säätelevään direk tiiviin, mutta minkäänlaista suunnitelmaa eläinkokeiden vähen tämiseksi ja lopulta niistä luopumiseksi ei ole tehty.
”Allekirjoitusten valtava määrä osoittaa, että asia on erittäin tärkeä EU-kansalaisille. Vaadimme, että Euroopan komissio, Euroopan parlamentin jäsenet ja kansalliset hallitukset ottavat aloitteen tosissaan ja ryhtyvät välittömästi toimiin. Tarvitsem me kunnianhimoisen ja kiireellisen suunnitelman kaikkien eläin kokeiden siirtämiseksi historiaan”, Animalian toiminnanjohtaja Heidi Kivekäs sanoo.
Animalia oli yksi kampanjassa mukana olleista järjestöistä. Suomi saavutti aloitteeseen tarvittavan allekirjoitusten vähim mäismäärän ensimmäisenä jäsenmaista. Kaikkiaan yli 54 000 suomalaista vaati eläinkokeiden lopettamista EU:ssa.
Yli 10 miljoonaa koe-eläintä vuodessa Tuorein tilasto koe-eläinten käytöstä on vuodelta 2019. Sen perusteella koe-eläimiä käytettiin EU-maissa ja Norjassa 10,6 miljoonaa yksilöä. Koe-eläinten määrä laski alle kaksi prosent tia edellisestä vuodesta. Koe-eläinkäytön lisäksi koe-eläinlaitok sissa eli 1,2 miljoonaa eläintä, joita käytettiin geenimuunneltu jen eläinkantojen luomiseen tai ylläpitoon.
Eläinkokeet luokitellaan neljään luokkaan niiden aiheutta man kärsimyksen mukaan: vakaviin, kohtalaisiin, lieviin ja ei toipumista vaativiin (suoritetaan nukutuksessa ilman eläimen herättämistä). Vakavan luokan eläinkokeita oli 9 prosenttia ja kohtalaisia 33 prosenttia kaikista eläinkokeista.
Yleisin koe-eläin EU-maissa ja Norjassa on hiiri: kaikkiaan 5,5 miljoonaa hiirtä joutui eläinkokeisiin. Toiseksi eniten käytet tiin kaloja, yli 2,5 miljoonaa yksilöä. Myös rottia joutui runsaasti eläinkokeisiin, lähes miljoona yksilöä.
Eniten vastauksia 1: olet tekijätyyppi. Sinun vahvuutesi on toiminnassa, ei ehkä suunnittelussa. Löydät oikeat ihmiset ja tilanteet: kun jossakin on jotain käynnissä, ilmestyt varmasti paikalle. Katso tapahtumakalenterista, missä olet seuraavaksi: animalia.fi/tapahtumat
Eniten vastauksia 2: olet vaikuttajatyyppi. Sinulta sujuu eläinpoliittinen vaikuttaminen. Kirjoitat niin ministerille kuin kunnanval tuutetulle kirjeen, joka tekee vaikutuksen ja osoittaa, miksi asiasi on tärkeä. Kirjeestäsi päättäjä poimii argumentit puheeseensa. Eläinoikeustoimijat-ryhmä on sinun kotipesäsi Telegramissa: t.me/elainoikeusvaikuttajat
Eniten vastauksia 3:
olet fasilitoija eli mahdollistaja. Olet se, joka kerää porukan kasaan ja osaa löytää oikeat palaset pai koilleen. Näet muissa heidän hyvät puolensa ja osaat rohkaista ja tsempata ihmisiä. Koska uskot, että muutos löytyy porukasta, alueosastotoiminta on sinua varten: animalia.fi/tule-mukaan
Arvio
vegaaniset marmeladit sopivat erinomaisesti joulun herkkupöytään. marmeladeista löytyy vaihtoehtoja niin makean, hedelmäisen kuin vähän miedommankin maun ystäville. raati osoittautui perinteitä arvostavaksi, kun suosikiksi päätyi lähes kaikille tuttu klassikkomakeinen.
3,45 € / 260 g (13,30 € / kg)
3,99 € / 500 g (8 € / kg)
Pisteet
”Klassinen, kuulamainen ulkonäkö.”
”Tuoksu neutraali, mieto.”
”Täyteläinen koostumus.”
”Raikas, hedelmäinen.”
”Joukon kiintein.”
”Sopivan makea.”
Lidl Suomi Ky Suomi
”Paljon eri makuja, monipuolinen.”
”Voimakas tuoksu.”
”Pyöreähkö, pehmeät värit.”
”Suussa sulava, ihana.”
”Esanssinen sivumaku.”
”Todella makea.”
5,95 € / 200 g (29,80 € / kg) Sila Gum Italia
5,70 / 300 g (19 € / kg)
”Kauniit purppurat ja vaaleanpunaiset värit.”
”Nätti, pieni, söpö.”
”Paljon sokerirakeita, hyvä purutuntuma.”
”Tuoksu mieto, neutraali.”
”Pehmeän makea, raikas.”
”Mustaherukkainen, hedel mäinen.”
”Todella sokerinen ja mehun makuinen.”
”Aito, marjainen maku.”
”Suussa sulava ja mureneva.”
”Mukava purutuntuma.”
”Perinteinen, tylsähkö ulkonäkö.”
”Ei tuoksu miltään.”
le preziose käsintehdyt marmeladit juhlamarmeladi finlandia Hinta Valmistaja Valmistus maa Fazer Makeiset Oy Suomijäsenten suuri määrä ei ole tärkein asia, sillä rovaniemen uudelle yhteyshenkilölle tiia väyryselle riittää alkuun muutama innostunut aktiivi.
Tiia väyrynen havahtui eläinoikeuksiin yläasteella, kun Animalian koe-eläinkam panja kosketti häntä. Teiniikäinen Tiia asui silloin maalla lehmien keskellä ja tiesi hyvin, että maitoa pitää juoda. Pikkuhiljaa tiedon lisääntyessä Tiia vähensi eläinperäisten tuotteiden käyttöä ja hänestä tuli lakto-ovovegeta risti.
”Vuonna 2016 vegaanihaaste vei mi nut mennessään, ja seuraavana vuonna toiminkin jo itse tutorina seuraaville ko keilijoille”, Tiia kertoo.
Viime vuoden syyskuussa Tiia muutti lumen ja luonnon perässä Turusta Rova niemelle. Siellä hän halusi jatkaa aiemmis sa asuinkaupungeissaan harrastamaansa järjestötoimintaa. Keväällä hänestä tuli
Animalian Rovaniemen yhteyshenkilö. Nyt Tiia etsii alueosastoon uusia jäseniä, sillä jo muutaman aktiivin tiivis joukko saa paljon aikaan. Vertaistuki on tärkeää, ja samankaltaisten ihmisten kanssa voi ja kaa ajatuksia ja olla oma itsensä.
Kaikki Animalian painopisteet ovat toiminnan keskiössä Tiiallakin, mutta Rovaniemellä hän haluaisi ajaa erityisesti tuotantoeläinten asiaa.
”Tekemistä villissä pohjolassa riit tää, sillä eron asenteissa huomaa selvästi Etelä-Suomeen verrattuna. Esimerkiksi vegaaniruuan tarjonta monissa ravinto loissa on heikkoa, aina ei listalta löydy yhtäkään sopivaa annosta.”
Tiian tavoitteena Rovaniemen Animalian toiminnassa on näyttää, miten jokainen pystyy vaikuttamaan omassa arjessaan.
”Haluan järjestää matalan kynnyk sen tapahtumia ja mukavaa yhdessä te kemistä, kuten leffailtoja, vegaaniruuan maistatuksia tai esitteiden jakamista eri tilaisuuksissa. Instagram-tili ja Facebookryhmä ovat jo perustettu sekä itsepainate tut julisteet ja esitteet ovat jaossa.”
Tiia toivottaa toimintaan mukaan tervetulleeksi rovaniemeläiset, jotka ha luavat vaikuttaa eläinten oloihin ja tehdä heidän eteensä merkityksellistä työtä.
”Eläinoikeustyötä tehdessä pitää säi lyttää positiivisuus, vaikka tuntuisi siltä, ettei maailma muutu. Kyllä se muuttuu, vaikkakin välillä pienin askelin.”
Ota yhteyttä: rovaniemi@animalia.fi
teksti heli mäenpää • kuva tanja ryyminreseptit ja kuvat a ino s ihtola & n oora l aine- m
koko perheen vegaanisen välipalakirjan kirjoittaneet aino sihtola ja noora laine-müller valitsivat animalian lukijoiden iloksi kirjastaan muutaman helpon pikkutarjottavan joulunajan juhliin. kaikki reseptit maistuvat niin isoille kuin pienillekin juhlijoille. kaikki reseptit ovat gluteenittomia tai voidaan toteutaa gluteenittomasti.
4 annosta
1 pkt (250 g) maustamatonta tofua vajaa 1 dl ravintohiivahiutaleita ½ tl valkosipulijauhetta ½ tl sipulijauhetta 1 tl paprikajauhetta 2 rkl soijakastiketta (tarvittaessa gluteenitonta) 1 rkl ketsuppia (½ dl vettä)
Dippi 100 g vegaanista creme fraichea (esim. Friendly Vikings Sour Oat) tai 50 g makeuttamatonta soijajogurttia + 50 g vegaanista majoneesia ½ tl suolaa 2 rkl sitruunamehua 1
Kuumenna uuni 180 asteeseen. Vuoraa uuninpelti leivinpaperilla. 2
Ota tofu paketista. Puristele enimmät nesteet pois ja taputtele vielä kui vaksi. Revi suupaloiksi. 3
Sekoita kuivat aineet sekaisin. Lisää soijakastike ja ketsuppi. Lisää lopuksi tarvittaessa vesi pienissä erissä. Seoksen tulee olla tasaista.
Pyörittele tofupalat tahnassa ja aset tele uunipellille. Paahda n. 20 min.
Sekoita dipin ainekset ja tarjoile to fupalojen kanssa.
150 g eli 2 keskikokoista porkkanaa 80 g cashewpähkinöitä 1 tl savupaprikaa
1 tl suolaa
2 rkl sitruunamehua 2 rkl vettä 1
Liota cashewpähkinöitä kylmässä ve dessä noin 4 tuntia (tai kaada pähki nöiden päälle kuumaa vettä ja liota 20 minuuttia).
500 g silken-tofua 100 g vegaanista tummaa suklaata 2 rkl vaahterasiirappia (tai muuta makeutusta) ripaus suolaa n. 4 rkl kaakaojauhetta (määrä riippuu suklaan vahvuudesta)
Tarjoiluun marjoja
Ota tofu huoneenlämpöön noin 30 min. ennen vanukkaan valmistamista.
Kuumenna uuni 200 asteeseen. Kuori porkkanat ja leikkaa ne noin sormen paksuisiksi tikuiksi. Paahda uunissa 15–20 minuuttia, kunnes porkkanat ovat peh meitä. Voit myös keittää porkkanat kyp siksi. 3
Huuhtele ja valuta liotetut cashewpähkinät. 4
Laita kaikki ainekset tehosekoittimen kulhoon ja sekoita tasaiseksi tah naksi. Lisää vettä tarvittaessa. 5
Maista ja mausta lisää oman maun mukaan.
Tarjoile kasvisten tai leivän kera.
Sulata suklaa varovasti mikrossa noin 30 sekuntia kerrallaan. Anna jäähtyä huoneenlämpöiseksi. 3
Laita tofu, makeutus ja suola tehose koittimeen ja sekoita tasaiseksi.
4Kaada huoneenlämpöinen suklaa massan joukkoon samalla sekoit taen. Lisää kaakaojauhetta erissä, kunnes massa on mieluisen väristä ja makuista.
Kaada suklaavanukas neljään pie neen kulhoon ja laita jääkaappiin vä hintään kahdeksi tunniksi.
Tarjoile marjojen kanssa.
Pääkaupunkiseudun Animalia osallistui eläinoikeusmarssille lokakuussa.
Seuraa Animalia PKS:ää Facebookissa ja Instagramissa @animaliapks
kotka
Oulun Animalia kävi vierailulla Oulun koe-eläinkeskuksessa marraskuussa.
Seuraa Oulun Animaliaa Facebookissa @oulunanimalia ja Instagramissa @oulun_animalia
vapaaehtoiset ovat animalialle tärkeitä! Vapaaehtoisena pääset toimimaan eläinasioiden puolesta itsellesi sopivalla tavalla. Tarvitsemme apua monenlaisiin tehtäviin. Liity vapaaehtoisten listalle: Täytä lomake verk kosivuillamme animalia.fi, niin saat tietoa oman paikkakun tasi vapaaehtoistyön mahdollisuuksista sähköpostiisi. Tule mukaan alueosastotoimintaan: Ryhmässä on voimaa! Ota yhteyttä sinua lähimpään alueosastoon ja kysy lisää. Sähkö postiosoitteet ovat muotoa paikkakunta@animalia.fi.
Joensuun Animalia piti kahvilaa Eläinoikeusjuttu-elokuvan näytöksessä lokakuun lopulla.
Seuraa Joensuun Animaliaa Facebookissa @animaliajns ja Instagramissa @animaliajns
Pääkaupunkiseudulla toimii myös karhuryhmä (karhuryhma@ animalia.fi). Eläinoikeusvaikuttajat on paikkariippumaton toimintaryhmä Telegramissa (tiina.ollila@animalia.fi) Lisätietoja: animalia.fi/vapaaehtoiset Tervetuloa mukaan toimintaan!
Martta Kinnunen, vapaaehtoiskoordinaattori martta.kinnunen@animalia.fi puh. 045 632 8072
Antamalla Animalian aineettoman lahjan läheisellesi annat tärkeän lahjan myös eläimille.
Ostamalla Elämä ilman kipua-, Oikeus hoivaan- tai jonkun muun aineettoman lahjan, edistät eläinten oikeuksien ja parempien olojen toteutumista Suomessa. Lahjoittaminen vie kohti maailmaa, jossa jokainen eläin on arvokas omana itsenään.
Aineettomissa lahjoissa muistetaan ruuantuotannossa, turkistiloilla ja koe-eläinlaitoksissa käytettäviä eläimiä. Joulusesongin aikaan lahjoissa on myös joulun ja uuden vuoden toivotukset.
Löydät aineettomista lahjoista sopivan muistamisen joka tilanteeseen, lahjojen hinnat ovat alkaen 5 euroa. Voit valita perinteisen postitettavan kortin tai sähköisen pdf-kortin, jonka voit lähettää heti eteenpäin sähköpostitse.
Tilaa aineettomat lahjat osoitteesta lahjaelaimille.fi
Kuukausilahjoittajana puolustat niitä miljoonia eläimiä, joita käytetään ruuantuotannossa, turkistarhauksessa tai eläinkokeissa.
Lahjoituksesi ansiosta voimme tehdä töitä eläinten oikeuksien puolesta vuoden jokaisena päivänä. Lahjoitusvarat käytämme kampanjointiin, poliittiseen vaikuttamiseen ja viestintä- ja mediatyöhön eläinten puolesta.
Liity mukaan kuukausilahjoittajaksi ja postita meille oheinen lomake! Postimaksu on maksettu puolestasi.
Postimaksu maksettu kotimaassa
Tuen työtä eläinten puolesta seuraavalla summalla: €/kk (min. 7 €/kk)
Eräpäivä on joka kuun 5. päivä 20. päivä
Nimi:
Katuosoite: Postinumero ja -toimipaikka: Sähköpostiosoite: Puhelinnumero: Syntymäaika:
Kyllä kiitos, tilaan Animalian kuukausittaisen uutiskirjeen sähköpostiini.
Lähetämme sinulle postitse ensimmäisen laskun sen jälkeen, kun kuponki on saapunut meille. Sen jälkeen voit valita, kytketkö päälle e-laskusopimuksen verkkopankissasi vai maksatko kuukausittaisen lahjoituksen kerran kuussa saapuvan paperilaskun tiedoilla. Voit postittaa tämän kupongin tällaisenaan tai sulkea sen kuoreen. Säästät postimaksun, kun kirjoitat kuoreen vastauslähetyksemme tunnuksen: Animalia ry, Tunnus 5007666, 00003 VASTAUSLÄHETYS.
Tunnus 5007666 00003 VASTAUSLÄHETYS
Kyllä, ryhdyn Animalian kuukausilahjoittajaksi!