Animalia 4/2012 by Animalia ry

nro 2012

Lehti el채inten asialla

Turkistarhaton Suomi -kansalaisaloite teki historiaa

Yli 60 000

allekirjoittajaa! box.indd 1

Pääkirjoitus

Sisällys

Animalia-lehti, 36. vuosikerta

toimitussihteeri:

Vesa Saarinen, p. (09) 7206 5914 vesa.saarinen@animalia.fi taitto: Vera Liinasaari, p. 040 753 2663 vera.liinasaari@gmail.com Osoitteenmuutokset:

Tarja Balding, p. (09) 7206 5911 tarja.balding@animalia.fi Painopaikka:

Miktor Oy, Helsinki ISSN 0783-9170 Ilmestymisaikataulu:

Nro 1 maaliskuu, nro 2 toukokuu, nro 3 syyskuu, nro 4 marraskuu. Seuraavaan numeroon tarkoitetun materiaalin tulee olla perillä toimituksessa 14.1.2013 mennessä. Aineistot lähetetään lehti@animalia.fi tai osoitteella: Animalia-lehti, Suvilahdenkatu 4, 00500 Helsinki Animalia-lehti on kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtien liiton Kultti ry:n jäsen. Ilmoitusmyynti:

Ninni Pekkala, p. 045 7750 1570 Ilmoitushinnat:

Katso ilmoitushinnat www.animalia.fi Lisäveloitukset: Värierottelut veloitetaan erikseen, määräyspaikkakorotus 20 %, liitteiden hinnat sovitaan erikseen. Rajoitukset: Etusivulla ei julkaista ilmoituksia. Alennukset: Toistoalennus: 1. toisto 10 %, seuraavat 20 %, auktorisoidut mainostoimistot 15 %. Ilmoitusten peruuttaminen:

Peruutukset viimeistään seitsemän (7) vuorokautta aineiston jättöpäivän jälkeen toimitussihteerille. Reklamaatiot: Kirjallisena 14 vuoro kauden aikana ilmestymispäivästä lukien. Irtonumeromyynti:

Akateeminen kirjakauppa. Animalia-lehti pidättää oikeuden lyhentää ja muokata juttuja.

Artikkelien lainaaminen eläinsuojelua edistäviin tarkoituksiin sallittu. Lähde mainittava. Toimisto: Suvilahdenkatu 4, 00500 Helsinki Asiakaspalvelu:

p. (09) 720 6590, päivystys ma–pe kello 10.00 –15.00, fax (09) 148 4622 e-mail: animalia@animalia.fi internetsivut: www.animalia.fi. Jäsenmaksut: Tukijäsen: 32 € / vuosi, vähävaraiset: 25 € / vuosi, nuorisojäsen (alle 18 v.): 20 € / vuosi, kuukausijäsen: 5 € / kk, ainaisjäsen: 640 €, yhteisöjäsen: 250 € / vuosi. Sampo 800018-2105644 IBAN: FI71 8000 1802 1056 44 SWIFT: DABAFIHH Kirjoita viestiksi nimesi ja osoitteesi.

Onnistunutta toimintaa toiminnanjohtaja kati pulli

vuosi lähestyy loppuaan. On aika tarkastella sekä kuluneen vuoden toimintaa että suunnitella tulevaa. Vuonna 2012 keskitimme toimintamme turkistarhauksen lopettamista vaativaan kansalaisaloitteeseen, kunnallisvaaleihin ja eläinsuojelulakiuudistukseen. Voimme olla tyytyväisiä saavutuksiimme. Tavoitteemme saada kasaan kansalaisaloitelain vaatimat 50 000 allekirjoitusta toteutui. Kiitos kuuluu kaikille teille, jotka osallistuitte nimien keräämiseen. Oli voimaannuttavaa nähdä, kuinka moni ihminen halusi auttaa tavoitteen saavuttamisessa. Jo nyt kampanja on ollut vaivan arvoinen, sillä se on herättänyt paljon keskustelua turkisalan epäkohdista ja tuonut esiin laajan tuen turkistarhauksen kieltämiselle. Keväällä on vuorossa aloitteen käsittely eduskunnassa. Tämä tarjoaa meille taas uuden mahdollisuuden vaikuttaa. Kunnallisvaalityömme oli sekin onnistunutta. Toteutimme vaalikoneen, johon saimme vastauksia tuhansilta ehdokkailta. Suuri osa heistä ilmoitti myös sitoutuvansa tavoitteeseemme lisätä kasvisruoan osuutta julkisessa ruokailussa. Ensi vuonna työmme julkisten hankintojen kohdalla jatkuu ja pyrimme vaikuttamaan kunnissa siihen, että tavoitteitamme ryhdytään toteuttamaan myös käytännössä. Alueosastomme puolestaan järjestivät aktiivisesti kunnallisvaaleihin liittyviä paneelikeskusteluja ympäri Suomen. Myös eläinsuojelulain kokonaisuudistus lähti liikkeelle. Animaliaa pyydettiin nimeämään henkilö lakiuudistuksen ohjausryhmään ja allekirjoittanut sai siitä paikan. Tämä oli yksi keskeinen tavoitteemme, jotta pystymme vaikuttamaan lakiuudistuksen sisältöön mahdollisimman hyvin. Ministeriö järjesti jo uudistusta koskevan aloitusseminaarin. Seminaarissa esiteltiin muun muassa muiden Euroopan maiden lainsäädäntöjä, sosiologista selvitystä sekä sidosryhmille, tuottajille ja kansalaisille suunnatun kyselyn tuloksia. Nämä kaikki selvitykset ovat löydettävissä ministeriön nettisivuilta. Kansainvälisesti kattojärjestömme Eurogroup for Animals on parhaillaan muutosten alla, sillä olemme palkkaamassa uutta toiminnanjohtajaa järjestölle. Olen mukana toiminnanjohtajan rekrytoinnissa sekä järjestön tulevaisuuden strategiaa pohtivassa työryhmässä. Animalia on siten keskeisessä asemassa vaikuttamassa myös EU-tason eläinsuojelutoiminnan prioriteetteihin.

teppo lahti

laura.uotila@animalia.fi

2 Pääkirjoitus 3 Sisällys 4 Kansalaisaloite turkistarhattoman Suomen puolesta keräsi yli 60 000 nimeä 6 Uutiset 7 Kolumni: Sampo Marjomaa Sanottua Risut ja Ruusut 8 Todenpuhuja Elina Lappalainen kirjoitti palkitun eläintuotannosta kertovan kirjan 10 Puheenjohtajan tervehdys 12 Onko luomu luottamuksen arvoinen? Miten luomutuotannossa on huomioitu eläinten hyvinvointi? 16 Turkistarhavierailu 18 Animalia testaa: Herkulliset soijajugurtit 19 Kirjavinkit 20 Kohti vapautta Italiassa pelastettiin beagle-koiria koe-eläinlaitoksesta 22 Uusi koe-eläinlaki astumassa voimaan 24 Syyskekrit onnistuivat 25 Animalia ympäri Suomen: Animalia aktivoitui uudelleen Joensuussa 26 Miten voin toimia 27 Tehtyä ja tapahtunutta 28 Vegepalsta: jouluherkkuja joka pöytään 30 Sarjakuva Alueosastojen yhteystiedot 31 Animaliashop

heli saarela

julkaisija: Eläinsuojeluliitto Animalia päätoimittaja: Laura Uotila,

Hyvää joulunalusaikaa ja kiitos, että olet jäsenenä mahdollistanut toimintamme tänä vuonna!

Lahjoitukset: Nordea 101130-260629 IBAN: FI24 1011 3000 2606 29 SWIFT: NDEAFIHH testamentit: Tiedustelut, p. (09) 7206 5911, tarja.balding@animalia.fi

Luvan myöntäjä: Poliisihallitus Toimenpanoaika ja alue: 28.1.2011-31.12.2012 koko Suomi Ahvenanmaata lukuun ottamatta Päätös nr ja pvm: 2020/2010/3931 28.1.2011

animalia

Rahankeräyslupa:

12 4 / 2012

Kansalaisaloite turkistarhattoman Suomen puolesta keräsi yli

60 000 nimeä

Seuraavaksi kansalaisaloitekampanjassa keskitytään poliitikkojen lobbaamiseen. Tule mukaan - äänelläsi on väliä! teksti vesa saarinen kuva teppo lahti

animalian, SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liiton, Oikeutta eläimille -järjestön sekä Luonto-Liiton yhteinen kansalaisaloitekampanja turkistarhattoman Suomen puolesta on kerännyt reippaasti yli 60 000 allekirjoitusta. Se tarkoittaa sitä, että turkistarhausaloite tulee jäämään maamme poliittiseen historiaan ensimmäisenä suomalaisena eduskuntakäsittelyyn päätyneenä kansalaisaloitteena. Kansalaisaloitteen allekirjoitusmäärän kerääminen on ollut suuri, mutta iloinen ponnistus järjestöille. Se ei olisi mitenkään ollut mahdollista ilman kymmeniä innokkaita Animalia-aktiivejamme ympäri maan, jotka tunteja säästämättä ovat keränneet allekirjoituksia kansalaisaloitteeseen. Suurkiitos! Yhtä suuri kiitos kuuluu myös kaikille aloitteen allekirjoittaneille. Pienistä allekirjoituspuroista on kasvanut suuri virta, ja jokainen nimi aloitteessa on yhtä arvokas.

Katse kansanedustajiin Kampanja turkistarhattoman Suomen puolesta ei pääty kansalaisaloitteen allekirjoitusmäärän täyttymiseen. Allekirjoitusmäärä takaa sen, että eduskunta käsittelee aloitteen ja ottaa kantaa turkistarhaukseen Suomessa, mutta se ei takaa sitä, että äänestystulos eduskunnassa olisi eläinten kannalta myönteinen. Siksi kampanja siirtyy seuraavaan vaiheeseen: kansanedustajien ja muiden vaikuttajien lobbaamiseen. Meidän on kerrottava paitsi kansanedustajille, myös kaikille heidän korviinsa kuiskijoille, miksi turkistarhaus on Suomesta mielestämme lakkautettava. Viestimme on yksinkertainen: turkistarhaus on epäeettinen elin4

4 / 2012

keino. Villieläinten pitäminen pienissä häkeissä rahan ja turkisten tähden ei ole millään tavalla hyväksyttävää. Jotta viestimme menisi perille mahdollisimman kirkkaasti, on tärkeää, että kaikki animalialaiset ottavat pikimmiten yhteyttä kansanedustajiinsa ja perustelevat heille, miksi turkistarhauksen Suomessa on päätyttävä. Tätä tarkoitusta varten olemme muuttamassa turkistarhatonsuomi.fi -kampanjasivustoa verkkopalveluksi, josta löytyy paitsi tietoa eri kansanedustajien näkemyksistä turkistarhaukseen, myös vinkkejä, ideoita ja keinoja siitä, miten kansanedustajia kannattaa lähestyä. box.indd 1

Joukolla kohti seuraavaa tavoitetta Tätä kirjoitettaessa vaikuttaa valitettavasti siltä, että kansanedustajien enemmistö kannattaa turkistarhausta. On todennäköistä, että tukea turkistarhauksen lakkauttaminen tulee saamaan Vihreiden sekä Vasemmistoliiton riveistä, mutta muiden puolueiden kannat ovat pääosin valitettavan turkistarhausmyönteisiä. Voimasuhteet voivat muuttua vain ahkeralla ja pitkäjänteisellä työllä. Siksi jokaisella yhteydenotolla erityisesti kantaansa empivien kansanedustajien suuntaan on merkitystä. Mitä useampi muistuttaa kansanedustajia siitä, että eläinten hyvinvointi on turkisbisneksen voitontavoittelua tärkeämpää, sitä lähempänä on haaveemme turkistarhattomasta Suomesta. Vielä kerran: kiitos, että teitte tämän mahdolliseksi! Nyt käymme kohti seuraavaa haastetta eli kansanedustajien käännyttämistä kiellon kannalle. Joukolla voimme saada siinäkin ihmeitä aikaan!

4 / 2012

Kolumni

Koonnut Laura Uotila

Animalialle paikka eläinsuojelulakia uudistavassa ryhmässä maa- ja metsätalousministeriön

teppo lahti

vetämä eläinsuojelulain kokonaisuudistus etenee. Syyskuun lopussa nimettiin uudistusta valmistelevat ohjaus- ja työryhmät. Animalian toiminnanjohtaja Kati Pulli ajaa eläinten asiaa ohjausryhmän jäsenenä. Uudistuksen pohjaksi ministeriö on teettänyt kolme selvitystä, joissa käsitellään eläinten aseman muuntumista Suo-

messa, viiden muun Euroopan maan eläinsuojelulakeja sekä eläinsuojeluoikeutta. Ministeriö ottaa jatkuvasti vastaan palautetta lain muutostarpeista. Selvitykset, palautemahdollisuus sekä muuta tietoa prosessista löytyy sivulta www.mmm. fi/elainsuojelulaki. Hallituksen esitys uudeksi eläinsuojelulaiksi on tarkoitus antaa eduskunnalle vuonna 2014.

Yli 240 000 ihmistä tukemassa kosmetiikan koe-eläinkieltoa sessa kaikkiaan yli 242 000 ihmistä vetosi EU-parlamenttiin kosmetiikan koe-eläinkiellon pitämiseksi voimassa. Eläinkokein testatun kosmetiikan maahantuonti- ja myyntikiellon pitäisi astua voimaan ensi vuonna koko EU:n alueella. Edelleenkin kiellosta kiinnipitäminen on kuitenkin vaakalaudalla, sillä teollisuus jatkaa painostustaan kiellon kumoamiseksi tai siirtämiseksi. Jo aiemmin kosmetiikan eläinkokeet on kielletty EU:n sisällä. Suomesta allekirjoituksia tuli yli 7 000. Animalia kiittää kaikkia kampanjaan osallistuneita!

Eurogroup sai uuden puheenjohtajan eu:ssa eläinsuojeluasioita ajava eläinsuojelujärjestöjen kattojärjestö Eurogroup for Animals sai lokakuussa uuden puheenjohtajan. Virkaan valittiin Peter Davies, joka on työskennellyt mm. RSPCA:n ja WSPA:n toiminnanjohtajana. Daviesin vastaehdokkaana äänestyksessä oli Animalian toiminnanjohtaja Kati Pulli, joka sai äänistä kolmasosan. Pulli jatkaa Eurogroupin hallituksen jäsenenä ja tulee osallistumaan erityisesti järjestön strategian suunnitteluun sekä uuden toiminnanjohtajan rekrytointiin.

4 / 2012

animalia

lokakuussa luovutetussa vetoomuk-

Ecover eläinkokeettomalle listalle eläinkokeettomien pesu- ja puhdis-

tusaineiden lista sai lokakuun lopussa kaivatun lisäyksen, kun tunnettu ympäristöystävällisiä pesuaineita valmistava yritys Ecover sai hyväksynnän kansainväliselle eläinkokeettomalle listalle. Eläinkokeettomalle listalle voi hakeutua kosmetiikkaa tai kodin pesu- ja puhdistusaineita valmistavat yritykset. Puhdistusaineita valmistavia yrityksiä on ha-

keutunut listalle varsin vähän johtuen kemikaalien eläinkoetestauksen yleisyydestä. Eläinystävällisen kuluttajan valinnanmahdollisuudet kasvavatkin huomattavasti, kun monesta marketistakin saatavilla oleva Ecover on nyt tarkastetusti eläinkokeeton tuotemerkki. Koko eläinkokeeton lista löytyy osoitteesta animalia.fi/kosmetiikkalista

Sampo Marjomaa

Glamourin kuolleet karvat turkis on kiiltävää haavekuvaa juuri sinusta Elizabeth Taylorina tai muuna Dynastian Alexiksena laskeutumassa ColbyCo:n tai Stockmannin portaita alas. Huulipunamyyjien päät kääntyvät, köyhät huokaavat ja äveriäät herrasmiehet ratkeavat hymyyn. Edesmenneistä eläimistä tikattu takki on statussymboli ja puhdasta ylellisyyttä – etenkin jos olet vanhempi frouva, joka nojaa entisajan filmitähtien tyyliin. Laumaolentona ihminen haluaa viestittää lajitovereilleen omaa erinomaisuuttaan, ja pukeutumisen avulla voi tiedottaa olevansa omasta mielestään tyylikäs, rikas tai edes jollain tapaa erilainen kuin muut yhdyskunnan termiitit. Ainoa ongelma turkiksissa on se, että niiden maailmaan saattamiseen liittyy elävä olento, jonka nahasta ylellisyyden karvoitus kasvaa. Ennen kuin voi pukea karvatakin ylleen täytyy tämän olennon ja sen ihon teiden erkaantua. Samalla tavalla kuin useat lihansyöjät eivät halua tietää minkälaisten vaiheiden myötä burgerin liha on heidän käteensä kulkeutunut, ei turkismyymälän seinää koristella häkkiketun kuvilla. Chanelin pääsuunnittelija Karl Lagerfeld, yksi maailman tunnetuimmista muodinluojista, osoitti muutama vuosi sitten tinkimättömän tietämyksensä aiheesta Radio 4 Todaylle antamassaan haastattelussa: hänen mielestään maailmassa, jossa syödään lihaa, on lapsellista edes keskustella turkisten käytöstä. Lagerfeldin mukaan pohjoisen metsästäjät, jotka eivät ole koskaan oppineet muuta kuin metsästystä, tienaavat siten elantonsa: surmaten nuo pedot, jotka tappaisivat meidät jos voisivat. Hämmentävän antiikkisten kommenttiensa aiheuttaman mediamyrskyn seurauksena Chanelin vuoden 2010 syysmallisto olikin tekoturkisspektaakkeli. Jos lähemmäs kahdeksankymppinen eksentrinen muotipappa voi muuttaa maailmankuvaansa, onnistuu se varmastikin myös kaikilta muilta. Jätetään turkikset ja niiden arveluttava tarhaus Dynastia-aikakaudelle ja siirrytään uuteen, vähemmän noloon aikaan.

jp manninen

Uutiset

Sanottua ”Eläimiä ei tarvitse kuljettaa pitkien matkojen päähän, kun liha kiertää tarhojen sisällä.” – Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liiton STKL:n kehityspäällikkö Timo Mikkola kommentoi kettujen ruhojen syöttämistä toisille ketuille, Satakunnan Kansa 30.9.2012 ”Kansalaisaloite on vahva merkki siitä, että mielipiteet ovat muuttumassa turkistarhauksen vastaiseksi. Samalla se on todiste siitä, että ihmisillä on halua vaikuttaa.” – Helsingin Sanomat, pääkirjoitus, 26.10.2012

sampo marjomaa

Kirjoittaja on juontaja, kuvataiteilija ja muusikko

Risut ja ruusut

Valiolle harhaanjohtavasta maitotilamainonnasta

Kaikille yli 60 000 Turkistarhaton Suomi –kansalaisaloitteen allekirjoittaneelle suomalaiselle. Kiitos!

4 / 2012

Todenpuhuja teksti vesa saarinen kuva heli saarela

Syötäväksi kasvatetut -tietokirjan kirjoittaja Elina Lappalainen kaipaa parempaa keskustelua eläinten hyvinvoinnista.

Elina Lappalainen Syntynyt: 1984 Kotoisin Pohjois-Savosta, asuu Helsingissä Työskentelee Talouselämä-lehden toimittajana Syötäväksi kasvatetut -kirja (Atena 2012) voitti lokakuussa ensimmäisen Kanava-tietokirjapalkinnon. Kirjan arvostelu tämän lehden sivulla 19. Kirjaa voi tilata myös Animalian kaupasta, www.animalia.fi.

4 / 2012

lina Lappalaisen syksy on ollut kiireinen. Luentoja eläinsuojelujärjestöille ja maatalousteollisuuden edustajille. Haastatteluja lukuisiin lehtiin. Ja kävipä Lappalainen lokakuussa pokkaamassa Syötäväksi kasvatetut -kirjastaan myös kaikkien aikojen ensimmäisen Kanava-tietokirjapalkinnon. Eikä syyttä. Syötäväksi kasvatetut on vaikuttava teos siitä, miten suomalaiset tuotantoeläimet ovat eläneet elämänsä. Kirjassa Lappalainen seuraa eläinten matkaa aina ensi hetkistä kauppojen hyllyille saakka. Kirja on avannut keskustelua suomalaisesta eläintuotannosta ja tuonut julki sen tosiasian, että suomalaisessa eläintuotannossa kaikki ei ole kunnossa. Lappalaisen kirjaa on kiitelty sen kiihkottomuudesta. Lappalainen kirjoittaa kokeneen toimittajan tarkkuudella suomalaisesta eläintuotannosta tavalla, joka on omiaan vakuuttamaan erityisesti ihmiset, joihin eläinsuojelujärjestöjen viesti ei tehoa. Monille kirja on uskottava myös Lappalaisen taustan vuoksi. Hän on pohjoissavolainen, setänsä maitotilalla lapsuuttaan viettänyt maaseudun kasvatti, jonka ruokapöydästä löytyy vielä kirjan kirjoittamisenkin jälkeen tarkkaan valittuja lihatuotteita. Omaa taustaansa Lappalainen kertaa lämmöllä. ”Olen taustaltani maataloussuvusta. Kävin lapsena setäni maitotilalla aamulypsyillä. Sukutilalla eläimistä pidettiin hyvää huolta”, Lappalainen kertoo. Vuosia myöhemmin Helsingin Sanomissa työskennellessään Lappalainen havahtui siihen, että lapsuusmuistot sedän maitotilalta eivät olleet koko kuva suomalaisesta eläinteollisuudesta. ”Seurasin työkseni maatalousteollisuutta. Silmät avautuivat suomalaisen eläintuotannon rakenteellisille ongelmille ja sille, että kaikki suomalainen eläintenpito ei olekaan hyvää.” Maatalousaiheisia juttuja tehdessään Lappalainen sai kipinän tietokirjan kirjoittamiseen, ja Helsingin Sanomista Talouselämä-lehteen siirtyessään Lappalaisella oli jo taskussaan kustannussopimus.

”

”Media on ulkoistanut paljastusten tekemisen eläinaktivisteille.”

Erilaisia ongelmia Lappalainen havainnoi kirjassaan monia suomalaisen eläinteollisuuden ongelmia. Haasteita on paitsi eläinten tuotantoolosuhteissa, myös lainsäädännössä sekä eläimistä käytävässä keskustelussa. Kirjassaan Lappalainen vaatii parempaa vastuun kantamista: eläinten huonot oltavat eivät johdu ainoastaan maatalousyrittäjistä tai lihateollisuudesta, vaan vastuunsa on myös kaupalla, lehdistöllä ja kuluttajilla. Lappalaisen mukaan yksi tapa parantaa suomalaisten eläinten hyvinvointia on ottaa käyttöön sertifiointijärjestelmä, eli yksinkertaisimmillaan tuotteisiin lisättävä hyvinvointimerkintä, jota tarkkailemalla kuluttajat voisivat kaupassa valita tavallista paremmissa olosuhteissa tuotetun eläinkunnan tuotteen. Sertifiointijärjestelmä olisi paitsi apu kuluttajalle, myös mahdollisuus maatalousteollisuudelle. ”Mikäli kuluttajilla olisi mahdollisuus valita hyvinvointisertifioituja tuotteita, maatalousteollisuus saattaisi saada niiden myynnistä nykyistä enemmän rahaa myös eläinten hyvinvoinnin parantamiseen.” Tosin argumenttia siitä, että eläinten hyvinvoinnin parantaminen on rahasta kiinni, Lappalainen ei purematta niele. ”Vaikka ymmärrän, että teollisuudella on taloudellisesti vaikeaa, on liian helppo pakotie sanoa, että parannuksiin ei ole varaa.” Yhtä kriittisesti Lappalainen suhtautuu tuttuun argumenttiin siitä, että eläimille on taattava ”riittävän” hyvät olot. ”Tässä keskustelussa Suomen nykytaso otetaan usein standardiksi riittävälle.

Se on ikävää, sillä juuri nykytasossa on ongelmia”, Lappalainen kertoo. Ehkä moni kokee nykytason riittäväksi siksi, että ihmisten käsitys eläintilojen arjesta ei ole realistinen. ”Mainonnassa eläinteollisuudesta annetaan ruusuinen kuva. Mikäli ihmisten käsitys perustuu mainontaan, ei ole ihme, että ihmisille tulee käsitys siitä, että Suomessa eläinten hyvinvoinnin taso on nykyisellään riittävää.” Askeleita parempaan Toimittajana Lappalainen nostaa esiin median roolin eläinten hyvinvoinnin edistäjänä. ”Suuri osa siitä, mitä kuluttaja haluaa ostaa, on peräisin siitä, mitä media pitää esillä. Mielestäni median pitäisi vaatia kaupalta enemmän omaehtoista yritysvastuuta.” Lappalainen on myös harmissaan siitä, että media ei tee riittävästi tutkivaa journalismia eläinten hyvinvoinnista. ”Media on ulkoistanut paljastusten tekemisen eläinaktivisteille.” Lappalaisen mukaan lehdistön lisäksi myös eläinsuojelujärjestöillä on merkittävä rooli epäkohtien esille nostamisessa. ”Animalia on tehnyt tärkeää työtä eläinsuojelulakiin ja politiikkaan vaikuttaessaan. Lobbaustyö on tärkeää, ja asiantuntemusta on oltava.” ”Mutta lobbauksen lisäksi tarvitaan myös radikaaleja toimijoita ja radikaalia toimintaa, jotta valtavirta voi tulla perässä. Monet asiat, jotka vielä parikymmentä vuotta sitten olivat radikaaleja, ovat nyt tavallisia. Tienraivaajan rooli on tärkeä”, Lappalainen muistuttaa. Lappalaisen mielestä eläinten hyvinvoinnista on puhuttava enemmän, jotta parannuksia eläinten oloihin voidaan saavuttaa. ”Tärkeää olisi, että eläimet Suomessa saisivat elää hyvän elämän, niillä olisi positiivisia kokemuksia ja mahdollisuus lajityypilliseen käyttäytymiseen. Jos me pidämme eläimiä, meidän on oltava niistä myös vastuussa.” 4 / 2012

Joulutervehdys kiitos Animalian jäsenet, tukijat, aktiivit ja työntekijät. Eläimet tarvitsevat ihmisiä, jotka toimivat ja puhuvat heikompien puolesta. Ilman teitä Animaliaa ei olisi olemassa. Animalian toiminta on ollut vilkasta. Olemme olleet esillä lukuisissa tapahtumissa ja tempauksissa. Animalia on järjestänyt keskustelutilaisuuksia ja osallistunut mielenilmauksiin. Olemme kampanjoineet muun muassa turkistarhausta vastaan ja edistäneet kasvissyöntiä. Animalia on toiminut myös kansainvälisesti. Animalia on ollut aktiivisesti mukana Suomen ensimmäisessä turkistarhausta vastustavassa kansalaisaloitteessa yhdessä muiden järjestöjen kanssa. Aktiivimme ovat keränneet allekirjoituksia kannatusilmoituksiin sinnikkäästi ja työ tuotti tulosta. Saimme kerättyä määräaikaan mennessä reilusti yli 60 000 kannatusilmoitusta. Animalian työ on vaikuttamista poliittisiin päätöksiin. Kunnallisvaaleihin liittyen Animalia järjesti useita keskustelutilaisuuksia eri paikkakunnilla. Animalian ja SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liiton yhteinen vaalikone auttoi etsimään eläinystävällisen kuntavaaliehdokkaan. Vapauta valinnoilla -kampanjalla edistimme eläinystävällisiä elämäntapoja. Kampanjan sivuilta löytyy tietoa liittyen ruokaan, kosmetiikkaan ja vaatteisiin. Joulun alla on helppo löytää kampanjan nettisivuilta maittavat jouluherkut tai lahjavinkit. Animalia hankki tänä vuonna uuden toimistotilan Helsingin Suvilahdesta. Toimisto on pirteä ja viihtyisä. Sinne ovat kaikki jäsenet tervetulleita vierailulle, tekemään ostoksia tai hakemaan esitteitä. Ja onpa toimistolla kattava kirjastokin.

Rauhallista joulua ja aktiivista vuotta 2013! Sami Säynevirta puheenjohtaja

Animalian toimistolla pidennetyt aukioloajat joulun alla! Hanki eläinystävälliset joululahjat joko Animalian nettikaupasta osoitteesta www.animalia.fi/tilaa-tuotteita tai tule poikkeamaan toimistollamme osoitteessa Suvilahdenkatu 4, 00500 Helsinki. Animalian toimisto on avoinna 19.–20.12. pidennetysti klo 10–19.

Kinkkuli-kirja 20 €

Katso ohjeet tuotteiden tilaamiseen lehden sivulta 31.

Joulutarjous! Valloittava tarina Kinkkulista, joka etsii itselleen uutta tehtävää Korvatunturilta.

Eläinten ystävä -heijastin 2 € Uutuus!

Kauniit joulukortit Muista jouluna myös eläimiä! Saaja: Eläinsuojeluliitto Animalia Tilinumero: IBAN: FI24 1011 3000 260629 SWIFT / BIC: NDEAFIHH (Nordea 101130-260629) Lahjoituksen tehdessäsi voit käyttää viitettä 1012

Reseptikortti 1,5 € Talvimaisema -kortti 1 € Jouluyö-kortti 1 € Heppakortti 1 €

Julhälsning tack Animalias medlemmar, stödjare, aktiva och anställda. Djuren behöver människor som verkar och talar för de svaga. Utan er sku Animalia inte finnas. Animalias verksamhet har varit aktivt. Vi har varit framme i ett antal olika evenemang och jippon. Animalia har anordnat diskussionstillställningar och deltagit i demonstrationer. Vi har fört kampanj mot bl.a. pälsfarmning samt främjat vegetarianism. Animalia har även verkat internationellt. Animalia har tillsammans med andra organisationer varit aktivt med i att genomföra Finlands första medborgarinitiativ för avskaffning av pälsfarmning. Våra aktiva har ihärdigt samlat in stödförklaringar och arbetet har gett resultat. Vi fick insamlat rejält över 60 000 stödförklaringar inom utsatt tid. Animalias arbete går ut på att påverka politiska beslut. Inför kommunalvalen ordnade Animalia flera diskussionstillställningar på olika orter. Animalias och Finlands Djurskyddsföreningars förbunds gemensamma valmaskin hjälpte att finna en djurvänlig kommunalvalskandidat. Med ”Vapauta valinnoilla” -kampanjen (frigör med val -kampanjen) främjade vi djurvänliga levnadsvanor. Från kampanjens hemsida kan man hitta information om mat, kosmetik och kläder. Vid juletid är det lätt att hitta från webbsidorna smakliga julläckerheter eller julklappstips. Animalia skaffade under detta år en ny kontorslokal i Södervik, Helsingfors. Lokalen är fräsch och trivsam. Alla medlemmar är välkomna dit på besök, för att göra uppköp eller för att hämta broschyrer. Och visst finns det även en omfattande bibliotek i lokalen.

Fridfull jul och aktivt år 2013! Sami Säynevirta Ordförande Käännös: Hanna Bärlund

Lämmin kiitos tuestasi! Poliisihallitus on myöntänyt rahankeräysluvan Eläinsuojeluliitto Animalialle 28.1.2011. Toimeenpanoaika on 28.1.2011–31.12.2012 ja lupa kattaa koko Suomen Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Päätöksen numero 2020/2010/3931.

4 / 2012

Onko luomu luottamuksen arvoinen? teksti vesa saarinen kuvat milla popova ja wilhelmiina keränen

Luomutuotteiden kysyntä ja tarjonta lisääntyvät. Mutta miten on luomun eläinystävällisyyden laita?

uomi elää pientä luomubuumia. Tuoreen kuluttajabarometrin mukaan suomalaisten halu ostaa luomutuotteita on lisääntynyt. Myös viikoittain luomutuotteita ostavia suomalaisia on yhä enemmän. Kuluttajat valitsevat ostoskoreihinsa edelleen ensisijaisesti luomukasviksia sekä -viljatuotteita, mutta myös luomuna tuotetuille eläinkunnan tuotteille on yhä enemmän kysyntää. Keskustelu eläinten hyvinvoinnista on vaikuttanut siihen, että moni eläinten hyvinvoinnista huolestunut kuluttaja ostaa kaupasta luomumerkittyjä eläinkunnan tuotteita. Myös Animalian toimistolle tulee usein kysymyksiä luomusta. Moni suosii luomueläintuotantoa siksi, että he ajattelevat eläinten voivan luomutiloilla tehotiloja paremmin. Onko uskomuksessa perää? Miten eläimet luomutiloilla todellisuudessa voivat? Minkälaiset ovat luomueläintuotannon kriteerit? Mielikuvia ja todellisuutta Moni valveutunutkin kuluttaja luulee, että luomuliha on peräisin pieniltä idyllisiltä tiloilta, ja luomueläimet voivat takuuvarmasti tehotiloilla elämänsä viettäneitä eläimiä paremmin. 12

4 / 2012

Huonoja uutisia: todellisuus ei ole niin ruusuinen. Ensimmäinen epämiellyttävä totuus on se, ettemme tiedä, miten eläimet luomutiloilla voivat. Luomutiloja Suomessa on tutkittu vähän, eli tutkimustietoa eläinten hyvinvoinnista luomutiloilla ei juuri ole. Toinen tosiasia on se, että myös joillakin luomutiloilla on havaittu parannustarpeita eläinten hyvinvointiin liittyvissä asioissa. Eikä mielikuva luomutilojen pienuudestakaan vastaa todellisuutta. Esimerkiksi luomulypsytiloilla oli vuonna 2009 keskimäärin 34 lehmää, kun kaikkien suomalaisten lypsytilojen lehmämäärä oli keskimäärin 28. Tosin vertailu ei liene luomutiloille ihan reilu: luomutiloja on vähemmän, ja ne suurimmat tuotantohallit luomupuolelta puuttuvat. Sitten parempiin uutisiin. Eläinnäkökulmasta niistä tärkein on, että luomutuotannon ulkoiset kriteerit ovat kiistatta paremmat kuin tehotiloilla. Merkittävää on myös se, että luomukriteerien henkeen kuuluu paitsi hyvä huolenpito eläimistä, myös eläinten lajityypillisten tarpeiden huomioiminen. Luomutuotannossa eläimille tarjotaan esimerkiksi enemmän ulkoilumahdolli-

suuksia ja liikkumatilaa kuin tavanomaisilla kotieläintiloilla. Luomueläimiä ei saa pitää eristettyinä eikä kytkettyinä. Päivänvaloakin luomueläimet näkevät, toisin kuin tehotuotetut sukulaisensa. Ja monet kipua aiheuttavat eläinlääketieteelliset toimenpiteet saa luomutiloilla toteuttaa vain eläinlääkäri asianmukaisen rauhoituksen ja kivunlievityksen avulla. Luomutuotannossa on erinomaista sekin, että luomutiloja tarkkaillaan useammin ja paremmin kuin tavanomaisia tiloja, joten mahdollisiin epäkohtiin voidaan puuttua nopeammin. Aivan jokaiselle luomutilalle tehdään vuosittainen tarkastus, kun taas muut tilat tarkastetaan ainoastaan satunnaisin pistokokein. Erilaisia vaikutuksia Entä paljonko luomukriteereistä on hyötyä eläinten hyvinvoinnille? Se riippuu eläinlajista. Elina Lappalainen esittää palkitussa Syötäväksi kasvatetut -kirjassaan, että eniten eroa luomutuotannon ja tehotuotannon välillä on sikatuotannossa. Se pitää paikkansa. Luomukriteerit edellyttävät muun muassa, että sioilla on ulkoilumahdollisuus eikä emakoita saa pitää häkeissä. Siat myös kasvatetaan puolet hitaammin teuraskokoisiksi. 4 / 2012

Käytännössä luomukriteerit sanelevat sen, että valtavia tuhansien sikojen sikatehtaita ei luomutuotannossa synny, sillä suurissa sikaloissa kriteerien täyttäminen tulisi liian kalliiksi ja hankalaksi. Lehmien hoidossa luomukriteerit velvoittavat muun muassa sen, että lehmät saavat paremmat ulkoilu- ja liikuntamahdollisuudet kuin tehotiloilla. Luomutiloilla lehmiä ei myöskään saa pitää päästään kytkettyinä parsinavetoissa. Tosin poikkeusluvalla moinen on luomutuotannossakin sallittua pienillä tiloilla vuoden 2013 loppuun saakka. Siipikarjatuotannossa eroja on vähemmän: jos verrataan lattiakanaloita ja luomukanaloita, on jälkimmäisissä enemmän jaloittelutilaa yhtä kanaa kohti ja kanat pääsevät kesällä ulkotarhaan. Kanat kuitenkin tapetaan yhtä nuorina eli vain yhden munintakauden jälkeen. Vaikka luomutuotantoa ei Suomessa ole tutkittu tarpeeksi ja ongelmiakin luomutiloilla on esiintynyt, on selvää, että kriteerit luomutiloilla ovat eläinten hyvinvoinnin näkökulmasta paremmat kuin tehotiloilla. Luomumerkki takaa sen, että eläimillä on ollut tehotiloilla kasvaneita serkkujaan paremmat ulkoiset oltavat, kuten enemmän tilaa ja ulkoilumahdollisuus. Sitä merkki ei kuitenkaan kerro, onko eläin elänyt onnellisen elämän. Siihen kun vaikuttaa ennen kaikkea se, kuka eläimiä on hoitanut, ja mitä keinoja eläintenhoidossa on käytetty.

Luomulääkintää, lumehoitoa? Eräs kotieläintuotannon harvoista hyvistä puolista on se, että tuotannon kannalta on viisasta pyrkiä pitämään eläimet mahdollisimman terveinä. Se tarkoittaa kontrolloituja tuotanto-olosuhteita, ravintoarvoiltaan optimaalista ruokaa sekä tarvittaessa tarkkaa lääkitystä. Luomutuotannossa kiinnitetään erityishuomiota eläinten hyvinvointiin ja terveyteen. Siksi on ristiriitaista, että luomueläimiä ei EU-säädösten mukaan pitäisi ensisijaisesti hoitaa lääkkeillä, vaan homeopatialla ja yrteillä. Kumma suositus johtuu ennen kaikkea saksalaisten homeopaattien onnistuneesta lobbaustyöstä. Suomessa homeopatia ei onneksi ole luomutiloilla erityisen yleinen hoitomuoto. Elina Lappalainen siteeraa kirjassaan erästä Hämeen ammattikorkeakoulussa tehtyä opinnäytetyötä. Sen mukaan vain kuusi tilaa tutkitusta 104:stä käytti homeopatiaa ensisijaisena hoitomuotona. Yhtä kaikki, homeopatia on haaste paitsi luomutuotannon imagolle, myös eläinten hyvinvoinnille. Eläinyksilöiden kannalta on kyseenalaista, että niitä tulee lääkitä ensisijaisesti liuoksilla, joita tuotantoa valvova Evira ei voi edes tarkkailla. Myös ravintoon liittyvät luomukriteerien rajoitukset voivat olla uhka eläinten hyvinvoinnille. Mikäli eläinten ruokintaan ei kiinnitetä luomutiloilla tarkasti huomiota, on vaarana, että eläimet eivät saa riittävästi tiettyjä vitamiineja ja hivenaineita.

Luomutuotannon plussia, miinuksia ja kysymysmerkkejä + eläinten hyvinvointi yksi tuotannon lähtökohdista + tilat tarkastetaan säännöllisesti + tehotiloja enemmän liikkumatilaa + eläimillä ulkoilumahdollisuus + eläimiä ei pidetä kytkettyinä tai eristyksissä + kipua aiheuttavat toimenpiteet tehotiloja kontrolloidumpia + ruokinta lajityypillisempää - taudit saattavat levitä helpommin - eläinten tuotantoikä ei aina ole tavanomaista pidempi - päähoitokehona voi olla homeopatia sekä valvomattomat yrttiläkkeet (tosin Suomessa ongelma vähäisempi) ? luomutilatkin voivat olla suuria, tosin suurimmat eläintehtaat tuskin luomukriteereillä mahdollisia ? luomumerkki ei kerro, onko eläinyksilö elänyt hyvän elämän ? luomumerkki ei takaa, että eläimistä on pidetty erityisen hyvää huolta ? luomuun liittyy paljon mielikuvia, mutta liian vähän tieteellistä tutkimusta ? monet ongelmat teho- ja luomutuotannossa samoja, esim. väljät teurastus- ja kuljetusvaatimukset, lyhyet eläinten elinajat, eläinten jalostuksen aiheuttamat ongelmat sekä suuret parvi-/laumakoot

Luomusioilla on tehotuotettuja sukulaisiaan paremmat oltavat.

4 / 2012

Eläintenhoidon tärkeydestä Yksittäisen eläimen hyvinvoinnin kannalta tärkeintä on, että eläintenhoitaja on aidosti kiinnostunut eläinten hyvinvoinnista. Suomessa on valitettavasti tilallisia, jotka suhtautuvat eläimiin tunteettomasti kuin tavaraan: lainsäädännön kriteerit täytetään, ja siinäpä se. Eläimiä ei ajatella yksilöinä, vaan tuotannon välineinä. Toisaalta Suomeen mahtuu koko joukko tilallisia, joiden suhde eläimiin on erinomainen, jopa rakastava. Näiden ääripäiden välille mahtuu monia näkökulmia, sillä aivan kuten jokaisen kuluttajan, myös jokaisen eläintenhoitajan suhtautuminen eläimiin on paitsi kulttuurisidonnaista, myös yksilöllistä. Romanttinen näkemys on, että luomusta kiinnostuneet tilalliset ovat myös keskimääräistä kiinnostuneempia eläinten hyvinvoinnista. Onko näin todellisuudessa – sitä emme tiedä, sillä asiaa ei Suomessa ole tutkittu. Varmaa on, että tehotiloilla eläimet eivät pysty elämään onnellista, lajityypillistä elämää. Broilerit ahdetaan halleihin. Lehmät eivät näe päivänvaloa, siat eivät pahimmassa tapauksessa pääse aina edes kääntymään. Yhtä varmaa on myös, että luomukriteerit takaavat eläimille tehotiloja paremmat ulkoiset olosuhteet, ja luomutiloja valvotaan tarkemmin kuin tehotuotantotiloja.

Sitä kuitenkaan emme varmuudella tiedä, voivatko luomueläimet paremmin kuin tehotuotetut eläimet. Huomattavan tärkeä eläinten hyvinvoinnin tekijä on se, että eläintenhoitaja on aidosti kiinnostunut eläinten hyvinvoinnin parantamisesta. Tätä tietoa ei pakkauksen kyljestä eikä edes luomumerkistä saa. Miten sitten toimia kauppojen hyllyjen välissä, jos mieli tekee toimia niin eläin eettisesti kuin mahdollista? Ensin, vältä eläinkunnan tuotteita niin paljon kuin pystyt. Eläinkunnan tuotteita kulutetaan maailmassa jatkuvasti enemmän, ja se on eläinten hyvinvoinnin sekä ympäristön kannalta suuri ongelma. Mikäli se ei ole mahdollista, suosi luomutuotetta, jonka tuotanto-olot tunnet. Sitä seuraava vaihtoehto on valita tavallinen luomutuote. Jos sekään ei onnistu, suosi edes kotimaista. Tartu ulkomaiseen tehotuotettuun eläinkunnan tuotteeseen vain jos on ihan pakko. Tai älä oikeastaan silloinkaan.

”Romanttinen näkemys on, että luomusta kiinnostuneet tilalliset ovat myös keskimääräistä kiinnostuneempia eläinten hyvinvoinnista. Onko näin todellisuudessa – sitä emme tiedä, sillä asiaa ei Suomessa ole tutkittu.”

Lähteitä ja lisäluettavaa Elina Lappalainen: Syötäväksi kasvatetut. Atena, 2012. Luomutuotteiden kuluttajatutkimus www.luomu.fi/tietopankki/aihe/ tutkimukset/kulutustutkimus/ Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti, 2012. 4 / 2012

”Eläinten pahoinvointi ei näy turkin laadussa, mutta se näkyy eläinten pakonomaisissa liikkeissä.”

turkistarhavier ailu teksti sami säynevirta kuvat nina harju

uomen Turkiseläinten Kasvattajain Liitto (STKL) järjesti syyskuussa jälleen avointen ovien päivän turkistarhoille. Osallistuin tarhavierailulle Ypäjälle. Matkalle osallistui noin 20 henkeä. Itselleni turkistarhavierailu oli arviolta kymmenes. Linja-automatkalla STKL:n väki piti turkisaiheisia esitelmiä liittyen turkisbisnekseen, muotiin ja alan yhteiskunnalliseen merkitykseen. Ihmiset istuivat hiljaa. Kukaan ei tehnyt yleisökysymyksiä. Turkistarhalla pukeuduimme ohuisiin haalareihin ja muovisiin kenkäsuojiin. Ypäjän turkistarhaaja Isto Kärkkäinen otti meidät vastaan ja kertoi elinkeinostaan. Vierailijat jaettiin kolmeen ryhmään. Jokaisen ryhmän mukana

4 / 2012

kiersi tarhaajan ja STKL:n henkilöiden lisäksi myös Securitaksen turvahenkilö. Vierailuvuoroaan odottavat joivat katoksen alla tilan mehua ja söivät karamelleja. Turkistarhalla oli pistävä haju ja suuri määrä kettuja ja minkkejä. Ihmiset kävelivät varjotaloissa, osa hiljaa, osa teki kysymyksiä. Toimittajat tekivät kysymyksiä liittyen turkistarhaelinkeinon tulevaisuuteen ja Turkistarhaton Suomi -kansalaisaloitteeseen. Eläinten elämä turkistarhalla muistuttaa mielestäni keskitysleiriä. Tuntuu vaikealta katsoa turkiseläintä silmiin, kun tietää millainen kohtalo sitä odottaa. Häkkiin ahdetut ketut ja minkit ovat muistutus ihmisten täydellisestä välinpitämättömyydestä.

En ymmärrä miten turkistarhojen eläimet voisivat saada yksilöllistä ja hyvää hoitoa, kun eläimiä on tuhansia. Turkiseläimen ainoat virikkeet ovat purukalu ja makuuhylly. Siitoseläimet joutuvat virumaan häkeissä monta vuotta. Eläinten pahoinvointi ei näy turkin laadussa, mutta se näkyy eläinten pakonomaisissa liikkeissä. Paluumatkalla STKL:n henkilöt tulivat vielä juttelemaan kanssamme. Keskustelu luisui nopeasti siihen mikä on oikein ja mikä on väärin. Keskustelu oli kohteliasta, mutta tuloksetonta. Vierailu oli tärkeä muistutus siitä, kuinka tärkeää on kamppailu eläinten oikeudenmukaisen elämän puolesta. 4 / 2012

Animalia testaa

Kirjavinkit

teksti ja kuvat vesa saarinen

Herkulliset soijajugurtit Kauppojen hyllyillä on enemmän soijajugurtteja kuin koskaan. Animalian iloinen testitiimi laittoi ne järjestykseen. kasvisperäisten jugurttien ystävillä on nyt mistä valita.

Kauppojen hyllyillä on erilaisia soija- ja kaurajugurtteja enemmän kuin milloinkaan aiemmin. On maustettua ja maustamatonta, on hedelmäistä ja marjaisaa. Animalian toimiston testiryhmä laittoi osan uudemmista kaupan hyllyiltä löytyvistä maustetuista soijajugurteista paremmuusjärjestykseen. Testin perusteella soijajugurteista löytyy nyt kelpo vaihtoehtoja lähes jokaiseen makuun. Myös sekasyöji-

Tuote TESTI TA JA VOIT

Edull

isin

4 / 2012

en kannattaa rohkeasti kokeilla soijajugurtteja: koostumukseltaan, maultaan ja tuoksultaan ne muistuttavat perinteisiä maitojugurtteja melko lailla. Testissämme parhaiten pärjäsivät Nordicin hedelmäinen Soygurt sekä Benecolin mustikkavälipala. Niissä raatia erityisesti miellytti tuotteiden aito maku: sekä mustikkainen että hedelmäinen soijajugurtti sisälsivät aitoa marjaa ja hedelmää.

Kirjan voi ostaa Animaliashopista!

29€

Lappalainen, Elina: Syötäväksi kasvatetut. Atena, 2012. 355 s.

Syötäväksi kasvatetut on katsaus suomalaisten kotieläintilojen suljettujen ovien taakse juuri nyt, 2010-luvulla. Kirja on kertomus siitä, kuinka possu päätyy joulupöytään tai kananpoika marinadibroileriksi. Lapsuutensa maalla viettänyt Elina Lappalainen kuvaa kiihkottomasti suomalaisten tuotantoeläinten, nautojen, sikojen, kanojen ja broilerien, elinkaarta syntymästä kuolemaan. Kirjan luettuasi tiedät, mitä ovat emakkohäkit, ja minkälaisissa oloissa suuri osa lehmistämme elää elämänsä. Lukijalle selviää myös, miten luomu eroaa tavanomaisesta tuotannosta kunkin eläin-

lajin kohdalla, ja mitä erilaiset tuotantomuodot kuten häkki-, lattia- ja luomukanala tarkoittavat käytännössä. Myös eläinten hyvinvointia parantavia ehdotuksia tuodaan esille. Tuottajien, eläinlääkärien, viranomaisten ja eläinsuojelujärjestöjen edustajien kommentit syventävät havaintoja. Tuotantoeläinten asemaa peilataan myös eläinetiikkaan ja eläinoikeusfilosofiaan – onko broilerituotanto enemmänkin eettinen kuin hyvinvointikysymys? Entä miksi media ei pääse tai osin edes halua katsoa tuotantolaitosten seinien sisälle? hannele ahponen

Raadin kommentit

Benecol Mustikka Välipala Sijoitus: 1/6 Pakkaus: 2 x 150 g Hinta: 1,90 € (6,4 €/kg)

”Miellyttävä väri ja hyvä tuoksu” ”Kokonaiset marjat maistuivat hyviltä” ”Aidonoloinen, mutta vähän vetinen”

Nordic Soygurt Sijoitus: 2/6 Pakkaus: 2 x 150 g Hinta: 1,45 € (4,8 €/kg)

”Maistui aidolta ananakselta” ”Hyvällä tavalla erilainen muihin verrattuna” ”Tuoksuu hyvältä”

Alpro Vanilja Sijoitus: 3/6 Pakkaus: 0,75 l Hinta: 2,65 € (3,5 €/l)

”Mukava rakenne” ”Vähän kuin oikeaa vaniljaa olisi” ”Jälkiruokamainen, ällömakea”

Soywell Soyagurt Sijoitus: 4/6 Pakkaus: 4 x 125 g Hinta: 1,39 € (2,8 €/kg)

”Vähän turhan makea, muuten hyvä” ”Marjat olivat vähän kovia” ”Hyvä, ei ylimakea”

Rainbow Soija & Persikka Sijoitus: 5/6 Pakkaus: 4 x 125 g Hinta: 1,59 € (3,2 €/kg)

”Liian makea, liian soijainen” ”Turhan teollinen maku” ”Yllätyksekseni tykkäsin tästä”

Alpro Smooth Sijoitus: 6/6 Pakkaus: 4 x 125 g Hinta: 1,95 € (3,9 €/kg)

”Erittäin teollisen makuinen” ”Outo koostumus ja kumma tuoksu” ”Päärynä maistui hyvältä, mutta keinotekoiselta”

Teos on lainattavissa Animalian kirjastosta.

DeKoven, Marianne & Lundblad, Michael (toim.): Species matters: Humane advocacy and cultural theory. Columbia University Press, 2012. 230 s.

Kari, Emma & Ranta, Kukka: Kalavale – Tyhjenevä meri ja ihmiset sen rannoilla. Into Kustannus, 2012. 160 s.

Kirja pohtii kulttuurin tutkimuksen suhdetta toislajisten eläinten oikeuksien edistämiseen. Kirjoittajakaarti koostuu tunnetuista eläintutkijoista: mukana on mm. ekofeministi Carol J. Adams, kädellistutkija Frans de Waal, filosofit Paola Cavalieri ja Martha Nussbaum sekä eläintieteilijä Temple Grandin. Kirja sopii kaikille, joita kiinnostaa pohtia ihmisen suhdetta toislajisiin eläimiin yhteiskunta- ja kulttuurikriittisistä näkökulmista. Osa artikkeleista on yleistajuisia ja antavat eväitä eläinten oikeuksien puolesta toimimiseen, mutta osa artikkeleista on vaikeahkosti avautuvia ja edellyttävät taustatietoa kulttuurintutkimuksesta tai eläintutkimuksesta. Kokonaisuudessaan teos antaa hyvän käsitteellisen pohjan pohtia syvällisesti toislajisten eläinten asemaa nykykulttuurissa. Artikkelit herättävät huomaamaan toislajisia eläimiä sortavia kielenkäyttötapoja sekä inspiroivat luomaan vaihtoehtoisia, vähemmän hierarkkisia kulttuurisen ilmaisun, toiminnan ja ajattelemisen tapoja.

Maailman kalakantojen tilanne on huolestuttava, eikä ympäristökatastrofi ole kaukana. Kalastukseen liittyviä epäkohtia on paljon: ylikalastuksella on laajat vaikutukset, jättimäiset kalastusalukset tuhoavat koralleja ja niiden verkkoihin jää valaita ja delfiinejä. Kasvattamoiden kalat ovat usein sairaita ja karatessaan tartuttavat myös villit kalakannat, kaloja nostetaan merestä rehuksi kasvattamoiden kaloille ja turkistaloudelle. Ja miksi uhanalaista kalaa saa myydä markkinoilla? Kalavale on tiukkaa faktaa tiiviissä paketissa, unohtamatta tositarinoita ihmisistä, joita kalakantojen ehtyminen koskettaa. Kalavale on tietokirja, joka jokaisen olisi syytä lukea. Kirjassa nostetaan esiin myös kalan asema tuntevana eläimenä ja syystä, sillä niin usein unohdamme miettiä, mitä kala kokee. Meitä jokaista pitäisi kiinnostaa maailman merien ja niissä elävien kalojen tilanne. Emme voi sysätä vastuuta muille, kun omassa pöydässäkin saattaa olla laitonta tuontikalaa.

saara kupsala

ninni pekkala

Nixon, Lindsay S.: Helpot ja nopeat kasvisherkut. Finn Lectura, 2012. 320 s. Vegaani kiittää tästä kirjasta. Lindsay S. Nixonin kirjoittama Helpot ja nopeat kasvisherkut pitää sisällään yli 150 reseptiä, jotka ovat kaikki vegaanisia ja vieläpä terveellisiä – yhteenkään reseptiin ei ole lisätty rasvaa. Nixon on asunut Saint Martinin saarella Karibialla, ja monet resepteistä ovatkin saaneet inspiraationsa karibialaisesta makumaailmasta. Terveellisyyden ja eettisyyden lisäksi Nixon on panostanut myös edulliseen ja helppoon ruuanvalmistukseen. Suurin osa resepteistä on valmistettavissa alle puolessa tunnissa ja lähes jokaisen reseptin perässä on sen edullisuudesta kertova merkki. Kirjoittaja on ajatellut ohjeitaan myös yksineläjän kannalta – monet reseptit kattavat vain yhden annoksen verran ruokaa. Kukapa ei olisi kaivannut yksittäisen mustikkamuffinin ohjetta pellillisen sijaan? jenni joensuu

4 / 2012

Kohti vapautta Italialaiset eläinsuojelijat pelastivat 2500 koiraa kärsimykseltä teksti hannele ahponen kuvat elaine vigneault ja diablito63

uuren rakennuksen aurinkoiselle pihalle tuodaan kantokoppa, jonka oven avaa valkotakkinen eläinlääkäri. Kopissa seisoo arka pieni koira. Se ei ryntää iloisena nurmikolle, vaan jää seisomaan koppiin, josta eläinlääkäri nostaa sen tulevan omistajan syliin. Hetki toimittajien piirittämänä, sitten takaisin koppaan ja auton takapenkille, kohti elämisen arvoista elämää. Eläinten ystävät saivat iloisen uutisen viime keväänä Pohjois-Italiasta, kun beag leja koe-eläimiksi kasvattava laitos suljettiin Montichiarin kaupungissa. Eläinsuojelujärjestöjen kampanjointi Green Hillin koe-eläinkasvattamoa vastaan oli jatkunut pitkään. Asia laajeni kansanliikkeeksi ja suuri joukko alueen asukkaita marssi huhtikuussa paikan päälle vaatimaan koirien vapauttamista. Kolmetoista aktivis-

4 / 2012

tia pääsi sisälle ja pelasti noin 30 beaglea, pääasiassa emoja ja pentuja. Koirat nostettiin aidan yli hurraavien mielenosoittajien käsiin. Suoran toiminnan voima kanavoitui oikein. Viranomaisten oli pakko puuttua laitoksen toimintaan sulkemalla se lisäselvitysten ajaksi. Poliisin tutkimuksissa selvisi, että laitoksen johtajat ovat syyllistyneet eläinsuojelurikkomuksiin. Kampanjan moottorina oli italialainen eläinoikeusjärjestö LAV. Järjestö myös huolehti eläinten uudelleensijoittamisesta. Kätkettyä kärsimystä Kasvattamossa olleet noin 2500 koiraa luovutettiin eläinsuojelujärjestölle ja niille etsittiin kodit, joissa ne saavat jatkaa elämäänsä lemmikkeinä. Syyskuun loppuun mennessä viimeinenkin laitokses-

ta takavarikoitu koira oli saanut omistajan. Kotia tarjoavista italialaisista ei ollut pulaa. Viranomaisten mukaan puolet laitoksesta pelastetuista koirista oli muutaman kuukauden ikäisiä pentuja. Myös kantavia koiria oli paljon, sillä narttuja käytettiin pentujen tuottamiseen. Useilla pennuista oli terveysongelmia, eikä kupista juominen sujunut juomalaitteisiin tottuneilta koirilta. Auringonpaistekin oli outoa, sillä ne eivät olleet välttämättä nähneet luonnonvaloa koko elinaikanaan. Kasvattamon asukkaiden elämä mahtui pieniin häkkeihin, joita laitoksessa oli käytäväkaupalla. ”Beagleja koe-eläimiksi kasvattaneen laitoksen sulkeminen on kaikkien koirien ystävien kannalta iloinen asia. Kaikki tuollaiset laitokset tulisi sulkea riippu-

Kohti muutosta Koiria käytetään eläinkokeisiin niin USAssa kuin useissa Euroopan maissa, myös Suomessa. Noin puolet testeistä on pakollisia lääkeaineiden turvallisuustestejä. Virallisen tilaston mukaan vuonna 2011 Suomessa käytettiin eläinkokeissa 2085 koiraa. Suurin osa näistä koirista oli lemmikkikoiria, joista otettiin verinäytteitä geenitutkimuksia varten. Tarkkaa lukua varsinaisista koe-eläinkoirista Suomessa ei ole saatavilla, mutta selvää on, että vähintään kymmeniä koe-eläin-

koiria käytetään Suomen koe-eläinlaitoksissa vuosittain. Italian viranomaisten päätös sulkea beaglejen koe-eläinkasvattamo on iso läpimurto koe-eläimiin liittyvien julmuuksien lopettamiseksi. Suljetun laitoksen omistaa yhdysvaltalainen Marshall Farms, joka kasvattaa eläimiä eläinkokeita varten ympäri maailmaa. Laitoksen sulkeminen ja koirien menetys vaikuttaa yhtiön toimintaan. Koirien menetyksestä koituvat taloudelliset tappiot ovat merkittäviä, mutta vielä suurempi vaikutus on yrityksen saamalla negatiivisella julkisuudella. Eläinkoeasia on noussut tapauksen myötä laajaan keskusteluun Italiassa. Maan senaatti harkitsee kieltoa, joka lopettaisi koirien ja monien muiden eläinlajien, kuten kissojen ja kädellisten, kasvattamisen eläinkokeita varten. Maassa on myös pohdittu aloitteen tekemistä EU:n sääntelyä tiukemmasta eläinkoelaista. Toimillaan Italia näyttää esimerkkiä. Viesti on selvä: eläimillä tulee olla oikeus elää ilman ihmisen tuottamaa kipua ja tuskaa.

”Beagle on luonteeltaan avoin ja sopeutuva, se tulee hyvin toimeen toisten koirien kanssa.”

Elinvoimaa elämääsi!

matta siitä, minkä rotuisia koiria niissä kasvatetaan”, sanoo Suomen Beaglejärjestön puheenjohtaja Toivo Kangas. Koe-eläimiksi maailmalla kasvatetut koirat eivät ole minkään maan koirarekisterissä, joten niiden rotutaustasta ei aina ole varmuutta. Suuri osa on kuitenkin beagleja. ”Beagle on luonteeltaan avoin ja sopeutuva, tulee hyvin toimeen toisten koirien kanssa”, Kangas kertoo. Myös beag len korkea kipukynnys on johtanut rodun käyttöön eläinkokeissa.

Luomuruoka, superfoodit, lähiruoka, luonnonkosmetiikka, ekopesuaineet terveystuotteet... 31.12. asti tarjouskoodilla M9BLN3B6 Ruohonjuuren verkkokaupasta - 10 % alennusta kaikista tuotteista!

www.ruohonjuuri.fi

www.facebook.com/ruohonjuuri Kamppi Hakaniemi Tampere Turku

4 / 2012

EU:ssa hyväksyttiin syksyllä 2010 koeeläinten suojelua koskeva uusittu direktiivi. Direktiivi on niin sanottu täysharmonisointidirektiivi, eli Suomen on sisällytettävä se kokonaisuudessaan kansalliseen koe-eläinlainsäädäntöön. Laissa sai säilyttää ainoastaan ne direktiiviä tiukemmat eläinsuojeluvaatimukset, jotka oli kirjattu jäsenvaltioiden lakeihin ennen 9.11.2010. Jäsenmaiden uusien koe-eläinlakien on astuttava voimaan 1.1.2013. Suomessa lain valmistelu on edennyt siihen pisteeseen, että laki on menossa eduskunnan käsiteltäväksi. Tätä kirjoitettaessa lopullista lakiluonnosta ei ole vielä julkaistu, mutta pääpiirteissään muutokset nykyiseen lakiimme ovat selvillä. Myös koeeläinten suojelua koskevat asetukset uusitaan, mutta ne eivät ole olleet vielä lausuntokierroksella.

teksti laura uotila kuvat istockphoto

Uusi koe-eläinlaki astumassa voimaan EU-jäsenmaiden uusien koe-eläinlakien on astuttava voimaan ensi vuoden alussa.

4 / 2012

Avoimuus lisääntyy Koe-eläinten käytännön kohteluun ja elämään uusi laki tulee vaikuttamaan vain vähän. Suuremmat muutokset koskevat koe-eläintoiminnan avoimuutta ja valvontaa: esimerkiksi kolmannes koe-eläinlaitoksista tullaan tarkastamaan riskiperusteisesti kerran vuodessa. Kansalaisten kannalta on kiinnostavaa, että vuoden alusta lähtien kaikista myönnetyistä eläinkoeluvista on julkaistava yleistajuinen tiivistelmä. Tiivistelmän tulee sisältää eläinkokeen tavoitteet, ennustetut haitat ja hyödyt sekä käytettävien eläinten määrät. Tiivistelmässä on myös osoitettava, että eläinkokeen korvaamis-, vähentämis- ja parantamisvaatimukset on huomioitu. Eläinkoeluvat myöntävä lautakunta voi määrätä eläinkokeelle takautuvan arvioinnin, jos eläimet kokevat kokeen aikana kohtuullista kipua. Kaikki vakavaa kipua aiheuttavat kokeet menevät suoraan takautuvan arvioinnin piiriin. Takautuva arviointi on suoritettava heti kokeen päätyttyä, ja sen tulokset lisätään julkisen tiivistelmän yhteyteen.

Uutta lainsäädännössämme tulee olemaan myös se, että Suomeen perustetaan koe-eläinten hyvinvoinnin neuvottelukunta. Vastaavat ryhmät on jo perustettu tuotanto- ja harraste-eläinten hyvinvointia edistämään, joten uudistus tulee tarpeeseen myös koe-eläinten osalta. Neuvottelukunnan tehtävänä on neuvoa eläinkoelupia myöntävää lautakuntaa, joten Animalia tekee töitä sen eteen, että neuvottelukunnan kokoonpanosta tulisi riittävän laaja ja asiantunteva.

”Suuremmat muutokset koskevat koe-eläintoiminnan avoimuutta ja valvontaa.”

Kohtalaista vai vakavaa kipua Uusi laki tuo takaisin eläinkokeiden vakavuusluokitukset. Ei toipumista –luokan kokeet suoritetaan yleisanestesiassa, josta eläin ei enää palaa tajuihinsa. Lievä-luokkaan lasketaan kokeet, joiden aikana eläin kokee lyhytaikaista lievää kipua, tuskaa tai kärsimystä, eivätkä eläimelle tehtävät toimenpiteet tule merkittävästi heikentämään eläimen hyvinvointia. Kohtalaisen luokan kokeissa eläin saa kokea lyhytaikaista kohtalaista tai pitkäkestoista lievää kipua, ja vakavan luokituksen saaneissa kokeissa kipu, tuska tai kärsimys on vakavaa tai pitkäkestoista tai toimenpiteet heikentävät vakavasti eläimen hyvinvointia. Vaikka Suomessa ei ole ollut viime vuosina käytössä kokeiden virallista vakavuusluokitusta, tullee uusi laki käytännössä muuttamaan tiettyjä koetyyppejä vakavuusluokasta toiseen. Eläinten kannalta valitettavaa on, että tiettyjen kokeiden luokitus alenee: ennen kokeen katsottiin aiheuttavan vakavaa kärsimystä, kun taas direktiivin mukaan koe menee luokkaan kohtalainen. Uuden lain tekninen erikoisuus on se, että se häivyttää lakisanastostamme kokonaan sanan eläinkoe: eläinkokeista tullaan puhumaan hankkeina, eläinkoeluvista hankelupina ja varsinaisista kokeista toimenpiteinä. Animalia jatkaa aktiivista lakiprosessiin vaikuttamista, jotta koe-eläinten suojelu saataisiin Suomessa mahdollisimman hyvälle tasolle. 4 / 2012

Eläinasiaa voi tuoda esiin myös taiteen keinoin. Sarjakuvataiteilija Lissu Lehtimaja opasti osallistujat sarjakuvan teon maailmaan. Sarjakuvapajassa tehtiin käsikirjoitus, kuvakäsikirjoitus ja lopulta valmis tuote. Teemalla ”vapaus” ideoiduista teoksista nidottiin päivän aikana sarjakuvakirja jokaiselle kotiin vietäväksi.

Syyskekrit

onnistuivat hyvin teksti kanerva pelli kuva minna hjort

Animalian aktiivien tapaamisessa puitiin eläintuotantoa ja piirrettiin sarjakuvia. helsingissä syyskuussa järjestettyyn

kekritapahtumaan saapui nelisenkymmentä Animalia-aktiivia ympäri Suomen. Mielenkiintoista ohjelmaa riitti: osallistujat saivat kuulla tuoreita näkökulmia eläintuotannosta, kuulumisia eläinsuojelun viime vuosien saavutuksista ja pääsivät toteuttamaan itseään sarjakuvapajassa. Aikaa jäi tietysti myös kuulumisten vaihtamiseen. Animaliassa toimii suuri joukko aktiivisia vapaaehtoisia niin erilaisissa toimintaryhmissä kuin itsenäisesti. Ryhmät ja aktiivit ympäri Suomen tekevät kukin tahollaan upeaa työtä, jota Animalia haluaa tukea. Kahdesti vuodessa järjestettävässä viikonlopputapaamisessa sekä uudet että vanhat toimijat pääsevät vaihtamaan ajatuksia ja kokemuksia sekä oppimaan uutta.

Seuraava tapaaminen pidetään maaliskuussa Animalian vuosikokouksen yhteydessä, tervetuloa! 24

4 / 2012

Animalia aktivoitui uudelleen Joensuussa yhdistystoiminnassa on tavallista, että toiminta on välillä ahkerampaa, välillä hiljaisempaa. Näin kävi myös Joensuun Animalialle. Tilanne muuttui iloisemmaksi viime kesänä, kun aktiiviset eläinten ystävät herättivät Joensuun Animalian hiljaiselostaan. Eräs heistä oli Erja Laakkonen, 36-vuotias KM, FM ja jatko-opiskelija. Hän toimii Joensuun Animalian yhteyshenkilönä. ”Joensuun Animalian toiminta on alkanut vauhdikkaasti. Olemme pitäneet infopöytiä eri tapahtumissa, jakaneet kudosluovutuskortteja ja osallistuneet allekirjoitusten keräämiseen kansalaisaloitteeseen”, Laakkonen kertoo. Toiminta jatkuu hänen mukaansa touhukkaana vuoden loppuun asti. ”Joulun tienoilla muistutamme possupipareita jakamalla sikojen hyvinvoinnista. Tempauksella ehdotamme, että possut voi syödä vegaanisina pipareina.”

Hyvä vastaanotto Vastaanotto Animalialle on Joensuussa ja koko Pohjois-Karjalassa ollut Laakkosen mukaan positiivinen. ”Moni tuntuu muistavan aiemman aktiivisen Joensuun Animalian ja on ilahtunut, kun olemme jälleen näkyvillä. Infopöytää pitäessä olemme kuulleet muitakin mukavia kommentteja. Erityisesti lemmikkien asiat kiinnostavat ihmisiä, ja kasvisruoastakin kysellään paljon.” Laakkonen painottaa yhteistyön merkitystä järjestötyön selkärankana. ”Olemme pyrkineet yhteistyöhön muiden yhdistysten kanssa. Aktiiveja ei koskaan ole liikaa, joten yhteistyö on siksikin tarpeen.” ”Jatkossa Joensuun Animalian tavoitteena on lisätä eläinoikeuskysymyksien näkymistä Pohjois-Karjalassa. Olemme miettineet, miten voisimme aktivoida keskustelua. Mielipidekirjoittelu voisi olla eräs keino”, Laakkonen pohtii. Tulevaa toimintaa Ensi vuonna Joensuun Animalia aikoo osallistua aktiivisesti Animalian valtakun-

teksti vesa saarinen kuva erja laakkonen

Pohjois-Karjalan maakuntakeskuksessa Animalian toiminta oli pitkään hiljaista, mutta eipä ole enää.

Ota yhteyttä Facebookissa (etsi hakusanalla Animalia Joensuu) tai sähköpostitse animalia.joensuu@gmail.com

alia anim i r ympä en suom

nallisiin kampanjoihin sekä näkyä erilaisissa Joensuun seudun tapahtumissa. ”Olemme myös perustaneet alueosastoon kouluvierailuryhmän, joka aloittaa toimintansa täydellä teholla ensi vuonna”, Laakkonen kertoo. Jotta Joensuun Animalia pysyisi aktiivisena jatkossakin, on yhdistykselle tärkeää sen toiminnan vakiinnuttaminen. ”Tämä vaatii aktiivisten toimijoiden rekrytoimista mukaan alueosastotoimintaan. Kokoonnumme kuukausittain Joensuun keskustassa. Kokouksiin on tervetullut kuka tahansa eläinten oikeuksista ja hyvinvoinnista kiinnostunut. Toiminnasta löytyy varmasti tekemistä, jonka jokainen voi tuntea omakseen. Toivon, että kynnys tulla mukaan toimintaamme olisi mahdollisimman matala”, Laakkonen kannustaa. 4 / 2012

Miten voin toimia

Koonneet Vesa Saarinen ja Ninni Pekkala

Ota yhteyttä päättäjään eduskunta äänestää myöhemmin kansalaisaloitteesta turkistarhauksen lakkauttamiseksi. Jotta äänestystulos olisi kannaltamme positiivinen, tarvitaan sinunkin panostasi. Ota yhteyttä kansanedustajaasi ja kerro, että haluat turkistarhauksen Suomessa päättyvän. Ohjeita, ideoita, vinkkejä ja lisätietoja löytyy osoitteesta www.turkistarhatonsuomi.fi

Kasvisruoka puhutti vaalipaneeleissa

Tervetuloa glögille ja ostoksille! Animalian joulupuoti on tavallista pidempään auki 19.-20.12. Silloin toimistollamme voi tehdä joululahjaostoksia kello 1019. Torstai-iltana vietämme myös pienimuotoisia pikkujouluja glögin ja herkkujen merkeissä, joten tervetuloa tutustumaan uusiin tiloihimme! Löydät Animalian toimiston osoitteesta Suvilahdenkatu 4, Helsinki.

Rauhallista joulua Sinulle

Olen lahjoittanut puolestasi

20 € Animalian toimintaan

Koonneet Laura Uotila ja Vesa Saarinen

koe-eläinten hyväksi.

tero heino

Toivottaen on edistää eläinten ärjestö, jonka tehtävänä perustettu eläinsuojeluj toimintakohteet ovat Animalia on vuonna 1961 sti. Animalian pääasialliset laillisia keinoja käyttäen. Suomessa ja kansainvälise toimii vain avoimesti ja hyvinvointia ja oikeuksia anto ja turkistarhaus. Animalia koe-eläintoiminta, kotieläintuot www. animalia.fi

Tehtyä ja tapahtunutta Heidi Huovisen kantaaottavat taideteokset Akkuna-galleriassa

animalian alueosastot järjestivät

eläinten viikon kunniaksi Animalia

Eläinten viikolla kuntavaalipaneeleita. Kaikkiaan kuudessa kaupungissa käytiin keskustelua siitä, pitäisikö kasvisten ja luomuruuan osuutta kasvattaa kuntien julkisissa hankinnoissa. Keskustelut olivat antoisia ja toivat uusia ideoita. Aina ei ole pakko nojata kasvisruokapäivän edistämiseen, vaan kunta voi esimerkiksi panostaa siihen, että lihan osuutta vähennetään ylipäätään kaikessa tarjottavassa ruuassa. Jokaisen paneelin avasi aihepiiriin liittyvä asiantuntija-alustus. Alustuksia ja paneeleita saapui kuuntelemaan mukava joukko eri kaupunkien eläinsuojeluasioista kiinnostuneita äänestäjiä. Paneelit olivat myös tuleville kunnanvaltuutetuille oiva paikka huomata, että eläinsuojeluasioille on mahdollista kerätä tukea yli puoluerajojen.

järjesti Helsingin keskustassa sijaitsevassa Akkuna-galleriassa eläinoikeusaiheisen taidenäyttelyn. Galleriaan toi esille kantaaottavia maalauksiaan kuvataiteilija Heidi Huovinen. Huovisen näyttävät ja ajatuksia herättävät työt saivat ohikulkijat pysähtymään ja pohtimaan eläinten asemaa yhteiskunnassamme. Voimakkaat työt eivät jättäneet ketään kylmäksi, sillä ne toivat ihmisten silmien eteen sen, mikä yleensä halutaan piilottaa. Galleriassa oli myös mahdollista allekirjoittaa turkistarhauk-

Kansalaisaloite julkistettiin Pikkuparlamentissa animalian suurprojekti, kansa-

www.eettisetjoulumarkkinat.net

Aineeton joululahja auttaa eläimiä hyvä joululahjavinkki, jolla autat sekä

eläimiä että Animaliaa: anna ystävällesi, tuttavallesi tai sydänkäpysellesi lahjaksi hyvää mieltä. Voit lahjallasi tukea turkiseläinten, tuotantoeläinten tai koe-eläinten hyvinvointia osoitteessa www.animalia.fi/joulu/aineetonlahja

laisaloite turkistarhauksen lakkauttamiseksi Suomessa, otti harppauksen eteenpäin lokakuun lopussa, kun Animalia yhdessä muiden kansalaisjärjestöjen kanssa julkisti aloitteen allekirjoittajamäärän ylittäneen 50 000 nimen rajan. Tilaisuudessa Animalian Kati Pulli sekä Luonto-Liiton Leo Stranius kertoivat kansalaisaloitehankkeesta sekä kampanjan tavoitteista. Poliitikot puheenvuoroissaan ottivat kantaa kansalaisaloitteeseen.

sen vastainen kansalaisaloite, mikä myös ilahdutti monia ohikulkijoita. Heidi Huovisen töitä löytyy hänen sivuiltaan www.heidihuovinen.info.

Paras juttu numeron 3/2012 parhaaksi jutuksi äänestettiin artikkeli ”Ei pelkkää laitumella kirmailua”. Oikeutta eläimille -kirjan arvonnassa onni suosi Elina Saastamoista. Onnea voittajalle ja kiitos kaikille äänestäneille!

Mikä on tämän lehden paras juttu? Kerro mielipiteesi 14.1.2013 mennessä, niin olet mukana koirakassin ja heijastimen arvonnassa. Lähetä vastauksesi, nimesi sekä osoitteesi sähköpostitse lehti@ animalia.fi (sähköpostin otsikko: Paras juttu 4/2012) tai postitse Animalia, Suvilahdenkatu 4, 00500 Helsinki.

JOULUMARKKI NAT

15.–16.12.2012

Ympäristötoimintapäivät on globaaleista ympäristö- ja kehitysasioista kiinnostuneile 16-20 -vuotiaile.

la 11-19 ja su 12-18

POSTITALOllA Mannerheiminaukio 1, Helsinki

För dig som är 16-20 år och intresserad av globala miljö- och utvecklingsfrågor.

Yhteistyössä:

WWW.MILJOAKTION.FI 26

4 / 2012

1.-3.2.2012 VIRRAT

Järjestäjät:

Eläinystävällisen kuluttajan valinta Eläinystävällisen kuluttajan valinta • Myymälä (Torkkelinkatu 3, Helsinki) avoinna ti 13−19, ke−to 13−17, la 10−14 • Vegetarian Shoes, Ethletic ja Ethical Wares ‐kengät • Runsaasti Animalian kosmetiikkalistalla olevia tuotteita kuten Lifehair, Beauty Without , y Cruelty, y, Crazy Rumors, Faith in Nature, Jason Natural ja Provida • Kaikki tuotteet soveltuvat myös vegaaneille

www.helunanetti.com 4 / 2012

Vegepalsta

reseptit inna somersalo teksti vesa saarinen kuvat tero heino

Seitanpaisti

Lanttulaatikko

Seitan on vehnägluteenista valmistettua ”kinkkua”, joka korvaa kinkut ja kalkkunat kasvissyöjän joulupöydässä. Marinoi seitan huolella. Vehnägluteenijauhoja myyvät muun muassa ekokaupat.

Laatikot voi tehdä paistamista vaille valmiiksi hyvissä ajoin ennen joulua ja pakastaa. Laita ne tarjoilupäivänä uuniin puolisulina. Ohjeesta tulee yksi 2,5 litran vuoallinen tai kaksi pienempää. Samalla kertaa uunissa kannattaa valmistaa monta eri laatikkoruokaa.

4 dl vehnägluteenijauhoja 1 dl gramjauhoja eli kikhernejauhoja 1 dl soijajauhoja (tai yhteensä 2 dl kikhernejauhoja) 1 rkl kasvisliemijauhetta 0,5 tl suolaa 1 tl garam masala -jauhetta 2 tl mietoa savupaprikajauhetta 0,5 tl inkiväärijauhetta 1 tl valkosipulijauhetta 0,5 dl soijakastiketta 0,5 dl öljyä 2,5 dl vettä marinadi: 2 rkl öljyä 1 rkl soijakastiketta 1 rkl tomaattipyrettä 1 rkl (omena)viinietikkaa 0,5 dl vettä

Sekoita kuivat aineet keskenään hyvin. Sekoita soijakastike ja öljy veteen ja lisää jauhoihin.

2 3

Sekoita tasaiseksi ja vaivaa muutama minuutti. Muotoile paistiksi.

Sekoita marinadin ainekset. Pyöritä seitankinkku marinadissa ja jätä maustumaan vähintään muutamaksi tunniksi, mieluiten yön yli kylmässä. Kääntele kinkkua muutaman kerran maustumisen aikana.

Herkullisia kasvisruokia joulupöytään Suomalainen joulupöytä on perinteitä tulvillaan. Kasvissyöjää saattaa joskus ahdistaa lihojen ja kalojen ylitarjonta, eikä vegaani välttämättä saa lohtua edes laatikoista. Onneksi seitan, tofu sekä vegaaniset laatikkovaihtoehdot ovat löytäneet tiensä viimein myös suomalaisiin joulupöytiin. Inna Somersalon herkkuresepteillä valmistuu helposti vegaaninen maittava jouluateria. Lisää joulureseptejä löydät osoitteesta vapautavalinnoilla.fi.

Kääri paisti folioon ja laita syvälle uunipellille. Laita pellille muutaman sentin verran vettä ja paista 175 asteessa noin 1 h 15 min uunin keskitasolla. Anna paistin jäähtyä hetki ennen tarjoilua, parhaimmillaan se on kylmänä seuraavana päivänä. Ohje kirjasta Inna Somersalo: Yllin kyllin -herkkuja isolle ja pienelle joukolle, Multikustannus 2008

1 kg lanttua 3-4 dl vettä 1 tl suolaa 1 dl korppujauhoja 2-3 rkl siirappia 2 dl kaurakermaa 0,5 tl inkiväärijauhetta ripaus valkopippuria ripaus muskottipähkinää vuoan voiteluun: rypsiöljyä pinnalle: korppujauhoja

Leikkaa lantut ohuiksi viipaleiksi ja kuori viipaleet. Pane korppujauhot turpoamaan kaurakermaan.

Keitä lantut kannen alla suolalla maustetussa vedessä. Vettä riittää sen verran, että lanttuviipaleet juuri ja juuri peittyvät. Tarkista keittämisen aikana veden määrä.

Ota keitinvesi talteen ja soseuta lantut nuijalla, sosemyllyssä tai monitoimikoneessa.

Lisää korppujauhot, siirappi, mausteet ja vähän lanttujen keitinvettä, kunnes seos on löysähköä.

Kaada seos öljyttyyn uunivuokaan. Painele lusikalla pinta aaltomaiseksi ja ripottele pinnalle korppujauhoja.

Kypsennä uunin alatasolla 175 asteessa 1-1,5 tuntia.

Naurislaatikko: noudata lanttulaatikon ohjetta, mutta lisää naurissoseeseen keitinveden sijaan kauramaitoa ja käytä enemmän siirappia. Ohje kirjasta Somersalo, Mattila ym: Härkäpapua sarvista -herkullista kasvisruokaa läheltä, Multikustannus 2006

Karpaloyllätys 1 paketti grahamkeksejä 3 dl karpaloita 1 dl toffeekastiketta 2 dl vaahtoutuvaa kaurakermaa Murskaa keksit esim. muovipussin läpi kaulimella. Vaahdota kerma. Kokoa vuokaan ainekset kerroksittain: ensin keksimurska, sitten karpalot ja kerma ja koristele lopuksi toffeekastikkeella. Toffeekastike: 2 dl kaurakermaa 1 dl täysruokosokeria tai fariinisokeria 2 rkl margariinia Mittaa kattilaan kaurakerma ja sokeri. Kuumenna ja sekoita kunnes sokeri on sulanut. Keitä sekoittamatta kunnes seos on tummentunut ja paksuuntunut, noin 15-20 minuuttia. Sekoita margariini joukkoon ja jäähdytä kastike.

4 / 2012

Animaliashop

Koonnut Ninni Pekkala

Hanki ihastuttavimmat joululahjat Animaliashopista! Koirakassi Lappalainen: Syötäväksi kasvatetut Tämän kirjan luettuasi tiedät, miten ruokasi on elänyt.

Suloisella kuvalla varustetut koirakassit ovat Kaiku Ethicalin Reilun kaupan puuvillasta valmistamia. Kassit ovat paksua kangasta, kestäviä ja käytännöllisiä. Söpö kuva on plussaa! UUTUUS

29 €

9€

Kinkkuli-kirja Valloittava tarina Kinkkulista, joka etsii itselleen uutta tehtävää Korvatunturilta.

20 €

micaela morero

Puuhkaprintti-paita

Animaalit kautta maan Tältä sivulta löydät Animalian alueosastot ympäri Suomen. Ota rohkeasti yhteyttä oman paikkakuntasi ryhmään ja kysy lisää juuri heidän toiminnastaan. Vapaaehtoiset toimijat ovat erittäin tärkeä osa Animaliaa ja ryhmässä pääset toimimaan aktiivisesti eläinasioiden puolesta. Ota ratkaiseva askel ja lähde mukaan! Kaikki ovat tervetulleita ja jokaista tarvitaan!

Paola Suhosen luotsaama IvanaHelsinki suunnitteli Animalialle naisille sopivan t-paidan, joka ottaa kantaa turkistarhaukseen puuhkaprintillään. T-paidan valmistamisesta vastasi Kaiku Ethical, joten paita on valmistettu laadukkaasta Reilun kaupan luomupuuvillasta. Saatavilla koot S-XL.

TARJOUS

Aineeton lahja Animalian aineettomat joululahjat löydät osoitteesta www.animalia.fi/aineetonlahja Voit myös antaa lahjaksi Animalian jäsenyyden. Lisätietoja saat nettisivultamme www.animalia.fi/tue-työtämme tai toimistoltamme.

Yhteystiedot ovat myös Animalian kotisivuilla www.animalia.fi, josta löydät myös linkit ryhmien Facebook-sivuille. HELSINKI: ks. Pääkaupunkiseutu FORSSA: Nina Åkerlund, forssa@animalia.fi JOENSUU: Erja Laakkonen, animalia.joensuu@gmail.com JYVÄSKYLÄ: Eeva Lyytikäinen, jyvaskyla@animalia.fi KAJAANI: Heidi Manner, animalia.kajaani@gmail.com KERAVA: Suvi Nurmiviita, suvi@suvinurmiviita.fi KOTKA: Jaana Vanhala, animalia.kotka@gmail.com, www.nic.fi/~suvikki3/animalia KOUVOLA: Pauliina Klemola, pauliinaklemola@gmail.com, www.animalia.fi/kouvola KUOPIO: Sari Ung-Lanki, kuopio@animalia.fi

4 / 2012

LAHTI: Irma Härkönen, animalia.lahti@gmail.com, www.animalia.fi/lahti OULU: Roope Kanninen, roopekanninen@hotmail.com www.oulunanimalia.net PORI: Pia Wessman, puh. 0400 429 616, piawessm@gmail.com, www.animaliapori.net PÄÄKAUPUNKISEUDUN RYHMÄT: Pääkaupunkiseudun alueosasto: Salla Nylund, salla.nylund@gmail.com Ryhmän postituslista: pks@animalia.fi, listalle pääsee laittamalla viestin osoitteeseen animalia@animalia.fi. Ryhmä kokoontuu parillisina viikkoina Animalian toimistolla. Kokousaika löytyy ryhmän sivuilta www.animalia.fi/pks Pääkaupunkiseudun nuorisoryhmä: nuorisoryhma@animalia.fi

Karhuryhmä: Suvi Börman, info@aasiankarhutarhat.com Koiraryhmä: Aija Kankare, aija.kankare@helsinki.fi, www.animalia.fi/koiraryhmä RAUMA: Marjo Vettenranta, marjovet83@hotmail.com ROVANIEMI: Roope Kanninen, roopekanninen@hotmail.com SAVONLINNA: Heidi Forsman, savonlinna@animalia.fi, www.animalia.fi/savonlinna TAMPERE: Heini Aspelin, puh. 045 132 2332, tampere@animalia.fi www.animalia.fi/tampere TURKU: Rita Lindberg, turku@animalia.fi, puhelinvastaava Sanna Peltola 0400501772, www.animalia.fi/turku

VIHTI: Laura Pulkkinen, Otalammentie 28b 03300 Otalampi, puh. 09 2760 958 tai 040 538 2045, pulkkamaki@hotmail.com Eikö listasta löydy sinua lähellä olevaa paikkakuntaa? Kiinnostaisiko sinua ryhtyä Animalian yhdyshenkilöksi? Soita, kirjoita tai lähetä sähköpostia. Yhteydenottosi ei sido sinua mitenkään. Eläinystävällisin terveisin, Kanerva Pelli Animalia ry – Alueet Suvilahdenkatu 4 00500 Helsinki p. 09 720 6590 kanerva.pelli@animalia.fi

Possupipo 10 €

JVWS:n kalenteri Juliana von Wendtin säätiön julkaiseman eläinkalenterin kauniissa valokuvissa seikkailevat niin luonnonvaraiset kuin kotieläimetkin. Kalenteri on taitettuna A5-kokoinen. Kalenterin koko tuotto menee Juliana von Wendtin säätiön toimintaan.

TARJOUS

UUTUUS

8€

Karhuryhmän kalenterit Kalenterien tuotto ohjataan karhujen pelastustyöhön Kiinaan ja Vietnamiin. Kalenterit on valmistettu kierrätyspahvista. Taskukalenteri 12 € Pöytäkalenteri 15 €

UUTUUS

Laadukas ja ekologinen bambupipo lämmittää talven tuiskeissa!

Lisää tuotteita Animalian nettikaupassa www.animalia.fi/tilaa-tuotteita

NÄIN TEET TILAUKSESI: POSTITSE: Animalia ry, Suvilahdenkatu 4, 00500 Helsinki PUHELIMITSE: 09 720 65911, ma–pe klo 10–15 SÄHKÖPOSTITSE: tarja.balding@animalia.fi Yli 15 € tilaukset toimitetaan postiennakolla, jolloin hintaan lisätään postiennakkomaksu 3,70 €. Kaikkiin tilauksiin lisätään postituskulut sekä 1 € käsittelykulu. Tuotteita voi ostaa myös suoraan Animalian Helsingin toimistosta, osoite yllä.

4 / 2012

Tärkeää tietoa kaikille Animalian jäsenille! Vuoden alusta Animalian jäsenluokat muuttuvat, koska haluamme yksinkertaistaa jäsenvaihtoehtojamme sekä tarjota jäsenyysvaihtoehdon myös vähävaraisille tukijoillemme. Kukin vuosittain jäsenmaksuaan maksava jäsen voi omantunnon mukaan päättää, kuuluuko hän tukijäsenten vai vähävaraisten ryhmään. Aktiivijäsenyys jää nimikkeenä pois, mutta

käytännössä nykyisten aktiivijäsenten jäsenyys ei muutu lainkaan, sillä vuonna 2013 tukijäsenten jäsenmaksu on sama 32 € kuin aktiivijäsenillä aiemmin ja edutkin pysyvät samana. Jos olet vuosijäsen, pyydämme, ettet maksa vuoden 2013 jäsenmaksuasi ennen kuin olet saanut lähettämämme jäsenmaksulaskun - näin helpotat kirjanpitoamme.

Tukijäsenet 32 €/vuosi Vähävaraiset 25 €/vuosi Nuorisojäsenet (alle 18-vuotiaat) 20 €/vuosi Ainaisjäsenet 640 € Kuukausijäsenet 5 €/kk Yhteisöjäsenet 250 €/vuosi

Kuukausitukijäsenyys muuttui kuukausijäsenyydeksi Viranomaisten uudistuneista ohjeista johtuen jouduimme muuttamaan kuukausitukemisen käytäntöjä. Kuukausitukijäsenyyden nimike muuttui kuukausijäsenyydeksi ja kuukausijäsenyyden maksu on jatkossa kaikilta 5 euroa kuukaudessa. Mikäli ennen muutosta maksoit Animalian jäsenmaksua kuukausittain viittä euroa suuremman summan, on nyt summa laskenut viiteen euroon. Animalia on ilmoittanut muutoksesta pankkiisi, eikä Sinun tarvitse tehdä mitään.

Nyt voit ryhtyä kuukausilahjoittajaksi Kuukausilahjoittajana voit itse päättää tukisummasi määrän (min. 5 €/kk). Voit myös päättää veloitetaanko summa tililtäsi joka kuun 5. päivä vai joka kuun 20. päivä. Kuukausilahjoittajana saat kotiisi Animalia-lehden 4 kertaa vuodessa. Kuukausitukijana et sitoudu mihinkään vähimmäisaikaan, vaan voit lopettaa tuen milloin tahansa ilmoittamalla asiasta joko toimistollemme tai omaan pankkiisi. Kuukausilahjoittajaksi voit liittyä tilaamalla suoraveloitusvaltakirjan numerosta 09 720 65 90 tai sähköpostilla animalia@animalia.fi.

Ilmoita sähköpostiosoitteesi jäsenkirjettä varten Animalian hallitus on päättänyt, että ensi vuodesta alkaen jäsenkirje lähetetään neljä kertaa vuodessa kaikille Animalian jäsenille. Kirje lähetetään sähköisessä muodossa, sillä sähköinen kirje säästää niin luontoa, aikaamme kuin varojammekin! Jotta kirje löytää Sinut, ilmoita sähköpostiosoitteesi Ninni Pekkalalle (ninni.pekkala@animalia.fi, 045-7750 1570) tai Tarja Baldingille (tarja.balding@animalia.fi, 09-720 56 90). Voimme toimittaa kirjeen Sinulle myös postitse, mutta ilmoitathan toiveestasi meille.

Poliisihallituksen rahankeräysluvan toimeenpanoaika on 28.1.2011–31.12.2012 ja lupa kattaa koko Suomen Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Päätöksen numero 2020/2010/3931.

Animalian jäsenluokat ja -maksut vuonna 2013