Animalia 4/2014 by Animalia ry

lehti el채inten asialla

4/2014

um isia

Kampa

sia

akuulumi nj

m pan kuul ja

Koe-eläinkampanjan viesti saavutti eduskunnan teksti laura uotila kuvat Animalian arkisto

animalia keskittyi koe-eläinten asioiden ajamiseen keväällä ja kesällä. kampanjan aikana koe-eläinten käytöstä huolestuneet suomalaiset lähettivät kansanedustajille tuhansia kortteja, joissa vaadittiin parannusta nykytilanteeseen.

iestiä koe-eläintilanteen kestämättömyydestä

vietiin syksyllä suoraan eduskuntaan. Animalia, yhteistyössä eduskunnan eläinsuojeluryhmän kanssa, järjesti eduskunnassa tilaisuuden, jossa kansanedustajille ja heidän avustajilleen esitettiin koe-eläinten käyttöön liittyvät huolenaiheet sekä se, miten eläinten käytöstä tutkimuksessa voitaisiin päästä eroon. Tilaisuudessa puhuivat Animalian koe-eläinvastaava Marianna Koljonen sekä Tampereen vaihtoehtomenetelmäkeskus FICAM:n johtaja Tuula Heinonen. Lopuksi toiminnanjohtaja Salla Tuomivaara kertasi Animalian toiveet eduskunnalle sekä tuleviin vaaleihin ja hallitusohjelmaan. Hallitusohjelmien lupaukset lunastamatta

Koe-eläinasiat ovat vieraita suurimmalle osalla kansanedustajista. Ongelmaa voidaan pitää joko marginaalisena tai eläinkokeiden ajatellaan olevan välttämättömyys. Vaikka jokaiseen hallitusohjelmaan vuodesta 2003 alkaen on kirjattu, että eläinkokeiden vähentämiseen pyritään, on lause jäänyt kuolleeksi kirjaimeksi. Koe-eläinmäärät sekä eläinten tutkimuskäyttö ovat viime vuosina lisääntyneet, eikä Suomessa ole tehty tavoiteohjelmaa, jonka avulla käyttömääriä pyrittäisiin laskemaan. Kuitenkin vaihtoehtoja eläinkoetutkimukselle olisi saatavilla enemmän kuin koskaan. Marianna Koljonen muistutti kansanedustajia tilaisuudessa siitä, että Suomessa 2

eläinkoelupien saaminen tuntuu olevan varsin helppoa: vuosien 2006-2013 aikana vain yksi hakemus on hylätty. Suomessa on myös tyypillistä, että eläinkokeita tehdään paljon masennuksen ja alkoholin vaikutusten tutkimiseksi, vaikka meillä olisi valitettavan runsaasti myös potilaita, joista olisi saatavilla tutkimustietoa. FICAM:n Tuula Heinonen kertoi, että Ruotsissa on ymmärretty eläinkokeettoman tutkimuksen arvo ja siihen satsaamisen kannattavuus. Ruotsissa nostettiin tänä vuonna eläinkokeettoman tutkimuksen rahoitus 5,7 miljoonaan euroon. ”Jos Suomi ei nosta rahoitusta samassa suhteessa, putoamme kehityksen kelkasta”, Heinonen totesi. Heinosen mukaan vaihtoehtoiset menetelmät ovat usein kalliita kehittää, mutta kun menetelmä on valmis, on sen käyttö edullista. Lisäksi ne ovat luotettavampia kuin eläinkokeet. ”Eläinkokeet eivät mallinna ihmistä, joten niiden tuloksiin luottaminen on usein kuin lantinheittoa”, Heinonen tiivisti. Heinosen mukaan solubiologiaan perustuvat mallit ovat myös kannattava bisnes. Alan markkinat kasvavat vuosittain yli 15 prosentilla, joten Heinosen mukaan Suomen kannattaisi pitää kiinni osaamisestaan ja tuotteistaa sitä entisestään. FICAM onkin saamassa sekä verisuoni- että sydänmallin valmiiksi. Molemmat mallit odottavat virallista hyväksyntää, mikä toivottavasti toteutuu pian.

Vaihtoehtomenetelmä tutkimuksen rahoitus turvattava

Tilaisuudessa nousivat keskustelun aiheiksi myös kalojen kyky tuntea kipua ja se, miten vaihtoehtomenetelmä voidaan jättää käyttämättä vain siksi, että laitoksella ei ole varaa hankkia esimerkiksi lääkäriopiskelijoiden käyttöön sopivaa harjoittelunukkea. ”Jos lainsäädäntö voitaisiin aina kiertää vetoamalla resurssien puutteeseen, ei koko lainsäädäntöä tarvittaisi”, kansanedustaja ja eduskunnan eläinsuojeluryhmän puheenjohtaja Anneli Kiljunen (sd.) huomautti. Hän ihmetteli myös sitä, miten hallitus on voinut vuosia jättää noudattamatta hallitusohjelman kirjausta eläinkokeiden määrän vähentämisestä. Kansanedustaja Johanna Karimäki (vihr.) nosti esiin ajatuksen siitä, että vaihtoehtomenetelmät ja niiden tulevaisuuden potentiaali tulisi saada mukaan Suomen vienninedistämistyöhön. Paikalla olleet kansanedustajat olivat yksimielisiä siitä, että FICAM tutkimuskeskuksen rahoitus on ehdottomasti turvattava myös jatkossa. Tukea sai myös se, että seuraavassa hallitusohjelmassa on pidettävä mukana niin vaihtoehtomenetelmien rahoitus kuin koe-eläinten määrän vähentäminenkin. Tilaisuus poiki myös konkreettista hyötyä: Karimäki jätti tilaisuuden jälkeen talousarvioaloitteen, jossa esitettiin 650 000 euron lisärahoitusta FICAM:lle. Tätä kirjoitettaessa asia ei ollut vielä ratkennut.

Pääkirjoitus

teksti salla tuomivaara • kuva vesa saarinen

#TURKITONTYYLI

Eläinasioiden etenemisestä

läinsuojelulain kokonaisuudistus viivästyy yli vaalien – tämä tieto on nyt täysin varma. Istuva hallitus ei saanut aikaan lupailtua uudistusta. Työ on kestänyt vuosia, mutta valmistelutyöhön on koko ajan varattu aivan liian vähän resursseja. On toki hyvä, että työtä ei tehdä hätiköiden. Uudistustyön takkuaminen kertoo kuitenkin siitä, että eläinten kohtelu ei edelleenkään ole poliittisella agendalla korkealla. Moni poliitikko luottaa siihen, etteivät äänestäjät rankaise, vaikkei eläinten asiaa ajaisikaan. Ensi keväänä on aika todistaa tämä käsitys vääräksi. Huhtikuun vaaleissa valittava eduskunta ja seuraava hallitus päättävät sen, mitä eläinsuojelulain uudistuksesta tulee. Tämän vuoden koe-eläinkampanjamme kautta kansanedustajille on lähetetty tuhansia eläinkoetilanteesta muistuttavia kortteja. Toivomme, että eläinkokeiden määrän kasvusta koettu huoli on mielessä myös seuraavaa hallitusohjelmaa kirjoitettaessa. Suomeen on saatava aikataulutettu suunnitelma koe-eläinten määrän kääntämiseksi laskuun.

”Vaalien ohella äänestämme joka kerran ostoksilla ollessamme.” Koe-eläinkampanjamme ei muistutellut pelkästään päättäjiä. Halusimme tuoda kaikkien suomalaisten tietoisuuteen, että merkittävästä EU:n asettamasta kosmetiikan eläinkoekiellosta huolimatta kaikki kosmetiikka ei edelleenkään suinkaan

14 ole eläinkokeetonta. Eläinkokeettoman kosmetiikan standardia tarvitaan yhä edelleen. Kosmetiikan eläinkokeet ovat vain pieni vähemmistö kaikista eläinkokeista. Esimerkiksi kodinkemikaalit testataan suurimmaksi osaksi eläimillä. Mutta vaihtoehtoja on yhä enemmän. Vaaleissa äänestämisen ohella äänestämme joka kerran ostoksilla ollessamme, niin pienten kuin suurten hankintojen kohdalla. Äänestäthän siis jatkossakin sekä eläinkokeettoman kosmetiikan että kodinkemikaalien puolesta valitsemalla kaupassa hyppäävä kani – symbolilla varustettuja eläinkokeettomia tuotteita! Suurin eläimiä koskeva kulutuspäätös on ruoka. Joulusta kinkkuiKoe-eläinkampanjan viesti neen on tullut sen symboli. Aivan saavutti eduskunnan kuten lemmikkien muistaminen pelkästään jouluna ei riitä, ei tuotan- TUE TURKITONTA TYYLIÄ! toeläimillekään riitä, että jätämme G Lataa kuva omasta tyylistäsi #turkitontyyli Pääkirjoitus G Asioi turkittomissa liikkeissä turkittomatliikkeet.fi jouluna kinkun paistamatta. Arvok-G Liity Animalian jäseneksi animalia.fi kainta on jättää arkilautaselta eläimet yhä useammin syrjään ja valita kokonaan kasviperäisistä aineksista Ajankohtaista koostuva ateria. Kasvisruokalistan suunnittelussa auttaa Animalian upouusi, kokonaan päivitetty Vegaanin keittokirja. Vieraskynä: Se on oiva joululahja, sillä läheisten Juhana Suoniemi ja hyvän tahdon ohella jouluun kuuluu hyvä ruoka. Ruuan ohella hyvä mieli tulee siitä, että on muille kiltti! Animalian joulu Nautitaan talvesta suurine juhlineen ja kunnioitetaan kaikkia eläviä ympärillämme.

Sisällys4/2014

02 04 06

09 10

Salla Tuomivaara Animalian toiminnanjohtaja

Parsinavetoista on luovuttava

= kannessa Kannen kuva: janne aaltonen ja Red&Blue

ANIMALIA-LEHTI, 38. VUOSIKERTA JULKAISIJA: Eläinsuojeluliitto Animalia PÄÄTOIMITTAJA: Laura Uotila,

laura.uotila@animalia.fi

TOIMITUSSIHTEERI:

Vesa Saarinen, p. (09) 7206 5914 vesa.saarinen@animalia.fi TAITTO: Vera Liinasaari, vera.liinasaari@gmail.com OSOITTEENMUUTOKSET:

Tarja Balding, p. (09) 7206 5911 tarja.balding@animalia.fi PAINOPAIKKA:

Miktor Oy, Helsinki ISSN 0783-9170 ILMESTYMISAIKATAULU:

Nro 1 helmikuu, nro 2 toukokuu, nro 3 syyskuu, nro 4 marraskuu. Seuraavaan numeroon tarkoitetun materiaalin tulee olla perillä toimituksessa 12.1.2015 mennessä. AINEISTOT lähetetään lehti@animalia.fi tai osoitteella: Animalia-lehti, Suvilahdenkatu 4, 00500 Helsinki.

ILMOITUSMYYNTI:

Ninni Pekkala, p. 040 5858 341 ILMOITUSHINNAT:

Katso ilmoitushinnat www.animalia.fi LISÄVELOITUKSET: Värierottelut veloitetaan erikseen, määräyspaikkakorotus 20 %, liitteiden hinnat sovitaan erikseen. RAJOITUKSET: Etusivulla ei julkaista ilmoituksia. ALENNUKSET: Toistoalennus: 1. toisto 10 %, seuraavat 20 %, auktorisoidut mainostoimistot 15 %. ILMOITUSTEN PERUUTTAMINEN:

Peruutukset viimeistään seitsemän (7) vuorokautta aineiston jättöpäivän jälkeen toimitussihteerille. REKLAMAATIOT: Kirjallisena 14 vuoro kauden aikana ilmestymispäivästä lukien. IRTONUMEROMYYNTI:

Akateeminen kirjakauppa. ANIMALIA-LEHTI PIDÄTTÄÄ OIKEUDEN LYHENTÄÄ JA MUOKATA JUTTUJA.

Animalia auttaa Jenniferlehmää ja sen kavereita

Animalia-aktiivina pääkaupungissa

Eläinlääkäri eläintarhan johtoon

Vegepalsta: Vegenyhtöä ja vegepekonia juhlapöytiin

Animalia testaa: vegaaniset keksit

Animaalit kautta maan: Turku

14 18

23 24

Turkis on tyylimoka

Järjestettyä metsästystä

Kirjavinkit

Artikkelien lainaaminen eläinsuojelua edistäviin tarkoituksiin sallittu. Lähde mainittava. TOIMISTO: Suvilahdenkatu 4, 00500 Helsinki ASIAKASPALVELU:

AnimaliaShop: Anna eläinystävällisiä joululahjoja

Martha Nussbaum - toimintavalmiuksien teoria

p. (09) 720 6590, päivystys ma–pe kello 10.00 –15.00 e-mail: animalia@animalia.fi internetsivut: www.animalia.fi. JÄSENMAKSUT: Tukijäsen: 32 € / vuosi, vähävaraiset: 25 € / vuosi, nuorisojäsen (alle 18 v.): 20 € / vuosi, kuukausijäsen: 5 € / kk, ainaisjäsen: 640 €, yhteisöjäsen: 250 € / vuosi. Sampo 800018-2105644 IBAN: FI71 8000 1802 1056 44 SWIFT: DABAFIHH Kirjoita viestiksi nimesi ja osoitteesi. LAHJOITUKSET: Nordea 101130-260629 IBAN: FI24 1011 3000 2606 29 SWIFT: NDEAFIHH TESTAMENTIT: Tiedustelut, p. (09) 7206 5911, tarja.balding@animalia.fi RAHANKERÄYSLUPA:

Luvan myöntäjä: Poliisihallitus Toimenpanoaika ja alue: 1.1.2013–31.12.2014 koko Suomi Ahvenanmaata lukuun ottamatta Päätös nr ja pvm: 2020/2012/3189 19.10.2012

Sisällysluettelon kuvat: janne aaltonen ja Red&Blue, Tuulispään arkisto ja Paula Heinonen

Ajankohtaista kimi kuoli burberryn vuoksi kimi on yksi sadoista tuhansista suomalaisista turkisketuista. Noin puoli vuotta kestäneen elämänsä Kimi vietti turkistarhan pienessä häkissä. Kimi on kansainvälisen Four Paws –eläinsuojelujärjestön kampanjan maskotti. Kimiä ja muita tarhakettuja oli käyty kuvaamassa suomalaisella turkistarhalla. Pitkin syksyä tämä materiaali näytti sadoille tuhansille ihmisille ympäri maailmaa, millaisissa oloissa suomalaiset turkiseläimet joutuvat elämään. Kampanjan tavoite on saada Burberry luopumaan turkisten käytöstä. Burberry perustelee turkisten käyttönsä sillä, että yritys käyttää vain ”eettistä” Saga Furs-turkista. Saga Furs on suomalainen huutokauppayhtiö, ja väitteet sen turkisten eettisyydestä verrattuna muihin ovat vailla pohjaa. Kimin elämää seurattiin päivä päivältä Kimin lopettamiseen asti. Kampanjan aikana lähetettiin Burberryn toimitusjohtajalle Christopher Baileylle yli 240 000 sähköpostia, joissa vaadittiin Burberrya lopettamaan turkisten käytön. Nähtäväksi jää, ottaako Burberry vaatimukset vakavasti.

intia kielsi eläin kokein testatun kosmetiikan maahantuonnin intia päätti kieltää eläinkokein testatun kosmetiikan maahantuonnin vain muutama kuukausi sen jälkeen, kun Intia oli kieltänyt kosmetiikan eläinkokeet maassaan. Intian teollisuus yritti aktiivisesti lobata molempia kieltoja vastaan. Kansainväliset eläinsuojelujärjestöt ajoivat kuitenkin määrätietoisesti kieltoja ja ne saivat laajan poliittisen tuen. Intia on ensimmäinen Aasian valtio, jossa kosmetiikan eläinkokeet sekä eläinkokein testatun kosmetiikan maahantuonti on kielletty.

koonnut laura uotila

Pro Animalia Jenni Haukiolle, Anti Animalia Tampereen kaupungille teksti Laura Uotila kuva pasi heiskanen / Wikipedia

animalia myönsi vuoden 2014 Pro Animalia -tunnustuspalkinnon tasavallan presidentin puolisolle, runoilija Jenni Haukiolle rohkeista kannanotoista eläinten paremman kohtelun puolesta. Vuodesta 1987 lähtien jaettu Pro Animalia -tunnustuspalkinto myönnetään tahoille, jotka ovat toiminnallaan edistäneet eläinten hyvinvointia. ”Jenni Haukio on ollut rohkea ottaessaan kantaa eläinten hyvinvointiin. Hän on kirjoittanut julkisuudessa muun mu-

Tampereesta tuli vuoden 2014 Anti Animalian myötä ensimmäinen suomalainen taho, jolle palkinto on myönnetty peräti kahdesti.

assa ongelmakohdista nykyisissä eläintenpitomuodoissa kuten parsinavetoista, turkistarhauksesta ja tuotantoeläimille tehtävistä kivuliaista toimenpiteistä, eläintarhoista, lemmikkikoirien häkityksestä ja monista muista eläinten hyvinvointiin liittyvistä kysymyksistä”, kommentoi Animalian toiminnanjohtaja Salla Tuomivaara. ”Haukio on myös tuonut sekä kirjoituksissaan että runoissaan esiin eläinten ainutkertaisuuden, kyvyt sekä surun siitä, että emme huomioi eläimiä riittävästi”, Tuomivaara kertoi. Tampere sai Anti Animalian toistamiseen

Animalia jakoi vuoden 2014 Anti Animalian Tampereen kaupungille. Anti Animalia jaettiin haluttomuudesta edes selvittää Särkänniemen delfinaarion alasajon mahdollisuutta. Tampereesta tuli vuoden 2014 Anti Animalian myötä ensimmäinen suomalainen taho, jolle palkinto on myönnetty peräti kahdesti: vuonna 1999 Animalia jakoi Tampereen kaupunginvaltuustolle Anti Animalian Särkänniemen delfinaarion sulkematta jättämisestä. ”Tampereella on keskusteltu Särkänniemen delfinaarion tulevaisuudesta. On todella valitettavaa, että kaupunginval-

Eläinystävällisiä asianajopalveluja! Asianajotoimisto Streng Ky Linnankatu 2, 00160 Helsinki Puh. 09 7269 6730, Fax 09 6227 6228 joonia.streng@strenglaki.fi www.strenglaki.fi

Ajankohtaista animalia avasi toimipisteen tampereelle animalia on avannut vakituisen sivutoimiston ja myymälän Tampereelle (Kuninkaankatu 39). Samasta osoitteesta löytyy myös muita eläin- ja ympäristöjärjestöjä. Tampereen toimipisteessä asiakkaita palvellaan pääsääntöisesti tiistaista perjantaihin klo 13–16. Mikäli haluat varmistaa, että toimistolla ollaan paikalla, soita numeroon 040 5858341 tai lähetä sähköpostia osoitteeseen ninni.pekkala@animalia.fi.

Jenni Haukio palkittiin Pro Animalialla

tuusto oli haluton edes selvittämään delfinaarion alasajon mahdollisuutta”, kommentoi Salla Tuomivaara. ”Tampere ylläpitää merinisäkkäitä käyttävää viihdelaitosta, jollaisten ajan katsotaan yleisesti maailmalla olevan ohi, ja tuntuu hyssyttelevän Särkänniemen

delfinaarion ongelmista käytävää keskustelua. Siksi eläinsuojelun näkökulmasta Tampere on suomalaisen matkailun häpeäpilkku”, Tuomivaara paheksuu. Anti Animalia -nimike jaetaan vuosittain tahoille, joiden toivotaan muuttavan toimintaansa eläinystävällisemmäksi.

turkisten hinnat jyrkässä laskussa turkisten hinnat romahtivat syyskuun turkishuutokaupoissa Suomessa ja Tanskassa. Minkin nahkojen hinta putosi keskimäärin 55 prosenttia ja ketun nahkojen hinta yli 40 prosenttia Suomen huutokaupassa vuoden takaiseen verrattuna. Tanskassa lasku oli vastaava. Turkikset menettävät markkina-asemiaan erityisesti Kiinassa. Turkisten menekki laskee maassa samaa tahtia kuin korruption vastaisuus ja eläinsuojelujärjestöjen kampanjat leviävät.

”Kiinalaiset ovat yhä koulutetumpia ja tietoisuus eläinten oikeuksista ja turkiseläinten hyvinvointiongelmista on aina vain laajempaa. Nykyään turkisten käyttämistä pidetään kiinalaisten nuorten keskuudessa aiempaa vähemmän muodikkaana”, kertoo Pei F. Su, ACTAsia for Animals järjestön toiminnanjohtaja. Kansainvälinen Fur Free Alliance tukee turkisten vastaista työtä myös Aasiassa. Animalia on Fur Free Alliancen suomalainen jäsen. Lisätietoja järjestöstä infurmation.com.

some täyttyi turkisvastaisista kuvista eläinten viikolla Animalia haastoi sosiaalisen median seuraajiaan ottamaan kantaa turkiseläinten puolesta. Haasteessa pyydettiin ihmisiä hakeutumaan pieneen, noin neliömetrin kokoiseen tilaan, jonka kokoisella alueella turkiskettu viettää koko elämänsä. Puhuttelevia kuvia tuli niin vaatekaapeista, häkeistä kuin hisseistäkin. Erityisesti kampanjassa ilahdutti oululaisnuorten kuva, jossa seitsemän nuorta oli ahtautunut pieniin vaatekaappeihin. Kiitämme kaikkia aktiivisia osallistujia! Kampanjaa kannattaa edelleen tukea liittämällä #turkitontyyli –hashtag turkisvastaisiin sosiaalisen median kirjoituksiin ja kuviin.

Ajankohtaista

pääkaupunkiseudun alueosasto kutsui ihmiset katsomaan maailmaa ketun silmin. Eläinten viikolla Helsingin keskustassa järjestetyssä tempauksessa ohikulkijoilla oli mahdollisuus ryömiä häkkiin, jonka pinta-ala oli alle neliön eli sama kuin yhden ketun käytössä oleva ala lain mukaan turkistarhalla. Ottamalla kuvan itsestään häkissä ja jakamalla sen sosiaalisessa mediassa pystyi myös osallistumaan Animalian haastekampanjaan #turkitontyyli.

paras juttu numeron 3/2014 parhaaksi jutuksi äänestettiin artikkeli ”Tuottamaton, mutta arvokas”. T-paidan arvonnassa onni suosi Maj Röysköä. Onnea voittajalle ja kiitos kaikille äänestäneille!

Mikä on tämän lehden paras juttu? Kerro mielipiteesi 12.1.2015 mennessä, niin olet mukana Vegaanin keittokirjan arvonnassa. Lähetä vastauksesi, nimesi sekä osoitteesi sähköpostitse lehti@animalia.fi (sähköpostin otsikko: Paras juttu 4/2014) tai postitse Animalia, Suvilahdenkatu 4, 00500 Helsinki.

kynttilät syttyivät turkiseläinten muistolle eläinten päivänä 4.10. Animalian alueosastot järjestivät kauniita tilaisuuksia, joissa saattoi osoittaa tukensa turkistarhauksen vastaiselle työlle. Kuudella paikkakunnalla järjestetyissä tapahtumissa sai sytyttää kynttilän niiden yli neljän miljoonan eläimen muistoksi, jotka tänäkin syksynä tapetaan turkisten vuoksi Suomen turkistarhoilla. Kynttilät syttyivät muun muassa Forssassa, Helsingissä, Joensuussa, Kotkassa, Lahdessa ja Oulussa.

Kutsu ylimääräiseen kokoukseen Eläinsuojeluliitto Animalia järjestää ylimääräisen yhdistyksen kokouksen keskiviikkona 10.12.2014 kello 16.30 alkaen Animalian toimistolla (Suvilahdenkatu 4, Helsinki). Kokouksessa täydennetään hallitusta 1-2 jäsenellä. Ylimääräiseen kokoukseen ovat tervetulleita kaikki Animalian jäse net. Ilmoittautumista toivotaan tarjoiluiden takia 8.12. mennessä: animalia@animalia.fi tai p. 09 720 6590. Animalian hallitukseen voi asettua ehdolle 26.11. asti. Hallitustyöskentely vaatii kiinnostusta eläin asioihin ja halua sitoutua tärkeään työhön. Ehdotukset osoitteeseen salla.tuomivaara@animalia.fi.

teppo lahti

maailma ketun silmin

www.runsaudensarvi.net Aleksanterinkatu 30 33100 Tampere • 03-2121479

Animalian jäsenkortilla

-5%

alennusta

Kasvisruokaaineksia

eläinystävälliseen herkutteluun

Animalian hallitus

Uutuus vegaaneille!

teksti juhana suoniemi • kuva Juha Haapala

Vieraskynä

Delfinaarion aika on ohi

otikaupungissani Tampereella viime kesän kuuma puheenaihe oli Särkänniemen delfinaario. Keskustelu kiteytyi kysymykseen siitä, pitäisikö delfinaarion toiminta ajaa alas, kuten valtuustoaloitteessani 26.5. ehdotin, sekä siihen, onko Särkänniemen delfinaariossa kyse eläintarhasta vai sirkuksesta. Delfinaario toimii eläintarhaluvalla, vaikka delfiinit esittävät temppuja ja pelleilevät aivan kuin merileijonat Moskovan sirkuksessa 1970-luvulla. Valtuustoaloitteeni tavoite oli saada ihmiset huomaamaan delfinaarioon liittyvät moraaliset ongelmat. Halusin myös herättää päättäjät siihen tosiasiaan, että delfinaarion tulevaisuudesta olisi syytä keskustella – ei pelkästään siksi, että aihe on ollut Tampereella tabu vuosikausia. Halusin aloitteessa saada vastauksen kysymykseen, miten delfinaariotoiminta aiotaan ajaa alas, vai aiotaanko sitä jatkaa nykyisellään. Tavoitteeni keskustelun herättämisestä täyttyi pääosin. Keskustelu delfinaarion kohtalosta oli vilkasta koko kesän ja se huipentui kaupunginvaltuuston unohtumattomaan keskusteluun 15. syyskuuta. Valtuustossa hyväksytty kaupunginhallituksen vastaus aloitteeseeni oli surkuhupaisa. Vastauksessa jaariteltiin ummet ja lammet delfiinien hyvästä hoidosta ja olosuhteista, mutta ei sanottu mitään aloitteessa esitetystä hallitusta alasajosta. Ohilaukaus lienee harkittu. Valtuuston keskustelu osoitti, että yllättävän harvaa valtuutettua eläinten oikeudet kiinnostavat. Ilmeisesti eläimet

nähdään edelleen varsin yleisesti olentoina, jotka ovat olemassa lähinnä ihmisten huviksi ja hyödyksi. Keskustelusta huomasi myös sen, että eläinten oikeuksissa on isolta osalta kyse sukupolvikysymyksestä. Jälleenrakennuskauden ihmiset pitävät eläimiä tuotantovälineinä ja heidän omat tarpeensa menevät eläinten tarpeiden edelle. Rinnan aloitteeni käsittelyn kanssa ”Ilmeisesti eläimet on kerätty kuntalaisaloitetta delfinähdään edelleen naarion siirtämiseksi varsin yleisesti historiaan. Toivon aloitteelle menesolentoina, jotka tystä, sillä taistelu delfiinien puolesta ovat olemassa ei ole ohi. Me molähinnä ihmisten dernimmat valtuutetut edistämme huviksi ja hyödyksi.” aloitteeni tavoitteita kulisseissa omistajaohjauksen kautta. Vaikka delfinaarion määrällinen merkitys eläinten oikeuksien toteutumisessa on vähäinen, Särkänniemen delfinaarion symboliarvo on suuri, sillä delfiinejä on käytetty vuosia Tampereen markkinoinnissa. Delfinaarion aika on ohi. Jos ei nyt, niin sitten hieman myöhemmin. Juhana Suoniemi

kaupunginvaltuutettu (vihr), Tampere

olemme eläinten puolella!

Helsinkiin (Suvilahdenkatu 4) ma–pe klo 10–15 tai Tampereelle (Kuninkaankatu 39) ti–pe klo 13–16. Myymälämme ovat joulun alla auki myös pidennetysti: Tampereen myymälä 17.–18.12. klo 18 asti Helsingin myymälä 12.12. klo 18 asti 13.12. klo 12–16 Lisää tuotteita ja tilausohjeet lehden sivulla 31.

7.10.2014 11.05

reseptikortti_2_2.indd

21.10.2014

!auluoj aaekaM

11.16

hanki eläinystävälliset lahjat animalian nettikaupasta animalia.fi/tilaa-tuotteita tai tule ostoksille myymäläämme:

Sami Säynevirta puheenjohtaja

Tule jouluo

sanni-kortti.indd

eläimiä on kaikkialla. Sivistykseen kuuluu se, että eläviä olentoja kohdellaan hyvin ja arvokkaasti lajista riippumatta. Siksi me olemme eläinten puolella. Moni pitää itseään eläinrakkaana henkilönä. Tosin eläinrakkaus rajoittuu valitettavan usein vain muutamaan lajiin, kuten koiriin tai kissoihin. Muut eläinlajit unohtuvat liian helposti, vaikka niillä on aivan yhtä kova halu elää ja tuntea olonsa turvalliseksi kuin tutuilla lemmikeillä. Jouluna on hyvä muistaa, että eläimiä on kaikkialla ja ne ovat mahtavia olentoja. Annetaan niiden olla ja elää rauhassa. Animalia edistää eläinten oikeuksia positiivisesti, mutta periksi antamatta. Kun eläimiä puolustaa, niitä pitää puolustaa aidosti ja tosissaan. Animalia vaikuttaa kaduilla ja parlamenteissa, myös Suomen rajojen ulkopuolella. Tämä on tärkeää, sillä eläinkysymyksellä ei ole maantieteellisiä rajoja. Vuonna 2014 Animalia on kampanjoinut voimakkaasti koe-eläinten vähentämisen ja turkistarhauksen lopettamisen puolesta sekä ollut aktiivisesti mukana eläinsuojelulain valmistelutyössä. Koe-eläinten käytöstä tieteellisessä tutkimuksessa on päästävä eroon samoin kuin eläimiä alistavasta turkistarhauksesta. Animalialla on edustus Eurogroup for Animals -kattojärjestössä sekä Fur Free Alliancessa. Animalia tekee tiivistä yhteistyötä ruotsalaisen Djurens Rätt- ja virolaisen Loomus-eläinoikeusjärjestöjen kanssa. Animalialla on myös edustajia tärkeissä työryhmissä ja lautakunnissa edistämässä eläinten hyvinvointia liittyen koe-, tuotanto- ja turkiseläimiin. Vapaaehtoistoimijat ovat aktiivisesti mukana esittelemässä Animalian toimintaa tapahtumissa, messuilla, kouluissa ja kaduilla. Animalia on ottanut osaa eläinten puolesta myös mielenosoituksissa. Se kertoo siitä, että toimintamme on moniäänistä. Animalia sai tänä vuonna huomattavan suuren testamentin, jonka avulla olemme nostaneet ja tulevaisuudessa nostamme entistäkin vahvemmin esille eläinten hyvinvointiin liittyviä epäkohtia. Testamentti auttaa Animalian toimintaa merkittävästi ja se on suuri tunnustus työstä eläinten puolesta. Voimme tehdä jokainen päivä jotain eläinten hyväksi ja samalla toivoa, että jonain päivänä maailmassa on enemmän vapautta kuin kärsimystä. Eläimille paras joululahja on antaa niille arvokas ja vapaa elämä ja vaikuttaa vaikkapa omilla valinnoilla: eläimet eivät kuulu lautaselle eivätkä takin kaulukseen. Kiitos vuodesta 2014 kaikille Animalian jäsenille, vapaaehtoisille, tukijoille, lahjoittajille ja Animalian mahtavan toimiston työntekijöille Helsingissä ja Tampereella!

Joulukortit 1-osaiset 1 € 2-osainen 1,5 €

kolja-kortti.indd

1 7.10.2014 13.21

fi. ailamina.www j itpeseR nenokkiM ipriV : avuk a moc. ajlenav.www

Reseptikortti, 2-osainen Ensilumi (eläimet metsässä) Tontut (heppa ja siilit) Koira ja lumihiutaleet

jonna-kortti.indd

7.10.2014

Muista myös eläimiä jouluna – Lahjoita eläinsuojelutyöhön! Saaja: Eläinsuojeluliitto Animalia Tilinumero: FI24 1011 3000 260629 (Nordea) Käytä viitettä, kun haluat osoittaa lahjoituksesi tiettyyn kohteeseen. Yleisesti toimintaamme: 1012 Turkiseläimet: 402365 Koe-eläimet: 401531 Tuotantoeläimet: 401971

13.22

ostoksille! Joulunpunainen alennusmyynti!

Toilettilaukku 12 € (16 € ei-jäsenille) Punaisen toilettilaukun kyljessä Eläinkokeettomalle kosmetiikalle -printti. Toilettilaukun mukana saa näytteen eläinystävällisestä kosmetiikasta! Koko 18 cm x 25 cm.

Lasten Ei eläinkokeille -paita 13 € (16 € ei-jäsenille) Luomupuuvillaisia paitoja on saatavana punaisena ja vihreänä. Koot: pieni (leveys 34 cm, pituus 42 cm) keskikokoinen (lev. 38 cm, pit. 50 cm) suuri (lev. 44 cm, pit. 60 cm)

Puuhkaprintti -paita 13 € (16 € ei-jäsenille) IvanaHelsingin suunnittelema paita ottaa kantaa turkis tarhaukseen. Paita on Reilun kaupan luomupuuvillaa. Saatavilla koot S-XL.

vi är på djurens sida! djur finns överallt. Det hör till civilisationen att

man behandlar levande varelser på ett bra och värdigt sätt oberoende av vilken art de tillhör. Det är därför vi är på djurens sida. Många anser sig vara en djurvän. Visserligen begränsar sig denna djurvänskap beklagansvärt ofta till enbart några arter så som hundar eller kattor. Andra djurarter glöms alltför lätt bort, trots att även de har på samma sätt som de bekanta husdjuren lika stort behov av att leva och känna sig trygga. Såhär vid juletid är det bra att bli påmind om att djur finns överallt och att de är helt otroliga varelser. Vi ska låta dem vara och leva i fred. Animalia främjar djurens rättigheter på ett positivt sätt och utan att ge upp. När man försvarar djuren bör man göra det på ett genuint sätt och på allvar. Animalia verkar både på gräsrotsnivå och i parlament, och även utanför Finlands gränser. Det är viktigt i och med att djurfrågor inte har några geografiska gränser. Under år 2014 har Animalia kampanjerat starkt för att minska på djurförsöken och för att få pälsfarmningen avskaffad. Animalia har även varit aktiv i beredningen av djursskyddslagen. Vi måste bli av med djurförsöken som görs inom den vetenskapliga forskningen och med plågandet av djuren på pälsfarmarna. Animalia har representation inom takorganisationen Eurogroup for Animals och i Fur Free Alliance. Animalia samarbetar med den svenska djurrätts- och skyddsorganisationen Djurens Rätt och med den estniska djurrättsorganisationen Loomus. Animalia har även representanter i viktiga arbetsgrupper och nämnder för att främja djurens välmående vad gäller försöks-, produktions- och pälsdjur. De frivilliga är aktivt med i verksamheten och representerar Animalia i evenemang, på mässor, i skolor och ute på gatorna. Animalia har också deltagit i demonstrationer. Allt detta påvisar att vår verksamhet är flerstämmigt. Animalia fick det här året ett avsevärt stort testamente med hjälp av vilken vi har kunnat lyfta upp, och i framtiden kommer att ännu starkare lyfta upp, svagheter i djurskyddsfrågor. Testamentet hjälper Animalias verksamhet avsevärt och det är ett stort erkännande för arbetet för djuren. Vi kan varje dag göra något för djuren. Vi kan också önska att det någon dag existerar i världen mera frihet än lidande för djuren. Den bästa julklappen för djuren är att ge dem ett värdefullt och fritt liv till exempel genom de egna valen. Djur hör inte hemma på tallriken eller i rockkragen. Tack för det gångna året 2014 till alla Animalias medlemmar, frivilliga, stödjare, donatorer och Animalias fantastiska anställda både i Helsingfors och i Tammerfors! Sami Säynevirta Ordförande

Poliisihallitus on myöntänyt rahankeräysluvan Eläinsuojeluliitto Animalialle 19.10.2012. Toimeenpanoaika on 1.1.2013–31.12.2014 ja lupa kattaa koko Suomen Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Päätöksen numero 2020/2012/3189.

Parsinavetoista on luovuttava pihattonavetat tarjoavat lehmille paremmat hyvinvoinnin edellytykset kuin parsinavetat. myös lehmien mahdollisuutta laiduntamiseen olisi lisättävä. teksti laura uotila • kuvat Kanerva Pelli ja Laura Uotila

läinsuojelulain uudistustyötä varten maa- ja metsätalousministeriö on teettänyt muutamia eläinten hyvinvointia koskevia selvityksiä. Lokakuussa niistä julkaistiin pihattoja parsinavetoiden hyvinvointivaikutuksia sekä taloudellisia vaikutuksia käsittelevä selvitys. Suomen lypsylehmistä reilu puolet eli parsinavetoissa vuonna 2013. Lihakarjasta parressa kasvatettiin noin viidennes. Lypsylehmänavetoista kuitenkin noin 70 % on edelleen parsinavetoita, sillä keskimääräisessä pihatossa on yli kaksinkertainen määrä lehmiä: 52 lehmää verrattuna parsinavetoiden 23 lehmään.

Kytkeminen rajoittaa käyttäytymistä

Parsinavetta tarkoittaa navettaa, jossa lehmät ovat paikalleen kytkettyinä. Pihatossa lehmät taas liikkuvat vapaina ja saavat hakeutua tahtonsa mukaan eri alueille, kuten ruoka- ja vesipaikoille sekä makuualueelle. Osassa pihatoita eläimet saavat päättää myös lypsyajankohdan itse. Valinnanmahdollisuuksien on todettu lisäävän eläinten hyvinvointia. Pihatossa on kuitenkin oltava riittävästi tilaa, ettei resursseista synny kilpailua ja eläimet pystyvät väistämään toisiaan. Kytkettynä oleminen rajoittaa oleellisesti naudan mahdollisuuksia liikkua ja olla toisten nautojen kanssa tekemisissä. Kytkeminen estää voimakkaasti motivoituneiden käyttäytymistarpeiden toteuttamista niin paljon, että naudalle voi kehittyä turhautumisesta kertovaa stereotyyppistä käyttäytymistä, kuten kielenpyöritystä tai nojaamista. Parsi rajoittaa myös eläimen nousu- ja laskeutumisliikkeitä, eivätkä lehmät ulotu niissä puhdistamaan koko kehoaan. Myös käytetyllä kytkyttyypillä on merkitystä: kaikkein rajoittavim12

mista kytkyttyypeistä luopuminen olisi selvityksen mukaan ensimmäinen askel naudan liikkumisvapauden lisäämiseksi. Parsinavetat on pääosin rakennettu vuosia sitten ja niiden suunnittelussa on käytetty silloisia normeja. Lehmien koko on kuitenkin jalostuksen seurauksena kasvanut. Lisäksi yhä yleisemmäksi lehmäroduksi on tullut kookas holstein pienempien ayshire- ja maatiaisrotujen sijasta. Tämän vuoksi parret ovat nykylehmien elinpaikoiksi usein liian pieniä ja ne voivat siten aiheuttaa epämukavuutta ja vammoja eläimille. Pihattokasvatuskaan ei silti ole ongelmaton tuotantomuoto. Pihatoissa lehmät useimmiten nupoutetaan eli sarven aiheet poltetaan. Tämä parantaa karjanhoitajien työturvallisuutta sekä pienentää myös tilantarvetta, kun sarvipäiset eläimet eivät voi vahingoittaa toisiaan. Toisaalta myös parsinavetoissa suositellaan nykyisin eläinten nupouttamista työturvallisuuden takia. Parsinavetoissa lehmien sorkkaterveys on usein pihattoja parempi, sillä pihattojen likaisemmat ja kosteammat lattiat heikentävät sorkkien terveyttä. Lehmät haluavat laitumelle

Laiduntaminen edistää nautojen terveyttä ja mahdollistaa niiden lajinomaisten käyttäytymistarpeiden toteuttamisen, kuten luontaisen syömiskäyttäytymisen, vapaan liikkumisen ja sosiaalisten suhteiden ylläpitämisen. Saadessaan itse vaikuttaa nauta valitseekin laitumella olemisen navetan sijaan. Laiduntavat lehmät ovat kaikkiaan terveempiä kuin laiduntamattomat – ne mm. sairastavat harvemmin utaretulehdusta sekä poikimiseen liittyviä sairauksia. Niillä on myös vähemmän ontumista sekä jalkavammoja. Parsinavetoissa pidettävät lypsylehmät on päästettävä lain mukaan 60 päivänä kesäaikaan laitumelle. Pihattolehmiä tämä vaatimus ei koske. Parsinavetatkin voivat kuitenkin saada erillisluvalla vapautuksen laidunnuksesta.

Selvitys toteaa yksiselitteisesti, että pihattonavetta tarjoaa naudan hyvinvoinnille paremmat edellytykset kuin parsinavetta. Nautojen kytkettynä pitäminen voitaisiin kieltää kokonaan siirtymäajalla. Selvityksen taloudellisessa osassa todetaan, että parsinavetoista luopumiseen tarvittavaa aikaa ei ole mahdollista määrittää yksiselitteisesti. Jos investointitahti olisi 10 000 uutta pihattoeläinpaikkaa vuodessa ja nautojen määrä säilyisi nykyisellään, voitaisiin parsinavetoista siirtyä pois vuoteen 2028 mennessä. Uusien parsinavetoiden investointituet voitaisiin kuitenkin lopettaa heti. Animalian tavoitteet

Animalia vaatii parsinavettakieltoa uuteen eläinsuojelulakiin. Uusien parsinavetoiden investointituesta on luovuttava heti, minkä jälkeen on kiellettävä uusien parsinavetoiden rakentaminen ja lopulta kiellettävä nautojen kytkettynä pitäminen kokonaan. Samalla sekä pihatto- että parsinavetoiden nautojen ulkoilu- ja laidunnusvelvoitteita on laajennettava. Selvitys on ladattavissa osoitteesta elaintieto.fi.

naapurimaissa parsinavetoita rajoitetaan • Ruotsissa uudistetaan parhaillaan eläinsuojelulakia. Lakia varten tehdyssä selvityksessä suositellaan parsinavetoista luopumista siirtymäajalla. Vuodesta 2007 lähtien uusien parsinavetoiden rakentamista ei ole enää valtion toimesta tuettu. Lisäksi kaikkia lehmiä koskee 2-4 kuukauden laidunnusvelvoite navettatyypistä riippumatta. • Tanskassa yli 85 % lehmistä elää pihatoissa. Uusien parsinavetoiden perustaminen kiellettiin vuonna 2010 ja vanhat parsinavetat on poistettava käytöstä viimeistään vuonna 2022. • Norjassa ei saa enää rakentaa uusia parsinavettoja. Kaikki parsinavetat kielletään asteittain vuoteen 2034 mennessä. Norjassa laiduntaminen on pakollista kaikille naudoille vähintään kahdeksan viikon ajan vuodessa.

TURKIS ON

tyylimoka animalia ja suuri joukko tunnettuja suomalaisia kampanjoivat tänä talvena sekä ensi keväänä turkistarhauksen lopettamiseksi. teksti Marianna Koljonen • kuvat janne aaltonen ja Red&Blue

”T

otta kai mä haluan olla tässä mukana.

Jo on korkea aika, että mä puhun tästä asiasta omilla kasvoillani, koko sydämelläni ja kropallani”, vastasi juontaja Ella Kanninen puheluuni, jossa tiedustelin häntä malliksi mainoskuvaan Animalian kampanjaan turkisten käyttöä ja turkistarhausta vastaan. Kanninen on yksi niistä kymmenistä tutuista suomalaista, joihin Animalian toimistolta on otettu yhteyttä pitkin kesää ja syksyä, ja joita on pyydetty mukaamme tekemään turkistarhauksesta historiaa. Ella Kanninen, Olga Temonen ja Sampo Marjomaa ovat tuoreimman turkiskampanjamme malleja, jotka poseeraavat vegaanisissa talvitakeissa ”Tyylimoka voi tappaa” -sloganin alla. Tyylimoka viittaa turkissomisteeseen, joka on lisätty takkiin valkoisilla ääriviivoilla. Tyylimoka-kuvien tarkoitus on näyttää ensi silmäyksellä miltä tahansa vaatemainokselta, jonka eteen pitää pysähtyä tai joka on kohdattava monta kertaa. Idean luonut Reeta Laamo mainostoimisto Red & Bluesta kertoo, että ihmiset lukevat mielellään hyväntuulisia juttuja julkkisten tyylimokista. Sloganin ja mainosten onkin tarkoitus houkuttaa katsoja tutkimaan silmillään kuvaa, kunnes tussipiirros ja mallin omakätinen kannanotto paljastavat tyylimokan, eli turkissomisteen, jollaisten takia 90 % turkiseläimistä viruu elämänsä pienessä, virikkeettömässä häkissä.

Kampanja on alkanut tyylimokavaiheella kesken kiireisintä talvivaatesesonkia. Syytäkin on – turkiksia markkinoivan ja huutokauppaavan suomalaisen Saga Fursin tietojen mukaan 56-91 %:ssa Euroopan ja Yhdysvaltojen muotiviikkojen näytöksistä esiintyy turkiksia. Kohti asennemuutosta

”25 vuotta sitten väitettiin, etteivät keskosena syntyneet lapset tunne kipua. Samaan aikaan tiedettiin jo, että eläimet tuntevat kipua. Keskoslasten kipuja jo hoidetaan, milloin on eläinten vuoro päästä ihmisten aiheuttamista kärsimyksistä?” Näin kysyy omassa puheenvuorossaan toimittaja Mirja Pyykkö, joka on yksi useista kasvoista kampanjan asennemuutosta ajavassa osassa. Herättelyä ja eettistä pohdintaa tarvitaan, sillä Suomessa suhtaudutaan perinteisesti hyvin suopeasti turkistarhaukseen siitäkin huolimatta, että sekä eläinsuojelutarkastusten että aktivistien kuvaamien videoiden perusteella turkiseläimet eivät voi hyvin ja löyhienkin vaatimusten noudattamisessa on jatkuvasti puutteita: vuonna 2013 suoritetuissa, otantaan perustuvissa eläinsuojelutarkastuksissa 33 %:ssa turkistiloista todettiin puutteita eläinsuojelusäädösten noudattamisessa. Tulos oli tämä, vaikka turkiseläintiloja tarkastettiin aiempia vuosia vähemmän.

#TURKITONTYYLI

VALOKUVA: JANNE AALTONEN

TUE TURKITONTA TYYLIÄ! G Lataa kuva omasta tyylistäsi #turkitontyyli G Asioi turkittomissa liikkeissä turkittomatliikkeet.fi G Liity Animalian jäseneksi animalia.fi

#TURKITONTYYLI

SAMPO MARJOMAA JUONTAJA & KÄSIKIRJOITTAJA

TUE TURKITONTA TYYLiÄ! G Lataa kuva omasta tyylistäsi #turkitontyyli G Asioi turkittomissa liikkeissä turkittomatliikkeet.fi G Liity Animalian jäseneksi animalia.fi

”

Yritän elää aiheuttaen mahdollisimman vähän kärsimystä muille eläville olennoille.”

”Turkistarhaus on julmin ja barbaarisin kuviteltavissa oleva tapa tuottaa vaatteita ihmisille, eräänlainen verinen muinaisjäänne kivikaudelta”, toteaa kirjailija Risto Isomäki omassa kannanotossaan. Stam1na-yhtyeen basisti Kai-Pekka Kangasmäki taas lausuu ykskantaan, että ”ihminen ei tarvitse eläimen turkkia”. Kampanjaa varten kuvataan sekä muotiin ja kulutuskriittisyyteen keskittyviä että periaatteellisesti turkistarhauselinkeinoa vastustavia julkkiksia. Molempia ryhmiä yhdistää suuri palo itse asiaa kohtaan – kiitokseksi on riittänyt tofupiirakka, hummusleipä ja tieto miljoonien turkiseläinten kohtaloon vaikuttamisesta. Näkökulmia julmuudesta ja rakkaudesta

Yhteistyö julkisuuden henkilöiden kanssa on mahdollistanut myös kannanottojen kirjon; näin montaa eri näkökulmaa emme olisi osanneet Animalian toimistolla muotoilla! Puheenvuoroissa puhutaan turhuudesta, julmuudesta, rakkaudesta, itseisarvosta ja oikeuksista vapauteen ja elämään, karvattomuuden seksikkyydestä ja omista rintakarvoistakin. Muotoilija, kuvanveistäjä Stefan Lindfors nimittäin paljasti rintakarvansa, jotka kuuluvat hänelle kuin turkki minkille. Hänkään ei kuole karvojensa vuoksi, miksi sitten turkiseläimen pitäisi? Ekologi, akatemiaprofessori Ilkka Hanski taas vertaa omassa sitaatissaan turkiseläimiä rakkaisiin seuraeläimiimme: ”Turkistarhoissa elävien kettujen, minkkien ja muiden nisäkkäiden älykkyys ja tarpeet eivät eroa koirien ja kissojen älykkyydestä ja tarpeista. Jos koiran tai kissan sulkeminen pieneen verkkohäkkiin koko sen elämän ajaksi tuntuu puistattavalta ajatukselta, samoin pitäisi ajatella turkistarhaan teljetystä ketusta ja minkistä. Yhtä pelottava ja virheellinen on ajatus, että jalostuksella voitaisiin tuottaa verkkohäkissä viihtyviä nisäkkäitä. Ei voida, eikä pitäisi yrittää.” Vuorikiipeilijä Carina Räihä halusi omassa kuvassaan haastaa ihmiset sanoista tekoihin. Siksi hän itse

poseeraa kuvassa yläosattomissa. Carina sanoo aina rakastaneensa eläimiä, mutta tarvinneensa vuosia oivallukseen, että rakastaminen ei riitä, vaan on myös elettävä arvojensa mukaisesti. Jos Mount Everestillä ei kaipaa ylleen turkkia, missä sitä edes voisi tarvita? Samoilla linjoilla on toimittaja Bettina Sågbom, jonka suhde turkistarhaukseen kiteytyy lauseeseen: ”Yritän elää aiheuttaen mahdollisimman vähän kärsimystä muille eläville olennoille.” Keväällä on jälleen politiikan aika

Animalian kampanjaan on voinut törmätä marraskuusta alkaen internetissä, sosiaalisessa mediassa, vapaaehtoistemme levittäminä oman kotikaupungin kaduilla ja myös lehtimainoksissa sekä pääkaupunkiseudun julkisessa liikenteessä. Vaikka Animalia ostaakin maksettua mainostilaa, näkyvyys on aina ennen kaikkea tukijoidemme käsissä. Jokainen voi levittää sanaa itselleen sopivimmalla tyylillä: työpaikan kahvipöytäkeskustelussa, Facebookissa, lehtien mielipidekirjoituksissa ja kirjastoissa. Jokaisen aktiivisuus on erityisen tärkeää, kun kampanjan kolmas vaihe käynnistyy keväällä ennen eduskuntavaaleja. Silloin puhutaan sellaisen eduskunnan valitsemisesta, joka olisi viimein valmis kieltämään Hollannin, Ison-Britannian, Slovenian ja Kroatian tapaan turkistarhauksen, tai vähintään ensiaskeleena tiukentamaan eläinten hyvinvointivaatimuksia huomattavasti. Kun Suomessa puhutaan korkeasta eläinsuojelun tasosta, unohdetaan, että korkein taso on maissa, jotka ovat jo kieltäneet turkistarhauksen. Näiden maiden määrä on jatkuvassa kasvussa. ”On miljoonia syitä miksi turkistarhaus kuuluu historiaan. Miljoonia eläviä syitä”, tiivisti koko kampanjan sydämen Suurlähettiläät-yhtyeen solisti Jussu Pöyhönen.

Trofeemetsästyksessä metsästäjä varaa etukäteen eläimen tai eläimet, jotka hän aikoo ampua.

kuvat Ian Michler

Järjestettyä metsästystä – trofeemetsästys on kaukana luontomatkailusta

teläafrikkalainen luonto-

toimittaja ja -opas Ian Michler vieraili Suomessa syyskuussa. Vierailun tarkoituksena oli tiedottaa trofeemetsästyksen ongelmista. Toimintaan liittyy metsästyksen lisäksi yllättäviäkin ulottavuuksia, kuten esimerkiksi villieläinten jalostus ja hoivamatkailu. Michler on viimeisen 25 vuoden ajan seurannut villieläinten metsästystä ja siihen liittyvää toimintaa 15 eri Afrikan maassa. Hän vastustaa kaikkea sellaista villieläinten metsästystä ja jalostamista sekä matkailua, joka tapahtuu eläinten kustannuksella. Hän korostaa, että toiminta on leviämässä Etelä-Afrikasta muihin Afrikan maihin ja se on siksi saatava loppumaan nopeasti.

Ison rahan bisnestä

Trofeemetsästyksessä eläin tapetaan, jotta saadaan jokin sen osa esineeksi tai koristeeksi. Himotuimmat trofeet ovat eläinten päät ja niiden nahka. Lihan vuoksi näitä eläimiä ei tapeta. Ulkomaalaiset ovat innokkaita trofeemetsästäjiä. Esimerkiksi vuonna 2012 Etelä-Afrikassa kävi noin 9000 metsästäjää. Metsästäjistä 99 % on ulkomaalaisia. Etelä-Afrikassa villieläimiä kasvatetaan tiloilla kaupallisesti metsästyksen ja siihen linkittyvän muun toiminnan vuoksi. Käytännössä villieläimiä pidetään suljetuilla alueilla ja häkeissä. Eläimiä tuotetaan sekä ammuttavaksi että jalostusta varten. Tiloilla pidettävien villieläinmäärien tarkkoja lukuja ei tiedä kukaan, eikä villieläinten pitoa voida kontrolloida vahvan

yksityisoikeus- ja omaisuuslainsäädännön vuoksi. Etelä-Afrikassa on ainakin 150 tilaa, joissa pidetään ja kasvatetaan arviolta 6000–8000 petoeläintä. Suurin osa eläimistä on leijonia. Tiloilla pidetään myös tiikereitä, gepardeja, leopardeja ja muita pienempiä petoeläimiä. Lisäksi tiloilla kasvatetaan esimerkiksi antilooppeja ja kirahveja. Ennen varsinaista metsästystapahtumaa metsästäjä varaa sen eläimen tai eläimet, jotka hän haluaa ampua. Metsästystä edeltävänä iltana eläin nukutetaan ja viedään metsästysalueelle, jotta metsästyksen järjestäjät tietävät, missä eläin on. Tätä ei kuitenkaan kerrota metsästäjälle, vaan eläimen ”jäljittämiseen” voidaan käyttää päiviä. Toisaalta eläin voidaan myös ampua samana päivänä, jos aika-

Intoa ! n y y s k sy

Moilanen, Peltokoski, Pirkkalainen & toivanen:

Sinikka Paavilainen:

kyynelvaunut

uuSi oSuuSkunta

Kyynelvaunut on hurja ja koskettava matka inkerinsuomalaisten kohtaloihin Neuvostoliitossa, Suomessa ja Virossa. Kolme perhettä pakenee sortoa ja € sotaa rajan yli. Josif Stalinin ovh 32€ varjo yltää kuitenkin kauas.

2000-luvun ihmiskunta kamppailee ekologisten, sosiaalisten ja taloudellisten kriisien keskellä. Osuuskunnassa kasvaa uudel€ leen lupaus vaihtoehtoisesta ovh 26€ tulevaisuudesta.

Maaria Päivinen:

Jesper Malmose:

on nälkä, on Jano

vallan linnake

antti vihinen:

On nälkä, on jano on romaani, jossa nainen orjuuttaa miehiä. Emilie Silvia Grass suistuu oman elämänsä raiteilta ja purkaa ahdistustaan miehiin.

Vetävä kuvaus poliitikkojen, toimittajien ja mediapelureiden juonista ja niiden vaikutuksista heidän elämäänsä. Todentuntuinen sukellus politiikan kulis€ seihin perustuu supersuositovh 32€ tuun tv-sarjaan.

Wolfgang Amadé Mozart on yksi kulttuurihistorian suurista neroista. Miten pienestä salzburgilaisesta Wolfgangista kasvoi kaikkien tuntema Mozart, jumalainen Amadeus? Minä ja € Mozart on ensimmäinen ovh 34€ suomeksi kirjoitettu Mozartin elämäkerta, rock-asenteella.

26€

ovh 29€

Hippo taatila:

iSiPaPPablueS

Hippo Taatilan esikoisromaani Isipappablues on mustan huumorin sukupolvitarina 2010-luvun alun Helsingistä. Romaani kuvaa vanhemmuuden kiirastulta ja heittää perinteiset sukupuoliroolit ovh € 25€ päälaelleen.

Minä Ja Mozart

Saara Henriksson & aino-Maija leinonen:

lePPoiSa oPaS HuuSHolliin

Catharine Grant:

Leppoisa opas huusholliin opastaa hauskaan, ekologiseen ja simppeliin arkeen. Sisältää kodinhoidon osa-alueet puhdistuksesta tekstiilin€ huoltoon ja vaikkapa viikon ovh 23€ aterioiden suunnitteluun.

Eläinten oikeudet valottaa eläintenoikeusliikkeen historiaa ja kertoo tarvittavat perustiedot eläinten oikeuksista. Kirja antaa myös käytännön ohjeita € jokapäiväiseen elämään ovh 19,90€ eläinten kanssa.

eläinten oikeudet

Tilaa netistä www.intokustannus.fi tai myynti@intokustannus.fi. Hintoihin lisätään toimituskulut 3–5 €.

taulu niin vaatii. Michler on myös nähnyt miten eläin ammutaan häkissä – metsästäjän ajan säästämiseksi. Metsästystä perustellaan usein talou dellisilla syillä. Vuonna 2012 ulkomaalaiset metsästäjät käyttivät 126 miljoonaa USA:n dollaria Etelä-Afrikassa. Raha siis liikkuu, mutta sillä ei ole suurta merkitystä paikalliselle köyhälle väestölle, koska työväen palkkaaminen on Afrikassa halpaa ja pääosa rahasta jää tilallisten ja liikemiesten taskuun. On myös muistettava, että metsästyskausi kestää kuusi kuukautta, kun taas esimerkiksi kuvausmatkailua ja luontosafareita voi järjestää ympäri vuoden. Jo vuonna 2004 Port Elizabethin yliopiston teettämässä tutkimuksessa todettiin, että kestävä ekoturismi tuottaa 15 kertaa enemmän tuloja kuin metsästysturismi. Silti toiminta saa jatkua. Vain harva tila toimii turvapaikkana

Metsästyksen lisäksi villieläimiä käytetään hoivamatkailussa. Villieläinten poi-

kaset otetaan pois emoiltaan varhain, jotta naaraalle saadaan uusi kiima aikaan nopeasti. Matkailijoita taas houkutellaan hoitamaan näitä pentuja esimerkiksi suojeluohjelman nimissä. Todellisuudessa näiden tilojen toiminta ei liity luonnonsuojeluun tai luontomatkailuun. Eläimet elävät luonnottomissa ja usein kurjissa olosuhteissa. Yhtäkään villieläintä, jota ihminen on käsitellyt sen syntymästä asti, ei voida palauttaa luontoon. Yleensä eläimet palautetaan joko takaisin alkuperäiselle tilalle, josta ne voidaan ostaa ammuttaviksi, tai myydään eteenpäin toiselle tilalle jalostukseen. Joskus tilat kutsuvat itseään nimellä sanctuary eli turvapaikka, vaikka niillä ei ole mitään tekemistä eläinten turvapaikan kanssa. Michler nimesi ainoastaan kolme sellaista tilaa Etelä-Afrikassa, jotka täyttävät todellisen turvapaikan tunnusmerkit. Tällaisen tilan tunnistaa siitä, että eläimiä ei osteta, ne eivät lisäänny eivätkä ihmiset ole niiden kanssa

suoraan tekemisissä. Tiloille pääsee tutustumaan ja eläinten tarinat kerrotaan, mutta niitä ei häiritä, eikä niiden kanssa olla tekemisissä enempää kuin on välttämätöntä. Mitä voimme tehdä?

Tärkeimpänä asiana Michler esitti, että Suomessa ja EU:ssa ajetaan trofeiden tuonnin kieltoa Euroopan unionin jäsenmaihin. Hän oli täysin vakuuttunut siitä, että tappamisen into hälvenee, jos paluu kotimaahan tapahtuu ilman trofeeta. Paljon on siis tehtävissä. Esimerkiksi metsästysseuroihin ja matkojen järjestäjiin kannattaa olla yhteydessä ja kehottaa lopettamaan trofeemetsästys Afrikassa. Olemme myös kokoamassa aiheesta kiinnostuneita tahoja yhteen. Seuraa Animalian verkkosivuja tai ole suoraan yhteydessä allekirjoittaneeseen, jos haluat mukaan tähän toimintaan! Birgitta Wahlberg

birgitta.wahlberg@animalia.fi Eläinsuojelulainsäädännön asiantuntija

ELÄINLÄÄKÄRI ELÄINTARHAN JOHTOON teksti ja kuva Vesa Saarinen

eläinlääketieteen tohtori sanna hellström on korkeasaaren eläintarhan uusi johtaja. animalia-lehti kysyi, miten hellström aikoo johtaa korkeasaarta, ja millaisena hän näkee saaren nykytilan sekä tulevaisuuden.

”H

aastatteluja riittää,

vaikka työt eivät ole vielä edes alkaneet”, nauraa Sanna Hellström. Tapaamme Korkeasaaren ravintola Pukissa pian sen jälkeen, kun Helsingin kaupunginvaltuusto on valinnut 41-vuotiaan Hellströmin johtamaan Suomen tunnetuinta eläintarhaa. Eläinlääketieteen tohtori Hellströmille Korkeasaari on tuttu paikka. Ennen johtajapestiään Hellström on toiminut paitsi elintarviketurvallisuusvirasto Eviran neuvottelevana virkamiehenä, myös Korkeasaaren johtokunnan puheenjohtajana. Yleinen kiinnostus eläimiä kohtaan Hellströmillä on elämän mittainen: ”Olen niitä ihmisiä, jotka ovat lapsuudesta asti halunneet työskennellä eläinten parissa. Haaveammattini oli eläinlääkäri, enkä sitä haavetta ole koskaan katunut.” Vaan miksi eläinlääkäri halusi juuri Korkeasaaren johtoon? ”Tunnen Korkeasaaren hyvin. Ja mielestäni aina pitää pyrkiä paikkoihin, joissa voi edistää omia ajatuksiaan, ja joissa voi hyödyntää omaa osaamistaan.” Eläinten ohella Hellströmiä Korkeasaaressa innosti itse saari. ”Mitä useammin Korkeasaaressa käy, sitä paremmin huomaa, minkälainen paikka tämä saari keskellä kaupunkia on. Täällä on luonnonkauneutta, hyvin hoi-

dettuja puistoalueita, ja sympaattista pienuuden kauneutta.” Eläinten ehdoilla?

Animalian ja muiden eläinsuojelujärjestöjen suhtautuminen eläintarhatoimintaan, myös Korkeasaareen, on kriittinen: eläinten tarhaaminen ahtaissa tiloissa vain viihteen vuoksi ei ole tätä päivää. Hellström perustelee eläintarhojen olemassaoloa sekä lajiensuojelun että kasvatuksellisuuden näkökulmista. ”Eläinten elinympäristöjen tuhoutumisen tahti kertoo siitä, että tarvitaan paikkoja, joissa eläimet voivat selvitä hengissä. Niin kauan kuin tiettyjen lajien olemassaolo ja elinympäristöt ovat erittäin uhanalaisia, eläintarhoilla on rooli lajien selviämisen kannalta.” ”Sillä on myös oma arvonsa, että kävijät näkevät eläimiä, ja sitä kautta heissä herää kiinnostus luontoa kohtaan. Toivon myös, että Korkeasaaressa kävijät ymmärtäisivät täällä käytyään elinympäristöjen tuhoutumisen eläimille aiheuttamaa uhkaa. Siksi pidän esimerkiksi luontokoulutoimintaa tärkeänä”, Hellström pohtii. Omat näkemyksensä eläintarhoista Hellström aikoo tuoda myös Korkeasaaren arkeen. ”Eläinlajivalinnoissa teemme lajivalintaa sekä suojelutarpeen perusteella että jatkossa yhä korostuneemmin sen poh-

animalia suhtautuu kriittisesti eläintarhoihin • Eläintarhojen lajeista yleensä vain osa on suojeltavia: Korkeasaaressa noin kolmasosa lajeista on uhanalaisia, muut lajit eivät ole suojelun tarpeessa. • Joka vuosi eläintarhoissa syntyy poikasia siksi, että ne kiinnostavat yleisöä. Osa poikasista on kuitenkin ns. turhia ja ne lopetetaan poikasajan jälkeen. Näin myös Korkeasaaressa. • Eläintarhojen virikkeettömyys aiheuttaa eläimille hyvinvointiongelmia. Vaikka asiaan panostettaisiin, ei tarhaelämä koskaan ole yhtä virikkeellistä kuin luonnossa. Stereotyyppinen käyttäytyminen on eläintarhaeläimillä yleistä.

kuka Sanna Hellström Ikä: 41 Koulutus: Eläinlääketieteen tohtori Asuinpaikka: Arabianranta, Helsinki Taustaa: Aiemmin mm. Eviran neuvottelevana virkamiehenä. Aiempia luottamustehtäviä mm. Helsingin kaupunginvaltuuston jäsenyys (vihr), kaupunginhallituksen jäsenyys sekä Korkeasaaren johtokunnan puheenjohtajajuus.

jalta, minkälaiset tilat pystymme eläimille tarjoamaan.” Hellströmillä ei ole yksittäistä eläinlajia, jonka hän haluaisi tuoda Korkeasaareen, eikä eläinlajien lukumäärän kasvattamiseen liittyviä tavoitteita. ”Mietin eläinlajeja suojelutarpeen kautta: mitkä ovat ne eläimet, jotka oikeasti tarvitsevat suojelua.” Korkeasaari nyt ja tulevaisuudessa

Eläinlääkietieteen tohtori Sanna Hellström johtaa Korkeasaaren eläintarhaa.

Hellström näkee Korkeasaaren eläinten oloissa sekä hyviä puolia että selviä parannustarpeita. ”Mielestäni Korkeasaaren eläimillä on kohtuulliset oltavat. Tilaa eläimillä on yli minimisäädösten, ja esimerkiksi se, että eläimet pääsevät aina halutessaan pois yleisön edestä, on tärkeä periaate. Vaikka siitä yleisö ei aina pidäkään”, Hellström kertoo. Vaikka yksittäisten eläinlajien osalta Hellström ei parannustarpeita erittele, hän myöntää, että joiltakin osin parannettavaa on. ”Yleisesti pitää pyrkiä oikeasti siihen, että eläimillä on hyvät oltavat. Eikä kävijöillekään saa tulla sellaista oloa, että eläimet elävät ankeissa oloissa.” Hellström on eläinsuojelujärjestöjen kanssa yhtä mieltä siitä, että eläinten pitäminen häkissä yleisön viihdykkeeksi ei ole tätä päivää. Hellströmin mukaan Korkeasaaren on kehityttävä tämä tosiasia huomioon ottaen. Millaiseksi – esimerkiksi viidenkymmenen vuoden aikaperspektiivillä? ”Ehkä viidenkymmenen vuoden päästä Korkeasaaressa on eläinpuisto, joka on keskellä kaupunkia. Ei paikka, joka näyttää siltä, että eläimet ovat häkeissä, vaan esimerkiksi piknik-paikka, jossa ihmiset voivat kulkea eläinten parissa ja tutustua niiden toimintaan.” 21

Animalia testaa

teksti Meiju Forsbacka ja Salla Nalborczyk • kuvat Vesa Saarinen

arvostelussa vegaaniset keksit vegaanille sopivia keksejä ei tarvitse välttämättä etsiä ainoastaan erikoisliikkeistä. markettien ja lähikauppojen hyllyiltä löytyy sekä perinteisiä keksivaihtoehtoja että erikoisempia uutuuksia.

i t es t a aj t t i vo

mörk choklad

hugo

tumma suklaa

vanilja

dops ballerina pear icecream

angry birds

Valmistaja

Marabou

Karen Volf

Kantolan

Valmistusmaa

Ruotsi

Tanska

Suomi

Hinta

2,59 € (14,10 €/kg)

2,29 € (15,90 €/kg)

2,29 € (12,40 €/kg)

2,99 € (17,10 €/kg)

Arvio

"Paljon suklaata, aina hyvä!" "Murenevia, hyvässä ja huonossa mielessä" "Tarpeeksi suuria" "Juuri oikea makeusaste ja miellyttävä koostumus"

"Melko vähän täytettä" "Maistuu tummalle suklaalle, ei niinkään vaniljalle" "Liian pieniä!" "Hieno kuviointi"

"Maistuu aivan päärynäjäätelöltä" "Riittävästi täytettä" "Ehkä liian makeita" "Miellyttävän makuisia"

"Varmasti lapsiin vetoava, mutta itse en valitsisi ensimmäisenä keksi tarjottimelta" "Mukavan näköisiä, mutta maku ei hyvä" "En pysty edes syömään loppuun asti"

Pisteet

Fazer

li edu l

sin

Suomi

Kirjavinkit

pommi Ojala, Anu: Pommi. Kustannusosakeyhtiö Otava, 2014. 348 s. lukiossa ensimmäistä vuotta opiskeleva Mia pitää eläinaiheista blogia lukionsa verkkolehdessä. Mian mielessä siintää paitsi toimittajan ura, myös koiranäyttelyt oman ihanan mopsin kanssa. Asiat alkavat kuitenkin muuttua ensimmäisten kriittisten blogikommenttien myötä, ja Mia huomaa, että hänen eläintietämyksensä on hyvin kapea. Tarina solmii yhteen ihmissuhdekuvioita sekä Mian eläinasiatietoisuuden lisääntymistä. Kirjassa keinot eläinten olojen julkituomiseen ovat välillä radikaaleja, ja ne johtavat juonenkäänteisiin, jotka kantavat tarinaa kiinnostavana eteenpäin. Vaikka henkilönä Mia vaikuttaa tuon tuostakin naiivilta sanojensa ja tekojensa vuoksi, romaani pitää lukijan kuitenkin otteessaan loppuun asti. MINNA SIRVIÖ

posthumanismi Lummaa, Karoliina & Rojola, Lea (toim.). Posthumanismi. Eetos, 2014. 337 s. posthumanismi tarjoaa kaivatun katsauksen eläinsuhteemme kannalta erittäin kiinnostavaan ajattelusuuntaukseen. Posthumanismin lähtökohta on ajattelu, jossa ihminen ei määrity vastakohtaisena ei-inhimilliselle. ”Ihminen ei ole enää kaiken mitta”, kirjan toimittaneet Karoliina Lummaa ja Lea Rojola kirjan johdannossa huomauttavat. Posthumanismin suuntauksista osa on keskittynyt ihmisen ja teknologian suhteeseen, toiset ihmisen suhteisiin (muihin) eläimiin. Posthumanistisessa eläimiin keskittyvässä tutkimuksessa korostuu, että monet kyvyt, joiden aiemmin ajateltiin kuuluvan vain ihmisille, löytyvät nykytiedon valossa myös muilta eläimiltä. Posthumanistien keskuudessa spesismin kritiikki onkin yleistä. Vain osa kirjan teksteistä käsittelee eläinkysymystä. Eläinten oikeuksien näkökulmasta kiinnostavin luku on Jouni Teittisen teksti ”Mikä ihmiselle kuuluu. Humanismi, kysymys eläimestä ja kärsivien piiri”.

kirjan voi ostaa animalia shopista

vegaanin keittokirja vegaanin keittokirja on uudistettu painos jo 15 vuotta sitten ensimmäisen kerran julkaistusta kirjasta. Kuluneet vuodet ovat muuttaneet vegaanien elämää Suomessa huomattavasti, sillä kauppojen vegaanisten tuotteiden valikoimat ovat lisääntyneet huimasti. Samaa tahtia on ollut syytä päivittää kirjan reseptejä: nyt voidaan hifistellä jo vegepekonilla tai seitankinkulla eikä tarvitse pohtia esimerkiksi sitä, miten soijamaitoa pystyisi valmistamaan itse. Kirja on edellisen kerran julkaistu vuonna 2010 nimellä Vegaanin uusi keittokirja. Kirjaa on päivitetty tästäkin painoksesta runsaasti. Mukaan on lisätty monia uusia reseptejä, vanhoja ohjeita on tarkennettu ja kuvia on päivitetty. Kirjassa on myös artikkelikokoelma, josta saa perustietoa mm. vegaanin ravitsemuksesta, ruuan ympäristövaikutuksista sekä eläinten oikeuksista. Animalia julkaisee kirjan yhdessä Liken kanssa. Kirja on värikäs ja monipuolinen keittokirja, joka antaa hyvät lähtökohdat erityisesti helposti valmistettavien kasvisruokien ohjeita kaipaaville. Vaativampiakaan kokkeja ei ole silti unohdettu ja täysin uutta kokkailuakin pääsee kokeilemaan esimerkiksi vegenyhdön muodossa. Kirjan on toimittanut keittokirjailija Inna Somersalo. Myös resepteistä iso osa on Somersalon käsialaa. Uusista valokuvista ja osasta reseptejä vastaa Paula Heinonen, joka pitää suosittua Pidempi korsi –vegaaniruokablogia. Laatua on siis tarjolla! laura uotila

Somersalo, Inna (toim.): Vegaanin keittokirja. Like 2015. 177 s.

Salla Tuomivaara

s足足足ikeu o n i el辰 sofian filo

abc

martha nussbaum

- toimintavalmiuksien teoria eläinoikeusfilosofien sarjan seitsemännessä osassa käsitellään martha nussbaumin näkemyksiä eläinten toimintavalmiuksista ja arvokkaasta elämästä. teksti Meiju Forsbacka • kuva Robin Holland

hdysvaltalainen Martha Nussbaum (s. 1947) tunnetaan etiikan ja poliittisen filosofian tutkimuksestaan sekä taloustieteilijä-filosofi Amartya Senin kanssa muotoilemastaan toimintavalmiuksien teoriasta. Martha Nussbaum on kirjoittanut runsaasti myös eläinetiikasta ja toimintavalmiuksien teoriasta eläinten aseman näkökulmasta. Toimintavalmiuksilla Nussbaum viittaa valmiuksiin, joiden toteuttaminen on hyvän ja arvokkaan elämän kannalta olennaista. Nussbaumin mukaan meidän on tiedostettava eri eläimille ominainen kukoistamisen ja arvokkaan elämän tapa. Kuuluminen tiettyyn lajiin asettaa usein tietyt normit, joiden pohjalta meidän tulisi tarkastella kunkin tuntoisen olennon arvokasta elämää ja sille ominaista kukoistamisen tapaa. Toimintavalmiuksien listaus kuvaa sitä, mihin yksilö on kykenevä ja millaiset mahdollisuudet yksilölle tulee turvata. Ihmiselämästä keskustellessa merkittäviä toimintavalmiuksia ovat Nussbaumin mukaan esimerkiksi terveys, ruumiillinen koskemattomuus, mahdollisuus ympäristöönsä vaikuttamiseen ja leikki. Tiettyyn lajiin kuuluminen voi luoda puitteet, joiden pohjalta voidaan arvioida täyttyvätkö kyseisen olennon mahdollisuudet sille ominaiseen arvokkaaseen elä-

mään. Silti lajikohtaista merkittävien valmiuksien jakoa ei kuitenkaan voida pitää täysin mustavalkoisena. Tiettyyn lajiin kuulumisen huomioimisesta huolimatta Nussbaum painottaa myös juuri yksilöä moraalisesti arvokkaana: esimerkiksi lajikokonaisuudella ei siis ole toimintavalmiuksia. Muita eläimiä koskeva toimintavalmiuksien listaus ei pyri kuvaamaan kaikkia arvokkaaseen elämään vaikuttavia piirteitä. Nussbaum korostaa myös usein sitä, ettei toimintavalmiuksien listauksia ole tarkoitettu muuttumattomiksi tai kattaviksi. Kyse on sen sijaan pyrkimyksestä perustavanlaatuisten poliittisten linjausten muotoiluun. Pelkkä kivun ja mielihyvän arviointi ei riitä

Nussbaumin mukaan muille (vähintäänkin tuntoisille) eläimille on taattava mahdollisuus esimerkiksi terveyteen, ruumiilliseen koskemattomuuteen ja leikkiin, sosiaalisuuteen tai emootioiden osoittamiseen. Eläinten kohtelu ei voi nojata ainoastaan kivun ja mielihyvän arvioimiseen, eikä niille merkittävien mahdollisuuksien eväämistä voida perustella sillä, ettei kyseinen päätös suoranaisesti satuta kyseistä olentoa. Esimerkiksi vailla lajitovereita elävä eläin, jolle ominainen arvokas elämä vaatisi ryhmässä toimimista ja sosiaalisten suhteiden muodostamista,

ei kenties tunne kipua tai suoranaisesti kärsi yksinäisyydestään, mutta sille ei myöskään taata sen ansaitsemaa oman olemuksensa mukaista arvokasta elämää. Nussbaum painottaa samaistumisen ja emootioiden merkitystä toisen olennon näkökulman tiedostamisessa. Emme keskustele arvokkaasta elämästä ainoastaan ihmiselämän yhteydessä, vaan meidän on huomioitava myös laaja kirjo muita tuntoisia olentoja. Eläinten mahdollinen erilaisuus ei ole este niiden tilanteen kuvittelemiselle ja niihin samaistumiselle ja tätä kautta kunkin arvokkaan elämän edistämiselle. Toimintavalmiuksien teoria ei lähde liikkeelle ihmisen ja muiden eläinten samankaltaisuudesta, vaan tuntoisten eläinten elämänmuotojen moninaisuudesta ja niiden arvokkuudesta omanlaisinaan. Muiden eläinten oikeudenmukaisen kohtelun pohjana ei myöskään voi olla esimerkiksi hyväntekeväisyys tai mahdollinen eläinten huonosta kohtelusta lopulta ihmisille seuraava haitta (tai suopeasta kohtelusta seuraavaksi koettu hyöty). Nussbaumin mukaan arvokkaan elämän takaamisessa ja sallitun kohtelun määrittämisessä olennaisessa osassa taas on lainsäädäntö, ja lainsäädännössä tulisi huomioida myös eläinten arvokas elämä ja mieltää eläimetkin oikeudenmukaisuuden kohteiksi. 25

Animalian kummilehmä Jennifer on utelias, viisas ja rauhallinen.

Animalia auttaa Jennifer-lehmää ja sen kavereita teksti laura uotila kuva Tuulispään arkisto

animalia tukee eläinsuojelukeskus tuulispään toimintaa. sen kunniaksi animalia sai kummieläimekseen hurmaavan jennifer-lehmän, jonka kohtalo olisi ollut joutua teuraaksi ilman onnekasta käännettä.

ennifer on kaunis ayshirerotuinen lehmä, joka muutti Eläinsuojelukeskus Tuulispäähän viime elokuussa. Alun perin Jennifer syntyi 50 lehmän parsinavettaan. Tarkoituksena oli, että Jenniferistä kasvaisi uusi lypsylehmä maitotilalle. Tulevaisuus ei kuitenkaan ollut Jenniferille ruusuinen. Jenniferin kohtaloksi oli koitua sen liian pieni koko: Jennifer jäi niin pieneksi, ettei siitä ollut siemennettäväksi eikä siten myöskään maidontuotantoon. Jenniferin elämän oli määrä loppua syksyllä 2014. Onnellisten käänteiden johdosta Jennifer saikin täysin uuden elämän: se muutti Eläinsuojelukeskus

Tuulispäähän, jossa sitä hoidetaan huolella ja jossa se saa elää lajitovereidensa kanssa niin kauan kuin ikää ja terveyttä riittää. Jennifer täyttää joulukuussa kaksi vuotta, joten sillä on vielä vuosia elämäniloa edessään. Jennifer on luonteeltaan hurmaava: rauhallinen, viisas ja utelias. Tuulispäässä Jenniferillä on kaverina kaksi muuta nautaa: nuoret sonnit Nunnu ja Lauri. Jennifer laumaantui heti erityisesti Nunnun kanssa ja ensi tapaamisesta asti ne ovat olleet erottamattomat. Tuulispäässä Jennifer saa kulkea vapaana ja onnellisena loppuikänsä – juuri sellaisena yksilönä, millaiseksi Jennifer on syntynyt.

muista jenniferiä jouluna! Lahjoita Jenniferin uuden elämän tukemiseksi sekä Eläinsuojelukeskus Tuulispään ja Animalian nautojen hyväksi tekemään työhön. Lahjoitusten avulla voimme auttaa yhä useampia nautoja niin Tuulispäässä kuin mm. lainsäädäntöön vaikuttamalla. IBAN: FI24 1011 3000 260629 Käytä viitettä 404 156, niin lahjoituksesi ohjautuu nautojen hyväksi.

anima l laine ian

Animalia-aktiivina pääkaupungissa pääkaupunkiseudun animalian aktiivi anna miettinen innostaa mukaan animalian monipuoliseen toimintaan. teksti ja kuva Vesa Saarinen

Miten sinusta tuli animalialainen?

”Olen ollut Animalian jäsen jo 2000-luvun alusta, mutta toimintaan tulin mukaan vasta vuonna 2009, kun näin Animalian lehdessä ilmoituksen, jossa etsittiin vapaaehtoisia avuksi kesäkiertueelle. Olin mukana kesäkiertueella Järvenpäässä, Helsingissä ja Taiteiden yössä.” Mitä pääkaupunkiseudun Animalian syksyyn on kuulunut?

”Meillä on ollut Animalian turkiskampanjaan liittyviä tempauksia, kuten kynttilätempaus turkiseläinten muistolle Eläinten päivänä sekä häkkitempaus Helsingin keskustassa. Ravintolapäivänä marraskuussa pidimme jouluteemaista vegaanista ravintolaa, ja suunnitelmissa on järjestää tempaus Turkittomana perjantaina.” Mitä haluat sanoa heille, jotka harkitsevat aktivoitumista Animaliassa?

”Kannattaa rohkeasti tulla mukaan! Itse olen saanut vapaaehtoisena toimimisesta todella paljon: itseluottamusta, aloitekykyä, kokemusta järjestötoiminnasta, paljon tietoa eläinten oikeuksista ja ennen kaikkea ihania ystäviä. Itselläni ei ollut aiempaa kokemusta järjestötoiminnasta eikä erityistä osaamista eläinoikeusasi-

oista kun tulin mukaan, mutta tekemällä oppii ja muut neuvovat! Parasta tässä on se, kun tietää tekevänsä jotain eläinten olojen parantamiseksi.” Mikä tapahtuma tai tempaus on jäänyt erityisesti mieleesi?

”Lähes kaikki yhdessä tehdyt jutut ovat omalla tavallaan hauskoja muistoja, etenkin tutustumisretket eläintiloille. Ehkä suurimman vaikutuksen minuun teki

vuoden 2010 huhtikuun koe-eläintenpäivä, jolloin samalle päivälle osui Pet Expo-messut Messukeskuksessa, vegaaniset leivosmyyjäiset Sosiaalifoorumissa ja koe-eläinpäivän esitteiden jako Body Shopien edustalla. Meitä oli vain kourallinen vapaaehtoisia ja PKS:n pitkäaikaisen vapaaehtoisen Tanjan kanssa kiirehdettiin tapahtumasta toiseen, mutta yhdessä saimme kaikki tapahtumat kunnialla hoidettua.” 27

Vegepalsta

teksti ja kuvat Paula Heinonen

vegenyhtöä ja vegepekonia

juhlapöytiin animalian uusi vegaanin keittokirja tarjoaa monia uusia, kekseliäitä kasvisreseptejä joulujuhla-aikaan.

septejä lisää re in vegaan . irjassa keittok tilaa animalia ! a t is p sho

Vegepalsta Tomaattivegepekonipiirakka Pohja: 150 g margariinia 3 dl vehnäjauhoja 3 rkl vettä ½ tl suolaa Nopea vegepekoni: 1 ½ dl soijahiutaleita rypsiöljyä 2 rkl soijakastiketta rouhittua mustapippuria grillimaustetta (savuaromia) (1 rkl vettä) Täyte: 1 annos vegepekonia 3 tomaattia (tai vastaava määrä kirsikkatomaatteja) 1 sipuli 2 dl kaurakermaa 1 tl kananmunankorviketta tai noin ½ rkl vehnäjauhoja ½ tl kasvisliemijauhetta suolaa rouhittua mustapippuria (1 rkl ravintohiivahiutaleita) (soijajuustoa)

Valmista ensin pohja. Nosta margariini hyvissä ajoin pehmenemään huoneenlämpöön. Nypi jauhot margariinin joukkoon. Lisää lopuksi suola ja vesi. Taputtele taikina palloksi ja laita jääkaappiin odottelemaan siksi aikaa, kun valmistat täytteen.

Valmista vegepekoni. Lorauta paistinpannulle rypsiöljyä. Heitä joukkoon soijahiutaleet. Mausta ja pyöräytä muutama kerta. Koko operaatio kestää vain muutaman minuutin. Jos hiutaleet vaikuttavat liian rapeilta, voit lisätä joukkoon tilkan vettä.

Valmista täyte. Silppua sipuli ja kuutioi tomaatit. Kuullota sipuli öljyssä pannulla ja lisää joukkoon tomaattikuutiot. Mausta suolalla ja pippurilla. Kääntele paistosta miedolla lämmöllä, kunnes liika neste on haihtunut.

Kaada kerma erilliseen kulhoon ja mausta suolalla, pippurilla ja ripauksella kasvisliemijauhetta ( jos kaapista ei löydy kasvisliemijauhetta, niin voit myös murentaa puolikkaan kasvisliemi-

kuution tomaattien joukkoon pannulle). Lisää kerman joukkoon kananmunankorvike (tai noin ½ rkl jauhoja) ja lusikallinen ravintohiivahiutaleita. Vispaa kaikki sekaisin.

Voitele 20-25 cm piirakkavuoka. Kauli taikina ja nosta se vuokaan. Levitä ensin pohjalle tomaatti-sipulipaistos. Ripottele päälle vegepekoni ja kaada kerma päälle. Jos käytät juustoa, ripottele se piirakan pinnalle. Paista piirakka 200 asteessa noin 30 minuuttia. Anna piirakan jäähtyä hiukan ennen nauttimista.

Vegenyhtö kahdeksalle 4 dl kuivia soijasuikaleita (tai vastaava määrä soijaleikkeitä) BBQ-kastike: 2 pikkutölkkiä tomaattipyrettä (140 g) 2 ½ dl vettä 2 rkl ruokosokeria 2 tl sipulijauhetta 3 tl savupaprikajauhetta 2 tl grillausmaustetta 2 tl paprikajauhetta 1 tl mustapippuria 2 rkl rypsiöljyä 2 rkl omenaviinietikkaa 1 rkl soijakastiketta yhden sitruunan mehu chilihiutaleita maun mukaan suolaa

Keitä soijasuikaleet ohjeen mukaan. Valuta ylimääräinen vesi ja anna jäähtyä. Voit keittää suikaleet valmiiksi jo edellisenä päivänä helpottamaan kokkaushommia.

2 Kanaton salaatti 10-12 soijaleikettä/filettä Marinadi: 4 rkl soijakastiketta 4 rkl öljyä 1 dl appelsiinimehua 2 rkl broilerimaustetta 1 rkl agave-tai taatelisiirappia salaatin lehtiä revittynä punaista paprikaa pilkottuna

Keitä leikkeet ohjeen mukaan ja valuta ylimääräinen vesi pois. Valmista marinadi kannelliseen kulhoon ja painele leikkeet marinadin joukkoon. Sulje kansi, hölskytä ja anna maustua jääkaapissa yön yli.

2 3

Paista leikkeitä pannulla muutama minuutti per puoli.

Hakkaa suikaleet pienemmiksi veitsellä. Asettele suikaleet leikkuulaudalle veitsenterän suuntaisesti, jotta saat aikaan ohutta suikaletta. Lorauta paistinpannulle öljyä ja paista suikaleita, kunnes ne ovat saaneet hiukan väriä. Siirrä pannu pois hellalta ja anna jäähtyä hetken.

Valmista BBQ-kastike. Lusikoi tomaattipyre kattilaan ja lisää vesi ja sokeri. Anna seoksen kuplia ja alenna lämpötilaa. Lisää mukaan mausteet, rypsiöljy, omenaviinietikka ja soijakastike. Anna potkua kastikkeelle ripauksella chiliä. Ota kattila hellalta ja purista joukkoon sitruunamehu. Lisää ripaus suolaa, jos se on tarpeellista.

Kaada suurin osa BBQ-kastikkeesta suikaleiden joukkoon ja sekoita hyvin. Jäljelle jäävän kastikkeen voit valuttaa sämpylän päälle ennen tarjoilua tuomaan lisää mehevyyttä. Tarjoile vegenyhtö sämpylän välissä. Kaveriksi sopii loistavasti rapea coleslawsalaatti.

Kokoa simppeli salaatti pohjaksi ja revi hieman jäähtyneet leikkeet kukkulan kuninkaiksi. Lorauta päälle salaatinkastiketta tai vaikka vain pelkkää oliiviöljyä.

Animaalit kautta maan

turku

Itä-Lappi

reipasta toimintaa turussa turun alueosaston nuorin aktiivi on 15-vuotias Helmi Keränen. Hän löysi tiensä Animalian toimintaan vuosi sitten. "Olen aina ollut kiinnostunut eläinten oikeuksista ja kasvissyönnistä. Viime tammikuussa kirjoitin mielipidekirjoituksen koe-eläimistä ja turkistarhauksesta ja se julkaistiin Turun Sanomissa. Myös Animalia jakoi kirjoitustani Facebookissa ja tätä kautta löysinkin Animalian. Haluan tehdä parhaani eläinten oikeuksien parantamiseksi vapaaehtoistyön ja kasvissyönnin avulla." Siitä asti Helmi on osallistunut Turun alue osaston toimintaan aktiivisesti. Turussa järjestetään säännöllisesti keskustelutilaisuuksia, elokuvanäytöksiä, ruokakursseja ja kampanjatempauksia. Syksyisin osallistutaan Turun Kirjamessuille. Tämän syksyn aikana Turun alueosasto on keskittynyt suurproduktioonsa. "Teemme näytelmän tarhaketun sekä vapaan ketun elämästä ja esitämme sen marraskuun lopulla kauppakeskus Skanssissa. Panostamme nyt tähän täysillä!" Säännölliset vapaamuotoiset tapaamiset pidetään kuukausittain Kirjakahvilassa ja niihin ovat kaikki tervetulleita. "Kannattaa ehdottomasti tulla mukaan! Mukavaa toimintaa ja hyvä tapa vaikuttaa eläinten oloihin", toivottaa Helmi.

Rovaniemi

Oulu

Kajaani

Joensuu Kuopio Pori Jyväskylä Tampere

Lahti

Kouvola

Forssa Kerava

Turku

Kotka

Vihti Pääkaupunkiseutu

vapaaehtoiset ovat animalialle tärkeitä! Vapaaehtoisena pääset toimimaan eläinasioiden puolesta itsellesi sopivalla tavalla. Tarvitsemme apua monenlaisiin tehtäviin. Liity vapaaehtoisten listalle: Täytä lomake verkkosivuillamme animalia.fi, niin saat tietoa oman paikkakuntasi vapaaehtoistyön mahdollisuuksista sähköpostiisi. Tule mukaan alueosastotoimintaan: Ryhmässä on voimaa! Ota yhteyttä sinua lähimpään alueosastoon ja kysy lisää. Sähköpostiosoitteet ovat muotoa paikkakunta@animalia.fi.

Pääkaupunkiseudulla toimivat myös koiraryhmä (koiraryhma@ animalia.fi), karhuryhmä (karhuryhma@animalia.fi) sekä valasryhmä (valasryhma@animalia.fi). Lisätietoja: www.animalia.fi/vapaaehtoiset. Tervetuloa mukaan toimintaan! Kanerva Pelli, vapaaehtoiskoordinaattori kanerva.pelli@animalia.fi puh. (09) 720 6590

Animaliashop

koonnut ninni pekkala

Anna eläinystävällisiä joululahjoja – Hanki ne Animalian putiikista!

Delfiiniheijastin 5 € Uutuus! Kettuheijastin 4 €

25 €

Animalian heijastimilla on CE-laatutakuumerkintä. Heijastimen pituus n. 10 cm.

Ei-jäsenille 27 €

Vegaanin keittiössä –Parempaa arkiruokaa kasviksista

Vegaanin keittokirja Inna Somersalon toimittama kirja tarjoaa herkullisia vegaaniruokia arkeen ja juhlaan.

Karhuryhmän kalenteri

15 €

Chocochili-blogista tutun Elina Innasen kirja on kokoelma herkullisia ja terveellisiä kasvisreseptejä, joiden valmistaminen ei vie liikaa aikaa, eivätkä raakaaineet maksa maltaita.

Kettu-koru TitiMadamin koruissa on n. 75 cm pitkä teräksinen palloketju. Koru on saatavana pinkkinä, vaaleanpunaisena peilinä ja limenä.

30 €

16 €

Animaliapaita Luomupuuvillaisia Animalia-paitoja on saatavana unisex-mallisena XS, S, M, L, XL sekä lady fit -mallisena S, M, L.

20 €

Ei-jäsenille 25 €

Näin teet tilauksesi: POSTITSE: Animalia ry, Suvilahdenkatu 4, 00500 Helsinki

Fur is worn by... -paita

PUHELIMITSE: 09 720 65911, ma–pe klo 10–15 SÄHKÖPOSTITSE: tarja.balding@animalia.fi Yli 15 € tilaukset toimitetaan postiennakolla, jolloin hintaan lisätään postiennakkomaksu 4,10 €. Kaikkiin tilauksiin lisätään postituskulut sekä 1 € käsittelykulu. Tuotteita voi ostaa myös suoraan Animalian Helsingin toimistosta, osoite yllä. Lisää tuotteita Animalian nettikaupassa www.animalia.fi/tilaa-tuotteita

20 €

Ei-jäsenille 25 €

Fur is worn by beautiful animals and ugly people -klassikkolausahdus koristaa Animalian uutta turkisvastaista paitaa. Selkäpuolella Animalia-logo. Paita on luomupuuvillaa. Saatavana unisex-mallisena S, M, L, XL, XXL sekä lady fit -mallisena S, M, L.

Muista hyödyntää jäsenkorttisi edut! Animalia tarjoaa kaikille jäsenilleen jäsenkortin, koska haluamme kiittää kaikkia tukijoitamme. Jäsenkortilla saat rahanarvoisia etuja lukuisista eläinystävällisistä liikkeistä! Jäsenkortti käy alennuksiin myös monissa nettikaupoissa. Ajan tasalla oleva lista etuyrityksistä löytyy osoitteesta: www.animalia.fi/tue-työtämme/liity-jäseneksi/animalian-jäsenkortti Kortti on voimassa kalenterivuoden tai siihen asti kunnes saat seuraavan vuoden jäsenkortin. Jos korttisi katoaa, ota yhteys Animalian toimistoon (09) 720 65 90.

Mikäli et vielä ole Animalian jäsen, liity nyt, niin saat upeat edut käyttöösi! Etuyritysten tarjoamien etujen lisäksi saat tietysti myös neljä kertaa vuodessa Animalialehden sekä uutiskirjeen, jossa kerrotaan muun muassa ajankohtaisista kampanjoistamme. Liittyä voit joko nettisivuillamme osoitteessa www.animalia.fi/tue-työtämme/ liity-jäseneksi, soittamalla (09) 720 65 90 tai laittamalla sähköpostia osoitteeseen animalia@animalia.fi. Tarjolla on useita jäsenyysvaihtoehtoja vuosijäsenyydestä kuukausitukemiseen!

jäsenetuja animalialaisille tarjoavat muun muassa seuraavat yritykset:

frakkipalvelu nam heluna shop vegetukku