Animalia 4/2010

nro 2010

4

onko lemmikki objekti? sivu 20

Lehti eläinten asialla

eläinyksilöt kantavat jalostuksen seuraukset sivu 14

turkiton suunnittelija paola suhonen sivu 8

kodittomien koirien ystävät romaniassa sivu 24

Muista ys tävä ä Animalia n el äinystävällis ill ä joulul ah joill a!

Lemmikit

Pääkirjoitus Animalia-lehti, 34. vuosikerta julkaisija: Eläinsuojeluliitto Animalia päätoimittaja: Laura Uotila,

laura.uotila@animalia.fi toimitussihteeri:

Tanja Eskola, p. (09) 720 65914 tanja.eskola@animalia.fi

Jotta navettaan voisi katsoa rauhallisin mielin

taitto:

Reeta Salmi, p. (044) 362 7714 reeta@redandblue.fi Osoitteenmuutokset:

Tarja Balding, p. (09) 720 65911 tarja.balding@animalia.fi Painopaikka:

Miktor Oy, Helsinki ISSN 0783-9170

Animalia-lehti on kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtien liiton Kultti ry:n jäsen.

Ilmoitusmyynti:

Tanja Eskola, p. (09) 720 65914 Ilmoitushinnat:

Katso ilmoitushinnat www.animalia.fi Lisäveloitukset: Värierottelut veloitetaan erikseen, määräyspaikka­ korotus 20 %, liitteiden hinnat sovitaan erikseen. Rajoitukset: Etusivulla ei julkaista ilmoituksia. Alennukset: Toistoalennus: 1. toisto 10 %, seuraavat 20 %, auktorisoidut mainos­toimistot 15 %.

Ilmoitusten peruuttaminen:

peruutukset viimeistään seitsemän (7) vuorokautta aineiston jättöpäivän jälkeen toimitus­sihteerille. Reklamaatiot: Kirjallisena 14 vuoro­kauden aikana ilmes­tymispäivästä lukien.

Irtonumeromyynti: Akateeminen kirja­kauppa. Artikkelien lainaaminen eläinsuojelua edistäviin tarkoituksiin sallittu. Lähde mainittava.

Animalia-lehti pidättää oikeuden lyhentää ja muokata juttuja.

Toimisto:

Porvoonkatu 53, 00520 Helsinki Asiakaspalvelu: p. (09) 720 6590, päivystys ma–pe kello 10.00 –15.00, fax (09) 148 4622 e-mail: animalia@animalia.fi internetsivut: www.animalia.fi.

Auta meitä auttamaan eläimiä!

Liity jäseneksi tai tee lahjoitus.

Animalia toimii jäsenmaksujen ja lahjoitusten varassa, siksi apusi on toiminnan edellytys!

Jäsenmaksut: Tukijäsen: 27 € / vuosi,

aktiivijäsen: 32 € / vuosi, nuorisojäsen (alle 18 v.) 20 € / vuosi, aktiivinuorisojäsen (alle 18v.) 24 €/vuosi, ainaisjäsen: 540 €, yhteisöjäsen: 100 € / vuosi.

Sampo 800018-2105644 IBAN: FI71 8000 1802 1056 44 SWIFT: DABAFIHH Kirjoita viestiksi nimesi ja osoitteesi.

Lahjoitukset: Nordea 101130-260629 IBAN: FI24 1011 3000 2606 29 SWIFT: NDEAFIHH Rahankeräyslupa: 1347 A. Testamentit ovat merkittävä tuki Animalian työlle. Tiedustelut: Tarja Balding, p. (09) 720 65911, tarja.balding@animalia.fi.

iiris rautiainen

Ilmestymisaikataulu:

Nro 1 maaliskuu, nro 2 toukokuu, nro 3 syyskuu, nro 4 marraskuu. Seuraavaan numeroon tarkoitetun materiaa­lin tulee olla perillä toimituksessa 17.1.2011 mennessä.

Aineistot lähetetään lehti@animalia.fi tai osoitteella: Animalia-lehti, Porvoonkatu 53, 00520 Helsinki.

toiminnanjohtaja salla tuomivaara

joulukorttien kuvastoon lukeutuvat eläimet, joille joulu on tuonut ylimääräistä apetta, lyhteen pihalle tai talliin omenoita. Joulun perinteisiin Suomessa kuuluu eläinten huomioiminen. Maassa rauha, myös eläimillä, ja ihmisillä hyvä tahto, kaikkia kohtaan.

Entä tämän päivän tuotantoeläimet? En tiedä onko 10 000 linnun broilerihalleihin tai satojen sikojen sikaloihin tapana jaella jouluherkkuja. Ehkä joillain tuottajilla onkin, toiset saattavat pidättäytyä muutoksista ruokavaliossa eläinten hyvinvoinnin vuoksi. Enää kyseessä eivät kuitenkaan ole ne tutut eläinyksilöt, joiden kanssa on sinnitelty koko talvi, jopa samassa rakennuksessa eläen. Eläinten kierto on nopeaa. Eläimet kasvavat teuraskokoon yhä lyhyemmässä ajassa: lypsylehmät ja munijakanat elävät vain murto-osan mahdollisesta elinajastaan.

Vaikka erilaiset eläintuotteet kuuluvat niin joulu- kuin arkipöytiin yhä runsaammin, on tieto näiden eläinten arjesta heikkoa. Kun eläintiloilla kuvatut videot ovat tulleet julkisuuteen, ne ovat aiheuttaneet tunnemyrskyn. Kuluttajat eivät ole tienneet millaisissa oloissa eläneitä eläimiä he syövät. Tuottajat ovat tienneet, etteivät kuluttajat tiedä, eikä heidän ole haluttukaan tietävän. Sekä mainonnalla että tuottajajärjestöjen tiedotuksella on vuosikymmenten ajan rakennettu eläintuotannosta kuvaa, joka on kaukana todellisuudesta. Tämän seurauksena ihmiset eivät järkyty vain selkeistä lain rikkomuksista ja julmuuksista, vaan myös siitä arkisesta todellisuudesta, jossa tuotantoeläimet elävät.

Tässä tilanteessa uskoisi kaikkien edun olevan, että tieto eläintuotannon arjesta kasvaisi. Kun SEY Suomen eläinsuojeluyhdistysten liitto ja Animalia valitsivat Eläinten viikon teemaksi tälle vuodelle sian, päätettiin panostaa nimenomaan tiedon lisäämiseen sioista ja sikojen käyttäytymisestä. Koulujen käyttöön valmistettiin sikojen elämää esittelevät tietovihkoset ja tuotettiin sikojen hyvinvointia laajasti esittelevä Sikatieto.fi -sivusto, tavoitteena selittää sikojen käyttäytymistä ja tarjota ratkaisuja ongelmiin, jotka sikojen hyvinvointia nakertavat. Rakentava ote tuntui toimivan, kun lihateollisuuden sisältäkin saimme palautetta, jossa kehuttiin sivujen tiedollista antia ja kattavuutta. Siksi hämmennys oli suuri, kun MTK ja Maaseudun tulevaisuus hyökkäsivät materiaalia vastaan ja kritisoivat sen käyttöä kouluissa – joissa hyödynnetään myös tuottajien omaa materiaalia.

Tuottajapuolella tunnutaan uskovan, että lihantuotannon imago-ongelmiin voidaan yhä etsiä ratkaisua eläintuotannon arjen salaamisesta ja kuvaston hakemisesta sodan jälkeisen ajan eläintuotanto-olosuhteista. Kiinnostus eläinten hyvinvointia kohtaan on kuitenkin noussut tasolle, jossa tämä ei enää toimi. Ainoa kestävä ratkaisu eläintuotannon imagoon on hakea sellaisia hyvinvointiratkaisuja ja tuotantotapoja, ettei navetan ovien avaaminen tuota pelon tai inhon väristyksiä missään osapuolissa.

Vietetään joulu, jossa hyvä tahto vallitsee sekä kodeissamme läsnä olevia lemmikkejä että kaikkia muita eläimiä kohtaan!

8

9

10 12 14

17 18 19

20

22 23 24

26 27 28 30 31

12

animalia

5 6 7

Pääkirjoitus Sisällys Tosimies syö tofun raakana Eläinten päivänä keskusteltiin lihansyönnin ja sukupuolen yhteydestä.

Juhlavuosi värittää Animalian toimintaa ensi vuonna Uutiset Kolumni: Anu Silfverberg Sanottua Risut ja Ruusut Turkisten näyttävä paluu – totta vai tarua?

Suomen kuumin muotinimi, suunnittelija Paola Suhonen, pohtii turkisten tulevaisuutta.

Minimistä tuli maksimi Lähes vuosikymmenen kestänyt EU:n koeeläindirektiivin uudistus saatiin päätökseen syyskuussa, kun EU-parlamentti hyväksyi kompromissiesityksen.

Animalian hallituksen joulutervehdys ja eläinystävälliset joululahjavinkit Jokainen häkki on linnuille liian pieni Kuvataiteilija Beryl Furman elää lintujensa ehdoilla.

Eläinyksilöt kantavat jalostuksen seuraukset Sairaaksi jalostetut lemmikit tuntevat ihmisen luomisvimman nahoissaan. Räikeimpiä rotuominaisuuksia voidaan pitää eläinsuojelullisesti kyseenalaisina.

14

Kirjavinkit

Animalia testaa: Kasviperäiset maitojuomat Hupia uuden oppimisesta Naksutinkoulutuksessa keskitytään positiivisen vahvistamiseen rankaisemisen sijasta.

Kenellä on oikeus?

Onko lemmikkieläin omistajansa objekti, vai oman elämänsä subjekti?

Eläimet terapeutteina Vegaani metsästää – tietoa Kodittomien koirien ystävät Romaniassa Kodittomien koirien ystävät ry tekee eläinsuojelutyötä maassa, jossa eläimillä ei ole mitään arvoa.

samuli ylikraka

2 3 4

laura uotila

Sisällys

24

Miten voin toimia

Tehtyä ja tapahtunutta Vegepalsta: Vegaaninen joulupöytä Sarjakuva Animaalit kautta maan Animaliashop

Kannen kuva: Istockphoto

4 /2 0 1 0

3

Tosimies syö tofun raakana Eläinten päivänä keskusteltiin lihansyönnin ja sukupuolen yhteydestä eläinten päivänä Vanhan ylioppilastalon kuppilassa järjestettiin jo perinteeksi muodostunut Animalian filosofiailta, jonka aiheena oli lihansyönnin sukupuolipolitiikka. Keskustelemassa olivat esseisti Antti Nylén ja Animalian toiminnanjohtaja Salla Tuomivaara. Keskustelua ohjasi sujuvasanaisesti historioitsija Jukka Relander.

Lihansyönti ja sukupuoli harvoin eksyvät samaan lauseeseen, eikä niiden yhteydestä ole paljon keskusteltu. Animalian filosofiaillassa Salla Tuomivaara toi kuitenkin esiin ilmiöitä, joissa tämän yhteyden huomaa: valtaosa kasvissyöjistä on edelleen naisia ja naisten perinteinen rooli hoivaajana korostuu eläinten kohdalla. ”Tutkimusten mukaan naisten ja miesten mielipiteet eroavat eniten juuri eläinkysymyksissä”, Tuomivaara totesi. Lihansyönti puolestaan koetaan miehekkäänä, ja tätä mielikuvaa esimerkiksi mainosteollisuus käyttää yleisesti hyväkseen.

Antti Nylén kertoi Carol J. Adamsin teoksen The Sexual Politics of Meat avanneen hänen silmänsä lihan sukupuolittuneisuudelle. Adamsiin viitaten hän väit-

ti, että naisia ja eläimiä esineellistetään ja pilkotaan kulttuurissamme samalla tavalla. Lihalla ja pornografialla olisi Nylénin mukaan näin yhteys: ne molemmat ovat addiktioita, ja niissä molemmissa esineellistetään kulutuksen kohde, eläin tai nainen. Nylén huomautti myös, että maitoja munateollisuus perustuvat naaraspuolisten eläinten lisääntymistoimintojen hyväksikäytölle.

Naisten vapautuksesta eläinten oikeuksiin?

Salla Tuomivaaran mukaan myös naisten vapautusliikkeen ja eläinoikeusliikkeen välillä voi nähdä yhteyksiä. 1800-luvulla pelkkää ajatustakin naisten äänioikeudesta pidettiin naurettavana. Naisiin liitettiin samoja ominaisuuksia, joilla nykyään kuvaillaan eläimiä: ne ovat epärationaalisia, tunteellisia ja holhousta tarvitsevia.

Ehkä nyt, kun länsimaissa on tunnustettu eri etnisyyksien, naisten ja osin myös vammaisten arvokkuus ja kyvykkyys, olisi vihdoin eläinten vuoro?

Viime aikoina asenteet ovat jo hiukan muuttuneet. Miehiin kohdistuneet sosi-

animalia

Historioitsija, kolumnisti Jukka Relander (keskellä) jututtaa Animalian toiminnanjohtaja Salla Tuomivaaraa ja esseisti Antti Nyléniä lihansyönnin sukupuolisidonnaisuuksia pohtivassa keskustelutilaisuudessa.

4

4 / 2010

aaliset paineet ovat hellittäneet ja miehen on melko helppoa olla kasvissyöjä, ainakin kaupungeissa. Asenteet kuitenkin muuttuvat hitaasti. Koulun kotitaloustunnit ovat hyvä esimerkki tilanteesta, jossa nuoren kasvissyöjäpojan voi olla vaikea pitää puoliaan. Koulut voisivat kuitenkin olla se paikka, jossa luotaisiin vapaampaa, myötätuntoisempaa mieskuvaa.

Viime aikoina on alettu puhua valkoisista heteromiehistä. Tällaisen käsitteen vakiintuminen kielenkäyttöömme kertoo siitä, että perinteinen miehen malli on tullut kyseenalaistetuksi. Toisenlainen mieheys on mahdollista. Jukka Relanderin sanoin: ”Tosimies syö tofunkin raakana!” viljami kankaanpää

Pro ja Anti Animalia 2010 Eläinten päivän keskustelutilaisuudessa jaettiin myös vuotuiset Pro ja Anti Animalia -huomionosoitukset.

Perinteisesti Eläinten viikolla jaettavat palkinnot menivät tällä kertaa molemmat valtioneuvoston jäsenille: Pro Animalia oikeusministeri Tuija Braxille määrätietoisesta työstä eläinten rikosoikeudellisen aseman parantamiseksi ja Anti Animalia pääministeri Mari Kiviniemelle turkisten käytön edistämisestä, läheisestä yhteistyöstä turkisalan kanssa ja taloudellisen vaalituen vastaanottamisesta turkisalalta vailla halua avata vaalirahoitusta tarkemmin. ”Palkintojen tämänvuotiset saajat osoittavat, että samankin hallituksen ja hallitusohjelman sisällä on mahdollista toimia hyvin eläinsuojeluhenkisesti ja eläinten asemaa määrätietoisesti parantaen, tai täysin päinvastoin”, Animalian toiminnanjohtaja Salla Tuomivaara kiteyttää. te

Juhlavuosi värittää Animalian toimintaa ensi vuonna animalia täyttää ensi vuonna kokonai-

set puoli vuosisataa. Koe-eläimiin keskittyneestä ryhmittymästä on vuosikymmenten saatossa kasvanut laaja-alainen eläinsuojelun asiantuntijajärjestö, jonka rooli suomalaisen eläinsuojelun historiassa on varsin merkittävä.

Ensi kevään tapahtumien järjestelyt, kuten juhlaviikon yleisötapahtumat, kevään jäsenhankinta- ja leivoskilpailut, juhlanäyttelyn suunnittelu sekä juhlakirjan kirjoittaminen ovat täydessä vauhdissa. Suunnittelutyöhön osallistuu itseni ohella Animalian juhlavuoden toimikunta, johon voi edelleen tulla mukaan: luvassa on aivan uudenlaisten eläinsuojelutapahtumien kokonaisuus!

Juhlavuoden tapahtumien kohokohta on maaliskuun lopun Animalian juhlaviikko, jolloin eri puolilla Suomea järjestetään tempauksia ja syntymäpäiväkahvituksia. Juhlavuoden päätapahtuma järjestetään Helsingissä elokuvateatteri Bio Rexissä. Tapahtuma on avoin yleisötilaisuus, jossa tuodaan esille eläinkysymystä tieteessä, politiikassa ja taiteessa.

Suunnitteilla on muun muassa elokuvia, keskusteluja, hyväntekeväisyyshuutokauppa, eläinystävällisen yritystoiminnan esittelypöytiä sekä Animalian juhlakirjan julkistaminen. Viikko huipentuu Animalia-klubiin, joka tarjoilee eläinystävällistä viihdettä suomalaisten eturivin artistien kera.

Animalian historia yksiin kansiin Juhlavuoden kunniaksi Animalia julkaisee yhdessä Like Kustannuksen kanssa Tiia Aarnipuun kirjoittaman juhlakirjan Animalian 50-vuotisesta toiminnasta ja puolivuosisataisesta jaksosta suomalaisen eläinsuojelun historiassa. Aarnipuu kokoaa kansien väliin merkkitapahtumia vuosien varrelta haastatellen järjestön avainhenkilöitä sekä koluten Animalian arkistoja. Muodollisen historiikin sijaan tähtäimessä on värikäs paketti Animalian nykypäivän toiminnan taustoista. ”Vapauta eläimet valinnoillasi” Juhlavuoden logossa tuodaan yhteen Animalian alkutaival ja nykypäivä. ”Juhlavuoden logossa on mukana elementtejä järjestön ensimmäisestä logosta sekä Animalian nykyisen ulkoasun mukainen värimaailma ja kirjasintyyppi. Alkuperäisen logon vihreän ristin idea oli olla eläimille Punaista Ristiä vastaava järjestö. Juhlavuoden logon kolme eläintä kuvaavat Animalian nykyistä kolmea päätoimintakohdetta, jotka ovat koe-, turkis- ja tuotantoeläimet ”, kuvailee logon suunnitellut graafikko Vera Liinasaari. ”Juhlavuotenamme korostuvat jokaisen ulottuvilla olevat tavat vaikuttaa eläinten asemaan: Kun valitset vaaleissa ehdokkaasi, vaikutat siihen, millainen joukko on säätämässä uutta eläinsuojelulakia. Joka päivä kaupoissa ja ruokalois-

sa teemme päätöksiä, jotka joko edesauttavat eläinten vapautumista tuotantovälineen roolista tai tukevat nykytilanteen jatkumista”, perustelee juhlavuoden slogania puolestaan toiminnanjohtaja Salla Tuomivaara. jenni pasanen, animalian juhlavuoden projektikoordinaattori

Haluatko mukaan juhlavuoden järjestelyihin?

Löytyykö sinulta Animalian ja Koe-eläinten suojelu ry:n vanhoja materiaaleja?

Juhlavuoden valmisteluihin voi osallistua ympäri Suomen. Voit olla mukana tekemässä juhlavuodesta vielä hienomman tiedoillasi, ideoillasi, kontakteillasi ja käytännön työlläsi. Myös vanhat pinssit, t-paidat, valokuvat, julisteet, esitteet ja kaikki muu materiaali ovat nyt haussa joko lainaksi tai Animalian arkistoon.

Materiaalia tarvitaan etenkin juhlavuoden kirjaa ja näyttelyä varten.

Jos haluat antaa panoksesi Animalian juhlavuoden hyväksi, ota yhteyttä projektikoordinaattori Jenni Pasaseen: jenni.pasanen@animalia.fi, p. 045 7750 1571.

4 /2 0 1 0

5

Uutiset

Koonneet Tanja Eskola ja Laura Uotila

Raa’at paljastukset pohjoismaisilla turkistarhoilla kielivät rajat ylittävästä välinpitämättömyydestä oikeutta eläimille toi lokakuussa julki

kuvat: oikeutta eläimille

karua kuvamateriaalia keskisuomalaiselta turkistarhalta. Kuvissa näkyi vaikeasti vammautuneita ja sairaita eläimiä. Kyseessä ei ollut satunnainen eläinten laiminlyöminen, sillä tarhaa oli kuvattu kolmeen otteeseen ja puutteet eläinten hyvinvoinnissa ovat olleet ilmeisiä jokaisella kerralla. Eri ajankohtina otetut kuvat osoittavat myös, ettei esimerkiksi fyysisiä vammoja ollut hoidettu asianmukaisesti, vaan eläinten oli annettu kärsiä pitkään.

Norja järkyttyi niin ikään viime kuussa eläinoikeusjärjestö Nettverk for Dyrs Frihetin julkaisemasta kuvamateriaalista, eikä lohduton näky toisiaan hengiltä syövistä eläimistä poikennut aiemmin elokuussa kohua herättäneestä materiaa-

EU-komissio kieltäisi tuotantoeläinten kloonauksen

Seppälä sitoutui turkittomuuteen! animalia

eu-komissio esitti lokakuun lopussa, että elintarviketuotannossa käytettävien eläinten kloonaus olisi kiellettävä. Lisäksi komissio halusi keskeyttää kloonattujen tuotantoeläinten käytön ja niistä peräisin olevien elintarvikkeiden myynnin sekä perustaa järjestelmän, jonka avulla voidaan jäljittää EU:n alueella olevat kloonatut eläimet.

Komissio totesi raportissaan, että kloonattujen eläinten elintarvikekäytön ei tieteellisten tutkimusten mukaan pitäisi olla

ihmisten terveydelle haitallista, mutta kloonaukseen liittyy merkittäviä eläinten hyvinvointia heikentäviä ongelmia. Esityksen mukaan kloonattujen eläinten muuta käyttöä ei kuitenkaan estettäisi, vaan eläimiä saisi edelleen kloonata esimerkiksi tutkimusta ja lääkkeiden valmistusta varten. lu

Lemmikkieläinten suojelusta uusi EU-asia eu:n puheenjohtajamaa Belgia jätti syksyllä ehdotuksen lemmikkieläinten suojelun yhtenäistämisestä ja säätelystä koko unionin tasolla. Lokakuun lopussa jäsenmaiden virkamiehistä koostuva työryhmä antoi kannatuksensa asialle.

Ehdotus sisältää mm. lemmikkieläinten kasvatuksen ja kaupan vaatimusten ja val-

6

4 / 2010

lista ruotsalaisilta turkistarhoilta.

Pohjoismaisilla tarhoilla lyhyen ajan sisällä kuvattu materiaali vahvistaa, että maasta riippumatta turkiselinkeinolle on tyypillistä laaja välinpitämättömyys eläinten hyvinvointia, niiden elinolosuhteita sekä sairauksien ja vammojen hoitoa kohtaan. Norjassa julkaistut kuvat ovat havahduttaneet poliitikot turkisteollisuuden raadollisuuteen sillä seurauksella, että elinkeinolta ollaan vetämässä pois valtion tukea.

Animalian mielestä näin laajamittaiseen kärsimykseen perustuva elinkeino ei voi saada jatkua materiaalisesti hyvinvoivassa Pohjolassa. Päättäjien tulee kantaa vastuunsa kieltämällä ala, joka ei kykene huolehtimaan edes eläinten perushyvinvoinnista. te

vonnan yhtenäistämisen sekä kiellon lemmikkieläinten tarpeettomasta muokkaamisesta kirurgisesti (kuten korvien ja häntien typistämisen). EU ei ole aiemmin säädellyt lainkaan lemmikkieläinten suojelua jäsenmaissaan. Animalia pitää tätä ehdotusta merkittävänä alkuna ja jatkaa Suomen edustajien muistuttamista asian tärkeydestä. lu

suomalainen vaateketju Seppälä on sitoutunut pitäytymään ainoastaan mallistoissa, jotka eivät sisällä aitoa turkista. Animalia kiittää Seppälää päätöksestä lämpimästi, sillä alallaan merkittävän yrityksen sitoutuminen turkittomuuteen viestii vahvasti eettisyyden painoarvon kasvusta myös muotimaailmassa.

Juuri 80-vuotta täyttänyt Seppälä näyttää esimerkillään, että kuluttajien mielipiteillä on suuri merkitys. Aitoa turkkia ei tarvita trendikkyyden luomiseen, vaan laadukkaat keinoturkit voivat korvata ne täysin. Seppälällä on vahva jalansija vaatemarkkinoilla myös Baltian maissa sekä Venäjällä, joten yritys tulee toimimaan vahvana eettisyyden ja turkittomuuden suunnannäyttäjänä myös näissä maissa. lu

Kolumni

Anu Silfverberg

Eläinrakkaudesta

Sanottua ”Suomalaisille sikojenhoitajille ei ole kehittynyt sellaista

ihmisen suhteessa kaikkiin

sikasilmää, että pystyttäisiin havainnoimaan eläimen

eläimiin on paradokseja. Suu-

huonovointisuutta ja osattaisiin ripeästi ryhtyä tarvittaviin

rin on ehkä tämä: rakkaus.

toimenpiteisiin.”

Monella on läheinen eläin,

– Suomen Sikayrittäjien toiminnanjohtaja

usein koira tai kissa. Ne ovat

Ari Berg, Yle.fi, 5.10.2010

susanna saxell

usein juuri sellaisen ihmisen mieleen, joka pitää itseään

”Turkistuottajien viestintäjohtaja toimii puheenjohtajana

“eläinrakkaana”. Toisten

poliitikon tukiyhdistyksessä, jonka taloudenhoitaja

ihmisten silmissä eläinrakkaus

on poliitikko itse. Turkistuottajat lahjoittavat rahaa

tuo mukanaan sellaisia hyveitä

viestintäjohtajansa johtamalle yhdistykselle, joka antaa

kuin empaattisuus ja lämpö. Eläinrakkauden voi ilmoittaa esimer-

rahat poliitikon vaalimainontaan. Poliitikon aviomiehen

kiksi seuranhakuilmoituksessa, toisin kuin vaikkapa huumorinta-

mainostoimisto hoitaa paitsi vaimonsa vaalimainontaa,

jun tai älyn, joiden arviointi on muiden käsissä.

Tapasin nuorena eläinrakkaan ihmisen. Tämä tapahtui koeeläinlaboratoriossa, johon olin päässyt vierailulle. Kokeita tekevä tutkija näytti kuvaa koirasta, joka seisoi nurmikolla. Koira oli ollut päätyä koe-eläimeksi, mutta se oli saanut armahduksen, ja tutkija oli ottanut sen perheeseensä. Tutkija kertoi, että eihän tuota karvaturria olisi voinut jättää, kun se oli niin söpö. Tarina jäi mietityttämään. Samaan aikaan laboratoriossa oli lukuisia koiria pienessä huoneessa. Entä jos koira ei olisi ollut söpö? Entä jos sillä olisi ollut kauhea ihotauti? Valikoidaanko laboratorioissa söpöt rumien joukosta ja päästetään lapsiperheisiin?

Ei, ei tietenkään. Oikeasti koira sai armoa, koska sillä ei voinut jostain syystä tehdä kokeita tai se oli liian vanha – oli jokin käytännön syy. Tutkija kuitenkin puhui söpöydestä. Mutta ei tämä kerro hänestä mitään, vaan siitä, että selitys oli se ymmärrettävin ja hyväksytyin. Hän kertoi tarinan, jonka oletti nuoren tytön ymmärtävän. Joskus se mitä sanomme silloin kun tavoittelemme tavallisuutta, paljastaa ihmisyydestä jotain karmivaa.

Sama julmuuden ja lempeyden yhdistelmä on jossain määrin löydettävissä suhteessamme lähes kaikkiin meitä lähellä eläviin eläimiin. Eläinrakkauteen liittyy lukuisia merkillisiä reunaehtoja. Kuten ulkonäkö.

Valtaosa Suomen koirista on rotukoiria. Niistä suurin osa on jalostettu ulkonäön perusteella. Siis ”söpöyden”! Bulldoggien ostajat haluavat hauskannäköisiä koiria, vaikka niiden kehot eivät kestä synnytystä ja pennut on tuotettava keisarinleikkauksella. Söpöjen mopsien hengityskanavat ovat niin kapeat, että koirien on vaikea hengittää ja ne kärsivät sydänvaivoista. Shar pei on niin täynnä söpöjä ihopoimuja, että se kärsii kivuliaista tulehduksista. Hirvittäviä tietoja, eikö? Mutta ne eivät ole poikkeuksia, eivätkä faktoina erityisen huonosti tunnettuja.

Eläinrakkauden paradoksi on, että se ei välttämättä hyödytä eläintä. Kärsimys jalostuksen vuoksi on niin normaalia, että se muuttuu näkymättömäksi. Siitä seuraa, että yleisessä ajattelussa välilevytyrä on jokin mäyräkoiran kohtalonomainen ominaisuus, eikä ihmisen eläimelle tuottama tuskallinen tila.

Kasvattajat ja rotuharrastajat ovat epäilemättä keskimääräistä ”eläinrakkaampia”. Mutta miten suhtauduttaisiin ihmiseen, joka haluaisi jalostaa itselleen lapsen, joka ulkomuotonsa takia kuolisi nuorena tai kärsisi hirveistä kivuista?

myös turkistuottajien mainontaa. Poliitikko esiintyy usein julkisuudessa kotimaisiin turkistuotteisiin sonnustautuneena. Eihän tuossa mitään laitonta ole. Vain pieni esimerkki siitä, miten politiikka on usein pienien piirien piirileikkiä, jossa raaputtaja on lähellä kun selkää alkaa kutittaa.”

– Toimittaja Tommi Parkkonen, iltalehti.fi, 27.9.2010 ”MTK syyttää eläinsuojelujärjestöjä objektiivisuuden puutteesta. Samaan aikaan sen vaikutuspiirissä oleva Ruokatieto tekee verovaroilla ideologisesti värittynyttä kampanjaa, joka ei varmasti ole objektiivista.”

– Vasemmistoliiton puheenjohtaja Paavo Arhinmäki, vasemmistoliitto.fi, 4.10.2010 ”Eläimet eivät ole sielutonta selluloosaa.”

– Petri Sarvamaa, uusisuomi.fi, 4.10.2010

Risut ja ruusut

Suomen suurimman poroteurastamon Lapin Lihan johdolle eläinrääkkäyksestä.

Suomen lisäksi Venäjällä ja Baltiassa vaikuttavalle vaateliikeketju Seppälälle turkittomuuteen sitoutumisesta.

Kirjoittaja on helsinkiläinen vapaa toimittaja ja kirjailija.

4 /2 0 1 0

7

turkistuottajat ovat syksyn aikana hehkuttaneet turkisten paluuta catwalkeille. Turkiksilla menee tuottajien mukaan paremmin kuin koskaan, ja turkiksia löytyy mallistoista runsaasti. Animalia-lehti otti puhelun suoraan aiheen kuumaan keskipisteeseen Yhdysvaltoihin: IVANAhelsingin suunnittelija Paola Suhonen kertoi näkemyksensä siitä, pitävätkö puheet turkisten uudesta aallonharjasta paikkansa.

Turkisalalla meni vielä viime vuonna varsin heikosti. Tilat tuottivat tappiota, eivätkä nahat käyneet kaupaksi. Nyt kauppa on taas vilkastunut, ja turkisala tekee kaikkensa luodakseen uskoa alan näyttävästä paluusta.

Paola Suhonen ei ole valmis allekirjoittamaan alan uutta nousua: ”En ole itse huomannut, että aidot turkikset olisivat mikään voimakas trendi. Eettistä keskustelua turkiksista käydään aktiivisesti erityisesti nuorten suunnittelijoiden keskuudessa. Turkittomuudesta on tullut yhä useamman brändin kantava periaate, kun eettisyys on noussut yhä keskeisemmäksi osaksi myös vaatesuunnittelua.”

Toisaalta aidot turkikset eivät ole kuitenkaan vielä kadonneet täysin. ”Vaatesuunnittelijat ovat jakautuneet mielipiteissään selvästi kahteen leiriin: osa kieltäytyy täysin käyttämästä turkiksia, osa taas puolustaa niitä. Harmaa alue tuntuu oikeastaan poistuneen”, Suhonen kertoo.

Turkisten puolustajat yhä harvemmassa Paola Suhosen mukaan osa suunnittelijoista on herännyt käyttämään myös niin sanottuja eettisemmiksi katsottuja turkiksia, kuten metsästettyjen eläinten turkkeja: ”Myös tekoturkisten laatu on noussut valtavasti, ja niillä jotka haluavat välttämättä käyttää aitoa turkkia muistuttavaa materiaalia, on hyvät mahdollisuudet valita laadukkaita tekoturkkeja mallistoihinsa.” ”Uskon, että mitä enemmän nuoret suunnittelijat saavat valtaa vaatesuunnittelussa, sitä enemmän turkisten käyttö tulee laskemaan. Nuoret suunnittelijat ajattelevat eettisiä seikkoja vanhempaa polvea tarkemmin, eikä turkisten käyttöä katsota enää kestäväksi ratkaisuksi. Yhä harvemmassa ovat ne suunnittelijat, jotka julkisesti haluavat puolustaa aitojen turkisten käyttöä”, Suhonen pohtii. ”Itse olen saanut pelkästään positiivista palautetta siitä, että olen julkisesti ilmoittanut etten käytä aitoja turkiksia mallistoissani.” ”Turkisten suosiota vaatesuunnittelijoiden keskuudessa vähennetään parhaiten asiallisella keskustelulla. Kovin anarkistiset mielenosoitukset eivät ole mielestäni tehokas tie. Nuorten suunnittelijoiden valistamiseen kannattaa panostaa, sillä he tulevat tulevaisuudessa tekemään valinnat myös turkisten käytön tai käyttämättömyyden suhteen”, Suhonen summaa. laura uotila

ivanahelsinki

Turkisten näyttävä paluu – totta vai tarua?

Vaatesuunnittelijat ovat jakautuneet mielipiteissään selvästi kahteen leiriin: osa kieltäytyy täysin käyttämästä turkiksia, osa taas puolustaa niitä.

Suosi turkittomia vaateliikkeitä Kuluttajana sinulla on valta vaikuttaa siihen, minkälaisia vaatteita, kenkiä ja asusteita kaupoissa myydään. Pyri suosimaan vaateliikkeitä, jotka eivät myy turkiksia ja kerro liikkeille arvostavasi heidän turkitonta linjaansa.

Turkistuotteita valikoimissaan pitäville liikkeille voit esittää toiveen turkittomuudesta ja kertoa, että suosit asiakkaana kauppoja, jotka ovat sitoutuneet turkit-

8

4 / 2010

tomuuteen kansainvälisen Fur Free Retailer -sopimuksen kautta.

IVANAhelsingin ja muut liki 60 Suomessa toimivaa turkitonta liikettä löydät Animalian ylläpitämältä listalta osoitteesta www.turkittomatliikkeet.fi.

Uuden, päivitetyn Turkiton liike – eettinen valinta -esitteen voit tilata Animalian toimistolta: animalia@animalia.fi tai p. 09 720 6590. te

istockphoto

Minimistä tuli maksimi Uusi koe-eläindirektiivi rajoittaa jäsenmaiden oikeutta parempaan eläinsuojeluun Lähes vuosikymmenen kestänyt EU:n koe-eläindirektiivin uudistus saatiin päätökseen syyskuussa, kun EU-parlamentti hyväksyi kompromissiesityksen.

Kivutta sopu ei syntynyt, ja etenkin eläinsuojelun kannalta direktiiviin jäi paljon toivomisen varaa. eu-komissio aloitti koe-eläindirektiivin

uudistamisen vuonna 2000, minkä pohjalta syntyi hartaasti odotettu direktiiviesitys vuonna 2008. Aiempi direktiivi oli auttamatta vanhentunut, ja uudet säännöt olivat tarpeen sekä koe-eläinten hyvinvoinnin että tutkimuksen takia.

EU-parlamentti ja ministerineuvosto olivat uudistuksen aikaan ankaran lobbauksen kohteina, eikä keinoja ja rahaa säästelty: lääketeollisuuden ja tutkijoiden intresseissä oli säilyttää vapaat kädet tutkimuksen teossa. Tämä johti meppien katteettomaan pelotteluun siitä, miten eläinsuojelun nimissä tehtävät rajoitukset esimerkiksi apinoiden käytössä tai eläinten kärsimyksen hillitsemisessä estävät tekemästä arvokasta tutkimusta ihmisen vaikeiden sairauksien parantamiseksi.

Kärsimyksellä ei ole kattoa Periaatteellisesti ongelmallisinta uudessa direktiivissä on se, ettei se salli jäsenmaiden asettaa direktiiviä tiukempia kansallisia säädöksiä koe-eläinten suojelemiseksi. Jo voimassa olevat tiukemmat säädök-

set saa säilyttää, mutta muuten direktiivin minimivaatimuksista tulee maksimi, jota ei saa ylittää.

On käsittämätöntä, että sinänsä tärkeän harmonisoinnin takia estetään jäsenmaita parantamasta eläinsuojelusäädöksiään ja että minimivaatimuksista – jotka ovat yleensä kompromissien kompromisseja – tulee koe-eläinten suojelussa myös ehdoton maksimi.

Eläinsuojelujärjestöt panostivat voimakkaasti siihen, että apinoiden käyttö saataisiin kiellettyä. Tällä oli alun perin myös meppien tuki. Toisin kuitenkin kävi: apinoita saa edelleen käyttää jopa perustutkimuksessa, kunhan tarkoitus voidaan perustella riittävän tärkeäksi. Direktiivi ei myöskään estä apinoiden pyydystämistä luonnosta koe-eläinkasvattamoille, sillä toistaiseksi vain kokeissa käytettävien eläinten edellytetään olevan koeeläimiksi kasvatettuja, ei vielä niiden vanhempien. Ihmisapinoiden käytön koeeläiminä uusi direktiivi sentään kieltää, vaikka siihenkin on mahdollista saada lupa poikkeustilanteessa.

Suuri pettymys direktiivissä on se, että velvollisuutta eläinkokeille vaihtoehtoisten menetelmien käyttöön heikennettiin jopa vanhan direktiivin tasosta.

Ehkä surullisinta on kuitenkin se, ettei eläimille aiheutettavalle kärsimykselle saatu asetettua ehdotonta ja selkeää ylärajaa: poikkeusluvalla jopa hyvin voimakkaan ja pitkäaikaisen kärsimyksen aiheuttaminen on mahdollista, samoin kuin pahimman kipuluokan kokeessa käytetyn eläimen uudelleenkäyttö.

Jotain hyvää Puutteistaan huolimatta direktiivi saattaa oikein toteutettuna parantaa koe-eläinten kohtelua monissa EU-maissa. Tärkein uudistus on eläinkokeiden muuttuminen luvanvaraisiksi niin, että ne käyvät joka maassa läpi perusteellisen arvioinnin.

Myös avoimuus lisääntyy, kun jokaisesta eläinkoehankkeesta on tehtävä julkinen yhteenveto. Eläinten tiloille ja hoidolle asetetut uudet minimivaatimukset parantavat osaltaan koe-eläinten oloja, minkä lisäksi viranomaisten on tehtävä koe-eläinlaitoksille tarkastuksia, joista osan on tapahduttava ilman ennakkoilmoitusta. riitta salmi eläinsuojelujärjestöjen neuvonantaja

4 /2 0 1 0

9

Animalian hallituksen joulutervehdys

15 €

ap

ak ett i1

Paketti sisältää TitiMadamin possu-koristeen, Säästä possu! -pinssin ja joulukortin.

25

ap

€

hj

ak ett i2

4 / 2010

Yllätä ystäväsi Animalian joululahjapaketilla – samalla tuet eläinten suojelua. Valittavanasi on kaksi erilaista eläinystävällistä lahjapakettia.

La

10

Joululahjapaketit

hj

Tuomas Naakka, Animalian puheenjohtaja

Animalian on possu La

animalian vuosi on ollut täynnä toimintaa. Kohokohtia olivat sadan julkisuuden henkilön tukema kampanja turkistarhattoman Suomen puolesta sekä SEYn kanssa toteutettu Säästä possu! -kampanja, joka tähtää sikojen hyvinvoinnin parantamiseen.

Ensi vuonna vietämme 50-vuotisjuhlia, mikä tulee näkymään erilaisina tilaisuuksina sekä juhlakirjan julkaisuna. Alkuvuodesta panostamme myös eduskuntavaalivaikuttamiseen. Eläinsuojelulain kokonaisuudistus lähestyy ja lakiin tarvitaan huomattavia parannuksia. Pyrimme saamaan eläinten ja eläinsuojelun nykytilan keskustelunaiheeksi, mikä heijastuu myös äänestysvalintoihin. Syksyllä 2011 keskitymme erityisesti kuluttamisella tapahtuvaan vaikuttamiseen: kaupassa ja ravintoloissa kukin meistä tekee päivittäin valintoja, jotka vaikuttavat eläinten kohteluun.

Animalian tavoitteita ja tulevia tapahtumia on mukava lähteä toteuttamaan tilanteessa, jossa perusasiat ovat kunnossa. Taloustilanne on tällä hetkellä melko hyvä: jäsenmaksut tuovat yli puolet varoistamme, ja jäsenmäärä on noussut ollen nyt noin 6000 jäsentä. Lisäksi olemme saaneet viime vuosina muutamia testamenttilahjoituksia.

Varallisuus heijastuu henkilöstömääriin. Vuonna 2006 Animaliassa oli töissä neljä henkilöä: toiminnanjohtaja, tiedottaja, talouspäällikkö ja projektikoordinaattori.

Nyt vakituisia työntekijöitä on kuusi: edellä mainittujen lisäksi eläinsuojeluasiantuntija, juuri aloittanut kampanja- ja koulutuspäällikkö sekä varainhankkija entisen projektikoordinaattorin sijaan. Vakituisten ohella meillä on määräaikaisia työntekijöitä ja harjoittelijoita: esimerkiksi juhlavuotta varten palkkasimme projektikoordinaattorin ja juhlavuoden kunniaksi julkaistavalle kirjalle ammattitaitoisen kirjoittajan.

Henkilöstö tarvitsee toimivat työtilat ja Animalia toimiston, jonne jokaisen kiinnostuneen on helppo poiketa.

Oman toimiston ostaminen oli aikanaan merkittävä askel yhdistykselle. Nyt toimiston vaihtaminen alkaa olla ajankohtaista, sillä Helsingin Alppilassa sijaitsevan toimiston kunto ei ole kovin hyvä. Yksi mahdollisuus olisi myydä nykyinen tila ja siirtyä vuokralle lähemmäksi Helsingin keskustaa. Vuokralla olossa on oma ennakoimattomuutensa, mutta se mahdollistaisi joustavan siirtymisen esimerkiksi tilojen käydessä pieneksi. Päätöksiä uuden toimitilan hankinnasta on tarkoitus tehdä ensi vuonna.

Henkilöstö, talous ja toimitilat muodostavat vapaaehtoistyön ohella perustan Animalian tavoitteiden edistämiselle – eläinten aseman parantamiselle yhteiskunnassamme. Lämmin kiitos kaikille toimintaamme tukeville!

Rauhallista joulua!

Paketti sisältää Säästä possu! -pipon, Säästä possu! -tiskirätin ja joulukortin.

Tilaa lahja maksamalla 15.12. mennessä lahjasumma 15 € (koriste, pinssi ja kortti) tai 25 € (pipo, tiskirätti ja kortti) tilillemme Nordea 101130-260629, IBAN: FI24 1011 3000 2606 29, SWIFT: NDEAFIHH ja kirjoittamalla viestiosaan POSSU, lahjansaajan nimi ja osoite.

Esimerkkiviesti: POSSU, Jaana Jäsen, Possulantie 3, 00100 Helsinki.

Lähetämme lahjansaajalle jouluaattoon 24.12. mennessä joulutervehdyksen sekä valitsemasi lahjapaketin.

Lisätietoja lahjan maksamisesta sekä toimittamisesta saat ottamalla yhteyttä tarja.balding@animalia.fi, p. (09) 720 65911.

Lisää eläinystävällisiä joululahjavinkkejä s. 31!

joulu unpunainen TitiMadamin sympaattiset possukoristeet Saatavana puisena, pinkkinä ja peilinä. 7 €

TitiMadamin kauniit lintukoristeet Saatavana puisena ja kultana. 7 €

Tilaa kerralla useampi ja säästät rahaa!

Kolme lintua tai kolme possua yhteensä 18 €

Tunnelmalliset joulukortit Valittavana komea koirakortti, talvinen peurakortti, söpö piirroskortti sekä reseptin sisältävä kaksiosainen herkkukortti. Herkkukortti 1 € (Sisältää kirjekuoren!)

Muut kortit 0,70 €

Pirteä Säästä Possu! -bambupipo Laadukkaassa ja ekologisessa bambupipossa vaaleanpunainen possu ja Animalia-logo.

Väri musta. 16 €

Jouluostoksille Animaliaan!

Tervetuloa tutustumaan tuotteisiimme myös paikan päälle.

Animalian toimisto on avoinna pidennetysti 20.–21.12. klo 10–19 osoitteessa Porvoonkatu 53, Helsinki.

Julhälsning från Animalias regeringen animalias år har varit händelserikt. Det gångna årets höjdpunkter var kampanjen för ett Finland utan pälsfarmer som stöddes av hundra kända personer och Säästä possu!-kampanjen (spara grisen) som genomfördes tillsammans med Finlands Djurskyddsföreningars förbund (SEY) för att förbättra grisarnas ställning.

Nästa år firar vi 50-års jubileum, något som kommer att synas som olika evenemang och publicering av festskriften. I början av året kommer vi även att satsa på att påverka i riksdagsvalen.

Djurskyddslagens totalreform närmar sig och lagen kräver märkbara förbättringar. Vi strävar till att få djurens och djurskyddets nuvarande läge till att bli ett samtalsämne, som även återspeglar sig i röstningsbeteendet. På hösten 2011 kommer vi speciellt att lägga fokus på konsumtion som en påverkningsmöjlighet. Var och en av oss gör dagliga beslut i butiker och på restauranger som inverkar på behandling av djuren.

Animalias mål och kommande evenemang är trevliga att genomdriva då verksamheten vilar på stadig grund. Det ekonomiska läget är för tillfället tämligen bra. Medlemsavgifterna hämtar in hälften av våra medel och antalet medlemmar har stigit så att det för tillfället är över 6000. Därtill har vi fått några testamentsgåvor under de senaste åren.

Tillgångarna reflekteras i personalmängden. År 2006 hade Animalia fyra anställda: verksamhetsledare, informatör, ekonomiansvarig och projektkoordinator. Nu är de fastanställda sex stycken. Förutom de ovannämnda har vi en djurskyddsspecialist, en nyss anställd kampanj- och utbildningschef samt en ansvarig för medelsanskaffning i stället för den tidigare projektkoordinatorn. Förutom de fastanställda har vi tidsbundna anställda och praktikanter: vi anställde t.ex. en projektkoordinator för jubileumsåret och en professionell skribent för att skriva jubileumsskriften.

Personalen behöver ett fungerade arbetsutrymme och Animalia behöver ett kontor dit var och en kan göra en avstickare. Upphandlingen av en egen lokal var i tiderna ett stort steg för föreningen. Eftersom utrymmet i Alphyddan börjar vara i dåligt skick, så börjar byte av lokal bli aktuellt. Ett alternativ är att sälja den nuvarande lokalen och flytta närmare Helsingfors centrum på hyra.

Att hyra lokal innebär vissa oförutsebarheter men möjliggör samtidigt en smidigare omflyttning om utrymmen blir för trånga i framtiden. Beslut om den nya verksamhetslokalen är planerad att fattas nästa år.

Personal, ekonomi och lokal utgör vid sidan om frivilligarbetet grunden för främjandet av Animalias mål – att förbättra djurens ställning i vårt samhälle. Ett varmt tack till alla som stöder vår verksamhet! Fridfull jul!

Tuomas Naakka, Animalias ordförande Käännös: Henrica Koskenranta

4 /2 0 1 0

11

teksti ja kuvat laura uotila

Jokainen häkki on linnuille liian pieni Kirkkaat lintujen äänet täyttävät valoisan kerrostaloasunnon. Huoneita koristavat monenlaiset oksat, kiipeilytelineet, narut, pesäkolot ja suuret, avoinna olevat häkit. Kauniaislaisessa asunnossa elää 10 undulaattia, kaksi liekkiparatiisikaijaa, kaksi maakilpikonnaa sekä kuvataiteilija Beryl Furman.

Asunto on selvästi paikka, jossa asutaan eläinten ehdoilla – niin pitkälle kuin se vain on mahdollista.

12

4 / 2010

”Minulta kysytään usein, miten voin keskittyä työhöni, kun linnut metelöivät niin kovasti. Vastaan, että jos minulla olisi jokin eläin hiljaa pienessä häkissä, en todellakaan voisi keskittyä!”

beryl furman otti ensimmäiset undu-

laatit luokseen pari vuotta sitten. Undulaatit tulivat puolivahingossa, kun Furman tunsi sääliä seuratessaan niiden elämää edellisen kodin mitättömän pienessä häkissä. Undulaattipariskunta ei jäänyt yksin, sillä Furman alkoi ottaa hoiviinsa myös muita huonosti pidettyjä lintuja. Vaikka linnut saavat olla aina vapaina suuressa huoneistossa, on niillä käytössään myös avoimia häkkejä, jotka toimivat lintujen turvapaikkoina. ”Pyrin kontrolloimaan lintuja mahdollisimman vähän ja annan niiden itse päättää missä milloinkin ovat, syövät ja nukkuvat”, Beryl Furman kertoo.

Linnut tarvitsevat parven Harvoin tapaa yhtä aktiivisia ja touhukkaita undulaatteja kuin Beryl Furmanin luona asuvat linnut. Yksi undulaatti kurkkii laatikosta, jota se pitää pesänään, toinen askartelee seinään kiinnitetyn pahvilaatikon kimpussa, kolmas taiteilee katosta roikkuvassa pahviputkessa. Vuoronperään linnut suhahtelevat huoneiden poikki ja vaihtavat oleskelupaikkoja.

Luonnossa undulaatit elävät tuhansien lintujen parvissa. Furmanin mielestä myös ihmisen hoivissa oleville parvilinnuille on mahdollistettava parvessa eläminen: ”Jo tarve kilpalaulantaan vaatii useamman koiraslinnun. Mielestäni ei ole hyväksyttävää ottaa vain yhtä tai kahta lintua siksi, että ne kesyyntyisivät paremmin”, Furman kritisoi.

Välillä linnut kaipaavat kuitenkin myös yksinoloa, sillä undulaatit haluavat hioa laulutaitojaan paikassa, jossa ne kuulevat vain oman äänensä.

Furman työskentelee kotona ja voisikin helposti ajatella, että taiteilija tarvitsee rauhaa työskentelyn ajaksi. ”Minulta kysytään usein, miten voin keskittyä työhöni, kun linnut metelöivät niin kovasti.

Vastaan, että jos minulla olisi jokin eläin

hiljaa pienessä häkissä, en todellakaan voisi keskittyä!”

Eläinkauppojen toimintaa muutettava Yleinen suhtautumistapa lemmikin hankintaan on yhä se, että hankitaan eläin sen mukaan, mikä sattuu miellyttämään uutta omistajaa. Lähtökohdan tulisi Beryl Furmanin mukaan olla kuitenkin eläimen tarpeissa. Jokaisen lemmikinomistajan tulisi Furmanin mielestä miettiä jo ennen eläimen hankintaa, mitä kyseinen eläin tarvitsee ja kuinka sen elämästä saisi mielekästä. ”Asioita tulee ajatella eläimen perspektiivistä. Ellei hyvän elämän tarjoamiseen ole mahdollisuuksia, ei eläintä saa hankkia. Pelkästään minimivaatimukset täyttävä hoito ei riitä”, Furman vaatii. ”Mikäli lintujen pitäminen lemmikkinä pysyy sallittuna, tulisi linnun omistajan miettiä kaikkia keinoja eläimen hyvinvoinnin takaamiseksi ja tarjota sille mahdollisuudet luontaisten käyttäytymismallien toteuttamiseen, kuten lentämiseen, sosiaalisuuteen, virikkeellisyyteen ja rauhaan.

Lailla tulisi kuitenkin kieltää lintujen pitäminen ikkunattomissa tiloissa, kuten varastoissa tai autotalleissa, joita nykyisin pidetään varsin kelvollisina pitopaikkoina.”

Lemmikkilinnuista suuri osa myydään eläinkaupoista. SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto on luomassa eläinkaupoille sertifikaattia, jossa mm. rajattaisiin eläinten sallittu kaupassapitoaika kahteen kuukauteen sekä muutoinkin asetettaisiin tietyt vaatimukset eläinten olosuhteille ja myyntiehdoille kaupoissa. ”Sertifikaatti olisi hyvä askel parempaan, sillä tällä hetkellä linnut saattavat virua kaupoissa vuosia. Periaatteellisesti en kuitenkaan hyväksy eläinten pitämistä kaupoissa lainkaan”, Furman toteaa.

Lemmikitkin kaipaavat vaihtelua Käytännössä lemmikkilintujen elämän-

laatua voi parantaa varsin monin tavoin, vaikka linnut eivät aina voisikaan olla vapaina asunnossa. ”Osta suurin häkki minkä löydät, ja sisusta se monipuolisesti. Esimerkiksi oksien tulee olla eri paksuisia, jotta lintujen jalat saavat harjoitusta. Myös hieman keinuvat oksat ovat hyviä lintujen tasapainoilua varten. Ja tietenkin lintujen tulee päästä häkistä pois niin usein kuin mahdollista”, Beryl Furman neuvoo.

Furmanin linnut saavat halutessaan viettää aikaa varhaiskeväästä myöhäissyksyyn myös lasitetulla parvekkeella. Linnut ovat oppineet varomaan ikkunoita, kun ne on niihin vähitellen totutettu. Myöskään tuuletusikkunat eivät ole vaaraksi, kunhan ne verkottaa. Raitis ilma ja ulkomaailman äänet ovat tärkeitä, mutta vetoa on silti varottava. ”Eläimet tarvitsevat haju-, valaistus-, kosteus- ja liikevaihteluita.

Parvekkeella oleskelu kesäaikaan tuo linnuille juuri tätä”, Furman selventää.

Beryl Furman ei pidä itseään lintuharrastajana tai -asiantuntijana. Enimmäkseen hän on pyrkinyt parantamaan lintujensa hyvinvointia miettimällä, mitä linnut tekisivät luonnossa ja mistä ne selvästi nauttivat. ”En koe itseäni etuoikeutetuksi, vaikka minulla on hyvät edellytykset lintujen pitämiselle. Katsoessani lintujani usein mietin, mitä ihmettä ne tekevät ihmisasunnossa. Koen kuitenkin velvollisuudekseni ottaa hoiviini huonommissa oloissa eläviä lintuja. En pysty tarjoamaan niille niiden tarpeita tyydyttävää vapautta, mutta kuitenkin parempaa kuin yksinäisen elämän pienessä häkissä.”

Yksi lajityyppilliseen elämään kuuluva asia jää näiden lintujen elämästä kuitenkin aina pois: Furman ei anna lintujensa hautoa munista poikasia, vaan vaihtaa kaikki munat muovisiin, koska hänen mielestään ei ole oikein kasvattaa maailmaan lisää vankeudessa eläviä eläimiä.

4 /2 0 1 0

13

Eläinyksilöt kantavat jalostuksen seuraukset teksti laura uotila kuvat istockphoto

Koira on ihmisen pitkäaikaisin eläinseuralainen. Koiran ja ihmisen yhteiselon voidaan katsoa alkaneen yli 10 000 vuotta sitten. Vuosituhansia koirat kulkivat ihmisten mukana, ja hiljalleen erityyppisiä koiria ryhdyttiin hyödyntämään erilaisissa tehtävissä. Varsinainen suunnitelmallinen koiranjalostus alkoi 1800-luvun lopussa. kansainvälinen kennelliitto FCI on

tunnustanut satoja koirarotuja, joista Suomessa rekisteröidään vuosittain yli

14

4 / 2010

kolmensadan eri rodun yksilöitä. Varsinainen rotujalostus alkoi koiranäyttelyiden myötä: näyttelyitä varten tarvittiin koirille rotumääritelmät, joihin yksilöitä voitiin verrata.

Parhaiten rotumääritelmän täyttäneet yksilöt palkittiin ja niillä teetettiin pentuja. Vanhempien ominaisuudet siirtyivät pentuihin, ja rotujen yksilöt alkoivat muistuttaa toisiaan yhä voima k k aa m m i n .

Rotumääritelmien seuraaminen

vei kuitenkin lopulta äärimmäisiin piirteisiin: kun määritelmään oli kirjattu, että koiralla on oltava mahdollisimman lyhyt kuono tai mahdollisimman voimakkaat kulmaukset, alkoivat rotujen yksilöt muuttua yhä liioitellummiksi.

Kun henki ei kulje Rodunjalostuksen seuraukset ovat jääneet eläinyksilöiden kannettaviksi. Vaikeimpia rotuominaisuuksia voidaan pitää eläinsuojelullisesti kyseenalaisina, sillä ne voivat aiheuttaa eläimelle jatkuvaa kipua, kutinaa tai muita hyvinvointia heikentäviä ongelmia. Ihmisillä tuntuu olevan ikävän kova tarve hankkia ja hoivata kroonisesti sairaita eläimiä. Esimerkiksi lyhytkuonoiset ranskanbulldogit ja mopsit ovat suositumpia kuin koskaan, vaikka ”suloinen” tuhina kertoo ainoastaan vaikeuksista hengityksessä.

Ahtautuneet hengitystiet ja niiden aiheuttamat hengitysvaikeudet alentavat niistä kärsivien yksilöiden hyvinvointia huomattavasti. Jalostuksella kuonon pituutta on fyysisesti lyhennetty, mutta samaan aikaan kuonon sisällä olevat kitalaki ja nenätiehyet ovat jääneet ennalleen. Onkin selvää, ettei kasaanpai-

Lyhytkuonoiset ranskanbulldogit ja mopsit ovat suositumpia kuin koskaan, vaikka ”suloinen” tuhina kertoo ainoastaan vaikeuksista hengityksessä.

nuneilla hengityselimillä pysty hengittämään läheskään niin hyvin kuin pitäisi. Esimerkiksi englanninbulldogeilla on usein vain kolmasosa normaalista henkitorvesta käytössä, eli ne saavat happea vain kolmasosan siitä mitä on tarkoitus.

Jalostuksella on saatu aikaan muitakin potentiaalisesti koirille haitallisia rakennetyyppejä, kuten lyhyet jalat, jotka aiheuttavat selkäsairauksia, suuret ja painavat korvat, jotka vievät helposti krooniseen korvatulehduskierteeseen, länkisääret, yli- tai kulmautuneet raajat, löysä, poimuinen ja helposti tulehtuva iho, ulkonevat silmät, liian suuri massa, liian kapea kallo jne. Lista on pitkä.

Suomen Kennelliitto on alkanut ottaa onkeensa koirien jalostuksen ongelmista ja valmistelee uutta jalostusstrategiaa, jolla pyritään ohjaamaan koirarotuja terveemmälle pohjalle. Moni koirarotu ei kuitenkaan pysty enää edes lisääntymään luonnollisesti: jos luonnollisen astumisen ja synnyttämisen vaatimus lisättäisiin

kasvatusehtoihin, loppuisi usean vaikeista terveysongelmista kärsivän koirarodun kasvatus kokonaan. Keinosiemennykset ja keisarinleikkaukset ovat näillä roduilla arkipäivää, mitä rodun harrastajien piirissä ei edes juuri kyseenalaisteta.

Perinnölliset sairaudet yleistyvät Tiukkalinjainen rodunjalostus on johtanut koirarotujen geneettisen perimän voimakkaaseen kaventumiseen. Kapea geenipohja altistaa useille perinnöllisille sairauksille, kuten allergioille ja autoimmuunisairauksille.

Osalle roduista erilaiset allergiat ovat jo niin tyypillisiä sairauksia, että rodut tuskin pysyisivät elinvoimaisina ilman erikoisdieettivalmisteita.

4 /2 0 1 0

15

Tiettyjen rotujen yksilöiden keskimääräinen elinikä jää nykyään alhaiseksi.

Ei voine pitää kovin terveenä rotua, jonka yksilöt saavuttavat vain noin seitsemän vuoden iän: normaalisti koiran voi olettaa elävän reippaasti yli kymmenvuotiaaksi.

Jalostus on vaikuttanut myös koirarotujen luonteeseen. Ulkonäköön painottunut kasvatus on jättänyt luonteen usein sivuseikaksi, ja normaalielämään liian arat, terävät, vilkkaat tai hermostuneet yksilöt ovat päässeet jatkamaan sukuaan. Eläimen luonne on kuitenkin koiranomistajan kannalta oikeastaan se tärkein ominaisuus – eikä kaikkea pelkäävä koirakaan voi tuntea oloaan kovin onnelliseksi.

Jalostus vaikuttaa myös muihin eläimiin Koirat eivät ole ainoita lemmikkieläimiä, jotka ovat saaneet osansa ihmisten luomisvimmasta. Kissojen jalostus seuraa

perässä: lyhytkuonoiset persilaiset kärsivät hengitysvaikeuksista yhtälailla kuin lyhytkuonoiset koirat, ja mutaatiojalostuksella on saatu aikaan myös kissarotuja, joilla ei ole karvaa tai joilla on vain lyhyet töppöjalat. Isokokoisilla kissoilla on alkanut esiintyä lonkkavikoja, aivan kuten koirillakin. Myös esimerkiksi sydänsairaudet ja allergiat ovat yleistyneet selvästi tietyissä kissaroduissa.

Jalostus on tuonut erikoisia piirteitä myös muihin eläimiin: äärimmäisen pitkäkarvaiset tai täysin karvattomat marsut, pienet kääpiökanit ja valtavat jättikanit, kiharakarvaiset rotat ja muut erikoisuudet ovat muotoja, jotka ovat muotoutuneet ihmisten jalostusvalintojen seurauksina. Osa ominaisuuksista voi heikentää eläimen elämänlaatua merkittävästi, kuten esimerkiksi pitkä ja pehmeä turkki, jos lemmikkiä ei hoideta asianmukaisesti.

Jos luonnollisen astumisen ja synnyttämisen vaatimus lisättäisiin kasvatusehtoihin, loppuisi usean vaikeista terveysongelmista kärsivän koirarodun kasvatus kokonaan.

Koira on tutkijan paras ystävä Rotujalostuksen aiheuttama geneettinen kaventuminen on avannut tutkijoille varsinaisen aarreaitan: koirien geenejä tutkimalla on löydetty jo useita sairauksiin liittyviä geenejä, joita on voitu hyödyntää suoraan ihmisten sairauksien tutkimisessa.

Koirien tutkiminen on huomattavasti nopeampaa kuin ihmisten, koska tietyt sairaudet esiintyvät yleisesti tietyilla koiraroduilla. Esimerkiksi karvattomia koirarotuja tutkimalla on löydetty kehityshäiriöitä aiheuttava geeni, joka ilmenee karvattomuutena ja luustoja hammasvikoina sekä koirilla että ihmisillä. Myös erilaisia luonteeseen vaikuttavia geenejä kartoitetaan koirista.

Koirien geneettinen tutkimus on myös eräänlainen vaihtoehto eläinkokeille: DNA-näytteet otetaan tavallisista lemmikkikoirista, eikä erillistä koe-eläinten kasvatusta tarvita.

Lisätietoja: www.koirangeenit.fi

16

4 / 2010

Kirjavinkit Karjatonpaisti ja muita perinneruokia kirja Herne rokkaa -herneruokakirjan kirjoittaneen Jere Niemisen uusi keittokirja todistaa, etteivät perinneruoat kuulu vain lihansyöjien ruokapöytään. Kirjan 78 reseptiä sisältävät vegaaniset versiot muun muassa tutuista lindströminpihveistä ja palapaistista, unohtamatta suomalaiseen keittiöön kotiutuneita pizzoja ja hampurilaisia. Makeannälkäiselle kirja tarjoaa ohjeet esimerkiksi lättyjen tai mokkapalojen pyöräyttämiseen.

Kirja palauttaa usein eksoottisempien ruokien pariin paenneen kasvissyöjän kotimaisten makujen maailmaan huolehtien myös keittiön paluumuuttajan proteiinintarpeesta: reseptit on jaoteltu soija-, tofu-, seitan- ja palkokasviruokiin, jotka ovat kasvissyöjän tärkeimmät proteiininlähteet.

Paljon erilaisia pihvi- ja pyörykkäohjeita sisältävässä teoksessa on myös kiitettävästi erilaisia vinkkejä siitä, kuinka saada pihvi pysymään muodossaan ilman kananmunaa.

Kauniin murretuilla sävyillä väritetyssä kirjassa reseptit on kuvitettu rohkeasti suurilla kuvilla, joista osa tosin on hieman tummia ja suttuisia. Kokkaus Vegaanin kotiruokakirja kourassa sujuu sutjakkaasti, joskin vähemmän hellan ääressä viihtyvä testaaja meni muutaman kerran ymmälleen esimerkiksi margariinin vaihduttua rypsiöljyksi kesken ohjeen. Muuten toimiva kokonaisuus olisi kaivannut ehkä vielä pientä vii- Nieminen Jere: Vegaanin kotiruokakirja. lausta, sillä jokunen harmillinen painovirhe- Moreeni, 2010. 168 s. paholainen tuntui lipsahtaneen mukaan. vera liinasaari

Sikaa silmästä silmään maahenki

Hulsen Jan, Scheepens Kees: Sikahavaintoja – Katso, mieti ja toimi. Agria, 2010.

99 s. (Suom. Harri Äijö)

kirja Eläinten kanssa työskentelevä tarvitsee hyvän havainnointitaidon, jotta ongelmat eläinten hyvinvoinnissa voidaan huomata ajoissa. Siinä vaiheessa, kun ongelmat ovat kenen tahansa huomattavissa, on tilanne päässyt jo liian pitkälle.

Sikahavaintoja on huomiokykyä terästävä opas sikojen hoitajille. Opas kuvailee havainnollisesti ja esimerkkien kautta hyvinkin pieniä merkkejä, joita seuraamalla voi syntymässä olevat ongelmat havaita ajoissa.

Runsaat kuvat ja havainnointitehtävät lisäävät oppaan käytännönläheisyyttä.

Kirja lähestyy sikaa käytännöllisesti ja elinkeinon näkökulmasta, joten mitään radikaaleja muutosehdotuksia nykyisiin sianhoidon käytäntöihin ei esitetä. Opas on kuitenkin mielenkiintoinen katsaus paitsi sian käyttäytymiseen tuotanto-olosuhteissa, myös erilaisiin sianhoidon toimenpiteisiin. laura uotila

Eläimet autiotaloissa Fagerström Kai, Rasa Risto, Willamo Heikki: Viimeiset vieraat. Maahenki, 2010. 152 s.

kirja Heikki Willamo ja Kai Fagerström ovat kameroineen seuranneet autiotalojen uudisasukkaita – eläimiä, jotka ovat hiipuneiden liesien kupeesta löytäneet kodin itselleen. Vaikka viimeisten asukkaiden henki leijuu vielä haikeana rakenteissa ja tavaroissa, uudet äänet täyttävät jo taloja: nurkassa rapisee, lattialankkujen alta kuuluu nopeatahtista tassutusta.

Willamon ja Fagerströmin lumoavissa kuvissa autiotalot täyttyvät eri vuodenaikoina muun muassa supikoirista, ketuista, mäyristä, linnuista ja hiiristä.

Pöllöt muistuttavat pjiee-vihellyksillään katoavasta kansanperinteestä ja kirjoittaja unohtuu välillä kuusen rosoista runkoa vasten istumaan: Heikki Willamo pui teksteissään suomalaisen katoavaa suhdetta luontoon lapsuuttaan muistellen. Willamon tekstiin limittyvät Risto Rasan valloittavat runot.

Kirja kuvaa sadunomaisesti suomalaisen eläinmaailman monimuotoisuutta ja luonnon rauhaa. Talot ovat autioituneet, mutta elämä niiden ympärillä ja sisällä jatkuu. kia herold

4 /2 0 1 0

17

Animalia testaa

Kasviperäiset maitojuomat

teksti minna hjort

Tuote kallein suosikki valmistettu suomessa

eläinystävällisellä kuluttajalla on mistä valita, sillä vaihtoehtomaidoista on nykyään runsaudenpulaa. Pienistäkin elintarvikeliikkeistä löytyy yleensä soijaja kauramaitoa, suuremmista erilaisia soija-, kaura- ja riisimaitoja usealta eri valmistajalta. Tarjolla on sekä vitaminoituja ja kalsiumilla täydennettyjä että luomuvaihtoehtoja, mausteilla ja ilman.

edullisin Makea maistui Reilun voiton testissä vei uusi tulokas, Keijun soijajuoma, jota kehuttiin raikkaaksi ja neutraaliksi janojuomaksi. Hinta-laatusuhteestaan kehuja saivat Rainbow’n tuotteet, jotka olivat testin edullisimpia, hyvänmakuisia ja täydennetty vegaaneille tärkeillä vitamiineilla ja kivennäisaineilla. Kaiken kaikkiaan makeat, vaniljaiset juomat maistuivat raadille paremmin kuin maustamattomat, ja soijajuomat pesivät kaura- ja riisijuomat.

Joulupuuroon ja kahvin sekaan Kasvimaidot ovat paitsi eläin- ja ilmastoystävällinen myös kolesteroliton ja laktoositon vaihtoehto lehmänmaidolle.

Kasvimaidot sopivat juotavaksi sellaisenaan sekä ruuanlaittoon, vaikkapa näin joulun alla riisipuuroon, johon raati suosittelee valitsemaan juoman sen mukaan, pitääkö makeasta vai suolaisesta puurosta. Kahvin seassa kasvimaidot saattavat joskus juoksettua, mutta makuun se ei vaikuta. Juoksettumista voi yrittää välttää kaatamalla mukiin ensin kasvimaitoa ja vasta tämän jälkeen kahvia. Testiryhmä ei kahvitellessaan tosin onnistunut juoksettamaan yhtäkään juomaa, vaikka ne kaadettiin kahvin sekaan.

Testin juomat ostettiin helsinkiläisistä S- ja K-supermarketeista syyskuussa, ja niiden hinnat saattavat vaihdella myymälöittäin.

energiapitoisin

edullisin

valmistettu suomessa

kallein valmistettu suomessa testin haviajaä

18

4 / 2010

Raadin kommentit

Keijun soijajuoma Pisteet: 4,2 / 5 Hinta: 2,7 €/litra Vitamiini- ja kivennäislisät: kalsium, D2

”Hyvää janojuomaksi.” ”Ei liian makea.” ”Lehmänmaitomainen.”

GoGreenin soijajuoma vanilja + kalsium Pisteet: 3,8 / 5 Hinta: 2,1 €/litra Vitamiini- ja kivennäislisät: kalsium

”Vaniljainen, vähän pähkinäinen.” ”Jäätelön makuinen.”

Rainbow’n soijajuoma Pisteet: 3,7 / 5 Hinta: 1,5 €/litra Vitamiini- ja kivennäislisät: kalsium, E, B2, B12

”Nam! Makean täyteläinen.” ”Aika äitelä.” ”Vaniljainen.”

Alpro Natural Pisteet: 3,0 / 5 Hinta: 2,1 €/litra Vitamiini- ja kivennäislisät: kalsium, B2, B12, D2

”Loistokoostumus.” ”Perussettiä.” ”Maitomainen, hyvä juoma.”

GoGreenin riisijuoma Pisteet: 3,0 / 5 Hinta: 2,5 €/litra Vitamiini- ja kivennäislisät: luomu, ei lisättyä sokeria

”Laiha, rakeinen.” ”Keinotekoisen makea.”

Rainbow’n kaurajuoma Pisteet: 2,8 / 5 Hinta: 1,5 €/litra Vitamiini- ja kivennäislisät: kalsium, E, B6, B2, A, B9, B12, D2, ei lisättyä sokeria

”Pahvinen, laihahko.” ”Mennee murojen kanssa.”

Oatlyn kaurajuoma Pisteet: 2,3 / 5 Hinta: 2,2 €/litra Vitamiini- ja kivennäislisät: luomu, ei lisättyä sokeria

”Neutraalein kaurajuoma.” ”Kaurapuuron makuinen.”

Pirkan soijajuoma Pisteet: 1,7 / 5 Hinta: 1,9 €/litra Vitamiini- ja kivennäislisät: kalsium, ei lisättyä sokeria

”Mauton ja rakeinen, en joisi.” ”Maistuu raa’alle soijalle.”

Keijun riisijuoma Pisteet: 1,7 / 5 Hinta: 2,7 €/litra Vitamiini- ja kivennäislisät: kalsium, D2, ei lisättyä sokeria

”Kuin makeaa riisinkeitinvettä.” ”Ilahduttavan kirkas väri.”

Hupia uuden oppimisesta – Rangaistuksiin perustuvat eläinten koulutusmenetelmät olisi jo syytä unohtaa

Äänimerkki vahvistaa käytöstä Bob Bailey on yhdysvaltalainen eläinkouluttaja, joka on tehnyt uraa uurtavaa työtä modernin eläinkoulutuksen kehittämisessä. Hän vieraili elokuussa Suomessa kertomassa työstään ja koulutusmetodeistaan. Baileyn koulutustekniikka eli operantti ehdollistuminen tunnetaan kansankielellä nimellä naksutinkoulutus. Mene-

telmän perusajatus on, että eläin ehdollistetaan tiettyyn ääneen ja sitä seuraavaan palkkioon. Kun ääni ja palkinto ovat assosioituneet eläimen päässä yhtenäiseksi ketjuksi, yhdistää se äänimerkin siihen käytökseen, mitä se sillä hetkellä tekee.

Koska äänimerkistä seuraa palkkio, alkaa eläin tarjota tätä äänimerkkiä tuottavaa käytöstä yhä useammin. Eläimen käytös muokkautuu silloin toivottuun suuntaan hyvinkin nopeasti. Naksutinkoulutuksessa eläintä ei koskaan pakoteta mihinkään, vaan se saa itse ratkaista, mistä toiminnasta se saa palkkion. Erityisen paljon naksutinkoulutusta on käytetty eläinten kaupallisessa koulutuksessa sekä mm. USA:n armeijan käyttämien eläinten kouluttamisessa, mutta tehokkaan metodin ovat viime vuosina omaksuneet myös tavalliset eläinten omistajat.

Eläinten kannalta naksutinkoulutuksen yleistyminen on positiivinen ilmiö: sen avulla on koulutettu jo esimerkiksi Hollannin valtion poliisikoirat, vaikka perinteisesti yhä uskotaan, ettei virkakoiria pystytä kouluttamaan vain operanttia ehdollistumista käyttämällä. Operant-

ti ehdollistuminen toimii kuitenkin lajista riippumatta. Menetelmää voidaan soveltaa niin luonnonvaraisiin kuin kotieläimiinkin ja metodi toimii tehokkaasti myös ihmisten opettamisessa.

Miksi rangaistukset eivät ole hyväksyttäviä?

Eläinsuojelijalle on yleensä itsestään selvää, ettei eläinten kouluttaminen rangaistuksiin perustuen voi olla oikein. Pahimmillaan rangaistukset johtavat opittuun avuttomuuteen, joka tarkoittaa tilaa, jossa eläin ei uskalla tehdä enää mitään oma-aloitteista.

Eläimet ovat myös tehokkaita yleistämään rangaistukset: eläin voi alkaa pelkäämään omistajaansa tai paikkaa, jossa epämiellyttävä tapahtuma on sattunut, eikä suinkaan yhdistä rangaistusta käytökseen, josta sitä on haluttu huomauttaa.

Huomattavasti parempi vaihtoehto ei-toivotun käytöksen korjaamiseen onkin halutun käytöksen vahvistaminen: oikea-aikainen palkitseminen on paitsi tehokas opettamiskeino, myös sekä eläimen että sen kouluttajan kannalta hauska ja aktivoiva tapa oppia uutta. laura uotila

laura uotila

eläinten kouluttaminen on helppoa – tai sitten ei. Eläin itse ei tarvitse kouluttamalla opetettavia taitoja, osaavathan ne jo luonnostaan sen mitä ne selvitäkseen tarvitsevat. Mutta koska lemmikit joutuvat elämään niille itselleen epätyypillisessä ympäristössä, voi uuden oppiminen tuoda eläimille vaihtelua muuten usein tylsään arkeen sekä helpottaa eläimen sopeutumista ympäristöön ja sen asettamiin vaatimuksiin.

Useat eläinten koulutusmetodit pohjautuvat yhä eläimiin kohdistuvaan pakottamiseen ja jopa väkivaltaan. Näin ei kuitenkaan koskaan saisi olla, vaan kouluttamisen tulee tapahtua eläimen ehdoilla ja siten, että eläinkin pitää toiminnasta.

4 /2 0 1 0

19

Kenell채 on oikeus? teksti tanja eskola kuva istockphoto

Onko lemmikki objekti, vai oman el채m채ns채 subjekti?

20

4 / 2010

Ihmisillä ei ole käyttöoikeuksia eläimiin, vaan aktiivisia velvollisuuksia toimia sen puolesta, että eläinten yksilöarvo ja oikeudet toteutuvat.

”mikä erottaa naalin puudelista?”, kysyttiin Animalian Turkistarhaton Suomi 2025 -kampanjan mainoksessa toukokuussa.

Naaleista tehdään turkkeja, kuului vastaus. Turkistarhaus on helppo tuomita sanomalla, ettei rahanteko raakalaismaisella eläinten hyväksikäytöllä ole moraalisesti hyväksyttävää, tai että turkiseläimilläkin on sisäsyntyinen arvonsa eikä niitä tulisi pitää välineinä päämäärien saavuttamiseksi. Mutta miten turkistarha eroaa koiranpentutehtaasta? Ja eikö tarkemmin ajateltuna sekä minkin että mopsin elämäntehtävä ole miellyttää ihmistä, yhden turkillaan, toisen seurallaan? eläinoikeusaatteen mukaan jokainen eläin ansaitsee tulla kohdelluksi tuntevana yksilönä riippumatta siitä, mihin luokkaan ihminen on sen lokeroinut. Radikaaleimmat eläinoikeusaktivistit vaativat totaalista eläinten käytön lopettamista kaikissa sellaisissa tuotantomuodoissa, jotka voidaan ymmärtää hyväksikäytöksi ihmisen toimesta.

Tarkasti määriteltynä tämä tarkoittaa myös lemmikkieläimen omistamista, sillä eiväthän lemmikitkään kykene toteuttamaan itseään luonnollisesti, vaan ovat riippuvaisia ihmisestä ja ihmisen valinnoista. vaikka lemmikkien pitäminen lisää yleensä ymmärrystä ja empatiaa kaikkia eläinlajeja kohtaan, synnyttää se väistämättä myös ristiriitaisia ajatuksia siitä, miten äärimmäisellä tavalla eri eläinten kohtelu riippuu käyttämistämme luokitteluista. Otetaan esimerkiksi seura- ja koe-eläimet: Suurin osa meistä ymmärtää, että lemmikkimarsu tai koira kykenee tuntemaan kipua. Jos moraalinen oikeudentajumme estää meitä aiheuttamasta tuskaa omalle lemmikillemme, kuinka me voim-

me sallia sen tuottamisen koe-eläinlaboratoriossa asuvalle saman lajin edustajalle? lemmikkieläinten kasvatus ja myynti on rahakasta liiketoimintaa, jossa eläinten arvo nähdään lähinnä taloudellisena, mikä ei poikkea eläinten hyväksikäyttöön perustuvan eläintuotannon, kuten esimerkiksi turkistarhauksen, perusideasta. Ja kun koiranpentujen hinnat pyörivät rodusta riippuen sadoissa, jopa tuhansissa euroissa, pimeät markkinat kukoistavat.

Pahimmissa koiran- tai kissanpentutehtaissa eläinten olotkin ovat kuljetushäkeistä kyhätyissä keskitysleireissä turkiseläinten oloja vastaavat. Samaan aikaan eläinsuojeluyhdistyksissä ja löytöeläinhoitoloissa surraan hylättyjen ja huostaanotettujen lemmikkien kohtaloa ja kamppaillaan eläinten uudelleensijoituksen edessä: koska resurssit ovat rajalliset, moni elämä päättyy ennen aikojaan. parhaimmillaan lemmikin ja sen omistajan yhteiselo tapahtuu symbioosissa, josta molemmat osapuolet hyötyvät, mutta jossa ennen kaikkea eläimellä on mahdollisuus elää ja käyttäytyä sekä lajilleen että rodulleen tyypillisellä tavalla.

Hankittaessa eläintä ihmistä varten, riski siitä, että eläimen tarpeet ja niiden toteuttaminen jäävät toissijaisiksi, on silti aina olemassa: vaatiihan lemmikin pito poikkeuksetta rajoitteiden asettamista eläimen vapaudelle jo sen oman turvallisuuden tähden. Sen lisäksi, että lemmikit ovat sidottuja elämään kodeissamme tai niiden välittömässä läheisyydessä, jossa niiden oletetaan tottelevan käskyjämme, on niiden syöminen, juominen, liikkuminen ja jopa tarpeiden tekeminen rajoitettu toimestamme. Lemmikin inten-

siivinen riippuvuussuhde omistajaansa kaventaa sen vapautta näin osin jopa turkis- tai tuotantoeläimen vapautta olemattomammaksi altistaen sen lisäksi kaltoinkohtelulle. tilastot kertovat, että tuotantoeläimiä laiminlyödään yleisimmin antamalla niille liian vähän ruokaa, liian vähän virikkeitä tai pitämällä niitä likaisissa oloissa tai sairaana. Lemmikit päätyvät perheenjäseninä pahimmillaan edellisten lisäksi osallisiksi ihmisten keskinäisistä välienselvittelyistä: eläinsuojelurikoksia tutkineen asianajajan mukaan lemmikit joutuvat yhä useammin sijaiskärsijöiksi ihmisten riidellessä, jolloin niitä kohdellaan väkivaltaisesti kostoksi toiselle ihmiselle tai harkitsemattomasti, humalaisena tekona. Viime kuussa julki tullutta tapausta, jossa helsinkiläismies heitti puolisonsa kaksi koiraa alas kolmannen kerroksen parvekkeelta lakimies pitää valitettavana, muttei ainutlaatuisena, sillä hän muistaa kuusi samantyyppistä parveketapausta. Oman lukunsa muodostavat kovempikouraiset koiriensa kouluttajat ja eläinten rääkkäämisestä tyydytystä saavat sadistit, joille oma ja tai tuntematon lemmikki on helppo kohde purkaa aggressioita. rakkaudesta eläinseuralaisiimme, me emme saa unohtaa luomamme lemmikkiinstituution nurjaa puolta. Eikä lemmikkilokero anna oikeutta arvottaa sen ulkopuolelle jääviä eläimiä vähäisemmiksi: ihmisillä ei ole käyttöoikeuksia eläimiin, vaan aktiivisia velvollisuuksia toimia sen puolesta, että eläinten yksilöarvo ja oikeudet toteutuvat. Yksikään eläin ei saisi olla väline, vaan oman elämänsä subjekti, jolle oma elämä ja hyvinvointi ovat päämääriä.

4 /2 0 1 0

21

kuvat: pauliina tuomivaara

Eläimet terapeutteina Suomessa eläinavusteinen terapia on vasta lapsenkengissä, mutta muualla maailmalla esimerkiksi koirien terapeuttinen käyttö on yleistä ja tunnustettua. Eläinavusteisen terapian tavoitteena on ihmisten auttaminen, mutta myös terapiaeläimen hyvinvointi on huomioitava. Terapiaeläimeltä vaaditaan hyviä hermoja ja ihmisen läheisyydestä pitävää luonnetta, jotta yllättävätkään tilanteet terapian aikana eivät aiheuta sille hämmennystä. lastenpsykiatrian erikoislääkäri ja lasten ja nuorten psykoterapeutti Kaija Ikäheimo on omassa työssään kohta kahden vuoden ajan hyödyntänyt koira-avusteista terapiaa ja todennut tämän terapiamuodon hyödyt. ”Saan selvää lisähyötyä koiran mukanaolosta. Koira helpottaa ja nopeuttaa joskus teemojen esilletuloa.”

Myös hevosavusteisessa terapiassa Ikäheimo näkee selkeän hyödyn erityisesti niissä tilanteissa, joissa muun tyyppinen perinteisempi terapia ei olisi tuottanut vastaavia tuloksia.

Jatkuvasti lisääntyvä tutkimus eläinavusteisesta terapiasta tukee käsitystä, jonka mukaan eläinten käytöllä ihmisten hoitamisessa on myönteinen vaikutus hoitotuloksiin. On tutkittu, että esimerkiksi lapsen ollessa ihokontaktissa turvalliseksi kokemansa eläimen kanssa, kasvaa lapsen oksitosiinihormonipitoisuus. Pitoisuuden kasvaessa ahdistus vähenee ja turvallisuuden tunne lisääntyy. Tämän seurauksena vuorovaikutustaidot paranevat ja kyky tulkita sosiaalisia vihjeitä helpottuu, sillä oksitosiini edistää turvallista kiintymyssuhdetta ja kykyä vuorovaikutukseen sekä vähentää stressiä. Oksitosiinitason nou-

22

4 / 2010

sun myötä myös kivun tunteet vähenevät ja verenpaine laskee. Tulokset oksitosiinin lisääntymisestä turvallisessa lähikontaktissa eläimeen auttavat näin ollen ymmärtämään eläinavusteisen terapian myönteistä vaikutusta esimerkiksi autismin hoidossa.

Ratsastusterapia opettaa kehon ja mielen hallintaa Suomessa ratsastusterapia on jo vakiintunut ala. Ratsastusterapia on kokonaisvaltaista kuntoutusta, jossa voivat painottua niin motoriset kuin psykologisetkin tavoitteet. Ratsastusterapia ei tähtää ratsastustaitojen opetteluun, vaan hevosen avulla opitaan oman kehon, mielen ja käyttäytymisen hallintaa.

Muu eläinavusteinen terapia on sen sijaan Suomessa vielä vähäistä ja järjestäytymätöntä. Esimerkiksi koira olisi terapiaeläimenä hevosta selvästi helpompi, onhan kyseessä pienempi eläin, joka on helppo ottaa mukaan myös asiakkaan luo. Koirien terapiakäytössä eläimen liikkeiden kautta välittyvät vaikuttavat tekijät jäävät tietenkin pois. Varsinainen eläinterapia on kuitenkin eri asia kuin niin sa-

nottu kaverikoiratoiminta, jossa eläimet vierailevat esimerkiksi vanhainkodeissa ilahduttamassa asukkaita.

Eläimen ehdoilla Eläinavusteiseen terapiaan liittyy eläinsuojelullisia kysymyksiä yhtälailla kuin muuhunkin eläinten hyödyntämiseen.

Toiminnassa onkin aina otettava huomioon myös terapiaeläimen hyvinvointi. Eläimen hyvinvoinnin seuraamisesta ja toteutumisesta vastaa ensisijassa eläimen omistaja, jonka on osattava tulkita eläimen soveltuvuutta toimintaan. Kaija Ikäheimon mukaan eläimen tulee selvästi viihtyä eläinavusteisessa terapiassa, ja sitä täytyy kohdella sen lajin ja rodun mukaisesti.

Ikäheimo painottaa, että työskentelyssä toimitaan aina eläimen ehdoilla. Omistajan innostus ei yksin riitä, vaan myös eläimen tulee olla työhön sopiva, eikä sillä saa esimerkiksi olla sairauksia, jotka tekisivät sen olon epämukavaksi. ”Täytyy olla myös herkkä sille, jos osallistuminen ei enää olekaan eläimen kannalta mukavaa”, Ikäheimo muistuttaa. milla aho-mantila

istockphoto

Vegaani metsästää – tietoa tutkailin pari kuukautta sitten kansalaisopiston opinto-opasta toiveenani löytää uusi, reipas harrastus, kun silmääni osui ilmoitus metsästäjätutkintoon valmentavasta luentosarjasta. Päätin osallistua, sillä paatuneena eläinaktiivina kaikesta on otettava selvää, jotta siitä voisi muodostaa oman mielipiteensä.

Ensimmäisenä iltana opistolla järkytyin monesta syystä. Odotin tapaavani valtavan lauman verenhimoisia kainuulaismiehiä maastopuvuissaan, kertomassa salakaadoistaan. Auditorio olikin täynnä innokkaita kaksilahkeisia, mutta iältään kovin nuoria: 10-vuotiaat pikkupojat uhosivat keskenään, kuinka he laittaisivat hirven kirveellä siivuiksi tai heittäisivät sitä kranaatilla(?!), jolleivät ampumalla saisi hengiltä. Heille pääasia metsästyksessä tuntui olevan veren lentäminen, eivät niinkään hyvät metsästystavat tai ekologia.

”Ei niitä kukaan muukaan muista” Koska lähdin suorittamaan tutkintoa ajatuksenani oppia kaikki teoria metsästyksestä ja muodostaa todellinen kuva sen eettisyydestä, petyin karvaasti. Luennoil-

la käytiin läpi lähes kaikki Metsästäjän oppaan pääotsikot lajintuntemuksesta ampuma-aseisiin ja patruunoihin, mutta siihen paneutuminen monessa teemassa jäikin. Olisin halunnut oppia metsästykseen liittyvää lainsäädäntöä, riistanhoitoa, tietoa riistan lopettamisesta ja eläimen hyödyntämisestä ruuaksi, mutta kouluttaja saneli valmiit vastaukset tutkintokokeen kysymyksiin todeten, etteivät muut asiat ole tärkeitä, koska ”ei niitä kukaan muukaan muista eikä niistä kysytä kokeessa”.

Kouluttajana luennoilla toimi paikallisen riistanhoitoyhdistyksen aktiivi, noin 60-vuotias herrashenkilö, joka vuosikymmenten metsästyskokemuksellaan oikoi opinpolkuja olettaen kurssilaisten ennakkotietojen olevan omalla tasollaan. Hänelle metsästys oli elämäntapa, jonka ”itsestäänselvyyksiä” oli turha käydä läpi.

Mielestäni on kohtuutonta, että 12 tunnin luentosarjasta käytettiin neljäsosa lähinnä puujalkavitseihin ja toissijaiseen tarinointiin, sillä en usko olleeni ainoa ummikko luennoilla.

Vaikka välillä halusinkin repiä hiukset päästäni turhautuessani kouluttajaan, hä-

”Tutkinnon suorittamisen helppous vaarantaa sekä metsästäjän turvallisuuden että altistaa riistaeläimet huonolle kohtelulle ja kannat sattumanvaraiselle säätelylle.”

neltä pääsi myös rakentavia ja jopa yllättäviä kommentteja. Muun muassa suhtautuminen susiin oli suopeaa: kouluttaja painotti suden olevan ylväs olento ja ainutlaatuinen suurpeto Suomen luonnossa ja tuomitsi kaikenlaisen salametsästyksen. Silloin minua hymyilytti susien puolesta.

Tutkintoon ei tarvinnut vaivata aivoja Jos Metsästäjäin keskusjärjestö haluaisi mielipiteeni metsästäjätutkinnon koostamisesta, puuttuisin kouluttajan valintaan, luentojen sisällön tasoon ja laajuuteen sekä tutkintokokeen vaativuuteen. Kokeen monivalintatehtävät olivat aivan liian yksinkertaisia ja vastaukset ilmeisiä: Esimerkiksi kysyttäessä haulikon oikeaoppisesta kuljettamisesta autossa, monivalintakysymyksessä ei tulisi olla vastausvaihtoehtona kohtaa, jossa kehotetaan pitämään sitä ladattuna etupenkillä. Loppukoe ei vaatinut aivotyötä eikä tarjonnut haastetta, sillä sen pystyi läpäisemään ilman oppaan lukemista.

En usko tutkinnon tekevän kenestäkään pätevää, ekologista ja taitavaa metsästäjää. Tutkinnon suorittamisen helppous vaarantaa sekä metsästäjän turvallisuuden että altistaa riistaeläimet huonolle kohtelulle ja kannat sattumanvaraiselle säätelylle. Onneksi aseen hankintaan on kuitenkin vielä pitkä matka metsästyskortin myöntämisestä. heidi manner

4 /2 0 1 0

23

teksti marianna lammi kuvat samuli ylikraka

Kodittomien koirien ystävät Romaniassa Romanian koirien surullinen tilanne ei liene monen eläinten ystävän tiedossa. Lemmikkikulttuurista maassa ei voi edes puhua – siitä todisteena ovat kaksi miljoonaa kulkukoiraa Romanian kaduilla. Kodittomien koirien ystävät ry tekee pitkäntähtäimen eläinsuojelutyötä maassa, jossa eläimillä ei ole mitään arvoa.

romanian koirat elävät pienissä lau-

moissa kaduilla syöden jätteitä ja erilaisia ruuantähteitä. Suurin osa pennuista kuolee erilaisiin sairauksiin, kuten parvoon ja penikkatautiin, ja ne jotka jäävät eloon, ovat jatkuvassa vaarassa liikenteen tai sydämettömien ihmisten tahallisen julmuuden takia. Romanian viranomaiset ovat jo kahden vuosikymmenen ajan yrittäneet poistaa kulkukoiraongelmaa joukkolopetuksilla – tuloksetta. ”Metodit, erittäin julmat sellaiset, ovat vaihdelleet laidasta laitaan. Esimerkiksi myrkyttäminen on ollut yleinen lopetus24

4 / 2010

keino silloin, kun on haluttu tappaa mahdollisimman monta koiraa nopeasti”, kertoo Kodittomien koirien ystävät ry:n perustaja Jenny Vestlund.

Tutkimukset osoittavat, että niin sanotut TNR- eli trap-neuter-return -ohjelmat ovat sekä tehokkain että inhimillisin tapa pienentää kulkukoirakantaa. Käytännössä tämä tapahtuu niin, että koirat otetaan kiinni, steriloidaan ja muutaman päivän päästä päästetään vapaaksi samalle alueelle, jolta ne pyydystettiin. Nämä koirat estävät uusien, steriloimattomien koirien tunkeutumisen reviirilleen ja näin popu-

laatio vähitellen pienenee. Koirat rokotetaan ennen vapautusta rabiesta vastaan, mikä puolestaan edistää kyseisen alueen rabieksen hallintaa.

Save the Dogs Kodittomien koirien ystävien yhteistyökumppani Romaniassa on italialainen Save the Dogs (STD), joka ylläpitää kahta suurta sterilointiohjelmaa kahdessa eri kaupungissa. Järjestöllä on myös ns. liikkuva klinikka, joka ajaa ympäri maaseutua köyhimmissä kylissä tekemässä sterilointeja ja antamassa eläinlääkäriapua ilmaiseksi.

Eläintenhoitaja Dana pitää sylissään pientä Ignaciota, jonka omistaja hylkäsi tarhalle.

Ignacion silmä operoitiin Romaniassa, ja nyt poika elää jo uutta elämäänsä Suomessa.

Pieni, lonkkavikainen koira elää ruokakaupan nurkalla ja saa kauppiaalta päivittäisen ruokansa.

Tähän mennessä Save the Dogs on steriloinut vajaat 14 000 koiraa vuodesta 2002, jolloin projekti aloitettiin. Kulkukoirien populaatio ensimmäisessä kaupungissa, Cernavodassa, on pienentynyt kahdestatuhannesta kolmeensataan koiraan kahdeksassa vuodessa.

Save the Dogs näkee itsensä hyödyllisenä, ei ainoastaan koirien, vaan koko yhteiskunnan kannalta: STD tekee valistustyötä kouluissa ja auttaa köyhiä romaniperheitä ympäri kaupunkia. Erityisesti lapset ovat huonossa asemassa, joten STD lahjoittaa vaatteita ja leluja, ja vastapalveluksena perheet antavat steriloida koiriaan. STD pitää palkkalistoillaan noin 30 henkilöä, joukossa eläinlääkäreitä ja eläintenhoitajia, ympäri Eurooppaa kerättyjen lahjoitusten avulla.

Sterilointi, valistustyö ja adoptio Kodittomien koirien ystävät ry antaa sekä moraalista että taloudellista tukea STD:lle ja ylläpitää pienimuotoista adoptio-ohjelmaa. Romaniassa on paljon eläinystäviä, jotka tekevät parhaansa. Jenny Vestlund suosittelee kuitenkin, että otetaan huolellisesti selvää siitä, ketä tuetaan, sillä hänen mukaansa suuri osa Romanian paikallisis-

Kodittomat koirat ovat vallanneet autioksi jääneen rakennuksen Cernavodassa.

ta koiratarhoista on huonosti pidettyjä. ”Rahaa ei ole edes perustoimintoihin, kuten säännöllisiin madotuksiin ja ulkoloishäätöihin, tai edes ruokaan. Monet tarhat ovat pikemminkin koirien säilytyspaikkoja; ne ovat täpötäynnä, eikä aika riitä koirien hoitamiseen. Tarhaa, jossa on satoja koiria, voi joskus hoitaa vain muutama ihminen.”

Romaniassa suhtaudutaan koiriin ylipäänsä erilailla kuin Suomessa: romanialaiset esimerkiksi uskovat usein, että sairaan koiran voi parantaa myös ihme. Monet sairaat koirat joutuvat kitumaan kuoliaaksi eivätkä saa ansaitsemaansa arvokasta lopetusta eläinlääkärillä. ”Tätä en kutsuisi vakavasti otettavaksi eläinsuojelutyöksi. Inhimillisen eläinsuojelun lähtökohtana on oltava sterilointi, valistustyö ja adoptio, jotta kehitys on kestävää ja paikallinen työ tehokasta. Jos yksi näistä kolmesta kulmakivestä puuttuu, koko projekti romahtaa”, Jenny Vestlund tiivistää.

Edessä poliittinen taistelu, toiveissa uusi tarha Vaikka jo 95 % Cernavodan kulkukoirista on steriloitu, päätti paikallinen kaupun-

ginjohtaja viime keväänä aloittaa kulkukoirien kiinniottamis- ja lopettamisohjelman, mikä on ollut valtava pettymys Save the Dogsille. Järjestö on nyt onnistunut kuvaamaan materiaalia, joka todistaa koiria tapettavan tarhalla laittomasti ja erittäin epäeettisesti, ja jatkaa painostustaan järjettömien lopetusten pysäyttämiseksi.

Tämän lisäksi Cernavodan tarhan on muutettava, koska se sijaitsee kaupungin omistamalla tontilla, tulvistaan kuuluisan Tonavajoen rannalla. Heinäkuussa 2010 tarha tulvi täysin ja vaikka hengenmenetyksiltä vältyttiin, toi se kuitenkin suurta haittaa tarhalle.

Save the Dogs on jo ostanut neljän hehtaarin tontin aasien pelastuskeskuksen yhteydestä, jonne uusi tarha rakennetaan, kun siihen tarvittavat rahat ovat kasassa.

Varojen löytäminen on itsessään suuri haaste, koska puhutaan sadoistatuhansista euroista. Yhdistyksen edustajat ovat kuitenkin luottavaisia, että se tulee tapahtumaan.

Lisää Kodittomien koirien ystävät ry:n toiminnasta voit lukea osoitteesta www.koirienystavat.com 4 /2 0 1 0

25

Miten voin toimia

Koonneet Tanja Eskola ja Laura Uotila

Juhlavuosi aloittaa jäsenhankintakilpailun

Uusi alueosasto Savonlinnassa

JvWS etsii uusia hallituksen jäseniä

yksittäisten ihmisten jäsenmaksut ovat Animalian toiminnan tärkein mahdollistaja. Tartu siis haasteeseen ja värvää eläinystävälliset ystäväsi Animalian jäseniksi! Kilpailusarjoja on kaksi. Jäsensarja on tarkoitettu yksittäisille henkilöille eli jäsenhankkijoille. Joukkuesarja on tarkoitettu Animalian jäsenten ja esimerkiksi alueosastojen muodostamille 2–10 hengen joukkueille. Jäsenhankkijat ja joukkueet saavat palkintoja suhteutettuna hankkimiensa uusien jäsenten määrään. Lisäksi eniten uusia jäseniä hankkinut jäsenhankkija ja joukkue saavat bonuksena lahjakortit. Tutustu tarkemmin kilpailun sääntöihin ja palkintoihin verkkosivuilla www.animalia.fi/jasenhankintakilpailu. te

Syksy toi aktiivisen eläinsuojelutoiminnan myös Savoon! Savonlinnassa pyörähti käyntiin uuden alueosaston toiminta, ja ensimmäinen kokous keräsi paikalle parikymmentä toiminnasta kiinnostunutta. Tulevasta toiminnasta voi tiedustella lisää Elina Hietaselta, animaliasln@wippies.fi. lu

juliana von Wendtin säätiön hallitus etsii vahvistuksekseen uusia jäseniä. Säätiön tarkoitus on edistää eläinkokeille vaihtoehtoisten tutkimusmenetelmien kehittämistä ja myöntää apurahoja tutkijoille, jotka työskentelevät vaihtoehtomenetelmien kehittämisen parissa. Vapaamuotoiset hakemukset voi osoittaa 1.12.2010 mennessä osoitteeseen jvws@jvws.org tai postitse Juliana von Wendtin säätiö, Kotkankatu 9, 00510 Helsinki. Lisätietoja www.jvws.org. lu

tule tapaamaan muita animaaleja ja kuulemaan uusimpia eläinsuojelukuulumisia Animalian toimistolle tiistaina 7. joulukuuta klo 17 alkaen!

Tarjolla on jouluista juomaa ja pientä purtavaa. Tilaisuus on avoin kaikille Animalian toiminnasta kiinnostuneille. Lisätietoja voit kysellä toimistolta puhelimitse (09) 720 6590, sähköpostitse animalia@animalia.fi. te

Animalia in English want to get more involved in ani-

mal rights activism in Finland but you’re intimidated by the complexity of the Finnish language? Animalia International is an English-speaking group of animal rights activists meeting in Helsinki once per month, usually in Animalia’s headquarters.

If you are interested in learning more about us, please check out our web site www.animaliainternational.wordpress.com or send e-mail to animalia international@animalia.fi! lu

26

4 / 2010

kansainvälinen Design Against Fur

-suunnittelukilpailu etsii jälleen oivaltavia turkisvastaisia animaatioita ja julisteita. Ensi vuoden teemana on turkistarhaus. Kilpailu on avoinna kaikille yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa opiskeleville. Pääpalkinto on 1 500 dollaria. Parhaiten sijoittuneita töitä käytetään turkistenvastaisessa kampanjoinnissa. Lue tarkat kilpailuohjeet osoitteesta www.animalia.fi/daf. te

katja aalto

Tervetuloa Animalian jouluglögeille

DAF kutsuu opiskelijat turkistenvastaiseen suunnittelukilpailuun

Leivo Animalialle nimikkoleivos animalia järjestää juhlavuotensa kunniaksi leivoskilpailun. Haemme herkullista, vegaanista, kaunista ja helposti toteutettavaa makeaa leivonnaista tarjottavaksi Animalian juhlavuoden tapahtumissa. Osallistua voivat niin amatöörit kuin ammattilaisetkin ja reseptejä saa lähettää useampia, kunhan ne ovat kaikki osallistujan omaa käsialaa. Voittajaleivoksen valitsee julkisuudesta tuttujen hyvän ruuan ystävien raati maaliskuun alussa. Voittajaleipuri saa 200 euron lahjakortin Suomen laajimpaan leivontatarvikkeiden verkkokauppaan Ullanunelmaan. Katso kilpailun tarkemmat säännöt verkkosivuilta www.animalia.fi/juhlavuosi/leivoskilpailu. te

Eläinystävällisiä asianajopalveluja!

Asianajotoimisto Streng Ky Lapinlahdenkatu 27, 00180 Helsinki P. 09 7269 6730, Fax 09 6227 6228 joonia.streng@strenglaki.fi www.strenglaki.fi

Koonneet Tanja Eskola ja Laura Uotila

Tehtyä ja tapahtunutta

syksy toi Animalian Helsingin toimistolle paitsi uusia, myös tuttuja vahvistuksia eläinten puolustajien tehoketjuun: Animalia sai ensimmäisen oman graafikkonsa, Vera Liinasaaren, riveihinsä elokuussa. Samaan aikaan alkoi urakkansa tietokirjailija Tiia Aarnipuu ensi vuonna julkaistavan Animalian 50-vuotisjuhlakirjan kimpussa. Syyskuussa Porvoonkadulle toivotettiin tervetulleeksi Jennit Pekkala

ja Pasanen varainhankkijan ja juhlavuoden projektikoordinaattorin tehtäviin.

Lokakuussa puolestaan paluun Animaliaan teki entinen toiminnanjohtaja Kati Pulli astuessaan uuteen rooliin kampanja- ja koulutuspäällikkönä. Uusiin ja vanhoihin toimistolaisiin pääset tutustumaan esimerkiksi Animalian jouluglögeillä 7. joulukuuta tai vierailemalla verkkosivuillamme. te

Paras juttu

Joululahja koe-eläimille

numeron 3/2010 parhaiksi jutuiksi

Juliana von Wendtin Säätiö tukee sellaista tutkimusta, jossa kehitetään ja sovelletaan eläinkokeille vaihtoehtoisia menetelmiä, ja jolla edistetään ihmisten ja eläinten hyvinvointia.

Anna joululahja koe-eläimille ja tue toimintaamme: Nordea 20011842627 (keräyslupa OKU 684A) Kotkankatu 9, 00510 Helsinki p. 050 324 6923, www.jvws.org

äänestettiin artikkelit Kuluttamisen sietämätön keveys ja Hyvinvointi tarkoittaa elämisenarvoista elämää. Ääniä sai myös humaanista kasvatuksesta kertova Mistä tiedät, mitä koira tuntee?. T-paita -arvonnassa onni suosi Seppo Lehikoista Juukasta.

Kiitos kaikille äänestäneille!

Mikä on tämän lehden paras juttu?

Kerro mielipiteesi 17. tammikuuta mennessä, niin olet mukana Animalian uuden juhlavuosipaidan (ks. sivu 31) arvonnassa. Kerro vastauksesi yhteydessä myös toivomasi paitamalli ja sen koko. Lähetä vastauksesi, nimesi ja osoitteesi Animaliaan joko sähköpostitse lehti@animalia. fi tai postitse Animalia, Porvoonkatu 53, 00520 Helsinki. te

Eläinystävällisen kuluttajan valinta

Ruusulankatu 19, Helsinki. Avoinna: ma–ke 14–18 ja la 10–14.

Nettikauppa: www.helunanetti.com • Vegetarian Shoes, Novacas ja Ethical Wares kengät • Runsaasti Animalian kosmetiikkalistalla olevien yritysten tuotteita kuten Lifehair, Beauty Without Cruelty, Crazy Rumors, Faith in Nature, Jason Natural, SpaRitual • Kaikki tuotteet soveltuvat myös vegaaneille • Myymälässä sama valikoima kuin nettikaupassa

Jäsenedut: Animalian jäsenkortilla alennusta kaikista Animalian kosmetiikkalistalla olevien yritysten tuotteista 0,50 euroa/tuote.

Ei koske nettikauppaa. Nettikaupassa yli 30 euron tilauksista Animalian jäsenille ilmainen Crazy Rumorsin huulirasva.

Mainitse tilauksen lisätietokentässä, että olet Animalian jäsen.

päivi karhu

Uusia animaaleja toimistolla

Oulun syksyssä maisteltiin kasvisherkkuja ja piirreltiin possuja oulun aktiivit tempaisivat syksyllä

useampaan otteeseen: possut olivat esillä sekä lapsille järjestetyssä piirustuskilpailussa että hauskassa Saparosuunnistuksessa, jonka rasteilla pohdiskeltiin vastauksia sikamaisiin kysymyksiin.

Syyskuussa europarlamentaarikko ja parlamentin Animal Welfare Intergroupin varapuheenjohtaja Sirpa Pietikäinen vieraili alueosaston tapahtumassa. Teemalla Eläinsuojelu EU:ssa tilaisuudessa käsiteltiin muun muassa teuraskuljetuksia, turkistarhauksen tulevaisuutta sekä pentutehtaita. Tapahtuma sai mukavasti mediahuomiota!

Maailman kasvisruokapäivää juhlittiin Oulussa vegaanisin maistiaisin paikallisessa marketissa ja yliopiston kampuksella. Lokakuun lopussa oululaiset ehtivät vielä järjestää kasvisruokakurssin, joten toimintaa on piisannut! Uudet aktiivit ovat aina erittäin tervetulleita mukaan, katso yhteystiedot tämän lehden sivulta 30! lu

Eläinkokeiden vaihtoehdot kiinnostivat animalia ja Juliana von Wendtin säätiö järjestivät syyskuun lopussa Helsingin yliopistolla luennon, jossa yhdysvaltalainen professori Lynette Hart kertoi eläinkokeiden vaihtoehdoista. Hart on toiminut Kalifornian vaihtoehtomenetelmäkeskuksen johtajana ja keskittynyt omassa tutkimustyössään erityisesti hiiriin ja niiden olosuhteiden parantamiseen laboratorioissa. lu

4 /2 0 1 0

27

Vegepalsta teksti tanja eskola kuvat tanja eskola ja laura uotila

Vegaaninen joulupöytä Vegaaninen joulupöytä pärjää perinteiselle sekä makunsa että näkönsä puolesta: Kaikki jouluiset juureslaatikot muuntuvat vegaanisiksi, kun korvaat maidon ja voin kasviperäisillä vaihtoehdoilla. Värikylläinen rosolli on kasvisruokaa parhaimmillaan ja joulupuurokin porisee vaihtoehtomaitojen voimalla. Vegaanisillin, pähkinäisen kinkunkorvikkeen ja hurmaavan suklaaunelman myötä Animalia toivottaa lukijoilleen herkullista joulua!

28

4 / 2010

Vegepalsta

Suklaamoussekakku Samettisen pehmeä suklaaunelma on täydellinen jouluinen jälkiruoka.

Valmistus on helppoa, eikä kakkua tarvitse edes paistaa!

Pohja: 200 g Digestive-keksejä 100 g vegaanista margariinia 1/4 dl sokeria Täyte: 4 dl vispautuvaa soijakermaa 1 pkt pehmeää tofua 1/2 dl sokeria 350 g vegaanista suklaata Koristeluun esimerkiksi kuivattuja hedelmiä tai vadelmia ja suklaa- tai mantelirouhetta. Vaihtelua makuun saa lisäämällä täytteeseen Mariannerouhetta tai käyttämällä esimerkiksi hedelmäistä peach-passion-suklaata.

V

oitele irtopohjavuoka margariinilla.

Murskaa keksit monitoimikoneessa.

Sekoita keksimurujen joukkoon sulatettu margariini ja sokeri. Painele pohjan ainekset vuoan pohjalle. Vaahdota soijakerma kuohkeaksi. Sekoita pehmeä tofu ja sokeri monitoimikoneessa tasaiseksi massaksi.

Sekoita keskenään soijakerma, tofu ja sulatettu suklaa. Kaada täyte keksipohjan päälle ja laita jääkaappiin kovettumaan muutamaksi tunniksi. Koristele.

Cashewpähkinämureke yrttitäytteellä

Sinappinen ”vegesilli”

Pähkinämureke soveltuu kasvissyöjän kinkunkorvikkeeksi. Tämä ”kinkku” on pähkinän ansiosta täyteläinen ja täyttävä!

Munakoisosta tehty ”silli” on yllättävän aidon oloista. Rakenne, maku ja jopa väri muistuttavat erehdyttävästi aitoa silliä. Hauska ja herkullinen puheenaihe joulupöytään!

Pähkinämassa: 2 isoa sipulia 4 1/2 dl cashewpähkinöitä 4 siivua paahtoleipää 3 valkosipulinkynttä 1 1/2 dl kasvislientä 2 ruokalusikallista sitruunamehua suolaa, pippuria, muskottia Yrttitäyte: 6 siivua paahtoleipää 1 1/2 dl vegaanista margariinia (esim. sininen Keiju) 2 pientä sipulia 1/2 rkl timjamia 1/2 rkl meiramia 3 rkl tuoretta persiljaa

K

uullota silputut sipulit pannulla.

Sekoita pähkinämassan ainekset tasaiseksi tehosekoittimella. Vuoraa suorakaiteen muotoinen vuoka leivinpaperilla (1 1/2 l). Painele puolet pähkinämassasta vuoan pohjalle. Sekoita yrttitäytteen ainekset tehosekoittimella. Levitä yrttitäyte pähkinämassan päälle. Lisää päälle loput pähkinämassasta. Paista uunissa 225 asteessa noin 30 min. Anna jäähtyä hieman ennen kumoamista. Koristele esimerkiksi persiljalla ja cashewpähkinöillä.

1 munakoiso 5 rkl vahvaa sinappia 1 rkl valkoviinietikkaa 2 rkl sokeria 1 dl öljyä 1/2 dl soija- tai kaurakermaa suolaa, pippuria, tilliä

K

uori munakoiso ja leikkaa se noin 0,5 cm paksuisiksi suikaleiksi. Keitä suikaleita 5 minuuttia suolavedessä, kunnes ne ovat pehmenneet. Valuta vesi pois siivilässä. Vispaa sinappi, sokeri ja etikka sekaisin. Lisää sekaan öljy hitaasti hämmentäen ja sekoita lopuksi joukkoon kasviskerma ja mausteet. Kaada sinappikastike munakoisosuikaleiden joukkoon ja koristele ”silli” tillillä.

Resepti: www.djurensratt.se

Resepti: Laura Uotila Resepti: www.djurensratt.se

4 /2 0 1 0

29

Animaalit kautta maan Toimistolle tulee paljon kyselyjä alueosastoista. Monet tiedustelevat, miten toimintaan pääsee mukaan. Alueosastojen toiminta riippuu täysin ryhmistä ja niissä toimijoista. Aluksi kannattaa ottaa selvää alueosaston seuraavan kokouksen ajankohdasta. Ota ratkaiseva askel ja lähde mukaan toimintaan!

Kaikki ovat tervetulleita ja jokaista tarvitaan! Muistathan, että alueosastojen yhteystiedot löydät myös Animalian kotisivuilta www.animalia.fi.

Helsinki: Ks. Pääkaupunkiseutu Joensuu: Voit liittyä Joensuun ryhmän sähköpostilistalle lähettämällä tyhjän viestin osoitteeseen jnsanimalia-subscribe@ yahoogroups.com.

Listalle tulevat tarkemmat tiedot tapahtumista sekä uusin kampanjaposti.

Jyväskylä: Maria Sydänmetsä, puh. 050 305 5910, animaliajkl@gmail.com Kajaani: Heidi Manner, puh. 044 300 1801, animalia.kajaani@gmail.com Kerava: Suvi Nurmiviita, suvi@suvinurmiviita.fi Kotka: Riika Kokkonen, Laihontie 7, 48700 Kyminlinna, puh. 044 595 0534, riika_kokkonen@hotmail.com Kouvola: Jaana Piipponen, animaliakouvola@hotmail.com

30

4 / 2010

Kuopio: Noora Leskinen, kuopio@animalia.fi Lahti: Irma Härkönen, animalia.lahti@gmail.com Nummi-Pusula: Irma Teikari, Lehtolan tila, 03850 Pusula, puh. 09 226 6236 tai 050 500 4596 Oulu: Laura Ahmala, puh. 040 542 2679, laura.ahmala@gmail.com, www.oulunanimalia.net Pori: Pia Blomster, puh. 0400 429 616, pblomster@gmail.com, www.animaliapori.net Pääkaupunkiseutu: ANIMALIA INTERNATIONAL: animaliainternational@animalia.fi, www.animaliainternational. wordpress.com OPISKELIJARYHMÄ: Anna Miettinen, anna.miettinen@windowslive.com Ryhmän postituslista: animaliaop-hki@animalia.fi, listalle pääsee laittamalla viestiä Lauralle:

laura.uotila@animalia.fi.

Opiskelijaryhmä kokoontuu parillisina viikkoina Animalian toimistolla.

Kokousaika löytyy ryhmän sivuilta www.animalia.fi/ota-yhteyttä/ alueosastot/opiskelijaryhmä KARHURYHMÄ: Suvi Börman, info@aasiankarhutarhat.com Raahe: Mari Liimatainen, Pietarinpolku 11 G 25, 92140 Pattijoki, mari.liimatainen@suomi24.fi RAUMA: Marjo Vettenranta, marjovet83@hotmail.com ROVANIEMI: Hilla Pirttijärvi, hilla.pirttijarvi@pp.inet.fi Savonlinna: Elina Hietanen, animaliasln@wippies.fi Tampere: Mari Juntunen, tampere@animalia.fi, www.animalia.fi/tampere Turku: Rita Lindberg, puh. 050 348 6248, turku@animalia.fi

Vaasa: Arja Wallenius, Kurteninkatu 3, 65100 Vaasa, puh. 050 518 5624 VIHTI: Laura Pulkkinen, Otalammentie 28 b, 03300, Otalampi, puh. 09 276 0958 tai 040 538 2045, pulkkamaki@hotmail.com Eikö listasta löydy sinua lähellä olevaa paikkakuntaa?

Kiinnostaisiko sinua ryhtyä Animalian yhdyshenkilöksi?

Soita, kirjoita tai lähetä sähköpostia.

Yhteydenottosi ei sido sinua mitenkään.

Eläinystävällisin terveisin, Laura Uotila TERVETULOA MUKAAN Animalia ry – Alueet, Porvoonkatu 53 00520 Helsinki, p. 09 720 6590 laura.uotila@animalia.fi

Koonnut Jenni Pekkala

Animaliashop

Säväytä Animalian uutuuksilla!

Juhlavuosipaita Animalian juhlavuosilogolla varustettu pitkähihainen paita.

Laadukkaasta luomupuuvillasta valmistetut paidat ovat mustia.

Paidan selkäpuolella painatuksena on listaus Animalian merkkitapahtumista ja saavutuksista vuosikymmenten varrelta. Naisten mallista on saatavilla koot S–XL, miesten mallista S–XL.

uutuus!

Säästä possu!

-kampanjan tukipaita

19€

Laadukkaasta luomupuuvillasta valmistettuja t-paitoja löytyy mustina ja valkoisina. Lady fit -mallista saatavilla koot S–XL, unisex-mallista S–L.

(Ei-jäsenille 22 €)

uutuus!

Viehättävät Pinkkis-pussit Pinkkis-tuotteissa kaksi erilaista kuosia (vihannes ja eläin).

Vetoketjujen värit vaihtelevat.

Meikkipussi 12 € Kolikkokukkaro 7 €

24€

(Ei-jäsenille 26 €)

TitiMadam-eläinkorut Ihastuttavat rinta- ja kaulakorut, malleina kettu, hevonen ja pupu. Väreinä peili ja musta. Voit valita pitkän tai lyhyen ketjun (pitkä 75 cm, lyhyt 40 cm).

TOPPI

PAITA

18€

RINTAKORU

11€

KAULAKORU

(Ei-jäsenille 21 €)

13€

uutuus!

28€

16€

(Ei-jäsenille 18 €)

Animalian Pure Vege -paidat ovat Reilun Kaupan luomupuuvillaa. Koristeellinen Pure Vege -painatus. Naisten mallissa koot XS–L, unisexmallissa S–XL. Naruolkaimisessa topissa koot S–L. Huom. Naisten mallissa ja topissa niukka mitoitus. T-paitoja on mustana ja vihreänä, toppi on valkoinen.

Vegaanin kotiruokakirja

Karhuryhmän kalenterit

Jere Niemisen runsain valokuvin kuvitetun Vegaanin kotiruokakirjan kaikki 78 reseptiä ovat helppoja ja nopeita valmistaa. Suurimman osan ruokien raaka-aineista löydät lähikaupasta.

Animalian karhuryhmän julkaisemat kalenterit vuodelle 2011 ovat saapuneet! Kalentereiden tuotot ohjataan suoraan Aasian sappikarhujen auttamiseen. Pöytäkalenteri (16,5 cm x 22 cm) 15 € Taskukalenteri ja kynä (11 cm x 16 cm) 12 €

Kirjat

Uudet esitteet

26€

28€

Fauna: Vegaanin uusi keittokirja

Raisa Kettunen: Puputyttö ja vohvelisankari

16€

(Ei-jäsenille 18€)

Peter Singer: Oikeutta Eläimille – Eläinten vapautuksen filosofiaa

• Turkittomat liikkeet (Päivitetty!)

• Turkistarhaton Suomi 2025 • Turkiseläinten asialla • Tuotantoeläinten asialla • Sikahyvä elämä?

Esitteet ovat pääosin maksuttomia, suurista tilauksista perimme postikulut.

uutuus!

NÄIN TEET TILAUKSESI: POSTITSE: Animalia ry, Porvoonkatu 53, 00520 Helsinki.

PUHELIMITSE: (09) 720 65911, ma–pe klo 10–15.

FAKSITSE: (09) 148 4622.

SÄHKÖPOSTITSE: tarja.balding@animalia.fi.

Yli 10 € tilaukset toimitetaan postiennakolla, jolloin hintaan lisätään postiennakkomaksu 3,70 €. Kaikkiin tilauksiin lisätään postituskulut sekä 1 € käsittelykulu. Tuotteita voit ostaa myös suoraan Animalian Helsingin toimistosta, osoite yllä.

KIITOS TILAUKSESTASI! KIITOS TUESTASI!

Lisää tuotteita www.animalia.fi 4 /2 0 1 0

31

istockphoto

Anna lahjaksi Animalian jäsenyys vuodelle 2011!

Animalian tekemä pitkäjänteinen työ eläinten puolesta on lähes täysin jäsenmaksujen ja lahjoitusten varassa, joten tukesi on toiminnallemme korvaamatonta. Suurempi joukko antaa myös paremmat mahdollisuudet vaikuttaa eläinten oloihin.

Anna Animalian jäsenyys joululahjaksi. Valittavanasi on aktiivi-, tuki- tai nuorisojäsenyys. Kaikki Animalian jäsenet saavat vuoden Animalia-lehdet sekä Animalian jäsenkortin, jolla saa alennuksia ja muita jäsenetuja eläinystävällisistä yrityksistä ympäri Suomen. Listan Animalian yhteistyökumppaneista löydät nettisivuiltamme www.animalia.fi.

Lahjajäsenyyden tilaat helposti täyttämällä oheisen lomakkeen ja lähettämällä sen meille. Postimaksu on maksettu puolestasi.

Jos haluat lähettää lomakkeen kirjekuoressa, kirjoita kuoreen vastauslähetystunnus, niin säästät postikulut. Lähetämme Sinulle laskun, kun olemme vastaanottaneet lahjajäsenyyslomakkeen.

Jos haluat, että tieto jäsenyydestä ehtii lahjan saajalle jouluksi, lähetäthän lomakkeen 15.12. mennessä!

Eläinten puolesta kiittäen, nro 2010

2

Lehti eläinten asialla

kiekkoilija tommi kovanen eläinten asialla

Jenni Pekkala varainhankkija

Lähetämme puolestasi lahjan saajalle jouluisen tervehdyksen ja tiedon uudesta Animalian jäsenyydestä. Lisäämme tervehdykseen automaattisesti lahjan antajan nimen. Mainitse alla olevassa lomakkeessa, mikäli haluat, että tervehdyksessä on eri nimi kuin lahjan maksajan.

sivu 5

asialla Lehti eläinten nro 2010

3

kuluttamisen sietämätön keveys sivu 14

s kysyy, humaani kasvatu mitä eläin tuntee

huippumallit siellä, suurtilat: suoturkistarhausta täällä vetelävastaan sivu 8sivu

nro 2010

4

Lehti eläinten asialla

24

onko lemmikki objekti?

n elämisen arvoine elämä? sivu 10

eläinyksilöt kantavat jalostuksen seuraukset

sivu 20

sivu 12

sivu 14 Mukana erikoisliite ManiMalia

turkiton suunnittelija paola suhonen

Kuluttaminen

kodittomien koirien ystävät romaniassa

sivu 8

sivu 24

Säästä possu

Lemmikit

Eläinsuojeluliitto Animalian jäsen 2010 sata tunnettua

animalian suomalaista tukee

attomasta suomesta tavoitetta turkistarh

Nimi

Eläinystävällisiä etuja saat:

Albicilla, Asoka, Ekolo, Globe Hope, Heluna Fashion, Jyvä & Kipinä, Moon River Interior, Naturelisa, Punnitse ja Säästä, Runsaudensarvi, Ruohonjuuri, Shop For Beauty, Vegaanikauppa.com

Katso päivitetty lista www.animalia.fi!

jasenkortti_2010.indd 1

6.12.2009 13.17.28

Haluan ilahduttaa läheistäni ja antaa hänelle lahjaksi: Postimaksu maksettu kotimaassa

Animalian aktiivijäsenyyden 32 € sisältää Animalia-lehden vuosikerran, jäsenkortin + 4 aktiivikirjettä Animalian tukijäsenyyden 27 € sisältää Animalia-lehden vuosikerran ja jäsenkortin Animalian nuorisojäsenyyden, alle 18 v. 20 € sisältää Animalia-lehden vuosikerran ja jäsenkortin Lahjan saajan nimi: Lahjan saajan osoite:

Lahjan antajan yhteystiedot Lahjan antajan nimi: Lahjan antajan osoite:

Voit lähettää tiedot myös sähköpostilla tarja.balding@animalia.fi

Animalia ry Tunnus 5007666 00003 VASTAUSLÄHETYS