lehti el채inten asialla
lian Anima joulu s. 10
9
kysymyst채 el채insuojeluasiamiehelle
el채inkokeet
tienhaarassa
4/2013
Ka
um isia
Kampa
sia
akuulumi nj
m pan kuul ja
Edessä
Animal Welfare Pledge
eurovaalikevät
EUROPEAN ELECTIONS 2014
tulevana keväänä animalia tekee eurovaalikampanjan sekä pitää ääntä koe-eläinten puolesta.
When elected I pledge to: • Work to ensure an animal welfare framework law is adopted that provides the highest level of welfare possible • Endeavour to minimise live animal transport, review the existing legislation to teksti maximise the protection of animals and ensure it is enforced across the EU • Push the EU to move away from animal experiments and promote alternatives as vesa saarinen widely as possible kuvatowards a risk assessment approach for substances and products that uses • Work alternative methods and decreases the reliance on animal testing superstock • Ensure animal welfare is clearly included in the EU-US Trade agreement • Introduce legislation that will ban the cloning of animals for food • Develop EU wide standards for breeding and trade of companion animals to protect animal welfare and ensure traceability • Work to reduce the number of species and animals being kept as exotic pets and to maximise their welfare
vaikka vuotta 2013 on tämän lehden ilmestyessä jäljellä vielä joulunpyhien verran, Animalian toimistolla on jo pitkään suunniteltu ensi kevään kampanjoita. Niistä ajankohtaisimmat ovat eurovaalikampanja sekä Animalian oma koe-eläinteemainen kampanja. Koe-eläinkampanjasta sekä muista ajankohtaisista koe-eläinkuulumisista kerrotaan laajemmin tässä lehIn addition I will strive to ensure that14-17. animals are recognised as sentient beings intoteuttamidessä sivuilla Koe-eläinkampanjan all legislation that comes before the Parliament and strive to ensure all existing sesta animal welfare relatedvastaa legislationtoimistomme is properly enforced. uusi koe-eläinvastaava Marianna Lammi. Hänestä voit lukea lisää sivulla 26. Signed: Eurovaalikampanjan teemme läheisessä yhteistyössä EU-tason kattojärjestömme Eurogroup for Name: Date: Animalsin kanssa. Kampanja on historiallinen, sillä sen tekevät yhdessä kaikki Eurogroupin jäsenjärjestöt: samaa kampanjaa pääpiirteittäin samoin tavoittein tehdään ensi keväänä ympäri EU:ta. Eurovaalikampanjan sekä siihen liittyvän verkkosivuston Eurogroup avaa loppuvuoden aikana. Kampanjasta löytyy lisätietoa osoitteesta www.eurogroupforanimals.org. Etukäteen osaamme kertoa, että kampanjassa on kuusi tärkeää tavoitetta, joita Animalia, SEY sekä Eurogroup yhdessä ajavat. Poimintoja tavoitteista:
1
Tuotantoeläinten hyvinvointia on edistettävä. Kotieläintuotannossa on siirryttävä mm. eläinten hyvinvointia edistäviin tuotantotapoihin, ja eläinten kloonaaminen ruoantuotannossa on kiellettävä.
2
Koe-eläinten käyttöä on vähennettävä ja vaihtoehtomenetelmiä on edistettävä. EU:n on luotava strategia eläinkokeiden vähentämiseksi.
3
Koirien ja kissojen suojelua on parannettava. On luotava tietokanta lemmikkien tunnistusta ja rekisteröintiä varten ja vaadittava kaikkien lemmikkien tunnistusmerkitsemistä.
4
Luonnonvaraisten eläinten suojelua on kohennettava. On luotava rajoitteita eksoottisten eläinten kaupalle sekä mm. kiellettävä villieläinten käyttö sirkuksissa.
5
Kauppasopimusten avulla on edistettävä eläinten hyvinvoinnin toteutumista EU:n kauppakumppanimaissa. Hyljetuotteiden kaupan kielto on säilytettävä voimassa, ja vientituet on poistettava elävien eläinten kuljetuksilta.
6
Periaatteena kaikessa lainsäädännössä on huomioitava ja tunnustettava, että eläimet ovat tuntevia olentoja. Monet eurooppalaisten eläinten kannalta merkittävät päätökset tehdään Euroopan Unionissa, ovathan monet Suomessa voimaan astuvat lait peräisin EU:n direktiiveistä. Siksi on tärkeää, että myös suomalaiset eurovaaliehdokkaat ottavat kantaa eläinpoliittisiin kysymyksiin. Kaikkien eurooppalaisten eläinten kannalta on tärkeää, että eläimistä välittävät kansalaiset äänestäisivät eläinsuojelumyönteisiä ehdokkaita. Sopivan ehdokkaan löytämiseksi Animalia muun muassa seuraa ajankohtaisia eläinpoliittisia kuulumisia lokakuussa uudistuneella elainpolitiikka.fi –verkkosivustolla sekä avaa edellisten vaalien tavoin eläinpoliittisen vaalikoneen eurovaalien kynnyksellä. Animalian toimistolla eurovaalikampanjaa ohjaa Ninni Pekkala. Hänet tavoittaa sähköpostitse osoitteesta ninni.pekkala@animalia.fi, puhelimitse numerosta 045 7750 1570. 3
Pääkirjoitus
teksti salla tuomivaara • kuva vesa saarinen
Eläinasia institutionalisoituu työpäivä eläinjärjestössä vie yhä useammin ministeriön asettamaan neuvottelukuntaan tai eläinasioista vastaavan virkamiehen tai jopa eläinsuojeluasiamiehen tapaamiseen. Eläinsuojelukysymykset ovat siis institutionalisoitumassa. Eläinsuojeluasioista on tulossa osa yhteiskuntamme vakiintunutta koneistoa ja päätöksentekojärjestelmää. Tämä muutos on tulosta pitkäjänteisestä eläinsuojelutyöstä, suuren ihmisjoukon vuosikymmeniä jatkuneesta toiminnasta eläinkysymysten esillä pitämiseksi. Samalla tavoin Koijärvellä kahlailu ja muu ympäristön tilasta osoitettu huoli johti aikanaan ympäristöministeriön perustamiseen ja yhä kattavamman ympäristölainsäädännön aikaansaamiseen. Samaa tahtia näiden edistysaskelten kanssa yleistyivät mainonnassa käytetyt ympäristöväittämät ja erilaiset eko-brändit. Kehitys seuraa eläinsuojelussa samoja polkuja: kuluttajien huoli eläinten hyvinvoinnista on kasvanut ja samalla kasvaa ruokatalojen kiinnostus eläinystävällisyydestä viestivien kuvien, väittämien ja merkkien käyttöön. Joskus eläinystävällisyys on vain pintaa, jonka alta paljastuu yhä sangen ikävissä oloissa eläimiä. Mutta se tarkoittaa myös kasvimaitoja kahviloissa ja vegaanimerkkejä ruokalistoissa. Ja yhä suurempaa joukkoa ihmisiä, yrityksiä ja päättäjiä, jotka tietävät, mikä eläinten kohtalossa mättää ja millaisia tarpeita eläimillä todella on. Me eläinten kohtelusta huolta kantavat voimme siis olla samaan aikaan sekä tyytyväisiä kehityksen suuntaan että yhä epäluuloisempia sellaisia väitteitä kohtaan, että eläinten asema on jo huomioitu, päätökset eläineettisesti pohdittuja ja tuote eläinystävällinen. Eläinsuojelukysymysten runsas esillä oleminen voi myös synnyttää harhan, että asia on
2
jo ”hoidossa” ja mediassa esillä olleet ongelmat on siivottu pois päiväjärjestyksessä. Tästä ilmiöstä ympäristöliike on saanut jossain määrin kärsiä ympäristöasioiden saatua sekä oman ministeriön että vuosien ajan palstatilaa ja media-aikaa: kun ympäristöasioihin on kerran niin pitkään ja paljon panostettu, niin se varmaan jo riittää, voi moni ajatella. Samalla ympäristön tila monelta osin yhä huononee.
”Eläinsuojeluasioista on tulossa osa yhteiskuntamme vakiintunutta koneistoa ja päätöksentekojärjestelmää.” Nykyinen eläinten aseman suurempi huomiointi tapahtuu samaan aikaan, kun maailmanlaajuinen eläintuotteiden kulutus on räjähtämässä ja eläintuotannossa siirrytään yhä teollisempiin menetelmiin. Eläimet todella tarvitsevat yhä enemmän puolestapuhujia. Esimerkiksi juuri sinua. Ne, jotka eivät voi puhua, ovat yhteiskunnassa aina heikoimmilla. Muiden on käytettävä ääntään heidän puolustamisekseen. Meidän kaikkien on pidettävä ääntä heidän puolestaan. Eläinystävällistä joulua, mutta ennen kaikkea eläinystävällistä koko vuotta 2014, Salla Tuomivaara, Animalian toiminnanjohtaja
Sisällys4/2013
02 04 06 09 10 12
Kohti uusia kampanjoita
Pääkirjoitus
Ajankohtaista
Vieraskynä: Tittamari Marttinen
Animalian joulu
Yhdeksän kysymystä eläinsuojeluasiamiehelle
= kannessa Kannen kuva: shutterstock
4
ANIMALIA-LEHTI, 37. VUOSIKERTA JULKAISIJA: Eläinsuojeluliitto Animalia PÄÄTOIMITTAJA: Laura Uotila,
laura.uotila@animalia.fi
TOIMITUSSIHTEERI:
18
Vesa Saarinen, p. (09) 7206 5914 vesa.saarinen@animalia.fi TAITTO: Vera Liinasaari, p. 040 753 2663 vera.liinasaari@gmail.com OSOITTEENMUUTOKSET:
Tarja Balding, p. (09) 7206 5911 tarja.balding@animalia.fi PAINOPAIKKA:
Miktor Oy, Helsinki ISSN 0783-9170 ILMESTYMISAIKATAULU:
Nro 1 maaliskuu, nro 2 toukokuu, nro 3 syyskuu, nro 4 marraskuu. Seuraavaan numeroon tarkoitetun materiaalin tulee olla perillä toimituksessa 13.1.2014 mennessä. AINEISTOT lähetetään lehti@animalia.fi tai osoitteella: Animalia-lehti, Suvilahdenkatu 4, 00500 Helsinki. ILMOITUSMYYNTI:
Ninni Pekkala, p. 045 7750 1570 ILMOITUSHINNAT:
Katso ilmoitushinnat www.animalia.fi LISÄVELOITUKSET: Värierottelut veloitetaan erikseen, määräyspaikkakorotus 20 %, liitteiden hinnat sovitaan erikseen. RAJOITUKSET: Etusivulla ei julkaista ilmoituksia. ALENNUKSET: Toistoalennus: 1. toisto 10 %, seuraavat 20 %, auktorisoidut mainostoimistot 15 %.
28
ILMOITUSTEN PERUUTTAMINEN:
Peruutukset viimeistään seitsemän (7) vuorokautta aineiston jättöpäivän jälkeen toimitussihteerille. REKLAMAATIOT: Kirjallisena 14 vuoro kauden aikana ilmestymispäivästä lukien. IRTONUMEROMYYNTI:
Akateeminen kirjakauppa. ANIMALIA-LEHTI PIDÄTTÄÄ OIKEUDEN LYHENTÄÄ JA MUOKATA JUTTUJA.
Artikkelien lainaaminen eläinsuojelua edistäviin tarkoituksiin sallittu. Lähde mainittava.
14 18 20 22 23
Eläinkokeet tienhaarassa
Vapaaporsitus ja virikkeet parantavat sikojen hyvinvointia Eläinten kamu
Animalia testaa: Joulun vegaaniset piparkakut Kirjavinkit
TOIMISTO: Suvilahdenkatu 4, 00500 Helsinki ASIAKASPALVELU:
24
Cora Diamond – moraali otettava osaksi eläinsuhdettamme
p. (09) 720 6590, päivystys ma–pe kello 10.00 –15.00 e-mail: animalia@animalia.fi internetsivut: www.animalia.fi.
26
Koe-eläinten asiantuntija
28
Vegepalsta: Herkkusuun joulu
JÄSENMAKSUT: Tukijäsen: 32 € / vuosi, vähävaraiset: 25 € / vuosi, nuorisojäsen (alle 18 v.): 20 € / vuosi, kuukausijäsen: 5 € / kk, ainaisjäsen: 640 €, yhteisöjäsen: 250 € / vuosi. Sampo 800018-2105644 IBAN: FI71 8000 1802 1056 44 SWIFT: DABAFIHH Kirjoita viestiksi nimesi ja osoitteesi.
30
Animaalit kautta maan: Kotka
31
Animaliashop: Anna lahja, jolla on merkitystä
LAHJOITUKSET: Nordea 101130-260629 IBAN: FI24 1011 3000 2606 29 SWIFT: NDEAFIHH TESTAMENTIT: Tiedustelut, p. (09) 7206 5911, tarja.balding@animalia.fi RAHANKERÄYSLUPA:
Luvan myöntäjä: Poliisihallitus Toimenpanoaika ja alue: 1.1.2013–31.12.2014 koko Suomi Ahvenanmaata lukuun ottamatta Päätös nr ja pvm: 2020/2012/3189 19.10.2012
Sisällysluettelon kuvat: european community, IngImage ja Laura Uotila
5
Ajankohtaista
romaniassa käynnistyi syyskuussa valtion luvalla kulkukoirien joukkotappaminen. Tapahtumaketju sai alkunsa, kun 4-vuotias lapsi joutui koiran tappamaksi. Kulkukoirien tappaminen keinoja kaihtamatta sai eläinsuojelijat hereille ympäri Eurooppaa. Europarlamentaarikkojen muodostama Animal Welfare Intergroup mm. vetosi kolmeen otteeseen Romanien presidentti Băsescuun lain hylkäämiseksi. Suomalaisista mepeistä Intergroupiin kuuluvat Sirpa Pietikäinen ja Petri Sarvamaa. EU:sta puuttuu yhteinen lemmikkieläimiä koskeva lainsäädäntö, joten EU:lle ei ole valtaa puuttua valtioiden sisäisiin lemmikkieläimiä koskeviin asioihin. Animalia on vedonnut Romanian suurlähettilääseen Suomessa, että hän tekisi kaikkensa eläinten epäinhimillisen tappamisen lopettamiseksi kotimaassaan.
tarhauskielto.fi
romaniassa tapetaan kulkukoiria
koonnut laura uotila
Aila Paloniemi (kesk.) pokkasi Pro Animalian yhtenä 36:sta kansanedustajasta.
Eläinten päivänä jaettiin Pro ja Anti Animaliat palkituiksi tuli niin poliitikkoja kuin toimittajia
tanja hietamies
animalia myönsi tänä vuonna kaksi
Pro Animalia –palkintoa. Palkinto myönnetään taholle tai tahoille, jotka ovat esimerkillisellä toiminnallaan edistäneet eläinten hyvinvointia. Palkituiksi tulivat Turkistarhaton Suomi –kansalaisaloitetta eduskunta-
äänestyksessä 19.6.2013 tukeneet kansanedustajat. Lisäksi Animalia palkitsi Tuomas Milonoffin ja Riku Rantalan Docventures-ohjelmassaan aloittamasta Lihaton lokakuu –ruokakampanjasta sekä eläinten tehotuotannon ongelmista puhumisesta ohjelmissaan.
eläinpolitiikka-verkkosivusto uudistui animalia ja SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto ovat ylläpitäneet vuodesta 2009 lähtien elainpolitiikka.fi –sivustoa, jonne kootaan ajankohtaista tietoa eläinpoliittisista asioista niin Suomesta kuin EU:sta. Sivusto uudistui lokakuussa. Uudistetulta sivustolta löytyy tietoa mm. tulevista EU-vaaleista, kansanedustajien ja meppien tekemistä eläimiin liittyvistä poliittisista toimista sekä meneillään olevasta eläinsuojelulain uudistuksesta. Sivusto toimii kattavana tietolähteenä eläinpolitiikan ajankohtaisista kysymyksistä.
6
Ajankohtaista kaansa saanut kampanja on jo nyt saanut monet miettimään suhdettaan eläintuotantoon sekä tutustumaan kasvisperäisiin ruokavaihtoehtoihin”, iloitsi Tuomivaara. Milonoff ja Rantala ovat ensimmäiset henkilöt, jotka ovat projektiensa johdosta saaneet sekä Pro Animalia että Anti Animalia –palkinnot.
ninni pekkala
”Turkistarhaton Suomi –aloitettamme tuki eduskunnan äänestyksessä yhteensä 36 kansanedustajaa eri puolueista. He kannattivat historiallista kansalaisaloitetta turkistarhauksen lakkauttamiseksi ja ansaitsevat tästä kiitoksen”, kommentoi Animalian toiminnanjohtaja Salla Tuomivaara. Toisen Pro Animalia –palkinnon saivat toimittajat, mediapersoonat Tuomas Milonoff ja Riku Rantala. ”Milonoff ja Rantala käynnistivät tänä syksynä Lihaton lokakuu –kampanjan, joka kannustaa ihmisiä vähentämään lihankulutustaan. Tuhansia ihmisiä mu-
Anti Animalia –palkinto jaettiin maa- ja metsätalousministeri Jari Koskiselle (kok.). Palkinto jaetaan taholle tai tahoille, joiden toivotaan muuttavan toimintaansa eläinystävällisempään suuntaan. ”Turkistarhaton Suomi –kansalaisaloitteen yhteydessä ministeri Koskinen otti vahvasti kantaa epäeettisen, miljoonille turkiseläimille tarpeetonta kärsimystä aiheuttavan turkistarhauksen puolesta. Oireellista on, että tänään, Maailman Eläinten päivänä, ministeri Koskinen on puhumassa Saga Furs -turkishuutokauppayhtiön tilaisuudessa”, Tuomivaara paheksui. Eläinsuojeluliitto Animalian mukaan Koskiselle myönnettävää Anti Animalia –palkintoa perustelevat myös ministerin riittämättömät toimet monien luonnonvaraisten eläinten suojelemiseksi sekä resurssien riittämätön ohjaus eläinsuojelulain uudistustyöhön. ”Eläinsuojelulain kokonaisuudistuksen piti valmistua vuoden 2014 loppuun mennessä, mutta monet osapuolet, muun muassa eläinten hyvinvoinnin neuvottelukunnat, ovat ilmaisseet huolensa uudistuksen vähäisistä resursseista”, Tuomivaara kertoi. ”Toivomme, että ministeri kunnostautuu eläinsuojelusektorilla ja osoittautuu vaikkapa jo ensi vuonna Pro Animalia – tunnustuspalkinnon arvoiseksi”, Tuomivaara kommentoi.
animalia
Anti Animalia maa- ja metsätalousministeri Jari Koskiselle
koe-eläinten hyvinvoinnin neuvottelukunta nimitettiin maa- ja metsätalousministeriö nimitti lokakuussa uuden tieteellisiin tai opetustarkoituksiin käytettävien eläinten suojelun neuvottelukunnan jäsenet. Neuvottelukunnan puheenjohtajaksi valittiin Outi Vainio-Kivinen ja varapuheenjohtajaksi Eero Lehtonen. Eläinsuojelutyötä neuvottelukunnassa edustaa Animalian toiminnanjohtaja Salla Tuomivaara. Samaan aikaan nimettiin uuden hankelupalautakunnan eli entisen eläinkoelupalautakunnan jäsenet. Animalian eläinsuojeluasiantuntija Laura Uotila valittiin lupalautakuntaan varajäseneksi.
Sanottua ”Kehotamme lihan tehotuottajia tsemppaamaan! Viestimme on: eläinten tehotuotannossa on valtavia ongelmia.” – Tuomas Milonoff ja Riku Rantala
7
Ajankohtaista paras juttu
Mikä on tämän lehden paras juttu? Kerro mielipiteesi 13.1.2014 mennessä, niin olet mukana Eläinten oikeudet -kirjan arvonnassa. Lähetä vastauksesi, nimesi sekä osoitteesi sähköpostitse lehti@animalia. fi (sähköpostin otsikko: Paras juttu 4/2013) tai postitse Animalia, Suvilahdenkatu 4, 00500 Helsinki.
oulun animalia
numeron 3/2013 parhaaksi jutuksi äänestettiin tasatuloksella artikkelit ”Hollanti teki sen” sekä ”Kosmetiikan eläinkokeet ja delfinaariot kiellettiin – Intia näyttää esimerkkiä muille Aasian valtioille”. Kassin arvonnassa onni suosi Satu Lampista. Onnea voittajalle ja kiitos kaikille äänestäneille!
Oululaiset vierailulla turkistarhalla oulun animalian alueosasto tempaisi lokakuisena lauantaina, kun he ajoivat lappajärveläiselle turkistarhalle vierailulle. Tarhaaja oli aiemmin toden-
jouluntoivotukset animalian yhteisöjäseniltä Rauhaisaa joulua Animalialle. Aherruksestanne kiittäen terv. Itu Biodyn Oy Kuntoutuskeskus Mental Oy toivottaa kaikille Animalian jäsenille hyvää ja rauhallista joulua!
hyvää joulua animalian jäsenille! Toivoo: Patrick Lindgren, Asianajotoimisto ADVOCARE
nut tv:ssä, että hänen tarhalleen saa tulla vierailulle koska tahansa. Nyt oululaiset kävivät kokeilemassa, ovatko he tervetulleita yllätysvierailulle. Tarhaaja ei itse ollut tarhalla, joten hän ohjasi animalialaiset toiselle tarhalleen Kannukseen, missä työntekijät olivat vielä paikalla. Pikahälytyksellä paikalle kurvasi myös paikallislehden toimittaja. Noin tunnin vierailun aikana aktiivit saivat tutustua vapaasti tarhan kettuihin ja minkkeihin. ”Näkemykseni tarhauskiellon tarpeesta vahvistui, kun omin silmin näin kettujen selvän apatian, jonka katkaisi ajoittainen huutaminen, häkkiä ympäri juokseminen ja muu turhautunut käytös”, alueosaston vetäjä Roope Kanninen kommentoi näkemäänsä.
Uutuus vegaaneille!
8
teksti tittamari marttinen • kuva ville palonen
Vieraskynä
Joulukävelyjä olen himokävelijä. Joka päivä minun on päästävä kävelylenkille, meren rantaan, kallioille ja puiden keskelle. Joulun aikaan kävelyn tahti hidastuu ja on aikaa katsella ympärilleen ja viipyä puiden siimeksessä. Kävely on meditaatiota. Usein mielessäni ovat ystävät, tänä jouluna erityisesti koiraystävät. Kun tyttäreni alkoi 6-vuotiaana käydä soittotunneilla, opettajan Nepi-koira istui aina cembalon alla kuuntelemassa. Välillä energinen corgi juoksenteli huoneessa riehakkaasti, mutta rauhoittui pian kuuntelemaan lapsen soittoa. Tuntien oleellinen osa oli Nepin läsnäolo, ja soitto katkesi välillä rapsutustuokioihin. Koirasta tuli tärkeä ystävä, josta kerrottiin juttuja ja jolle tyttö piirsi kortteja ja sävelsi lauluja. Tyttö keräsi corgi-aiheisia pikkuesineitä ja pehmoleluja. Nepi oli monta vuotta keskeinen sankari hänen leikeissään. Tänä jouluna Nepiä ei enää ole. Ystäväkoira on ihanimpia muistoja kauniiden lapsuusmuistojen joukossa. Tyttö on aina pysäyttänyt koiraa taluttavat vastaantulijat ja ystävystynyt kyläreissuilla niin arkojen kuin vilkkaiden koirien kanssa. Eläinaiheiset kirjat ovat perheessämme olleet suosiossa. Suomensin pari vuotta sitten Tove Appelgrenin ja Salla Savolaisen lastenkirjan Vesta-Linnea ja samettikuono, jossa oman koiran saaminen perheeseen ei ole allergian vuoksi mahdollista. Todellisen kipeä tilanne myös meillä. Eläinkirjojen äärellä on itketty ja naurettu, koettu haltioitumisen hetkiä, riemua, myötätuntoa ja haikeutta.
Omista varhaisista lukuelämyksistäni unohtumaton on Aura Koiviston lapsena kirjoittama Kurttunaamainen Leo, iloinen kertomus koirien yhteisöstä. Minäkin tietysti haaveilin omasta koirasta. Kirjastoissa eri puolilla Suomea voi muuten lukea kirjoja lukukoirille ääneen. Maltankoira Börje on tehnyt uraauurtavaa
”Ystäväkoira on ihanimpia muistoja kauniiden lapsuusmuistojen joukossa.” työtä lukuinnon siivittämisessä. Koira on uskollinen kuulija, joka ei arvostele saati hauku lukijaa. Pieni ja isompikin lukija nauttii lukukoiran valppaasta kuuntelusta ja lämpimästä läheisyydestä. Nämä ajatukset ovat syntyneet kävelyretkellä, tuulessa havisevien puiden keskellä. Joulun tunnelmassa minulle kauneinta ovat puut. Ei välkkyvillä värivaloilla koristellut, vaan ne, jotka pysyvät tutuilla paikoillaan vuodenajasta toiseen ja kaartuvat tuulisella rannalla kulkijan suojaksi. Tittamari Marttinen
Kirjoittaja on kirjailija
9
Joulurauhaa tänä vuonna turkistarhaus ei vielä loppunut
Suomessa, mutta uskon, että olemme askeleen verran lähempänä turkistarhatonta Suomea. Animalian vuotta 2013 tahditti kansalaisaloitekampanja turkistarhauksen lakkauttamiseksi. Oli mahtavaa, että saimme tehdä kampanjaa yhdessä usean kansalaisjärjestön voimin. Historiallisen kampanjan ansiosta turkistarhauskeskustelu nousi mediakeskusteluun ja saimme osallistua kesällä Suomen suurimpaan turkistarhauksen vastaiseen mielenosoitukseen. Hollannin parlamentti lakkautti turkistarhauksen, koska tarhaus on epäeettinen elinkeino. Myös monissa muissa eurooppalaisissa valtioissa turkiselinkeino on lopetettu tai sitä on voimakkaasti rajoitettu. Suomen tulisi seurata näiden maiden esimerkkiä, ja uskon, että ennen pitkää Suomessakin turkistarhaus päättyy. On onni, että meilläkin on joukko kansanedustajia, jotka edistävät kanssamme turkistarhauskieltoa. Turkiskampanjoinnin lisäksi vuonna 2013 edistimme eläinten oikeuksia neuvottelukunnissa, koulutuksissa, leireillä, kouluvierailuilla, yleisötapahtumissa ja julkaisuissa. Animalia oli esillä julkisuudessa ja lukemattomissa yleisötapahtumissa. Kiitos aktiivisuudesta kuuluu erityisesti Animalian sinnikkäille vapaaehtoistoimijoille ympäri Suomen. Meidän kaikkien on hyvä toimia heikompien puolesta ja puolustaa niitä, joilla ei ole mahdollisuutta ilmaista itseään sanoin. Jokainen voi vaikuttaa omilla valinnoillaan, mielipiteillään ja vaikkapa kirjoittamalla mielipiteitään julki. Moni ei tule välttämättä ajatelleeksi millaista elämää tuotanto- tai turkiseläimet Suomessa oikeasti elävät. Ensi vuonna Animalia keskittyy eläinkokeiden vastaiseen kampanjointiin sekä siihen, että saamme Suomeen Euroopan edistyksellisimmän eläinsuojelulain. Vaadimme esimerkiksi porsimishäkkien ja parsinavetoiden kieltoja. Koe-eläinten kohdalla vaatimuksena on saada koe-eläinten määrä laskuun. Kiitos kaikille Animalian jäsenille, aktiiveille, tukijoille sekä toimistomme työntekijöille.
Eläinten joulula hanki eläinystävälliset lahjat Animalian nettikaupasta www.animalia.fi/tilaa-tuotteita tai poikkea ostoksilla myymälässämme (Suvilahdenkatu 4, 00500 Helsinki) maanantaista perjantaihin klo 10–15. Olemme auki pidennetysti lauantaina 14.12. klo 12–16 sekä 18.–19.12 klo 10–18. Lisää tuotteita ja tilausohjeet lehden sivulla 31.
Nipsupussi 18 € Nanson ylijäämätrikoosta valmistama nipsupussi sopii vaikkapa rahapussiksi. Pussin koko n. 10 cm x 11 cm. Kuosi vaihtuva.
Muista jouluna myös eläimiä! Saaja: Eläinsuojeluliitto Animalia Tilinumero: IBAN: FI24 1011 3000 260629 SWIFT / BIC: NDEAFIHH (Nordea 101130-260629) Lahjoituksen tehdessäsi voit käyttää viitettä 1012
Terveisin,
malla juuma
Sami Säynevirta, puheenjohtaja
Sami ja Kolja-koira.
10
Lämmin kiitos tuestasi!
Poliisihallitus on myöntänyt rahankeräysluvan Eläinsuojeluliitto Animalialle 19.10.2012. Toimeenpanoaika on 1.1.2013–31.12.2014 ja lupa kattaa koko Suomen Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Päätöksen numero 2020/2012/3189.
ystävän hjat Kettuheijastin 4 € Kaunis, juoksevaa kettua esittävä heijastin täyttää EN 13356 vaatimukset. Pituus n. 10 cm, korkeus n. 4,5 cm.
Tunnelmalliset joulukortit 1-osaiset joulukortit 1 € 2-osainen joulukortti 1,5 €
Julfrid pälsfarmning avskaffades inte i Finland ännu
det här året, men jag tror att vi är ett steg närmare ett Finland fritt från pälsfarmer. Medborgarinitiativet mot pälsfarmning angav takten för Animalia under 2013. Det var väldigt fint att vi fick föra kampanj tillsammans med flera andra medborgarorganisationer. Tack vare den historiska kampanjen har pälsfarmning diskuterats i median och vi fick under sommaren delta i Finlands största demonstration mot pälsfarmning. Det Nederländska parlamentet förbjöd minkfarmning på grund av att farmning är en oetisk näring. Även i flera andra europeiska länder har pälsfarmning avskaffats eller den är starkt begränsad. Finland borde ta exempel av dessa länder och jag tror att pälsfarmning upphör även i Finland. Som tur har vi en hel grupp av riksdagsledamoter som tillsammans med oss främjar förbudet av pälsfarmning. Utöver pälskampanjen har vi även under 2013 främjat djurens rättigheter i delegationer, genom utbildningar, på läger, på skolbesök, i evenemang för allmänheten och i publikationer. Animalia syntes i offentligheten och i otaliga evenemang. För den aktiva verksamheten får vi speciellt tacka våra ihärdiga frivilliga runt om i Finland. Det är bra för oss alla att kämpa för de svagare och försvara dem som inte har möjlighet att uttrycka sig med ord. Alla kan påverka genom sina egna val, sina åsikter och t.ex. genom att skriva om sina åsikter offentligt. Många kommer nödvändigtvis inte att tänka på i hurdana förhållanden produktions- och pälsdjuren verkligen lever i Finland. Nästa år fokuserar Animalia på att föra kampanj mot djurförsök samt på att vi ska få till Finland Europas mest progressiva djurskyddslag. Vi kräver bland annat förbud av grisningsboxar och båsladugårdar. Vad gäller försöksdjuren är målet att få antalet försöksdjur minskat. Tack till alla Animalias medlemmar, aktiva, stödjare samt till våra anställda. Hälsningar,
Makumetkuja murusille 26 €
Sami Säynevirta, ordförande
Makumetkuja murusille – pienen eläinten ystävän keittokirja on oiva, hauskasti kuvitettu reseptikirja lapsille.
11
Yhdeksän kysymystä eläinsuojeluasiamiehelle teksti vesa saarinen kuva johanna tunkkari
suomi sai tänä vuonna historiansa ensimmäisen eläinsuojeluasiamiehen. eläinlääkäri sari salminen aloitti haastavassa tehtävässä elokuussa. animalia: Mikä on mielestäsi eläinsuo-
jeluasiamiehen tärkein tehtävä?
sari salminen:
Eläinsuojeluasiamiehen tärkein tehtävä on eläinten hyvinvoinnin parantaminen yhteiskunnassamme. Muut tehtävänkuvassa luetellut asiat ovat mielestäni keinoja tehdä tätä työtä. A: Mitkä ovat mielestäsi Suo-
sari salminen Ikä: 43 Asuu: Pääkaupunkiseudulla Ammatti: Eläinsuojeluasiamies. Aiemmin mm. eläinsuojeluyhdistyksessä pieneläinlääkärinä sekä maa- ja metsätalousministeriössä ja Elintarviketurvallisuusvirastossa eläinsuojelulainsäädännön valmistelussa ja valvonnan ohjauksessa. Koulutus: Eläinlääkäri Perhe: Puoliso, kaksi lasta, kolme koiraa, kolme gerbiiliä, kaksi akvaariota kaloineen, kotiloineen ja sukarapuineen.
men tämän hetken kolme suurinta eläinten hyvinvointiin liittyvää ongelmaa? SS: Eläinten liikkumisen tarpeen tyydyttäminen, eläinten muiden käyttäytymistarpeiden tyydyttäminen sekä ihmisten tietämättömyys tai välinpitämättömyys eläinten tarpeista.
A: Miten edistät työssäsi edellä luettelemiesi ongelmien ratkaisemista? SS: Otan näitä asioita esiin blogissani, Twitterissä ja muissa kirjoituksissani sekä haastatteluissa ja luennoillani. Eläinten hyvinvoinnin neuvottelukunnissa ja eläinsuojelulain kokonaisuudistuksen yhteydessä sekä sidosryhmäkeskusteluissa käsitellään muun muassa näitä asioita.
A: Missä asioissa Suomi on mennyt viime
vuosina eläinsuojelukysymyksissä eteenpäin? SS: Eläinsuojeluasioissa on tapahtunut todella paljon parannuksia viimeisinä vuosina. Ihmiset ovat kiinnostuneita eläinten pidosta ja kohtelusta. Eläinten hyvinvointia koskeva keskustelu on lisääntynyt paljon lyhyessä ajassa. On perustettu eläin12
ten hyvinvoinnin neuvottelukuntia, jotka ottavat kantaa eläinten hyvinvointiin liittyviin kysymyksiin. Sikojen suojelua koskevat vähimmäisvaatimukset parantuivat, vaikkakin niissä on siirtymäaika. Eläinsuojeluvalvontaan on saatu lisää resursseja sekä alueellisesti että paikallisesti. Eläinten suojelua tieteellisissä ja opetustarkoituksissa koskeva lainsäädäntö uudistui ja eläinkokeille vaihtoehtoisia menetelmiä kehitetään jatkuvasti. Oma virkani on perustettu, eli eläimille on yksi uusi ääni yhteiskunnassa. A: Olet aiemmissa haastatteluissa sano-
nut, että et halua ottaa kantaa siihen, pitäisikö turkistarhaus Suomessa lakkauttaa. Miten perustelet kantaaottamattomuuttasi eläinsuojelukentälle? SS: Haluan keskittyä työssäni eläinten hyvinvoinnin parantamiseen. Koen, että minulla on siihen paremmat mahdollisuudet turkiseläinten osalta, kun en ota kantaa puoleen enkä toiseen tähän kysymykseen. A: Olet eräissä haastatteluissa sanonut,
että haluat tuoda sekä turkistuottajat että eläinsuojelujärjestöjen edustajat saman keskustelupöydän ääreen. Mitä uskot, että keskusteluilla voidaan saavuttaa? SS: Ajatuksena on ideariihi-tyyppisesti tuottajien, tutkijoiden, viranomaisten ja eläinsuojelujärjestöjen ihmisten kanssa miettiä keinoja, joilla turkiseläinten oloja voitaisiin parantaa nopeallakin aikataululla ainakin osalla tiloista. Uskon, että keskustelemalla ja ideoimalla yhdessä voi esiin nousta uudentyyppisiä ajatuksia toimista ja toimintatavoista, joita eläintensä hyvinvoinnin parantamisesta kiinnostuneet tuottajat voivat ottaa käyttöönsä.
A: Animalia kampanjoi ensi vuonna koe-
eläinten parempien olojen sekä eläinkokeiden vähentämisen puolesta. Miten itse suhtaudut suomalaisiin eläinkokeisiin? Miten tilannetta voisi eläinten kannalta parantaa? SS: Eläinkokeita on niin kovin monenlaisia ja koen, että ne ovat osin välttämättömiä. Tulisi aina tarkoin miettiä, onko kokeessa tarpeen käyttää eläimiä ja kuinka paljon. Uudistuneessa lainsäädännössä säädettiin hyviä uudistuksia muun muassa takautuvasta arvioinnista osalle tehdyistä eläinkokeista ja oma neuvottelukunta, joka edistää koe-eläinten käytön korvaamisen, vähentämisen ja parantamisen periaatetta. A: Mitkä ovat mielestäsi tärkeimpiä kir-
jauksia eläinsuojelulakiin, jotta tuotantoeläinten olot saataisiin Suomessa siedettävämmiksi? SS: Kaikkein tärkeimmiksi kirjauksiksi nostaisin eläinten liikkumisen ja muiden olennaisten käyttäytymistarpeiden toteuttamisen mahdollisuuden sekä eläimille suoritettavien kivuliaiden toimenpiteiden suorittamiseen liittyvät vaatimukset. Eläinlajikohtaiset olennaiset käyttäytymistarpeet ovat tuotantoeläinten hyvinvoinnin neuvottelukunnan käsittelyssä. A: Miten eläinsuojelu näkyy omassa arki-
elämässäsi?
SS: Eläinten suojelu on merkittävä osa
elämääni ja koen tämän työn enemmän kuin omakseni. Eläinsuojelun vapaaehtoistyötä en tee tällä hetkellä, mutta havaitessani epäkohtia, tiedän minne ottaa
”Eläimille on yksi uusi ääni yhteiskunnassa.” yhteyttä. Eläinperäisten tuotteiden kohdalla pohdin vaihtoehtoja ja mietin valintojani. Omista eläimistäni pidän huolta parhaan taitoni mukaan. 13
eläinkokeet tienhaarassa eläinkokeiden määrä on kasvussa, vaikka uusi koe-eläindirektiivi astui voimaan tämän vuoden alussa. animalia-lehti selvitti, mitä koe-eläimille kuuluu. teksti marianna lammi • kuvat animalian arkisto
14
Eläinkokeisiin turvaudutaan yhä helposti. Niiden avulla testataan elintarvikkeita, vaatteiden ja huonekalujen pintakäsittelyaineita, erilaisia kemikaaleja ja ympäristömyrkkyjä.
Direktiivi muuttui, muuttuiko mikään muu?
E
uroopan unionin alueella suoritetaan tutkimustarkoituksessa eläinkoe joka kolmas sekunti. Suomessa luvut ovat vaatimattomampia: meillä käytettiin 180 000 koeeläintä vuonna 2012, mutta luku on kasvussa. Eläinkokeisiin turvaudutaan yhä helposti. Niiden avulla testataan elintarvikkeita, vaatteiden ja huonekalujen pintakäsittelyaineita, erilaisia kemikaaleja ja ympäristömyrkkyjä. Uudet innovaatiot, kuten aurinkovoiteiden nanopartikkelit sekä kloonaus, vaativat eläinkokeita jo kehittelyvaiheessaan. Animalian seuraava koe-eläinkampanja käynnistyy tammikuussa. Sen yhtenä tavoitteena on lisätä yleistä tietoisuutta eläinkokeista Suomessa. Mitä eläinkoerintamalla siis oikein tapahtuu?
Uusi koe-eläindirektiivi astui voimaan tämän vuoden alussa. Direktiivi toi mukanaan paljon vaatimuksia kehittää eläinkokeille vaihtoehtoisia menetelmiä. Lisäksi tänä vuonna astui voimaan pitkään tavoiteltu eläinkokeilla testatun kosmetiikan täyskielto. Direktiivin eduksi voidaan laskea se, että se pitää sisällään aiempaa laajemman kirjon eläinlajeja. Myös eläimiä edesauttava paperityö lisääntyy, kun hakemusten tulee sisältää arviointi kokeen haitoista ja hyödyistä. Osa vaatimuksista oli jo aiemmin voimassa Suomessa, mutta hyvä asia on se, että vaatimukset tulivat voimaan nyt myös niissä EU-maissa, joissa aiemmin eläinkokeista säädeltiin väljemmin. Tärkeä saavutus oli läpinäkyvyyden lisääntyminen: direktiivin vaatima lupativiistelmän julkaisu on jo parannus aiempaan vaitonaisuuteen. Yksi ikävimmistä puolista direktiivissä on, että se kieltää eläinkoesäädösten tiukentamisen kansallisissa laeissa. Useat maat ovat kuitenkin onnistuneet säilyttämään jo olemassa olleet, direktiiviä tiukemmat vaatimuksensa. Punaista valoa eläimille
On helppo kuvitella, että nykyteknologia mahdollistaisi eläinkokeiden korvaamisen koe-eläinmallia täsmällisemmillä menetelmillä. Näin ei kuitenkaan ole tapahtunut. Geenimanipulaation tuomat mahdollisuudet ovat saaneet EU:ssa hiirten käytön nousuun. Geenin tai geenejä lisäämällä ja poistamalla voidaan jäljitellä ihmisten sairauksia tai tyydyttää muuta uteliaisuutta elävän organismin toiminnasta. Geenimanipuloitujen kasvisten turvallisuus vaatii jyrsijöillä suoritettavaa 90-päiväistä altistuskoetta. Asetus tuli voimaan vuonna 2012 ja Suomi oli mukana hyväksymässä sitä. 15
Keltaisissa valoissa
Monilla tieteenaloilla tehdään parhaillaan EU-tason päätöksiä eläinkokeista. Näillä päätöksillä, joista monen takaraja on vielä tämän vuoden puolella, on valtava vaikutus koe-eläinmääriin. Näistä suomalaisiin vaikuttaa eniten REACH-ohjelma, jonka mukaisesti EU testaa 30 000 jo markkinoilla olevaa kemikaalia. Helsingissä sijaitseva EU:n Kemikaalivirasto vastaa testauksen koordinoinnista, mutta ei itse eläinkokeista. On arvioitu, että pahimmillaan tämä tarkoittaisi 54 miljoonan koe-eläimen käyttöä. REACHin yhteyteen saatiin onneksi velvoite käyttää eläinkokeettomia tutkimusmuotoja aina kuin mahdollista, mutta tulkinta velvoitteesta on löyhä. REACHin alaisuudessa tehtävistä kokeista on julkaistava tutkimussuunnitelmat 45 päivää ennen kokeiden aloittamista. Aikaikkuna antaa koe-eläinten käyttöä vähentämään pyrkivän järjestön ECEAE:n toksikologeille hieman aikaa pe16
Monilla tieteenaloilla tehdään parhaillaan EU-tason päätöksiä eläinkokeista.
rehtyä mahdollisuuksiin korvata koe muulla menetelmällä. REACHin ulkopuolelle jäävät endokriiniset hormonihäiritsijät ovat kemikaaleja, joita käytetään yleisesti mm. kodintuotteissa. Eläinkokeita tehdään tähän tarkoitukseen paljon. Ne ovat myös tuloksiltaan kiistanalaisia, sillä hormonihäiritsijät aiheuttavat hyvin erilaisia reaktioita lajista riippuen: kokeiden luotettavuus ihmisten turvallisuuden kannalta on siis kyseenalaistettava. Animalia yhdessä EU-kattojärjestönsä Eurogroup for Animalsin kanssa vaatii korvaavien menetelmien kehittämistä sekä tarkkaa tiedonjakojärjestelmää tarpeettomien päällekkäistestien välttämiseksi. Testien sisällöistä odotetaan EU:n linjausta vielä tämän vuoden puolella. Tänä vuonna päätetään myös eläinten kloonaamisesta elintarviketuotantoa varten. Eläinten kannalta kloonaus on hyvinvointiriski, sillä tiineys ja synnytys ovat osoittautuneet emoille vaikeiksi.
Animalian tavoite eläinkokeettomasta maailmasta on vielä kaukana, mutta se ei tarkoita, etteikö ilonaiheita löytyisi.
mitä voit tehdä? • Äänestä eurovaaleissa eläinystä- vällistä ehdokasta. Pidä huolta, että ehdokkaasi puhuu eläinten puolesta vaalien jälkeenkin. • Noudata edelleen eläinkokeet- tomien tuotteiden listoja uu- sista lakipykälistä huolimatta. Ajankohtainen lista eläinkokeet- tomasta kosmetiikasta osoit- teessa animalia.fi/kosmetiikkalista. • Vältä tarpeettomia kemikaaleja. • Osallistu yleiseen keskusteluun eläinkokeiden luotettavuudesta ja eettisyydestä.
Syntyneiden yksilöiden sairastavuus- ja kuolleisuusluvut ovat korkeita. Monista ongelmista johtuen EU:ssa ei ole vielä onnistuttu muodostamaan kloonauksesta kattavaa sopimusta. Nanoteknologia on kehittyvä tieteenala, jonka testausmenetelmät ovat osin vielä puutteellisia. Pienten nanopartikkelien terveysvaikutukset ovat melko tuntemattomia, joten selvitettävää on paljon. Nanoteknologian kehittymisen pelätään johtavan suuriin määriin eläinkokeita. Vihreää eläimille
EU:n kokoiset valtavat instituutiot muuttuvat hitaasti. Animalian tavoite eläinkokeettomasta maail-
masta on vielä kaukana, mutta se ei tarkoita, etteikö ilonaiheita löytyisi. Eräs ilonaiheista on kosmetiikan eläinkokeiden kielto. EU:n täyskielto ei ole täydellinen, mutta sillä on vipuvoimaa. Esimerkiksi Intia ja Israel ovat EU:n päätöksen myötä kieltäneet kosmetiikkatuotteiden testaamisen eläimillä. Nyt työtä kiellon puolesta tehdään muun muassa Brasiliassa ja Kiinassa. Myös eräistä tuskallisista kokeista päästään eroon. Esimerkiksi tieteelliseltäkin arvoltaan hyvin kyseenalaiset hiirten myrkytystestit äyriäisten biotoksiiniarvojen selvittämiseksi kielletään tämän vuoden aikana. Menestystä on tullut myös kemikaalien tutkimuksessa. ECEAE:n
tutkijat kommentoivat peräti 46 prosenttia REACH-asetuksen mukaisesti testattavista aineista testausmaratonin ensimmäisellä jaksolla. Näistä vain 30 prosentista EU:n Kemikaalivirasto teki päätöksiä, mutta päätöksistä lähes puolet johti eläinkokeiden kieltämiseen. Eläinkokeeton tutkimus etenee myös omilla avuillaan, mistä osoituksena Tampereen yliopiston tutkijan Timo Ylikomin Diabetestutkimussäätiöltä saama suurapuraha. Ylikomin tutkimusryhmä on kehittänyt rasvasolumallin, jonka avulla voidaan tutkia insuliiniresistenssiä. Ylikomi toimii tutkijana FICAM:ssa, suomalaisessa vaihtoehtomenetelmien tutkimuskeskuksessa. 17
vapaaporsitus ja virikkeet
parantavat sikojen hyvinvointia teksti ja kuva laura uotila
uusi tutkimustieto kertoo, miten sikojen hyvinvointia tulisi parantaa.
S
uomessa on viime aikoina julkaistu uusia tutkimuksia ja selvityksiä sikojen hyvinvoinnista. Niiden perusteella virikkeiden käyttö vähentää lihasikojen hännänpurentaa ja vapaaporsitus lisää emakoiden hyvinvointia. Kummankaan tutkimuksen tuloksissa taloudelliset seikat eivät kuitenkaan kannusta tuottajia muutokseen.
Jos karsinassa ei ole tutkimistarvetta tyydyttävää materiaalia, alkavat siat helposti purra toistensa saparoita.
Sioilla on voimakas, luontainen tarve tonkimiseen ja pureskelemiseen. Käytös suuntautuu helposti muihin lajitovereihin, jos karsinassa ei ole materiaalia, johon siat voisivat purkaa tutkimistarvettaan. Tämä johtaa usein esimerkiksi hännänpurentaan. Olkikerros karsinan lattialla on hyvä keino tyydyttää sikojen tonkimisen tarve. Nykyisissä sikaloissa paksun olkikerrok-
sen pitäminen lattialla ei ole mahdollista ritilälattioiden takia. Lisäksi karsinoiden täyttäminen oljella lisää työtä ja kustannuksia. Kuivikekerrosta korvaamaan kaivataankin virike-esineitä, joihin siat pääsisivät purkamaan tonkimis- ja puremistarvettaan. Helsingin yliopiston toteuttamassa viriketutkimuksessa haluttiin etsiä virikemateriaali, joka olisi helppo ja edulli-
nen hankkia ja asentaa ja joka kuitenkin vähentäisi sikojen hännänpurentaa mahdollisimman tehokkaasti. Tutkimuksessa päädyttiin vertailemaan puun, muoviputken ja metalliketjun sopivuutta sikojen virikemateriaaliksi. Tulokseksi saatiin, että sikojen mieleen olivat eniten puunrangasta sahatut 40-100 cm:n mittaiset palaset, jotka kiinnitettiin karsinan seiniin kettingeillä. Näiden puunpalasten käyttäminen virikkeinä vähensi huomattavasti hännän- ja korvanpurentaa verrattuna muihin virikkeisiin sekä verrokkikarsinoihin. Myös muoviputket aktivoivat sikojen tutkimiskäyttäytymistä, mutta ne eivät vähentäneet sikojen hännänpurentaa eivätkä alentaneet stressitasoja samalla teholla kuin puunpalaset. Tutkimuksessa arvioitiin myös puuvirikkeiden taloudellisia vaikutuksia. Sikojen kannalta ikävä lopputulos oli se, että vaikka puunpalaset karsinassa vähentävät hännänpurentaa ja siten parantavat eläinten terveyttä ja hyvinvointia, ei tuottavuuden parannus ole kuitenkaan niin
suuri, että sillä katettaisiin puupalojen tuomat kustannukset tuottajalle. Emakot pois häkeistä
Eläinten hyvinvointikeskus teki selvityksen vapaaporsitukseen siirtymisen vaikutuksista suomalaiselle sikataloudelle. Euroopan maista Ruotsi, Norja ja Sveitsi ovat jo säätäneet lait, jotka estävät emakoiden häkkiporsituksen. Häkissä oleminen rajoittaa huomattavasti emakon liikkumista, luontaista käyttäytymistä sekä emakon ja porsaiden välistä kanssakäymistä. Häkkiporsituksen puolustajat vetoavat silti siihen, että porsaskuolleisuus nousee vapaaporsitukseen siirryttäessä. Selvityksen mukaan vapaaporsituksen porsaskuolleisuus jää kuitenkin samaan tasoon häkkiporsituksen kanssa, kunhan porsituskarsinan koko on riittävä ja olosuhteet ovat eläimille sopivat. Porsaskuolemien syyt ja ajankohta eroavat tuotantomuodoissa: vapaaporsituksessa porsaita syntyy vähemmän kuolleena, mutta niitä kuolee häkkiporsitusta enemmän ensimmäisten elinpäivien aikana.
Vapaaporsituksessa tarvitaan enemmän pinta-alaa emakkoa kohden kuin häkkiporsituksessa. Lisäksi tuotantomuoto lisää hoitajien työmäärää. Nousevien tuotantokustannusten vuoksi todetaan, että vapaaporsitukseen siirtymiseen tarvittaisiin 10-15 vuoden siirtymäaika, jotta se alentaisi riittävästi siirtymisen kustannuksia. Selvityksessä ehdotetaan myös, että kustannusten nousu voitaisiin siirtää lihan hintaan: silloin kuluttajien maksettaviksi tulisivat emakoiden hyvinvoinnin eteen tehdyt panostukset. Tällä tavoin tuotettu liha voitaisiin merkitä erillisellä vapaaporsitustuotemerkillä. Vaihtoehtona voisi olla myös valtion huomattava tuki tuotantotavan muutokselle. Lisätietoja: ”Tutkimustietoa sikojen virikkeistä” –sivut: http://bit.ly/1gmlbqL Vapaaporsitusselvitys löytyy elaintenhyvinvointikeskus.edublogs.org - sivuilta osiosta ”Julkaisut”
eläinten kamu teksti vesa saarinen • kuva Little Brown Library • kuvitus Patrick McDonnell
yhdysvaltalainen sarjakuvataiteilija patrick mcdonnell vieraili syksyllä suomessa kertomassa kamut-sarjakuvistaan sekä rakkaudestaan eläimiin.
M
onien isojen ja pienten
eläinten ystävien suosikkisarjakuvataiteilija Patrick McDonnell vieraili syksyllä Helsingin Sarjakuvafestivaaleilla. Suomalaisistakin sanomalehdistä tutun Kamut-strippisarjakuvan piirtäjäkäsikirjoittaja McDonnell (s. 1956) ehti kiireisen vierailunsa aikana kertoa myös Animalialle ajatuksiaan sarjakuvista sekä eläimistä. New Jerseyssä asuva McDonnell on sarjakuvissaan puhunut eläinten puolesta jo vuosia. ”Olen onnekas, että saan tehdä työtä, jossa yhdistyvät kaksi rakastamaani asiaa: eläimet ja sarjakuvat”, McDonnell kertoo. Suomessa Kamut on suosittu sarjakuva. McDonnell kertoo saavansa paljon palautetta juuri suomalaisilta lukijoilta. Myös Kamut-sarjakuvan verkkosivuilla vierailee paljon kävijöitä Suomesta.
20
maa, jota itse olen kokenut esimerkiksi Tenavat-sarjakuvia lukiessani”, McDonnell kertoo. Vanhojen strippisarjakuvien ohella Kamuja innoittavat McDonnellin elämään kuuluneet eläimet. ”Sarjakuvan keskushahmo on 19-vuotiaana edesmennyt jackrussellinterrierini Empatiaa ja Earl. Pitkän eläesikuvia mänsä aikana se ”Eläinhahmojen Sarjakuvana Kaehti opettaa mimut kumartaa sekä nulle paljon, ja käyttäminen Charles Schultzin vaikka Earl on jo on tapa kertoa Tenaville sekä Gepoissa, se elää edelorge Herrimanin leen koiranelämää jotakin Krazy Kat -sarjakusarjakuvassa.” maailmasta, valle. McDonnellille ”Teen Kamuja eläinsarjakuvan tejossa elämme.” vanhojen strippikeminen on paitsi sarjakuvien visuluonteva tapa keraalisen tyylin innoittamana. Tavoittelen toa tarinoita, myös väline yhteiskunnallistripeissä samanlaista ajatonta tunnel- sista epäkohdista kertomiseen.
Eräs syy tähän lienee se, että Suomessa Kamuja on luettu jo vuosia. ”Suomalaiset lehdet ottivat Kamut sivuilleen ensimmäisten joukossa. Kamut alkoi ilmestyä vuonna 1994, ja heti seuraavana vuonna se alkoi ilmestyä Suomessa”, McDonnell iloitsee.
”Eläintarinoilla ja eläimistä kerto- tätunto kaikkia eläimiä kohtaan. Toivon, villa sarjakuvilla on pitkä historia, joka että voisimme nähdä oman toimintamme jatkuu aina varhaisiin eläinsatuihin eläinten silmin.” saakka. Eläinhahmojen käyttäminen on ”Eläimet ovat kanssakulkijoitamme tapa kertoa jotakin tällä planeetalla, maailmasta, jossa mutta niitä kohdelelämme.” laan usein pelkkinä ”Olisi hienoa, ”Itselleni on tärtuotteina. Siksi on keää, että Kamut tärkeää muistaa, että jos yhä useammat on sarjakuva, jossa voimme omilla vaihmiset valitsisivat eläimet ovat aidosti linnoillamme vaikuteläimiä, eivät ihmisiä taa siihen, miten eläilemmikikseen eläinten vaatteissa. met voivat. Voimme kodittoman Kamujen kautta olen valita esimerkiksi halunnut tuoda esiin mitä syömme ja milöytöeläimen” eläinten äänen taten pukeudumme”, valla, joka puhuttelee vegaaniruokavaliota kaikenikäisiä lukijoita.” noudattava McDonnell pohtii. McDonnell korostaa Kamuissa empaattista, kaikkea elämää kunnioittavaa Arjen eläinsuojelutyötä suhtautumista eläimiin. Eläimet ja eläinsuojelutyö ovat vieneet ”Koko sarjakuvan ytimessä on myö- McDonnellin mukanaan. McDonnell
vaikuttaa sarjakuvatyönsä ohella muun muassa suuren yhdysvaltalaisen The Humane Society of the United States -eläinsuojelujärjestön hallituksessa. ”Kamuissa olen pitänyt säännöllisesti esillä myös löytöeläinten asiaa. Yhdysvalloissa on valtavasti kodittomia eläimiä ja olisi hienoa, jos yhä useammat ihmiset valitsisivat lemmikikseen kodittoman löytöeläimen”, McDonnell kertoo. Erityisen huolissaan McDonnell on maatalouden eläinten oloista Yhdysvalloissa. ”Maassamme on miljoonia kanoja ja lehmiä, joiden olot ovat todella surkeat.” McDonnell toivoo, että Kamut voisi osaltaan edistää eläinten parempaa kohtelua. ”Sarjakuvani ovat viihdettä, mutta uskon, että viihteellä voi vaikuttaa. Jo se, mitä luemme tai katselemme lapsena, vaikuttaa meihin vielä aikuisenakin.” 21
Animalia testaa
teksti ja kuvat Jarkko Minkovitsch
Joulun vegaaniset piparkakut! joulun lähestyessä piparkakut ovat palanneet herkkupöytiin. animalia testasi yleisimmät markettien hyllyiltä löytyvät vegaaniset piparkakut ja piristi testiä itse tehdyillä raakasuklaapiparkakuilla. pipareista löytyi eroja!
it es t a ta j vo i t
annas original pepparkakor
raakasuklaapiparkakut
kantolan pipari
lu perinteisiä piparkakkuja Saatetaan myydä myös Fazerin nimellä
Valmistaja
AB Annas Pepparkakor
itse tehty *
Göteborgs Kex AB
Kraft Foods Finland
Valmistusmaa
Ruotsi
pääraaka-aineet: kaakaovoi, raakakaakaojauhe, manteli, taateli, piparkakkumauste
Ruotsi
Suomi
Hinta
2,3 € (7,7 €/kg)
n. 13 €/kg
2,6 € (6,5 €/kg)
edu
n l li s i
2,4 € (7,1 €/kg)
Tuoksu
”Tuoksuu joululle.”
”Tuoksuu aidoilta raaka-aineilta.”
”Vahva appelsiinin tuoksu.”
”Vaniljainen.”
Rakenne
”Ohut, vähän vaikea kastaa glögissä.” ”Kivan rapeita.”
”Sulaa käsissä.” ”Kannattaa leipoa pieniksi kekseiksi.”
”Paksu ja rapea.” ”Ei hajoa kun kastaa glögissä.”
”Paksu, vähän kuivahko.” ”Vähän Digestivekeksimäinen.”
Maku
”Makea muttei mausteinen.” ”Kivan siirappinen maku.” ”Tosi perinteisen jouluinen maku.” ”Näitähän voisi syödä kolmannenkin.”
”Erittäin suklainen, konvehtimainen.” ”Vähän konjakkimainen maku.” ”Aikuisten jouluherkku.” ”Sopii glögin tai punaviinin kanssa.”
”Hyvä sitrusmainen maku” ”ei klassinen, mutta mielenkiintoinen.” ”Positiivinen yllätys.” ”Hyvä pipari joulun odotteluun.”
”Ei maistu joulupiparilta.” ”Näitä ei tee mieli syödä montaa putkeen.” ”Maistuu vaniljalta.” ”Tämän päälle voisi laittaa juustoa tai hilloa.”
Pisteet
* Raakasuklaapiparkakkujen resepti osoitteessa animalia.fi/piparkakut
22
Kirjavinkit Teos on lainattavissa Animalian kirjastosta.
susi
kirjan voi ostaa animaliashopista!
Laaksonen, Mervi: Susi. Maahenki, 2013. 231 s. susi avaa monipuolisesti näkökulmia ehkä kiistanalaisimpaan luonnonvaraiseen eläimeemme – ihmisen kilpailijaksi koettuun petoon, toisaalta arvostettuun erämaiden kulkijaan. Kirjassa kerrotaan kattavasti suden biologiasta, kehityshistoriasta ja käyttäytymisestä. Esimerkiksi suden tiukkana pidetty laumahierarkia osoittautuu osin myytiksi. Mielenkiintoista on myös suden merkitys ns. avainlajina: susi tarjoaa ravintoa haaskansyöjille korpista hyönteisiin ja vaikuttaa hirvieläimiä verottamalla myös kasvilajien menestymiseen. Kirjan toinen osa valottaa yhteistä taivaltamme. Ihminen on muinaisina aikoina sekä kilpaillut suden kanssa ravinnosta että metsästänyt sen kanssa yhdessä. Suojelun historiaa sekä nykypäivän susikiistan taustoja tuodaan esille peilaten niitä erilaisiin eläinkäsityksiin. Kirja toteaa osuvasti: ”susi ei pysy sille annetussa lokerossa”. Hannele Ahponen
Teos on lainattavissa Animalian kirjastosta.
hur mår maten? Jensen, Per: Hur mår maten? Natur & Kultur, 2012. 223 s. hur mår maten on kiinnostava kuvaus eläintenpidosta ja lihatuotannosta Ruotsissa. Kirjailija on itse sekasyöjä, joka suhtautuu kriittisesti ruuantuotannon ongelmiin. Nykyajan ihmisellä on vääristynyt kuva lihantuotannosta ja totuus on siksi yleensä luultua karumpi. Kirjassa käydään läpi tuotantoeläinten elämää syntymästä aina eläinten teurastamiseen asti. Kirja on ajatuksia herättävä ja silmiä avaava teos aiheesta, joka tuntuu olevan epätoivoa täynnä. Kirjailijan kunnioitus eläimiä kohtaan tekee kirjasta helpommin luettavan ja ennen kaikkea lukemisen arvoisen.
makumetkuja murusille makumetkuja murusille on mainio kirja kenelle tahansa terveellisestä ja eläineettisestä ravinnosta kiinnostuneelle. Kirjan selkeät ja kuvitetut ohjeet sekä reseptikavalkadi perinteisistä suomalaisista kotiruuista uudempiin vaihtoehtoihin, kuten quesadilloihin sekä erilaisiin makeisiin herkkuihin, on enemmän kuin tervetullut. Kirja alkaa tietoiskulla kasvisruuan eläineettisistä, ekologisista ja terveydellisistä vaikutuksista. Pienempää ja isompaa kokkia muistetaan tässä eri sanakääntein. Vegaanilasten mukaan nimetyt reseptit puolestaan ilahduttivat oman perheeni pientä kokkia niin, että lopulta hauskat nimet osattiin ulkoa. Jokaisella lapsella on omat vissit makumieltymyksensä, ja sen kirjan tekijät tietävät. Meillä maistuvat kasvikset ja pavut, muttei tofu. Paitsi jos kyseessä ovat Aleksanteri Ahvenen tofupuikot. Jauhelihan näppärästi korvaava soijarouhe hämää kenet tahansa, esimerkiksi Martti Muurahaisen makaronilaatikossa. Herkkujen seasta löytyy mukavasti nopeita ja marjaisia vaihtoehtoja, joita voi syödä hyvällä omatunnolla vaikka joka päivä, mutta myös tuhdimpia leivonnaisia. Eniten iloa tuotti kuitenkin Nour Norpan vinkki tuikata vaniljavanukkaaseen jäätelötikku ja laittaa se pakkaseen. Yksinkertaisen herkullista! Kirjan oivat reseptit ovat molempien tekijöiden käsialaa. Hauskasta kuvituksesta on vastannut Elina Kauppila. mARIANNA lAMMI
Somersalo, Inna ja Kauppila, Elina: Makumetkuja murusille. Pienen eläinten ystävän keittokirja. Finn Lectura, 2013. 96 s.
Marica Nordman
23
sikeu o n i elä sofian filo
abc
cora diamond – moraali otettava osaksi eläinsuhdettamme eläinoikeusfilosofisarjan neljännessä osassa esitellään yhdysvaltalainen cora diamond.
C
teksti marica nordman • kuvat mauri leivo ja Wikimedia Commons
ora diamond on
vuonna 1937 syntynyt yhdysvaltalainen moraali- ja eläinoikeusfilosofi. Akateemisessa työssään Diamond on muun muassa tutkinut nykyasenteita eläimiä kohtaan. Itsensä Diamond määrittelee ”moraaliseksi kasvissyöjäksi”. Suomalaiset lukijat voivat tutustua Cora Diamondin ajatuksiin esimerkiksi Elisa Aaltolan toimittaman Johdatus eläinfilosofiaan –teoksen artikkelissa ”Lihan ja ihmisen syömisestä”, jossa Diamond kirjoittaa eläinten oikeuksista sekä ihmisen ja eläimen välisestä suhteesta. Diamond suhtautuu kriittisesti tunnettujen eläinoikeusfilosofien, esimerkiksi Tom Reganin ja Peter Singerin, eläinfilosofisiin näkökulmiin. Diamondin mukaan Reganin ja Singerin argumenteissa on ongelmallista muun muassa se, etteivät he viittaa siihen tosiseikkaan, että lehmä ei ole jotakin mitä syödään. Sen sijaan Regan ja Singer argumentoivat, että yksilön ei tule edistää lehmän syömiseen johtavaa prosessia. Se on Diamondin mukaan väärä lähtökohta. Diamondin mielestä keskustelu eläinten oikeuksista alkaa usein lähtökohdasta, jossa pyritään antamaan eläimille oikeuksia siksi, että ihmisilläkin on niitä. Diamond pitää tätä lähtökohtaa ongelmalli-
sena, sillä sama argumentti mahdollistaisi esimerkiksi ihmisten huonon kohtelun, jopa syömisen. Diamondin mukaan argumentti on ongelmallinen: jos lähtökohta on, ettemme syö ihmistä, on mahdotonta tulla moraalisesti lopputulokseen, joka mahdollistaisi eläinten syömisen. Erilaisia eläimiä
Cora Diamond pohtii sitä, kuinka ihmiset tuntevat jotkin eläinlajit itselleen läheisemmäksi kuin toiset. Diamondin mukaan kiintyminen joihinkin eläimiin ei johdu siitä, mitä me tiedämme esimerkiksi lemmikeistämme, vaan se johtuu meistä itsestämme: tarpeestamme saada iloa ja seuraa eläimiltä. Diamondin mukaan toimimme näin, jotta tekisimme oman elämämme täydemmäksi ja rikkaammaksi. Hänen mukaansa kasvissyöjän on sisällytettävä tähän eläinten joukkoon muutkin eläimet kuin kissat ja koirat. Diamond moittii sitä, kuinka ihminen jo lapsena saa tarkan kuvan siitä, kuinka suhtaudutaan eri eläinlajeihin ja mihin tarkoitukseen niitä voi ”hyödyntää”.
Esimerkkinä tästä käyttäytymisestä Diamond siteeraa Jane Leggen runoa ”Kuuliaiseksi lihansyöjäksi opetteleminen”. Runossa korostuu paradoksi siitä, kuinka itsekkäästi me ihmiset suhtaudumme eri eläimiin. Leggen runosta tulee ilmi ihmisille tyypillinen puuttuva kunnioitus eläimiä kohtaan: ”Syö eläimiä jotka voit kaupasta ostaa, kissaa et hännästä vetää saa koskaan. Nauti ”likaisten karjujen” lihasta, mutta hauvaa et koskaan saa kiusata.” Leggen runo on osoitettu ihmisille, jotka käyttäytyvät runon mukaisella lempeällä, mutta lajeja eriarvoistavalla tavalla eläimiä kohtaan. Runo myös vihjailee muiden eläinsuhteiden ilmentävän tekopyhyyttä ja epätietoisuutta. Diamondin eläinfilosofiassa keskeistä on se, että ymmärtäisimme, kuinka tärkeä merkitys on ihmisyyden käsitteellä luodessamme omaa moraalista universumiamme. Tiedostamalla ihmisyyden merkityksen pystymme syventämään moraalista yhteyttämme eläimiin. 25
Koe-eläinten asiantuntija teksti vesa saarinen kuva iiris rautiainen
liaanima n laine
marianna lammi , 27, aloitti syyskuussa Animalian koe-eläinvastaavana. Hän suunnittelee ja toteuttaa keväällä käynnistyvän koe-eläinkampanjan, joka lisää suomalaisten tietoa koe-eläimistä sekä eläinkokeista. Satakunnassa nuoruutensa viettänyt, mutta viime vuosina helsinkiläistynyt Lammi on pitkän linjan animalialainen. Hän on ollut mukana muun muassa Animalian koiraryhmän ja pääkaupunkiseudun alueosaston touhuissa sekä vastannut monista Animalian kouluvierailuista.
Miten olet viihtynyt Animalian toimistolla?
Oikein hyvin! Toimistolla on hyvä henki, ja työkaverit ovat mahtavia. Aloitit koe-eläinvastaavana syyskuun alussa. Nyt, haastatteluhetkellä, elämme lokakuun puoliväliä. Mitä olet tähän mennessä ehtinyt tehdä?
Olen opiskellut eläinkokeisiin ja koe-eläimiin liittyviä asioita, erityisesti sitä, miten uudistunut lainsäädäntö on vaikuttanut eläimiin ja mikä lainsäädännössä on vielä kesken. Olen kerännyt tietoa siitä, millä aloilla eläinkokeita tehdään, ja osallistunut kansainvälisiin kokouksiinkin. Miten koe-eläimet voivat Suomessa?
Uusi lainsäädäntö toi pieniä parannuksia pito-olosuhteisiin, mutta epäkohtiakin on. Erityisesti tietoa tuntuu puuttuvan kaikkialta: ei ole saatavissa tarkkaa tietoa siitä, minkälaisia tai mitä eläinkokeita Suomessa tehdään. Se on selvää, että määrällisesti niitä tehdään liikaa. 26
Minkä koe-eläimiin liittyvän epäkohdan ihan ensimmäiseksi korjaisit?
Mieluiten lakkauttaisin eläinkokeet. Ihan ensimmäiseksi lopettaisin eläinkokeet kädellisillä eläimillä. Koe-eläinkampanja käynnistyy ensi keväänä. Mitä voimme kampanjalta odottaa?
Aktiivista kampanjaotetta, uutta tietoa kulutusvalintoihin, mukavia tempauksia ja yleisesti ottaen sitä, että toivottavasti koe-eläimistä puhutaan jatkossa entistä enemmän. Lehti ilmestyy pikkujouluaikaan. Miten vietät jouluasi?
Vietän perinteistä, vegaanista joulua perhepiirissä Satakunnassa.
”
mieluiten lakkauttaisin eläinkokeet.”
ELÄIMELLISTÄ MENOA Catharine Grant
ELÄINTEN OIKEUDET
Eläinten oikeudet valottaa eläintenoikeusliikkeen historiaa ja kertoo tarvittavat perustiedot eläinten oikeuksista. Kirja antaa myös käytännön ohjeita jokapäiväiseen elämään eläinten kanssa. Vain
15€
€
Outi Moilala
ovh 19.90
TAPPAJAFARKUT
Vain
Laura Gustafsson
ANOMALIA
20€ ovh 29€
Anomalia on henkipattojen romaani. Kostonäytelmä, julistus, farssi ja fysiologinen draama, jossa miltei kukaan ei pelastu.
Tappajafarkut perkaa kansainvälistä vaatetuotantoa, sen eettisyyttä ja siihen liittyviä moninaisia ongelmia. Se on must read vastuullisille kuluttajille ja muille vaatteidensa alkuperästä ja tuotanto-olosuhteista kiinnostuneille.
Maia Raitanen
ovh 27€
VALAS, VALAS!
Laajin koskaan Suomessa tehty valaskirja ja kansainvälisestikin ainutlaatuinen. Valas, valas! sopii kaikenikäisille, joita kiehtovat syvänmeren salaisuudet.
www.intokustannus.fi
Vain
20€
Vain
20€ ovh 29€
Tilaa netistä www.intokustannus.fi tai myynti@intokustannus.fi, alennuskoodi "Animalia". Hintoihin lisätään toimituskulut 3–5 €.
Eläinystävällisiä asianajopalveluja! Asianajotoimisto Streng Ky Lapinlahdenkatu 27, 00180 Helsinki Puh. 09 7269 6730, Fax 09 6227 6228 joonia.streng@strenglaki.fi www.strenglaki.fi
Taloushallinnon asiantuntija palveluksessanne yli 15 vuoden kokemuksella! Länsi-Helsingin Kirjanpito Oy
Köydenpunojankatu 4 a D, 00180 Helsinki info@lansihelsinginkirjanpito.fi • www.lansihelsinginkirjanpito.fi
27
Vegepalsta
reseptit ja kuvat paula heinonen
Herkkusuun joulu kun suolaiset joulupöydän antimet on nautittu, on makean herkuttelun vuoro. jouluherkuissa maistuvat lämpimät mausteet. lisää herkullisia vegaanisia reseptejä niin arkeen kuin juhlaan löydät pidempi korsi –blogista osoitteesta pidempikorsi.tumblr.com
Vegepalsta
Taatelikonvehdit (noin 25 kpl) 250 g taateleita 200 g tummaa suklaata 1 tl vaniljasokeria 1 tl kanelia 1 rkl kookosöljyä 50 g vegaanista valkosuklaata
1
Pehmennä taateleita lämpimässä vedessä noin 15 minuutin ajan. Valuta vesi pois huolella.
2
Pyöräytä taatelit, kookosöljy ja mausteet massaksi tehosekoittimessa. Sulata suklaa vesihauteessa tai mikrossa ja hakkaa valkosuklaa veitsellä muruiksi.
3 4
Pyörittele massasta pieniä kuulia ja dippaa ne sulaan suklaaseen.
Asettele pallot leivinpaperin päälle ja ripottele valkosuklaahiput namujen päälle vielä kun suklaa on pehmeää. Laita jääkaappiin jähmettymään.
Piparkakkubiscotit (noin 15 kpl) 15 g vegaanista margariinia (n. 2 rkl) 0,75 dl luomuruokosokeria 2 rkl omenahilloa ½ tl leivinjauhetta 1 rkl kasvimaitoa +½ tl ruokasoodaa +½ tl etikkaa 2 dl vehnäjauhoja 1 rkl piparkakkumaustetta ripaus suolaa (vettä)
1
Ylellinen sahramikakku 4 dl vehnäjauhoja 3 dl luomuruokosokeria 2 tl leivinjauhetta 2 tl vaniljasokeria 0,5 g sahramia 1 tl pomeranssia 1 tl jauhettua inkivääriä ½ tl jauhettua inkivääriä 1 tl ruokasoodaa + 1 tl etikkaa ripaus suolaa 1 dl rypsiöljyä 4 dl kookosmaitoa
Pehmitä margariini huoneenlämmössä ja sekoita se sokerin kanssa tehosekoittimessa. Lisää muut aineet ja anna koneen pyöräyttää taikina. Jos taikina murenee, voit lisätä joukkoon 1 rkl vettä ja pyöräyttää konetta uudelleen.
1
2
2
Painele taikina tiiviiksi palloksi ja laita se vetäytymään jääkaappiin vähintään 15 minuutiksi.
3
Sivele leivinpaperin päälle hiukan öljyä. Muotoile taikinasta yksi pellin pituinen patonki. Paista 175 asteessa uunin keskitasolla 20-25 minuuttia.
Sekoita kuivat aineet keskenään. Lisää ruokasooda viimeisenä ja suhauta teelusikallinen etikkaa päälle. Lisää joukkoon öljy ja kookosmaito. Sekoita hyvin. Kaada taikina voideltuun ja leivitettyyn kakkuvuokaan. Paista 175 asteessa uunin alatasolla noin 40 minuuttia. Testaa kypsyys puutikulla. Jos kakku ei kypsy pohjalta, aseta uuni paistamaan vain alhaalta päin ja lisää paistoaikaa muutamalla minuutilla.
4
Ota levy pois uunista ja anna jäähtyä 5 minuuttia. Leikkaa patongista reilun sormen paksuisia keksejä ja asettele ne pellille. Paista vielä 5-10 minuuttia.
29
Animaalit kautta maan
kotkan animalia
kotka
Itä-Lappi Rovaniemi
terveisiä kotkasta! kotkassa animalian toimintaa vetää Jaana Vanhala, jolle Animalian toiminta on tuttua jo 1990-luvulta. ”Tykkään olla mukana erilaisissa tapahtumissa, tavata ihmisiä ja kertoa eläinasioista”, Jaana kertoo. Kotkan Animalia järjestää säännöllisesti kokoontumisia, joihin kaikki ovat tervetulleita mukaan. Kokoontumisten lisäksi alueosasto on järjestänyt myös muun muassa valokuvanäyttelyitä, ruokamaistiaisia, videoiltoja ja osallistunut ravintolapäiviin. ”Pyrimme olemaan esillä alueemme tapahtumissa. Esimerkiksi kesällä osallistuimme Kyminlinna Art Festivaliin. Esittelimme tapahtumassa Animalian toimintaa ja järjestimme lapsille piirustuskilpailun, jossa kuvattiin ”onnellinen eläin” luonnollisessa ympäristössään Päivä eläintarhassa -esitteen inspiroimana. Piirustuspöydällä kävikin kova kuhina, kun lapset piirtelivät eläimiä.” ”Uudet ihmiset ovat aina tervetulleita. Jokaisen on mahdollista valita itse, minkälaisissa asioissa haluaisi olla mukana. Talveksi onkin suunnitteilla monenlaista ohjelmaa ja kevätkauden ideointikin on jo ajankohtaista. Paikallisryhmämme toivottaa kaikki kiinnostuneet tervetulleiksi mukaan toimintaan!”
Oulu
Kajaani
Joensuu Kuopio Pori Jyväskylä Tampere Rauma
Lahti
Kouvola
Forssa Kerava
Turku
Savonlinna
Kotka
Vihti Pääkaupunkiseutu
vapaaehtoiset ovat animalialle tärkeitä! Vapaaehtoisena pääset toimimaan eläinasioiden puolesta itsellesi sopivalla tavalla. Tarvitsemme apua monenlaisiin tehtäviin. Liity vapaaehtoisten listalle: Täytä lomake verkkosivuillamme animalia.fi, niin saat tietoa oman paikkakuntasi vapaaehtoistyön mahdollisuuksista sähköpostiisi. Tule mukaan alueosastotoimintaan: Ryhmässä on voimaa! Ota yhteyttä sinua lähimpään alueosastoon ja kysy lisää. Sähköpostiosoitteet ovat muotoa paikkakunta@animalia.fi. Pää-
30
kaupunkiseudulla toimivat myös koiraryhmä (koiraryhma@animalia.fi) sekä karhuryhmä (karhuryhma@animalia.fi). Lisätietoja: www.animalia.fi/vapaaehtoiset. Tervetuloa mukaan toimintaan! Kanerva Pelli, vapaaehtoiskoordinaattori kanerva.pelli@animalia.fi puh. 09 720 6590
Animaliashop
koonnut ninni pekkala
Anna lahja, jolla on merkitystä
– Tutustu AnimaliaShopin joululahjatarjontaan! uutuustuotteet
12 €
Karhuryhmän kalenterit Iso pöytäkalenteri ja pieni taskukalenteri.
Rintamerkit
Korvakorut Suosittu Eläinten ystävä -kettu on päässyt mukaan nyt myös korvakoruihin! Korut ovat käsityönä valmistettuja, ne ovat söpösti vinksallaan, kaikki vähän erilaisia. Korvakorujen koukut saattavat sisältää nikkeliä. Yhden korvakorun läpimitta on n. 3,5 cm.
Uudet rintamerkit ovat Milla Paloniemen käsialaa. ”Irti mun kinkusta” ja ”Jos haluat turkin älä sheivaa”, rintamerkit julistavat.
1,5 €
18 € Nipsupussi
e ual l u jo Animals-kassi
12 €
15 €
Nanson ylijäämätrikoosta (vahvike sisäpuolella) valmistama nipsupussi sopii vaikkapa rahapussiksi. Pussin koko n. 10 cm x 11 cm. Kuosi vaihtuva.
10 €
Puuhkaprinttipaita Paola Suhosen luotsaama IvanaHelsinki suunnitteli Animalialle naisille sopivan t-paidan, joka ottaa kantaa turkistarhaukseen printillään. T-paidan valmistamisesta vastasi Kaiku Ethical, joten paita on valmistettu laadukkaasta Reilun kaupan luomupuuvillasta. Saatavilla koot S, L ja XL.
Näin teet tilauksesi: POSTITSE: Animalia ry, Suvilahdenkatu 4, 00500 Helsinki PUHELIMITSE: 09 720 65911, ma–pe klo 10–15 SÄHKÖPOSTITSE: tarja.balding@animalia.fi Yli 15 € tilaukset toimitetaan postiennakolla, jolloin hintaan lisätään postiennakkomaksu 4,10 €. Kaikkiin tilauksiin lisätään postituskulut sekä 1 € käsittelykulu. Tuotteita voi ostaa myös suoraan Animalian Helsingin toimistosta, osoite yllä. Lisää tuotteita Animalian nettikaupassa www.animalia.fi/tilaa-tuotteita
Käsintehdyt kortit Animalian käsityökerho on valmistanut persoonallisia kaksiosaisia kortteja. Kortit ovat osittain kierrätysmateriaaleista valmistettuja. Jokainen kortti on uniikki.
20 €
26 €
Ei-jäsenille 23 €
3€
Makumetkuja murusille Makumetkuja murusille – pienen eläinten ystävän keittokirja on oiva, hauskasti kuvitettu reseptikirja lapsille. Reseptit ovat jo useita kasviskeittokirjoja julkaisseen Inna Somersalon sekä kirjan kuvittaneen Elina Kauppilan käsialaa. Kaikki kirjan reseptit ovat vegaanisia.
31
Muista läheistäsi Animalian jäsenyydellä! Voit valita tuki-, vähävaraisen tai nuorisojäsenyyden. Lahjan saaja saa Animalia-lehden neljästi vuodessa sekä eläinystävällisiä etuja tarjoavan jäsenkortin. Listan yhteistyökumppaneistamme löydät osoitteesta animalia.fi.
lahjan saajalle tervehdyksen ja tiedon uudesta Animalian jäsenyydestä. Lisäämme tervehdykseen automaattisesti lahjan antajan nimen. Jos haluat, että tieto jäsenyydestä ehtii lahjan saajalle jouluksi, lähetäthän lomakkeen 15.12. mennessä.
Lahjajäsenyyden vuodelle 2014 tilaat helposti. Täytä oheinen lomake ja lähetä se meille. Postimaksu on maksettu puolestasi. Jos haluat lähettää lomakkeen kirjekuoressa, kirjoita kuoreen vastauslähetystunnus, niin säästät postikulut. Lähetämme Sinulle laskun, kun olemme vastaanottaneet lahjajäsenyyslomakkeen. Lähetämme puolestasi
Eläinystävällistä joulua toivotellen, Ninni Pekkala Animalian varainhankkija
Haluan ilahduttaa läheistäni ja antaa hänelle lahjaksi:
Postimaksu maksettu kotimaassa
Animalian tukijäsenyyden (32 €) Animalian vähävaraisen jäsenyyden (25 €) Animalian nuorisojäsenyyden, alle 18 v. (20 €)
Animalia ry Lahjan saajan nimi: Lahjan saajan osoite:
Lahjan antajan yhteystiedot Lahjan antajan nimi: Lahjan antajan osoite:
Voit lähettää tiedot myös sähköpostitse osoitteeseen tarja.balding@animalia.fi
Tunnus 5007666 00003 VASTAUSLÄHETYS