Animalia 4/2015 by Animalia ry

lehti eläinten asialla

4/2015

Metallimiehen sydän sykkii eläimille

Myyrähyppy

vapauteen särkänniemen

delfinaario

sulkee ovensa

Uu d ainee et ttom lahja at t!

Myytti eettisestä turkiksesta

um isia

Kampa

sia

akuulumi nj

m pan kuul ja

Pitkän kampanjoinnin tulos:

Särkänniemen delfinaario sulkee ovensa eläinsuojelijoiden kauan odottama uutinen julkistettiin lokakuussa, kun suomen ainoa delfinaario tampereella ilmoitti lopettavansa toimintansa. delfiinien kohtalo on kuitenkin vielä auki.

um isia

Kampa

sia

akuulumi nj

m pan kuul ja

teksti laura uotila kuva iStockphoto

elfinaariot ja muut merinisäkäs-

puistot ovat vuosikymmeniä olleet eläinsuojelijoiden huolenaiheita. Viime vuosina keskustelu niiden toiminnan eettisyydestä on kiihtynyt entisestään, kun eläinten kärsimys ja julma kohtelu ovat nousseet mediaan muun muassa Black Fish -elokuvan kautta. Viimein Särkänniemikin joutui myöntämään, että asenneilmasto on muuttunut niin epäsuotuisaksi delfinaarioille, että tappiota tehnyttä toimintaa ei saa nostettua kannattavaksi. 30 vuotta näytöksiä ja vastustusta

Särkänniemen delfinaario perustettiin vuonna 1985. Sinne lennätettiin Floridasta viisi vapaudesta pyydystettyä pullokuonodelfiiniä. Julkisuudessa vaiettiin visusti tiedosta, että alun perin pyydystetyistä delfiineistä yksi ennätti kuolla ennen muuttoa Suomeen. Täällä delfiinit saivat nimikseen Veera, Delfi, Näsi, Joona ja Niki. Jo perustamisestaan lähtien delfinaario sai kritiikkiä osakseen. Vastustus näkyi aluksi lähinnä delfinaarion edessä pidetyissä mielenosoituksissa sekä aihetta käsitelleissä lehtikirjoituksissa. Delfiinien hyvinvointiongelmat nousivat ensi kertaa suuren yleisön tietoisuuteen vuonna 1990, kun Veera synnytti ensimmäisen poikasensa. Poikanen kuitenkin kuoli jo ensimmäisen vuorokauden aikana. Samana vuonna syntyi kaksi muuta poikasta, jotka myös kuolivat. Tämän jälkeen delfiinit eivät näyttäytyneet yleisölle vain hymyilevinä ja tyytyväisinä hauskuuttajina. Vuonna 1997 perustettiin Valaiden puolesta -yhdistys. Samalla delfinaarioita vastustava toiminta alkoi muuttua kansainvälisemmäksi ja eläinsuojeluyhdistykset

myös Suomessa kokosivat voimiaan delfiiniasioissa. Animalia on ollut pitkään mukana delfinaarion sulkemiseen tähtäävässä työssä. Viime aikoina kampanjointi sai entistä enemmän voimaa taakseen, kun EU:n eläinsuojelujärjestöt yhdistivät voimansa Dolphinaria-Free Europe -nimisen koalition taakse. Koalitio

Animalian ehdoton vaatimus on, että delfiinien lopullinen sijoituspaikka ei saa olla toinen delfinaario. tavoittelee nimensä mukaisesti Eurooppaa, jossa yhdenkään delfiinin ei tarvitse elää pieneen betonialtaaseen suljettuna. Animalia on aktiivisesti mukana DFE:n toiminnassa. Erityisesti toiminta aktivoitui nyt, kun tieto Särkänniemen delfinaarion sulkemisesta tuli. Ympäri maailmaa eläinoikeusihmiset riemuitsivat päätöksestä ja onnittelivat Suomen eläinsuojelujärjestöjä saavutuksesta. Merellinen turvapaikka tavoitteena

Delfiinien lopullinen kohtalo on kuitenkin vielä auki. Särkänniemi on ilmoittanut, että delfiinit muuttavat pois Suomesta ensi keväänä. Siihen asti delfinaario pysyy suljet-

tuna ja siellä keskitytään delfiinien siirron valmistelemiseen. Animalia on keskustellut Särkänniemen kanssa useampaan otteeseen delfiinien tulevaisuudesta. Animalian kampanjavastaava Marianna Koljonen on aktiivisesti yhteydessä myös ulkomaisiin järjestöihin, jotta merellinen turvapaikka delfiineille saataisiin varmistettua. Animalian ehdoton vaatimus on, että delfiinien lopullinen sijoituspaikka ei saa olla toinen delfinaario, vaan ne tulee siirtää luonnonmukaiseen, merelle perustettuun turvapaikkaan. Vapauttaminen ei ole vaihtoehto näille delfiineille, jotka ovat vuosikausia eläneet ihmisen hoidossa. Turvapaikka tarkoittaa mereen rajattua suurta aluetta, jossa delfiinien terveyttä voidaan tarkkailla ja varmistaa myös esimerkiksi niiden ravinnon saanti. Vielä sopivaa turvapaikkaa ei kuitenkaan ole olemassa. Vahvoja suunnitelmia tällaisten rakentamiseksi on kuitenkin olemassa ja hyvin todennäköisesti ensimmäinen sellainen valmistuu Eurooppaan parin vuoden sisällä. Animalia on yhdessä Oikeutta eläimille -järjestön kanssa kutsunut Suomeen vierailulle Ric O´Barryn, entisen delfiinikouluttajan ja nykyisen delfiinien puolustajan ja niiden viihdekäytön vastustajan. O´Barryn vierailun tarkoituksena on kartoittaa tietoa delfiinien tulevaisuuden vaihtoehdoista ja kuulla kokeneen delfiiniaktivistin kokemuksia vuosien varrelta. Tampereella järjestetään 24.11. ja Helsingissä 25.11. yleisötilaisuudet, joissa O´Barry on kertomassa kokemuksiaan ja näkemyksiään delfiineistä. Lue lisää O´Barryn vierailusta sekä muusta Animalian toiminnasta Särkänniemen delfiinien puolesta osoitteesta animalia.fi/särkänniemi.

Pääkirjoitus

teksti Mai Kivelä • kuva Iiris Rautiainen

Uusi toiminnanjohtaja esittäytyy

ervehdys hyvät Animalian jäsenet ja eläinten oikeuksien puolustajat! Aloitin lokakuussa Animalian toiminnanjohtajan sijaisena ja toimin tehtävässä vuoden 2016 loppuun. Lienee siis paikallaan esittäytyä ja kertoa, minkälaisia ajatuksia ja tavoitteita minulla on Animalian toiminnan kehittämiseksi. Oman taustani kautta tutustuin eläinten oikeuksiin jo nuorena. Äitini on ollut koko elämäni ajan kasvissyöjä, ja nimenomaan eläinoikeussyistä. Ala-asteelta muistan, kuinka tutustuin koulukaverini kanssa ensimmäistä kertaa Animalian esitteisiin, halusin luokkaretkellä luokkamme boikotoivan McDonaldsia ja käytin aamunavausvuoroni puhumalla luonnon- ja eläinten suojelusta. Myöhemmin aloin vegaaniksi, osallistuin eläinoikeustoimintaan ja hengasin eläinoikeusfoorumilla. Aikuisiällä olen perehtynyt erityisesti kasvissyönnin edistämiseen ja poliittisen toiminnan kautta vaikuttamiseen. Animalian toiminnanjohtajana olen aloittanut suurella innolla. On etuoikeus saada tehdä täysin tavoitteideni ja periaatteideni mukaista tärkeää työtä. Animalia on kehittynyt viime vuosien aikana hyvään suuntaan. Animalia puhuu selkeästi eläinten oikeuksista ja asemoituu niiden puolustajaksi. Samaan aikaan tähän yhdistyy toimivalla tavalla asiantunteva eläinsuojelullinen työ, jossa keskitytään eläinten hyvinvoinnin ja aseman parantamiseen eri tuotannon aloilla ja muussakin ihmisen käytössä. Tärkeää on myös puhua ihmisten eläinsuhteen monitasoisista vaikutuksista. Eläinten aseman parantaminen luo kestävämmän yhteiskunnan kokonaisuudessaan ja tukee ihmistenkin hyvinvointia.

14 Oma tavoitteeni Animalian suhteen on huolehtia, että järjestön työ jatkuu laadukkaana kuten tähänkin asti. Oman taustani kautta toivon tuovani erityisesti kampanja- ja vapaaehtoistoiminnan kokemusta Animaliaan. Tavoitteeni on kasvattaa Animaliasta vielä isompi, vaikuttavampi ja näkyvämpi järjestö. Lisäksi haluan monipuolistaa osallistumismahdollisuuksia, jotta jokainen, joka haluaa tavalla tai toisella osallistua eläinten aseman puolustamiseen, löytää oman tapansa toimia. Potentiaalia tähän on paljon. Animalian on mahdollista kasvattaa niin jäsenkuin aktiivimäärääkin.

”Tavoitteeni on kasvattaa Animaliasta vielä isompi, vaikuttavampi ja näkyvämpi järjestö.” Lopuksi haluan pyytää teidät kaikki mukaan näiden tavoitteiden toteuttamiseen. Onko omassa lähipiirissäsi joku, joka voisi haluta tukea tai osallistua toimintaamme? Pyydä hänet mukaan! Minuun voi myös aina olla yhteydessä, mikäli on ajatuksia tai toiveita liittyen Animalian toimintaan ja tulevan toiminnan suunnitteluun. Kuulen mielelläni teidän näkemyksiänne! Mai Kivelä Animalian toiminnanjohtaja

Sisällys 4/2015

02 04 06

Särkänniemen delfinaario sulkee ovensa

Pääkirjoitus

Ajankohtaista

Vieraskynä: Sari Salminen

Ansaitsemme parempaa Anna tänä jouluna lahja eläimille

Puheenjohtajalta: Eläinkunnan puolesta / På djurrikets vägnar

= kannessa Kannen kuva: laura uotila

ANIMALIA-LEHTI, 39. VUOSIKERTA JULKAISIJA: Animalia PÄÄTOIMITTAJA: Laura Uotila,

laura.uotila@animalia.fi

TOIMITUSSIHTEERI:

Taija Rinne, p. (09) 7206 5914 taija.rinne@animalia.fi TAITTO: Vera Liinasaari, vera.liinasaari@gmail.com OSOITTEENMUUTOKSET:

Tarja Balding, p. (09) 7206 5911 tarja.balding@animalia.fi PAINOPAIKKA:

Wellprint, Espoo ISSN 0783-9170 ILMESTYMISAIKATAULU:

Nro 1 helmikuu, nro 2 toukokuu, nro 3 syyskuu, nro 4 marraskuu. Seuraavaan numeroon tarkoitetun materiaalin tulee olla perillä toimituksessa 11.1.2016 mennessä. AINEISTOT lähetetään lehti@animalia.fi tai osoitteella: Animalia-lehti, Suvilahdenkatu 4, 00500 Helsinki. ILMOITUSMYYNTI:

Hanna Partanen, p. 044 383 0474 ILMOITUSHINNAT:

Katso ilmoitushinnat www.animalia.fi LISÄVELOITUKSET: Värierottelut veloitetaan erikseen, määräyspaikkakorotus 20 %, liitteiden hinnat sovitaan erikseen. RAJOITUKSET: Etusivulla ei julkaista ilmoituksia. ALENNUKSET: Toistoalennus: 1. toisto 10 %, seuraavat 20 %, auktorisoidut mainostoimistot 15 %. ILMOITUSTEN PERUUTTAMINEN:

Peruutukset viimeistään seitsemän (7) vuorokautta aineiston jättöpäivän jälkeen toimitussihteerille. REKLAMAATIOT: Kirjallisena 14 vuorokauden aikana ilmestymispäivästä lukien. ANIMALIA-LEHTI PIDÄTTÄÄ OIKEUDEN LYHENTÄÄ JA MUOKATA JUTTUJA.

Kouluvierailu herättää pohtimaan eläinsuhdetta

Tapaus Saga Furs – myytti eettisestä turkiksesta

Artikkelien lainaaminen eläinsuojelua ja eläinten oikeuksia edistäviin tarkoituksiin sallittu. Lähde mainittava.

Metallimiehen sydän sykkii eläimille

Animalia testaa: Vegaaniset juustot

Myyrähyppy vapauteen

Varainhankintaa eläinten hyväksi

Koekoirasta kotikoiraksi

Vegepalsta: Tuulispään jouluherkut

Eläinten ystävän matkailuvinkit

Animaalit kautta maan Pääkaupunkiseutu

AnimaliaShop: Eläinten ystävän joululahjat

p. (09) 720 6590, päivystys ma–pe kello 10.00 –15.00 e-mail: animalia@animalia.fi internetsivut: www.animalia.fi. JÄSENMAKSUT: Tukijäsen: 32 € / vuosi,

Kirjavinkit

TOIMISTO: Suvilahdenkatu 4, 00500 Helsinki ASIAKASPALVELU:

vähävaraiset: 25 € / vuosi, nuorisojäsen (alle 18 v.): 20 € / vuosi, kuukausijäsen: 5 € / kk, ainaisjäsen: 640 €, yhteisöjäsen: 250 € / vuosi. Sampo 800018-2105644 IBAN: FI71 8000 1802 1056 44 SWIFT: DABAFIHH Kirjoita viestiksi nimesi ja osoitteesi. LAHJOITUKSET: Nordea 101130-260629

IBAN: FI24 1011 3000 2606 29 SWIFT: NDEAFIHH TESTAMENTIT: Tiedustelut, p. (09) 7206 5911, tarja.balding@animalia.fi RAHANKERÄYSLUPA:

Luvan myöntäjä: Poliisihallitus. Toimeenpanoaika ja alue: 1.1.2015–31.12.2016 koko Suomi Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Päätöksen nro ja pvm: POL-2014-10096 5.11.2014.

Sisällysluettelon kuvat: salla tuomivaara, taija rinne ja antonio novak /Freeimages.com Takakannen kuva: Jo-Anne McArthur / We Animals

Ajankohtaista Kai Kuusik-Greenbaum/FreeImages.Com

koonneet Laura Uotila ja Taija Rinne

18 000 koe-eläimen käyttö estetty

Teurastamoissa ja tiloilla järkyttävää lainrikkomista teksti Laura Uotila • kuva oikeutta eläimille

L makkara syöpävaarallisten listalle maailmanterveysjärjestö who listasi pekonin, makkarat ja muut prosessoidut lihat syöpää aiheuttaviksi aineiksi. Järjestön raportti on hyvin voimakas kannanotto lihankulutusta vastaan. Kan sainvälisessä asiantuntijapaneelissa tarkasteltiin vuosikymmenien ajalta tehtyjä tutkimuksia, joissa tutkittiin punaisen lihan ja prosessoidun lihan välistä yhteyttä syöpään. Lihansyönnin haitat määriteltiin samaan luokkaan tupakan kanssa.

okakuun lopussa julkaistiin

salakuvattua materiaalia neljästä Suomen teurastamosta ja 11 tuotantotilalta. Oikeutta eläimille -järjestön tarjoamaa aineistoa on satoja tunteja ja se on kuvattu vuosina 2013–2015.

Videomateriaali sisälsi räikeää lain rikkomista, kuten eläinten lyömistä ja hakkaamista sekä yletöntä sähköpiiskan käyttöä. Ohjelmassa nähtiin myös epäonnistuneita tainnutuksia, joiden seurauksena eläimille aiheutui vakavaa kipua ja kärsimystä.

eu-tuet härkätaisteluille lakkautuslistalla eu-parlamentissa on äänestetty aloitteesta, jolla halutaan lopettaa yli 100 miljoonan euron vuotuiset maataloustuet, jotka on suunnattu härkä taisteluissa käytettyjen nautojen kasvattamiseen. Aloite sai selkeän meppi enemmistön taakseen. Päätös vaatii vielä EU:n talousministereiden hyväksynnän astuakseen voimaan, mutta paine tukien lakkauttamiseen on nyt suuri. EU:n eläinsuojelujärjestöt ovat vuosia kampanjoineet taisteluhärkien kasvattamiseen suunnattujen tukien lakkautta-

Luis Brito/FreeImages.Com

animalia on yhdessä koeeläintensuojelun kattojärjestö ECEAEn kanssa estänyt suoraan 18 000 koe-eläimen käytön EU:n vaatimissa REACH-kokeissa. Viimeisin voitto saatiin, kun Euroopan kemikaaliviraston valituslautakunta hyväksyi valituksen eläinkokeesta, jossa olisi myrkytetty vakavasti myrkylliseksi tiedetyllä aineella vähintään 1 200 rottaa. REACH-asetuksen tarkoituksena on rekisteröidä ja hyväksyä kemikaalit EU:n alueella. Asetuksen on pelätty johtavan yli kymmenen miljoonan koe-eläimen käyttöön. Animalian ja muiden eläinsuojelujärjestöjen yhteistyöllä lakiin saatiin lisättyä kirjauksia, jotka vaativat muun muassa tiedonjakamista jo tehdyistä eläinkokeista.

miseksi. Äänestystulos on huima saavutus, joka toivottavasti heikentää härkätaisteluperinnettä voimakkaasti.

Ajankohtaista

Keskeneräinen eläinsuojelulain kokonaisuudistus on aiheuttanut voimakasta keskustelua mediassa. Muun muassa Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK on varoitellut eläinsuojelulainsäädännön parantamisen haitoista suomalaiselle maataloudelle ja ehdottanut lakien sijaan alan sisäistä valvontaa ja erillisiä eläinten hyvinvointiohjelmia. Hallitus on niin ikään todennut, ettei se muuta eläinsuojelulakia siten, että se aiheuttaisi maataloudelle mitään lisäkustannuksia. ”Videot teurastamoista osoittavat, että alan oma valvonta ei missään ni-

Lainvastaisesta tullut normaalia

Suomen Sikayrittäjät ry:n puheenjohtaja Martin Ylikännön mukaan sähköpiiskan toistuva käyttö esimerkiksi lastaustilanteessa on normaalia. Ylikännö vertasi Ylen haastattelussa sähköpiiskan käyttöä ja päähän potkimista ja totesi, että sähköpiiska on parempi, koska potkiminen voi vahingoittaa eläintä. "Sähköpiiskan puolustelu vertaamalla sitä potkimiseen kertoo juuri niistä ulkopuolisia järkyttävistä asenteista ja käytännöistä, jotka näyttävät juurtuneen suomalaiseen eläintuotantoon. Jopa lainvastaisesta toiminnasta on tullut normaalia, eikä asiaan havahduta ennen kuin alan ulkopuolelta reagoidaan", Kivelä sanoo. Animalia yritti keväästä asti saada audienssia maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikaiselta, jonka kanssa on haluttu keskustella eläinten hyvinvointiin liittyvistä kysymyksistä ja uudistettavasta eläinsuojelulaista. Ministeri järjesti tapaamisen lopulta marraskuun alussa, kun tilanne nousi mediassa esille. Animalia on myös aloittanut keskustelut teurastamojen valvonnasta vastaavan Eviran kanssa valvonnan pikaisesta parantamisesta.

Sanottua ”Sähköpiiska on inhimillisempi tapa kuin moni muu voimankäyttö, se ei vahingoita eläintä. Verrattuna päähän potkimiseen, joka voi jopa vahingoittaa.” – Martin Ylikännö, Suomen Sikayrittäjät ry, Yle 28.10.2015

lens politicassa eläinoikeuselokuvia helsingissä järjestettävä Art & Film Festival Lens Politica esittää tänä syksynä kaksi eläinoikeuselokuvaa, trofeemetsästyksestä kertovan dokumentin Blood Lions sekä turkisalan sisäpiiriin kurkistavan Inside Fur -elokuvan. Blood Lions Kino Sherylissä 19.11. klo 18.30. Toimittaja ja safariyrittäjä Ian Michler on mukana näytöksen paneelikeskustelussa. Inside Fur Andorrassa 21.11. klo 16. Inside Furin ohjaaja Ola Waagen on mukana elokuvan yhteydessä järjestettävässä paneelikeskustelussa. Lisätietoa ja liput: lenspolitica.net Vinkki: Blood Lions esitetään myös Turun Kinopalatsissa 18.11. klo 18.

taija rinne

”Valvontaa on lisättävä heti.”

messä riitä takaamaan eläinten hyvinvointia, päinvastoin. Valvontaa on lisättävä heti. Niin kauan kuin eläinten kohtelua ei valvota, käytännöt tulevat olemaan tällaisia. Toisaalta täydellisiä vaihtoehtoja ei ole, sillä jo lopetusasetuksenkin mukaan lopetus voi aiheuttaa eläimelle kipua, tuskaa, pelkoa ja muuta kärsimystä, vaikka olosuhteet olisivat teknisesti parhaat mahdolliset”, sanoo Animalian toiminnanjohtaja Mai Kivelä.

Tuula Heinonen ja Salla Tuomivaara.

pro animalia tuula heinoselle – anti animalia hallitukselle perinteinen Pro Animalia -palkinto myönnettiin dosentti Tuula Heinoselle ja eläinkokeiden vaihtoehtomenetelmäkeskus FICAMille, jonka johtaja Heinonen on. Pro Animalialla halutaan antaa tunnustusta niille tahoille, jotka ovat esimerkillisellä toiminnallaan edistäneet eläinten hyvinvointia. Anti Animalia -palkinto jaetaan, mikäli vuoden aikana on noussut esiin jokin eläimille erityisen negatiivinen ilmiö. Huomionosoituksen voi saada yksityishenkilö, ryhmä, organisaatio tai yritys. Tänä vuonna Anti Animalian sai ansaitusti historiallisen eläinsuojeluvastainen Suomen hallitus.

Ajankohtaista vietetään vegejoulua! mai kivelästä vs. toiminnanjohtaja animalian toiminnanjohtaja Salla Tuomivaara työstää väitöskirjaansa seuraavan vuoden ajan Hongkongissa. Tuomivaaran sijaisena on aloittanut Mai Kivelä, joka on aiemmin työskennellyt muun muassa Vasemmistonuorten pääsihteerinä sekä Greenpeacessa. Kivelä on ollut mukana eläinoikeustoiminnassa lähes kymmenen vuotta. Animaliaa Kivelä pitää ainutlaatuisena järjestönä, joka on yhdistelmä asiantuntijuutta ja aktivismia. Hän pitää tärkeänä sitä, että järjestö puhuu eläinten itseisarvosta, ja ottaa rohkeasti kantaa eläinten oikeuksien puolesta. ”Tarvitaan tahoja, jotka herättelevät ihmisiä ja tukevat heitä muutoksessa kohti parempaa eläinsuhdetta”, Kivelä sanoo.

www.runsaudensarvi.net Aleksanterinkatu 30 33100 Tampere • 03-2121479

Animalian jäsenkortilla

-5%

alennusta

Kasvisruokaaineksia

mikko helminen

eläinystävälliseen herkutteluun

paras juttu numeron 3/2015 parhaaksi jutuksi äänestettiin artikkelit ”Irti vegaanimyyteistä” ja ”Eläinten oikeuksista täytyy puhua lapsillekin”. Kettukassin arvonnassa onni suosi Mariikka Mätinkiä. Onnea voittajalle ja kiitos kaikille äänestäneille!

Mikä on tämän lehden paras juttu? Kerro mielipiteesi 11.1.2016 mennessä, niin olet mukana Compassion and Animal Rights -t-paidan arvonnassa. Lähetä vastauksesi, paidan koko ja malli, nimesi sekä osoitteesi sähköpostitse lehti@animalia.fi (sähköpostin otsikko: Paras juttu 4/2015) tai postitse Animalia, Suvilahdenkatu 4, 00500 Helsinki.

Jätetään tänäkin vuonna possut rauhaan ja vietetään kaikin puolin eläinystävällistä joulua. Leivotaan vegaanisia herkkuja ja pohditaan kulutustottumuksiamme. Vegaanisen joulun viettäminen ei ole vaikeaa, vaan herkullista! Tule mukaan viettämään kanssamme Vegejoulua, joka näkyy verkossa ja somessa. Luvassa on ainakin vegaanisia jouluruokareseptejä ja paljon muita vinkkejä vegaanisen joulunajan viettämiseksi. Tapahtumasivu on Facebookissa nimellä Vegejoulu.

Tervetuloa Animalian pikkujouluihin! Pikkujouluja vietetään perinteiseen tapaan Animalian toimistolla osoitteessa Suvilahdenkatu 4, Helsinki. Tarjolla vegaanisia jouluherkkuja, kuumaa glögiä sekä yllätysohjelmaa. Myös joululahjaostokset voi hoitaa samalla. Pikkujoulut järjestetään torstaina 3.12. kello 17-20. Ilmoittaudu osoitteessa animalia.fi/joulujuhla Tervetuloa!

Eläinystävällisiä asianajopalveluja! Asianajotoimisto Streng Ky Linnankatu 2, 00160 Helsinki Puh. 09 7269 6730, Fax 09 6227 6228 joonia.streng@strenglaki.fi www.strenglaki.fi

teksti Sari Salminen • kuva Kirsi Tuura

Vieraskynä

Milloin eläin voi hyvin?

erta toisensa jälkeen hämmästyn, miten erilaisia käsityksiä eläimistä ja niiden hyvinvoinnista ihmisillä voikaan olla. Käsitys pohjautuu useimmiten omiin uskomuksiin tai ikivanhoihin ajatuksiin siitä, millaisia olentoja eläimet ovat. Aika ajoin nostetaan esiin myös se, ettemme voi ikinä tietää, milloin eläin voi hyvin. Lopulta on todella vaikea havaita toisista ihmisistäkään, voivatko he hyvin. Voimme kuitenkin ”kysyä” sekä eläimeltä että ihmiseltä ja arvioida vastauksen perusteella hyvinvoinnin tasoa. Eläin on terve, joten se voi hyvin. Tämä on varmasti yleisin väittämä, jota eläinten hyvinvointikeskustelussa käytetään. Jos eläin on sairas, on sen hyvin vointi todennäköisesti heikentynyt. Eräässä koulukirjassa oli asia hienosti kiteytetty lauseeseen "Terveys ei ole vain sairauden puuttumista". Juuri näin! Se on niin paljon enemmän – nykyään ymmärretään jo se, että eläimen tuntemuksilla on suuri merkitys sen kokonaisterveydelle. Muun muassa terveysesimerkin takia olen päätynyt siihen, että on tilaisuus mikä tahansa ja keskustelenko jonkun kanssa kahdestaan tai isossa ryhmässä, on eläinten hyvinvointikeskustelu järkevintä aloittaa eläimen hyvinvointi -käsitteen määrittelyllä. Eläinten hyvinvoinnin neuvottelukunnat ovat kirjanneet eläimen hyvinvoinnin ytimen määritelmätekstinsä ensimmäiseen lauseeseen. Hyvinvointi on eläimen kokemus sen omasta psyykkisestä ja fyy-

sisestä olotilasta. Tässä on mielestäni sanottu kaikki, mitä asiassa on tarpeen sanoa. Vain sillä on merkitystä, miten eläin itse kokee tilanteen. On itsestään selvää, että eläimet tuntevat ja että niiden kokemukset vaihtelevat samasta tilanteesta. On täysin tois arvoista, ovatko tunteet samanlaisia kuin ihmisellä. Ihmisetkin tuntevat asioita eri tavoilla. Tänä päivänä on eläinten tunteistakin onneksi jo tutkimus”Vain sillä on näyttöä, jolloin eipäsjuupas-keskusteluun ei merkitystä, tarvitse aiheesta lähteä. miten eläin Inhimillistäminenkään ei ole pahaksi, itse kokee sillä sen vastakohtahan tilanteen.” on epäinhimillistäminen. Eläinten ”ihmistämistä” sen sijaan pitäisi välttää, sillä silloin saatetaan olettaa, että eläimen tulisi ymmärtää ja kokea maailma samoin kuin me ihmiset. Oleellista on sallia eläinten olla eläimiä ja oman lajinsa mukaisia. Koiran tulee saada olla koira, kissan kissa, sian sika ja hevosen hevonen. Jokainen eläin on arvokas omana itsenään! Sari Salminen

Eläinsuojeluasiamies

Ansaitsemme parempaa Anna tänä jouluna lahja eläimille parhaat lahjat eläintenystäville! animalian uudet aineettomat lahjat alk. 7 €

Useiden tuotantoeläinten olot eivät nykyisellään ole riittävät lajityypilliseen käyttäytymiseen. Eläimet tarvitsevat muun muassa enemmän tilaa ja hoitoa. Näiden lahjojen avulla ilahdutat ystävää ja tuet eläinten oikeuksia edistävää työtä. Eläimet ansaitsevat parempaa.

Parempi porsiminen 25 €

Voit valita lahjalle joko tulostettavan kortin tai postikortin. Kummassakin tapauksessa toimitamme kortin haluamaasi osoitteeseen. Korteissa on valmiina lahjan kuva, sitä kuvaava teksti ja paikka toivotuksille!

Jaloittelua ja laidunnusta 30 €

Kurkkaa loputkin uutuuslahjat osoitteessa animalia.fi/aineeton-lahja ja hanki omasi!

Kivunhoitoa 7 €

Puheenjohtajalta Eläinkunnan puolesta

aikki eläimet ovat hienoja ja arvokkaita

juuri omana itsenään. Ne haluavat elää ja olla merkityksellisiä, aivan kuten mekin. Tuntuu itsestään selvältä, että kaikkiin eläinlajeihin suhtauduttaisiin tasapuolisesti lajista riippumatta. Tämän takia on mahdotonta käsittää, miten joillekin eläinlajeille annetaan mahdollisuus ja lupa elää arvokasta elämää ja samaan aikaan toisille lajeille määrätään elinikäinen tuomio ahtaassa häkissä tai parressa. Tämän takia on tärkeää, että olemme olemassa ja puolustamme kaikkia lajeja! Suomalaisen yhteiskunnan henkeä määrittävät vallitsevat lait ja asetukset. Näillä määräyksillä asetetaan yhteiskunnalle sen sivistyksen taso. Eläinkysymyksissä maamme on monilta osin kylmä ja välinpitämätön – sivistymätön. Päättäjien käsissä on se, millä tavalla eläinsuojelulaki tai eläimiä koskevat asetukset turvaavat ja suojaavat eläimiä. Eläinasioissa kansalaisten ja järjestöjen rooli on merkittävä. Meidän velvollisuutemme on tuoda esille se, miten raakalaismaisesti eläimiä kohdellaan turkistarhoilla, tehotuotantotiloilla, teurastamoissa, laboratorioissa sekä luonnossa. Animalia on eläinten ja eläinten ystävien ääni, ja me puolustamme koko eläinkuntaa. Tämän takia on tärkeää, että olemme niin aktiivisia kuin suinkin mahdollista ja mukana kaikkialla, missä tehdään päätöksiä eläinten asemasta Suomessa ja koko maailmassa. Eläinasioissa voitot ovat harvinaisia, mutta niitä kuitenkin on. Kansainvälisesti useat maat ovat kieltäneet villieläinten käytön sirkuksissa. Monissa maissa turkistarhat ovat kiellettyjä. Useat suuret lentoyhtiöt ovat kieltäneet trofeiden, eli metsästysmuistojen, kuljettamisen lennoillaan ja suuret vaateketjut ovat jatkaneet turkittomalla linjalla. Uudessa-Seelannissa on perustettu valtava mertensuojelualue, missä muun muassa kalastus on kielletty. Suomessa koe-eläiminä käytettyjä beagleja on sijoitettu uusiin koteihin ja Tampereen delfinaario lakkautetaan. Lämmin kiitos kaikille Animaliaa tukeville jäsenille, lahjoittajille, vapaaehtoisille ja työntekijöille!

På djurrikets vägnar

lla djur är fina och värdefulla som sådana

som de är. De vill leva och vara betydelsefulla, precis som vi människor. Det känns som en självklarhet att man förhåller sig jämlikt gentemot alla djur oberoende av dess art. Därför är det omöjligt att förstå varför vissa djurarter ges möjligheten och tillåtelsen att leva ett värdefullt liv medan andra djur samtidigt bestraffas med ett livslångt dom i trång bur eller bås. Därför är det viktigt att vi finns till och försvarar alla arter! Andan i det finländska samhället definieras av rådande lagar och förordningar. Genom dessa bestämmelser fastställs nivån på civilisationen i samhället. I djurfrågor är vårt land på många sätt kallt och likgiltigt – ociviliserat. Beslutsfattarna har makten i sina händer att besluta över hur djurskyddslagen eller förordningarna säkerställer och skyddar djuren. I djurfrågor är medborgarnas och föreningarnas roll betydande. Vår skyldighet är att lyfta fram det brutala sätt djur behandlas på i pälsfarmer, djurfabriker, slakterier, laboratorier och i naturen. Animalia är rösten för djuren och djurens vänner. Vi försvarar hela djurriket. Därför är det viktigt att vi är så aktiva som möjligt och helhetligt med i all beslutsfattande gällande djurens position i Finland och i hela världen. I djurfrågor är det sällsynt med segrar, men dock finns det av dem. Internationellt sett - har många länder förbjudit användningen av vilda djur i cirkus. I flera länder är pälsfarmning förbjudet. Ett flertal flygbolag har förbjudit transporten av jakttroféer på sina flyg och stora klädeskedjor har fortsatt med sin pälsfria linje. I Nya Zeeland har stora havsområden blivit skyddade och där bl.a. fiske är helt förbjudet. I Finland har beaglen som använts som försöksdjur blivit omplacerade i nya hem och i Tammerfors läggs delfinariet ner. Ett varmt tack till alla Animalias medlemmar, stödjare, volontärer och anställda! Sami Säynevirta ordförande

Sami Säynevirta puheenjohtaja

Animalian kouluvierailu herättää pohtimaan eläinsuhdetta teksti Pauliina Klemola • kuvat Animalia

animalian vapaaehtoiset käyvät kouluissa puhumassa nuorille eläinten oikeuksista. juha toivonen ja meiju forsbacka ovat kouluvierailujen konkareita ja kertovat kokemuksistaan.

uha toivonen aloitti vie-

railut vuosi sitten, ja nyt niitä on kertynyt parikymmentä lähinnä pääkaupunkiseudulta. Miksi Juha sitten alun perin lähti kouluvierailijaksi? ”Tyttöystäväni ehdotti, että menisin kouluvierailijakoulutukseen. Olin ollut hänen kanssaan jakamassa Animalian eurovaaliesitteitä ja tehnyt muitakin vapaaehtoishommia Animalialle. Keväällä olin Educa-messuilla, ja olen jakanut julisteita ja esitteitä nuorisokeskuksiin ja kirjastoon.” Juhan tavoin monessa mukana ollut Animalian vapaaehtoinen Meiju Forsbacka aloitti kouluvierailujen tekemisen syksyllä 2014, kun hän oli korkeakouluharjoittelijana Animaliassa. ”Olen suorittanut aineenopettajan pedagogiset opinnot ja opiskellut myös filosofiaa ja elämänkatsomustietoa. Erityisen kiinnostunut olen etiikan opettamisesta ja eläinetiikasta, ja tältä pohjalta hain korkeakouluharjoittelijaksi Animaliaan. Harjoitteluaikana tein muun muassa kouluvierailuja.”

Kouluvierailulta saa hyvän mielen

Kumpikin pitää vierailujen tekemistä palkitsevana. Kouluvierailu on parhaimmillaan antoisa niin vierailijalle kuin oppilaillekin. Juhan mukaan eläinten oikeuksista on tärkeää kertoa nuorille. ”On ollut myös hauska nähdä, miten eri-ikäiset oppilaat suhtautuvat asiaan. Samalla saa lisää esiintymisvarmuutta ja kokemusta, joista on hyötyä myös työ elämässä, kuten opetusalalla. Kun on tunnin jälkeen lähdössä koululta ja kuulee oppilaiden keskustelevan asiasta välitunnilla, silloin on onnistunut olo. Myös opettajan positiivisesta palautteesta tulee aina hyvä mieli.” Meiju kertoo, että kouluvierailijana on mahdollista tavoittaa lukuisia nuoria ja antaa heille tilaisuus keskustella animalialaisen kanssa kasvokkain. Nuorten kanssa keskustelu vierailuilla on myös usein todella piristävää ja jättää hyvän mielen. ”Parasta on, kun esimerkiksi yksi tai useampi oppilas kysyy lisätietoja ja ot-

”

taa mahdollisimman monia esitteitä mukaansa. Tai kun oppilaat todella innostuvat keskustelemaan tai vaikuttavat muuten kiinnostuneilta käsiteltävistä asioista. Silloin tuntee onnistuneensa kouluvierailijana erityisen hyvin”, Meiju kertoo. Ihmisten eläinsuhde pohdinnassa

Kouluvierailijaksi haluavan ei ole välttämätöntä käydä Animalian järjestämässä vierailijakoulutuksessa, mutta itsekin koulutuksia vetänyt Meiju suosittelee siihen osallistumista. ”Aikaisempaa opetuskokemusta ei vaadita. Opettajat eivät odotakaan saavansa vierailutunnin pitäjäksi toista opettajaa, vaan eläinten asemasta ja oikeuksista kiinnostuneen kouluvierailijan. Tällä on oltava kiinnostusta keskustella Animalian teemoista nuorten kanssa.” Vierailijan täytyy olla sinut luokan edessä esiintymisen kanssa, mutta harjoitus tekee mestarin siinäkin. Erityisen tärkeää on ymmärtää kouluvierailijan rooli. Animalian kouluvierailuilla ei ker-

Parasta on, kun esimerkiksi yksi tai useampi oppilas kysyy lisätietoja ja ottaa mahdollisimman monia esitteitä mukaansa.”

rota, miten eläimiin tulisi suhtautua, vaan herätellään pohtimaan asioita hieman uudenlaisesta näkökulmasta. ”Kouluvierailut saattavat saada oppilaat pohtimaan esimerkiksi ihmisen eläinsuhdetta uudella tavalla. Vierailuilla tavoitetaan myös nuoria, jotka eivät välttämättä itse etsisi tietoa kouluvierailuilla käsiteltävistä teemoista”, Meiju sanoo. Juha muistuttaa, että tunnit voi myös muokata juuri itselleen sopiviksi. Asia sisältö kannattaa opetella hyvin, jotta sanottava ei lopu kesken. Kouluvierailija pystyy keskustelemaan asioista oppilaiden kanssa eri tavoin kuin oppilaille tuttu opettaja. Rennosti ja huumorilla

Kouluvierailija ei ole koskaan yksin oppilaiden kanssa, vaan opettaja on aina paikalla auttamassa pulmatilanteissa. Pieniä kömmähdyksiä tai ongelmia laitteiden kanssa sattuu aina, mutta niistä ei kannata välittää. Rennolla asenteella ja huumorilla pärjää, Meiju ja Juha vakuuttavat. ”Olihan se ironista, kun aikoessani näyttää videon lehmistä, Youtubesta pamahtikin käyntiin Valion mainos. Myös lasten suusta kuulee joskus hassuja juttuja. Kerran eräs poika huusi takarivistä: 'Mitä, onko joulukinkku oikeasti tehty siasta?’”, Juha kertoo. Jos haluat kouluvierailijaksi tai tilata vierailijan kouluusi, ota yhteyttä vapaaehtoiskoordinaattoriimme: kanerva.pelli@animalia.fi.

Tapaus Saga Furs – myytti eettisestä turkiksesta teksti Laura Uotila • kuvat Salla Tuomivaara

pohjoismainen turkisala markkinoi aktiivisesti omaa tuotantoaan eettisenä vaihtoehtona. suomalaisten omistama pohjoismainen turkishuutokauppayhtiö saga furs toimii aktiivisesti turkiselinkeinon ja turkisten kysynnän edistämiseksi.

nimalia julkaisi yhdessä

norjalaisen eläinoikeusjärjestö NOAHin kanssa lokakuussa kansainvälisen raportin, jossa pureudutaan pohjoismaisen turkistuotannon taustoihin ja eläinsuojelullisiin ongelmiin. Raportin julkaisutilaisuus pidettiin Euroopan parlamentissa. Saga on tehnyt aktiivista markkinointityötä turkisten eteen. Se on pyrkinyt liittämään turkiksiinsa eettisyyden luksusmaineen rinnalle ja sumentamaan eläimiin liittyviä ongelmia – samaan aikaan kun yhä suurempi joukko kuluttajia on huolestunut eläinten hyvinvointi ongelmista tarhoilla. Saga Furs on rekisteröity tuotemerkki, jonka alla tuotetut minkit, ketut ja supikoirat myydään yrityksen omissa huutokaupoissa Vantaalla. Lähes kaikki Sagan alla myytävät supikoirien nahat tulevat Suomesta. Ketuista noin 90 prosenttia

Todellisuudessa eu:ssa ei ole voimassa sellaista yhtenäistä lainsäädäntöä, joka säätelisi turkiseläinten kasvatusolosuhteita.

on Suomesta ja minkeistä neljännes. Loput turkiksista tulevat muista Euroopan maista, muun muassa Norjasta. Mielikuvilla markkinointia

Saga Fursin nimissä myytävät turkit eivät kuitenkaan ole mitään erikoistuotantoa. Ne tulevat tavallisilta turkistiloilta, joissa arkipäivää ovat lukuisat eläinten hyvinvointiongelmat. Saga Furs vetoaa markkinoinnissaan usein turkisten eurooppalaiseen alkuperään takeena eettisyydestä ja eläinten hyvinvoinnista. Todellisuudessa EU:ssa ei ole voimassa sellaista yhtenäistä lainsäädäntöä, joka säätelisi turkiseläinten kasvatusolosuhteita. Sen sijaan on olemassa Euroopan neuvoston suositus, jonka osa EU-maista on saattanut voimaan. Suomikin sanoo noudattavansa näitä suosituksia, vaikka niin ei kuitenkaan käytännössä tapahdu. Suosituksessa esimerkiksi vaaditaan eläimille paikkaa, johon ne voivat piiloutua ihmisiltä tai toisilta eläimiltä. Sama suositus löytyy myös turkistuottajien kattojärjestön The European Fur Breeder´s Associationin tuotanto-ohjeista. Suomen lainsäädännössä tätä ei vaadita, eivätkä

kettu- ja supikoiratarhaajat tätä toteuta. Suomi ei ole myöskään kirjannut lakiin neuvoston suosittelemia chinchillojen tilavaatimuksia. Saga Furs kertoo vaativansa, että kaikki sen turkistarhat noudattavat Euroopan neuvoston suosituksia tai vastaavia kansallisia säädöksiä. Yhtiö siis ilmeisesti katsoo, että kansalliset säädökset ovat riittäviä, vaikka ne eivät noudattaisi neuvoston suosituksia, kuten Suomessa tapahtuu. Saga Furs pyrkii liittämään tuotteisiinsa voimakkaasti sertifioinnin ja sen takaaman eläinten hyvinvoinnin. Toisaalta ala itsekin on myöntänyt, että sertifiointi on yksi heidän avainkeinoistaan taistelussa eläinoikeusliikettä ja turkisalan negatiivista mainetta vastaan. Tällä hetkellä Suomessa 99 prosenttia kettuturkiksista ja 90 prosenttia minkkiturkiksista tulee sertifioiduilta tarhoilta. Sertifioinnin kriteerit ovat pelkkää sanahelinää eläinten hyvinvoinnin kannalta, sillä niiden vaatimukset eivät ylitä kansallista lainsäädäntöämme missään merkityksellisessä asiassa. Sertifioinnin ehtoja myös muutetaan ahkerasti, ja

saga furs -yrityksen historia alkoi vuonna 1954, jolloin turkistarhaajat Suomesta, Norjasta ja Tanskasta perustivat yhteisen myynti- ja markkinointiorganisaation. Myöhemmin mukaan liittyivät myös ruotsalaiset turkiseläinkasvattajat. Kuitenkin 2000-luvun puolivälissä sekä Tanska että Ruotsi vetäytyivät Saga-yhteistyöstä. Vuonna 2011 myös Norja vähensi omistusosuuttaan merkittävästi vedoten maan poliittiseen tilanteeseen, mikä ei ollut enää myötämielinen turkistarhaukselle. Tämän seurauksena Turkistuottajat Oy osti Saga Furs -tuotemerkin kokonaan ja yritys muutti nimensä Saga Furs Oy:ksi. Tällä hetkellä Saga Furs on tuotekehitys- ja markkinointi organisaatio sekä huutokauppayhtiö. Sen päämarkkina- alueet ovat Kaukoitä, Venäjä, USA ja Eurooppa. Saga Furs toimii myös laatujärjestelmänä turkiksille.

alan ulkopuolisten on vaikea saada niistä yksityiskohtaista tietoa. Suomen Eläin lääkäriliitto on todennut, että sertifioinnin kriteerit eivät ylitä lainsäädäntömme minimivaatimuksia, jotka taas eivät takaa turkiseläinten hyvinvointia. Sama vesitys näyttää käyvän turkis alan valmisteleman WelFur-järjestelmän kanssa. Sen ehtoja ei ole vielä julkaistu, mutta julkisuuteen tihkunut tieto kertoo selvästi sen, ettei järjestelmä tule keskittymään eläinten hyvinvoinnin parantamiseen. Se tullee olemaan samanlainen markkinointiväline kuin aiemmat serti fioinnitkin. Markkinoinnin painopisteen muutos voidaan katsoa olevan vastaus tämän hetkiseen turkistarhauksen uhkakuvaan: lisääntyneeseen tietoon eläinten psyykkisistä ja fyysisistä tarpeista, kuluttajien huoleen eläinten hyvinvointiongelmista ja siitä kumpuavaan tarpeeseen tiukentaa eläinsuojelulakeja. ”Kiinassa olisi vielä huonommin”

Turkistarhauksen vastustaja ei voi olla törmäämättä argumenttiin, jossa Suomen turkistarhausta puolustellaan sillä, että

Sertifioinnin kriteerit eivät ylitä lainsäädäntömme minimivaatimuksia, jotka taas eivät takaa turkiseläinten hyvinvointia.

ilman kotimaista tuotantoamme tarhaus siirtyisi Kiinaan, ”jossa eläimillä on asiat vielä paljon huonommin.” Turkistarhaus on kuitenkin jo Kiinassa – ja pitkälti suomalaisten ansiosta. Suomesta on muun muassa viety siitos eläimiä Kiinaan. Vuosittaiset tuotanto luvut vaihtelevat, mutta joka tapauksessa puhutaan kymmenistä miljoonista turkiseläimistä. Eläinten kasvatushäkit kiinalaisilla tarhoilla ovat hyvin vastaavat kuin suomalaisilla tarhoilla: virikkeettömät, verkkopohjaiset ja ahtaat. Kiinasta puuttuu yhä kansallinen eläinsuojelulainsäädäntö, mutta kiinalaiset tarhaajat seuraavat tarkoin muun maailman turkis tuotannon kehitystä ja poimivat sieltä reunaehdot omalle tuotannolleen. Kiinan turkistuotantoon kohdistunut kansain välinen kritiikki on saanut alan selvästi varpailleen. Saga Fursin edeltäjät aloittivat turkisten markkinointityön Aasiassa, erityisesti Kiinassa, jo 1970-luvun lopussa. Kiinan markkinoista onkin muodostunut pohjoismaisen turkisteollisuuden elossa pitävä voima, ja siksi sen alueen turkismarkkinoita yritetään kasvattaa jatkuvasti. Kysynnän kasvu kohdistuu kuitenkin myös Kiinan omaan tuotantoon. Toisaalta vuonna 2014 Kiinassa tapahtui voimakas poliittisen ilmapiirin muutos, joka aiheutti korruption selkeän laskun. Pidätetyiksi tuli myös merkittäviä turkisteollisuuden toimijoita, millä on ollut selkeä laskeva vaikutus turkisten kysyntään Kiinassa. Taisto tiukennuksia vastaan

Saga Furs kertoo toimivansa yhteistyössä eurooppalaisten viranomaisten kanssa,

jotta eläinten hyvinvointi turkistarhoilla saataisiin neuvoston suosituksia vastaavaksi. Todellisuudessa pohjoismainen turkisteollisuus on tehnyt kaikkensa, ettei turkiseläinten hyvinvointivaatimuksia kiristettäisi sen enempää omissa kuin muissakaan Euroopan maissa. Saga Furs ja sitä edeltänyt Turkis tuottajat ovat avoimesti lobanneet turkistarhauskieltoja vastaan useissa EU-maissa, muun muassa Tanskassa ja Hollannissa. Suomen hallitus ja turkisteollisuus ovat yhdessä taistelleet myös sitä vastaan, ettei Yhdysvaltain kongressi kieltäisi supikoiraturkisten myymistä. Turkisteollisuus on myös avokätisesti tukenut alalle myönteisten poliitikkojen vaalikampanjointia. Tuorein esimerkki poliitikkojen ja turkisalan yhteisestä tahdosta oli hyväksyntää vaille loppuun valmistellun turkis asetuksen jättäminen pöydälle. Asetus ei edes olisi tuonut kuin minimaalisia parannuksia nykyiseen turkiseläinasetukseemme, mutta nekin pienet parannukset nykyhallitus koki alalle liian suureksi vaatimukseksi. Huoli eläinten kohtelusta kasvaa niin länsimaissa kuin yhä nopeammin myös muissa osissa maailmaa. Tätä vastaan taistellakseen Saga Furs tekee voimallista vaikuttamistyötä luodakseen turkiksesta mielikuvan eettisenä valintana. Kovin ristiriitaista on, että samalla ala tekee kaikkensa, ettei pieniäkään parannuksia tulisi minkään valtion lainsäädäntöön. Raportti Nordic Fur Trade – Marketed As Responsible Business. Case Saga Furs on ladattavissa osoitteesta animalia.fi/turkisraportti. Painettua raporttia on saatavilla Animalian toimistolta.

ä t s i k n e H ! a a m o ä pä

Kyung-sook Shin:

Naomi Klein:

Kansainvälinen bestseller, joka muuttaa käsityksesi äidistä. Pidä huolta äidistä on riipaisevan kaunis teos rakkaudesta ja sukupolvien välisistä eroista.

Kirja on vangitseva kertomus siitä, miten kapitalismi hyödyntää tuhon lamaannuttamia kansoja ja valtioita.

PIDÄ HUOLTA ÄIDISTÄ

TUHOKAPITALISMIN NOUSU

19,90€

Seppo Turunen & Maia Raitanen:

Ulrike Herrmann:

Ville Iivarinen:

Pitääkö kaikkien kukkien antaa kukkia, jopa jättipalsamin? Ainutlaatuista tietokirjaa muualta tulevista kasveista, eläimistä ja sienistä ryydittävät € ovh 35€ kekseliäät värikuvat.

Mikä on modernin kapitalismin salaisuus? Miten historian oppeja voisi hyödyntää nykyisten ongelmien ratkaisemisessa? Silmät avaava talouskirja jokaiselle, joka haluaa ymmärtää miten pääoma toimii.

Tiesitkö, että pankit eivät oikeasti lainaa rahaa? Entä tiesitkö, että jos kaikki maailman velat maksettaisiin, maailmassa ei voisi olla enää rahaa? Silmät avaava tietokirja rahasta.

Boris Akunin:

Naomi Klein:

Herrasmiesetsivä Erast Fandorinin suurenmoiset kyvyt joutuvat koetukselle. Kirjan kahdessa pienoissalapoliisiromaanissa Fandorin kohtaa kaksi alamaailman rikollista.

Kansainvälinen bestseller, josta tuli maailmanlaajuinen ilmiö. Nykyisessä talouskriisissä Naomi Kleinin arvio yritysten ja brändien hallitsemasta maailmasta on yhä tuoreempi ja vaikuttavampi.

PÄÄOMAN VOITTO

VALLOITTAVAT LAJIT

RAHA

31€

ovh 35€

26€

ovh 29€

23€

ovh 26€

Koivuranta, Pehkonen, Sorjanen, Vainio, Karlsson & Ponto:

NO LOGO

ERIKOISTEHTÄVIÄ

11€

ovh 12€

ovh 29€

MARIMEKKO

11€

ovh 12€

Marimekon ihmeellinen historia. Kaunistelematta ja täynnä herkullisia tarinoita. Teos perus tuu yli sataan haastatteluun sekä arkistolähteisiin.

33€

ovh 37€

Tilaa netistä www.intokustannus.fi tai myynti@intokustannus.fi. Hintoihin lisätään toimituskulut 3,90 €.

Animalia-lehti antaa äänen niille, joilla sitä ei ole. Kirjoitamme lehdessä ajankohtaisista eläinoikeus- ja eläinsuojeluasioista, jotka muissa medioissa saavat palstatilaa varsin rajallisesti. Saamme lehden julkaisemiseen vuosittain opetus- ja kulttuuriministeriöltä kulttuurilehdille suunnattua tukea, lisäksi ajoittaiset projektituet ovat mahdollistaneet esimerkiksi yläkoululaisille suunnatun Manimalia-lehden tuottamisen. Kulttuurilehdille suunnattu tuki rahoitetaan veikkausvaroista, joten myös Veikkauksen tuotoilla edistetään eläinsuojelua Suomessa. Animalia-lehti tavoittaa jäsentemme lisäksi lukuisan joukon suomalaisia kirjastojen sekä

Nuorisotyölle, taiteelle tieteelle ja liikunnalle miljoonaa euroa vuoden jokaisena viikkona.

nettijulkaisujemme kautta, joten ajankohtaisen ja laadukkaan sisällön tuottaminen eläinsuojelusta ja eläinten oikeuksista on tärkeää tiedonjakoa. On arvostettavaa, että veikkausvaroja käytetään monipuolisesti yhteiskunnallisen toiminnan tukemiseen.

Laura Uotila Päätoimittaja Animalia-lehti

Myyrähyppy vapauteen nokkela otto-kettu otti jalat alleen turkistarhalta ja asuu nyt tuulispäässä. teksti ja kuvat Taija Rinne

ello oli neljä aamuyöllä, kun

Otto saapui Eläinsuojelukeskus Tuulispäähän. Mieluinen turvapaikka löytyi sille varatun 12 neliön tilan ylähyllyltä, jolle se asettui tarkkailemaan pelastajiaan. Otto on sinikettu, eli tarhattu naali. Turkistarhataustasta kielii esimerkiksi se, että Oton jalat ovat vääntyneet, mikä on tyypillistä turkistarhoilla eläville ketuille. Otto löytyi kesäkuussa 2015 kokkolalaiselta teollisuusalueelta. Jos Otto olisi jätetty oman onnensa nojaan, se olisi todennäköisesti lopetettu. Niinpä Otto otettiin kiinni poliisin luvalla ja kuljetettiin Tuulispäähän. ”Otto oli heti alusta alkaen todella utelias, mutta paljon arempi kuin nyt”, kertoo Tuulispään perustaja ja puheenjohtaja Piia Anttonen.

Otto osoittautui kiltiksi ja ihmisistä kiinnostuneeksi ketuksi. Ääniin ja erilaisiin ihmisiin Otto on jo tottunut hyvin. Myös Tuulispäässä vieraileva huomaa Oton koiramaisen käytöksen, kun kettu tulee heti tervehtimään tulijaa. Se istuu vierailijan eteen tai nousee hänen polvelleen – herkkuja ja huomiota odotellen. Jos huomio herpaantuu hetkeksi, saattaa Otto nykäistä ihmistä takin helmasta. Vapaus valita

Vaikka Otto on todennäköisesti turkistarhalla syntynyt, Anttonen kertoo sen näyttävän piirteitä myös villistä puolestaan. ”Liikutin kerran kättäni olkien alla, jolloin Otto teki hienon myyrähypyn. Se oli upeaa nähdä.” Vaikka Otto elää Tuulispäässä aidatulla alueella, on ero sen turkistarhalla

Lue pidempi juttu Animalian blogista: nasuvastisanottu.com/2015/11/04/otto

elävän lajitoverin oloihin valtava. Otto voi halutessaan haistella maan hajuja ja se voi valita, onko se sisällä vai ulkona. ”Suurin ero turkistarhalla elävään kettuun on liikkumisen vapaus. Otto pystyy venyttelemään ja tekemään myyrähyppyjä. Vaikka tämän kaiken on tiennyt, on asia konkretisoitunut nyt samalla tavalla kuin silloin, kun näin lehmien ensimmäistä kertaa liikkuvan täällä vapaana.” 19

KOEKOIRASTA KOTIKOIRAKSI teksti Marianna Koljonen • kuvat antonio novak /Freeimages.com

koe-eläiminä käytettyjen koirien kuntouttaminen lemmikeiksi on onnistunut maailmalla. nyt suomessakin on adoptoitu ensimmäiset koebeaglet.

arriet on asunut luonamme vähän yli neljä vuotta. Hän on tärkeä osa perhettämme ja suunnattoman rakas. Harriet on opettanut meille paljon pelon kohtaamisesta ja voittamisesta. Hän on suloinen, uskollinen, hupsu ja älykäs koira, joka on rikastuttanut elämäämme valtavasti. Näin kuvailee New Yorkissa asuva perhe koiraansa, entistä lääketieteen kokeissa käytettyä koebeagleaan Harrietia. Harriet muutti perheeseen, kun lääkefirman yksikkö sulki koe-eläinlaitoksen.

Harriet on yksi koirista, joka esiintyy British Union for the Abolition of Vivisectionin (BUAV) selvityksessä eläinkoekäytössä olleiden seuraeläinten adoptoimisesta perheisiin. Saapuessaan kotiin Harriet oli huonossa kunnossa. Se oli laiha, lihakseton ja pelkäsi kaikkea valoista varjoihin. Suljettavista laitoksista tuleville eläimille tämä on tavallista. Kotiuduttuaan Harriet läpäisi hyvän koirakansalaisen testin ja toimii nyt terapiakoirana.

Beaglet ovat sopeutuvaisia koiria, jotka voidaan kotiuttaa onnistuneesti koe-eläinkäytön jälkeen.

saa jäädä ensimmäiseen kotiinsa, mikä vastaa hyvin koiratarhalta adoptoitujen koirien vastaavia lukuja. Koirilla oli kodissaan selvä sopeutumisjakso, joka kesti päivistä vuoteen. Tavallisia haasteita olivat koirien arkuus ja pelokkuus etenkin miehiä, kovia ääniä ja liikennettä kohtaan. Positiivisilla vahvisteilla kouluttaminen sekä toisen koiran tuki auttoivat ratkaisevasti. Koekoirat olivat haukkuherkkiä ja ne oli myös opetettava sisäsiisteiksi. Pysyviksi haasteiksi perheille jäi ainoastaan koirien taipumus pelästyä voimakkaasti ja hetkellisesti uusissa tilanteissa. Sen sijaan eroahdistusta ei esiintynyt lainkaan. Koirat eivät myöskään osoittaneet koskaan aggressiota ihmisiä tai toisia koiria kohtaan. Kahdeksan koebeaglea on jo saanut kodin Suomessa

Alkuvaikeudet kestävät viikoista kuukausiin

Maailmalla koekoiria, -kissoja, -kaneja ja -rottia on adoptoitu tuhansittain 1970-luvulta alkaen. Joillakin yliopistoilla ja lääkeyhtiöillä on käytössä jatkuva kotiuttamisjärjestelmä. Viranomaistahot ja koeeläinlaitokset ovat silti usein vastentahtoisia antamaan eläimiä adoptioon. 14 eri perheessä asuvan 17 koiran sekä olemassa olevan tieteellisen tutkimuksen perusteella koekoirien adoptiot ovat hyvin onnistuneita. Koirista 90 prosenttia

Alkuvuodesta 2015 ensimmäiset kahdeksan koebeaglea saivat kodin Suomessa koe-eläindirektiivin ansiosta. Se mahdollistaa seuraeläimiksi sopivien lajien kuntouttamisen lemmikiksi, mikäli eläimen terveydentila sallii sen, eikä eläin aiheuta vaaraa ihmisten tai eläinten terveydelle tai ympäristölle. Lisäksi eläin pitää kuntouttaa koe-eläinyksikössä niin, että sen hyvinvointi voidaan taata. Eläimen tulee olla lisäksi täysin toipunut tutkimuksista, joita sillä on tehty. Suomalaiset koebeaglet olivat olleet Helsingin yliopiston käytössä kognitio- ja nukutusainetutkimuksissa. Ne olivat kansainvälisesti vertailtuna melko iäkkäitä, 8-vuotiaita, ja asuneet pienistä pennuista alkaen yliopiston koe-eläinkeskuksessa. Suomessa tavoitekasvatettuja koe koiria käytetään vuosittain noin 30 yksi-

Animalia kannattaa lemmikeiksi soveltuvien koe-eläinyksilöiden sijoittamista perheisiin, sillä kokemus ja tutkimukset osoittavat eläinten sopeutuvan hyvin uuteen elämäänsä. Animalia haluaakin koeeläinlaitoksiin direktiivin vaatimat kotiuttamis- ja sosiaalistamisohjelmat. Niistä on apua kaikille koe-eläimille. Joidenkin eläinten adoptoiminen ei kuitenkaan tee eläinkokeista hyväksyttävämpiä, vaan koe-eläinten käytöstä on pyrittävä luopumaan porrastetusti kokonaan.

löä. Muut koe-eläintilastoihin merkityt koirat ovat lemmikkikoiria, jotka ovat osallistuneet tutkimuksiin, joissa koiralta on pitänyt esimerkiksi ottaa verinäyte. Suomessa ei enää kasvateta koiria koekäyttöön, vaan eläimet ostetaan tavallisesti Saksasta tai Hollannista. Tätä kirjoitettaessa seitsemän uutta beaglea etsii kotia. Isossa-Britanniassa käytetään vuosittain noin 3 500 koiraa eläinkokeissa. Yhdeksällä koiralla kymmenestä tehdään toksikologisia testejä, joiden päätteeksi koirat tapetaan kudosnäytteiden saamiseksi. Toisaalta suurissa eläinkoemaissa on myös kasvattamoja, joiden siitos eläimet voidaan sijoittaa perheisiin, kun koiria on pennutettu tarpeeksi. Tämä tarkoittaa, että muutamia satoja koiria voitaisiin kotiuttaa joka vuosi. Selvityksen tavoitteena onkin luoda käytänteitä kotiuttamisen edistämiseksi. Lähde: BUAV (nykyisin Cruelty Free International): Homing Companion Animals from Laboratories. Our Position. 2015

teksti taija rinne kuvat siewlian ja viktor machado /Freeimages.com

Eläinten ystävän matkailuvinkit tekeekö jouluksi mieli etelän lämpöön? eläineettinen matkailija jättää eläinviihteen väliin ja keskittyy sen sijaan paikallisiin kasvisruokaherkkuihin ja bongailee luonnonvaraisia eläimiä.

elefantit

eläinselfiet ja eläinten hoitopaikat

Norsujen käyttö ihmisten viihdykkeenä on erityisesti Aasiassa yleistä. Lähes poikkeuksetta elefanttien tahto murretaan väkivaltaisella elephant crushing -menetelmällä jo nuorena, jotta eläin saadaan pelkäämään ja tottelemaan ihmisiä. Jätä väliin norsuratsastus ja erilaiset esitykset, joissa elefantit maalaavat esimerkiksi tauluja.

Älä ota kuvaa itsestäsi minkä tahansa eläimen kanssa. Omistaja saattaa kertoa, että kuvauksesta saatu raha menee eläimen ruokaan, monesti kuitenkin eläin on ihmiselle vain rahantekoväline. Aasiassa on myös tiikeritemppeleitä, joissa silitellään huumattuja ja hampaattomia eläimiä. Afrikassa on orpojen eläinten hoitopaikkoja. Näistä monet ovat osa julmaa trofeebisnestä, jossa metsästysturisti ostaa oikeuden eläimen ampumiseen aitauksessa.

merinisäkkäät Delfinaariot ja muut meri nisäkäspuistot ovat epäeettisiä, eikä niiden toimintaa pidä tukea. Usein eläimet vangitaan luonnosta ja suljetaan pieniin altaisiin. Delfiinejä ja valaita voi bongata myös luonnossa, älä kuitenkaan osallistu eläimiä häiritsevään toimintaan.

eläintarhat ja sirkukset Eläintarhat perustelevat usein toimintaansa uhanalaisten lajien suojelulla, mutta todellisuudessa uhanalaisia eläimiä on tarhoissa vain pieni osa. Sirkuseläimet elävät elämänsä pienissä kopeissa ilman mahdollisuutta lajityypilliseen käyttäytymiseen. Ne saatetaan myös kouluttaa julmilla tavoilla.

Lue lisää! Kasvisruuasta ulkomailla: animalia.fi/kasvissyönti-ulkomailla Eläineettisestä matkailusta: animalia.fi/eläinten-viihdekäyttö

ruoka Kasvissyönti on nykyisin helppoa lähes joka paikassa. Esimerkiksi nettisivusto happycow.net listaa kasvisruokaravintoloita ympäri maailmaa. Voit myös tilata tai tulostaa itsellesi netistä vegaanipassin, jossa kerrotaan eri kielillä, mitä vegaani voi tai ei voi syödä.

Kirjavinkit olimme ihan suunniltamme Fowler, Karen Joy: Olimme ihan suunniltamme. Tammi, 2015. 363 s. Suomentaja: Sari Karhulahti. olimme ihan suunniltamme on tunteita herättävä romaani. Se on nuoren tytön kasvutarina, mutta se kertoo myös erilaisuudesta, ulkopuolisuudesta ja yhteiskunnan ristiriitaisuuksista. Se on kertomus siitä, miten ihminen pyrkii erottamaan itsensä toisista eläinlajeista, vaikka todellisuudessa sellaisia rajoja ei kenties olekaan kuin mitä olemme tottuneet ajattelemaan. Kirja on vahvasti eläinoikeusteemainen. Aihe on nivottu tarinaan sisään taidokkaasti ja monitasoisesti. Kirjan lukemisen jälkeen jää väkisinkin pohtimaan tarinan aihepiiriä vielä pitkään, sillä teemaa käsitellään hyvin koskettavasti. Vinkki lukijalle: Paras luku kokemus syntyy, jos kirjan tarkkoja arvosteluja ei ole lukenut etukäteen, sillä juoneen sisältyy hienoja yllätyksiä. laura uotila

tuulispään leivontakirja Saunio, Satu: Tuulispään leivontakirja. Finn Lectura, 2015. 312 s.

kirjan voi ostaa animalia shopista

tuulispään leivontakirja on alusta loppuun vegaaninen, jokaisen leipojan kirjahyllyyn tervetullut uutuuskirja. Reseptit ovat suositun Kamomillan konditoria -blogin Satu Saunion käsi alaa. Eläinsuojelukeskus Tuulispään nimikkokirjan tuotoista osa lahjoitetaan eläinten vanhain- ja turvakodin toimintaan. Kirja sisältää 60 ihanaa ohjetta, joista testikeittiömme leipoi vaniljatäytekeksejä ja mansikkaruutuja. Ohjeet totesimme helppolukuisiksi ja lopputulokset herkullisiksi. Seuraavaksi opettelemme paistamaan vegaanisia lettuja! Itse reseptien lisäksi kirja tarjoaa kattavan informaatiopaketin vegaanisen leivonnan kulmakivistä. Kirja on loistava osoitus siitä, että vegaani leipoo siinä missä sekaanikin, eikä laihtumisvaaraa ole. Hanki tämä vaikka pukinkonttiin! Niina Lätti

kirjan voi ostaa animalia shopista

millaista on olla eläin? biologi helena telkänrannan uutuus on pakollista luettavaa kaikille, jotka ovat kiinnostuneita eläimistä tai tekemisissä niiden kanssa. Oikeastaan toivoisin ihan kaikkien lukevan sen, myös niiden, joita eläimet eivät kiinnosta. Voi nimittäin olla, että kirjan luettuaan eläimiä alkaa katsella uusin silmin. Kirjaan on koottu uusin tutkimustieto eläinten mielen toiminnasta: eläinten tietoisuudesta, tunteista, oppimisesta ja monista muista henkisistä kyvyistä, jotka ovat moninaisemmat kuin jotkut ehkä haluaisivatkaan uskoa. Toisaalta kirja tekee selväksi senkin, mihin monen arvostamamme eläimen ymmärrys ei riitä, vaikka toisin voisi luulla. Telkänranta tulee luoneeksi katsauksen myös eläintutkimuksen kehitykseen ja tekijöihin. Sitä mukaa kun eläimistä opitaan enemmän, myös tutkimusmenetelmät muuttuvat eläimiä kunnioittavammiksi. Silti on yhä niitäkin tutkijoita, jotka eivät kaihda epämiellyttävien asioiden ja jopa kivun aiheuttamista tutkimuskohteilleen. Muunlajisten eläinten niputtaminen yhdeksi joukoksi jää onneksi vain kirjan nimeen. Eläinlajien ja myös eläin yksilöiden välinen vaihtelu on suurta, ja vaikka tieto karttuu, sitä on vielä vähän. Muiden eläinten ymmärtämisen tekee haastavaksi jo eläinten erilainen aistimaailma, jonka esittelystä kirja alkaa. Miten säälittävä onkaan ihminen, joka pitää itseään muita eläimiä ylempänä, vaikkei edes magneettikenttiä tunne! Pauliina Klemola

Telkänranta, Helena: Millaista on olla eläin? Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2015. 293 s.

Vegepalstalla s. 28 kokataan jouluherkkuja kirjan resepteistä!

Metallimiehen sydän sykkii eläimille teksti ja kuva Pauliina Klemola

stam1na-yhtyeen basisti kai-pekka ”kaikka” kangasmäki ei arkaile puhua eläinten puolesta.

aikki alkoi Animalian t-

paidasta, joka Kai-Pekka Kangasmäellä oli yllään eräässä haastattelussa. Sen perusteella hänet pyydettiin mukaan Animalian turkiskampanjaan viime talvena. Tänä syksynä mies nähdään Animalian uuden t-paidan mallina. ”Ajattelin, että tietysti – miksen voisi tehdä omalla naamallani muutakin kuin poseerata kaljapullo kädessä?”, mies naurahtaa. Animalian kampanjassa avustaminen tuntui luontevalta, sillä eläimet ovat aina olleet Kangasmäelle tärkeitä. Hänellä on koira, ja hän on jo kauan ollut kala- kasvissyöjä, vaikka viime vuosiin mahtuu myös lipsahduksia. Viime syksystä lähtien hän on muuttanut ruokavaliotaan yhä vegaanisempaan suuntaan. Aivan täydelliseen vegaaniuteen basisti ei kuitenkaan vielä katso pystyvänsä. ”Isommilla keikkapaikoilla saa kasvisruokaa yleensä aika hyvin, mutta kaikkialla ei ymmärretä, miten vegaaninen ruoka eroaa kasvisruuasta. Jos tarjolla on pelkkää perunaa ja porkkanaa, minun on pakko tinkiä vegaaniudestani, sillä en mene lavalle pyörtyilemään.” Kenellekään Staminan livenä nähneelle ei liene yllätys, että soittajilta kuluu tunnin keikalla jopa tuhat kilokaloria. On selvää, että moinen urheilusuoritus vaatii kunnon tankkausta. Hevarit eläinten puolesta

Kangasmäki kertoo pitävänsä kokkailusta. ”Vegaaniliiton reseptisivulta olen saanut hyviä vinkkejä, samoin vegaani kavereilta. Vegaanin keittokirja on hankintalistalla. On kiva kokeilla uusia juttuja, panna Instagramiin kuvia ja näyttää,

että näin helppoa vegaaniruuan tekeminen on.” Instagram onkin ainut sosiaalinen media, jossa miehen tekemisiä voi seurata. ”Menin sinne, että voisin vapaasti jakaa kantaaottavaakin materiaalia. Jokainen meistä saa tehdä yksilöinä mitä huvittaa, mutta se mitä bändin nimissä julkaistaan, mietitään joskus hyvinkin tarkkaan.” Asiasta ei ole keskusteltu ääneen, mutta Kangasmäki ei usko, että kukaan yhtyeessä vastustaa eläinten oikeuksia. Staminassa on toinen kasvissyöjäkin, kosketinsoittaja Emil Lähteenmäki, joka myös oli mukana Animalian turkiskampanjassa. ”Mainitsin Emilille osallistumisestani, ja hän halusi myös mukaan.” Metalliyhtyeiden jäsenet eivät useinkaan ota julkisesti kantaa yhteiskunnallisiin asioihin, kuten eläinten oikeuksiin. ”Voi olla, että etenkin vähän suositummissa bändeissä jopa saatetaan pelätä yleisön reaktioita. Kun Emilin ja minun turkiskampanjakuvat julkaistiin, mekin saimme palautetta, että nyt lentävät Staminan levyt roskiin. Minua tuollainen lähinnä naurattaa.” Toisaalta tuli siitä paljon kiitostakin. Hiljattain Kangasmäki kuuli, että joku oli alkanut heidän vuokseen kasvissyöjäksi. ”Emme ole tuoneet kasvissyöntiä mitenkään erityisesti esiin, ehkä keikka raportissa on ohimennen mainittu, että olipa hyvää kasvisruokaa. Hienoa, jos pystymme tällä tavoin vaikuttamaan ihmisiin.” Eläimet ovat saaneet tukea hevareilta myös toista kautta. Kun Animalian keräyslippaat vietiin kesällä Tuska-festareille, ne tulivat takaisin täpötäynnä seteleitä. Se ei Staminan basistia yllätä.

”On jotenkin hirveän 1980-lukulaista ajatella, että hevarit vain ryyppäävät ja palvovat saatanaa. Kai sellaisiakin joukossa on, mutta ei läheskään kaikkien ajatusmaailma ole niin rajoittunut.” Kohti veganismia

Veganismin yleisyydestä metallipiireissä Kangasmäellä ei ole käsitystä, mutta jotain muutosta hän on huomannut. ”Viime vuosina kasvissyönnistä on tullut normaalia, sitä ei enää ihmetellä. Tänä kesänä huomasin ensimmäisen kerran, että Provinssissa oli tarjolla myös vegaanista ruokaa.” Lappeenranta on Kangasmäen mukaan varsin hyvä asuinpaikka vegaanille. ”Lappeenrannan kuuluisista vedyistä ja atomeistakin on nykyään vegaaniset versiot. Ja Vegekauppahan on ihan loistava.” Eläinkunnan tuotteista luopumisesta tuntuu olleen pelkästään myönteisiä seurauksia. ”Sen jälkeen kun jätin maitotuotteetkin pois, olo on ollut paljon pirteämpi ja terveempi. Aion jatkaa tällä linjalla.” Kangasmäki ei usko kiihkoiluun vaan kannustamiseen. ”On hienoa, jos joku on sataprosenttinen vegaani, ja siihen pyrin itsekin pikku hiljaa. Jos kuitenkin joskus keikkareissulla lipsahtaa mozzarellapitsaa suuhun, en pidä sitä hirveän pahana, kun kotona kuitenkin syön vegaanisesti.” Ensi vuonna basisti pääseekin taas testaamaan keikkapaikkojen vegaaniruokatarjontaa, kun Stamina lähtee kiertueelle uuden levyn ilmestyttyä. Veganismissa Kangasmäkeä mietityttää oikeastaan enää vain yksi asia. ”Milloin minulta lakataan kysymästä, mistä saan proteiinia?” 25

Animalia testaa

teksti Venla Happonen • kuvat valmistajat

Vegaaniset juustot vegaanin ei tarvitse nykyisin kieltäytyä edes juustosta, sillä monessa lähimarketissa on jo saatavilla vegaanisia pala-, viipale- tai tuorejuustoja. testasimme leivän päälle tarkoitetut höylättävät tai valmiiksi viipaloidut juustot.

i t es t a ta j vo i t

wilmersburger (cheddar)

violife (cheddar)

Pääraakaaine

Kookosöljy

Valmistusmaa

Kreikka

Pakkauskoko Hinta

aton soij mu l & pa tön öl jy

Kookosöljy

Kasviöljyt ja soija

Saksa

Iso-Britannia

400 g

150 g (viipaleet)

227 g

190 g

5,50 € (13,75 €/kg)

3,90 € (26 €/kg)

5,90 € (25,99 €/kg)

4,69 € (24,68 €/kg)

s oij

aton

Kookosöljy

cheezly (edam)

sheese (cheddar)

(marketeista myös edullisempana palana) edul

li s i n

Ulkonäkö, maku ja haju

”Haju on hyvin mieto ja ulkonäkö on cheddarmainen.” ”Mieto ja hyvänmakuinen.”

”Juusto on valmiiksi viipaloitua ja ulkonäöltään cheddarjuuston näköistä.” ”Juustomainen, maku ja haju ovat mietoja.”

”Sheese on hyvin kypsytetyn juuston näköinen.” ”Haju on vahva ja maultaan juusto on keinotekoinen.”

”Väri on sama kuin edamjuustossakin, muttei muuten näytä yhtään juustolta. Maku on pistävä ja raakaöljymäinen.”

Koostumus

”Sulaa mikrossa kuten cheddarjuustokin, miellyttävä höylätä.” ”Ohut sekä aidon juuston kaltainen.”

”Sulaa cheddarjuuston kaltaisesti ja sopii erinomaisesti leivän päälle tai hampurilaisen väliin.”

”Lohkeaa helposti höylätessä ja sulaa nopeasti mikrossa.”

”Pehmeä ja sen takia vaikeasti höylättävä.” ”Paketti on vaikeasti avattava.”

Pisteet

anima l laine ian

Varainhankintaa eläinten hyväksi teksti Marianna Koljonen • kuva Toni Vallasjoki

anna partanen on aloittanut

syyskuussa Animalian toimistolla varainhankinnan suunnittelijana Ninni Pehkosen äitiysloman sijaisena. Millaisissa tunnelmissa olet aloittanut työt Animaliassa?

Olen todella innoissani päästessäni tekemään työtä eläinten hyväksi! Tuntuu hyvältä, ja minut on otettu hyvin vastaan. On kiva nähdä, mitä kaikkea tuleva vuosi tuo tullessaan. Tulit Animaliaan kehitysyhteis työjärjestöstä. Mitä varainhan kinnallisia etuja tai haasteita näet eläinten hyväksi kohdistu vassa työssä suhteessa edelli seen työpaikkaasi?

Työskentely markkinointiviestinnän parissa on perustaltaan samanlaista, on kyseessä sitten järjestö tai yritys. Joka ta-

pauksessa täytyy löytää toimivat keinot tuoda viesti esille. On ilo saada tehdä tätä työtä nimenomaan järjestökentällä, koska se antaa työlle paljon syvemmän merkityksen. Varainhankinnassa on tärkeintä löytää ja kohdata ne ihmiset, joita kyseinen asia koskettaa. Kehitysyhteistyötä tukevien ja eläinsuojelua tukevien välillä on varmasti joitain eroavaisuuksia, mutta on varmasti myös ihmisiä, keille nämä molemmat ovat yhtä tärkeitä asioita. Eläimet tai kehitysmaiden lapset eivät voi vaikuttaa ympäristöönsä tai siihen, millaisiin oloihin ovat syntyneet. Millainen on oma suhteesi eläimiin, eläinten oikeuksiin ja suojeluun?

Kasvoin maalla lehmien, kanojen, koirien ja kissojen seassa ja olen ollut eläinrakas jo pienestä pitäen. Kuljin pienenä isäni mukana navetassa, hoidin ja ruokin leh-

miä. Ehkä siksi koen erityisesti nykyisen maatalouden tehotuotannon asiana, johon täytyy vaikuttaa. Anna jokin helppo vihje, jonka avulla Animalian aktiivit ympäri Suomen voivat tehostaa varain hankintaansa.

Keskittyminen yhteen teemaan, lahjoituskohteeseen tai tapaan yksinkertaistaa ja tehostaa toimintaa. Laittakaa pääviesti selkeästi esille ja kertokaa ytimekkäästi, miksi kannattaa lahjoittaa ja mitä lahjoitusten avulla saadaan aikaan. Asettakaa itsellenne tavoitteet, joihin pyritte. Miten valmistaudut jouluun?

Odotan, että pääsen viettämään muutaman vapaapäivän ja rauhoittumaan tämän aika paljon uutta tuoneen syksyn jälkeen. Lahjoiksi hankin tänä jouluna totta kai Animalian uusia aineettomia lahjoja. 27

Vegepalsta

reseptit ja kuvat satu saunio

Tuulispään leivontakirjan arvio sivulla 23!

Tuulispään jouluherkut tänä jouluna herkut valmistuvat upouudesta tuulispään leivontakirjasta. kirja sisältää 60 reseptiä herkullisiin leivonnaisiin, tässä niistä maistiaisina kolme jouluun sopivaa pähkinäherkkua. tuulispään leivontakirjan voit hankkia vaikka joululahjaksi animalian kaupasta!

n ulispää tilaa tu kirja a leivont ahjaksi: il a t i s itselle .fi/ animalia ita te t o u tilaa-t

Vegepalsta Hasselpähkinä mokkapalat (12 palaa)

Suklaamaapähkinävoipallot (24 makeista) Maapähkinävoitäyte 1 1/2 dl makeuttamatonta, sileää maapähkinävoita 2 rkl vegaanista margariinia 2 1/4 dl tomusokeria Suklaakuorrute 100 g vegaanista suklaata Koristeluun suolaa

Valmista ensin maapähkinävoitäyte. Jos käytät leivontamargariinia, anna sen ensin pehmentyä huoneenlämmössä. Notkista maapähkinävoi. Sekoita maapähkinävoin sekaan margariini haarukalla. Lisää tomusokeri ja sekoita tasaiseksi. Jaa taikina 24 yhtä suureen osaan ja pyörittele ne palloiksi leivinpaperin päälle. Laita jääkaappiin jähmettymään puoleksi tunniksi.

Sulata suklaa. ( Jos haluat antaa makeisia lahjaksi tai säilyttää niitä muutaman päivän pidempään, kannattaa suklaa temperoida. Ohjeen temperoimiseen löydät sekä netistä että Tuulispään leivontakirjasta.) Laita suklaa juomalasiin, jotta siihen on helppo upottaa maa pähkinävoipallot.

Upota maapähkinävoipallo suklaaseen. Nosta pallo haarukalla lusikan tavoin ja anna ylimääräisen suklaan valua pois. Aseta pallo leivinpaperin päälle jähmettymään. Ripottele jokaisen pallon päälle hyppysellinen suolaa koristeeksi, ennen kuin suklaa jähmettyy.

Laita valmiit pallot jääkaappiin jähmettymään. Säilytä makeiset jääkaapissa.

Vuokaan: vegaanista margariinia tai öljyä ja korppujauhoja Pohja 3 dl kaura- tai soijamaitoa 1/2 dl öljyä 2 1/2 dl sokeria 1/2 tl suolaa 1/4 tl vaniljajauhetta 2 dl hasselpähkinäjauhetta (n. 70 g) 4 dl vehnäjauhoja 1 1/2 tl leivinjauhetta Kuorrute 1/2 dl vahvaa kahvia (tai 1/2 dl vettä + 1 tl pikakahvijauhetta) hyppysellinen suolaa 1/4 tl vaniljajauhetta tai 2 tl vaniljasokeria 5 dl tomusokeria

Rasvaa ja korppujauhota n. 30 cm pyöreä vuoka. Kuumenna uuni 175 asteeseen.

Sekoita kauramaito, öljy, sokeri, suola, vaniljajauhe sekä hasselpähkinäjauhe. Siivilöi vehnäjauhot sekä leivinjauhe toiseen kulhoon ja sekoita ne hyvin. Lisää ne taikinan sekaan ja sekoita nopeasti tasaiseksi. Vältä ylisekoittamista.

Kaada taikina vuokaan tasaisesti. Paista pohjaa uunin keskitasolla 35 minuuttia. Kokeile pohjan kypsyyttä esimerkiksi cocktailtikulla.

Valmista mokkapalojen kuorrute. Sekoita kaikki kuorrutteen ainekset keskenään. Levitä kuorrute lämpimän pohjan päälle. Anna leivonnaisen jäähtyä ja leikkaa se sitten sopiviin paloihin terävällä veitsellä.

Kardemummamantelikeksit (8 isoa keksiä) 75 g vegaanista margariinia 1 dl fariinisokeria 1/4 tl vaniljajauhetta tai 2 tl vaniljasokeria 1/4 tl suolaa 1 tl rouhittua kardemummaa 1/2 tl ruokasoodaa 1 1/2 dl vehnäjauhoja 2 dl mantelilastuja Jos käytät leivontamargariinia, anna sen pehmentyä ja lämmetä ensin huoneenlämpöiseksi.

1 2

Levitä leivinpaperi uunipellille. Kuumenna uuni 190 asteeseen.

Sekoita margariini, fariinisokeri, vaniljajauhe, suola ja kardemumma haarukalla tasaiseksi. Lisää ruokasooda ja sekoita se hyvin taikinan joukkoon. Lisää vehnäjauhot ja sekoita tasaiseksi. Lisää lopuksi mantelilastut ja sekoita tasaiseksi käsin.

Jaa taikina kahdeksaan osaan ja muotoile osat pyöreiksi, halkaisijaltaan kuuden sentin kokoisiksi kekseiksi. Aseta keksit leivinpaperille ja jätä niiden väliin tilaa, sillä ne leviävät paistettaessa.

Paista uunin keskitasolla 9–11 minuuttia. Keksit ovat valmiit, kun niiden reunat ovat saaneet hieman väriä. Anna keksien jäähtyä leivinpaperin päällä vähintään viisi minuuttia ennen siirtämistä, sillä ne ovat vastapaistettuina hyvin pehmeitä.

Animaalit kautta maan

tero heino

pks

Itä-Lappi Rovaniemi

vegaaniruokakursseja ja katutempauksia pääkaupunkiseudun alueosastoa luotsaa Anna Miettinen, joka on ollut mukana Animalian toiminnassa jo vuodesta 2009. ”Sinä kesänä olin mukana pitämässä pöytää muutamassa tapahtumassa, ja silloinen vapaaehtoiskoordinaattori kertoi minulle alueosastotoiminnasta. Päätin lähteä mukaan.” Alueosasto, tuttavallisesti PKS, järjestää valtavan määrän erilaista toimintaa paneelikeskusteluista ja luennoista leffailtoihin, ravintolapäiviin ja katutempauksiin. Tämän syksyn ponnistuksena ryhmä järjesti vegaanisen kokkauskurssin. Ryhmä myös vierailee ahkerasti kiinnostavissa paikoissa, kuten koe-eläinlaitoksilla ja eläin tiloilla. ”Yksi parhaista tekemistämme jutuista on parin vuoden takainen vierailu lammastilalle, jossa näimme myös pieniä karitsoita. Alueosastotoiminnassa on tietysti hienoa olla mukana myös mukavien ihmisten takia”, Anna kertoo. Animalian vapaaehtoistoiminta on matalan kynnyksen kansalaistoimintaa. Voit olla mukana juuri niin paljon kuin itse haluat, pienelläkin panostamisella voi saada jo paljon aikaan. Tervetuloa mukaan Pääkaupunkiseudun Animalian toimintaan!

Oulu

Kajaani

Joensuu Kuopio Pori

Mikkeli Jyväskylä Tampere

Lahti

Kouvola

Forssa Kerava

Turku

Savonlinna

Kotka

Vihti Pääkaupunkiseutu

vapaaehtoiset ovat animalialle tärkeitä! Vapaaehtoisena pääset toimimaan eläinasioiden puolesta itsellesi sopivalla tavalla. Tarvitsemme apua monenlaisiin tehtäviin. Liity vapaaehtoisten listalle: Täytä lomake verkkosivuillamme animalia.fi, niin saat tietoa oman paikkakuntasi vapaaehtoistyön mahdollisuuksista sähköpostiisi. Tule mukaan alueosastotoimintaan: Ryhmässä on voimaa! Ota yhteyttä sinua lähimpään alueosastoon ja kysy lisää. Sähköpostiosoitteet ovat muotoa paikkakunta@animalia.fi.

Pääkaupunkiseudulla toimivat myös koiraryhmä (koiraryhma@ animalia.fi), karhuryhmä (karhuryhma@animalia.fi) sekä valasryhmä (valasryhma@animalia.fi). Lisätietoja: www.animalia.fi/vapaaehtoiset. Tervetuloa mukaan toimintaan! Kanerva Pelli, vapaaehtoiskoordinaattori kanerva.pelli@animalia.fi puh. (09) 720 6590

Animaliashop

koonnut hanna partanen

Eläinten ystävän joululahjat Hanki jouluksi lahjat Animalian nettikaupasta animalia.fi/tilaa-tuotteita tai poikkea ostoksilla myymälässämme (Suvilahdenkatu 4, Helsinki). Olemme auki arkisin klo 10–15.

Paita Unisex-koot: XS-XXL Lady fit -koot: S-L

Kaupan päälle! Kaikkiin yli 30 € arvoisten ostosten mukaan pakataan Tuulispää-korttisetti. Korteissa poseeraavat Eläinsuojelukeskus Tuulispäässä elävät eläimet. Setti sisältää 6 kpl kortteja.

20 €

Joulukortit

jäsenille (norm. 25 €)

Lähetä tuttaville eläinystävälliset joulutervehdykset! 1-osaiset kortit 1 € 2-osaiset kortit 1,50 €

Karhuryhmän kalenteri 2016

Compassion & Animal Rights -tuotteet

25 € jäsenille (norm. 27 €)

15 € Tuulispään leivontakirja 13 eläinkohtaloa seinäkalenteri 2016

19 €

Oulun Animalian tekemä seinäkalenteri.

Yli 15 € tilaukset toimitetaan postiennakolla, jolloin hintaan lisätään postiennakkomaksu 4,10 €. Kaikkiin tilauksiin lisätään postituskulut sekä 1 € käsittelykulu. Tuotteita voi ostaa myös suoraan Animalian Helsingin toimistosta, osoite yllä.

Näytä myötätuntosi eläimiä kohtaan ja tue eläinten oikeuksia edistävää työtä näillä uutuustuotteilla! Luomupuuvillaiset paidat on saatavilla sekä unisex- että lady fit -mallisena. Muistikirja kynän kera on kätevä kuljettaa mukana.

Muistikirja Kierrätyspaperista tehty ekomuistikirja on A5-kokoinen ja siinä on mukana kuulakynä sinisellä musteella. Tyhjiä, repäistäviä sivuja on 80 kpl.

20 € jäsenille (norm. 25 €)

Pussukka Globe Hope Eläinten oikeudet -nipsupussukka on täällä taas! Suosikkituote sopii hyvin vaikka penaaliksi tai meikkipussiksi. Pussukan koko on 20 x 15 cm.

10 € jäsenille (norm. 12 €)

Millaista on olla eläin?

30 €

Jos et vielä ole jäs en, liity nyt! Saat kaikki jäsened ut heti käyttöösi, ja jäsen yytesi on yhdellä maksulla voimassa vuoden 2016 loppu un saakka. Klikkaa osoitteesee n animalia.fi/liity.

Eläimet eivät voi puhua omasta puolestaan. Siksi meitä tarvitaan. Mitä enemmän meitä on, sitä paremmat mahdollisuudet meillä on vaikuttaa. Animalian jäsenenä tuet pitkäjänteistä ja määrätietoista työtä eläinten suojelun ja oikeuksien edistämiseksi. Saat uuden jäsenkorttisi vuodelle 2016 ja tietoa toiminnasta eläinten hyväksi taas postitse heti alkuvuodesta. Lämmin kiitos, että olet mukana.