Animalia 4/2017 by Animalia ry

lehti eläinten asialla

4/2017 vuode n laatu lehti 2017 -kilpa ilun finali sti

TUULISPÄÄN UUDELLA LAITUMELLA Suomen turkistarhaus puhutti Oxfordissa

Ylijalostus – laillista kipua ja kärsimystä

um isia

Kampa

sia

akuulumi nj

m pan kuul ja

um isia

Kampa

sia

akuulumi nj

m pan kuul ja

Muotimaailman jätti Gucci jättää turkikset – eläinoikeusjärjestöjen pitkä työ alkaa näkyä teksti laura uotila • kuvitus adobe stock

guccin päätös vie näytöslavojen muotia kohti eettisyyttä ja turkittomuutta.

okakuun suurin riemunaihe eläinoikeusjärjestöille oli

luksusmuodin suunnannäyttäjän Guccin ilmoitus, jonka mukaan keväästä 2018 lähtien he eivät enää käytä aitoja turkiksia mallistoissaan. Päätös yllätti eläintenystävät ympäri maailman, sillä Gucci on tähän asti puolustanut aitojen turkisten käyttöä näkyvästi. Päätöstä edelsi kuitenkin eläinsuojelujärjestöjen vuosien työ, joka huipentui viime metrien neuvotteluihin täydestä turkittomuudesta. Gucci tehostaa päätöstään huutokauppaamalla jäljelle jääneet turkisvaatteet ja lahjoittamalla varat kahdelle eläinsuojelujärjestölle. Gucci liittyi samalla kansainväliseen Fur Free Retailer -järjestelmään, jota ylläpitää eläinsuojelujärjestöjen katto-organisaatio Fur Free Alliance. Animalia on Fur Free Alliancen aktiivinen jäsen.

sillä viimeksi tänä vuonna se on palkittu luksusmuodin johtavana brändinä. Vaikka usean tunnetun muotitalon mallistoihin aidot turkikset vielä kuuluvatkin, on suuntaus turkittomuuteen silti hyvin voimakas. Kun Guccia ennen vastaavan päätöksen turkittomuudesta ovat tehneet muun muassa Giorgio Armani, Hugo Boss ja Yoox Net-A-Porter, lienee vain ajan kysymys, koska seuraava suuri muotitalo seuraa perässä.

"Enää sertifioinnit eivät kuitenkaan riittäneet Guccille vakuudeksi turkisten eettisyydestä."

Kolaus Saga Fursille

Guccin päätös osuu erityisen napakasti suomalaiseen turkisalaan. Alan edustajat Suomessa yrittivät vähätellä Guccin päätöksen merkitystä, vaikka vain paria viikkoa ennen Guccin ilmoitusta Saga Furs oli viimeksi mainostanut Guccin turkismallistoja Facebook-sivullaan. Gucci toimikin lokakuuhun asti varsinaisena käyntikorttina suomalaiselle turkisalalle, sillä yritys teki 15 vuotta läheistä yhteistyötä Saga Fursin kanssa. Enää sertifioinnit eivät kuitenkaan riittäneet Guccille vakuudeksi turkisten eettisyydestä. Guccin jättäytyminen turkismarkkinoiden ulkopuolelle on tuskin iso taloudellinen tappio Saga Fursille, vaan ennen kaikkea se on iso kolaus Saga Fursin julkisuuskuvalle. Guccin mainetta muotimaailman lippulaivana kun ei voi vähätellä,

Anti Animalia vauhdittaa suomalaisia yrityksiä

Hiljalleen moni suomalainen vaatealan yritys on siirtynyt turkittomaksi tai ainakin vähentänyt turkisten osuutta valikoimassaan. Esimerkiksi kokoturkiksistaan vuosikausia tunnettu Stockmann lopetti turkistakkien myynnin ja koko turkisosastonsa useampi vuosi sitten. Kuitenkaan tavaratalo ei halunnut luopua turkissomisteiden myynnistä. Samaa linjaa noudattaa moni muukin tavaratalo ja vaatemerkki. Monet suomalaiset vaatealan yritykset yrittävät selvästi pitää päätöksensä turkittomuudesta tai turkisten käyttämisestä hieman pinnan alla. Esimerkiksi vuosi sitten Sokos tuli ulos tiedotteella,

jossa sen kerrottiin luopuneen turkisten ja turkissomisteiden myynnistä. MTK ja muutamat kansanedustajat hermostuivat tiedotteesta, jonka seurauksena Sryhmälle tuli kiire ilmoittaa, ettei päätös koske koko S-ryhmää, vaan on Sokoksen oma linjanveto. Samaan aikaan Guccin päätöksen kanssa Kauppalehti uutisoi eri alojen kannattavuudesta kuluvana vuonna sekä kolmen viime vuoden ajanjaksolla. Tällä hetkellä turkisala on luokiteltu kaikkein heikoimmin kannattavaksi toimialaksi: alan liikevaihto oli vuonna 2016 -46 %. Reilusti miinusmerkkiseksi jää liikevaihto myös kolmen vuoden ajanjaksolla tarkasteltuna (-24,4 %). Lehti listaa alamäen syyksi Venäjän talouden romahduksen, turkisten poistumisen muodista sekä niiden hintojen laskun. Ei siis ihme, että turkisala Suomessakin alkaa tuntea olonsa kovin uhatuksi. Animalia halusi tänä vuonna vauhdittaa suomalaisten yritysten siirtymistä turkittomiksi ja lanseerasi syksyllä uuden Anti Animalia -kampanjan. Vuoden 2017 Anti Animalia -palkinto päätettiin jakaa äänestyksessä eniten ääniä saaneelle turkissomisteita myyvälle yritykselle. Samalla kuluttajat saivat kannustaa yrityksiä luopumaan turkiksista. Tulos julkistetaan turkittomana perjantaina 24.11., eli juuri lehden ilmestymisen aikaan. Äänestykseen valikoitui kuusi suomalaista vaatealan yritystä, joilla on aitoja turkissomisteita vielä valikoimissaan mutta joille turkisten merkitys kokonaismyynnistä on todennäköisesti hyvin pieni. Anti Animalia -palkinnon ehdokkaat ja äänestyksen tulokset löytyvät sivulta antianimalia.fi.

Pääkirjoitus

teksti heidi kivekäs • kuva taija rinne

Virheen tunnustaminen vaatii rohkeutta

pin hiljattain, että Suomessa turkiseläinten jalostuksen kannalta parhaat sinikettunaaraat saattavat elää jopa kuusivuotiaaksi. Ajatus kuudesta vuodesta pääosin alle neliömetrin kokoisessa häkissä tuntuu ikuisuudelta. Ikuisuudelta tuntunee myös se vuorokausi, jonka kojootti saattaa Kanadassa virua jalkaraudassa ennen kuin se tullaan tappamaan. Näin kohtelemme eläimiä, jotta suomalaisissa yrityksissä myytäviin takkeihin ja päähineisiin saadaan turkissomisteita. Turkistarhaus on Suomessa laillista, samoin kuin eläinten pyynti jalkaraudalla Kanadassa. Anti Animalia -kampanjan kautta tuhannet ihmiset saivat tänä syksynä kanavan ilmaista yrityksille toiveensa turkittomasta tulevaisuudesta. Kampanjan aikana selvisi, että monen yrityksen päätös myydä aitoa turkista sisältäviä vaatteita on sisäisestikin ristiriitainen. Yritys saattaa korostaa käyttävänsä vain ”eettisesti” tuotettua turkista, mutta samalla antaa ymmärtää, että turkiksista oltaisiin oikeastaan valmiita luopumaan eettisistä syistä. Turkittomuuteen ei kuitenkaan missään nimessä haluta siirtyä kuluttajakampanjan kautta tulleen paineen takia. Miksi sitten on niin vaikea luopua turkisten käytöstä eettisistä syistä tai eettisesti motivoituneen paineen alla? Perimmäisenä syynä lienee inhimillinen pelko siitä, että samalla joutuu epäsuorasti myöntämään olleensa väärässä. Se saattaa tuntua heikkouden tai kyvyttömyyden myöntämiseltä. Vaatii rohkeutta myöntää olleensa väärässä. Vaikka se pelottaa-

kin, virheen tunnustaminen on ensiaskel muutokseen. Ensimmäinen askel on aina vaikein, mutta kansainväliset esimerkit osoittavat, että rohkeus palkitaan. Luksusvaatemerkki Gucci on erinomainen esimerkki siitä, mitä voi saada aikaan, kun uskaltaa tarttua tilaisuuteen ja muuttaa toimintaansa. Eräänlaisena turkisten lippulaivana Gucci on aiemmin itsekin ollut turkiskampanjoinnin kohteena. Monien käänteiden jälkeen se päätti muuttaa radikaalisti suuntaa ja ilmoitti lokakuussa luopuvansa turkiksista kevään 2018 aikana. Uutista seurasi kansainvälisesti valtava positiivisen palautteen vyöry. Kuluttajat janoavat tällaisia positiivisia uutisia. Kaikki kiittelevät turkiksista luopuvaa yritystä, syystäkin. Miksi kukaan kiittäisi sitä, joka kynsin ja hampain takertuu menneisyyteen vain siksi, ettei halua antaa periksi? Animalia on jatkossakin minkkien, naalien ja supikoirien asialla. Tavoitteenamme on turkistuotannon kieltäminen lailla niin Suomessa kuin muualla, mutta samaan aikaan kampanjoimme myös kuluttajien ja yritysten parissa. Haluan kiittää teitä kaikkia, jotka tuette tätä työtä. Kannustan teitä myös kuluttajina olemaan aktiivisia – jokainen yrityksille annettu palaute tuo turkitonta tulevaisuutta lähemmäksi. Heidi Kivekäs Animalian toiminnanjohtaja (vs.)

Sisällys 4/2017

02 04 06

Muotimaailman jätti Gucci jättää turkikset

Pääkirjoitus

Ajankohtaista

Vieraskynä: Kadri Taperson

Suomen turkistarhaus puhutti Oxfordissa

Anna tänä jouluna lahja eläimille

= kannessa Kannen kuva: laura uotila

ANIMALIA-LEHTI, 41. VUOSIKERTA JULKAISIJA: Animalia PÄÄTOIMITTAJA: Laura Uotila,

laura.uotila@animalia.fi

TOIMITUSSIHTEERI:

Taija Rinne, p. (09) 7206 5914 taija.rinne@animalia.fi TAITTO: Heta Kasurinen heta.kasurinen@gmail.com OSOITTEENMUUTOKSET:

Tarja Balding, p. (09) 7206 5911 tarja.balding@animalia.fi PAINOPAIKKA:

Hämeen Kirjapaino, Tampere ISSN 0783-9170 ILMESTYMISAIKATAULU:

Nro 1 helmikuu, nro 2 toukokuu, nro 3 syyskuu, nro 4 marraskuu. Seuraavaan numeroon tarkoitetun materiaalin tulee olla perillä toimituksessa 8.1.2018 mennessä. AINEISTOT lähetetään lehti@animalia.fi tai osoitteella: Animalia-lehti, Suvilahdenkatu 4, 00500 Helsinki.

22 20

ILMOITUSMYYNTI:

Emmi Pääkkönen, p. 044 242 8641 ILMOITUSHINNAT:

Katso ilmoitushinnat www.animalia.fi LISÄVELOITUKSET: Värierottelut veloitetaan erikseen, määräyspaikkakorotus 20 %, liitteiden hinnat sovitaan erikseen. RAJOITUKSET: Etusivulla ei julkaista ilmoituksia. ALENNUKSET: Toistoalennus: 1. toisto 10 %, seuraavat 20 %, auktorisoidut mainostoimistot 15 %. ILMOITUSTEN PERUUTTAMINEN:

Peruutukset viimeistään seitsemän (7) vuorokautta aineiston jättöpäivän jälkeen toimitussihteerille. REKLAMAATIOT: Kirjallisena 14 vuorokauden aikana ilmestymispäivästä lukien. ANIMALIA-LEHTI PIDÄTTÄÄ OIKEUDEN LYHENTÄÄ JA MUOKATA JUTTUJA.

13 14

Puheenjohtajan tervehdys

Eläinten puolella

24 25

Eläinystävälliset yritykset toivottavat lämmintä joulua Animalian ystäville! Turkis vai tekoturkis?

Ylijalostus – laillista kipua ja kärsimystä

Tuulispään uudella laitumella

Animalialainen: Seija Elsilä, Tampere

Koti kirkkaaksi ilman eläinkokeita

Vegepalsta: Joulunajan herkkuhetki

Kirjavinkit

Sisällysluettelon kuvat: katja lösönen, laura uotila, pixabay

30 31

Animalia testaa: Maidottoman ihanat riisipuurot

Artikkelien lainaaminen eläinsuojelua ja eläinten oikeuksia edistäviin tarkoituksiin sallittu. Lähde mainittava. TOIMISTO: Suvilahdenkatu 4, 00500 Helsinki ASIAKASPALVELU:

p. (09) 720 6590, päivystys ma–pe kello 10.00 –15.00 e-mail: animalia@animalia.fi internetsivut: www.animalia.fi. JÄSENMAKSUT: Tukijäsen: 32 € / vuosi, vähävaraiset: 25 € / vuosi, nuorisojäsen (alle 18 v.): 20 € / vuosi, ainaisjäsen: 640 €, yhteisöjäsen: 250 € / vuosi. FI71 8000 1802 1056 44 SWIFT: DABAFIHH Kirjoita viestiksi nimesi ja osoitteesi. LAHJOITUKSET:

FI24 1011 3000 2606 29 SWIFT: NDEAFIHH TESTAMENTIT: Tiedustelut, p. (09) 7206 5911, tarja.balding@animalia.fi RAHANKERÄYSLUPA:

Animaalit kautta maan: AnimaliaSome

Luvan myöntäjä: Poliisihallitus. Toimeenpanoaika ja alue: 1.1.2017–31.12.2021 ja lupa kattaa koko Suomen Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Päätöksen nro ja pvm: RA/2016/719 4.11.2016.

Animalian kauppa: Anna joululahja, josta on iloa kaikille eläinlajeille 4041 0209 Painotuote HÄMEEN KIRJAPAINO OY

eläinten viihdekäyttö sirkuksissa vähenee ympäri maailmaa

UNSPLASH

syksyllä on saatu hyviä uutisia Virosta, Intiasta, Italiasta, Irlannista sekä Kanadan Windsorista. Syyskuussa Viron parlamentti kielsi kaikkien luonnonvaraisten eläinten käyttämisen sirkuksissa. Kielto on suuri voitto paikallisille eläinoikeusjärjestöille, jotka ovat jo vuosia tehneet töitä kiellon puolesta. Järjestöjen edustajat iloitsevat siitä, että tulevaisuudessa luonnonvaraisten eläinten ei enää tarvitse elää epämääräisissä olosuhteissa tai kärsiä jatkuvista kuljetuksista ja sirkusten kyseenalaisista koulutusmetodeista. Virolaiset järjestöt jatkavat työtä sen puolesta, että kaikkien eläinten käyttö sirkuksissa kielletään. Myös Intia teki samanlaisen linjauksen. Maa kielsi jo vuonna 1998 karhujen, apinoiden, panttereiden, leijonien ja tiikereiden viihdekäytön. Vuonna 2013 kiellettiin norsujen käyttö, mutta kieltoa on voinut kiertää. Laajennettu kielto, joka nyt kieltää kaikkien villieläinten käytön, on seurausta tutkimuksista, joissa selvisi, että sirkuseläimiä kohdellaan hyvin julmasti. Uusimmat uutiset saatiin Italiasta, Irlannista ja Kanadan Windsorista. Italian parlamentti kielsi kaikkien eläinten käytön sirkuksissa. Maassa on noin 100 sirkusta, joissa on yli 2 000 eläintä. Irlannissa villieläinsirkuskielto astuu voimaan ensi vuoden alusta. Kanadassa Windsorin kaupunki kielsi alueellaan sirkukset, joissa esiintyy eläimiä.

koonneet Laura Uotila, taija rinne & ninni pehkonen

Parsinavetoiden ulkoiluvaatimusta ei noudateta riittävästi teksti taija rinne & laura uotila • kuva adobe stock

itä-Suomen aluehallintoviraston tekemissä eläinsuojelutarkastuksissa

paljastui, että lähes puolet alueen tarkastetuista parsinavetoista ei päästänyt lypsylehmiä ulkoilemaan lainkaan. Valvontakäyntejä tehtiin 38 tilalle ilmoitusten perusteella. Lain mukaan kytkettyinä pidettävien lypsylehmien ja yli 8 kuukautta vanhojen hiehojen tulee ulkoilla vähintään 60 päivänä kesäkaudella. Itä-Suomen aluehallintovirasto valvoi laidunnuksen toteutumista kesän 2017 ajan. Tarkastetuista parsinavetoista 45 prosentissa lehmät eivät päässeet ulos lainkaan. Puutteita ulkoilussa löytyi lisäksi 21 prosentilla tiloista. Vain kolmannes tarkastetuista tiloista hoiti kesälaiduntamisen lain vaatimusten mukaisesti. Animalia ajaa parsinavettakieltoa uuteen eläinsuojelulakiin. Parsia ei tulla kuitenkaan näillä näkymin kieltämään lypsylehmien osalta. “Parsinavetoiden sallimista perustellaan muun muassa sillä, että parressa

lehmä pääsee ainakin kahdeksi kuukaudeksi ulos kesäisin. On järkyttävää, että lähes puolet nyt tarkastetuista tiloista pitää eläimiä kaulastaan parteen kytkettynä läpi vuoden. Tämän selvityksen perusteella parsinavetoiden kieltämiselle on entistä raskauttavammat perusteet”, sanoo Animalian vs. toiminnanjohtaja Heidi Kivekäs. Laiduntaminen tärkeää hyvinvoinnille

Parsi rajoittaa naudan lajityypillisiä käyttäytymistarpeita voimakkaasti. Parressa elävät naudat eivät voi esimerkiksi juuri liikkua, ne voivat vain seistä tai maata. Laitumella lehmä liikkuisi noin neljä kilometriä vuorokaudessa. Laiduntaminen myös edistää lehmien sorkkaterveyttä. “Nauta on hyvin sosiaalinen eläin, jolle ulkoilu ja laiduntaminen ovat äärimmäisen tärkeitä. Parsinavetta estää liikkumisen lisäksi muiden lajityypillisten tarpeiden, kuten kehonhoidon ja sosiaalisen laumakäyttäytymisen, toteutumisen”,

bryssel pyrkii eläinkokeiden selvään vähentämiseen belgian pääkaupunki Bryssel hyväksyi lokakuussa linjauksen, jossa tavoitellaan 30 % vähennystä eläinkokeissa vuoteen 2025 mennessä. Brysselin alueella käytetään vuosittain noin 90 000 koe-eläintä, joten päätös tulee säästämään kymmeniä tuhansia eläimiä kokeilta. Bryssel otti mallia päätökseen Hollannilta, jossa tavoitteeksi on asetettu johtava asema eläinkokeettomassa tutkimuksessa koko maailmassa.

PIXABAY CC0

Ajankohtaista

Ajankohtaista animalian karhuryhmä sai tunnustuksen

kertoo Animalian eläinsuojeluasiantuntija Laura Uotila. Niille tiloille, joilla puutteita havaittiin, annettiin määräyksiä ja neuvoja. Laiminlyönnistä voi seurata rangaistus eläinsuojelulain rikkomisesta. Muutamalla tilalla jouduttiin aloittamaan uhkasakkotoimenpiteiden valmistelu. Laiduntamisesta voi myös hakea vapautusta ja aluehallintovirasto saikin kesällä muutaman uuden vapautushakemuksen. Ministeriön perustelu parsinavetoiden sallimiselle myös jatkossa on muun mu-

assa se, että parsinavetoiden uskotaan häviävän itsestään lähitulevaisuudessa. ”Riippuu suhdanteista, miten nopeasti tai hitaasti parsinavetat häviävät itsestään. Yhä viime vuosina myös niiden rakentamiseen on myönnetty investointitukia. Asiaa ei tulisi jättää suhdanteiden varaan, vaan olisi selkeämpää kieltää parsinavetat siirtymäajalla. Vanhoihin parsinavetoihin pitää joka tapauksessa tehdä investointeja, joten samalla ne tulisi muuttaa pihattonavetoiksi”, Kivekäs sanoo.

animals asia foundation

animalian karhuryhmä on jo yli kymmenen vuoden ajan jakanut tietoa sappikarhujen kärsimyksistä sekä kerännyt varoja niiden auttamiseksi Aasiassa. Karhuryhmän työ sai hienon tunnustuksen Animals Asia -järjestöltä. Tunnustuksen mukana tulleessa kirjeessä kerrottiin, että Animals Asian ja sen yhteistyöjärjestöjen, kuten Animalian karhuryhmän, ansiosta sappikarhutarhaus on viimein loppumassa Vietnamissa kokonaan. Tunnustukseen kuului hieno taulu, johon oli painettu aito sappikarhun tassunjälki.

paras juttu

Sanottua ”Käytännössä vain konetuliaseet on kielletty.” – Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä kommentoi villisian metsästystä, MT 26.10.2017

numeron 3/2017 parhaaksi jutuksi äänestettiin artikkeli ”Eläinten hyvinvoinnin pohjoinen peräkylä”. Kettu-kangaskassin arvonnassa onni suosi Terhi Hirvikoskea. Onnea voittajalle ja kiitos kaikille äänestäneille!

Mikä on tämän lehden paras juttu? Kerro mielipiteesi 8.1.2018 mennessä, niin olet mukana kettutuotepaketin arvonnassa. Lähetä vastauksesi, nimesi sekä osoitteesi sähköpostitse lehti@ animalia.fi (sähköpostin otsikko: Paras juttu 4/2017) tai postitse Animalia, Suvilahdenkatu 4, 00500 Helsinki.

Ajankohtaista

four-legged friends

bulgaria on eläinsuojelun saralla vielä varsin kehittymätön maa. Eläinoikeustoiminta on kuitenkin heräämässä myös siellä. Animalia sai avunpyynnön eläinten turvakoti Four-Legged Friendsiltä, sillä tilan tulevaisuuden turvaamiseksi sen piti muuttaa uuteen paikkaan. Turvakodissa asuu muun muassa sikoja, lampaita, kanoja, aaseja ja koiria. Animalia tuki uuden tilan ostamista sekä muita kuluja kaikkiaan 1 500 eurolla. Turvakodin muutosta ollaan tekemässä suomalaisten toimesta myös dokumenttielokuvaa. Muuton avulla eläimet saavat entistä paremmat tilat ja turvakodin mahdollisuudet kehittää toimintaansa paranevat.

animalia-lehti ehdokkaana vuoden laatulehdeksi kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtien liitto Kultti ry jakaa tänä vuonna 12. kertaa Vuoden laatulehti -palkinnon, joka annetaan laadukkaasti tehdylle kulttuuri-, mielipide- tai tiedelehdelle. Animalia valittiin yhdeksi kilpailun finalisteista. Voittaja julkistetaan 5.12.2017.

teurastamon johdolle ja työntekijöille tuomiot eläinsuojelurikoksista vuonna 2015 Yle MOT julkaisi Oikeutta eläimille -järjestön kuvaamaa materiaalia suomalaisista teurastamoista. Videoista paljastui järkyttävää väkivaltaa eläimiä kohtaan. Yhden teurastamon kohdalla nostettiin syytteet, joista luettiin tuomiot marraskuussa. Syyttä-

jän mukaan eläimille oli aiheutettu tarpeetonta kipua ja tuskaa. Kaikki kahdeksan syytettyä tuomittiin eläinsuojelurikoksesta 25-40 euron päiväsakkoihin. Yhteisösakkoa eikä eläintenpitokieltoa tuomittu. Tapauksesta kerrottiin Animalia-lehden numerossa 4/2015.

oikeutta eläimille

eläinten turvakoti bulgariassa sai apua

tervetuloa pikkujouluihin! toivotamme jäsenet lämpimästi tervetulleiksi perinteisiin pikkujouluihin Animalian toimistolle (Suvilahdenkatu 4, Helsinki) 29.11. klo 17 alkaen. Luvassa on vegaanisia jouluherkkuja, kuumaa glögiä, pientä ohjelmaa sekä hyvää seuraa!

Eläinystävällisiä asianajopalveluja!

HETA KASURINEN

Asianajotoimisto Streng Ky

Lapinlahdenkatu 27, 00180 Helsinki Puh. 09 7269 6730, Fax 09 6227 6228 joonia.streng@strenglaki.fi www.strenglaki.fi

Vieraskynä

kuva annika lepp

Lupaavia eläinuutisia Virosta

irossa saavutettiin yhdeksän vuoden työn jälkeen villieläinkielto sirkuksissa ja viihdetapahtumissa. Lakiin tullaan kirjaamaan positiivilista lajeista, joita sirkuksissa ja näyttelyissä voi tästä lähtien käyttää. Positiivilistalla ovat esimerkiksi kissat, koirat, hevoset ja tuotantoeläimet, mutta villieläinten käyttö kielletään. Tämä ei ole ainoa asia, jota Viron eläinsuojelijat ovat ajaneet. Vuosi sitten kävimme toisen eläinjärjestön kanssa läpi Viron eläinsuojelulakia ja huomasimme, että sen vakavimmin puutteellinen osa on eläinsuojeluvalvonta. Emme voi olla varmoja, että lakia noudatetaan tai sen noudattamista valvotaan tarpeeksi. Niin Suomen kuin Vironkaan eläinsuojelijoilla ei ole valvonta- tai edustusoikeutta eläinten puolesta, vaan eläintä edustaa aina omistaja, joka voi olla pääasiallinen lainrikkoja eläinsuojelurikostapauksissa. Loomus perusti puolitoista vuotta sitten eläinsuojelujärjestöjen verkoston, jonka avulla tavoitteiden saavuttaminen helpottuu. Loomus aikoo tehdä nyt myös entistä enemmän yhteistyötä Viron Eviran (Veterinaar- ja Toiduamet) kanssa, sillä virastolla on suuria suunnitelmia seuraavalle vuodelle. Haluamme olla näissä suunnitelmissa mukana ja tietää, mitä juuri eläinsuojeluvalvontaan liittyen tapahtuu.

Olisi hienoa, jos meillä olisi enemmän resursseja aloittaa eläinlakikampanjointi täällä samalla tavalla kuin Suomessa on tehty. Haaveilen, että voisimme myös kirjoittaa oman Uusi eläinlaki -kirjan. Myös Virossa eläimet ovat lainsuojattomia. Meillä jatkuvan juomaveden saanti turkiseläimille on kyllä pakollista, ja on uskomatonta, että siitä edes puhutaan. Tiedämme eläimistä jo niin paljon. Meidän eläinsuojelulakimme on uudempi kuin Suomen, mutta silti se lain osa, jossa puhutaan lajityypillisestä käyttäytymisestä, tekee laista ikään kuin vitsin. Mitä se ei valitettavasti ole. Turkistarhauksen kieltoon ei suhtauduttu Viron parlamentissa kovin hyvin viime kesänä, kun siitä äänestettiin. Olemme aloittaneet kuitenkin kampanjoinnin jo uudestaan. Virossa pidettiin lokakuussa kunnallisvaalit. Lähetimme vaalien alla eläinsuojelua koskevan kyselyn 7 000 ehdokkaalle. Vastauksista näkee, että turkistarhauksen vastustus on kasvussa. Voi hyvinkin olla, että turkistarhauksen kiellosta äänestetään uudelleen vielä keväällä. KADRI TAPERSON Puheenjohtaja, Loomus

SUOMEN TURKISTARHAUS PUHUTTI OXFORDISSA oxfordin yliopiston eläinetiikan kesäkoulussa keskityttiin turkiseläimiin. animalian entinen, luonto-liiton nykyinen toiminnanjohtaja, sosiologi salla tuomivaara kävi puhumassa tilaisuudessa suomalaisesta turkistarhauksesta. teksti ja kuvat salla tuomivaara

armaakivisessä gootti-

laistyylisessä kirkossa astiat kilahtelevat satunnaisesti. Jotkut pyyhkivät silmäkulmiaan. Näyttelijä Peter Egan seisoo korokkeella pitkien valkoliinaisten ruokapöytien edessä. Hän kertoo tarinaa siitä, miten hänestä tuli yksi aktiivisimmin eläinten puolesta ääntään käyttävistä julkisuuden henkilöistä. Brittinäyttelijä kertoo kasvissyönnistään ja Kiinan sappikarhuista. Downton Abbey -sarjasta tuttu Egan on saapunut samana iltana vierailemaan eläinetiikan kesäkoulun juhlaillallisella. Hän on jutellut kesäkoulun osallistujien kanssa yliopiston pihanurmikolla, jota kiertävät pylväskäytävät. Tummaan pu-

kuun sonnustautuneen Eganin olkapäällä roikkuu kangaskassi, jossa lukee Vegan is the New Black, veganismi on uusi musta. Tilaisuudessa on toisenlaista tyyliä kuin mihin suomalaisissa eläinoikeustapahtumissa on tottunut. Ennen Egania illallisväen on toivottanut tervetulleeksi kirkon pappi, joka niin ikään puhuu eläinoikeuksista. Eganin puheen jälkeen häntä nousee halaamaan kesäkoulun vetäjä, valkotukkainen Oxfordin yliopiston eläinoikeuskeskuksen vetäjä, teologian tohtori Andrew Linzey. Pian Linzey siirtyy kertomaan jo tavaramerkikseen muodostuneita vitsejä. Arvokkaasta ympäristöstä huolimatta tunnelma neljättä kertaa järjestettävässä Oxfordin eläinetiikan kesäkoulussa on rento.

”Eikö Suomeen ole todellakaan tekeillä turkistarhauskieltoa?”

Tämän vuoden Oxfordin eläinetiikan kesäkoulu keskittyy ensimmäistä kertaa turkiksiin ja on todennäköisesti tähän asti suurin akateeminen turkisten etiikkaa käsittelevä tapahtuma. Kesäkoulu on alkanut jo sunnuntai-iltana turkistarhausta käsittelevien videoiden katsomisella, ja päivät ovat täyttyneet aamusta iltaan pidettävillä turkisten käyttöä ja tuotantoa eri näkökulmista käsittelevillä, raskaillakin esitelmillä. Silti suurin osa osallistujista taitaa kuvata kokemustaan kesäkoulussa voimauttavaksi. On motivoivaa seurata tätä kansainvälistä joukkoa. Asiantuntijoita, joita on saapunut paikalle Virosta Brasiliaan ja Taiwanista Portuga-

liin, yhdistää tavoite turkisteollisuuden lopettamisesta. Useimmat esitelmän pitäjät ovat yliopistomaailmasta, osa esittelee työtään erilaisissa kansalaisjärjestöissä. Päivien aikana sekä itselleni että muille osallistujille tulee yhä selvemmäksi, mikä turkistarhauksen suurvalta Suomi onkaan. Tauoilla saan vastailla hämmentyneisiin kommentteihin Suomen turkistarhauksesta. Oma puheenvuoroni käsittelee Animalian ja norjalaisen eläinjärjestö Noahin raporttia suomalaisesta Saga Fursista ja sen globaalista roolista turkisteollisuudessa. Yhä uudelleen minulta tullaan kysymään, miten on mahdollista, että pieni Suomi, jonka kaikki tuntuvat tuntevan edistyksellisyydestä ja Pisa-tuloksista, voi vielä harjoittaa turkistarhausta näin laajamittaisesti, kettuja ja supikoiria myöten. ”Eikö Suomeen ole todellakaan tekeillä turkistarhauskieltoa?”, kuulen kysyttävän yhä uudelleen.

Näyttelijä Peter Egan vierellään Anti-Fur Societyn ja Respect for Animalsin edustajat

Muun maailman katse on nyt Suomessa

Moni on ajatellut turkiseläinten häkkikasvatusta harjoitettavan enää lähinnä Kiinassa ja joissain itäisen Euroopan maissa. Hyvin itäistä Eurooppaahan Suomi toki on. Silti jään vielä kesäkoulun jälkeenkin miettimään minulle monta kertaa esitettyä kysymystä, miksi Suomessa turkistarhausta ei ole saatu rajoitettua juuri lainkaan. Miksi Suomi on niin erilainen kuin vaikka Ruotsi ja Tanska, joissa molemmissa kettutarhaus on jo kielletty ja minkkikiellosta keskustellaan jatkuvasti. Suomalainen on kansainvälisissä tapahtumissa harvoin tilanteessa, jossa oman maan tilannetta selittäessä häpeä polttelee poskia. Tässä kokemuksessa on myös myönteistä – muu maailma odottaa kärsimättömänä, milloin Suomi ryhtyy sivistysmaaksi turkiseläinten kohtelun osalta. Isossa-Britanniassa turkistarhauksen kieltämisestä on pian 20 vuotta. En ihmettele, että uusimmat kuvat Suomen ”hirviöketuista” järkyttävät ihmisiä etenkin Britanniassa. Useissa kesäkoulun puheenvuoroissa

näkyy usko siihen, että on käynnistymässä turkisvastaisuuden uusi aalto, joka vie mennessään ainakin länsimaissa harjoitetun turkistuotannon. Suomen rooli tässä muutoksessa on suuri.

Andrew Linzey kesäkoulun osallistujien seurassa.

Ansaitsemme parempaa

Anna tänä jouluna lahja eläimille Muista tänä jouluna lahjalla, joka ilahduttaa sekä eläimiä että heidän ystäviään. Antamalla Animalian aineettoman lahjan tuet työtä, joka edistää eläinten oikeuksia ja oloja. Saat lahjalle kauniin painetun tai digitaalisen kortin, ja halutessasi voit valita myös lahjan ilman korttia. Paras lahja eläinten ystäville ja eläimille! Animalian aineettomat lahjat alk. 7 € Tutustu valikoimaan osoitteessa: lahjaelaimille.fi

Ta r h a t o n t u l e v a i s u u s 12 €

E l ä ä j a o l l a J e n n i f e r 18 €

lahja eläimi lle

Parempi porsimine

Olet saanut lahja n, hyvinvointia. Emak jolla tuet sikojen ko vuodessa yli kymm synnyttää kahdesti enen porsasta ja sillä on tutkitusti suuri tarve rakentaa porsailleen pesä . Nykyaikaisissa sikaloissa emak ot joutuvat olem aan suuren osan eläm ästään liikkumise estävissä emak kohäkeissä ja saava n t vain niukasti pesän tekomateriaalia. Tämän lahjan avulla vaiku tetaan siihen, että siat saisivat mahdollisu uden lajityypilliseen käyttäytymiseen .

Hyvää joulua! Animalia on eläinte n oikeuksia edistäv kansalaisjärjes ä asiantuntijatö. Tällä aineett ja omalla lahjalla tuotantoeläinten tuet oikeuksia edistäv ja kampanjointia ää vaikuttamistyö . Anima tä maatalouden eläime lian päätoimintakohteita ovat t, turkiseläimet ja koe-eläimet. Lue lisää: anima lia.fi

Mahdollisuus laiduntaa 35 €

Hanki joululahjat osoitteessa lahjaelaimille.fi 12

kuva sara honkanen • käännös tuuli solhagen

Puheenjohtajalta

Eläinten puolesta Suomessa ja maailmalla

För djurens skull både i Finland och utomlands

kaikki lajit ja luonto ympärillämme ovat arvokas kokonaisuus täynnä ainutkertaista elämää. Siksi haluan puolustaa eläimiä ja eläinten oikeuksia yhdessä Animalian kanssa.

naturen och dess alla olika arter omkring oss är en värdefull helhet full av unikt liv. Därför vill jag stå upp för djuren och djurs rättigheter tillsammans med Animalia.

Tuntuu väärältä, että Suomen kaltaisessa edistyksellisessä maassa eläinten asema on edelleen heikko, eikä tilannetta olla valmiita parantamaan riittävästi valmisteilla olevassa eläinsuojelulaissa.

Det känns fel att djur har en så svag ställning i ett progressivt land som Finland, och det ser inte ut att bli avsevärt mycket bättre med den nya djurskyddslagen.

Kaikissa päätöksissä tulisi aina ottaa luontevasti ja johdonmukaisesti huomioon myös eläinten hyvinvoinnin näkökulma. Tämä on erityisen tärkeää yhteiskunnallisesti nyt, kun Suomessa valmistellaan uutta eläinsuojelulakia. Huolestuttavin asia lain valmistelussa on se, että laki vaikuttaa jo tässä vaiheessa vanhanaikaiselta. Uuteen eläinsuojelulakiin ei olla kirjaamassa edes eläinten itseisarvoa. Tällä hetkellä näyttää siltä, että lehmät tullaan edelleen pitämään tuotantotiloilla parteen kytkettyinä, turkistarhaus jatkuu eikä eläimille tarvitse taata jatkuvaa juomaveden saantia. Voiko tässä tapauksessa valmisteilla olevaa lakia kutsua eläinsuojelulaiksi tai laiksi eläinten hyvinvoinnista, kuten sitä tullaan jatkossa kutsumaan? Koko lain nimihän on väärä. Animalia jatkaa kamppailua kaikkien eläinten paremman tulevaisuuden puolesta kotimaan lisäksi myös kansainvälisesti. Animalia on mukana jäsenenä kansainvälisten eläinjärjestöjen kattojärjestöissä sekä verkostoissa ja osallistuu näiden työhön aktiivisesti. Merkittävin yhteistyötahomme on Brysselissä sijaitseva eurooppalaisten eläinoikeus- ja eläinsuojelujärjestöjen yhteenliittymä Eurogroup for Animals, jonka kautta osallistumme kampanjoinnin lisäksi myös poliittiseen vaikuttamistyöhön Euroopan unionissa. Animalia on aktiivinen myös Fur Free Alliancen turkistarhauksen vastaisessa verkostotyössä sekä muissa kansainvälisissä yhteenliittymissä, joissa tähtäimenä on muun muassa eläinkokeettomuus sekä delfinaarioiden lakkauttaminen. Animalian jäsenet, tukijat ja lahjoittajat ovat järjestömme perusta. Kiitos kuuluu Animalian työntekijöille ja vapaaehtoisille, jotka mahdollistavat yhdessä monipuolisella osaamisellaan Animalian vaikuttavuuden ja näkyvyyden. Lahjoitusten merkitys Animalian työn turvaamiseksi on suuri. Lämmin kiitos kaikille tukijoille. Rauhallista joulun aikaa.

Djurens välfärd borde tas i hänsyn i alla beslut som fattas och det borde vara en naturlig och konsekvent del av all beslutsfattning. Detta är speciellt aktuellt just nu, då Finlands nya djurskyddslag bereds. Mest oroväckande med denna lagberedning är att lagen redan nu verkar föråldrad. Det verkar som att inte ens djurens egenvärde kommer att skrivas in i lagen. Det ser ut som att kor kommer även i fortsättningen att få hållas fastbundna i bås, pälsfarmning kommer att fortsätta och djur behöver inte ens garanteras ständig tillgång till dricksvatten. Kan en sådan lag ens kallas djurskyddslag eller lag om djurs välmående? Hela benämningen är ju falsk. Animalia fortsätter att kämpa för en bättre framtid för alla djur, förutom i hemlandet även internationellt. Animalia är medlem i internationella paraplyorganisationer och olika nätverk för djurorganisationer och deltar aktivt i deras arbeten. Vår mest betydelsefulla samarbetspartner är Brysselbaserade Eurogroup for Animals, som är en sammanslutning för djurrättsoch djurskyddsföreningar runtom i Europa. Med den europeiska paraplyorganisationen deltar vi i internationella kampanjer och politiskt påverkande och lobbying inom EU. Animalia är också aktiv i nätverket Fur Free Alliance som jobbar mot pälsfarmning, samt andra internationella sammanslutningar bland annat mot djurförsök och delfinarier. Vårt arbete är beroende av medlemmarna och gåvogivarna. Ett tack riktas även åt våra medarbetare och volontärer, som med sina mångsidiga kunskaper möjliggör Animalias effekt och synlighet. Betydelsen av gåvor och doneringar till Animalias verksamhet är stor. Varmt tack till alla våra stödjare. Fredfull juletid. SAMI SÄYNEVIRTA

Animalias ordförande

SAMI SÄYNEVIRTA

Animalian puheenjohtaja Kuvassa Sami Säynevirta, Kolja ja Aramis.

Eläinten puolella teksti SUSANNA LEHMUSKOSKI & TAIJA RINNE • kuvitus JOSKA PYYKKÖ, KATJA LÖSÖNEN, PERTTI NISONEN & JUUSO SIMPASEN ARKISTO

yhä useampi suomalainen haluaa, että eläimiä kohdellaan paremmin. eräät tunnetut suomalaiset kertovat, miksi he haluavat puolustaa eläimiä ja miksi eläinten oikeuksista puhuminen on tärkeää.

Tehotuotannossa eläin on kone

lellä 39 vuotta toimittajana työskennellyt Mirja Pyykkö luettelee useita kokemuksia, jotka tekivät hänestä sellaisen kuin hän on. Ihmisen, joka haluaa puolustaa eläimiä. “Lapsena kadotettu kissanpentu ja vuosien ikävä. Aikuisena juttumatkalla nähty tehosikala, jossa siat mahtuivat juuri ja juuri kylki kyljessä seisomaan pimeässä. Heidät oli pakattu ahtaasti, ettei energiaa kulu liikkuessa. Uutiset eläinten pahoinpitelyistä, joiden rangaistukset hipovat asteikon alinta mahdollista. Hymyilevä pariskunta, joka piiskaa saksanpaimenkoiraansa nurkan takana, kun ei osaa opettaa sitä hihnassa kävelemään.” Pyykön mielestä eläimiä ei kohdella hyvin, koska Suomen lait ovat jälkeenjääneitä. Ne sallivat käsityksen eläimestä tavarana. Raakuus lemmikkejä kohtaan kodeissa ja kaduilla voi kukkia, kun eläintään voi hakata muutaman kympin sakkorangaistuksella. “Joillakin ihmisillä on tarve purkaa omat epäonnistumisensa puolustuskyvyttömään.” Maatalouden tehotuotannossa eläin on alistettu koneeksi ihmisen ahneuden vuoksi. ”Olen kasvissyöjä. Säästän siis omalta osaltani muutaman tuotantoeläimen kärsimyksiltä. Annan heidän myös pitää turkkinsa. En enää osta uusia nahkatavaroita kuten käsilaukkuja, mutta vanhat on sama käyttää loppuun.” Pyykkö näkee eläinten oikeuksiin liittyvässä keskustelussa myös myönteistä kehitystä. “Kansalaisten asenteet ovat muuttumassa. 90 prosenttia suomalaisista sanoo pitävänsä eläinten nykyistä parempaa kohtelua tärkeänä asiana. Eri asia on, kuunnellaanko kansaa.”

“Suomen lait ovat jälkeenjääneitä. Ne sallivat käsityksen eläimestä tavarana.” – mirja pyykkö

Vegaani ei tue eläinten hyväksikäyttöä

Entisen jalkapalloilijan, nykyisen polku- ja ultrajuoksija Juuso Simpasen tuorein voitto on ykkössija lokakuun alussa juostussa Vaarojen Maratonin 130 kilometrin sarjassa. Aikaa meni 19 tuntia ja 10 minuuttia. Tämäkin hillitön matka juostiin ilman eläinperäisiä ruokaaineita, totta kai. Simpanen on vegaani. Vegaaninen ruokavalio sopii ultraurheilijan elämään Simpasen mukaan paremmin kuin hyvin. ”Toki ruokaa pitää syödä paljon. Urheilijalla voi olla vaikeuksia täyttää kulutettu energiamäärä, jolloin ravinnepitoisen ruokavalion tueksi kannattaa ottaa reilusti energiatiheämpiä ruoka-aineita, kuten kuivattuja hedelmiä, pähkinöitä, siemeniä ja tofua.” Juusolle eläintuotteiden jättäminen oli pitkä prosessi, kuin oppimismatka, joka alkoi vuonna 2012. Täysin vegaaniseen ruokavalioon hän siirtyi seuraavana vuonna. ”Minulla oli ollut suoliston kanssa ongelmia, ja halusin kokeilla, miten eri ruoka-aineet vaikuttavat suoliston toimintaan. Karsin eläintuotteita ja huomasin voivani koko ajan paremmin. Kiinnostukseni kasvisruokaa kohtaan kasvoi, ja aloin hakea lisää tietoa veganismista etenkin Vegaaniliiton sivuilta. Lopulta päätin ryhtyä vegaaniksi katsottuani Earthlings-dokumentin ja kuunneltuani Youtubesta Gary Yourofskyn tunnetun puheen unohdetuista uhreista, eläimistä.” Juuso Simpanen korostaa, että eläimet ovat viisaita ja tuntevia yksilöitä, joilla on omanlaisensa persoonat aivan kuten ihmisilläkin. Ne ansaitsevat elää vapaasti ja lajityypillistä elämää. Suurin epäkohta eläinten kohtelussa Suomessa on Simpasen mielestä turkistarhaus. ”En voi käsittää, kuinka se on edelleen Suomessa laillista toimintaa.” Simpanen miettii, että loppuun palaminen jalkapallouran lopussa oli kova paikka, yhtä kärsimystä. ”Silti se oli tärkeä kokemus, joka antoi elämälle sellaisen uuden varmuuden, ettei halua olla tukemassa kenenkään pahaa oloa. Eikä myöskään eläinten hyväksikäyttöä.”

“Eläimet ovat viisaita ja tuntevia yksilöitä, joilla on omanlaisensa persoonat aivan kuten ihmisilläkin. Ne ansaitsevat elää vapaasti ja lajityypillistä elämää.” – juuso simpanen

Löytöeläinten auttaja

”Aika moni ihminen ajattelee edelleen, että eläimellä ei ole sielua tai että eläin ei tunne tuskaa, mielihyvää tai pelkoa.” – anja snellman

Eläimet ovat tuoneet kirjailija, toimittaja ja terapeutti Anja Snellmanin elämään kumppanuutta ja lohtua, haasteita ja riemua. ”Niiden sekä inspiroiva että terapeuttinen merkitys on minulle suuri. Koirat ovat lähelläni, kun kirjoitan. Joskus koira on mukanani terapiavastaanotollani.” Eläimet ovat aina kuuluneet Snellmanien perheeseen. Hänen vanhempansa ja sisarensa olivat hyvin eläin- ja luontorakkaita, ja perheessä oli aina useita eläimiä. Tälläkin hetkellä Snellmanilla on useita eläimiä, esimerkiksi seitsemän koiraa, kun perheen koirat saivat jälkeläisiä. Onnea koiranpennuista varjostaa huoli lukuisista niistä eläimistä, joilla ei ole mahdollisuutta hoivata poikasiaan tai muuten elää säällistä elämää. ”Monet ihmiset esineellistävät eläimiä. Jokin suosikkirotuinen koira voi olla cool, asusteen ja brändin jatke. Aika moni ihminen ajattelee edelleen, että eläimellä ei ole sielua tai että eläin ei tunne tuskaa, mielihyvää tai pelkoa.” Tuotantoeläinten ja tarhattujen eläinten olosuhteet riipaisevat syvältä. ”Erityisherkkänä ihmisenä minun on vaikea edes ajatella, millaisissa olosuhteissa eläimiä vieläkin Suomessa pidetään, kun halutaan säästää kustannuksissa ja saada mahdollisimman suuret tuotot elinkeinolle.” Jokapäiväisessä elämässään Snellman on eläinten puolella tukemalla löytöeläinten avustusprojekteja niin Suomessa kuin Kreetalla, jossa hän viettää pitkiä aikoja. ”Tapanani on myös käydä ravintoloissa sisällä ilmoittamassa, jos koira on liian kauan kytkettynä ovenpieleen tai terassin kaiteeseen. Olen monesti melkein saanut turpaani tästä hyvästä!” Snellman on ollut kasvissyöjä 17-vuotiaasta lähtien. ”1970-luvulla kasvissyöjä sai monissa ruokapaikoissa pelkkiä pakastevihanneksia. Vasta Kasvisravintolan tultua Helsinkiin ja biodynaamisen ruokakulttuurin tultua tutummaksi saattoi Helsingissä saada muutamissa harvoissa ruokapaikoissa hyvää kasvisruokaa. Olin aikamoinen kummajainen siihen aikaan koulukaverieni joukossa: joogaava kasvissyöjä.”

“Ihmiset ovat hyviä sulkemaan ikäviä asioita tietoisuutensa ulkopuolelle. Jos ihminen on esimerkiksi syönyt lihaa pitkään, hänen ei ole helppoa myöntää olleensa osallisena jossakin, joka on tuottanut eläimille kärsimystä.” – risto isomäki

Silmien sulkeminen on helppoa

Kirjailija ja toimittaja Risto Isomäki kirjoitti jo 1980-luvun alussa yhdysvaltalaisesta tehotuotannosta. Myöhemmin heräsi ymmärrys myös suomalaisen tuotannon epäkohdista. "Minulta meni jälkeenpäin ajatellen aivan liian kauan ennen kuin ymmärsin, että myös suomalainen kotieläintalous oli kehittynyt isoin ja nopein askelin samaan suuntaan. Sillä ei enää ollut paljoakaan tekemistä mummolan pihalla juoksennelleiden kanojen tai lehmien kanssa." Isomäki ymmärsi tilanteen kamaluuden kuitenkin kunnolla ensimmäisen kerran vasta 1990-luvulla. "Tuolloin noussut uusi eläinoikeusliike pakotti minut katsomaan asiaa silmästä silmään. Nykypäivänä ehkä kaikkein kamalin yksittäinen asia suomalaisessa eläintuotannossa on broilerien jalostaminen niin painaviksi, että niiden jalat eivät enää kestä niiden painoa, vaan alkavat murtua jo kauan ennen kuin ne lopulta tapetaan. Kakkossijasta kilpailevat ehkä turkistarhaus sekä emakkojen tiineytys- ja porsimishäkit. Isomäki sanoo, että ihmiset ovat hyviä sulkemaan ikäviä asioita tietoisuutensa ulkopuolelle. Jos ihminen on esimerkiksi syönyt lihaa pitkään, hänen ei ole helppoa myöntää olleensa osallisena jossakin, joka on tuottanut eläimille kärsimystä. "Tällöin hänen on pakko kyseenalaistaa myös oma hyvyytensä. Kaikki mikä helpottaa tämän pohjattoman mustan kuilun ylittämistä olisi hyväksi. Voisiko läheisille antaa lahjaksi vaikka kasvissyöntilahjakortteja, joilla vanhemmat, sisarukset tai ystävät voisivat ilmoittaa lahjansaajalle, että syövät pelkkää kasvisruokaa tai vegaanista ruokaa esimerkiksi kuukauden tai kahden kuukauden ajan? Tämähän olisi monille suurin piirtein kaikkein mieluisin joululahja mitä heidän rakkaansa voisivat koskaan heille antaa."

ylijalostus – laillista kipua ja kärsimystä teksti laura uotila • kuvat salla tuomivaara, adobe stock & animalian arkisto

lyhytkuonoiset mopsit ja bulldoggit ovat tällä hetkellä varsinaisia muotirotuja – niiden huomattavista hyvinvointiongelmista huolimatta. jalostuksen ongelmat koskettavat kuitenkin myös muita eläinryhmiä.

eskusteluun ovat nousseet erityisesti lyhyt-

kuonoiset rodut, kuten mopsi, ranskanbulldoggi ja englanninbulldoggi. Tutkimusten mukaan 90 prosenttia näiden rotujen yksilöistä kärsii hengitysvaikeuksista, jotka ovat eriasteisia koirasta riippuen. Brakykefaalinen kallonmuoto, eli lyhytkuonoisuus, on kehityshäiriö, joka on jalostuksella vakiinnutettu tiettyjen koirarotujen ominaisuudeksi. Kuonon pituuden lyhentäminen ei kuitenkaan ole saanut kallon sisällä olevia hengityselimiä pienenemään. Hapen puute alentaa koiran yleistä rasituksensietoa, rasittaa sydäntä ja aiheuttaa kuumalla ilmalla lämpöhalvauksia ja pökertymisiä. Kuitenkin myös monella muulla koirarodulla on huomattavia hyvinvointiongelmia ja sairauksia, jotka aiheuttavat liian aikaisia lopetuksia. Esimerkiksi sharpein iho-ongelmat ja tulehdussairaudet ovat yleisesti tunnettuja, samoin saksanpaimenkoirien lonkka- ja muut luustoviat. Cavalier kingcharlesinspanieleiden syringomyelia, eli nestetäytteisten onteloiden muodostuminen selkäytimeen, aiheuttaa pahimmillaan kivuliaan hermostovaurion aivoihin. Sairaus lisääntyy kovaa vauhtia myös chihuahualla, joka lisäksi kärsii muun muassa hydrokefaliasta, jossa aivoihin kertyy painetta aiheuttavaa nestettä. Mäyräkoirat, corgit, kiinanpalatsikoirat ja muut matalajalkaiset, eli kondrodystrofiset, rodut kärsivät selän välilevyjen rappeutumista ja pahimmillaan halvauksista. Rotujen ja sairauksien listaa voisi jatkaa loputtomasti. Jättiketut maailmankartalle

Liioiteltu jalostus on vuosikausia muhinut myös turkisalalla. Jo 1980-luvulla niin kutsutut superketut nousivat julkisuuteen ja Animalian työn ansiosta niiden kasvatus lopetettiin silloin. Hiljalleen jalostus on kuitenkin siirtynyt takaisin kohti mahdollisimman suurta kokoa ja nahkaa, ja tänä syksynä julkaistut kuvat ylipainoisista ja valtavan kokoisista ketuista kohahduttivat ympäri maailman. Suuri koko ei suoraan aiheuta välttämättä hyvinvointiongel-

mia, mutta kun kokoon yhdistyy eläimen huomattava ylipaino, tilanne muuttuu. Vuonna 2016 julkaistun Luonnonvarakeskuksen raportin mukaan sinikettujen koko on kasvanut viime vuosina huomattavasti. Sinikettujen lihavuus ja jalkojen taipuneisuus aiheuttavat liikuntavaikeuksia. MTT:n vuonna 2014 julkaiseman raportin mukaan syksyisin kettutiloilla jopa 86 prosentilla ketuista oli taipuneet jalat ja yli 20 prosenttia eläimistä oli huomattavan lihavia. Turkistarhoista lähes poikkeuksetta yli puolet saa vuotuisissa eläinsuojelutarkastuksissa huomautuksia eläinsuojelulain rikkomuksista, mutta jalostukseen tai ylipainoon ei näissä tarkastuksissa ole puututtu. Saman jalostussuunnan odotetaan alkavan näkyä pian myös supikoirissa. Tuotantoeläinlajeista tutuin esimerkki äärimmilleen viedystä jalostuksesta on broileri. Sen paino lähes 40-kertaistuu kuudessa viikossa, mikä aiheuttaa linnuille muun muassa sydän- ja luustosairauksia. Yksi broilereiden tavallinen kuolinsyy on äkillinen sydänkuolema. Broilereista noin 30 prosentilla on epämuodostumia jaloissaan. Jalkaongelmat aiheuttavat kipua ja kävelyvaikeuksia, eivätkä linnut loppuvaiheessa enää halua juuri seistä tai liikkua. Uudessa eläinlaissa puututtava eläinjalostukseen

Animalia vaatii jalostusta koskevia tiukennuksia uuteen eläinsuojelulakiin. Laissa tulee asettaa viranomaisille velvollisuus puuttua sellaiseen jalostukseen, jossa eläimille aiheutetaan tai niissä ylläpidetään ominaisuuksia, jotka aiheuttavat eläimen terveydelle tai hyvinvoinnille haittaa. Lain soveltamisen kannalta on tärkeää, että samalla todetaan selkeästi, millaisten ominaisuuksien jalostaminen on kiellettyä. Näitä olisivat esimerkiksi hengitysvaikeudet, kroonista kipua aiheuttavat viat ja sairaudet, rajoittunut liikuntakyky sekä rakenteellinen ominaisuus, joka estää normaalin lisääntymisen ja synnyttämisen. Lakiluonnosta odotetaan yhä lausunnolle. Ministeriön lupauksien mukaan lausuntokierroksen pitäisi alkaa joulukuussa, mutta tilanne on yhä epävarma.

teksti taija rinne • kuvat laura uotila

Tuulispään uudella laitumella

viime vuonna toteutetun laidunkeräyksen ansiosta eläinsuojelukeskus tuulispäälle saatiin hankittua uusi laidun, joka mahdollistaa uusien eläinyksilöiden auttamisen.

Unelma ja Elli tykkäävät ihmisten lisäksi toisistaan.

aitumen avauspäivänä Tuulispää lähettää liveku-

Halilampaat laitumella

vaa Facebookissa laitumelle saapuvista eläimistä. Eläinten riemu tarttuu katsojaan, kun ne peräkanaa kirmaavat innoissaan noin viiden hehtaarin kokoiselle laitumelle. Letkaa johtaa lumivalkoinen lapinlehmä Jekku, joka loikkii kuin jänis sinne tänne. Välillä jarrut pitää kuitenkin lyödä pohjaan, kun vastaan tulee uusia hajuja ja tutkittavia asioita. Animalian kummilehmä Jennifer ja loput naudat tulevat vähintään yhtä vauhdikkaasti perässä, ja nautojen jälkeen tohkeissaan olevat lampaat. ”Näähän on kuin ekaluokkalaiset ekana päivänä koulussa. Ei päätä häntää, vähän ihmetyttää ja ihastuttaa”, joku kirjoittaa lähetyksen kommenttikenttään. Ja juuri sellaista se on. Aitoa iloa ja ihmetystä. Onnea.

Animalian toimiston porukka kävi talkoilemassa Tuulispäässä syyskuussa. Ennen töitä piti tietenkin käydä katsomassa uusi laidun ja tervehtimässä eläimiä. Muutaman kilometrin ja lyhyen ajomatkan päässä oleva laidun avautui pienen tien ja muutaman ladon takaa kuin yllättäen. Kun eläimet kuulivat tulijat, ne kaikki kiirehtivät innoissaan vieraita vastaan. Laitumella jokaista tulijaa kohden oli useampiakin rapsuteltavia, kun hellyydenkipeät naudat ja lampaat tulivat kilvan aivan kiinni. ”Lampailla ei ole lainkaan henkilökohtaisen tilan kunnioi tusta”, Anttonen nauraa, kun lampaat työntävät päänsä suoraan syliin tai asettavat otsansa ihmisen poskea vasten.

Laidun saatiin tukijoiden ansiosta

Maa- ja metsätalousministeriön tekemän asetusmuutoksen takia Tuulispään sioille Oskulle, Sulolle, Siirille, Saaralle, Lillille ja Papulle on rakennettava uusi aitaus. Uudet kaksoisaidat vaaditaan ensi vuoden alusta kaikille ulkoileville kesysioille afrikkalaisen sikaruton ehkäisemiseksi. Animalialaiset pääsivät aloittamaan uuden aitauksen ulommaisen verkon pystyttämistä. Anttonen kertoo, että tupla-aita mahdollistaa myös kettuparivaljakko Oton ja Unelman aitauksen suurentamisen, joten tupla-aidasta tuleekin tuplahyöty. Ensi kesänä Tuulispään uudelle laitumelle pääsevät myös tilan uusimpiin asukkaisiin lukeutuvat emälehmä Vippa ja sen vasikka Konsti. Vippa ja Konsti sekä jo aiemmin Tuulispäästä kodin saaneet härät Lennu ja Jekku ovat hyviä esimerkkejä siitä, mitä laidunkeräyksellä saatiin aikaan. Nämäkin yksilöt saivat mahdollisuuden elää. Huhut kertovat, että loppuvuodesta Tuulispään populaatio kasvaa jälleen ainakin yhdellä onnekkaalla.

Tuulispään laidunkeräys käynnistettiin viime vuonna, kun sopiva maapala löytyi ostettavaksi. Oma laidun oli ollut Tuulispään haaveissa jo kauan. ”Halusimme tarjota nykyisille eläimille lisää tilaa ja vastaanottaa muutamia uusia eläimiä. Lisätilan myötä meillä on myös mahdollisuus ottaa vastaan kiireellisesti kotia tarvitsevia eläimiä ja etsiä niille uusia koteja. Näin pystymme auttamaan useampaa eläinyksilöä”, Tuulispään puheenjohtaja Piia Anttonen kertoo. Laidunkeräys oli menestys ja tuotti lopulta yli 60 000 euroa. Animalia osallistui tempaukseen omalla laidunkeräyksellään, joka tuotti Tuulispäälle lähes 14 000 euroa. Lisäksi Animalia halusi kampanjan puolivälissä kirittää keräystä ja lahjoitti ylimääräisen 10 000 euroa suoraan Tuulispään laitumeen. Kesällä 2017 laidunta alettiin rakentaa. Loppukesästä naudat ja lampaat pääsivät muuttamaan uuteen kesäkotiinsa.

Sikojen aitaus uusiksi

Eläinsuojelukeskus Tuulispää on Somerolla sijaitseva eläinten turvakoti. Animalia pitää tärkeänä sitä, et tä Tuulispäässä vieraat pääsevät näkemään, miten eläin voi ja käy t täy t y y, kun sen lajit y ypillisiä tarpeita ei estetä ja kun sitä kohdellaan yksilönä massan sijaan. Tuulispäässä myös kerrotaan vierailijoille eläintuotannosta neutraalisti mutta kaunistelematta. Tuulispäässä voi vierailla avointen ovien päivänä kesäisin. Lisätietoa: tuulispaa.org

Laitumella meitä vastaanotti tällainen mainio joukko!

koti kirkkaaksi ilman eläinkokeita teksti erja laakkonen • kuva pixabay

monet kuluttajat ovat tietoisia kosmetiikan eläinkokeista, mutta harvempi tulee ajatelleeksi, että suurin osa kodinpuhdistusaineista testataan eläinkokeilla.

uonna 2013 kiellettiin eläimillä testatun kosmetiikan maahantuonti ja myynti EU:n alueella 20-vuotisen kampanjoinnin tuloksena. Kielto ei kuitenkaan koske kodinkemikaaleja. Animalia on jäsenenä ECEAE-järjestössä (The European Coalition to End Animal Experiments), jonka tavoitteena on saada EUalueelle kosmetiikan eläinkoekieltoa vastaava kielto kodinkemikaaleille. Kodinkemikaalien testeissä käytetään muun muassa hamstereita, rottia ja hiiriä. Kokeissa eläimiä altistetaan kemikaaleille eri tavoin, kuten pakkosyöttämällä ja ruiskuttamalla aineita suoraan elimistöön. Testeille on olemassa vaihtoehtoja, jotka usein ovat paitsi edullisempia, myös antavat luotettavampia tuloksia. Lisäksi puh-

distusaineissa käytettävistä aineista monet on jo todettu turvallisiksi, myös erilaisina yhdistelminä. Kodinkemikaalien tuottaminen on kuitenkin suuren mittakaavan liiketoimintaa, ja uusia aineita halutaan tuoda markkinoille. Uusien ainesosien ja yhdistelmien testaamisessa käytetään tavallisimmin koe-eläimiä. Eläinkoekielto on mahdollinen

Kosmetiikan eläinkoekielto vaikutti pitkän kampanjoinnin aikana hetkittäin mahdottomalta tavoitteelta, mutta kielto saatiin aikaan. Sama on mahdollista toistaa kodinkemikaalien kohdalla. Kuluttajat voivat tukea ECEAE:n tavoitetta valitsemalla eläinkokeettomia puhdistusaineita. Eläinkokeettomia vaihtoehtoja on saatavilla myös tavallisista tavarataloista.

Animalian ylläpitämällä listalla on reilu puolenkymmentä kodinpuhdistusainevalmistajaa, jotka eivät testaa tuotteitaan eläimillä. Myöskään tuotteiden ainesosia ei ole testattu eläimillä. Jokaisen listalla olevan yrityksen on käytävä läpi eläinkokeettomuuden arviointi. Listausta uudistettiin vuonna 2005. Tuolloin Lifehair Oy hyväksyttiin ensimmäisenä suomalaisena yrityksenä listalle. Listalla ovat mukana myös toimintansa yhdistäneet Ecover ja Method. Näiden tuotemerkkien tuotteita on saatavilla monista tavarataloista ja suuremmista marketeista sekä erikoisliikkeistä. Tuotevalikoima on laaja, ja siihen kuuluu niin tiskiaineita kuin yleispuhdistusaineita, erilaisia kiillotusaineita ja monia muita tuotteita.

Kirjavinkit enemmän kuin aamupalakirja

kirjat voi ostaa animalia.fi/ kauppa

Elina Innanen: Vegaanin aamupalakirja. Readme.fi 2017. 250 s. chocochili-bloggaajan kolmas ruokakirja on omistettu päivän tärkeimmälle aterialle. Kauniisti kuvitetun kirjan reseptit kattavat niin nopeasti valmistuvat smoothiet ja tuorepuurot kuin kiireettömien viikonloppuaamujen lämpimät herkut. Ohjeet muuntuvat helposti moneen makuun, joskin pähkinäallergikko joutuu hieman luovimaan. Aamiaista tekee yhtäkkiä mieli nauttia ympäri vuorokauden. Maistuvat maissipannukakut mango-avokadosalsan kera ihastuttivat illallispöydässä, ja pullukaksi paistuvat amerikkalaiset pannarit sopivat hetkeen kuin hetkeen. Vaivaton cashew-kookosrahka ja saman tien parempiin suihin kadonnut kikhernemysli tulivat testikeittöön jäädäkseen. Mikä parasta, kirja innostaa hätähousunkin hiljentämään vauhtia ja suunnittelemaan tulevia aamupalahetkiä monta päivää etukäteen.

johanna salmela

syömisen ilo Heimonen, Terhi ym.: Sipsikaljavegaanin kirja. Like 2017. 141 s. jos tästä keittokirjasta näkisi vain kuvat, ei mitenkään arvaisi annosten olevan vegaanisia. Ne näyttävät aivan tirskuvan rasvaa, eikä vihreää tai mitään muutakaan kasvikseksi tunnistettavaa juuri näy. Monet ruokien nimetkin kertovat, että nyt ei laskeskella kaloreita: nakkipiilo, friteeratut cheddarpuikot, olutmakkara, maapähkinävoijuustokakku. Ja sehän on koko jutun idea. Sipsikaljaveganismissa tärkeintä on elämästä nauttiminen ja suvaitsevaisuus, silti ”roskaruoka” ja epäterveellisyys eivät ole itsetarkoituksia. Vaikka monen ohjeen osana on käytetty arkea helpottavia puolivalmisteita, kaikki kirjan ruoat eivät synny ihan kädenkäänteessä. Oletettavasti vaivannäkö kuitenkin palkitsee. Kirjan ulkonäkö murrettuine väreineen on miellyttävä ja sormituntuma maanläheinen. Kuvia voisi olla enemmänkin. Niissä ei ole painotettu täydellistä asettelua ja valotusta vaan pikemmin ne ovat sellaisia, joita kuka tahansa voisi napata ja roiskaista someen ennen kuin käy herkkuihin käsiksi. Olin oikeastaan myyty jo saadessani kirjan ensimmäisen kerran käteeni, ja pari reseptiä kokeilleena tiedän varmasti: tämä kirja on saatava omaksi. pauliina klemola

vegaanimuksujen vanhemmille ja sukulaisille Anniina Ljokkoi: Vegaanimuksut - Opaskirja lapsiperheille. Into Kustannus 2017. 205 s. vegaanista elämäntapaa noudattaville lapsiperheille ei ole liiemmin ollut tarjolla juuri heille kohdennettua kirjallisuutta, joten Anniina Ljokkoin kirjauutuus Vegaanimuksut - Opaskirja lapsiperheille herätti mielenkiinnon. Kirjassa käydään läpi niin valtakunnallisia ravitsemussuosituksia kuin vegaaniruokavalioon liittyviä myyttejäkin. Kirjassa kannustetaan odottavia ja imettäviä äitejä pitämään kiinni valitsemastaan ruokavaliosta sekä puidaan muun muassa vegaaniruoan saatavuutta päiväkodeissa. Vegaanimuksut ei kuitenkaan keskity ainoastaan ravitsemukseen vaan tarjoaa myös esimerkiksi vinkkejä erilaisten juhlien järjestämiseen. Kirja avaa myös laajemmin vegaanista maailmankatsomusta ja kysymyksiä, joita vegaaniperheissä mahdollisesti käydään läpi. Hauska lisä kirjassa ovat lasten omat pohdinnat vegaaniudesta ja vegaaniruoan hyvistä ja huonoista puolista. Pitkän linjan vegaaneille kirja ei välttämättä tarjoa uutta tietoa, mutta aloittelevien vegaanivanhempien voisi kuvitella hyötyvän muun muassa ravitsemuksellisista neuvoista. Vegaanimuksut voisi olla myös hyvä lukupaketti esimerkiksi vegaaniperheiden sukulaisille sekä vegaaniperheiden kanssa työskenteleville terveydenhuollon ammattilaisille, jotka haluavat ymmärtää paremmin vegaaniperheen elämäntapaa tai joilla on epäilyksiä ravitsemukselliseen puoleen liittyen. Pidempään vegaaneina olleille kirjan parasta antia ovat kenties haastattelut, joiden avulla pääsee kurkistamaan muiden vegaaniperheiden elämään. Olisin lukenut mielelläni enemmänkin mielenkiintoisia kertomuksia siitä, kuinka kukin on päätynyt vegaaniksi, millaisia eläineettisiä valintoja he ovat elämänsä varrella tehneet ja millä perusteella. Vegaanimuksut on kaiken kaikkiaan hyväntuulinen ja helposti lähestyttävä, tiivis lukupaketti. ninni pehkonen

Hyvää Joulua! Eläinystävälliset yritykset toivottavat lämmintä joulua Animalian ystäville! Hyvää joulun aikaa kaikille!

Hyvää joulua.

Hyvää oloa jouluun!

Koiramaista joulua!

Reilua joulua!

Herkullista joulua!

! T E D U U T U U T A M IM V TA S O N N II K N SYKSY 26

Työryhmä & Hanna Nikkanen HYVÄN SÄÄN AIKANA

Aaltola & Keto EMPATIA

Lauri Nurmi PERUSSUOMALAISTEN HAJOAMISEN HISTORIA

Timo Kalevi Forss GÖSTA SUNDQVIST

RUNSAASTI KIRJOJA ALE-HINNOIN

5 € ALKAEN!

Laura Gustafsson POHJA

Pyyvaara & Timonen NAAMAT

Kyung-sook Shin JÄÄN LUOKSESI

Juhana Pettersson TUHANNEN VIILLON KUOLEMA

S.FI ILMAINEN POSTITUS YLI 50 € TILAUKSILLE! INTOKUSTANNU

teksti taija rinne • kuva fur free alliance kuvitus heta kasurinen

Turkis vai tekoturkis? euroopan parlamentissa syyskuussa julkistettu tutkimus paljasti vakavia puutteita turkistuotteiden merkinnöissä. kaksi kolmasosaa tutkituista tuotteista oli merkitty virheellisesti.

nimalian turkiseläinten suojelun kattojärjestön

Fur Free Alliancen (FFA) teettämän kansainvälisen selvityksen tulokset ovat linjassa Animalian keväällä julkaiseman raportin Suomen osuuden kanssa. Suomessa väärin merkittyjä turkistuotteita oli 66 % tutkituista tuotteista. Kansainvälisessä selvityksessä tutkittiin yhteensä 667 aitoa turkista sisältävää tekstiiliä. ”Eurooppalaisella kuluttajalla ei ole juuri mahdollisuutta tietää, sisältävätkö vaatekaupoissa myytävät tuotteet aitoa

turkista vai eivät. Myös meillä Suomessa myydään yleisesti vaatteita, jotka sisältävät aitoa turkista, mutta joiden tuotemerkintä ei sitä paljasta”, kertoo Animalian eläinsuojeluasiantuntija Laura Uotila. Lain mukainenkin merkintä on harhaanjohtava

Lisäksi itse merkintä aiheuttaa päänvaivaa. Vaikka tekstiili olisikin varustettu lain vaatimalla tekstillä, se ei kerro kuluttajalle juuri mitään. Nykyinen lainsäädäntö vaatii merkitsemään tekstiilituotteen, mikäli siinä on käytetty aitoa turkista, nahkaa,

luuta tai untuvaa. Tuotteista tulee löytyä teksti ”Sisältää muuta kuin tekstiiliä olevia eläinperäisiä osia”. Merkitsemistä koskeva pykälä ei kuitenkaan koske kaikkia tuotteita. Jos tuote sisältää turkista enemmän kuin 20 %, merkintää ei vaadita. Harhaanjohtavuutta lisää se, ettei kenkiin, laukkuihin eikä asusteisiin tekstiä vaadita. FFA jäsenjärjestöineen vaatii, että merkintöjä koskevan lainsäädännön tulee olla selkeä. Aitoa turkista sisältävät tuotteet tulee myös merkitä huolimatta siitä, mikä tuote on kyseessä ja kuinka paljon turkista se sisältää.

väärin merkityt tuotteet maittain

l va

o Is

a a i i ki ia tua ola ska ts aks om sk n o n u ek t n n u u S a s e P a a S R T T t R Li ri

-B

Animalia testaa

teksti ja kuvat sofia eskola

Maidottoman ihanat riisipuurot mikä sen idyllisempää kuin herätä riisipuuron tuoksuun talvella. kauppojen hyllyt notkuvat erilaisista kasvipohjaisista juomista, joilla tuunata tästä klassikkoherkusta modernimpi versio. animalian toimistolaiset testasivat eri kasvipohjaisiin juomiin tehtyjä riisipuuroja. pari puuroa oli erityisesti testaajien mieleen, vaikka mantelia kukaan ei löytänytkään!

i t es t t ta ja vo i t

alpro kookospähkinäjuoma

alpro mantelijuoma makeuttamaton

edul

li s i n

oatly kaurajuoma

alpro maustamaton luomu soijajuoma

Hinta

2,60 € / l

2,66 € / l

1,74 € / l

2,22 € / l

Valmistaja

Vitaseege AB Oy

Oatly AB

Vitaseege AB Oy

Valmistusmaa

Belgia

Ruotsi

Belgia

Arvio

Pisteet

”Tuoksui selvästi kookokselta, maku oli hennompi.” ”Kauniin valkoinen puuro.” ”Yllätyin, että tykkäsin tästä tosi paljon!” ”Riisinen tuoksu.” ”Kookos antoi vain sävyn maulle, eikä vallannut makupalettia täysin.” ”Tätä lisää!”

”Näyttää eniten perinteiseltä riisipuurolta.” ”Maistuu ihan riisipuurolta, vain vähän kevyemmältä!” ”Maistuu pehmeältä ja varsin hurmaavalta.” ”Ihanan vaalean värinen!” ”Mantelia ei tarvitse etsiä, sillä koko puuro maistuu ihanan manteliselta!

”Täyteläinen koostumus.” ”Keltainen väri ei houkuttele.” ”Täyteläinen maku, riisipuuromainen.” ”Mukavan rasvainen maku!” ”Peruspuuroa.” ”Tuoksuu ihan riisipuurolta.” ”Ihan hyvänmakuinen.”

”Kellertävä väri.” ”Soijamaito maistuu läpi.” ”Makean makuinen.” ”Tuhti koostumus.” ”Tunnistaa soijan maun.” ”Hyvää, jos tykkää soijamaidosta.” ”Ei maistunut minulle.”

teksti erja laakkonen • kuva seija elsilän kotialbumi

anima l laine ian

Tampereen Animalian toiminta on monipuolista joensuusta tampereelle muuttanut seija elsilä halusi herättää alueosastotoiminnan eloon myös uudella asuinpaikkakunnallaan. hän kertoo löytäneensä itsensä nopeasti yhteyshenkilön paikalta. Mitä Tampereen alueosasto on tehnyt viime aikoina ja mitä suunnitelmia teillä on loppuvuodelle?

Olemme muun muassa järjestäneet tutustumiskäynnin eläinkokeille vaihtoehtoisten menetelmien keskukseen FICAMiin, pitäneet kahviota yhdessä Vegaaniliiton kanssa ja infopöytää tapahtumissa. Lisäksi järjestimme Eläinten Tampere -päivän, joka oli iso monen eri toimijan yhteistapahtuma Tampereen keskustorilla. Loppuvuodelle olemme suunnitelleet ainakin talkooreissua eläinsuojelukeskus Tuulispäähän, uutta FICAM-vierailua, Uusi eläinlaki -kirjan lukupiiriä sekä uusien iltaa.

Kuinka tulit itse mukaan Animalian toimintaan?

Kuten monessa muussakin suomalaisessa kotitaloudessa, meilläkin syötiin ja käytettiin eläinperäisiä tuotteita. Viitisen vuotta sitten aloin kyseenalaistaa, miten voin sekä syödä eläimiä että välittää niistä. Ajatukset johtivat tekoihin ja myös Animalian toiminnan pariin. Reilu kolme vuotta Animaliassa on nyt vierähtänyt, ja kaiken eläinten hyväksi tehtävän työn lisäksi olen saanut monia uusia ystäviä. Koen, että Animalian pyrkimys vaikuttaa lainsäädäntöön on oleellista, kun haluamme saada aikaan muutosta eläinten kohtelussa.

Millainen porukka pyörittää alueosastoanne? Onko teillä mukana paljon esimerkiksi yliopisto-opiskelijoita?

Aktiiviporukkamme koostuu tällä hetkellä opiskelijoista ja työssäkäyvistä ihmisistä. Kaikenlaiset ihmiset ikään, koulutustasoon tai muihin tekijöihin katsomatta ovat tervetulleita toimintaan. Meidän alueosastossamme on rento ja ystävällinen ilmapiiri. Haluan innostaa ja rohkaista ihmisiä osallistumaan toimintaan. Jokaisella on omat vahvuutensa, joita voi käyttää alueosastotoiminnassa. Kiinnostuneet voivat lähettää minulle sähköpostia: tampere@animalia.fi.

Vegepalsta

reseptit ja kuvat Ida Tokola / Ida’s Cozy Corner • teksti taija rinne

jä: esepte lisää r ycorner.com gram dascoz www.i ook & insta b e ner fac ozycor @idasc

Joulunajan herkkuhetki viime joulun hittituote porkkala taipuu ida’s cozy corner -blogin Idan käsissä nyt “savukalatahnaksi”. keksin päälle leikataan siivu itsetehtyä karpalotuorejuustoa. pipareista tulee juhlaillallisen kuningatar, kun niistä loihditaan näyttävä herkkukakku.

Vegepalsta Karpalotuorejuusto 2,5 dl cashewpähkinöitä 2 rkl sitruunamehua 2 rkl oluthiivahiutaleita 2 rkl sulatettua kookosöljyä 0,5 tl valkosipulijauhetta 0,5 tl suolaa 2 rkl vettä 1 rkl tuoretta timjamia Vajaa 1 dl kuivattuja karpaloita

Liota pähkinöitä vedessä vähintään 4 tuntia, jotta ne pehmenevät. Huuhtele pähkinät. Lisää kaikki ainekset paitsi vesi, timjami ja karpalot tehosekoittimeen.

Sekoita aineksista täydellä teholla mahdollisimman sileä massa. Lisää sekoituksen aikana pari ruokalusikallista vettä, jotta seos notkistuu. Pysäytä välillä laite, jotta saat kaavittua reunoilta ja sekoitettua massaa. Lisää lopuksi vielä silputtu timjami ja sekoita hetki.

Vuoraa sopivan muotoinen astia kelmulla ja kaavi massa astiaan. Voit halutessasi laittaa ensin puolet massasta ja laittaa väliin kuivattuja karpaloita. Tasoita pohja. Peitä kulho kelmulla ja anna juuston jähmettyä noin tunti pakastimessa tai muutamia tunteja jääkaapissa. Koristele valmis juusto karpaloilla ja timjamilla. Tarjoa siemennäkkileivän tai suolakeksien kanssa. Vinkki! Jos haluat vaihtelua, voit vaihtaa karpalot ja timjamin aurinkokuivattuihin tomaatteihin ja basilikaan.

Piparijuustokakku Pohja: 200 g pipareita 80 g margariinia Täyte: 225 g maustamatonta soijatuorejuustoa 800 g soijarahkaa (Alpro Go On) 3 rkl sitruunamehua 2 dl tomusokeria 3 rkl perunajauhoja 100 g pipareita 1 tl kanelia 0,5 til jauhettua inkivääriä 0,5 tl vaniljajauhetta

Pingota leivinpaperi 22x24 cm irtopohjavuoan pohjalle. Ota pohjan pipareista muutama keksi sivuun koristelua varten. Murskaa loput piparit esim. monitoimikoneella. Sulata margariini ja sekoita piparimurun joukkoon. Painele seos vuoan pohjalle ja laita kylmään odottamaan.

Sekoita kulhossa tuorejuusto ja soijarahka. Lisää sitruunamehu. Siivilöi joukkoon tomusokeri ja perunajauhot. Murskaa täytteen piparit ja lisää seokseen. Mausta kanelilla, inkiväärillä ja vaniljalla. Sekoita täyte tasaiseksi. Kaada keksipohjan päälle.

Paista 170 asteessa 20 minuuttia ja vähennä lämpö sitten 150 asteeseen, jatka paistamista vielä 20 minuuttia. Anna kakun jäähtyä jääkaapissa ennen tarjoilua, mieluiten yön yli. Koristele kakku piparimurulla ja/tai kokonaisilla pipareilla.

Porkkalatahnaleivät 4 pulleaa porkkanaa 1 tl valkoviinietikkaa 1 tl suolaa 1 tl savuaromia 1 rkl rypsiöljyä 4 rkl maustamatonta soijajogurttia (esim. Alpro zero sugars) 4 rkl vegaanista majoneesia suolaa ja pippuria tuoretta tilliä

Pese porkkanat, mutta älä kuori niitä. Kääri porkkanat folioon ja paista uunissa 200 asteessa 1,5 tuntia. Anna jäähtyä. Kuori porkkanat. Paras tapa on tehdä pitkä, matala viilto porkkanaan pitkittäissuunnassa ja pyöritellä kuoret pois pienen veitsen avulla. Siivuta porkkanat juustohöylällä ohuiksi siivuiksi tai jos aiot tehdä koko satsista porkkalatahnaa, voit myös silputa porkkanat suoraan pieniksi paloiksi. Sekoita marinadin ainekset keskenään. Siirrä porkkanat kannelliseen astiaan ja sekoita joukkoon marinadi. Anna maustua yön yli jääkaapissa.

Sekoita soijajogurtti ja majoneesi marinoidun porkkalan joukkoon. Rouhi sekaan pippuria. Maista ja lisää tarvittaessa suolaa. Silppua sekaan tuoretta tilliä. Tarjoile ruis- tai saaristolaisleivän päällä. Koristele leivät tuoreella sipulilla, tillillä ja kapriksilla.

Animaalit kautta maan

a i l a m Ani

kotka

some

Itä-Lappi Rovaniemi

Seuraa Joensuun Animaliaa Facebookissa: @animaliajns ja Instagramissa @animalia_jns

Oulu Kajaani

Seuraa Jyväskylän Animaliaa Facebookissa: Animalia - Jyväskylän alueosasto ja Instagramissa: @animalia_jkl

Joensuu Kuopio Pori

Tampere

Mikkeli Jyväskylä Savonlinna

Hämeenlinna Lahti Forssa Turku

Kouvola

Kerava

Kotka

Pääkaupunkiseutu Opiskelijaryhmä

Seuraa Turun Animaliaa Facebookissa ja Instagramissa: @animaliaturku

Seuraa Kotkan Animaliaa Facebookissa: @animaliakotka vapaaehtoiset ovat animalialle tärkeitä! Vapaaehtoisena pääset toimimaan eläinasioiden puolesta itsellesi sopivalla tavalla. Tarvitsemme apua monenlaisiin tehtäviin. Liity vapaaehtoisten listalle: Täytä lomake verkkosivuillamme animalia.fi, niin saat tietoa oman paikkakuntasi vapaaehtoistyön mahdollisuuksista sähköpostiisi. Tule mukaan alueosastotoimintaan: Ryhmässä on voimaa! Ota yhteyttä sinua lähimpään alueosastoon ja kysy lisää. Sähköpostiosoitteet ovat muotoa paikkakunta@animalia.fi. Pääkaupunkiseudulla toimivat myös opiskelijaryhmä (opis-

kelijaryhma@animalia.fi) karhuryhmä (karhuryhma@animalia. fi), valasryhmä (valasryhma@animalia.fi) ja perhekerho (perhekerho@animalia.fi). Lisätietoja: www.animalia.fi/vapaaehtoiset. Tervetuloa mukaan toimintaan! Kanerva Pelli, vapaaehtoiskoordinaattori kanerva.pelli@animalia.fi puh. (09) 720 6590

Animalian kauppa

koonnut emmi pääkkönen

Anna joululahja, josta on iloa kaikille eläinlajeille! Animalian puodin myyntituotot käytetään suoraan työhön eläinten hyväksi. Hanki jouluksi laadukkaat lahjat verkkokaupastamme animalia.fi/kauppa tai poikkea ostoksille toimistomyymäläämme (Suvilahdenkatu 4, Helsinki) arkisin klo 10.00–15.00.

Kaupan päälle!

Kaikkien yli 30 € arvois ten ostosten mukaan pakataan 3 kpl Animalian joulukortteja .

Joulukortit 1-osaiset kortit 1 € 2-osaiset kortit 1,5 €

15€

3€

Uutuus! Talvikettu-taidekortti A5-kokoinen taidekortti on painettu jämäkälle korttipahville. Muista ystävää tai ripusta vaikka seinälle kodin somisteeksi! Kuvitus Emma Komi.

5€ Possu-kangasmerkki

Hittituote! Karhuryhmän kalenteri 2018 Kalenteri, joka on myyty joka vuosi loppuun. Hanki omasi saman tien!

4€

Suloinen kangasmerkki muistuttaa vegevalinnoista joulun alla. Kuvituksen on suunnitellut Emmi Koivisto. Halkaisija 9 cm.

26 €

Uusi kettuheijastin on saapunut Paras aika päivästä! Animalian supersuosittu kettuheijastin on – Vegaanin aamupalakirja saanut uuden ilmeen ja muodon. Geometrinen Uutuuskirja Chocochili-bloggaaja Elina Innaselta. Täydellinen joululahja aamupalojen ja brunssien rakastajalle.

ja trendikäs design on Heta Kasurisen käsialaa. Koko 5,8 cm x 7,4 cm, CE-testattu ja EN 13356 -standardin mukainen.

Tilaus ja toimitus Voit tilata tuotteita verkkokaupan kautta osoitteesta animalia.fi/kauppa tai tehdä tilauksen myös puhelimitse, puh. (09) 720 6590 tai sähköpostitse: tarja.balding@animalia.fi. Tuotetilauksiin lisätään toimitusmaksu, joka on lähetyksen koosta riippuen 2,90 €, 4,90 € tai 7,90 €. Tuotteet pyritään postittamaan viikon sisällä tilauksesta. Tuotteilla on maksuton palautusoikeus 14 päivän sisällä tilauksen vastaanottamisesta. Voit myös valita toimitustavaksi noudon toimistoltamme (Suvilahdenkatu 4, Helsinki), jolloin tilaus on toimituskuluton. Voit noutaa tilaamasi tuotteet arkisin klo 10.00–15.00. Tervetuloa! Koko valikoiman löydät osoitteesta: animalia.fi/kauppa

Kiitos kaikille tukijoillemme vuodesta 2017! Pienistä puroista syntyy suuria. Olemme toimineet eläinten hy väksi tukesi avulla esimerkiksi tällaisin t a v o i n v u o n n a 2 0 17 : Jaoimme kaikille istuville kansanedustajille Uusi eläinlaki -kirjan informoidun päätöksenteon tueksi. Julkaisimme turkisselvityksen, joka paljasti turkismerkintöjen puutteet myös Suomessa my y tävissä tuot teissa. Kiersimme Lainsuojaton-pakopelin kanssa Suomen kesässä levittäen t i e t o a t u l e v a s t a e l ä inl a k iu u di s t u ksesta.

Parempi maailma eläimille on mahdollinen. J a t k a t y ö t ä k a n s s a m m e m y ö s v u o n n a 2 0 18 – liity Animalian kuukausilahjoittajaksi nyt!

Lanseerasimme lokakuussa Anti Animalia -kampanjan, joka esitteli turkistuotannon ongelmakohtia ja kannusti samalla yrityksiä luopumaan turkiksista.

Kyllä, ryhdyn Animalian kuukausilahjoittajaksi!

Postimaksu maksettu kotimaassa

Tuen työtä eläinten puolesta seuraavalla summalla: Eräpäivä on joka kuun

5.päivä

€/kk (min. 7€/kk)

20. päivä

Nimi:

Tunnus 5007666

Katuosoite:

00003 VASTAUSLÄHETYS

Postinumero ja -toimipaikka: Sähköpostiosoite: Puhelinnumero: Syntymäaika:

Lähetämme sinulle tarvittavat tiedot ja ohjeet kuukausilahjoituksen aktivoimiseen, kun kuponki on saapunut meille. Voit postittaa kupongin tällaisenaan tai sulkea sen kuoreen. Säästät postimaksun kun kirjoitat kuoreen vastauslähetyksemme tunnuksen: Animalia ry, Tunnus 5007666, 00003 VASTAUSLÄHETYS.