Animalia 4/2019 by Animalia ry

lehti eläinten asialla

yö s Lue m sa: s o ve rk edia .fi! m a i nima l

4/2019

Huoli tuotantoeläimistä ei aina näy päätöksissä

MIKSI RUOKA R A I V O S T U T TA A?

Turvassa

– esittelyssä eläinten turvakodit Tuulispää ja Saparomäki

teksti VEIKKA LAHTINEN • kuva LAURA UOTILA

um isia

Kampa

sia

akuulumi nj

m pan kuul ja

TURKIS

TARHATON

SUOMI 2025

Euroopassa supistuva turkisala taistelee vielä Suomessa – on aika laittaa sille piste! animalia kampanjoi turkistarhauksen kieltämiseksi vuoteen 2025 mennessä.

urkistarhaus on ollut

pitkään vaikeuksissa ympäri Euroopan. Monet maat ovat aallon lailla kieltäneet turkistarhauksen, ja muodin saralla kehitys on ollut samaan aikaan nopeaa. Viimeisin turkistarhauksen kieltänyt maa on Slovakia, jossa tarhauksen kieltävä laki hyväksyttiin lokakuussa. Kieltoja ovat aivan viime aikoina säätäneet myös muun muassa Norja, Tšekki ja Belgia. Turkiksista luopuneita vaatevalmistajia ovat esimerkiksi Prada, Chanel ja Burberry. Turkistarhauksen täysin kieltäneitä maita on Euroopassa nyt jo 13, ja mikään ei osoita suuntaukselle loppua. Suomessa uusi hallitus päätti kuitenkin hallitusohjelmassaan vaieta kokonaan turkistarhauksesta. Tässä suhteessa hallitus ei siis noudata samaa edistyksellistä linjaa kuin esimerkiksi ilmastopolitiikkansa osalta. Tiedossa ei ole uusia rajoituksia tarhaukseen – ellemme tee asialle yhdessä jotakin. Ratkaisevat viisi vuotta edessä

Animalian Turkistarhaton Suomi 2025 -kampanja on käynnistetty jo vuonna 2010. Kampanja on kuitenkin välillä levännyt muun eläinoikeustyön takia. Kampanjaan on jo sisältynyt muun muassa Suomen ensimmäinen eduskuntaan saakka edennyt lakialoite, joka toteutettiin yhdessä muiden järjestöjen kanssa. Aloitteessa vaadittiin tarhauksen kieltämistä. Kampanjaan on kuulunut myös kuluttajakampanjointia turkittoman muodin puolesta.

Nyt kampanjassa käynnistetään uusi vaihe, kun sen viimeiset ratkaisevat viisi vuotta koittavat. Animalia julkaisi Helsingin kirjamessuilla raportin Turkistarhaus Suomessa – Nykytila, ongelmat ja tulevaisuus, jossa käydään yksityiskohtaisesti läpi tarhauksen tilanne Suomessa ja perusteet kiellolle. Tämä julkaisu on tarkoitettu evästykseksi päättäjille, jotka selvästi tarvitsevat herätystä siihen, millaiseen eläinten kaltoinkohtelun marginaaliin Suomi on jäämässä Euroopassa. Turkistarhaton Suomi 2025 -kampanja tulee näkymään kaduilla, sosiaalisessa mediassa ja kabineteissa, kun Animalian työntekijät ja aktiivit yhdessä tekevät intensiivistä jalkatyötä tarhauskiellon puolesta. Ensimmäinen etappi työssä on turkistarhauksen vastainen toimintaviikko, joka huipentuu Turkittomaan perjantaihin 29. päivä marraskuuta. Tällä viikolla tullaan näkemään Animalian katutempauksia sekä turkistarhausta koskevaa viestintää ja vaikuttamista. Mallikelpoisetkaan tarhat eivät kestä tarkastelua

Turkisala on itsekin tietoinen kohtalonhetkistään. Tästä kertoo alan voimakas panostus viestintähankkeisiin ja uuteen Welfur-hyvinvointisertifikaattiin. Animalia ja muut eurooppalaiset eläinjärjestöt ovat eri paikoissa jo osoittaneet, että alan sertifiointi on lähinnä nykyisen lainsäädännön mukaista, eikä siis varsinaisesti paranna eläinten hyvinvointia. Ala kuitenkin ymmärrettävästi jatkaa mielikuva-

markkinointia, koska se ei ole taloudellisista syistä halukas parantamaan eläinten oloja. Animalia tuo ihmisten nähtäville turkiseläinten olosuhteita myös valokuvien kautta, jotta alan oma viestintä ei olisi ainoa totuus. Turkistarhaton Suomi 2025 -kampanjassa esitellään valokuvia, jotka Animalia on ottanut kutsuttuna vieraana turkistarhalla Ypäjällä. Nämä kuvat osoittavat, että edes ne olot, joita tarhaajat pitävät mallikelpoisina, eivät kestä kriittistä tarkastelua. Voidaan pitää erittäin huolestuttavana, että suurta yleisöä järkyttäviä oloja pidetään turkisalalla esittelemisen arvoisina, jopa mallikelpoisina. Vaikka tie turkistarhattomaan Suomeen on pitkä, olemme ottaneet jo monia askelia. Yleinen mielipide on kääntynyt yhä kielteisemmäksi tarhausta kohtaan, joten poliitikkojen on pakko ennen pitkää toimia eläinten hyväksi. Animalia pitää huolen siitä, että tarvittava paine ja eläimiä koskeva tieto on läsnä, kun poliitikot tekevät päätöksiä miljoonien eläinten tulevaisuudesta. Kampanjointiin tarvitaan mukaan kaikki kynnelle kykenevät. Oli apusi sitten antamaasi aikaa aktiivitoiminnalle, sosiaalisessa mediassa tekemääsi näkyvyystyötä tai vaikka pieni lahjoitus, kaikki vie meitä lähemmäs tavoitettamme. Turkistarhaton Suomi on näköpiirissämme – tehdään siitä totta yhdessä! Turkistarhaus Suomessa -raportin voit ladata osoitteessa: animalia.fi/turkistarhaussuomessa-tts2025/

Kampa

sia

akuulumi nj

Tä l t ä n ä y t t ä ä t u r k i s t a r h a u s S u o m e s s a v u o n n a 2 0 1 9 . Alan normaalina pitämät kasvatusolosuhteet järkyttävät monia. Ypäjä 2019.

Pääkirjoitus

kuva taija rinne

Oma tapa vaikuttaa V

aikka ennen animaliaa työskentelin pääosin julkisella sektorilla aivan muiden asioiden parissa, vapaa-ajallani pyrin toimimaan eläinoikeuksien edistämiseksi. Vegaanisen elämäntavan lisäksi viimeiseen 20 vuoteen mahtuu muun muassa vetoomusten allekirjoittamista, mielenosoituksiin osallistumista, palautteen antamista yrityksille ja ajoittaista vapaaehtoistyötä. Usein mietin, onko toiminnallani merkitystä eläimille. Mainitsemani asiat kun ovat vain yhden ihmisen pieniä tekoja ja arkisia valintoja. Jälkikäteen ajatellen nuo pienet teot olivat kaikki hyviä keinoja vaikuttaa. Niiden kautta olen ollut osa erityisesti viime vuosina räjähtänyttä kasvisruokabuumia ja ennen kaikkea sitä suurempaa liikettä, joka on viime vuosikymmeninä tuonut eläinoikeudet julkisen keskustelun valtavirtaan. Uskon, että moni muukin miettii, miten voi parhaiten toimia eläinten aseman parantamiseksi. Mielestäni paras tapa vaikuttaa on se, jonka itse kokee mielekkäimmäksi. Voi äänestää eläinystävällisiä puolueita ja ehdokkaita. Voi pyytää yrityksiä tarjoamaan eläinystävällisiä vaihtoehtoja. Voi äänestää kukkarollaan. Voi tukea eläinoikeusjärjestöjä, eläinsuojelukeskuksia tai rescue-yhdistyksiä. Voi jakaa tietoa esimerkiksi sosiaalisessa mediassa tai lähettää mielipidekirjoituksia lehtiin. Voi vaatia kasvisruokaa kouluun tai työpaikalle. Voi allekirjoittaa vetoomuksia, käydä mielenosoituksissa tai aktivoitua järjestössä. Vaikuttamisen tapoja on monia, ja ne tukevat toisiaan. Tärkeintä on, että ryhtyy ajatuksista tekoihin. Suuretkin muutokset rakentuvat yksittäisten ihmisten panoksesta. Eläinasia on tuotu valtavirtaan hiljalleen. Toisaalta välillä eläinten asema on muuttunut harppauksin. Tätä kirjoittaessani Slovakiassa

on juuri kielletty turkistarhaus vain seitsemän kuukauden kampanjoinnin tuloksena, kun suuri joukko ihmisiä allekirjoitti tarhauskieltoa vaatineen vetoomuksen nähtyään kuvia turkistarhalta. Täällä Suomessa turkistarhausta ei vielä muutama vuosi sitten juuri käsitelty suomalaisessa mediassa. Sitten alettiin hiljalleen uutisoida turkistarhoilla tapahtuneita jatkuvia laiminlyöntejä, ja nyt media on jo siirtynyt käsittelemään lain mukaisen turkistarhauksen ongelmallisuutta. Merkittävän muutoksen asenneilmapiirissä voi nähdä, kun asiaa tarkastelee pitkällä aikavälillä. Käsissäsi olevassa vuoden viimeisessä Animalia-lehdessä esitellään kuluneen vuoden ja vuosikymmenen saavutuksiamme. Saavutukset ovat olleet mahdollisia yksittäisten tukijoidemme avulla. Yhdessä saamme aikaan sen, että tuleva vuosikymmen on se, jolloin turkistarhaus loppuu Suomessa, eläinten pito kääntymisen estävissä rakenteissa kielletään, eläinkokeet korvataan paremmilla menetelmillä ja kasvisruoasta tulee oletusarvo. Pienilläkin teoilla on vaikutusta, kun meitä on monta. Kiitos, että olet mukana tekemässä maailmasta parempaa paikkaa eläimille! Heidi Kivekäs Animalian toiminnanjohtaja

Sisällys 4/2019

02 04

Kampanjakuulumisia: Euroopassa supistuva turkisala taistelee vielä Suomessa – on aika laittaa sille piste! Pääkirjoitus

Ajankohtaista

Vieraskynä: Kimmo Ohtonen

Anna joululahja eläimille

Tuotantoeläinten olosuhteet huolestuttavat, mutta huoli ei aina näy päätöksissä

= kannessa Kannen kuva: TEPPO LAHTI

ANIMALIA-LEHTI, 43. VUOSIKERTA JULKAISIJA: Animalia PÄÄTOIMITTAJA: Laura Uotila

laura.uotila@animalia.fi TOIMITUSSIHTEERI: Taija Rinne p. (09) 7206 5914 taija.rinne@animalia.fi TAITTO: Heta Kasurinen heta.kasurinen@gmail.com OSOITTEENMUUTOKSET: Tarja Balding p. (09) 7206 5911 tarja.balding@animalia.fi PAINOPAIKKA:

Hämeen Kirjapaino, Tampere ISSN 0783-9170 ILMESTYMISAIKATAULU:

Nro 1 helmikuu, nro 2 toukokuu, nro 3 syyskuu, nro 4 marraskuu. Seuraavaan numeroon tarkoitetun materiaalin tulee olla perillä toimituksessa 7.1.2020 mennessä. AINEISTOT lähetetään lehti@animalia.fi tai osoitteella: Animalia-lehti, Suvilahdenkatu 4, 00500 Helsinki. ILMOITUSMYYNTI:

Ninni Pehkonen, p. 041 318 4994 ILMOITUSHINNAT:

Katso ilmoitushinnat animalia.fi LISÄVELOITUKSET: Värierottelut veloitetaan erikseen, määräyspaikkakorotus 20 %, liitteiden hinnat sovitaan erikseen. RAJOITUKSET: Etusivulla ei julkaista ilmoituksia. ALENNUKSET: Toistoalennus: 1. toisto 10 %, seuraavat 20 %, auktorisoidut mainostoimistot 15 %. ILMOITUSTEN PERUUTTAMINEN:

Peruutukset viimeistään seitsemän (7) vuorokautta aineiston jättöpäivän jälkeen toimitussihteerille. REKLAMAATIOT: Kirjallisena 14 vuorokauden aikana ilmestymispäivästä lukien. ANIMALIA-LEHTI PIDÄTTÄÄ OIKEUDEN LYHENTÄÄ JA MUOKATA JUTTUJA.

18 20 23

Turvassa – esittelyssä eläinten turvakodit Tuulispää ja Saparomäki Ruokaraivo

Animalian vuosi: Saavutuksia, sinnikkyyttä, yhteistyötä Kirjavinkit

Oulun Animalian taidekalenteri kääntää ihmisen ja eläimen roolit ympäri

Animalia testaa: Vegaanisia tuorejuustoja keksien kera

27 28 30 31

Animalialainen: Mikael Takanen, Animalian opiskelijaryhmä Vegepalsta: Aamiainen joulutwistillä

TOIMISTO: Suvilahdenkatu 4, 00500 Helsinki ASIAKASPALVELU:

p. (09) 720 6590, päivystys ma–to kello 10.00 –15.00 e-mail: animalia@animalia.fi internetsivut: animalia.fi. JÄSENMAKSUT: Tukijäsen: 32 € / vuosi,

Animaalit kautta maan: AnimaliaSome

Animalian kauppa: Joulumieltä Animalian puodista!

LAHJOITUKSET:

FI24 1011 3000 2606 29 SWIFT: NDEAFIHH TESTAMENTIT: Tiedustelut, p. (09) 7206 5911, tarja.balding@animalia.fi RAHANKERÄYSLUPA:

Luvan myöntäjä: Poliisihallitus. Toimeenpanoaika ja alue: 1.1.2017–31.12.2021 ja lupa kattaa koko Suomen Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Päätöksen nro ja pvm: RA/2016/719 4.11.2016. RAALI PAIN UT

E UOT OT

Sisällysluettelon kuvat: pixabay, eläinsuojelukeskus tuulispää, iiris silvola

vähävaraiset: 25 € / vuosi, nuorisojäsen (alle 18 v.): 20 € / vuosi, ainaisjäsen: 640 €, yhteisöjäsen: 250 € / vuosi. FI71 8000 1802 1056 44 SWIFT: DABAFIHH Kirjoita viestiksi nimesi ja osoitteesi.

HIILIN E

Artikkelien lainaaminen eläinsuojelua ja eläinten oikeuksia edistäviin tarkoituksiin sallittu. Lähde mainittava.

ClimateCalc CC-000025/FI HÄMEEN KIRJAPAINO OY

4041 0209 Painotuote HÄMEEN KIRJAPAINO OY

Ajankohtaista

suomessa myydään hevosen virtsasta tehtyä estrogeeniä lääketeollisuus voi käyttää hormonilääkkeiden valmistuksessa tiineiden tammojen virtsasta eristettyä estrogeenia. Toiminnan eettisyys ja hevosten olot ovat herättäneet paljon huomiota maailmalla, sillä tammojen elämää kuvaa jatkuva tiineyttäminen ja varsominen sekä voimakas liikkumisen rajoittaminen. Aihe on ajankohtainen myös Suomessa, sillä hevosen estrogeenia sisältävä lääkevalmiste Duavive saapui markkinoille keväällä.

Lue lisää: animaliamedia.fi

teksti veikka lahtinen & laura uotila • kuva jo-Anne McArthur / Essere Animali

eläinten päivänä muistutettiin kansanedustajia porsitushäkkikiellon tärkeydestä.

läinten päivänä 4.10. Eduskunta-

talon portaille ilmestyi aito porsitushäkki, jolla haluttiin muistuttaa hallituspuolueita niiden vaalien alla antamistaan lausunnoista. Sikaemakko joutuu viettämään elämästään melkein puolet liikkumisen lähes täysin estävissä häkeissä. Eduskuntapuolueilta kysyttiin vaalikeväänä niiden mielipidettä tuotantoeläinten häkkikasvatuksesta. Pääministeripuolue SDP sekä muista hallituspuolueista vihreät, vasemmistoliitto ja RKP ilmoittivat Animalian ja SEYn kyselyssä olevansa häkkikiellon kannalla. Näistä SDP, vihreät ja vasemmistoliitto olivat häkkikiellosta täysin samaa mieltä ja RKP oli osittain samaa mieltä. Vain keskusta oli osittain eri mieltä. Hallituksen selvä enemmistö on siis emakkohäkkien kiellon kannalla. SEY Suomen eläinsuojelu julkaisi syksyllä kyselyn, jonka mukaan 80 % suoma-

1,5 miljoonaa ihmistä haluaa kieltää tuotantoeläinten häkkikasvatuksen eu:ssa yli 1,5 miljoonaa EU-kansalaista allekirjoitti kansalaisaloitteen, jossa vaaditaan tuotantoeläinten häkkikasvatuksen lopettamista EU:ssa. Tämä on suurin koskaan EU:ssa kerätty kansalaisaloite eläinten puolesta. Suomesta aloitteen allekirjoitti yli 38 000 ihmistä. EU:n alueella kasvatetaan vuosittain yli 300 miljoonaa eläintä, muun muassa sikoja, kanoja, kaneja ja vasikoita, erilaisissa häkeissä. Häkkiratkaisut tehostavat tuotantoa, mutta ne rajoittavat voimakkaasti eläinten mahdollisuuksia toteuttaa perustarpeitaan, kuten liikkumisen vapautta. Tutkimus ja käytäntö ovat jo

laisista vastustaa turkis- ja tuotantoeläinten ahdasta häkkikasvatusta. Vuonna 2011 julkaistussa kyselytutkimuksessa suomalaisten asenteista eläintuotantoon taas todetaan, että 86 % suomalaisista vastustaa emakkohäkkejä. Vain viisi prosenttia vastaajista oli häkkikasvatuksen kannalla. Animalia vaatii hallitukselta emakkohäkkien kieltoon sitoutumista

“Luvut puhuvat puolestaan. Sekä kansan että hallituksen selvä enemmistö vastustaa emakkohäkkejä, joten niiden kieltämisen pitäisi olla selvä asia. Hallitusohjelmaan on kirjattu, että porsitushäkeistä luopumista selvitetään, mutta päätös niiden kieltämisestä puuttuu. Vaadimme hallitusta kieltämään häkit. Se olisi linjassa vaalien alla ilmaistujen kantojen

näyttäneet, että häkkikasvatus on auttamattomasti vanhentunut tapa kasvattaa eläimiä.

francisco Sanchez Molina

kansainvälistä uhanalaisten eläinten kauppaa säätelevässä CITES-kokouksessa tehtiin ensimmäistä kertaa päätös, joka perustui eläinten hyvinvointinäkökulmaan. Ennakkotapaus, jossa kiellettiin luonnonvaraisten afrikannorsujen myynti vankeuteen, luo toivoa myös tuleviin linjauksiin. Kielto oli vaarassa kaatua, kun aluksi sekä EU että Yhdysvallat vastustivat sitä. Eurooppalaisten eläinsuojelujärjestöjen kattojärjestö Eurogroup for Animals kampanjoi kiellon läpisaamiseksi. EU päätti lopulta vaihtaa kantaansa ja äänesti kiellon puolesta. Äänestyksessä 75 prosenttia äänestäneistä maista kannatti kieltoa. Käytännössä päätös tulee lopettamaan luonnonvaraisten afrikannorsujen kaupan ja kuljettamisen esimerkiksi eläintarhoihin ja sirkuksiin.

Animalia haluaa kieltää emakkohäkit

eveliina lundqvist

luonnonvaraisten afrikannorsujen myynti vankeuteen kiellettiin

koonneet taija rinne & laura uotila

Ajankohtaista ninni pehkonen palasi varainhankkijaksi animaliassa jo pitkään töissä ollut Ninni Pehkonen palasi syksyllä varainhankkijaksi. Samalla Pehkosen vanhempainvapaan ajan sijaisena olleen Emmi Pääkkösen työnkuva muuttui kehittämisasiantuntijaksi. Ninni Pehkosen tavoittaa numerosta 041 318 4994 ja sähköpostitse ninni.pehkonen@animalia.fi.

kanssa”, sanoo Animalian toiminnanjohtaja Heidi Kivekäs. Häkkikielto on tällä hetkellä suuri puheenaihe eläinpolitiikassa. Eurooppalainen kansalaisaloite tuotantoeläinten häkkikasvatusta vastaan keräsi juuri 1,5 miljoonaa allekirjoitusta ja etenee Euroopan komission käsittelyyn. Suuret suomalaiset kaupan alan toimijat ovat myös yksi kerrallaan lakanneet myymästä häkkikasvatettujen kanojen munia. “Tämä hallitus on paperilla eläinystävällisin hallituksemme pitkään aikaan. Nyt se voi olla sitä myös käytännössä. Emakkohäkkien kielto olisi tärkeä askel kohti edistyksellistä eläinpolitiikkaa Suomessa”, Kivekäs sanoo.

Tuotanto-olosuhteissa emakot porsivat keskimäärin 2,2 kertaa vuodessa. Ne elävät lähes puolet vuodesta liikkumisen estävissä häkeissä. Emakkoa pidetään tiineytyshäkissä noin 4 viikkoa tiineytyksen yhteydessä ja 4–5 viikkoa porsimishäkissä sen synnyttäessä ja imettäessä poikasiaan. Tiineytyshäkkien kieltäminen siirtymäajalla on kirjattu uudistettavana olevan eläinlain luonnokseen, mutta porsimishäkkien käyttöön luonnoksessa ei ole puututtu. Helsingin lisäksi Animalian aktiivit tempaisivat emakoiden puolesta Hämeenlinnassa, Joensuussa, Kotkassa, Kouvolassa, Kuopiossa ja Turussa.

jäsenmaksulaskut tulevat tammikuussa lähetämme jäsenmaksulaskut kaikille jäsenillemme tammikuussa 2020. Pyydämme, että maksat jäsenmaksusi tällä laskulla, niin kirjanpitomme helpottuu. Lämmin kiitos, että olet jäsenemme!

paras juttu

Sanottua ” Tällä hetkellä supikoiraa ja kettua tarhataan käytännössä enää vain Suomessa ja Kiinassa. -- Olen asunut Kiinassa ja keskustellut [turkistarhauksesta] paikallisten kanssa. He sanovat, että paras tapa vaikuttaa Kiinan turkistarhaukseen on tehdä tarhauksesta kiellettyä länsimaissa.” – Animalian hallituksen jäsen Salla Tuomivaara Sannikka & Ukkola 1.11.2019

numeron 3/2019 parhaaksi jutuksi äänestettiin artikkeli ”Turkisalan sokaiseva läpinäkyvyys”. Yllätyspaketin arvonnassa onni suosi Milka Kuivalaista. Onnea voittajalle ja kiitos kaikille äänestäneille!

Mikä on tämän lehden paras juttu? Kerro mielipiteesi 7.1.2020 mennessä, niin olet mukana kettukangaskassin arvonnassa. Lähetä vastauksesi, nimesi sekä osoitteesi sähköpostitse lehti@animalia.fi (sähköpostin otsikko: Paras juttu 4/2019) tai postitse Animalia, Suvilahdenkatu 4, 00500 Helsinki.

Ajankohtaista kalifornia kielsi turkisten myynnin

ilmastotavoitteet edellyttävät lihankulutuksen merkittävää vähentämistä

kaliforniasta tuli Yhdysvaltojen ensimmäinen osavaltio, joka on kieltänyt uusien turkistuotteiden valmistuksen ja myynnin alueellaan. Kalifornian kuvernööri Gavin Newson allekirjoitti lokakuussa lain, jota hän kuvaili ”yhdeksi tiukimmista eläinsuojelulaeista Yhdysvaltain historiassa”. Samaan aikaan Kaliforniassa kiellettiin useimpien eläinten käyttö sirkusesityksissä. Turkisten myyntikielto tulee voimaan vuoden 2023 alussa. Aiemmin turkisten myyntikiellon ovat asettaneet jo Kalifornian osavaltioon kuuluvat Los Angeles ja San Francisco sekä West Hollywoodin kaupunginosa. Tällä hetkellä turkisten myyntikieltoa pohditaan myös New Yorkissa ja Havaijilla.

valtioneuvoston elokuussa julkaisemasta RuokaMinimihankkeen loppuraportista käy ilmi, että ruokavalion ilmastovaikutusta voidaan vähentää 30–40 % muun muassa ruokavaliota muuttamalla. Tulokset osoittavat, että ilmastohyötyjen saavuttamiseksi lihankulutuksen on vähennyttävä merkittävästi. Ruokavalion ilmastovaikutukset vähenivät, kun lihan määrä ruokavaliossa pieneni. Liha puoleen -ruokavaliossa ilmastovaikutukset vähenivät 13 prosenttia, liha kolmasosaan -ruokavaliossa 19 prosenttia, kalaisassa ruokavaliossa 30 prosenttia ja vegaanisessa ruokavaliossa 37 prosenttia verrattuna nykyiseen ruokavalioon.

Hankkeessa selvitettiin myös ruokavaliomuutoksen vaikutusta ruokateollisuuteen. Ilmastoystävällinen ruokavalio vaikuttaisi maa- ja elintarviketeollisuuteen voimakkaasti, mutta tuotannon arvo voisi selvityksen mukaan edelleen säilyä.

pexels

Lue lisää: animaliamedia.fi

79 miljoonaa vie suljettujen ovien taakse

unsplash

79 miljoonaa on valokuvaaja Emmi Kähkösen projekti, joka kysyy ja kyseenalaistaa. Näyttely vie katsojan teurastamon maailmaan.

slovakia kielsi turkistarhauksen, seuraavaksi bulgaria? turkistarhauksen kieltävä lakiesitys on hyväksytty Slovakian parlamentissa. Esitystä kannatti selvä enemmistö kansanedustajista. Lakiesitys oli seurausta isosta turkistarhauksen vastaisesta kampanjasta, jonka aikana kerättiin 76 000 allekirjoitusta turkistarhauksen kieltämiseksi. Kielto astuu voimaan vuonna 2021, ja siirtymäaikaa tarhoille on annettu vuoteen 2025 saakka. Myös Bulgariassa turkistarhauskielto on edennyt parlamenttiin. Jos lakiesitys hyväksytään, kielletään tarhaus maassa 1.1.2021. Viime kesänä Bulgariassa luovutettiin yli 51 000 allekirjoitusta kerännyt turkistarhauskieltoa vaativa kansalaisaloite parlamentille.

Suomessa teurastetaan vuosittain 79 miljoonaa eläintä. Eläimiä hyväksikäyttävä ja epäekologinen tuotantotapa ei ole kestävä. Ympäristö- sekä terveyskysymysten lisäksi eläinten oikeudet ovat ennen kaikkea moraalifilosofisia kysymyksiä. Miksi ihmisen tarpeet ja mielihalut menevät toisen elävän ja tuntevan eläimen kärsimyksen edelle? Näyttely on toteutettu yhteistyössä Animalian kanssa. Tervetuloa 79 miljoonaa -valokuvanäyttelyn avajaisiin 23.1.2020 Myymälä2-galleriaan Helsinkiin.

emmi kähkönen

79 miljoonaa myymälä2 uudenmaankatu 23 f, helsinki 23.1.2020–16.2.2020

Vieraskynä

kuva MIKKO KURVI

Turkistarhauksen asema kertoo yhteiskuntamme luontosuhteesta

”

materiaali saattaa järkyttää.” ”Kuvat paljastavat suomalaisten turkistarhojen kauheudet.” Näin uutisoivat hiljattain kaksi suosittua brittilehteä Daily Mirror ja Daily Mail. Lehdet julkaisivat Human Society International ja Oikeutta eläimille -järjestöjen kuvaamaa materiaalia 13 suomalaiselta turkistarhalta. Aivan kuten lehdet varoittivat, kuvamateriaali järkyttäisi paksunahkaistakin lukijaa. Pieniin häkkeihin ahdattuja koiraeläimiä. Loukkaantuneita yksilöitä. Stressikäyttäytymistä. Häkin pohjalle tallottuja poikasia. Kannibalismia. Britanniassa turkistarhaus kiellettiin vuonna 2003. Ei ole siis ihme, että heidän silmissään Suomen sinnikkyys sallia turkistarhaus kaikkine ongelmineen herättää ihmetystä. Brittilehdet painottivat jutuissaan, että tämänkaltaisilta suomalaisilta turkistarhoilta päätyy tuotteita myös Britannian markkinoille. Näkökulma selittää myös sitä, miksi levikiltään Britannian toiseksi suurin Daily Mail ja kuudenneksi suurin Daily Mirror ovat toistuvasti uutisoineet Suomen turkisteollisuuden ongelmista. Lehdet nostivat esiin sen epäkohdan, että vaikka saarivaltio on kieltänyt turkistarhauksen jo vuosikausia sitten, se edelleen sallii turkisten myynnin. Vuodesta 2003 lähtien Britanniaan on tuotu turkiksia 700 miljoonan punnan arvosta, Suomen osuus tästä potista on 14 miljoonaa. Lehdet näyttävätkin kannustavan miljoonia lukijoitaan boikotoimaan kaikkea tur-

kikseen liittyvää. On mahdollista, että tulevaisuudessa turkistuotteet tullaan kieltämään Britanniassa täysin. Britanniassa eläinoikeudet ovat viime vuosien aikana nousseet jonkinlaiseksi ”megatrendiksi”. Tässäkin turkisgatessa kertovaa on se, että Suomen turkistarhojen ongelmista raportoivat Ison-Britannian levikiltään suurimpiin kuuluvat tabloid-lehdet Daily Mirror ja Daily Mail. Nyt olisi aihetta kollektiiviseen itsetutkiskeluun. Kunkin maan brändi ja arvo muun muassa matkailumaana koostuu monista tekijöistä, jotka eivät aina meistä itsestä saata tuntua niin merkittäviltä. Nykyaikana puhumme paljon suomalaisesta luontosuhteesta, ja mitä se ylipäätään tarkoittaa. Asia ei ole yksioikoinen, mutta selvää on, että turkistarhauksen asema yhteiskunnassamme on yksi tekijä, joka määrittelee sitä, mikä tämän havumetsien varjoista maailmaan ponnistaneen insinöörikansan todellinen suhde luontoon on. Kimmo Ohtonen Toimittaja ja kirjailija

Ansaitsemme parempaa

Anna tänä jouluna lahja eläimille Lahja eläimille on aineeton hyvän mielen lahja, jolla ilahdutat läheisiäsi ja edistät samalla suomalaista eläinoikeustyötä. Tee hyvä teko ja anna lahjaksi hyvää mieltä! Saat hyväntekeväisyyslahjalle kauniin painetun tai sähköisen kortin. Halutessasi voit antaa lahjan myös ilman korttia. Kun annat Lahjan eläimille, edistät eläinten oikeuksien ja parempien olojen toteutumista Suomessa. Lahjat alkaen 7 € Tutustu valikoimaan: lahjaelaimille.fi

Kivunhoitoa 7 €

Maata jalkojen alla 20 €

lahja eläimi lle

Parempi porsimine

Olet saanut lahja n, hyvinvointia. Emak jolla tuet sikojen ko vuodessa yli kymm synnyttää kahdesti enen porsasta ja sillä on tutkitusti suuri tarve rakentaa porsailleen pesä . Nykyaikaisissa sikaloissa emak ot joutuvat olem aan suuren osan eläm ästään liikkumise estävissä emak kohäkeissä ja saava n t vain niukasti pesän tekomateriaalia. Tämän lahjan avulla vaiku tetaan siihen, että siat saisivat mahdollisu uden lajityypilliseen käyttäytymiseen .

Hyvää joulua! Animalia on eläinte n oikeuksia edistäv kansalaisjärjes ä asiantuntijatö. Tällä aineett ja omalla lahjalla tuotantoeläinten tuet oikeuksia edistäv ja kampanjointia ää vaikuttamistyö . Anima tä maatalouden eläime lian päätoimintakohteita ovat t, turkiseläimet ja koe-eläimet. Lue lisää: anima lia.fi

Elää ja olla Siiri ja Saara 45 €

Tutustu kaikkiin lahjavaihtoehtoihin ja tilaa jouluksi: lahjaelaimille.fi

kuva saara holappa • käännös tuuli solhagen

Puheenjohtajalta

Puheenjohtajan tervehdys

Ordförandens hälsning

animalia täyttää pian 60 vuotta. Näiden vuosikymmen-

animalia fyller snart 60 år. Under de här årtionden har

Animalia koostuu jäsenistään, ja tukijoidemme joukko on laaja. Animaliaa tukee säännöllisesti lähes 7 000 jäsentä ja lahjoittajaa. Mukana on tukijoita, jotka ovat tulleet jäseniksi vuosikymmeniä sitten, jo Animalian perustamisesta lähtien.

Animalia består av sina medlemmar, och vi är en stor skara människor. Nära på 7000 medlemmar och givare understöder Animalia regelbundet. Bland dem har vi personer som har kommit med i Animalia redan för årtionden sedan då föreningen grundades.

Olemme muuttuneet eläinsuojelujärjestöstä eläinoikeusjärjestöksi. Tavoitteenamme on maailma, jossa ihminen ei käytä yksipuolisesti hyväkseen muita eläinlajeja. Matkalla kohti tätä tavoitetta ajamme eläinten asiaa muun muassa vaatimalla merkittäviä parannuksia eläinsuojelulainsäädäntöön.

Vi har ändrats från att vara en djurskyddsförening till att vara en djurrättsförening. Vårt mål är en värld där människan inte ensidigt utnyttjar andra djurarter. På vägen mot detta mål främjar vi djurens rättigheter bland annat med att kräva märkbara förbättringar i djurskyddslagstiftningen.

Koska toimimme kampanjoimalla, lobbaamalla ja tiedottamalla, on laaja näkyvyys meille tärkeää. Parinkymmenen alueosaston ja toimintaryhmän ansiosta olemmekin esillä monilla paikkakunnilla. Toimiston henkilökunta tukee ryhmiä niiden tekemässä työssä ja kantaa suuren vastuun koko järjestön toiminnasta sekä muun muassa poliittisesta vaikuttamistyöstä. Tärkeä rooli on myös järjestön hallituksella, joka ohjaa koko järjestön toimintaa.

Vi jobbar med att föra kampanjer, lobba och informera, och därför är bred synlighet speciellt viktigt för oss. Tack vare ett tjugotal lokalföreningar och arbetsgrupper är vi synliga på många orter. De anställda på kontoret stöder dessa grupper och bär stort ansvar för föreningens verksamhet samt bland annat i politisk påverkan. Föreningens styrelse har också en viktig roll i att styra hela föreningens verksamhet.

Animalian työ on hidasta vaikuttamistyötä. Asenteiden ja lainsäädännön muuttaminen vaatii puurtamista. Ilman jäseniämme ja muita tukijoitamme työ olisi yksinkertaisesti mahdotonta. Jokainen sentti on tärkeä, sillä toimimme pääosin yksityisten lahjoittajien tuen turvin. Säännöllinen tukeminen on järjestön näkökulmasta tärkeää, sillä tällöin voimme ennakoida tuloja ja suunnitella tulevaa. Yhtä merkittäviä ovat yksittäiset lahjoitukset, kuten Facebookin syntymäpäiväkeräykset.

Det politiska arbetet som Animalia jobbar med går sakta framåt. Det tar tid att påverka ihärdiga uppfattningar och lagstiftning. Utan våra medlemmar och givare skulle arbetet vara helt enkelt omöjligt. Varje cent är viktig för att vi fungerar främst tack vare privata givare. Regelbundna donationer är ytterst viktiga för en förening, för att då kan vi förutse inkomster och planera framtiden. Insamlingar, som till exempel Facebooks födelsedagsinsamlingar, är minst lika viktiga för vår verksamhet.

Vuoden päättyessä haluan kiittää kaikkia animalialaisia työstänne ja tuestanne. Jokainen jäsen, tukija ja toimija on arvokas osa Animaliaa. Yhdessä rakennamme empaattisempaa maailmaa.

Jag vill tacka alla som är med i Animalia för allt ni gör och alla era gåvor. Varendaste en medlem, givare och volontär är en viktig del av Animalia. Tillsammans kan vi bygga en mer empatisk värld er!

ten mittaan järjestömme on tietenkin muuttunut ja uusiutunut, kuten maailmakin.

vår förening vuxit och ändrats, precis som världen runtom oss.

ERJA LAAKKONEN

Animalian puheenjohtaja Animalias ordförande

Tuotantoeläinten olosuhteet huolestuttavat, mutta huoli ei aina näy päätöksissä tuotantoeläinten hyvinvointi kiinnostaa suomalaisia. yhteiskunnallisen tasa-arvon kannattajat ovat usein muita huolestuneempia tuotantoeläinten hyvinvoinnin tasosta.  teksti laura uotila • kuvat unsplash & pixabay

hteiskuntatieteiden toh-

tori Saara Kupsala väitteli alkusyksyllä suomalaisten asenteista tuotantoeläimiä kohtaan. Kupsalan väitöskirja pohjautuu ensimmäiseen kotimaiseen kyselyyn, jossa selvitettiin laajasti suomalaisten asenteita tuotantoeläimiä kohtaan sekä niiden yhteyksiä sosiodemografisiin taustamuuttujiin ja muihin tekijöihin. Naiset huolestuneempia eläinten oloista

Kupsalan mukaan sosiodemografisista muuttujista sukupuolella on vahvin yhteys tuotantoeläimiä koskeviin asenteisiin. ”Naiset ovat keskimäärin miehiä enemmän huolissaan tuotantoeläinten hyvinvoinnin tilasta”, Kupsala kertoo. Hän arvioi, että esimerkiksi lihan sukupuolittuneet merkitykset sekä eläinten sukupuolittunut asema tuotannossa voivat olla yhteydessä naisten kriittisempään

asenteeseen. Sen sijaan koulutustaso ei ollut yhteydessä käsityksiin tuotantoeläinten hyvinvoinnin tilasta. ”Ulkomaisissa tutkimuksissa koulutustason yhteys asenteisiin eläinten hyvinvointia kohtaan on vaihdellut. Suomessa koulutustason merkitys näyttäisi olevan vähäinen. Maaseudulla asuminen sen sijaan kasvattaa luottamusta eläinten hyvinvoinnin tilaan. Luottamus näyttää kasvavan myös iän myötä.” Tutkimuksessa kysyttiin myös, onko vastaajan kotitaloudessa lemmikkieläintä. Lemmikkieläimen kanssa eläminen vaikuttikin lisäävän huolta tuotantoeläinten hyvinvoinnista sekä pohjustavan myönteisempää käsitystä tuotantoeläinten tunteista ja tiedollisista kyvyistä. Tutkimuksen mukaan eläinten hyvinvoinnista huolestuneet ovat kiinnostuneita myös yhteiskunnallisesta tasa-arvosta: sen kannatuksen ja tuotantoeläimiin suuntautuvien asenteiden välillä havaittiin selvä yhteys.

Kuka pitää Olisiko sinun eläinten

mahdollista puolta tukea eläinoikeusellemme me? työtämme kuukausittaisella lahjoituksella? Se onnistuu helposti tekstivies titse! Tutkimuksessa selvitettiin vastaajien käsityksiä eläinten mielestä. ”Enemmistö vastaajista antoi sioille ja lehmille kaikki kyvyt, kuten kyvyn kokea kiintymystä ja surua sekä kyvyn ajatella. Nisäkkäitä pidettiin selvästi kyvykkäämpinä kuin lintuja tai kaloja. Vain noin 60% vastaajista antoi kaloille kivuntuntokyvyn. Kalojen muihin tunnekykyihin uskoi vain pieni osa vastaajista.” Yllättävää ei sen sijaan ollut se, että koiriin liitettiin mielen kykyjä vielä enemmän kuin muihin nisäkkäisiin. Myös lintujen kykyjä pidetään vähäisempinä kuin nisäkkäiden. ”Ihmisten empatia ei ehkä ulotu broilereihin samalla tavalla kuin esimerkiksi sikoihin. Hieman ristiriitaista on kuitenkin se, että samaan aikaan ihmiset ovat eniten huolissaan broilereiden hyvinvoinnista.” Myös sikojen hyvinvointi huolestutti enemmän kuin nautojen, porojen ja lampaiden hyvinvointi. Porojen hyvinvointi arvioitiin kaikkein parhaimmaksi verrattuna muihin tuotantoeläimiin. Erilaisista eläinten liikkumista rajoittavista tuotantotavoista kriittisimmin suhtauduttiin emakkohäkkeihin. 86% vastaajista oli samaa mieltä siitä, että emakoita ei tulisi pitää kääntymisen estävissä häkeissä. Myös munijakanojen häkkikasvatukseen suhtauduttiin kriittisesti. 58% oli samaa mieltä siitä, että kanojen häkkikasvatus tulisi lakkauttaa. Parsinavetoihin suhtautui epäilevästi 55% vastaajista.

Huoli ei ulotu ostoskoriin

Vaikka ihmiset ovat huolissaan tuotantoeläinten hyvinvoinnista, ei huoli useinkaan ulotu ostoskoriin asti. Eläinten hyvinvointi ei nouse monesti ostopäätöksissä kärkeen. ”Esimerkiksi ruuan hinta, laatu ja tuoreus vaikuttavat arjen ostoksissa enemmän. Arkinen ruuankulutus on monesti hyvin rutinoitunutta, ja se koostuu nopeasta, lähes automatisoituneesta päätöksenteosta. Siksi pohdinta tuotantoeläinten hyvinvoinnista ei aina ulotu arkisiin kulutuspäätöksiin. On kuitenkin kuluttajaryhmiä, joille eläinten hyvinvointi tai moraalinen asema ovat merkittävä osa ostopäätöstä.” Tutkimuksen kyselyosuus toteutettiin lähes kymmenen vuotta sitten. Kupsalan mielestä olisikin tärkeää, että suomalaisten asenteita tuotantoeläimiin tutkittaisiin uusilla kyselyillä. Asenteet ovat voineet muuttua jonkin verran. ”Kansalaisten asenteita tuotantoeläimiä kohtaan tulisi kartoittaa nykyistä enemmän, jotta voitaisiin paremmin arvioida, kuinka eläinsuojelupolitiikka ja -lainsäädäntö vastaavat kansalaisten asenteita ja arvoja.” Tutkimus perustui kyselyyn, johon vastasi 1890 suomalaista. Vastaajat valittiin satunnaisotannalla väestötietojärjestelmästä. Lisäksi tutkimuksessa toteutettiin ryhmäkeskusteluja viiden eri kuluttajaryhmän kesken. Väitöskirja on luettavissa Itä-Suomen yliopiston sivulla osoitteessa: epublications.uef.fi.

Lahjoita 15 € kuukaudessa: Liity Animalian kuuLähetä viesti kausilahjoittajaksi. ANIMATehdään yhdessä LIAKK15 eläimille parempi numeroon tulevaisuus! fittfi . www.animalia.fi/ Lahjoitus kuukausilahjoitus veloitetaan kuukausittain

pixabay

Sikoja ja lehmiä pidetään tunteikkaimpina

Turvassa

– esittelyssä eläinten turvakodit Tuulispää ja Saparomäki

Tuulispään uusimpiin asukkaisiin kuuluva Mikko on kesy minkki, jonka historiasta ei ole tarkkaa tietoa. Mikko on vauhdikas kaveri, joka tykkää kiipeillä lahjetta pitkin takin alle. Mikko tarvitsee paljon tekemistä, ja yksi sen lempiasioista on ehdottomasti uiminen.

teksti pauliina klemola • kuvat eläinsuojelukeskus tuulispää & erika lindström

suomessa toimii muutama tuotantoeläimiin erikoistunut eläinten turvakoti, joista esittelemme tässä kaksi: vanhimman ja nuorimman.

iian pieni. Liian vanha. Liian hidas. Väärää

sukupuolta. Jos toislajinen ei täytä ihmisen sille asettamia vaatimuksia, vaihtoehdot ovat vähissä, etenkin jos se on luokiteltu ”tuotantoeläimeksi”. Vain ani harva saa mahdollisuuden, jota voi hyvällä syyllä sanoa lottovoitoksi yhteiskunnassamme, jossa ihmisen oikeutta päättää toislajisten elämästä ja kuolemasta ei laajemmalti kyseenalaisteta. Näille onnekkaille sateenkaaren päässä häämöttää Tuulispään tai Saparomäen kaltainen tuotantoeläinten turvakoti. Tuulispään idea lähti Kanadasta

Kun tanssijanuransa päättänyt Piia Anttonen vuonna 2006 osti maatilan Somerolta, ei hänellä ollut vielä mielessä eläinten turvakodin perustaminen. Ajatus heräsi vasta loppuvuodesta 2012, kun Anttonen tutustui netissä kanadalaiseen tuotantoeläinten turvakotiin. Parin kuukauden päästä pidettiin yhdistyksen perustamiskokous, ja niin syntyi Eläinsuojelukeskus Tuulispää. ”Olin alkanut miettiä ihmisen suhdetta muihin eläimiin, kun katselin tallissani vuokrapaikalla ollutta hevosta, jolle sen omistajilla ei tuntunut olevan enää paljon aikaa. Mikä sen kohtalo olisi, jos omistajat kyllästyisivät lopullisesti? Minulla oli jo kodinvaihtajahevonen, rescuekoiria, kanoja ja pari vuohta, ja olin ryhtynyt vegaaniksi, koska en halunnut tukea eläintuotantoa. Kaikesta tästä iti idea omasta turvakodista ei-toivotuille eläimille”, Anttonen muistelee Tuulispään syntyvaiheita. Seitsemässä vuodessa on päästy pitkälle. Asukkaiden määrä on kasvanut kymmeniin, ja Tuulispäässä on jo muutama työntekijäkin, sillä laajentunutta toimintaa ei pysty pyörittämään pelkästään vapaaehtoisvoimin. Vapaaehtoisiakin silti tarvitaan, ja tulijoita olisi tungokseen asti. ”Olisi ihanaa, jos pystyisimme ottamaan kaikki vapaaehtoisiksi haluavat, mutta resurssit eivät anna periksi erityisohjausta vaativille henkilöille. Otamme vain täysi-ikäisiä. Työ on fyysistä, välillä nopeatempoista, ja siinä pitää olla kaikki aistit valppaina”, Anttonen kertoo. Anselmi-vuohen pökkäyksiä väistelleet voivat varmasti allekirjoittaa tämän! Tuulispää laajenee yhä

Vielä enemmän kuin vapaaehtoisia Tuulispäähän on tyrkyllä uusia asukkaita. Etenkin hevosia tarjotaan pal-

jon, samoin kukkoja ja ”kesäkanoja”. Myös minipossuja on paljon vailla pysyvää kotia, mutta Tuulispäässä niitä asustaa toistaiseksi neljä: Sulo, Fanni, Stella ja Frank. Tuulispää kerää parhaillaan varoja hankkiakseen lisää laidunmaata ja rakennuksia. Laajeneminen antaa mahdollisuuden auttaa yhä useampia eläimiä ja rakentaa paremmat tilat. Eläinten lisäksi suunnitelmia on myös ihmisten varalle. ”Olemme rakentamassa koulutuskeskusta, jossa on tarkoitus järjestää eläinten suojeluun, oikeuksiin, hoitoon ja kouluttamiseen liittyviä luentoja. Kasvatamme myös koululaisten vierailijamääriä ja haluamme opettaa nuorille empatiaa eläimiä kohtaan. Suunnitelmissa on myös museo, jossa voi tutustua eläinten suojelun ja eläinten oikeuksien historiaan ja tulevaisuuteen Suomessa”, Anttonen kertoo. Saparomäki keskittyy erityisesti koulutukseen

Eveliina Lundqvist ehti suunnitella eläinten turvakodin perustamista kauan, ennen kuin haave alkoi toteutua – mutta hyvin suunniteltuhan on puoliksi tehty. Eläinten turvakoti Saparomäki ry perustettiin vuonna 2014. Maatila saatiin hankittua Porvoosta vuonna 2018, ja tänä keväänä Saparomäkeen saatiin ensimmäiset toislajiset asukkaat. ”Vierailin 2000-luvun alussa Englannissa tuotantoeläinten turvakodissa ja siellä päätin perustaa saman-

Vippa, Lennu ja Nunnu. Tuulispään naudat yhdistettiin tänä kesänä ensimmäistä kertaa samalle laitumelle ja kaikki sujui hyvin. Vuonna 2016 Tuulispää keräsi edellisen kerran rahaa laidunmaan ostoon. Keräys onnistui ja mahdollisti Lennun ottamisen Tuulispäähän.

Iirolle ja Kallelle tämä oli ensimmäinen kesä Tuulispäässä. Kesä sujuikin hyvin kavereiden kanssa laiduntaessa. Kalle oli viettänyt edellisessä paikassaan kymmenen vuotta yksinään ilman minkäänlaista hevosseuraa. Iiron vanha jalkavamma esti sen käytön ratsuna ja oli myös syynä Iirosta luopumiselle.

laisen. Olin ollut mukana eläinoikeustoiminnassa jo teinitytöstä, mutta halusin auttaa eläimiä myös konkreettisesti”, Lundqvist kertoo. Hän on sittemmin käynyt useissa turvakodeissa ja ottanut niiden parhaista puolista ideoita Saparomäkeen. Tarkoitus on keskittyä erityisesti tiedotus- ja koulutustoimintaan. Saparomäessä aiotaan järjestää muun muassa kasvisruokakursseja ja koululaiset voivat tutustua eläimiin ympäristössä, jossa ne saavat elää tuotanto-oloja lajityypillisemmin. Jotta totuus ei unohtuisi, turvakotiin rakennetaan myös tehosikalan porsitusosastoa matkiva installaatio, joka tehdään äänimaailmaa myöten mahdollisimman autenttiseksi – toki ilman eläimiä. Tätä kirjoitettaessa Saparomäessä asustavat löytökanat Sylvesteri ja Hilda-Elviira sekä neljä entistä tuotantokanaa Peppilotta, Sikuriina, Rullakartiina ja Kissanminttu. Isoa eläinsuojaa on rakennettu kesän ja syksyn mittaan, ja se on viittä vaille valmis. Kesällä keskitytään aitausten rakentamiseen, jotta eläimillä on tilaa temmeltää. Työtä, työtä ja työtä

Moni tämänkin lehden lukijoista unelmoinee oman turvakodin perustamisesta. Mitä neuvoja Tuulispään ja Saparomäen perustajilla on heille? Ainakaan he eivät täysin rinnoin rohkaise ketään ryhtymään hommaan. 16

”Turvakoti vaatii uhrauksia. Vastuu on valtava, ja työhön sisältyy paljon muutakin kuin eläinten hoitamista, kuten toimistotöitä, yhteistyökuvioiden luomista, huolto- ja rakennustöitä, byrokratiaa, somekanavien ylläpitoa ja niin edelleen. Rahaa ei vain tupsahda tilille, vaan sen eteen on tehtävä töitä. On järjestettävä tukitapahtumia ja mietittävä uusia rahoituslähteitä”, Anttonen kertoo. Kuin yhdestä suusta sekä Anttonen että Lundqvist painottavat, että julkisuus on edellytys lahjoituksille ja vapaaehtoisille, jotka ovat toiminnan elinehtoja. Onneksi kumpikaan ei ole ujoimmasta päästä. ”Kannattaa miettiä, kuinka monta yhdistyspohjaista turvakotia Suomeen mahtuu. Maailmalla turvakoteja perustetaan samaa tahtia kuin toiset lopettavat resurssien puutteeseen. Sitten on surullista, kun eläimille ei välttämättä löydykään sijoituspaikkoja”, Anttonen harmittelee. Kun koti on samalla työpaikka ja työpaikalla liuta eläimiä, joiden sairastuminen tai muu kriisi ei kelloa katso, elämä on paljolti sidottu tilan arkeen. Sekä oman jaksamisen että turvakodin pitkäjänteisen toiminnan kannalta on elintärkeää, että välillä pääsee irti maatilan kuvioista, sanoo kumpikin turvakodin perustaja. Ilman luotettavia vapaaehtoisia se ei onnistuisi. Turvakodin joulu ja uusi vuosi

Joulukuun alussa Tuulispäässä juhlitaan syntymäpäi-

vää perinteisesti possujen jouluaterialla. Muuten joulu ei juuri näy rutiineissa, sillä eläimet on hoidettava vuoden jokaisena päivänä, naiset kertovat. Kumpikaan ei myöskään toivo lahjoja itselleen, mutta lahjoitukset turvakodille sen sijaan ovat erittäin tervetulleita. Molemmilla turvakodeilla on nettisivuillaan verkkokauppa, josta löytyy muun muassa aineettomia lahjoja. Vuosi 2020 on jännittävää aikaa niin Somerolla kuin Porvoossakin. Tuulispään toiminta ottaa uusia kierroksia laajentumisen myötä, ja Saparomäen toiminta pääsee kunnolla alkuun. Myös animalialaiset

seuraavat turvakotien vaiheita ja asukkaiden edesottamuksia mielenkiinnolla. Piia Anttonen on kiitollinen tuesta ja haluaa toivottaa tsemppiä kaikille eläinten puolesta puhujille. ”Ei ole helppoa olla vähemmistössä. Meidän kaikkien työpanosta tarvitaan, jotta maailma olisi joskus parempi paikka niin eläimille kuin ihmisille.” Sitä odotellessa maailmassa on ainakin kaksi eläimille parempaa paikkaa. Hyvää joulua, Saparomäki ja Tuulispää!

Tä l l ä h e t k e l l ä S a p a r o m ä e s s ä a s u s t a v a t l ö y t ö k a n a t S y l v e s t e r i j a H i l d a - E l v i i r a s e k ä n e l j ä e n t i s t ä t u o t a n t o k a n a a Peppilotta, Sikuriina, Rullakartiina ja Kissanminttu. Kuvassa Hilda-Elviira.

Auta meitä auttamaan tuotantoeläimiä Työmme perustuu lähes täysin yksityishenkilöiltä saatavaan tukeen, joten jokainen lahjoitus on arvokas. Voit tehdä lahjoituksen helposti ja nopeasti tekstiviestillä. Valitse sinulle sopiva summa: Lahjoita 20 €: tekstaa ANIMALIA20 numeroon 16155. Lahjoita 10 €: tekstaa ANIMALIA10 numeroon 16155. Lahjoitukset veloitetaan seuraavalta puhelinlaskultasi. Lisää lahjoitusmahdollisuuksia löydät osoitteesta www.animalia.fi/lahjoita.

teksti JERE OLLILA • kuvitus iiris silvola

Ruokaraivo vegaani kohtaa suuttumusta sosiaalisessa mediassa – miksi?

eskustelu kasvisruokavali-

osta ja vegaanisesta elämäntavasta kärjistyy helposti. Taustalla vaikuttavat kulttuurien yhteentörmäys, aiheen koettu henkilökohtaisuus sekä omaksuttujen toimintatapojen aiheuttamat vahvat uskomukset. Kasvisruokailijoita on ollut Suomessa jo 1900-luvun alkupuolelta lähtien niin eettisistä kuin terveydellisistäkin syistä. Silti vielä sata vuotta myöhemmin sosiaalisessa mediassa jaettu kannanotto tai tutkimustulos kasvisruokavalion puolesta saattaa herättää kanssakeskustelijoissa voimakkaitakin ärtymyksen ja jopa vihan tunteita. Asialliseksi keskustelun aloitukseksi tarkoitettu julkaisu muuttuu kommentoijien käsissä yhtäkkiä provokatiiviseksi herjaukseksi. Miksi? Veganismi tuo piilotetun näkyväksi

Itä-Suomen yliopiston väitöskirjatutkija Lotta Luhtalan mukaan kyse on eläinten hyväksikäytölle muodostuneen valtakulttuurin, niin sanotun karnismin, ja veganismin edustaman vastakulttuurin vastakkainasettelusta. Väitöskirjatyössään Luhtala tutkii veganismia, eläinfilosofiaa ja sukupuolta 2000-luvun kirjallisuudessa. ”Valtakulttuuriin sisältyy arvoja, tapoja, perinteitä ja ajattelumalleja, jotka ovat valtavirtaisuudessaan monesti niin yleisiä, että ne muuttuvat huomaamattomiksi ja luonnollisen tuntuisiksi. Tätä taustaa vasten erilaisuus, kuten veganismin vastakulttuuri ja vegaanit, nousevat esille todella selvästi”, Luhtala kertoo. Toisaalta Luhtalan mukaan juuri tämä veganismin esille nouseminen on valtakulttuurin edustajille kiusallista, sillä se ottaa puheeksi niin sanottuja karnismin kipupisteitä, eli esimerkiksi eettisiä epäkohtia, joita ei ole osattu kyseenalaistaa. Samalla veganismi kritisoi niitä ajattelu- ja toimintatapoja, jotka perustelevat

eläinten hyväksikäyttöä. Tämä voidaan kokea lihansyöjien näkökulmasta uhkana, joka horjuttaa nykytilaa. ”Toisin sanoen veganismi tuo näkyväksi asioita, arvoja ja käytänteitä, joita olisi mukavampi olla ajattelematta.” Maidon juominen opitaan koulussa

Hyvänä esimerkkinä karnismin vahvasta valtakulttuuriasemasta on lehmänmaidon juominen. Suomalaiset suurmeijerit kohdistavat näkyvää kampanjointia esimerkiksi kouluihin ja neuvoloihin. Näin lapset ja heidän vanhempansa kyllästetään ajatuksella, että maitoa täytyy juoda, jotta luusto pysyy kunnossa. Tämän johdosta kyseiset ihmiset todennäköisesti käyttävät maitotuotteita myös myöhemmin elämässään ja siirtävät ajatuksen eteenpäin omille lapsilleen. Näin maidon juomisesta muodostuu itsestään selvä normi. Tällöin argumentti, joka väittää vaihtoehtoisten kalsiumlähteiden olevan vähintään yhtä hyviä tai jopa parempia vaihtoehtoja, saattaa aiheuttaa hämmennystä. Ajatusmallit ovat niin vahvoja, että ihminen alkaa puolustaa valintojaan kiivaastikin ja saattaa kokea tulleensa uhatuksi. Uhatuksi tulemisen tunne on Luhtalan mukaan yksi keskeisin vihanpurkausten oikeutuksista. ”Veganismin koetaan – osittain toistuvien negatiivisten kulttuurituotteiden ja sosiaalisen median esitystapojen vaikutuksesta – uhkaavan karnistisen yhteiskunnan ja valtakulttuurin vallitsevaa tilaa. Karnistisessa valtakulttuurissa eläimiä ajatellaan ensisijaisesti lähes mekaanisina tuotteina ja ihmisen ruokana, eikä arvokkaina yksilöinä.”

valion ravitsemuksellista laatua kohtaan koetaan ennakkoluuloja. Merkityksellistä on, että vegaaninen ruokavalio määritellään edelleen erikoisruokavalioksi terveydenhuollossa, kuten yhteiskunnassa laajemminkin, tai se voidaan liittää virheellisesti syömishäiriöihin. Todetuista terveysriskeistä ja eettisestä kestämättömyydestä huolimatta lihanormi tuntuu pitävän vielä ainakin osittain pintansa, vaikka keskustelu aiheesta on lisääntynyt. Sosiologi Julia Twiggin mukaan lihaa arvostetaan suhteessa muihin raaka-aineisiin enemmän ei niinkään sen ravitsemuksellisten ominaisuuksien takia, vaan siksi, että sillä on suuri symbolinen arvo; lihaa on ollut aikoinaan tarjolla niukasti, jolloin siitä on muotoutunut ylellinen ja juhlallinen herkku. Suhteemme lihaan on miltei pyhä. Täten keskustelussa usein esiintyvä argumentti ravitsemuksesta ontuu jo siksikin, että yleensä huomiota ei kiinnitetä niinkään ravitsemukseen kokonaisuutena, vaan ainoastaan siihen, sisältyykö ruokavalioon eläinperäisiä tuotteita. Eläinperäisten tuotteiden kuluttaminen ei kuitenkaan ole vahvasta tunnesiteestään huolimatta henkilökohtainen valinta – riistetäänhän siinä tuntevan yksilön oikeus elämään. Vegaanisen elämäntavan puolestapuhuja ei kuitenkaan halua tahallaan ärsyttää lihansyöjiä. Tavoitteena on ajatusten herättäminen ja sellaisen yhteiskunnan luominen, jossa jokaisella yksilöllä on lajista riippumatta oikeus omaan, hyvään elämään. Asiallisesti esitetystä kritiikistä nouseva keskustelu on sitä paitsi yleensä hedelmällisempää kuin tunteen palossa ähkäisty loukkaus.

Tunnesiteet saavat ärsyyntymään

Kyse on myös tietämättömyydestä. Alati lisääntyvästä tutkimustiedosta ja tietoisuudesta huolimatta vegaanisen ruoka19

teksti Emmi pääkkönen • kuvat Adobe Stock, Pexels, Laura Uotila & veikka lahtinen

Animalian vuosi: Saavutuksia, sinnikkyyttä, yhteistyötä

päättyvään vuoteen on mahtunut eläinten oikeuksien kannalta sekä nousuja että laskuja, mutta kokonaiskuva näyttää valoisalta.

Tinkimätöntä eläinpolitiikkaa – vaikeissakin olosuhteissa

Politiikan kevään kohokohta olivat eduskuntavaalit. Animalian ja SEY Suomen eläinsuojelun puoluekysely ja vaalikone olivat äänestäjille tärkeitä apuvälineitä eläinystävällisen ehdokkaan valinnassa. Juha Sipilän hallitus erosi juuri vaalien alla, ja sen myötä myös vuosikausia valmisteltu eläinlakiuudistus pysähtyi. Eläinmyönteisinä pidetyt puolueet saivat lisäpaikkoja eduskuntaan, mikä loi toiveikkaan pohjan alkavan vaalikauden eläinpoliittiselle työlle. Vaikka hallitusohjelmassa päädyttiin tekemään kompromisseja eläinsuojelun kohdalla, mahdollisuudet tärkeisiin eläinten oloja koskeviin parannuksiin ovat yhä suuret. Poliittinen vaikuttaminen vaatii sinnikkyyttä, ja Animalia jatkaa avoimesti omien vaatimustensa esittämistä. Olemme jatkuvasti yhteydessä kansanedustajiin. Tuomme kriittistä asiantuntemusta politiikkaan myös osallistumalla keskeisten eläinten oloista päättävien elinten toimintaan, kuten turkisasetuksen kuulemisiin ja tuotantoeläinten hyvinvoinnin neuvottelukunnan kokouksiin.

Muodin tulevaisuus on turkiton

Rohkeita avauksia vaietuista aiheista

Vuosi on ollut yhtä juhlaa, mitä tulee kansainvälisten brändien turkittomuussitoumuksiin. Vuodenvaihteessa legendaarinen Chanelin muotitalo ilmoitti luopuvansa tarhatun turkiksen ja eksoottisten eläinten nahan käyttämisestä mallistoissaan. Perässä seurasivat omilla turkittomuuslinjauksillaan Prada, Furla ja Marc Cain. Turkittomuustrendin edistäminen Euroopassa ei ole kuitenkaan jäänyt vain yritysten hyvän tahdon varaan, vaan yhä useammin asiasta säädetään valtiotasolla poliittisin päätöksin. Vuonna 2019 turkiskiellot astuivat voimaan Serbiassa ja Tšekissä. Slovakia ja Norja tekivät päätökset tarhauksen kieltämisestä siirtymäajalla. Lokakuussa Kaliforniasta tuli Yhdysvaltojen ensimmäinen osavaltio, joka kielsi uusien turkistuotteiden tuotannon ja myynnin.

Tammikuussa julkaisimme Animalia-lehden verkkojulkaisualustan Animalia-median, joka on Suomen ainoa eläinoikeusaiheinen journalistinen verkkojulkaisu. Animaliamedia reagoi nopeasti sekä kotimaisiin että kansainvälisiin uutisaiheisiin, jotka liittyvät toimintakohteisiimme tuotantoeläimiin, turkiseläimiin ja koe-eläimiin sekä muihin ajankohtaisiin eläinaiheisiin. Ensimmäisen vuoden aikana Animalia-median juttuja on luettu noin 50 000 kertaa. Olemme nostaneet julkiseen keskusteluun aiheita, jotka olisivat muutoin voineet jäädä vaille huomiota. Helmikuussa kerroimme kaninlihantuotannon eettisistä ongelmista. Kalarakas-kampanjassa olemme ottaneet kantaa tuskallisen hiilidioksiditainnutuksen kieltämiseksi ja puuttuneet kalastuskilpailuissa tapahtuviin eläinsuojelurikkeisiin. Syyskuussa kirjoitimme, kuinka Suomen markkinoille oli saapunut tiineiden tammojen virtsasta eristettyä estrogeenia sisältävä vaihdevuosilääke. Konjugoidun estrogeenin valmistusmenetelmä on julma, ja uutisemme nousi puheenaiheeksi Yleisradiota ja lääkäriliittoa myöten. Yhdessä tekemisen iloa

Animalia yhdistää ihmisiä toimimaan eläinten hyväksi ympäri Suomen. Verkostomme on järjestänyt vuoden aikana satoja tapahtumia Helsingistä Ouluun, ja tapahtumia on riittänyt vuoden joka viikolle. Esimerkiksi Eläinten päivänä vapaaehtoiset aktiivit tempaisivat emakkohäkkikiellon puolesta yhtäaikaisesti yhdeksällä paikkakunnalla. Uusia ajatuksia ja inspiraatiota työlle eläinten oikeuksien eteen tarjosivat kehutut yhteistapahtumat, eli kevätpäivä maaliskuussa ja syysleiri syyskuussa.

Voimaa kansainvälisestä yhteistyöstä

Aloitimme vuoden tekemällä yhdessä virolaisen Loomuksen, ruotsalaisen Djurens Rättin ja norjalaisen NOAHin kanssa yhteisen kannanoton turkistarhauksen kieltämiseksi kaikissa Pohjoismaissa. Keväällä vaalihumua oli ilmassa sekä Suomessa että kansainvälisesti, kun osallistuimme Eurogroup for Animalsin Vote for Animals -europarlamenttivaalikampanjaan. Siinä kannustettiin MEP-ehdokkaita sitoutumaan eläinten hyvinvoinnin edistämiseen. Suomen 13 valitusta edustajasta seitsemän, eli yli puolet, allekirjoitti sitoumuksen. Edistimme osaltamme yritysten turkittomuuslinjauksia myös toimimalla Fur Free Alliance (FFA) -koalition jäsenenä. FFA:n jäseniä ovat yli 40 eläinjärjestöä ympäri maailman, ja sen kautta tehtävä vaikuttamistyö on keskeisessä roolissa kansainvälisten muotibrändien sitoutumisessa turkittomuuteen.

LUONNON JA ELÄINTEN ASIALLA

1990

24 90

2190

2690

1590

Elisa Aaltola HÄPEÄ JA RAKKAUS

Jessica Haapkylä MEREN TARINA

Aura Koivisto MIES JA MERILEHMÄ

IHMISELÄINLUONTO

MERIBIOLOGIN TUTKIMUSMATKA ARKTIKSELLE

Risto Isomäki MITEN SUOMI PYSÄYTTÄÄ ILMASTONMUUTOKSEN

Laura Ertimo ja Mari Ahokoivu IHME ILMAT!

Millainen on häpeän ja rakkauden rooli lajisukupuuton ja eläinteollisuuden aikakaudella? MYÖS E-KIRJANA

Mitä pohjoisille merille on oikein tapahtumassa? MYÖS E-KIRJANA

Miten Suomi voi auttaa koko maailmaa vähentämään päästöjään? MYÖS E- JA ÄÄNIKIRJANA

Kertomus luonnontutkija Georg Stellerin kohtalokkaasta tutkimusmatkasta.

MYÖS E-KIRJANA

MIKSI ILMASTO MUUTTUU

Lajissaan ensimmäinen, lapsille suunnattu tietokirja ilmastonmuutoksesta on ilmestynyt!

NÄMÄ JA PALJON MUITA: INTOKUSTANNUS.FI

Rakkaudesta muuttuvaan maailmaan

”Monipuolinen tietopaketti, rohkeasti paremman maailman puolesta.”

Tilaa lehti! oa 4 numer 20 €

Tee tilaus: maailmankuvalehti.fi/tilaus

SAARA SÄRMÄ tutkija ja feministi

Kirjavinkit kansantaruja eläimistä Liisa Kaski: Myyttiset eläimet – tarua ja totta eläinten mahdista. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2019. 264 s. myyttiset eläimet -kirja kokoaa yhteen sen, mitä suomalaisessa kansanrunoudessa on eläimistä kerrottu. Se on kiehtova kurkistus esivanhempiemme eläinsuhteeseen ja eläinkäsityksiin, jotka poikkeavat osittain paljonkin modernista eläinkuvastamme. Teos koostuu kutakin eläintä tai joissain tapauksissa eläinryhmää käsittelevistä lyhyehköistä teksteistä, jotka on jäsennelty nykyisten lajinimien mukaan suurin piirtein aakkosjärjestykseen. Kirja soveltuukin myös pieninä paloina nautiskeltavaksi – jos malttaa olla ahmaisematta sitä kannesta kanteen yhdeltä istumalta. Teos on kaunis katsella, ja sen kieli soljuu elähdyttävän kirkkaana. Lähdeaineistoa on siteerattu kitsaasti, ja lukuisat viittaukset Suomen kansan vanhoihin runoihin herättävätkin halun kipaista kirjastoon lukemaan lisää. pauliina klemola

kasvisruokailijan terveysopas Eeva Voutilainen, Soili Soisalo & Anna-Liisa Elorinne: Kasvisruokaa viisaasti. Duodecim 2019. 167 s. kasvisruokaa viisaasti on tutkimustietoon perustuva katsaus kasvis- ja vegaaniruokavalioon, missä painotus on terveyden edistämisessä ja ravinnonsaannin turvaamisessa. Yksityiskohtaista tietoa kasvisruokavalion erityiskysymyksistä ja eri ravintoaineiden vaikutuksista kaikissa elämän vaiheissa on koottu kansien väliin runsaasti. Tekijät ovat ravitsemustieteilijöitä. Kirjassa on myös reseptejä kauniine kuvineen, mutta kulinaristeja ne tuskin erityisesti sykähdyttävät. Ohjeiden kyljessä on ravintoainetaulukot, joten proteiinimääriä ei tarvitse itse alkaa laskea. Erityismaininnan ansaitsee vuodenaikoihin perustuva kätevä taulukko, joka auttaa kokoamaan sesongin mukaisen salaatin. Kirja pääsee oikeuksiinsa kasvisruokavalioon siirtyvän tai sitä harkitsevan käsissä, mutta toimii myös vanhoille vegaaneille perushakuteoksena.

lihamyyttien murskaaja Suvi Auvinen: Lihan loppu. Kosmos 2019. 247 s. mitä syömme tulevaisuudessa? Tähän kysymykseen paneutuu Suvi Auvisen journalistinen tietokirja Lihan loppu. Ajankohtainen teos käsittelee lihansyöntiä ja siitä luopumista kattavasti ja ilmeisen tehokkaasti: kirja, sen teemat ja itse kirjailija Auvinen ovat syksyn aikana kiinnostaneet kotimaista mediaa ilahduttavan paljon. Teos aloittaa johdonmukaisesti siitä, miksi aloimme syödä lihaa ja etenee siihen, miten lihansyönnistä tuli normi ja sen kulutus kasvoi liialliseksi. Kerronta jatkuu parhaillaan käynnissä olevan muutoksen kautta tulevaisuuden näkymiin. Lihansyönnin historiaa taustoitetaan sopivasti, kevyesti ja kiinnostavasti. Kirja murskaa myös tukun tuttuja myyttejä lihan terveellisyydestä, kasvissyöjien proteiininpuutteesta ja kotimaisen lihan väitetystä ekologisuudesta. Kirja on taitavasti tehty. Se pitää otteessaan, viihdyttää, liikuttaa ja tarjoilee kiinnostavia anekdootteja ja uutta tietoa aiheen tuntevallekin. Haastateltavat on valittu huolella. Auvinen ei paasaa tai syyllistä, vaan kertoo fakta edellä. Kirjaa tekee mieli lainata eteenpäin jokaiselle lähipiirin ilmastonmuutosskeptikolle ja broilerinsyöjälle. Lihan lopun ehdoton etu on, että sen voi kuvitella kiinnostavan sellaisia ihmisiä, jotka normaalisti jäävät täysin eläinoikeus- tai ilmastokriisiä käsittelevän kirjallisuuden ulottumattomiin. Kirjassa haastatellaan jopa metsästäjää eli monenlaiset äänet pääsevät kuuluviin. ”Tämä kirja muuttaa suhtautumisesi lihaan” lupaa takakannen teksti. Voisin kuvitella, että eläimet vähenevät monen kirjan lukeneen lautaselta, jos ne ovat aiemmin sinne kuuluneet. senni puustinen

jannika lalu

Oulun Animalian taidekalenteri kääntää ihmisen ja eläimen roolit ympäri animalian oulun alueosaston 13 eläinkohtaloa -taidekalenteri tutkii ihmisen ja eläimen suhdetta, mutta kääntää perinteisen asetelman päälaelleen. kuvissa ihminen toimii kankaana. teksti sadri wirzenius • kalenterin kuvat janica karasti

uvat ovat kauniita, värit hehkuvat

dramaattisina tummalla taustalla. Kun kuvia katsoo pitempään, niistä avautuu tarinoita: emolehmän ja vasikan välinen rakkaus, turkistarhan ahdistus ja kärsimys. Juuri julkaistu taidekalenteri on toinen Oulun alueosaston eläinten hyväksi toteuttama kalenteri. Ensimmäinen ilmestyi vuonna 2016. Vuoden 2020 kalenterin tavoitteena on herättää miettimään ja kyseenalaistamaan tapoja, joilla käytämme eläimiä. Kalenterin kuvissa on koe-eläimiä, tuotantoeläimiä, villieläimiä ja jopa lemmikkieläimiäkin. Kaikkiin aiheisiin liittyy kuitenkin eläinoikeudellisia epäkohtia, joihin projektissa mukana olleet toivovat muutosta. ”Aiheita ovat esimerkiksi lihan- ja maidontuotanto, eläinkokeet sekä eläinten käyttö ihmisten viihteenä”,

kertoo Katariina Kärkkäinen, joka oli kalenteriprojektin maskeeraaja ja kirjoittaja. Eläinten hyväksikäyttöä ja kaltoinkohtelua tuodaan usein esiin shokeeraavilla kuvilla. Oulun kalenteritiimin tavoitteena oli vaikuttaa katsojaan hienovaraisemmilla keinoilla. ”Halusimme, että kuvat ovat ensisijaisesti kauniita, kiinnittävät huomion, herättävät uteliaisuutta ja saavat katsomaan niitä pitempäänkin. Pyrimme välttämään sitä, että katsoja kieltäytyy näkemästä viestiä kohdatessaan epämukavan näyn.” Ihminen eläinkuvien taustana

Vartalomaalaustekniikalla toteutetuissa kalenterikuvissa ihmiskeho on pohja, jonka avulla eläin tuodaan näkyväksi.

”Halusimme häivyttää ihmisen hahmon näkyvistä lähes kokonaan. Ihmiskeho on löydettävissä kuvista, mutta vasta toissijaisena. Katsoja näkee ensin eläimen ja vasta sitten ihmisen, jolloin hän toivon mukaan alkaa pohtia sitä, mitä ihminen on kuvan eläimelle tehnyt”, Kärkkäinen sanoo. Suunnitelma eläinten esitystavasta mallien vartalolla syntyi Oulun aktiivien ja maskeeraajien yhteistyönä. ”Jouduimme miettimään, mikä oli toteutettavissa vartalomaalauksen keinoin. Eläimen muoto oli sovitettava ihmisen kehon muotoon ja värien käyttöä oli pohdittava, jotta kuvista saatiin näyttäviä ja riittävän erilaisia keskenään.” Jokaista kuvaa varten vaadittiin suunnitelma, mallit, kuvauspäivä ja -aika sekä monta tuntia maalaamista. ”Sovimme yleensä yhden kuvauspäivän, jonka aikana pyrimme ottamaan kaksi kuvaa. Enempää ei olisi ollut mahdollista toteuttaa kerralla, sillä maalaaminen on todella pikkutarkkaa ja aikaa vievää puuhaa.” Kuvien sommittelu teetti paljon työtä, koska kaikki tehtiin maalin ja valon keinoin. Mitään kuvista ei käsitelty jälkikäteen. Kuvauspäivät olivat raskaita myös malleille. ”Ihmiskeho ei taivu mihin tahansa, varsinkaan jos taivuteltavia kehoja on vierekkäin useita. Iso haaste oli se, ettei kuvassa saanut näkyä kuvattavan alueen lisäksi mitään ylimääräistä. Mallien asennot olivat fyysisesti vaativia, ja niissä pysyminen hankalaa. Mallit olivat usein myös silmäluomia ja korvantauksia myöten maalissa.” Tuotto eläinkokeiden vaihtoehtojen kehittämiseen

Vuoden 2020 taidekalenterin tuotto lahjoitetaan Tampereella toimivalle eläinkokeille vaihtoehtoisten me-

netelmien asiantuntijakeskukselle FICAMille, joka on myös eläinkokeettomien testimenetelmien Euroopan komission virallinen validointilaboratorio Suomessa. ”Sovimme lahjoituskohteesta alueosaston aktiivien kanssa yhdessä. Kaikki saivat äänestää, ja FICAM valikoitui kohteeksi. FICAM tekee tärkeää työtä, mutta valtio ei rahoita eläinkokeettomien tutkimusmenetelmien kehittämistä samalla tavoin kuin vaikkapa Ruotsissa”, Kärkkäinen kertoo. 13 eläinkohtaloa -kalenteri toteutettiin kokonaan vapaaehtoisvoimin. Mallien lisäksi mukana oli valokuvaaja, kuusi maskeeraajaa ja taittaja. Koko projekti ideasta valmiiksi kalenteriksi kesti lähes kaksi vuotta. Maskeeraustyöryhmään kuuluivat Halla Greus, Henna Holsti, Sanni-Elina Karvonen, Katariina Kärkkäinen, Maria Markus ja Tekla Vähärautio. M is tä kalen te ri voi o st aa? n Ka le nt er i m ak sa a 15 euro a ja se n voi os ta a os oi anim alia .fi/kal tte es sa en te ri-2020. Face bo ok iss a ka rata 13 el äink nn at ta a se uoh ta lo a -siv ua (@13elainkoh ta lo a) ja Inst ag ra miss a O ul un An im alia n (@oulun_ anim tiliä alia).

Animalia testaa

teksti annu piensoho • kuvat valmistajat

Vegaanisia tuorejuustoja keksien kera animalian raati testasi tällä kertaa valmiiksi  maustettuja vegaanisia tuorejuustoja. näitä tuorejuustoja kannattaa ehdottomasti hankkia illanistujaisiin, joulun juustotarjottimelle tai käyttää ruuanlaitossa! löydät kaikki testatut vegaaniset tuorejuustot osoitteesta animaliamedia.fi.

i t es t a ta j t i o v

i t es t a ta j vo i t

oatly påmackan  valkosipuli/kurkku

creamy sheese sweet chilli

violife  creamy tsatziki

yosa kauralevite tomaatti & basilika

Hinta

2,45 € / 150 g (16,33 € / kg)

4,19 € / 255 g (16,43 € / kg)

3,39 € / 200 g (16,95 € / kg)

2,09 € / 150 g (13,93 € / kg)

Valmistaja

Oatly Ab

Ecolink Oy

Fazer Finland Oy

Valmistusmaa

Ruotsi

Iso-Britannia

Kreikka

Suomi

Arvio

Pisteet

”Pehmeää. Sulava koostumus. Mieto tuoksu.”  ”Kermainen koostumus. Mukavan hapan, tykkään.”  ”Ihana valkosipulin aromi. Sulaa suuhun voileipäkeksin kanssa.”  ”Miellyttävä maku.”  “Vähän laimeahko maku, mutta hyvä koostumus.”

”Tuoksu mieto. Maku aika makea. Lopussa chilinen vivahdus.”  ”Suosikkini! Erikoisen makuinen, aluksi vähän makea ja sitten tulinen. Toimii moneen!”  ”Täyteläinen ensimaku, liian tulinen jälkimaku.”  ”Pehmeä koostumus, hyvä levittää. Maistuva.”  ”Hyvää. Voisi olla tulisempi.”

”Maussa kreikkalainen vivahdus. Herkullista.”  ”Tuoksuu tuoreilta yrteiltä. Maku kuitenkin hyvin mieto. ”Raikas ja kurkkuinen. Yllättävä maku. Minttuinen.”  “Voimakas maku, ei omaan makuun. Kivan rasvainen kuitenkin.”  ”Voimakas tsatsikin maku, tykkään! Koostumus ja ulkonäkö saisi olla kermaisempia.”

”Grillikastikemainen. Sopisi dippikastikkeeksi.”  ”Voimakas tomaatin haju. Maku yllätti, on hyvää.”  ”Yrttinen tuoksu. Maistuu pizzamaiselle.”  “Vähän liian löysä koostumus.”  “En ole yleensä tomaatin ystävä, mutta tämä maistuu.”

teksti Senni puustinen • kuva laura uotila

anima l laine ian

”Eläinoikeusliike on täynnä mukavia ja omistautuneita ihmisiä” mikael takanen toimii animalian opiskelijaryhmässä.

eganismin edistämisestä

ja eläinoikeusaktivismista kiinnostuneelle Helsingin yliopiston opiskelijalle opiskelijaryhmään liittyminen oli selkeä valinta. ”Animalian toimintakulttuuri on eläinoikeusjärjestöistä ehkä lähimpänä omia arvojani. Sen strategiset tavoitteet ovat hyvin konkreettisia ja kannanotot perustuvat vahvasti tutkimustietoon. On helppoa lähestyä ihmisiä pienellä määrällä tietoa kerrallaan”, Mikael kertoo. Opiskelijaryhmä pyrkii tarjoamaan vegaanista vaihtoehtoa perinteiseen opiskelijakulttuuriin. Se järjestää noin kerran vuodessa vegaanisen illallisen korvaamaan opiskelijakulttuuriin kuuluvia sitsejä. ”Vaikka monet ainejärjestöt ovatkin parantaneet vegaanitarjontaansa, ve-

gaaniopiskelijat eivät välttämättä saa kunnollista ruokaa sitseillä ja muissa opiskelijatapahtumissa.” Opiskelijaryhmä pitää kokouksia ja rennompia iltoja, joissa esimerkiksi pelataan lautapelejä. Se järjestää myös luentoja ja osallistuu mielenilmauksiin. Aktiiviporukkaan kuuluu vain viitisen ihmistä, mikä rajoittaa välillä toimintaa. ”Olen kuitenkin onnellinen siitä, kuinka paljon saamme tehtyä tällä pienellä porukalla. Animalian kampanjat ja toimiston työntekijöiden antama tuki ovat myös suuri apu toiminnan järjestämisessä pienemmällä porukalla.” Vaikka vaikuttaminen on hidasta, ihmiset ovat viime aikoina olleet yhä enemmän kiinnostuneita kasvisruoasta. ”Kun kehitämme vegaanista ruokakulttuuria ja pidämme ääntä eläinten oi-

keuksista, meillä on hyvin konkreettinen mahdollisuus vaikuttaa ihmisiin ja vähentää tuotantoeläinten määrää.” Mikael muistelee ilolla alkuvuodesta 2018 järjestetyn Eläinten ääni -mielenosoituksen yhteydessä pidettyä kansankeittiötä, jossa tarjoiltiin vegaanista ruokaa mielenosoittajille. ”Kansankeittiön järjestäminen oli toisaalta raskasta, mutta myös hyvin palkitsevaa. Osallistujien määrä oli valtava, ja olen iloinen, että saimme heidät jäämään paikalle vielä marssin jälkeenkin kuuntelemaan lavalla pidettyjä puheita”, Mikael muistelee.

Opiskelijaryhmä Facebookissa: facebook.com/animaliaop/ 27

Vegepalsta

reseptot ja kuvat reetta olli / lovelyveggies

ejä: esept r s.com ä ä lis dpres r o w . ies issa yvegg gram lovel s in ta ggies ely.ve eggies v o l @ v ovely tta_l e sa e s r i @ ook faceb iesisters yvegg lovel

Aamiainen joulutwistillä

Aamiainen on päivän tärkeimpiä aterioita. Aamu on hyvä aloittaa runsaalla aamiaisella, jossa on hyvälaatuisia hiilihydraatteja, kuten marjoja, täysjyvää ja kasviksia, sekä proteiinia ja rasvoja. Kokeile Lovelyveggiesin Reetan terveellisiä ja herkullisia aamiaisvaihtoehtoja, tällä kertaa jouluisella twistillä. Pian ravintoneuvojaksi valmistuva Reetta on erikoistunut vegaaniseen ruokavalioon.

Vegepalsta Herkulliset kerrosleivät 4 annosta / 15 minuuttia Moniviljapaahtoleipää tai kauraleipää Hummusta Salaattia, silmusalaattia Kurkkua Täyte: 1 dl käyttövalmiita kikherneitä 1 dl käyttövalmiita valkopapuja 3 rkl vegaanista majoneesia 1 tl Dijon-sinappia 1 tl valkosipulijauhetta 1 rkl ravintohiivahiutaleita ripaus suolaa ja mustapippuria Tarjoiluun kaura fraichea

1 2

Huuhtele käyttövalmiit kikherneet ja valkopavut.

Ota kulho ja lisää sinne kikherneet, valkopavut, vegaaninen majoneesi, sinappi, valkosipulijauhe ja ravintohiivahiutaleet. Mausta suolalla ja pippurilla. Sekoita ainekset keskenään.

Levitä hummusta leipien väliin, lisää salaatit ja suikaloidut kurkkusiivut sekä kikherne-paputäyte.

Puolukka-mustikka smoothie 2 annosta / 10 minuuttia 1,5 dl pakastemustikoita (kotimaisia) 0,5 dl pakastepuolukoita (kotimaisia) 1 dl kaurahiutaleita 2 kpl banaania 2 rkl chian siemeniä (liotettuna pienessä määrässä vettä) 1 tl kardemummaa 1 dl soijarahkaa 1 dl kauramaitoa 1,5 dl vettä

Laita chian siemenet likoamaan pieneen määrään vettä noin 10 minuutiksi.

Laita pakastemarjat, kaurahiutaleet, banaanit, kardemumma, soijarahka ja lionneet chian siemenet tehosekoittimeen.

Lisää nesteet ja surauta kaikki tehosekoittimessa sileäksi.

Piparkakun makuinen granola 8 annosta / 15 minuuttia 2 dl kaurahiutaleita 1 dl cashewpähkinöitä 2 rkl kurpitsansiemeniä 1 rkl pellavansiemenrouhetta 1 rkl mantelirouhetta 1 tl kanelia 0,5 tl kardemummaa 0,5 tl piparkakkumaustetta ripaus suolaa 0,75 dl vaahterasiirappia

1 2 3 4

Pilko cashewpähkinöitä hieman pienemmiksi. Laita kulhoon kaikki kuivat aineet ja mausteet. Sekoita. Lisää vaahterasiirappi seokseen ja sekoita kaikki keskenään.

Levitä seos uunipellille leivinpaperin päälle ja paista uunissa noin 1015 minuuttia 150 asteessa. Tarkkaile, ettei granola pääse palamaan, sillä aika voi vaihdella uunin tehosta riippuen. Anna granolan jäähtyä hetken ja lusikoi jugurtin tai rahkan ja marjojen päälle.

Animaalit kautta maan

a i l a m Ani

urkui

some

Itä-Lappi Rovaniemi

Monet Animalian alueosastot osallistuivat ilmastolakkoon 27.9. Seuraa Kuopion Animaliaa Facebookissa: @AnimaliaKuopio ja Instagramissa: @animalia_kuopio

Oulu Kajaani

Animalian vapaaehtoiset ympäri Suomen järjestivät eläinten päivän tempauksia 4.10. Seuraa Turun Animaliaa Facebookissa ja Instagramissa: @animaliaturku

Joensuu Kuopio Pori

Tampere

Mikkeli Jyväskylä Savonlinna Hämeenlinna Lahti Kouvola Forssa Kotka Kerava Turku Pääkaupunkiseutu Opiskelijaryhmä

Pääkaupunkiseudun Animalia osallistui vapaaehtoistoiminnan messuille 21.9. Seuraa Pääkaupunkiseudun Animaliaa Facebookissa ja Instagramissa: @animaliapks

vapaaehtoiset ovat animalialle tärkeitä! Vapaaehtoisena pääset toimimaan eläinasioiden puolesta itsellesi sopivalla tavalla. Tarvitsemme apua monenlaisiin tehtäviin. Liity vapaaehtoisten listalle: Täytä lomake verkkosivuillamme animalia.fi, niin saat tietoa oman paikkakuntasi vapaaehtoistyön mahdollisuuksista sähköpostiisi. Tule mukaan alueosastotoimintaan: Ryhmässä on voimaa! Ota yhteyttä sinua lähimpään alueosastoon ja kysy lisää. Sähköpostiosoitteet ovat muotoa paikkakunta@animalia.fi.

Pääkaupunkiseudulla toimivat myös opiskelijaryhmä (opiskelijaryhma@animalia.fi) ja karhuryhmä (karhuryhma@animalia.fi). Lisätietoja: www.animalia.fi/vapaaehtoiset. Tervetuloa mukaan toimintaan! Kanerva Pelli, vapaaehtoiskoordinaattori kanerva.pelli@animalia.fi puh. (09) 720 6590

Animalian kauppa

koonnut ninni pehkonen

Joulumieltä Animalian puodista! Animalian puodin myyntituotoilla rahoitamme työtämme eläinten oikeuksien edistämiseksi. Hanki laadukkaat tuotteet verkkokaupastamme kauppa.animalia.fi.

Anna jouluksi aineeton lahja Kun annat Lahjan eläimille, edistät eläinten oikeuksien ja parempien olojen toteutumista Suomessa. Saat halutessasi lahjalle kauniin kortin joko postitse tai sähköisesti.

Anima lian uu si nettika uppa o n nyt auk i! Nettik eläinten aupan tuotoill a puolest a tekem tuetaan äämme työtä . Tutustu ja tila kauppa a osoitteessa .animalia .fi

Katso kaikki lahjat: lahjaelaimille.fi!

Lemmu-kassi joulutarjouksessa!

8€

(Norm. 12

€)

Joulukortit Animalialta! Yksiosainen kettukortti 1 € Yksiosainen Tyttö ja linnut -kortti 1 € Kaksiosainen kettukortti 1,5 €

16 € Pidä aikataulut järjestyksessä vuoden 2020 Karhukalenterissa!

Tilaus ja toimitus Tilaa tuotteet verkkokaupastamme: kauppa.animalia.fi. Voit tehdä tilauksen myös puhelimitse p. (09) 720 6590 tai sähköpostitse tarja.balding@animalia.fi. Tuotetilauksiin lisätään toimitusmaksu, joka on lähetyksen koosta riippuen 2,90 € tai 7,90 €.

Yhdessä kohti turkistarhatonta Suomea Tule mukaan rakentamaan eläimille parempaa tulevaisuutta! Yli 90 % turkiksista käytetään somisteisiin, esimerkiksi pipon tupsuihin ja takinkauluksiin. Tämän takia Suomessa tapetaan vuosittain noin 3,5 miljoonaa turkiseläintä. Ahtaissa ja virikkeettömissä verkkohäkeissä turkiseläimet kärsivät käytöshäiriöistä, pelkotiloista ja monista sairauksista. Turkistarhaus on julma ja tarpeeton ala, ja me vaadimme sen alasajoa.

Liity nyt Animalian kuukausitukijaksi ja edistä kanssamme eläinten oikeuksia. Tuellasi teemme asiantuntija- ja kampanjatyötä, joka tähtää turkistarhauksen alasajoon. Kuukausilahjoitus on tehokas tapa auttaa. Jo 7 eurolla kuukaudessa annat suuren avun eläimille.

Liit y mukaan nyt ja postita meille oheinen lomake!

Kyllä, ryhdyn Animalian kuukausilahjoittajaksi!

Postimaksu maksettu kotimaassa

Tuen työtä eläinten puolesta seuraavalla summalla: Eräpäivä on joka kuun

5.päivä

€/kk (min. 7€/kk)

20. päivä

Nimi: Katuosoite:

Tunnus 5007666

Postinumero ja -toimipaikka:

00003 VASTAUSLÄHETYS

Sähköpostiosoite: Puhelinnumero: Syntymäaika: Kyllä kiitos, tilaan Animalian kuukausittaisen uutiskirjeen sähköpostiini.

Lähetämme sinulle postitse ensimmäisen laskun sen jälkeen, kun kuponki on saapunut meille. Sen jälkeen voit valita, kytketkö päälle e-laskusopimuksen verkkopankissasi vai maksatko kuukausittaisen lahjoituksen kerran kuussa saapuvan paperilaskun tiedoilla. Voit postittaa tämän kupongin tällaisenaan tai sulkea sen kuoreen. Säästät postimaksun, kun kirjoitat kuoreen vastauslähetyksemme tunnuksen: Animalia ry, Tunnus 5007666, 00003 VASTAUSLÄHETYS.

Muista eläimiä jouluna – tee lahjoitus eläinten oikeuksien ja hyvinvoinnin edistämiseksi Hei! Animalian tavoite on, että 2020-luvulla Suomessa otetaan harppaus eteenpäin eläinten oikeuksissa. Kuluvalla vuosikymmenellä olemme edistäneet niin turkiseläinten, tuotantoeläinten kuin koe-eläintenkin oikeuksia. 2010-luvulla hyväksyttiin EU:n uusi koeeläindirektiivi, joka muutti eläinkokeet luvanvaraisiksi kaikissa jäsenvaltioissa. Turkistarhauksella menee huonommin kuin aikoihin. Useat Euroopan maat ovat päätyneet kieltämään tarhauksen ja kansainväliset muotiyritykset luopuvansa aitojen turkisten käytöstä. Lähes 70 000 suomalaista allekirjoitti kansalaisaloitteen, jonka tavoite oli kieltää turkistarhaus Suomessa, ja nyt suomalaisista 69 % on ilmoittanut vastustavansa nykymuotoista turkistarhausta*. Toimimme aktiivisesti sen puolesta, että turkistarhat kiellettäisiin, emakoiden pito liikkumisen estävissä häkeissä loppuisi ja parsinavetat siirtyisivät historiaan. Mukana vaatimuksissamme on yli 139 000 suomalaista**. Aika on otollinen lajien välisen solidaarisuuden edistämiseen. Lihansyönti on kääntynyt Suomessa laskuun, ja hiljattain 1,5 miljoonaa EU-kansalaista allekirjoitti häkkikasvatuksen vastaisen kansalaisaloitteen. Olemme olleet aktiivisia päättäjien suuntaan. Kyseenalaistimme muun muassa ministeriön vaatiman sikojen ulkoilukiellon, joka myös peruttiin. Olemme tehneet työtä maailman parhaan eläinlain eteen ja julkaisimme Uusi eläinlaki -kirjan, jossa esitetään parannuksia tuotantoeläinten oloihin. Kiitos, että olet edistämässä eläinten oikeuksia kanssamme. Tuellasi aktiivinen vaikuttaminen on mahdollista. Lämmin kiitos. Heidi Kivekäs toiminnanjohtaja, Animalia ry *Taloustutkimuksen kysely 2018 **Animalian ja SEY:n Eläinlaki-vetoomus 2018

Saajan tilinumero Mottagarens kontonummer

Animalia ry

IBAN

BIC

FI24 1011 3000 2606 29

Joululahjoitus eläinten hyväksi

Maksajan nimi ja osoite Betalarens namn och adress

Allekirjoitus Underskrift

Tililtä nro Från konto nr

Poliisihallitus on myöntänyt rahankeräysluvan Animalialle 4.11.2016. Toimeenpanoaika on 1.1.2017–31.12.2021 ja lupa kattaa koko Suomen Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Päätöksen numero RA/2016/71

Viitenumero Ref.nr Eräpäivä Förf.dag

222 406 Euro

Maksu välitetään saajalle vain Suomessa Kotimaan maksujenvälityksen yleisten ehtojen mukaisesti ja vain maksajan ilmoittaman tilinumeron perusteella. Betalningen förmedlas till mottagaren endast i Finland enligt Allmänna villkor för inrikes betalningsförmedling och endast till det kontonummer betalaren angivit. PANKKI BANKEN

SPY 4410e LT08

TILINSIIRTO GIRERING

Saaja Mottagare

Nordea FI24 1011 3000 2606 29