lehti eläinten asialla
4/2020
K U LT T I RY VUOD :N EN L A AT U LE
2 02 0
HTI
k u i n k a m o n ta z o o n o o s i a o n ta r p e e k s i ?
yö s Lue m sa: s ve rko edia .fi! m a i l a nima
Turkistarhauskiellot etenevät Euroopassa
Joulurauhaa eläimille
teksti VEIKKA LAHTINEN • kuva laura uotila
Ka
um isia
sia
Kampa
akuulumi nj
m pan kuul ja
Maata jalkojen alle nyt! Nämä askeleet kohti turkistarhatonta maailmaa otettiin tänä syksynä kulunut syksy toi paljon toivoa turkistarhauksen alasajolle ympäri euroopan.
T
urkistarhaus on Suomen
häpeä ja eläinpolitiikan ikuisuuskysymys. Suomalainen turkisala on erittäin hyvin verkostoitunutta. Ala yrittää vaikuttaa päätöksentekoon jatkuvalla painostuksella, josta he ovat kertoneet myös itse haastatteluissa. Tilanne on kuitenkin toiveikas, sillä turkisalan ote Suomen ja Euroopan politiikasta on heikentynyt merkittävästi. Animalia on mukana ajamassa näitä eläinten puolesta tehtäviä muutoksia. Turkistarhaton Suomi 2025 on pääkampanjamme, mikä tarkoittaa sitä, että turkistarhauksen lopettaminen Suomesta vie tällä hetkellä eniten vapaaehtoistemme ja työntekijöidemme aikaa. Työ tuottaa tuloksia, kuten seuraavat kaksi suurta muutosta osoittavat: 1) Suomalaiset puolueet käänty vät turkistarhausta vastaan
Tänä syksynä ensin päähallituspuolue SDP otti turkistarhauksen vastaisen kannan. Sitten opposition toinen pää-äänenkannattaja kokoomus vaati, että turkisasetus ”päivitetään vastaamaan modernin sivistysvaltion tunnusmerkkejä”. Suomessa siis tapahtuu suuria muutoksia siinä, miten turkistarhaukseen suhtaudutaan. Erityisesti kokoomus on aiemmin ollut tunnettu turkistarhauksen voimakkaana puolustajana. Animalia on työskennellyt vuosikymmeniä puolueiden turkislinjausten parissa, ja työmme näkyy puolueiden uusissa linjauksissa. 2) Tarhoja suljetaan Euroopassa kiihtyvällä tahdilla
Myös Euroopasta kuuluu hyviä uutisia. Hollanti sulkee turkistarhansa korona2
viruksen takia etuajassa, ja Ranska päätti kieltää turkistarhauksen. Myös maailman suurin minkinkasvattajamaa Tanska suunnittelee kaikkien maan minkkien tappamista koronaviruksen leviämisen ehkäisemiseksi, eikä turkistarhausta saa jatkaa maassa ainakaan vuoteen. Euroopan turkistarhauksen suurvallan Puolan parlamentin alahuone sekä senaatti hyväksyivät turkistarhauksen kieltävän lakialoitteen. Senaatti teki kuitenkin aloitteeseen sellaisia muutoksia, että se palautuu alahuoneen käsittelyyn. Lain etenemisen aikataulu on tällä hetkellä epäselvä, mutta kerromme asian edistymisestä.
Animalia on työskennellyt vuosikymmeniä puolueiden turkislinjausten parissa, ja työmme näkyy puolueiden uusissa linjauksissa. Koronaviruksen ennaltaehkäisy turkistarhoilla on johtanut nopeasti yhä vaikeampaan tilanteeseen myös maissa, joissa turkistarhaus on vielä sallittua. Lakiesitys tarvitsee vielä lopullisen vahvistuksen. Suomessa minkkien koronatestaukset on viimein aloitettu Animalian aktiivisesta myötävaikutuksesta. Animalia on myös mukana vaikuttamassa Euroopan turkistarhaustilanteeseen kansainvälisen Fur Free Alliancen kautta. Eläinjärjestöt näyttävät voiman sa kaduilla ja kabineteissa
Teemme jatkuvaa työtä samanaikaisesti
politiikan ylätasolla ja kansalaisyhteiskunnan ruohonjuuritasolla. Animalia järjesti 4.10. Maata jalkojen alla -mielenilmauksen turkiseläinten hyväksi. Verkossa järjestettyyn mielenosoitukseen osallistuttiin yhteensä yli 500 kuvalla, joissa vaadittiin maata turkiseläinten jalkojen alle verkkopohjaisen häkin sijaan. Tapahtuma osoittaa, että Animalian tukijat ovat sitoutuneita parantamaan turkiseläinten oloja. Vetoomuksen turkiseläinten paremmasta elämästä on allekirjoittanut yli 10 000 ihmistä. Nyt vaikutamme Suomen valmistelussa olevaan turkisasetukseen sekä eläinlakiin. Tavoittelemme turkisasetuksessa eläinten lajityypillisen käyttäytymisen toteutumista. Eläinlain osalta ajamme talouspoliittisen suunnitelman laatimista turkistarhauksesta luopumiseksi sekä tarhauksen täyskieltoa Suomessa. Turkisasetuksella ei voida kieltää tarhausta kokonaan, mutta eläinlaissa se on mahdollista. Animalian vakiintuneen toimintatavan mukaisesti ajamme parannuksia eläinten oloihin niin kauan, kuin tietty tuotantomuoto on laillinen (turkisasetus) ja samanaikaisesti pyrimme kohti tuotannon täyskieltoa (eläinlaki). Molemmat uudistukset on aikataulutettu viimeisteltäviksi vuonna 2021, joten vaikuttamistyö tapahtuu nyt. Muutoksissa jokaisen Animalian vapaaehtoisen tukijan panos on välttämätön.
Ka
um isia
Kampa
sia
akuulumi nj
m pan kuul ja
Pääkirjoitus
kuva taija rinne
Kokoaan suurempi
P
uhuin hiljattain erään toimittajan kanssa turkisasenteisiin liittyvästä gallupistamme. Hän kommentoi, että galluptutkimuksemme on eläintuottajien etujärjestön tuottamaa tutkimusta laadukkaampi, ”vaikka se onkin teidän gallupinne”. Toimittaja tuntui näkevän riippumattoman kansalaisjärjestön tiedon lähtökohtaisesti vähemmän neutraalina kuin etujärjestön, jonka tehtävä on ajaa tietyn tahon taloudellista etua. Tämä sai minut miettimään rooliamme poliittisena toimijana. Animalia on puoluepoliittisesti sitoutumaton, muttei missään nimessä epäpoliittinen. Tavoitteemme on, että eläinten hyväksikäyttöön nojaava järjestelmä muutetaan perustuksiaan myöten. Se on poliittista jos mikä. Tavoite on oikeastaan vallankumouksellinen ja siten uhka niille, jotka hyötyvät nykyisestä järjestelmästä, kuten sadoista miljoonista veroeuroista, joilla eläintuotantoa tuetaan. Nykyjärjestelmän haastajana tiedontuotantomme täytyy olla ehdottoman totuudenmukaista, jotta se on uskottavaa. Toisaalta tuottamamme tieto on uniikkia, minkä ansiosta voimme ottaa merkittävän roolin julkisessa keskustelussa. Kiitos tukijoidemme, riippumattomuus ulkopuolisesta rahoituksesta antaa Animalialle vapauden nostaa keskusteluun, kyseenalaistaa ja muuttaa tärkeinä pitämiämme asioita. Samalla eläintuotannon lobbauskoneistot pyörivät monikymmenkertaisilla budjeteilla eläinjärjestöihin verrattuna. Pienillä resursseilla toimivana kansalaisjärjestönä saamme tehdä ankarasti töitä saadaksemme äänemme kuuluviin julkisessa keskustelussa, poliittisesta päätöksenteosta puhumattakaan.
14
Ensi vuonna Animalia täyttää 60 vuotta. Järjestömme on vuonna 2021 entistä relevantimpi, sillä eläinten oikeudet kytkeytyvät yhä tiiviimmin koko ihmiskunnan tulevaisuuteen. Ilmastokriisin hillitseminen ja zoonoottisten pandemioiden ehkäiseminen vaativat radikaalia muutosta eläinsuhteeseemme. Animalian ratkaisu on pohjimmiltaan yksinkertainen: annetaan jokaiselle eläimelle arvo yksilönä. Tunnustetaan, että olemme toisistamme riippuvaisia ja että tapamme kohdella toisiamme ja muita eläimiä vaikuttaa myös omaan elämäämme ja hyvinvointiimme. Järjestönä unelmoimme paremmasta maailmasta kaikille eläimille. Tavoitteemme on maailma, jossa eläimiä ei käytetä hyväksi turkistuotannossa, tieteellisissä tutkimuksissa, ruoantuotannossa eikä muilla tavoin. Kuitenkin niin kauan kuin eläimiä käytetään hyväksi, toimimme näiden eläinten hyvinvoinnin parantamiseksi. Juhlavuonna haluamme tarjota väyliä yhä useammalle ihmiselle tulla mukaan toteuttamaan unelmaamme. Kiitos, että välität eläimistä. Pidäthän huolta myös itsestäsi. Yhteinen matkamme kohti parempaa maailmaa jatkuu, ja meitä kaikkia tarvitaan. Kiitos, että olet mukana, juuri sinä! Heidi Kivekäs Animalian toiminnanjohtaja
Sisällys 4/2020
02 04 06 09 11 12
Turkistarhaton maailma on taas monta askelta lähempänä
Pääkirjoitus
Ajankohtaista
Vieraskynä: Eveliina Lundqvist
Puheenjohtajan tervehdys
Turkistarhauskiellot etenevät Euroopassa
= kannessa Kannen kuva: sebastian bjune / unsplash
4
ANIMALIA-LEHTI, 44. VUOSIKERTA JULKAISIJA: Animalia PÄÄTOIMITTAJA: Laura Uotila
laura.uotila@animalia.fi TOIMITUSSIHTEERI: Taija Rinne p. 050 302 8170 taija.rinne@animalia.fi TAITTO: Heta Kasurinen heta.kasurinen@gmail.com OSOITTEENMUUTOKSET: Tarja Balding p. 050 343 2197 tarja.balding@animalia.fi PAINOPAIKKA:
Hämeen Kirjapaino, Tampere ISSN 0783-9170 ILMESTYMISAIKATAULU:
24
Nro 1 helmikuu, nro 2 toukokuu, nro 3 syyskuu, nro 4 marraskuu. Seuraavaan numeroon tarkoitetun materiaalin tulee olla perillä toimituksessa 11.1.2021 mennessä. AINEISTOT lähetetään lehti@animalia.fi tai osoitteella: Animalia-lehti, Suvilahdenkatu 4, 00500 Helsinki. ILMOITUSMYYNTI:
Taija Rinne, p. 050 302 8170 ILMOITUSHINNAT:
Katso ilmoitushinnat animalia.fi LISÄVELOITUKSET: Värierottelut veloitetaan erikseen, määräyspaikkakorotus 20 %, liitteiden hinnat sovitaan erikseen. RAJOITUKSET: Etusivulla ei julkaista ilmoituksia. ALENNUKSET: Toistoalennus: 1. toisto 10 %, seuraavat 20 %, auktorisoidut mainostoimistot 15 %.
20
ILMOITUSTEN PERUUTTAMINEN:
Peruutukset viimeistään seitsemän (7) vuorokautta aineiston jättöpäivän jälkeen toimitussihteerille. REKLAMAATIOT: Kirjallisena 14 vuorokauden aikana ilmestymispäivästä lukien. ANIMALIA-LEHTI PIDÄTTÄÄ OIKEUDEN LYHENTÄÄ JA MUOKATA JUTTUJA.
Kuinka monta zoonoosia on tarpeeksi?
18
Animalia sai uuden hallituksen
26
Animalia testaa: Vegaaniset juhlapaistit
27
Animalialainen: Verna Nakari, Kuopio
Eläinperäiset tuotteet aiheuttavat kestämätöntä ympäristökuormitusta
28
Vegepalsta: Kohti joulua
20
Jos olisin vapaa – mitä eläimet tekisivät, jos he saisivat valita?
30
Animaalit kautta maan: AnimaliaSome
24
Kirjavinkit
31
p. (09) 720 6590, päivystys ma–to kello 10.00 –15.00 e-mail: animalia@animalia.fi internetsivut: animalia.fi. JÄSENMAKSUT: Tukijäsen: 32 € / vuosi,
19 23
TOIMISTO: Suvilahdenkatu 4, 00500 Helsinki ASIAKASPALVELU:
Animalian kauppa Anna tänä jouluna lahja eläimille
Joulurauhaa eläimille – haastattelussa Mia Takula
LAHJOITUKSET:
FI24 1011 3000 2606 29 SWIFT: NDEAFIHH TESTAMENTIT: Tiedustelut, p. 050 343 2197, tarja.balding@animalia.fi RAHANKERÄYSLUPA:
Luvan myöntäjä: Poliisihallitus. Toimeenpanoaika ja alue: 1.1.2017–31.12.2021 ja lupa kattaa koko Suomen Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Päätöksen nro ja pvm: RA/2016/719 4.11.2016. RAALI PAIN UT
E UOT OT
Sisällysluettelon kuvat: monika jurczunska, jenni koljonen, kari kemppainen
vähävaraiset: 25 € / vuosi, nuorisojäsen (alle 18 v.): 20 € / vuosi, ainaisjäsen: 640 €, yhteisöjäsen: 250 € / vuosi. FI71 8000 1802 1056 44 SWIFT: DABAFIHH Kirjoita viestiksi nimesi ja osoitteesi.
HIILIN E
14
Artikkelien lainaaminen eläinsuojelua ja eläinten oikeuksia edistäviin tarkoituksiin sallittu. Lähde mainittava.
ClimateCalc CC-000025/FI HÄMEEN KIRJAPAINO OY
4041 0209 Painotuote HÄMEEN KIRJAPAINO OY
5
Ajankohtaista kasvispihvi saa olla pihvi myös jatkossa
marek szturc
euroopan parlamentissa äänestettiin lokakuussa siitä, saako kasviperäisiä ruokatuotteita kutsua esimerkiksi pihveiksi tai nakeiksi. Parlamentti päätti hylätä ehdotuksen, joka olisi kieltänyt sanojen käytön kasvistuotteissa. Sen sijaan parlamentti puolsi esitystä, joka tiukentaa maitoon viittaavien sanojen käyttöä entisestään. Vuonna 2017 EU kielsi kasviperäisiltä tuotteilta mm. sanat ”maito”, ”juusto” ja ”jugurtti”. Jos esitys hyväksytään, jatkossa on myös kiellettyä viitata kasviperäisiin tuotteisiin esimerkiksi ”juustonkaltaisena”.
perinnöllisiä sairauksia aiheuttava koiranjalostus eläinsuojelulain vastaista ruokavirasto, Luonnonvarakeskus ja maa- ja metsätalousministeriö julkaisivat selvityksen, jossa kartoitettiin koirien perinnöllisiä sairauksia. Selvityksessä esiteltiin valvontakriteeristö, joka keskittyy koirien lyhytkalloisuudesta johtuviin ongelmiin. Eläimelle kärsimystä ja perinnöllisiä sairauksia aiheuttava koiranjalostus katsotaan Suomen eläinsuojelulain vastaiseksi ja se tulisi lopettaa, selvityksessä todettiin. Selvitys on luettavissa Ruokaviraston verkkosivustolta.
6
koonneet taija rinne & laura uotila
Tappiollisille turkistarhoille on myönnetty tukia – turkisala saanut jo miljoonia teksti laura uotila & taija rinne • kuva laura uotila
eläinjärjestöjen selvitysten mukaan turkisalalle on myönnetty jo yli viisi miljoonaa euroa koronan varjolla ainakin business finlandin, valtiokonttorin ja ely-keskusten kautta.
T
ukea on annettu useille pit-
kään tappiota tehneille turkistarhoille. Lisäksi hallitus on nyt päättänyt myöntää 48 miljoonaa euroa koronasta suoraan kärsineille alkutuotannon yrityksille. Tukea saavat myös turkisyritykset. Animalia, Oikeutta eläimille ja SEY Suomen eläinsuojelu kävivät läpi turkistarhoille sekä muille turkisalan yrityksille myönnettyjä tukia koronapandemian ajalta. Tähän mennessä myönnetyt tukisummat nousevat yhteensä yli viiteen miljoonaan euroon. Turkisalan talousahdinko on kestänyt jo vuosia, joten tukien perustelu koronatilanteella on ontuvaa. Monet tukia saaneet turkistarhat ovat tehneet huomattavan tappiollista tulosta jo koronapandemiaa edeltäneinä vuosina. Alalle ei tulisi-
eu-kansalaiset haluavat sitovan suunnitelman eläinkokeiden lopettamiseksi lähes kolme neljästä EU-kansalaisesta kokee, että Euroopan unionin tulisi asettaa sitovat tavoitteet ja määräajat eläinkokeista luopumiseksi. Lisäksi täysi-ikäisistä EU-kansalaisista 70 % on sitä mieltä, että eläinkokeiden täydellisen korvaamisen eläinkokeettomilla tutkimusmenetelmillä tulisi olla yksi EU:n päätavoitteista. Tutkimukseen haastateltiin 5 653 täysi-ikäistä EU-kansalaista kesäkuussa 2020. Tutkimuksen teetti Cruelty Free Europe -järjestö, jonka jäsenjärjestö Animalia on.
kaan myöntää enää yhtään valtion tukea. Suurin yksittäinen summa on myönnetty Saga Furs Oy:lle, joka sai Valtiokonttorilta puolen miljoonan euron tuen. Yksittäisille turkistarhoille on Business Finlandin toimesta myönnetty enimmillään 100 000 euron tukia. ”Turkistarhaus tuntuu olevan hallituksen erityisessä suojeluksessa. Olen tyrmistynyt siitä, että tappiota tekevälle, poliittisessa alamäessä oleva alalle suunnataan miljoonia euroja verovaroja. Tukien myöntäminen on myös vastoin koronaelvytyksen henkeä, sillä ne on tarkoitettu yrityksille, jotka nimenomaan koronapandemian takia ovat joutuneet vaikeuksiin. Turkistarhoista suuri osa on ollut merkittävissä talousvaikeuksissa jo vuosia ennen pandemian alkua”, sanoo Animalian toiminnanjohtaja Heidi Kivekäs.
Ajankohtaista animalia-lehti on vuoden laatulehti 2020
Hallitus tukee alkutuotantoa 48 miljoonalla
Valtioneuvosto aikoo myös tukea maatalouden alkutuotantoa 48 miljoonalla eurolla. Lisäksi yrityskohtaisen tuen yläraja korotetaan 80 000 euroon. Tuki on tarkoitettu maatalousalalla toimiville, covid-19-pandemiasta suoraan kärsineille yrityksille. Näihin luetaan myös turkistarhat. Jos turkistarhat hakevat tukea aktiivisesti, voi niille myönnettävä tuki nousta jälleen miljoonilla euroilla.
”Hallituksessa on kolme puoluetta, jonka tavoitteena on turkistarhauksen kielto Suomessa. On uskomatonta, että tällainen päätös on siitä huolimatta hyväksytty. Tuet olisi pitänyt korkeintaan suunnata niille, jotka aikovat lopettaa toimintansa”, Kivekäs sanoo. Animalia, Oikeutta Eläimille ja SEY vaativat, että turkisalan taloudellinen tukeminen lopetetaan välittömästi. Tukea tulee jatkossa myöntää ainoastaan sellaisille turkistarhoille, jotka ajavat sen avulla toimintansa alas.
helinä ylisirniö
kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtien liitto Kultti ry:n jokavuotinen Vuoden laatulehti valittiin jo 15. kerran. Tänä vuonna tuomarina toimi juuri valtion tiedonjulkistamisen elämäntyöpalkinnolla huomioitu kirjailija Risto Isomäki. “Valitsin voittajaksi lehden, joka mielestäni sisältää eniten sellaisia ihmiskunnan tulevaisuuden ja mahdollisesti jopa henkiinjäämisen kannalta tärkeitä uutisia ja näkökulmia, joita valtavirran tiedotusvälineet eivät ole käsitelleet. Animalia on julkaisu, jonka toivoisin tulevan kaikkien Suomen suurien tiedotusvälineiden toimituksiin ja josta toivoisin myös valtamedioiden poimivan mahdollisimman ahkerasti uutisaiheita omaan käyttöönsä”, Isomäki kertoo.
paras juttu
Sanottua ”Monissa maissa turkistarhaus on kielletty tai siitä on luovuttu tiukentuneiden vaatimusten takia. Eläinten hyvinvointi ei ole hyväksyttävällä tasolla verkkopohjaisissa häkeissä.” – eläinsuojeluasiamies saara kupsala maaseudun tulevaisuus 28.10.2020
numeron 3/2020 parhaaksi jutuksi äänestettiin artikkeli ”Yksin vai yhdessä – kun eläin ei voi valita”. Yllätyspaketin arvonnassa onni suosi Jaana Lahtea. Onnea voittajalle ja kiitos kaikille äänestäneille!
Mikä on tämän lehden paras juttu? Kerro mielipiteesi 11.1.2021 mennessä, niin olet mukana Eläinkokeet Suomessa -kirjan arvonnassa. Lähetä vastauksesi, nimesi sekä osoitteesi sähköpostitse lehti@animalia. fi (sähköpostin otsikko: Paras juttu 4/2020) tai postitse Animalia, Suvilahdenkatu 4, 00500 Helsinki.
7
Ajankohtaista
tanskan turkistarhojen kaikki 15–17 miljoonaa minkkiä tullaan tappamaan koronaviruksen leviämisen ja muuntumisen estämiseksi. Muuntuneen viruksen tekee erityisen haitalliseksi se, että nyt kehitteillä olevat koronavirusrokotteet eivät näyttäisi tehoavan siihen. Koska minkkitarhaus voi tätä kautta vaarantaa koko rokotekehityksen, päädyttiin varotoimenpiteenä sulkemaan kaikki Tanskan minkkitarhat ainakin vuodeksi. Tanskan turkistarhaajat ovat ilmoittaneet, että tämä päätös tulee todennäköisesti lopettamaan koko alan maassa pysyvästi. Kun myös kaikki siitoseläimet tapetaan, ei turkistarhaajilla ole enää jalostuseläimiä, joiden avulla kasvatusta voisi jatkaa sitten, kun se on taas sallittua. Tarhaajat vaativatkin nyt valtiolta kattavia kompensaatioita, jotta tappiot katettaisiin ja tarhaajat voisivat siirtyä uusiin ammatteihin. Tanskassa on tällä hetkellä 1 139 minkkitarhaa.
8
turkisasetus siirtyi jälleen – syynä turkisalan vaikea taloustilanne turkiseläinten olosuhteiden parantamista valmisteltu jo seitsemän vuoden ajan. Maa- ja metsätalousministeriön mukaan turkisalan vaikean taloustilanteen vuoksi turkiseläintiloille ei voi asettaa lisävaatimuksia. Käsittelyä on lykätty toistuvasti vuosien aikana. Asetusluonnoksen oli määrä tulla lausuntokierrokselle syksyn aikana, mutta asetus tulee näillä näkymin siirtymään kevääseen 2021. ”Alan kannattavuus ei kestä eläinten hyvinvoinnin nostamista edes jossain määrin siedettävälle tasolle, ja siksi ala vastustaa pienimpiäkin parannuksia turkiseläinten oloihin. Eläinten hyvinvoinnille välttämättömiä parannuksia ei saa lykätä alan huonon taloustilanteen nojalla. Muuten niille ei tule koskaan sopivaa hetkeä”, sanoo Animalian toiminnanjohtaja Heidi Kivekäs.
laura uotila
tanskassa tapetaan minkit koronaviruksen vuoksi
oikaisu animalia-lehden numerossa 3/2020 oli artikkelin “Yksin vai yhdessä – kun eläin ei voi valita” kirjoittajaksi merkitty virheellisesti Senni Puustinen. Artikkelin kirjoitti Jenna Aarnio. Pahoittelemme virhettä.
Vieraskynä
kuva erika lindström
Milloin massasta tulee yksilö?
K
un katsot vieressä olevaa kuvaa, näet siinä ihmisen lisäksi sian. Sika on nimeltään Lumme. Se on hän. Sinun on ehkä helppoa nähdä Lumme yksilönä, sillä näet häntä rapsuteltavan ja oljet, joilla hän makaa. Sika on ikään kuin lemmikin asemassa. Kuvittele seuraavaksi ihminen pois kuvasta ja tilalle betoniset kovat lattiat ja joukkoon useita sikoja. Huomaatko eron? Sika ei ole enää hän, vaan se. Sika on massaa. Lummekin oli syntyessään massaa, kuten hänen 1,3 miljoonaa suomalaista lajitoveria. Lumme syntyi tuotantotilalla ja eli ensimmäiset seitsemän vuotta siitosemakkona. Häntä pidettiin todennäköisesti kääntymisen estävässä häkissä ainakin porsimisten ajan. Nyt Lumme elää Eläinten turvakoti Saparomäellä. Siitä on tullut hän. Lumme käy kesäisin mutakylvyissä ja juttelee röhkien. Retuuttaa ruokakuppiaan eri paikkoihin ja nukkuu paljon. Ihmisen mieli on ihmeellinen. Vaikka jokainen possu on yksilö, huomataan se kuitenkin vasta, kun eläin kohdataan yksin. Täytyy tapahtua jotain erilaista, jotta eläin erottuu massasta. Sen täytyy pelastautua teurasautosta tai muuttaa vaikkapa turvakotiin. Saada nimi. Jos eläin viedään ihmisen kotiin, yksilöityminen voimistuu. Niin kuin vaikkapa Esther the wonder pig -possulle kävi. Minkälainen vaikutus olisi, jos kinkkupaketissa olisi possun kuva ja teksti ”Pipsan lihaksia”? Pakkauksessa olisi yksityis-
kohtainen kuvaus Pipsasta, sen luonteesta ja elinolosuhteista. ”Tässä on Pipsan pakarat. Pipsa syntyi betonilattialla, sen äitiä pidettiin kääntymisen estävässä häkissä. Se erotettiin äidistään alle kuukauden ikäisenä. Pipsa olisi todennäköisesti halunnut tonkia mudassa, leikkiä pallolla ja nukkua oljissa, mutta sen sijaan se eli betonilattialla ilman virikkeitä”. Sitten vielä yksityiskohtainen kuvaus teurastuksesta. Tulisiko massasta silloin yksilö? Jäisikö kinkkupaketti silloin kaupan hyllylle, jos eläin haluttaisiinkin kohdata elävänä yksilönä? Sillä jokainen niistä 1,3 miljoonasta siasta on yksilö omine luonteenpiirteineen ja persoonineen. Jokainen niistä olisi halunnut elää, ei päätyä kenenkään joulupöytään tai leivän päälle. Eveliina Lundqvist Eläinten turvakoti Saparomäen perustaja saparomaki.fi
9
Lahjaelaimille.fi Kuuluuko joulurauha myös eläimille? Anna tänä jouluna lahja, jolla edistät eläinten oikeuksia Meidän mielestämme myös eläimet ansaitsevat tarvitsemaansa rauhaa, tarkoitti se sitten lauman suojaa tai oman pesän turvaa. Lahja eläimille on aineeton hyvän mielen lahja, jolla ilahdutat läheisiäsi ja edistät samalla suomalaista eläinoikeustyötä. Saat hyväntekeväisyyslahjalle kauniin painetun tai sähköisen kortin. Halutessasi voit antaa lahjan myös ilman korttia. Kun annat lahjan eläimille, edistät eläinten oikeuksien ja parempien olojen toteutumista Suomessa. Lahjat alkaen 7 € Tutustu valikoimaan: lahjaelaimille.fi
Kivunhoitoa 7 €
Maata jalkojen alla 20 €
Suoja a eliniäk si 42 €
Tutustu kaikkiin lahjavaihtoehtoihin ja tilaa jouluksi: lahjaelaimille.fi
kuva erja laakkonen • käännös tuuli solhagen
Puheenjohtajalta
Puheenjohtajan tervehdys
Ordförandens hälsning
on mahdotonta olla mainitsematta koronapandemiaa, kun
det är omöjligt att inte nämna coronapandemin när man
Olen seurannut ilolla alueosastojen toimintaa koronarajoitusten aikana. Toki tapahtumia on ollut monilla paikkakunnilla vähemmän, mutta vaiti emme ole olleet. Yhdessä olemme pitäneet esillä monia ajankohtaisia eläinasioita.
Det har varit glädjande att följa med hur lokalavdelningarna drivit sin verksamhet även under coronarestriktionerna. Antalet evenemang har givetvis varit mindre, men vi har ingalunda varit tysta. Tillsammans har vi kunnat stå upp för djuren i många aktuella ärenden.
katsahtaa menneeseen vuoteen. Tämä vuosi on ollut monella tapaa raskas. Monet meistä ovat opetelleet uusia toimintatapoja, eräänä niistä etätyöskentelyn työkalut ja käytännöt. Tämä on koskenut myös vapaaehtoistyötä, jota tehdään Animalian alueosastoissa, toimintaryhmissä ja hallituksessa.
Animalia on tuonut esille koronapandemian ja eläinten hyväksikäytön välisiä yhteyksiä sekä muistuttanut, kuinka suuria ruuantuotannon ekologiset vaikutukset ovat. Kuluneen vuoden aikana on käynyt ilmeiseksi yhä laajemmalle yleisölle, kuinka tärkeää on puhua eläinten oikeuksien puolesta. Eläinten puolesta toimiessamme edistämme samalla ihmisten hyvinvointia. Vuosi on ollut myös hyvien uutisten vuosi. Turkistarhaus on poliittisessa epäsuosiossa, ja Suomessakin poliittinen tahto alkaa kääntyä kansalaisten enemmistön kanssa samaan suuntaan, kohti turkistarhatonta Suomea. Olen vakuuttunut siitä, että Suomen on yksinkertaisesti pakko seurata muiden maiden antamaa esimerkkiä. Ensi vuonna juhlimme Animalian 60-vuotista taivalta. Olemme luotettava asiantuntija, jonka jakamaa tietoa käyttävät media, poliitikot ja kansalaiset. Alueosastot osaavat lähestyä oman alueensa asukkaita heille sopivilla tavoilla, paikallista tietämystään hyödyntäen ja oikeita kanavia löytäen. Odotan innokkaana juhlavuotta. Olen saanut kurkistaa suunnitelmia, ja voin luvata, että monenlaista mukavaa on luvassa! Haastavina aikoina tarvitsemme myös ilon hetkiä. Joulunajan lähestyessä kiitän kaikkia animalialaisia korvaamattoman arvokkaasta työstänne ja tuestanne. Jokainen jäsen, lahjoittaja ja tukija on meille tärkeä. Kiitän työntekijöitämme, alueosastojen aktiiveja ja hallituksen jäseniä sinnikkäästä uurastuksesta eläinten oikeuksien puolesta.
blickar tillbaka på året som gått. Året har på många sätt varit tungt. Många av oss har fått lära sig nya rutiner, till exempel hur man arbetar på distans och använder därtill hörande verktyg. Det har också nått ut till volontärverksamheten i Animalias lokalavdelningar, aktionsgrupper och styrelse.
Animalia har lyft fram sambandet mellan coronapandemin och utnyttjandet av djur och påmint om hur stor ekologisk påverkan matproduktion har. Under året som gått har en allt bredare publik insett vikten av att föra djurens talan. Genom att arbeta för en bättre värld för djuren främjar vi samtidigt människans välmående. Året som gått har också hämtat med sig glada nyheter. Pälsuppfödning står i politisk motvind och även i Finland börjar den politiska viljan vända sig mot samma riktning som hos majoriteten av befolkningen, mot ett Finland fritt från pälsfarmning. Jag är övertygad om att Finland helt enkelt måste följa många andra länders exempel. Nästa år firar vi Animalias 60-årsjubileum. Vi är en betrodd expertorganisation och såväl media, politiker som medborgare tar till sig information som vi producerar. Volontärer i lokalavdelningarna har förståelse och skicklighet att tilltala människor på olika orter och förankra information i lokala frågor. Jag ser framemot jubileumsåret. Jag har fått kika i planerna och kan lova att det bjuds på mycket. I utmanande tider är det viktigt också med glada stunder. Inför den stundande juletiden vill jag tacka alla animalialare för det oersättligt värdefulla arbete ni gör och stöd ni ger. Varje medlem, givare och understödare är viktig. Jag vill tacka våra anställda, alla aktiva volontärer i lokalavdelningarna och hela styrelsen för era outtröttliga insatser för djurens rättigheter.
ERJA LAAKKONEN
Animalian puheenjohtaja Animalias ordförande
11
Turkistarhauskiellot etenevät Euroopassa vauhdikkaasti
teksti laura uotila • kuva andrew skowron
syksyn aikana ranska ja hollanti ovat ilmoittaneet turkistarhauksen kieltämisestä. ruotsissa paine minkkitarhauksen kieltämiseksi kovenee. israelissa halutaan kieltää turkisten kauppa. nut turkisalaan rankasti. Kun koronatartuntoja alkoi löytyä minkkitarhoilta Hollannista ja Tanskasta, johti se nopeasti minkkien joukkotappamisiin tarhoilla. Tämän seurauksena Hollanti päätti nopeuttaa koko turkistarhauksen alasajoa maassa ja ilmoitti siirtymäajan päättymisestä jo maaliskuussa 2021. Aiempi määräaika turkistarhauksen kiellolle olisi ollut vuoden 2023 alussa. Puolassa esiteltiin syyskuun alussa luonnos uudesta eläinsuojelulaista. Par lamentin alahuone hyväksyi esityksen selvällä äänienemmistöllä. Myös Puo lan ylähuone, eli senaatti, puolsi esitystä muutamin muutoksin. Muutosten takia esitys palautettiin alahuoneeseen, josta se menee uudestaan senaatin ja sen jälkeen vielä presidentin hyväksyttäväksi. Lakiluonnoksessa kiellettäisiin muun muassa turkistarhaus ja lisäksi puututtaisiin uskonnolliseen teurastukseen ja sirkuseläinten pitämiseen. Puola on yksi maailman suurimmista turkistuottajamaista. Tästä huolimatta Puolassa on tämän vuoden aikana lopettanut jo ainakin 40 turkistilaa. Neljän viime vuoden ajan maassa on lopettanut 192 turkistarhaa, joka on kolmannes maan kaikista tarhoista. Ranska kieltää turkistarhat siirtymäajalla
Syyskuussa myös Ranska ehti turkistarhauskiellosta päättävien maiden joukkoon, kun Ranskan ympäristöministeri Barbara Pompil ilmoitti, että turkistarhaus tullaan kieltämään maassa. Turkistarhauskiellon lisäksi maassa kielletään villieläinten pito kiertävissä sirkuksissa sekä delfiinien ja miekkavalaiden vankeudessa pitäminen. Ministerin mukaan ihmisten muuttuneet asenteet villieläimiä kohtaan ovat syynä kieltoihin. Ranskassa on jäljellä enää neljä turkistarhaa. Luksusmuotimerkit ovat yhä enenevissä määrin turkisvastaisia, mikä on aiheuttanut alalle jo pidempään vaikeuksia. Tämänhetkisen tiedon mukaan
turkistarhauskielto tulee voimaan viiden vuoden siirtymäajalla. Lokakuussa Israelin ympäristöministeri Gila Gamliel ilmoitti, että maa tulee kieltämään turkisten kaupan muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Turkiskieltoa on ajettu Israelissa jo yli kymmenen vuotta. Ympäristöministerin mukaan turkisteollisuus tappaa maailmanlaajuisesti satoja miljoonia eläimiä ja aiheuttaa sanoin kuvaamatonta julmuutta ja kärsimystä. Hänen mielestään villieläinten nahan ja turkisten käyttäminen muotiteollisuudessa on moraalitonta. Uusi laki lakkauttaa voimaantullessaan turkiskaupan Israelissa ja edistää siten eläinten parempaa kohtelua. Lakiin jää muutama poikkeus. Turkiskauppa tullaan sallimaan tieteellisessä tutkimuksessa, opetuksessa sekä uskonnollissa tarkoituksissa. Lain rikkomisesta voidaan määrätä lähes 20 000 euron suuruiset sakot tai vuosi vankeutta.
Koko elämä eristyksissä vai lauman turvassa?
Vankeus vai vapaus? Sinä päätät, millaisen maailman haluat.
Ruotsalaiset tutkijat vaativat minkkitarhauksen kieltoa
Ruotsissa kettujen tarhaaminen on loppunut lain tiukennusten takia jo 2000-luvun alussa. Minkkitarhaus on kuitenkin jatkunut maassa eläinjärjestöjen vaatimuksista ja runsaasta julkisesta keskustelusta huolimatta. Syyskuun lopussa 120 ruotsalaista tutkijaa ja eläinlääkäriä julkaisivat avoimen kirjeen, jossa he vaativat minkkitarhauksen kieltämistä Ruotsissa koronavirusriskin sekä eläinten hyvinvointiongelmien takia. Myöhemmin myös Ruotsin eläinlääkäriliitto yhtyi vaatimukseen. Myös Virossa tehtiin lokakuussa historiaa, kun ensimmäistä kertaa koskaan turkistarhauskieltoa käsittelevä lakialoite läpäisi ensimmäisen kuulemisen parlamentissa. Kaikkiaan Euroopassa on tällä hetkellä 20 valtiota, jossa turkistarhaus on kielletty tai sitä on voimakkaasti rajoitettu lainsäädännöllä. Lisäksi turkistarhauskieltojen parlamentaarinen käsittely on kesken kuudessa Euroopan maassa.
vh
Lähetä tekstiviesti ANIMALIA15
numeroon 16155 ja lahjoita 15 €
eläinten oikeuksille. Lahjoitus veloitetaan puhelinlaskussasi. Työmme eläinten oikeuksien edistämiseksi perustuu lähes täysin yksityishenkilöiden tukeen. Siksi jokainen lahjoitus on tärkeä.
Lämmin kiitos! kuinanm
C
ovid-19-pandemia on osu-
Elinikä häkissä vai maata jalkojen alla?
13
teksti elle kalaniemi • kuvitus monika jurczynska • kuvat oikeutta eläimille
Kuinka monta
zoonoosia on tarpeeksi?
maailma on kouristellut koronapandemian kourissa jo kohta vuoden. tämä ei kuitenkaan jää välttämättä ainoaksi pandemiaksi, ellemme ole valmiita tekemään merkittäviä muutoksia elintavoissamme.
S
ana zoonoosi on viime kuukausina hii-
pinyt kaikkien tietoon. Kuitenkin koronaviruksen lisäksi monet muutkin tartuntataudit, kuten aids, ebola, sars ja E. coli, ovat zoonooseja, eli eläimestä ihmiseen tarttuvia tauteja. Zoonoosit leviävät suorassa vuorovaikutuksessa eläimen ja ihmisen välillä. Tartunta voi tapahtua myös jonkin toisen eläinlajin, eli väli-isännän kautta. Väliisännät mahdollistavat myös viruksen muuntumista. Koronaviruksen tartuntaketjua maailmanlaajuiseksi pandemiaksi ei ole varmuudella saatu selvitettyä. Viruksen alkuperäiseksi isännäksi on esitetty eri lajeja käärmeestä muurahaiskäpyyn ja lepakkoon. ”On hyvin todennäköistä, että koronavirus on alun perin lähtenyt lepakoista. Kysymys on, onko lepakko ollut se, joka on tartuttanut ihmisen, vai onko välissä ollut jokin muu laji”, kertoo Helsingin Yliopiston ekologian ja evoluutiobiologian tutkijatohtori Tuomas Aivelo. Viruksen tarkka alkuperä ei muuta kuitenkaan sitä tosiasiaa, että ihminen on aiheuttanut pandemian omalla toiminnallaan: tunkeutumalla liian lähelle eläintä.
Tiheys kiihdyttää tartuntoja
Erilaiset kulkutaudit ovat osa maapallon historiaa. Esimerkiksi vuosina 2002–2003 levinnyt sars-virus oli samankaltainen kuin covid-19. Monien pandemioiden synnyinsijaksi on esitetty Kiinan Wuhanissa sijaitsevia ruokatoreja, joissa villieläimiä kaupataan ruuaksi. Lajien kirjo on suuri ja luonnossa ne eläisivät etäällä toisistaan. Aivelon mukaan Wuhanin eläintorit eivät kuitenkaan olleet se paikka, josta virus alkujaan siirtyi ihmiseen, vaan pikemminkin paikka, jossa virus pääsi kunnolla leviämään. Taudit leviävät helposti siellä, missä ihmisten ja muiden eläinten tiheys on suurta. Otollisen ympäristön tarjoavat suurkaupungit ja eläintuotantolaitokset, joissa tartuntojen määrä voi nousta nopeasti korkeaksi. Toisaalta lepakot, linnut ja jyrsijät ovat tyypillisiä lähteitä pandemioille niiden suurten populaatiokokojen vuoksi. Tuotantoeläimet kasvatetaan nykyisin keinotekoisissa ja ahtaissa ympäristöissä. Tilan puute ja eläinten massiiviset määrät edesauttavat taudinaiheuttajan matkaa pandemiaksi. Olennaista tartuntojen kannalta on 15
myös se, kuinka jalostettu laji on. Esimerkiksi broilerintuotannossa, jossa populaatio voi olla kymmeniä tuhansia, leviää tauti puhjetessaan nopeasti koko populaation läpi. ”Broilerit ovat geneettisesti hyvin yhteneväisiä ja herkkiä samoille tartuntataudeille”, Aivelo kertoo. Teollisella elinympäristöllä on myös vaikutuksensa. Eläimeltä puuttuu usein mahdollisuus lajityypilliseen käyttäytymiseen, mikä lisää eläimen stressiä. Pitkään jatkuvat stressi- ja pelkotilat heikentävät eläinten vastustuskykyä, jolloin alttius sairastua on todennäköisempi.
Ihminen on aiheuttanut pandemian omalla toiminnallaan: tunkeutumalla liian lähelle eläintä.
Suomessakin jyllää zoonooseja
Suomen eläintuotannon yleisimmiksi eläintaudeiksi Tuomas Aivelo nimeää kambylobakteerit ja salmonellan. Molempia esiintyy siipikarjan ja sikojen populaatioissa, joista myös influenssavirukset voivat puhjeta. Aivelo kuvailee tuotantoeläimillä esiintyvien taudinaiheuttajien mahdollisuuksia muuttua pandemioiksi kahdella eri tavalla, joiden esiintyvyys on sidoksissa maantieteelliseen sijantiin. Esimerkiksi influenssaviruksessa voi tapahtua muutoksia niin, että se muuttuu ihmiseen tarttuvaksi. Taudinaiheuttajan evoluution edellytyksenä ovat sairastuneet eläinyksilöt, joiden määrä ja tiheys vaikuttavat sen muuntumisen mahdollisuuksiin. Toinen väylä influenssan syntymiseksi on perimäaineksen vaihto. Tämä tarkoittaa esimerkiksi ihmisen ja sian virusten kohtaamista jossakin yksilössä, jolloin virusten geneettistä materiaalia vaihtuu niiden välillä. Tuloksena voi olla sian virusta muistuttava, mutta ihmisestä toiseen tehokkaasti leviävä influenssavirus. Evoluution kautta tapahtuva viruksen muutos on usein teollistuneiden länsimaiden ongelma, sillä niissä tuotantoeläinten populaatiot ovat suuria ja geneettisesti samanlaisia. Mahdollisuudet perimäaineksen vaihtumiselle taas ovat siellä, missä tilalla olevat lajit elävät läheisessä vuorovaikutuksessa. Minkkitilat koronalinkoina
Turkistarhaus on noussut useasti otsikoihin koronapandemian myötä. Uutisointi alkoi Hollannista, jossa havahduttiin siihen, että koronavirus tarttui ihmisestä minkkeihin. ”Koronavirus ei tartu kovin moneen eläinlajiin, mutta näätäeläimiin se tarttuu hyvin. Riskit ovat suuria, koska koronavirus voi tarttua myös minkeistä takaisin ihmisiin”, Tuomas Aivelo kertoo. Suomessa turkistarhojen eläinsuojelutarkastuksissa on havaittu toistuvia laiminlyöntejä eläinten hyvinvoinnissa. Tämän lisäksi huolta herättää tarhojen tartuntatautien torjunta. Aivelo kuvailee sen olevan huomattavasti kevyempää kuin elintarviketuotannossa. Turkistarhoilla kohtaamiset tarhan ympäristössä pyörien villieläinten ja tarhattujen turkiseläinten välillä
16
ovat mahdollisia, sillä häkit sijaitsevat ulkona. Esimerkiksi villiminkki voi levittää virusta varjotalojen sisällä minkistä toiseen. ”Suomalainen versio kiinalaisista villieläinkasvattamoista ovat minkkitarhat”, Aivelo sanoo. Millainen on tulevaisuus?
Ihmiskunnan näkökulmasta tulevaisuus pandemioiden suhteen ei näytä valoisalta. Todennäköistä on, että niiden määrä tulee lisääntymään. On arvioitu, että väestönkasvun ja eläinperäisten tuotteiden kysynnän vuoksi ruuan tuotannon tulisi kasvaa vähintään 50 prosenttia seuraavan 30 vuoden aikana. Lisää asuintilaa ja peltoalaa maatalouden käyttöön hankitaan kaatamalla metsää. Elintilan tuhoaminen luonnonvaraisilta eläimiltä lisää väistämättä ihmisten ja eläinten välisiä kohtaamisia. Eläintuotanto jo itsessään edistää ilmaston lämpenemistä siitä syntyvien päästöjen, kuten metaanin, vuoksi. Muuttunut ilmasto tarkoittaa muutosta myös taudinaiheuttajille. Esimerkiksi taudinaiheuttajia kantavat hyttyset saavat mahdollisuuden levitä uusille alueille. Kysymys kuuluukin: kuinka monta zoonoosia on tarpeeksi? Sitä, että pandemioiden voidaan todeta lisääntyvän tulevaisuudessa, voidaan kuitenkin käyttää myös voimavarana muutokselle. ”Tiedämme jo hyvin, mitkä tekijät vaikuttavat pandemioiden syntyyn”, Tuomas Aivelo sanoo. Jäljelle jääkin olemassa olevan tiedon ottaminen käyttöön. Se, mikä on tänään normaalia, määritellään huomenna uusiksi. Onneksi ihminen on sopeutuvainen laji – sen on osoittanut vallitsevan ajanjakson edellyttämät muutokset. Sosiaalinen kanssakäyminen ja vapaus liikkua ovat tärkeä osa lajimme hyvinvointia. Valmius muutoksen tekoon näillä elämän osa-alueilla kannustaa muutokseen myös ruokavalion suhteen. Yhtälö on yksinkertainen. Mitä vähemmän eläintuotantoa, sitä vähemmän kärsimystä kaikille.
17
teksti taija rinne • kuva laura uotila
Ylärivissä vasemmalta oikealle: Pauliina Klemola, puheenjohtaja Erja Laakkonen, Jere Ollila, Santeri Pienimäki, Tiina Ollila, Hannele Ahponen, Senni Puustinen, Jenna Aarnio. Alarivissä vasemmalta oikealle: varapuheenjohtaja Sami Säynevirta, Martta Kinnunen, Salla Tuomivaara.
Animalia sai uuden hallituksen syyskuussa valitun hallituksen mielestä eläinten näkeminen yksilöinä on osa maailmaa koettelevien kriisien ratkaisua. mitä ajatuksia, toiveita ja tavoitteita hallituksella on tulevalle kaudelle?
Pauliina Klemola (FM), Kouvola "Kasviperäiseen ruokaan siirtyminen on tehokkaimpia keinoja taistella ympäristökriisiä vastaan. Myötätunto muunlajisia kohtaan helpottaa muutoksen tekoa. Animalialla voi olla merkittävä rooli yhteiskuntamme viemisessä kohti empaattisempaa eläinsuhdetta." Erja Laakkonen (KT, FM), Polvijärvi “Aluksi Animalia keskittyi koe-eläinten suojeluun. Vuosikymmenten aikana olemme kasvaneet yhdessä tukijoidemme kanssa eläinoikeusjärjestöksi, joka ottaa kantaa moniin eläinkysymyksiin. Tavoitteenamme on maailma, jossa eläimiä ei kohdella välineinä eikä hyödykkeinä." Jere Ollila (Valt. yo), Helsinki "Yhteiskuntamme käsittää tuotantoeläimet massana, joiden ainoa arvo on lihan kilohinta. Vinksahtaneen eläinsuhteen korjaaminen on Animalian perustyötä. Tavoitteena on yhteiskunta, joka näkee eläimet yksilöinä ja itsessään arvokkaina." Santeri Pienimäki (FM), Helsinki "Teollinen eläintuotanto on aikamme suurimpia moraalisia vääryyksiä. Tulevan eläinlain tulee olla riittävän kunnianhimoinen seuraava askel kohti siitä luopumista. Eläinten kiinnipidon ja häkkikasvatuksen kieltäminen on hyvä lähtökohta.”
18
Tiina Ollila (FM), Porvoo "Meidän tulisi puhua yksilön elämän keskeisistä asioista, kuten oikeudesta elämään ja elinympäristöön. Koska ajatus eläinoikeuksista perustuslain tasolla on monelle vieras, teemasta tarvitaan keskustelua." Hannele Ahponen (VTM, DI), Helsinki "Turkistarhaus aiheuttaa eläimille äärimmäistä kärsimystä. Valtaosa suomalaisista vastustaa tarhausta, ja maa toisensa jälkeen Euroopassa sulkee tarhojen ovet. Meillä on nyt kaikki mahdollisuudet saada yhdessä myös Suomi tekemään päätös turkistarhauksen lakkauttamisesta." Senni Puustinen (medianomi), Helsinki "Vuosi 2021 on tärkeä sekä eläinten oikeuksille että Animalialle. Teemme kaikkemme, että keväällä käsittelyyn tulevat eläinsuojelulaki ja turkisasetus etenevät merkittävien parannusten kanssa. Kunnallisvaaleissa tuomme esiin eläinystävällisiä ehdokkaita. Ensi vuonna juhlimme myös 60 vuotta täyttävää Animaliaa!" Jenna Aarnio (VTM), Turku "Eläintuotanto vaikuttaa ilmastokatastrofiin ratkaisevasti tuottamalla päästöjä, kuluttamalla vesivarantoja ja tuhoamalla elinympäristöjä. Tämä tulisi huomioida nykyistä painokkaammin ilmastokeskustelussa."
Sami Säynevirta (MTI), Helsinki "Haluan edistää ihmisten ja eläinten välistä rinnakkaiseloa. Tämä tarkoittaa sitä, että eläimiä kohdellaan hyvin ja arvostavasti lajista riippumatta. Toivon näkeväni lähitulevaisuudessa Suomen, missä eläimiä ei suljeta ahtaisiin häkkeihin, pidetä kytkettynä eläintiloilla tai tapeta salaa luonnossa." Martta Kinnunen (medianomi, yhteisöpedagogi), Helsinki "Eläinoikeusjärjestöt kuuluvat kaikille, ei vain pienelle suljetulle piirille. Animalia on valmis ottamaan kaikki mukaan toimintaansa. Irtisanoudumme rasismista ja kaikesta syrjinnästä." Salla Tuomivaara (YTT), Helsinki "Covid-19-pandemia on järisyttävien seuraustensa myötä herättelemässä meitä siihen, että tapamme tuottaa ja kohdella eläimiä on tiiviissä yhteydessä omaan terveyteemme. Joudumme miettimään suhdettamme niin luonnonvaraisiin eläimiin, niiden käyttöön ja elintilaan luonnossa kuin tehotuotannossa käytettäviin eläimiin."
Eläinperäisten tuotteiden kulutus aiheuttaa kestämätöntä ympäristökuormitusta teksti laura uotila • kuvat iva rojovic / unsplash
kaksi uutta raporttia vahvistavat aiempia tutkimuksia siitä, miten eläinperäisten tuotteiden kulutusta on vähennettävä, mikäli haluamme hillitä ilmastonmuutosta.
E
uroopan komissio julkaisi
lokakuussa raportin, joka tarkastelee EU-alueen kotieläintuotannon ympäristö-, talousja sosiaalisia vaikutuksia. Raportti nostaa esiin teollisen eläintuotannon merkittävät ympäristövaikutukset. Kun laskelmissa otetaan huomioon eläintuotannon ympäristövaikutukset tuotannon, valmistuksen sekä kuljettamisen osalta, tullaan lopputulokseen, että eläintuotanto on vastuussa kaikkiaan 81–86 prosentista EU:n maatalousalan tuottamista kasvihuonekaasupäästöistä. Lisäksi yli 80 prosenttia maataloudesta lähtöisin olevista ja vesistöihin päätyvästä typestä on peräisin eläintuotannosta.
Raportissa todetaan myös, että eläintuotannon erikoistuminen ja tehostuminen on heikentänyt eläinten hyvinvointia. Ravitsemussuosituksia muutettava
Oxfordin yliopisto julkaisi lokakuussa yhdessä WWF:n kanssa raportin, jonka mukaan kansalliset ravitsemussuositukset ohjaavat ihmisiä syömään ympäristön kannalta kestämättömästi. Raportissa tutkittiin 75 maan kansallisia ravitsemussuosituksia ja arvioitiin niiden vaikutuksia tilanteessa, jossa väestöstä selvä enemmistö ruokailisi suositusten mukaan. Arvioinnissa huomioitiin muun muassa vaikutukset luonnon monimuo-
toisuuteen, kasvihuonekaasujen päästöt sekä rehevöittävä vaikutus. Raportin tulokset ovat heikkoja. Sen mukaan nykyisiä ravitsemussuosituksia noudattamalla ei saavuteta edes Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteita. Kaiken lisäksi ihmiset eivät tällä hetkellä noudata suosituksia, vaan syövät huomattavasti niitä kuormittavammin. Raportissa muistutetaankin, että tällä hetkellä ruuantuotanto aiheuttaa vähintään 25 prosenttia kaikista kasvihuonekaasujen päästöistä. Ratkaisuksi ehdotetaan ravitsemussuositusten muokkaamista niin, että ihmiset siirtyisivät syömään vähemmän liha- ja maitotuotteita sekä lisäämään kasvisperäisten tuotteiden kulutusta. 19
teksti taija rinne • kuvat jenni koljonen
Jos olisin vapaa eläimet tuotantolaitoksissa, tarhoissa, halleissa ja häkeissä eivät yleensä voi toteuttaa lajityypillisiä tarpeitaan. mutta mitä he tekisivät, jos he saisivat valita? jos he olisivat vapaita?
rotta
venyttäisin itseni aivan pitkäksi ja kurottai-
sin kohti taivasta. Etsisin klaanin, jonne voisin oman perheeni perustaa. Kaivaisimme yhdessä koloja ja käytäviä, joissa voisimme vipeltää. Jos ystäväni joutuisi pulaan, auttaisin häntä, olenhan kovin empaattinen.
nauta
vaeltaisin tovereideni kanssa ruokaa nyhtäen. Kun väsyisin, etsisin pehmeän paikan, jolle vetäytyi-
sin ystäväni kanssa märehtimään. Jos olisi kovin viileää, painautuisimme toisiamme vasten. Jos en yltäisi rapsuttamaan itseäni, ystäväni auttaisi minua. Ja kun saisin poikasen, hoitaisin häntä ihan yksin hieman aikaa, ennen kuin esittelisin hänet laumalleni. En kuitenkaan päästäisi häntä silmistäni, hän olisi luonani vielä pitkän aikaa.
20
kettu
hyppäisin isoimman myyrähypyn, jota on
koskaan nähty. Leikkisin oksilla tai vaikka kävyillä, jos sellaisia sattuisi eteeni osumaan. Viettäisin koko päivän suuressa metsässä etsien ruokaa ja kaivamalla kuoppia sinne tänne. Kun alkaisi ramaista, etsisin hyvän paikan, mistä näkisin kauas ja tarkasti, mitä ympärilläni tapahtuu.
kirjolohi
liikkuisin parveni kanssa sulavasti kuin parvi
lintuja taivaalla. Minulla olisi myös suosikkikaverini, keiden kanssa viettäisin aikaa mieluiten. Ihoni on herkkä, joten nauttisin vapaan veden tunnusta suomuillani ja tilasta, jossa saisin uida. Minulla olisi kotijoki, jonne palaisin aina kutemaan. Sitä ennen tekisin tuhansien kilometrien merivaelluksen maailmalla, mutta tarkka hajuaistini toisi minut lopulta aina kotiin.
sika
menisin juoksujalkaa tonkimaan maata
ja tutkimaan ympäristöä. Etsisin ruokaa, mutta myös muita lajitovereita ja sopivan paikan mukavalle nukkumapesälleni. Pesään vetäytyisin iltaisin unille, vain kärsänpää näkyisi. Kesällä ottaisin kylpyjä viilentävässä vedessä. Haaveilen myös kunnon mutavellistä, joka hoitaisi ja suojaisi ihoani ja siitä, että voisin kyhnyttää itseäni oikein kunnolla! Kun olisin valmis porsimaan, etsisin sopivan paikan, johon rakentaisin porsailleni mukavan pesän risuista ja korsista.
SYKSYN KIINNOSTAVIMMAT UUTUUDET Tiedonjulkistamisen elämäntyöpalkinto 2020
2690
2490 26
Katri Merikallio TARJA HALONEN ERÄÄN AKTIVISTIN TARINA Koskettava tarina Tarja Halo sen pitkästä urasta kansalais järjestöissä ja miten se on muovannut hänen ajatteluaan.
Risto Isomäki VEDENPAISUMUKSEN LAPSET Vedenpaisumuksen lapset on paitsimonitahoinen jännitys kertomus myös kauhistuttavan kaunis kuvaus luonnon voimista.
21 90 24 Laura Gustafsson REHAB Kumman uhraisit mieluum min: oman mukavuutesi vai lapsesi tulevaisuuden?
24 90 Tammi, Hohti, Rautio, Leinonen, Saari LASTEN JA ELÄINTEN SUHTEET MONILAJISTA YHTEISELOA
NÄMÄ JA PALJON MUITA KIRJAKAUPOISTA JA OSOITTEESTA: INTOKUSTANNUS.FI
”
Ajatuksella ja älyllä toteutettu ikkuna moniarvoiseen maailmaan. Tuure Kilpeläinen Muusikko ja lauluntekijä
Tilaa uudistunut lehti: maailmankuvalehti.fi/tilaus
4 nroa
20 €
17 90 Hannu Laakso ME KETTUSET Me Kettuset on lastenkirja, jossa yhdistyy tieto, fiktiivinen kertomus ja upeat valokuvat.
Kirjavinkit
auta oikein Mari Manninen: Hyvät aikeet Miksi autamme ja mitä siitä seuraa? Atena, 2020. 228 sivua. auttaminen on itsestään selvästi hyvä asia, ja itsestäänselvyyksiä pitää ravistella. Kirjan nimi ja kansi enteilivät laimeaa tarinaa, vaan mitä vielä: Hyvät aikeet herättää lukijansa pohtimaan omia motiivejaan ja tapojaan auttaa. Tarinat vievät muun muassa norsujen suojelukeskukseen, Viipurin koiratarhalle sekä kerjäläisen käden äärelle. Mari Manninen käsittelee auttamisen vaikuttavuutta ja ongelmia journalistin vankalla ammattitaidolla eikä karta esittämästä vaikeita kysymyksiä. Kirja on helppolukuinen ja konkreettinen. Lopun yhteenvetoon Manninen kokoaa auttajan huoneentaulun. Siihen voi peilata omia näkemyksiään luettuaan teoksen tai vaikka aivan ensimmäiseksi ennen alkusanojenkaan lukemista. micaela morero
mitä lapsi kysyisi eläimistä? Tuure Tammi, Riikka Hohti, Pauliina Rautio, Riitta-Marja Leinonen & Maria Helena Saari: Lasten ja eläinten suhteet. Into Kustannus, 2020. 250 s. lasten ja eläinten suhteet on moniaineistoinen tietokirja. Se on viiden tutkijan ja lasten ja toisenlajisten eläinten kohtaamisten kokoelma. Teos kertoo lasten ja eläinten suhteista koulussa, hevostallilla ja lemmikkinä pidettävien eläinten parissa. Tutkimus on monilajista etnografiaa, joka laajentaa tarkastelua myös muihin eläimiin. Kirjan parasta antia on avoimuus ja kysymysten määrä: tarkoituksena ei ole tuottaa valmiiksi paketoitua tietoa vaan sallia kysymykset – myös ne, joihin ei ole helppoja vastauksia – ja tarkastella suhteisuutta. Teos on ryhmitelty kysymyksittäin, ja luvussa on poimintoja tutkijoiden ja lasten pohdinnoista. Lapset haluavat puhua eläimistä ja janoavat vastauksia eettisiin kysymyksiin. Heiltä ei kuitenkaan ole aikaisemmin juuri kysytty heille tärkeistä eläinsuhteista.
u l an ia tak lu e m t e lu t a t s ha a a avalt seu r a ! malta au k e a
matka susireviirille Mia Takula: Susien mailla. Docendo, 2020. 271 s. susikeskustelu on maassamme paitsi kiivasta, myös hyvin yksipuolista ja vihan kyllästämää. Tietokirjailija ja dokumentaristi Mia Takula haluaa avata tilaa erilaisille sävyille. Hän tuo kirjassaan Susien mailla näkymän kuuden suomalaisen susireviirin ytimeen. Takulan ja hänen matkakumppaniensa telttaretket kulkevat Uudenmaan metsistä aina Pohjois-Karjalaan itärajan tuntumaan. Merkkejä uhanalaisista susista saadaan aika ajoin – susiperheen kaataman saaliin rippeet, tassunjäljet lumessa tai kasa enemmän tai vähemmän tuoreita jätöksiä. Takula osoittaa, että tämän valitettavan harvalukuisen eläimen asuinsijoilla on turvallista retkeillä ja yöpyä niin kesällä kuin talvipakkasessa. Näin hän murtaa sitkeään juurtunutta myyttiä suden vaarallisuudesta ihmiselle. Kohtaamiset paikallisten metsästäjien kanssa osoittautuvat ainoiksi tilanteiksi, jolloin vaara hiipii retkeilijöiden mieleen. Kirja kuljettaa lukijaa eläimiä ja luontoa kunnioittaen. Matkalla kohdataan muun muassa kurkia ja hirviä sekä kuullaan ilveksen pentujen ääniä, mutta surraan myös metsää pirstovia avohakkuita ja metsäkoneiden jylyä. Takula avaa retkillään susien käyttäytymisen yksityiskohtia sekä niiden elämää osana luontoa ja toisaalta osana ihmisen dominoimaa maailmaa. Yksittäisten susien karut kohtalot salametsästyksen uhreina saavat uuden sävyn susireviireiltä, susilaumojen näkökulmasta kerrottuna. Kirja tuo rohkeasti eläinten oikeuksien näkökulman haastavaan susikeskusteluun. hannele ahponen
tiina ollila
23
teksti erja laakkonen • kuvat kari kemppainen, milla juuma & mia takula
Joulurauhaa eläimille
milla juuma
joulun alla sekä eläinsuojeluyhdistykset että metsästysseurat järjestävät joulurauhan julistuksia. eläimille luvataan suojelua, ja metsästäjät ilmoittavat tauosta metsästyksessä.
24
kari kemppainen
T
ietokirjailija ja doku-
mentaristi Mia Takula telttaili reilulla kymmenellä susireviirillä pitkästi yli 300 päivää ja 150 yötä. Lukemattoman monta tuntia hän kirjoitti, teki taustatyötä ja faktantarkistusta. Teokseen Susien mailla valikoitui kertomuksia kuudelta reviiriltä lounaisesta saaristosta itärajalle saakka. Suomen pinta-alasta metsää tai muutoin puustoista maata, esimerkiksi suota, on kolme neljäsosaa. Onko villieläimillä siis tilaa olla ja elää rauhassa? ”Ei”, vastaa Takula. Hän puhuu skannaamisesta, susialueiden tarkkailusta. ”Reviiristä riippumatta susien jäljillä liikutaan hyvin aktiivisesti. Susia epäilyttävin motiivein seuraavat ihmiset hyödyntävät metsäautotieverkostoa, ja susihavaintoja kirjataan niin syrjäisiltä alueilta kuin Suomessa pääsee”, Takula sanoo. Luonnonvaraisten eläinten tila on kutistunut. Esimerkiksi Suomen pintaalasta 36 prosenttia on poronhoitoaluetta, jonne ei anneta muodostua lisääntyviä laumoja porovahinkojen pelossa. ”Susivihaajilla on kokoaan suurempi ääni”
Takulan mukaan enemmistö suomalaisista antaisi susien olla rauhassa. Vain pieni vähemmistö on toista mieltä ja pitää kovaa meteliä erityisesti somessa. He ovat yhteydessä myös mediaan. ”Susivihassa on taustalla hyvin monia syitä. Uskon, että melkein jokaisella susivihaajalla on omat, henkilökohtaiset syynsä. Yhteistä on vain se, että syyt eivät liity suteen. Yhä monimutkaisemmassa maailmassa siihen voi projisoida omaa ahdistustaan.”
Puheet röyhkeistä susista voivat huolestuttaa. Mia Takula muistuttaa, että on aivan tavallista, että villieläin liikkuu myös talojen lähellä. ”Pääsääntöisesti susi pyrkii kuitenkin välttämään pihapiirejä. Olen nähnyt monta kertaa lumijäljistä, kuinka susi on kääntynyt 90 astetta havaitessaan ihmisasutuksen.” Miksi susikanta ei kasva?
Salametsästys on suden yleisin kuolinsyy. ”Suomessa ei ole kunnollista salametsästyksen ehkäisyä minkään lajin kohdalla. Eikä myöskään tutkintaa”, Takula sanoo. Salametsästyksestä jäädään harvoin kiinni, mutta jonnekin susia katoaa. Tutkija Johanna Suutarinen selvitti, että vuosina 1998–2014 kuolleista 91 pantasudesta 52 sai surmansa salametsästyksen uhrina ja 31 katosi. ”Pantasusien metsästys tulee ilmi likipitäen aina, sillä tutkijat tietävät heidän sijaintinsa tarkkaan.” Suutarisen tutkimuksesta on pääteltävissä, että pannoittamattomiakin susia tapetaan salaa, vuodessa 10–40 prosenttia susikannasta. ”Susihan on koiraeläin, jonka poikastuotto on todella hyvä. Silti susikantamme on pysynyt jo melko pitkään – hetkellistä kannanhoidollisen metsästyksen aiheuttamaa romahdusta lukuun ottamatta – parinsadan yksilön kokoisena. Tutkijat ja poliisikin ovat sitä mieltä, että luonnolliset syyt eivät selitä, miksei kanta pääse kasvamaan”, Takula kertoo.
puuttuvat perustiedotkin, Takula kritisoi. Susia pidetään hänen mukaansa verenhimoisina petoina, jotka lisääntyisivät hallitsemattomasti, jos tappaminen loppuisi. ”Harva tietää edes sitä, että susilauma on perhe”, hän sanoo. Tärkeää olisi murtaa vaikenemisen kulttuuri, joka suojaa salametsästäjiä. Heidän toimiaan voi lisäksi vaikeuttaa yksinkertaisella keinolla: liikkumalla susialueilla. Retkeilijälle sopii myös Luonnonvarakeskuksen vapaaehtoiseksi näytteiden kerääjäksi ryhtyminen. ”Jätöksiä keräämällä saadaan talteen dna. Näin tunnistetaan yksilöitä ja saadaan tietoa susien sukulaisuussuhteista.” Monille metsäneläimille joulu saattaa näkyä metsästystaukona, mutta toisaalta lomilla on aikaa matkustaa jahtiporukan kanssa metsästysmajalle. Myös pienpedoille tarkoitetut loukut voivat olla pyytävinä pyhienkin aikana. Riistakamerat kuvaavat susia peltojen reunoilla ja metsäautoteiden varsilla. Pyhäpäivistä saattaa olla suorastaan hyötyä salametsästäjille, sillä pauke ei herätä huomiota uudenvuoden aikaan. Lumi on keskeinen tekijä, sillä se auttaa jälkien seuraamisessa – luvallisessa ja luvattomassa pyynnissä. Metsään satava lumi voi ollakin sudelle surmaksi eikä merkki joulurauhasta.
Joulurauha hukassa
Sudet ovat mediassa viikoittain, mutta usein niin toimittajilta kuin lukijoilta
”Enemmistö suomalaisista antaisi susien olla rauhassa.” 25
Animalia testaa
teksti donata nissim • kuvat valmistajat & donata nissim
Vegaaniset juhlapaistit nykyisin kasvissyöjällä riittää valinnanvaraa juhlapöytään sopivissa paisteissa. animalian raati testasi ja laittoi joulupöydän vegaaniset juhlapaistit eli vegekinkut järjestykseen. ilahduttavaa on se, että kotimaisten yritysten tarjonta on näissä tuotteissa jo runsasta.
i t es t a ta j t i o v
i t es t a ta j t i o v edul
santun seitan – juhlaseitan
li s i n
vöner juhlavarras
vegem seitankunkku
wheaty juhlapaisti
Hinta
16,99 € / 1 000 g (16,99 € / kg)
13,50 € / 1 000 g (13,50 € / kg)
12,50 € / 550 g (22,73 € / kg)
19,90 € / 750 g (26,53 € / kg)
Valmistaja
Santun Seitan Oy
Vöner Oy
Vegem Oy
Wheaty
Valmistusmaa
Suomi
Suomi
Suomi
Saksa
Arvio
Pisteet
26
”Hyvä ulkonäkö, koostumus sekä suutuntuma.” ”Hyvä maku, erityisesti sinapin kanssa.” ”Mausteisuus toimii.” ”Kiinteä ja murea, maukas.” ”Toimii tosi hyvin kylmänä ja sinapin kanssa.” "Kuorrute maistuu ja kruunaa kokonaisuuden." "Leipämäinen maku."
”Tuoksuu kebabilta, vähän sitkeähkö suutuntuma.” ”Hyvin mausteita.” ”Tuoksuu houkuttelevalta.” ”Hyvä rakenne ja suutuntuma.” ”Maistuu!” "Lihamainen maku ja suutuntuma." "Hyvän makuinen, hieman suolainen."
”Kiinteä koostumus, hyvä suutuntuma.” ”Mieto, sinappi parantaa makua.” ”Hennon makeahko ja toimii aika hyvin.” ”Pippurinen, kiinteä, sopii sinapin kanssa.” ”Murea ja makoisa.” "Makua voisi olla enemmän." "Tiivis, maistuu vähän leivältä."
”Ulkonäkö ja suutuntuma muistuttaa lihakinkkua.” ”Sopivan sitkoinen rakenne.” ”Helposti lähestyttävä, toimii hyvin.” ”Maku ok, mieto.” ”Ei tuoksu erityisemmin.” "Ulkonäkö ei houkuttele." "Erikoinen rakenne."
teksti senni puustinen • kuva verna nakari
anima l laine ian
Tärkeitä arvoja ja kivoja tyyppejä ensimmäinen animalia-tapaaminen jännitti aikoinaan verna nakaria. nyt hän on ollut mukana animaliassa jo vuosia ja on kuopion animalian yhteyshenkilö.
Miten tulit mukaan Animaliaan?
Tulin mukaan keväällä 2017, kun huomasin somesta, että Kuopion Animalialla oli tulossa uusien tapaaminen. Olin jo jonkin aikaa halunnut johonkin vastaavaan mukaan, joten keräsin rohkeuteni ja menin kahvilaan tapaamaan Animalian aktiiveja. Se oli jännittävää, mutta sen arvoista. Lähdin mukaan, koska haluan edistää eläinten oikeuksia. Haluan vaikuttaa siihen, että yksikään eläin ei joutuisi ihmisen toiminnan takia kärsimään turhaan. Mitä Kuopion Animalia on puuhannut?
Näiden muutaman vuoden aikana, kun olen ollut mukana, meillä on ollut muun muassa leffailtoja, piknikkejä, näyttely, erilaisia infotilaisuuksia esimerkiksi ve-
gaanisesta ruokavaliosta ja yksi vaalipaneeli. Lisäksi olemme olleet torilla ja erilaisissa tapahtumissa kertomassa Animalian toiminnasta.
kuopiolaiset Animalian toiminnasta kiinnostuneet ovat tervetulleita mukaan ideoimaan ja toteuttamaan tapahtumia ja juttuja!
Miten korona on vaikuttanut?
Mikä on parasta Animaliassa?
Korona-aika on vaikuttanut kyllä. Esimerkiksi kevään suunnitelmat peruttiin ja kesälläkin oli aika hiljaista. Nyt toiminta on ollut käynnistymässä uudelleen. Viimeisin tapahtumamme oli lokakuussa Vegaaniliiton kanssa järjestetty pop up -kahvila, joka oli menestys.
Parasta Animaliassa on se, että pääsee edistämään tärkeitä arvoja ja samalla tapaamaan kivoja tyyppejä. Onnistuneet yhdessä tehdyt tapahtumat jäävät aina positiivisella tavalla mieleen. On myös hienoa tavata ihmisiä, jotka välittävät samoista asioista kuin itse.
Millaista on edistää eläinoikeuksia Savossa?
Minulla on pääosin pelkkiä positiivisia kokemuksia. Animalia otetaan yleensä hyvin ja kiinnostuneesti vastaan. Kaikki
Haluatko lisää tietoa Kuopion Animaliasta tai tulla mukaan toimintaan? Lähetä sähköpostia osoitteeseen kuopio@animalia.fi. 27
Vegepalsta
reseptit ja kuvat noora laine-müller
lisää r es
eptejä: wonder worldo fnoora .com instagr amissa @vegan bynoor akarolii na
Kohti joulua nämä vegaaniset reseptit ovat saaneet inspiraationsa syksyisistä raaka-aineista ja jouluisesta makumaailmasta. reseptit on luonut sertifioitu vegaanisen ravitsemuksen valmentaja ja bloggaaja noora laine-müller. kurkkaa nooran reseptien tarkemmat versiot sekä bonusresepti kermaiseen risottoon animalia-mediasta!
Vegepalsta Inkivääriseitan omena-perunapedillä
Jouluinen luumurahkapiiras
neljälle
24 cm irtopohjavuoka
Seitanpihvit 2 dl gluteenijauhoja 1 dl kikhernejauhoja 1 tl savupaprikajauhetta 1 tl valkosipulijauhetta 1 rkl yrttisuolaa 0,5 dl rypsiöljyä 2 dl vettä vettä keittämiseen Marinadi 1 tl raastettua, tuoretta inkivääriä 2 tl valkosipulimurskaa 0,5 dl rypsiöljyä 0,5 dl omenaviinietikkaa 3 rkl kookossokeria 2 rkl soijakastiketta 0,5 tl nestemäistä savuaromia Omena-perunapeti 1 rkl rypsiöljyä 6 perunaa 4 omenaa ripaus suolaa Valmista seitan muutamaa tuntia ennen tai edellispäivänä.
1
Sekoita kulhossa kuivat aineet. Lisää öljy ja vesi ja sekoita taikina tasaiseksi. Vaivaa hetki.
2
Leikkaa taikina kahdeksaan palaan ja muotoile pihvit. Keitä hiljalleen kiehuvassa vedessä noin 15 min.
3
Kuori ja raasta inkivääri. Sekoita marinadin ainekset suljettavassa rasiassa. Kierittele pihvit marinadissa, sulje rasia ja ravista. Laita jääkaappiin ja ravista muutaman kerran marinoitumisen aikana.
4 5 6
Kuumenna uuni 200 asteeseen. Kuori tai pese perunat ja omenat ja leikkaa noin 1 cm viipaleiksi.
Öljyä suuri uunivuoka. Asettele perunat ja omenat vuoan pohjalle ja ripottele suolaa. Kypsennä noin 35 min.
7
Paista pihvejä grillissä tai pannulla muutama minuutti molemmilta puolilta. Sivele marinadilla paistamisen aikana.
8
Aseta pihvit paistoksen päälle ja valuta päälle marinadi. Kypsennä vielä noin 10 min.
Pohja 3 dl vehnäjauhoja 2 dl mantelijauhoja 0,5 dl sokeria 1 tl piparkakkumaustetta 150 g margariinia 2 rkl kylmää vettä Rahkatäyte 2 x 400 g vaniljan makuista soijarahkaa, esim. Alpro Greek Style Vanilla Puolikkaan luomusitruunan raastettu kuori ja mehu Luumutäyte 1 prk valmista luumumarmeladia (katso itse tehdyn luumumarmeladin ohje Animalia-mediasta!) Koristeeksi: Tuoreita luumuviipaleita
1 2
Kuumenna uuni 200 asteeseen. Vuoraa irtopohjavuoka leivinpaperilla.
Sekoita pohjan kuivat ainekset kulhossa. Lisää kulhoon margariini ja nypi tasaiseksi. Lisää vesi ja sekoita tasaiseksi. Taikinasta pitää saada pallo.
3 4 5
Painele taikina irtopohjavuoan pohjalle ja esipaista 15 min.
6
Paista 200 asteessa noin 45 min, kunnes täyte on hyytynyt. Anna jäähtyä.
Sekoita rahkatäyte.
Levitä luumumarmeladi pohjan päälle. Levitä rahkatäyte marmeladin päälle. Koristele halutessasi luumuviipaleilla.
Piparkakkushake kahdelle 2 viipaleina pakastettua banaania 2 kivetöntä taatelia 1 rkl tahinia 3 dl soija- tai kauramaitoa 1–2 tl piparkakkumaustetta (tai kanelia, inkivääriä, neilikkaa ja kardemummaa)
1
Laita kaikki ainekset blenderiin ja sekoita tasaiseksi juomaksi.
29
Animaalit kautta maan
a i l a m Ani
some
eläinten päivänä 4.10. 20u2r animalian alueosastot järjestivät useita tapahtumia. alueosastot osallistuivat esimerkiksi maata jalkojen alla -verkkomielenosoitukseen turkiseläinten hyväksi ja järjestivät sytytä kynttilä eläimelle -tapahtumia. Itä-Lappi Rovaniemi
Joensuu otti osaa #maatajalkojenalleverkkomielenosoitukseen.
Oulu
Seuraa Joensuun Animaliaa Facebookissa @animaliajns ja Instagramissa: @animalia_jns
Kajaani
Myös Kouvola osallistui mielenosoitukseen turkistarhoilla elävien eläinten puolesta. Seuraa Kouvolan Animaliaa Facebookissa ja Instagramissa: @kouvolananimalia
Joensuu Kuopio Pori
Tampere
Mikkeli Jyväskylä Savonlinna Hämeenlinna Lahti Kouvola Forssa Kotka Kerava Turku Pääkaupunkiseutu Opiskelijaryhmä
Helsingissä muistettiin eläimiä suositussa kynttilätapahtumassa. Seuraa Pääkaupunkiseudun Animaliaa Facebookissa ja Instagramissa: @animaliapks
vapaaehtoiset ovat animalialle tärkeitä! Vapaaehtoisena pääset toimimaan eläinasioiden puolesta itsellesi sopivalla tavalla. Tarvitsemme apua monenlaisiin tehtäviin. Liity vapaaehtoisten listalle: Täytä lomake verkkosivuillamme animalia.fi, niin saat tietoa oman paikkakuntasi vapaaehtoistyön mahdollisuuksista sähköpostiisi. Tule mukaan alueosastotoimintaan: Ryhmässä on voimaa! Ota yhteyttä sinua lähimpään alueosastoon ja kysy lisää. Sähköpostiosoitteet ovat muotoa paikkakunta@animalia.fi.
30
Pääkaupunkiseudulla toimivat myös opiskelijaryhmä (opiskelijaryhma@animalia.fi), karhuryhmä (karhuryhma@animalia.fi) ja englanninkielinen ryhmä (vah@animalia.fi). Lisätietoja: animalia.fi/vapaaehtoiset Tervetuloa mukaan toimintaan! Kanerva Pelli, vapaaehtoiskoordinaattori kanerva.pelli@animalia.fi puh. 045 775 01572
Animalian kauppa
koonnut emmi pääkkönen
Tee tilaukset netissä osoitteessa kauppa.animalia.fi Kaupan myyntituotoilla tuetaan työtämme eläinten oikeuksien edistämiseksi.
Tuleva vuosi järjestykseen käytännöllisesti ja kauniisti
Katso kaikki lahjat: lahjaelaimille.fi!
22,90iku€ lut) (sis. post
One of a kind -seinäkalenteri vuodelle 2021 sopii hienosti lahjaksi eläinten oikeuksista välittävälle. Jokaisen kuukauden kohdalla on kuva eläimestä sekä teksti, jossa pohditaan, millaisia oikeuksia ja tarpeita kullekin eläimelle kuuluisi. Tekstit ovat englanniksi. Kalenterin on toteuttanut Animalian englanninkielinen toimintaryhmä Vegan Action Helsinki.
Anna tänä jouluna lahja eläimille Täydellinen lahja hänelle, joka haluaa hyvää eläimille! Aineettomilla lahjoilla edistät eläinten oikeuksia ja empaattisempaa maailmaa. Lahjojen tuotot käytetään asiantuntija- ja vaikuttamistyöhön eläinten hyväksi. Voit valita lahjalle kauniin postikortin tai sähköisen ladattavan pdf-kortin. Lahjat alk. 7 €.
Klassikkotuote: Karhukalenteri vuodelle 2021
23,90iku€ lut)
Karhukalenterin tuotot ohjataan Aasian sappikarhujen avuksi.
(sis. post
Animalian joulukortit – näinä aikoina muistaminen postitse lämmittää erityisesti! Yksiosaiset kortit 1 € Kaksiosaiset kortit 1,5 €.
27,90 € / kpl (sis. post
ikulut)
Kirjalahja kruunaa joulun! • Syötävät koirat ja sympaattiset
siat • Eläinkokeet Suomessa
Tilaus ja toimitus Tilaa tuotteet verkkokaupastamme: kauppa.animalia.fi. Voit tehdä tilauksen myös puhelimitse p. 050 343 2197 tai sähköpostitse tarja.balding@animalia.fi. Tuotetilauksiin lisätään toimitusmaksu, joka on lähetyksen koosta riippuen 2,90 € tai 7,90 €.
31
Ei ole väliä, miten autat – pääasia, että autat. Yhdessä rakennamme empaattisemman maailman kaikille eläimille! Ei enää elämää häkissä, ei enää turhaa kipua ja kärsimystä, vaan maailma, jossa eläin saa olla eläin. Kuukausilahjoittajana edistät eläinten oikeuksia helposti ja vaivattomasti. Lahjoituksesi mahdollistaa ammattilaisten tekemän tehokkaan ja vaikuttavan työn, joka muuttaa maailmaa. Mitä enemmän meitä on, sitä enemmän voimme vaikuttaa. Tule nyt mukaan edistämään eläinten oikeuksia!
Liit y mukaan nyt ja postita meille oheinen lomake!
Kyllä, ryhdyn Animalian kuukausilahjoittajaksi!
Postimaksu maksettu kotimaassa
Tuen työtä eläinten puolesta seuraavalla summalla: Eräpäivä on joka kuun
5.päivä
€/kk (min. 7€/kk)
20. päivä
Nimi: Katuosoite:
Tunnus 5007666
Postinumero ja -toimipaikka:
00003 VASTAUSLÄHETYS
Sähköpostiosoite: Puhelinnumero: Syntymäaika: Kyllä kiitos, tilaan Animalian kuukausittaisen uutiskirjeen sähköpostiini.
Lähetämme sinulle postitse ensimmäisen laskun sen jälkeen, kun kuponki on saapunut meille. Sen jälkeen voit valita, kytketkö päälle e-laskusopimuksen verkkopankissasi vai maksatko kuukausittaisen lahjoituksen kerran kuussa saapuvan paperilaskun tiedoilla. Voit postittaa tämän kupongin tällaisenaan tai sulkea sen kuoreen. Säästät postimaksun, kun kirjoitat kuoreen vastauslähetyksemme tunnuksen: Animalia ry, Tunnus 5007666, 00003 VASTAUSLÄHETYS.