lehti eläinten asialla
l ö y t y y k ö m e n n e e s tä eet tinen eläinsuhde?
4/2021
Teema
Tulevaisuus
Tulevaisuuden ruokatuotanto ei kaipaa eläimiä
yö s Lue m sa: s ve rko edia .fi m a i l a nima
Eläinten kohtelu ratkaisee myös oman tulevaisuutemme
teksti laura uotila • kuva maarit auranen
Ka
um isia
sia
Kampa
akuulumi nj
m pan kuul ja
Eläinlaki kaipaa korjausta – kirjoita kansanedustajalle luonnos uudesta eläinlaista sisältää useita parannuksia aiempaan. laki ei kuitenkaan tällaisenaan lakkauta sen enempää tehotuotantoa kuin turkistarhaustakaan.
A
nimalian pitkään ajamat
tavoitteet parsinavetoiden sekä emakoiden tiineytysja porsitushäkkien kielloista ovat mukana lakiesityksessä. Uusien porsitushäkkien rakentaminen kielletään heti lain voimaan tullessa vuonna 2023. Tiineytyshäkit kielletään 12 vuoden siirtymäajalla. Uusien parsinavetoiden rakentaminen kielletään. Myös pihattonavetoiden investointitukien ehdoksi tulee vaatimus ulkoilutarhasta tai laitumesta. “Tiineytyshäkeistä luopuminen oli mukana jo edellisessä lakiluonnoksessa, mutta nyt on mukaan saatu myös uusien porsitushäkkien kieltäminen. Pihatoissa elävien nautojen ulkoilusta ei myöskään ole aiemmin ollut mitään vaatimuksia. On hienoa, että lakiin on saatu näin monta edistysaskelta mukaan. Tiineytyshäkkien kieltämisen siirtymäaika on kuitenkin edelleen kohtuuttoman pitkä eikä vanhoja parsinavetoita tai porsitushäkkejä kielletä. Muun muassa näihin asioihin tulemme vaatimaan vielä muutoksia”, Animalian toiminnanjohtaja Heidi Kivekäs kertoo. Eläinlakiesityksessä on myös muita parannuksia. Esimerkiksi kalojen lopettamiseen sekä eläinten jalostukseen puututaan entistä tiukemmin ja lisäksi koirien pakollisen rekisteröinnin rinnalle tulee kissarekisteri. Porsaiden kirurgisesta kastraatiosta halutaan luopua ja sitä koskevat säännökset tullaan kirjaamaan lakiin selvityksen ja lausuntokierroksen jälkeen. Suomalaiset haluavat parempaa
Animalian vuosikymmenen mittainen työ lakiin vaikuttamiseksi näkyy luonnoksessa, mutta esimerkiksi turkistarhauksen osalta se on pettymys.
“Turkistarhaus saa jatkua, vaikka se aiheuttaa eläimille suurta kärsimystä ja on siten täysin ristiriidassa niin lain hengen kuin kansalaismielipiteen kanssa. Kansainvälisesti aika on ajamassa kannattamattoman alan ohi ja lakiuudistus olisi luonnollinen kohta kieltää tarhaus. Turkistarhauksessa Suomi jää eurooppalaisittain perässähiihtäjäksi”, Kivekäs sanoo. Kyselyjen mukaan suomalaisten selvä enemmistö, 85 %, on täysin tai osittain sitä mieltä, että eläinten tulee voida toteuttaa lajityypillisiä käyttäytymistarpeitaan. Nykymuotoista turkistarhausta vastustaa 73 % kansalaisista.
Animalia vaatii, että eläinten liikkumista rajoittavat rakenteet ja verkkopohjahäkit kielletään yksiselitteisesti eläinsuojelulaissa. ”Näiden lukujen valossa on outoa, että lakiluonnos ei mahdollista monien lajityypillisten käyttäytymistarpeiden toteuttamista. Turkiseläinten verkkopohjahäkit estävät ketuille tärkeää kaivamista, minkkien uimista ja kaikkien turkiseläinten ympäristön tutkimisen tarvetta. Kyselyjen mukaan suomalaiset haluavat parempaa. Turkistarhauksen salliminen osoittaa, että Suomessa on demokratiavaje eläinasioissa, Kivekäs sanoo. Animalia keräsi aiemmin yhdessä SEY Suomen eläinsuojelun kanssa 139 000 nimen vetoomuksen, jossa vaadittiin muun muassa porsitushäkkien, parsinavetoiden ja turkistarhauksen täyskieltoa eläinsuojelulakiin.
Vielä mahdollisuus korjausliikkeeseen
Animalia vaatii, että eläinten liikkumista rajoittavat rakenteet ja verkkopohjahäkit kielletään yksiselitteisesti eläinsuojelulaissa. Tämä tarkoittaa myös vanhojen emakkohäkkien ja parsinavetoiden sekä turkistarhauksen täyskieltoa. Myös pitkiin siirtymäaikoihin pitää saada muutos. “EU:ssa sekä parlamentti että komissio ovat asettuneet tukemaan häkkikasvatuskieltoa. Lisäksi 12 EU-maan maatalousministerit ovat jo vaatineet Euroopan laajuista turkistarhauskieltoa. Uudessa laissa tulisi ennakoida eurooppalainen kehityskulku. Odotamme paljon hallitukselta, jonka puolueiden enemmistö vastustaa turkistarhausta ja sanoo olevansa eläinten hyvinvoinnin kannalla”, Kivekäs sanoo. Kirjoita kansanedustajalle
Lakiesitys on lausunnoilla 14.1.2022 asti. Lausuntoja siitä voi jättää kuka tahansa, myös yksityishenkilöt. Onkin tärkeää, että luonnos kerää mahdollisimman paljon lausuntoja, joissa vaaditaan korjausta lain puutteisiin. Löydät lausuntopyynnön ministeriön sivulta mmm.fi/elainsuojelulaki. Animalia kehottaa kaikkia tukijoitaan kirjoittamaan kansanedustajille ja vaatimaan parempaa eläinlakia, kuten vanhojen porsitushäkkien, parsinavetoiden, häkkikanaloiden ja turkistarhauksen kieltämistä. Kansanedustajat tulevat olemaan avainasemassa siinä, millaisena laki lopulta hyväksytään. Lue lisää aiheesta sivultamme ja osallistu: animalia.fi/kirjoitakansanedustajalle.
Ka
um isia
Kampa
sia
akuulumi nj
m pan kuul ja
Pääkirjoitus
kuva taija rinne
Joukkovoimaa
A
nimalian 60-vuotisjuhlavuosi lähenee loppuaan. Vuoden aikana olemme muistelleet historiaamme ja visioineet tulevaa. Olemme saaneet paljon aikaan, mutta miten viemme eläinten asian seuraavalle tasolle? Kymmenen vuoden valmistelun jälkeen hallitus on vihdoin tehnyt esityksen eläinten hyvinvointilaista. Animalia on tehnyt valtavasti töitä tämän uudistuksen parissa. Työmme on tuottanut tulosta: lakiluonnoksessa kielletään uusien emakkohäkkien ja parsinavetoiden rakentaminen, vaaditaan pihattonavetoiden lehmille ulkoilua investointitukien ehtona ja puututaan eläinten jalostukseen. Delfinaariot jäävät historiaan, koirille ja kissoille tulee tunnistusmerkintä ja rekisteröinti ja porsaiden kirurgisesta kastraatiosta pyritään luopumaan. Nämä ovat tavoitteita, joita olemme ajaneet lukuisissa tapaamisissa päättäjien kanssa, ja joiden puolesta olemme kampanjoineet ja puhuneet julkisuudessa vuosien ajan. Kuitenkin laissa on yhä suuria epäkohtia. Sen kertoo jo lain nimen ja sisällön välinen ristiriita. Laki eläinten hyvinvoinnista sallisi edelleen turkistarhauksen, kanojen häkkikasvatuksen ja broilerintuotannon. Käytössä olevista porsitushäkeistä ei luovuta ja siirtymäajat ovat monelta osin liian pitkiä. Laki mahdollistaa edelleen eläinten laajamittaisen hyväksikäytön tavoilla, jotka ovat räikeässä ristiriidassa niiden lajityypillisten käyttäytymistarpeiden kanssa. Moni on pettynyt siihen, ettei edes tämä eläinystävälliseksi kutsuttu hallitus tartu riittävän tarmokkaasti eläinten aseman parantamiseen. Kyselymme osoittavat, että 85 % suomalaisista on sitä mieltä, että eläinten tulee voida toteuttaa lajityypillisiä käyttäytymistarpeitaan. Kansalaismielipide ei kuitenkaan kanavoidu lainsäädäntöön.
12 Ongelmana on, että keskustaa lukuun ottamatta puolueet ovat valmiita joustamaan, kun pitää päättää eläinasioista. Meidän onkin tehtävä eläinten oikeuksista ilmastonmuutoksen kaltainen yhteiskunnallinen kysymys, joka kaikkien pitää ottaa huomioon. Ennen kaikkea eläinkysymyksestä pitää tulla kynnyskysymys myös muille puolueille kuin keskustalle. Tulevina vuosina Animalian tärkein tehtävä on tehdä eläinten asiasta kaikkien asia. Jotta onnistumme, meidän on kerrottava eläinten oikeuksista yhä tavoittavammin, laajennettava vaikuttamistyötämme ja rakennettava yhteistyötä muiden kansalaistoimijoiden kanssa. Näin voimme kasvattaa joukkovoimaa eläinten oikeuksille. Tälle työlle on erinomainen pohja, kiitos Animalian tuhansien tukijoiden, jotka puhuvat eläinten asiasta eri yhteyksissä, jakavat tietoa, tekevät vapaaehtoistyötä, osallistuvat tapahtumiin ja tukevat Animalian toimintaa jäseninä tai lahjoittajina. Kiitos että olet mukana, sinua tarvitaan!
Heidi Kivekäs Animalian toiminnanjohtaja
Sisällys 4/2021
02 04 06 09 11 12
Eläinlaki kaipaa korjausta – kirjoita kansanedustajalle
Pääkirjoitus
Ajankohtaista
Vieraskynä: Minna Santaoja
Puheenjohtajan tervehdys
Eläimet tarvitsevat poliittisia edustajia
= kannessa Kannen kuva: istockphoto.com
4
ANIMALIA-LEHTI, 47. VUOSIKERTA JULKAISIJA: Animalia PÄÄTOIMITTAJA: Laura Uotila
laura.uotila@animalia.fi TOIMITUSSIHTEERI: Taija Rinne p. 050 302 8170 taija.rinne@animalia.fi TAITTO: Heta Kasurinen heta.kasurinen@gmail.com OSOITTEENMUUTOKSET: Tarja Balding p. 050 343 2197 tarja.balding@animalia.fi PAINOPAIKKA:
Punamusta, Tampere ILMESTYMISAIKATAULU:
Nro 1 helmikuu, nro 2 toukokuu, nro 3 syyskuu, nro 4 marraskuu. Seuraavaan numeroon tarkoitetun materiaalin tulee olla perillä toimituksessa 10.1.2022 mennessä. AINEISTOT lähetetään lehti@animalia.fi tai osoitteella: Animalia-lehti, Suvilahdenkatu 4, 00500 Helsinki.
20
ILMOITUSMYYNTI:
Taija Rinne, p. 050 302 8170 ILMOITUSHINNAT:
Katso ilmoitushinnat animalia.fi LISÄVELOITUKSET: Värierottelut veloitetaan erikseen, määräyspaikkakorotus 20 %, liitteiden hinnat sovitaan erikseen. RAJOITUKSET: Etusivulla ei julkaista ilmoituksia. ALENNUKSET: Toistoalennus: 1. toisto 10 %, seuraavat 20 %, auktorisoidut mainostoimistot 15 %. ILMOITUSTEN PERUUTTAMINEN:
14
Peruutukset viimeistään seitsemän (7) vuorokautta aineiston jättöpäivän jälkeen toimitussihteerille. REKLAMAATIOT: Kirjallisena 14 vuorokauden aikana ilmestymispäivästä lukien. ANIMALIA-LEHTI PIDÄTTÄÄ OIKEUDEN LYHENTÄÄ JA MUOKATA JUTTUJA.
14
Eläinten kohtelu ratkaisee myös oman tulevaisuutemme
18
Tulevaisuuden ruokatuotanto ei kaipaa eläimiä
20
Eläinten rooli suomalaisessa koulutusjärjestelmässä
23
Kirjavinkit
Löytyykö menneestä eettinen eläinsuhde?
26
Animalia testaa: vegaaniset nugetit
28 30 31
Animalialainen: Satu Louhela, Oulu
Vegepalsta: Perinteinen seitanpaisti kruunaa joulupöydän Animaalit kautta maan: AnimaliaSome
Aineettomat lahjat
TOIMISTO: Suvilahdenkatu 4, 00500 Helsinki ASIAKASPALVELU:
p. (09) 720 6590, päivystys ma–to kello 10.00 –15.00 e-mail: animalia@animalia.fi internetsivut: animalia.fi. JÄSENMAKSUT: Tukijäsen: 32 €
tai 25 € / vuosi, nuorisojäsen (alle 18 v.): 20 € / vuosi, ainaisjäsen: 640 €, yhteisöjäsen: 250 € / vuosi. FI71 8000 1802 1056 44 SWIFT: DABAFIHH Kirjoita viestiksi nimesi ja osoitteesi. LAHJOITUKSET:
FI24 1011 3000 2606 29 SWIFT: NDEAFIHH TESTAMENTIT: Tiedustelut, p. 050 343 2197, tarja.balding@animalia.fi RAHANKERÄYSLUPA:
Luvan myöntäjä: Poliisihallitus. Toimeenpanoaika ja alue: 1.1.2017–31.12.2021 ja lupa kattaa koko Suomen Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Päätöksen nro ja pvm: RA/2016/719 4.11.2016. RAALI PAIN UT
E UOT OT
HIILIN E
24
27
Artikkelien lainaaminen eläinsuojelua ja eläinten oikeuksia edistäviin tarkoituksiin sallittu. Lähde mainittava.
Sisällysluettelon kuvat: istockphoto.com, sara honkanen, oona raadelma ClimateCalc CC-000025/FI PunaMusta Printing
4041 0209 Painotuote HÄMEEN KIRJAPAINO OY
5
Ajankohtaista
istockphoto.com
meksiko on ensimmäinen Pohjois-Amerikan valtio, joka on kieltänyt kosmetiikan vuoksi tehtävät eläinkokeet. Kielto koskee niin ainesosien kuin lopputuotteiden testaamista eläinkokeilla. Eläinkokeilla testatun kosmetiikan ja sen ainesosien myynti ja maahantuonti tulevat myös olemaan kiellettyjä. Eläinkokeet kieltävään lakiin jää kuitenkin muutama kohta, joiden perusteella kosmetiikan eläinkokeille voidaan myöntää poikkeuslupa. Kielto astuu voimaan kahden vuoden kuluttua. Kosmetiikan vuoksi tehtävät eläinkokeet on kielletty jo 41 valtiossa.
kilpahevosista yli puolelta löytyy suuvaurioita tuoreet valvontakäyntien tulokset paljastivat, että kuolaimet olivat aiheuttaneet suuvaurioita yli puolelle tarkastetuista kilpahevosista. Suuvauriot ovat erityisen yleisiä ravihevosilla. Etelä-Suomen aluehallintoviraston järjestämässä valvonnassa tarkastettiin yhteensä 82 hevosta, jotka valittiin satunnaisotannalla. Tarkastukset tehtiin kilpasuorituksen jälkeen. Ravihevosista 58 prosentilla oli suuvaurioita kuolainten alueella. Vaurioista 57 prosenttia oli kohtalaisia tai vakavia. Kenttäratsastuskisoihin osallistuneita hevosia tarkastettiin 10 yksilöä. Näistä puolella esiintyi lieviä tai kohtalaisia suuvaurioita. Mikä tahansa kuolain aiheuttaa riskin hevosen suun vaurioitumisesta, sillä vammoja löydettiin kaikkien kuolainmallien käytön jälkeen. Vakavia suuvaurioita havaittiin erityisesti muutamia kuolainmalleja käytettäessä.
6
Kosmetiikan eläinkoekielto on uhattuna teksti laura uotila • kuva istockphoto.com
eurooppalainen kansalaisaloite vaatii kosmetiikan eläinkoekiellon vahvistamista. tällä hetkellä on vaarana, että kosmetiikan vuoksi tehtävät eläinkokeet palaavat eualueelle.
A
nimalia kerää yhdessä usei-
den muiden eläinjärjestöjen kanssa allekirjoituksia Save Cruelty Free Cosmetics -kansalaisaloitteeseen, joka vaatii Euroopan komissiolta toimia kosmetiikan eläinkoekiellon turvaamiseksi ja vahvistamiseksi sekä EU:n kemikaalilainsäädännön muuttamiseksi. Aloitteessa vaaditaan myös konkreettisen suunnitelman edistämistä eläinkokeettomaan tieteeseen siirtymiseksi. Kosmetiikan ja kosmetiikassa käytettävien ainesosien eläinkokeet kiellettiin Euroopassa vuonna 2009, ja eläinkokein testatun kosmetiikan myyntikielto tuli voimaan vuonna 2013. Eläinjärjestöt taistelivat kovasti näiden kieltojen saavuttamiseksi. Kuitenkin Euroopan kemikaalivirasto on nyt vaatimassa uusia eläinkokeita tietyille ainesosille – myös sellaisille, joita käytetään laajasti kosme-
tiikassa ja joiden pitkäaikaisen käytön turvallisuudesta on näyttöä. EU:n uusi kestävyyttä edistävä kemikaalistrategia voi tarkoittaa miljoonia uusia eläinkokeita. Strategiaan sisältyy Euroopan kemikaalilainsäädännön tarkistaminen. Ei ole kuitenkaan hyväksyttävää, että eläinkokeita käytetään kemikaalien tiedoissa olevien aukkojen paikkaamiseen. EU-parlamentti eläinkokeiden lopettamisen puolella
Vaikka kosmetiikan eläinkoekielto on nyt uhattuna, on Euroopan parlamentissa selvää tahtotilaa eläinkokeiden lopettamiseksi. Tavoite on kirjattu jo EU:n koe-eläindirektiiviin, mutta tällä hetkellä tavoite ei edisty, koska sen saavuttamiseksi ei ole tehty sitovaa suunnitelmaa.
kasvisruokaa tarjottava kaikissa opiskelijaravintoloissa opiskelijaravintoloissa tulee jatkossa tarjota kasvisruokavaihtoehto sekä kasvipohjaisia ruokajuomia tasa-arvoisena vaihtoehtona eläinperäisten ruokien ja juomien rinnalla. Valtion ravitsemusneuvottelukunta ja Kela toteavat näin tuoreessa korkeakouluopiskelijoiden ruokailusuosituksessa. Suosituksella halutaan viestittää, että kasvisruokailu ei ole erityisruokavalio. Se on myös keino ohjata nuoret syömään nykyistä kasvispainotteisemmin.
istockphoto.com
meksiko kieltää kosmetiikan eläinkokeet
koonneet taija rinne & laura uotila
Ajankohtaista yli 25 000 euroa eläinoikeustyölle Ottopisteiltä
Tilanteeseen on toivottavasti tulossa muutos, sillä Euroopan parlamentti vaatii komissiota laatimaan toimintasuunnitelman eläinkokeiden vähentämisen ja korvaamisen vauhdittamiseksi. Suunnitelman täytyy sisältää välitavoitteita, jotka tähtäävät eläinkokeiden vähentämiseen ja korvaamiseen eläinkokeettomilla menetelmillä ennen lopullisen tavoitteen saavuttamista. Parlamentti äänesti toimintasuunnitelman puolesta murskaenemmistöllä. Eläinjärjestöt kampanjoivat ennen äänestystä päätöslauselman hyväksymisen puolesta. Animalia vetosi suomalaisiin meppeihin, jotta he kannattaisivat aloitetta. Järjestöt kehottavat nyt komissiota valmistelemaan suunnitelman nopealla aikataululla.
Allekirjoita aloite verkossa
Kosmetiikan eläinkoekiellon turvaaminen ja lopullisen suunnitelman saaminen eläinkokeista luopumiseksi tarvitsevat tukea. Eläinkokeissa käytettyjen eläinten määrä ei ole juurikaan laskenut viimeisen vuosikymmenen aikana, vaikka tiede on kehittynyt merkittävästi. Eläinkokeet täyttävät kuitenkin vain harvoin lupauksensa eli tuottavat ihmisille parempaa terveyttä.
Voit tukea Save Cruelty Free Cosmetics -aloitetta allekirjoittamalla sen verkossa: https://eci.ec.europa.eu/019/public/
Sanottua ”Apua – samalla kun vain kolme prosenttia köyhien maiden väestöistä on rokotettu, rokottavat suomalaiset turkistarhaajat minkkejä kahdesti 500 000 annoksella. Kaikki vain sen tähden, että ihmiset voivat pukeutua turkiksiin. Samaan aikaan rokottamattomia kuolee. Suojataan ihmisiä ei turkiskauppaa.” – tutkija ja lääkäri eric feigl-ding, twitter 6.10.2021
animalia näkyi valtakunnallisesti Otto.-käteisnostoautomaateilla, kun kesäkuukausina käteisnoston yhteydessä oli mahdollista lahjoittaa eläinoikeustyölle. Häkkikasvatuksen kieltämistä tavoittelevalle Tämä on kotini -kampanjalle kertyi lahjoituksia Ottopisteillä 25 872 euroa. ”Haluan kiittää sydämeni pohjasta jokaista lahjoituksen tehnyttä. Tuki mahdollistaa Animalian vaikuttamistyön, päättäjätapaamisten ja oman tiedontuotannon jatkumisen. On hienoa nähdä, että ihmisille on tärkeää tukea eläinten olojen parantamiseen tähtäävää työtä”, Animalian varainhankintapäällikkö Emmi Pääkkönen sanoo.
turkistarhaus- kieltoa käsitellään latviassa latvian parlamentissa äänestettiin turkistarhauskiellosta syyskuun puolivälissä. Kielto hyväksyttiin ensimmäisessä äänestyksessä. Seuraavaksi se etenee valiokunnan käsiteltäväksi. Turkistarhauskielto astuisi voimaan 1.1.2026. Esityksen on kuitenkin läpäistävä vielä kolme lausuntokierrosta ja äänestystä, jotta se saadaan lopullisesti hyväksyttyä. Latviassa on tällä hetkellä kahdeksan rekisteröityä turkistarhaa.
paras juttu numeron 3/2021 parhaaksi jutuksi äänestettiin artikkeli ”Yksin rakkaus ei riitä”. Yllätyspalkinnon arvonnassa onni suosi Rita Oksasta. Onnea voittajalle ja kiitos kaikille äänestäneille!
Mikä on tämän lehden paras juttu? Kerro mielipiteesi 10.1.2022 mennessä, niin olet mukana yllätyspaketin arvonnassa. Lähetä vastauksesi, nimesi sekä osoitteesi sähköpostitse lehti@animalia.fi (sähköpostin otsikko: Paras juttu 4/2021) tai postitse Animalia, Suvilahdenkatu 4, 00500 Helsinki.
7
Ajankohtaista minkkien turkis- tarhauskielto jatkuu tanskassa vuonna 2021 Tanska tappoi kaikki maan turkistarhoilla elävät minkit tarhoilla levinneen koronaviruksen tukahduttamiseksi ja viruksen muuntumisen estämiseksi. Samalla minkkien turkistarhaus kiellettiin koko loppuvuodeksi. Kieltoa on nyt jatkettu vuoden 2023 alkuun saakka. Myös kettujen tarhaus on loppumassa Tanskassa muutaman vuoden sisään, sillä maa on kieltänyt vuonna 2009 kettujen turkistarhauksen 15 vuoden siirtymäajalla.
tervetuloa vuosikokoukseen!
animalian juhla- seminaari 8.12.2021
animalian vuosikokous järjestetään 30.3.2022 kello 18 alkaen. Kokoukseen voi osallistua Animalian toimistolla (Suvilahdenkatu 4, Helsinki) tai etäyhteyden kautta. Lisätietoja kokouksesta löydät seuraavasta lehdestä. Kutsumme myös asettumaan ehdolle Animalian hallitukseen! Hallitustyöskentely vaatii aitoa kiinnostusta eläinasioihin ja halua sitoutua tärkeään työhön.
tervetuloa juhlistamaan kanssamme Animalian 60. toimintavuotta! Juhlavuotemme huipentuu seminaariin, jossa tietokirjailijat Suvi Auvinen ja Risto Isomäki alustavat tulevaisuuden eläinkysymyksistä. Tilaisuudessa julkistetaan myös Pro Animalia -palkinto. Ajankohta: Ke 8.12. klo 17-19, Oodi-kirjasto, Töölönlahdenkatu 4, Helsinki. Tapahtumaa on mahdollista seurata myös etänä. Lisätietoja ja linkki suoratoistoon tulevat sivulle animalia.fi/tapahtumat/ juhlaseminaari/.
istockphoto.com
unsplash
Lisätietoja hallitustyöskentelystä saat Heidi Kivekkäältä, heidi.kivekas@animalia.fi.
8
Lämpimästi tervetuloa!
juliana von wendtin säätiö tukee tutkimusta, jossa kehitetään eläinkokeille vaihtoehtoisia menetelmiä, ja jolla edistetään ihmisten ja eläinten hyvinvointia. Voit tukea toimintaamme lahjoituksella:
Nordea FI96 2001180004 2627 (rahankeräyslupa RA/2020/856).
tiedettä ilman eläinkokeita
Lisätietoja säätiön toiminnasta: jvws.org.
Vieraskynä
kuva velda parkkinen
Hyönteissuhteiden kummallinen ristiriitaisuus
H
yönteiset hyväksyttiin Suomessa elintarvikkeiksi vuonna 2017. Kauppoihin ilmestyneet tuotteet kuitenkin katosivat nopeasti, eivätkä hyönteiset löytäneet paikkaansa lautasillamme. Hyönteisruuan tutkimusta on kuitenkin jatkettu monissa hankkeissa. Kehittely painottuu hyönteisten käyttöön rehuna. Hyönteisiä on sallittua käyttää kalojen, lemmikkieläinten ja turkiseläinten rehuna, jatkossa kenties myös kanojen ja sikojen ruokana. Suomessa on viitisenkymmentä ruokahyönteisten kasvattajaa. Alasta odotetaan ”uutta Nokiaa”: vientiä, valkuaisomavaraisuutta, ratkaisua jäteongelmiin. Toimijoiden tavoitteissa on, että hyönteiset vakiintuvat myös ihmisravinnoksi. Niiden kerrotaan olevan ”luonnostaan kestävän kehityksen mukaista ruokaa”, kunhan se vain saadaan kuluttajalle ”helposti ymmärrettäväksi”. Hyönteisalan toimijat vaikuttavat sokeilta alan eettiselle ongelmallisuudelle. On takaperoista, että teolliseen tuotantoon otettaisiin uusi eläinryhmä, kun samalla on käynnissä väistämätön siirtymä eläintuotannosta kohti kasvipohjaisia ruokajärjestelmiä. Hyönteisrehu on eläintuotannon tekohengitystä. Hyönteinenkin on eläin, eikä ongelma poistu markkinoinnilla. Ihmiset pärjäävät kasvisravinnolla, lemmikkieläinten tilanne on hankalampi. Lemmikkiruuan globaalit ilmastopäästöt vastaavat Mosambikin tai Filippiinien kokonaispäästöjä. Kissat ja koirat eivät pärjää kasvisruualla, ja hyönteisistä on kaavailtu ”eettistä” ruokaa lemmikeille. Oikeuttaako lemmikkien pito hyönteistuotannon?
Samanaikaisesti huolta herättää luonnonvaraisten hyönteisten katoaminen. Kolme neljästä keskeisestä viljelykasvista on riippuvainen hyönteispölytyksestä. Suhtautumisemme hyönteisiin on kummallisen ristiriitaista. Miten pihan pörriäisestä tulee huolenpidon kohde, mutta hyönteisten automatisoidussa massatuotannossa ei nähdä ongelmaa? Onko huoli pohjimmiltaan ihmiskeskeistä – huolta ”ekosysteemipalveluista”, ei pörriäisistä itsestään? Tutkimustieto hyönteisten tuntoisuudesta lisääntyy jatkuvasti ja moraalisesti arvokkaina pidettyjen olentojen joukko laajenee. Tulevaisuudessa ajanjakso, jolloin hyönteisiä suunniteltiin teollisesti kasvatettavaksi, näyttää synkältä kummallisuudelta. Minna Santaoja Tutkijatohtori (Turun yliopisto), yliopistonlehtori ( Jyväskylän yliopisto)
9
Eläinten ystäviä jo useat vuodet ilahduttanut Animalian Karhuryhmän kalenteri on jälleen saatavilla! Karhukalenterin tuotot ohjataan Animalian karhuryhmän työhön Aasian sappikarhujen hyväksi.
Jätä eläinrakkautesi elämään – tee testamentti eläinoikeustyölle
Testamenttilahjoitus on vaikuttava tapa jättää arvosi elämään. Testamentti on tahdonilmaus, jolla määrittelet itse, miten haluat omaisuutesi jaettavan poismenosi jälkeen. Voit esimerkiksi jättää läheisillesi suurimman osan ja tehdä testamenttilahjoituksen eläinten oikeuksille pienellä osuudella. Voit testamentata rahaa tai muuta omaisuutta. Testamenttilahjoituksista saadut varat ohjataan Animalian tavoitteiden mukaiseen työhön eläinten oikeuksien ja suojelun edistämiseksi. Voit valita kohteeksi sinulle tärkeän eläinoikeusteeman tai Animalian eläinoikeustyön yleisesti. Jokainen testamentti eläimille on arvokas apu. Harkitsetko testamentin tekemistä tai haluatko kysyä lisää? Ota yhteyttä! Tarja Balding, talouspäällikkö p. 050 343 2197 tarja.balding@animalia.fi Tai lue lisää: animalia.fi/testamenttilahjoitus
Kaikki yhteydenotot ovat luottamuksellisia, eivätkä yhteydenotot sido sinua mihinkään.
kuva erja laakkonen • käännös tuuli solhagen
Puheenjohtajalta
Puheenjohtajan tervehdys
Ordförandens hälsning
olemme tänä vuonna viettäneet juhlavuotta: Animalia on tehnyt 60 vuotta työtä eläinten puolesta. Juhlavuoden aikana olemme palanneet muistoihin ja katsoneet taaksepäin. Mielestäni tämä on lopulta melko harvinaista Animaliassa.
i år har vi firat jubileum: Animalia har arbetat för djuren i
Työmme suuntautuu nimittäin paljolti tulevaisuuteen. Teemme työtä sen puolesta, että huomenna eläimillä olisi parempi olla. Vaikuttamistyömme ytimessä on muutos. Animalian jäsenet, tukijat, vapaaehtoiset ja työntekijät rakentavat jotakin vielä näkymätöntä, huomisen maailmaa. Työ voi olla hyvin konkreettista, kuten kuukausilahjoituksen tekeminen tai leivonnaisten valmistaminen alueosaston varainhankintaa ajatellen. Mutta usein se on vähemmän kouriintuntuvaa: kokouksia, some-julkaisujen jakamista, toiminnan suunnittelua. Toisinaan eläinoikeustyössä unohtaa sen, miten paljon olemme saaneet jo aikaan. Ajatellaanpa vaikka niin sanottua vegebuumia, joka täytti kauppojen hyllyt vegaanisilla tuotteilla. Tai sitä, kuinka moni muotitalo on jo ilmoittanut luopuvansa turkiksista. Elämme aikaa, jossa muutosvauhti on nopea. Mitä voikaan tapahtua jo lähivuosien aikana? Animalia on 60 vuoden aikana muuttanut maailmaa, mutta muuttunut itsekin. Me kaikki Animalian toimijat vaikutamme siihen, millaiseksi järjestömme kasvaa ja kehittyy seuraavien vuosien ja vuosikymmenten aikana. On myös tärkeää pohtia, kuinka tavoitamme uusia innokkaita tukijoita ja vapaaehtoisia – osaako kukaan edes aavistaa, millaisia viestinnän kanavia käytämme vaikkapa 10 vuoden kuluttua? Millaiset vaikuttamisen keinot toimivat tulevaisuudessa? Eläinoikeusliike on tullut näkyväksi osaksi suomalaista yhteiskuntaa. Animalia haluaa varmistaa, että myös tulevaisuudessa julkisessa keskustelussa kuuluu eläinten ääni. Niinpä olemme valmiita muuttumaan ja kehittymään. Ajattelen, että siihen antaa rohkeutta järjestömme inspiroiva historia. Kiitän kaikkia animalialaisia työstänne ja tuestanne. Yhdessä muodostamme vahvan joukon, jossa pystymme rakentamaan parempaa huomista. Rauhallista joulunaikaa kaikille!
60 år. Under jubileumsåret har vi blickat tillbaka på minnen och tiden som gått. Det är rätt så ovanligt i Animalia. I vårt arbete riktar vi oss nämligen in mot framtiden. Vi arbetar för att djuren ska ha det bättre imorgon. Förändring ligger i kärnan av det påverkansarbete vi gör. Animalias medlemmar, understödjare, frivilliga och anställda bygger på något som tillsvidare ännu är osynligt, morgondagens värld. Det man gör kan vara något konkret, som att skänka en månatlig donation eller baka bakelser till förmån för lokalföreningarnas penninginsamling. Men ofta är det något mera abstrakt: att ordna och delta i möten, dela some-inlägg, planera verksamheten. I arbetet inom djurrätt kan man ibland glömma hur mycket vi redan har åstadkommit. Se exempelvis på den så kallade vegoboomen som fick butikshyllorna att fyllas med veganska produkter. Eller på de många modemärken som har meddelat att de slutar använda päls. Vi lever i en tid då förändring sker snabbt. Vad allt kan ännu hända under de kommande åren? I 60 år har Animalia förändrat världen, men även förändrats själv. Det är vi som är med i Animalia som påverkar hur vår förening växer och utvecklas under de kommande åren och årtionden. Det är också viktigt att fundera på hur vi kan nå ut till nya ivriga understödjare och frivilliga – kan vi ens ana hurdana kommunikationskanaler vi använder oss av om exempelvis 10 år? Hurdana former av påverkan har en effekt i framtiden? Djurrättsrörelsen har blivit en synlig del av det finländska samhället. Animalia vill säkerställa att djurens röst blir hörd i den offentliga diskussionen även i framtiden. Därför är vi måna om att förändras och utvecklas. Jag tänker att vår förenings inspirerande bakgrund ger styrka till det. Jag tackar var och en som är med för ert arbete och understöd. Tillsammans bildar vi en stark grupp som är kapabel att bygga en bättre morgondag. Fridfull jul till er alla!
ERJA LAAKKONEN
Animalian puheenjohtaja Animalias ordförande
11
Eläimet tarvitsevat poliittisia edustajia eläinkysymykset vaativat kansallista ja kansainvälistä päätöksentekoa. siitä huolimatta, että eläinten kohtelu määritellään lainsäädännössä, eläinoikeusliike on perinteisesti suhtautunut puoluepoliittiseen vaikuttamiseen karttavasti.
E
läinpolitiikkaa tekevät kaikki puolueet sil-
loin, kun päätetään esimerkiksi metsästyksestä, ruuantuotannosta, maankäytöstä tai turkistarhauksesta. Eläinpolitiikkaan vaikuttavia toimijoita onkin sekä puolueissa että niiden ulkopuolella: eläinoikeustoimijat, eläinsuojeluliike, luonnonsuojelujärjestöt, tuottajien etujärjestöt sekä tutkijat ja yksityishenkilöt. Järjestö- ja puoluetoiminnan lisäksi eläinpolitiikkaa tehdään Euroopan unionissa. Animalia ja SEY Suomen eläinsuojelu ovat ylläpitäneet vuodesta 2009 alkaen Eläinpolitiikka.fi-sivua. Jo vuodesta 2008
12
lähtien järjestöt ovat tehneet puoluekyselyitä ja vaalikoneita. Järjestöjen henkilökunta tekee suoraa poliittista vaikuttamista päättäjiin. Eläinasioita on ollut paperilla olemassa puoluepolitiikassakin hyvän tovin: vihreillä oli ensimmäinen eläinpoliittinen työryhmä, ja puolueen eläinpoliittinen linjapaperi julkaistiin vuonna 2008. Hyviäkin tavoitteita on silti vaikea edistää, kun eduskunnassa ei ole rakenteita eikä väkeä niiden edistämiseen. Eläinoikeuspuolueita on jo ympäri maailmaa
Eläinoikeuspoliittista vaikuttamista on ryhdytty tekemään
teksti tiina ollila • kuvat istockphoto.com
Suuntana tulevaisuuden eläinoikeuspolitiikka
Vaikka todellisuus on sitä, että taistelemme turkistarhauksen lakkauttamisen puolesta, voimme kuvitella parempaa tulevaisuutta. Tulevaisuudessa voisimme nähdä hallituksen, joka laatii eläinpoliittisen ohjelman ja perustaa useamman eläinasiavaltuutetun viran. Voisimme nähdä eläinvaikutusten arviointia ja eläintietoista budjetointia. Toiminnassa olisivat ehkä eläinasiavaliokunta ja eläinasiaministeriö. Järjestöjen ja etiikan sekä kriittisen tutkimuksen asiantuntijoita kuunneltaisiin osana päätöksentekoa. Eläinjärjestöt ovat keskeisessä roolissa siinä, että puolueille tuotetaan tutkimukseen pohjautuvaa materiaalia ohjelmapolitiikkaan – eläintietoiseen päätöksentekoon. Äänestäjät odottavat päättäjiltä asiantuntijuutta eläinasioissa puolueväristä riippumatta. Tulevaisuuden kunnissa tehdään eläinsuojelun ja eläinten oikeuksien toimintasuunnitelmat, joissa linjataan edistettäviä toimia ja hankkeita sekä muotoillaan kuntakohtaisia tavoitteita. Eläinasiavaltuutetut seuraavat eläinpolitiikan edistämistä kunnissa ja valtakunnan tasolla. Ehkä eläinpolitiikan tutkimus tulee omaksi oppikokonaisuudekseen opiskeltavaksi yliopistoihin. Jollain aikavälillä eläimet saavat perusoikeudet perustuslakiin. Tulevaisuudessa päätöksenteon eri tasoilla huomioidaan, että ihmiskeskeinen politiikka ei riittänyt ja se oli toisten lajien kannalta tuhoisaa. Vaurioita korjataan pitkään.
Valikoima vaihtelee myymälöittäin. Tarkista myymäläkohtainen saatavuus Suomalainen.comista.
myös puoluetoiminnan kautta eri maissa. Eläinpuolueiden perustamistarina on vastaava kuin vihreiden: Ympäristöliikkeen vahvistuessa vihreitä puolueita alkoi syntyä puolustamaan ympäristöä. Eläinoikeusajattelun levitessä eläinpuolueita perustettiin tuomaan eläinten näkökulma politiikkaan. Maailman ensimmäinen eläinten suojeluun keskittyvä puolue, Tierschutzpartei, perustettiin vuonna 1993 Saksassa. 2000-luvulla eläinpuolueita on perustettu esimerkiksi Espanjaan, Australiaan, Ruotsiin ja Belgiaan. Hollannissa, Portugalissa, Saksassa, Isossa-Britanniassa ja Australiassa puolueilla on jo ollut eläinten edustajia parlamenteissaan. Eläinpuolueiden tehtävänä on ollut lähellä olevien puolueiden kirittäminen eläinaiheissa. Vuonna 2016 Suomeen perustettiin Eläinoikeuspuolue, mutta sen kannatus on ollut marginaalista. Sen rooli on ollut eläinoikeuskysymyksen politisoinnissa ja järjestöjen ehdotuksia täydentävien avausten laatimisessa. Vasemmistoliitossa perustettiin eläinpoliittinen työryhmä vuonna 2020. SDP:ssä on ehdotettu eläinpoliittisen ryhmän perustamista vuonna 2021. Järjestöjen lobbaustyöllä sekä muulla poliittisella vaikuttamisella on tärkeä merkitys eläinpolitiikkaan vaikuttamisessa. Ilman lobbausta tavoitteiden edistäminen jää yksittäisten kansanedustajien harteille ja järjestöjen materiaaleihin, jotka eivät aina tavoita laajasti päättäjiä. Animalian Eläinoikeusraportin mukaan lääke eläinten oikeuksien kannalta ongelmalliseen lobbaukseen on avoimuuden lisäksi vastavoimien kasvattaminen. Lisäksi tarvitaan eläinoikeusnäkökulman edustajia – muutoin vaikuttaminen jää ulkoa tehtäväksi ja asiantuntemus ei vakiinnu puolueisiin.
Häikäisevä romaani pienen kylän tytöstä ja Lapin sodasta ”Rujonkaunis pohjoinen mestariteos. Tinkimättömän vahva kerronta vie mukanaan aivan poikkeuksellisella tavalla.” – Keskisuomalainen
Väylä
”Rosa Liksom on kirjoittanut yhden parhaista teoksistaan.” – Lapin Kansa
ROSA LIKSOM
Syyskuu 1944. Kymmenet tuhannet ihmiset hylkäävät kotinsa paetakseen Lapin sodan nimellä tunnetun hävityksen jaloista. Kaiken keskellä on kotitilansa karjaa kuljettava tyttö, jonka perheen sota on hajottanut. Väylä on vangitseva kertomus vaelluksesta, pakolaisleireistä ja joesta, joka kotinsa jättäneille merkitsi elämän ja kuoleman rajaa. Se on vuodenkierron mittainen kasvutarina, kertomus pienen kylän tytöstä ja poluiksi vaihtuvista teistä, luonnosta ja äidin etsimisestä.
teksti risto isomäki • kuvitus sara honkanen • kuva jouni nisonen / tammi
Eläinten kohtelu ratkaisee myös oman tulevaisuutemme aikamme ehkä huomatuimman filosofisen teoksen kirjoittaneen yuval noah hararin mukaan teollinen eläintuotanto olisi historian suurin rikos, vaikka vain kymmenesosa kaikesta mitä eläinoikeusjärjestöt sanovat olisi totta.
A
siasta on vaikea olla eri mieltä, var-
sinkin kun asioihin tutustuminen on lähes poikkeuksetta osoittanut, että suurin piirtein kaikki mitä eläinjärjestöt sanovat, pitää paikkansa. Eläinten kohtelu ei kuitenkaan ole pelkästään eettinen ja moraalinen kysymys. Se, miten me toisia eläimiä kohtelemme, määrittää pitkälle myös sen, millaiseksi oman lajimme tulevaisuus muodostuu. Viimeiset kolme suurta pandemiaa ovat kaikki liittyneet eläinten syömiseen. Vuosien 1918–1920 suuri influenssaepidemia sai alkunsa Yhdysvaltain keskilännen sikatiloilta ja kanaloista, ja HIV/AIDS oli seurausta lähes teollisessa mittakaavassa tapahtuneesta metsästyksestä Keski-Afrikan sademetsissä. Uusi sarskoronavirus tarttui ihmisiin Kiinan eläintorien kautta, mutta syntyi todennäköisimmin kiinalaisilla turkistarhoilla. Eläintehtaat ovat potentiaalisia viruskasvattamoita
Alkaa olla selvää, että koronapandemia on aiheuttanut luultua enemmän kuolemantapauksia. Esimerkiksi Intian taloustutkimus raportoi jo vuonna 2020 kaksi kertaa normaalia korkeammasta kuolleisuudesta. Tämä tarkoittaa sitä, että koronpandemia on saattanut pelkästään Intiassa aiheuttaa kymmeniä miljoonia ennenaikaisia kuolemantapauksia. Niin sanottu pitkä korona saattaa lisäksi lyhentää joidenkin sairastuneiden ihmisten elämää, ainakin jonkin verran. Sitä paitsi sars-koronavirukset ovat lähes varmasti tulleet jäädäkseen, sillä ne ovat jo levinneet kaikkialle maapallolle. Ne kiertävät jatkossa loputtomasti ihmisten joukossa ja tuottavat aina välillä uusia ja vaarallisia variantteja. Ne ovat myös tarttuneet meistä lukuisiin erilaisiin eläinlajeihin – ja saattavat jälleen jossakin vaiheessa tarttua joistakin niistä takaisin meihin muo-
doissa, joissa ne aiheuttavat meille suurta vahinkoa. Suurimman riskin muodostavat ne eläimet, joiden kanssa olemme jatkuvasti tekemisissä ja joita meillä on tapana ahtaa suurin joukoin samaan tilaan. Jopa satojatuhansia kanoja tai tuhansia sikoja samassa tilassa kasvattavat eläintehtaat ovat tehokkain kuviteltavissa oleva tapa kasvattaa uusia viruskantoja, joihin vanhat rokotteemme eivät enää pure. Monet vielä sars-virusta vakavammat pandemiauhkat, kuten lintuinfluenssat ja nipah-virus, aiheutuvat niin ikään juuri kanojen ja sikojen suurisuuntaisesta kasvatuksesta. Eläintuotantoa on välttämätöntä pienentää
Eläintuotannon mittakaava ja sen muodot vaikuttavat merkittävästi ja ehkä jopa ratkaisevasti myös siihen, menettävätkö antibiootit tehonsa. Ennen antibioottien aikaa suurin osa ihmisistä, mukaan lukien noin kolmannes kaikista lapsista, kuoli erilaisiin bakteerien aiheuttamiin tulehduksiin. Maailman terveysjärjestön WHO:n mukaan maailma saattaa pahimmassa tapauksessa palata takaisin tällaiseen tilanteeseen, jos emme pysäytä antibiooteille vastustuskykyisten bakteerikantojen kehittymistä. WHO:n mukaan saatamme myös menettää nykyaikaiset syöpähoidot. Maailmassa sairastuu jo nyt noin 20 miljoonaa ihmistä vuodessa erilaisiin syöpiin, ja määrän ennustetaan vielä kaksin- tai kolminkertaistuvan tämän vuosisadan lopulle tultaessa. Nykyään noin puolet syöpään sairastuneista paranee kokonaan syöpähoitojen ansiosta. Hoidot pidentävät myös useimpien muiden sairastuneiden elämää. Syöpähoidot eivät kuitenkaan ole mahdollisia ilman tehokkaita antibiootteja, sillä ne lamauttavat väliaikaisesti ihmisen oman immuunijärjestelmän toiminnan. Myös lukemattomat muut nyt itsestäänselvyyksinä pitämämme
15
lääketieteelliset toimenpiteet edellyttävät, että pystymme pitämään bakteerit kurissa. Lähes 80 prosenttia kaikista antibiooteista käytetään nykyään eläintiloilla, ei ihmisten hoitamiseen. Sitä paitsi eläintehtaat käyttävät antibiootteja tavalla, joka tuottaa erityisen tehokkaasti vastustuskykyisiä bakteerikantoja.
into Cancer and Nutrition) löysi eräänlaisen syöpägradientin myös kananlihan syömisen sekä verisyöpien ja haimasyövän välillä. Mitä enemmän kananlihaa ihmiset söivät, sitä suurempi heidän syöpäriskinsä oli. Näitä havaintoja on hyvin vaikea selittää millään muulla kuin kanojen levittämillä syöpäviruksilla.
Meidän on hyvin todennäköisesti mahdotonta torjua vakavaa ilmaston epävakautumista, ellemme vähennä eläintuotannon mittakaavaa.
Meidän on hyvin todennäköisesti mahdotonta torjua vakavaa ilmaston epävakautumista, ellemme vähennä eläintuotannon mittakaavaa. Virallisten arvioiden mukaan eläintuotannon osuus kasvihuonekaasupäästöistä on alle 20 prosenttia, mutta tämä on ilman muuta vakava aliarvio. Virallisissa luvuissa tekoaltaiden metaanipäästöt on laskettu energiantuotannon päästöiksi ja järvien ja jokien metaanipäästöt luonnollisiksi päästöiksi. Todellisuudessa kyse on kuitenkin pääsääntöisesti juuri eläintalouden aiheuttamasta rehevöitymisestä. Ongelma saattaa tulevaisuudessa pahentua nopeasti. Mitä enemmän vesistöt rehevöityvät, sitä suurempia määriä eloperäistä ainetta ne tuottavat ja sitä isompi osa niiden biologisesta tuotannosta hajoaa metaaniksi eikä hiilidioksidiksi. Ero on merkittävä, sillä 20 vuoden aikavälillä metaani on 86–105 kertaa vahvempi kasvihuonekaasu. Suomalaisten ja tanskalaisten tutkijoiden tekemien kokeiden mukaan pohjoisten järvien metaanipäästöt uhkaavat kasvaa 7–16 kertaa nykyistä suuremmiksi rehevöitymisen ja lämpenemisen yhteisvaikutuksen seurauksena. Ruskeavetiset järvet saattavat jo nyt tuottaa Ruotsissa saman verran kasvihuonekaasuja kuin liikenne.
Jos haluamme, että myös tulevilla sukupolvilla on antimikrobilääkkeitä ja syöpähoitoja, meidän täytyy vähentää eläintuotannon mittakaavaa ja ennen kaikkea kasvattaa kotieläimiä paremmissa olosuhteissa. Nykyiset eläintehtaat eivät ole käytännössä mahdollisia ilman antibioottien hyvin suurisuuntaista käyttöä. Eläintehtaat ovat ilmeisesti onnistuneet kehittämään myös uusia ihmisille syöpää aiheuttavia viruksia. Yhdysvalloissa kanoja teurastavilla ihmisillä on yhdeksän kertaa normaalia suurempi maksa- ja haimasyöpäriski. Siipikarjatiloilla kasvaneet ihmiset sairastuvat kolminkertaisella todennäköisyydellä verisyöpiin, eli leukemiaan, myeloomaan tai lymfoomaan. Lisäksi kymmenen Euroopan maata käsittänyt valtava EPICtutkimus (The European Prospective Investigation 16
Eläintuotanto on suurin uhka biologiselle monimuotoisuudelle
Eläintuotanto on myös suurin uhka maapallon biologiselle monimuotoisuudelle ja vesivaroille. Eikä vesivarojen kohdalla kyse ole enää vain maatalouden kasteluvedestä vaan yhä useammin myös ihmisten juomavedestä. Eläintalouden valtava lannoitteiden tarve ja lannan tuotanto uhkaavat muuttaa myös pohjaveden juomakelvottomaksi vähintään satojentuhansien mutta mahdollisesti miljoonien kylien alueella. Ongelmasta ei vielä ole maailmanlaajuisia kartoituksia, mutta kesällä 2021 esimerkiksi suuri osa Espanjan maaseudun asukkaista alkoi jo kärsiä akuutista juomavesipulasta ongelman takia. Muutama miljoonaa suurelta osin lihaa syövää metsästäjää kykeni aikoinaan hävittämään suurimman
osan maapallon mannerten kaikista suurikokoisista nisäkäslajeista ja suurimmat lintulajit sukupuuttoon. Niin sanottu kuudes sukupuutto, eli ihmisen aiheuttama lajien massakuolema, on siis oikeastaan jo tapahtunut. Kahdeksan miljardia ihmistä ei voi tavoitella itselleen samanlaista ruokavaliota tekemättä samalla myös eräänlaista kollektiivista itsemurhaa. Mikään ei siis ole oman terveytemme ja turvallisuutemme näkökulmasta yhtä vaarallista kuin suurisuuntainen eläinrääkkäys. Eikä mikään köyhdytä ja saastuta yhtä tuhoisalla tavalla sitä maailmaa, jonka lapsemme ja heitä seuraavat sukupolvet meiltä joskus perivät.
Vieraileva toimittaja risto isomäki on kirjailija ja toimittaja, jonka erikoisalaa ovat erilaiset ympäristöuhkat ja ekokriisit. Isomäki on kirjoittanut sekä kaunokirjallisia teoksia että tietokirjoja erityisesti ihmisten toiminnasta aiheutuvista ekokatastrofeista.
17
solar foods
Tulevaisuuden ruokatuotanto ei kaipaa eläimiä viime vuosina räjähdysmäisesti kasvaneet vegaaniruuan markkinat ovat osoittaneet eläinperäisten tuotteiden korvaajille olevan tilausta. solumaatalouden innovaatiot mahdollistavat lähitulevaisuudessa myös eläintuotteiden valmistamisen ilman eläimiä. teksti jenna aarnio • kuvat solar foods & vtt
E
läineettisestä näkökulmasta nykyisenlainen ruo-
katuotanto on täysin kestämättömällä pohjalla. Halvan lihan, maidon ja munien tuotanto johtaa eläinten kärsimykseen, mikä alkaa olla jo melko yleisesti tiedostettu ongelma. Harva kuitenkaan syö esimerkiksi lihaa, koska haluaa eläinten kärsivän. Sen sijaan ruokaan liittyy paljon tapoja ja kulttuuria. Eläintuotteista kenties haluttaisiin luopua, mutta niiden mausta ei. Näille ihmisille saattaa kohta olla tarjolla oikeaa lihaa ja maitoa, jotka on tuotettu ilman eläimiä.
18
Ruokainnovaatioita meiltä ja maailmalta
In vitro -lihasta, eli niin sanotusta keinolihasta, on puhuttu pitkään. Tätä bioreaktoriteknologialla eläimen kantasoluista kasvatettua lihaa kehitellään parasta aikaa suuntaan, jossa sen tuottaminen olisi kaupallisesti kannattavaa. Keinoliha kuuluu laajempaan solumaatalouden kehityskulkuun, johon lukeutuvat myös tutumpaan fermentointiin pohjautuvat uudet tekniikat. Solumaataloudessa peltojen ja eläinten sijaan hyödynnetään mikrobeja ja bioreaktoreita. Tulevaisuuden ruokatuotanto voidaankin kytkeä irti maataloudesta.
Tällä hetkellä keinolihaa helpompia valmistaa ovat erilaiset maitotuotteet. Tuotannossa on jo maitoa, jonka tuottamiseen ei ole tarvittu lehmiä. Kalifornialainen yhtiö Perfect Day on solumaatalouden tuottaja, joka hyödyntää bioreaktoreita ja geenitekniikkaa maitoproteiinin valmistamiseen. Yhtiön valmistama tuote ei siis vain muistuta tai imitoi lehmänmaitoa, kuten erilaiset kasvijuomavalmisteet, vaan on maitoa. Yhtiö jatkojalostaa tuotteen jäätelöksi, jota on ainakin PohjoisAmerikan markkinoilla jo saatavilla. Suomalainen Solar Foods puolestaan valmistaa ilmasta sähkön avulla mikrobi-
massaa, joka voidaan myöhemmin käyttää proteiinina esimerkiksi erilaisissa eläintuotteiden korvaajissa. Teknologian tutkimuskeskus VTT on tehnyt kananmunan valkuaisproteiinia vedestä, glukoosista, mineraaleista sekä Trichoderma reesei -sienestä. Myös muualla maailmalla kehitellään vastaavanlaisia korvaajia juustolle ja kananmunalle. Solumaatalouden hyötynä on eläinten hyvinvointiin liittyvien ongelmien poistumisen lisäksi se, etteivät tuotteet sisällä esimerkiksi kolesterolia, laktoosia tai antibioottijäämiä. Eläinten tehomaatalous on kestämätöntä eläineettisen näkökulman lisäksi myös ilmastonäkökulmasta. Eläinten tuottaminen kuluttaa valtavasti luonnonvaroja ja aiheuttaa merkittäviä määriä ilmastolle haitallisia päästöjä. Eläintuotannossa myös hukataan valtavat määrät kasviproteiinia, jonka ihmiset voisivat kuluttaa suoraan. Solumaatalouden suuri etu onkin tuotannon ympäristöystävällisyys. Esimerkiksi perinteisen eläimiin perustuvan maidon tuotanto on sekä tehotonta että merkittävä kasvihuonepäästöjen tuottaja. Duke Universityn tutkijat ovat arvioineet, että fermentoinnilla tuotetun maidon hiilijalanjälki voisi olla niinkin pieni kuin 1,2 % tavallisen maidon tuotannosta. Perinteiset maidontuottajat ovatkin jo ahtaalla, ja kasviperäisten maitotuotteiden kulutuksen kasvun myötä kaksi suurta
solar foods
Ympäristöystävällisyys etuna
maitoyhtiötä on USA:ssa jo joutunut lopettamaan toimintansa. Myös Solar Foodsin kehittäjät korostavat tuotteensa ympäristöetuja. Yhtiön tuottaman proteiinin, soleiinin, hiilidioksidipäästöt ovat kehittäjien mukaan vain sadasosan lihantuotannon aiheuttamista päästöistä. Yhtiö povaa tuotteestaan myös vastausta globaalin väestönkasvun aiheuttamaan ruokapulaan. Onko liha ”jotain mitä syödään”?
Piileekö näissä niin sanotuissa keinotekoisesti tuotetuissa eläintuotteissa kuitenkin eettisiä ongelmia? Ylläpitävätkö ne esimerkiksi ihmisen ja muiden eläinten
välisiä hierarkioita ja ajatusta eläimistä olentoina, joita voidaan syödä? Filosofi Josh Milburnin mukaan tämä saattaa olla aito eettinen ongelma ideaalissa yhteiskunnassa, mutta se ei ole kuitenkaan syy lopettaa tuotteiden kehittelyä nyt. Elämme yhä todellisuudessa, jossa eläintuotteiden kuluttaminen on normi. Mikäli ihmisten on helpompi luopua nykyisistä eläintuotteista solumaatalouden mahdollistamiin versioihin siirtymällä ja siten ilman eläimille aiheutettua kärsimystä, on kehitystä ehdottomasti suosittava.
vtt
Va a h d otet t u ka sv i p e rä i n e n ka n a n m u n a nva l ku a i n e n .
19
20
Eläinten rooli suomalaisessa
koulutusjärjestelmässä kestävä kehitys sisältyy suomalaiseen perusopetukseen, ja sen osaamista vahvistetaan myös korkea- ja ammatillisessa koulutuksessa. aiheen käsittelyssä eläinten rooli ei kuitenkaan suuremmin näyttäydy. teksti taru konst • kuvitus oona raadelma
E
simerkiksi ilmastonmuutok-
sen opetuksessa harvoin mainitaan, että eläintuotannon päästöt ylittävät kaiken liikenteen yhteenlasketut päästöt. Myös eläintuotanto esitetään yleensä ruokaturvan kannalta välttämättömänä, vaikka nykyisestä maailman peltopinta-alasta riittäisi kolmannes koko maapallon kasvavan väestön ruokkimiseen, jos emme käyttäisi peltoalaa eläinrehun kasvatukseen ja eläinten laiduntamiseen. Jäljelle jäävää peltopinta-alaa voitaisiin uudelleen metsittää ja palauttaa eläinten asuinpaikaksi. Näin voitaisiin hillitä ratkaisevasti sekä ilmastonmuutosta että lajikatoa. Suomalaisessa koulutusjärjestelmässä eläinkäsite näyttäytyy kapeana, on kyse sitten peruskoulusta, lukio- tai ammatillisesta koulutuksesta tai korkeakoulutuksesta. Opetussuunnitelmiin ei sisälly tietämys siitä, millaisia eläimet oikeasti ovat, miten riippuvaisia niistä olemme ja miten niitä todellisuudessa kohtelemme. Koulussa opetetaan tunnistamaan eri eläinlajeja, mutta harvemmin perehdytään siihen, millaisia eläimet ovat. Ei keskustella siitä, millaisia mielen kykyjä eläimillä on tai miten ihminenkin on yksi eläinlaji muiden joukossa. Nuoret ovat tulevaisuuden päättäjiä
Maito on yhä erottamaton osa kouluruokailua ja maidontuottajien mainoksia näkee koulujen seinillä. Lihantuottajat viestivät, miten tuotantoeläimet voivat Suomessa hyvin. Edes kaikki aikuiset eivät tunne ruokansa alkuperää.
Monelle voi olla yllätys, että maitoa tuottaakseen lehmän pitää joka vuosi synnyttää ja se menettää vasikkansa pian synnytyksen jälkeen. Tai että suuri osa suomalaisista maitotilojen navetoista on parsinavettoja, joissa lehmät seisovat kiinni sidottuina kykenemättä olemaan kosketuksissa lajitovereihinsa. Myös emakkosika viettää lähes puolet elämästään kääntymisen estävässä kalterihäkissä. Yllättävää voi olla myös se, miten ilmastoystävälliseksi, kevyeksi ja terveelliseksi markkinoitu broileri on jalostettu sellaiseksi, että sen liikkuminen on vaikeaa ja tuskallista.
Eläinoikeuksien tuominen koulutukseen tarkoittaa elämän kunnioittamista ja sosiaaliseen tasa-arvoon pyrkimistä. Asenteet muokkautuvat jo varhain koulussa. Ylemmillä kouluasteilla aihe saatetaan sivuuttaa. Muutosta tarvitaan, ja koulutuksen kehittäminen varhais- tai peruskoulutuksessa ei yksinään riitä. Tällä hetkellä korkeakouluissa, ammatillisissa oppilaitoksissa ja lukioissa opiskelevat nuoret ovat lähitulevaisuuden toimijoita ja päättäjiä yhteiskunnassa. Heille on taattava nykyistä paremmat tiedot muista eläimistä ja luonnosta ja näiden kytkök-
sistä niin eettisiin valintoihin, ilmastonmuutokseen kuin koko kestävyyskriisiinkin. Muutosta tarvitaan myös opettajankoulutukseen sekä täydennyskoulutusta nykyisille opettajille, sillä opettajilla on merkittävä rooli tiedon ja asenteiden muokkaajina. Eläinoikeuksien opiskelu edistää kaiken elämän kunnioittamista
Olemme riippuvaisia muista eläimistä, sillä jokaisella eläimellä on paikkansa ekosysteemissä. Kun hävitämme lajeja, horjutamme koko ekosysteemiä. Yli miljoona lajia on kuolemassa sukupuuttoon jopa lähivuosikymmenien aikana ja monimuotoisuus katoaa vauhdilla. Oppi siitä, miten voimme toimia estääksemme lajikatoa, olisi tärkeää kaikilla kouluasteilla. Eläinoikeuksien tuominen koulutukseen tarkoittaa elämän kunnioittamista ja sosiaaliseen tasa-arvoon pyrkimistä rodusta, ihonväristä, sukupuolesta tai lajista riippumatta. Kyse on mielen avaamisesta ja ihmetyksestä muiden lajien kyvyille ja tarpeille. Se on myös peiliin katsomista ja toistemme keskinäisen riippuvuuden tunnustamista. Koulutus tarvitsee uudenlaista maailmankuvaa. Perinteinen ajattelutapa, joka nostaa ihmisen muiden lajien yläpuolelle, on tuhoamassa planeetan elinolosuhteet. Tarvitaan muutosta niin ajattelussa kuin käytännön toimissa, ja siinä koulutuksella on tärkeä rooli muuttaa maailmaa paremmaksi.
21
LUKUNAUT
JA INNOLTA
Aura Koivisto EI MIKÄ TAHANSA METSÄ
Hannu Laakso ME KARHUSET
Risto Isomäki ATLANTIN KUNINGATAR
Laura Ertimo & Mari Ahokoivu AIKA MATKA!
Ei mikä tahansa metsä sopii kaikille, jotka ovat löytäneet retkeilyn ilot ja haluavat tutustua luontoon entistä paremmin. Samalla kurkistetaan kotimaisten metsän eläinten kiehtovaan elämään.
Me Karhuset -lastenkirjassa tieto, upeat valokuvat ja mukaansatempaava tarina yhdistyvät ainutlaatuisella tavalla.
Henkeäsalpaava trilleri ilmastonmuutoksesta.
Miten varmistamme, että maapallo pursuaa elämää myös tulevaisuudessa?
= myös e-kirjana intokustannus.fi
= myös äänikirjana
”Isomäki jalostaa tarinansa pohjat tieteellisistä faktoista ja teorioista, jotka hän osaa purkaa kiitettävän vetävästi tarinan lomaan.” – HS Vedenpaisumuksen lapsista
Odotettu uutuus Ihme ilmat! -kirjan tekijöiltä.
Kirjakaupoista ja osoitteesta intokustannus.fi
”
Aina ei pääse maailmalle, mutta maailma voi aina tulla sun luo. MEERI KOUTANIEMI JA SAMI YAFFA
4 nroa
20 € Tilaa lehti: maailmankuvalehti.fi/tilaa-maailman-kuvalehti/ ja lue verkossa maailmankuvalehti.fi
Maailman Kuvalehti – ikkunasi maailmaan
Kirjavinkit
eläintietoa lapsille Vuokko Hurme: Eläinkirja, kuvitus Anni Nykänen. WSOY 2021. 37 s. vuokko hurmeen ja Anni Nykäsen Eläinkirja uudistaa ilahduttavasti lapsille suunnattua eläintietokirjaa. Se lähestyy eläimiä ihastelemalla ja ihmettelemällä. Eläinten kokemuskulma pyritään ottamaan huomioon esimerkiksi esiteltäessä erilaisia eläinmaailman ennätyksiä, joiden tekeminen on tehnyt eläinyksilöistä kuuluisia, mutta on ollut samalla vahingollista eläimille itselleen. Eläinkirja ei ole kirja eläinten oikeuksista, ja pääosin se onkin tavanomainen, laadukas tietokirja, joka sopii hyvin luettavaksi kaikenlaisissa perheissä ja vaikkapa koulussa. Siinä mainitaan kuitenkin veganismi ja herätellään keskustelua. Kirja päättyy eläinten ystävälle suunnattuihin vinkkeihin, joista yksi kehottaa taistelemaan ”ilmastonmuutosta vastaan ja kaikenlaisten eläinten oikeuksien puolesta.” marianna koljonen
luonnon- valinnan jäljet meissä Daniel E. Lieberman: Ihmiskehon lyhyt historia – Evoluutio, hyvinvointi ja sairaudet, suom. Ulla Lempinen, Kirsimarja Tielinen ja Laura Kalmukoski. Into Kustannus 2021. 464 s. on nautinto uppoutua evoluutiobiologian professori Daniel E. Liebermanin pikkutarkkaan ja pohdiskelevaan teokseen. Hän taustoittaa evoluutiolla sopeumasairauksiamme, kuten osteoporoosia. Kulttuurihistoriassa hän keskittyy maanviljelyyn ja teollistumiseen. Kirjan loppuosa silmäilee lajimme tulevaisuuteen. Teoksessa yhdistyvät kiehtovasti evoluutio, terveystieto ja lääketiede. Se muistuttaa samalla, että henkisestä ylivertaisuudestaan huolimatta ihminen on eläinlaji. Lopussa on viitteitä sivukaupalla, mutta olisin suonut sivuja varattavan myös tieteellisten käsitteiden sanastolle.
puolahuttua ja hansakaupungin härkäpapuja Anniina Ljokkoi & Liisa Kaski: Perinnevegeä. SKS kirjat 2021. 223 s. perinnevegeä on keitto- ja tietokirja, jossa vuorottelevat muutaman sivun mittaiset tietoiskut ja reseptit. Teos on ylistys raaka-aineille. Ainesten lista ei ole välttämättä pitkä ja valmistustavat ovat yksinkertaisia. Lopputuloksessa maistuvat aidosti pääraaka-aineet, joita on hyödynnetty nykyisen Suomen alueella ja lähiseuduilla läpi vuosisatojen; monia vuosituhansien ajan. Marjojen ja villiyrttien, juuresten ja härkäpavun ohella käytetään muun muassa ohraa ja pähkinöitä. Metsäsienetkin pääsevät mukaan resepteihin. Kirjan reseptit ovat helppoja ja nykyajan laitteet, kuten blenderi, tulevat avuksi. Pikkutarkkaa väkertämistä ei vaadita, mutta osa ruuista vaatii aikaa ja vaivannäköä. Esimerkiksi hapanrokkaa varten täytyy olla taikinajuuri, herneitä liotetaan yön yli ja rokkaa keitetään pari tuntia. Kirjan sisältö on jaoteltu sen mukaan, mistä ainekset tulevat: soilta, rannoilta, kaskimailta, muinaispelloilta, tarhasta, meren takaa. Aakkostettua hakemistoa ei valitettavasti ole, vaan kirjan lopussa on jaoteltu reseptejä vuoden kiertoon. Aivan kuten teoksen luonteeseen sopii, vuosi alkaa perinteisesti kekristä, syksyn elonkorjuusta. Teoksessa näkyy Anniina Ljokkoin yhteys Viroon sikäläisinä ruokalajeina ja muun muassa kurkistuksina keskiajan Tallinnan pitoihin. Folkloristi Liisa Kasken tutkijan ote lienee yksi syy teoksen jämäkkyydelle. Vahva perehtyneisyys menneiden vuosisatojen ruokakulttuurin tulee osoitetuksi. erja laakkonen
micaela morero
23
Va lo ku va a j a I va r E kst rö m i n ku va u s va lo ku va sta a n : " S av u p i r t i n m u o r i a n ta a kiulusta jauhohaudetta "Lemmikille", itse vetelee kessusauhuja nysäpiipusta. M a r t t i s e n j ä r v i , V i e r e m ä . v. 1 9 1 2 . "
Löytyykö menneestä eettinen eläinsuhde? teksti NOIRA MARTISKAINEN • pääkuva Varkauden museot, A. Ahlström Oy:n kokoelma / Ivar Ekström pieni kuva Viljo Martiskainen, Pirkko Holapan perhealbumista
eläinsuhdenostalgia kaipailee paluuta aikoihin, jolloin tuotantoeläimiäkin kohdeltiin perheenjäseninä. mutta pitääkö mielikuva paikkansa ja mitä menneisyys voi tulevaisuuden eläinsuhteellemme opettaa?
S
ukuni lehmät sata vuotta
sitten Karjalassa tuottivat lantaa pelloille ja siinä sivussa maitoakin. Lehmiä oli vain muutama, jokainen tunnettiin hyvin, ja kesällä he saivat kulkea vapaina. Silti lehmä oli myös omaisuutta ja hyödyke – ja saattoi talvella kärsiä ruuanpuutteesta niin, että oli keväällä henkihieverissä. Olivatko asiat paremmin vai eivät? Turun yliopiston yleisen historian professori Taina Syrjämaa on tutkinut eläinten toimijuutta, muun muassa monilajisten perheiden historiaa, ja johtaa nyt monitieteistä Kestämättömän kehityksen kulttuuri -hanketta. Hän tarkastelee sitä, miten 1800-luvun lopulla eläinten hyödyntäminen kansainvälisesti teollistui. Tuolloin köyhä ja pientilavaltainen Suomikin pyrki mukaan markkinoille, joilla ihmisen edistystä ja vaurautta tavoiteltiin käyttämällä eläimiä teollisuuden raakaaineena. Suomessa karjatalouden kasvu kytkeytyi yhteen omavaraistaloudesta rahatalouteen siirtymisen kanssa. Eläintuotteiden ylijäämän myyminen tiesi tuloja, ja varsinkin meijerituotannosta luotiin täällä kansallista menestystarinaa. Syrjämaan sanoin menneeseen ei voi palata. Moni asia on muuttunut, ja asioi-
den suhteet ovat monimutkaisia. "Silti kysymys menneisyyden paremmuudesta on terveellinen pointti, sillä sen rinnalla elää toinen käsitys, joka selvästi on voitolla: että kaikki olisi nykyään paremmin. Siihen liittyy banaali nationalismi, jonka mukaan ‘meillä on parhaiten kohdellut eläimet’. Tätä on hyvä kyseenalaistaa”, Syrjämaa sanoo. Samaan aikaan kun ihmisen elinikä on pidentynyt, tuotantoeläimen on valtavasti lyhentynyt ja eläimiä tapetaan enemmän kuin koskaan aiemmin. "Nykyään ihmisiä on enemmän ja myös harkitsematon kulutus on kasvanut. On moraalisesti helpompi ymmärtää, että lehmiä tarvittiin tuottamaan lantaa pellolle, jotta ihmiset voisivat elää sen sadolla, kuin että nykyään täytyy saada syödä eläinperäistä ruokaa neljästä viiteen kertaa päivässä.”
min, kuten aidosti monilajisia ympäristöjä. Toisaalta moni nykyinen ongelma on ollut olemassa jo pitkään: valtavat eläinmassat ja tuotannon tehostaminen rodunjalostuksella ja nopeutetun kasvun avulla.” Syrjämaan mukaan suurin ongelma on eläinyksilön näkymättömyys, joka on kulkenut käsi kädessä teollistumisen ja kaupungistumisen kanssa. Teurastamoiden, kuljetusten ja koko prosessin avaaminen pakottaisi kuluttajan katsomaan ikäviä asioita silmiin. Ennenkin on haluttu herkkuja, mutta päätös on jouduttu tekemään tietoisena tosiasioista. "Liha ei saisi olla rutiinia. Hintojen nostaminen antaisi mahdollisuuden kasvattaa eri tavalla, ja eläin voisi elää hieman paremmin. Auttaisi myös, kun puhuisimme eläinyksilöistä, eikä eläinperäisestä raaka-aineesta.”
Yksilö näkyväksi
Luopuuko tulevaisuuden ihminen itsekeskeisyydestä?
Taina Syrjämaa painottaa, että eläin on oman elämänsä keskipiste, subjekti. Kun eläimiä on ollut pieniä määriä, se on mahdollistanut vuorovaikutuksen ihmisen ja muiden välillä. Eläinten kohtelu on kuitenkin aina vaihdellut historiassakin. "Menneisyydessä on tiettyjä asioita, jotka olivat ihmisille ja eläimille parem-
Martiskaisten monilajista evakkoperhettä 1950-luvun Pielisjärvellä.
Tiede on viime vuosikymmeninä antanut paljon uutta tietoa toisten eläinten kognitiosta ja tunteista. Syrjämaa pitää kuitenkin tiedostamista vielä tiedettä tärkeämpänä asioiden näkyväksi tekemisessä. "Tiedämme jo paljon, eikä eläinten elämä silti ole kaksista.” Syrjämaan mukaan kyvyttömyytemme kommunikoida eri lajien kanssa on luonut uskomuksen, että ihminen on aivan erityislaatuinen olento. Syrjämaa on tutkinut 1800-lukulaista edistysuskoa, joka edelleen vallitsee. Kuvittelemme pystyvämme hallitsemaan luontoa ja olevamme oikeutettuja käyttämään muita hyväksemme. Olemme kuitenkin yksi eliölaji muiden joukossa, tuhoisampi vain kuin mikään muu. "Jopa nyt, kun ilmastonmuutos on esillä, puhutaan kyllä biodiversiteetistä, mutta edelleen ihmiset vain surevat, että ihmisille käy köpelösti. Toivottavasti tulevaisuudessa ymmärretään, ettei elämässä kyse ole vain yhden lajin menestyksestä, vauraudesta tai hyvinvoinnista”, Syrjämaa sanoo.
25
Animalia testaa
teksti suvi-tuuli miilunpalo • kuvat valmistajat
Vegaaniset nugetit vegaanisia nugetteja on jo reilu valikoima saatavilla sekä pakasteesta että kylmähyllystä. tällä kertaa testiin pääsivät pakastenugetit, jotka saivat raadilta melko tasaiset arviot. nugetit valmistettiin paistinpannulla paistamisen sijaan uunissa, mikä saattaa vaikuttaa tuloksiin. moni testattava todettiin kuitenkin hyväksi perusnugetiksi.
i t es t a ta j t i o v
naturli chick free nuggets
i t es t a aj t t i vo
findus green cuisine vegenuggetit
hälsans kök plant based nuggets
apetit kasvisjauhis vegenugget mexican
Hinta
4,55 € / 300 g (15,17 €/kg)
2,99 € / 250 g (11,96 €/kg)
4,15 € / 300 g (13,83 €/kg)
2,85 € / 240 g (11,88 €/kg)
Valmistaja
Naturli Foods
Findus Finland Oy
Nestlé
Apetit Ruoka Oy
Valmistusmaa
Ruotsi
Iso-Britannia
Tšekki
Suomi
Arvio
Pisteet
26
”Teollisen näköinen, ruokaisa.” ”Keltainen kuin tipu, sisältä pehmeä, muttei löllö.” ”Laitosruuan näköinen, maultaan lihaisa ja sopivan voimakas.” ”Olematon tuoksu, hyvin mieto maku. Lihaisa suuntuntuma.” ”Näyttää perusnugetilta. Mieto tuoksu ja hieman liian pehmeä sisus.”
”Teollisen näköinen. Kiinteä, neutraalin makuinen.” ”Hieno ruskea ulkonäkö. Ei paljon makua, mutta ei tarvitsekaan. Outo sisus, mutta aika hyvä.” ”Houkuttelevan näköinen. Hyvä tuoksu, tulee McDonalds mieleen. Erinomainen suuntuntuma, vaikkakin sienimäinen.” ”Tumma, kiinteä ja kalapuikkomainen. Neutraali maku.”
”Kaunis, napakka suutuntuma. Hyvin mieto maku, kaipaisi majoneesia tai chilikastiketta, että olisi hyvää.” ”Hyvä koostumus, mutta siemenet häiritsevät. Melko mauton.” ”Aivan upea jyväjuttu. Hyvä, rapea suutuntuma, sisus ihan ok.” ”Kauniin näköinen, miellyttävä suutuntuma. Neutraali, mieto maku.”
”Hyvin pehmeä, mössöinen koostumus.” ”Mieto tuoksu ja maku, suutuntuma on ryyninen.” ”Houkutteleva friteeratun näköinen pallero, suutuntuma veltto ja lähes ällöttävän löysä.” ”Aika hieno, kun on punaisia pilkkuja. Maistuu vähän chilille, mutta muuten ei oikein millekään.”
teksti senni puustinen
anima l laine ian
Oulun Animalia kutsuu mukaan toimintaan oulun uusi yhteyshenkilö satu louhela ei malta odottaa viimeistenkin koronarajoitusten poistumista.
Kuinka kauan olet ollut aktiivisena Animalian toiminnassa, ja mikä sai sinut alun perin lähtemään mukaan?
Olen ollut nyt kolme vuotta mukana Oulun alueosastossa. Sitä ennen osallistuin satunnaisesti Animalian toimintaan pääkaupunkiseudulla. Halusin lähteä mukaan simppelisti siitä syystä, että voisin edistää eläinten oikeuksia yhdessä muiden kanssa. Mikä teidän toimintaryhmässänne on parasta, mistä muutkin voisivat ottaa mallia?
Viime kokoukseen saapui kaksi uutta jäsentä, ja he molemmat kehuivat sitä, kuinka hyvin heidät otettiin vastaan. Se
meillä varmasti on parasta: hyvä yhteishenki ja toistemme kunnioittaminen. Miten haluat kehittää Oulun Animaliaa?
Pitkän pandemian jälkeen haluaisin saada aikaan aktiivista toimintaa, livetapahtumia, ihmiskohtaamisia! Näitä kovasti suunnittelemme. Mitä erityisiä haasteita Animalian toiminnalle on juuri Oulussa?
Animalia on monelle vielä kovin tuntematon täällä pohjoisessa, mutta tietysti kaikkien tapahtumien myötä saamme Animalialle enemmän näkyvyyttä ja toivon mukaan tulemme tutuiksi yhä useammille.
Mitä haluaisit kertoa jollekulle, jota kiinnostaisi mutta joka arastelee tulla mukaan Animalian toimintaan?
Mukaan vain! On ihan ok, jos arkailee tai jännittää. Toimintaan osallistuminen ei tarkoita sitä, että täytyisi sitoutua tekemään jotain tiettyä, vaan mukana voi olla aluksi ihan vain vaikka seurailemassa ja katsomassa, mikä olisi se itseä kiinnostava tapa tehdä vapaaehtoishommia. Jotain muuta, mitä haluaisit sanoa Animalia-lehden lukijoille?
Muistakaa arvostaa itseänne ja pitäkää itsestänne ja jaksamisestanne huolta!
27
Vegepalsta
reseptit & kuvat ari kärkkäinen / vegaanimiehen ruokakirja
Perinteinen seitanpaisti kruunaa joulupöydän nämä joulureseptit sopivat kaikille. perinteisen joulun ystäville, kokeneille kotikokeille tai ensimmäistä jouluateriaa laittavalle aloittelijalle. vegaanimiehen ruokakirja -kanavaa youtubessa pyörittävä ari kärkkäinen teki animalialle helpon ja maistuvan joulumenun, jossa pääosassa on perinteinen seitanpaisti. youtubessa ari tekee paistille myös kastikkeen, kannattaa kurkata!
lisää rese ptejä: youtube: vegaanimie hen ruokak irja instagram : @vegaanim iehenruok akirja
Vegepalsta Jouluseitan Kuivat ainekset 300 g vehnägluteenijauhoa 1 tl suolaa 1 tl valkosipuli- ja sipulijauhetta 1 tl valkopippuria 1 tl muskottipähkinää Neste 3 dl vettä 2 rkl öljyä 2 rkl sinappia tai tahinia 1 tl rosmariinia 1 tl timjamia 1 tl salviaa 3 rkl soijakastiketta Kuorrute 4 rkl korppu- tai pankojauhoa 1 tl timjamia 1 tl rosmariinia 2 tl öljy
1
Sekoita kuivat ainekset kulhossa. Sekoita nesteet ja lisää kuivien aineiden joukkoon. Sekoita kulhossa ja alusta taikinaa pöydällä noin 5 minuuttia.
2 3
Anna taikinan levätä 10 minuuttia.
Muotoile taikina pötköksi ja kääri tiukasti ensin leivinpaperiin ja sitten folioon.
4
Paista 180 asteessa 60 minuuttia. Käännä 15 minuutin välein, jotta seitanin koko pinta on jossain vaiheessa uunipeltiä vasten.
5 6
Ota paisti pois uunista, poista kääreet ja anna jäähtyä noin 30 minuuttia.
Hiero pintaan sinappia ja kuorrute ja paista vielä 15 minuuttia ilman kääreitä.
7
Anna levätä noin 15 minuuttia ennen leikkaamista.
Kasvikset 6–7 kiinteää perunaa 4 porkkanaa 2 palsternakkaa 4 valkosipulin kynttä 2 oksaa tuoretta rosmariinia 1 tl öljyä 1 tl suolaa
1
Halkaise perunat ja porkkanat, kuori palsternakka ja halkaise myös se. Voit kuoria myös perunat ja porkkanat, jos haluat.
2
Paina kämmenellä valkosipulin kynsiä hieman kasaan, ei tarvitse kuoria. Kuori irtoaa hyvin kypsänä.
3
Keitä perunoita ja porkkanoita 5 minuuttia, lisää palsternakka ja keitä vielä 4 minuuttia.
4 5 6 7
Kaada vesi pois ja anna kasvisten kuivua hetki. Laita kasvikset kulhoon, lisää suola ja öljy ja sekoita. Laita uunipellille, lisää valkosipulit ja rosmariini.
Keksit 0,5 dl kookosöljyä 1,2 dl Agave-siirappia 0,5 dl mantelijuomaa 2 rkl kaakaojauhoa 0,5 dl maapähkinävoita 1 tl vaniljauutetta 3,5 dl kaurahiutaleita
1 2 3 4 5 6 7
Sulata kookosöljy kattilassa liedellä.
Lisää kattilaan kaikki loput aineet kaurahiutaleita lukuun ottamatta. Sekoita koko ajan ja anna seoksen kiehahtaa. Ota pois liedeltä, lisää kaurahiutaleet ja sekoita hyvin. Muotoile leivinpaperin päälle haluamaasi muotoon. Anna jäähtyä, jotta keksit kiinteytyvät. Koristele keksit tomusokerilla.
Paista 180 asteessa 60 minuuttia, käännä 30 minuutin kohdalla.
29
Animaalit kautta maan
a i l a m Ani
koonnut kanerva pelli
Rovaniemeltä kotka löytyy uusi yhteyshenkilö, tule mukaan toimintaan!
some
Itä-Lappi Rovaniemi
Tampereella katuliituiltiin syyskuussa! Seuraa Tampereen Animaliaa Facebookissa ja Instagramissa @animaliatampere Oulu Kajaani
Joensuu Kuopio Pori
Tampere
Mikkeli Jyväskylä Savonlinna Hämeenlinna Lahti Kouvola Forssa Kotka Kerava Turku
Pääkaupunkiseudun, Joensuun ja Kouvolan ryhmät järjestivät syyskuussa eläinkoeteemaisen hiirenetsintäseikkailun! Seuraa Joensuun Animaliaa Facebookissa : @animaliajns ja Instagramissa: @animalia_jns Seuraa Kouvolan Animaliaa Facebookissa ja Instagramissa: @kouvolananimalia Seuraa Pääkaupunkiseudun Animaliaa Facebookissa ja Instagramissa: @animaliapks vapaaehtoiset ovat animalialle tärkeitä! Vapaaehtoisena pääset toimimaan eläinasioiden puolesta itsellesi sopivalla tavalla. Tarvitsemme apua monenlaisiin tehtäviin. Liity vapaaehtoisten listalle: Täytä lomake verkkosivuillamme animalia.fi, niin saat tietoa oman paikkakuntasi vapaaehtoistyön mahdollisuuksista sähköpostiisi. Tule mukaan alueosastotoimintaan: Ryhmässä on voimaa! Ota yhteyttä sinua lähimpään alueosastoon ja kysy lisää. Sähköpostiosoitteet ovat muotoa paikkakunta@animalia.fi.
30
Pääkaupunkiseutu Opiskelijaryhmä
Kotkassa kokoonnuttiin juhlimaan 60-vuotiasta Animaliaa piknikhenkisen brunssin parissa syyskuussa! Seuraa Kotkan Animaliaa Facebookissa ja Instagramissa: @animaliakotka
Pääkaupunkiseudulla toimivat myös opiskelijaryhmä (opiskelijaryhma@animalia.fi), karhuryhmä (karhuryhma@animalia.fi) ja englanninkielinen ryhmä (vah@animalia.fi). Lisätietoja: animalia.fi/vapaaehtoiset Tervetuloa mukaan toimintaan! Kanerva Pelli, vapaaehtoiskoordinaattori kanerva.pelli@animalia.fi puh. 045 775 01572
Lahja eläimille
koonnut emmi pääkkönen
Animalian Lahja eläimille -kaupasta löydät ihanat aineettomat hyvän mielen lahjat jouluun. Anna lahja eläimille ja kerro rakkaimmillesi, että olet ajatellut tänä jouluna heidän lisäkseen myös eläimiä. Aineettomien lahjojen tuotot Animalia käyttää eläinten hyväksi tehtävään vaikuttamis- ja kampanjointityöhön. Avullasi muutamme lainsäädäntöä, asenteita ja kulutustottumuksia eläinten kannalta paremmiksi. Voit valita lahjallesi joko postitettavan joulukortin tai sähköisen ladattavan pdf-kortin. Sähköinen pdf-kortti on kätevä lahjaidea, jonka voit lähettää heti eteenpäin sähköpostitse tai kuvakaappauksena. Halutessasi voit tehdä vain lahjoituksen kokonaan ilman korttia. Tutustu uudistettuun valikoimaan: www.lahjaelaimille.fi
Eläinten turvakoti Saparomäellä elävän Paavon tarina on päätynyt iltapäivälehtiin saakka ja tehnyt pelastuneesta possusta pienimuotoisen julkkiksen. Saparomäen suojissa Paavo saa olla ainutlaatuinen persoonansa ja elää niin pitkään kuin terveyttä riittää. Tavoitteenamme on maailma, jossa jokainen eläin saa samanlaisen mahdollisuuden elämään kuin Paavo. Kun annat tämän lahjan, tuet eläinten oikeutta elää lajityypillistä elämää. Lahjan tuotot jaetaan puoliksi Animalia ry:n ja Saparomäen kesken.
15 €
Kaikkien aikojen suosituin lahjamme on saanut uuden ilmeen! Tämän lahjan mahdollistamana jatkuu työ, jonka tavoitteena on turkistarhaton Suomi.
getty imag
es
Yleisön pyynnöstä! Symbolinen joulukorttilahja, jonka voit ostaa haluamallasi tukisummalla viidestä eurosta ylöspäin.
Tilaus ja toimitus Tilaa aineettomat lahjat verkkokaupastamme: www.lahjaelaimille.fi. Voit tehdä tilauksen myös puhelimitse p. 050 343 2197 tai sähköpostitse tarja.balding@animalia.fi. Yrityslahjatiedustelut: emmi.paakkonen@animalia.fi Postitettavien korttien tilaushintoihin lisätään kulloinkin voimassa oleva pienin mahdollinen toimitusmaksu. Pidätämme oikeuden muutoksiin.
25 €
getty images
Alk.
18 €
Tarhaton tulevaisuus
Rauhaisan joulun toivotus -kortti
5€
Elää ja olla Paavo
erika lindström
– uudistetut aineettomat lahjat ovat täällä!
Uutuus!
Andrew Skowron / Open Cages
Anna tänä jouluna lahja eläimille
Parempi porsiminen Sikaemakko ansaitsee mahdollisuuden huolehtia poikasistaan ja rakentaa niille pesä. Kun annat tämän lahjan eläimille, tuet sikojen olojen parantamista.
31
Tee maailmasta eläinten näköinen Eläinteollisuus on tehotuotantoa. Siinä eläin on koneiston osa. Tälle on saatava stoppi. Eläimen on saatava olla jälleen eläin. Kuukausilahjoittajana varmistat, että työ eläinten hyväksi jatkuu. Yhdessä korjaamme eläintuotannon epäkohdat! Auta eläimiä. Tule kuukausilahjoittajaksi tänään!
Liit y mukaan kuukausilahjoitta jaksi ja postita meille oheinen lomake! Postimak su on mak set tu puolestasi.
Kyllä, ryhdyn Animalian kuukausilahjoittajaksi!
Postimaksu maksettu kotimaassa
Tuen työtä eläinten puolesta seuraavalla summalla: Eräpäivä on joka kuun
5.päivä
€/kk (min. 7€/kk)
20. päivä
Nimi: Katuosoite:
Tunnus 5007666
Postinumero ja -toimipaikka:
00003 VASTAUSLÄHETYS
Sähköpostiosoite: Puhelinnumero: Syntymäaika: Kyllä kiitos, tilaan Animalian kuukausittaisen uutiskirjeen sähköpostiini.
Lähetämme sinulle postitse ensimmäisen laskun sen jälkeen, kun kuponki on saapunut meille. Sen jälkeen voit valita, kytketkö päälle e-laskusopimuksen verkkopankissasi vai maksatko kuukausittaisen lahjoituksen kerran kuussa saapuvan paperilaskun tiedoilla. Voit postittaa tämän kupongin tällaisenaan tai sulkea sen kuoreen. Säästät postimaksun, kun kirjoitat kuoreen vastauslähetyksemme tunnuksen: Animalia ry, Tunnus 5007666, 00003 VASTAUSLÄHETYS.