Animalia 3/2018

lehti eläinten asialla

3/2018

Broilerituotannon rimanalitukset jatkuvat

turkittomuustrendi muuttaa maailmaa

Eläinten oikeudet

perustuslakiin

teksti TAIJA RINNE • kuva LAURA UOTILA

Ka

um isia

Kampa

sia

akuulumi nj

m pan kuul ja

Lähes 400 lausuntoa eläinlakiin – kuuleeko hallitus? maa- ja metsätalousministeriö esitteli elokuussa hallituksen uudet linjaukset eläinten hyvinvointilakiin. ensimmäinen lakiluonnos keräsi lähes 400 lausuntoa. hallitus on ottanut nämä lausunnot huomioon vain osittain.

J

o kesällä hallitus sai

lainsäädännön arviointineuvostolta kritiikkiä siitä, ettei lausuntokierroksen palautetta ole otettu riittävästi huomioon. Neuvoston mukaan jää epäselväksi, miten saatu palaute on huomioitu ja millä perustein mahdollisia muutoksia on tehty tai jätetty tekemättä. Elokuussa pidetyssä maa- ja metsätalousministeriön tiedotustilaisuudessa kerrotut uudet hallituksen linjavedot toivat vain muutamia parannuksia edelliseen luonnokseen.

Ministeriön tilaisuudessa kerrottiin, että lausuntokierroksella on kiitelty sitä, että eläinten käyttäytymistarpeiden täyttäminen on nostettu lain keskeiseksi periaatteeksi. Samalla lausunnoissa on kuitenkin kritisoitu sitä, ettei ehdotukseen sisälly parsinavetoiden, porsitushäkkien eikä turkistarhauksen kieltoa. Palautteesta huolimatta hallitus ei aio esittää näiden pitomuotojen kieltämistä.

Pieniä muutoksia, todelliset hy­ vinvointiparannukset puuttuvat

Jo viime joulukuussa annetussa lakiluonnoksessa todetaan, että eläinten pitää saada toteuttaa olennaisia käyttäytymistarpeitaan. Myös Animalia on vaatinut uusittavaan lakiin esimerkiksi parsinavetoiden ja emakkohäkkien kieltoa. ”Nämä ovat niitä suurimpia hyvinvointiparannuksia, joita sekä eläinjärjestöt, asiantuntijat että lukuisat tutkimukset

ovat puoltaneet. Sen sijaan, että tehtäisiin kerralla kunnollinen laki, hallitus tuo nyt esiin parannuksia, jotka eivät riitä näin ison ja pitkän lakiuudistustyön lopputulokseksi”, sanoo Animalian toiminnanjohtaja Mai Kivelä.

Muutoksia lakiluonnokseen on kuitenkin tulossa. Hienoa on muun muassa vapaaporsitukseen siirtymisen tukeminen ja parsissa elävien lypsylehmien ja hiehojen jaloittelun lisääminen 60 päivästä 90 päivään. Parsissa elävien lypsylehmien jaloittelu voisi hallituksen linjauksen mukaan tapahtua myös talviaikaan, mikä on lähtökohtaisesti hyvä asia. ”Kuitenkin pitää huomioida, että kirjaus kesäajan laiduntamisesta ja jaloittelusta jäisi kokonaan pois, mikä vaikeuttaa ulkoilun valvontaa ja saattaa jopa vähentää nautojen varsinaista laidunnusta.

Lisäksi sikojen tiineyshäkkien kieltoon tulisi edelleen liian pitkä 15 vuoden siirtymäaika”, kertoo Animalian kampanjavastaava Veikka Lahtinen.

Juomaveden kohdalla hallitus on huomioinut lausuntokierroksella saadun palautteen, mutta ei aio tuoda sitä toteutuksen asteelle riittävän tehokkaasti. Lakiin tuleva kirjaus koskee vain osaa eläimistä. ”Esimerkiksi turkiseläinten kohdalla vaatimus koskisi vain siitoseläimiä, eli suurin osa turkiseläimistä ei edelleenkään olisi vaatimuksen piirissä. Vaatimus ei myöskään koskisi rekikoiria eikä niin sanottuja igluvasikoita. Lisäksi turkiseläin-

ten kohdalla siirtymäaikaa on annettu yhdeksän vuotta”, sanoo Kivelä.

Tervetullut on myös koirien pakollinen tunnistusmerkintä ja rekisteröinti, josta tullaan säätämään erikseen eläinten tunnistamislainsäädännössä. Kissoja rekisteröinti ei kuitenkaan koskisi ainakaan tällä erää.

Suomalaiset haluavat eläimille parempaa suojelua

Eläinlakiesitykseen annettiin ennätysmäärä, vajaat 400 lausuntoa. Se kertoo paljon suomalaisten asenteista eläimiä kohtaan ja tahdosta saada eläimille aidosti niiden hyvinvointia parantava laki. ”Eläinten oikeuksien puolesta puhuvien tahojen, niin järjestöjen kuin yksityishenkilöidenkin, vuosien työ näkyy annetuissa lausunnoissa. Vaikka hallitus ei ole huomioinut niitä kunnolla, niillä on ollut merkittävä vaikutus lakiprosessin eri vaiheissa. Vaadimme, että kansalaisia kuunnellaan ja kriittiset lausunnot myös isoissa kysymyksissä huomioidaan. Lain eduskuntakäsittelyssä on vielä mahdollisuus muuttaa suuntaa, hallitus on sen velkaa aktiivisille kansalaisille”, Lahtinen sanoo.

Yhdeksän suomalaista kymmenestä haluaa tuotantoeläimille parempaa suojelua. Animalia vaatii, että lähes 400 lausujan ja yli 100 000 Eläinlaki-vetoomuksen allekirjoittajan mielipide otetaan huomioon lain eduskuntakäsittelyn aikana.

Ka

um isia

Kampa

sia

akuulumi nj

m pan kuul ja

3

Pääkirjoitus

kuva iiris rautiainen

Farmageddon ja kuinka me haastamme sen

T

änä kesänä on puhuttu paljon siitä, että onko vegaanibuumi sittenkin vain median luoma kupla ja ohimenevä trendi. Uusimmat lihankulutuksen tilastot kertovat, että lihankulutus on pysynyt ennallaan. Vegaanitarjonta on lisääntynyt, mutta on totta, että korkeat prosenttiluvut johtuvat osin siitä, että on lähdetty niin pienistä osuuksista liikkeelle.

Vaikka edellinen pitää paikkansa, niin samanaikaisesti totta on valtava kiinnostus niin lihankulutuksen vähentämistä kuin kasvissyöntiä ja kasvipohjaisia tuotteitakin kohtaan.

Tämän vahvistavat myös ruokatutkijat. Ohimenevän trendin sijaan he puhuvat pysyvästä ruokakulttuurin muutoksesta. Kokonaiskuvassa huomattavaa on, että suuri osa suomalaisista ilmoittaa haluavansa vähentää lihankulutustaan. Ruokatutkijat tietävät, että kun asenteet muuttuvat, muutos käytöksessä näkyy jälkijunassa. Lisäksi on tutkittu, että mikäli henkilön käytös on jo valmiiksi suotuisa, niin sitä tukevia asenteita on helpompi omaksua. Eli jos henkilö on kasvissyöjä terveyssyistä, hän on vastaanottavaisempi omaksumaan myös eläinoikeusasenteita.

Siksi on tärkeää, että kaikki syyt olla kasvissyöjä tai vähentää eläinkunnan tuotteiden kulutusta ovat hyviä ja saavat tukea muilta.

Viitteitä muutoksesta antaa se, minkälaiseen aikaan lapsemme kasvavat. Heistä suurelle osalle tofut ja nyhtikset ovat normaalia arkiruokaa. Kielikin uudistuu. ”Vöneröity” tarkoittaa, että perinteisen kebabpaikan kebab- ja pizza-annoksia voi tilata myös kasviproteiinivalmiste Vönerillä. Sanana vöneröity konkretisoi sitä, miten maailmamme muuttuu silmiemme edessä. Vein perheeni kesälomalla oman kotini lähipitseriaan syömään, ja saimme kaikki eteemme vegaa-

10

niset pizzat. Nautin muutoksesta myös omaa elämää helpottavista syistä.

Samaan aikaan suomalainen maatalous perustuu hyvin pitkälle eläintuotantoon. Tehotuotanto on eläintuotannon normi. Suomessa pelloistakin 80 prosenttia on rehuntuotannon käytössä. Yksi maailman suurista globaaleista ongelmista on eläinten tehotuotantoon perustuva ruoantuotanto, joka loukkaa täydellisesti eläinten oikeuksia, kiihdyttää ilmastokriisiä ja heikentää ihmisten terveyttä.

Animalia tuo tänä syksynä Suomeen tehotuotannon kovan tason asiantuntijan Briteistä, kansainvälisen Compassion in World Farming -järjestön toiminnanjohtaja Philip Lymberyn. Animalia on ollut mukana projektissa, jossa Lymberyn tunnetuin teos Farmageddon ilmestyy nyt suomennettuna painoksena.

Eläinten hyväksikäyttöön perustuva tehotuotannon vankkumaton asema on haastettava kovaa ja kaikilla tasoilla. Seuraavaksi on aika katsoa, mikä meitä odottaa vallitsevan ruokajärjestelmän takana. Kiitos, että olet mukana luomassa kestävämpää tulevaisuutta kanssamme.

Mai Kivelä Animalian toiminnanjohtaja

Sisällys 3/2018

02 04 06 09 10 12

Kampanjakuulumisia: Lähes 400 lausuntoa eläinlakiin – kuuleeko hallitus?

Pääkirjoitus

Ajankohtaista

Vieraskynä: Tiina Tohu

Metsästyksen ekofilosofiaa

Broilerituotannon rimanalitukset jatkuvat

= kannessa Kannen kuva: adobe stock

4

ANIMALIA-LEHTI, 42. VUOSIKERTA JULKAISIJA: Animalia PÄÄTOIMITTAJA: Laura Uotila

laura.uotila@animalia.fi TOIMITUSSIHTEERI: Taija Rinne p. (09) 7206 5914 taija.rinne@animalia.fi TAITTO: Heta Kasurinen heta.kasurinen@gmail.com OSOITTEENMUUTOKSET: Tarja Balding p. (09) 7206 5911 tarja.balding@animalia.fi PAINOPAIKKA:

Hämeen Kirjapaino, Tampere ISSN 0783-9170 ILMESTYMISAIKATAULU:

Nro 1 helmikuu, nro 2 toukokuu, nro 3 syyskuu, nro 4 marraskuu. Seuraavaan numeroon tarkoitetun materiaa­lin tulee olla perillä toimituksessa 15.10.2018 mennessä.

AINEISTOT lähetetään lehti@animalia.fi tai osoitteella: Animalia-lehti, Suvilahdenkatu 4, 00500 Helsinki.

22

14

ILMOITUSMYYNTI:

Emmi Pääkkönen, p. 044 242 8641 ILMOITUSHINNAT:

Katso ilmoitushinnat animalia.fi LISÄVELOITUKSET: Värierottelut veloitetaan erikseen, määräyspaikka­korotus 20 %, liitteiden hinnat sovitaan erikseen.

RAJOITUKSET: Etusivulla ei julkaista ilmoituksia. ALENNUKSET: Toistoalennus: 1. toisto 10 %, seuraavat 20 %, auktorisoidut mainos­toimistot 15 %.

ILMOITUSTEN PERUUTTAMINEN:

Peruutukset viimeistään seitsemän (7) vuorokautta aineiston jättöpäivän jälkeen toimitus­sihteerille.

REKLAMAATIOT: Kirjallisena 14 vuoro­kauden aikana ilmes­tymispäivästä lukien.

ANIMALIA-LEHTI PIDÄTTÄÄ OIKEUDEN LYHENTÄÄ JA MUOKATA JUTTUJA.

14

Eläinoikeusjuristit haluaa eläimille perusoikeudet

18

Animalian kesäkiertueella tutustuttiin kaloihin

20 22 23 24

Ahtaasti kasvatettu

Turkittomuustrendi muuttaa maailmaa

Kirjavinkit

26 27 28

Artikkelien lainaaminen eläinsuojelua ja eläinten oikeuksia edistäviin tarkoituksiin sallittu. Lähde mainittava.

Animalia testaa: Vegaaniset kahvijuomat

Animalialainen: Philip Line / Vegan Action Group Helsinki Vegepalsta: Ihanan helppoa kasvisruokaa arkeen

30

Animaalit kautta maan: AnimaliaSome

31

Animalian kauppa: Shoppaile eläinystävällisesti

Yhä useampi yritys luopuu häkkimunien käytöstä

TOIMISTO: Suvilahdenkatu 4, 00500 Helsinki ASIAKASPALVELU:

p. (09) 720 6590, päivystys ma–to kello 10.00 –15.00 e-mail: animalia@animalia.fi internetsivut: animalia.fi.

JÄSENMAKSUT: Tukijäsen: 32 € / vuosi,

vähävaraiset: 25 € / vuosi, nuorisojäsen (alle 18 v.): 20 € / vuosi, ainaisjäsen: 640 €, yhteisöjäsen: 250 € / vuosi.

FI71 8000 1802 1056 44 SWIFT: DABAFIHH Kirjoita viestiksi nimesi ja osoitteesi.

LAHJOITUKSET:

FI24 1011 3000 2606 29 SWIFT: NDEAFIHH TESTAMENTIT: Tiedustelut, p. (09) 7206 5911, tarja.balding@animalia.fi RAHANKERÄYSLUPA:

Luvan myöntäjä: Poliisihallitus.

Toimeenpanoaika ja alue: 1.1.2017–31.12.2021 ja lupa kattaa koko Suomen Ahvenanmaata lukuun ottamatta.

Päätöksen nro ja pvm: RA/2016/719 4.11.2016.

Sisällysluettelon kuvat: emma komi, anni mäkelä, jonathan Pie / Unsplash

4041 0209 Painotuote HÄMEEN KIRJAPAINO OY

5

Ajankohtaista

islannissa valmistellaan valaiden turvapaikkaa sen kahdelle ensimmäiselle asukkaalle, jotka tuodaan Kiinasta. Maailman ensimmäinen valaiden avomeressä sijaitseva turvapaikka avataan ensi keväänä. Projektia on valmisteltu kuusi vuotta.

Islannin Vestmannasaarien alueella sijaitseva 32 000 kuutiometrin merialue tulee olemaan 12-vuotiaiden maitovalaiden uusi koti. Valaat “Little White” ja “Little Grey”, ovat olleet vuodesta 2011 saakka Changfengin Ocean Wordissa.

Lähde: Independent

teksti taija rinne • kuva pixabay

suurin koskaan ruuantuotannon ympäristövaikutuksista julkaistu tutkimus kertoo, että lihantuotanto vie 83 % kaikesta viljelypinta-alasta, mutta tuottaa vain 18 % kuluttamistamme kaloreista.

I

lman lihan - ja maidontuotantoa

maanviljelyltä vapautuisi yli 75 % peltopinta-alaa. Tämä alue olisi yhtä suuri kuin Yhdysvallat, Kiina, Euroopan unioni ja Australia yhteensä, ja silti voisimme ruokkia koko maailman väestön.

Science-lehdessä julkaistu suurtutkimus tukee aiempia tutkimustuloksia, jotka ovat osoittaneet eläintuotannon ja lihansyönnin olevan vahingollisia niin ilmastolle kuin ympäristöllekin.

adobe stock

thomas cook lopettaa retket miekkavalasnäytöksiin

86 % maailman nisäkkäistä on ihmisiä ja karjaa

brittiläinen matkailualan suuryritys Thomas Cook Group, johon myös Suomesta matkoja järjestävä Tjäreborg kuuluu, poistaa retkitarjonnastaan retket miekkavalasnäytöksiä järjestäviin SeaWorld- ja Loro Parque -eläinpuistoihin. Päätös on yrityksen mukaan seurausta ihmisten palautteesta. Yli 90 prosenttia yrityksen asiakkaista on ilmaissut huolensa eläinten hyvinvoinnista.

Animalian valasryhmä kampanjoi Loro Parque -puistoa vastaan kaksi vuotta sitten. Tuolloin Tjäreborgille luovutettiin vetoomus Loro Parque -retkien lopettamiseksi.

komissio haluaa eläinkokeiden raportoinnin avoimemmaksi

pixabay

6

”Vegaaninen ruokavalio on merkittävin asia, mitä voi maapallon hyväksi tehdä”

Lihan- ja maidontuotanto tuottaa vain 15 % kaloreistamme ja 37 % proteiineistamme, mutta käyttää 83 % kaikesta viljelypinta-alasta ja tuottaa 60 % kaikista

euroopan komissio on tehnyt aloitteen eläinkokeiden läpinäkyvyyden lisäämiseksi koko Euroopassa. Komissio haluaa, että eläinkokeiden raportointia parannetaan ja yhdenmukaistetaan.

Eläinkokeista pitäisi komission mukaan olla julkisesti saatavilla tietoa nykyistä paremmin.

Raportti perustuu tieteellisiin tarkoituksiin käytettävien eläinten suojelua koskevan direktiivin tarkistukseen, jonka seurauksena komissio haluaa tarkentaa mm. käytettyjen koe-eläinten määristä raportoimista sekä kaikkien jäsenmaiden tietojen keräämistä yhteen tietokantaan.

maatalouden hiilidioksidipäästöistä.

Tutkimuksen johtaja, Oxfordin yliopiston Joseph Poore sanoo Guardianin haastattelussa, että vegaaninen ruokavalio on todennäköisesti ainoa tehokas keino vähentää omaa negatiivista vaikutustaan maapallolla. ”Vegaanisella ruokavaliolla on paljon suurempi vaikutus kuin lentojen vähentämisellä tai sähköauton ostamisella, sillä nämä keinot vähentävät vain kasvihuonepäästöjä”, Poore sanoo.

Vegaaninen maailma tuottaisi 49 prosenttia vähemmän ruuantuotannosta aiheutuvia kasvihuonepäästöjä, aiheuttaisi 50 prosenttia vähemmän happamoitumista ja tarvitsisi ruuantuotantoon 19 prosenttia vähemmän vettä.

pixabay

maailman ensimmäinen maitovalaiden turvapaikka islantiin

koonnut taija rinne & laura uotila

Ajankohtaista vähemmän eläinsuojelurikkeitä - enemmän tilakohtaisia laiminlyöntejä viime vuonna tuotantoeläintiloilla havaittuja rikkeitä tilaa kohden oli aiempaa enemmän ja ne kohdistuivat suoraan eläinten hyvinvointiin vaikuttaviin seikkoihin kirjapitopuutteiden sijaan. Esimerkiksi nautatiloilla ruokinnassa ja nautojen vedensaannissa havaittiin puutteita selvästi enemmän kuin edellisenä vuonna.

Myös turkistiloilla laiminlyöntejä oli tilaa kohden enemmän kuin ennen.

Kaikkiaan turkistarhojen tulokset kohenivat, mutta tarkastusten määrä jäi jälleen kerran selvästi tavoitteesta.

Tutkimuksessa osoitettiin myös erot eri tuotantomuotojen välillä. Esimerkiksi raivatulla metsäalueella kasvanut lihakarja tuotti 12 kertaa enemmän kasvihuonepäästöjä kuin luonnontilaisella ravintorikkaalla laitumella kasvanut karja. Toisaalta tutkijat selvittivät lisäksi, että vähiten päästöjä aiheuttavat liha- ja maitotuotteet aiheuttivat niitä kuitenkin enemmän kuin kasvituotteet. Vähitenkin päästöjä aiheuttava naudanliha aiheutti niitä kuusi kertaa enemmän ja vei maapinta-alaa 36 kertaa enemmän kuin herne.

Kaksi kolmasosaa täysin vegaanisen maailman hyödyistä saavutettaisiin jo sillä, että kaikista eniten päästöjä aiheut-

tavat eläintuotannon muodot vaihdettaisiin kasvituotantoon. Poore kertoo, ettei päästöjen leikkaaminen ole helppoa. Rahaa kuitenkin olisi, sillä maataloustukina maksetaan vuosittain vähintään 500 miljardia dollaria. ”On olemassa paljon rahaa, jolla voisi tehdä jotain todella hyvää”, Poore sanoo.

Tutkimuksessa selvisi myös, että suhteellisen ekologisena pidetty makean veden kalankasvatus onkin voimakas kasvihuonepäästöjen aiheuttaja. Tällä tuotantotavalla katetaan kaksi kolmasosaa Aasian ja 96 % Euroopan kalatarjonnasta.

Lähteet: Guardian & ABC

OIKEUTTA ELÄIMILLE

Vähäpäästöinenkin eläintuotanto aina huonompi vaihtoehto

paras juttu

Sanottua ”Meidän tutkimusten mukaan yksittäisen ihmisen parhaat mahdollisuudet vaikuttaa [Itämeren hyvinvointiin] on oma ruokavalio. Sekä globaalisti että Suomessa maatalousalasta suurin osa on eläintuotannon käytössä.”

– Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Seppo Knuuttila, Huomenta Suomi 23.7.2018

numeron 2/2018 parhaaksi jutuksi äänestettiin artikkeli ” Veden raja – empatian raja?”. Laura Sippolan Intermezzo-levyn arvonnassa onni suosi Laura Lindstedtiä. Onnea voittajalle ja kiitos kaikille äänestäneille!

Mikä on tämän lehden paras juttu?

Kerro mielipiteesi 15.10.2018 mennessä, niin olet mukana uutuusheijastimen ja -rintamerkkien arvonnassa Lähetä vastauksesi, nimesi sekä osoitteesi sähköpostitse lehti@animalia. fi (sähköpostin otsikko: Paras juttu 3/2018) tai postitse Animalia, Suvilahdenkatu 4, 00500 Helsinki.

7

Ajankohtaista wales kieltää villieläimet sirkuksissa

Brett Sayles / Pexels

walesin hallitus ilmoitti heinäkuussa, että se kieltää villieläinten käytön sirkuksissa. Laki astuu voimaan seuraavan 12 kuukauden aikana. Villieläinkielto on ollut Walesin hallituksen agendalla jo vuodesta 2013, ja vihdoin helmikuussa 2018 myös Ison-Britannian hallitus sitoutui kieltoon. 45 maata ympäri maailman on jo kieltänyt villieläinten käytön sirkuksissa.

kolme kiinalaista muodin huippusuunnittelijaa, Grace Chen, Mary Ma ja Michael Wong ovat sitoutuneet Fur Free Retailer (FFR) -ohjelmaan. Turkittomuustrendi on näkynyt Kiinassa jo pitkään. Kiinassa turkisvarastot ovat täynnä, eivätkä tuotteet liiku. Myös Suomessa turkishuutokauppa Saga Fursin kesäkuun huutokauppa meni huonosti. Nahat myytiin tappiolla, ja hinnat laskivat edelleen. Nahkoja jouduttiin myös vetämään myynnistä alhaisten hintojen vuoksi.

luxemburg ja belgia kielsivät turkistarhauksen kesällä saatiin hienoja uutisia Euroopasta. Kesäkuussa Luxemburgissa hyväksyttiin uusi eläinsuojelulaki, joka kieltää turkistarhauksen.

Kielto astuu voimaan lokakuussa.

Heinäkuussa Belgian Flanderin alue kielsi turkistarhauksen siirtymäajalla, joka päättyy joulukuussa 2023. Flanderin päätöksen myötä koko Belgiasta tulee turkistarhaton, sillä Vallonian ja Brysselin alueet ovat kieltäneet tarhauksen jo aiemmin.

8

vastaa animalia-lehden lukijakyselyyn ja voita lahjakortti mitä mieltä olet Animalia-lehdestä? Mihin suuntaan sitä pitäisi mielestäsi kehittää? Mielipiteesi on meille tärkeä! Vastaa kyselyyn 30.9. mennessä osoitteessa animalia.fi/ animalia-lehden-lukijakysely-2018/

Yhteystietonsa jättäneiden kesken arvotaan 20 euron lahjakortti eettistä muotia myyvään Kind of Green -kauppaan.

Paula Borowska / Unsplash

turkittomuustrendi näkyy myös Kiinassa

Eläinystävällisiä asianajopalveluja!

Asianajotoimisto Streng Ky Lapinlahdenkatu 27, 00180 Helsinki Puh. 09 7269 6730, Fax 09 6227 6228 joonia.streng@strenglaki.fi www.strenglaki.fi

Vieraskynä

kuva JANI LAUKKANEN

Vegaani ja kieltäytymisen kauneus

M

oni sekaani käy läpi tietyn vaiheen, kun lähipiiristä joku ryhtyy vegaaniksi. Sellaisen, jossa sormet ristissä toivotaan, että itse asiassa tämä vegaani onkin se, joka on ohimenevän trendin kourissa.

Tilanteessa edetään seuraavanlaisesti.

Kun käydään yhdessä pöydän ääreen, vegaania katsotaan kulmien alta ja sanoa töräytetään: ”oletko sinä vieläkin kasvissyöjä vai joko otat tätä lihaa?” Tarjotaan milloin mitäkin ruokaa ajatuksella, että ainahan sitä voi vähän maistaa. Kieli pitkällä odotetaan, että milloin se vegaani lipsahtaa, koska kuitenkin sen tekee mieli. Lipsahdus on pieni synti, jota on suuri ilo seurata sivusta. Voipopcornit kainaloon, ja ilmoille riemastunut kiljaisu: minähän tiesin!

Tietyllä tavalla vegaanina olo tarkoittaa yhä jatkuvaa kieltäytymistä. Vaikka kaupassa ja ravintolassa käynti onkin tätä nykyä haasteellista lähinnä valinnanvaikeuden vuoksi, monen lähipiiri nauttii pienestä väittelystä ja näennäisen viattomasta kiusasta, varsinkin aloittelevan vegaanin kohdalla.

Onhan se vaikeaa, kallista, epäluonnollista ja järjenvastaista syödä kasvisruokaa eikä hiljalleen mätänevää, pieniksi paloiksi pilkottua ruumiista. Sillä suoraan sanottuna, sitähän mikä tahansa lihakimpale on. Sitä lihasnesteitä valuvaa pihviä nyt haarukkansa päässä tarmokkaasti heilutteleva lihansyöjä tuskin tulee ajatelleeksi.

Hyvällä sekaanilla on takataskussaan miljoona syytä kasvisruokavalion huonommuudelle. Leijonat ja luolamiehet ja mitä näitä nyt on. Vegaanilta vaaditaan miljoona + 1 vasta-argumenttia sekä paljon pitkää pinnaa ja muutama napakka ei.

Sillä kieltäytyä saa ja pitää. Kieltäytymällä saa rakennettua omia arvojaan vastaavan elämän, joka palkinnee enemmän kuin toisen miellyttämisen vuoksi syöty pala kermakakkua sukujuhlissa.

Sori mummut, mutta tissimaitoon en enää koske.

Mutta hyviä uutisia. Kyseessä tosiaan on vain vaihe. Ajan saatossa paatuneimmallakin lihantuputtajalla on tapana hyväksyä vegaanin valitsema polku. Parhaimmassa tapauksessa tämä hankkii purkin kasvimaitoa tulevaa vierailua varten, höllämielisin saattaa jopa leipaista vegaanisen kakun tarjolle. Sillä välin muista, nuori vegaani, että kaikkeen tottuu, mustaan kahviinkin kuppi kerrallaan.

TIINA TOHU Kokki ja leivontabloggaaja

9

Metsästyksen ekofilosofiaa teksti juni sinkkonen & erja laakkonen • kuvitus emma komi

metsästys on suomessa suosittu harrastus, ja moni pitää metsästystä eettisenä tapana hankkia lihaa lautaselleen. myös nykyaikaisen, teknistyneen metsästyksen nähdään jatkavan ikiaikaista eränkäyntiperinnettä.

N

oin 300 000 suomalaista

lunastaa vuosittaisen metsästyskortin. Suomen riistakeskuksen mukaan naisten kiinnostus metsästykseen on kasvanut. Naisia on metsästäjistä noin 7 prosenttia.

Metsästysaiheisissa mediateksteissä korostuu usein muu kuin varsinainen saaliin saaminen ja kuvastossa toistuvat kauniit luontokuvat. Luonnossa liikkuminen ja sen tarkkailu mainitaan virkistävinä ja mielihyvää tuottavina asioina. Myös koiran ja muiden metsästäjien seura miellyttävät.

10

Metsästyksen sukupuoli

Metsästäminen on pääasiallisesti miesten aktiviteetti. Sen voi ajatella edelleen heijastelevan maskuliinisia arvoja ja normeja. Itämerensuomalaisessa uskomusperinteessä metsästys on kuulunut tiukasti vain miehille, ja erilaisilla metsästykseen liittyvillä loitsuilla ja taioilla on ollut tärkeä sija. Niissä kunnioitettua ja pelättyä metsää, sen isäntää ja emäntää tyttärineen lepytellään antamaan saalista.

Metsästykseen liittyviä runoja ja loitsuja analysoinut Lotta Tarkka toteaa, että saaliin antajia lähestyttiin viekoitellen. Runojen säkeissä odotetaan metsän neittä naitavaksi ja mettä juotavaksi; metsän tyttien ylistetään olevan muodoltaan kauniita ja koreita.

Nyt metsästä on tullut resurssi, ja muutos näkyy myös metsästykseen liittyvissä puhetavoissa. Some-ajan uutisvirrassa metsästäjien lausumat ovat toisenlaisia. Saaliseläimet nähdään nimenomaan saaliina, ei itsellisinä olentoina, joita anoen pyydettäisiin.

Iloisen metsästäjän motiivina on metsästämisen tuottama ajanvietteellinen nautinto. Nykyisin metsästys on nimenomaan iloa tuottava harraste. Aiemmin se on ollut keino hankkia ravintoa, kirjaimellisesti hengenpitimiä. Eläineettisesti tarkasteltuna tämänhetkinen asetelma on kestämätön. Kun eläin menettää henkensä ihmisen nautinnon vuoksi, toissijainen tarve ajaa ohi ensisijaisen tarpeen, hengissä pysymisen.

Metsästys ja voimakkaat luontokokemukset liitetään yhteen sekä arkipuheissa että muussa viestinnässä, kuten metsästysaiheisilla sivustoilla ja metsästyslehdissä. Kheelin jaottelussa hengellistä metsästäjää vetää puoleensa halu kokea hengellistä yhteyttä. Esimerkiksi juuri luonnon havainnointi voi tuottaa vahvimmillaan kokemuksia, jotka ovat olemukseltaan henkisiä.

hirvien metsästämistä perustellaan taimikkotuhojen ja liikennekuolemien vähenemisellä.

Filosofi Elisa Aaltola kritisoi, että pienpedot, kuten vihattu supikoira, ovat pohjimmiltaan halveksuttuja, koska niiden nähdään kilpailevan samoista riistalinnuista metsästäjien kanssa. Kun tiettyjen eläinten väitetään aiheuttavan merkittävää tuhoa metsäkanalintujen pesillä, unohdetaan niin ilmastonmuutoksen kuin metsien talouskäytön, erityisesti avohakkuiden, aiheuttamat haitat.

Teoreetikko Brian Luke on pohtinut metsästämisen välttämättömyyttä. Luke huomauttaa, että metsästäjät usein ampuvat kaikkein terveimpiä ja isokokoisimpia eläimiä eli niitä, jotka luonnonvalinnassa todennäköisesti menestyisivät ja siirtäisivät geenejään eteenpäin. Ne kuolisivat kaikkein epätodennäköisimmin tauteihin tai joutuisivat petojen saaliiksi.

Metsästyksessä, laajemmin eränkäynnissä, luontosuhteen koetaan vahvistuvan. Monille metsästäjille itse ampuminen on vain pieni osa eränkäyntikulttuuria. Siitäkin huolimatta väkivallalle ei usein edes haluta miettiä vaihtoehtoja.

Haluttomuus luopua aseista saattaa kuvastaa pelkoa luontokokemusten menettämisestä. Luontoyhteyttä ja jännitystä voisi kuitenkin kokea vaikkapa kuvausretkillä ja vaelluksilla.

Metsästäjä ekosysteemin autta­ jana?

Kheelin mukaan holistista metsästäjää ajavat eteenpäin ympäristönsuojelulliset ja ekosysteemin tasapainoon liittyvät syyt. Metsästyksen sanotaan pitävän tasapainossa eläinyksilöiden määriä ja täten auttavan ekosysteemin harmonian toteutumista. Holistinen näkökulma esiintyy riistanhoidon perusteluissa. Esimerkiksi

Metsästystä motivoi nautinto

Ekofeministi Marti Kheel on tarkastellut metsästystä puoltavia argumentteja.

Hän nimeää muun muassa vihamielisen metsästäjän mutta myös iloisen, hengellisen ja holistisen metsästäjän. Metsästäjätyypit eivät ole tarkkarajaisia ja motiivit limittyvät, mutta argumentit ovat tyypiteltävissä.

11

Animalian

teksti taija rinne • kuvat animalian alueosastot

kesäkiertueella tutustuttiin kaloihin animalian perinteinen kesäkiertue kurkisti kesän aikana kalojen maailmaan ja kysyi, mitä oikeuksia kaloille voisi kuulua.

JOENSUU

TAMPERE

O U L U

HELSINKI

K

esäkiertue on lähes täysin Animalian

vapaaehtoisten pyörittämä tapahtumasarja, joka vieraili tänä vuonna Helsingissä, Oulussa, Tampereella, Turussa, Kouvolassa, Jyväskylässä, Joensuussa ja Kotkassa. Tapahtumissa pääsi katsomaan Kalarakas-videosarjaa, ottamaan kala-aiheisen siirtokuvatatuoinnin, osallistumaan tietovisaan ja Ivana Helsinki -laukun arvontaan sekä tutustumaan Animalian toimintaan. Hieno kesäkiertue takana, kiitos kaikille osallisille!

Haluatko mukaan Animalian toimintaan?

Katso lisää tietoa sivulta 30.

TURKU

13

Eläinoikeusjuristit

haluaa eläimille perusoikeudet

teksti tiina vuolle • kuvitus anni mäkelä • kuva hilja mustonen

suomalaisten juristien sekä oikeustieteilijöiden perustama yhdistys ajaa eläimille oikeuksia suomen perustuslakiin.

S

uomalainen yhdistyskenttä sai hel-

mikuussa uuden vahvistuksen, kun Animalian sisarjärjestö Djurens Rättissäkin työskennellyt VTT Birgitta Wahlberg perusti yhdessä viiden muun juristin kanssa eläinten perusoikeuksia Suomen perustuslakiin ajavan Suomen eläinoikeusjuristit ry:n.

Yhdistys on saanut alkunsa yhteistyöstä yhdysvaltalaisen eläinoikeusjuristi Steven M. Wisen kanssa.

Wise johtaa Nonhuman Rights Projectia, joka pyrkii takaamaan tietyille eläinlajeille oikeuden ruumiilliseen vapauteen sekä koskemattomuuteen. Suomen eläinoikeusjuristit on yksi Nonhuman Rights Projectista seuranneista kansallisista ryhmistä, jotka pyrkivät edistämään eläinten juridista asemaa omien oikeusjärjestelmiensä kautta.

Mikä eläinten oikeudellisen aseman pitäisi olla?

Suomen eläinoikeusjuristien hallituksen puheenjohtaja Birgitta Wahlberg kertoo, että yhdistys työskentelee tehokkaamman ja paremman eläinten suojelun puolesta eläinten perusoikeuksien tunnustamisen kautta. ”Pyrimme saamaan yhteiskunnassa aikaan laajaalaista keskustelua siitä, mikä eläinten oikeudellinen asema Suomessa on ja vastaamaan kysymykseen

siitä, mikä sen pitäisi oikeudellisesti olla. Päätavoitteenamme on saada aikaan perustuslakimuutos siten, että Suomen perustuslakiin kirjattaisiin luku eläinten perusoikeuksista, sillä tällä hetkellä muiden tuntevien yksilöiden kuin ihmisten perusoikeuksia ei ole lainkaan huomioitu laissa. Eläinten perusoikeudet antaisivat eläinsuojelulainsäädännölle enemmän painoarvoa sekä tehokkaampaa tosiasiallista suojaa eläimille”, Wahlberg sanoo.

Seuraavaksi Suomen eläinoikeusjuristit esittelee perustuslakimuutosehdotuksensa kansanedustajille syksyllä ja jatkaa tieteellistä työtä eläinoikeuden saralla. ”Pyrimme näkymään niin katukuvassa kuin mediassakin, minkä lisäksi puhumme eri tilaisuuksissa mahdollisuuksiemme mukaan. Ehdotuksemme on jo nyt saanut paljon positiivista palautetta kollegoilta ympäri Eurooppaa, ja tulemme jatkamaan sen kehittämistä.”

”Tällä hetkellä muiden tuntevien yksilöiden kuin ihmisten perusoikeuksia ei ole lainkaan huomioitu laissa.”

15

Eläinten perusoikeudet

Suomen eläinoikeusjuristit ehdottaa, että perustuslakiin kirjattaisiin luku eläinten perusoikeuksista, ja se sisältäisi viisi pykälää. Mitä nämä pykälät sitten ovat ja mitä ne tarkoittavat?

1§

eläinten suojelu

Ehdotuksen ensimmäisessä pykälässä tunnustetaan, että eläimet ovat tuntevia yksilöitä, joita ihmisen on kunnioitettava. Tämä tarkoittaa, että eläinten etu ja yksilölliset tarpeet on otettava huomioon kaikessa päätöksenteossa, joka vaikuttaa olennaisesti niiden elinolosuhteisiin.

Pykälässä säädettäisiin myös, että eläimet ovat asianosaiskelpoisia. Tämä tarkoittaa, että eläimen puhevaltaa voi käyttää sen laillinen edustaja, kuten eläinoikeusjuristi, jota tulee kuulla eläimen oikeutta tai etua koskevassa viranomaisasiassa, ja joka voi valittaa päätöksestä eläimen puolesta. Lisäksi pykälässä säädettäisiin, että vastuu eläinten perusoikeuksista, hyvinvoinnista ja suojelusta kuuluu kaikille. Tällä halutaan korostaa sitä, että vaikka eläinten perusoikeudet ja ihmisyksilöiden perusoikeudet eivät ole sama asia, punnittaessa niitä keskenään ne ovat lähtökohtaisesti samanarvoisia. Näin pyritään ihmisen ja eläimen edun tasasuhtaiseen arviointiin.

16

2§

luonnonvaraisten eläinten perusoikeudet

Toinen pykälä sisältää kaksi momenttia, joista ensimmäisessä säädetään luonnonvaraisen eläimen oikeudesta elämään sekä oikeudesta elää vapaudessa ja luonnollisessa ympäristössä. Oikeus elämään suojaa eläintä siltä, ettei sen elämää riistetä tappamalla tai aiheuttamalla sen elämän edellytysten häviämistä. Eläimen oikeutta elämään voidaan kuitenkin rajoittaa hyväksyttävillä ja riittävän painavilla syillä. Esimerkiksi viljelytoiminnassa kuolee usein eläimiä, ja siltä osin kuin tällainen toiminta on ihmiselle välttämätöntä, se ei ole tämän momentin vastaista.

Toisessa momentissa ehdotetaan, että luonnonvaraisella eläimellä on oikeus saada apua sairastuessaan, loukkaantuessaan tai ollessaan muutoin avuttomassa tilassa. Eläimellä tulee olla myös oikeus tulla lopetetuksi, jos eläin on sellaisessa tilassa, että sen hengissä pitäminen on ilmeisen julmaa.

3§

ihmisten hoidosta riippuvaisten eläinten perusoikeudet

Kolmannen pykälän ensimmäisessä momentissa säädettäisiin eläinten oikeudesta elämään ja luonnolliseen käyttäytymiseen sekä oikeudesta saada perustarpeensa tyydytetyiksi. Ihmisen velvollisuus turvata eläimen elämän edellytykset tarkoittaa käytännössä, että eläinten jalostaminen, kasvattaminen ja tappaminen esimerkiksi elintarviketuotannossa ei voisi jatkua ainakaan samassa mittakaavassa ja nykymuotoisena kuin voimassaolevan eläinsuojelulainsäädännön nojalla. Oikeus elämään ei kuitenkaan tarkoita, etteikö eläimen elämää voisi lopettaa missään tilanteessa, vaan se olisi yhä oikeutettua esimerkiksi tilanteissa, joissa se on välttämätöntä ihmisten tai eläinten kannalta arvioituna.

Pykälän toisessa momentissa säädettäisiin eläimen kokemusmaailmaan liittyvistä oikeuksista, kuten oikeudesta kokea ja ilmaista positiivisia tunteita sekä tulla suojelluksi ja olla vapaa ihmisen aiheuttamalta pelolta, kivulta, ahdistukselta ja kärsimykseltä. Kolmannen momentin mukaan eläimellä on myös oikeus asianmukaiseen ravintoon ja juomaan hyvinvoinnin ja terveyden ylläpitämiseksi sekä oikeus itse yksilöllisten tarpeidensa mukaisesti päättää milloin se syö ja juo.

Neljännessä momentissa säädettäisiin eläimen oikeudesta asianmukaiseen elinympäristöön, jonka on oltava riittävän tilava, suojaava, valoisa, puhdas ja turvallinen sekä muutoinkin tarkoituksenmukainen ottaen huomioon kunkin eläinyksilön ja eläinlajin tarpeet. Viidennessä momentissa säädettäisiin puolestaan eläinten oikeudesta saada viivytyksettä asianmukaista hoitoa sekä oikeudesta tulla lopetetuksi, jos eläimen hengissä pitäminen on ilmeisen julmaa.

4§

eläinten jalostuskielto

Neljännen pykälän mukaan eläintä ei saisi jalostaa siten, että siitä koituu eläimelle tai sen jälkeläiselle fyysistä tai psyykkistä haittaa. Jalostuksen lähtökohtana tulee aina olla eläimen etu ja eläinten perusoikeuksien toteutumisen varmistaminen. Eläimen jalostuksella ei saa pyrkiä vaikuttamaan eläimen ulkonäköön, suorituskykyyn tai eläimen kykyyn esimerkiksi tuottaa maitoa siten, että siitä aiheutuu eläimelle haittaa tai vahinkoa.

5§

eläinten perusoikeuksien turvaaminen

Ehdotuksen viimeisessä pykälässä säädettäisiin, että julkisen vallan on turvattava eläinten perusoikeuksien toteutuminen. Turvaamiseen sisältyy julkisen vallan vastuu kehittää yhteiskuntaa tavalla, joka mahdollistaa ihmisten ja eläinten toisiaan kunnioittavan yhteiselämän.

Va s e m m a lta : S u o m e n e l ä i n o i ke u sj u r i st i e n h a l ­ lituksen jäsen Albert Jäntti, hallituksen va­ rapuheenjohtaja Visa Kurki, hallituksen jäsen Ta r j a K o s k e l a , y h d i s t y k s e n j ä s e n F r i d a - E m i lia Mäkelä ja hallituksen puheenjohtaja Birgitta Wahlberg.

Kuvasta puuttuvat hallituksen sihteeri Susann a P i r i l ä j a h a l l i t u k s e n v a r a j ä s e n Te r o K i v i nen.

17

Broilerituotannon

rimanalitukset jatkuvat broileriteurastamo naapurin maalaiskana markkinoi kuluttajille tuotantotapojaan eettisenä ja lintujen hyvinvoinnin paremmin huomioivana. ylen mot-toimitus paljasti kuitenkin, että teurastamolla on tehty toistuvia eläinsuojelurikkomuksia.

teksti annu piensoho • kuva adobe stock

N

aapurin maalaiskanan

teurastamolla tapahtuneet eläinsuojelurikkomukset, kuten esimerkiksi broilerin lyöminen, lintujen varomaton ja välinpitämätön käsittely, epäonnistuneet tainnutukset ja elävältä keittäminen, olivat niin räikeitä rikkomuksia, että osa teurastamon työntekijöistä halusi tuoda ne julkisuuteen. Ylen MOT-toimitus hankki käsiinsä myös teurastamoa koskevat eläinsuojelupäätökset.

Ylen A-studiossa keskusteltiin aiheesta heinäkuussa. Ohjelmassa Animalian toiminnanjohtaja Mai Kivelä kommentoi, ettei täysin eettistä broileria ole olemassa. Siipikarjaliiton toiminnanjohtajan Hanna Haminan mukaan kotimainen broileri on aina eettinen valinta.

Omavalvonta ei toimi kiivaassa teurastustahdissa

A-studiossa käsitellystä materiaalista kävi ilmi, ettei teurastamolla paikalla ollut tarkastuseläinlääkäri pystynyt valvomaan koko tuotantoa. ”Teurastustahti on käsittämätön. Tuhansia lintuja tunnissa, kymmeniä tuhansia yhdessä vuorossa. Tämä on lain mukaista. Ei ole ihme, että teurastamoissa esiintyy eläinsuojelurikkomuksia", Kivelä sanoi A-studiossa.

Naapurin Maalaiskana kertoi Ylen MOT-toimitukselle, että yrityksen teuraslinjan nopeus on pienempi verrattuna alan keskiarvoon Suomessa. Näyttää siltä, että broilerien teurastuksessa on vaikea välttää rikkomuksia, koska vauhti on joka tapauksessa liian suuri.

Maalaiskana on jalostettu broileri

Ongelmat kohdistuvat myös kasvatusvaiheeseen. Naapurin Maalaiskana markki-

noi tuotteitaan esimerkiksi sillä, että broilerit ovat saaneet liikkua vapaasti. Todellisuudessa broilerit kasvatetaan valtavilla kymmenien tuhansien lintujen tiloilla, joissa tilaa on tyypillisesti A4-arkin verran lintua kohden. Broilereita kasvatetaan noin 5 viikkoa, mutta osa linnuista kuolee terveysongelmien takia ennen teuraspainon saavuttamista.

Jalostus saa linnut kasvamaan teuraspainoonsa pikavauhtia, eivätkä niiden nivelet kestä lihasmassan nopeaa kasvua.

Lintujen lajityypilliseen käyttäytymistarpeisiin kuuluu muun muassa ympäristön tutkiminen ja kuopsuttaminen, mutta jalkavikojen ja -kipujen takia ne usein kyyhöttävät maassa. Sydänongelmat ovat myös yleisiä, ja lintuja menehtyy runsaasti. Myöskään keuhkot eivät ehdi kehittyä tarpeeksi nopeasti. Broilerien tarpeiden huomioiminen tai yksilöllinen hoitaminen on mahdotonta. Kotimaisuus ei ole tae siitä, että eläin olisi saanut elää lajilleen tyypillistä elämää.

Naapurin Maalaiskana on kolmanneksi suurin broilerituottaja Suomessa kymmenen prosentin osuudella kotimaan siipikarjamarkkinoista. Suomalaisessa broileriteollisuuden tehotuotannossa teurastetaan vuosittain lähes 71 miljoonaa eläintä.

Broileri on yksilömäärältään Suomen runsaslukuisin tuotantoeläin. Päättäjien on säädettävä eläinsuojelulaki, joka suojelee myös broilereita. Esimerkiksi videovalvonnan on tultava pakolliseksi eläinten tuotantotiloissa ja teurastamoissa. Ei ole riittävää, että kamera asennetaan tiloihin vasta silloin, kun on epäily eläinsuojelurikkomuksesta. Lisäksi viranomaisille on säädettävä oikeus ja velvollisuus tarkastaa videomateriaalia. Myös broilerien hyvinvointia heikentävään jalostukseen on puututtava ja valvontaa tehostettava.

Olisiko sinun

mahdollista tukea eläinoikeustyötämme kuukausittaisella lahjoituksella?

Se onnistuu helposti tekstiviestitse!

Lahjoita 15 € kuukaudessa: Lähetä viesti ANIMALIAKK15 numeroon 16155.

Lahjoitus veloitetaan kuukausittain puhelinlaskultasi.

Voit perua veloituksen koska tahansa elämäntilanteesi muuttuessa.

Suurkiitos avustasi!

19

teksti annu piensoho • kuvitus ANNI MÄKELÄ

Ahtaasti kasvatettu

ruuaksi kasvatettujen kalojen elinolosuhteet ja kasvatustavat tuottavat eläimille huomattavaa stressiä. kaloja kasvatetaan altaissa, joissa yhden kalayksilön elintila on hyvin pieni.

Alttius sairauksille kasvaa

Vedessä ja kalan pinnalla on bakteereita, viruksia, loisia ja sieniä.

Jos taudinaiheuttaja pääsee lisääntymään ahtaassa ja rajatussa tilassa, se siirtyy nopeasti eläimestä toiseen.

Fyysisten vaurioiden määrä lisääntyy

ulosteen määrä lisääntyy, ja sen hajoamisen tuloksena syntyvät hiukkaset ärsyttävät kiduksia ja aiheuttavat hengitysvaikeuksia.

Myös hajotusprosessi kuluttaa happea.

Ruokahalu ja yleiskunto heikentyvät

Korkeassa kalatiheydessä esimerkiksi kalojen evät voivat kulua.

Jos kalan iho vaurioituu, pieneliöt voivat päästä kalan kudoksiin.

Tämä lisää altistumista infektioille.

Ruokahalu kertoo paljon kalan terveydentilasta. Esimerkiksi hapen puute vedessä heikentää kalan ruokahalua, mikä johtaa kasvun hidastumiseen. Jos kala ei syö riittävästi, sen yleiskunto heikkenee. Tällöin kala sairastuu helpommin.

Stressitaso nousee

Aggressiivisuus kasvaa

Kasvatusympäristössä monet asiat aiheuttavat kalalle stressiä.

Erityisesti tilan ahtaus vaikuttaa haitallisesti kalan hyvinvointiin.

Veren korkea kortisolitaso heikentää huomattavasti kalan vastustuskykyä, ja se sairastuu helpommin.

Riitaisuus ja tappelut voivat johtaa evien ja suomupeitteen vaurioitumiseen, krooniseen stressiin ja sosiaalisiin hierarkioihin, jolloin alisteisessa asemassa olevat kalat kärsivät dominoivimmista kaloista. Heikommat kalat eivät tällöin esimerkiksi pääse syömään.

Veden laatu huononee

Kala reagoi herkästi veden laadun ja lämpötilan muutoksille.

Tiheässä kasvuympäristössä ja liian lämpimässä vedessä sitä rasittaa veden matala happipitoisuus. Tällöin kala käyttää paljon energiaa hengittämiseen. Riittämätön happipitoisuus kasvattaa sairastumisen riskiä.

Tiheissä kalaparvissa uhkana on myös veden korkea ammoniakkipitoisuus, joka huonontaa kalan terveyttä. Lisäksi kalojen

Lue lisää: animalia.fi/kalarakas

Rakkaudesta muuttuvaan maailmaan

Ajattelevien maailmankansalaisten lehti

4 nroa

20€

Tee tilaus: maailmankuvalehti.fi/tarjous

INNON YSTÄVÄNÄ NÄISTÄKIN KIRJOISTA -20%

LUKEMISTA SYKSYYN 22 Salla Korpela P NIIN KUIN PAPU Kokkaa maistuvia ruokia proteiinista parhaimmasta!

90

26

90

Minttu Jaakkola, Timo Vuorisalo & Lasse Peltonen SAIMAANNORPPA JA IHMINEN Tietokirja norpista ja meistä ihmisistä kestävän kehityksen kannalta.

26 90 Sari Aalto VAIHTOEHTOPUOLUE Vihreän liikkeen tie puolueeksi.

21 90 Neil deGrasse Tyson TÄHTITIEDETTÄ KIIRESILLE Kaikki universumista, ihan kaikille.

KIRJAT LÄHITUOTTAJALTA – INTOKUSTANNUS.FI

90

23 90

Saara Henriksson & Aino-Maija Leinonen RAILAKAS RAHAKIRJA Näin hoidat taloutesi viisaasti.

Turkittomuustrendi

muuttaa maailmaa

teksti tuuli solhagen • kuva jonathan Pie / Unsplash

talvitakkien hupunreuna tai pipon karvatupsu saattavat olla aitoa, eläimestä peräisin olevaa turkista, vaikka sitä ei ensisilmäyksellä arvaisikaan. turkikset alkavat kuitenkin olla muotimaailmassa jo historiaa, sillä yhä useampi yritys ja muotisuunnittelija sitoutuu turkittomuuteen.

V

iime vuonna julkaistu tutkimus osoitti, että vain

noin kolmasosa tekoturkiksena myytävistä turkissomisteista todella oli synteettistä karvaa. Loput olivat virheellisesti merkittyä, aitoa turkista. Kuluttaja ei siis välttämättä lainkaan tiedä, mitä on ostamassa ja vaatekaupoilla on syytä olla valppaana.

Jotta ei itse vahingossa tartu aitoon turkikseen, kannattaa ottaa etukäteen selvää turkittomuuteen sitoutuneista merkeistä ja yrityksistä. Turkittomuuteen sitoutuminen tarkoittaa, että kyseinen yritys ei käytä turkista tuotteissaan ja listataan sen ansiosta kansainvälisellä Turkittomat liikkeet -listalla.

Kuluttajan valinta saa aikaan muutoksen

Vaikka varsinaiset kokoturkikset ovat jo lähes kokonaan kadonneet katukuvasta, vilisee aitoa turkista edelleen joidenkin vaatemerkkien somisteina. Koska turkista käytetään lähinnä yksityiskohtiin ja somistamiseen, tarkoittaa se sitä, että miljoonat

22

turkistarhojen häkeissä kasvatetut eläimet ovat kärsineet vain ja ainoastaan päätyäkseen pipon koristetupsuksi.

Kuluttajilla on vahva ääni, ja jokainen ostotapahtuma on lompakolla äänestämistä. Yritykset seuraavat tarkasti kulutustottumuksia, ja kuluttajien valinnat saavat aikaan suuren muutoksen. Parin viime vuoden aikana yhä useammat yritykset ja muotimerkit ovat julistautuneet turkittomiksi ja ottaneet siten kantaa eettisyyden ja eläinten puolesta.

Turkisalalla menee ennätysmäisen huonosti, koska kuluttajat ovat tiedostavia ja yritykset aistivat asenneilmapiirin. Tämä on hyvä hetki vaikuttaa ja osoittaa turkisten kuuluvan kokonaan historiaan. Voit itse edesauttaa viimeistenkin turkistuotteiden poisjättämistä ottamalla yhteyttä vaateliikkeisiin, -merkkeihin ja -valmistajiin ja vaatimalla heiltä vastuullisuutta.

Tutustu turkittomiin liikkeisiin: animalia.fi/turkittomat-liikkeet

Kirjavinkit eläinsuojelutyötä italiassa

kirjan voi ostaa animalian kaupasta! animalia.fi/ kauppa

Massimo Vacchetta & Antonella Tomaselli: Hyppysellinen onnea.

Suomentanut: Helena Hakola-Louko. Aviador Kustannus 2018, 240 s. tosielämään perustuva Hyppysellinen onnea kertoo siilien pelastuskeskuksen perustamisesta ja pyörittämisestä. Se on samalla tarina pohjois-italialaisesta eläinlääkäristä Massimo Vacchetasta, joka löytää siilien auttamisesta sisällön elämälleen. Vacchetta pursuaa päättäväisyyttä ja herkkyyttä, hän saa apua asiantuntijoilta ja toteuttaa haaveensa pelastuskeskus Ninnasta.

Kirjan nimi viittaa siilinpoikasiin, joista yksikin “painoi vähemmän kuin ruusunnuppu”. Kertomus etenee kovin hitaasti ja kieli on välillä köyhää. Toisaalta kirjaa lukee vaivatta ja se sisältää hellyttäviä kuvia. Hyvän mielen eläinsuojelukirja perehdyttää myös siilien biologiaan ja on oiva lääke kyynisyyttä vastaan. Eläinlääkärin työ jatkuu edelleen, ja Ninnan toimintaa voi seurata sosiaalisessa mediassa. micaela morero

lumoava lintumaailma Jennifer Ackerman: Viisaat linnut. Suomentanut: Heli Naski. Atena Kustannus Oy 2016, 388 s. jennifer ackerman kulkee lintututkijoisen matkassa Amerikan kaupunkikyyhkyjen yhdyskunnista aina Etelä-Afrikan pulmustimalien pariin. Kirjassa syvennytään lintujen kognitiivisiin kykyihin: työkalujen käyttöön, sosiaalisuuteen, vokaalisiin taitoihin, estetiikan, tilan ja ajan hahmottamiseen sekä sopeutumiseen.

Ackerman murtaa myyttejä linnuista vain vaistonsa varassa toimivina olentoina. Uudenkaledonianvaris ei ole työkalujen mestari syntyessään, vaan se viettää pitkän nuoruusajan oppien emoiltaan. Tiaisten sosiaalisissa verkostoissa läheisimmät kontaktit luodaan persoonallisuuksien perusteella. Ihmisen kielen ja linnun laulun oppimisen mekanismit ovat hätkähdyttävän samanlaisia. Kirja on oiva lukupaketti biologiasta, aivotutkimuksesta ja eläinten käyttäytymisestä kiinnostuneille.

maailmanlopun maataloutta Philip Lymbery ja Isabel Oakeshott: Farmageddon - halvan lihan todellinen hinta. Suomentanut: Johanna Koskinen. Into Kustannus, 2018. 345 s. harmageddon on maailmanlopun taistelukenttä, joten siitä johdettu kirjan nimi osuu maaliinsa tuskallisen tarkkaan.

Kirjan tekijät kiersivät pitkin maailmaa dokumentoimassa tehomaatalouden vaikutuksia alueen ihmisiin, ympäristöön ja itse tuotantoeläimiin. Kirjoittajista Philip Lymbery on maailmanlaajuisen tuotantoeläimiin keskittyvän Compassion in World Farming -järjestön toiminnanjohtaja ja Isabel Oakeshott palkittu politiikan toimittaja.

Farmageddon valaisee tehomaataloutta laajalti sekä alueellisesti että eri näkökulmista. Haastatteluja tehtiin pitkin maailmaa, niin Argentiinassa kuin Kiinassa. Näkökulmina ovat tehomaatalouden vaikutukset ihmisten ja tuotantoeläinten terveyteen, maanomistusoloihin, ihmisten oikeuksiin ja luontoon. Aiheet kattavat muunmuassa öljyntuotannon, antibiooteille vastustuskykyiset superbakteerit ja maaseutuidyllin tuhoutumisen.

Farmageddonin tarinat karmaisevat: tehomaatalous tuhoaa pohjavesiä, hengitysilmaa, ihmisten terveyttä ja toimeentuloa sekä aiheuttaa suurta kärsimystä tuotantoeläimille. Mutta teos kertoo myös ihmisten piinasta, kuten maansa menettäneestä qom-kansasta Argentiinassa ja maailman ehkä laajimmasta itsemurha-aallosta Maharashtran osavaltiossa Intiassa.

Farmageddonin lopusta löytyy konkreettisia ratkaisuehdotuksia tilanteen parantamiseksi sekä tietoa, mitä kuluttaja voi tehdä. Myös tulevaisuuden ruoantuotantomahdollisuudet esitellään. micaela morero

hannele ahponen ry lymbe philip ailee r vie gin helsin uilla m ess kir ja uussa! lo k a k

23

Yhä useampi

yritys luopuu häkkikananmunien käytöstä enemmistö suomalaisista kananmunista tulee varustelluista häkkikanaloista. silti trendi on voimakas: isot yritykset yksi toisensa perään lopettavat niiden ostamisen. teksti laura uotila • kuvat freepik

A

lkuvuosi paljasti, että

häkkikananmunien tuotanto on Suomessa voimakkaassa vastatuulessa. Lähes samaan aikaan Kultamuna, Kesko ja Hesburger ilmoittivat, että ne luopuvat häkkikananmunien käytöstä ja myynnistä nyt tai lähivuosina. Pisimmän siirtymäajan otti käyttöön Kesko, joka lupaa myydä vain lattia- tai luomukananmunia vuodesta 2025 alkaen. Kultamuna sen sijaan siirtyi välittömästi vain häkittömien kananmunien myyntiin.

24

Aiemmin vastaavan päätöksen häkkikananmunista luopumisesta ovat tehneet muun muassa Lidl, R-Kioski ja HYY Yhtymä sekä kansainvälisistä yrityksistä esimerkiksi Néstle ja McDonalds. Ilmoitukset ovat saaneet osan kananmuna-alan yrityksistä hermostumaan. Esimerkiksi suomalainen Munax arvosteli kovasanaisesti HYY Yhtymän päätöstä, kun samaan aikaan sen kotimainen kilpailija Dava Foods antoi julkisuuteen varsin ymmärtäväisen lausunnon.

Kesko julkaisi samalla myös laajemman eläinsuojelulinjauksensa. Tuotantoeläinten kohdalla linjauksessa ei ollut lainsäädäntöä tiukempia vaatimuksia muuten kuin munijakanojen kohdalla.

Esimerkiksi kivunlievityksen käyttö kastraation ja nupoutuksen yhteydessä mainitaan vain suosituksena. Turkisten kohdalle Kesko on kirjannut erikoisen lauseen: ”Valikoimissamme ei ole sellaisia tuoteryhmiä, joiden valmistuksessa tyypillisesti saatetaan käyttää turkiksia.”

Ylen haastattelussa Keskon edustaja kieltää, että Kesko olisi turkistarhausta vastaan. Kuitenkin hänen mukaansa Kesko tulee pysyttelemään tuotteissa, joissa ei ole käytetty aitoa turkista.

”Ruotsissa kuluttajat eivät halua ostaa häkkikanaloiden munia, joten kaupat ovat poistaneet ne valikoimistaan.”

Poikkeus Pohjoismaiden joukossa

Suomi on poikkeuksellinen maa muihin Pohjoismaihin verrattuna, sillä meillä suurin osa kanoista elää edelleen häkkikanaloissa. Lattia- ja luomutuotanto lisääntyy kuitenkin vauhdilla, ja isojen yritysten linjaukset vauhdittavat kehitystä entisestään. Tällä hetkellä kananmunista noin 59 % tulee virikehäkkikanaloista, 33 % lattiakanaloista, 2 % ulkokanaloista ja 6 % luomukanaloista. Suomalaisessa kanalassa on keskimäärin 12 000 lintua, ja yhteensä munijakanoja on Suomessa noin 3,6 miljoonaa.

Ruotsissa virikehäkkimunien osuus on enää alle 13 %. Ruotsissa kuluttajat eivät halua ostaa häkkikanaloiden munia, joten kaupat ovat poistaneet ne valikoimistaan. Vielä tuotetut häkkikananmunat myydäänkin lähes kokonaan teollisuuden käyttöön. Myös Norjassa (40 %) ja Tanskassa (30 %) häkkimunat ovat vähemmistössä.

Perinteiset häkkikanalat kiellettiin EU:ssa kuusi vuotta sitten. Päätöstä edelsi pitkä poliittinen työ, jossa eläinsuojelujärjestöt painottivat voimakkaasti sitä, että kaiken häkkikasvatuksen aika on jo ohi. Eläinsuojelujärjestöt korostivat jo silloin, että Suomen kannattaisi kieltää kaikki häkkikanalat kerralla, sillä jo lähitulevaisuudessa trendi tulee olemaan se, että häkkikananmunien kulutus laskee voimakkaasti. Suomi ei kuitenkaan halunnut asettaa kieltoa, ja suurin osa kananmunantuottajista investoi uusiin, varusteltuihin häkkeihin.

Ennuste on käynyt kuitenkin toteen.

Nyt suuri osa tuottajista on tilanteessa, jossa alle kymmenen vuoden takaiset suuret muutostyöt alkavat olla auttamat-

Kananmunan korvaaminen ruuanlaitossa on helppoa

tomasti vanhentuneita. Virikehäkkien määrä on kuudessa vuodessa laskenut 20 prosenttia. Monilla tuottajilla on kuitenkin uudistuksen investointeja yhä maksamatta, sillä tuotannon kannattavuus on ollut jo vuosia heikkoa.

Lihankulutuksen laskusta, tai ainakin tasaantumisesta, on jo merkkejä havaittavissa. Sama ilmiö tulee hyvin todennäköisesti osumaan myös kananmunankulutukseen lähivuosina. Tuottajien on siis korkea aika miettiä, kannattaako huonosti tuottavaa tuotantoa jatkaa enää lainkaan.

”Suomessa suurin osa kanoista elää edelleen häkkikanaloissa.”

Haluatko herkullista ja täyttävää kasvisruokaa, jonka valmistaminen vie aikaasi vain kymmenen minuuttia?

Ihanan helppoa kasvisruokaa

Reseptistä ja käyttötarpeesta riippuen kananmunan voi korvata ruuanlaitossa ja leivonnassa monella eri vaihtoehdolla. Kaupoista saa nykyisin esimerkiksi No Egg -nimistä kananmunankorviketta, jolla leivonnaiset saa kohoamaan vastaavasti kuin kananmunaa käyttämällä. Se sopii myös suolaisiin ruokiin kananmunan tilalle. Myös esimerkiksi tofu, kikhernejauhot tai soijajugurtti toimivat monissa ruuissa kuten kananmuna.

Lue lisää: animalia.fi/kasvissyonti

-nettikurssi opettaa, miten se onnistuu!

Verkkokurssilla opit erilaisten kasviproteiinien käytön, kasvisruokien maustamisen salat sekä niksit kokkailun nopeuttamiseen.

Tutustu ja tilaa: animalia.fi/kasvisruokakurssi

Kurssin t uotoist a 70 % t ilitet ä än Animalian eläinoikeus t yöhön.

25

Animalia testaa

teksti laura uotila & tiina vuolle / animalia pks • kuvat valmistajat

Vegaaniset kahvijuomat kasvimaitopohjaiset kahvijuomat ovat vihdoin löytäneet tiensä kauppoihin. raatimme maisteli neljää erilaista juomaa, jotka kaikki löytyvät tavallisista ruokakaupoista. raadin mieltymykset vaihtelivat paljon, joten testaamalla eri vaihtoehtoja löytää jokainen varmasti suosikkinsa!

i­ t es t a ta j t i o v

paulig frezza oat latte espresso & oat drink

edul

planti oat mocha

paulig frezza almond latte espresso & almond drink

li s i n

planti oat latte

Hinta

1,79 € (7,62 € / l)

1,65 € (6,60 € / l)

1,79 € (7,62 € / l)

1,59 € (6,36 € / l)

Valmistaja

Paulig Oy

Kavli Oy

Paulig Oy

Kavli Oy

Valmistusmaa

Itävalta

Suomi

Itävalta

Suomi

Arvio

Pisteet

26

”Makeahko, mieto. Liköörimäinen. Mantelinen.” ”Kivat aromit, rasvaisehko maku, laihan oloista.” ”Erittäin hyvää. Hieman kermainen maku, mutta hyvällä tavalla.” ”Kevyt, hieman vetinen, mieto kahvin ja kauran maku. Aika makea.”

”Pikakahvimainen aromi. Ei maistu kunnon kahvilta.” ”Selkeästi muita paksumpaa, vähän kaurapuuromainen maku. Laiha, mutta ihan kiva kahviaromi.” ”Täyteläisempi kuin edellinen, ei kahvinmakua.” ”Täyteläinen, mutta mieto.

Hyvää!” ”Tumma väri ja makea tuoksu. Karkkimainen.”

”Makea, liian mieto. Liköörimäinen.” ”Voimakkaan hajuista.” ”Suklainen alkumaku ja -haju, kahvin maku olematon.” ”Hieman erikoisempi maku ja jälkimaku.” ”Makea, mieto, vähän esanssinen maku. Mantelia?” ”Voimakas kahvin maku. Ei kovin makea.”

”Kauramainen, ei liian makea. Aika laimeaa. Ei pistävää makua.” ”Vaniljainen alku, outo jälkimaku, vetinen.” ”Ei makua.” ”Muita vähemmän makea. Melko paksua. Mieto maku.” ”Mieto, toffeemainen tuoksu. Mauton. Ohutta lirua.”

teksti philip line & pauliina klemola • kuva Simon Matzinger / Unsplash

anima l laine ian

Animal rights group for non-Finn the most recent addition to animalia’s action groups is vegan action helsinki. vah active philip line tells about the group’s story so far.

vegan action helsinki was formed

in May 2016 as a non-Finnish speaking branch of Vegaaniliitto with seven people including me. I have been a member of Animalia for several years and speak reasonable Finnish, but there are so many non-Finns who live in Helsinki nowadays that there is room for an organisation like VAH. How did VAH become a part of Animalia?

One of the reasons was that our current members have an interest in many aspects of animal rights, not only in advancing veganism. We now have a core of some twelve members who are enthusiastic about our aims and about the prospects as part of Animalia.

What has VAH achieved so far and what are the group’s plans for the future?

We’ve arranged “book and article evenings” and watched films together, and some of us presented issues about which we knew a lot. We designed a leaflet in English explaining the benefits of veganism and our aims, and we have taken part in several demonstrations. Our first action as a branch of Animalia was a Restaurant Day event, but we intend to do a lot more in future with the help of Animalia, and of course we want to participate in all Animalia’s campaigns and events in any way we can.

For whom is VAH intended?

VAH has attracted people from many

countries all over the world, so we have had lots of different perspectives and experiences to draw on as well as a variety of skills. They come from Germany, Poland, India, UK, USA, Serbia, Mexico, France and also Finland. We use English as our main language, but VAH is intended for all who wish to work on behalf of nonhuman animals and want to work with us, including Finnish people if they want to join us.

A problem we have had is that most of our members have been here only for a year or less, and even if they do commit themselves to helping with administration and so on they have to go back home. There are only a few like me who are living here long-term.

27

Vegepalsta

reseptit & teksti kati white • kuvat taija rinne

Ihanan helppoa

kasvisruokaa arkeen kuulostaako tutulta: arki, päivän ruoka on taas miettimättä, einekset houkuttelevat ja samat ruokalajit pyörivät pöydässä liian usein. haluaisitko oppia tekemään herkullista ja täyttävää kasvisruokaa, jonka valmistaminen vie aikaasi vain kymmenen minuuttia? tällä kertaa vegepalstalla esitellään animalian ja kati whiten kasvisruokakurssilta kolme ihanaa reseptiä, jotka ovat todellista lohturuokaa alkavaan syksyyn.

ppoa aa n hel ssi tarjo a a n a r j Ih u n k e kaa erkullis ariin. sruo kasvi on tien h isruuan p help vän kasv sta ä ittee ssi o s täytt o aa kur ja til visruoka u t s tutu lia.fi/kas anima osta tuot 70 % n i s s kur itetaan lahjo malialle! ani

Vegepalsta Mausteinen papu-makkarakeitto 370 g chilillä maustettua tomaatti- murskaa 170 g säilöttyjä mustapapuja n. 250 g kasvismakkaroita 2 rkl ruokaöljyä pakastepussillinen (750 g) perunaa ja keittojuureksia 8 dl vettä 1 tl suolaa 1 tl sokeria 1 tl sitruunapippuria 1 tl savupaprikaa 1 rkl limemehua (1,5 rkl tomaattipyrettä) (0,5–1 dl paahdettua sipulirouhetta)

1 2

Kuumenna öljy kattilassa. Liettä ei kannata pitää kuumimmilla asteilla.

Pilko makkarat paloiksi ja lisää ne kattilaan. Paista 2 minuuttia. Huuhtele pavut ja lisää ne kattilaan.

3

Paista vielä 2 minuuttia ja lisää sitten vesi sekä kaikki muut aineet. Anna kiehua, kunnes perunat ja juurekset ovat pehmeitä.

Härkis-koftat kermaisessa tomaattikastikkeessa Tarjoile mieleisesi lisukkeen kanssa

Makaronilaatikko 5 dl makaronia 2 dl soijarouhetta n. 250 g maustamatonta kiinteää tofua 8,5 dl kasvimaitoa 1 dl silputtua sipulia n. 0,75 dl ruokaöljyä 2,5 rkl soijakastiketta 2 tl paprikaa 0,5–1 tl suolaa 0,5–1 dl korppujauhoa (pippuria ja kasvijuustoraastetta maun mukaan)

1 2

Laita uuni kuumenemaan 200 asteeseen.

Laita sipulisilppu ja soijarouhe sekä noin 0,5 dl ruokaöljyä kulhoon ja sekoita. Laita kulho mikroon noin 3 minuutin ajaksi täydellä teholla. Jos sinulla ei ole mikroa, paista rouhe öljyssä pannulla.

3 4 5 6

Voitele uunivuoka tilkalla öljyä.

Murskaa tofu haarukalla.

Lisää soijarouhesipuliseokseen soijakastike ja paprika ja sekoita hyvin.

Laita uunivuokaan tofu, makaronit, maito, suola sekä soijarouheseos ja sekoita kaikki keskenään. Halutessasi lisää mukaan pippuria ja / tai kasvijuustoraastetta.

7

Ripottele seoksen pinnalle korppujauhoja ja kaada sen jälkeen korppujauhojen päälle vielä hiukan öljyä ohuina noroina.

8

Paista uunin keskitasolla n. 30 minuuttia.

Koftat: 1 rasia Härkistä 2 pienehköä porkkanaa 0,5 dl korppujauhoja 1 dl kookosmaitoa 1 rkl limemehua 1 tl grillimaustetta 0,5 tl sitruunapippuria 0,5 tl juustokuminaa 0,5 tl savupaprikaa Kastike: 2 rkl ruokaöljyä 1 sipuli 1 dl kookosmaitoa 500 g paseerattua tomaattia 0,5 tl juustokuminaa 0,3 tl inkivääritahnaa tai tuoretta inkivääriä raastettuna 0,5 tl sitruunapippuria 0,5 tl suola

1

Raasta porkkanat hienoksi raasteeksi ja yhdistä pyöryköiden kaikki aineet kulhossa.

2

Murskaa suurimmat Härkis-palat pienemmäksi haarukalla samalla kun sekoitat. Melko pieni sekoittaminen riittää. Laita jääkaappiin odottamaan.

3

Kuumenna öljy pannulla ja lisää sekaan pilkottu sipuli sekä juustokumina ja inkivääri(tahna). Sekoita ja anna sipulien kuullottua. Lisää sitten kookosmaito, sekoita ja anna kiehua hetki hiljaa, lisää paseerattu tomaatti sekä loput mausteet ja sekoita. Jätä kiehumaan mahdollisimman pienellä lämmöllä.

4

Ota Härkis-massa jääkaapista ja muotoile siitä lihapullan kokoisia palloja. Asettele ne samalla kastikkeen sekaan. Pyöräytä kaikki pallot (koftat) kastikkeessa niin, että kastiketta on myös niiden päällä.

5

Anna kiehua miedolla lämmöllä kannen alla sekoittamatta, kunnes kastike on mukavasti tiivistynyt, eli noin 15 minuuttia. Koftat voivat hajota, jos niitä keitetään liian kauan tai liian kovalla lämmöllä.

29

Animaalit kautta maan

a i l a m Ani

kotka

some

Itä-Lappi Rovaniemi

Seuraa Animalian Kuopion alueosastoa Facebookissa: @animaliakuopio Oulu Kajaani

Joensuu Kuopio Pori

Seuraa Tampereen Animaliaa Facebookissa ja Instagramissa: @animaliatampere

Tampere

Mikkeli Jyväskylä Savonlinna Hämeenlinna Lahti Kouvola Forssa Kotka Kerava Turku Pääkaupunkiseutu Opiskelijaryhmä

Seuraa Kouvolan Animaliaa Facebookissa ja Instagramissa: @animaliakouvola

vapaaehtoiset ovat animalialle tärkeitä!

Vapaaehtoisena pääset toimimaan eläinasioiden puolesta itsellesi sopivalla tavalla. Tarvitsemme apua monenlaisiin tehtäviin. Liity vapaaehtoisten listalle: Täytä lomake verkkosivuillamme animalia.fi, niin saat tietoa oman paikkakuntasi vapaaehtoistyön mahdollisuuksista sähköpostiisi. Tule mukaan alueosastotoimintaan: Ryhmässä on voimaa! Ota yhteyttä sinua lähimpään alueosastoon ja kysy lisää. Sähköpostiosoitteet ovat muotoa paikkakunta@animalia.fi.

30

Pääkaupunkiseudulla toimivat myös opiskelijaryhmä (opiskelijaryhma@animalia.fi) ja karhuryhmä (karhuryhma@animalia.fi).

Lisätietoja: www.animalia.fi/vapaaehtoiset. Tervetuloa mukaan toimintaan!

Kanerva Pelli, vapaaehtoiskoordinaattori kanerva.pelli@animalia.fi puh. (09) 720 6590

Animalian kauppa

koonnut emmi pääkkönen

Shoppaile eläinystävällisesti Animalian kaupassa!

Animalian puodin myyntituotot käytetään suoraan työhön eläinten hyväksi. Hanki laadukkaat tuotteet verkkokaupastamme animalia.fi/kauppa tai poikkea ostoksille toimistomyymäläämme (Suvilahdenkatu 4, Helsinki) ma-to klo 10.00–15.00.

Muista hyödyntää jäsenedut!

25€

Kiitos, että olet mukana!

Animalian jäsenenä saat alennuksia verkkokauppamme tuotteista. Esimerkiksi:

Hyödynnä koodit verkkokaupassamme!

Kaikista kirjoista -10 % koodilla ’lukulaari’.

4€

Lue lisää sivulta 23

Hyödynnä koodi verkkokaupassamme!

Illat pimenevät, muista näkyä!

5€

Uutuus!

Hittituote: Kettu-heijastin jälleen saatavilla Supersuosittu kettuheijastin palaa syksyn kunniaksi valikoimaan. Geometrinen ja trendikäs design on Heta Kasurisen käsialaa. Koko 5,8 cm x 7,4 cm.

Kulje kanan kanssa Uutuus! Ihanan kanaheijastimen on suunnitellut Anni Mäkelä. Kullankeltaista kanaa koristaa komea ruusukuosi. Koko 7,5 cm x 8,7 cm.

Rintamerkit takin liepeeseen tai laukun hihnaan – Piristä asua kuin asua uusilla rintamerkeillä!

Erilaisia uutuusmerkkejä on saatavilla yhteensä kahdeksan, ja kussakin on joko kiva eläinaiheinen kuva tai kekseliäs lausahdus. Suunnittelija Anni Mäkelä.

Kerää koko sarja!

Yhden rintamerkin läpimitta on 38 mm, neulakiinnitys.

1,50 € / kpl

Molemmat heijastimet ovat CE-testattuja ja EN 13356 -standardin mukaisia. Mukana lyhyt palloketju, hakaneula ja kiinnityslanka.

Tilaus ja toimitus Tilaa tuotteet verkkokaupastamme: animalia.fi/kauppa. Voit tehdä tilauksen myös puhelimitse p. (09) 720 6590 tai sähköpostitse tarja.balding@animalia.fi Tuotetilauksiin lisätään toimitusmaksu, joka on lähetyksen koosta riippuen 2,90 €, 4,90 € tai 7,90 €. Tuotteet pyritään postittamaan viikon sisällä tilauksesta. Tuotteilla on maksuton palautusoikeus 14 päivän sisällä vastaanottamisesta.

Voit myös valita toimitustavaksi noudon toimistoltamme (Suvilahdenkatu 4, Helsinki), jolloin tilaus on toimituskuluton. Voit noutaa tilaamasi tuotteet ma-to klo 10.00–15.00. Säilytämme noudettavia tuotteita 2 kk tilauspäivästä, minkä jälkeen tuotteet palautuvat takaisin myyntiin.

31

Tervetuloa edelläkävijöiden joukkoon!

Eläinten oikeuksia edistämällä olet mukana rakentamassa parempaa maailmaa – kaikille lajeille.

Animalian kuukausilahjoittajana tuet pitkäjänteistä ja vaikuttavaa eläinoikeust yötä .

A v u l l a s i v a l o i s a m p i t u l e v a i s u u s kaikille eläimille on mahdollinen.

Liity kuukausilahjoittajaksi nyt!

Tule mukaan osoitteessa animalia.fi/kuukausilahjoitus tai täytä ja palauta alla oleva lomake.

Kyllä, ryhdyn Animalian kuukausilahjoittajaksi!

Postimaksu maksettu kotimaassa

Tuen työtä eläinten puolesta seuraavalla summalla: Eräpäivä on joka kuun

5.päivä

€/kk (min. 7€/kk)

20. päivä

Nimi:

Tunnus 5007666

Katuosoite:

00003 VASTAUSLÄHETYS

Postinumero ja -toimipaikka: Sähköpostiosoite: Puhelinnumero: Syntymäaika:

Lähetämme sinulle tarvittavat tiedot ja ohjeet kuukausilahjoituksen aktivoimiseen, kun kuponki on saapunut meille.

Voit postittaa kupongin tällaisenaan tai sulkea sen kuoreen. Säästät postimaksun kun kirjoitat kuoreen vastauslähetyksemme tunnuksen: Animalia ry, Tunnus 5007666, 00003 VASTAUSLÄHETYS.