Animalia 4/2018

lehti eläinten asialla

kaikki haluavat eroon turkiksista

Apua luonnonvaraisille eläimille

Tunteista

tieteen valossa

4/2018

Ka

um isia

Kampa

sia

akuulumi nj

m pan kuul ja

Animalia ja SEY luovuttivat Eläinlaki-vetoomuksen eduskunnalle lokakuussa.

Kuvassa SEYn Kati Pulli sekä Animalian Annu Piensoho, Veikka Lahtinen ja Mai Kivelä.

Ka

um isia

sia

akuulumi nj

Kampa

teksti TAIJA RINNE & Veikka lahtinen • kuva teppo lahti

m pan kuul ja

Eläinlakiesitys eteni eduskuntaan – lähes 140 000 vaatii parempaa lakia hallitus julkaisi esityksensä eläinten hyvinvointilaiksi syyskuun lopussa. esitys jättää monet keskeiset eläinjärjestöjen vaatimukset toteuttamatta, vaikka pieniä parannuksia onkin luvassa.

T

urkistarhaus säilyy en-

nallaan, parsinavettoja ja porsitushäkkejä ei kielletä, kaikki eläimet eivät saa oikeutta jatkuvaan juomaveteen ja kissojen tunnistusmerkintäpakko jää toteuttamatta.

Hallituksen esitys ei ota kunnolla huomioon laista jätettyä lähes 400 lausuntoa.

Se ei myöskään huomioi Animalian ja SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liiton Eläinlaki-vetoomuksen vaatimuksia, joilla on 139 000 allekirjoittaneen tuki.

Positiivista esityksessä on pakollinen kivunlievitys kivuliaissa toimenpiteissä, tosin porsaiden kohdalla kivun­ lievitykseksi riittää toimenpiteen aikana annettu kipulääke. Hyvää esityksessä on myös eläinjalostukseen asetetut tiuken­ nukset sekä se, että koirien pakollisesta tunnis­tusmerkinnästä ja rekisteröinnistä sää­detään omalla lailla. Lakiesityksessä on myös määritelty eläinten hyvinvointi aiempaa perusteellisemmin. Eläinten kiinni pitämisen salliminen parsissa ja kääntymisen estävissä häkeissä on kirjattu lakiin poikkeuksena. ”Nautojen liikkumistarve patoutuu, kun niitä pidetään parteen kytkettynä.

Turkiseläimille ja sioille häkki on erittäin huono ympäristö toteuttaa lajityypillistä käyttäytymistä. Me tiedämme kaiken tämän, mutta säädämme lakeja, jotka ohittavat ne olankohautuksella”, sanoo Animalian toiminnanjohtaja Mai Kivelä.

Värikäs lähetekeskustelu

Lakiesitys oli eduskunnan lähetekeskustelussa lokakuun alussa. Keskustelu yltyi paikoin kiihkeäksi ja tunteelliseksi väitte-

lyksi, jossa käytiin läpi lähes kaikki eläintuotannon puolustajien kuluneimmat argumentit.

Esimerkiksi keskustan Mikko Savola ja Antti Rantakangas sekä kokoomuksen Susanna Koski ottivat esiin turkistarhauksen. Puheenvuoroissa kuultiin väitteitä turkisten ekologisuudesta, turkiseläinten korkeasta hyvinvoinnista sekä alan sertifiointijärjestelmän aukottomuudesta.

Näistä väitteistä yksikään ei kestä lähempää tarkastelua.

RKP:n Mats Nylund piti Suomea edelläkävijänä eläinten suojelussa, vaikka todellisuudessa uuden lain myötä jäämme edelleen jälkeen muun muassa lähimmistä naapurimaistamme. Nylund myös pelkäsi, että suomalainen ruuantuotanto romahtaa, jos eläinlakiin säädetään liian tiukkoja hyvinvointiparannuksia. Kuitenkin esimerkiksi Ruotsissa, jossa emakkohäkit on kielletty, sianlihan tuonti on pienentynyt 8 miljoonaa kiloa vuosien 2016 ja 2017 välillä ja samaan aikaan vienti on kasvanut 2,6 miljoonaa kiloa.

Keskustan Pertti Hakanen oli huolissaan porsaiden joutumisesta emonsa alle, jos porsitushäkeistä luovutaan. Kuitenkin Eläinten hyvinvointikeskuksen selvityksessä todetaan, että porsaskuolleisuus on vapaaporsituksessa samaa luokkaa kuin häkkiporsituksessa, kun karsinaolosuhteet ovat hyvät.

Lähetekeskustelussa kuultiin myös paljon kritiikkiä hallituksen esitystä kohtaan. Lisäksi vihreät teki oman lakialoitteensa, jossa oli korjattu hallituksen esityksessä olevat puutteet. Puheenvuoroissa nostettiin säännöllisesti esiin kaikki

ne ongelmat, joita hallituksen esityksessä on. Animalian ja muiden eläinjärjestöjen, tutkijoiden ja muiden asiantuntijoiden vaatimukset olivat hyvin esillä.

Lähes 140 000 vaatii parempaa eläinlakia

Animalia ja SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto luovuttivat 17.10. eduskunnalle 139 000 allekirjoitusta keränneen Eläinlaki-vetoomuksen. ”Ihmisten huoli eläimistä on todellinen. Hallituksen esitys ei ota riittävästi huomioon esimerkiksi tuotantoeläinten luontaisia käyttäytymistarpeita, vaikka ne ovat lain perusteluissa nostettu korkealle. Itse lakitekstissä tämä ei näy. Hallitus puhuu lain edistyksellisyydestä, vaikka tällä lailla jäämme jälkeen muun muassa Ruotsin, Tanskan ja Norjan lainsäädännöstä. Esimerkiksi Ruotsissa uusien parsinavetoiden rakentaminen ja emakoiden tiineytys- ja porsimishäkit on kielletty”, sanoo Kivelä.

Ruotsissa myös turkistarhaus on kettujen osalta kielletty. Tanska on kieltänyt parsinavetat ja tiineytyshäkit sekä kettutarhauksen. Norjassa on kielletty parsinavetat sekä kaikki emakkohäkit ja turkistarhauskielto on kirjattu hallitusohjelmaan.

Tällä hetkellä laki on valiokuntien käsittelyssä. Mai Kivelä oli maa- ja metsätalousvaliokunnan kuultavana lokakuussa.

Eduskunnan äänestykseen laki etenee mahdollisesti vielä tämän vuoden puolella.

3

Pääkirjoitus

kuva iiris rautiainen

Eläinten oikeudet valtavirtaan!

E

läinoikeusasiat ovat olleet taas näkyvästi esillä tänä syksynä ja Animalian toimistolla on pitänyt kiirettä. Toimintaa on ollut eläinoikeuskentän laidasta laitaan: on kannettu kansioita eduskunnassa, nostettu eläintuotannon ilmastopäästöt näkyvästi esille ilmastomarssilla ja on kokoonnuttu metsän keskelle upeiden vapaaehtoistemme leirille. Me Animaliassa olemme vaikuttaneet aktiivisesti uuteen eläinlakiin tapaamalla maa- ja metsätalousministeriä, seuraamalla eduskunnan lähetekeskustelua ja olemalla kuultavana asiantuntijana maa- ja metsätalousvaliokunnassa.

Animalian ja SEYn vetoomus kunnianhimoisemman eläinlain puolesta keräsi huimat 139 000 nimeä, ja vetoomus luovutettiin lokakuussa eduskuntaan.

Kasvissyönnin edistämiseksi olemme olleet mukana julkaisemassa suomenkielistä painosta Farmageddonista ja tuoneet kirjan kirjoittajan Philip Lymberyn Suomeen. Lymbery esiintyi niin Helsingin kirjamessuilla kuin useissa haastatteluissa Helsingin Sanomista lähtien. Turkistarhauksen osalta olemme mukana kansainvälisessä Fur Free Alliance -verkostossa, joka edistää niin tarhauskieltoja kuin turkittomien yritysten leviämistä maailmalla. Viimeisimmät voitot ovat muotitalojen Burberry ja Coach sitoutuminen turkittomuuteen.

Olemme nostaneet esille vuoden pahimmat eläintuotannon lobbarit vuoden eläinvastaisimman tahon palkitsemiseksi Anti Animalialla. Lisäksi olemme toimineet eläinten viihdekäyttöä vastaan tapaamalla matkanjärjestäjiä eläineettisen matkailun edistämiseksi. Päivät ovat täynnä haastatteluja, taustamateriaalien tuottamista, neuvontaa ja ihmisten aktivoimista toimintaan.

18 Kiireen ja päivänpolitiikan keskellä on kuitenkin aina hyvä olla selkeä käsitys siitä, miten todella pääsemme niihin tavoitteisiin, jotka haluamme saavuttaa. Sitä varten kaikilla on oltava jaettu näkemys Animalian tavoitteista ja siitä, miten haluamamme muutos saavutetaan. Olemme linjanneet, että Animalia vastustaa kaikkea eläinten hyväksikäyttöä ja korostaa ihmisen vastuuta muiden lajien hyvinvoinnista. Tavoitteemme on maailma, jossa eläimiä ei käytetä hyväksi turkistuotannossa, tieteellisissä tutkimuksissa, ruoantuotannossa eikä muilla tavoin. Kuitenkin niin kauan kuin eläimiä käytetään hyväksi, toimimme näiden eläinten hyvinvoinnin parantamiseksi.

Tavoitteemme on kunnianhimoinen ja elämän mittainen. Kun katsomme saavutuksia historiallisesta perspektiivistä näemme, kuinka paljon olemme saaneet aikaiseksi.

Samaa sinnikkyyttä ja periksiantamattomuutta tarvitaan jatkossakin.

Me emme luovuta. Tuellasi me jatkamme.

Kiitos, että olet eläinten puolella ja mahdollistat eläinten oikeuksien puolustamisen nyt ja tulevaisuudessa!

Mai Kivelä Animalian toiminnanjohtaja

20 Sisällys 4/2018

02 04 06 09 10 11

Kampanjakuulumisia: Eläinlakiesitys eteni eduskuntaan Pääkirjoitus

Ajankohtaista

Vieraskynä: Tiina Raevaara

Anna joululahja eläimille

Puheenjohtajan tervehdys

= kannessa Kannen kuva: adobe stock

4

ANIMALIA-LEHTI, 42. VUOSIKERTA JULKAISIJA: Animalia PÄÄTOIMITTAJA: Laura Uotila

laura.uotila@animalia.fi TOIMITUSSIHTEERI: Taija Rinne p. (09) 7206 5914 taija.rinne@animalia.fi TAITTO: Heta Kasurinen heta.kasurinen@gmail.com OSOITTEENMUUTOKSET: Tarja Balding p. (09) 7206 5911 tarja.balding@animalia.fi PAINOPAIKKA:

Hämeen Kirjapaino, Tampere ISSN 0783-9170 ILMESTYMISAIKATAULU:

24

Nro 1 helmikuu, nro 2 toukokuu, nro 3 syyskuu, nro 4 marraskuu. Seuraavaan numeroon tarkoitetun materiaa­lin tulee olla perillä toimituksessa 7.1.2019 mennessä.

AINEISTOT lähetetään lehti@animalia.fi tai osoitteella: Animalia-lehti, Suvilahdenkatu 4, 00500 Helsinki.

ILMOITUSMYYNTI:

Emmi Pääkkönen, p. 044 242 8641 ILMOITUSHINNAT:

Katso ilmoitushinnat animalia.fi LISÄVELOITUKSET: Värierottelut veloitetaan erikseen, määräyspaikka­korotus 20 %, liitteiden hinnat sovitaan erikseen.

RAJOITUKSET: Etusivulla ei julkaista ilmoituksia. ALENNUKSET: Toistoalennus: 1. toisto 10 %, seuraavat 20 %, auktorisoidut mainos­toimistot 15 %.

ILMOITUSTEN PERUUTTAMINEN:

Peruutukset viimeistään seitsemän (7) vuorokautta aineiston jättöpäivän jälkeen toimitus­sihteerille.

REKLAMAATIOT: Kirjallisena 14 vuoro­kauden aikana ilmes­tymispäivästä lukien.

ANIMALIA-LEHTI PIDÄTTÄÄ OIKEUDEN LYHENTÄÄ JA MUOKATA JUTTUJA.

12 14

Farmageddonia vastaan lautasellinen kerrallaan

Tunteista tieteen valossa

Artikkelien lainaaminen eläinsuojelua ja eläinten oikeuksia edistäviin tarkoituksiin sallittu. Lähde mainittava.

26

Animalia testaa: Valmiit joululaatikot

27

Animalialainen: Jaana Vanhala, Kotka

p. (09) 720 6590, päivystys ma–to kello 10.00 –15.00 e-mail: animalia@animalia.fi internetsivut: animalia.fi.

JÄSENMAKSUT: Tukijäsen: 32 € / vuosi,

18

Kaikki haluavat eroon turkiksista

28

20

Apua luonnonvaraisille eläimille

30

Animaalit kautta maan: AnimaliaSome

23

Kirja- ja elokuvavinkit: Salaisesta julkiseksi

31

Animalian kauppa: Eläinystävälliset lahjat jouluun

24

TOIMISTO: Suvilahdenkatu 4, 00500 Helsinki ASIAKASPALVELU:

Vegepalsta: Puolukkaa ja punajuurta joulupöytään

Taitavat kalat

vähävaraiset: 25 € / vuosi, nuorisojäsen (alle 18 v.): 20 € / vuosi, ainaisjäsen: 640 €, yhteisöjäsen: 250 € / vuosi.

FI71 8000 1802 1056 44 SWIFT: DABAFIHH Kirjoita viestiksi nimesi ja osoitteesi.

LAHJOITUKSET:

FI24 1011 3000 2606 29 SWIFT: NDEAFIHH TESTAMENTIT: Tiedustelut, p. (09) 7206 5911, tarja.balding@animalia.fi RAHANKERÄYSLUPA:

Luvan myöntäjä: Poliisihallitus.

Toimeenpanoaika ja alue: 1.1.2017–31.12.2021 ja lupa kattaa koko Suomen Ahvenanmaata lukuun ottamatta.

Päätöksen nro ja pvm: RA/2016/719 4.11.2016.

Sisällysluettelon kuvat: leevi kontula, eeli laaninen, EVE KAJANDER

4041 0209 Painotuote HÄMEEN KIRJAPAINO OY

5

Ajankohtaista

marraskuun alussa uutisoitiin, että Suomesta viedään turkiseläimiä edelleen Kiinaan. Turkisalan kannattavuus on huono, ja nahkoja myydään tappiolla. Huono taloudellinen tilanne houkutteleekin tarhaajia myymään eläimiä Kiinaan.

Turkisala on myös hakenut valtiolta tukea vaikeaan taloudelliseen tilanteeseen vedoten.

Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liitto on vuoden 2018 eläinvastaisin taho – Eläinoikeuspalkinto ravintola Bellalle teksti taija rinne & VEIKKA LAHTINEN • kuva TEPPO LAHTI & pexels

yleisö sai jo toisen kerran äänestää tahoa, joka on toiminnallaan aiheuttanut erityistä haittaa eläinten hyvinvoinnille ja oikeuksille.

T

änä vuonna Anti Animalia -eh-

dokkaina oli suomalaisia toimijoita, jotka edistävät eläinten hyväksikäyttöä tehotuotannossa. Anti Animalia -kampanjan ja äänestyksen tarkoituksena on herättää keskustelua ja tietoisuutta lobbauksen roolista eläintuotantoa ylläpitävänä tekijänä Suomessa.

Tuottajajärjestöt sanelevat, miten eläimiä kohdellaan

kalifornia kieltää kosmetiikan eläinkokeet – kanadassa kielto käsittelyssä kaliforniasta tulee Yhdysvaltojen ensimmäinen osavaltio, joka kieltää kosmetiikan eläinkokeet.

Kielto astuu voimaan 1.1.2020. Se koskee paitsi kosmetiikan eläinkokeiden tekemistä, myös siten testattujen tuotteiden tuontia ja myyntiä osavaltiossa.

Koko valtion kattava kosmetiikan eläinkoekielto on myös jätetty käsittelyyn kongressille, mutta kielto ei ole siellä edennyt. Kalifornian päätös kannustaa toivottavasti myös muita osavaltioita seuraamaan esimerkkiä.

Kanadassa kosmetiikan eläinkokeet kieltävä lakiesitys on hyväksytty senaatissa. Laki etenee vielä parlamentin alahuoneeseen ennen sen voimaantuloa. Kielto koskisi eläinkokeiden tekemistä ja sellaisen kosmetiikan myyntiä, jonka valmistuksessa tai kehitysvaiheessa on käytetty eläinkokeita.

6

Turkistuottajien liitto sai palkinnon erityisesti vastuun kiertämisestä niin kutsuttujen jättikettujen tapauksessa. ”Suomalaisilta turkistiloilta kuvattu materiaali osoitti loppuvuodesta 2017, että niillä kasvatetaan selvästi ylipainoisia kettuja. Kuitenkin Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liitto on todennut, että ilmiö ei ole yleinen”, Animalian toiminnanjohtaja Mai Kivelä kertoo.

Liitto oli selvä voittaja äänestyksessä 35 prosentin osuudellaan äänistä. Mu-

miljoona kansalaista vaatii euroopan unionia lopettamaan sikojen silpomisen end pig pain -kampanjalla Eurogroup for Animals ja sen 64 jäsenjärjestöä paljastivat sikojen huonot elinolosuhteet ja laittoman käsittelyn, jota ne joutuvat kohtaamaan kaikkialla Euroopassa.

Kampanjan aikana tuotettiin useita tutkimusraportteja ympäri Eurooppaa. Tutkimuksissa paljastui sikojen epäinhimillistä kohtelua ja elinolosuhteita. Miljoonan kansalaisen allekirjoituksen saanut End Pig Pain -kampanja vaatii eurooppalaisia maatalousministereitä ja Euroopan komissiota lopettamaan kaikki sioille

kana äänestyksessä olivat myös Atria ja Snellman, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ja Suomen Siipikarjaliitto. Ehdokasvalintaan vaikuttaneisiin tekijöihin voi tutustua tarkemmin sivulla antianimalia.fi. ”Suomessa tarvitaan lisää keskustelua siitä, miten tuottajajärjestöt sanelevat eläinten kohtelua kansalaisten ohi.

Esimerkiksi jatkuvaa juomavettä ei tule edelleenkään olemaan kaikilla turkiseläimillä, ja siitoseläimilläkin vasta vuodesta 2030 alkaen”, Animalian kampanjavastaava Veikka Lahtinen sanoo.

Eläinoikeuspalkinto Loviisaan

Animalia on valinnut myös vuoden eläinoikeuspalkinnon saajan. Pro Animalian voitti Ravintola Bella Loviisa, jonka omistajat ovat rohkeasti ja näkyvästi ottaneet kantaa eläinten oikeuksien puolesta julkisuudessa. Aiemmin pihveistään tunnettu ravintola hylkäsi vappuna 2018 kaikki

tehtävät kivuliaat toimenpiteet ja varmistamaan EU:n sikadirektiivin asianmukaisen täytäntöönpanon.

pixabay

suomesta viedään turkiseläimiä kiinaan

koonneet taija rinne & laura uotila

Ajankohtaista

animalia-lehti ja vastuullinen journalismi

Anti Animalian voitti tänä vuonna Suomen Turkiskasvattajain Liitto.

eläintuotteet ja siirtyi suoraan sekaruokaa tarjoavasta ravintolasta vegaaniseksi ravintolaksi – ensimmäisenä Suomessa. ”Päätöksen taustalla olivat omat aatteet, suuri huoli kaikkien eläinten asemasta ja niiden kohtelusta. Jokainen kasvisruoka-annos vähentää eläinten kärsimystä. Jokaisen päivän aikana pelastamme toiminnallamme eläinhenkiä, ja haluamme olla esimerkki muille ihmisille, yrityksille ja ravintoloille”, kertoo Sini Hassinen, toinen Ravintola Bella Loviisan omistajista.

Pro Animalia -eläinoikeuspalkinnolla halutaan kiittää ravintolaa eläinten oikeuksia edistävästä päätöksestä. Animalia uskoo, että pioneerina ravintola Bella näyttää esimerkkiä myös muille.

Aiempien vuosien palkitut osoitteessa animalia.fi/pro-animalia

Sini ja Heli Hassinen vastaanottivat Pro Animalian.

”mistä sä voit tietää, ettei päivän ykkösuutinen oo ihan puhdasta fiktioo?”, kysyy näyttelijä Aku Hirviniemi Vastuullisen journalismin merkin syyskampanjassa.

Journalistin ohjeita noudattavat mediat pitivät marraskuussa Vastuullisen journalismin merkin muistutuskampanjan. Julkisen sanan neuvosto ja sen jäsenmediat lanseerasivat merkin maaliskuussa 2018. Merkki kertoo, että sitä käyttävä media on sitoutunut noudattamaan Journalistin ohjeita. Journalistin ohjeet ovat pohjimmiltaan yleisön oikeuksia. Ne takaavat, että lukijalla on oikeus muodostaa mielipiteensä luotettavan tiedon pohjalta.

Animalia-lehti ja sen pian julkaistava verkkojulkaisualusta Animaliamedia noudattavat journalistin ohjeita ja ovat julkisen sanan neuvoston jäsenmedioita.

paras juttu

Sanottua ”Ehkä vielä joskus lihapaketin kyljessä on varoitus kuin tupakka-askissa.

Kuva kärsivistä sioista, ihmisen veritulpasta, vesipulasta. Virastoista tulee vegaanisia. Hodarit syödään ulkona.”

– Anna-Stina Nykänen Helsingin Sanomien kolumnissa 26.8.2018

numeron 3/2018 parhaaksi jutuksi äänestettiin artikkeli ”Metsästyksen ekofilosofiaa”. Heijastimien ja rintamerkkien arvonnassa onni suosi Nina Juseliusta. Onnea voittajalle ja kiitos kaikille äänestäneille!

Mikä on tämän lehden paras juttu?

Kerro mielipiteesi 7.1.2019 mennessä, niin olet mukana turkiseläinaiheisen paketin arvonnassa.

Lähetä vastauksesi, nimesi sekä osoitteesi sähköpostitse lehti@animalia.fi (sähköpostin otsikko: Paras juttu 4/2018) tai postitse Animalia, Suvilahdenkatu 4, 00500 Helsinki.

7

Ajankohtaista

poliisi on päättänyt perustaa Suomen ensimmäisen eläimiin liittyvien rikosten tutkintaryhmän Helsinkiin. Ryhmä tulee tutkimaan kaikki pääkaupunkiseudun epäillyt eläinsuojelurikokset ja -rikkomukset ja tekemään läheistä yhteistyötä alueen valvontaeläinlääkäreiden ja eläinsuojelujärjestöjen kanssa.

Ryhmän työhön kuuluu myös ennalta ehkäisevä työ sekä esimerkiksi eläinten laittomaan maahantuontiin liittyvät tapaukset. Eläinsuojelurikosten on todettu kasvaneen alueella viimeisen viiden vuoden aikana selvästi.

villieläimiä ei saa pitää sirkuksissa enää vuoden 2023 jälkeen.

Kielto koskee noin 40 eläinlajia ja yli 1 000 eläintä. Portugalin sirkusten pitää ilmoittaa nyt kaikki villieläimensä hallituksen perustamaan rekisteriin, jotta ne voidaan kiellon voimaantullessa sijoittaa turvakoteihin.

turun eläinoikeuskeskus on muuttanut aiemmin vegekaupan yhteydessä ollut Eläinoikeuskeskus on muuttanut ja sijaitsee osoitteessa Yliopistonkatu 2, Turku. Animalian alueosasto kokoontuu tiloissa joka kuukauden 1. ja 3. maanantai kello 17.30. Animalian lisäksi tiloja käyttävät Vegaaniliitto, Oikeutta Eläimille ja Eläinoikeuspuolue.

8

vallonia, yksi belgian liittovaltion kolmesta alueesta, on ottanut käyttöön edistyksellisen eläinlakinsa. Uusi laki muun muassa kieltää häkkikanalat, kodinkemikaalien ja torjunta-aineiden eläinkokeet ja eläinten pysyvän paikalleen kytkemisen. Lisäksi laki edellyttää videovalvontaa kaikkiin teurastamoihin. Eläinsuojelurikoksista voi enimmillään saada jopa 10-15 vuotta vankeutta ja 10 miljoonaa euroa sakkoja. Turkistarhaus alueella kiellettiin jo vuonna 2016.

Turkistarhaus on nyt kielletty koko Belgiassa ja se tulee päättymään vuoteen 2023 mennessä.

pexels

kasvisruoka yleistyy julkisessa ruokailussa porvoon kaupunki on tehnyt päätöksen, jonka mukaan kaikissa kaupungin kouluissa tarjotaan viikossa yksi vegaanilounas kaikille oppilaille. Vegaanilounaat aloitetaan ensi vuoden alussa. Porvoo on Suomen ensimmäinen kaupunki, jossa otetaan käyttöön vegaanilounas kaikille koululaisille.

Myös armeija lisää kasvisruokaa.

Varusmiehille tarjotaan jatkossa kaksi kasvisruokaa viikossa. Päätöksellä halutaan edistää ilmastoystävällistä ja terveellistä kasvisruokailua varusmiesten joukossa.

belgian vallonian edistyksellinen eläinsuojelulaki astui voimaan

portugalissa ei enää nähdä villieläimiä sirkuksissa

pexels

eläinsuojelurikoksiin keskittynyt ryhmä helsingin poliisiin

jouluinen after work animaliassa juhlistetaan lähestyvää joulua torstaina 29.11. klo 15–18. Toimistollamme on tarjolla glögiskumppaa sekä pientä naposteltavaa. Animalian puodin tarjouksista löydät kivoja ideoita joululahjoiksi.

Lämpimästi tervetuloa!

Paikka: Animalian toimisto, Suvilahdenkatu 4, Helsinki Aika: 29.11. klo 15–18.

Eläinystävällisiä asianajopalveluja!

Asianajotoimisto Streng Ky Lapinlahdenkatu 27, 00180 Helsinki Puh. 09 7269 6730, Fax 09 6227 6228 joonia.streng@strenglaki.fi www.strenglaki.fi

Vieraskynä

kuva PASI KIvioja

Ole vain villieläin, mutta hallitusti

O

len hämmentyneenä tajunnut, että ihmiset eivät rakastakaan luontoa kaikki samoin tavoin.

Kyllä, tiedän olleeni naiivi, suorastaan lapsellinen. Mutta olen ajatellut, että ihmiset, jotka viihtyvät metsissä ja soilla, sanovat kaipaavansa luontoon ja kenties vielä täyttävät some-kanavansa kauniilla luontokuvilla, pitäisivät kaikki luonnosta suhteellisen samalla tapaa.

Tietenkin olen tajunnut, että eroja on.

Jotkut kiikaroivat lintuja, toiset tunnistavat kasveja, kolmannet ihailevat maisemia sen enempää lajeja tuntematta. Silti olen kuvitellut, että pohjalla on sama tunne: elämän ihailu, elollisesta luonnosta hurmioituminen.

Facebookin erilaisten luontoryhmien kautta olen päässyt kurkistamaan toisenlaiseen ajatusmalliin. Lintukuvien jakamiseen ja linnuista keskustelemiseen keskittynyt ryhmä on yleensä mukavaa seurattavaa. Ihmiset iloitsevat talitinteistä ja harakoista, antavat arvoa niin kaupunkiluonnolle kuin erämaalle.

Silloin tällöin kuvaan päätyy kuitenkin merimetso tai vaikkapa naakka. Toisenlainen luontosuhde välähtää esiin. Keskustelu täyttyy tappohaluista ja -kehotuksista.

Sama ihminen, joka aiemmin jakoi muille maalauksellisen kuvan telkistä tai joutsenista, ei kestäkään enää merimetsoja. Niitä on liikaa, ne jättävät jälkensä luodoille ja kuuluvat vievän kalatkin ver-

koista. On surkuhupaisaa, että samaan aikaan kun uutisoidaan lintukantojen olevan vaikeuksissa, niitä lintuja, joita maallikon silmään näyttää olevan paljon, halutaan tappaa.

Kaikki elämä ei siis ole kunnioitettavaa, eikä kaikilla eläimillä ole itseisarvoa.

Eläimellä pitää olla ihmisen lupa olemiselleen.

Vielä vaikeammin ymmärrettäviä kommentteja olen nähnyt liittyen naakkoihin. ”Onhan se komeaa, kun ne lentävät illalla parvessa”, eräskin keskustelija myönsi, mutta jatkoi: ”Liika on kuitenkin liikaa.

Tuhat naakkaa yhdessä parvessa on liian paljon.”

Mitään erityistä perustetta naakkojen ”liialliselle” lukumäärälle ei tullut. Ikään kuin luonto ei vain kerta kaikkiaan saisi riistäytyä käsistä ja eläintenkin pitäisi kokoontuessaan pysyä jonkin tietyn rajan alapuolella.

Tällaista ajattelua olen yrittänyt ymmärtää. Kahlitsemisen halua, tarvetta hallita. On ilmeisesti niin, että kaikkien luontosuhde ei tarkoita luonnon – elämän – ihailua. Joillekin luontorakkaus tarkoittaakin sitä, että rakastetaan ihmisen kykyä hallita luontoa.

TIINA RAEVAARA Kirjoittaja on kirjailija ja filosofian tohtori.

9

Ansaitsemme parempaa

Anna tänä jouluna lahja eläimille Lahja eläimille on aineeton hyvän mielen lahja, jolla ilahdutat läheisiäsi ja edistät samalla suomalaista eläinoikeustyötä. Tee hyvä teko ja anna lahjaksi hyvää mieltä!

Saat hyväntekeväisyyslahjalle kauniin painetun tai sähköisen kortin. Halutessasi voit antaa lahjan myös ilman korttia.

Kun annat Lahjan eläimille, edistät eläinten oikeuksien ja parempien olojen toteutumista Suomessa.

Lahjat alkaen 7 € Tutustu valikoimaan: lahjaelaimille.fi

Kivunhoitoa 7 €

lahja eläimi lle

Parempi porsimine

n

Olet saanut lahja n, hyvinvointia. Emak jolla tuet sikojen ko vuodessa yli kymm synnyttää kahdesti enen porsasta ja sillä on tutkitusti suuri tarve rakentaa porsailleen pesä . Nykyaikaisissa sikaloissa emak ot joutuvat olem aan suuren osan eläm ästään liikkumise estävissä emak kohäkeissä ja saava n t vain niukasti pesän tekomateriaalia.

Tämän lahjan avulla vaiku tetaan siihen, että siat saisivat mahdollisu uden lajityypilliseen käyttäytymiseen .

Hyvää joulua!

Animalia on eläinte n oikeuksia edistäv kansalaisjärjes ä asiantuntijatö. Tällä aineett ja omalla lahjalla tuotantoeläinten tuet oikeuksia edistäv ja kampanjointia ää vaikuttamistyö . Anima tä maatalouden eläime lian päätoimintakohteita ovat t, turkiseläimet ja koe-eläimet.

Lue lisää: anima lia.fi

Elää ja olla Otto ja Unelma 25 €

Tutustu ja tilaa jouluksi: lahjaelaimille.fi

10

Mahdollisuus laiduntaa 35 €

Puheenjohtajalta

kuva nora helsinki • käännös johanna wasström

Joulunajan tervehdys

En hälsning i juletid

olen vuoden aikana saanut mahdollisuuden tutustua

under årets lopp har jag haft möjlighet att bekanta mig med

paikkoihin, joissa villieläimiä autetaan kuntoutumaan sekä paikkoihin, joissa kodittomille koirille yritetään löytää uusi vastuullinen ja huolehtiva koti.

Yksi vierailukohteista oli Romaniassa sijaitseva Carpen koiratarha. Animalia on tukenut koiratarhaprojektia taloudellisesti saamansa testamentin avulla. Carpen koiratarha on malliesimerkki siitä, millainen kodittomien koirien tarhan pitäisi minimissään olla. Romaniassa elää tällä hetkellä noin kaksi miljoonaa koiraa ilman kotia.

Etelä-Hollannin Stellendamissa pääsin tutustumaan nuoriin hylkeisiin, jotka olivat jääneet orvoiksi tai olivat jostain syystä fyysisesti heikossa kunnossa. Hylkeet olivat kuntoutumassa A Seal -hyljekeskuksessa, josta ne vapautetaan riittävän vahvoina takaisin Pohjanmeren luontoon.

Usein eläimen joutuminen kodittomaksi tai sen kunnon heikkeneminen on ihmisen aiheuttamaa. Eläimen hylkäämisen syitä on monia, ja kaikki syyt ovat usein kestämättömiä. Lisäksi eläimiä kohdellaan ala-arvoisesti tuotantotiloilla, turkistarhoilla, laboratorioissa ja viihteessä, mutta usein myös kodeissa ja luonnossa.

Kaikkia eläinlajeja uhkaa myös maailmaa ravisteleva ilmastonmuutos.

Yksi merkittävä syy ilmaston lämpenemiseen on eläintuotanto.

Lihan ja maitotuotteiden korvaaminen kasviperäisillä vaihtoehdolla on helppoa, ja sen merkitys maailman tilaan ja sen eläimiin on merkittävä. Maailman tulevaisuuden turvaaminen on myös meidän vastuullamme, ja me voimme vaikuttaa yhdessä!

Onneksi maailmalta tulee myös hienoja uutisia. Useat huippumuodin suunnittelijat ovat sitoutuneet turkittomuuteen, ja useissa maissa turkistarhaus on lakkautettu. Lisäksi monissa maissa villieläinten käyttö sirkuksissa on kielletty. Kasviperäisten tuotteiden kirjo laajenee huikeaa vauhtia. Nämä kaikki ovat hienoja merkkejä eläinystävällisestä edistyksestä. Animalia on tiukasti mukana tekemässä historiaa eläinten hyvinvoinnin ja oikeuksien puolesta.

Animalia koostuu tukijoistaan. Meitä on paljon, ja se on selkeä osoitus siitä, että eläinten oikeuksien eteen halutaan tehdä työtä.

Lämmin kiitos jokaiselle Animalian tukijalle, lahjoittajalle, jäsenelle, vapaaehtoiselle, uutterille työntekijöille ja luottamustehtävissä toimijoille. On suuri ilo ja kunnia toimia yhtenä osana Animaliaa eläinten oikeuksien puolesta!

Joulurauhaa.

platser där vilddjur rehabiliteras och platser där man försöker hitta nya, bra hem åt hemlösa hundar.

En av platserna jag besökte var Carpes hundgård i Rumänien.

Animalia har med hjälp av en testamentsgåva stött hundgården ekonomiskt. Carpes hundgård är ett modellexempel på hurdan standard en gård för hemlösa hundar åtminstone borde ha. I Rumänien finns i dag ungefär två miljoner hemlösa hundar.

I Stellendam i södra Holland fick jag bekanta mig med unga sälar som blivit föräldralösa eller som av någon orsak var fysiskt svaga. Sälarna får rehabilitering i sälcentret ”A Seal”, varifrån de släpps tillbaka till Nordsjön då de är tillräckligt starka.

Ofta är människans handlande anledningen till att djur blir hemlösa eller att de mår dåligt. Det finns många orsaker till att djur överges, och ofta är orsakerna ohållbara. Dessutom behandlas djur dåligt på produktionsanläggningar, på pälsfarmer, på laboratorier och inom underhållning, men ofta också i hemmen och i naturen. Alla djurarter hotas också av klimatförändringen som skakar hela världen.

Djurproduktionen är en viktig orsak till klimatuppvärmningen.

Det går lätt att ersätta kött- och mejeriprodukter med växtbaserade alternativ, och detta har stor betydelse för planeten och dess djur. Det är vårt ansvar att säkra världens framtid, och tillsammans kan vi påverka!

Lyckligtvis har vi också fått ta del i goda nyheter. Flera toppmodeskapare har förbundit sig till pälsfrihet, och flera länder har förbjudit pälsdjursuppfödning. Många länder har förbjudit användningen av vilda djur på cirkusar. Urvalet av växtbaserade produkter ökar i snabb takt. Dessa är fina exempel på djurvänliga framsteg. Animalia är starkt engagerad i att göra historia för djurens välfärd och rättigheter.

Animalia består av sina medlemmar. Vi är många, och det är ett tydligt tecken på att människor vill arbeta för djurens rättigheter.

Ett varmt tack till alla som stöder Animalia: gåvogivare, medlemmar, volontärer, medarbetare och innehavare av förtroendeuppdrag. Det är en stor glädje och ära att få vara med i Animalias arbete för djurens rättigheter!

Julfrid.

SAMI SÄYNEVIRTA

Animalias ordförande

SAMI SÄYNEVIRTA

Animalian puheenjohtaja Kuvassa Sami Säynevirta, Kolja ja Aramis.

11

Farmageddonia vastaan lautasellinen kerrallaan teksti emmi pääkkönen • kuvat teppo lahti

philip lymbery on kosmopoliitti eläinten hyvinvoinnin puolestapuhuja, joka on omistanut elämänsä kestävän ruoantuotannon etsinnälle.

L

ymbery on saapunut Helsin-

kiin markkinoimaan vastikään suomennettua kirjaansa Farmageddon – Halvan lihan todellinen hinta. Suomeen hän saapui suoraan Pekingistä. Miten brittiläisestä papin pojasta tuli yksi maailman vaikutusvaltaisimmista tehotuotannon arvostelijoista?

1980-luvun puolivälissä eläinten hyvinvointi oli nuorelle Lymberylle ”kuin kutsumus”, mutta osa-aikainen vapaaehtoistyö ei riittänyt.

“Hain töitä Compassion in World Farming -järjestöstä (CIWF). En saanut paikkaa, koska olin täysin epäpätevä”, Lymbery kertoo hymyillen.

Innostuksellaan hän kuitenkin voitti haastattelijat puolelleen, ja hänet värvättiin harjoittelijaksi.

27 vuotta myöhemmin Lymbery on CIWF:n toiminnanjohtaja ja työskentelee kansainvälisesti pysäyttääkseen tehotuotannon. Suurimman esteen muodostavat nykyjärjestelmästä taloudellisesti hyötyvät globaalit yritykset. Lymberyn mukaan näiden tahojen kanssa ei enää neuvotella, vaan on pakkokeinojen aika.

Maatalouspolitiikan on muututtava nopeasti.

Nykyinen tapamme tuottaa ruokaa syntyi toisen maailmansodan jälkimainingeissa. Sodasta toipuvan väestön ruokkiminen nousi Euroopassa ja Yhdysvalloissa merkittäväksi poliittiseksi kysymykseksi.

12

“Ruoantuotantoa oli pakko kiihdyttää kaikin voimin, jotta uhkaavalta nälänhädältä vältyttäisiin. Hätäratkaisuna laaditut tehotuotannon mallit ovat kuitenkin yhä voimissaan, ja nyt teollistunut maatalous, joka aikoinaan pelasti ruoantuotannon, uhkaa paitsi globaalia ruoantuotantokykyä, myös biodiversiteettiä, ilmastoa ja ihmisten terveyttä.”

Hulluutta lautasella

Lymberyn analyysi keskittyy yksilön valintojen sijaan tehomaatalouden rakenteisiin.

“Maataloustuottajia ei käy tilanteesta syyttäminen. He tekevät parhaansa pärjätäkseen olosuhteissa, joihin poliitikot ja markkinatalous ovat heidät ajaneet.”

Myös Suomessa tilojen määrä vähenee ja tilakoot kasvavat, mutta maatalouden kannattavuus pysyy heikkona. Tilanne aiheuttaa tuottajille henkistä, fyysistä ja taloudellista kuormitusta, usein traagisin seurauksin. Miksi takerrumme jääräpäisesti tällaiseen järjestelmään, vaikka tiedämme haitat hyvin? Lymberyn vastaus on yksiselitteinen.

“Ihmisten on hankala myöntää omia virheitään. Puhumme yhä nykymaataloudesta modernina tuotantotapana, vaikka järjestelmä on 70 vuotta vanha.”

Nykyään ihmiset ja muut eläimet kilpailevat samoista ravinnonlähteistä, kun eläimille syötetään ruohon sijasta viljaa

Philip Lymbery esiintyi Helsingin Kaisa-talon Kirja & Kahvissa lokakuussa.

tai soijaa. Se vie leivän – kirjaimellisesti – noin neljän miljardin ihmisen suusta, arvioi Lymbery. Hän jatkaa, ettei tietenkään toivo maapallon väkiluvun äkillisesti moninkertaistuvan, vaan haluaa korostaa, kuinka tehotonta tehotuotanto itse asiassa on.

1950-luvun huippusaavutus onkin 2020-luvulle tultaessa osoittautunut niin kannattamattomaksi järjestelmäksi, että voisimme sen ohittamalla ruokkia puolet maailman väestöstä. ”Hulluutta lautasella”, Lymbery puuskahtaa.

Globaalista lokaaliin ja takaisin

Lymbery nimeää positiivisiakin kehitys-

”J o k a i n e n voi vähentää eläinten kärsimystä kolme kertaa p ä i v ä s s ä .”

kulkuja. CIWF ulotti toimintansa Kiinaan viisitoista vuotta sitten. Lymbery huomauttaa, ettei Kiinan kielessä ollut tuolloin sanaa eläinten hyvinvoinnille.

Nyt eläinten suojelu on Lymberyn mukaan Kiinassa voimakkaan kasvun liike, koska siellä on ymmärretty aiheen kauaskantoiset vaikutukset. Vaikeaksi, jopa mahdottomaksi, mielletty maa edistää eläintensuojelua harppauksin. Muutoksia Eurooppaan Lymbery ajaa Eurogroup for Animals -järjestössä, jonka varapuheenjohtaja hän on.

“Euroopan unionin on lakattava toimimasta väärin. Liha ja maito on korvattava kasvipohjaisilla tuotteilla, ja on siirryttävä voimakkaasti kohti vuoroviljelyä.

Verovaroista maksettavat kannustimet ja maataloustuet tulisi kohdentaa pientilallisille ja ruokakasvien viljelyyn. Kululaskelmiin on sisällytettävä myös tehotuotannon välilliset kustannukset, jotka näkyvät esimerkiksi terveydenhuolto- ja ympäristönsuojelumenoissa.”

Mutta mitä tehdä, kun joka puolelta kantautuu pelkkiä tuomiopäivän ennustuksia? Vaikka Lymbery peräänkuuluttaa laajaa poliittista sääntelyä, kannustaa hän aloittamaan muutoksenteon ruokalautaselta. ”Jokainen voi vähentää eläinten kärsimystä kolme kertaa päivässä. Me olemme viimeinen sukupolvi, joka voi pelastaa kaiken.”

teksti laura uotila • kuvitus jussi jääskeläinen / kobaia-design.com

Tunteista

tieteen valossa koirien tunteita kukaan tuskin uskaltaa enää kiistää, mutta mikä on tilanne kalojen tai sammakoiden kohdalla? riippuuko eläimen kokemien tunteiden voimakkuus esimerkiksi sen koosta tai älykkyydestä?

E

läinten tunteiden tutkimus on tie-

teen ala, josta saadaan jatkuvasti uusia tuloksia. Nisäkkäiden tai lintujen kykyä tuntea erilaisia tunteita tuskin kukaan uskaltaa enää kyseenalaistaa, mutta muiden eläinryhmien kohdalla tunteiden kokeminen koetaan osin vielä vaikeaksi myöntää. Kuitenkin näyttöä alkaa jo olla siitä, että niin kalat, matelijat kuin hyönteisetkin kykenevät tuntemaan erilaisia tunteita.

Eläinten tunnekokemuksia voidaan tutkia useiden tieteen alojen sekä vaihtelevien tutkimusmenetelmien keinoin. Tunteisiin päästään kiinni esimerkiksi motivaatiotutkimuksilla, ajankäyttötutkimuksilla, sosiaalista käyttäytymistä tutkimalla, aivojen kuvantamisella tai lämpökameratutkimuksilla. Tutkimusten ongelma on kuitenkin niiden ihmislähtöisyys. Meidän on usein vaikea hahmottaa, että toisen lajin yksilö kokee maailman voimakkaimmin aivan eri aistien kautta kuin me itse koemme. Esimerkiksi koiria tutkiessa ei näköaistiin perustuva tutkimus ole välttämättä paras keino, vaan hajuaistin käyttöä tutkimalla koirista saadaan aivan erilaista tietoa.

Eläimen kokemien tunteiden voimakkuus ei riipu esimerkiksi sen koosta tai älykkyydestä. Mahdollista jopa on, että kognitiivisilta kyvyiltään yksinkertaisemmat lajit kokevat tunteet voimakkaampina, sillä niillä ei ole samanlaista kykyä rauhoitella itseään kuin kognitiivisesti kehittyneemmillä lajeilla. Ei siis ole perusteita väittää, että esimerkiksi kalojen pelkoa tai stressiä voisi vähätellä vaikkapa hiiren kokemaan vastaavaan tunteeseen verrattuna.

Hyvät ja huonot kokemukset kertyvät

Nisäkkäillä katsotaan nykyisin olevan useita perustunteita: yleisimmin sellaisiksi määritellään ilo, leikkisyys, hoiva ja sosiaalisuus, seksuaalisuus, pelko, aggressiivisuus ja suru. Perustunteiden kaltaisiksi tuntemuksiksi katsotaan lisäksi kipu, sairauden tunne, nälkä ja jano.

Vähemmän tutkittuja tunteita, joiden olemassaolosta nisäkkäillä on kuitenkin vahvoja viitteitä, ovat yllättyneisyys ja inho. Listaan eivät siis mahdu esimerkiksi kostaminen, kateus tai syyllisyys, joita usein erityisesti lemmikkieläinten omistajat yrittävät liittää niiden tunteiksi.

Eläimen kokemat lyhytkestoiset tunnetilat muuttuvat ja vaihtuvat nopeasti. Niiden kautta kehittyy pitkäkestoinen tunnetila. Eläimen kokemukset sen elämän aikana voivatkin muovata sen persoonasta optimistin tai pessimistin.

Jos eläin saa elää ympäristössä, jossa se pääsee toteuttamaan lajityypillisiä käyttäytymistarpeitaan ja jossa sen kokemukset ovat pääosin positiivisia, muodostuu sen asenne optimistiseksi, eikä yksi epämiellyttävä kokemus saa sitä masentumaan. Sen sijaan eläin, joka ei pääse toteuttamaan lajityypillisiä käyttäytymistarpeitaan tai jonka ympäristössä tapahtuu usein asioita, jotka se kokee epämiellyttävinä, muokkautuu asenteeltaan pessimistiksi. Silloin eläin suhtautuu uusiin asioihin ja tilanteisiin pessimistisesti, eikä sillä yleensä ole juuri oma-aloitteisuutta tai uteliaisuutta.

Eläimet kokevat tilanteet hyvin eri tavoin riippuen siitä, mitä aisteja eläin käyttää ensisijaisesti tilanteen havainnointiin. Monilla lajeilla on sellaisia aisteja,

15

joista ihmiset voivat vain haaveilla. Siksi meidän on vaikea kuvitella sitä, miten toisen lajin yksilö tosiasiassa kokee tilanteen: ihmisen silmissä tilanteessa ei ole mitään ihmeellistä, mutta vieressä talutettava hevonen muuttuukin yhtäkkiä kovin pelokkaaksi. Hevonen on kenties haistanut viereisessä metsässä juoksevan koiran, mutta ihminen ei ole havainnut koiraa eikä voi siten ymmärtää, miksi hevonen hermostuu. Pahinta on, jos tällaisessa tilanteessa hevosta rangaistaan, koska se “säikkyy olematonta” ja “kyllähän sen nyt tutussa pihassa pitää osata käyttäytyä”. Rankaisemalla eläimen tunnetila muuttuu entistä pelokkaammaksi. Sen luottamus ihmiseen heikkenee, ja tilanteiden toistuessa sen koko yleinen hyvinvointi alkaa heiketä, kun pitkäkestoinen tunnetila muuttuu pessimistiseksi. Tämän vuoksi aivan kaikilla arkisilla valinnoilla eläinten kanssa ollessa on merkitystä.

Tunteet motivaatioiden takana

Eläimen motivaatio toimia lähtee sen kokemista tunteista. Pelkäävä eläin haluaa paeta, nälkäinen eläin etsiä ruokaa ja resurssien menettämistä pelkäävä eläin puolustaa saalistaan. Osa näistä motivaatioista on niin vahvasti sisäsyntyisiä, etteivät edes kesyyntyminen ja jalostaminen ole saaneet niitä muuttumaan.

16

Tämän vuoksi suurin osa kotieläimistä kärsii vähintään jossain määrin turhautumisesta, joka syntyy lajityypillisten käyttäytymistarpeiden estymisestä. Osalla eläimistä estyminen voi olla päivittäistä ja voimakasta, kuten vaikkapa emakoilla, jotka voidaan sulkea kuukausiksi kääntymisen ja liikkumisen estäviin häkkeihin. Niissä estyy paitsi liikkuminen, myös lähes kaikki sosiaalinen käyttäytyminen. Emo ei kykene hoitamaan poikasiaan eikä rakentamaan pesää, mihin sillä on hyvin voimakas motivaatio ennen synnytystä.

Osa lajeista pääsee toteuttamaan lajityypillisiä tarpeitaan paremmin, mutta ihmisen hallinnassa olevien eläinten on lähes mahdotonta päästä täydelliseen tilanteeseen. Siksi jokaisen eläinten kanssa tekemisissä olevan ihmisen tulisi ymmärtää, mistä eläimen motivaatio erilaisiin käytöksiin kumpuaa ja mitä me voisimme tehdä toisin, jotta eläimen elämästä tulisi sen lajityypilliset tarpeet paremmin tyydyttävää.

Hämähäkkien tunteet?

Tieteellinen tutkimus eläinten tunteista ja tietoisuudesta on keskittynyt pitkälti sellaisiin lajeihin, jotka ovat helposti ihmisten ulottuvilla ja saatavilla tutkimuskohteiksi. Tämän vuoksi laaja kirjo erilaisia lajeja on jäänyt tutkimusten ulkopuolelle, ja siten esimer-

kiksi sammakoiden, etanoiden tai hämähäkkien tunteista ei tiedetä vielä paljonkaan. Tieteellistä vastausta ei vielä ole olemassa myöskään siihen kysymykseen, mikä on yksinkertaisin aivorakenne, jolla voi vielä tuntea kipua?

Lintujen tunteita on tutkittu muista eläinryhmistä eniten, ja niiden osalta yleinen näkemys onkin, että niiden tunnekokemukset vastaavat nisäkkäiden tunteita. Sen sijaan esimerkiksi kaloista tiedetään vielä hyvin vähän. Aiemmin oletettiin, että koska kalojen aivorakenne on niin poikkeava nisäkkäistä, eivät kalat kykene tuntemaan vastaavalla tavalla kuin nisäkkäät.

Tieteen ja tutkimusmenetelmien kehittyessä tästä oletuksesta on jouduttu pala palalta luopumaan. Kalojen on voitu todistaa tuntevan ainakin kipua, mielihyvää ja leikkisyyttä. Tosin kalat ovat ryhmänä niin moninainen, että yhden kalalajin ominaisuuksia ei suoraan voi liittää toiseen lajiin. Varmaa kuitenkin jo on, että esi-

merkiksi kyky tuntea kipua on jokaisella kalalla lajista riippumatta.

Myös matelijoilla ja mustekaloilla on todistettu olevan kyky vähintään samoihin tunteisiin kuin kaloilla.

Rapujen on todistettu tuntevan kipua, samoin ainakin joidenkin hyönteis- ja hämähäkkilajien. Minkäänlaista tieteellistä faktaa ei ole tällä hetkellä olemassa siitä, kuinka alkeellinen eläin voi vielä tuntea kipua. Onneksi olemme jo niin pitkällä, että tiedeyhteisössä on myönnetty, ettei aivojen rakenne yksistään todista sitä, onko eläimellä kyky tuntea kipua.

Artikkelin pääasiallisena lähteenä on käytetty Helena Telkänrannan luentoa ”What Do Animals Feel? An Overview on the Current Knowledge from Natural Sciences”, joka pidettiin 7.8.2018 Turussa. Luento on katsottavissa osoitteessa https://vimeo.com/283931479.

17

teksti laura uotila • kuva leevi kontula

Kaikki haluavat eroon turkiksista kansainvälisillä muotiviikoilla kävi syksyn aikana kuhina. ensimmäiseksi niiden aikana burberry ilmoitti, että se aikoo luopua aidoista turkiksista.

B

urberryn ensimmäinen turkiton näytös oli

yrityksen uuden suunnittelijan Riccardo Tiscin debyyttinäytös syyskuussa. Burberry on ollut suomalaisomisteisen Saga Fursin asiakas. Myös muun muassa Versace, Gucci ja Michael Kors ovat olleet Saga Fursin asiakkaita, mutta luopuneet sittemmin turkisten käytöstä.

Burberry on ollut vuosia kansainvälisen eläinoikeustyön keskipisteessä, sillä sen on toivottu liittyvän turkittomien luksusmuotiyritysten joukkoon. Burberryn ilmoitus oli siis myös suuri saavutus eläinoikeusjärjestöjen työlle.

Lokakuussa Burberryn esimerkkiä seurasi toinen luksusmuotiyritys, sillä Coach ilmoitti, että syksystä 2019 alkaen yritys jättää kaikki turkikset pois tuotteistaan. Marraskuussa Jean-

18

Paul Gaultier ilmoitti turkittomuuslinjauksestaan. Tällä hetkellä huomio onkin siirretty Pradaan, jonka toivotaan olevan seuraava turkittomuuteen sitoutuva suuryritys.

Lontoosta Los Angelesiin

Kansainvälisten muotiviikkojen aikana myös Lontoon muotiviikko ilmoitti uudesta turkittomuuslinjauksestaan. Turkisten näytöskielto astui voimaan heti. Lontoon muotiviikko on ensimmäinen suurista muotiviikoista, joka on kieltänyt turkisten käytön näytöksissään.

Turkiseläinten ystävät saivat jatkaa riemuitsemistaan vielä tämänkin jälkeen, sillä Los Angeles ilmoitti heti perään kieltävänsä turkisten myynnin koko kaupungissa. Los Angelesista tulee samalla maailman suurin turkisten myynnin kieltänyt kaupunki.

Kielto astuu voimaan vuonna 2020. Äänestystulos oli Los Angelesin kaupunginvaltuustossa yksimielinen. Yhdysvaltojen kaupungeista aitojen turkisten myynnin ovat aiemmin kieltäneet San Francisco, West Hollywood sekä Berkeley.

Los Angeles ilmoitti tiedotuksessaan, että päätöstä vauhdittivat lukuisten tunnettujen brändien, kuten Michael Korsin, Burberryn, Versacen ja Guccin julistautuminen turkittomiksi.

Rakkaudesta muuttuvaan maailmaan

Ajattelevien maailmankansalaisten lehti

Tee tilaus: maailmankuvalehti.fi/tarjous

4 nroa

20â‚Ź

teksti hannele ahponen • kuvitus eeli laaninen

Apua luonnonvaraisille eläimille jokainen voi auttaa luonnonvaraisia eläimiä erityisesti kylmän ja pimeän talven läpi selviämisessä. luonnonmukainen piha tarjoaa turvaa monille eläimille, kuten siileille, perhosille, linnuille ja sammakoille.

Ruokinta kannattelee lintuja talven yli

Talviruokinta on tervetullut apu monelle talvehtivalle lintulajille, kuten tali- ja sinitiaiselle, keltasirkulle, viherpeipolle ja punatulkulle. Esimerkiksi sinitiainen joutuu syömään moninkertaisesti painonsa verran, jotta se selviäisi kylmän pakkasyön yli. Hyvin ruokaa saaneet linnut ovat paremmassa kunnossa keväällä, kun pesintä alkaa. Takatalven yllättäessä myös talvehtimisalueilta palanneet lajit kuten punarinta, peippo ja kottarainen, selviävät lisäravinnon avulla.

Sopiva aika aloittaa lintujen talviruokinta on syksyllä, kun maa jäätyy tai peittyy lumeen. Ruokintaa tulisi jatkaa yhtäjaksoisesti kevääseen saakka. Hyvä ruokintapaikka on suojainen, mutta riittävän etäällä rakennuksista. Ruokinta-automaatti on hyvä vaihtoehto, sillä linnut voivat ruokailla turvassa maassa kulkevilta petoeläimiltä ja ruokintapaikka pysyy puhtaana. Suosituimpia talvilintujen herkkuja ovat auringonkukansiemenet, maapähkinät ja tali. Myös kaura, hirssi, hamppu, rypsi ja pellava sopivat monelle lajille.

Pöntöistä turvaa kolopesijöille, liito-oravalle ja lepakoille

Sopivien pesäpaikkojen puute ajaa kolopesijät ahtaalle. Liian tehokas metsätalousalueiden ja puistojen hoito on vähentänyt sopivia kolopuita. Linnunpöntöt tarjoavatkin esimerkiksi kirjosiepolle, sinitiaiselle, kottaraiselle ja puukiipijälle pesimäpaikkoja.

Myös liito-oravat ja lepakot kärsivät sopivien vanhojen puiden puutteesta, sillä liituri rakentaa pesänsä koloon ja lepakko tarvitsee lepäämiseen päiväpiiloja. Kummallekin on suunniteltu juuri niille sopivat pönttömallit. Lepakonpönttö kannattaa ripustaa avoimelle ja lämpimälle paikalle. Liito-oravan pöntön lähellä tulisi olla sen ravintokasvina suosimia haapoja ja koivuja sekä suojapaikaksi erikokoisia kuusia.

Siili elää Suomessa elinalueensa pohjoisrajoilla, joten talvi on sille haastavaa aikaa. Aikuisista siileistä jopa puolet saattaa menehtyä talven aikana. Siiliä voi auttaa selviytymään talvesta ruokkimalla sitä syksyllä esimerkiksi lihalla, kalalla tai koiran- ja kissanmakkaralla. Siilin talvihorrosta varten on hyvä jättää pihalle risu- ja lehtikasoja talvehtimispaikoiksi. Siilille voi myös rakentaa talvipesän.

Luonnonmukainen piha on hyönteisten ja pikkueläinten keidas

Luonnontilaiset ympäristöt ovat vähentyneet, kun rakentaminen ja yksipuoliset maatalousympäristöt ovat vallanneet niiltä alaa. Yhä harvinaisemmiksi käyvät niityt ovat tärkeitä monille perhosille ja muille hyönteisille. Pienenkin niityn tai kedon ylläpitäminen omalla pihalla on helppo tapa auttaa. Luonnontilaiselle kedolle paras paikka on kuiva ja paahteinen rinne. Niittykasvien kannattaa antaa kasvaa myös varjoisammilla paikoilla, kuten tien pientareilla.

Parvekekin voi toimia perhosten keitaana. Parvekekasveina kannattaakin suosia esimerkiksi timjamia, meiramia, oreganoa, ruohosipulia, minttua ja salviaa. Hyönteisille voi rakentaa pesäpaikoiksi myös erilaisia “hyönteishotelleja” puusta ja muusta luonnonmateriaalista.

Monet pieneliöt, kuten kovakuoriaisten toukat, käyttävät lahoavaa puuainesta ravintonaan, ja esimerkiksi mesipistiäisten toukat tarvitsevat lahopuuta kasvupaikakseen. Kaatunut pihapuu kannattaakin jättää paikoilleen asukkaita odottamaan.

Sammakot ovat vähentyneet maailmanlaajuisesti kosteikkojen hävittämisen ja ilmastonmuutoksen takia. Suomessa varsinkin rupikonnat kärsivät elinympäristöjen muutoksista. Pienikin pihalammikko tai oja voi siten tarjota sammakkoeläimille elintärkeitä kutupaikkoja.

Auta loukkaantunutta

Sairasta tai vahingoittunutta luonnonvaraista eläintä on lain mukaan autettava ja se voidaan ottaa tilapäisesti ihmisen huostaan hoitoa varten. Ensin on kuitenkin syytä varmistaa, että eläin todella on avun tarpeessa. Esimerkiksi hylätyltä vaikuttavan linnun- tai rusakonpoikasen emo palaa yleensä poikasen luo. Loukkaantuneesta hirvieläimestä tai suurpedoista on ilmoitettava poliisille tai alueelliselle riistakeskukselle, joka huolehtii eläimestä tilanteen vaatimalla tavalla. Tietyt eläintarhat ja -hoitolat ottavat vastaan apua tarvitsevia luonnonvaraisia eläimiä sovittaessa.

Lähteet ja ohjeita mm. pönttöjen rakentamisesta: BirdLife Suomi ry, Suomen luonnonsuojeluliitto ry, Ympäristö.fi-sivusto

Juhli merkkipäivää omalla Facebook-keräyksellä Yksityishenkilöt voivat perustaa Animalialle omistettuja omia keräyksiä Facebookissa ja pyytää läheisiltään lahjoituksia toimintaan eläinten oikeuksien puolesta. Itse järjestetty keräys onkin vaihtoehtoinen hyvän mielen teko tavaralahjojen sijaan!

Oman keräyksen käynnistäminen on helppoa, ja Facebook ohjaa tekemisessä eteenpäin. Muista kertoa keräyksestäsi perustamisen jälkeen kavereillesi!

Pääset alkuun osoitteessa: facebook.com/pg/animaliary/fundraisers

€KIRJA ON PARAS LAHJA€

24 90 Juhana Pettersson KUPARIHÄRKÄ

28 Kristo Muurimaa & Juho Kerola ELÄINTEHTAAT

26

90

Risto Isomäki VIIDEN MEREN KANSA

90

Philip Lymbery & Isabel Oakeshott FARMAGEDDON – HALVAN LIHAN TODELLINEN HINTA

NÄMÄ JA PALJON MUITA HYVINVARUSTETUISTA KIRJAKAUPOISTA TAI: INTOKUSTANNUS.FI

2690

2990 Ulla Koskinen SUOMESSA SELVIYTYMISEN HISTORIAA

24 90 Minna Palmroth, Jouni Jussila & Markus Hotakainen REVONTULIBONGARIN OPAS

koonnut terho laakkonen

land of hope and glory Tuottaja: Surge. 2018. 48 min. land of hope and glory on graafinen tykitys eläintuotannon vääryyksistä IsossaBritanniassa. Tämä vaikuttava dokumentti avaa verhoa markkinoinnin luomien mielikuvien takana näyttämällä salakuvattua materiaalia noin sadalta eläintilalta. Verho rävähtääkin auki kovaa ja voimalla, sillä eläinten kokemaa vääryyttä ja väkivaltaa kuvataan sensuroimatta ja todella läheltä, jonka vuoksi kyseistä dokumenttia ei voi suositella herkimmille katsojille. Dokumentti on jaoteltu eri eläinten osuuksiin, ja alle tunnin aikana saadaankin kattava kuvaus sikojen, lampaiden, kanojen sekä nautojen massatuotannon epäkohdista. Jos ahdistus yltyy liian kovaksi, voi ahdistusta paeta alas videon kommenttikentään ja yhtyä keskusteluun eläintuotannon epäeettisyydestä.

Kirja- ja elokuvavinkit

Salaisesta julkiseksi salakuvat ja dokumentit eläinten kärsimyksestä suljettujen ovien takana ovat tämän päivän tutkivaa journalismia.

kirjan voi ostaa animalian kaupasta! animalia.fi/ kauppa

Elokuvan voi katsoa ilmaiseksi Youtubessa ja osoitteessa: www.landofhopeandglory.org.

dominion

eläintehtaat

Ohjaaja ja käsikirjoittaja: Chris Delforce, kertojat: Joaquin Phoenix, Rooney Mara ym.

2018. 2 h.

Kristo Muurimaa & Juha Kerola. Into Kustannus, 2018. 158 s.

lucentin (2014) ja Earthlingsin (2015) ohjaajien uutuus Dominion (2018) on pakollinen katsottava kaikille, jotka haluavat tyhjentävän katsauksen eläinten laajamittaiseen hyväksikäyttöön. Elokuvan painopiste on Australiassa, mutta materiaalia on myös USA:sta, Euroopasta, Kiinasta ja Japanista. Elokuva on julkaistu tänä vuonna, mutta se on voittanut jo 14 eri elokuvaalan palkintoa, eikä ihme. Dominion ei tyydy käsittelemään vain ruoantuotannon ongelmia, vaan se sukeltaa eläintuotannon ongelmiin myös viihde-, vaateja lääketeollisuudessa. Dominionin kuvaamiseen on käytetty drone-kameroita perinteisten tekniikoiden lisäksi, jolloin eläintuotannon laajamittaisuus saadaan kuvattua täysin uudella tavalla. Tätäkään elokuvaa ei voi suositella herkille, sillä eläinten kärsimystä näytetään hyvinkin visuaalisesti ja sensuroimatta.

Elokuvan voi katsoa ilmaiseksi osoitteessa: www.dominionmovement.com/watch

kristo muurimaan sekä Juho Kerolan valokuvakirja rikkoo vielä nykypäivänäkin monen mielessä vallitsevan ajatuksen siitä, että Suomessa tuotantoeläimillä olisi hyvä olla.

Vaikuttavalla kuvakokoelmalla kyllästetty ja hyvin kirjoitettu teos porautuu salakuvausaktivismin kehitykseen Suomessa. Kirja alkaa salakuvausreissusta Sahalahden Kangasalan broileritilalle.

Markkinointikoneiston voimaa kuvaa hyvin se, että Muurimaa ei kuvitellut löytävänsä tiloilta mitään kovin järkyttävää ennen ensimmäistä salakuvausreissuaan vuonna 2006.

Lopun voinette arvata.

Kamppailu markkinointiosastojen miljoonabudjettien sekä vapaaehtoisvoimin pyörivän aktivismin välillä on esillä läpi kirjan. Huurtuvista pokkarikameroista huolimatta salaa kuvattu materiaali rikkoo usein uutiskynnyksen. Mediamylläköiden seurauksena markkinointiosastot aktivoituvat ja vakuuttelevat että tilat on tarkastettu ja epäkohdat korjattu.

Ihmisten arki jatkuu normaalina aina seuraavaan paljastukseen asti.

Tekstit tuovat hyvin esille eläinaktivismin varjopuolen: materiaalin tuottaminen on henkisesti hyvin raskasta. Itsensä jatkuva altistaminen eläinten kärsimykselle ja hyväksikäytölle kovettaa sisältä ja turruttaa mielen. Suosittelen kirjaa varauksetta kaikille suomalaisesta salakuvauksesta ja eläintuotannon todellisuudesta kiinnostuneille.

23

teksti annu piensoho • kuvitus eve kajander

Taitavat kalat kaloissa tulisi arvostaa taloudellisten merkitysten sijaan niiden kognitiivisia kykyjä, kuten sosiaalisuutta ja oppivaisuutta. myös suomen vesissä uivilla kaloilla on huomionarvoisia taitoja.

Isällinen kolmipiikkikoiras

Kolmipiikkikoiras on siinä mielessä poikkeuksellinen, että se huolehtii jälkeläisistään. Se rakentaa pesän, hoivaa poikasia ja suojelee niitä saalistajilta.

Koiras aloittaa pesän tekemisen viemällä suullaan tietystä kohdasta hiekkaa pois ja täyttämällä painauman vesikasveilla. Kala tunkeutuu pesän läpi ja muodostaa tunnelin, jonne se houkuttelee naaraita kutemaan värikkään kutuasunsa ja rytmikkään tanssinsa avulla.

Koiras tökkii naaraan pyrstöä, jotta se laskisi pesään mätimunansa. Hedelmöitettyään munat koiras jää hoitamaan ja vartioimaan kehittyvää mätiä.

Kolmipiikkikoiras huolehtii poikasista niiden elämän alkutaipaleella. Se esimerkiksi ottaa liian kauas lähteneet poikaset suuhunsa ja vie ne takaisin suojaisaan pesään.

Persoonallinen saimaannieriä

Helsingin yliopiston dosentti Heikki 24

Hirvosen johtama tutkimus saimaannieriän poikasten pedonvälttämiskäyttäytymisestä osoitti, että kalayksilöt ovat persoonia.

Kalanpoikasilla on synnynnäinen kyky välttää petokaloja. Saimaannieriän poikaset varoivat petoja kuitenkin eri tavoin. Eräät yksilöt olivat varuillaan heti, kun ne havaitsivat petokalan. Nämä yksilöt eivät olleet luonteeltaan kovin aktiivisia. Toiset taas lähestyivät uhkarohkeasti petokaloja ja olivat muutenkin aktiivisia.

Kalayksilöiden välillä havaittiin siis synnynnäisiä persoonallisuuseroja. Myös ihmisillä ja muilla nisäkkäillä sisäsyntyinen luonne määrittää toimintaa silloin, kun vaara uhkaa. Osa taistelee, osa pakenee ja osa lamaantuu.

Vaikka tutkittujen kalojen pedonvälttämiskykyä voitiin parantaa oppimisen avulla, synnynnäinen reaktio saalistajiin säilyi taustalla voimakkaana. Kuten ihmisillä, myös kaloilla hermoston kytkennät ovat varsin pysyviä. Tämän johdosta syn-

nynnäinen persoonallisuus säilyy pitkälti läpi elämän.

Yhteisöllinen silli

Sillit tekevät yhteistyötä petokalojen välttämisessä. Ne uivat kepeästi synkronoiduissa parvissa, mikä parantaa yksilöiden turvallisuutta. Kalaparvi on kuin suojamuuri. Koska sillit uivat lähekkäin, ne näyttävät kokonaisuutena suuremmalta.

Silliparvella on petokalan pakenemista varten oma tekniikka, jolla ne hämäävät sitä. Vaaran uhatessa parvi muuttaa muotoaan. Sillit eroavat kahteen ryhmään, ja ryhmät uivat nopeasti saalistajan molemmille puolille. Sillit järjestäytyvät lopulta pedon taakse. Jos saalistaja kääntyy, toistavat sillit saman kuvion uudestaan.

Silliparvi pysyy taitavasti koossa myös pimeässä. Tämän arvellaan johtuvan siitä, että sillit välittävät parvessa toisilleen tietoa päästämällä ilmaa peräpäästään erimittaisina jaksoina. Kalat eivät siis ole mykkiä!

Tuoksutteleva mutu

Vedenpinnan alla tuoksutaan myös tietoisesti, sillä eräät kalalajit viestivät toisilleen lähettämällä hajusignaaleja. Näitä kemikaaleja käytetään muun muassa oman lajin yksilöiden tunnistamiseen ja kutukumppanin valintaan.

Esimerkiksi mutun elimistö tuottaa feromoneja, joita se voi käyttää myös varoitussignaaleina. Ne laukaisevat toisissa saman lajin yksilöissä pako- tai suojautumisreaktion. Hätäsignaalit syntyvät, kun kalan kudokset rikkoutuvat esimerkiksi petokalan hampaissa.

Jos mutua uhkaa vaara, se erittää varoitusainetta veteen. Tämä saa sen lajikumppanit hätääntymään ja pakenemaan petoa. Feromoni on toimiva viesti vaarasta myös pilkkopimeässä.

Nuuhkiva lohi

Useilla kalalajeilla on hyvä hajuaisti.

Esimerkiksi lohi käyttää tarkkaa hajuaistiaan apuna suunnistamisessa. Se tekee jopa tuhansia kilometrejä pitkiä merivaelluksia, rekisteröi matkan varrella veden kemiaa ja palaa vuosien päästä takaisin syntymäjokeensa kutemaan hajun perusteella.

Jotta lohi löytäisi kotijokensa, sen arvellaan käyttävän myös maapallon magneettikenttää avukseen suunnistamisessa, ainakin merellä. Kotijoen magneettikentän voimaviivat piirtyvät mentaaliseksi kartaksi kalan aivoihin. Näin lohi voi tarkistaa sijaintinsa merellä ikään kuin kartan avulla. Hajuaistimukset ovat kuitenkin sitä ratkaisevampia, mitä lähemmäksi eläin tulee kotiseutuaan.

Lue lisää: animalia.fi/kalarakas

25

Animalia testaa

teksti laura uotila • kuvat valmistajat

Jouluiset

valmislaatikot animalian raati maisteli kaupoista löytyvät valmiit jouluiset laatikkoruuat. raatia ilahdutti se, että valikoimaa alkaa olla jo sen verran runsaasti, etteivät kaikki vaihtoehdot edes lehden testiin mahtuneet. kannattaa siis tarkistaa myös animalian nettisivut, sillä sieltä löytyy lisää testattuja laatikoita!

i­ t es t a ta j t i o v

kymppi punajuurilaatikko 700 g

kymppi lanttulaatikko 700 g

kruunu herkku bataatti-perunalaatikko luomu 500 g

kruunu herkku porkkanalaatikko luomu 500 g

Valmistaja

Kymppi-Maukkaat Oy

Kymppi-Maukkaat Oy

Kruunu Herkku Oy

Kruunu Herkku Oy

Valmistusmaa

Suomi

Suomi

Suomi

Suomi

Arvio

Pisteet

26

”Kaunis väri. Vahva punajuurinen maku.” ”Onpa hyvän värinen, todella täyteläinen. Maku yllättävän hyvä. Koostumus saisi olla kiinteämpi.

Voimakas punajuurinen tuoksu, hyvä!” ”Tuoksuu punajuurilta! Yllättävän hyvä, pehmeä maku, sulaa suussa. Nam! Yllätyslaatikko, olikin melkein paras!” ”Ihana väri. Voisi olla kiinteämpää. Hyvä maku!”

”Onpa jännä maku! Ei maistu lantulta vaan paahteiselta, siemeniltä tms. Koostumus on rakeinen, mikä on tässä ihan hauska ratkaisu.” ”Tuoksu makea, hieman lanttumainen, paahteinen.” ”Pehmeä lantun tuoksu.

Koostumuksessa kivoja ”osia”. Pehmeyttä maussa, kermainen.” ”Vahva kunnon lanttulaatikon maku. Hyvää.”

”Upean värinen! Maku hyvä, joulumausteinen, makea. Joulumausteet ihastuttava yllätys!” ”Koostumus hyvä, kiinteä, sileä.” ”Helppo maku, lapsille varmasti kelpaa.” ”Mieto maku ja tuoksu.

Pehmeä rakenne. Bataatti ja joku jouluinen mauste maistuu.”

”Just porkkanalaatikon näköinen, nam! Koostumus hyvin perinteinen. Tuoksuu porkkanalta!” ”Mieto tuoksu. Ihana suutuntuma, riisit hyvä juttu.

Maku miedohko, neutraali.

Hyvä kokonaisuus. Himpun enemmän saisi olla mausteita.” ”Nätin näköinen. Paksu ja täyteläinen, vähiten eineksen makuinen.”

teksti senni puustinen • kuva jade vanhala

anima l laine ian

Kansankeittiöitä ja taidenäyttelyitä kotkan alueosasto järjestää muun muassa kaikille avoimia vegaanisia jouluruokailuja.

A

nimalia kotka on toiminut jo

1990-luvun alkupuolelta asti. Jaana Vanhala aloitti alueosaston yhteyshenkilönä vuonna 2011. Porukka on pieni mutta aktiivinen, ja vapaaehtoisia löytyy aina auttamaan. Kaikki toiminnasta kiinnostuneet ovat tervetulleita mukaan!

Järjestätte Kotkassa kansankeittiöitä, muun muassa jouluruokailuja. Mistä idea lähti, ja miten ruokailut on otettu vastaan?

Meitä pyydettiin mukaan ideoimaan ja käynnistämään kansankeittiön toimintaa Kotkaan. Halusimme olla mukana tuomassa esiin vegaanista elämäntapaa ja eläinoikeusasioita. Kansankeittiö on tarjonnut kuukausittain talvikaudella vegaanista ruokaa parin euron suositushin-

taan lokakuusta 2016 lähtien. Keräämme toiminnalla myös varoja alueosastolle.

Keittiötoiminta on otettu hyvin vastaan. Kävijämäärät vakiintuivat nopeasti toiminnan käynnistyttyä, ja palaute on pääsääntöisesti positiivista.

Olette monipuolisesti mukana paikallisissa tapahtumissa omien tempaustenne lisäksi. Olette järjestäneet muun muassa taidenäyttelyitä.

Taide on erinomainen keino asettaa totutut mielipiteet ja näkemykset uudelleen arvioitavaksi. Katsojan pysähtyessä teoksen ääreen se parhaassa tapauksessa koskettaa katsojaa, herättää ajatuksia ja keskustelua. Pyrimme pitämään eläinoikeusasioita esillä monipuolisesti ja säännöllisesti, jotta tavoittaisimme paljon

eri kohderyhmiä. Tänä vuonna olemme osallistuneet muun muassa paikalliseen neulegraffititempaukseen ja ruokatapahtumaan sekä järjestäneet elokuvanäytöksen.

Mikä on ollut parasta Animalia Kotkan toiminnassa?

Olen oppinut paljon uutta ja saanut olla mukana toteuttamassa hauskoja tapahtumia. Pidän ihmisten kanssa käytyjä keskusteluja avartavina. Parasta kuitenkin on, että saa olla mukana tuomassa eläinoikeusasioita ihmisten tietoisuuteen, nostaa esiin yhteiskunnassamme vallitsevia erilajisten eläinten kohteluun liittyviä epäkohtia sekä kertoa ihmisille vaihtoehdoista kohti eläinystävällisempää elämäntapaa.

27

Vegepalsta

reseptit & kuvat jenni jouppila / ruoka-alkemisti

Puolukkaa ja punajuurta joulupöytään mitä jos tekisit joulupöytään punajuuripyöryköitä laatikoiden sijaan? alkupaloiksi sopivat savutofutahnasta ja vegaanisesta kaviaarista kootut juhlalliset cocktailpalat, jälkiruokana maistuu perinteinen toscapiirakka, joka saa piristystä puolukasta.

tejä: resep spot.com ä ä s li .blog ruok

a-alk

emist

i

Vegepalsta

Savutofutahnaruissipsit

Puolukkatoscapiirakka

30-40 cocktailpalaa

6-8 palaa

Savutofutahna: 300 g/1 pkt savutofua (esim. Jalotofu) 2 porkkanaa (tai muuta värikästä juuresta) 1 dl auringonkukansiemeniä ½ dl oliiviöljyä ½ dl sitruunamehua ½ dl kaurakermaa tai muuta kasvikermaa ½ tl valkopippuria ripaus suolaa Lisäksi: - ruissipsejä tai muita suolakeksejä - tuoretta tilliä tai muuta yrttiä - vegaanista mätiä (esim. Cavi-art) - muita värikkäitä kasviksia, esimerkiksi punasipulisilppua tai kirsikkatomaatteja

1

Kääri tofu keittiöliinaan ja kuivaa enin kosteus pois, pidä päällä painona esimerkiksi paistinpannua.

2 3

Kuori porkkanat ja pilko pienemmiksi paloiksi.

Laita kaikki ainekset tehosekoittimeen tai aja sauvasekoittimella tasaiseksi massaksi. Tarkista maku ja lisää tarvittaessa mausteita.

4

Kokoa cocktailpalat. Pursota savutofutahnaa ruissipsien keskelle ja ripottele päälle tuoretta tilliä, Cavi-artia ja halutessasi muita värikkäitä täytteitä.

Pohja: 4 dl (täysjyvä)vehnäjauhoja ½ dl (kookos)sokeria 2 tl leivinjauhetta ripaus suolaa 1 dl öljyä 2 dl kookosmaitoa 1 dl vettä 1 rkl omenaviinietikkaa 3 dl puolukoita 1 tl perunajauhoja

Punajuuri-kvinoapyörykät noin 20 pyörykkää 1 dl (kotimaista) kvinoaa n. 300 g eli 2 keskikokoista punajuurta 1 rkl perunajauhoja ½ tl valkopippuria ½ tl suolaa öljyä paistamiseen

1 2 3

Huuhtele kvinoa hyvin ja keitä kypsäksi paketin ohjeen mukaan.

Toscakuorrute: 2 dl kookosmaitoa ½-1 dl (kookos)sokeria 2 tl vehnäjauhoja 1½ dl eli n. 80 g mantelilastuja

1 2

Laita uuni kuumenemaan 200 asteeseen.

Valmista ensin pohja. Sekoita kuivat aineet keskenään kulhossa. Lisää sekaan öljy, kookosmaito, vesi ja etikka ja kääntele taikina sekaisin.

3

Sekoita kulhossa valutettu kypsä kvinoa, punajuuriraaste, perunajauhot ja mausteet.

Kaada taikina 26 cm pyöreään tai kulmikkaaseen kakku/piirakkavuokaan. Sekoita perunajauhot puolukoihin ja ripottele taikinan päälle. Esipaista piirakkaa 200 asteisessa uunissa noin 20 minuuttia.

4

4

Kuori punajuuret ja raasta raastimella ohueksi raasteeksi.

Laita paistinpannulle sentin kerros öljyä ja anna sen kuumentua kunnolla: öljyn pitää tiristä, jos sinne laittaa nokareen taikinaa. Pyörittele taikinasta esimerkiksi kahden lusikan avulla palloja ja laita öljyyn paistumaan. Anna pyöryköiden paistua kunnolla rapeiksi ja kääntele niitä paiston aikana, jotta ne paistuvat joka puolelta.

5

Tarjoile pyörykät kylmänä tai lämpimänä esimerkiksi soijajugurttiin tehdyn Poppamiehen blue cheese dipin kera.

Valmistele toscakuorrute pohjan paistuessa. Laita kookosmaito ja sokeri kasariin ja keitä kasaan noin 10 minuuttia. Lisämakeutta saat käyttämällä 1 dl sokeria. Sekoita perunajauhot vesitilkkaan ja kaada nauhana kookosmaitoon koko ajan sekoittaen. Lisää seokseen myös mantelilastut ja sekoita hyvin.

5

Levitä manteliseos esipaistetun piirakan päälle tasaisesti. Paista piirakkaa vielä 200-asteisessa uunissa noin 15 minuuttia. Varo paistamasta liikaa, etteivät mantelilastut pääse palamaan.

29

Animaalit kautta maan

a i l a m Ani

kotka

some

Itä-Lappi Rovaniemi

Seuraa Oulun Animaliaa Facebookissa: @oulunanimalia ja Instagramissa @oulun_animalia Oulu Kajaani

Joensuu Kuopio Pori

Seuraa Jyväskylän Animaliaa Facebookissa: Animalia Jyväskylän alueosasto ja Instagramissa: @animalia_jkl

Tampere

Mikkeli Jyväskylä Savonlinna Hämeenlinna Lahti Kouvola Forssa Kotka Kerava Turku Pääkaupunkiseutu & Opiskelijaryhmä

Seuraa Tampereen Animaliaa Facebookissa ja Instagramissa: @animaliatampere

vapaaehtoiset ovat animalialle tärkeitä!

Vapaaehtoisena pääset toimimaan eläinasioiden puolesta itsellesi sopivalla tavalla. Tarvitsemme apua monenlaisiin tehtäviin. Liity vapaaehtoisten listalle: Täytä lomake verkkosivuillamme animalia.fi, niin saat tietoa oman paikkakuntasi vapaaehtoistyön mahdollisuuksista sähköpostiisi. Tule mukaan alueosastotoimintaan: Ryhmässä on voimaa! Ota yhteyttä sinua lähimpään alueosastoon ja kysy lisää. Sähköpostiosoitteet ovat muotoa paikkakunta@animalia.fi.

30

OIKAISU: viime lehdessä Kouvolan Animalian Facebook-osoite oli väärin.

Oikea osoite on @kouvolananimalia.

Pääkaupunkiseudulla toimivat myös opiskelijaryhmä (opiskelijaryhma@animalia.fi) ja karhuryhmä (karhuryhma@animalia.fi).

Lisätietoja: www.animalia.fi/vapaaehtoiset. Tervetuloa mukaan toimintaan!

Kanerva Pelli, vapaaehtoiskoordinaattori kanerva.pelli@animalia.fi puh. (09) 720 6590

Animalian kauppa

koonnut emmi pääkkönen

Eläinystävälliset lahjat jouluun Animalian kaupasta!

Animalian puodin myyntituotoilla rahoitamme työtämme eläinten oikeuksien edistämiseksi. Hanki laadukkaat tuotteet verkkokaupastamme animalia.fi/kauppa tai tule ostoksille toimistomyymäläämme (Suvilahdenkatu 4, Helsinki) ma-to klo 10.00–15.00.

Joulukortit Animalialta!

1-osaiset kortit 1 € 2-osaiset kortit 1,5 €

Tilauks et kaupas ta : animali a .fi/kau ppa

35 €

(Norm. 41

€)

Lehmiä, lehmiä, lehmiä!

Setti sisältää syksyn hittikirjan Farmageddonin pakattuna kauniiseen Lemmu lehmä -kassiin.

Saat lisäksi mukaan Joululehmä-kortin.

15 €

Villi jouluvegaani Kokkaa itse vegaaniset herkut joulupöytään!

8€

(Norm. 9 €)

Heijastinduo häikäisee!

Nyt kerralla pukinkonttiin sekä supersuosittu kettuheijastin ja ihana kanaheijastin. Kettuheijastimen koko 5,8 cm x 7,4 cm ja sen on suunnitellut Heta Kasurinen. Kanaheijastimen koko 7,5 cm x 8,7 cm, suunnittelija Anni Mäkelä.

Molemmat heijastimet ovat CE-testattuja ja EN 13356 -standardin mukaisia.

Mukana lyhyt palloketju, hakaneula ja kiinnityslanka.

16 € Karhukalenteri vuodelle 2019 saatavilla!

Karhuryhmän kalenteri on jokavuotinen suosikki omaan käyttöön tai lahjaksi. Kalenterin myyntituotoilla Animalian karhuryhmä tekee töitä Aasian sepelkarhutarhauksen lopettamiseksi.

(Ovh. 29 €)

Uutuus!

Minkki-kangasmerkki Muikean minkin on suunnitellut Emmi Koivisto. Merkin halkaisija noin 9 cm.

5€

Tilaus ja toimitus Tilaa tuotteet verkkokaupastamme: animalia.fi/kauppa. Voit tehdä tilauksen myös puhelimitse p. (09) 720 6590 tai sähköpostitse tarja.balding@animalia.fi Tuotetilauksiin lisätään toimitusmaksu, joka on lähetyksen koosta riippuen 2,90 €, 4,90 € tai 7,90 €. Tuotteet pyritään postittamaan viikon sisällä tilauksesta. Tuotteilla on maksuton palautusoikeus 14 päivän sisällä vastaanottamisesta.

Voit myös valita toimitustavaksi noudon toimistoltamme (Suvilahdenkatu 4, Helsinki), jolloin tilaus on toimituskuluton. Voit noutaa tilaamasi tuotteet ma-to klo 10.00–15.00. Säilytämme noudettavia tuotteita 2 kk tilauspäivästä, minkä jälkeen tuotteet palautuvat takaisin myyntiin.

31

Tehdään vuodesta 2019 esimerkillinen eläimille!

K i i t o s, hy vä Animalia-lehden

lukija! Avulla si olemme t änä vuonna vaikuttaneet uudistettavaan eläinlakiin, kampanjoineet kalojen puolesta ja puuttuneet tehotuotannon lobbaukseen.

Ty ö j a t k u u - t e h d ä ä n e n s i vuodesta eläinten oikeuksien vuosi!

Mitä enemmän meitä on, sitä paremmin voimme vaikuttaa.

Työmme pohjautuu lähes täysin yksityishenkilöiden tukeen.

Tule mukaan täyttämällä alla oleva lomake tai verkossa osoitteessa animalia.fi/kuukausilahjoitus

Kyllä, ryhdyn Animalian kuukausilahjoittajaksi!

Postimaksu maksettu kotimaassa

Tuen työtä eläinten puolesta seuraavalla summalla: Eräpäivä on joka kuun

5.päivä

€/kk (min. 7€/kk)

20. päivä

Nimi:

Tunnus 5007666

Katuosoite:

00003 VASTAUSLÄHETYS

Postinumero ja -toimipaikka: Sähköpostiosoite: Puhelinnumero: Syntymäaika:

Lähetämme sinulle tarvittavat tiedot ja ohjeet kuukausilahjoituksen aktivoimiseen, kun kuponki on saapunut meille.

Voit postittaa kupongin tällaisenaan tai sulkea sen kuoreen. Säästät postimaksun kun kirjoitat kuoreen vastauslähetyksemme tunnuksen: Animalia ry, Tunnus 5007666, 00003 VASTAUSLÄHETYS.