Koe-eläinten suojelu 1/1983

9. vuosikerta Vastaava to im ittaja R a ili V e sanen S u n ila n tie 5 C 23 00720 H e ls in k i 72 Puh. 357 628 Toimituksessa K a a rin a K ivivuo ri T a itto : M a rg a re ta B ackm an H a n n e le L u u kka in e n S in ik k a P iip p o R iitta S a lm i S irp a S y k k ö Päivi V iin ik a in e n M aksut: SYP: 200120-1019901 la h jo it.

PSP: 435 490-1, jä s e n m a k s u t ja tila u k s e t Säätiön lahjo itu kset KO P : 12794-1384-1

KOE-ELÄINTEN SUOJELU 4/82 FÖRSÖKSDJURENS VÄRN TIEDOTUSLEHTI — INFORMATIONSBLAD T oim iston osoite

Ilm o itu kset R a ili V e sanen p u h . t. 616 4727

M a n n e rh e im in tie 67 00250 H e ls in k i 25 Puh. 90-410 725 a vo in n a m a-p e k lo 1 4 — 18

T oim in nan joh taja S irp a Ikä va lko Puh. 486 638

llm estym isaikataulu

Puheenjohtaja L e e n a -K a a rin a K a u n o n e n L ie la h d e n tie 8 A 7 00200 H e ls in k i 20 Puh. 679 217 Jäsenm aksu m k 3 5 /v u o s i m k 7 0 0 /a in a is jä s e n

K o e -e lä in te n s u o je lu ry :n ta rk o itu k s e n a on to i­ m ia tu s k a llis te n e lä in k o k e id e n v a s tu s ta m is e k s i.

Y h d is ty k s e n lo p u llis e n a ta v o itte e n a o n saada tu s k a llis e t e lä in k o k e e t lo p p u m a a n .

T a v o itte e n s a s a a v u tta m is e k s i y h d is ty s kerää tie to ja la b o ra to rio is s a s u o rite tta v is ta e lä in k o ­ k e is ta ja tie d o tta a n iis tä s u u re lle y le is ö lle .

Kannen ku va si ISM O HÖ LSÄ

Raili Vesanen vastaava toimittaja runo Saan a Saarinen

No 1 2 3 4

h e lm ik u u h u h tik u u syyskuu jo u lu k u u

llm o itu s h in n a t 1 /1 sivu 600 m k 1 / 2 sivu 300 m k 1 IA s iv u 150 m k 1 /8 s iv u 75 m k

Y h d is ty s p y rk ii ra jo itta m a a n e lä in k o k e ita e n s i­ s ija is e s ti e lä in s u o je lu la in s ä ä d ä n n ö n u u d is ta m i­ sen k a u tta .

L is ä k s i y h d is ty s tu k e e v a ih to e h to is te n t u t k i­ m u s m e n e te lm ie n k e h ittä m is tä .

Tallikaverukset

PÄÄKIRJOITUS kun kysym yk set kilpistyvät tylyihin silm iin so k eisiin katseisiin on huudettava niitten p u olesta jotka kuulevat vain om an huutonsa kaiun valkeista sein istä häkkien raoista käsien, pihtien pu ristu k sissa m oni unelm a on karannut m etsään läm pim älle p e s ä lle kuin liekki jo ka sam m uttuaan syttyy jo ss a in muualla kuin liekki jo ka on sam m unut pihtien pitelijän syd äm estä kun kysym yk set kilpistyvät jäävuoriin ne on sulatettava heittäm ällä kuuma totuudenöljy joka jäävuoren niskaan jotta tulvavedessä kulkevalla arkilla o lisi kaikille tilaa U se im m ite n , kun p u h u ta a n e lä in rä ä k k ä y k s e s tä , h u o m io k o h d is te ta a n lu o n n o llis e s ti Itse o b je k tiin eli e läim een. N ä in tu le e o lla k in . M u tta a s ia a voi k a t­ soa m yös to is e lta k a n n a lta , ha rve m m in e s iin tu o ­ d u lta , eli e lä in rä ä k k ä ä jä n k a n n a lta . T ä s m ä llis e m ­ m in sa n o ttu n a , o lis i tä rk e ä ä h e rä ttä ä k y s y m y k s iä s iitä , m ikä tekee ih m is e s tä e lä in te n rää kkä ä jä n ja m ite n e lä in rä ä k k ä y s v a ik u tta a ih m ise e n itse e n sä.

R akkaus k a ik k e a o le v a is ta k o h ta a n s y n n y ttä ä kyvyn k u n n io itta a e lä m ä ä sen k a ik is s a m u o d o issa .

T ä lla in e n tu n n e k u m p u a a ih m is e s s ä s illo in , kun hän om aa terveen its e tu n n o n ja osaa ra k a s ta a m yös itse ä ä n. K ä ä n tä e n voi sanoa, e ttä rakka u s m u ita k o h ta a n k o h o tta a ih m ise n its e tu n to a ja ky­ kyä raka sta a itse ä ä n. M itä e p ä varm e m p i ja pelokka a m p i h e n k ilö on, s itä h yö kkä ä vä m m in hän p eilaa tu n te e n s a y m p ä ris tö ö n .

Eräs s o s ia a lity ö n te k ijä on s itä m ie ltä , e ttä ta rk ­ k a ile m a lla la s te n ja n u o rte n ta p a a lä h e styä e lä in tä voi jo s a n o a p a ljo n heidän p s y y k k is e s tä tila s ta a n .

J o s lapsi k o h te le e ju lm a s ti k o ira n p e n tu a , voi o lla varm a s iitä , e ttä hän k ä y ttä y ty y v ä k iv a lta is e s ti m yös m u u ta y m p ä ris tö ä ä n k o h ta a n . V o id a a n kai m yös p ä ä te llä, e ttä h e n kilö n , jo k a lyö ta i k id u tta a

e lä in tä , on h u o m a tta v a s ti h e lp o m p i s iirty ä k id u tta ­ m aan ih m is iä . T o is in s a n o en s y n ty y v ä k iv a lla n kie r­ re; m itä ju lm e m p ia o le m m e e lä im ille , s itä ju lm e m ­ pia o le m m e to is ille m m e , jo k a ta a s e delleen s y n n y t­ tä ä su u re m p a a ju lm u u tta e lä im iä ko h ta a n . E lä in ­ rä ä kkä ykse n lis ä ä n ty e s s ä m yös ih m is te n välinen v ä k iv a lta ka sta a. V ih a s y n n y ttä ä pe lko a ja p e lk o vi­ haa — ih m is is tä tu le e yh ä tu rv a tto m a m p ia , a h d is ­ tu n ee m p ia , ja h ä d issä ä n he tu rv a u tu v a t a g re ssiviisuuteen, s illä h y ö kkä ys on paras p u o lu s tu s .

A ik a k a u te m m e tu n n u s m e rk it o va t te h o kku u s, m ie h e kkyys ja a g g re s s iiv is u u s . N äm ä o m in a is u u ­ d e t s y n n y ttä v ä t pe lko a ja vih a a ih m is is s ä , sekä to i­ sia a n ja m u ita e lä v ä is iä e ttä itse ä ä n ko h ta a n . V ih a ja pe lko p u rk a u tu v a t v ä k iv a lta n a jo k o Ih m is iin ta i e lä im iin . E lä im iin on h e lp o m p i k o h d is ta a vihaansa, s illä u hri ei y le e n sä p y s ty p a h e m m in p u o lu s ta u tu ­ m aan e ik ä e lä in rä ä k k ä y k s e s tä jo u d u va n kila a n . Pa­ h im m a t e lä in rä ä k k ä y s ta p a u k s e t o v a tk in m itä s u u ­ rim m a s s a m ää rin la illis ia ja h y v ä k s y tty jä , esim . e lä in k o k e e t ja k a rja n te h o k a s v a tu s .

J o s k u s tu le e a ja te lle e k s i, m itä ih m e ttä m ah ta a liik k u a tu tk ija n m ie le s s ä hänen a ih e u tta e s s a a n tu s ­ kaa e lä vä lle o le n n o lle tä y s is s ä jä rje n v o im is s a ja

3

tie to is e s ti. O n ko h ä n ellä o m a n tu n n o n v a iv o ja tai e p ä ile e kö hän ko ska a n ty ö n s ä o ik e u tu s ta ? Elääkö hän jo n k in la is e s s a so ke u de ssa ta i tu rtu n e isu u d e ssa? O n ko k y sym ys vain to ttu m is e s ta ? J o tk u t ro h ke ­ a t tu tk ija t o va t m yön tä n e e t, e ttä v iv is e k tio on e lä in ­ rä ä k k ä y s tä ja ovat ke n tie s lo p e tta n e e t ko ko h o m ­ m an v llk a is te s s a a n kerran a p in a a ä ly k k ä is iin s il­ m iin ta i ta ju te s s a a n ä kkiä tu o tta v a n s a tu s k a a o le n ­ nolle, jo k a tu n te e . T arin a k e rto o tu tk ija s ta , jo n ka k a u la a n tu tk itta v a n a o llu t a p in a ä kkiä kie rsi k ä te n ­ sä — tu tk ija lo p e tti ty ö n s ä s iih e n p a ikka a n e ikä enää k o s k a a n s u o ritta n u t e lä in k o k e ita . M u tta u s e im m a t tu tk ija t ja tk a v a t m ä ä rä tie to is e s ti ja u u t­ te ra s ti tä rk e ä ä ty ö tä ä n ja u h ra a va t siin ä sivu ssa m iljo o n ia e lä m iä tie te e n hyväksi. V o ik o ih m ise n k o u lu tta a tu n te e tto m a k s i ja so ke a ksi? K o u lu tta m i­ nen a lka a s a m m a ko n le ikke lystä , jo s ta s iirty y p ik ­ k u h ilja a h iireen, ro tta a n , k a n iin ja s iitä v ä h ite lle n kissa a n , ko ira a n ja a p in a an . T ä lla is e n ko u lu tu k s e n jä lke e n o n k in jo h e lp p o k ä y ttä ä ih m is tä k in vain e rä ä n la is e n a te s tim a te ria a lin a , m ie le n k iin to is e n a

»tapauksena», on h e lp p o k ä s ite llä h ä n tä p o tila a n a , ei ih m ise nä .

O lis i hyvin tä rke ä ä y m m ä rtä ä , e ttä ju lm u u s e lä i­ m iä ko h taa n , sen lis ä k s i e ttä se on tie ty s ti vä ä rin ja e p ä o ike u d e n m u ka ista , on p a h aksi ih m is e lle Itse l­ leen. Ih m in e n a le n ta a itse n sä ka rke a ksi ra a k a la i­ se ksi ja n ä y ttä ä v ie lä e sim e rkkiä la p sille e n kin . O lisi a in a p y rittä v ä k e h ittä m ä ä n itse ä ä n h e n kise sti s ii­ hen su u n ta a n , m issä ra kka u s ja o ik e u d e n m u k a i­ su u s h a llits e v a t — ei s a is i a lis tu a tu rru tta v a a n so­ keuteen, jo k a va in yh ä e n em m än ka sva tta a y h te is ­ tä ka rm a a m m e ja vie m e itä lä h e m m ä s to ta a lis ta tu ­ hoa. Ih m iste n o lis i a ika ava ta silm ä n s ä näkem ään u n o h d e ttu to tu u s , » jo tta tu lva ve de ssä ku lke va lla ar­ k illa o lis i k a ik ille tilaa»...

P.S. T äm ä le h ti on va a lin u m e ro . Lue ta rkka a n k a n sa n e d u sta jie n ja p u o lu e id e n m ie lip ite e t ja kan­ n a n o to t e lä in s u o je lu la is ta . E lä in s u o je lija n a v o it a n ­ ta a äänesi se lla is e lle k a n s a n e d u s ta ja lle , jo k a tulee a ja m a a n e lä in te n a s io ita . M e itä s u o je lijo ita on p a l­ jo n — n ä in kin vo im m e v a ik u tta a .

R aili Vesanen A n sva rig red a krö r D ik t av Saana S a arinen

L id e r han av s a m ve tskva l e lle r ifrä g a s ä tte r han n ä g o n sin s itt a rb e te s b e rä ttig a n d e . H a n d la r han h e it b lin t och fö rs o ffa t? Ä r d e t bara frä g a n om en vana. N ägra fo rs k a re har v a rlt m o d ig a nog a tt erkänna a tt V ivisektion ä r d ju rp lä g e ri. De har kanske s lu ta t u pp m ed fö rs ö k h e it och h ä lle t, e fte r a tt en gäng ha s e tt In I en apas in te lllg e n ta ö g o n och p lö ts lig t in s e tt a tt de ä s a m k a r s m ä rta ä t en varelse so m fö rm ä r känna. Det b e rä tta s om fo rs k a re n som g jo rd e e x p e rim e n t pä en a pa och om hur apan p lö ts lig t la g t sin a rm om fo rs k a re n s hals. F o rska ­ ren s lu ta d e ö g o n b lic k lig e n u pp m ed e xp e rim e n te n o ch g jo rd e inga so m h e ls t d ju rfö rs ö k e fte r det. Men de fle s ta fo rs k a re fo rts ä tte r m ä lm e d ve te t och tra ­ g e t s itt v lk tig a a rb e te o ch o ffra r i sa m m a veva m iljo n ta ls d ju r fö r ve te nska p e n . Kan m an s k o la m än ­ n iska n tlll a tt bli k ä n s lo k a ll och b lin d ? S ko ln in g e n b ö rja r med s ty c n in g av grodor, d ä re fte r fö lje r m öss, rä tto r, ka n in e r och s m ä n in g o m ö ve rg ä r m an tili kattor, h u n d a r och ap o r. E fte r a tt ha g e n o m g ä tt en sädan s k o lin g , b lir d e t sedan lä tt a tt a nvända ocksä m ä n n is k o r so m e tt s la g s te s tm a te ria l, se dem som

"In te re s s a n ta f a i r . Det b lir lä tt a tt ta den e n d ast so m p a tie n te r, in te so m m än n isko r.

Det ä r sä v ä ld ig t v ik tig t a tt fö rs tä , a tt fö ru to m a tt o rva m n e t m ot d ju r n a tu rlig tv is är fei och o rä ttv is t, d e s s u to m bara ä r tili skada fö r m ä n n is k a n själv.

M ä n n iska n n e d s ä tte r sig s jä lv tili en b ru ta l b a rbar och v is a r d e s s u to m e xem pel fö r s in a barn. M an b o r­ de sträva tili a tt ens a n d llg a u tv e c lin g g ic k i den rik tn in g d ä r kä rlek o ch rä ttv ls a räd e t — m an borde in te u n d e rk a s ta sig en fö rs la p p a n d e b lin d h e t, som bara ö k a r tillv ä x te n av vär g e m e n sa m m a ka rm a och fö r oss n ärm are en to ta l u n dergäng. M ä n n is k o rn a borde ä n tlig e n ö p p n a ögonen, fö r a tt se den glom da sa n n in ge n , ” sä a tt arken so m fö rd a s pä s y n d a f­ loden s k a ll ha p la ts fö r oss a lla ” ...

P.S. Den här tld n in g e n är e tt v a ln u m m e r. Läs noga rik s d a g s m ä n n e n s och p a rtie rn a s ä s ik te r och stä lln in g s ta g a n d e n i frä g a n om d ju rs k u d d s la g e n . Som d ju rs k y d d a re kan du ge d in rö s t ä t en sädan kundld a t som k o m m e r a tt fö ra d ju re n s sak. D ju rskyddarnas a n ta l är s tö rt — d e t här ä r e tt s ä tt a tt päverka.

P arsipihatto ja vapaaparsinavetta Lehm ien u n elm an avetat LEDARE när frä g o rn a kvävs i trö tta ö g o n i en o seende b lic k m äste vi sk rik a fö r d e ra s sku ll som bara kan höra e ko t av s in a e gna skrik m o t v ita vä g g ar genom b u ra rs g a lle r I h ä n de rs o ch tä n g e rs härda grepp har m ängen d rö m fly tt tili skogen likso m lägan som dä den slo c k n a t fla m m a r u pp ¡gen nägon a n n a n sta n s lik s o m lägan so m har s lo c k n a t i h jä rta t pä dem so m h ä lle r i tängen när frä g o rn a s tra n d a r pä isberg m äste vi s m ä lta ner dem genom a tt h ä lla sa n n in g e n s h e ta o lja i nacken pä varje isberg sä a tt arken som fö rd a s pä s y n d a flo d e n ska ll ha p la ts fö r o ss a lla

I a llm ä n h e t när d e t ä r ta i om d ju rp lä g e ri, ä r d e t natu rlig t nog s jä lva o b je k te t, a llts ä d ju re t, m an ta la r om . Sä b ö r d e t o cksä vara. M en m an kan ju behandla frä g a n o c k s ä ur en a n n an synvin ke l, ur en icke sä va n lig , d.v.s. d ju rp lä g a re n s. N ärm are b e stä m t, det vore v ik tlg t a tt s tä lla s ig frä g a n , vad som g ö r en

m ä n n iska tili d ju rp lä g a re och h u r d ju rp la g a n d e t inverkar pä m än n iska n .

K ärlek tili a llt levande ger fö rm ä g a n a tt h ö g a kta live i a lla d e ss fo rm e r. En sädan k ä n s la b o r i m än ­ n iska n dä hon b ä r pä en sund sjä lv k ä n s la och fö rm ä r ä lska o cksä sig sjä lv. O m vän t kan m an säga a tt kä rlek tili a n d ra s tä rk e r m ä n n iska n s s jä lvkä n sla och fö rm ä g a n a tt ä lska sjä lv. Ju o sä kra re o ch räddare m ä n n is k o r är, d e s to a g g re ssiva re b lir deras fö rh ä lla n d e tili o m g lvn in g e n .

En so c ia la rb e ta re anser, a tt ge n om a tt observera ba rn s och u n g d o m a rs s ä tt a tt h a n d ska s med djur, kan m an säga m ycke t om d e ra s p sykiska balans.

O m barn b e h a n d la r en h u n dva lp pä e tt g rym t s ä tt, kan m an vara sä ke r pä a tt de b e te r sig v ä ld s a m t ocksä m o t sin ö vriga o m g ivn in g . M an kan väl o cksä dra s lu ts a ts e n a tt p e rso n e r so m s lä r e lle r ptägar djur, b e ty d lig t lä tta re o cksä kan b ö rja p lä g a m än­ n isko r. M ed a n d ra ord u p p s tä r en v ä ld e ts o n d a cirkel; ju g rym m a re vi ä r m o t d ju r, d e s to g rym m a re är vi m o t va ra n d ra , v llk e t ¡gen ö k a r vä r g rym h e t m ot dju re n . N ä t d ju rp lä g e rie t ökar, ö ka r o cksä vä ld e t m ä n n is k o r em e llan . H a t fö d e r räd sla och rä d sla hat — m ä n n isko rn a b lir a llt o tryg g a re , m era ä n g e s tfy lld a , och i sin nöd b lir de agg re ssiva , ty anfa ll ä r d e t b ä sta fö rsva re t.

K ä n n e te cken fö r vär tid är e ffe k tiv ite t, m a n lig h e t och a g g re sslvite t. S äd a n a e n e nska p e r ger u p p ho v tili räd sla och h a t hos m ä n n isko rn a , säväl m o t va­ ran d ra o ch över h u h u d ta g e t m o t levande varelser, so m m o t s ig sjä lva . H a t och rä d sla u tlö s e s i väld, a n tin g e n m o t m ä n n is k o r e lle r d ju r. Det är lä tta re a tt rik ta s itt h a t m o t d ju r; o ffre t kan i a llm e n h e t icke fö rsva ra sig a lls och fö r d ju rp lä g e ri s ä tts m an Inte i fä n glese . De vä rsta fa lle n av d ju rp lä g e ri är dessuto m la g lig a o ch g o d kä n d a , t.ex. d ju rfö rs ö k och sup e ru p p fö d n in g av n ö tkre a tu r.

Ibland slä s m an av ta n ke n om vad i a ll världen fo rska re n tä n k e r pä, när han vid sin a sin n e n s fu lla b ru k och h e it m ed ve te t p ä g a r en levande varelse.

—

Hennele Luukkainen Lehm ien unelm anavetta — mitä s e o n ? S e on na­ vetta, jo s s a lehm ät viihtyvät ja pysyvät terveinä. S e on navetta, jo ss a lehm iä hoidetaan hyvin niiden omilla ehdoilla; lehm ät saavat olla vapaina ja voivat liikkua, syödä, ju oda ja nukkua silloin kun n e halua­ vat. J a mikä tärkeintä ne saavat seurustella omien lajitovereidensa kanssa. J a kuitenkin ne tuottavat vähintää yhtä hyvin kuin a n k eissa tehokasvatusnavetoissa. Mutta unelm a on vain unelm a — vai on­ ko?

P ä ä tim m e o tta a a s ia s ta selvää ja te im m e v ie ra ilu n H e ls in g in y lio p is to n S u itia n k o e tila lle S iu n tio o n jo s s a tä lla in e n u n e lm a on jo k a p ä iv ä is tä to d e llis u u t­ ta. S ie llä on jo m u u ta m a n vuoden o llu t k ä y tö s s ä p a rs ip ih a tto -ty y p p in e n navetta, jo s s a le h m ä t v iih ty ­ vät e rin o m a is e s ti ja pysyvät terveinä. T ila n h o ita ja maa- ja m e ts ä ta lo u s tie te e n m a is te ri Seppo K a rttu ­ sen m uka a n p a rs ip ih a tto on sekä e lä in te n e ttä karja n h o ita jie n k a n n a lta ih a n n e ra tk a is u ; le h m ä t p ysy­ vät p u h ta in a ja te rve in ä ja k a rja n h o ita jie n ty ö on ke­ vyem pää ku in n a ve to is s a yleensä.

M itä p a rs ip ih a tto k ä s itte e n ta a k s e s itte n k ä tk e y ­ tyy? P a rs ip ih a tto on v ä lis e in ä tö n h a llim a in e n na­ vetta, jo s s a e ri-ik ä is e t le h m ä t a su va t o m is s a o s a s ­ to is s a a n . O s a s to je n s a s is ä llä ne s a a va t liik k u a tä y ­ sin v a p a a s ti ja v a lita itse m illo in h a lu a va t käydä syö m ä ssä ru o k in ta p a ik a lla ta i ju o d a v e ttä ju o m a p is te is tä ta i v a ih ta a v iim e is iä k u u lu m is ia ja lo itte ­ lu a lu e e lla ta i o tta a n o k k a u n e t s ä n k y lo o s h is s a , jo s ­ sa on a in a p u h ta a t "v u o d e v a a tte e t” e li p ehkut. Ja kun lyp syn a ik a k o itta a lyp sä vie n o s a s to t m a rs s i­ v a t jo n o s s a ly p s y p a ik a lle o d o tta m a a n p ä iv ittä is tä v ä k ire h u a n n o s ta a n ja lu o v u tta m a a n m ie lih y v in 15— 20 litra a m aito a /p ä ivä .

J o tta e lä im e t tu o tta is iv a t te rv e e llis iä e lin ta rv ik ­ ke ita , n iid e n on o lta v a p u h ta ita ja te rve itä . S ite n on e rittä in tä rk e ä tä , e ttä na ve ta ssa on hyvä ilm a n v a ih ­ to ja e ttä la n n a n p o is to on te h o k a s ta . Jo s le h m ä t jo u tu v a t s e is o m a a n o m is s a u lo s te is s a a n ta i m a­

ka a va t u lo s te id e n ta h rim is s a k o s te is s a pe h kuissa, u ta re tu le h d u k s e t vaivaavat n iitä ja tk u v a s ti e rila is ­ ten ja lk a s a ira u k s ie n oh e lla . S u itia n k o e tila lla u ta re ­ tu le h d u s on e rittä in h a rvin a in e n ta p au s, ko ska il­ m a n v a ih to on e n s ilu o k k a in e n ja la n n a n p o is to pelaa. M a ku u p a rre t on s u u n n ite ltu s ite n , e ttä le h m ä t e ivä t u lo s ta n iih in . V a rm u u d e n vu o ksi ne k u ite n k in ta rk is te ta a n 2 k e rta a vu o ro ka u d e ssa . Lehm ien käv e ly a lu s ta t pysyvä t ku ivin a , ko ska e ritte e t p u toa va t la ttia p a lk k ie n ra o is ta la n n a n k e rä ily ta s o lle , jo s ta se ra a p a ta a n k o n e e llis e s ti u lo s la n ta k a iv o o n 2 ker­ ta a vuo ro ka u d e ssa .

K oska le h m ä t s a a va t liik u n ta a , n iid e n ja la t ja k u n to p ysyvät hyvänä. U m m essa ole va t le h m ä t ja n u o rk a rja sa a va t o lla la itu m e lla ko ko kesän. Leh­ m illä on u lk o ilu ta rh a t, jo n n e ne p ä ä sevä t m yös ta l­ vella, jo s ilm a t s a llii. S a te e lla ne e ivä t v iits i m ennä ulos. J a lo ite lle s s a a n ne vo iv a t n u o le s k e lla to is ia a n ta i m itta illa k u ka on jo u k o n k u n in g a ta r. T ö n im is is tä k ä ä n ei k u ite n k a a n s yn n y v a h in ko a, ko ska lehm ät o va t sa rv e tto m ia . L e h m ä t o va t e n im m ä kse e n rau­ h a llis ia , ko s k a ne o va t ty y ty v ä is iä ja ne ovat to ttu ­ neet jä rje s te lm ä ä n p ie n e stä pitä e n.

S u itia n k o e tila n le h m ien ke ski-ikä on n o in 7— 8 vu o tta . L e h m iä p id e tä ä n n iin ka u a n k u in ne p ysyvät te rve in ä — jo u k o s s a o li 12 v u o tia ita k in ! N uo rin e lä in o li va ja a n vu o ro ka u d e n ikäinen, ju u ri e d e llis e ­ nä päivä n ä s y n y ty n y t va sikka . V a s ta s y n ty n e e t v a s i­ ka t e ro te ta a n e m o is ta a n jo s y n n y ty s p ä iv ä n ä ja la i­ te ta a n "y h d e n h e n ge n ” v e d e ttö m iin lis ä lä m m ite tty ih in p ie n iin k a rs in a k o p p e ih in , jo itta ne e ivä t pää­ s is i lo u k k a a m a a n itse ä ä n s ä n tä ille s s ä ä n h o n te lo il­ la ja lo illa a n . T u n tu u ju lm a lta e ro tta a la p si h e ti ä i­ d is tä ä n , k o ska s illo in se jä ä ilm a n ko ske tus- ja helly y s k o n ta k tia , jo k a on k a ik ille tä rk e ä h e nkisen k e h i­ ty k s e n ka n n a lta . M u tta fy y s is e n terveyden v a a lim i­ nen kä y tä n n ö n s y y t p u o lta v a t tä lla is ta ratka isu a .

N o in 6 v iik o n ik ä is in ä v a s ik a t m enevät " a la k o u lu u n ” eli e n s im m ä is e e n y h te is k a rs in a a n o p e tte le m a a n p a rs ip ih a tto jä rje s te lm ä n a lke ita . Iän

"V a p a a p a rs in a v e ta s s a voi tu n te a o le vansa oikea lehm ä, kun saa v a p a a s ti k u lke a ja s e u ru s te lla ke­ nen ka n ssa h a luaa. O ike in käy s ä ä lik s i lu k u is ia lajito ve re ita m m e te h o k a s v a tu s n a v e tto je n k a h le is s a .”

m uka a n ne s iirty v ä t " lu o k a lta " to is e lle , jo is s a ka­ lu s tu k s e n m ito itu s va sta a niid e n kokoa. P a rivu o ti­ a in a ne o v a t s itte n lyp syle h m ie n o s a s to lla tä y s in op p in e in a .

V a s ik k a iä s s ä le h m iltä tu h o ta a n rarvien a in e e t n a triu m h y d ro k s in -lip e ä p u ik o lla . M e n e te lm ä on Il­ m eisen k iv u to n v e rra ttu n a s ä h k ö llä p o ltta m is e e n .

Paras ta p a V ih re ä ris ti ry:n m ie le s tä on jä ä d y ttä m i­ nen ku te n jo is s a k in iho- ja ka s v a n le ik k a u k s is s a te h d ä ä n ih m is ille .

L e h m ie n p ä ä ru o ka n a on sä ilö re h u , jo ta ne sa a ­ va t s y ö d ä m ite n p a ljo n h a lu a vat. V ä kire h u je n m ää ­ rä on p u d o te ttu pu o le en o h je a n n o k s is ta , m u tta leh­ m ä t lyp sä vä t s ilti vä h in tä ä n y h tä hyvin ku in "vä kire h u n a v e to is s a ” . T oki n ä m ä kin le h m ä t s itä m ie le l­ lään syö vä t; a ik a is e m m a lla k o e tila lla le h m ä t sa iva t v ä k ire h u a n n o k s e n s a lyp se ttä e ssä , kun k a rja k o t ny­ kä is iv ä t a n n o s te lija k o n e e n n a ru sta . Eipä a ik a a ­ kaan kun le h m ä t o p p iv a t itse a n n o ste le m a a n Its e l­ leen lis ä ä v ä kire h u a k o s k o m a lla kie le llä ä n s a m a s ta n a ru sta . M yös k o e tila lla vä kireh u ja e ta a n lypsyasem alla , m u tta n a ru a n n o s te lija on ko rv a ttu n y k y a ik a i­ s e m m a lla ko neella.

T oin e n u n e lm a n a ve tta — v a p a a p a rs in a v e tta — on o llu t S u itia n k o e tila lla k ä y tö s s ä vajaa p u o li v u o t­ ta. Se on p itk ä lti k o e tila n its e n s ä s u u n n itte le m a .

P e ria a tte e s s a se on p a rs ip ih a to n ta p a in e n , m u tta s iin ä on s ä ä s te tty tila a y h d is tä m ä llä " ru o k a s a li” ja "m a k u u h u o n e ” . T ässä le h m ä t s iis syö vä t sä n g yls-

S A M IB L Ä B E R G

sään. S iksi n a ve tta a k u tu ta a n m yös rehusänkynav e to iksi. S ä n g yissä on " ty y n y ” ( = m u o to iltu la n k­ ku), jo lla on m ukava le p u u te lla p ä ä tä ä n . M yös tä s ­ sä s y s te e m is s ä le h m ä t ovat va p a an a ja vo iva t liik ­ kua, syö d ä n u kku a jne. m illo in h a lu a va t. — Leh­ m ien o le m u k s e s ta a is tim m e ty y ty v ä is y y d e n e lin o ­ lo ih in . Ja m ikä tä rke ä ä , tä m ä n a ve tta ei m aksa yh ­ tä ä n sen ene m p ä ä ku in ta v a llin e n p a rin a ve tta , jo s ­ sa le h m ä t o va t k iin n i.

V a p a a p a rsin a ve ta n p u o le lla s ija its i m yös tila n vaaka, jo s s a le h m ä t p u n n ita a n s ä ä n n ö llis e s ti. Leh­ m ä t a s te le v a t m ie le llä ä n va a ’a lle ta rkka ile m a a n o m a a p a in o aa n ; ne p o is tu v a t v a a 'a lta va sta kun ovat m u lk a is s e e t m ih in v iis a ri a s e ttu i ja kun h o ita ja s a n o o "s e lv ä ” , v iis a ita e lä im iä kun ovat.

L o p uksi: Kiitokset S u itia n k o e tila n tila n h o ita ja lle ja le h m ien h o ita jille u n e lm a n a ve ta n lu o m is e s ta ja y llä p itä m i­ sestä.

Risuja m aa- ja m e ts ä ta lo u s m in is te riö lle ja m a a ta ­ lo u s ra k e n n u k s is ta p ä ä ttä v ille ta h o ille te h o ka sva ­ tu s n a v e tto je n ra k e n ta m is e s ta ja h yvä ksym ise stä sekä s iitä , e ttä ne e ivä t e d is tä p a rs ip ih a tto je n ja vap a a p a rs in a v e tto je n ra ke n ta m ista .

E LÄ IN R Ä Ä K K Ä Y K S E N JA TALO U D ELLISE N TE­ H O KKUUDEN El V Ä LTT Ä M Ä T TÄ TARVITSE ASUA SA M A SS A N A V E T A S S A !!!

shm SM

* " M e illä on p u h ta a t p e tit ja a in a ru o ka a ja ju o m a a ta rjo lla . K uiva la ttia ja hyvä tu u le tu s o va t ä ä rim m ä i­ sen tä rk e itä te rve yd e lle m m e . M itä ta rve e m p iä me o le m m e s itä p a re m p ia e lin ta rv ik k e ita te m eistä s a a tte .”

S A M IB L Ä B E R G

Päivi Viinikainen

Eläim et syöpätutkim uksessa M iljoonia dollareita m aksavaa huijausta Jo k ain en , joka jo sk u s on puhunut koe-eläinten käyttöä vastaan, on kuullut vastakysym yksen: "E t­ kö haluaisi, että syövän syyt pystyttäisiin löytä­ mään ja itse tauti paran tam aan ? Minä ainakin ha­ luan ja sik si kannatan koe-eläinten käyttöä. ” Jo k a i­ nen, joka jo sk u s on yrittänyt kum ota tätä yleistä harhaluuloa, on huom annut, miten sitk eä ssä s e is­ tuu ihm isissä ja m iten vaikeata, läh es ylivoim aista, sitä on todistaa vääräksi. Sillä perätönhän s e on.

Niin perätön, että to den n äk öisesti tällä hetkellä esim erkiksi Y hdysvalloissa enem m än ihm isiä elää syövästä, kuin k u o lee siihen. Syöpätutkim us on val­ tava bisn es, jonka viattomia uhreja ovat eläim et.

Se u ra ava t n ä k ö k o h d a t e lä in k o k e id e n a vu lla su o ­ rite tta v a a s y ö p ä tu tk im u s ta va sta a n on k o o ttu to h ­ to ri D J . B ro s s in a rtik k e lis ta , jo k a ju lk a is tiin viim e m a rra sku u ssa . Em. h e n kilö on b io s ta tis tiik a n la i­ to k s e n jo h ta ja N ew Y o rkissa ja jo v u o sikym m e n ie n a ja n hän on ta is te llu t s y ö p ä tu tk im u s ta va sta a n , jo ­ ka "e i ta p a va in k o e -e lä im iä vaan m yös ih m is iä .”

Kun a ja te lla a n e lä in te n k ä y ttö ä s y ö p ä tu tk im u k ­ sessa, ja k a u tu v a t ih m is te n m ie lip ite e t yle e n sä ka h ­ tia : T o is e t p itä v ä t s itä ta rp e e tto m a n a e lä im iin k o h ­ d is tu v a n a ju lm u u te n a ja to is e t ta a s ka tso va t, e ttä se on o le e llis in osa tu tk im u k s e s s a , jo k a te h tä vä n ä on e n n e lta e h k ä is tä ja p a ra n ta a ih m is te n s a ira u k ­ sia. T ie te e llis e ltä ka n n a lta a ja te ltu n a e lä in m a llim en e te lm ä ä n v o id a a n s u h ta u tu a va in y h d e llä ta v a l­ la: sen k ä y ttö on o llu t ja on e d e lle e n su u ri virhe.

E sim e rkiksi, yh tä kä ä n tä rke ä ä syövän h o ito o n k e h ite lty ä lä ä k e ttä ei o le k e k s itty e lä in ko ke id e n avulla. K a ik illa la a je m m a ssa k liin is e s s ä k ä ytö ssä o le v a t lä ä kke e t te s ta ttiin e lä m illä va sta s itte n , kun kä y tä n n ö n lä ä k ä rity ö p o tila id e n p a rissa o li en sin a n ta n u t v iitte itä lä ä kke id e n m a h d o llis e s ta te h o sta .

M u u ta m ia v e rra tta in te h o tto m ia lä ä kke itä on ke h i­ te tty e lä m illä , m u tta nekin on vo itu ko rva ta n iillä lä ä k k e illä , jo tk a on " lö y d e tty " k ä y tä n n ö n lä ä kä rityö ssä . S ite n m iljo o n a t e lä im e t o va t k u o lle e t tu r­ haan, s a m o in k u in m iljo o n ia d o lla re ita on h a a s k a t­ tu tu rh a a n tu tk im u k s e e n , jo k a on its e a sia s s a vain v a ik e u tta n u t to d e llis te n syid e n ja p a ra n n u s k e in o ­ jen lö y tä m is tä .

K oko tä m ä n h y ö d y ttö m ä n tu tk im u k s e n p e ru s ta ­ na on h a rh a lu u lo : " H iir e t o va t m in ia ty y ri-ih m is iä ."

T äm ä m y y tti tu li lä ä k ä re ille va rs in a is e k s i u s k o n tu n ­ n u s tu k s e k s i 1800-luvun lo p u lla , jo llo in u u sia lä ä k­ k e itä ja ro k o tte ita o n n is tu ttiin k e h ittä m ä ä n ju u ri e lä in k o k e illa . S a ira u d et, jo ita va sta a n näm ä lääke­ a in e e t k e h ite ttiin o liv a t b a ktee rie n a ih e u tta m ia , ja e lä m e t to im iv a t ikä ä n ku in kä ve le vin ä k o e p u tkin a , jo ih in b a k te e rit o li is tu te ttu . M en e te lm ä to im i hyvin, ko ska e d e llä m a in itu n k a lta is e s s a tu tk im u k s e s s a ei h a ita n n u t se fa k ta , e ttä e lä im en ja ih m ise n b io ke ­ m ia llin e n rakenne on e rila in e n . M u tta jo s em. rake n ­ te id e n e rila is u u s v a ik u tta a , ei e lä in m a lli -m e n e te l­ m ä s tä o le m itä ä n hyötyä.

M ite n k ä on s itte n syövän la ita ? T a rttu v ia ta u te ja a ih e u tta v a b a k te e ri tu n k e u tu u "is ä n tä ä n s ä ” u lk o a ­ päin, kun ta a s s y ö p ä s o lu t ovat is ä n tä e liö n o m ia so ­ luja. Ero s y ö p ä s o lu n ja ta v a llis e n so lu n v ä lillä on

hyvin pieni. T o d e n n ä k ö is e s ti ero on va in p ie n e np ie ­ ni m u rtu m a k o h ta s o lu n g e n e e ttise e n m a te ria a liin ku lu va ssa D N A -ke tju ssa . N äiden v a h in g o ittu n e id e n so lu je n le viä m in en ta a s riip p u u s is ä is e s tä p u o lu s ­ tu skyvystä m m e . Ja ko s k a ko ko tä m ä syövän s y n ty ­ m inen ja le viä m ise n p ro se ssi riip p u u n iin hienonh ie n o is ta e ro a va is u u k s is ta , on m a h d o to n ta so ve l­ ta a e lä in k o k e is ta s a a tu ja tu lo k s ia ih m is iin . Ei ka n ­ na ta edes s iirtä ä Ih m ise n s o lu ja e sim . a p in a an , ko ska so lu je n b io k e m ia llin e n y m p ä ris tö on a p in a s ­ sa tä y s in e rila in e n ku in ih m ise ssä . E lä in te n k ä y ttö s y ö p ä tu tk im u k s e s s a on vain v irh e e llis e n a n a lo g ia n tu lo s ta , ja tie te e n k a n n a lta virh e e llin e n a n a lo g ia on a in a h a rh a a n jo h ta va a ja v a a ra llista .

V a lite tta v a s ti on lähes m a h d o to n ta o s o itta a n ä i­ tä tie te e llis iä n ä k ö k o h tia e lä in ko ke id e n k a n n a tta jil­ le, ja k a ik ille n iille , jo tk a p itä v ä t s itk e ä s ti k iin n i u s­ k o m u kse sta a n , e ttä " h iire t o va t p ie n iä ih m is iä ". He n im ittä in v e tä y ty v ä t a m m a ttin s a ta rjo a m a n "ra u ta ve rh o n ” taakse; to is in sa n o en he a lka va t v ä littö ­ m ä sti p u h ua k ä s ittä m ä tö n tä sia n sa ksa a , jo k a s i­ s ä ltä ä häm ä ä vä ä a m m a ttis a n a s to a ja te k n is iä te r­ m ejä, h ie n o lta k u u lo s ta v ia m u tta its e a sia ssa ty h ­ jä n p ä iv ä is iä . T äm än syyn ä on ilm e is e s ti va in se to ­ sia sia , e ttä s y ö p ä tu tk im u k s e t e lä in k o k e e t o va t n iin e p ä lu o te tta v ia , e tte i n iitä voi m ite n kä ä n p u o lu s ta a y m m ä rre ttä v ä llä k a n s a n k ie le llä tai selkein tie te e lli­ sin term ein.

Y leinen u sko m u s e lä in ko ke id e n tu lo s te n lu o te t­ ta vu u d e sta syövän h o id o ssa p o h ja u tu u siite n , e ttä ne tie d e m ie h e t, jo tk a k a n n a tta v a t tä tä m e n e te lm ä ä e s iin ty v ä t ju lk is u u d e s s a a in a "a s ia n tu n tijo in a ."

N ä in he hä m ä ä vä t v e ro n m a ksa jia , jo ilta raha h e i­ dän tu tk im u k s e e n s a tu le e . Y k s ity is e s ti he s a a tta ­ va t ilm a is ta e p ä u sko n sa om a a n tu tk im u k s e e n s a , m u tta nä m ä tie d o t e ivä t ko ska a n ta v o ita p o tila ita , le h d is tö ä ym s., ko ska s illo in h a n tu tk ijo ilta lo p p u is i ra h a n tu lo . Ja näiden e p ä ily s te n p im e n n o ssa p itä ­ m is tä h e lp o tta a vie lä se to s ia s ia , e ttä e lä in m a lle illa s a a tu ja tu lo k s ia on n iin p a ljo n ja n iin e rila is ia , e ttä lähes a in a jo tk u t n iis tä " o s o itta u tu v a t” o ik e ik s i.

N ä id e n m u u ta m ie n o n n is tu n e id e n ko e sa rjo je n a vu lla p id e tä ä n s itte n k o k o jä rje s te lm ä p ystyssä .

K o n kre e ttin e n e sim e rkki s iitä , m ite n e lä in k o k e is ­ ta sa a d u t tu lo k s e t a s e ttu iv a t to d e llis e n tie te en edelle, on Y h d ys v a llo is s a n. 10 v. s itte n jä rje s te tty rin ta s y ö p ä k o n g re s s i. T o h to ri B ro ss s u o s itte li, e ttä tu le va isu u d e n tu tk im u k s e t p o h ja u tu is iv a t k liin is iin

k o k e ilu ih in , jo ih in liitty i ta rk a t tie to k o n e e s e e n k irja ­ tu t tie d o t tu h a n s is ta eri n a is is ta , heidän ta u s to is ­ ta a n ja e rila is is ta rin ta s y ö p ä ta p a u k s is ta . K u ite n k in ka ksi m u u ta o s a n o tta ja a p iti p a re m p a na p e ru ste e ­ na tu tk im u s ta , jo s s a o li k ä y te tty lä ä k e ttä n im e ltä 5FU. He e s ittiv ä t tu lo k s ia em. lääkkeen a v u lla te h ­ d y is tä ko k e is ta , jo is s a k o e m a te ria a lin a o li o llu t m u u ta m a kym m e n e n e lä in tä . T ri B ro ssin tu tk im u k ­ sessa, jo s s a 5-FU o li m ukana, lä ä k ä rit o liv a t y k s i­ m ie lis e s ti h y lä n n e e t ko. lääkkeen, ko ska sen te h o k ­ ku u d e s ta ei o llu t m itä ä n n ä y ttö ä , m u tta p ä in va s­ to in sen m y rk k y p ito is u u s o li hyvin korkea. Tri B ro s­ sin m ukaan se on p a h in la a ja s s a k ä y tö s s ä oleva syövän h o ito o n ta rk o ite ttu lääke. M u tta ko s k a Yh­ d y s v a lto je n s y ö p ä jä rje s tö llä o li s o rm e t m uka n a 5FU:n v a lm is tu k s e s s a , tä m ä tu tk im u s h y v ä k s y ttiin tu le v a is u u d e n tu tk im u s te n p e ru s ta k s i. T o h to ri B ross ei va in h ä v in n y t ä ä n e s ty s tä , vaan m e n e tti

m yös o ike u d e n v a ste de s o s a llis tu a s y ö p ä jä rje s tö n k o n g re s s e ih in (jo tk a jä rje s te tä ä n lo m a h o te lle is s a ja jo ih in liitty y viin iä , n a is ia ja g o lfia ). M yös to h to ri B ro ssin y rity k s e t e stä ä sa to je n rin ta s y ö p ä ä s a ira s ­ ta vie n n a is te n m y rk y ttä m in e n 5-FU :lla, jo k a voi tu ­ h o ta ih m ise n s is ä is e n p u o lu s tu s jä rje s te lm ä n , e p ä ­ o n n is tu iv a t. Y h d y s v a lto je n s y ö p ä in s titu u tti lä h ti o i­ ko p ä ä tä a sia a n m uka a n ja ra h o itti tä m ä n ta p pa va n aineen ja m uide n s a m a n k a lta is te n lä ä kke id e n v a l­ m is tu k s e n . N yt jo u se a t n a is e t o va t sa a n ee t m ak­ saa h e n ge llää n tä s tä ty h m y y d e s tä .

Eräs p e ru s ta s y ö p ä tu tk im u k s e s s a s u o rite tta v ie n e lä in k o k e id e n v a s tu s ta m is e lle , on se, e tte iv ä t ne ta ­ pa va in e lä m iä vaan m yös ih m is iä . Ei o le o le m a ssa y h tä ä n to s ia s io ih in p e ru stu va a to d is tu s k a p p a le tta s iitä , e ttä e lä in te n k ä y ttö s y ö p ä tu tk im u k s e s s a o lis i e n n a lta e h k ä is s y t ta i p a ra n tu n u t yh d e n kä ä n ih m i­ sen syövän.

Finlandiatalolla puhutaan vaihtoehtomenetelmistä 3.3.1983 klo 18.00

K o e -eläinten S u o je lu n S ä ä tiö jä rje s tä ä e s ite lm ä ti­ la isu u d e n, jo n k a y h te y d e s s ä ja e ta a n vuoden 1983 s tip e n d it.

T ila is u u d e s s a p uhuvat: Tri Sharpe, E n g la n n is ta LD-50 te s te is tä M a rtti T u o m o la L u o n ta ls lä ä k k e e t ko e -e lä in s u o je lu n va lo ssa E d e llise t s tip e n d in s a a ja t: M a rk e tta K a rkin e n -Jä ä ske lä in e n Ja Bo Lun db e rg k e rto v a t tu tk im u s te n s a e d is ty m i­ sestä.

E s ite lm ä tila is u u s p id e tä ä n F in la n d ia ta lo lla 3.3.81 k lo 18— 21. S is ä ä n k ä y n ti pääoven k a u tta ja huone 135. TERVETULO A K A IK K I JO U K O LLA M U KAA N .

K o e -eläinten S u o je lu n S ä ä tiö

EDUSKUNTA VOI ESTÄÄ ELÄINRÄÄKKÄYKSET — ÄÄNESTÄ ELÄINSUOJELUIHM ISIÄ EDUSKUNTAAN Hannele Luukkanen

Esuskunta säätää kaikki Suomen lait. Eduskunta päättää siten myös siitä miten eläimiä kohdellaan maassamme; sallitaanko eläimiä rääkätä turkistarhoissa, tehokasvatusnavetoissa, koe-eläinlaboratorioissa, kotona jne. Eläinrääk­ käyksen muodot ovat Suomessa moninaiset, koska eläimiä koskeva lainsäädäntömme on auttamatto­ masti vanhentunut. Koe-eläinten suojelu ry on jo kohta viisi vuotta tehnyt määrätietoista työtä lakien uudistamiseksi, mutta koska maaja metsätalousministeriö jarruttaa

lakiuudistusta erittäin voimallises­ ti, uhkaa työmme valua hukkaan.

Vaikka monet kansanedustajat tu­ kevatkin vaatimuksiamme ja ovat työskennelleet asian eteenpäin vie­ miseksi, heitä on kuitenkin ollut lii­ an vähän ja muut ovat pyrkineet ve­ sittämään heidän työnsä. Lisäksi eläimiä koskevan lainsäädännön osalta lainsäädäntövalta näyttää käytännössä liukuneen maa- ja metsätalousministeriöön, kun se ei edes pyri ottamaan huomioon eduskunnan päätöksiä omissa la­ kiesityksissään.

11

Kysym ys 2 Rauta-, ansa-, ja m y rk k y p y y n ti o va t ä ä rim m ä is e n tu s k a llis ia p y y d y s ty s m e n e te lm iä , jo is ta s iv is ty s ­ v a ltio is s a on p y ritty lu o p u m a a n . R a u ta p v y n ti o n ­ k in k ie lle ty 45 m aa ssa . S u o m e n m e ts ä s ty s la k i s a l­ lii e d e lle e n rau ta -, a n sa - ja m y rk k y p y y n n in k ä y tö n .

M ie le s tä m m e m e ts ä s ty s la is s a tu lis i k ie ltä ä k a ik ­ k ie n s e lla is te n p y y n tim e n e te lm ie n k ä y tö , jo tk a aih e tta v a t e lä im ille k ä rs im y k s iä .

K a n n a ta tte k o rauta-, ansa-, ja m y rk k y p y y n n n k ie l­ tä m is tä ?

M itä m ie ltä p u o lu e e t o v a t e lä in s u o je lu a s io is ta ja m ite n ne ä ä n e s tä v ä t n iis tä e d u s k u n n a s s a — lu e ja a ja tte le e n n e n k u in ä ä n e s tä t e d u s k u n ta v a a le is s a

V a s ta u k s e t: K a rto itta k s e e n p u o lu e id e n s u h ta u tu m is ta e lä in s u o je lu a s io ih in K o e -e lä in te n s u o je lu ry lä h e tti k a i­ k ille e d u s k u n ta p u o lu e ille e lä in s u o je lu k y s e ly n .

J u lk a is e m m e tä s s ä k y s y m y k s e m m e ja k a ik k ie n p u o lu e id e n v a s ta u k s e t n iih in p e ru s te lu in e e n . K o s­ ka k a ik illa p u lo lu e illa ei o le v ir a llis ta k a n n a n o tto a e lä in s u o je lu k y s y m y k s is s ä , o sa v a s ta u k s is ta pe ­ ru s tu u v a s ta a jie n h e n k ilö k o h ta is iin n ä k e m y k s iin .

S u o m e n S o s ia lid e m o k ra a ttis e n p u o lu e e n o s a lta k y s e ly y n on v a s ta n n u t tie d o tu s s ih te e ri L a u ri K a n ­ gas, K o k o o m u k s e n o s a lta y m p ä r is tö p o liittis e n to im ik u n n a n s ih te e ri K im m o K a ja s te ja R u o ts a la i­ sen k a n s a n p u o lu e e n p u o le lta k a n s a n e d u s ta ja E li­ s a b e th R ehn. M u id e n p u o lu e id e n o s a lta v a s ta u k ­ s e t on a n n e ttu p u o lu e id e n n im is s ä .

J o ih in k in v a s ta u k s iin o li v ä lttä m ä tö n tä liittä ä to im itta ja n h u o m a u tu s , k o ska ne p o ik k e s iv a t n iin p a ljo n ko. p u o lu e e n k a n s a n e d u s ta jie n te o is ta e lä in s u o je lu a s io id e n y h te y d e s s ä e d u s k u n n a s s a , s illä m u u to in lu k ija m m e s a is iv a t h a rh a a n jo h ta v a n kuvan ko. p u o lu e e n e lä in s u o je lu a k tiiv is u u d e s ta .

E rity is e s ti p is tä ä s ilm ä ä n K e s k u s ta p u o lu e e n v a s ­ ta u k s e t, jo tk a o v a t e rittä in e lä in s u o je lu h e n k is iä , m u tta e d u s k u n n a s ta ei k u ite n k a a n lö yd y y h tä ä n h e id ä n te k e m ä ä n s ä e lä in s u o je lu a lo ite tta ja K e s­ k u s ta p u o lu e h a n v a s tu s ti v o im a k k a im m in m e ts ä s ­ ty s la in u u d is tu s ta ! M u id e n k in p u o lu e id e n o s a lta on s y y tä v e rra ta v a s ta u k s ia to d e llis iin te k o ih in .

T ä s s ä s u h te e s s a tu o re in ta p a u s on m e ts ä s ty s la in u u d is tu s : k a ik k i p u o lu e e t v a s ta s iv a t k a n n a tta v a n ­ sa rau ta -, ansa-, m y rk k y p y y n n in k ie ltä m is tä , m u t­ ta e d u s k u n n a s s a va in 42 k a n s a n e d u s ta ja a ka n ­ n a tti m y rk k y p y y n n in k ie ltä m is tä !!! — O lka a s iis v a lp p a ita , ku n v a lits e tte e h d o kka a n n e .

K ysym ys 1 T ä llä h e tk e llä m a a m m e k o rk e in e lä in s u o je lu v ira n o m a in e n on m aa- ja m e ts ä ta lo u s m in is te riö , jo n ­ ka p ä ä a s ia llis e n a te h tä v ä n ä on k u ite n k in a ja a m a a ta lo u s tu o tta jie n (lih a n-, m a id o n -, m un a n -, ja tu rk is tu o tta jie n ) se kä m e ts ä s tä jie n e tu ja . M ie le s ­ tä m m e e lä in te n h y v ä k s ik ä y ttö p itä is i e ro tta a e lä in te n s u o je lu s ta ja v a lv o n n a s ta h a llin n o s s a .

K o ska e lä im e t o va t o le e llin e n o sa lu o n to a ja y m ­ p ä ris tö ä , k a ts o m m e , e ttä e lä in s u o je lu a s ia t tu lis i s iirtä ä y m p ä ris tö m in is te riö n a la is u u te e n .

K a n n a ta tte k o e lä in s u o je lu a s io id e n s iir to a y m ­ p ä ris tö m in is te riö ö n ?

V a s ta u k s e t: S uom en s o s ia a lid e m o k ra a ttiin e n (SDP): " K a n n a ta m m e ."

2

P u o lu e

K a n s a llin e n K o k o o m u s rp. (KOK): "E d u s k u n n a n p ä ä tö k s e n m u k a is e s ti y m p ä ris tö m i­ n is te riö n to im ia la on m ä ä rite lty s ite n , e tte i e lä in ­ s u o je lu s iih e n k u u lu . M in is te riö n to im in n a s ta sa a ­ tu je n k o k e m u s te n jä lk e e n vo id a a n to im ia la a ta r­ ke n ta a ja tä s s ä y h te y d e s s ä h a rk ita m yö s e lä in s u o je lu a s io id e n a lis ta m is ta y m p ä ris tö m in is te riö ö n ."

^ S

KOK: "K a n n a ta m m e . V a in ta rk o in m ä ä rite lly is s ä p o ik ­ k e u s ta p a u k s is s a v o id a a n m in is te riö n p ä ä tö k s e llä s a llia r a u ta p y y n ti.” (T o im .h u o m .: M y rk k y p y y n n in p o is ta m is ta ä ä n e s ti v a in 15 KO K :n 4 6 :sta k a n s a ­ n e d u s ta ja s ta .)

K e s k u s ta p u o lu e rp. (KEPU): "E m m e k a n n a ta . M aa- ja m e ts ä ta lo u s m in is te riö n e lä in lä ä k in tä o s a s to n te h tä v ä n ä on e n n en m u u ta e lä in te n s u o je lu s ta ja e lä in lä ä k in tä h u o llo s ta v a s ­ ta a m in e n . K e s k u s ta p u o lu e ei k a n n a ta y m p ä ris tö ­ m in is te riö n p a is u tta m is ta ” . (T o im .h u o m .: M aa- ja m e ts ä ta lo u s m in is te riö s s ä e lä in te n s u o je lu on k u i­ te n k in jä ä n y t h y v ä k s ik ä y tö n ja lk o ih in !)

SKD L: "K a n n a ta m m e . S iv is ty s v a ltio n p e ria a tte id e n m u ­ k a is ta on k ie ltä ä tä lla in e n p y y n ti.” (T o im .h u o m .: M y rk k y p y y n n in p o is ta m is ta ä ä n e s ti v a in 2 S K D L:n 3 5 :s tä k a n s a n e d u s ta ja s ta .)

S u o m e n K a n sa n D e m o k ra a ttin e n L iitto rp. (SKDL): "K a n n a ta m m e . E lä in te n s u o je lu a s ia t k u u lu v a t lu o n n o n ja y m p ä ris tö n s u o je lu n k o k o n a is u u te e n .”

R u o ts a la in e n K a n s a n p u o lu e rp. (RKP): "E m m e k a n n a ta . U uden y m p ä ris tö m in is te riö n te h ­ tä v ä k e n ttä on h yvin v o im a k k a a s ti p a in o ttu n u t k a a v o itu k s e n , ra k e n ta m is e n ja a s u m is e n y m p ä ril­ le. T o d e llis e t lu o n n o n s u o je lu a s ia t o va t jä ä n e e t vä­ h e m m ä lle h u o m io lle . Sen v u o k s i on o le m a s s a v a a ­ ra, e ttä e lä in s u o je lu jä is i " s u u r te n k y s y m y s te n ” va rjo o n y m p ä ris tö m in is te riö s s ä , jo te n e m m e ha­ lu a m u u to s ta e n n e n k u in o le m m e v a k u u ttu n e ita u u d en m in is te riö n to im in ta k y v y s tä tä llä a lu e e lla .

Sen lis ä k s i on m u is te tta v a , e ttä e lä in lä ä k ä rit tä llä h e tk e llä tä y s in lu o n n o llis e s ti s u o ritta v a t e lä in s u o je lu n v a lvo n n a n , ja h e id ä n to im in ta n s a o lis i h u o ­ m a tta v a s ti v a ik e a m p a a , jo s o sa to im in ta a o lis i m aa- ja m e ts ä ta lo u s m in is te riö n ja o sa y m p ä ris tö ­ m in is te riö n a la is ta . T u rh a n b y ro k ra tia n lis ä ä m i­ nen tu s k in e d is tä is i e lä in s u o je lu a ." (T o im .hu o m .: E lä im e t o va t o lle e t osa y m p ä ris tö ä , jo ta tu le e s u o ­ je lla k o k o n a is u u te n a . E lä in lä ä k ä re id e n s u o ritta ­ m aa e lä in s u o je lu ty ö tä on p a ljo lti liio ite ltu , ko s k a e des lä ä n in e lä in lä ä k ä rit e ivä t e h d i h o ita a h e ille k u u lu va a v a lv o n ta a riittä v ä s ti.)

S u o m e n K ritillin e n L iitto rp. (SKL): "K a n n a ta m m e . S K L e s itti e lä in s u o je lu v a lv o ja n v i­ ran p e ru s ta m is ta y m p ä ris tö m in is te riö ö n .”

S u o m e n M aa se u d u n P u o lu e rp. (SMP): "K a n n a ta m m e . E lä in te n ta lo u d e llin e n h y v ä k s i­ k ä y ttö ja e lä in te n s u o je lu k e ske n ä ä n r is tir iita is ia p ä ä m ä ä riä k ä s ittä v in ä e iv ä t so vi sa m a a n m in is te ­ riö ö n .”

rp.

L ib e ra a lin e n K a n s a n p u o lu e rp. (LKP): "E m m e k a n n a ta .”

SDP: "K a n n a ta m m e . V e rta a tu o re k a n n a n m u o d o s tu k ­ se m m e s u u re s s a v a lio k u n n a s s a ." (T o im .hu o m .: M y rk k y p y y n n in p o is ta m is ta ä ä n e s ti 25.1.-83 v a in 1 SDP:n 5 2 :s ta k a n s a n e d u s ta ja s ta 2 ä ä n e s tä e s s ä tyh jä ä .)

V a s ta u k s e t: SDP: "E m m e k a n n a ta . M e ts ä y s ty s ja k a la s tu s on y h ä e lin k e in o . N iis s ä ra jo is s a tu le e s a llia .”

KOK: "K a n n a ta m m e . T ä m ä n tu lis i o lla ta v o itte e n a .”

KEPU: "K a n n a ta m m e ."

SKDL: "K a n n a ta m m e . L u o n n o n v a ra is te n e lä in te n tu lis i sa a d a e lä ä lu o n n o s s a .”

RKP: "K a n n a ta m m e . Ih m in e n on a ih e u tta n u t n iin p a ljo n k ie lte is iä m u u to k s ia e lä in te n e lin y m p ris tö ö n , jo ­ ten ne lu o n n o n v a ra is e t e lä im e t, jo tk a p y s ty v ä t s e l­ v iy ty m ä ä n tä s s ä y m p ä ris tö s s ä , on jä te ttä v ä rau ­ h a a n .”

SKL:

SMP: "K a n n a ta m m e . T ä s s ä ta rv itta is iin jä rk e v iä ra jo i­ tu s to im e n p ite itä .”

LKP: " K a n n a ta m m e ."

K ysym ys 4

RKP: "K a n n a ta m m e . N iid e n s a llim is e lle ei lö y d y m in ­ k ä ä n la is ta ta lo u d e llis ia ta i m u ita p e ru s te lu ja . A i­ n o a s ta a n u h k a a v ie n e lä in s a ira u k s ie n e h k ä is ijä n ä n iid e n k ä y ttö v o id a a n s a llia e rik o is ta p a u k s is s a .”

(T o im .h u o m .: M y rk k y p y y n in p o is ta m is ta ä ä n e s ti v a in 5 RKP:n 1 0 :stä k a n s a n e d u s ta ja s ta .)

^ ^

SKL: " K a n n a ta m m e .”

(T o im .h u o m .: M y rk k y p y y n n in p o is ta m is ta ä ä n e s ti k a ik k i 10 S K L :n k a n s a n e d u s ­ ta ja a !!!)

SMP: "K a n n a ta m m e . N y k y a ik a n a ei ta rv ita e n ä ä s e lla i­ s ia p y y n tim e n e te lm iä , jo tk a a ih e u tta v a t e lä im ille ta rp e e tto m ia k ä rs im y k s iä .” (T o im .h u o m .: M yrkkyp y y n n in p o is ta m is ta ä ä n e s ti k a ik k i 6 S M P:n k a n ­ s a n e d u s ta ja a !!!)

LKP: " K a n n a ta m m e .”

(T o im .h u o m .: M y rk k y p y y n n in p o is ta m is ta ä ä n e s ti 3 LKP :n 4 :s tä k a n s a n e d u s ta ­ ja s ta .)

Kysym ys 3 M e ts ä s ty s la k im m e s a llii p y y d y s tä ä lu o n n o n v a ra i­ s ia e lä im iä k a u p a llis iin ta rk o itu k s iin m m . tu rk is ­ ta rh o ih in . M ie le s tä m m e lu o n n o n v a ra is te n e lä in ­ te n p y y d y s tä m in e n k a u p a llis iin ta rk o itu k s iin tu lis i k ie ltä ä , k o s k a h ä k k ie lä m ä a ih e u tta a n iille s u u n ­ n a tto m ia k ä rs im y k s iä .

K a n n a ta tte k o k ie lto a lu o n n o n v a ra is te n e lä in te n p y y d y s tä m is e lle k a u p a llis iin ta rk o itu k s iin ?

K o tie lä im e m m e k is s a on m e ts ä s ty s la in m u k a a n tä y s in la in s u o ja to n p ih a p iirin s ä u lk o p u o le lla , k o s ­ ka ku k a ta h a n s a vo i sen ta p p a a . M ie le s tä m m e k is ­ san tu le e s a a d a v ä h in tä ä n s a m a t e lä m is e n o ik e u ­ d e t k u in k o ira lla k in on.

K a n n a ta tte k o k is s a n e lä m is e n o ik e u k s ie n lis ä ä ­ m is tä ?

V a s ta u k s e t: SDP: "K a n n a ta m m e . A s ia a v o is i a u tta a m u o d o llis e n k is s a v e ro n s ä ä tä m in e n .” (T o im .h u o m .: M e ts ä s ty s ­ la in ä ä n e s ty k s e s s ä 25.1.-83 k u k a a n SDP:n k a n s a ­ n e d u s ta ja ei k a n n a tta n u t k is s a n o ik e u s tu rv a n li­ s ä ä m is tä , a in o a s ta a n 3 ä ä n e s ti ty h jä ä .)

KOK: "K a n n a ta m m e . K is s a n k o h d a lla on e s te ttä v ä v il­ liin ty m is e n m a h d o llis u u s . T ä m ä e d e lly ttä ä s ä ä n ­ n ö s tö ä p ih a p iirin u lk o p u o le lla e s iin ty v ie n k o tie ­ lä in te n ta lte e n o to s ta ja p a la u tta m is e s ta o m is ta ­ ja lle e n . H e itte ille jä ttö ä ei vo i s a llia . E lä m is e n o i­ ke u k s ia on a in a v o ita v a lis ä tä la jiin k a ts o m a tta .”

(T o im .hu o m .: Ä ä n e s ty k s e s s ä v a in 2 KO K :n k a n s a ­ n e d u s ta ja a k a n n a tti k is s a n o ik e u s tu rv a n lis ä ä ­ m istä.)

KEPU: " K a n n a ta m m e .” (T o im .h u o m .: Ä ä n e s ty k s e s s ä k u ­ kaan KEPUn k a n s a n e d u s ta ja ei k a n n a tta n u t k is ­ s a n o ik e u s tu rv a n lis ä ä m is tä .)

SKD L: "E m m e k a n n a ta . K is s a on v a p a a n a h a ita llin e n m o n ille lu o n n o n e lä im ille ja a ih e u tta a n iille kä rsi-

13

m yk s iä . K e s ä k is s a o n g e lm a lis ä ä n ty is i.” (Toim . huom .: Ä ä n e s ty k s e s s ä ku ka a n S K D L:n k a n s a n e ­ d u s ta ja ei k a n n a tta n u t k is s a n o ik e u s tu rv a n lis ä ä ­ m istä .)

RKP: "K a n n a ta m m e . O n v a lite tta v a a , e tte i m e ts ä s ty s ­ la in k ä s itte ly n y h te y d e s s ä o le lö y ty n y t in n o s tu s ta e d u s k u n n a s s a k is s a n o ie k u k s ie n p a ra n ta m is e e n .

T o iv o tta v a s ti s e u ra a v a s s a e d u s k u n n a s s a tä tä ta ­ hoa on e n e m m ä n .” (T o im .h u o m : Ä ä n e s ty k s e s s ä v a in 3 RKP:n k a n s a n e d u s ta ja a k a n n a tti k is s a n o i­ k e u s tu rv a n lis ä ä m is tä .)

SKL: "K a n n a ta m m e . K is s o ille s a m t o ik e u d e t ja v e lv o lli­ su u d e n k u in k o ir ille .” (T o im .h u o m .: Ä ä n e s ty k s e s ­ sä 7 S K L :n k a n s a n e d u s ta ja a k a n n a tti k is s a n o i­ k e u s tu rv a n lis ä ä m is tä .)

SMP: "K a n n a ta m m e .”

(T o im .h u o m .: Ä ä n e s ty k s e s s ä k a ik k i 6 S M P:n k a n s a n e d u s ta ja a k a n n a tti k is s a n o ik e u s tu rv a n lis ä ä m is tä !!!)

LKP: " K a n n a ta m m e .” (T o im .h u o m .: Ä ä n e s ty k s e s s ä k u ­ k a a n LK P .n k a n s a n e d u s ta ja ei k a n n a tta n u t k is s a n o ik e u s tu rv a n lis ä ä m is tä .)

Kysym ys 5

14

e lä in te n o lo je n e ttä e lin ta rv ik k e id e n v a lv o n ta on S u o m e ssa h u ip p u ta s o a .” (T o im .h u o m .: S u o m e ssa te h d a s m a in e n e lä in tu o ta n to on h yvin la a ja m it­ ta is ta ja p u u lle e llis e s ti v a lto ttu a . N a v e to is ta lö y ­ tyy u s e in ra v in n o n p u u tte e s e e n k u o lle ita ja la n ­ ta a n h a u tu tu n e ita e lä im iä .)

SKDL: "K a n n a ta m m e . S u u n n a tto m a t k ä rs im y k s e t e lä i­ m ille e iv ä t o le ta rp e e llis ia .”

RKP: "K a n n a ta n m a h d o llis im m a n in h im illis iä tu o ta n to ­ m e n e te lm iä ja u sko n , e ttä v ä h e n tä m ä llä e lä in te n k ä rs im y k s iä s a a v u te ta a n jo p a p a re m p i ta lo u d e lli­ nen tu o tto . K u ite n k in ky s y m y k s e e n liitty y n iin m o ­ nia eri s e ik k o ja lih a n tu o ta n n o n y h te y d e s s ä , jo tk a v a a tiv a t s e lv ity s tä , jo te n jo k o -ta i v a s ta u s ei ole m a h d o llin e n .”

SKL: ’’ Em m e k a n n a ta . N y k y is e t k u lu tu s to ttu m u k s e t o va t jo ka u a n v a a tin e e t te h o k a s v a tu s m e n e te lm iä .

N iis tä lu o p u m in e n y h fä k k iä ei tu le k y s y m y k s e e n .”

SMP: "K a n n a ta m m e . Elävän m a a ta lo u s tu o ta n n o n pe­ ru s ta on pien- ja p e rh e v ilje lm ä v a lta in e n m a a ta ­ lo u s tu o ta n to , ei te h o- ja te o llis u u s p o h ja in e n . E lä i­ m e t o va t m yö s e lä viä o le n to ja , jo tk a tu n te v a t tu s ­ kaa, h ä tä ä ja k u o le m a n p e lk o a .”

S u o m e s s a on la a ja s s a k ä y tö s s ä lih a n -, m aido n -, ja m u n a n tu o ta n n o s s a ns. te h o k a s v a tu s m e n e te lm ä, jo s s a e lä im e t on k a h le h d ittu ra u ta k a rs in o ih in ta i a h d e ttu p ie n iin m e ta llih ä k k e ih in , n iin e ttä ne e iv ä t p y s ty lu o n n o llis e s ti liik k u m a a n e iv ä tk ä p ä ä ­ se k o s k a a n u lo s . T ä lla is is s a o lo s u h te is s a e lä im il­ le tu o te ta a n s u u n n a tto m ia k ä rs im y k s iä ja k u lu tta ­ jille e p ä te rv e e llis iä e lin ta rv ik k e ita . M ie le s tä m m e s e lla is e t tu o ta n to m e n e te lm ä t, jo tk a a ih e u tta v a t e lä im ille k ä rs im y k s iä p itä is i k ie ltä ä ja s iirty ä k ä y t­ tä m ä ä n in h im illis e m p iä tu o ta n to m e n e te lm iä , jo is ­ sa e lä im e t v iih ty v ä t ja jo tk a o va t v ä h in tä ä n y h tä tu o tta v ia , k u te n e sim . v a p a a p a rs in a v e tta .

K a n n a ta tte k o te h o k a s v a tu s m e n e te lm ä n k ie ltä ­ m is tä ?

LKP: ’’ K a n n a ta m m e .”

V a s ta u k s e t:

V a s ta u k s e t:

SDP: " K a n n a ta m m e te h o k a s v a tu s m e n e te lm ä n ta rk e m ­ paa s ä ä te ly ä .”

SDP: "K a n n a ta m m e te h o k a s v a tu s m e n e te lm ä n ta rk e m ­ paa s ä ä te ly ä .”

KOK: "E lä in te n k ä rs im y s te n m in im o im in e n k a ik is s a o lo ­ s u h te is s a ja tila n te is s a on o ike a ta v o ite . T u o ta n ­ to to im in n a s s a k ä y te ttä v iä m e n e te lm iä on k e h ite t­ tä vä ta v o itte e n m u k a is e s ti.

J o n k in eiy k s is e litte is e n m e n e te lm ä n k e h ittä m in e n on a in a p a re m p i v a ih to e h to ku in y k s io ik o in e n k ie ltä m i­ nen. E p ä k o h d a t on m a a s s a m m e tä ltä k in o s in la in ­ s ä ä d ä n n ö n ja m ä ä rä y s te n k e h itte ly llä v o ita v a p o is ta a .”

KOK: " K a ts o k y s y m y k s e n 5 v a s ta u s .”

KEPU: ’ ’ K a n n a ta m m e . E n sin p itä is i ta rk e m m in m ä ä rite llä m itä te h o k a s v a tu k s e lla k u s s a k in ta p a u k s e s s a ta r­ k o ite ta a n . S u o m e ssa tu o ta n to y k s ik ö t o va t s u h ­ te e llis e n p ie n iä v e rra ttu n a u s e is s a m a is s a ta p a h ­ tu v a a n te h d a s m a is e e n tu o ta n to o n . L is ä k s i sekä

SKDL: ’’ K a n n a ta m m e . Ei liia k s i te h o m e n e te lm iä m ih in ­ kä ä n , se on e lä in te n r iis to a ! ” .

K ysym ys 6 V a s ta a v a s ti tu rk is ta rh o is s a e lä im e t (m yö s lu o n ­ n o n v a ra is e t e lä im e t) on a h d e ttu p ie n iin ve rk k o ­ p o h ja is iin h ä k k e ih in s u o ja a m a tta n iitä ilm a s to lli­ s ilta o lo s u h te ilta . M ie le s tä m m e m in k ä ä n e lin k e i­ non h a rjo itta m in e n ei sa a p e ru s tu a e lä in te n h ä i­ k ä ile m ä ttö m ä ä n h y v ä k s ik ä y ttö ö n . S ite n te h o ka sv a tu s m e n e te lm ä tu lis i k ie ltä ä m yö s tu rk is ta rh o illa ja p a ra n ta a ta rh a e lä in te n o lo ja h u o m a tta v a s ti.

K a n n a ta tte k o te h o k a s v a tu s m e n e te lm ä n k ie ltä ­ m is tä tu rk is ta rh o illa ?

KEPU: ’ ’ K a n n a ta m m e . T ä tä k y s y m y s tä ko ske e sa m a ku in e d e llis tä k in : m ite n te h o k a s v a tu s h a lu ta a n m ä ä ri­ te llä . S u o m e ssa tu rk is ta rh o ja ja e lä in te n o lo ja n iis s ä v a lv o ta a n ja tk u v a s ti.” (T o im .h u o m .: R iitta S a lm e n m u ka a n e lä in te n o lo t tu rk is ta r h o illa e ivä t o le k e h u tta v a t ja v a lv o n ta on tä y s in r iittä m ä tö n tä .)

RKP: "H y v ä n tu rk is ta rh a u k s e n p e ru s ta n a on m ie le s tä n i e lä in te n hyvä k ä s itte ly , s iis te y s ja h o ito . N ä ih in a s io ih in on k iin n ite tty yh ä e n e m m ä n h u o m io ta , ta rv its e m m e u u s ia v irk o ja sekä v a lis tu s ty ö h ö n e t­ tä e lä in s u o je lu n v a lv o n ta a n . O n k o s a n o n ta "te h o k a s v a tu s ” a iva n y k s is e litte in e n ? T u rk is ta rh a u k ­ s e ssa k a n n a ta n k ä rs im y s te n m in im o in tia .”

SKL: "E m m e k a n n a ta . T u rk is ta rh a u s on te h tä v ä e lä im il­ le n iin h y v ä k s i k u in m a h d o llis ta .”

K a n n a ta m m e : SDP KO KO KEPU SKD L; "J ä rk e v ä p e ria a te ."

RKP; ’’ K a u d e n h o ito o n ta i k u k k ie n p itk ä ik ä is y y ­ te e n tä h tä ä v ie n e lä in k ä rs im y s te n k ie ltä m in e n on tä y s in p e ru s te ltu a .”

SKL SM P LKP c)

SMP: "K a n n a ta m m e . K a n n a ta m m e h ä ik ä ile m ä ttö m ä ä n e lin te n h y v ä k s ik ä y ttö ö n p e ru s tu v a n te h o k a s v a ­ tu s m e n e te lm ä n k ie ltä m is tä , m ik ä li tu rk is ta rh a u s ­ ta h a rra s ta v ie n to im e e n tu lo s a a d a a n tu rv a ttu a m u u to k s e n a ik a n a ja sen jä lk e e n ." (T o im .hu o m .: B io lo g in e n v ilje ly ja k ä s ity ö lä is te o llls u u s on ty ö l­ lis tä m is v a ik u tu k s ilta a n v a rm a s ti p a re m p ia e lin ­ k e in o ja .)

LKP: “ K a n n a ta m m e .”

K ysym ys 7 S u o m e s s a on y li 130 e lä in k o k e ita te k e v ä ä la b o ra ­ to rio ta , jo is s a v u o s itta in k u o le e n o in 400 000 koee lä in tä e lä in k o k e id e n u h re in a . A s e tu s e lä in te n k ä y ttä m is e s tä tie te e llis is s ä k o k e is s a (v u o d e lta 1971) a n ta a k o k e id e n te k ijö ille tä y d e t v a ltu u d e t, koska — e lä in k o k e id e n s u o ritta m is e e n ei ta rv its e lu p a a — tu tk ija t v o iv a t its e p ä ä ttä ä m itä k o k e ita he te ­ kevät, m itä e lä im iä ja k u in k a p a ljo n he n iis s ä k ä y ttä v ä t, k u te n m yö s sen, k ä y te tä n k ö a n e s te ­ s ia a vai ei.

— s u o rite tta v ia e lä in k o k e ita ei va lvo ku k a a n v ira ­ n o m a in e n — e lä in k o k e ita te h d ä ä n jo p a p e ru s k o u lu is s a — sa m a a e lä in tä sa a k ä y ttä ä tu s k a llis iin k o k e i­ s iin ra ja tta .

K a n n a ta tte k o s e u ra a v ia u u d is tu k s ia ? a) K a ik k i e lä in k o k e e t tu le e s ä ä tä ä lu v a n v a ra is ik ­ si. L u v a t m y ö n tä ä e rity in e n e lä in k o e la u ta k u n ta.

K a n n a ta m m e : SDP KOK KEPU RKP; "O le n e d u s k u n n a s s a a ik a is e m m in jo o tta n u t e s ille e lä in k o e la u ta k u n n a n ta rp e e llis u u d e n S u o ­ m essa, e sim . ru o ts a la is e n m a llin m u k a is e s ti, jo tta e e ttis e t n ä k ö k o h d a t v a rm a s ti o te ta a n h u o m io o n e lä in k o k e is s a ."

SKL SM P LKP Em m e k a n n a ta : SKDL; " L a k ia p itä is i e h k ä m u u tta a , m u tta lu p a jä r­ je s te lm ä on ta rp e e to n ." b)

E lä in k o k e e t on ra jo ite tta v a s e lla is e e n lä ä k e tie ­ te e llis e e n tu tk im u k s e e n , jo s ta on h y ö ty ä ih ­ m is te n ta i e lä in te n te rv e y d e lle .

E lä in k o e tta ei saa s u o ritta a , m ik ä li v a s ta a v a koe on te h tä v is s ä v a ih to e h to m e n e te lm in ta i se on to d is te tta v a s ti te h ty a ik a is e m m in jo s s a in m u u a lla .

K a n n a ta m m e : SDP KO K KEPU RKP; " T o is tu v ie n k o k e id e n s u o ritta m in e n on tu r­ haa, p e ru s tu u a in o a s ta a n s u o ritta ja n o m a a n k o ­ k e ilu h a lu u n ja u te lia is u u te e n , ei te te e llis e e n ta r­ k o itu k s e n m u k a is u u te e n .”

SK L SM P LKP T yh jä ä : SK D L; " T ä s tä tu lis i s ä ä tä ä ta rk e m m in a s e tu k s e l­ la ." d) T u s k a llis ia e lä in k o k e ita ei saa s u o ritta a ilm a n a n e s te s ia a ja e lä im e t on tä llö in lo p e te tta v a e n ­ nen n a rk o o s in p ä ä tty m is tä .

K a n n a ta m m e : SDP KOK KEPU SKL SM P LKP T yhjä ä : SK D L; " T ä s tä tu lis i s ä ä tä ä ta rk e m m in a s e tu k s e l­ la .”

RKP; ’ ’ K a n n a ta n p e ria a tte e s s a , m u tta lä ä k e tie ­ te e llin e n a s ia n tu n te m u k s e n i ei k u ite n k a a n o le r iit ­ tä v ä ra tk a is e m a a n m ik ä on e lä im ille its e lle e n e h ­ d o tto m a s ti p a ra s ra tk a is u . L u o ta n h yvin s u u re s ti m a a m m e e lä in lä ä k ä rik u n n a n e e ttis e e n a rv o s te lu ­ kykyyn ja a s ia n tu n te m u k s e e n .” e)

O p e tu s ta rk o itu k s is s a s u o rite tta v a t e lä in k o ­ k e e t on ra jo ite tta v a y lio p is to ih in ja k o rk e a k o u ­ lu ih in .

K a n n a ta m m e : SDP KO K KEPU SK D L; ’’ K o u lu v ä k iv a lta le viä ä m u u te n k in .”

RKP; ’’O p e tu s ta rk o itu k s e e n tu n tu u ta rk o itu k s e n ­ m u k a is e lta ra ja ta e lä in k o k e e t y llä m a in ittu ih in .”

SM P LKP Em m e k a n n a ta : SKL; ’ ’T ie te e llis e s ti p ä te v ä ä h e n k ilö k u n ta a vo i o l­ la m u is s a k in la ito k s is s a .”

15

f)

E lä in k o e la u ta k u n n a n k ä y tö s s ä tu le e o lla r iit t ä ­ v ä s ti p ä ä to im is ia v a lv o n ta v ira n o m a is ia , jo id e n v e lv o llis u u te n a on v a lvo a s u o rie tta v ia k o k e ita ja ta rk is ta a e lä in k o e la b o ra to rio ita .

K a n n a ta m m e : SDP KO K KEPU RKP SKL SM P; ' K a n n a ta m m e , ku n h a n p id e tä ä n h u o li, e ttä b y ro k ra tia a va in b y ro k ra tia n v u o k s i ei te h d ä . V a s­ tu s ta m m e ta rp p e to n ta b y ro k ra tia a , m u tta tä h ä n ta rk o itu k s e e n v o is i o lla hyvä s a a d a h e n k ilö k u n ­ ta a ."

LKP Em m e k a n n a ta : SK D L; " K a ts o k o h ta 7 a). A s ia vo id a a n h o ita a a s e n n e k a s v a tu k s e lla ja la in s ä ä d ä n n ö n p a ra n n u k ­ s e lla . V a p a a e h to is o rg a n is a a tio ta vo id a a n ehkä k e h ittä ä , m ik ä on v a ltio lle h a lve m p a a ja tu lo k s ie n

k a n n a lta p a re m p a a .” (T o im .h u o m .: On m u is te tta ­ va, e ttä s u u rin osa m a a s s a m m e s u o rite tta v is ta e lä in k o k e is ta ra h o ite ta a n v e ro va ro in . M ik ä li te h tä ­ v ä t k o k e e t ra ja tta is iin va in to d e lla ta rp e e llis iin , v a ltio lle a ih e u tu is i s u u rin sä ä stö .)

M ik ä li n ä m ä p u o lu e id e n v a s ta u k s e t o va t e d e s jo n ­ k in la in e n o h je n u o rin a u u d e n e d u s k u n n a n k a n s a ­ n e d u s ta jille , m e illä on tä y s i syy o d o tta a , e ttä tu ­ lo ssa o le v is ta e lä in s u o je lu la in ja e lä in k o e ia in u u ­ d is tu k s is ta tu le e o n n is tu n e ita ja e ttä m e ts ä s ty s la ­ ki o te ta a n vie lä k e rra n k ä s itte ly y n sen m u u tta m i­ s e ksi in h im illis e m m ä k s i. V a s ta n ä id e n u u d is tu s ­ te n jä lk e e n vo im m e p itä ä its e ä m m e s iv is ty n e e n ä k a n s a k u n ta n a . — H YV ÄÄ V A A L IM E N E S T Y S T Ä K A IK IL L E E L Ä IN S U O JE L U P U O L U E IL L E !

Koee lä in te n s u o je lu ry ei h e llitä e n n e n k u in m a a h a m ­ m e s a a d a a n lo p u lta k in k u n n o llin e n e lä im iä k o s k e ­ va la in s ä ä d ä n tö .

Raili Vesanen

Lähetim m e joillekin kan san edu stajille kysym yksiä eläinsuojelusta, eläin su ojelu laista ja yleen sä su h ­ teestaan eläimiin. Muutama h eistä vastasi, ja nämä vastaukset antavat rohkaisevan tukensa taistelus­ sam m e eläinrääkkäystä vastaan.

K ym m enen kysym ystä kansan ed u stajalle eläinsuojelusta LAKI 1. K uten tie d ä tte , n ykyin e n e lä in s u o je lu la k i ei lä ­ he skä än v a s ta a e lä in s u o je lijo id e n nä ke m yksiä te h o k k a a s ta e lä in s u o je lu s ta S uom essa. O le tte ­ k o itse ty y ty v ä in e n n ykyise e n la kiin ?

M e ts ä s ty s la k i s a llii e delleen a n s a -ja m yrkkyp yyn n in . E ntä u h a n a la is e t la jit — tu lis ik o n iitä s u o je lla in n o k k a a m m in ? M e ts ä s ty s la in m u ­ kaan k is s a on tä y s in la in s u o ja to n ; sen saa p e ri­ a a tte e s s a kuka ta h a n s a p y y d y s tä ä ja ta p pa a .

P itä is ik ö k is s a v ih d o in s a a tta a ta sa -a rvo ise ksi esim . k o ira n kanssa.

M ite n tu lis i m ä ä rite llä "ta rp e e llin e n tu s k a n tu o tta m in e n ” , jo k a on s a llittu a n ykyise n e lä in ­ s u o je lu la in m uka a n ? M itä se on ja o n k o s e lla is ­ ta?

A s e tu s e lä in te n k ä y ttä m is e s tä tie te e llis is s ä k o k e is s a s is ä ltä ä e d e lle e n k o h tia , jo ita eläins u o je lija t e iv ä t voi hyväksyä. K o k e is iin ei ta rv it­ se p y y tä ä lupaa, p e lkkä ilm o itu s riittä ä . A n e s te ­ sia a ei ole p a k k o kä y ttä ä . M itä m ie ltä o le tte tu s k a llis is ta e lä in k o k e is ta ? E ikö m eidän p itä is i y rittä ä uuden la in a vu lla p ä ä s tä tu s k a llis is ta k o k e is ta k o k o n a a n eroon?

M ite n s u h ta u d u tte tu rk is ta rh a u k s e e n ? Suoje le e k o n ykyin e n la ki ta rp e e k s i ta rh a e lä im iä ?

Entä o n k o la is s a h u o m io itu te h o ka sva tu sn a v e tto je n tu o m a t e lä in s u o je lu o n g e lm a t? M itä m ie ltä o le tte h e n k ilö k o h ta is e s ti te h o ka sva tu sn a ve to ista ?

6. Kenen S u o m e ssa tu lis i h u o le h tia e lä in s u o je ­ lu sta ? O n ko n ykyinen tila n n e hyvä, jo llo in maaja m e ts ä ta lo u s m in is te riö h o ita a a s io ita ik ä ä n ­ ku in vähän om a a n p u s s iin s a ? O lis ik o a sia lle e d u llis e m p a a , jo s esim . y m p ä ris tö m in is te riö o t­ ta is i e lä in s u o je lu n h o ita a kse e n ?

7. M ikä on s a a n u t ju u ri te id ä t a ja m a a n e lä in s u o ­ je lu a s io ita ? M itä o le tte te h n y t e lä in s u o je lu n hy­ väksi ja m itä o le tte v a lm is te ke m ä ä n ja tk o s s a ?

SUH DE ELÄIM IIN 8. O n ko ih m is e llä o ik e u s k ä y ttä ä e lä im iä ra ja tto ­ m a s ti hyväkseen? J o s on o le m a s s a raja, m issä se kulkee?

9. K a ts o tte k o , e ttä e lä im e llä on its e is a rv o s in ä n ­ sä, ih m is e s tä riip p u m a to n ? E ntä u s k o tte k o , e t­ tä e lä im e llä ku te n ih m is e llä k in on k u o le m a to n h e n kin en p u o le nsa ?

10. O n ko te illä e lä im iä ? K e rto ka a s iitä (niistä) jo ta ­ kin.

2. Jo s te y k s in s a is itte m ää rä t e lä in s u o je lu la is ta , m illa in e n se o lis i?

3. V u onna -79 n. 100 000 s u o m a la is ta k ir jo itti n i­ m en sä v e to o m u kse e n e lä in s u o je lu la in v a u h d it­ ta m is e k s i. S itä ennen o li jo n o in vuoden verran y rite tty saada u u tta la kia v ire ille . N e ljä n vuoden a ik a n a on jä rje s te tty lu k u is ia te m p a u k s ia ja kä y ty k y m m e n iä k e rto ja e d u sku n n a ssa , lä h e ­ te tty k irje itä ja k o rtte ja , p u h u ttu ja k irjo ite ttu .

J o s s a k in vaih e e ssa m elkein jo s a a tiin k in uu si laki a ik a is e k s i. M is tä lu u le tte jo h tu v a n tä m ä n e p ä ta v a llis e n ja rru tta m is e n n ä in tä rk e ä s s ä a s i­ assa?

SUOJELU 4. O nko e lä in te n s u o je le m in e n m ie le s tä n n e tä rk e ­ ää? M itä sen tu lis i o lla — s u o je lu a ih m ise n vai e lä im en e h d o illa ?

5. M iten s u h ta u d u tte e lä in s u o je lijo ih in ? O ta tte k o h e id ä t v a k a v a s ti? O va tko he o ik e a lla a s ia lla ?

M ite n heid ä n tu lis i to im ia h y ö d y ttä ä k s e e n m a h d o llis im m a n p a ljo n k a ik k ia o s a p u o lia — e n n e n k a ik k e a e lä im iä ? O va tko p u o lu e e t ja k a n ­ s a n e d u s ta ja t o tta n e e t h u o m io o n , e ttä m e itä e lä in s u o je lijo ita on p a ljo n ja e ttä o le m m e va ka ­ v a s ti o te tta v a ryhm ä e sim . ä ä n e s tä jin ä ?

16

Elisabeth Rehn (RKP) 1. O len ka u a n k iire h tin y t u u den e lä in s u je lu la in tu o m is ta e d u s k u n ta a n , k o s k a n ykyinen laki ei m is s ä ä n ta p a u k s e s s a v a sta a tä m ä n päivän h u o m a tta v a s ti h u m a n is e m p a a n ä ke m ystä e lä in k o h te lu s ta yhä la a je n e v is s a k a n s a la is p ii­ reissä. M e ts ä s ty s la in k ä s itte ly n yh te y d e s s ä olen h e n k ilö k o h ta is e s ti v a ik u tta n u t e p ä in h im il­ lis te n m e ts ä ty s m e n e te lm ie n p o is ta m is e k s i, ja e lä in s u o je lu llis te n n ä k ö k o h tie n h u o m io im is e k ­ si. K aikkeen en p y s ty n y t, m m . k is s a n asem an p a ra n ta m is e e n ei e d u s k u n n a s s a lö y ty n y t kovin p a ljo n k a n n a tu s ta . T oivo n m uka a n seuraava e d u s k u n ta p y s ty y h u o m a tta v a s ti h u m a n is o i­ m aan m e ts ä s ty s la k ia .

17

In h oa n tu s k a n tu o tta m is ta e lä im ille , y m m ä r­ rän k u ite n k in e ttä s iin ä m issä e lä in k o k e e t tä h ­ tä ä v ä t ih m is te n ja e lä in te n p e la sta m ise e n p i­ d e m m ä llä tä h tä y k s e llä on ra ja ttu tu s k a n tu o t­ ta m in e n n ä h tä vä sti v ä lttä m ä tö n tä .

E e ttis e n e lä in k o e la u ta k u n n a n p e ru sta m in e n o lis i v ä lttä m ä tö n tä , jo tta jo s u o rite ttu ja ko k e ita ei s a is i uusia, tu s k a n tu o tta m in e n m in im o ita i­ s iin , s ä ä n n ö t se lve n isivä t, va lvo n ta a te h o s te t­ ta is iin .

T u rk is ta rh a u k s e s s a ja te h o k a s v a tu k s e s s a on v a lv o n ta v ä lttä m ä tö n , s itä o lis i te h o s te tta ­ va.

2. Se o tta is i e n s is ija is e s ti h u o m io o n e lä im e t, ei a in o a s ta a n ih m is te n ta rp e e t e lä n te n suhteen.

L is ä is in h u o m a tta v a s ti va lvo n taa , m in im o is in e lä in te n kä rs im ykse t.

E räänä d e ta ljin a k ie lä is in S uom en o lo ih in ja ilm a s to o n s o p e u tu m a tto m ie n e lä in te n e s iin ty ­ m ise n s irk u k s e ssa .

3. K u te n jo m a in its in olen y rittä n y t v a u h d itta a lain tu o m is ta e d u sku n ta a n , m m . olen e s ittä n y t sen k ä s itte le m is tä yh d e ssä m e ts ä s ty s la in k a n ssa , jo llo in ra ja ta p a u k s e t ja ep ä selvyyde t la kie n te h tä v ä k e n ttie n v ä lillä o lis i p y s ty tty p o is ­ ta m a a n . M e ille e lä in y s tä v ille tä m ä la ki on e rit­ tä in tä rke ä , e d u sku n n a ssa on k u ite n k in k ä s ite l­ ty ä ä rim m ä is e n m o n ta lakia, tä rk e y s jä rje s ty s on lu o n n o llis e s ti s u b je k tiiv in e n asia. en p ysty sa n o m a a n m ik si la k ie s ity s tä ei ole tu o tu e d u s­ k u n ta a n , en m yö skä ä n m en isi p u h u m a a n epä­ ta v a llis e s ta ja rru tu k s e s ta ilm a n selviä to d is te i­ ta tä s tä .

sa a d aa n m a in in ta n a la kiin , k a ts o n e ttä its e p ä i­ nen u u ra s tu k s e n i tä m ä n a sia n h yväksi e d u s­ ku n n a ssa on tu o tta n u t to d e lla tu lo s ta . T ulen lu o n n o llis e s ti ja tk a m a a n sa m a sa h e n ge ssä jo s m in u lle su o d aa n se m a h d o llis u u s uu d essa e d u skun n a ssa .

8. Ei m issä ä n ta p a u kse ssa . R ajan m ä ä ritte ly on •kuitenkin yliv o im a in e n te h tävä , h e n k ilö k o h ta i­ se sti k a ts o is in e ttä se ku lke e jo s s a k in m issä ih­ m isen e h d o to n h e n g issä p ysym ine n v a a tii m ä ä rä tty ä h yvä ksikä yttö ä .

9. E lä im illä on use in e nem m än itse a rvo a ku in ih ­ m ise llä . K u o le m a tto m ie n hen kie n ve tä m in e n sekä ih m is te n e ttä e lä in te n su h te e n on ta a s ju u ri s itä e p ä a s ia llis u u tta jo ta en to iv o is i eläins u o je lijo ilta tä rke ä n a sia kyse lyn yh te yde ssä .

10.Lapsena m in u lla a in a o li k isso ja , jo ita ra ka stin in to h im o is e s ti. M u is ta n viim e ise n k issa n i, va l­ ko isen T itte -k is s a n , jo k a k u o li ju u ri ennen jo u ­ lua, ja jo n k a h a u d a lla v ie tin m elkein k o k o jo u lu ­ a aton.

T ä llä h e tke llä m in u lla on 8 -vu o tia s n e w fo ud ila in e n k o ira Laku, k o k o perheen syvä ti ra k a s ta ­ m a tyra n n i, m u tta hyvin lem peä ty ra n n i. S itä ed e lsi kym m e n e n vu o d en a ika n a to in e n ty ra n ­ ni, b o k s e riu ro s C h ico , y h tä ra ka ste ttu .

Uuden e lä in s u o je lu la in h id a s e d is ty m in e n jo h tu u e rila is te n v a a tim u s te n y h te e n s o v itta m is e n v a ik e u ­ d e sta. Ih m ise n k ä y ttä m ä t h yö d ykkee t p o h ja u tu v a t m itä m o n in a is im m in e lä in k u n n a n tu o tte is iin , jo te n ei ole y k s is e litte is e n h e lp p oa s o v e lta a tä h ä n e lä in ­ s u o je lu n a s e tta m ia v a a tim u k s ia .

Anna-Kaarina Louvo (KOK) V o im a ssa olevan e lä in s u o je lu la in s u u rim m a t p u u t­ te e t ovat va lvo n n an jä rje s tä m is e s s ä . E lä in s u o je lu s ­ ta v a s ta a v illa v ira n o m a is illa , p o liis illa ja te rve ysvi­ ra n o m a is illa , ei ole yle e n sä te h tä vä ä n sä v a a d itta ­ vaa riittä v ä ä k o u lu tu s ta .

E lä in te n m y rk k y p y y n n is tä o lis i lu o vu tta va k o k o ­ naan ja a n so je n k ä y ttö o lis i ra ja tta v a v ira n o m a is ­ te n ta rk o in m ä ä ritte le m iin a n so ih in , jo ita sa is iv a t a s e tta a ta rk o in m ä ä rä ty in e h d oin näiden k ä y ttö ö n k o u lu te tu t e lä in s u o je lu v ira n o m a is e t. U h a n a la iste n e lä in la jie n su o je le m is e k s i tä y ty is i te h o s ta a va lvo n ­ taa, lis ä tä tu tk im u k s ia rik k o m is ta p a u k s is s a sekä ko ve n ta a ra n g a is tu k s ia . K issa tu lis i k o tie lä im e n ä rin n a s ta a k o ira n ka n ssa m yös p y y d y s tä m is e n ja ta p p a m ise n o sa lta .

E lä in s u o je lu la is s a tu lis i o lla ta rk e m m in m ä ä rite l­ ty m yö skin k ä site ta rp e e tto m a n tu s k a n tu o tta m i­ nen. T a rp e e to n ta tu s k a a a ih e u tu u m m . a m m a ttia tid o tta m a n ih m ise n k ä s itte ly s tä .

E lä in te n kä y ttä m in e n tie te e llis iin ko k e is iin o lis i te h tä vä lu va n va ra ise ksi. A n e s te s ia ja p a ik a llis p u u ­ d u tu s o lis i te h tä vä p a k o llis e k s i ko ke issa , jo tk a a i­

s is tä ta i e lä im is tä , va rsin k y lm iä tä m ä n päivän S u o ­ m essa.

M ie le s tä n i e lä in te n s u o je lu p a re m m in s o v e ltu is i uuteen p e ru s te tta v a a n y m p ä ris tö m in is te riö ö n , jo s ­ sa a sia v o ita is iin u u d e lta p o h ja lta o tta a vakavam ­ m in.

O len a in a o llu t te k e m is is s ä e lä in te n ka n ssa la p ­ se s ta lä h tie n . V a im o n i ja la p se n i o va t hyvin e lä in ­ ra k k a ita ja m ie le s tä n i m e illä k o h d e lla a n k o to n a e lä im iä e rity is e n hyvin.

Toivon, e ttä tu le va ssa uu d essa e d u s k u n n a s s a p ä ä stä ä n e lä in te n s u o je lu a s io is s a to d e lla e te e n ­ päin.

S u h ta u tu m in e n e lä in k u n ta a n ja e lä in te n s u o je ­ luun o s o itta a lä n s im a is e n s iv is ty k s e n tä m ä n h e tk is ­ tä tila a . M ite n s a llim m e tä llä h e tk e llä k o h d e lla e lä i­ m iä h e ija s te le e jo s s a in m ää rin s u h ta u tu m is ta m m e eri p u o lilla m a a ilm a a ta p a h tu v a a n ih m is iin k o h d is ­ tu va an k id u tu k s e e n ja vapauden ra jo itu k s iin .

E lä in s u o je lija t o v a t o ik e a lla a s ia lle . E lä in s u o je ­ lun ta v o itte ita p itä is i viedä e te e n p ä in ennen k a ik ­ kea p a rla m e n ta a ris in ke in o in . H ita a n k iiru h ta m is e n p e ria a te voi tä s s ä k in ta p a u k s e s s a tu o d a konkreettis im m a t tu lo k s e t. A s io ille o lis i te h tä v ä tä rk e y s jä r­ je s ty s ja k o o tta v a v o im a t tä rk e im p ie n e lä in su o je lu a s io itte n a ja m is e k s i.

Ih m is e llä on o lta v a tie tty o ik e u s k ä y ttä ä e lä in ­ k u n ta a hyväkseen. T äm ä h y v ä k s ik ä y ttö s a a tta a ja o n k in o ik e in h o id e ttu a e lä in k u n n a n k in e tu je n m u ­ k a is ta . E lä im ie n h y ä s k ik ä y tö n rajan a on k u ite n k in kip u ja k ä rs im y s sekä e lä in la jie n o le m a s s a o lo n o i­ keus. Ih m is e llä ei o le o ik e u tta jo n k u n e lä in la jin ta p ­ p am iseen s u k u p u u tto o n , v a ik k a jo n a k in a ik a k a u te ­ na s a a tta is i tu n tu a , e ttä jo k in e lä in la ji on p e lk ä s ­ tä ä n h a ita llin e n .

5. S u h ta u d u n e rittä in va ka va sti re h e llis iin ja a s ia l­ lis iin e lä in s u o je lijo ih in , jo ih in m yös la sken its e ­ ni. O len re h e llise n ä ih m is e n ä a in a to im in u t va­ k a u m u k s e n i m ukaan, m yös e lä in s u o je lu n hy­ väksi, ä ä n e s tä jiin v ilk u ile m a tta .

7. O len s y n ty n y t ja ka s v a n u t m a a se u d u lla , asun m yös v ih d o in k in ta a s tä y s in m aa se u d u lla , lu o n n o n v a ra is te n e lä in te n ru n sa sa a sti a s u tta ­ m is s a m ets is s ä . E lä in te n v a h in g o itta m in e n on m in u lle tä y s in v ie ra sta , pe rh e e ssä m m e ei edes ta p e ta k y y k ä ä rm e itä (ainoa p o ikke u s o li kyy luik e rte le m a s s a k o h ti 2 -vu o tia sta ty ttä re n p o ik a a ni). J o s m e ts ä s ty s la is s a ja o s to n e h d o tu kse n m u k a is e s ti rauta- ja m y rk k y p y y n ti h u o m a tta ­ v a s ti ra jo ite ta a n , ja e lä in s u o je lu n n ä kö ko h d a t

T u rk is ta rh a u k s e n va lv o n ta a o lis i te h o s te tta v a .

E lä in te n tila n ta rp e e s e e n o lis i k iin n ite ttä v ä su u re m ­ paa h u o m io ta . S e lla is e t te h o k a s v a tu s n a v e ta t, jo is ­ sa e lä im iä k a s v a te ta a n v u o d e n a ja s ta riip p u m a tta y h d e ssä s a m a ssa p a ik a lla , o lis i k ie lle ttä v ä .

Uusi y m p ä ris tö m in is te riö s a a tta is i o lla o ike a p a ikka e lä in s u o je lu n k e h ittä m is e e n . K o tie lä im iä ja ih m is te n le m m ik k e jä o lis i s y y tä jo s k u s a ja te lla k o ­ k o lu o n n o n ta s a p a in o n ka n n a lta . E lä in s u o je lu a v o i­ ta is iin ta rk a s te lla o sa n a y m p ä ris tö n s u o je lu a .

4. E lä in te n e h d o illa , o lis i k u ite n k in n a iivia lähteä s iitä e tte i ih m is te n ta rp e e t o lle n ka a n v a ik u tta i­ si e lä in s u o je lu u n , ja va rsin e p ä re a lis tis ta . Sen vu o k s i on e lä in s u o je lu s s a p y rittä v ä m in im o i­ m aan ih m is te n ta rp e id e n tu o tta m a t tu s k a t e lä ­ m ille .

6. Y m p ä ris tö m in is te riö n to im in ta te h o k k u u d e s ta e m m e vie lä tie d ä m itä ä n , s ille m ä ä rä ty t byrok a a ttis e t te h tä v ä t ra ke n ta m ise n , a su m ise n , k a a v o itu k s e n m u o d o ssa e h kä n ielevät sen tä y ­ sin. O lis i hyvin s u ru llis ta jo s e lä in s u o je lu u n o h ­ tu is i v ä h ä p ä tö ise n ä tä h ä n uu tee n m in is te riö ö n .

E lä in lä ä k ä rik u n n a n ty ö n a n ta ja on tä llä h e t­ k e llä m aa- ja m e ts ä ta lo u s m in is te riö , e lä in lä ä ­ k ä rit s u o ritta v a t m yös a s ia n tu n tijo in a e lä in s u o ­ je lu n va lvo n n an tä n ää n . M ikä b y ro k ra a ttin e n s o tk u s iitä tu lis i jo s h e illä o lis i ka ksi h e rraa palve lta va na a n ? H u o m a tta v a s ti tä rke ä m p ä ä kuin m in kä m in is te riö n a la in e n e lä in s u o je lu on, on k y s y m y s va lvo n n a n te h o s ta m is e s ta u u sie n vir­ ko je n m uo d o ssa .

h e u tta v a t m u u lla ta v o in te h ty in ä tu ska a. L u p ae h ­ d o is s a o lis i k a rs itta v a s e lla is e t e lä in k o k e e t, jo tk a e ivä t o le ta rp e e llis ia mm. uuden lääkkeen k e h ittä ­ m iseksi.

Its e llä n i on ka ksi ja k o p a p u k a ija a , jo is ta v a n h em ­ pi on o llu t p e rh e e ssä m m e 24 v u o tta ja n u o re m p ik in 10 vu o tta . T äm ä lin tu la ji s a a tta a e lä ä ke s k im ä ä rin va n h e m m a ksi k u in ih m in e n ja sen lu o n te e s ta vo i­ d aan e ro tta a hyvin in h im illis iä p iirte itä . N iin p ä tä l­ la in e n lin tu k iin ty y perheeseensä ta v a tto m a n h i­ ta a s ti. S a a tta a k e s tä ä jo p a v iis i v u o tta , e n n e n ku in lin tu k a ts o o ku u lu v a n s a perheeseen. T ä lla is e n p it­ k ä a ik a is e n k o tie lä im e n se u ra a m in e n o p e tta a n , e ttä ih m ise n tie d o t e lä in te n y m m ä rry s k y v y s tä ja tu n ­ te is ta o va t vie lä a lk u te k ijö is s ä ä n . Ih m is k u n n a lla on p a ljo n o p itta v a a ja tu le v a is u u s n ä y ttä ä kykenem m ekö lö y tä m ä ä n k o m m u n ik a a tio ta v a n ja k u u le ­ m aan e lä in k u n n a n v a a tim u k s e t sen its e n s ä e s ittä ­ m änä.

Urpo Leppänen (SMP) V a sta u kse n a k y s y m y k s iin n e to te a n ly h y e s ti seuraavaa: H e n k ilö k o h ta in e n k a n ta n i on, e ttä e lä in te n s u o je le m in e n on e rittä in tä rk e ä tä . M yös e lä im e llä on o ik e u s in h im illis e e n k o h te lu u n .

S u h ta u d u n e lä in s u o je lijo id e n e s ity k s iin va ka va s­ ti ja o le n o llu t o m a lta o s a lta n i v a lm is viem ään n ä itä a s io ita e te e n p ä in e d u sku n n a ssa . P uolueena SM P on e d u s k u n n a s s a te h n y t p a rh a a n sa e lä in te n s u o je ­ lun e d is tä m is e k s i, v a lite tta v a s ti s u u re t p u o lu e e t o va t k a ik e lle in h im illis y y d e lle , o lip a k ysym ys ih m i­

Tarja Halonen (SDP) 1. En ole its e k ä ä n ty y ty v ä in e n e lä in s u o je lu la k iin .

M ie le s tä n i rauta-, ansa- ja m y rk k y p y y n ti tu lis i s a a d a k ie lle ty k s i. U h a n a la is ia la je ja tu lis i s u o ­ je lla te h o k k a a m m in ja a ik a is e m m in k u in m itä n y k y is in ta p a h tu u .

K is s a t tu lis i s a a d a lain s u o ja a n , ku te n e h d o ­ ta tte . A ih e u tta is ik o tä m ä jo ita in lis ä to im e n p i­ te itä , ku te n e s im e rk ik s i k is s a n re k is te rö in tiä tai m uu ta s e lla is ta , en ole ta rk e m m in m ie ttin y t.

"T a rp e e llis e n tu s k a n tu o tta m in e n ” on o n g e l­ m a llin e n tu lk itta v a k s i. En a iva n e h d o tto m a s ti k ie llä m a h d o llis u u tta , e tte ik ö e lä in k o e s a a ta o l­ la tu tk im u s ty ö s s ä ta rp e e n . T ä lla is is s a ta p a u k ­ s is s a tu le e k u ite n k in o lla jo e tu k ä te e n e rittä in to d e n n ö k ö is tä se, e ttä tu tk im u s on to d e lla hyö­ d y llin e n ja e tte i e lä in k o k e ita vo id a k o rva ta m u il­ la ta vo in . S iin ä k in ta p a u k s e s s a , e ttä e lä in k o ­ k e ita k ä y te tä ä n , tu le e tie ty s ti e lä im is tä h u o le h ­ tia m a h d o llis im m a n in h im illis e llä ta va lla .

N äin o lle n o le n s itä m ie ltä , e ttä tu s k a llis is ta e lä in k o k e is ta tu lis i p yrkiä lä h e s ko ko n aa n eroon.

H yväksyn tu rk is ta rh a u k s e n e lin ke in o n a .

E d e lly ttä e n k u ite n k in , e ttä n y k y is tä p a re m m in o te ta a n h u o m io o n ta rh a e lä in te n e lin o lo s u h ­ teet. T e h o k a s v a tu s s u u ris s a te o llis u u s k a n a lo is s a ta i s ik a lo is s a on m ie le s tä n i sekä e lä in ­ ten e ttä tu o tte tta v ie n tu o tte id e n k a n n a lta h a i­ ta llis ta . M ie le s tä n i o lis i s iirry ttä v ä s iis sekä e lä in s u o je lu llis is ta s y is tä m u tta m y ö s k in tu o t­ te id e n laa d u n v u o k s i tu o ta n to m e n e te lm iin , jo t ­ ka va s ta a v a t en e m m ä n e lä in te n n o rm a a le ja e li­ n o lo s u h te ita .

2. Enpä tie d ä , m iten p ä ä ttä is in y k s in ä ä n e lä in ­ s u o je lu la is ta . L u ulen, e ttä s o p e u tu is in hyvin siih e n ryhm ään, jo s s a o le n a lle k irjo itta n u t a lo itte e n uuden e lä in s u o je lu la in h y v ä k s y m is e k ­ si.

3. O len k u u llu t, e ttä m a a ta lo u s tu o tta ja t ja n im e ­ no m a a n a s ia n o m a in e n m in is te riö o lis iv a t vas­ tu s ta n e e t lain v a lm is te lu a . K ysym ykse e n ne , m is tä tä m ä jo h tu u , m in u n on va ike a a n ta a jo h ­ d o n m u k a is ta va sta u sta , ko ska en näe m itää n jä rk e v ä ä s yytä v a s tu s ta a e lä in s u o je lu la in hy­ v ä k s y m is tä . K uten e d e llise ssä v a sta u kse ssa n i olen to d e n n u t, on m ie le s tä n i p itk ä llä tä h tä im e l­ lä m y ö s k in m a a ta lo u s tu o tta jie n o m a n edun m u k a is ta hyväksyä e lä in s u o je lu la k ie h d o tu k se ssa e s ite ty t u u d e t p e ria a tte e t.

4. E lä in te n ku te n ka ike n e lo llis e n su o je le m in e n on m ie le s tä n i tä rke ä ä . E lä in te n s u o je lu n tu le e tie ty s ti ta p a h tu a p ä ä a sia ssa e lä in te n o m illa e h d o illa , ko ska ne e ivä t its e s itä p ysty te ke ­ m ään. to is a a lta on v a rm a sti o le m a ssa tile n te ita, jo is s a m yös ih m in en yh te n ä e lä in ku n n a n e d u s ta ja n a on o te tta v a s u o je lu tila n te e s s a h uo­ m io on .

5. S u h ta u d u n e lä in s u o je lijo ih in ku te n m u ih in k in yhden a sia n liikke e n e d u s ta jiin a s ia llis e s ti. He o va t y le e n sä alan p a rh a ita a s ia n tu n tijo ita ja se se ikka , e ttä he o va t tä y s in s yd ä m in a sia n sa p u o le lla , ei m ie le s tä n i tee heid ä n a n ta m ia a n tie to ja vähem m än lu o te tta v ik s i. Se, o v a tk o he h u o m io o n o te tta v a ryhm ä ä ä n e s tä jin ä ta i ei, on s itte n ta a s to in e n asia. M ie le stä n i e lä m iä tulee s u o je lla , va ikka e lä in te n s u o je lijo ita o lis i ny­ k y is tä k in vähem m än. Ryhm än p ie n u us ei saa o lla seikka , jo k a e stä ä m u u to in p u o lle tta v a n a s ia n e te e n p ä in viem isen.

6. Y m p ä ris tö n s u o je lu m in is te riö n tu lis i h u o le h tia m yös e lä in s u o je lu s ta . M ie le s tä n i ko ke m u kse t m aa- ja m e ts ä ta lo u s m in is te riö s tä o s o itta v a t, e ttä he e ivä t osaa o lla tä ssä a sia ssa e lä in te n puo le lla .

7. En p id ä its e ä n i v a rsin a ise n a e lä in s u o je lu a k tiiv is tin a . O len y le is e s ti k iin n o s tu n u t lu o n n o n ­ s u o je lu s ta , jo h o n m yös e lä im e t ku u lu va t. Olen o llu t m uka n a a lle k irjo itta m a s s a a sia a n liitty v iä a lo itte ita ja olen ja tk o s s a k in v a lm is tu ke m a a n tä m ä n s u u n ta is ia h a n kkeita .

8. Ih m is e llä ei lu o n n o llis e s ti o le o ik e u tta k ä y ttä ä e lä im iä ra ja tto m a s ti hyväkseen. M in is te riö tie ­ tä ä k e rto a jo nyt tä y s in k ä s ittä m ä ttö m ä ltä tu n ­ tu vie n la jie n riis to ja jo n k u n s illo is e n m u o tio i­ kun tä y ttä m is e k s i. E lä im iä tu le e s u o je lla sekä y k s ilö in ä e ttä laje in a . En liene aivan o ike a hen­ k ilö ta rk e m m in m ä ä ritte le m ä ä n , m issä raja k u l­ lo is e s s a k in ta p a u kse ssa kulkee.

9. K atson, e ttä n iin ih m is illä ku in e lä im illä , yle e n ­ sä k a ik illa e lo llis illa , on o le m a ssa om a its e is a r­ vonsa. En p e ru sta s itä ku te n ky s y jä s iih e n , o n ­ ko n ä illä k u o le m a to n he n kin en p u o le n sa vai ei.

M ie le s tä n i tä y s in riittä v ä ä tä h ä n itse isa rvo n tu n n u s ta m is e e n on se e lä m ä , jo n k a vo im m e h a va ita n o rm a a lis s a "m a a n p ä ä llis e s s ä ” o lo ­ su h te e ssa . J o s h a lu a a liittä ä tä h ä n vie lä ku o le ­ m a tto m u u d e n ih m ise n ta i e lä im en o sa lta , se on m ie le s tä n i jo k a is e n o m a e e ttin e n a asia.

10. M in u lla ei o le tä llä h e tk e llä e lä im iä .

N e liv u o tia s ty ttä re n i on n o rm a a lin ja a lle rg i­ sen ra ja lla . T äm än vu o ksi h a lu a m m e o d o tta a a in a k in vie lä m u u ta m a n vuoden s e lv ittä ä k s e m ­ me, o n k o hänen m a h d o llis ta p itä ä le m m ik k i­ e lä in tä ilm a n te rv e y d e llis iä h a itto ja . M ie le stä n i on p a re m p i o lla e n n a kko o n va ro va in e n ku in lu o p u a jo rak k a a ksi tu lle e s ta e lä im e stä .

Antero Juntumaa (SKL) 1. En ole ty y ty v ä in e n nykyise e n la kiin .

U h a n a la isia la je ja tu lis i s u o je lla n y k y is tä te­ h o kka a m m in .

K issa o lis i sa a tava tasaa rvo ise ksi esim . k o ira n ka n ssa . En o le a s ia n ­ tu n tija v o id a kse n i m ä ä rite llä "ta rp e e llin e n tu s ­ kan tu o tta m is e n ” . M ie le s tä n i tu s k a a ei sa isi ko ska a n tu o tta a ilm a n v ä lttä m ä tö n tä pakkoa.

V ä lttä m ä tö n tu s k a voi tu lla h o ito to im is s a ta i v iliin ta i h u rjis tu n e e n e lä im en h illits e m is e s s ä .

O lis i sa a tava tu s k a llis e t ko ke e t m a h d o llis im ­ m an vä hiin. O lis i to te u te tta v a uuden la in avulla.

Pidän tu rk is ta rh a u s ta e rä ä n ä e lin ke in o n a .

2. Laki on p u u tte llin e n . E lä in s u o je lu o n g e lm ia ei o le ta rp e e ksi o te ttu h u o m io o n . V a s tu s ta n tehok a sva tu sn a ve tto ja . O lis i vaikea va s ta ta uuden e lä in s u o je lu la in s is ä llö s tä , m u tta e lä in s u o je ­ lu y h d is ty s te n s u u n n itte le m a m a lli voi o lla m e l­ ko hyvä. O d o ta n h a llitu k s e n e sitystä .

3. Ja rru tu s jo h tu u jo id e n k in ta lo u d e llis is ta in tre s ­ s e is tä sekä v ä lin p itä m ä ttö m y y d e s tä e lä in s u o ­ je lu a ko h taa n .

4. E lä in te n s u o je le m in e n on tä rke ä osa in h im illi­ s y y ttä ja s iv is ty s tä . Se on h o id e tta v a sekä ih m i­ sen e ttä e lä in te n e d u t k o h tu u llis e s ti h u o m io i­ den.

5. S u h ta u d u n e lä in s u o je lijo ih in m yö n te ise sti.

O ta n h e id ä t va ka va sti. He o va t o ike a lla a sia lla .

H eidän tu lis i p y rk iä p uhein, k irjo itu k s in ja jäse n ke rä yksin v a ik u tta m a a n . P o liittis ia p ä ä ttä ­ jiä tu lis i lä h e styä p a in o s tu s ry h m ä n ä . K a nsane­ d u s ta ja t e ivä t ta rp e e ksi y le is e s ti o le tä tä tie ­ d o stan e e t.

6. E lä in s u o je lu s ta o lis i h u o le h d itta v a e rity is te n vi­ ra n o m a iste n yh d e ssä k.o. jä rje tö je n kanssa.

E lä in s u o je lu v ira s to n p a ikka on m aa- ja m e tsä ­ ta lo u s m in is te riö n a la isu u d e ssa , ko ska s ie llä on p a rh a ite n a s ia n tu n tijo ita , (e lä in lä ä k ä rit ym.)

En usko, e ttä y m p ä ris tö m in is te riö o lis i pa re m ­ pi7. O len o llu t a in a e lä in s u o je lija , la p se sta a s ti. M i­ n u t on o p e te ttu o le m a a n k iu s a a m a tta e lä im iä .

P a rtio lu p a u kse ssa v. 1934 lu p a u d u in m m . o le ­ m aan "e lä in te n ja m uun lu o n n o n y s tä v ä ". Teo­ lo g in a ka tso n , e ttä e lä in s u o je lu on k ris tity n ku ts u m u s ta . O len p itä n y t a a te tta e s illä ja olen v a lm is to im im a a n , m issä vo in ja osaan. Jo s ha­ va itse n e lä in te n k iu s a a m is ta ta i va in o a m ista , p u u tu n asia a n , ku te n jo k a is e n ka n sa la ise n ve l­ v o llis u u s on tehdä.

8. Ih m ise llä ei o le ra ja to n ta o ik e u tta e lä im iin . Ra­ ja n sa n o o o m a tu n to . T a rp e e to n ta k ä rs im y s tä ei saa tu o tta a .

9. E lä im e llä on J u m a la n lu o m a n a o le n to n a arvo sin ä n sä , va ikka ih m is e llä on o ike u s " v a llita lu o n to a ” . T e o lo g in a o le n R a a m a tu sta to d e n ­ nut, e ttä e lä in on s y n n itö n e ikä ta rv its e m uu ta lu n a s tu s ta ku in sen, e ttä k a ikki k ä rsim ys p o is ­ te ta a n . R u n o ilija sa n o o: "E lä in , o sa to n s y n tiin ja valheeseen, vaan ei o s a to n k u o le m a a n .” — O len ta ip u va in e n u sko m a a n e lä in te k in a u tu u ­ teen.

10. M in u lla on o llu t k is s o ja ja ko iria . P ito va ike u k­ sie n ja a lle rg ia n vu o ksi on tä y ty n y t n iis tä lu o ­ pua. Jo s e lä im iä p itä ä , on o lta va a ika a ja kykyä h o ita a n iitä hyvin ja h e llä sti.

VUOSIKOKOUS

Koe-eläinten vuosikokous 1983

Suojelu

Äänestyksiä

mukana

tänyt

1,

varten

1983.

Sitä v a r t e n

Saat

Helsinki.

Kokouksessa

vuosikokousasiat.

jäsenillä

jäsenyys

tul e e

jäsenmaksusta

äänestyslipun,

j ä s e n k o r t t i s i . Kai k k i

l is esti

päivänä

läsnäolevien

tosite m ak se t us t a

tai

21.

Säästöpankin kerho huo ­

sääntömääräiset

tarkistetaan.

1982

Helsingin

Kalevankatu

käsitellään H U OMI

sääntömääräinen

pidetään maaliskuun

klo:18.45

neistossa,

ry:n

olla

vuodelta

kun olet

jäsenet

ovat

esit­

sydämel­

tervetulleita.

Johtokunta

Ä R S M Ö T E

Försöksdjurens hälls

d e n 21

Sparbanks Pä m ö t e t OBS'. de

behandlas

närvarandes

medlemmar för

hjärtligt

mars

rf:s 1 983

klubblokal,

Pä g r u n d

avgift

Värn

av

k l . 18.45

Kalevagatan stadgeenliga

röstningar

medlemskap

ta m e d är

de

stadgeenliga

kommer

eller

pä Helsingfors 1, H e l s i n g f o r s . ärsmötesärendena vi

att g r a n s k a

i föreningen.

sig v e r i f i k a t

1982

ärsmöte

1983.

Vi

ber

a lla

över betald medlemsAlla medlemmar

är

välkommna.

Styrelsen

21

5.10 oli T em p p e lia u kion kirko ssa te e m a ilta "O n k o eläin lä h im m ä is e s i? ". Illan ju o n s i pa stori Börje Ritvas, yh d istykse m m e e n sim m ä in e n puheenjohtaja.

V iiden eri e lä in s u o je lu jä rje s tö n e d u s ta ja t ke rto iva t to im in n a sta a n . Koe-eläinten su o je lu n e s itte li y h d is ­ tyksen puheenjohtaja.

11.— 12.12. o lim m e M essukeskuksen k a n sa in väli­ sessä ko ira n ä y tte ly s s ä ja ka m a ssa e s itte itä m m e ja m uuta in fo rm a a tio ta . H u o m a tta va a on, e ttä tä n ä vuonna olem m e o lle e t m yös lu k u is is s a kissa- ja ko i­ ra n ä ytte lyissä m yös m uu a lla Suom essa. J o issa in ti­ la isu u ksissa ovat käyneet jo h to k u n n a n jäsenet, jo is ­ sain ovat tie d o n le v ittä m is e s tä h u o le htin e e t m uualla Suom essa olevien to im in ta ry h m ie m m e ed u sta ja t.

Jakam am m e tie to on sa a n ut hyvän va sta an o to n , ja olem m e m yös saaneet p aljon uusia jä se n iä näiden tila is u u k s ie n ka u tta.

E H D O T U S T O IM IN T A K E R T O M U K S E S K S I VUODELTA 1982

J o h to k u n ta k o k o n tu i vu oden 1982 lo p p u u n m en n e s­ sä 13 kertaa.

S tyre lse n s a m m a n trä d d e Inom är 1982 13 gänger.

O s a llis tu m in e n jo h to k u n n a n k o k o u k s iin / D eltagand e t i s ty re ls e m ö te n : V a rs in a is e t jä s e n e t I O rd in a rie m edlem m ar: Puh.joht. Leena-Kaarina Kaunonen o rd fö ra nd e V ara p uh e e n jo h taja Hannele Luukkainen K a triin a H einonen, (varainhoitajan vira nsija ine n /ka ssö rs vikarie 26.9.— 19.12) S inikka P iippo R iitta Salm i Sirpa S ykkö Raili Vesanen Päivi V iinikaine n , sihteeri& varainhoita ja /se kre te ra re & ka ssö r Seppo V irta n e n

13 kertaa/gänger 13

6 11 9 11 10 6 11

V arajäsenet/vice m edlem m ar: A n ita Ervasti Linnea G rönlund, (sihteerin viransijainen/sekreterares vikarie 26.9.— 19.12) Satu M oila ne n T oim in n a n jo hta ja /ve rksam h e tsledare S irp a ikä vä lko T o im is to n h o ita ja /b yrä ch e f Kaarina K ivivuori

8

11 9 9 3

V u o tta 1982 v ie te ttiin F ra n sisku s A ssisila ise n , e lä in ­ ten su o je lu sp yhim ykse n , vuotena. T a rko itu kse n a oli yhä enenevässä m äärin k iin n ittä ä ih m isten h u o m io elä im iin , jo tk a edelleen elävät ihm isen so rro n alla.

"K u n n io itta k a a e lä im iä ja m uista ka a e ttä n iillä k in on o ik e u k s ia ” oli tun nu sla u se e m m e ja n ä itä o ike u ksia ko e tim m e s itte n p u o lu sta a m onin eri tavoin.

J o tta o ike u ksia vo ita is iin p u o lu sta a ta rvita a n aina lain a n tam a suoja, jo ta ainakaan e lä im illä ei vielä lii­ em m ä lti ole. Siksi työ h öm m e on kin edelleen ku u lu ­ nut e lä in su o je lu la in sä ä d ä n n ö n u u d ista m istyö , sillä vaikka v e to om u kse sta m m e em. lain u u d istam ise n pu o le sta o n kin k u lu n u t jo vuosia, työ ed u skun n a ssa on vielä kesken. L a in u u d istu styö ssä olem m e to im i­ neet y h te is ty ö s s ä jo id e n kin m uiden e lä insuojelujärje stö je n kanssa, m ikä aina an taa lisää voim aa ja us­ ko tta v u u tta va a tim u ksillem m e.

Lainuudistustyöhön ovat kuuluneet mm. seuraavat tapahtumat: 24.4.82. ka n sa in välisen ä koe-eläinten päivänä lähe­ tim m e jo k a is e lle ka n sa n e d u sta ja lle kirjeen, jo ssa vaadim m e e lä in su o je lu a sio id e n s iirtä m is tä p e ru ste t­ tavan y m p ä ris tö m in is te riö n alaisuuteen.

13.5.82 Koe-eläinten Suojelu ry, V a lta ku n n a llin e n E lä in su o je lu in ko , Vihreä Risti ry ja H e lsin g in Eläin­ s u o je lu y h d is ty s lu o vu ttiva t eri p u olueiden e d u s ta jille kirjelm än, jo k a m yös kä s itte li em. asiaa.

17.6.82 a n to iv a t Koe-eläinten Suojelu ry, V a lta ku n ­ nallinen E lä in s u o je lu in ko ja Vihreä Risti ry la u su n ­ to n sa m e ts ä s ty s la in u u d ista m ise sta .

30.9.82 a n n oim m e la u su n to m m e e lä in su o je lu la ista 25.10.82 jä rje s tim m e e lä in su o je lu la in u u d ista m ista kä sitte le vä n le h d istö tila isu u d e n , jo ssa le h d istö n li­

22

säksi o liva t p a ika lla radio ja TV. L isä ksi 2.12.1982 to i­ mi vara p u h e e n joh ta ja m m e Hannele Luukkainen e d uskunnan suuren va lio ku n n an e rity is ja o s to n neu­ vo n a nta ja n a kokouksessa, jo ssa k ä s ite ltiin m etsä s­ tyslakia.

T oim in n a ssa m m e on viim e to im in ta vu o n n a ta p a h ­ tu n u t m yös kaksi e rity is e s ti jä se n istö ä koskettavaa m uu to sta . Y h d istykse n to im is to sai uuden h o ita ja n ja jä se n istö uuden ko n ta ktih e n kilö n , kun to im in n a n ­ jo h ta ja m m e Sirpa Ikävalko va ih tu i to im is to n h o ita ja Kaarina Kivivuoreksi. Toinen, varsinkin tie tty ä jä se ­ n istö n osaa ko ske ttava ta p atu m a , oli T urun to im in ­ taryhm än perustam inen. T ällä h e tkellä eri p u o lilla m aata to im ii kolm e to im in ta ry h m ä ä sekä kaksi itse ­ n ä istä yh d istystä .

^

KOKOUKSET JA MYYJÄISET Y h d istykse n vu o siko ko u s p id e ttiin 15.3.1982 ja ko­ kouksessa k ä s ite ltiin vain vu o siko ko usa sio ita .

S yyskokous oli 4.10.1982. V ira lliste n asioiden jä l­ keen n ä y te ttiin e lä in ko ke ita kä sitte le vä film i, ja lisä k­ si y le isö llä oli m a h d o llisu u s tu tu s tu a B eauty VVithout C ruelty -sarjaan.

K irp p u to rito im in ta on m yös viim e vuonna o n n is tu ­ nut erino m a ise sti. S iitä saam m e k iittä ä kaikkia, jo tk a ovat la h jo itta n e e t tava ro ita , to im in e e t järje ste ly- ja m yyn tite h tä vissä sekä tie te n kin osa tan e e t kirp p u to ­ ritavaraa. Tänä vuonna pid im m e k irp p u to rim yyjä ise t 8.5. ja 2.10. J o u lu m yyjä ise t o liva t to im isto ssa m m e 18.12.

MUUT TAPAHTUMAT JA MUUT TO IM INTA SUO­ MESSA 10.1. Koe-eläinten suojelun, va lta ku n n a llise n eläinsu o je lu liito n , H e lsin g in e lä in su o jeluyh d istykse n , V ih­ reän R istin ja Suom en e lä in su o je lu yh d istykse n puh e e njoh ta ja t o liva t läsnä Kai Sittnikovvin v ä itö s tila isuudessa. E lä in lä ä ke tie te ellise ssä koekeakoululla.

Koska kaikki em. yh d istykse t ka tso iva t vä itö skirjan koesarjan olevan tarp e e to n ja ju lm a , va a d ittiin väi­ tö skirja n h ylkä ä m istä jo vä itö stila isu u d e ssa ja m yö­ hem m in ko rke a ko u lu n o p e tta ja ko lle g o ille o s o ite tu s ­ sa kirjelm ässä.

21.5. G a llerle O ljem ark jä rje s ti n ä yttelyn "Y stä vä m ­ me e lä im e t". O lim m e e räät n ä yttelyn su o je lijo ista , ja n ä yttelyn yh teydessä ja e ttiin e sitte itäm m e .

24.4. ka n sainvälisenä koe-eläinten päivänä jä rje s tim ­ me lipaskeräyksen ja p id im m e avoim ien ovien päi­ vän to im isto ssa m m e .

10.— 12.9. yh d istykse llä m m e oli n ä ytte lyp iste Kunto-, ja Terveys- ja K auneus m essu illa Espoon D ipolissa.

Y leisö oli kiin n o s tu n u t ko sm e tiikka te o llisu u d e ssa te h tä vistä e lä in ko ke ista sekä va ih to e h to ko sm e tiikasta.

3.10. p a lja s te ttiin H e lsin g in e lä in te n h a u ta u sm a a lla Koe-eläinten suojelu ry:n to im e sta m uistom erkki, jo ssa o li yh d istykse m m e tunnus, kaksi to is iin s a ta ­ ke rtu n u tta e lä in tä sekä te ksti: e lä inkokeiden v ia tto ­ m ille uhreille. T ila isu u d e ssa o li läsnä m yös tie d o tu s ­ välineiden edustajia.

FÖ R S LA G TILL V E R K S A M H E TS B E R Ä T TE LS E F R Ä N Ä R 1983 A re t 1982 tira d e s i F ra n s is k u s av A s s is i -D jurens beskyddare- tä cke n . M eningen var, a tt i s tö rre u ts trä c k n ln g fä s tä a lla s u p p m ä rk s a m h e t pä djuren, so m ännu lever u n d e r m ä n n is k a n s fö rtry c k . V ä rt s la g o rd var "R e s p e k te ra d ju re n ach m ln ns, a tt de h a r rä ttig h e te r.” o ch de ssa rä ttig h e te r fö rs ö k e te vi a tt fö rs v a ra pä a llt s ä tt.

F ör a tt k u n n a fö rs v a ra rä ttig h e te r behövs d e t skydd g iv e t av la g s tiftn in g e n o ch d e tta skyd d har in te dju re n . D ä rfö r har a rb e te t fö r fö rn y a n d e t av d ju rs k y d d s la g e n h ö rt till vär ve rksa m h e t o c k s ä un ­ d e r ä re t 1982. F ast d e t var fö r m än g a ä r sen dä vi s ta rta d e en n a m n in s a m lin g s k a m p a n j fö r fö rn y a n ­ d e t av d ju rs k y d d s la g e n , ä r p ro ce sse n i rlksd ag e n ä nnu o a vslu ta d .

I d e tta a rb e te har vi s a m a rb e ta t m ed nägra andra d ju rs k y d d s o rg a n is a tio n e r, v ilk e t a lltid ger m era k ra ft och s a n n o lik h e t tili vära krav.

KULKUEET 9.10 elä in te n viiko lla jä rje stim m e kulkueen, jo h o n o s a llis tu i suuri jo u k k o e lä in te n s u o je lijo ita eläinystävineen. Kulkueen aika n a ja o im m e e sitte itäm m e .

£ ™

OSA LLISTUM INEN KA NSAINVÄLISEEN YH TEIS­ TYÖHÖN 9.9. o s a llis tu i va ra p u h e e n jo h ta ja m m e , IAAPEA:n jo h to k u n n a n jä se n H annele L u u kka in e n em . ka n ­ sa in vä lise n k o e -e lä in te n s u o je lu jä rje s tö n jo h to k u n ­ nan ko ko u ksee n Z u ric h is s ä . T ila is u u d e s s a hän ra­ p o rto i y h d is ty k s e m m e k u lu n e en vuoden to im in n a s ­ ta.

9.10. J u lia n a von W e n d t o s a llis tu i y h d is ty k s e m m e e d u s ta ja n a N o rd is k a S a m fu n d e t m o t p lä g s a m m a d ju rfö rs ö k :n 10 0 -vu o tisju h la a n R u o tsissa .

23.— 25.11. kävi y h d is ty k s e m m e s ih te e ri Päivi V iin i­ ka in e n tu tu s tu m a s s a NAVS:n ja IAA PEA :n to im in ­ ta a n. Hän o s a llis tu i m yös N AV S:n jo h to k u n n a n ko­ koukseen v ie ra ile v a n a jä senenä.

I arbetet för förnyandet av djurskyddslagen har ingätt: 24.4.82 pä den in te rn a tio n e lla fö rs ö k s d ju re d a g e n s k ic k a d e vi e tt brev tili varje rik s d a g s m a n , d ä r vi krävde a tt d ju rs k y d d s a n g e lä g e n h e te r borde fly tta s t ili o n g iv n in g s m in is te rie t.

13.5.82 F ö rs ö k s d ju re n s värn, V a lta k u n n a llin e n e lä in s u o je lu liitto , G rön K orset rf och H e ls in g fo rs D ju rs k y d d s fö re n in g e n a vsto d en skrive lse tili repres e n ta n te rn a av o lik a p a rtie r i riksd ag e n . O cksä den d ä r sk riv e ls e n b e h a n d la d e den o va n nä m d a ärenden.

17.6.82 gav F ö rs ö k s d ju re n s värn, V a lta k u n n a llin e n e lä in s u o je lu liitto o ch G röna K o rse t s in ä u tta la n d e om fö rn y a n d e t av ja k tla g e n .

30.9.82 gav vi e tt u tta la n d e om fö rn y a n d e t av d ju rs ­ kyd d sla g en .

25.10.82 o rg a n is e ra d e vi en p re s s k o n fe re n s om fö r­ n y a n de t av d ju rs k y d d s la g e n , d ä r pressen, ra d io och Tv var närvarande.

I December rep re se n te ra d e H a n n e le Lu u kkaine n so m e xp e rt i m ö te t av rik s d a g e n s Stora u ts k o tts s p e c ia lu ts k o tt. J a k tla g e n b e h a n d la d e s i m ötet.

Tvä ä n d rin g a r, b e trä ffa n d e s p e c ie llt m edlem m ar, h a r ä g t rum u n d e r s e n a s te äret. V ä r byrä fic k en ny b y rä c h e f och vära m e d le m m a r en ny ko n ta k tm ä n niska, d ä ve rk s a m h e ts le d a re S irp a Ikä va lko blev o m b y tt tili b y rä c h e fe n K a a rin a K ivivuo ri. En a n nan ä n d rin g , so m b e trä ffa d e s ä rs k ilt en vis s del av med-

lem m arna, va r g ru n d n in g e n av en ve rksa m h e tsg ro p p i Abo. I d e tta nu har vi tre ve rksa m h e tsgru p per och tvä s jä lv s tä n d ig a fö re n in g a r i o lik a d e la r av landet.

M Ö TEN OCH BASARER F ö re n in g e n s ä rs m ö te ägde rum 15.3.83 och dä be­ h a n d la d e s ä n d a s t ä rs m ö te s ä re n d e n . H ö s tm ö te t var 4.10.82. E fte r o ffic ie lla ära n d e n fö re v is a d e vi en film som b e h a n d la d e d ju rfö rs ö k . Det var o c k s ä m öjlig t a tt bli b e k a n t m ed B e a u ty VVithout C ru e lty -prod u kter.

T ack väre d o n a tö re r, fö rs ä lja re och arra n g e ra re har ocksä lo p p to rg s v e rk s a m h e te n ly c k a ts u n d er s e n a ste ve rksa m h e tsäre n . U nder äre t 1982 arrangerade vi e tt lo p p to rg 8.5. o ch 2.10. J u lb a s a r hade vi i byrä 18.12.

DEM ONSTRATIO NSTAG 9.10. u n d er d ju re n s vecka a rra n g e ra d e vi e tt d e m o n s tra tio n s tä g , so m m a sso r av d ju rs k y d d a re med s in ä d ju rv ä n n e r d e lto g i. U nder d e m o n s tra tio nen dela d e vi u t vära b ro sch yre r.

A N N A N VERKSAM HET OCH A ND RA HÄNDELSER I FIN LAND 10.3.82 F ö rs ö k s d ju re n s värns o rd fö ra n d e med ordfö ra n d e n av V a lta k u n n a llin e n e lä in s u o je lu liitto , H e ls in g fo rs d ju rs k y d d s fö re n in g e n och F inska d ju rs k y d d s fö re n in g e n va r n ä rvarande i Kaj S ittn ikow s d is p u ta tio n s tillfä lle . Dä a lla ova n nä m d a fö re ­ n in g a r ansäg, a tt d ju rfö rs ö k , so m d is p u ta tio n e n be ­ h a ndlade, hade v ä rit o n ö jd a o ch g rym m a, krävde vi a tt a v h a n d lin g e n borde u n d erkä n n a s. Vi g jo rd e d e t redan vid d is p u ta tio n s tillfä lle t och o cksä i S krive l­ sen, som vi s k ic k a d e tili h ö g s k o la n s lärare.

31.5.82 G a lle ria O lje m a rk a rra n g e ra d e en u ts tä lln ln g "D ju r, vära v ä n n e r". V är fö re n in g var en av utstä lln ln g e n s s kyd d a re och u n d er u ts tä lln in g e n delades vära b ro sch yre r.

24.4.82 pä den in te rn a tio n e lla fö rs ö k s d ju rs d a g e n a rra n g e ra d e vi en p e n n in g s a m lin g o ch i vär byrä ha ­ de vi en "ö p p n a d ö rra rs " dag.

10.— 12.9.82 hade vi en in fo rm a tio n s tä n d vid K o n d itio n -, hälsa- och s k ö n h e tm ä s s a n i D ip o li, i Es­ bo. M ä n n is k o rn a va r in tre s s e ra d e av k o s m e tik a so m ä r tillv e rk a d e u ta n d ju rfö rs ö k .

3.10.82 a v tä c k te s fö rs ö k s d ju re n s m in n e s s te n av fö rs ö k s d ju re n s värn pä d ju re n s b e g ra v n in g s p la ts .

23

Pä m o n u m e n te t s tä r d e t fö re n in g e n s tä cke n , tvä fö rs ö k s d ju r so m har fa s tn a t vid varann, och te xte n: fö r d ju rfö rs ö k s o s k y lid ig a offer.

5.10.82 fira d e s en kväll ka lla d ” Ä r e tt d ju r d in nästa ? ” i T em p e lkvä re ts kyrka. K vä lle n s värd va r p a s­ to r B ö rje R itvas, F ö rsö ksd ju re n s värns fö rs ta o rd fö rande. R e p re se n ta n te r av fem o lik a d ju rskyd d so rg a n is a tio n e r p re se n te ra d e sin ä fö re n in g a r. V ä r förening p re se n te ra d e s av Leena-K aarina Kaununen.

11.— 12.12 v a rv i vid h u n d u ts tä lln in g e n i M ässce n tralen. Där d e la d e vi u t vära b ro sch yre r ooh gav andra in fo rm a tio n . Vi h a r o c k s ä v ä rit i fle ra a n d ra hundo ch k a ttu ts tä lln in g a r, in te bara i H e ls in g fo rs nejden u ta n o c k s ä pä a n d ra tra k te r i F in la n d . In fo rm a tio n , so m vi h a r d e la t, har b liv it m o tta g ä t och vi fä tt fle ra nya m edlem m ar.

KOE-ELÄINTEN SUOJELU ry:n T O IM IN T A ­ SUU N N ITE LM A VUODELLE 1983 K oe -e lä in te n s u o je lu ry:n ta v o itte e t on m ä ä rite lty jo yh d is ty k s e n sä ä n n ö issä , ja n ä ih in ta v o itte is iin py­ rim m e lu o n n o llis e s ti m yös to im in ta v u o n n a 1983.

N äin s iis sekä la in sä ä d ä n n ö n u u d is ta m is - e ttä tied o tta m is ty ö t k u u lu va t ehkä k e s k im m ä is in ä a sio in a o h je lm a a m m e , s illä va in to d e llis e n eläinSU O JE LU la in ja su u re n yle isö n p a in o s tu k s e n avu lla voi koee lä in te n ase m a p a ra n tu a . M o le m m issa em. to im in ­ n o is s a on y h te is ty ö eri e lä in s u o je lu jä rje s tö je n ka n ssa o le n n a is e n tä rke ä ä , ja s ik s i p yrim m e e d e l­ leen k e h ittä m ä ä n s u h te ita m m e n iin ko ti- ku in u lk o ­ m a is iin e lä in s u o je lu y h d is ty k s iin . Ih a n te e llis ta o lis i tie te n k in m yös, jo s m yös tu tk ijo ita , ko e -e lä in h o ita jia ja e lä in k o k e ita te ke viä o p is k e lijo ita liitty is i jo u k ­ ko o m m e enem m än.

E lä in ko ke id e n tila lle ta rv ita a n v a ih to e h to m e n e te lm iä , jo te n em m e voi ty y ty ä va in e p ä k o h d is ta tie ­ d o tta m is e e n vaan m eidä n on p u h u tta v a m yös va ih ­ to e h to is is ta ra tk a is u m a lle is ta . N iin p ä työ h ö m m e k u u lu u m yös tä tä tu tk im u s ta kä s itte le v ä n tie d o n h a n k in ta ja sen ju lk i tu o m in e n . P yrim m e m yö s ka i­ kin m a h d o llis in ta vo in — m m . ta lo u d e llis e s ti — tu ­ kem aan K o e -eläinten s u o je lu n s ä ä tiö n p yrk im y k s iä a v u staa v a ih to e h to m e n e te lm ie n tu tk ijo ita .

O PISKELIJARYHM Ä Riitta Salmi TO IM IN TA 1982 V a lm is tim m e u u den m o n iste e n , "T ie te e llis e s tä e lä in rä ä k k ä y k s e s tä ” , jo k a on ta rk o ite ttu ja e tta v a k ­ si lä h in n ä o p is k e lijo ille . M o n is te tta on le v ite tty H el­ s in g in Y lio p is to s s a la ito s te n ja o s a k u n tie n ilm o i­ tu s ta u lu ille , sekä y h d is ty k s e n u u s ille jä s e n ille tie to ­ p a ke tissa .

R yhm äm m e va ra ve tä jä Päivi V iin ik a in e n o le ske li vuoden a ik a n a E n g la n n issa jo n k in a ika a o s a llis ­ tu e n m m . S h ffie ld in Y lio p is to n ko e -e lä in su o je lu ryh m än p e ru s ta m is e e n . Hän k e rto i s ie llä o p is k e lija tila is u u d e s s a o m a s ta y h d is ty k s e s tä m m e k in .

T O IM IN TA S U U N N IT E L M A VUODEKSI 1983 T e h o s ta m m e o p is k e lijo ille ta rk o ite tu n m o n is te e m ­ me le v ittä m is tä ja y ritä m m e sa a d a jo n k in la is ta vas­ ta k a ik u a id e o lo g ia lle m m e ka ik is s a m aa m m e k o rk e a k o u lu is s a .

K irjo itte le m m e lä ä ke tie te e n , e lä in lä ä k e tie te e n ja b io lo g ia n o p is k e lijo id e n ainejä rje s tö le h tiin , sekä m a h d o llis e s ti m yös b io lo g ia n ja p s y k o lo g ia n o p e tta jie n a m m a ttile h tiin .

24

DELTAGANDET I INTERNATIONELLT SAMARBETE 9.9.82 d e lto g vä r vice o rd fö ra n d e H annele L u u k k a i­ nen i lA A P E A s s ty re ls e m ö te i Z ü rich . I m ö te t rapp o rte ra d e hon om ve rksa m h e te n i vä r fö re n in g .

9.10.82 rep re se n ta ra d e J u lia n a von W e n d t vär fö re ­ n in g i N o rd iska S a m fu n d e ts 100-ärs ju b ile u m i S to ckh o lm .

13.— 15.11. d e lto g vär se kre te ra re Päivi V iin ik a in e n i NAVSs s ty re ls e m ö te so m vis ite ra n d e le d a m o l. Hon d isk u te ra d e d ju rfö rs ö k med re p re se n ta n te r av NAVSs o lik a ve rksa m h e tsg ru p p e r.

TIETO RYHM Ä TO IM IN TA 1982 T ie to ry h m ä k o k o o n tu i 11 kertaa. Kevään k o k o u k s is ­ sa s u u n n ite ltiin k irja s to n ä y tte ly ä , jo k a p a rh a illa a n kie rtä ä H e ls in g in k irja s to is s a .

S y k s y llä kä vim m e läpi le h tile ik k e itä , jo ita to im is ­ to o n on k e rty n y t m e lk o in e n m äärä. T a rk o itu k s e ­ n am m e on s a a d a te h ty ä a ja n ta s a lla oleva leikekansio.

S yksyn v iim e is is s ä k o k o u k s is s a s u u n n itte lim m e h y v ä n te k e v ä is y y s k o n s e rttia , jo k a p id e tä ä n h e lm i­ kuun 1 4 . pvä ja jo n k a tu o tto kä y te tä ä n v a ih to e h to m en e te lm ie n k e h ittä m is e e n .

TO IM IN TA SU U N N ITELM A VUODELLE 1983

Y ritä m m e k a rto itta a , k u in ka p a ljo n ja m in k ä la is ia e lä in k o k e ita s u o m a la is e t o p is k e lija t jo u tu v a t te k e ­ m ään — jo te n o tta k a a p a y h te y ttä k a ikki b io lo g it ja lä ä k e tie te ilijä t ym pä ri S uom ea ja k e rto ka a o p iske ­ lun a ik a is is ta e lä in k o k e is ta ! K o e ta m m e ne u vote lla o p e tu k s e s ta va sta avien h e n kilö id e n ka n ssa v a ih ­ to e h to is is ta o p e tu s m e n e te lm is tä ku te n d ia t, film it ja m e ka a n ise t m a llit. S a m a n a ik a is e s ti neuvottelem m e m a h d o llis u u k s is ta m u u tta a e te n k in p e ru s­ tu tk im u k s e n p a in o p is te itä niin, e ttä e lä in k o k e e t vä­ h e n isivä t ja m m . k u d o s v ilje ly tu tk im u s lis ä ä n ty is i.

P idäm m e y llä k a n s a in v ä lis iä s u h te ita ja ko e ta m ­ me o tta a o p p ia o p is k e lija to im in n a s ta u lko m a illa .

TALO USTOM IKUNTA Katariina Heinonen TO IM IN TA 1982 T a lo u s to im ik u n n a n k e rto m u svu o d e n to im in n a s s a p a in o ttu i yh d is ty k s e n ta lo u d e llis e n a se m a n v a k iin ­ n u tta m in e n e d e llise n vu oden hyvän ta lo u d e llis e n tu lo kse n ta so lle .

T e h o ste tu n ta lo u s a rv io n to te u tu m is e n se u ra n ­ nan, e rä id e n ra tio n a lis o in tito im ie n sekä va ra in h a n ­ k in n a n a vu lla p ä ä s tiin ta lo u s a rv io n m e lko ty y d y ttä ­ vään to te u tu m is e e n . M yös m a k s u v a lm iu s s ä ilyi s u h te e llise n va ka a na ko ko vuoden ajan.

T a lo u s to im ik u n ta a n o va t ku u lu n e e t K a triin a H ei­ nonen p u h e e n jo h ta ja n a , L e ena-K aarina Kaunonen, Päivi V iin ik a in e n ja Seppo V irta n e n . K o ko u ksiin on o s a llis tu n u t lis ä k s i to im in n a n jo h ta ja S irp a Ikä vlko ja hänen e ro ttu a a n y h d is ty k s e n p a lve lu kse sta to i­ m is to n h o ita ja K a a rin a K ivivuori.

T o im ik u n ta on k o k o o n tu n u t se itse m ä n kertaa.

T O IM IN TA SU U N N ITELM A VUODELLE 1983 T a lo u s to im ik u n ta tä h tä ä to im in n a s s a a n y h d is ty k ­ sen ta lo u d e llis e n tila n v a k iin n u tta m is e e n vä h in ­ tä ä n kahden e d e llise n vuoden ta lo u d e llis e n tu lo k ­ sen m u ka ise ksi.

Jä se n m a ksu n p y s y ttä m in e n e d e llis e n vuoden ta ­ s o lla a ih e u tta a sen, e ttä jä se n m a ksu je n p e rin n ä n te h o sta m ise e n k iin n ite tä ä n e rity is tä h u o m io ta , ko ska jä s e n m a k s u tu lo t m u o d o s ta v a t e h d o tto m a s ti su u rim m a n tu lo e rä n y h d is ty k s e n b u d je tis s a ja to i­ sa a lta ko ska k u s ta n n u s te n n ousu on to sia sia .

P a in o p is te a lu e in a o va t lis ä k s i n y k y is te n m yyn tia rtik k e le id e n m a rk k in o in n in te h o s ta m in e n sekä uu­ sie n v a ra in h a n k in ta m u o to je n ke h ittä m in e n . M yös to im is to n ja o s itta in lu o tta m u s h e n k ilö id e n s u o rit­ ta m a a y le is ö p a lv e lu a p y ritä ä n p a ra n ta m a a n .

T ie to ry h m ä n ta rk o itu k s e n a on ta rk is ta a ja ehkä u u ­ sia e s itte itä . S u u n n ite lm is s a on m yös k a rto itta a k o s m e e ttis ia a in e ita , jo ita ei o le te s ta ttu e lä im illä .

T ie to ry h m ä o tta a y h te y ttä k o s m e tiik k a a v a lm is ta ­ v iin sekä fa rm a s e u ttis e n a la n y rity k s iin ta rk o itu k s e ­ naan saada n iitä k e h ittä m ä ä n ja tu k e m a a n o s a l­ ta a n v a ih to e h to m e n e te lm ie n k ä y ttö ä .

NU O RISO RYHM Ä TO IM IN TA 1982 N u o re t o va t to im in e e t a k tiiv is e s ti ko k o vuoden.

Ryhm än jä s e n e t o va t o lle e t in n o k k a in a m uka n a kissa- ja k o ira n ä y tte ly is s ä ja k a e n in fo rm a a tio le h tisiäm m e. He o va t a u tta n e e t k irp u to rie n jä rje s tä jin ä ja m yyjin ä . K u lk u e is s a m m e he o va t m a rssin e e t m yös. K o u lu is s a on p id e tty e s ite lm iä ja n ä y te tty dia -sa rja a m m e : T o im is to s s a m m e he o va t m yös a u t­ ta n ee t e rila is is s a h a n ttih o m m is s a . S yksyn k u lu e s ­ sa o le m m e h a rjo ite lle e t om aa e s ity s tä m m e , jo h o n k u u lu u m m . n ä y te lm ä , ta n s s ie s ity k s iä , p a n to m iim i, s k e ts e jä ja a fo ris m e ja .

TO IM IN TA SU U N N ITELM A VUODELLE 1983 P ä ä ta p a h tu m a tä n ä vu o n na on n u o ris o ry h m ä n om a e s ity s , jo ta p y ritä ä n e s ittä m ä ä n m a h d o llis im m a n p a ljo n . J o k a is e s ta e s ity k s e s tä ilm o ita m m e e rik ­ seen, s illä p ä iv ä m ä ä riä ja p a ik k o ja ei o lla vie lä lyö ty lu kko o n . L is ä k s i n u o ris o ry h m ä lä is e t o va t va nhan tavan m uka a n ku lku e e ssa, e lä in n ä y tte ly is s ä ja k irp ­ p u to re illa . M yös k o u lu is s a p id e tä ä n e s ite lm iä , a a ­ m u n a va u ksia ym . m a h d o llis ta .

KOE-ELÄINTEN SUOJELU R.Y:N TURUN OSAS­ TON TO IM IN TA K ER TO M U S VUODELTA 1982 K o e -eläinten s u o je lu r.y:n T uru n o s a s to a lo itti to i­ m in ta n s a s y y s k a u d e lla 1 9 8 2 . T o im in ta sai a lk u n s a nykyise n p u h e e n jo h ta ja n , T arja S einelän, le h tik ir­ jo itu k s e s ta . H änen in n o itta m a n a a n a lk o iv a t m yös m u u tk in a s ia s ta k iin n o s tu n e e t k irjo ite lla le h tiin ja tu lo k s e n a o li p ä ä tö s ( 3 1 . 1 0 . - 8 2 ) o lla a la y h d is ty k s e ­ nä H e ls in g in K oe -e lä in te n su o je lu r.y:lle. Puheen­ jo h ta ja k s i tu li T a rja S einelä, v a ra p u h e e n jo h ta ja k s i M a ija -L iis a P ih la ja , s ih te e rik s i S ari S a lm i ja ra h a s ­ to n h o ita ja k s i A n n e T uo m in e n .

Turun o s a s to on k o k o o n tu n u t S uom en L u o n n o n ­ s u o je lu liitto r.y:n tilo is s a , L ä n tin e n p itk ä k a tu 2 1 . A k ­ tiiv is ia jä s e n iä y h d is ty k s e llä on tä llä h e tk e llä n. 3 0 .

S yy s k a u d e lla y h d is ty s on jä rje s tä n y t k o k o u k s ia n. ko lm e k e rta a k u u d au d e ssa . Y h d e ssä e lä in s u o je ­ lu y h d is ty k s e n ka n ssa jä rje s te ttiin y le is ö tila is u u s T urun y lio p is to s s a , jo llo in H e ls in g is tä o li e s ite lm ä ä p itä m ä s s ä R iitta S a lm i. T ätä ennen p id e ttiin k o ­ k o u s tilo is s a " tu tu s tu m is ilta ” k o e -e lä in a s io ih in

Leena-K aarina K a unosen a v u s tu k s e lla . Jo u lu m yyjä is e t ja k irp p u to ri jä rje s te ttiin 11.12. ja syyska u d en to im in ta p ä ä tty i 1 9 . 1 2 . 1 9 8 2 .

KOE-ELÄINTEN SUOJELU R.Y:N TURUN OSAS­ TON T O IM IN TA SU U N N ITELM A VUODELLE 1983 T uru n o s a s to n to im in ta vuonna 1 9 8 3 ta p a h tu u pääy h d is ty k s e n sä ä n tö je n p u itte is s a . T a rk o itu k s e n a on jä rje s tä ä h e lm i-m a a lis k u u s s a in fo rm a a tio tila i­ suus k o e -e lä in a s io is ta . M a a lis k u u s s a p id e tää n k o s m e tiik k a n ä y tte ly p itä y ty e n n iih in k o s m e tiik k a tu o tte is iin ja -m e rkke ih in , jo ita ei ole te s ta ttu koee lä im illä . Keväällä jä rje s te tä ä n m yös p ä ä siä ism yyjä is e t ja k irp p u to ri.

S y y s k a u tta 1 9 8 3 em m e ole vie lä ta rk e m m in su u n ­ n ite lle e t, m u tta p ä ä o s in se tu le e to im in n a lta a n o le ­ m aan s a m a n k a lta in e n syksyn - 8 2 kanssa.

T u ru s s a

19 .1.19 8 3

P u h e e n jo h ta ja n p u o le s ta A nne T uo m in e n R a h a s to n h o ita ja

OULUN OSASTON TO IM IN TA K ER TO M U S 1982 O u lu s s a to im iv a n ryhm än p ie n e s tä k o o s ta h u o li­ m a tta o le m m e p y rk in e e t e h tim ä ä n m a h d o llis e n m o­ neen m ukaan. T a lv is in to im in ta on e nem m än s i­ sä ä n p ä in lä m piävä ä , ke sä llä on h u o m a tta v a s ti e nem m än m a h d o llis u u k s ia to im ia ja a in a k in o p is ­ k e lijo ita näkee e n tis tä u se a m m in k o k o o n tu m is is s a .

Vuoden - 8 2 p ä ä a s ia llis e n to im e e n tu lo n ry h m ä lle ta k a s iv a t k irp p u to rit, jo ita p id im m e m ilte i jo k a v ii­ k o n lo p p u , eli a in a kun sää vain s a lli. T oin e n tärkeä ra h a n lä h d e on o llu t p o s tik o rtit, k iito s S o ile K a rttu ­ sen ja H e id i P eltosen, a lia s Sabinen, jo tk a p a lk k io ­ ta p y y tä m ä ttä p iirs iv ä t m e ille ka h d e ksa n m itä sulois in ta e lä in a ih e tta .

L u u lta v a s ti nä kyvin ja tä rk e in to im in ta m m e on o llu t e rila in e n tie d o tu s to im in ta . J u lis te n ä y tte ly itä o le m m e p itä n e e t u s e illa eri k o u lu illa : ylä a s te e n ja lu k io n o p p ila a t ko h d e ryh m ä n ä , m u tta v ie tim m e k a u p p a o p p ila ito k s e lla k in m u u ta m ia päiviä. Yleen­ sä v a s ta a n o tto on o llu t hyvä, v a rs in k in b io lo g ia n o p e tta ja t o va t tu n n u s ta n e e t to im in ta m m e ta rp e e lli­ suuden. Eräät ryhm ä m m e jä s e n e t o va t p itä n e e t e s i­ te lm iä ä id in k ie le n tu n n e illa sekä o m a lle e ttä rin n a k ­ k a is lu o k ille k in . H e ls in g is tä la in a ttu ja d io ja ja film e ­ jä on k ä y te tty a p u na e s ite lm is s ä ja on jä rje s te tty m yös eriksee n film i-ilto ja k a ik ille k iin n o s tu n e ille .

T ie ty s ti ryhm ä m m e n ä kyvin h e n k ilö on o llu t Y o s h io K aw anow a, jo ta ilm a n o lis im m e o lle e t p u la s s a m o­ nesti. K a ikkie n k o e -e lä in te n s u o je lijo id e n p itä is i tu n te a BVVC-kosm etiikka jo ta Y o s h io m a rk k in o i m aaham m e.

Y o sh io n k o ti on m yös use in k is s o je n s ija is k o tin a en n e n ku in sa a m m e e ts itty ä n iille uuden h u o le h ti­ ja n . V iim e vu o n n a sai k y m m e n k u n ta k is s a a om an ko d in Y o s h io n ta i M a rja -L iisa M u tka n a su n no n ka u tta . K o iria p u o le s ta a n m u is tim m e v ie ra ile m a lla ju lis te in e m m e k o ira n ä y tte ly s s ä kesän a ik a n a kah­ de sti.

T ässä s u p is te ttu n a ko ko v u o d en to im in ta , tie ty s ­ ti o le m m e m yös k o k o o n tu n e e t s ä ä n n ö llis e s ti jo k a k e s k iv iik k o . T o iv o is im m e va in lis ä ä a k tiiv is ia ih m i­ siä m uka a n to im in ta a , ryhm ä k o k o n a is u u d e s s a a n to iv o itta a to im in ta ta rm o k a s ta v u o tta 1 9 8 3 k a ik ille ko e -e lä in te n s u o je lijo ille .

25

P irkko B ä ckm a n on o llu t k a m p a a ja n a k a k s ik y m ­ m entä v u o tta ja H iu s s o p is s a s e itse m ä n . T y tä r N ina on se u ra n n u t ä itin s ä ja la n jä lk iä ja tekee tö itä hä­ nen ka n ssa an . M o le m m a t o va t m yös In n o k k a ita e lä in s u o je lijo ita .

— O lin e n sin e lä in s u o je lu y h d is ty k s e n jä s e n ja s itä k a u tta liity in k o e -e lä in te n s u o je lu u n , P irkko K ertoo.

— K oin a s ia n liia n jä rk y ttä v ä n ä v o id a kse n i s i­ v u u tta a sen ilm a n to im in ta a . K o e -eläinten S u ojelu le h tiä ja e s itte itä m in u lla on a in a tä ä llä e s illä , s a ­ m oin ju lis te ita . K un ta rk k a ile n ih m is iä , huo m a a n m ite n jo tk u t ty ö n tä v ä t lehden pois, ta ju te s s a a n m is tä on kysym ys, e iv ä t ha lu a tie tä ä k ä ä n ko k o asi­ asta. O len m e n e ttä n y t jo u k o n a s ia k k a ita sen ta kia , e ttä tä llä ta vo in ja a n tie to a jo s ta k in , jo k a ä rs y ttä ä ta i k a h is tu tta a ih m isiä . M on e t o va t s itä m ie ltä , e ttä k a m p a a m o ei o le s o p iva p a ikka näiden a s io id e n k e rto m ise e n . A ja tte le n aina, m e n e ttä e s s ä n i a s ia k ­ kaan, e ttä saan to is e n kivem m an tila lle .

P irkko e ts i kauan p e rm a n e n ttla in e tta , jo ta ei o lis i k o k e iltu e lä im illä , s illä h ä n tä h ä irits i a ja tu s , e ttä oli k ä y te ttä v ä e lä in k o k e in te s ta ttu ja tu o tte ita — hän kyse li, k ir jo itti u lk o m a ille , o tti selvää ja lö ysi Biofo rm -n lm is e n aineen.

— B io fo rm on te s ta ttu ih m is illä , ja tä h än tie to o n voi lu o tta a s a ta p ro s e n ttis e s ti. Saan s iitä v ira llis e n to d is tu k s e n S a ksa sta . A in e on o llu t m a rk k in o illa viim e k e vä ä stä ja s itä saa M a rttis e n tu k k u firm a s ta ,

jo k a on s u u rim p ia tä m ä n a la n tu k k u firm o ja S u o ­ m essa. B io fo rm on ka sv ip o h ja in e n , se on h u o m a t­ ta v a s ti y s tä v ä llis e m p i h iu k s ille k u in p u h ta a s ti ke­ m ia llis e t ain e e t, m yös tu o k s u on p a ljo n m ie lly ttä ­ väm pi. P e rm a n e n tti k e s tä ä n. 3 kk, riip p u e n h iu styyp istä.

— K ä ytä n nykyään B io fo rm ia k a ik ille a s ia k k a il­ leni ja y ritä n m yös k e rto a h e ille s iitä , e tte i a in e tta ole te s ta ttu e lä im illä . K a ikki o v a t o lle e t tä h ä n a sti ko vin ty y ty v ä is iä p e rm a n e n ttiin s a . M yös o m issah iu k is s a n i on B io fo rm illa te h ty p e rm a n e n tti.

P irkko B ä ckm a n on s itä m ie ltä , e ttä ko e -e lä in te n s u o je lija t te ke vät a rv o k a s ta ty ö tä , ja hän y rittä ä a i­ na k a ik ille tu tta v ille e n jo k a a tie to a n ä is tä s u ru llis is ­ ta a s io is ta .

— N u o rille e rito te n p itä is i s u u n n a ta e n em m än in fo rm a a tio ta , he o v a t in n o k k a ita o tta m a a n vas­ ta a n tä lla is ta tie to a .

— Ih m in e n ei pääse p a h o is ta ta v o is ta a n e lä im iä k o h ta a n vä h ä llä . Hän jo u tu u v ie lä its e ko ke m a a n sam an m itä n yt a ih e u tta a e lä im ille . M itä enem m än tu n n e n ih m is iä , s itä en e m m ä n p id ä n e lä im is tä . Ne o va t a in a y h tä u s k o llis ia ja y s tä v ä llis iä .

Ja C a n d y-ko ira h y m y ile e h ä n e lle tu o lis ta a n na­ p itta e n u s k o llis illa s ilm illä ä n .

Parturi-kampaamo H iussopin o soite on Nervan­ derinkatu 10.

C a n d y-ko ira ta rkka ile e , ku in ka P irkko ja N ina B ä ck­ m an lu o va t H anu L u u k k a is e lle p e rm a n e n ttia .

P erm an entti ilm an kärsim yksiä Raili V esanen Kuvat: Pekka Vesanen ja S am i Bläberg

H iussoppi-nim inen kam paam o sija itsee N ervande­ rinkadulla, Taidehallista vähän m atkaa eteenpäin.

Kun avaa oven, e i uskokaan tulleensa k am paa­ moon. M usiikki soi, harmaa villakoira ju o k se e ter­ vehtim ään, kahvia tarjoillaan odottaville, tunnelma on vapautunut, m iltei riem ukas. K am paam on om is­ taja Pirkko Bäckm an on luultavasti ensim m äinen ja ainoa suom alainen kam paaja, joka käyttää permanenttiainetta, jota e i ole testattu eläim illä. Eikä Pirkko käytä tätä ainetta lainkaan sattum alta — hä­ nellä m eni kauan aikaa lö ytääkseen tällaisen perm anenttiaineen.

C andy, 10-vuotias k ä ä p iö v illa k o ira , o tta a k a ikki H iu s s o p p iin tu lija t y s tä v ä llis e n a rv o k k a a s ti vas­ ta a n. Kun se on a ik a n s a tu tu s tu n u t, se ei saa enää o lle n k a a n ta rp e e kse e n ra p s u tte lu s ta , vaan v a a tii li­ sää. C a ndy is tu u u se in o m a ssa tu o lis s a a n , jo s ta se ta rk k a ile e k a m p a a m o n e lä m ä n m e n oa . C a n d y llä on ko to n a k a k s i kissa a , jo id e n k a n ssa s illä on em ä n ­ nän s a n o ja la in a ta k s e n i "fa n ta s tin e n s u h d e ” . Kun C a ndy tu le e tö is tä k o tiin , k is s a t o tta v a t sen syd ä ­ m e llis e s ti va sta a n , ja s iin ä p u s s a illa a n k o v a s ti k o l­ m en kesken.

26

E n sim m ä ise ksi m in u a k iin n o s ta a tie tä ä , m ite n a s ia k k a a t s u h ta u tu v a t tä lla is e e n v a s ta a n o tto o n , kun ko ira tu le e te rv e h tim ä ä n s is ä lle tu lle ssa .

— K yllä e lä in te n y s tä v ä n h u o m a a heti ilm e is tä ja s iitä ta va sta jo lla ku kin reagoi n ä h de ssä ä n Candyn. J o tk u t ih m is e t e ivä t o lle n ka a n p id ä tä lla is e s ta va s ta a n o to s ta , ja e rä ä t jo p a n ä y ttä v ä t pa h eksu m isensa se lvä sti. C a n d ykä än ei p id ä he istä . T erveys­ ta rk a s ta ja n o sti m e te lin se itse m ä n v u o tta sitte n , m u tta ei s iitä sen ene m p ä ä k o itu n u t. S a noin, e ttä e n e m m ä n hä n tä ä llä on ih m is iltä p e rä isin ole via ka r­ vo ja ku in ko ira lta , ja a sia jä i siihen.

C andy ja C a n d yn o m a tu o li.

T ä lla is e lta n ä y ttä ä H an u n u u si tu kka , jo k a on sa a tu a ika a n a in e e lla , jo ta ei o le te s ta ttu e lä m illä .

27

N O R D IS K A R Â D ET Finlands delegation

Ä rende: C irk u s d ju r P4 g ru n d av s ta rk a krav frä n a llm ä n h e te n pä ingripanden frä n d ju rs k y d d e ts sida, vä n d er sig underte c k n a d e d ju rs k y d d s fö re n in g a r tili N o rd is k a Rädet i h opp om a tt pä sä s ä ttä fä tili stä n d e tt fö re n h e tlig a nde o ch en h u m a n is e rin g av la g s tiftn in g e n i N o r­ den b e trä ffa n d e fö rb u d a tt visa d ju r pä cirku s.

F ra m fö r a llt s k u lle d e t g ä lla fö rb u d m o t a tt v is a d ju r (rovdjur), e le fa n te r, lam or, kam eler, s jö le jo n , d e lfiner o.a. d y lik a d ju r, so m nu är va n lig a pä c irk u s i N orden.

F örbud ä r v ik tig a av fö lja n d e orsaker: — C irk u s d ju re n h ä lls in s tä n g d a i sm ä b u ra r e lle r s tä r tju d ra d e .

C irk u s liv e t in n e b ä r sä lu n d a en livslä n g fä n g e n s k a p fö r dem .

— F ör e le fa n te rn a b e tyd e r "tju d ra n d e t” e tt fixerande tili u n d e rla g e t. De ä r fjä ttra d e m ed e ls stram a k ä ttin g a r e lle r rep tili tvä e lle r tre ben, vllke t o m ö jlig g ö r e tt enda ste g i nägon rik tn in g .

— Djuren u ts ä tts fö r k lim a to lig is k a fö rä n d lrin g a r so m de in te är a n p a ssa d e fö r o ch fö rfly ttn in g e n frä n o rt tili o rt, fä n g e n ska p e n , d re ssyre n och u p p trä d a n d e n a s k a p a r s p ä n n in g o ch stress.

H os de v lld a d ju re n i ä nnu högre grad.

Pästä e n d en a a tt d ju re n ty c k e r om a tt u p p trä d a ä r o s a k lig a och kan in te bevisas, e m edan o c k s ä e tt betee n d e so m ger sken av a tt u ttry c k a g lä d je kan in lä ras.

— I m änga fa ll är d ju re n tv u n g n a a tt u tfö ra sädana rö re ls e r so m ä r o n a tu rlig a m ed avseende pä deras kro p p s b y g g n a d . Det har k u n n a t k o n s ta te ra s a tt Stora d ju r, s p e c ie llt e le fa n te r, o fta lid e r av svära kot- o ch s lita g e s k a d o r som re s u lta t av natu rv id rig a rö re ls e p re s ta tio n e r.

- •Kitgsgm,’-¿ n r* ■■■-m i,

***"tr■’»«rn's»* *

„

| > ' .. > \

Tvä c irk u s e le fa n te r fra k ta d e s so m m a re n 1982 i den-

K e sä llä 1982 ka h ta s irk u s e le fa n ttia k u lje te ttiin tä s ­

na vagn och fö re v isa d e s pä 140 p la ts e r i S k a n d in a ­

sä va u n ussa ja n iitä e s ite ttiin 140:11a p a ik k a k u n n a l­

vien u n d e r tre m änader. B ilde n ä r ta g e n i T um b a nä-

la S ka n d in a via ssa ko lm e n ku u ka ud e n aika n a . Kun

ra S to c k h o lm . F oto : V irg in ia M o n te c in o s

on o te ttu lä h e llä T u kh o lm a a , T um b a ssa . — Kuva: V irg in ia M o n te cin o s

d ju r s k a ll p lä g a s fö r den s k u ll. Även om d o m p tö re r och d re ssö re r d ä rm ed b lir u ta n e n g a g e m e n t fä r d e s to fie r jo n g lö re r, a k ro b a te r c lo w n e r, trap e tsk o n s tn ä re r o.a. d y lik a a rtis te r a n s tä lln in g .

M y c k e t goda, v e rk lig h e ts tro g n a natur- o ch djurfilm e r fö re k o m m e r sä rik lig t i TV o ch pä b io g ra fe r och de är o jä m fö rlig t d e t v ik tig a s te o ch b ä s ta und e rv is n in g s m a te ria le t ifrä g a o m a tt fö rm e d la kunskap om djuren.

C irk u s d ju re n s a rtific ie lla , d re sse ra d e o ch underkuvade värld ger den fö rv rä n g d a u p p fa ttn in g e n a tt m än ska n har rä tt a tt u ts ä tta d ju r fö r s tre s s och li­ d a n de fö r a tt roa o ch u n d erh ä lla .

Vi v ä d ja r tili N o rd is k a Rädet a tt m edverka tili a tt fö re v is a n d e t av d ju r pä c irk u s s k u lle fö rb ju d a s , e lle r ä tm is to n e sä a tt Inga v ild a d ju r, e le fa n te r, kam eler, lam or, s jö le jo n , d e lfln e r o .d y lik a fä r fö re visa s.

H e ls in g o rs , den 9 d e c e m b e r 1982 H e ls in g in E lä in s u o je lu y h d is ty s — D ju rs k y d d s fö re n in g e n i H e ls in g fo rs ry C — H K la tt K o e -eläinten s u o je lu — F ö rs ö k s d ju re n s Värn ry H a n n e le L u u kkaine n N o rd is k a Rädet F in la n d s d é lé g a tio n V a lta k u n n a llin e n E lä in s u o je lu liitto — D ju rs k y d d e ts R ik s fö rb u n d ry

— För e tt v llt d ju r in n e b ä r c irk u s liv e t a lltid a tt det m ä s te avstä frä n e tt ens n ä rm e lse vis n a tu rlig t liv. O cksä om e tt c irk u s d ju r fö d s i fä n g e n s k a p har d e t s ta rk a in n e b oe n d e d rifte r och in s tin k te r so m är ty p is k a fö r dess a rt o ch so m d ä rfö r gör fä n g e n s k a p e n tili e tt lid a n d e o c k sä fö r e tt sä d a n t d ju r.

Leena-K aarina K a u n o n e n

— Det ä r varken u p p fo s tra n d e e lle r g e r ö ka d e ku n s k a p e r a tt b e tra k ta d ju r so m g ö r dressyrn u m m e r h e lt frä m m a n d e fö r d e ra s n a tu rlig a be­ teende. Det ä r o p s y k o lo g is k t och o v ä rd ig t a tt lära barn s k ra tta ä t d ju r so m u n d e rk u v a ts och so m h e lt i s trid med sin n a tu r tv in g a s — o fta nog — a tt e fte ra p a m ä n s k lig t beteende.

M an har fö rs v a ra t d ressyren av d ju r och deras fra m trä d a n d e m ed a tt c irk u s är en g a m m a l tr a d iti­ on, m en dä m a n s k o rn a s in s tä lln in g genom ö ka d in­ fo rm a tio n och s tö rre k u n s k a p e r ä n d ra ts , har m an ju o cksä frä n g ä tt a n d ra n e g a tiva tra d itio n e r so m v ä rit fö rk n ip p a d e m ed lidande.

En h ö g k la s s ig c irk u s kan e rb ju d a e tt in tre s s a n t o ch k o n s tn ä rlig t fu llö d ig t pro g ra m o c k s ä u ta n a tt

Ä rende: C irk u s d ju r

M irja m K a ja n d e r

DOSO (D ju ro m b u d s m a n n e n s s tö d o rg a n is a tio n ) In g rid a f T ro lle S o n ia Lochen.

V ihreä R is ti — G röna K o rse t ry J u lia n a v. W e n d t För 1982 ärs DJURSKYD DSSYM PO SIUM : M arg e t W irs trö m LA N D S FO R E N IN G EN FO R S0G SD Y R EN ES VÆ RN S 0 V E J 19 DK-2840 HOLTE DANMARK Edel S oond e rg a a rd

29

KÄÄNNÖS

M etsästyslaki uudistuu

Pohjoism aiden Neuvosto Su o m en valtuuskunta 00120 Eduskunta

Hannele Luukkainen Metsästyslain uudistus on vihdoin hyväksytty eduskunnassa. Lue mitä uudistuksia ja mitä puut­ teita se sisältää. Lue mitä kansanedustajat puhui­ vat sen käsittelyssä. Lue miten kansanedustajat siitä äänestivät.

Asia: Sirkuseläimet Koska yleisö on voimakkasti vaatinut eläinsuojeli­ joiden puuttumista asiaan, allekirjoittaneet eläin­ suojeluyhdistykset kääntyvät Pohjoismaiden Neu­ voston puoleen toivoen tällä tavoin saatavan ai­ kaan sen, että lainsäädäntö Pohjoismaissa tehtäi­ siin yhdenmukaisemmaksi ja inhimillisemmäki mi­ tä tulee kieltoon näyttää eläimiä sirkuksessa. En­ nen kaikkea kielto koskisi villjeä eläimiä (petoeläi­ miä), norsuja, laamoja, kameleita, merileijonia, del­ fiinejä yms. vastaavanlaisia eläimiä, jotka ovat ta­ vallisia sirkuksessa Pohjoismaissa.

Kiellot ovat tärkeitä seuraavista syistä: — Sirkuseläimiä pidetään suljettuina pieniin häkkeihin tai ne seisovat kytkettyinä. Elämä sirkuk­ sessa merkitsee täten elinikäistä vankeutta eläimille.

— Norsujen "kytkeminen” merkitsee sitomista alustaan. Ne on kehlehdittu kireillä kettingeillä tai köysillä kahdesta tai kolmesta jalastaan, mi­ kä tekee mahdottomaksi yhdenkään askelen ot­ tamisen mihinkään suuntaan.

— Eläimet joutuvat alttiiksi ilmastollisille muutok­ sille, joihin ne eivät ole sopeutuvia ja siirto paik­ kakunnalta toiselle, vankeus, koulutus ja esiin­ tymiset aiheuttavat jännitystä ja stressiä. Tämä pätee vielä suuremmassa määrin villeihin elä­ miin. Väitteet, joiden mukaan eläimet pitävät esiintymisestä ovat asiattomia ja niitä ei voida todistaa, koska myös käyttäytyminen, joka näyttää ilon osoitukselta, voidaan opettaa.

— Monissa tapauksissa eläimet ovat pakotettuja suorittamaan sellaisia liikkeitä, jotka ovat luon­ nottomia niiden ruumiinrakenteelle. On voitu to­ deta, että suuret eläimet, erityisesti norsut, usein kärsivät vaikeista nikama- ja kulumisvammoista jotka johtuvat luonnottomista liikesuorituksista.

— Villille eläimelle elämä sirkuksessa merkitsee aina luopumista edes hiukankin luonnollisesta elämästä. Myös silloin, kun sirkuseläin syntyy vankeudessa, sillä on voimakkaat sisäiset vietit ja vaistot jotka ovat lajille tyypillisiä ja jotka sen takia tekevät vankeuden kärsimykseksi myös tällaiselle eläimelle.

— Luonnolliselle käyttäytymiselleen täysin vierai­ ta temppuja esitettävän eläimen katseleminen

30

ei ole kasvattavaa eikä anna lisää tietoja. On epäpsykologista ja arvotonta opettaa lapsia nauramaan eläimille jotka on alistettu ja jotka täysin ristiriidassa luonteensa kanssa pakote­ taan — varsin usein — matkimaan ihmisen käyttäytymistä Eläinten kouluttamista ja niiden esiintymistä sir­ kuksessa on puolustettu sillä, että sirkus omranha traditio, mutta kun ihmisten asennoituminen on li­ sääntyneen informaation ja suurempien tietojen kautta muuttunut, on myös luovuttu muista negatii­ visista traditioista, joihin on liittynyt kärsimystä.

Korkeatasoinen sirkus voi tarjota mielenkiintois­ ta ja taiteellisesti täysipainoista ohjelmaa myös il­ man että eläimiä kiusataan. Vaikka kesyttäjät ja kouluttajat täten jäävät ilman kiinnitystä, saavat si­ täkin useammat jonglöörit, akrobaatit, klovnit, tra­ petsitaiteilijat yms. taiteilijat työtä.

Erittäin hyviä, totuudenmukaisia luonto- ja eläinfilmejä esitetään runsaasti televisiossa ja elokuva­ teattereissa ja ne ovat verrattomasti tärkeintä ja paasta opetusmateriaalia välitettäessä tietoa eläi­ mistä.

Sirkuseläinten keinotekoine, opetettu ja nujerret­ tu maailma antaa sen vääristyneen kuvan, että ih­ misellä on oikeus aiheuttaa eläimille stressiä ja kärsimystä huvittaakseen ja viihdyttääkseen toisia ihmisiä.

Vetoamme Pohjoismaiden Neuvostoon, jotta se osaltaan vaikuttaisi eläinten sirkuksessa esiintymi­ sen kieltämiseen tai ainakin sen kieltämiseen, että villejä eläimiä, kuten norsuja, kameleita, laamoja, merileijoni, delfiinejä ja vastaavia näytetään sirkuk­ sessa.

Helsingissä 9. joulukuuta 1982 Helsingin Eläinsuojeluyhdistys r.y.,

Suomi

Koe-Eläinten Suojelu ry., Valtakunnallinen Eläinsuojeluliitto Vihreä Risti ry Djurombudsmannens stödorganisation

Ruotsi

Vuoden 1982 Eläinsuojelusymposiumi, Norsk Liga för Dyrs Rettigheter Forsegsdyrenes Vaern

Norja Tanska

Miten metsästyslain uudistus sai alkunsa?

— Koe-eläinten suojelu ry:n lehdessä (no 3&4/78) julkaistiin Hannele Luukkaisen kirjoittama laaja ar­ tikkeli eläimiä koskevan lainsäädäntömme puut­ teista ja epäkohdista. Artikkelissa käsiteltiin myös metsästyslain epäkohtia.

— Koe-eläinten suojelu ry:n aloitteesta maam­ me aktiiviset eläinsuojelujärjestöt järjestivät nimenkerayskampanjan "Vetoomukseen eläinsuoje­ lulainsäädännön uudistamiseksi ja eläinrääkkäyk­ sen lopettamiseksi” . Vetoomustamme tuki tuolloin yli 100 000 allekirjoittajaa, ja se luovutettiin edus­ kunnan puhemiehelle keväällä 1979.

Miten lakiuudistus eteni eduskunnassa?

— Vuosien 1979 ja -80 valtiopäiville useat kansan­ edustajat jättivät vetoomustamme tukevia laki- ja toivomusaloitteita.

— Keväällä 1981 eduskunta otti käsittelyynsä nämä eläimiä koskevaa lainsäädäntöä käsittelevät aloitteet. Eduskunnan talousvaliokunta kuuli asias­ ta useita asiantuntijoita mm. Koe-eläinten suojelu ry:tä ja antoi mietintönsä, jossa edellytettiin, että "hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin koe-eläintoimintaa koskevan lainsäädännön uudistamiseksi, eläinsuo­ jelulain ja metsästyslain tarkistamiseksi siten, ettei eläinten kasvattaminen ja pyydystäminen aiheuta niille tarpeetonta kärsimystä, sekä koko eläinsuojeluvalvonnan tehostamiseksi” .

— Tältä pohjalta maa- ja metsätalousministeriön olisi sitten pitänyt tehdä eduskunnalle lakiesitys uudeksi metsästyslaiksi. Mutta ko. ministeriö viis välitti eduskunnan tahdosta tai eläinsuojeluyhdis­ tysten vaatimuksista, ja antoi eduskunnalle esityk­ sensä, joka oli lähes identtinen voimassa olevan metsästyslain kanssa. Itse asiassa vain rangaistuspykäliä oli muutettu, ja niitäkin lievennetty.

— No eduskunta ei tietenkään tyytynyt tähän, vaan palautti esityksen takaisin ministeriöön uu­ delleen valmisteltavaksi. Ministeriö pitikin esitystä puolisen vuotta hallussaan ja antoi eduskunnalle melkein pilkulleen saman esityksen uudelleen.

— Eduskunnassa metsästyslaki meni sitten lakija talousvaliokuntaan, joka taas puolestaan kuuli joukon asiantuntijoita mm. Koe-eläinten suojelu ry:tä ja antoi asiasta oman lausuntonsa, jossa eh­ dotettiin, että eduskunta hyväksyisi ministeriön te­ kemän ehdotuksen (siis kutakuinkin jo vuodesta 1962 voimassa olleen lain) muuttumattomana. Näin siitäkin huolimatta, että myös vuosien 1981 ja -82 valtiopäiville oli tehty metsästyslain uudistamista vaativia aloitteita.

Mitä puutteita ministeriön tekemässä metsästys­ lain uudistusesityksessä oli?

— Koe-eläinten suojelu ry:n lehdessä (no 3/82) on esitetty ministeriön tekemän lakiluonnoksen yksi­ tyiskohtaiset ja perustellut puutteet. Asian selven­ tämiseksi kertaamme tässä vielä tämän niin sano­

tun hallituksen esityksen suurimmat epäkohdat: (Ministeriön laatimaa lakiluonnosta kutsutaan aina nimellä hallituksen esitys, vaikka muut hallituksen jäsenet kuin maa- ja metsätalousministeriön kes­ kustapuoluelainen ministeri eivät olisi ehdotusta edes nähneet.)

1. kissa on edelleen täysin lainsuojaton 2. riistaeläinten luettelossa on monia uhanalaisia ja harvinaisia lajeja 3. eläimillä ei ole erityissuojaa poikimis- ja pesimisaikana 4.rauta-, ansa- ja myrkkypyynti ovat sallittuja 5.niin sanotut kylmät aseet kuten nuolet ja kei­ häät ovat sallittuja 6. luonnonvaraisia eläimiä saa pyydystää kaupalli­ siin tarkoituksiin 7. luvattomien aseiden käyttö, luvattomien pyyntikeinojen käyttö ja uhanalaisten lajien metsästä­ misestä saa vain sakkoja.

Miten muutamat kansanedustajat onnistuvat saa­ maan ministeriön esitykseen joitakin parannuksia?

Kun laki- ja talousvaliokunnan hyväksymä ministe­ riön esitys meni täysin muuttamattomana suureen valiokuntaan, (jonka tehtävänä on lähinnä tarkas­ taa vain lakiesitysten oikeellisuus), eläinsuojelua kannattavat kansanedustajat halusivat vielä tehdä siihen muutoksia. Tiukan äänestyksen jälkeen suu­ ri valiokunta päätti poikkeuksellisesti perustaa eri­ tyisen jaoston pohtimaan metsästyslakia vielä ker­ ran ja kuulemaan lisää asiantuntijoita, myös Koeeläinten suojelu ry sai antaa lausuntonsa asiasta.

Suuren valiokunnan mietinnössä ehdotetuinkin mi­ nisteriön tekemään lakiesitykseen seuraavat pa­ rannusehdotukset: — Riistaeläinten metsästysajoista päätettäessä on otettava huomioon eläinkannan säilyttämi­ sen ja eläinsuojelun vuoksi tarpeellisiksi katsot­ tavat näkökohdat.

— Metsästyksessä myrkkypyynnin käyttö rajoite­ taan Oulun ja Lapin lääneihin. Tarttuvien tautien ehkäisyssä myrkkyä saa käyttää koko maassa ministeriön luvalla.

— Käpälärautojen käyttö kielletään koko maassa ja kaikkien eläinlajien osalta. Sen sijaan heti tap­ pavia rautoja saa käyttää majavan, piisamin, si­ niketun, ketun, supikoiran, kärpän, minkin, hille­ ri, näädän, ahman, mäyrän ja saukon pyyntiin.

Lue mitä kansanedustajat puhuivat metsästys­ lain käsittelyssä eduskunnassa!

— Perjantaina 21.1 ja tiistaina 25.1.-83 metsäs­ tyslain uudistus oli eduskunnan täysistunnossa sisällön kannalta ratkaisevassa toisessa käsit­ telyssä. Lakiuudistus puhutti sekä sen puoltajia että vastustajia. Julkaisemme tässä otteita muutamista puheenvuoroista ja jotkut tärkeät puheet kokonaisuudessaan, jotta voitte lukea mitä kansanedustajat eläinsuojeluasioista ajattelevat.

Otteita edustaja Raudaskosken (KEPU) puhees­ ta: Vaatimus, että rautojen pitää olla välittömästi tappavia heti pieneläimistä eli piisameista al­ kaen on huonosti harkittu. ...Erikoisesti on erehdys luulla, että nykyiset suuret Conibear-raudat tappavat välittömästi

31

eläimen. Se on hurskas toivomus tuolla luonnon parissa, että niissä raudoissa eläin heti kuolee...

Suurikokoisuutensa vuoksi Conibear-rautoja ei sovi monia reppuun. Yksiä ja kaksia rautoja ei kannata kenenkään lähteä nykyaikana erämaa­ han raahaamaan pyyntiä varten, vaan reppuun pitää sopia vähintään tusinan verran rautoja.

(Toim.huom.: Eiköhän ne nykyajan metsämiehet liiku pääasiassa moottorikelkalla ainakin Lapis­ sa. Jos jollain sattuu olemaan ylimääräinen iso reppu, hän voisi lahjoittaa sen edustaja Raudaskoskelle, jotta hän saisi raudat mahtumaan rep­ puunsa.)

Edustajat Rehnin (RKP) puhe: Herra puhemies! Suuren valiokunnan enemmis­ tö ei tyytynyt laki- ja talousvaliokunnan yksimeiliseen mietintöön, joka kylläkin kiinnitti huomio­ ta lakiesityksen eläinsuojelullisiin epäkohtiin rauta- ja myrkkypyynnln suhteen. Suuren valio­ kunnan asettama jaosto kuuli suuren määrän asiantuntijoita, ja tämän tuloksena saatiin ai­ kaan kompromissi, joka luonnollisesti ei lopulli­ sesti tyydytä eläinsuojelijoita eikä tietysti myös­ kään metsästäjiä, mutta kuitenkin muodostaa melkoisen askeleen kohti rautojen käytön mini­ moimista sen kieltäessä käpälärautojen käytön kokonaisuudessaan.

Olen voimakkaasti esittänyt eettisten syiden takia, että eläimet pääsääntöisesti olisivat rau­ hoitettuja lisääntymisaikanaan. Myös tämä nä­ kökohta on otetu huomioon 25 §:ssä, joka vel­ voittaa metsästysaikoja määrättäessä myös ot­ tamaan huomioon eläinsuojelulliset näkökohdat sekä eläinkantojen säilymisen.

Koska lakiesitystä puoltavat edustajat osoitti­ vat niin kiitettävää kompromissihalua, katsoin myös oman velvollisuuteni olevan perääntyä vaatimuksissani eläinsuojelun kannalta suotui­ san lain aikaansaamiseksi. Sen vuoksi en tee rautojen täydellistä kieltoa koskevaa muutosesi­ tystä. Kuitenkin myrkkypyynnin suhteen katson, että Suomen ei sivistysmaana olisi sallittava myrkkypyyntiä laisinkaan muuten kuin esim. vaarallisten eläintautien uhatessa. Olen täysin tietoinen Pohjois-Suomen vaikeasta taloudelli­ sesta tilanteesta ja ymmärrän hyvin, että pieni­ kin lisä perheiden toimeentuloon on tervetullut.

Katsoisin kuitenkin, että olemme täysin epäon­ nistuneet tässä talossa maamme asukkaiden toimeentulon turvaamisessa, jos eläimille suun­ nattomia kärsimyksiä tuottava strykniinin käyttö on toimeentulon edellytys. On todettu, että strykniikin vaikutukset kohdistuvat ensi sijassa keskushermostoon aiheuttaen äärimmäisen tus­ kallisia kouristuksia, jotka kestävät muutamasta sekunnista kahteen minuuttiin uusiutuen muu­ taman minuutin välein. Kuolema tulee yleensä muutaman kouristuksen jälkeen tukehtumisen seurauksena. Myrkyn käytön poistamista ovat puoltaneet monet asiantuntijoina kuullut esim. riistanhoitajat, eläinlääkärit. Hyvin heikkona ve­ rukkeena myrkyn sallimiselle on minusta myrkyttämisen ammattitaidon ylläpitäminen, mitä on esitetty hyvin voimakkaasti.

Pohjois-Suomen vaikeat taloudelliset ongel­ mat on jo huomioitu toisessa yhteydessä lain si­

32

sällössä, nimittäin riekon pyynnin sallimisella ansoilla Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kunnissa.

Ansapyynti voi pahimmassa tapauksessa tuot­ taa erittäin suuria kärsimyksiä ansaan joutu­ neelle linnulle, joka menetetyään tajuntansa ku­ ristuksessa automaattisesti löysentää kurista­ vaa silmukkaa. Tällöin lintu virkoaa uudelleen, kuristuu taas jne. jne. Taloudelliset syyt ovat niin voimakkaat, ettei eläinrääkkäykseen viittaa­ minen olisi tuottanut tulosta ansapyynnin suh­ teen. Toivon kuitenkin, että inhimillisyyttä voi­ daan osoittaa vastapainoksi myrkkypyynnissä.

On valitettavaa, ettei riistaeläinten luetteloa voitu ajanmukaistaa siirtämällä uhanalaiset eläimet luonnonsuojelulain piiriin. Tämä toimen­ pide, jota myös laki- ja talousvaliokunta perään­ kuulutti, on toivottavasti seuraavan eduskunnan pikainen tehtävä. Tässä yhteydessä on kuitenkin kiinnitettävä vakavaa huomiota poikkeuslupien myöntämiseen uhanalaisten ja harvinaisten eläinten ampumiseen. Viime aikoina on herättä­ nyt runsaasti huomiota ja keskustelua, että lu­ pia on myönnetty verrattain paljon. Tietojen mu­ kaan vuonna 1982 annettiin kuusi poikkeuslupaa susien ampumiseen, kymmeniä majavan, neli­ senkymmentä ilveksen, neljä ahman ja muuta­ ma saukon ampumiseen. Varsinkin on vieroksut­ tava sitä, että poikkeuslupa myönnetään sen vuoksi, että petoeläin verottaa luonnontilaisen ravintoeläimensä kantoja. Tämähän on oleelli­ nen osa luonnon kiertokulkua. Ihminen on jo jär­ kyttänyt liiankin paljon luonnon ekologista tasa­ painoa. Uhanalaisten ja harvinaisten riistaeläintemme kantojen säilymistä ei liian helposti an­ netuilla poikkeusluvilla saisi missään tapauk­ sessa vaarantaa.

Edustaja P. Vennamon (SMP) pitkä puhe hieman lyhennettynä: Arvoisa puhemies: Metsästyslain muutosten kä­ sittelyn yhteydessä eduskunnassa on, kuten yh­ teiskunnassa yleensäkin, selvinnyt, että tässä asiassa taistelevat vastakkain hyvin voimak­ kaasti keskenään ristiriitaiset näkemykset. Metsästäjäpiirit, jotka harrastavat metsästystä tai pitävät itseään metsästäjinä, haluaisivat huo­ lehtia siitä, että metsästystä koskevat säännök­ set ja rajoitukset olisivat mahdollisimman vähäi­ siä tai niitä ei olisi ollenkaan, kun taasa eläin­ suojelusta ja yleensä ympäristöstä ja sen säily­ misestä huolestuneet kansalaispiirit ovat taas sitä mieltä, että toki metsästyksellä niin kuin millä tahansa muullakin toiminnalla yhteiskun­ nassa täytyy olla omat rajansa ja säännöksen­ sä, joita ei tule ylitää.

Metsästyksellä ei maassamme lukuun otta­ matta hirvieläinten metsästystä ole olennaista taloudellista merkitystä. Tämän vuoksi metsäs­ tys on luettava edelleen hirvieläinten metsästys­ tä lukuun ottamatta lähinnä kansalaisten vapaaajan vieton piiriin, jolloin on selvää että tällaisel­ la, sinänsä hyvällä harrastuksella ei pitäisi ai­ heuttaa luonnolle eikä luonnossa eläville eläi­ mille kohtuuttomia haittoja tai kärsimyksiä. Ih­ minen ei ole oikeutettu käyttämään luontoa sen enempää elolliselta kuin elottomaltakaan osal­ taan sillä lailla omaksi hyvikseen, että ihminen

tuhoaa ja hävittää luontoa ja ympäristöä ja ai­ heuttaa luonnossa eläville eläimille tarpeetto­ mia ja turhia kärsimyksiä.

SMP on tämän asian käsittelyn yhteydessä ol­ lut sillä kannalla, että metsästyslakiin on saata­ va riittävän selvät ja yksiselitteiset säännökset siitä, mikä ei ole sallittua metsästyksen nimissä.

Tällöin olemme sillä kannalla, että tuskalliset, tarpeettomia kärsimyksiä eläimille aiheuttavat metsästysmenetelmät, sellaiset metsästysta­ vat, jotka jättävät haavoittuneita, vahingoittunei­ ta eläimiä luontoon, ja sellaiset metsästystavat, jotka tuhoavat jopa kokonaisia eläinlajeja, eivät ole eivätkä saa olla sallittuja.

Metsästysharrastuksen harjoittamisen kan­ nalta ei ole suinkaan välttämätöntä käyttää myrkkyjä tai loukkuja tai rautoja tähän toimin­ ta a Ainoastaan äärimmäisen harvinaisissa poikkeustapauksissa, jolloin pyritään lähinnä välttämään luonnolle ja eläimistölle aiheutuvaa suurempaa vahinkoa, voidaan edes harkita mai­ nitsemani kaltaisten summittaisten eläintentappokeinojen käyttöä. Sen sijaan pelkästään metsästysmielessä näitä välineitä ei pitäisi ollen­ kaan käyttää.

On hämmästyttävää, että eduskunnan laki- ja talousvaliokunta, jota on eräissä yhteyksissä kutsuttu eduskunnan taantumuksellisimmaksi valiokunnaksi, ei ole halunnut asiaa tältä kan­ nalta ollenkaan katsoa. Laki-ja talousvaliokunta on tässä asiassa omassa ehdotuksessaan pi­ täytynyt viimeistä pilkkua myöten hallituksen esitykseen, joka taas oli melkein pilkulleen sa­ manlainen kuin se, jonka eduskunta kerran jo palautti uudelleenvalmistelua varten hallituk­ seen. Laki- ja talousvaliokunta, joka on kyllä kuullut asiasta paljon asiantuntijoita, kuten mie­ tinnöstä ilmenee, ei ole näiden asintuntijoiden kuulemisesta kuitenkaan vähäisessäkään mää­ rin viisastunut, vaan on ollut sitä mieltä, kuten mietinnöstä ilmenee, jopa yksimielisesti, että hallituksen esitys tulisi hyväksyä sellaisenaan.

Hallituksen esitykseen sisältyy kuitenkin säännösehdotuksia ja toisaalta siltä puuttuu uu­ sia välttämättömiä säännöksiä, mikä merkitsee sitä, että hallituksen esitystä ei voida pitää edes eläinsuojelun minimivaatimusten kannalta oike­ ana ja tarkoituksenmukaisena. Tämän havaitsi myös eduskunnan suuri valiokunta, joka äänes­ tyksen jälkeen enemmistöpäätöksellä asetti asi­ aa selvittämään erityisen jaoston.

Suuri valiokunta ja sen jaostokaan eivät ole kuitenkaan valitettavasti puuttuneet edes kaik­ kiin niihin keskeisimpiin epäkohtiin ja virheisiin, joita hallituksen metsästyslain muutosesityk­ seen sisältyy. Suuri valiokunta on pitänyt lähin­ nä vain myrkkyjen ja rautojen pyynnin rajoituk­ sissa, joita näistäkään kumpaakaan se ei ole ha­ lunnut kokonaisuudessaan edes metsästystarkoitukseen kieltää, vaan yhä edelleen sallii jopa erityisistä syistä myrkkyjenkin käytön riistanpyynnissä, suden, ahman ja ketun pyynnissä Pohjois-Suomessa, siitä huolimatta, että ylei­ sesti ollaan myös maailmanlaajuisesti sitä miel­ tä, että myrkkyjen käytöstä riistaeläinten ja myös petoeläinten pyynnissä pitäisi päästä irti.

Ja kun me jokainen tiedämme, että vaikka peto­ eläimet jossain määrin aiheuttavat vahinkoa eri­ tyisesti Lapin porotaloudelle, tilanne el ole kui­

tenkaan sellainen, että Oulun ja Lapin läänin metsät vilisisivät susia, ahmoja ja kettuja niin, että pitäisi levitellä myrkkysyöttejä sinne tänne.

Tämän vuoksi SMP:n eduskuntaryhmä on sitä mieltä, että myrkkyjen käyttö myös suden, ah­ man ja ketun pyynnissä tulisi kokonaisuudes­ saan kieltää ja sallia myrkkyjen käyttö yleensä­ kin eläinten pyynnissä vain silloin, kun on kysy­ mys tarttuvien tautien esim. vesikauhun vastus­ tamisesta.

Sama koskee rautapyyntiä, joka myös yleises­ ti on todettu myös kansainvälisesti epäinhimilli­ seksi ja kohtuuttomia kärsimyksiä eläimille ai­ heuttavaksi. Vaikka suuri valiokunta onkin nyt lakitekstiä muuttanut niin, että rautapyyntiä voi­ daan käyttää eräiden riistaeläinten kohdalla ja tällöinkin vain sellaisia rautoja, jotka tappavat eläimen välittömästi. — Tiettävästi suuri valio­ kunta ja sen jaosto katkoi jopa mallikettuja näil­ lä raudoilla selvittääkseen niiden tehoa — niin siitä huolimatta täysin tarpeettomalla rautapyynnillä, aiheutetaan tarpeettomia kärsimyksiä eläimille. Tämän vuoksi tulisi suuren valiokun­ nan ehdotuksesta asianomaisen pykälän eläinluetteloa supistaa ja jättää siitä ainakin pois si­ nikettu, kettu ja supikoira sekä ahma. Näiden kohdalla el ole kysymys myöskään niin suurista eläinkannoista, että ne aiheuttaisivat niin paljon yhteiskunnassamme vahinkoa, että niitä pitäisi raudoilla sallia jatkuvasti pyydettäväksi.

Asiassa ovat myös eläinsuojelujärjestöt kään­ tyneet eduskuntaryhminen puoleen. SMP:n mie­ lestä tulisi sallia heti tappavien rautojen käyttö, kuten eläinsuojelujärjestötkin ehdottavat, vain piisamin, majavan, kärpän, villiminkin, hillerin, näädän ja saukon pyyntiin, joiden osalta sitä voi­ daan edes jossain määrin tarkoituksenmukaise­ na ja järkevänä. Samassa yhteydessä tulisi la­ kiin lisätä myös nimenomainen säännös siitä, kuten eläinsuojelujärjestötkin esittävät, että rautapyynnin yhteydessä ja muutoinkin elävien eläinten käyttö houkuttimena ja syöttinä riistaa pyydettäessä olisi yleensäkin ja kokonaisuudes­ saan ilman ehtoja kielletty. On hämmästyttävää, että tätä nimenomaista kieltoa koskevaa sään­ nöstä el lakiehdotukseen ole saatu siitä huoli­ matta, että sitä on usealta taholta ehdotettu.

Tässä yhteydessä olisi lakiin syytä liittää sel­ vä rajoitus siitä, että riistaeläimiä ei saisi pyytää niiden lisääntymisaikana. Tätä säännöstä on myös eläinsuojelujärjestöjen toimesta ehdotettu tähän lakiin liitettäväksi, mutta hämmästyttävää kyllä ei edes suuren valiokunnan jaosto, ole kui­ tenkaan tätä ehdotusta halunnut lakiin liittää.

Riistaeläinten pyyntikellolla lisääntymisaikana ei ole olennaista merkitystä riistaeläinkantoihin, mutta sillä on olennaista merkitystä riistaeläi­ mille ja erityisesti niiden poikasille aiheutetuille kärsimyksille. On suorastaan törkeätä, jos salli­ taan riistaeläinten pyytäminen nimenomaan li­ sääntymisaikana, jolloin saatetaan jättää suu­ retkin poikueet ja pentueet vaille hoitoa sen vuoksi, että emä on tullut pyydetyksi tai louk­ kuun kaapatuksi.

Tämän lain yhteydessä on puhuttu myös var­ sin paljon erityisesti eduskunnan ulkopuolella kissoista. On kysymys siitä, katsotaanko met­ sästyslaissa kissa ympärivuotiseksi petoeläi­ meksi, jonka saa kuka tahansa automaattisesti

33

ja välittömästi tappaa silloin kun se on kissan omistajan pihan tai puutarhan ulkopuolella.

Näinhän hallitus esitää säännöksen jätettäväksi ennalleen. Vai olisiko pyrittävä siihen, että edes jossain määrin rajoitettaisiin jokaisen ihmisen oikeutta tapaa vastaan tuleva kissa, olipa sitten kysymys villiintyneestä tai kesystä, ulkoilemas­ sa olevasta kissasta. On selvää, että on voitava huolehtia siitä, että villiintyneet, vapaaksi pääs­ tetyt tai hylätyt kissat pitää voida saada pois, siksi paljon vahinkoa ne aiheuttavat myös muille eläimille, muttä tämä ei saa merkitä sitä, että kissasta tehdään täydellisen lainsuojaton aina kun se astuu kotipihasta aidan ali vaikka naapu­ rin puolelle.

Tämän vuoksi SMP:n käsityksen mukaan myös tätä kissaa koskevaa pykälää, jota hallitus ei esitä ollenkaan muutettavaksi, pitäisi tarkis­ taa niin että kissan lopettamisoikeus annettai­ siin vain, kuten eläinsuojelujärjestöt esittävät­ kin, metsästysoikeuden haltijoille, eläinsuojeluviranomaisille tai metsästyksen vartijoille. Täl­ löin olisi oltava edes jonkinlainen todennäköi­ syys siitä, että lopetettava kissa, on villiintynyt, ettei käy niin kuten valitettavasti eräitä tapauk­ sia julkisuuteen viime vuosina on tullut, että pa­ hantahtoinen naapuri kyttää aidan takana, ja sil­ lä hetkellä, kun kissa työntää päänsä aidan ali, se napataan kiinni ja tapetaan saman tien. Täl­ laista toimintaa ei tulisi myöskään lailla sallia.

Haluaisin kiinnittää huomiota myös siihen, et­ tä jos suuren valiokunnan esittämässä muodos­ sa hallituksen esitys hyväksytään, yhä edelleen­ kin valitettavasti jää lakiin aukko ja mahdolli­ suus käyttää eräitten eläinten metsästyksessä sellaisia pyyntivälineitä, joiden käyttöön sisältyy huomattavan suuri riski ja vaara vahingoittunei­ den ja haavoittuneiden riistaeläinten jäämisestä luontoon. Näin on mm. hanhenmetsästyksen kohdalle, jossa haulikkoa ei pitäisi sallia käytet­ täväksi sen vuoksi, että sen teho ei riitä niin suu­ ren linnun kuin hanhen metsästykseen useissa tapauksissa. Tästähän on havaittu käytännön seurauksena se, että pyydetyistä ja luonnosta metsästetyistä hanhista on löytynyt jopa huo­ mattavan suuria määrä vanhoja hauleja sen vuoksi, että niitä on haulikolla aikanaan ammus­ keltu ilman, että olisi saatu riistaeläin asella ta­ pettua. Tämän vuoksi tulisi SMP:n käsityksen mukaan jo nyt tässä metsästyslaissa haulikon käyttö henhien metsästyksessä kieltää, aivan kuten eläinsuojelujärjestötkin ovat esittäneet.

Sama koskee ns. kylmien aseiden käyttöä.

Vaikka Suomessa ei tiettävästi harrastetakaan metsästystä nuolilla, keihäillä tai muilla vastaa­ villa välineillä, niin on syytä kiinnittää huomiota siihen, että muualla maailmassa, esimerkiksi Yhdysvalloissa, näiden metsästysvälineiden käyttö on viime vuosina varsin voimakkaastikin lisääntynyt. Jotta tämänkaltainen kehitys ei pääsisi tapahtumaan myös Suomessa, olisi jo tässä vaiheessa syytä liittää metsästyslakiin selvä säännös siitä, että tämänkaltaisten kyl­ mien pyyntivälineiden kuten nuolinen, siis jousipyssyn, keihäiden ja muiden vastaavien välinei­ den käyttö metsästyksessä on kategorisesti ja ehdottomasti kielletty.

Lopuksi, arvoisa puhemies, haluaisin kiinnit­ tää huomiota metsästyslain rangaistussäännök­ siin. On valitettavaa, että hallitus, laki- ja talous-

34

valiokunta ja myös suuri valiokunta ovat omak­ suneet sen kannan, että pääsääntöisesti mel­ kein kaikki metsästyksessä tehtävät rikkeet ja rikkomukset luetaan vain metsästysrikkomus­ ten piiriin eli sakkorangaistusten alaisiksi. Kui­ tenkin on tilanne se, että myös metsästäjäjärjes­ töjen kannoista ja valistuksesta piittaamatto­ mat metsästäjät saattavat aiheuttaa huomatta­ van suuria vahinkoja jopa uhanalaisten eläinten ja rauhoitettujen eläinten kohdalle, kuten mm. kotkien käsittämättömien tappo- ja hävistystapausten yhteydessä on havaittu. Tämän vuoksi pitäisi rangaistuksia tämänkaltaisten tahallis­ ten rahoitettujen ja uhanalaisten eläinten tuhoamistapausten kohdalla kiristää niin, että oikeus­ laitos voisi käyttää tällaisista rikkomuksista myös vankeusrangaistusta, tällöin kyseiset toi­ menpiteet pitäisi liittää pykälään, jossa puhu­ taan metsästysrikoksista eikä -rikkomuksista.

Ote edustaja Tuomaalan (KEPU) puheesta: ...Arvoisa puhemies. Käsittelisin myrkyn käyttöä.

On esitetty väitteitä, että se on hyvin epäinhimilli­ nen keino lopettaa eläin. Olen jossain määrin eri meitä. Olen sitä mieltä, että esim. ampumalla ta­ pahtuva metsästäminen monessa tapauksessa on oleellisesti epäinhimillisempi tapa lopettaa eläin.

Strykniinimyrkkyä käytettäessä eläin kuolee usein välittömästi, enimmilläänkin eläimen kuolinaika on ehkä puolentoista minuutin nurkilla. Sen sijaan eläin, jota ammutaan, vaikka tämä eläin saisi kuo­ lettavan osuman saattaa elää vielä useita minuut­ teja, jopa kymmeniäkin minuutteja hyvänkin osu­ man jälkeen. (Edustaja Veikko Vennamon välihuuto: "Myrkky-Tuomaala!” ) (Toim.huom.: Tieteellisten kokeiden mukaan strykniinikuolema on erittäin tuskallinen, esim prof. Talanti on todennut näin. — Vähintä mitä metsästä­ jältä pitää vaatia, on että hän osuu eläimeen kuolettavasti ensi laukauksella, eikä ammuskele umpi­ mähkään jättäen haavoittuneita eläimiä virumaan metsiin, kuten usein käy!)

Ote edustaja Rehnin (RKP) vastauspuheenvuorosta: Ed. Tuomaala sanoi, ettei strykniinikuolema ole niin ihmeellinen kuolema. Kaikki, jotka tosiaan ovat asioista perillä näissä tutkimuksissa, kyllä väittä­ vät, että tämä on kaikkein tuskallisin kaikista mah­ dollisista kuolemista. Krampit, joihin eläin sitten hiljalleen kuolee, toistuvat useamman kerran ja voi­ vat kestää jopa pari minuuttia. Mutta kuoleman tus­ kallisuudesta voidaan tietenkin aina väitellä.

Otteita edustaja Juntumaan (SKL) puheesta: Arvoisa puhemies! En näe luonnonsuojelua ja met­ sästystä kovin samalaisina asioina. Ihmettelen, minkä tähden samaan aikaan luontoa suojellaan ja sitten kuitenkin sitä surmataan. Eläinsuojelijat yleensä ovat olleet huolissaan tästä laista keskus­ teltaessa raudoista ja myrkyistä ja myös siitä, mis­ tä on täällä jo puhuttukin, että kuka tahansa voi surmata kissoja. Nämä ovat ihan perusteltuja huo­ lenaiheita. Eläinsuojelussa meidän pitäisi päästä

•

•

nykyisestä tilanteesta yhä eteenpäin. Siitä syystä tämä laki ei suinkaan joka suhteessa vastaa luon­ nonsuojelijoitten käsityksiä. Mutta siitä huolimatta on hyvä, että laki on saatu aikaan. Vanha laki kaipasi todella kyllä uudistusta.

Luonnonsuojelijoitten huoli on siis siinä, että metsästys ryöstäytyy jotenkin kohtuullisista rajois­ ta. Usein huvimetsästäjien parissa näin tapahtuu.

Moniin metsästysretkiin liitetään mukaan alkoholi, ja on selvää, että sääntöjen noudattaminen ja muu­ kin tarkkuus silloin kyllä unohtuu. Samoin huvimetsästäjät saattavat sitten myös innostua ilman näitä sääntöjä ja seurueita omin päinsä harrastamaan metsästystä ja ainakin antamaan huonoa esimerk­ kiä nuoremmilleen. Olen useammin kuin kerran jou­ tunut havaitsemaan, kuinka pienoiskiväärillä tai il­ makiväärillä hyvin nuoret henkilöt ampuvat lintuja, kissoja, jopa joskus koiriakin vain huvikseen harjoi­ tellen ikään kuin esimerkkejä seuraten metsästystä ottamatta huomioon sitä, että ei heillä ole tällaiseen oikeutta. Olen monta kertaa joutunut huo­ mauttamaan siitä pikkupoikia, jotka ovat aikamiesten esimerkkien mukaan innostuneet tällaiseen puuhaan, ja jopa ottamaan pois jousipyssyn tai muun, joilla lintuja hätyytetään.

Kissat, joista on täällä ollut puhetta, tekevät myös vahinkoa, se on myönnettävä. On valitetta­ vaa, jos ne päästetään villiytymään. Siitä ovat vas­ tuussa kissojen omistajat, jotka ovat tämän asian suhteen olleet huolimattomia. Mutta täytyy myön­ tää, että kissoista maaseudulla ainakin on myös hyötyä, ovathan ne yhä edelleenkin tehokkaita mo­ nien pienten vahinkoeläinten, jyrsijöiden ja muiden, hävittäjiä. Kyllä kissoja täytyy saada olla ja niillä täytyy olla myös mahdollisuus liikkua muuallakin kuin omalla pihalla. Jos sitten sallitaan se, että ku­ ka tahansa voi niitä surmata heti, kun ne lähtevät kotipihan ulkopulelle, niin silloin ollaan kyllä vää­ rässä. Kissaa ei saisi kuka hyvänsä oman mielijohteensa mukaan surmata. Siinäkin on tärkeätä, että asiaa säännöstellään, ja siksi on kannatettava se muutosehdotus, jossa tähän asiaan ehdotetaan ki­ reämpiä säädöksiä kuin on tähän mennessä edus­ kunnassa saatu aikaan. Kissoja pitäisi voida tap­ paa niiden, joilla on yleensä oikeus metsästää tai valvoa näitä asioita, mutta ei sitä oikeutta tule an­ taa kenelle tahansa.

Tämä koko lakiehdotus sinänsä sisältää siis pal­ jon hyväksyttäviä asioita, mutta esim. juuri se, että kissat jätetään edelleen lainsuojattomiksi, ei ole luonnonsuojelun eikä myöskään yksityisomaisuu­ den suojelemisen kannalta oikein.

Edustaja Halosen (SDP) puhe: Herra puhemies! Eduskunnalle näyttää olevan ke­ hittymässä melkoinen rimakauhu lainsäädäntö­ työssä. Pitkät tunnepitoiset keskustelut ova tukkeuttaneet jo useampaan kertaan eduskunnan suunnitellun työjärjestyksen niin alkoholilainsää­ dännön, sukunimilainsäädännön kuin nyt esillä ole­ van metsästyslainkin ollessa käsittelyssä. Tuntuu siltä, että sinänsä varsin vaatimattomat muutokset eräisiin vanhentuneisiin lakeihin ovat toisaalta puoltajien mielestä olleet vain hyvän asian vesityk­ siä, kun taas vastustajien taholta ne on koettu hy­ vin radikaaleiksi, jopa yhteiskuntamme perusjärjestystä uhkaaviksi tekijöiksi. Tällaiset tunnekuohut lienevät osittain asiasta itsestään johtuvia mutta ei

voitane kiistää myöskään sitä, etteikö edessä ole­ vien vaalien läheisyys tee monista edustajista ta della rimakauhuisia vähänkään vastustusta herät­ tävien asioiden suhteen.

En ole itse mikään erityinen eläinsuojeluaktivisti, mutta mielenkiinto luonnonsuojelua kohtaan yleen­ sä sekä — se myönnettäköön julkisesti — eläinsuojelijoitten itsensä varsin aktiiviset ponnistelut asiansa eteenpäin viemiseksi herättivät aikoinaan myös minut allekirjoittamaan asiaa koskeneen laki­ aloitteen. Luulen, että voidaan yleisemminkin tode­ ta, että kansalaisten omalla aktiivisuudella on tä­ mänkin asian suhteen ollut erittäin merkittävä osuus asian, joskin vieläkin liian hitaassa, mutta kuitenkin jollakin tavoin tapahtuvassa eteenpäin menossa. Haluan tässä yhteydessä muistuttaa mieliin, että jo vuonna 1979 kansainvälisenä koeeläinten päivänä eduskunnalle luovutettiin yli 100 000 ihmisen allekirjoituksella varustettu vetoo­ mus eläinsuojelulainsäädännön edistämisestä.

Nyt käsiteltävänä oleva kompromissiehdotus ei varmastikaan kaikilta osin täytä sen paremmin eläinsuojelijoitten kuin myöskään metsästysasian kannalla olevien toiveita. Haluaisin kuitenkin puh­ taasti juristin näkökulmasta kiinnittää huomiota muutamaan kohtaan.

Ensinnäkin nämä rangaistussäännökset, jotka lakiin on liitetty, ovat luonteeltaan hyvinkin lieviä, ja jään vain kysymään, onko niillä tarpeellista ennal­ taehkäisevää merkitystä. Saattaa olla aiheellista palata asiaan, kun eläinsuojelulainsäädäntö laa­ jemmalti tulee tänne eduskunnan käsiteltäväksi.

En ole niinkään kovin ankaran rangaistuslainsäädännön kannalla, mutta toisaalta on myös niin, että lakien on keskenään oltava tietynlaisessa sopu­ sointuisessa järjestyksessä, jotta kansalaiset ottai­ sivat ne vakavasti. Näin ollen kysymys on myös osan sopeuttamisesta kokonaisuuteen.

Toisaalta kiinnitän myös huomiota siihen, että sekä näissä valiokunnan mietinnöissä että nyt tääl­ lä pidetyissä puheissa on painotettu sitä, että olemme saaneet uudistuksen nimenomaan paljon puhutun rautapyynnin ja myrkkypyynnin osalta. 38 §:n 1 momenttiin tulevaa säännöstä, joka sallii myr­ kyn käytön Oulun ja Lapin lääneissä, on puolustet­ tu sillä, että se on tarpeellinen nimenomaan alueen perinteisten elinkeinojen tukemisen takia. Olen jää­ nyt vain kaipaamaan hieman yksilöidympiä tietoja tämän asian puolustamiseksi. Kuinka moni ihmi­ nen näillä alueilla saa elantonsa tällä tavoin? Onko tästä tietoja esim. verotuksessa tai muuta kautta?

Olisiko mahdollisesti näiden henkilöiden taloudelli­ nen asema voitu turvata muullakin tavoin kuin tällä erityismomentilla? Omasta mielestäni tuntuisi var­ sin mahdolliselta, että tällainen ratkaisu olisi voitu tehdä.

Toisaalta rautapyynnin osalta, vaikka on vaka­ vasta asiasta kyse, haluaisin myös esittää hieman epäasiallisesti kysymyksen: Miten eläimet itse tie­ tävät, että ne ovat oikeiden rautojen kohdalla? Mie­ lestäni tällainen 39 §:n tekstimuoto tuntuu — ja näin ovat myös asiantuntijat minulle vakuuttaneet — hieman keinotekoiselta sen vuoksi, että tällaiset välittömästi tappavat raudat ainakin valiokunnalle annettujen lausuntojen mukaan edellyttävät, että niihin eläin todella menee si*en kuin on suunniteltu.

Jos näin ei tapahdu, ei lopputuloksesta voi olla var­ ma. Voi olla, että lainsäätäjän eli meidän tarkoituk­ semme on asiassa hyvä, mutta toivon, että tämän­ kin säännöksen käytäntöön soveltuvuutta tarkasti

35

seurataan, jottei käytännössä asia sitten jää kuta­ kuinkin ennalleen.

Miten sitten tulee sinänsä saavutettuun kompro­ missiin, niin vaikka siinä on näitä puutteita, joista olen jo maininnut — ja olen vielä jättänyt käsittele­ mättä mm. sellaiset yksityiskohdat kuten kissa-ky­ symys, johon mm. ed. Pekka Vennamo ja ed. Juntu­ maa puuttuivat ja joka varmasti olisi pitänyt käsi.jllä perusteellisemmin, tai esim. riistaeläinten rauhoituskysymys — toteaisin kuitenkin, että nyt saa­ vutettu kompromissi on jossain määrin mielestäni niin paljon parempi kuin nykyinen laki, että toivon edes sen kompromissin etenevän tässä salissa.

Herra puhemies! Haluaisin vai lopuksi kysyä kanssaedustajiltani, olisiko aika uusia yleistä käytöäntöä, että olemme enemmän omantunnonarkoja kun tulee kysymys uskonnosta, alkoholista tai sukupuoliasioista, siihen suuntaan, että olisimme yhtä omantaunnonarkoja, kun on kysymys ympäris­ tönsuojelusta, luonnonsuojelusta, eläintensuoje­ lusta tai rauhankysymykistä. Luulen, että näillä asi­ oilla olisi koko kansakuntamme hyvinvointi huomi­ oonottaen huomattavasti suurempi merkitys kuin näillä vanhoilla perinteisillä omantunnon asioilla.

Edustaja Louvon (KOK) puhe: Herra puhemies: Vuodelta 1962 peräisin olevan metsästyslain muutosesitys on eduskunnassa saa­ nut poikkeuksellisen käsittelyn, kun suuri valiokun­ ta erimielisyyksien ratkaisemiseksi perusti vielä jaoston lakia käsittelemään. Jaostossa kuultiin myös uudelleen asiantuntijoita. On myönnettävä, kun meillä nyt on lakiesitys toisessa käsittelyssä jaoston työn jäljiltä, että tämä jaosto sai aikaan eläinsuojelun kannalta parannusta lakiin. Lisättiinhän metsästyslakiin mm. maininta, että metsästysajoista säädettävässä asetuksessa on otettava huomioon eläinkannan säilyttämisen ja eläinsuoje­ lun vuoksi tarpeellisiksi katsottavat näkökohdat.

Uutta eläinsuojelulakia odoteltaessa on hyvä, et­ tä kaikessa muussa lainssäädännössä, jossa eläi­ miä käytetään hyväksi, kuten metsästyslainsää­ dännössä, painotetaan nykyistä enemmän eläin­ suojelullisia näkökohtia. Ihmisellä on toki oltava oi­ keus käyttää eläinkuntaa hyväkseen. Tämä hyväk­ sikäyttö saattaa olla ja onkin oikein hoidettuna eläinkunnankin etujen mukaista. Eläimien hyväksi­ käytön rajana on kuitenkin kipu ja kärsimys sekä eläinlajien olemassaolon oikeus. Ihmisellä ei ole oi­ keutta jonkun eläinlajin tappamiseen sukupuut­ toon, vaikka jonakin aikakautena saattaisi tuntua, että jokin eläinlaji on pelkästään haitallinen, eikä ihmisellä ole oikeutta tuottaa eläimille suurta kärsi­ mystä.

Eläinsuojelun kannalta oli valitettavaa, että jaos­ to ei päässyt yksimeilisyyteen rautojen ja myrkky­ jen kieltämisestä metsästyksessä. Rautojen käyt­ töehtoja tosin kavennettiin ja tiukennettiin, mutta myskyn käyttö metsästyksessä on edelleen luval­ lista lakiehdotuksen mukaan määrätyin ehdoin Ou­ lun ja Lapin lääneissä. Mielestäni myrkkypyyntiä ei voi hyväksyä missään olosuhteissa. Myrkkysyötin käyttöä on puollettu uusilla teknisillä hienouksilla, jolloin muka myrkky ei joutuisi väärälle eläinlajille ja kuinka eläimen kärsimykset sen saatua myrkkyä päättyvät lyhyeen. On kuvottavaa kuunneltavaa,

miten kuvaillaan eläimen saavan myrkkyä, kun se tuskissaan rautoihin jäätyään kalvaa kaikkea ym­ pärillä olevaa. Tosiasia on, että myrkyn saatuaan sen tuskat edelleen lisääntyvät, sillä ei ole käytettä­ vissä nopeaa, armeliaasti tappavaa myrkkyä, mitä muuta asiasta sitten väitetäänkin.

Näistä syistä vastustan ehdottomasti myrkkysyöttien hyväksymistä metsästyksessä ja tulenkin lain yksityiskohtaisessa käsittelyssä kannatta­ maan ed. Rehnin ehdotusta myrkyn käyttöä koske­ van momentin poistamiseksi.

Haluaisin tässä yhteydessä puuttua myös toi­ seen, jo näissä edellisissäkin puheenvuoroissa esiin totettuun asiaan. Metsästyslakia olisi nimittäin ollut syytä korjata myös muilta osin kuin nyt on esitetty.

Voimassa olevan lain 16 §:ssä sanotaan: "Kissan, jo­ ka tavataan irrallaan muualla kuin omistajan piha­ maalla tai puutarhassa, saa tappaa." Näin kissa, jo­ ta kuitenkin pidetään koiran kanssa yhtäläisesti lemmieläimenä, on edelleen lainsuojaton. Kissan saa siis tappaa sen pellolta tai metsästä tavatessaan kuka hyvänsä muka pikkulintujen ja riistaeläinten poikasten hävittäjänä. Kyllähän kissa tätä jonkin verran tekeekin, mutta aikamoisia pesä-ja poikasrosvoja ovat monet muutkin eläimet, kuten oravat ja jopa var­ puset esim. pääskysten pesien suhteen. Mielestäni metsästäjillä ei tule olla oikeutta toimia luonnon ta­ sapainon ylläpitäjinä eläimen, kissan, suhteen, joka saattaa olla jonkun lemmikki ja hellästi hoidettu ko­ tieläin.

Suhtautuminen eläinkuntaan ja eläinten suoje­ luun osoittaa länsimaisen sivistyksen tämänhetkis­ tä tilaa. Se, miten sallimme tällä hetkellä kohdella eläimiä, heijastelee jossain määrin suhtautumis­ tamme eri puolilla maailmaa tapahtuviin ihmisiin kohdistuviin kidutuksiin ja vapauden rajoituksiin.

Siksi tämän metsästyslain muutosesitys on merkit­ tävämpi kuin uskommekaan.

Ja m ikä tärkeintä — m iten k a nsan edu stajat äänestivät m e ts ä s ­ tyslain uudistuksista!

Otteita edustaja Salolaisen (KOK) puheesta: Herra puhemies! Täällä on yritetty jossakin pu­ heenvuoroissa asettaa keinotekoisia ristiriitoja luonnonsuojelun ja metsästyksen välille. Tosiasias­ sa mitään ristiriitää näitten kahden asian välillä ei ole. Ellei ole luonnonsuojelua, ei ole myöskään mitään metsästettävää. (Toim.huom.: Totta, elleivät luonnon- ja eläinsuojelijat ylläpidä eläinkantoja, ei metästäjillä olisi mitään tapettavaa!)

Mitä sitten taas tulee metsästäjiin, niin täällä on todettu, että heitä on 300 000. Valitettavasti on to­ dettava, että joukkoon mahtuu, niin kuin ed. Tuo­ maalakin mainitsi hyvin paljon vastuutontakin vä­ keä. Valtaosa metsästäjistä on erittäin hyvätapai­ sia ja noudattaa lakeja ja asetuksia, mutta valitet­ tavan paljon on vielä rikkomuksia metsästyslain­ säädännön osalta.

Myrkkypyynti ei ole enää tämän päivän pyyntimuoto. Se on vanhanaikainen eikä sovi enää tämän ajan henkeen. Myrkky on pyyntivälineenä umpi­ mähkäinen. Kun lisäksi on otettava huomioon, että tässäkin kompromississa on vielä eräitä lajeja ku­ ten ahma, joka on tällä hetkellä tässä maassa su­ kupuuttoon kuolemassa oleva laji, niin en missään tapauksessa voi olla hyväksymässä tällaista myrkkypyynnin sallimista edes noissa pohjoisimmissa lääneissä.

A h

1. Edustaja P. Vennamo ehdotti, että kissan oi­ keusturvaa lisättäisiin siten, että 16 §:n 1 mo­ mentti hyväksyttäisiin näin kuuluvana: "V illiinty­ neen kissan, joka tavataan irrallaan muualla kuin omistajan pihamaalla tai puutarhassa, saa metsästysoikeuden haltija, eläinsuojeluviranomainen tai aluetta varten asetettu metsästyksenvartija lopettaa.”

Tätä ehdotusta kannattivat vain seuraavat 18 kansanedustajaa: Louvo ja Torikka Kokoomuksesta, Norrback ja Rehn ja Westerlund Ruotsalaisesta kansanpuo­ lueesta, Almgren ja Hautala ja Juntumaa ja Jär­ vilehto ja Korhonen ja Muroma ja Stenbäck Kris­ tillisestä liitosta, Joutsenlahti ja Kortesalmi ja Leppänen ja Pohto ja P. Vennamo ja V. Vennamo Suomen maaseudun puolueesta.

Lisäksi Ala-Kapee ja Halonen Sosiaalidemok­ raateista äänestivät tyhjää, mikä merkitsee pas­ siivista tukea esitykselle silloin kun hallituspuo­ lueet eivät muutoin halua poiketa yhtenäisestä rintamasta. Koska kansanedustajat kannattivat kissan lainsuojattomuuden jatkamista, se siis jäi voimaan!

2. Edustaja P. Vennamo ehdotti, että kaikki riistae­ läimet olisivat lisääntymisaikanaan rauhoitettu­ ja.

Tätä ehdotusta kannattivat vain seuraavat 7 kansanedustajaa: Mäkynen Kokoomuksesta, Joutsenlahti ja Korte­ salmi ja Leppänen ja Pohto ja P. Vennamo ja V. Vennamo SMP:stä. — Koska muut kansanedus­ tajat olivat ministeriön (hallituksen) esityksen kannalla, se voitti!

3. Edustaja Rehn ehdotti, että myrkkypyynnin käyt­ tö metsästyksessä kiellettäisiin myös Oulun ja Lapin lääneissä.

Tätä ehdotusta kannatti 42 edustajaa: Ala-Kapee SDP:stä, Hovitie ja P. Jokinen ja H. Järvenpää ja Kauppi ja Louvo ja Mikkola ja Mä­ kynen ja Petäjäniemi ja Pukkio ja Puolanne ja Pystynen ja Salolainen ja Sillantaus ja Särkijärvi ja Torikka KOKOOMUKSESTA, Astala ja Salmi­ nen SKDL:stä, Malm ja Norrback ja Rehn ja Ren­ lund ja Westerlund RKP:stä, Almgren ja Fred ja Hautala ja Juntumaa ja Järvilehto ja Korhonen ja Muroma ja Rautiainen ja Ronkainen ja Sten­ bäck SKL:stä, Joutsenlahti ja Kortesalmi ja Lep­ pänen ja Pohto ja P. Vennamo ja V. Vennamo SMP:stä, Itälä ja Kivitie ja Nieminen-Mäkynen LKP:sta. Lisäksi Halonen ja Paakkinen ja Rönn­ holm SDP:stä äänestivät tyhjää.

— Koska muut kansanedustajat äänestivät hallituksen esityksen puolesta, myrkkypyynti sallitaan edelleen Oulun ja Lapin lääneissä!

4. Edustaja P. Vennamo ehdotti, että rautapyyntiä rajoitettaisiin heti tappavien rautojen osalta kos­ kemaan vain piisamia, majavaa, kärppää, mink­ kiä, hilleriä, näätää ja seukkoa sekä, että elävien eläinten käyttö houkuttimena ja syöttinä riistaa pyydettäessä kiellettäisiin.

Tätä ehdotusta kannattivat vain SMP:n kaikki

6 kansanedustajaa. — Koska muut eivät halun­ neet rajoitta rautapyyntiä ehdotuksen mukaises­ ti eivätkä kieltää elävien eläinten käyttöä syötti­ nä, edustaja P. Vennamon ehdotus hylättiin!

5. Edustaja P. Vennamo ehdotti, että haulikon käyttö hanhien metsästyksessä kiellettäisiin, sekä, että nuolien, keihäiden ja vastaavien pyyn­ tivälineiden käyttö metsästyksessä kiellettäi­ siin.

Tätäkin ehdotusta kannattivat vain SMP:n kaikki 6 kansanedustajaa.

6. Edustaja P. Vennamo ehdotti, että rauhoitetun, uhanlaiseksi luokitellun eläimen pyydystäminen luokiteltaisiin rikokseksi eikä vain rikomukseksi kuten hallitus ehdotti, jolloin siitä seuraisi anka­ rampi rangaistus.

Tätäkin ehdotusta kannatti vain kaikki SMP:n 6 kansanedustajaa.

SIIS HALLITUKSEN ESITYS (= MINISTERIÖN ESI­ TYS = LIKIMAIN VANHA LAKI) TÄYDENNETTYNÄ SUUREN VALIOKUNNAN MIETINNÖLLÄ TULEE VOIMAAN!!!

SUURKIITOKSET KAIKILLE NIILLE KANSANEDUS­ TAJILLE, JOTKA TEKIVÄT KAIKKENSA METSÄS­ TYSLAIN INHIMILLISTÄMISEKSI JA TIETYSTI MYÖS HYVÄÄ VAALIMENESTYSTÄ!

Nämä metsästyslain uudistamista koskevat äänes­ tykset osoittivat erittäin selvästi sen, että istuvassa eduskunnassa ei ole kovinkaan montaa todellista eläinsuojeluedustajaa. Ikävää oli myös huomata, että hallituspuolueet seisoivat niin tiukasti metsäs­ tyslain uudistamista vastustavan Keskustapuolu­ een takana. Näin eläinsuojeluihmisenä ihmetyttää erityisesti se, että ei äänestetä asiasta vaan siitä onko kyseessä hallituksen toisin sanoen jonkun hallituspuolueen esitys vai oppositiopulueen esi­ tys. Toki ymmärrämme, että jossain taloudellisissa yms. asioissa politiikka ja ryhmäkuri on tärkeää, mutta eläinsuojeluasioissa luulisi asiasisällön ole­ van tärkeämpi kuin yhtenäinen hallitusrintama.

Tuntuu paradoksaaliselta, että vasemmistopuolu­ eet tukivat niin voimakkaasti keskustapuolueen metästäjien tahtoa. Toisaalta on todettava myös, että oppositiopuolueistakaan Kokoomuksesta ja RKP:stä läheskään kaikki eivät olleet uudistuksien kannalla. No jotain hyvää tässäkin pahasti vesite­ tyssä uudistuksessa sentään on: Erittäin tuskalli­ set käpäläraudat tullaan kieltämään kuten myös myrkyn käyttö muualla kuin Oulun ja Lapin lääneis­ sä. MUTTA PALJON UUDISTUKSIA JÄI SAAVUTTA­ MATTA. MIKÄLI ÄÄNESTÄMME EDUSKUNTAAN VAIN ELÄINSUOJELUIHMISIÄ, VOIMME TULEVAI­ SUUDESSA ODOTTAA PAREMPAA METSÄSTYS­ LAKIA. — AJATTELE TARKKAAN ENNEN KUIN ÄÄNESTÄT.

37

Eläinrakkaitten m aassa Päivi Viinikainen

P erin teisesti englantilainen kuvataan knallipäiseksi, liituraitapukuiseksi herraksi, joka kantaa sa te e n ­ varjoa ja to isessa kain alossa Timesiä. Yhtä tradi­ tion aalisesti h änet kuvataan eiäinrakkaim m aksi ih­ m iseksi, mitä m aa päällään kantaa. Hän haalii luok­ s e e n kaikki kulkukissat ja -koirat, lahjoittaa e lä e s ­ sään p u o let o m aisuu d estaan eläin su ojelu un ja kuolem an sa jä lk een testam enttaa siihen loputkin.

Yhteistä näille kuvauksille on se, että n e ovat yhtä virheellisiä. Sillä eläinrakkaan en glan tilaisen eläinrakkaus rajoittuu varsin usein vain siihen om aan sohvan nurkassa lojuvaan puudeliin, ja sekin rak­ kaus saattaa varsin yhtäkkiä lopahtaa. Niinpä esim . en n en lom a-aikoja m oottoriteiden varsilta löytyy päivittäin auton ikkunasta viskattuja koiria, jo ista näin on varsin "k ä tevä sti" p ä ä s ty eroon.

Koska opiskeluihini liittyvä pakollinen harjoittelu vei minut koko syksyksi em. saarivaltakuntaan, päätin hiukan tarkemmin tutustua siihen, miten eläinsuojeluongelmat Englannissa ratkeavat. Kuninkaalinen eläinsuojelujärjestö RSPCA eläinklinikoineen on tehokkain ratkaisu hyljättyjen eläinten hoito- ja sijoituspulmiin. Järjestön toiminnasta ol­ laan varsin useaa mieltä; yleinen mielipide on sen puolella, ja niinpä järjestöllä on varsin paljon jäse­ niä, ja se saa vuosittain suuria summia lahjoituksi­ na. Toisaalta monet, erityisesti toiset eläinsuojelujärjestöt pitävät RSPCA:ta liian vahoillisena. Totta on, että ko. järjestö ei pahemmin ota kantaa esim. koe-eläinkysymykseen, mutta mielestäni sen puo­ lueettomana pysyminen ei ole täysin perusteeton­ ta. Jos se nimittäin ei pysyisi neutraalina, menettäi­ si se varmasti paljon jäseniään ja rahatulojaan, jol­ loin sen toiminta muuttuisi varsin tehottomaksi. Ja jos näin kävisi, peittyisi koko Brittein saari pian ko­ dittom iin eläimiin. Ja vaikka RSPCA ei jatkuvasti julistakaan mielipiteitään eläinsuojelukysymyksistä eikä kampanjoi epäkohtia vastaan, ei kukaan voi epäillä RSPCA:n toimihenkilöitä katsellessaan, et­ teivätkö he olisi aitoja eläinten ystäviä. Työntekijöi­ den palkat ovat olemattoman pienet varojen puut­ teen takia, työajat lähes epäinhimilliset, mutta silti kukaan ei valita työolosuhteista. Shetfieldin RSPCA:n klinikan eläinlääkärikin teki kymmenentuntisia päiviä kuusi päivää viikossa 45 (n. 400 mk) viikkopalkalla, ja hänen ainoa huolensa oli, ettei kaikkia heitteille jätettyjä elämiä koskaan saada hoitoon asti.

Lemmikkieläinten varastaminen ja niiden myymi­ nen koe-eläimiksi on eräs Englannin pahimmista eläinsuojeluongelmista. Tämän ongelman ratkaise­ minen onkin jo huomattavasti vaikeampi pulma, sil­ lä laboratoriot ovat vielä salaisempia paikkoja kuin Suomessa ja niihin on mahdotonta päästä käy­ mään. Mutta muutamat koe-eläinten suojelijoiden tekemät ’’ryöstöretket” laboratorioihin ovat osoit­ taneet, että häkkien kaltereiden takana istuu valta­ via määriä varastettuja lemmikkieläimiä, joiden ge­ neettinen tausta on näin tutkijoille täysin hämärä.

38

Tutkijat itse kieltävät jyrkästi varastettujen eläin­ ten käytön. "Mitään eläimiä ei osteta epämääräisis­ sä olosuhteissa” , he väittävät. Shetfieldin yliopis­ ton fysiologian laitoksen esimieskin tivasi pitkään, että kaikki heidän käyttämänsä koe-eläimet on kas­ vatettu laboratorio-olosuhteissa, kunnes sitten esi­ timme hänelle kymmenien eläinten ostopaperit, joissa kaikissa oli myyjinä yksityisiä henkilöitä; yh­ deksässä tapauksessa kymmenestä sama mies, jo­ ka näin ilmeisesti harjoitti "ammatikseen” eläinten myyntiä koe-eläimiksi. Kyseiset paperit olivat kaikki valokopioita yliopiston virallisista asiapapereista, jotka olivat kaikki em. esimiehen allekirjoittamia.

Alkuperäiset paperit löysin Mrs Bellin, erään eläinsuojelutyötä tekevän henkilön kanssa yliopiston roskatynnyristä — todistusaineistosta oli siis ha­ luttu päästä eroon — ja ne lähetimme Scottich So ciety for the Prevention of Vivisection-nimiselle koe-eläinsuojelujärjestölle; kopiot lähetettiin tiedo tusvälineille. Lähtiessäni Englannista eräs lehti­ mies oli menossa haastattelemaan em. laitoksen esimiestä, mutta vielä ei ole tieto kantanut tänne, miten prosessi on edistynyt. Ilmeisesti suotuisasti eläinsuojelijoiden kannalta, sillä Englannissa leh­ distö suhtautuu paljon ennakkoluulottomammin koe-eläinkysymykseen kuin täällä, ja eläinkokeita käsittelevät uutiset lehdissä eivät ole niinkään har­ vinaisia.

Shetfieldin yliopistolla, jossa opiskelin, olivat opiskelijat parhaillaan perustamassa koe-eläinten suojelu ryhmää. Kyseisen ryhmän perustaminen ja toimiminen käy siellä paljon helpommin kuin täällä, sillä opiskelijoiden liitolla, Students' Unionilla on oma "vapaa-ajanrakennus” , jossa käy kaikkien tie­ dekuntien opiskelijoita ja jossa on mahdollista tie­ dottaa asioista sekä pitää niitä käsitteleviä kokouk­ sia. Liiton alaisena toimii kymmeniä eri kerhoja — kerhon perustamiseen tarvitaan vain "aihe” ja kym­ menen jäsentä — jotka saavat kaikki taloudellista tukea siltä kokonsa ja aktiivisuutensa mukaan. Liit­ to taas saa varansa valtiolta. Niinpä opiskelijoiden koe-eläinsuojeluryhmän perustaminen kävi helpos­ ti ja toiminta lähti meikäläisittäin ajatellen loista­ vasti käyntiin.

Olin puhumassa ryhmän ensimmäisessä yleisö­ tilaisuudessa ja kerroin siellä yhdistyksemme toi­ minnasta sekä niistä saavutuksista mitä eläinko­ keita vastustavat opiskelijat ovat muualla maail­ massa saaneet aikaan. Tilaisuudessa oli läsnä myös vastapuolen edustajia: eläinkokeita tekeviä ja niitä puoltavia tutkijoita sekä opiskelijoita. Hämmästytävän tietämättömiä tuntuivat esim. lääketie­ teen opiskelijat olevan jopa oman yliopistonsa koeeläintilanteesta. Opiskelijat vakuuttivat kirkkain sil­ min, että yliopisto käyttää vain hiiriä ja rottia, ettei laitoksilla ole muita eläimiä ollenkaan. Hämmästys ja epäusko oli suuri, kun kerroin käyneeni eläintalleilla ja nähneeni koiria, kissoja ja apinoita. Opiske­ lijat päästetään käsittelemään ilmeisesti vain hy­

vissä elinolosuhteissa eläviä jyrsijöitä, jotteivät he voisi kertoa ihmisille todenperäisiä kauhukuvauksia laboratorioissa kärsivistä "suloisista elukoista” . Sillä minun näkemäni eläimet elivät kauheissa olosuhteissa; häkit olivat pienet ja likai­ set ja osa koirista eli ulkona pienissä lämmittämät­ tömissä koirankopeissa, ja jos ihmiset saisivat tie­ tää niistä, nousisi tilanteesta varmasti kova kohu ja yliopisto olisi pakotettu parantamaan koe-eläinten oloja.

Matkani aikana minulla oli myös tilaisuus päästä tutustumaan NAVS:n (Englannin koe-eläinten suo­ jelu) ja IAAPEA:n toimitiloihin ja -henkilöihin Lon­ toossa. Olin myös läsnä vierailevana jäsenenä NAVS:s johtokunnan kokouksessa, jossa oli läsnä järjestön eri piirien edustajat ympäri maata. Kes­ kustelut heidän sekä IAAPEA:n tieteellisen neuvon­ antajan Dr Sharpen kanssa olivat varsin avartavia ja hyödyllisiä.

Oxfordissa kävin tapaamassa Richard Ryderia, psykologia, joka oli luennoitsijanamme vaihtoehtosymposiumissa 1979. Hän oli juuri lähdössä Strassbourgiin Euroopan neuvoston eläinsuojeluasioita käsittelevään kokoukseen. Kokouksen tarkoitukse­

na oli saada Euroopan neuvoston maille yhtenäi­ nen ,HYVÄ, eläinkokeita koskeva lausuma, jota kaikki em. maat sitten pitäisivät ohjenuoranaan eläinsuojeluasioissaan. Viime hetken muutos lau­ suntoon teki kuitenkin eläinsuojelijoiden toiveet tyhjiksi, sillä lausunnosta tuli vain näennäisuudistus. Lehtilausunnossaan Ryder totesi erään pahim­ mista seurauksista olevan tiettyjen eläinsuojelijoi­ den turhautuminen ja turvautuminen väkivaltaisiin keinoihin, esim. kirjepommeihin ja ikkunoiden rik­ komiseen.

Kovin aktiiviselta siis tunnuttiin Englannin eläinsuojelurintamalla olevan, mutta syytäkin on, sillä suureen kansaan mahtuu uskomattomia määriä elämille julmia ihmisiä. Mutta mukaan mahtuu myös hyviä, omantuntonsa ääntä kuuntelevia eläin­ tenystäviä, ja heidän ansiostaan julmuudet eivät varmasti voi kestää ikuisuuksiin. Mutta pitkään tu­ lee taistelu vielä käymään ennen kuin saarivalta­ kunnallakin vallitsee rauha ihmisten ja eläinten vä­ lillä. Ja siitä taistelusta meitä muistuttakoon se pieni naapuristossani asuva koira, joka eräänä aa­ muna löytyi ristiinnaulittuna kotitalonsa ovesta.

Jos eläinrakkaus on tarpeeksi voimakasta, et tarvit­ se yhdistyksiä toimiaksesi. Osoituksena siitä, oli Mrs Bell, keski-ikäinen vanhainkodinjohtajatar, jo­ ka pelasti heitteille jätettyjä elämiä, "vieraili” labo­ ratorioissa ja lahjoitti suuria summia esim.

RSPCA:n toimintaan. Kuvassa Mrs Bell ja Kim, joka olisi kuollut ilman Mrs Bellin tarjoamaa kotia.

Lahjoitukset yhdistykselle I. MÄkinen M. Sarnila Tuntematon A. Vehmas M. Ali-Tuomala P. Hyvärinen I. Pulkkinen T. Halme M. Murto S. Aatonen T. Siren A. Viitanen L. Lindbom S-R. Raja-Alho S. Affram R. Hjelman R. Toivonen H. Pösö/Yleisradion koulu TV ja kieltenopetuksen tuki H. Prevost/Etelä Tapiolan lukion III a oppilaita Tmi U. Löflund J. Rauhala ky Hyvättlnen & Jokivarsi C. Slätis A. Louhijoki M. Sjöström M.-L. Kullman T. Lihtonen S. Vainionpää M. Korhonen S. Gumberg T. Brännare R. Haapala T. Abrahamsson M.-L. Kullman M. Mynttinen Oy. K. Heldt Trading Ab O. Juvonen K. Leppäharju M.S. Olkkonen M. Evola T. Laine "Keräys” S. Mäkelä H. Talvitie Torniomäen ala-aste Ik 5 B L. Keinänen L. Leskinen-Myller E. Salin A.Lehtonen J. Kokki (tai Kekki) M. Kurppa G.H. de Cock T. Väliheikki P. Ripatti M. Mäkinen Mäenpään kartanon tallitytöt C. Standertskjöld Natural Beaty M. Ehrström P. Hattunen P. Lehtonen

40

^PO IM ITTU A 4 ^

Lahjoitukset säätiölle 150.— 1 5 0 .50.— 2 4 0 .240.— 1 0 0 .200.— 84.40 2 0 0 .30.— 70.— 50.— 100.— 300.100.— 100.— 4 0 .125.25 115.— 1000.— 62.— 5 0 .53.70 50.— 4 0 0 .1 0 0 .2000.— 3 5 .2 0 .100.— 50.— 35.— 50.— 100.— 5 0 .500.— 50.— 35.— 5 0 .100.— 5 9 .75.— 100.— 1 0 0 .200.— 30.— 2 0 .200.— 200.— 50.— 100.— 285.— 50.— 50.— 100.— 200.— 100.— 500.— 100.— 65.—

M. Varjos-Malmströjm M. Moberg L. Granö M. Ilonummi L. Carell V. Virto A. Perälahti H. Nord A. Kosunen H. Lounasaari E. Nurmi R. Helminen A. Tarkiainen J. Hämäläinen B.Cygnel M. Miljard E.-L. Hakola E. Jankkari T. Hame S. Peltomaa l.-M. Nybondas A.-K. Mäkinen A. Aaurissalo S. Ranta M.-L. Stählberg T. Abrahamsson A. Kolhonen C. Kangas L. Sjöberg A. Jokinen

200.— 100.— 50.— 500.— 400.— 100.— 100.— 5 0 .100.— 2 0 0 .50.— 5 0 .1 0 0 .50.— 70.— 50.— 5 0 .200.— 70.— 1 0 0 .100.— 1000.— 1000.— 50.— 100.— 50.— 50— 150 — 100.— 50.—

Minä Koe-eläin Olen häkissä — mutta en turvassa, makaan vapisten nurkassa.

Valkotakkinen kun lähestyy mua, tiedän, hän tullessaan jo tuskan tuo.

Ihminen, etkö jo nää silmiä anovia armopyyntöjä, vaikka ei ääneen sanovia?

Enhän ole tehnyt pahaa sulle, miksi tahdot tuottaa tuskaa mulle?

Kuvitteletko että olen tunteita vailla, vaikka en käyttäydy ihmisen lailla?

Sinä ihminen saat avun pyytäessä, minä sanaton eläin, en edes hiljaa nyyhkiessä.

Sinun tiedemiesilmeesi on kylmä ja vakaa, "tämä koe myrkyttömän meikin takaa!”

Ei kai luoja meitä eläimiä tähän luonut, suureen tuskaan ja kärsimykseen suonut?

Meitä tuhansia eläimiä kärsii joka hetki.

Voi ihminen, lopeta tämä tuskien retki.

Jos osaisin puhua ja valittaa kai turhat kokeet voi lopettaa.

Kun lähestyt mua, katso silmiini tuskaisiin, ne pyytää: "muuta toisiin aatoksiin.”

Mä haluaisin olla ystävä uskollinen en kärsivä eläin tuskallinen.

Eräs jäsen

Antireumaattinen lääke, benoxaprofeeni, jota on myyty "Opren” ja "Oraflex” -nimisenä, on jouduttu vetämään pois markkinoilta sen sivuvaikutusten ta­ kia. Lääkkeen kehittely ja testaus — jOoSa eläinko­ keet luonnollisesti näyttelivät tärkeää osaa — kesti seitsemän vuotta. Thalidomidien aika ei ole ohi.

•

Tri E. Taub (The Institute for Behavioral Rese­ arch, Washington), on tuomittu maksamaan 3000 dollaria sakkoa kuudesta eläinrääkkäystapauksesta. Hän oli mm. pitänyt koeapinoitaan niin huonois­ sa olosuhteissa, että jotkut niistä olivat häiriintyneinä pureskelleet omia käsiään. Surkuhupaisaa asiassa on se, että tri Taub on saanut tutkimuksiin­ sa avustusta USA:n Kansalliselta Terveyslnstltuutilta (NIH).

Neuvostoliittolaisia eläinsuojeiuongelmia ovat mm. Moskovan ns. lintumarkkinat, joissa myydään jopa uhanalaisia villieläimiä. Salametsästystä har­ joitetaan paljon, ja pyyntimenetelmät saattavat olla hyvin raakoja. Koiria varastellaan turklsmyssyjen ja -rukkasten tekoa varten, ja vielä nykyaikanakin on paljastunut koirien elävältänylkemistapauksia (tur­ kin uskotaan siten jäävän pöyheämmäksi). Myös hevosia varastellaan usein ja niiden kohtelu on mo­ nesti ala-arvoista. (Djurfront)

Nykyinen amerikkalainen, entinen Viipurin suo­ malainen, Edith Valborg Schwarz, toimii New Yor­ kissa erittäin aktiivisena eläinsuojelijana mm. toi­ mittaen kulkukoiria hyviin koteihin, kertomalla ihmiseille eläinsujojeluasiaa jne. (The AV-magazine)

Eräässä espanjalaisessa kylässä järjestetään neljä-päiväisiä festivaaleja, joissa eläimiä kivite­ tään kuoliaiksi. Kaneja, ankkoja ja hanhia ripuste­ taan roikkumaan puukeppeihin, ja kilpaillaan, kuka ensimmäiseksi saa tappavan osuman. WSPA (Kan­ sainvälinen Eläinsuojeluliitto) on puuttunut voimak­ kaasti asiaan. (Animal International)

Sammakonreisien vienti Intiasta on paitsi epäin­ himillistä i]a\a\ repäistään irti eläviltä sammakoilta), myös uhka ympäristölle. 50 miljoo­ nan sammakon tappaminen vuosittain saa tuholai­ set lisääntymään niin, että riisisadot tuhoutuvat.

(A.l.)

Harva Espanjan aurinkorannalla käyvä turisti tie­ tää, miten julmaa liiketoimintaa hän tukee antaes­ saan kuvauttaa itsensä leijonan- tai simpanssinpennun kanssa. Kuvaajat hankkivat "lemmikkinsä” laittomia teitä, pitävät niitä usein jatkuvasti huu­ mattuna tai kiskovat leijonien hampaat ja kynnet ir­ ti. Kun eläimet tulevat liian isoiksi, ne tapetaan. Yh­ tä simpanssivauvaa kohti kuolee n. kymmenen salametsästyksen ja kuljetuksen aikana ja perille saapuvatkin ovat surkuteltavia olentoja vailla äidin tur­ vaa. (A.l.)

Tiettyjen uskontojen edustajat eivät syö muuta kuin sellaisten eläinten lihaa, joista veri vuodate­ taan eläimen ollessa elossa. WSPA on järjestänyt Englannissa muslimeille näytöksen eläinten tappa­ misesta rituaalisella tavalla, mutta tainnuttaen ne ennen veren valuttamista. Esitys filmattiin, ja sitä on tarkoitus esitellä kaikille musllmiviranomaisille ympäri maailmaa, jotta rituaaliteurastus saataisiin inhimillistettyä. Myös Suomessa tehdään rituaaliteurastusta tajuisilla eläimillä. (A.l.)

Oscariksi ristitty hylätty pieni koira sai tuhansien ihmisten sydämet sulamaan USA:ssa. Koira oli jä­ tetty ruokakupin kanssa katuvierelle eräästä autos­ ta, eikä eläin jättänyt paikkaansa kolmeen päivään sateista ja kylmästä huolimatta, vaan odotti uskol­ lisesti isäntiään takaisin. Lopulta eräs kulkukoiria harrastuksenaan auttava sosiaalityöntekijä toim itti koiran eläinlääkäriin ja ennen pitkää Oscarin tarina oli jo maanlaajuisesti tiedotusvälineissä. Koiran pelastajat saivat vastaanottaa satoja puheluita, joissa tarjouduttiin ’’adoptoimaan” Oscar, eli tarina saa onnellisen lopun. (The AV-magazine)

Japanissa ja USA:ssa järjestetään verisiä koiratappeluja kukkotappelujen tapaan.

Kanadassa ja Uudessa Seelannissa tapetaan paljon hirviä ja kauriita pelkästään niiden sarvien takia, joiden samettisen nukan uskotaan Aasiassa käyvän potenssilääkkeeksi.

USA:n teollinen karjankasvatus tuottaa joka viik­ ko markkinoille puoli milj. nautaa, kaksi ja puoli milj. sikaa, n. kahdeksan milj. broileria ja tuhansia lampaita, vasikoita ja hevosia. Näiden eläinten kä­ sittelyssä, kuljetuksessa, syöttämisessä ja juotta­ misessa matkojen aikana sekä teurastuksessa on paljon vakavia puutteita.

41

ROTAT KUSEVAT Uskomatonta! Eläimellistä! Lääketieteellinen pe­ rusopetus on jälleen näyttänyt voimansa. Taas — ties kuinka monennen kerran — sai noin 50 rottaa uhrautua vain sen vuoksi, jottei opiskelijoille jäisi epäselväksi, että nisäkkäät virtsaavat. Useimmat kyllä jo omien kokemustensa perusteella aavisti­ vat, että näin tapahtuu.

Kyse on farmakologian laitoksen diureesiharjoituksesta, joka käy näin: Huutaville ja pyristeleville rotille tungetaan ietkulla 10 ml vettä mahaan (vas­ taa ihmisellä noin 2 I paloletkulla ruiskutettuna).

Tämän jälkeen niihin pistellään erinäisiä aineita, joiden vaikutus virtsaneritykseen on tunnettu iät ajat. Tasapuolisuuden vuoksi myös opiskelijat nauttivat näitä aineita, kylläkin hienostuneesti pil­ lereinä vettä mukista siemaillen.

Ja kusta tuli kuten ennenkin. Jo ajat sitten koeeläinten lahtaukseen turtuneet opiskelijat painui­ vat kämpilleen ja rotat roskapussiin tuhansien vel­ jiensä joukkoon.

Kysyn vaan, että näinkö sitä elämää opitaan kun­ nioittamaan, häh? HÄH? Hellämielinen haihatteleva eläinsuojelija

paul penders

Koonnut: Kaarina Kivivuori Suurkiitokset Suomen Kennelliitolle, joka antoi yhdistyksellemme oman esittelypöydän Messukes­ kuksessa järjestetyssä suuressa koiranäyttelyssä 11.-12.12.-82! Yhdistyksemme jäsenet jakoivat siellä esitteitä ja kertoivat yhdistyksen toiminnasta kiinnostuneille. Saimme näyttelyn ansiosta paljon uusia jäseniä.

Jaakko Savola KANI KERTOO J o s e i oo rikos syntyä minkiksi, niin m ik s’ sut on vangittu? virnuilee m ulle viereisen häkin sinikettu tuttu.

On rikos syntyä minkiksi, tai jo s ei, niin kerro m iksi on elä m ä si tarkoitus vain päätyä turkiksiksi.

Oon ikäni ollut tässä la b b ik sessa vangittuna, on ruokani säilön tälisäain e sekä huulipuna.

On rikos syntyä kaniiniksi, tai jo s ei, niin kerro m iksi on tuskani tarkoitus vain saa d a futuristit kauniiksi. ch: Ylösnousun päivänä elukoiden turkkisi sinut murhaa ilakoiden.

H äkeistä kuuluu pien ten kuoro: eikö jo o lisi ihm isen vuoro voida pahoin vuoksi m askaro iden?

Kun katson näitä pienim piä mua aikaa etoa.

Voiko m aailm assa olla ihm istä kam m ottavam paa p e to a ?

Saamme tänne toimistoon ilahduttavan paljon postia. Harmi vaan, että monet unohtavat laittaa kirjeisiin, tilauksiin ja jopa jäsenmaksulomakkeisiin nimensä. Ymmärrettävästi emme voi silloin tietään, kuka on kyseessä, emmekä voi hänelle vastata, on myös erittäin tärkeää ilmoittaa osoitteen muutok­ sesta, sillä muuten esim. jäsenmaksulomakkeet tu­ levat takaisin tänne toimistoon ja joudumme pois­ tamaan teidät jäsenrekisteristä. Siis: muistakaa eh­ dottomasti laittaa nimenne ja osoitteenne — var­ muudeksi sekä kirjekuoreen että itse kirjeeseen!

Yhdistyksemme piti joulumyyjäiset 18.12.-82. Kii­ tokset kaikille teille, jotka olitte nähneet vaivaa te­ kemällä käsitöitä ja leipomalla joululeivonnaisia tai jotka lahjoititte myyjäisiin erilaisia tavaroita. Myy­ jäisissä oli paljon väkeä. Ensimmäisen tunnin aika­ na oli väentungos jopa niin valtava, että jouduimme välillä sulkemaan toimiston oven ja päästämään vain pienen määrän ihmisiä kerrallaan sisälle. Toi­ vottavasti kukaan ei loukkaantunut siitä, että joutui ehkä hetken odottelemaan ulkona.

Viime lehdessä ollut Tampereen Koe-eläinten Suojelu ry:n osoite on muuttunut. Uusi osoite ja yh­ dyshenkilö: Merja Hohti, Muroleenkatu 14 D 58, 33720 TAMPERE 72

Ei k au lassa roikkuva naali suinkaan o le s e kriminaali, ¡oka murhaa sek ä tuottaa tuskaa turhaan. ch: Ylösnousun...

HUOM! HUOM! HUOM! HUOM! HUOM! HUOM!

San at: Mikko Saarela Esittäjä: Organ J e e ¡e e m usic

Etsittekö luotettavaa vuokralaista?

Yhdistyksemme toimistonhoitaja haluaisi vuokrata yksiön tai pienen kaksion Helsingistä tai ympäris­ töstä.

Yst. vast. yhdistyksen toimistoon arkisin klo.

14.00— 18.00. puh. 410 725

Kerrottakoon, että tämä laulu on tehty huom atta­ vasti ennen, kuin turkistarhoista n ou si kohu.

42

Hollantilaisen Katjan isä valmistaa yrttikosmetiikkaa, jota ei tes­ tata eläinkokeilla.

• Valmistettu luonnon puhtaista raaka-aineista ilman keinotekoisia lisäaineita.

• Täydellinen sarja ihon,

hiusten ja vartalon hoitoon • Jokaiselle hius- ja iho­ tyypille oma tuoteryh­ mänsä

m aiset

H Y V IN V A R U S T E T U IS T A K E M IK A L IO ISTA , L U O N T A IS T U O T E L IIK K E IS T Ä .

M aahantuoja P A R F S K IN OY , puh. 971-111488 Haapaniem enk. 11 70100 Kuopio 10

Mikäli olet kiinnostunut kasvipohjaisesta Paul Renders-sarjasta, kirjoita nimesi, osoit­ teesi ja jäsennumerosi viereilelle lapulle.

Kun postitat sen maahantuojalle, sinulle lä­ hetetään esite ja hinnasto. Jäsenenä saat 20 % alennuksen suositusohjehinnoista. Ke­ väällä -83 sarjaan tulevat myös meikit.

Tilatessasi nyt 4 tuotetta saat yhden tuot­ teen ilmaiseksi oman valinnan mukaan.

nimi _________________________ osoite _______________________ postino: ______________________ asiali n o :______________ iäsenn0:

43

JOUKKOJULKAISU

Osta tuotteitam m e — tuet toim intaam m e * C O L L E G E -P A IT A

vaalean harm. vihr. painatus koko S, M, L, XL, XXL * vaaleansininen, tum .vihr. painatus koot S, M, L ja XL

kplä

85 mk

------------------- kpl a 85 mk

* T -P A IT A

valk. vihreä painatus koko S, M, L ja XL--------------------------------------------------- kpl ä 35 mk * TARRA

säänkestävä, halkaisija 10

cm

------------------- kpl ä

3 mk

K U U L A K Ä R K IK Y N Ä

yhdistyksen nimi ja puhelin n:o__________ ___________ s t/k p l ä

4 mk

K IR J E E N S U L K IJ A M E R K IT — BREVM ÄRKEN

— "vastusta tuskallisia eläinkokeita” (35 kpl/arkki) — "stoppa plägsamma djurförsök" (35 st/ark) * — yhdistystunnus, valkovihreä (15 kpl/arkki)

ark ä 4,00 mk ark ä 4,00 mk ark ä 2,00 mk

* KO R TTEJA — KO RT

— eläinaiheisia kortteja 6 kpl nipussa

...... _........

1nip. ¿5 mk

* R IN T A N A P P I n a p in h a lk a is ija 4 c m

kpl ä

* Y H D IS T Y S M E R K K I ( r in ta n e u la ) h o p e in e n r is t i, jo s s a e lä in r y h m ä k o h o k u v io in a *

kpl ä 3 0 m k

P IP O 1 0 0 % v illa a v a lk o in e n p o h ja /v ih r e ä t e k s ti v ih re ä p o h ja /v a lk o in e n t e k s ti

—

K IR J O J A K a n i e i o s a a itk e ä U lla - M a ija A a lto s e n k irja

•-m e rk ity is s ä tu o tte is s a on seuraava pa in atu s: HUOM. lä h e tyks iin lisätään p o sti- ja p a kka u sku lu t.

5 ,0 0 m k

1...................

k p lä kpl ä 35 m k

35 m k

kpl ä 2 5 m k

m .

Nim i Namn ..........................................................................................................................................................

O soite A d ress ..........................................................................................................................................................

T ila u k s e t lähetetään yh d istykse n to im is to o n , v ä n lig och b e ta la inom 7 d a g a r e fte r m ottagMannerheimintie 67, 00250 Helsinki 25. et P G -kra vko rt e lle r om in kö p en ö ve rstig e r M aksu ta pahtuu ta va ra to im itu k s e n m ukana 20 m ark sändes varan per p o s tfö rs k o tt och s e uraavalla tilille p a n o k o rtilla 7 vrk:n k u lu t- b etalas när den avhäm tas frän posten. tu a lähtyksen saapum isesta tai y li 20 m ar­ kan o sto kse t lähetetään p o s tie n n a k o lla , jo ­ ten ne m aksetaan p o s tis ta noudettaessa.

Sänd b e stä lln in g e n tili k a n s lie t Mannerheimvägen 67, 00250 Helsingfors 25. Var