Koe-eläinten suojelu 3/1983

1 0 . vuosikerta V astaa va toimittaja Raili Vesanen Sunilantie 5 C 23 00720 Helsinki 72 Puh. 357 628 T o im itu k se ssa Kaarina Kivivuori Hannele Luukkainen Sinikka Piippo Riitta Salmi Sirpa Sykkö Päivi Viinikainen Taitto: Raili Vesanen M aksut: SYP: 200120-1019901 lahjoit.

PSP: 435 490-1, jäsenmaksut ja tilaukset S äätiön lahjoitukset KOP: 12794-1384-1

KOE-ELAINTEN SUOJELU 3/83 FÖRSÖKSDJURENS VÄRN TIEDOTUSLEHTI Toim iston osoite Mannerheimintie 67 00250 Helsinki 25 Puh. 90-410 725 avoinna ma-ti 14-18 ke-pe 12-16 To im isto n hoitaja Kaarina Kivivuori Puheenjohtaja Hannele Luukkainen Pirttipolku 16 A 00630 Helsinki 63 Puh. 742 931 J ä se n m a k su mk 35/vuosi mk 700/ainaisjäsen

Koe-eläinten suojelu ry:n tarkoituksena on to i­ mia tuskallisten eläinkokeiden vastustamiseksi.

Yhdistyksen lopullisena tavoitteena on saada tuskalliset eläinkokeet loppumaan.

Tavoitteensa saavuttamiseksi yhdistys kerää tietoja laboratorioissa suoritettavista eläinko­ keista ja tiedottaa niistä suurelle yleisölle.

ySSS

Raili Vesanen Vastaava toim ittaja Ansvarig redaktör

^rj»uis»i

INFORMATIONSBLAD Ilm oitukset Raili Vesanen Puh. t. 616 4727 llm oitushinnat 1/1 sivu 600 mk 1/2 sivu 300 mk 1/4 sivu 150 mk 1/8 sivu 75 mk

llm estym isaikataulu No 1 helmikuu 2 huhtikuu 3 syyskuu 4 joulukuu

Yhdistys pyrkii rajoittamaan eläinkokeita ensi­ sijaisesti eläinsuojelulainsäädännön uudistam i­ sen kautta.

Lisäksi yhdistys tukee vaihtoehtoisten tu tk i­ musmenetelmien kehittäm istä.

HU0M!\ TOIMISTON AUKIOLOAJAT OVAT MUUTTUNEET SEURAAVASTI: MA-TI: KLO 14 - 18 KE-PE: KLO 12 - 16 tervetuloa:

B a n k it h a n s in ä k in y h d is t y k s e l l e m m e UUDEN JÄSENEN? JOKAISELLA ON VAR M ASTI' A INAKIN YKSI YSTÄVÄ, TYÖTOVERI TAI SUKULAINEN, JOKA ON KIINN O STUNU T ELÄIN­ TEN AUTTAMISESTA. HÄNELLE VOIT ANTAA TÄM ÄN LEHDEN KESKIAUKEAMALLA OLEVAN^ JÄSENM AKSULOM AKKEEN.

PÄÄKIRJOITUS E läinsuojelu on osa luonnonsuojelua Maa- ja metsätalousministeriön soutaminen ja huopaaminen sikajuoksujen yhteydessä on vain yksi esimerkki siitä, miten kummallisia tilanteita syntyy, kun maan ylin eläinsuojelua valvova elin on myös maataloustuottajien etujärjestö. Ristirii toja ei voi välttää. Niitä on syntynyt ja tulee synty mään vakavammissakin kysymyksissä kuin sellai sessa, tuleeko sikajuoksut kieltää vai ei.

Jos eläinsuojeluasiat saataisiin ympäristömi nisteriön valvontaan, eturistiriidat poistuisivat, ei kä hämäriä kompromisseja ja myönnytyksiä pää­ sisi syntymään minnekään suuntaan. Luulisi, että eläinsuojelun valvonnan siirtyminen ympäristömi nisteriön huoleksi olisi myös maa-ja metsätalous ministeriölle helpotus — ei tulisi enää kiusallisia pulmia ratkaistavaksi.

Näyttää olevan itsestään selvää, että luonnon­ suojelu kuuluu ympäristöministeriön alaisuuteen.

Luonnonsuojelussa pyritään säilyttämään sellai­ sia asioita ja arvoja, jotka suurin osa ihmisistä ko­ kee tärkeiksi. Haluamme elää puhtaassa, saas­ teettomassa maailmassa, jossa vielä on jäljellä puita ja uimakelpoisia järviä sekä eläinlajeja käyskentelemässä niityillä ja metsissä — haluamme lahjoittaa sellaisen maailman myös lapsille. Tämä kaikki on oikein ja luonnonsuojelu ON tärkeä asia.

LEDAREN

Meidän olisi kuitenkin nähtävä, ettei eläinsuoje­ lu ole luonnonsuojelusta erillään oleva ilmiö, vaan OSA sitä. Nykyään ne erotetaan toisistaan niin vä­ kivaltaisesti, että moni kokee ne aivan eri asioiksi, joilla ei ole mitään tekemistä keskenään. Olisi nähtävä, että luonnonsuojelijoiden ja eläinsuojeli­ joiden on yhdistettävä voimansa ja taisteltava YH­ DESSÄ paremman maailman puolesta, paremman maailman sekä ihmisille että eläimille elää.

Lehtemme sisäsivuilla tohtori Leo Lehtonen, tunnettu luonnonsuojelija ja eläinten ystävä, esit­ tää toivomuksensa yhteisestä kokouksesta, hän sanoo, että nyt olisi viimeinen aika koota kaikkien elämää suojelevien yhdistysten katto-organisaa­ tio. Yhdessä olemme voimakkaita.

Kun eläinsuojelu mielletään osaksi luonnon­ suojelua, on itsestään selvää, että eläinsuojelu kuuluu ympäristöministeriön alaisuuteen. Kom­ promissien ja käsienlevitysten sijaan olisi jo ruvet­ tava TEKEMÄÄN jotakin niin luonnon kuin eläin­ tenkin puolesta. Metsästäjien ja tehokasvattajien sekä muiden tuhoajien mielipiteiden myötäily on lopetettava. Yrittäkäämme nähdä kokonaisuus ja itsemme osana sitä — sekä maaäiti että pikkuvel­ jet tarvitsevat apuamme.

D jurskyddet är en del av naturskyddet

Jord- och skogsbruksministeriets agerande, dä det vände kappan efter vinden i samband med griskapplöpningen är bara ett exempel av det, hur underliga situationer kan uppstä, när den högsta instansen i landet, som skall övervaka djurskyddet, ocksä skall bevaka lantbruksproducen ternas Intressen. Konflikter kan inte undvikas. De har uppstätt och kommer att uppstä även i viktiga re ärenden än förbud eller icke-förbud mot gris kapplöpningar.

Om djurskyddsärenden künde överföras tili mil jöm inisteriet, dessa intressekonflikter skulle för svinna och dunkla kompromisser och eftergifter skulle inte uppstä. Man skulle tro, att överförandet av djurskyddsövervakningen tili miljöministeriet skulle vara en lättnad även för lant- och skogsbruksministeriet — ministeriet skulle slippa pinsamma problem.

Det ser ut att vara självklart, att naturskyddet hör tili miljöministern. I naturskyddet försöker man bevara sädana saker och värden, vilka de flesta människor upplever som viktiga. Vi vill leva i en ren värld fri frän föroreningar, där det ännu finns kvar träd och simdugliga sjöar och olika djurarter pä ängar och i skogar — vi vill skänka en sädan värld även ät vära barn. A llt detta är rätt: naturskyddet är en viktig sak.

Vi borde dock se, att djurskyddet inte är en företeelse separat frän naturskyddet, utan EN DEL av det. Idag skiljs de ät sä väldsamt, att mänga män­ niskor upplever dem som alldeles separata saker, vilka inte har nägonting att göra med varandra.

Man borde inse, att de som kämpar för naturskydd och de som kämpar för djurskydd borde förena si­ nä krafter och kämpa TILLSAMMANS för en bättre värld, i vilken livet vore bättre bäde för människorna och djuren.

I denna tid skrift doktor Leo Lehtonen, känd naturskyddsförkämpe och djurvän, framlägger sin önskan om ett gemensamt möte. Han Säger, att det inte ännu vore för sent att samla ihop en takorganisation för alla föreningar som skyddar livet.

Tillsammans är vi starka.

När djurskyddet förstäs som en del av natur­ skyddet, är det självklart, att djurskyddet hör tili miljöministeriet. I stället för kompromisser och axelryckningar vore det hög tid att börja GÖRA nägot bäde för naturen och djuren. Eftergifterna tili jägarna, lantbruksproducenterna med svinoch höns” fabriker” och andra förstörare av natu­ ren skall slopas. Lät oss försöka se helheten och oss själva som en del av den — bäde Moder Jord och vära smä bröder behöver vär hjälp.

3

ELÄINTEN VIIKON TAPAHTUMAT:

Uusi metsästyslaki on susi Hannele Luukkainen Nyt elokuun alussa voimaanastunut uusi met­ sästyslaki on täysi susi jo syntyessään. Itse asias­ sa sanaa uudistus ei edes voida käyttää tässä yh­ teydessä, koska kyseessä on lähinnä vanhan ja vanhentuneen metsästyslain uudelleen lämmitys.

Tosin rangaistuspykäliä on lievennetty, mutta sitä tuskin voidaan pitää uudistuksena ainakaan eläin­ ten suojelunäkökulmasta.

Miksi kauan kaivattu metsästyslain uudistus sitten kuivui kokoon? Koska Keskustapuolueella oli niin sanotusti oma lehmä ojassa, se vastusti metsästyslain nykyaikaistamista kaikin keinoin.

Sen oli äärettömän helppoa muokata lakiesitys mielensä mukaiseksi, koska lain valmistelijana toimi maa- ja metsätalousministeriö, joka on tun­ netusti KEPUn hallussa. Eduskuntaa ministeriö piti pilkkanaan; se ei ottanut huomioon talousvali­ okunnan mietinnössä keväällä 1981 esitettyä yksi­ mielistä vaatimusta ’’metsästyslain uudistami­ sesta siten, että eläinten pyydystäminen ei aiheu­ ta eläimille tarpeetonta kärsimystä” ja lähetti eduskunnalle toistamiseen täsmälleen saman lakiesityksen, vaikka eduskunta oli palauttanut sen ministeriöön juuri muutosten tekemistä var­ ten. Eläinsuojelu- ja luonnonsuojelujärjestöjen lu­ kuisat vetoomukset kaikuivat myös kuuroille kor­ ville.

Nyt "uudistetussa” metsästyslaissa kiellettiin ainoastaan käpälärautojen käyttö. Sen sijaan ns. heti tappavia rautoja saa käyttää koko maassa ja myrkkyä ja ansoja Oulun ja Lapin lääneissä. Näi­ den muinaisten, eläimille tuskallisten pyydystyskeinojen käyttöä ei voida puolustella taloudellisin perustein. Maassamme harjoitettava metsästys on lähes 100 prosenttisesti virkistysmetsästystä — siis harrastustoimintaa. Kenellekään ei tule sallia niin sadistisia huveja kuin rauta-, ansa- ja myrkkypyynti ovat.

On kyseenalaista onko lainkaan olemassa sel­ laisia heti tappavia rautoja, jotka tappavat kaikki niihin jääneet eläimet; ovathan eläimet toki huo­ mattavan erikokoisia, eivätkä ne tiedä mitkä rau­ dat ovat juuri niiden lajia varten. Vaarana on myös kotieläinten ja uhanalaisten eläinten joutuminen rautoihin. Entä kuka valvoo, ettei kiellettyjä käpälärautoia enää käytetä? Niitähän on runsaasti metsästäjien käytössä ja kiusaus lienee suuri.

Mielestämme ainoa oikea tapa tappaa riistae­ läin on ampua se. Mutta ampujan on osattava am­ pua kuolettavasti. Valitettavasti suomalaisten metsästäjien am m attitaito paljon mainostetusta metsästäjän tutkinnosta” huolim atta on säälittä­ vän heikko. Metsästäjien jä ljiltä on tavattu jopa 3jalkainen kettu.

Edellä selostettujen muinaisten pyydystysmenetelmien lisäksi uuteen metsästyslakiin jäi valta­ vasti puutteita. Laki sallii mm. pyydystää luonnon­ varaisia eläimiä kaupallisiin tarkoituksiin, esimer­ kiksi turkistarhoihin, joissa luonnonvaraiset eläi­ met ovat kuin keskitysleirivankeja. Lisäksi koti­ eläimemme kissa on edelleen täysin lainsuojaton pihapiirinsä ulkopuolella. Riistaeläinten luette­ loon on kirjattu monia harvinaisia ja jopa uhan­ alaisia lajeja. Laki ei myöskään anna erityissuojaa eläimille poikimis- ja pesimisaikana. Ja se sallii

4

|

K I R P P U T O R I 8.10. KLO 12.00 - 16.00 TÖÖLÖN RUOTSINKIELISEN PERUSKOULUN TI LOISSA, T Ö Ö L Ö N T O R I N LAIDASSA. OS: S A N D E L S I N K A T U 3.

T Ö Ö L Ö N T O R I L L E P ÄÄSEE K A I K I L L A SIMONK E N T Ä N B U S S E I L L A JA R A I T I O V A U N U I L L A 5, 7 JA 8.

KUVA: Sami Bläberg ’’Arvaa harmittaako, kun uusi metsästyslaki meni täysin mönkään. Kissat ovat edelleen täysin lain­ suojattomia.” ns. kylmien aseiden kuten nuolien ja keihäiden käytön metsästysvälineinä ja elävien eläinten käy­ tön syötteinä.

Todellinen metsästyslain uudistus antaa siis edelleen odottaa itseään. Toivottavasti uusi edus­ kunta suhtautuu asiaan eläinsuojelumyönteisemmin ja osaa pitää puoliaan m inisteriötä vastaan.

K ÄY N TI E L Ä I N T E N H A U T A U S M A A L L A KOEE L Ä I N T E N M U I S T O M E R K I L L Ä 9.10. KLO 14.00.

YHDISTYKSEMME KIITTÄÄ MICRO M ED IA OY:tä LAHJOITUKSESTAAN

VIIKON AIKANA LIPASKERÄYS ASEMA-AUKIOL­ LA JA P A A S I K I V E N PATSAALLA. |

TYÖLLE!

KU L K U E 3.10. K O K O O N T U M I N E N KL O 16.30 MEILAHDEN SAIRAALAN PYSÄKÖINTIALUEEL­ LA. REITTI: M E I L A H T I - T O P E L I U K S E N ­ K AT U - R U N E B E R G I N K A T U - P Ö H J .R A U T A T I E N ­ KATU - P A A S I K I V E N PATSAS. L E M M I K I T MUKAAN!

TIEDUSTELUIHIN TAPAHTUMISTA VASTAA T O I M I S T O M M E MA - TI KL O 14-18 JA KE-PE 12-16.

Koe-eläinten suojelu ry:n alaosastot ja yhdys­ henkilöt: TURKU / Tarja Seinelä, Tilhenk. 21 K 230, 20600 Tku 60 puh: 921/441 279 OULU / Joshio Kavvanovva, Kajaanink. 15, 90100 Oulu 10 puh: 981/228707 VAASA / Päivi Korpilahti, Repolank. 4, 65300 Vsa 30 UUSIKAUPUNKI / Mona Toivonen, Harmaalokkikj. 7 C 1, 23520 Uki 2 puh: 922/3024 Muut koe-eläinten suojeluyhdistykset: Tampereen Koe-eläinten Suojelu ry / puh.joht.

Merja Hohti PL 689, 33101 Tre 10, puh: 931/ 173477 Keski-Suomen Koe-eläin Suojelu ry / puh.joht.

Anne Luukkainen Tikant. 23, 40520 Jkl 52, puh: 941/221331

T UR U N A L A - O S A S T O J Ä R J E S T Ä Ä J U L I S T E N Ä Y T T EL Y N E L Ä I N T E N V I I K O L L A 9-10.10. L UO N NO N S U O J E L U K E S K U K S E S S A , L Ä N T I N E N RA T A K A T U 21, TURKU. 5

nimistä kettua talutin hihnassa joskus yömyöhäänkin.

— Opettajani olivat myös tavattoman innosta­ via, esimerkiksi sellaiset tunnetut nimet kuin Poi­ järvi ja Kivirikko.

— Meitä oli joukko koulupoikia, jotka katseltiin luontoa. Kävimme Vanhan kaupungin lahdella, jossa oli paljon lintuja. Lenkkeilimme paljon ja teimme havaintoja. Opimme tuntemaan luontoa ja eläimiä. Harrastus vei siinä määrin mukanaan, et­ tä pinnasimme koulusta aina silloin tällöin. Jopa rippikoulusta jäimme joskus pois ja menimme Vanhan kaupungin lahdelle. Pappi oli rukoillut puolestamme.

Leo Lehtosen vanhimmat painotuotteet ovat vuodelta -34. Hän kirjoitti "Luonnon ystävään” pikkutiedonantoja, samoin Hesan viikkoliittee­ seen ja eri kuvalehtiin. Kuvat hän otti myös itse.

Aiheet liittyivät aina luontoon. "N äillä jutuilla pei­ tin tuolloiset menoni” , hän kertoo.

LEO LEHTONEN: ’’Luonnonsuojelu sulkee sisäänsä eläinsuojelun” haastattelu Raili Vesanen kuvat Pekka Lehtonen

Tohtori Leo Lehtonen on mies, joka uskaltaa hyökätä jopa Suomen Luon­ nonsuojeluliittoa vastaan, jonka jäsen hän itse on ollut jo yli 40 vuotta, jos kat­ soo hyökkäykseen olevan aihetta. Hän ei hyväksy sitä, että luonnonsuojelijat toimivat yhteistyössä metsästäjien kanssa tehden vääränlaisia kompromis­ seja ja myönnytyksiä. Tohtori Lehtonen kirjoitti kirjan Suomalainen metsästysgangsterismi, joka on kannanotto luon­ non ja eläinten puolesta metsästystä vastaan. Kirjan ansiosta hän on saanut runsaasti palautetta, sekä kehuja että haukkuja. ’’Ihmiset ovat nykyään suojelukannalla”, hän sanoo toiveikkaasti.

Katselen vanhaa biologian opettajaani yli kym­ menen vuoden takaa, ja mieleeni tulvii sekä hai­ keus menneistä vuosista että ilo siitä, että tapaan hänet pitkästä aikaa. Tuttu hän on, ei yhtään m uuttunut eikä vanhentunut. Sama katse, sama puhetyyli, sama nuorekas keinuva askel, joka pal­ jastaa että hän on liikkunut paljon. Hän sanoo, et­ tä muistaa minut. Olin ujo ja hiljainen, keskinker­ tainen oppilas, en pitänyt biologiasta. Pelkäsin tä­ tä vihaisen näköistä miestä alemmilla luokilla.

Vasta vanhempana, oppiessani ymmärtämään hä­ nen verratonta huumoriaan ja vankkoja periaattei­ taan, aloin hämärästi käsittää, että tässä miehes­ sä onkin jotakin enemmän. Tämä mieshän todella PITÄÄ eläimistä.

Lapsuus Korkeasaaressa Leo Lehtonen on syntynyt Hausjärvellä vuonna 1916, m utta muuttanut jo pikkupoikana Helsin­ kiin. Pienestä pitäen eläimet ja luonto ovat olleet hänelle läheisiä ja hän on tajunnut varhain, että luontoa pitää suojella ja elämää kunnioittaa. Hän muistaa, kuinka hän viisivuotiaana oli kalassa isänsä ja tämän ystävän kanssa. Kalanpyydyk­ seen oli jäänyt kuikka kilkkiin, ja isän ystävä oli jo kohottamassa airoa tappaaksen linnun, kun pieni poika huudahti, että kuikka ei ole tehnyt mitään pahaa, sitä ei saa tappaa. Näin kuikka jäi henkiin pikkuisen eläinystävän nopean reagoinnin ansios­ ta.

Tohtori Leo Lehtonen sanoo olevansa henkinen sekatyöläinen. Läpi koko elämänsä kynän ja ka­ meran käyttö on ollut hänelle mieluista, ja aina näitä on käytetty luonnon ja eläinten kuvaami­ seen, tutkim iseen ja suojelemiseen. 35 vuoden ajan hän on tehnyt WSOY:lle työtä, oppikirjoja ja tietosanakirjoja ym. Tieteellinen toim inta on ollut myös laajaa — kuutisenkymmentä tieteellistä tu t­ kielmaa eri julkaisuihin.

Luonnonsuojelijat ja eläinsuojelijat yhdessä

Opettajana hän on toim inut kolmisenkymmentä vuotta, Hämeenlinnan lyseossa ja Lauttasaaren yhteiskoulussa Helsingissä.

Suomen Luonnonsuojeluliittoon hän on kuulu­ nut yli 40 vuotta ja toim inut siellä varsin aktiivises­ ti ja näkyvästi, silloin tällöin myös voimakkaasti taistellut liiton näkemyksiä vastaan.

Tällä hetkellä tohtori Lehtonen tekee elämänsä tarkinta tutkim usta. Eläkkeelle päästyään hän al­ koi tutkia Vanhan kaupungin lahden lintuyhdyskuntia, jotka ovat Kyläsaaren jätteenpolttolaitoksen ja Viikin vedenpuhdistuslaitoksen vaikutuk­ sen alaisina.

— Ankeaa se oli. Tuhot olivat tavattomia. Nel­ jän ensimmäisen päivän aikana 2/3 poikasista kuoli, hän kertoo. Vanhan kaupungin lahti on pa­ hinta aluetta. Kyläsaaren jätteenpolttolaitos tup­ rutti ilmaan metalleja, jotka ovat linnunpoikasille tappavia. Viikin vedenpuhdistuslaitos aiheuttaa pohjaeliöstön kuolemisen, kalojen kuolemisen ja sitä mukaa myös lintujen kuoleman.

— Viiden vuoden ajan olen tutkim usta tehnyt.

Kyläsaaren jätteenpolttolaitoksen lopetettua to i­ mintansa lintukanta on alkanut elpyä. Tänä vuon­ na on mennyt hyvin, paitsi vedenpuhdistusalueella.

Miten tämä mies, joka eläkepäivien koittaessa yhä innokkaammin työskentelee, sai kipinän luon­ nonsuojeluun?

— Puolittain se on vanhempieni perua. Elin pit­ kät ajat Korkeasaaressa, isä oli siellä noihin aikoi­ hin työnjohtajana. Minulla oli monia hyviä eläin­ ystäviä. Karhunpentujen kanssa käytiin uimassa, Rusi-niminen susi oli läheinen, samoin ilves. Kur­ jet ja hanhet olivat uskollisia ystäviä. Tuija-

Leo Lehtonen on aktiivisesti ottanut kantaa esim. metsästykseen — hän kirjoitti aiheesta kir­ jan, jossa Luonnonsuojeluliittokaan ei säästy moitteilta.

— Olen sitä mieltä, että Suomen Luonnonsuo­ jeluliiton menettelytavat ovat huonoja, hän sanoo rohkeasti.

— On m yötäilty liikaa. Kuvaavaa on, että halu­ taan yhteistoim intaa metsästäjien kanssa, siis tu­ hoajien kanssa. Miksi suojelijat haluavat myötäillä tuhoajia, sitä en ymmärrä.

— Koin kovan kolauksen viime syksynä, kun olin ju ttu silla Luontoliiton nuorten kanssa. Eräs

tyttö ilm oitti harrastavansa metsästystä mutta olevansa silti suuri luonnon ystävä. Puolet näistä nuorista ilm oitti siinä samalla, että joko metsästä­ vät itse tai ainakin hyväksyvät sen. Luonnontuhoaja ei voi olla luonnon ystävä. Siinä logiikka pettää pahasti.

Mitä eroa tai yhteistä luonnonsuojelun veteraa­ ni näkee luonnonsuojelussa ja eläinsuojelussa?

— Luonnonsuojelun toim intakenttä on laaja.

Eläinsuojelu on suppeampaa, mutta samalla eheämpää. Tavallaan luonnonsuojelu sulkee si­ säänsä eläinsuojelun, eläinsuojelu on yksi osa luonnonsuojelua.

Tohtori Lehtonen pitää asiaa hyvin tärkeänä.

Hän ihmettelee, miksi yhteistoim intaa ei ole enemmän.

— Nyt olisi viimeinen aika puuhata kaikkien elämää suojelevien yhdistysten katto-organisaa­ tiota. Meitä on liian pieni joukko, kun olemme erik­ seen — vaatimuksillemme ei panna painoa. Voit­ ko uskoa, että Suomen Luonnonsuojeluliitolla on vain kuutisentuhatta jäsentä? Koe-eläinten suoje­ lijoita on sentään seitsemäntuhatta. Tanskassa luonnonsuojeluliitossa on 150000 jäsentä, Ruot­ sissa 78000.

Leo Lehtonen tähdentää, että pitäisi järjestää enemmän kampanjoita, tiedotustilaisuuksia.

Joukkovoimalla saamme jotakin aikaan. Tavoit­ teemme ovat loppujen lopuksi yhteneväisiä. Luon­ nonsuojelijoilla, eläinsuojelijoilla ja ydinvoiman vastustajilla on hyviä lehtiä, niiden avulla pääsem­ me pitkälle. Luonnonsuojelijoiden ja eläinsuojeli­ joiden ja kaikkien vaihtoehtoliikkeiden olisi lähes­ tyttävä toisiaan, tiedotettava myös toisistaan jä­ senkunnalleen. "Ei saa fakkiutua — siitä yhteinen asiamme kärsii” , sanoo vanha opettajani, jonka kanssa olen syvästi samaa mieltä.

— Yhteinen kokous olisi hyvä tapa m iettiä asi­ oita yhdessä. Mukaan voisi kutsua vaikkapa pontevimmat kansanedustajat Eduskunnan luontokerhosta. Olen yrittänyt tähdentää yhteistoim in­ nan tärkeyttä ja ehdottanut sitä. Metsästäjät ja luonnonsuojelijat ovat olleet yhdessä minua vas­ taan. Mutta ilmapiiri on toisaalta otollinen ny­ kyään näille asioille. Ihmiset alkavat puolustaa eläinten oikeuksia ja vaatia luonnon suojelua. Kir­ jani on herättänyt runsaasti positiivista palautet­ ta, ihmiset ottavat asian vastaan. Meidän olisi vain luotava toimiva ja tehokas organisaatio.

Näistä kokeista tavallinen ihminen ei tiedä Tohtori Lehtonen on koulutukseltaan biologi.

Miten hän biologina ja ihmisenä, jolla on paljon tietoa asiasta, suhtautuu eläinkokeisiin?

— Kun aloin tehdä väitöskirjaani, joka liittyi vertailevaan ekologiaan tutkimuskohteena tiaiset, johtava professori vaati, että minun oli ammutta­ va 100 lintua mahanäytteiden saamiseksi. Sanoin, etten ammu yhtäkään tiaista. Professori sanoi ju ­ tun raukeavan, ellen ammu. Olin ymmälläni kym­ menen vuotta, kunnes keksin uuden aiheen, johon ei tarvinnut tappaa.

Leo Lehtonen osoittautui yhdistyksemme jäse­ neksi ja oli hyvin perillä koe-eläinten suojeluun liit­ tyvistä asioista. Näin hän lopullisesti lunasti kun­ nioitukseni ja ihailuni.

— Monet sellaisetkin kokeet, tai tutkimukset eläimillä, jolta yleensä pidetään tuskattom lna ja harmittomina, ovat kaikkea muuta. Niinkin " k iltil­ tä ” tuntuva puuha kuin valokuvaaminen voi jos­ kus aiheuttaa tarpeetonta tuskaa. Monet kuvaajat käyttävät linnunpoikasta houkuttimena, sitovat sen jaloistaan kiinni, niin että se uikuttaa sur­ keasti, ja saavat näin vanhemmat linnut paikalle näpätäkseen hyviä kuvia. Linnunpoikasen tuskas­ sa yhdistyy ruumiillinen kipu ja henkinen hätä.

Sitten tohtori Lehtonen luettelee muutaman jär­ kyttävän esimerkin sellaisista ns. puhtaan eläin­ tieteen kokeiluista, joista ihm isillä on hyvin vähän tietoa.

Eräs tällainen koe on ns. hypotermia-koe. On to ­ dettu, että jotkut tasalämpöisetkin eläimet vaipu­ vat horrokseen talvella. Hypotermia-kokeissa tut-

7

kitaan, kuinka nisäkkäät ja linnut sietävät matalia lämpötiloja. Tutkimustilanteessa esim. ta litia is il­ ta nypitään kaikki höyhenet pois, jonka jälkeen ne lukitaan pakkaskaappiin. Siellä ne vähitellen jää­ tyvät kuoliaiksi.

Amerikassa otettiin käyttöön ns. telemetriikkakokeet. Eläin pyydystetään ja siihen kiinnitetään lähetin. Tutkijalla on vastaanotin, joka pelaa yh­ teen lähettimen kanssa. Kääntelemällä ja kokeile­ malla tutkija tietää, missä eläin liikkuu ja milloin se lepää. ’’Idea on kaunis” , toteaa tohtori Lehto­ nen ironisesti. Käytännössä lähetin on kaulapan­ ta, joka painaa 10—20:nnen osan eläimen pai­ nosta. Kokeita on tehty mm. jääkarhuille, hirvieläi­ mille, jäniksille, linnuille. Kun piipittäminen, joka vastaanottimesta kuuluu, onkin loppunut, on eläi­ miä lähdetty etsimään ja todettu, että kaulapanta on usein toim inut ansan tavoin jäädessään kiinni puunoksaan, tai hirvieläin on pakolaukkansa aika­ na työntänyt vahingossa yhden jalan pannan läpi, ja jäänyt näin kiinni — se ei ole kyennyt toim i­ maan eikä lepäämään.

Ruotsissa on laaja tutkimusasema, Grimsö, jos­ sa on tu tkittu kyseisen lähetinpannan haitallisuut­ ta. Tutkimuskohteina olivat jänis ja metso. Todet­ tiin, että KAIKKI eläimet kuolivat alle kahden vii­ kon sisällä pantoihinsa — kitumalla.

Linnuilla lähetin jossa on yli 30 cm pitkä anten­ ni, kiinnitetään selkähöyheniin. Lintu kantaa se­ lässään kuorman, joka vastaa ihmisellä 5—8 kg:n painolastia, öin päivin. Muuttomatkalla nämä lin­ nut eivät pysy lainkaan mukana.

Tällainen toim inta on laajenemassa, ja mm. täällä Suomessa lähettimen avulla aletaan tutkia susien ja karhujen liikehdintää. "Tämä on tulevai­ suuden tutkim usmuoto, joka laajenee koko ajan” , sanoo Lehtonen. "Se pitäisi ehdottomasti lailla kieltää.”

Lintujen rengastus kuulostaa harmittomalta puuhalta. Kuitenkin lintujen verkkopyynti rengas­ tusta varten tappoi 50- ja 60-luvuilla kymmeniä­ tuhansia lintuja. Nykyisin tappiot ovat pienem­ mät, sillä verkkoja on kehitetty. "M utta ohjeista huolim atta hulttiojoukkoa on aivan liian paljon", Lehtonen valittaa ja kertoo tapauksesta, jolloin talvella verkkopyydystäjä oli mennyt jonnekin asi­ oilleen ja jättänyt linnut pitkäksi aikaa verkkoon paleltumaan — jollei Lehtonen olisi osunut paikal­ le, linnut ilmeisesti olisivat menehtyneet.

— Näitä kaikkia puhtaan tieteellisiä kokeita tehdään Suomessa. Rengastuksella selvitetään, miten kotipaikkauskollisia linnut ovat, linnun ikä ym. Kiduttamalla nämäkin tiedot tulevat. Tutkijat tietysti eivät halua kuullakaan, että kokeista on jo­ tain haittaa eläimille.

inminen luonnon erehdys?

Tohtori Leo Lehtosella on varmat mielipiteet sii­ tä, miksi ihminen kohtelee eläimiä julmasti.

— Ihmiselle on jauhettu, että hän on ainutlaa­ tuinen muiden eläinten joukossa. Ihmisen etu on aina eläimen edun edellä. Kristinusko hyväksyy ja jopa opettaa, että eläin palvelee ihmistä. Kaikki uskonnot eivät opeta samoin. Esim. hindulaisuus kieltää eläinten tappamisen.

— M illä oikeudella ihminen on parempi kuin jä­ nis? Ihmisen näkökulmasta ihmisellä on suurempi oikeus olla olemassa, jäniksen näkökulmasta jä­ niksellä — suhteellinen juttu. Sitäpaitsi jänis ON parempi kuin ihminen — se ei tee niin paljon pa­ haa. Ihminen on vain yksi apinalaji. Apinoita on 240 lajia, ihminen on niistä konnamaisin.

— Ruotsalainen Barbro Eklund tu tkii asiaa psykologiselta kannalta teoksessaan "Jakten” .

Minä olen puhunut paljon tiedemiesten ja luon­ nonsuojelijoiden kanssa siitä, miksi ihminen on niin julma pienempiään kohtaan. Kaikki ovat tu l­ leet siihen tulokseen, että ihmisellä on vahva ge­ neettinen tausta, mutta toisaalta ihminen noudat­ taa olemassaolon taistelua. Tämä apinalaji vain on saanut yliotteen. Väitetään, että ihminen jalos­ tuu koko ajan — ei siltä näytä.

Tohtori Lehtosella on joitakin ehdotuksia tila n ­ teen parantamiseksi. Hän sanoo, että ihminen on ominut maapallon itselleen kokonaan. Yksi ainoa laji muiden joukossa. Meitä on liikaa. Suomessa­ kin on liikaa ihmisiä, vaikka yhteiskuntasuunnittelijat toisin väittävätkin. Verrattuna vastaavanko­ koisiin eläinyhdyskuntiin meitä on liikaa täällä Suomessa. Eläimille ei enää ole tilaa. Ihminen hä­ vittää pesät tai pelottaa emot. "Kun ihminen tin ki­ si omasta mukavuudestaan. Jättäisi edes luodot rauhaan — lintukanta olisi moninkertainen” , huo­ kaisee Lehtonen.

— Ihminen on luonnon "erehdys". Hirviöhän se on, nykyihminen. Lehtonen tähdentää, että ihmi­ sen pitäisi kunnioittaa elämää sen kaikissa muo­ doissa. Tahallinen tuhoaminen olisi kiellettävä ja ankarat rangaistukset asetettava. Ihminen on liian täynnä itseään, muu elämänmuoto ei ole mi­ tään.

Kouluissa voisi saada jotakin aikaan. Pitäisi saada vähintäin yhden lukuvuoden aikana luon­ nonsuojelua oppiaineena. Olisi tarjottava nuorille tiivis tietopakkaus, mitä luonnolle tapahtuu ja mi­ ten voidaan säilyttää niin paljon kuin mahdollista.

Ylemmillä luokilla tieto menee paremmin perille.

— Toivoa on. Erilaisia liikkeitä nousee. Esim. ydinvoimaa vastaan. Onhan se luotettava ja halpa keino tuottaa energiaa, mutta vahingon sattuessa tuhot ovat suunnattomat. Kun ei vielä tunneta tar­ peeksi esim. säilöntämenetelmiä näille vaarallisil­ le aineille, on vastuutonta käyttää ydinvoimaa energianlähteenä.

— Olisi hyvä koota yhteen kaikki tieto, joka liit­ tyy esim. eläinten kidutukseen. Lainsäädännön muuttamisen avulla estettäisiin tieteen varjolla ta­ pahtuva kidutus. Minkinkasvattaja, joka sanoo, et­ teivät hänen eläimensä kärsi, pantakoon suhtees­ sa samanlaiseen häkkiin kuukaudeksi, päiviksi ja öiksi — eiköhän turkiseläinten olosuhteet muut­ tuisi.

Entä uskooko tohtori Leo Lehtonen, että eläi­ mellä on korkeampaa henkistä elämää, kuolema­ ton ’sielu” , kuten ihmiselläkin?

"M ikä se sielu sitten on?" hän kysyy samanlai­ sella äänenpainolla kuin silloin vuosia sitten, kun vastasin väärin johonkin kysymykseen.

— Vaikea määritellä, tuo sielu. Korkealle kehit­ tyneillä eläinmuodoilla on paljon samanlaista to i­ mintaa kuin ihmisellä; hermokoneisto on käytän­ nöllisesti katsoen samanlainen. Eläin ei toim i vain vaistojensa varassa, vaan pystyy oppimaan paljon ja mukautumaan uusiin tilanteisiin tavalla, joka edellyttää muunlaista toim intaa kuin pelkkään vaistoon pohjautuvaa.

Lehtosen perheen koirat, lapinkoira Paihki (11vuotias) ja belgian paimenkoira Karo (9), käyvät välillä tervehtimässä minua — Paihki nartun välit­ tömyydellä ja Karo urosmaisesti vähän pidättyvämmin. Isäntä käskee lemmikkejään välillä tuikeasti, kun pelkää, että haastattelija hermostuu koirien innokkuuteen. Kenties isäntä ei tu llu t aja­ telleeksi, että haastattelijan mielestä on hauskin­ ta tehdä juttua eläinystävästä silloin, kun eläimet ovat siinä ympärillä.

The Body Shop Luonnollinen tie kauneuteen — ilman eläinten kärsimuksiä The B od y Shop on aivan uusi idea, jo n k a perustana ovat hyvin vanhat perinteet. E n tisaikojen reseptit ja terveysyrtit ovat nyt meidän päiviem m e luonnonkosm etiikkaa. Ilm an keinotekoisia aineita.

Ilm an tuskallisia eläinkokeita vain ihmisen kauneuden vuoksi.

M aailm ankuulu The B od y Shop -tuotevalikoim a käsittää vain aito ja puhtaita luonnonaineita.

M yös pakkaukset ovat yksinkertaisia ja huokeita, ja ne voidaan jo p a täyttää ja k äyttää uudelleen.

Tilaa esite 924/62153 9

PUHEENJOHTAJAMME ON VALITTU UUDELLEEN IAAPEA:n JOHTOKUNTAAN Hannele Luukkainen

Koe-eläinten suojelu ry:n pu­ heenjohtaja Hannele Luukkainen on valittu uudelleen kansainväli­ sen eläinkokeita vastustavan jä r­ jestön IAAPEA:n (International Association Against Painful Experim ents on Anim als) jo h to ku n ­ taan seuraavaksi kaksivuotiskau­ deksi järjestön yleiskokouksessa Kööpenhaminassa 4 . - 7 . 1983.

IAAPEA on perustettu vuonna 1969 ja tä llä hetkellä siihen kuu­ luu yli 50 jäsenjärjestöä 25 maas­ ta eri p u o lilta maailmaa.

Seuraavassa tiiv is te tty ra p o rtti IAAPEA:n yleisko kou kse sta Yleiskokoukseen osallistui yli 60 jäsenjärjestö­ jen edustajaa. Parina ensimmäisenä päivänä pai­ kalla oli runsaasti myös tiedotusvälineiden edus­ tajia, tutkijoita ja muuta yleisöä. Kolmas päivä oli varattu virallisille kokousasioille. Kokouksen jär­ jestelyistä vastasi Tanskan koe-eläinten suojelu ’’ Landsföreningen Försogsdyrenes Vaern” .

IAAPEA:n pääsihteeri Colin Smith painotti ra­ portissaan järjestön tavoitetta; kieltää elävien eläinten käyttö kokeissa, käsittäen tieteelliset, lääketieteelliset, kosmeettiset, teolliset yms. ko­ keet. Kansainvälisen järjestön tärkein tehtävä on edistää jäsenjärjestöjen yhteistyötä ja auttaa eläinkokeita vastustavien järjestöjen perustamis­ ta sellaisiin maihin, joissa niitä ei vielä ole. Kat­ sauksessaan kuluneen vuoden tapahtum ista pää­ sihteeri o tti esiin mm. kansainvälisen koe-eläinten päivän, jota nykyään vietetään lähes maailman­ laajuisesti ja varsin näyttävästi sekä myös lAAPEA.n aloitteesta syntyneen uuden film in ’’Suffer the Anim als", jonka Euroopan ensi-ilta oli tässä kokouksessa. ’’Suffer the A nim als” -filmi tuo selvästi esiin ky­ symyksen onko ihmisellä oikeus uhrata muita eläimiä itsekkäistä syistä. Eläinkokeet eivät suin­ kaan palvele ihmisten hyvinvointia: esimerkiksi tällä hetkellä on olemassa 18000 lisensioitua lää­ ketieteellistä tuotetta, m utta maailman terveysjär­ jestön WHO:n mukaan vain 210:llä on merkitystä ihmisten terveyden kannalta. — Filmissä esite­ tään eläinkokeiden mielettömyys rinnastamallane aina vaihtoehtoisiin tutkimusmenetelmiin, jo t­ ka ovat paitsi nopeampia, inhim illisem piä myös luotettavampia. Paras tapa tutkia ihmistä on tu t­ kia ihm istä itseään. — Järkyttävää m utta totta: fil­ min katselun aikana, 23 min., maailmassa kuoli yli

10

KUVA: Sami Bläberg Puheenjohtajamme Hannele Luukkainen esittä­ mässä raporttiaan, joka sai valtavat suosionosoi­ tukset.

8000 koe-eläintä ’’tieteen” uhreina!!! — Tämän uuden film in päärahoittajat ovat Amerikan ja Eng­ lannin koe-eläinten suojelujärjestöt, mutta myös meidän Koe-eläinten suojelu ry:mme on osarahoit­ tajana. Yritämme saada tämän vaikuttavan film in myös Suomeen mahdollisimman pian.

Colin Smith totesi tyytyväisenä, että eri puolilla maailmaa kerätään ja myönnetään varoja vaihto­ ehtoisten tutkimusmenetelmien kehittämiseen yhä lisääntyvässä määrin. Vaihtoehtoisten tutki­ musmenetelmien kehittäminen ja lisääntyvä käyt­ tö ei vain vähennä elänkokeiden määrää, vaan joh­ taa lääketieteellistä tutkim usta turvallisemmalle ja luotettavammalle uralle. Jatkossa käy yhä il­ meisemmäksi, että eläinkokeilla on useita rajoi­ tuksia, ja todellisuudessa on suuri vaara, jos eläinkokeiden tuloksia sovelletaan ihmiseen. Tu­ levaisuuden tärkeistä tapahtumista Colin Smith mainitsi mm. eläinkokeiden rajoittam isyritykset Euroopan neuvoston kautta sekä ensi kesänä Lontoossa järjestettävä suuri kansainvälinen kon­ ferenssi aiheesta "uskonnolliset näkökohdat eläinten käytöstä tieteessä” .

Professori Jorgen Clausen Roskilden yliopis­ tosta piti asiantuntevan esitelmän vaihtoehtomenetelmien käytöstä toksikologiassa, biokemiassa, fysiologiassa ja vasta-aineiden teollisessa tuotan­ nossa. Tästä tieteellisesti erittäin merkittävästä ja yksityiskohtaisesta esitelmästä julkaistaan leh­ temme seuraavassa numerossa suomennettu ly­ hennelmä. Esitelmässä tuotiin selvästi esiin, että vaihtoehtomenetelmillä voidaan ratkaisevasti vä­ hentää koe-eläinten käyttöä monilla tutkimuksen alueilla.

Tohtori Ethel Thurston Amerikan koe-eläinten suojelun säätiön johtaja kertoi raportissaan vaihtoehtomenetelmäkurssista, jonka he olivat järjes­ täneet tänä kesänä lääketieteen ja biologian opis­ kelijoille. Kurssi oli ollut niin suosittu, että heidän oli pitänyt järjestää toinen kurssi heti perään. Täl­ lainen kurssi on erittäin tarpeellinen, koska monet tiedemiehet ja tutkijat osaavat käyttää vain eläi­ miä. Koska heidän am m attitaitonsa on puutteelli­ nen, he eivät osaa myöskään opettaa muita mene­ telmiä. (Valitettavasti tilanne on Suomessa sa­ manlainen: eläinkokeiden käyttö kuvastaa tu tki­ joiden ammattitaidon alkeellisuutta.) — Parhail­ laan mietimme mahdollisuutta kutsua kurssin opettaja Suomeen pitämään vastaava kurssi tai sitten yritämme lähettää stipendiaatteja USA:han oppilaiksi vaihtoehtomenetelmäkurssille.

Seuraavaksi kokouksessa esitettiin Tanskan te­ levision tuottama filmi eläinkokeista ja niiden tar­ peellisuudesta; film issä haastateltiin sekä eläin­ kokeiden tekijöitä että koe-eläinten suojelijoita. — Milloinkahan Yleisradio tai MTV yltävät samaan?

TV-tähti Gretchen Wyler, amerikkalainen näyt­ telijä, mm. Dallasista tuttu, osallistui myös ko­ koukseen. Hän on jo pitkään ollut näkyvä eläinsuojeluaktivisti omassa maassaan. Vaikuttavassa ja tiedotusvälineisiin osuvassa puheessaan Gret­ chen Wyler korosti lakiuudistusten tärkeyttä ja va­ roitti ihmisiä pitämästä eläinkokeita välttäm ättö­ minä: välttämättömyyden käsitettä kun käytetään tekosyynä eläinkokeiden tekemiselle. — Puheen­ sa vakuudeksi hän näytti kokousyleisölle kaksi eläinkokeista salaa kuvattua filmiä, joiden kau­ heus sai parkkiintuneemmatkin eläinsuojelijat voi­ maan pahoin.

Eläimiin kohdistuva väkivalta laboratorioiden suljettujen ovien takana on todella törkeää sadis­ mia, jolle tulee asettaa voimakkaimat mahdolliset esteet viivyttelemättä.

Tohtori Alice Heim englantilainen arvostettu psykologi puhui aiheesta "Eläinkokeet psykolo­ giassa: tiedettä vai sadismia” . — Psykologiset ko­ keet ovat yleensä äärimmäisen tuskallisia eläim il­ le, suorastaan sadistisia. — Myös tämä esitelmä julkaistaan seuraavassa lehdessämme lyhennet­ tynä.

Brian Gunn englannin koe-eläinten suojelun pääsihteerin otsikkona oli "Eläimet politiikassa” .

Kaikki asiat ovat poliittisia asioita. Ainoastaan eduskunta voi muuttaa lait. Ainoastaan eduskun­ ta voi tehdä tuskalliset eläinkokeet laittom iksi.

Niinpä useat Englannin eläinsuojelujärjestöt muo­ dostivat liiton viime eduskuntavaalien edellä ja te­ kivät eläinten hyvinvoinnista ja eläinsuojelusta vaaliteeman "Eläimet kuolevat äänesi vuoksi".

Kun äänestäjät vaativat eläimille suojaa, poliitik­ kojen on pakko ottaa eläinsuojeluasiat huomioon, koska he ovat riippuvaisia äänestäjien äänistä.

Eläinlääkäri Neil Ockens kertoi Tanskassa käyt­ töönotetusta koirien ja kissojen tatuointisysteemistä, jossa eläinten korvaan tatuoidaan pieni tunnus, jonka perusteella eläimen omistaja voi­ daan jäljittää. Näin uskotaan estettävän lemmik­ kien joutuminen koe-eläimiksi. Mutta jos laborato­ riot eivät tarkista ostamiensa eläinten korvia, tatu­ oinnista ei ole hyötyä. Löytöeläinten suhteen ta­ tuoinnilla on todella merkitystä. Mikäli lukijamme ovat kiinnostuneita tästä systeemistä, voimme kirjoittaa siitä lisää ja mahdollisesti harkita vas­ taavan systeemin käyttöönottoa myös Suomessa.

Kaikki osanottajajärjestöt esittivät raporttinsa omasta toiminnastaan. Kaikkialla maailmassa tu-

11

hannet ja taas tuhannet ihmiset taistelevat koeeläinten oikeuksien puolesta. Joukossa myös tu­ hansia eläinlääkäreitä ja lääkäreitä, jotka tuntevat vastuunsa ympäristöstään ja ihmisistä. Tässä jou­ kossa tuntee olevansa oikealla asialla ja edellä­ kävijä. Eläinten rääkkääjillä on vielä paljon oppi­ mista elämästä.

Lopuksi julkaisemme puheenjohtajamme ko­ kouksessa pitämän raportin, joka sai valtavat suosionosoitukset. Todellakin olemme yksi maail­ man aktiivisim m ista koe-eläinten suojelujärjestöistä ja siksi keräsimme suuret kiitokset. Nämä kiitokset kuuluvat tietysti paitsi johtokunnallem­ me ja toimintaryhmillem me myös teille hyvät jäse­ nemme, jotka avoimesti ja voimakkaasti puolus­ tatte koe-eläinten oikeuksia. JATKAKAA VAIN SA­ MAAN TAHTIIN. Kiitos.

KUVA: Sami Bläberg IAAPEAn pääsihteeri Colin Smith kertoo tulevaisuu­ den suunnitelmista. Muut vasemmalta oikealle ovat Edel Sondergaard kokouksen järjestäjien edustaja, Ingrid Persson IAAPEAn puheenjohtaja ja Susan Shakespeare sihteeri.

R aportti Koe-eläinten suojelu ry:n to im in n a s ta IAAPEA:n yleiskokouksessa Kööpenham inassa

4 .— 6.8.1983 Edustamani yhdistys — Koe-eläinten suojelu ry — on Suomen suurin eläinsuojelujärjestö. Meillä on noin 7000 jäsentä ja useita alaosastoja eri puo­ lilla maata. Yhdistyksemme on ainoa valtakunnal­ linen eläinkokeiden vastustamiseen keskittynyt eläinsuojelujärjestö Suomessa. Luonnollisesti suurimpana ja aktiivisimpana eläinsuojelujärjestönä joudumme puuttumaan myös muidenkin eläii.ien kuin koe-eläinten kohdalla vallitseviin epäkohtiin.

Toimintamme lopullisena tavoitteena on saada tuskalliset eläinkokeet loppumaan. Tätä varten keräämme tietoja suoritettavista eläinkokeista ja tiedotamme niistä yleisölle. Pyrimme rajoitta­ maan eläinkokeita ensisijaisesti eläinsuojelulain­ säädännön uudistamisen kautta, mutta myös ra­ hoittam alla vaihtoehtoisten tutkimusmenetel­ mien kehittämistä.

Viimeisen vuoden aikana olemme toimineet usealla alueella samanaikaisesti. Seuraavassa joitakin esimerkkejä työstämme.

— Eläimiä koskevan lainsäädäntömme uudis­ taminen, joka lähti liikkeelle yhdistyksemme aloit­ teesta jo vuonna 1978, oli edelleen tärkein projek­

12

timme. Annoimme lausuntoja ministeriön teke­ mistä lakiehdotuksista, kävimme eduskunnassa useampaan otteeseen asiantuntijoina ja lähetim­ me lukuisia kirjelmiä puolueille ja kansanedusta­ jille.

— Olemme onnistuneet työntämään eläimet politiikkaan. Ennen eduskuntavaaleja ilmesty­ neen lehtemme teemana oli "Sinun äänesi voi pe­ lastaa nämä eläimet” . Sitä varten haastattelimme eläinsuojeluhenkisiä kansanedustajia ja teimme puolueille kyselyn eläinsuojeluasioista. Näiden li­ säksi julkaisimme lehdessämme otteita kansan­ edustajien eduskunnassa pitämistä eläinsuojelua käsittelevistä puheista jne. — Eläinsuojelu pärjä­ sikin vaaleissa hyvin, sillä uudessa eduskunnassa on nyt varsin monta eläinten oikeuksia ajavaa kansanedustajaa eri puolueissa. Koska meillä on heihin jo nyt hyvät yhteydet, toivomme että laki­ uudistus vihdoin toteutuu.

— Viime syksynä yhdistyksemme paljasti koeeläinten muistomerkin Helsingin keskuspuistossa sijaitsevalla eläinten hautausmaalla. Patsas on näyttävän kokoinen ja siinä on yhdistyksemme lo­ go — toisiinsa turvautuvat koira ja apina — sekä teksti "Eläinkokeiden viattom ille uhreille” . Tästä koe-eläinten muistomerkistä on tullut eräänlainen "tuntem attom an koe-eläimen hauta” , mistä on osoituksena ne valtavat kukka- ja kynttilämäärät, joita jatkuvasti viedään sen jalustalle.

— Loppuvuodesta lähetimme ulkoministeriölle kirjeen, jossa pyysimme sitä anomaan YK:Itä vuot­ ta 1986 kansainväliseksi eläinten vuodeksi.

— Helmikuussa järjestimme suuren hyväntekeväisyyskonsertin, jossa esiintyivät ilmaiseksi maamme viihdetaiteen huiput, ja jonka tuotto lahjoitettiin yhdistyksemme säätiölle vaihtoehtotutkimuksien rahoittam ista varten.

— Maaliskuussa Koe-eläinten suojelun säätiö järjesti julkisen esitelmätilaisuuden eläinkokeista ja niiden vaihtoehdoista. Tilaisuuden pääpuhujana oli IAAPEA:n tieteellinen neuvonantaja tri Sharpe. Muut esitelm öitsijät selostivat tutkim uk siaan, joihin säätiömme oli aikaisemmin myöntä nyt apurahoja. Samassa tilaisuudessa säätiö ja koi 4 uutta stipendiä.

— Kansainvälisenä koe-eläinten päivänä jär ¡estimme Helsingin keskustassa huomiotaherät tävän tempauksen: häkissä koe-eläimiksi pukeu tuneina keräsimme rahaa ohikulkijoilta. Lisäksi nuorisoryhmämme esitti valmistamansa ohjelma­ kokonaisuuden kirpputorimme yhteydessä.

— Keväällä eräs m ainostoim isto tarjoutui vetä­ mään mainoskampanjan puolestamme. Kampan­ jaan kuuluu myös markkinoida yrityksille kyniä, joissa lukee "auta kärsiviä eläimiä” . Valituissa Paloissa julkaistun mainoksen jälkeen yli 1000 henkilöä otti meihin yhteyttä kahden viikon aika­ na.

— Syksyllä eläinten viikolla järjestämme mm. suuren mielenosoituskulkueen yliopiston sairaa­ lan eläintalleilta kaupungin halki rakenteilla ole­ van yliopiston koe-eläinkeskuksen luo.

— Viimeisen vuoden aikana olemme joutuneet poikkeuksellisen paljon ottamaan kantaa myös yleiseläinsuojelullisiin asioihin. Teollisessa lihan-, maidon-, munien- ja turkisten tuotannossahan eläimet ovat rinnastettavissa koe-eläimiin.

— Syksyllä kohua aiheutti turkistarhajupakka, kun Sveitsin ja Saksan liittotasavallan televisios­ sa esitettiin Suomessa film attu turkistarhojen epäkohtia käsitellyt film i. Viranomaiset ja turkis­ tarhaajat tekivät kaikkensa hälventääkseen kohua

tämän verisen elinkeinon yltä. Mutta asia herätti valtavaa huomiota tiedotusvälineissämme, kun yhdistyksemme johtokunnan jäsen, joka oli toim i­ nut kuvausryhmän oppaana, vahvisti film issä esi­ tetyt raakuudet. — Meitä hävettää, että Suomi on suhteellisesti ottaen maailman suurin turkisten tuottaja. Koska turkisten tuottaminen on täysin riippuvainen kysynnästä, tärkeimmät ostajamaamme — Saksan liittotasavalta, Sveitsi, Italia ja USA — voivat ratkaisevasti vaikuttaa tämän elinkeinon nousuun tai tuhoon. Jupakan jälkeen eräs turkistarha ilm oitti siirtyvänsä Himalajalle pois valvonnan ulottuvilta. Yritimme IAAPEA:n kautta saada Intiaa eväämään siltä maahantulolu­ van — emme tiedä onnistuimmeko.

— Loppuvuodesta kohu jatkui, kun televisios­ sa esitettiin "Eläinten elokuva” . Maatalouden tuottajajärjestöt ja niitä lähellä oleva eläinsuojelujärjestö yrittivät tietysti todistaa, että Suomessa ei ole film issä esitettyjä epäkohtia. Me puolestamme totesimme lukuisissa haastatteluissa, että kaikessa oleellisessa film i kuvaa myös Suomen ti­ lannetta.

— Joulukuussa lähetimme yhdessä monien pohjoismaisten eläinsuojelujärjestöjen kanssa Pohjoismaiden neuvostolle kirjelmän, jossa vaa­ dimme kieltoa eläinten käyttämiselle sirkuksissa.

— Tuorein tapaus on tältä kesältä, kun puu­

tuimme varsin näkyvästi munantuottajien valheel­ liseen mainontaan. Lähetimme tiedotusvälineille kuvia patterikanalasta ja kerroimme totuuden ka­ nojen todellisista olosuhteista. Tiedotusvälineet tukivat laajasti operaatiotamme.

Kaiken tämän toiminnan on m ahdollistanut se, että meillä on työtäpelkäämätön voimakastahtoi­ nen johtokunta ja uusi ripeäotteinen toim istonhoi­ taja (muuten yhdistyksemme ainoa palkattu hen­ kilö). Meillä on 5 toimintaryhmää (laki-, tieto-, talous-, opiskelija- ja nuorisoryhmät), jotka toim i­ vat itsenäisesti johtokunnan alaisina. Me seu­ raamme mm. lähes kaikkia ulkomaisia eläinkokei­ ta vastustavia lehtiä ja raportoimme niistä johto­ kunnan kokouksissa, joita on vähintään kerran kuukaudessa.

Kansainvälinen yhteistyö on meille erittäin tär­ keätä, koska Suomessa eläinkoelaboratoriot ovat ulkopuolisilta suljettuja ja laki antaa tutkijoille täydet valtuudet tehdä mitä kokeita tahansa ja mi­ ten tahansa. — Siksi ajamme lakiuudistusta niin voimakkaasti.

Kiitos Hannele Luukkainen puheenjohtaja Koe-eläinten suojelu ry Finland

KUVA SUOMALAISESTA TUTKIMUSLAITOKSESTA Kissa toipum assa leikkauksesta, jo ssa sen pää­ hän on kiinnitetty "töpseli” elektrodeja varten.

Leikkauksen jälkeen kissalla suoritetaan aivotut­ kimusta.

13

pussa. Sieltä saatuja ideoita tullaan jatkossa käyttämään varmasti meidänkin toiminnassam­ me. Leirillä oli yli kuusikymmentä osaanottajaa. joista meidän tyttömme ainoat suomalaiset.

koonnut: Kaarina Kivivuori Kesä on mennyt ja syksyn kiireet alkaneet to­ den teolla. Eläinten viikko on edessä tapahtumineen ja olemme aloittaneet kynäkampanjan, jon­ ka tarkoituksen on mm. kerätä varoja yhdistyk­ semme toimintaan. Lisätietoja näistä asioista saat toisaalla lehdessämme, joten luethan tark­ kaan!

Lähetimme kynäkampanjamme merkeissä ke­ säkuussa maamme seurakunnille eläinsuojelukyniä. Mukana seurasi kirje, jossa selitettiin, mihin kynien tuotto käytetään sekä se, että kynät voi ha­ lutessaan palauttaa. Seurakunnille kyniä lähetet­ tiin lähinnä sen vuoksi, että uskoimme niillä ole­ van myötämielisyyttä asiaamme kohtaan ja käyt­ töä kynille. Suurin osa seurakunnista palautti ky­ nät — jotkut jopa vihaisten puhelinsoittojen ja kir­ jeiden saattamina. Miksi? Palautuksen vielä joten kuten ymmärrämme, mutta emme sitä, että jotkut seurakunnat suhtautuvat näin kielteisesti yhdis­ tykseen, koko eläinsuojeluasiaan jonka eräs joh­ tavia ajatuksia on kaiken elämän kunnioitus ja in­ himillisen kärsimyksen vastustaminen. Monet pie­ net ja köyhät seurakunnat pahoittelivat, etteivät voineet kyniä ostaa tai maksoivat vain osan niiden hinnasta. Tämä on mielestämme ymmärrettävää — m utta entä suuret seurakunnat, joilla varmasti on varallisuutta? Eiköhän niistä olisi löytynyt ra­ haa edes yhden kynän ostamiseen, jos vain halua olisi ollut. Tuntuukin siltä, että monessa tapauk­ sessa seurakunnille on tärkeämpää omaisuuden kartuttaminen, kuin ihmisten tai eläinten todelli­ nen auttaminen.

Haluamme kiittää lämpimästi kaikkia niitä seu­ rakuntia, jotka kaikkien niille varmasti tulevien avunpyyntöjen keskellä viitsivät osoittaa luotta­ musta myös eläinsuojelutyölle. Esim. Ortodoksi­ nen Lähetys ry ilm oitti lähettäneensä eläinsuojelukynät lähettiensä mukana Gimengvvaan, A frik­ kaan, sinne valtion tuella perustettavaan perus­ koulun käyttöön.

Kiitokset niille liikeyrityksille ja jäsenillemme, jotka ovat osallistuneet kynäkampanjaamme.

Yhdistyksemme on saanut arvokkaan lahjoituk­ sen rva Eila Keinäseltä. Saimme upouuden Koda­ kin karuselli-diaprojektorin ja siihen kuuluvan äänityslaitteen, joiden yhteinen arvo on n. 5.000 mk.

Tämä helpottaa paljon esitelmätilaisuuksien käy­ tännön järjestelyjä. Suurkiitokset!

Kaksi jäsentämme otti osaa Ruotsin koe-eläinten suojelu yhdistyksen kesäleirille heinäkuun lo-

14

Yhdistyksellämme oli Valittujen Palojen kesä­ kuun numerossa ilmoitus, jossa kerroimme to i­ minnastamme ja jossa oli mukana palautuslappu niitä lukijoita varten, jotka halusivat lisätietoja yhdistyksestämme. Lappuja on tullut takaisin usko­ mattoman paljon ja tämä yhdessä kynien pakkaa­ misen ja minun kesälomani kanssa on aiheutta­ nut tänne toim istoon melkoisen ruuhkan. Toivon, että te kaikki, jotka olette tilanneet tuotteitam me taikka kirjoittaneet meille odottaisitte kärsivälli­ sesti. Lähetämme kaikki tilaukset ja vastaamme kaikkiin kirjeisiin niin pian kuin mahdollista.

Ulkolaisia eläinsuojelulehtiä selaillessani olen huomannut, että niissä on paljon uutisia yhdistys­ ten alaosastojen järjestäm istä tapahtumista. On kulkueita, myyjäisiä, juhlia ja kaikenlaista muuta taivaan ja maan väliltä. Nämä tapahtumat alao­ sastot järjestävät aivan itsenäisesti ja lähettävät sitten valokuvia ja pienen jutun yhdistyksen leh­ teen. Mielestäni tässä olisi jotain meillekin. Kun meillä nyt on jo kolme varsinaista alaosastoa ja li­ säksi yhdyshenkilö Uudessakaupungissa, niin oli­ si mukava lukea joskus kuulumisia muualta Suo­ mestakin. Useasti pahoitellaan sitä, että yhdistyk­ semme toim inta on niin Helsinki keskeistä. Vielä mitä! Onhan kyllä toimistom me täällä, samoin johtokunta, mutta kyllä koe-eläimiä voi yhtälailla auttaa ympäri Suomea. Jos tarpeeksi innokkaita löytyy, niin voitte perustaa kotikaupunkiinne yh­ distyksemme alaosaston, materiaali ja henkistä (mahdollisuuksien mukaan joskus taloudellista­ kin) tukea saatte varmasti täältä toimistosta.

Muistaa täytyy kuitenkin, että alaosaston vetämi­ nen voi osoittautua odotettua työläämmäksi puu­ haksi. Tapahtumia voi hyvinkin järjestää muualla­ kin kuin Helsingissä. Monet kerhot (esim. koirakerhot ja hevoskerhot) ovat järjestäneet jonkin pienen juhlan ja lahjoittaneet sen tuoton koeeläimille. Ei näiden tapahtumien niin hienoja tar- A vitse olla, tärkeintä on, että on hengessä mukana!

Huomasitteko lehdissä äskettäin olleen uuti­ sen, jossa kerrottiin, että Yhdysvaltain puolustus­ ministeri Caspar Weinberger on määrännyt puo­ lustusministeriön lopettamaan koirien ampumi­ sen lääketieteellisissä kokeissa ja taisteluharjoituksissa. Weinberger kielsi kokeet heti niistä kuul­ tuaan. Koirien ammuskelu liittyy sotilaslääkäreiden kouluttamiseen taisteluvammoja varten. Hyvä Weinberger! Lisää samanlaisia ministereitä!

The American Antivivisection Society ja The American Fund for Alternatives to Animal Re­ search ovat tehneet perustavan lahjoituksen, jon­ ka turvin Dr. Joshep Leighton, Pennysylvanian lääketieteellisen korkeakoulun ja sairaalan pato­ logisen osaston professori, työskentelee yrittäen kehittää vaihtoehdon Draizen silmänärsytystestille. Testi on erittäin tuskallinen eläimille, sillä nii­ den silmiin laitetaan erilaisia aineita, jotka ärsyt-

tävät, polttavat ja syövyttävät. Nyt on ColgatePalmolive suuryhtiö päättänyt tehdä lahjoituksen, jo tta Dr. Leighton voisi viedä tutkimuksensa lop­ puun. Muualla maailmassa liike-elämä on siis he­ rännyt huomaamaan vaihtoehtotutkimuksen mah­ dollisuudet. Milloin meillä Suomessa?

The United States Pharmaceutical Manufac­ turers Association, joka edustaa 149:ää yhdysval­ talaista tutkim ustyötä tekevää lääketehdasta on todennut, että turvallisimmat myrkyllisyystestit voidaan tehdä ilman LD 50 testiä ja että säädök­ set pitäisi muuttaa siten, että testeissä käytettäi­ siin mahdollisimman vähän eläimiä. Hienoa, että tällainen itsekin LD 50 testejä tekemään joutuva taho uskaltaa sanoa poikkeavan mielipiteensä.

Toivottavasti muutkin tuota julmaa testausmene­ telmää vielä puolustavat ymmärtäisivät muuttaa mielipiteensä. LD 50 -testillä on vielä valitettavan vankka joukko vanhoillisia ja mielestäni tunteetto­ mia puolustajia.

Kansainvälistä koe-eläinten päivää vietimme lauantaina 23.4. järjestämällä tempauksen Kaivopihassa sekä kirpputorin ja nuorisoryhmän esityk­ sen kauppakorkeakoulun chydenia-rakennuksessa. Tempaus, jonka tarkoituksena oli levittää tie­ toa eläinkokeista sekä kerätä rahaa, onnistui erin­ omaisesti. Eläinpukuiset koe-eläinsuojelijat jakoi­ vat esitteitä, jotka menivät kuin kuumille kiville ja rahaa kertyi melko mukavasti.

Kirpputorille ja nuorisoryhmän esitykseen olisi sen sijaan toivonut parempaa yleisömenestystä.

Kirpputori tuotti vähemmän kuin yleensä ja nuor­ ten pitkään harjoiteltu ohjelma jäi kaipaamaan yleisöä.

Tärkeintä oli, että ihmiset saivat uutta tietoa eläinkokeista ja uskon, että seuraavan koe-eläin­ ten päivän muistaa jo useampi eläinten ystävä.

Heidi Rantanen

’’A N IM A L LIBERATION” Djurens befrielserörelse växer sig allt starkare ute i världen. Det gav "The Animal Film” bevis för.

Vi skall börja förebereda oss ocksä här. Gröna Korset rf säljer knappar med näl att fästa pä klädesplaggen och texten är: ’’Animal Liberation” .

Knapparnas djurmotiv varierar, t.ex. apa, elefant, flodhäst, grävling, tiger och tupp. För den som använder syntetiskt pälsverk finns knappar med texten: Lät djuren leva — köp inte päls.

Alla knappar kostar mk 4,—/st. + exp.kostn. mk 2,— . Beställ per tel. 90/630368 eller skriv tili Grö­ na Korset rf, Estnäsg. 5 C 33, 00170 Hfors 17. Du kan ocksä betala beloppet pä postgiro 1673 38-4 samtidigt som Du gör Din beställning pä postgiroblanketten.

Bär knappen synligt och gör reklam för slutmälet: DJURENS BEFRIELSE. Eläinten vapautusliike kasvaa yhä voimakkaam­ maksi ympäri maailman. Siitä oli osoituksena esim. "Eläinten elokuva” . Vihreä Risti ry myy rin­ tanappeja, joissa lukee: "Anim al Liberation” .

Eläinaiheissa on valinnanvaraa: apina, elefantti, tiikeri jne. Lisäksi voi ostaa tekoturkkiin kiinnitet­ tävän napin, jossa lukee: Lät djuren leva — köp in­ te päls.

Napit maksavat mk 4,—/kpl + postituskulut mk 2,— . Tilaa puhelimitse 90/630368 tai kirjoita Vih­ reä Risti ry:lle, Vironk. 5 C 33, 00170 H:ki 17. Voit myös maksaa postisiirrolla tilille 1673 38-4 samal­ la kun teet tilauksesi postisiirtolomakkeelle.

Kanna nappia näkyvästi ja tee tunnetuksi ELÄINTEN VAPAUTUSLIIKETTÄ.

Beställ ocksä Gröna Korsets info-paket om missförhällanden som alla borde känna tili ifräga om behandlingen av djur.

Tilaa myös Vihreän Ristin tietopaketti epäkohdis­ ta eläinten kohtelussa.

L j mi s u s s s : il ■ ■ ■ i

mut

L’ «I i* M U U

iuummui muuuum

UUHI

J H M U I !■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ !■ ■ ■ ■ ■ ■ !

flB B F V H II

lu u n

"ift&SSSS"!

! l ! ! ! ! l i i l l i u

n

»

r

LAHJOITUKSESI TÄNÄÄN VOI PELASTAA TÄMÄN ELÄIMEN HUOMENNA! Olemme saaneet tervetullutta rahallista apua sekä ’Kymppi koe-eläimille’ -kampanjan merkeissä että aivan normaaleina lahjoituksi­ na. Parhaat kiitokset kaikille auttajille, myös niille, jotka ovat lahjoittaneet tavaraa. Yhdis­ tyksellemme voi siis lahjoittaa ja testamentata muutakin kuin rahaa. Otamme kiitollisina vas­ taan kaiken mahdollisen avun. Esimerkkinä mainittakoon että eräs IAAPEA:n (kansain­ välinen eläinkokeita vastustava järjestö) vara­ presidenteistä intialainen Rukmini Arundale on lahjoittanut arvokkaita korujaan NAVS:lle (englantilainen koe-eläin suojeluyhdistys), jo t­ ta se voisi myydä ne ja saada siten rahaa vaihtoehtotutkim usta varten. Harvalla Matti ja Mai­ ja Meikäläisellä tuollaisia kalleuksia on, mutta kuten sanottu, yhdistyksellemme voi lahjoittaa vaikka mitä romusta rahaan ja koruista kiin­ teistöihin!

Kymppi koe-eläimille kampanja huhtikuu—elokuun alku H. Sahlberg A. Turunen S. Mennä H. ja A. Kolehmainen A. Wallenius A. Hytönen L. Lindgren M.Tuom i A. Rautiainen K. Nurmi P. Harjunen K. Kausamo M. Toivonen S. Mäenpää R. Hjelman E-L. Hakola S. Kumiin S. Anttila A. Skippari S-R. Raja-Alho T. Jerkku J. Länsiö T. Kaukinen K. Lehtelä M. Aarni R. Evert S. Svensk A. Väänänen O. Seppi C. Äberg T. Kuha H. Leppäkoski H. Lounassaari C. Andersson M. Kosonen' P. Nyfors T. Yski S. Kauhanen T. Korhonen A. Parkkinen M. Hämäläinen R. Qvist S. Salonen S. Oravala K. Tuikkala J. Vuori M-B. Sainio K. Pirjoud

4 x 30 mk 3 x 10 mk 2 x 10 mk 2 x 2 0 mk 4 x 2 0 mk 3 x 10 mk 4 x 3 0 mk 2 x 20 mk 3 x 2 0 mk 4 x 50 mk 2 x 30 mk ja 2 x 50 mk 1 x 2 0 mk ja 2 x 1 0 mk 3 x 5 0 mk 2 x 10 mk 4 x 50 mk 4 x 2 0 mk 3 x 20 mk 3 x 10 mk 3 x 10 mk 3 x 100 mk 3 x 10 mk 3 x 10 mk 3 x 20 mk 3 x 20 mk 3 x 10 mk 2 x 25 mk 1 0 ,10,— 1 0 ,10,— 10,— 10,— 20,— 20,— 2 0 ,20,— 2 5 ,-

30,— 10,— 10,— 13,— 20,— 20,—

15,— 25,— 25,— 30,— 3 0 ,-

Tästä lähtien julkaisemme kymppi-kampanjaan osallistuneiden nimet vasta, kun on osallistunut vähintään kaksi kertaa. Kampanjan ideahan on se, että annetaan ’’kymppi kuussa koe-eläimille” .

Monet ovat antaneet paljon enemmänkin, kuin vain kympin. Kiitos kaikille lahjoittajille.

Lahjoitukset säätiölle: T. Aulanko I. Björkelund L. Carrell Helsingin Sairaanhoitoopiston apuhoitajajaosto H. Hyvärinen K. Kaartinen L. Laakso A-K. Mäkinen V. Putro J.O E. Rehnström

16

50,— 150,— 200,—/kk 276,— 50,— 100,— 50,—/kk 2000,— 50,— 65,—

L. Rydman A. Salonen J. Salonen G.A. Serlachius Oy M. Tienhaara Turun alajaosto M. Varjos-Malmström V. Virto Tuntematon Tuntematon

Gunnel Hästesko har lämnat vär krets för alltid.

Efter en svär sjukdom avled hon stilla den 6 sistlidna augusti i en älder av 76 är.

Under ären 1963— 1977, i 15 är, var Gunnel Styrelsemedlem i Försöksdjurens Värn och tog aktivt och energiskt del i arbetet för djuren. Hon hade en säregen förmäga att lägga sinä ord diplom atiskt och övertygande bäde m untligt och skriftligt, vilket var synnerligen viktigt. I början av föreningens verksamhet var nämligen misstron frän forskarhäll mycket stor och just här lyckades hon mängen gäng skapa ett accepterande av förening­ ens strävanden för försöksdjuren.

Gunnel initiativrika arbete för föreningen under sä mänga är har burit frukt och hennes uppoffrande ekonomiska stöd har värit av avgörande betydelse under alla är de ekonomiska svärigheterna värit Stora.

En stor djurvän är borta, men hennes betydelsefulla insats för de lidande djuren lever vidare i den framgäng föreningen nu har i sin verksamhet.

5 0 ,6 5 ,100 ,—

5 0 0 0 ,50,— 51,— 50,—/kk 100 ,— 5 0 0 ,50,—

Lahjoitukset yhdistykselle, huhtikuu—elokuun alku I. Mäkinen B. Sonntag T. Aulanko M. Paloheimo V. Kananoja P. Storbom P. Viskari S. Klippa S-R. Raja-Alho 0. Niemelä I ja E Rajamäki & M. Iivari C. Slätis E. Kiiskinen K. Astedt T. Immonen M. Ahonen A. Kesälahti L. Keinänen R. Hjelman M. Piironen G. Räisänen H. ja R. Parkkinen 1. Björkelund E. Karhia E. Palmgren (?)

A. Salminen Hakametsän päiväkoti henkilök.ker.

Sianhoitokoulun jengi P. Kinnune.n B.M. Källman E. Laakso "Eläinten ystävä” H. Vääriskoski S. Hyvärinen (?)

L. Kylmänen E. Lähteenmäki S. Ahlström V. Hepokoski R. Täyränen I. Metsänkylä T. Lihtonen T L. (?)

L. Lindeman H. Nybom S. Haila A. Patva E. Metsärinta H. ja R. Parkkinen P. Lehtonen I. Pulkkinen A. Tahvanainen K. Estlander M. Sjöström H. Lahtinen J. Zeitz K. Pöytäkivi

4 0 0 ,300,— 100,— 50,— 6 0 ,60,— 50,— 2000 , 200, 5 0 ,1 5 0 ,67,60 50,— 70,— 50,— 82,— 1 5 0 ,150,— 50,—

100,— 5 0 ,500,— 100,— 100,— 100 ,—

100, -

57,70 53,50 5 0 ,40,— 40,— 5 0 ,200,— 5 0 ,100, 100,—

50,— 180,— 78,55 100, -

1100 , — 1000, -

50,— 5 0 ,40,— 100,— 100, -

300,— 5 0 ,300,— 5 0 ,1000, 4 0 0 ,100,— 100, 5 0 ,-

KUVA: Sami Bläberg "KIITOS LAHJOITTAJILLE!" A. Ilonen K. Turunen P. Kostiainen I, Kaiho A. Jaari (?)

V. Pietilä N. Mänsson

500,200,50,100,50,50,50,-

Sydämelliset kiitokset kaikille lahjoittajille, jotka autatte näin omalta osaltanne kärsiviä eläimiä.

Julkaisemme lehdessämme tavallisesti vain 50 mk:n ja sen yli menevät lahjoitukset, mutta aivan pienikin lahjoitus on tervetullut. Otamme kaikki lahjoitukset kiitollisuudella vastaan.

Alla mindre belopp som in flu tit som donationer är ocksä mycket välkomna och vi tackar givarna pä det hjärtligaste.

PITKÄAIKAINEN JÄSENEMME

Sylvi Elin Malk nukkui pois 4.6.1983 Hän oli yhdistyksemme johtokunnan jäsen vuosi­ na 1962— 1971, rohkea ja viisas ihminen, suuri eläinten ystävä sekä sydämestään mukana eläinsuojelutyössä.

Koe-eläinten suojelu ry ja Koe-eläinten suojelun säätiö kiittävät kunnioittaen saamastaan arvokkaasta lahjoituksesta.

Gunnel Hästesko on poistunut keskuudestam­ me. Hän kuoli vaikean sairauden murtamana rau­ hallisesti 6.8.1983 76-vuoden ikäisenä.

Vuosina 1963—1977, viidentoista vuoden ajan, oli Gunnel Koe-eläinten suojelu ry:n johtokunnan jäsen ja otti aktiivisesti ja energisesti osaa työhön eläinten puolesta. Hänellä oli erityinen kyky aset­ taa sanansa diplomaattisesti ja vakuuttavasti, oli sitten kysymys suullisesta tai kirjallisesta esityk­ sestä. Tämä oli hyvin tärkeää, sillä yhdistyksen toiminnan alkuvaiheissa oli epäusko tutkijoiden puolelta hyvin suuri ja juuri tällä alueella Gunnelin onnistui monet kerrat saada hyväksyntä yhdistyk­ sen ponnisteluille koe-eläinten puolesta.

Gunnelin aloiterikas työ yhdistyksen hyväksi niin monen vuoden ajan on kantanut hedelmää ja hänen uhrautuvaisella taloudellisella avullaan on ollut ratkaiseva merkitys toiminnallemme niinä monina vuosina, joina taloudelliset vaikeudet ovat olleet suuret.

Eläinten ystävä on poissa, m utta hänen merkit­ tävä työpanoksensa elää edelleen siinä menestyk­ sessä, jolla yhdistys toim ii tänä päivänä.

LUKIJAPOSTIA VEGETARISMISTA Nykyään vegetarismi valloittaa maailmaa ja tätä pidetään eläinsuojelijoiden voittona (kts. esim. Koeeläinten Suojelu 4/82). Mutta useimpien eläinten, si­ kojen, lehmien, kanojen ynnä muiden olemassa­ olon tarkoitus on hyödyn tuottaminen ihmisille. Mitä tapahtuisi, jos lihan kulutus loppuisi, mikä kohtalo olisi miljardeilla eläimillä? Sillä mistä saataisiin varat niin monien ’’tuottamattomien” eläinten ylläpitämi­ seen ja minne joutuisivat karjankasvattajat, nekin, jotka hoitavat eläimiään asianmukaisesti ja hellyy­ dellä? Olisiko mahdotonta, että koko lihakarja kuoli­ si (tapettaisiin) sukupuuttoon? Olen itse usein har­ kinnut vegetarismiin siirtymistä, mutta olen maini­ tuista seikoista johtuen päättänyt jatkaa kohtuullista lihankäyttöä karttaen tehokasvatusmenetelmin kasvatettujen eläinten lihaa. Toivon menestystä ve­ getaristeille sekä kaikille muillekin tottumuksissaan eläimet huomioonottaville.

Tiina Lehikoinen Vantaa Parahin Tiina, periaatteessa olet oikeassa siinä, että joutuisim ­ me pulaan kaikkien niiden ” tuottam attom ien” eläinten kanssa, jos ihm iset sankoin joukoin ryh­ tyisivät kasvissyöjiksi.

On kuitenkin otettava huomioon, että kehitys tapahtuu vähitellen ja hitaasti, eikä ole realistista olettaa, että ryntäystä vegetarismiin tapahtuisi yhtäkkiä. Olisi nimenomaan tärkeää, että jokainen yksityinen ihminen tekisi ratkaisunsa oman itsen­ sä kanssa, niin että lihakarjan tuottajien o lisi vähi­ tellen alettava etsiä muita keinoja ansaitakseen leipänsä.

Sinun ei siis ainakaan m ainitsem istasi syistä pidä luopua kasvisruokavalioon siirtymisestä, päinvastoin, eläinystävän ja elämää kunnioittavan ihmisen tulisi kovin vakavasti harkita kasvissyö­ jäksi ryhtymistä, jos vain se muutoin tuntuu luon­ tevalta elämäntavalta.

Ystävällisin terveisin, Raili Vesanen P.S. Luepa muualta tästä lehdestä kasvissyöjän haastattelu!

KOKEMUKSIA JA AJATUKSIA ELÄINKOKEISTA Nuorena agronomiopiskelijana jouduin lauda­ turtyönäni osallistumaan rotilla suoritettavaan ruokintakokeeseen. Aloitin mielelläni, koska pidin työskentelystä eläinten parissa. Rotta on älykäs, rauhallinen ja miellyttävä koe-eläin. Luulen, että rottani oppivat minut tuntemaan ja minuun luotti­ vat. Päivittäin annoin niiden jaloitella laboratoriohuoneessa, koska kukaan ei ollut huomannut sitä kieltää. Varmaan sellainen ei kuulunut koesuunni­ telmaan.

Rotille määrätty ravinto oli liian yksipuolista ja kovin kuitupitoista. Vähitellen eläinten kunto huo­ noni. Huolestuin ja menin ehdottamaan professo­ rilleni, että muuttaisimme ruokintaa. Hän oli hyvin hämmästynyt ehdotuksestani. Myös hyvin ystä­

18

kärsimyksiin. Ylellisyystarvikkeiden syytäminen markkinoille vaatii yhä enemmän koe-eläinuhreja, joita lienee mahdotonta kenenkään perustella oi­ keutetuiksi. Nyt tarvitaan inhim illisyyttä, lämpöä ja myötäelämiskykyä. Mutta ne yksin eivät riitä.

Tarvitaan myös uskallusta taistella kaiken kärsi­ vien elävien olentojen puolesta.

Tuija Lihtonen lehtori, agronomi, MMK

HÄKISSÄ ISTUVA MARION HALUAA KIINNITTÄÄ PAAVIN HUOMION ELÄINRÄÄKKÄYKSIIN M AAILM ASSA

” Kaverukset” vällinen. Mutta määräsi koetta jatkettavaksi enti­ seen tapaan. Masentuneena ja epätietoisena ja t­ koin, kunnes yksi rotistani kuoli suolistotulehduk­ seen. Sain tietooni, että täsmälleen sama koe oli tehty jo aikaisemmin, eikä siis minun työni ollut mitenkään välttämätön. Keräsin uudelleen roh­ keuteni ja menin pyytämään armoa rotilleni. Tulos oli sama kuin edelliselläkin kerralla.

Opettajani oli tiedemies, joka piti näitä kokeita tarpeellisina tieteen edistämiseksi ja rottia vain materiaalina tieteen palveluksessa. Hän ei miten­ kään kyennyt ymmärtämään minua ja asennettani. Hän oli edelleen ystävällinen, mutta ehdoton.

Olin tilanteessa, jossa minun oli tehtävä ratkaisu­ ni: jatkanko vai lopetanko? Toverini kehoittivat ja t­ kamaan. Ellen minä, niin joku toinen vie kokeen päätökseen. Rottien kohtalo oli selvä.

Olin opintojeni loppusuoralla, olin nöyrä, arka ja yksin. Alistuin ja suoritin osuuteni loppuun saakka. Aikanaan sitten valmistuin, mutta koskaan en anna itselleni anteeksi sitä, että en noussut kapinaan urani katkeamisen uhallakin. Ihmi­ nen ei saa toim ia omaatuntoaan vastaan. Mitkään puolustelut eivät siinä kelpaa. Syyllisyys jää pysy­ väksi. Me käytämme eläimiä hyväksemme, mutta meidän on nähtävä raja, jota emme saa ylittää. Jo­ kaisen tapauksen kohdalla on suoritettava erään­ lainen oikeudenkäynti, jokainen elämän tuhoam i­ nen on pystyttävä pätevästi perustelemaan. Ole­ massaolon taistelu on tosiasia. Tauteja levittävä rotta on pakko tuhota, mutta koerotan tarpeeton kidutus ei ole oikein. Ja voiko kidutus koskaan olla tarpeellista?

Luulin silloin, nelisenkymmentä vuotta sitten, että kukaan ei välitä ja että mitään ei ole tehtävis­ sä koe-eläinten auttamiseksi. Yritin kuitenkin vuo­ sien varrella seminaarin maatilatalouden lehtori­ na toimiessani välittää ajatuksiani tuleville opet­ tajille. Vasta Koe-eläinten Suojelu ry:n rohkea to i­ minta herätti minut apaattisuudesta ja antoi to i­ voa. Me voimme tehdä jotakin. Voimme levittää tietoa ja siten muuttaa asenteita.

Ihmisen kasvava pyrkimys tehon ja elintason kohottamiseen alistaa eläimet yhä suurempiin

Hollantilainen Marion Bienes istui toukokuussa kuusi päivää metallihäkissä Washingtonissa Val­ koista Taloa vastapäätä. Tällä tavoin hän osoitti mieltään kaikkea eläimiin kohdistuvaa vääryyttä vastaan.

"Sinä aikana jonka vietin häkissä puhuin sato­ jen amerikkalaisten kanssa eläinrääkkäyksistä joita tapahtuu ympäri maailmaa. Moni varmaan­ kin ajattelee, että protestini kohdistuu ainoastaan vivisektioon, mutta näin ei ole. Protestoin myöskin hylkeiden nuijimista, tehokasvatusta, vinttikoirien kilpajuoksua sekä kalastusta vastaan” .

Taisteluvalmis Marion pystytti häkkinsä jo ai­ kaisemmin New Yorkissa ja Lontoossa. Tulevai­ suudessa hän aikoo osoittaa mieltään Saksassa.

Mutta hänen suurin toiveensa on: istua häkissä Vatikaania vastapäätä ja yrittää houkutella Paavi ulos palatsistaan. Myös alankomaissa, jossa hän 1979 ensimmäistä kertaa astui häkkiin, on vielä vastaavanlaista toim intaa ohjelmistossa. Mielen-

osoitukset ja matkat maksavat tosin paljon rahaa. ’’Minulla on pienet tulot, mutta minä elän vaati­ mattomasti, minulla ei ole autoa, en syö tieten­ kään lihaa ja ostan vaatteet aina loppuunmyynnistä ja silloin tällöin saan lahjoituksia ystäviltä ja tu­ tu ilta ” , sanoi Marion, joka nyt on täysin rahaton — siksi hän pelästyikin valtavasti kuultuaan, että hänen häkkinsä oli kuljetuksen aikana hävinnyt jäljettöm iin. Jälkeenpäin selvisi, että se oli vielä VVashingtonissa, joten Marion pystyi huokaise­ maan helpotuksesta.

Toistaiseksi Marion Bienes jää joksikin aikaa rauhassa kotiin Zaandamiin lepäämään. Mutta hän ei aio laiskotella.

Tulevaisuudessa hän aikoo valmistella uutta toimintaa. Kuten mielenosoitusta vivisektioapinoiden puolesta Silver Springsissä, jossa niitä kidutetaan kokeiden aikana. Ympäristösuojelujärjestöt ja eläinsuojelijat voivat ’’vuokrata” Marionin. ’’Pyydettäessä tulen istumaan häkkiin maksua vastaan” , hän tiedottaa. Lieneekö tämän zaandamilaisen toim innoilla menestystä? ’’Vain silloin, jos kaikki mitä eläinten kohteluun tulee, muuttuu täysin. Tämä tuskin minun aikanani tulee toteutumaan, ellei ihmeitä tapahdu” .

Käännös lyhennettynä ’Der Telegraf” -lehdestä, Per-Erik Pettersson.

HUOM!VUOSAARESSA ON KADONNUT 6—7 KISSAA LYHYIN VÄLIAJOIN. KISSAT OVAT OLLEET IHMISTEN LEMMIKKI KISSOJA, EIKÄ NIISTÄ YHTÄKÄÄN OLE ETSINNÖISTÄ HUO­ LIMATTA LÖYDETTY ESIM. AUTON ALLE JÄÄ­ NEENÄ.

KISSANOMISTAJAT EPÄILEVÄT ERÄSTÄ NAAPURIAAN KISSOJEN HÄVITTÄ­ MISESTÄ TAI MYYMISESTÄ EDELLEEN JA KEHOITTAVAT VUOSAARELAISIA KISSOJEN OMISTAJIA VAROVAISUUTEEN ULKOILUTTAESSAAN LEMMIKKEJÄÄN.

I' O SO ITTEEN MUUTOS

A D R E S S F Ö R Ä N D R IN G

Onko osoitteesi muuttunut?

Kiinnitä viimeksi saamasi lehden osoitelipuke tälle lomakkeelle ja ilm oita uusi lähiosoitteesi ja postinumerosi.

Palautetaan os.

Har du bytt adress?

Var god, fäst adresslappen frän den senaste tidningen pä denna blankett och meddela din nya hemadress och ditt postnummer. Sändes tili Försöksdjurens värn r.f.

Mannerheimvägen 67 00250 Helsingfors 25

Koe-eläinten suojelu ry Mannerheimintie 67 00250 Helsinki 25

I

Ministeriö puoltaa tehokasvatusta Hannele Luukkainen Lehtemme viime numerossa julkaisimme maamme aktiivisimpien eläinsuojelujärjestöjen oikeuskanslerille lähettämän kirjelmän, jossa kat­ soimme, että maa- ja m etsätalousministeriö to i­ mii eläinsuojelulain vastaisesti hyväksyessään te­ hokasvatuksen. Oikeuskansleri lähetti kirjelmäm­ me ko. ministeriöön lausunnolle. Nyt julkaisemme maa- ja metsätalousministeriön lausunnon asias­ ta ja eläinsuojeluyhdistysten vastineen, joka to i­ m itettiin uudelleen oikeuskanslerille. Lukekaa, niin huomaatte mitä mieltä maamme korkein eläinsuojeluviranomainen eli M&M m inisteriö on eläinten oikeuksista ja asemasta. Tämän jälkeen tuskin kenellekään jää epäselväksi miksi maam­ me eläinsuojeluasiat ovat niin hunningolla. Koska M&M m inisteriö keskittyy niin totaalisesti maata­ loustuottajien etujen ajamiseen, eläinsuojeluasiat on mitä pikimmin siirrettävä ympäristöministeriön alaisuuteen!

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Asia: Vihreä Risti-Gröna Korset ry:n ynnä muiden kirjoitus eläinsuojelulain 1 §:n 1 ja 2 mo­ mentin soveltamisesta Maa- ja m etsätalousministeriö esittää kunnioit­ taen viiteasiassa pyydettynä lausuntonaan sa­ malla palauttaen asiakirjat seuraavaa: Kotieläintuotannon päätavoitteena on tuottaa markkinoille kulutusta vastaava määrä elintarvik­ keita, joiden hinta on kohtuullisessa suhteessa kuluttajien ostovoimaan ja joiden laatu vastaa ku­ luttajien odotuksia. Tämän tavoitteen saavuttami­ seksi on ollut välttäm ätöntä rationalisoida koti­ eläintuotantoa, jonka yhteydessä on kuitenkin otettava huomioon eläinsuojelunäkökohdat. Aiko­ jen kuluessa kehittynyt munintakanojen häkkikasvatus, joka nyt on maailmanlaajuisessa käytössä, on merkinnyt huomattavaa munien tuotantokus­ tannusten säästöä. Tämä on ollut myötävaikutta­ massa siihen, että kuluttajien saatavilla on tarvet­ ta vastaavassa määrin kohtuuhintaisia, puhdaskuorisia ja hyvin säilyviä kananmunia. Mikäli nyt yleisesti käytössä olevista viiden kanan häkeistä poistettaisiin yhdestä kolmeen kanaa, vähentyisi­ vät jäljelle jäävien kanojen tilat. Samalla nousisi­ vat eläinlääkintäosaston Suomen Siipikarjanhoi­ tajien liitosta saamien tietojen mukaan tuotanto­ kustannukset 25—67% . Tämä tietäisi myös vas­ taavaa nousua kananmunien kuluttajahinnoissa.

Kotieläintuotantoa harjoitettaessa joudutaan yleensä rajoittamaan eläinten liikkumisvapautta.

Näin on tapahtunut muun muassa kulutukseen tarkoitettujen kananmunien tuotannossa. Suh­ teellisesti laskien — ottaen huomioon eläinlajien koot ja elopainot — ei lypsylehmällä perinteelli­ sessä parressaan ole sen enempää tilaa kuin munintakanallakaan häkissään. Toistaiseksi ei tie­ teellisellä tasolla ole mahdollista kartoittaa eläi­ men hyvinvointia siten, että se olisi määriteltävis­ sä kiistattom asti m itattavin suurein. Tämä antaa tilaa tunnepohjaiselle ajattelulle, jonka pohjana on olettamus ihmisen ja eläimen psyken täydelli­ sestä samankaltaisuudesta (antropomorfinen ajattelumalli).

20

Maailman siipikarjatieteellisessä liitossa (World’s Poultry Science Association) toim ii pysy­ vä työryhmä (työryhmä n:o 9), jossa jäseninä mm. kaksi suomalaista. Tämän työryhmän tehtävänä on tieteellisesti (alstifysiologia, etologia, eläin­ lääketiede) selvittää siipikarjan hyvinvoinnin edel­ lytyksiä ja tuotannon taloudellisuutta, muun muassa munintakanojen häkklhoidon osalta. Työ­ ryhmä kokoontuu vuosittain analysoiden saadun tutkim usaineiston antaen siihen perustuvia suosituksiaan kansallisille jäsenyhteisöilleen. Näihin suosituksiin perustuen on maamme kanojen häkkihoitoa koskevat eläinsuojeluvaatimukset ase­ tettu, samoinkuin muidenkin pohjoismaiden vas­ taavat vaatimukset. On odotettavissa, että alalla maailmanlaajuisesti ja jatkuvasti toimiva tutki­ mus tud esiin uusia tuloksia, jotka voidaan ottaa huomioon uusittaessa muun muassa kanojen häkkihoidolle asetettavia vaatimuksia. Nyt saata­ villa olevat tiedot, havainnot ja kokemukset anta­ vat aiheen uskoa, ettei munintakanojen häkkihoi- A g to — sellaisena kuin se muun muassa Suomessa tapahtuu — aiheuta kanoissa niin suuressa mää­ rin stressiä, että voitaisiin puhua niille tuotetusta kohtuuttom asta kärsimyksestä. Todettakoon, että häkkikanojen munantuotanto on tiettävästi n. 5% suurempi kuin ns. kestopehkukanaloissa (kanat vapaasti lattialle, jossa kerros pehkua) ja toisaal­ ta taas rehunkulutus 5— 10 % pienempi (kestopehkulla rehun hävikki suurempi kuin häkeissä).

Eläinsuojelulain (91/71) 1 §:n 1 momentin ja 2 §:n 1 momentin ilmaisut ’’tarpeeton kärsimys” , "tar­ peeton kipu” ja "tarpeeton tuska" luovat edelly­ tykset intressivertailuun, toisaalta eläimiin koh­ distuvien toimenpiteiden — esimerkiksi kanojen häkkikasvatuksen — aiheuttaman rasituksen ja toisaalta niiden kautta saavutettavan ihmisen eli­ nehtojen parantavan hyödyn välillä.

Edellä selvitettyyn viitaten maa- ja metsätalous­ ministeriö katsoo, että sen antama päätös (789/79) kanojen häkkihoidolle asetettavista eläinsuojeluvaatimuksista ei ole ristiriidassa eläinsuo­ jelulain 1 §:n 1 ja 2 momentin eikä myöskään 2 §:n 1 momentin kanssa.

Asiaan liitetyn lausunnon johdosta, jonka on antanut eläintarhakysymyksiln erittäin perusteel­ lisesti perehtynyt asiantuntija, ministeriö katsoo aiheelliseksi tuoda esille seuraavaa: U f-, Intressiä tuottaa kuluttajille ravitsemuksellises- * ti tärkeitä korkealaatuisia valkuaisaineita sisältä­ viä elintarvikkeita — esimerkiksi kananmunia — perinteellisillä lukemattomia sukupolvia ihmisen jalostettavina ja hoidettavina olevilla kotieläimillä on pidettävä ylivoimaisesti tärkeämpänä kuin int­ ressiä tyydyttää ihmisten uteliaisuutta pitämällä heidän ihmeteltävänään eläintarhassa eksoottisia villieläinlajeja.

Tämä merkitsee edellä tarkoitetun eläinsuojelu­ lakiin perustuvan intressivertailun valossa sitä. et­ tä esimerkiksi kananmunantuotannossa on hy­ väksyttävää eläimiin kohdistuva niiden sopeutu­ miskyvyn kynnyksen alapuolella pysyttelevä stressipaine, kun taas eläintarhaeläimillä ei voida hyväksyä pienintäkään niiden luonnonolosuhteita vastaavan stressipaineen ylitystä. Tästä johtuen tulisi eläintarhaeläimillä olla erityisen laajat ja muutoinkin ko. eläinlajien alkuperäisolosuhteita mahdollisimman aidosti jäljittelevät tarhausolosuhteet.

Maa- ja metsätalousministeri Osastopäällikkö

Taisto Tähkämaa Klaus Tapani

VALTIONEUVOSTON OIKEUSKANSLERILLE Asia: Epäkohta eläinsuojelulain toteuttamisessa käytännössä Vastine maa- ja metsätalousministeriön lausuntoon Ministeriön ko. lausunnossa esitetään numeroin miten kuluttaja joutuisi kärsimään jos asetusta no 729/79 noudatettaisiin. Voidaan siis todeta, että ministeriön kannalta ei enää ole kysymyksessä eläinsuojelulaki vaan pikemminkin eräänlainen kuluttajan/tuottajansuojelulaki.

Esimerkkinä voidaan mainita, että vaikka mu­ nantuotanto eläimille vlihtyisämmissä kestopeh­ kukanaloissa on vain 5% pienempi ja rehunkulu­ tus vain korkeintaan 10% suurempi kuin häkkika­ naloissa, ministeriö kuitenkin katsoo olevansa oi keutettu antamaan 18/10 1979 päivätyn päätök­ sen.

Ministeriö toteaa lausunnossaan, että lypsylehmällä perinteellisessä parressaan ei suhteellisesti ole sen enempää tilaa kuin munintakanalla häkis­ sään. Hyviä vaihtoehtoja olisi olemassa, esim. parsipihatot tai vapaaparsinavetat, joissa eläimet liikkuvat vapaasti. Maidontuotanto on hyvä ja eläi­ met pysyvät terveempinä kuin perinteellisissä na­ vetoissa.

On selvää, ettei pyritä ratkaisevasti kehittä­ mään tuotantoeläinten viihtyvyyttä niin kauan kuin eläinsuojelulaki käytännössä voidaan m itä­ töidä päätöksillä, jotka meidän mielestämme ovat ristiriidassa lain hengen ja tarkoituksen kanssa.

Seuraavassa ministeriön lausunnosta lainatus­ sa otteessa piilee asian ydin: ’’ Eläinsuojelulain (91/71) 1 §:n 1 momentin ja 2 §:n 1 momentin ilmai­ sut "tarpeeton kärsimys” , "tarpeeton kipu” ja "tarpeeton tuska" luovat edellytykset Intressi­ vertailuun, toisaalta eläimiin kohdistuvien toimen­ piteiden — esimerkiksi kanojen häkkikasvatuksen — aiheuttaman rasituksen ja toisaalta niiden kautta saavutettavan ihmisen elinehtojen paran­ tavan hyödyn välillä.”

Siis, aina kun ihmisen elinehtojen parantami­ nen sitä vaatii, katsotaan kärsimyksen, kivun ja tuskan aiheuttaminen eläimille ’’tarpeelliseksi” .

Koska ihmisellä on myös muuta hyötyä kuin pelk­ kää taloudellista, on tulos se, että käytännössä tuskin yksikään pykälä yksiselitteisesti suojaa eläimiä ihmisen häikäilemättömältä hyväksikäy­ töltä.

Yllämainittu huomioon ottaen on hämmästyttä­ vää, että maa- ja metsätalousministeriö on katso­ nut aiheelliseksi lehdistössä väittää, että Suomen eläinsuojelulaki on erittäin ankara. Mielestämme ankarakin laki on merkityksetön, jos sen henki ja tarkoitus kumotaan eläinten oloja huonontavilla päätöksillä.

Lausunnossa eläinsuojelijoita syytetään tunne­ pohjaisesta ajattelusta, mutta meille ihmisen vas­ tuu eläimistä on eettinen ja moraalinen kysymys, emmekä voi hyväksyä eläinten pelkkää hyväksi­ käyttöä. Tämän yhteydessä on yllättävää todeta, että ko. ministeriössä ollaan tietäm ättöm iä viime vuosien etologiantutkimusten tuloksista, joissa selvästi on käynyt ilmi, että eläimet kokevat tus­ kan ja kivun, myös stressin, samoin kuin ihminen ja että se ilmenee mm. aggressiivisuutena sekä myös sairastumistaipumuksena.

Viittaamme oheiseen Eläinlääketieteellisessä korkeakoulussa tehtyyn tutkimukseen.

Pysymme edelleen kannassamme, että ministe­ riön 18/10 1979 päivätty päätös on eläinsuojelu­

lain hengen ja tarkoituksen vastainen ja pyydäm­ me Oikeuskansleria ryhtymään toim iin tämän eläinsuojelun kannalta suuren epäkohdan poista­ miseksi.

Samalla ilmaisemme huolestuneisuutemme sii­ tä, ettei eläinsuojelun korkein instanssi — ko. mi­ nisteriö — eläimiä hyödyttävällä tavalla kanna vastuuta siitä, että niitä kohdellaan hyvin. Seu­ rauksena on, että eläimet ovat pelkästään ’’ihmi­ sen elinehtoja parantavan hyödyn" väline.

Helsingissä, 1983-03-21 Vihreä Risti — Gröna Korset ry

Koe-eläinten Suojelu — Försöksdjurens Värn ry

Juliana v. Wendt Sylvia Stenius

Hannele Luukkainen

Valtakunnallinen Eläinsuojeluliitto — Djurskyddets Riksförbund ry Leena-Kaarina Kaunonen

Mirjam Kajander

’’ R akkaudella te hty — s in u lle ” Hannele Luukkainen Vastauksena Munakunnan valheelliseen mai­ noskampanjaan useissa lehdissä julkaistiin ohei­ set Koe-eläinten suojelu ry:n kirjoitukset, joista il­ menee asian todellinen tila.

— Me tulemme jatkossakin rohkeasti puuttu­ maan kaikkiin tietoomme tuleviin eläinten oikeuk­ sia polkeviin juttuihin. Me suojelemme eläimiä tie­ dolla, taidolla ja tunteella.

Riitta Salmi HÄKEISTÄ JA KANALOISTA “ Rakkaudella tehty. Sinulle.” mainosti Munakunta markkinoimiaan kananmunia viime kevääs­ tä alkaen. Koe-eläinten suojelu ry ym. kansalaiset kirjoittelivat kampanjan johdosta lehtiin omia kä­ sityksiään, joiden mukaan rakkaus on nykyisestä kananmunan teosta kaukana. Hälyn noustua Koeeläinten suojelu sai itse omin silmin Munakunnan vieraana todeta, millaista kanan elämä on häkkikanalassa ja toisaalta lattiakanalassa.

Lattiakanaloista on siirrytty häkkikanaloihin niin Suomessa kuin muuallakin varsin nopeasti tuijottaen vain kustannusten pienenemistä. Suo-

21

messa on vuoden 1982 tilaston mukaan kanoja (sekä munijat että broilerit) yli 6 milj. kpl. Mm. Mu­ nakunnan kunniaksi on laskettava se, että kananpito Suomessa on säilytetty perheyrityksenä, vaik­ ka kaikenkarvaisia suurtehtailijoita, kuten lääkä­ reitä, on ollut pyrkimässä alalle. Vuonna 1982 myönnettiin 340 perustamislupaa 100—2500 ka­ nan kanaloille. Toisin kuin eläinsuojelijat, kanaalan amm attilaiset haluaisivat, että tehdaskanasanaa käytettäisiin vain todellisista suuryrityksis­ tä, jo ita ei Suomesta edes löydy. Kanan kannalta lienee kuitenkin sama, onko sillä vierustovereinaan tuhansia vai satoja kanoja.

Häkkikanalalla on tiettyjä etuja lattiakanalaan verrattuna, ja näistä tärkein lienee tautiriskin pie­ nuus. Kanojen ulosteet putoavat verkon läpi, ei­ vätkä loiset näin pääse leviämään. Lisäksi fysi­ kaaliset olosuhteet (kosteus, ilmanvaihto, lämpö) ovat hyvät häkkikanalassa. Taloudellisesti merkit­ sevää lienee sekin, että munia ei katoa pehkuihin, eikä kanojen omiin suihin.

Miten on lattiakanaloiden laita sitten? Niiden ongelmana lienee se, että ne ovat kaikki vanhois­ sa tiloissa, joissa esim. ilmanvaihto ei oikein to i­ mi. Ne vaativat luonnollisesti enemmän työtä kuin häkkikanalat, ja esim. kuivikkeita on käytettävä runsaasti, jotta haju pysyisi siedettävänä ja mu­ nat olisivat puhtaita. Pahin lattiakanala on niille kanoille, jotka ovat nokkimisjärjestyksessä alim­ pia; ne saatetaan joskus nokkia henkihieveriin.

Tässä oli kuitenkin vain osa totuudesta. Eräi­ den tutkim usten mukaan kanojen muniminen saattaa olla parempaa häkissä, m utta toisaalta ravinnonkulutus suurempi, sen hyväksikäyttö huo­ nompi ja kanojen kuolleisuus suurempi kuin lattiakanaloissa. Jotkut ovat todenneet häkkikanoilla enemmän kannibalismia ja munajohdinsairauksia kuin "vapailla" kanoilla.

Höyhenpuku kärsii häkissä, jolloin kanan läm­ mönsäätely heikkenee, ja ravintoa kuluu enem­ män. Jalat eivät voi hyvin kaltevalla lattialla; kyn­ net kasvavat liikaa ja lihakset eivät kehity oikein.

Helttavauriot ovat tavallisia. Lisämunuaisten pai­ no viittaa selvästi häkkikanojen kärsivän stressis­ tä, ja stressi puolestaan vähentää vastustusky­ kyä, jolloin infektiot voivat iskeä.

Kaiken kaikkiaan: on taas kysymys siitä, ettei pitkälle jalostettujakaan eläimiä, — ei koe-eläimiä, turkiseläimiä, eikä kotieläimiä, — voida yks’kaks työntää johonkin pieneen häkkiin täysin luonnottom iin olosuhteisiin ja kuvitella, että kaik­ ki on hyvin. Esim. kanalla on täysin jäljellä tarpeet etsiä pesäpaikkaa, hautoa, ottaa hiekkakylpyjä ja nuokkua orrella. Muniminen kestää luonnonmu­ kaisissa olosuhteissa 1—3 tuntia, häkissä vain muutaman minuutin. Vapaudessa kana käyttää suurimman osan ajastaan tutkim alla ympäris­ töään ja etsimällä ravintoa. Mitä voi tehdä pienes­ sä häkissä?

Sain Itse tilaisuuden vertailla samana päivänä häkkikanalaa ja lattiakanalaa ja vastakohta oli valtava. En voinut muuta kuin ajatella epätieteelli­ sesti omien silmieni perusteella, että kanan paik­ ka ei ole häkissä. Lattiakanalassa oli juuri katsomishetkellä pölyistä, kuivaa ja haisevaa, mutta ka­ nojen ei tarvinnut nuokutella paikallaan, vaan ne voivat kulkea, kuoputella ja kaakatella luonteensa mukaan. Mieleeni tuli, ettei varmasti olisi mahdo­ tonta uusia lattiakanaloita niin, että fysikaaliset olosuhteet paranisivat. Kuivikkeiden ja lannan se­ koituksesta tulisi hyvää kompostia, joka voitaisiin koneellisesti hoitaa ulos kanalasta, kuten pihana-

vetoissa. Tärkeimmäksi tehtäväksi jää sitten lop­ pujen lopuksi saada kuluttajat uskomaan, että heidän kannattaa maksaa muutama penni enem­ män stressittä tuotetuista kananmunista. Tällä hetkellä ei kuitenkaan kannata uskoa esim. torilla myytävistä munista, että ne olisivat "vapaista" kanoista lähtöisin; huiputtajia on aina liikkeellä.

Kirjoituksen pohjana on osittain käytetty Kristi­ na Odönin kokoamia tieteellisiä tutkimuksia.

Ministeriö taipui häjyjen edessä Maa- ja metsätalousministeriö osoitti jälleen kerran — nyt sikajuoksukilpailun yhteydessä — kenen karsinassa se seisoo. Ensin ministeriö uh­ kasi sikajuoksukilpailun järjestäjää raastuvalla ja eläinrääkkäyssyytteellä. Vakuudeksi aikeistaan se lähetti mm. eläinsuojelujärjestöille oheisen kir­ jeen, jossa se selvästi toteaa kilpailut eläinsuoje­ lulain vastaiseksi. Kun kävi ilmi, että alajärveläiset pitävät sikakisat ministeriön kiellosta huoli­ matta, ministeriö perui kiireesti eläinrääkkäyssyyteuhkauksensa. Ei ihme, että maamme eläinsuojeluasiat ovat niin huonolla tolalla, kun maa- ja metsätalousministeriö toim ii maamme korkeim­ pana eläinsuojeluviranomaisena. Ellei se halua/ uskalla/viitsi puuttua edes näin selvään tapauk­ seen, jossa eläimelle aiheutetaan tarpeetonta kär­ simystä, sen toimialaa on syytä muuttaa. Eläinsuojeluasiat tulevat varmasti paremmin hoidetuk­ si esim. ympäristöministeriössä. Ja silloin maa- ja metsätalousministeriö pääsisi eroon kiusallisista eläinsuojelukysymyksistä, jotka tuntuvat jatku­ vasti olevan ristiriidassa sen tarkoitusperien kanssa.

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ELÄIN LÄÄKINTÖOSASTO Asia: Sikojen juoksu- ja ratsastuskilpailut Järjestettäessä kilpailut siten kuin viitekohdas­ sa mainituissa asiakirjoissa on kuvattu, katsoo maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkintöosasto tästä aiheutuvan juoksukilpailutarkoituksi!n jalostam attom ille ja treenaamattomille sioille kohtuutonta rasitetta, joka sellaisenaan ja erityi­ sesti erilaisten ääni- ym. ärsykkeiden vaikutukses­ ta saattaa laukaista stressipaineen ilmeten eläin­ ten eri asteisina halvaantumisina, jopa äkkikuole­ mina.

Edellä selvitetyn johdosta eläinlääkintöosasto katsoo ko. kilpailujen kuvauksen mukaisesti jär­ jestettyinä aiheuttavan sioille eläinsuojelulain (91/71) 1 §:n 1 momentissa tarkoitettua tarpeeton­ ta kärsimystä sekä tuottavan niille saman lain 2 §:n 1 momentissa ja 6 §:n 1 momentissa tarkoitet­ tua tarpeetonta kipua ja tuskaa.

Sikalasta, joka on eläintautilain (55/80) nojalla asetettu rajoittavien määräysten alaiseksi, ei voi­ da tartuntojen leviämisvaaran vuoksi tuoda eläi­ miä kuvatunlaisiin kilpailuihin eikä näyttelyihin.

Osastopäällikön sijainen Ylitarkastaja A. Niemiaho Vt. nuor. hallitussihteeri Elma Solonen TURUN ALAOSASTO JÄRJESTÄÄ MARRASJOULUKUUN VAIHTEESSA JOULUMYYJÄISET! KIINNOSTUNEITA PYYDETÄÄN OTTA­ MAAN YHTEYTTÄ TARJA SEINELÄÄN PUH: 921/441 279.

HEJ PÄ ER ALLA! Var är alla svenskspräkiga djurvännerna? Skriv I vär tidning sä som jag gör. Alla skall vi hjälpa djuren, oberoende är vi finska, svenska eller kinesiska. Jag har en hund (fyllde 3 är den 12.10), en stor chäfer, Tony. Och en liten katt Dixie. Min lilla Dixie är ungefär 5 män gammal, jag vet inte säkert.

Ja, varför inte? För att hon är en "h itte ka tt” .

Hon och hennes 5 syskon och mor Ira hittades i Korso tidigt pä vären. Nägon snäll människa tog hand om dem. Och meddelade tili djurskyddsföreningen I Helsingfors som därefter skaffade nya hem ät kattorna. Och en av dom är Dixie. När det bara är möjligt, sä skall jag rädda flere kattor frän att bli försöksdjur eller hemlösa. Skriv du ocksä pä svenska!

Helena Nord KAIKKI KOE-ELÄINTEN SUOJELIJAT POHJOISSATAKUNNASTA JA ETELÄ-POHJANMAALTA. Aletaan pitää yhteyttä. Vaikka aluksi näin kir­ jeitse. Kirjoittakaa! Kaisu Vanhahonko, Kivikylä, 38950 Honkajoki.

I

Naukustin unet.

Läh. Mikko Laine ja Suvi Patjas Iittalasta.

MORO, KAIKKI ELÄINRAKKAAT! Haluatteko liittyä Anlmals-kerhoon? K irjoitta­ kaa! Lisätiedot kirjeessä. Kaikille jonkinlainen vastaus. Kirjoittakaa jompaankumpaan osoittee­ seen: Sari Koivu, Pihlatie 12 B 34, 28800 PORI 80, tai: Kirsi Stenberg, Lastaajant. 12, 28800 PORI 80 P.S. Kerhossa on oma kerholehti ja varat mene­ vät koe-eläinten hyväksi. Ottakaa yhteyttä.

OLIKO ILLAN ARVOINEN? Peitevoidetta — pilkki kahdelle marsulle Poskipunaa — tuskanhuutoja Puuteria — sokeus hiirelle Ripsiväriä — eihän kani osaa itkeä Luomiväriä — 100 pientä hiirtä roskakoriin Ripaus hajuvettä — oliko tämä ilta satojen eläinten kuoleman arvoinen?

— Sari

12-VUOTIAS ANU JA HÄNEN SKOTLANNINPAIM EN KOIRANSA BELLA HALUAVAT KIRJEENVAIHTOON jonkin eläimen ja hänen emäntänsä kanssa.

Osoitteemme: Anu Parkkinen, 51850 Vuorenmaa.

HEI KAIKKI! Olen eläinrakas tyttö Pohjois-Karjalassa ja he­ vosista pidän erityisesti. Löytyisikö kivaa tyttöä, joka voisi ottaa kaverikseen hoitamaan hevosta tai ponia. Olen ratsastanut n. 2 vuotta, mutta hoi­ taa en oikein osaa. Toivoisin, että osaisit auttaa.

Olen kohta 13-vuotias. Solttele. Puh: 973/83182.

Ps. Aletaan vaikka kirjeenvaihtoon! Pps. Pyydä soittaessasi Anua.

23

Raportti lakirintamalta Maa- ja m etsätalousministeriö ei tunnu pitävän kiirettä eläinsuojelulain uudistuksen kanssa.

Vaikka eläinsuojelujärjestöt antoivat jo toisen lau­ suntonsa lakiehdotuksesta yli vuosi sitten, minis­ teriö ei ole vieläkään (tämän lehden painoon men­ nessä) antanut lakiesitystä eduskunnalle. Ministe­ riön "eläinsuojeluhengen” tuntien saattaa olet­ taa, että sen tekemä ehdotus uudeksi laiksi ei tule ratkaisevasti poikkeamaan nykyisestä täysin van­ hentuneesta laista. Siten meillä eläinsuojeluihmisillä tulee olemaan kova urakka, jo tta laista saa­ taisiin nimensä veroinen. Uuden metsästyslain­ han m inisteriö onnistui täysin vesittämään. Ei au­ ta muu kuin jatkaa uudistusvaatimuksia myös sen suhteen. KOE-ELÄINTEN SUOJELU RY El LEPÄÄ ENNEN KUIN LAIT TODELLA SUOJELEVAT ELÄI­ M IÄ!!! Lakiuudistuksen vauhdittamiseksi lähetim­ me kansanedustajille seuraavan kirjelmän kevääl­ lä kansainvälisenä koe-eläinten päivänä.

ELÄ IN SU O JELU VETO O M U S K A N S A N E D U S TA JILLE Maamme suurin eläinsuojelujärjestö — Koeeläinten Suojelu ry vetoaa kansanedustajiin, jotta maahamme saataisiin vihdoin inhimillinen ja si­ vistysvaltion mitat täyttävä eläinsuojelulaki, eläinkoelaki sekä metsästyslaki. Voimassaoleva eläi­ miä koskeva lainsäädäntömmehän on täysin van­ hentunut ja varsin brutaali, koska se perustuu hyötynäkökohtiin ottam atta huomioon eläinten oi­ keuksia.

Eläinsuojelulaissa kielletään "tarpeettom an kärsimyksen tuottaminen eläim ille” . Koska ei pys­ tytä yksiselitteisesti määrittelemään onko jokin aiheutettu kärsimys ollut tarpeetonta, eläimiä on voitu kasvattaa jopa keskitysleirimäisissä olois­ sa. Eläinrääkkäyksen ja tehokkaan tuotannon ei kuitenkaan tarvitse asua samassa navetassa; on­ han olemassa parsipihatto- ja vapaaparsinavettoja, joissa eläimet voivat erinomaisesti ja tuottavat hyvin.

M etsästyslaki sallii edelleen rauta-, ansa- ja myrkkypyynnin, jotka ovat asiantuntijoiden mu­ kaan äärimmäisen tuskallisia pyydystysmenetelmiä. Mainittakoon, että rautapyynti on kielletty 45 maassa juuri tuskallisuutensa vuoksi. Metsästys­ lakimme sallii myös pyydystää luonnonvaraisia eläimiä kaupallisia tarkoituksia varten. Lisäksi ko­ tieläimemme kissa on sen mukaan täysin lainsuo­ jaton, koska kuka tahansa voi tappaa sen pihapiirinsä ulkopuolella! Nämä vakavat puutteet si­ sältyvät myös siihen metsästyslainuudistusesitykseen, joka oli tammikuun alussa eduskunnan käsittelyssä.

A setus eläinten käyttäm isestä tieteellisissä ko­ keissa ei anna koe-eläimille minkäänlaista suojaa, koska eläinkokeiden tekemiseen ei tarvitse lupaa.

Siten kokeiden tekijät saavat itse päättää mitä ko­ keita tekevät, mitä eläimiä ja kuinka paljon kokei­ siinsa käyttävät, kuin myös sen käytetäänkö anestGsiaa vai 6i Tällä hetkellä Suomessa on yli 130 elävillä eläi­ millä kokeita tekevää laboratoriota, joissa käyte­ tään vuosittain noin 400000 koe-eläintä. Suoritet­ tavia kokeita ei valvo kukaan viranomainen. Kai­ kissa muissa Pohjoismaissa eläinkoelait on jo vuosia sitten uudistettu nykyajan ajattelun mukai­

24

siksi. On välttäm ätöntä säätää pikaisesti myös maahamme eläinkoelaki, joka täyttää seuraavat ehdot: 1. Eläinkokeet on saatava luvanvaraisiksi.

2. Eläinkokeet on rajoitettava sellaisiin tutkim uk­ siin, joista on hyötyä ihmisten tai eläinten ter­ veydelle.

3. Eläinkokeita ei saa suorittaa, mikäli vastaavat kokeet on tehtävissä vaihtoehtomenetelmin tai ne on todistettavasti tehty jo aikaisemmin.

4. Tuskalliset eläinkokeet on tehtävä anestesian avulla ja koe-eläimet tulee lopettaa ennen nar­ koosin päättymistä.

Toivomme, että uusi eduskunta tiedostaisi yllä luetellut eläimiä koskevan lainsäädäntömme suu­ rimmat puutteet ja käyttäisi lainsäädäntövaltaa tavalla, josta myös maamme runsas eläinsuojeluväki voisi olla ylpeä.

Yhteistyöterveisin Helsingissä Kansainvälisenä Koe-eläinten Päivänä 1983

,

Koe-eläinten Suojelu ry Hannele Luukkainen puheenjohtaja

Eläinsuojelijat eivät ole eläinsuojeluviranomaisia Käytännön eläinsuojelutyössä kuulee usein ta­ pauksia kuinka joku yksityinen henkilö tai jonkun eläinsuojeluyhdistyksen jäsen tai palkattu toim i­ henkilö on esiintynyt eläinsuojeluviranomaisena.

Viranomais-käsitteen varjossa asianomainen on sitten saattanut toim ia hyvinkin mielivaltaisesti ja eläinsuojeluhengen vastaisesti. Nykyinen eläin­ suojelulaki ei kuitenkaan anna m aallikoille mitään viranomaisoikeuksia.

Eläinsuojeluviranomaisia ovat vain läänineläinlääkärit, kuntien ja kaupun­ kien eläinlääkärit sekä terveystarkastajat ja polii­ sit. Asian varmistamiseksi Valtakunnallinen eläinsuojeluliitto ry kysyi asiaa vielä maa- ja metsätalousministeriöltä, jonka selvä vastaus julkaistaan oheisena.

Asia; eläinsuojeluvalvojat Voimassa oleva eläinsuojelulaki ei anna mah­ dollisuuksia viranomaisvaltuuksien myöntämi­ seen eläinsuojelukysymyksiä selvittäviin tarkas­ tuksiin yksityisille henkilöille, ei myöskään silloin kun nämä kuuluvat jäseninä tai toimihenkilöinä vapaaehtoista eläinsuojelutyötä tekeviin yhteisöi­ hin.

Suomen Eläinsuojeluyhdistyksen valvojilla el ole näin ollen virallisia tarkastusvaltuuksia eikä muitakaan viranomaisvaltuuksia tai -velvoitteita.

He voivat siis suorittaa eläinyksiköiden katsel­ muksia vain näiden yksiköiden omistajien tai hal­ tijoiden luvalla.

A. Niemiaho Ylitarkastaja

tulossa! !! AUTOTARROJA, joissa t e k s t i :

"VASTUSTA ELÄINKOKEITA, TILAA OMASI JO NYT. HINTA N. 5 MK/KPL + POSTIKULUT.

VIE T IM M E KANSAINVÄLISTÄ K O E-ELÄINTEN PÄIVÄÄ 24.4.

MM. PYSTYTTÄM ÄLLÄ S U U R E N HÄKIN HELSINK IIN KAIVOPIHALLE JA KERÄÄMÄLLÄ RAHAA SEN YM PÄRILLÄ. HÄKKI JA SEN SISÄSSÄ R IU TU VA ’’P U P U ” H ER Ä TTIVÄ T AN SA ITTU A HU O M IO TA .

PARTURI - KAMPAAMO 1

ETU-TÖ Ö LÖ SSÄ NERVANDERINKATU PU HJ_L-Lö ge>XPIRK KONINA yiiVA NAH&aT S (k Hy TÖMME a l a n -roivoo

T (J O T T E IT A , J O IT A El O LE T E S T A T T U

K O E -E L K IMI LL A !

TULE. JA TUTUSTU! TAI S O IT A J A T IL A A A IK A !

TERVETULOA! 25

PORKKANANPURIJAT

Onko toim ittajan esim. haastattelutilanteessa tai juhlaillallisella luovuttava periaatteistaan ja syötävä tarjottaessa lihaa?

— Lihasta ja kalasta kieltäydyn aina. Kanan­ munaa saatan syödä joissakin leivonnaisissa ja ruuissa, en tosin sellaisenaan. Kahvia olen juonut kaksi kupillista kuudessa vuodessa, kun tuntui s il­ tä että kyseisissä tilanteissa oli vaikea kieltäytyä.

Mielestäni toim ittajan ei tarvitse luopua periaat­ teistaan missään tilanteessa, oli se periaate sit­ ten terveyteen tai etiikkaan liittyvä.

Tällä palstalla enemmän tai vähemmän tunnetut ja tuntemattomat kasvissyöjät kertovat vegetaris­ tiksi ryhtymisen syistä ja seurauksista sekä esit­ televät meille mieliruokiaan Saana Saarinen:

KASVISSYÖJÄ KUNNIOITTAA ELÄMÄÄ Haastattelu ja kuva Raili Vesanen Saana Saarinen on 25-vuotias opiskelija, joka on toim inut muutaman vuoden myös freelance­ toimittajana. Talvisin Saana opiskelee, mutta kirjoittelee opiskelun ohella eri aikakauslehtiin. Ke­ säisin hän on ollut kesätoimittajana mm. Me Nai­ set- ja Seura-lehdissä. Eläinsuojeluun ja vaihto­ ehtoiseen elämäntapaan liittyvät aiheet ovat hä­ nelle läheisimpiä, ja niinpä hän onkin kirjoittanut niistä. Hän on henkeen ja vereen eläinsuojelija, mutta ei koskaan syyllisty asiattomaan kirjoitte­ luun, vaan ottaa aina huolellisesti selvää asioista ja tuo artikkeleissaan esille sekä eläinsuojelijoi­ den että "vastapuolen” kannan. Haastattelija on­ kin sitä mieltä, että Saana Saarinen on kirjoittanut parhaat artikkelit, mitä koe-eläimistä suomalai­ sessa aikakauslehdistössä on kirjoitettu.

— Pikkuhiljaa aloin tulla tietoiseksi eläimiin kohdistuvasta julmuudesta, lukiessani niistä ja kuullessani niistä ystäviltäni. Liityin jäseneksi ja sain lisää tietoa. Tuntuu kuin ihmisen julmuus eläimiä kohtaan tulisi vain vuosi vuodelta räikeämmäksi. Toisaalta myös ’’hyvän” osuus suh­ teessa "pahaan" kasvaa, niin että nykyään ihm i­ set tietävät enemmän esim. eläinkokeista eivätkä hyväksy niitä enää yhtä ennakkoluulottomasti kuin ennen. Tulee aika, jolloin on ihan pakko läh­ teä etsimään aktiivisemmin vaihtoehtomenetelmiä, sillä kun meitä vastustajia kertyy tarpeeksi, ei vääryys enää voi jatkua.

— Tiedon myötä tarve puhua ja välittää tietoa muille on kasvanut. Olen ollut siinä kiitollisessa asemassa, että minulla on ollut mahdollisuus kir­ joittaa näistä asioista laajoille ihmisjoukoille.

Aion mahdollisuuksien mukaan jatkaa kirjoitte­ luani. Taistelussamme eläinkokeita vastaan tie­ dottaminen on yksi tärkeim mistä keinoista. Olen iloinen, että voin omalta osaltani käyttää tätä kei­ noa julkisten tiedotusvälineitten kautta.

Saana Saarinen on ollut kasvissyöjä kuuden vuoden ajan. Hän on laktovegetaristi eli hän syö vihanneksia, viljatuotteita, hedelmiä, marjoja, sie­ niä ja jonkin verran m aitotaloustuotteita (mutta ei maitoa).

— Vältän sokeria, ja kahvia en juo lainkaan. Ta­ vallisen teen sijasta juon monta kupillista yrttiteetä päivässä, sillä erilaiset yrttiteet ovat mitä parhaimpia janojuomia. En juo teetä kuumana, vaan huoneenlämpöisenä.

— Kasvissyönnin voi motivoida monella taval­ la. Minulla kasvissyöjäksi ryhtyminen oli yksi konkreettinen seuraus tietyistä henkisistä pro­ sesseista. Koin asian eräänlaisena oivalluksena: miksi EN ryhtyisi kasvissyöjäksi. Kun olin omak­ sunut asian henkisesti, ei sen toteuttamisessa enää ollut vaikeuksia. En tuntenut kieltäytyväni mistään.

SAANAN EH DO TUS H ER K U LLISE K SI PÄ IV Ä LLISEK SI (N. 2:LLE H EN G ELLE) MENU Maa-artisokkakeitto Salaatti Valkosipuliperuna t Maa-artisokkakeitto Keitä puolisen kiloa (kuorittuja, mikäli tarpeellista) maa-artisokkia ja pari silputtua sipulia vä­ hässä vedessä pehmeiksi.

Muhenna tai soseuta (esim. raastamalla) maaartisokat keitinveteen.

Lisää paksuhkoon muhennokseen kasvisliemi­ kuutio, pari desilitraa kermaa, tilkka smetanaa ja tarvittaessa lisää vettä. Keittoa voit saada pak­

summaksi tattarihiutaleilla, jotka lisätään keittä­ misen jälkeen.

Lisää maun mukaan esim. persiljaa, ruohosipu­ lia ja Herbamare-yrttisuolaa.

Salaatti 1 avocado 2 tom aattia 1 pieni kesäkurpitsa pieni salaatinkerä vihreitä sipulinvarsia vesiheinää ja ratamonlehtiä voikukanlehtiä mustia oliiveja Kastike syntyy kermaviilistä, johon voi sekoit­ taa oman maun mukaan Herbamarea, minttua ja valkosipulia sekä ruohosipulia. Kastikkeen voi panna eri astiaan, niin että ruokailijat voivat ottaa sitä salaattiinsa makunsa mukaan.

Valkosipuliperunat Raasta 10— 15 keskikokoista perunaa. Aseta ne uunivuokaan. Sekoita joukkoon 5— 10 puristettua valkosipulinkynttä, pari silputtua sipulia, n. 1 dl vahvaa kasvislientä (1 kuutio/1 dl vettä), Herba­ marea (kapris-marjoja). Kaada hiukan öljyä se­ kaan, päälle voinokareita tai hiven juustoraastet­ ta. Kypsennä n. 200°C:ssa n. 45 min. Herkullista!

HERÄTYS KAIKKI JÄSENET! NYT ON YHDISTYKSESSÄMME TALKOOT! JOKAINEN, JOKA ON TUSKITELLUT MIELESSÄÄN, ETTEI ENNÄTÄ TAI VOI OSALLISTUA KÄYTÄNNÖN ELÄINSUOJELUTYÖHÖN, VOI NYT AUTTAA. — Nykyään kasvissyönti on jo itsestäänsel­ vyys elämässäni. Se on tärkeä osa elämänsuojelua. Ihmisen on täysin tarpeetonta tappaa eläimiä ravinnokseen, kun kasviksilla tulee hyvin toimeen.

Itse asiassa kasvissyöjät ovatkin yleensä ter­ veempiä ihmisiä kuin lihansyöjät, kunhan vain syövät monipuolisesti ja oikein.

— Kasvissyöjäksi ryhtyminen on konkreettinen ele, jonka jokainen elämää kunnioittava ihminen voi tehdä, vaikkei muuta tekisikään eläinten hyväksi. Se on verrattain helppo toteuttaa. Jos ihmiset alkaisivat laajemmassa mitassa luopua lihas­ ta ja söisivät kasviksia, tuottajien olisi pakko ruve­ ta etsimään uusia teitä. Oikeastaan vähitellen oli­ sikin mentävä siihen, että kaikki ryhtyvät kasvis­ syöjiksi, sillä muutoin ruoka ei riitä maailmassa.

Sen lisäksi, että saataisiin enemmän viljelyalaa ihmisravinnoksi ja säästettäisiin miljoonia eläi­ miä kidutukselta ja kuolemalta, ihmisten tervey­ dentila kohenisi niin paljon, ettei enää tarvittaisi eläinkokeitakaan.

Saana kuitenkin varoittaa, ettei kenenkään pidä ryhtyä suinpäin kasvissyöjäksi, sillä siihenkin täy­ tyy totutella ja opetella. On hyvä ikäänkuin kypsyä ensin hiljaa mielessään kasvissyöjäksi, ennen­ kuin alkaa tosissaan toteuttaa elämänmuutosta.

— Mielestäni on tärkeää, ettei tee ravinnosta itseisarvoa, eikä kieltäydy fanaattisesti asioista, joista luopuminen ei tapahdu itsestään. Olen pyr­ kinyt vapauttamaan itseni mahdollisimman mo­ nista tarpeettomista asioista, ei pakottamalla, vaan ajatustottum uksia muuttamalla. Ja on hyvä muistaa, että tärkeämpää kuin se mitä syö, on se mitä on sydämessä.

YHDISTYKSELLÄMME ON MENEILLÄÄN KYNÄKAMPANJA. OLEM­ ME TEETTÄNEET ELÄINSUOJELUKYNIÄ, JOISSA ON TEKSTI ’’AU­ TA KÄRSIVIÄ ELÄIMIÄ” . KYNÄT MAKSAVAT 3 MK/KPL.

a

”

JOS LUULET SAAVASI MYYDYKSI KYMMENEN KYNÄÄ TAI ENEMMÄN (YLÄRAJAA El OLE), OTA IHMEESSÄ YHTEYTTÄ TOIMISTOON, PUH: 90/410 725. VAIN YHDESSÄ YRITTÄMÄLLÄ KAMPANJAMME ONNISTUU JA SAAMME KYNÄT MYYTYÄ. VOIT MYYDÄ KYNIÄ YS­ TÄVILLESI, TYÖTOVEREILLESI YM. JOS TIEDÄT SELLAISEN LIIKEY­ RITYKSEN, JOKA SAATTAISI OSTAA KYNIÄMME KANNATUKSEN VUOKSI, NIIN ILMOITATHAN MEILLE. LÄHETÄMME SINULLE KYNÄT POSTITSE, SAMOIN PANKKISIIRTO­ LOMAKKEEN, JOLLA KYNÄT VOI MAKSAA. KYNIEN HINTAAN LISÄ­ TÄÄN POSTITUSMAKSU, JOKA ON KYMMENELLE KAPPALEELLE 1.80 MK. KIITÄMME LÄMPIMÄSTI JO ETUKÄTEEN AVUSTASI, SILLÄ ILMAN SITÄ El KAMPANJAMME ONNISTU. KAMPANJAN TARKOITUS ON TEHDÄ YHDISTYSTÄMME TUNNE­ TUKSI JA KERÄTÄ VAROJA TOIMINTAMME TUKEMISEEN. KAM­ PANJAAN KUULUU VALITTUJEN PALOJEN KESÄKUUN NUMEROS­ SA OLLUT MAINOS YHDISTYKSESTÄMME. 27

ULKOMAILTA

jotta se pysyy paikoillaan nylkemisen ajan.

Metsästäjien, näiden sadistien, hyvä ajan­ viete on katkaista kengurulta joku raaja tai vaikkapa pää. Heidän mielestään on hauskaa, kun "kenguru voi juosta jopa 60 metriä ennen kuin se tajuaa, että siltä on pää irti” .

Ja miksi tätä sallitaan tehtävän? Miksi Aus­ tralian hallitus sulkee silmänsä näiltä kau­ heuksilta? Vastaus on tietysti raha: ulkomailla maksetaan hyvin kengurun lihasta ja nahasta.

Yhdessä voimme estää nämä kauheudet: vii­ me vuonna säästyi maailmanlaajuisen kam­ panjan ansiosta 160.000 hylkeenpoikasta joukkoteurastukselta.

Tehkäämme vielä tehokkaampi kampanja kengurujen pelastamiseksi, ja aloitetaan se lä­ hettämällä kirje Suomen Australian tiedotus­ toimistoon, os. Suomen Australian tiedotustoi­ misto, Kasarminkatu 19,00130 Helsinki 13. Jos me kaikki lähetämme oman kirjeemme, uskon sen herättävän huomiota ja sehän on tärkeätä, eikö totta?

Huom! Myös Suomessa myydään kengurunnahkaisia kenkiä! Älä osta niitä!

Englantia on totuttu pitämään eläinsuojeluasioissa edelläkävijänä. Eläinsuojeluliike on siellä hyvin voimakas ja mielenkiinto sitä kohtaan kas­ vaa huimaavaa vauhtia. Erilaisia yhdistyksiä ja nii­ den paikallisosastoja on satoja ellei tuhansia.

Englantilaiset eläinsuojeluaktivistit (kuten mekin täällä Suomessa) ovat jo pitkään ajaneet eläin­ suojelulain uudistamista etenkin sen eläinkokeita koskevilta kohdilta. Tämän hetkinen lakihan siellä on vuodelta 1876 ja sallii huomattavan ja pitkä­ aikaisen kivun aiheuttamisen eläimille.

Toukokuun 12 pvä hallitus julkaisi ns. ’’Valkoi­ sen Paperin" eli esityksensä lain muutokseksi koskien elävillä eläimillä tehtäviä tieteellisiä ko­ keita. Hallituksen esitys on saanut englantilaiset eläinsuojelupiirit takajaloilleen. Sen sijaan, että uusi lakiehdotus parantaisi koe-eläinten asioita, se viekin niitä entistä kehnompaan suuntaan. Uusi lakiehdotus sallii sellaisia toim enpiteitä eläimillä, jotka ovat olleet aiemmin ankarasti kiellettyjä. Se sallii mm.: — Sen, että opiskelijoiden opetusvälineinä käy­ tettävien eläinten annetaan herätä nukutuk­ sesta, kun tällä hetkellä eläimet täytyy lopet­ taa ennen heräämistään, etteivät joudu koke­ maan tarpeetonta tuskaa.

— Sen, että tutkijat saavat leikellä eläimiä saa­ vuttaakseen käytännön taidon mikrokirurgiassa. Tällä hetkellä eläinten käyttäminen tähän tarkoitukseen on ankarasti kielletty.

Laajasta julkisesta vastustuksesta huolimatta kosmetiikan, tupakan, kasvimyrkkyjen ja puhdis­ tusaineiden testaus eläimillä jatkuu kuten ennen­ kin. Lakiehdotus ei myöskään puutu julman LD 50 testin käyttöön myrkyllisyys testauksissa. Tämä testi on saanut paljon arvostelua tutkijoidenkin keskuudessa, koska se on epäluotettava tuloksil­ taan, eikä sillä näin ole tieteellistä arvoa.

Englannin koe-eläinten suojelijat ovat julista­ neet taistelevansa entistä sitkeämmin, ettei tätä lakiehdotusta koskaa tulla hyväksymään.

Heidi Rantanen

Myös luolat, joissa Fransiskus seuraajineen eli ja harjoitti hartautta, ovat säilyneet lähes entisel­ lään. Eräässä tuomiokirkon freskossa kuvataan Fransiskusta saarnaamassa linnuille juuri näitten luolien läheisyydessä ja juuri luonnossa nykypäi­ vän turistikin voi tuntea olevansa lähellä Pientä Köyhää.

Käyttäen nykypäivän termejä Fransiskusta voi­ si sanoa ekologisen ajattelun esitaistelijaksi: kai­ kissa saarnoissaan hän korosti ihmisen ja luon­ non vuorovaikutuksia ja kehoitti nöyryyteen ja vaatimattomaan elämään. Hänen rukouksensa "Cántico delle Creature” , jossa hän kiittää Juma­ laa kalkista luoduista, veljestämme auringosta, si­ saristamme kuusta ja tähdistä, tuulesta, vedestä, tulesta ja maasta, joka on täynnä saamiamme lah­ joja, on yksi kauneimpia koskaan syntyneitä ru­ kouksia. Fransiskukselle "veljemme eläimet” oli­ vat kanssaeläjiämme maan päällä ja hänet kuva­ taan usein eläinten ympäröimänä.

Mitä 1200-luvulla eläneellä munkilla sitten on sanottavaa nykypäivän luterilaiselle turistille?

Kaunista maisemaa katsellessani tietysti ensinnä tulee mieleen kiitollisuus siitä, että maailma on täynnä ihmeitä nähtäväksemme. Fransiskus kui­ tenkin m uistuttaa meitä siitä, että olemme vain osa tätä luomakuntaa ja että meidän tulee olla ar­ mahtavaisia paitsi toisille ihmisille, myös veljillemme eläimille, jotka ovat meidän armoillamme.

Ihminen, joka on paha näille luomakunnan pie­ nemmille, kieltää oman sisimpänsä ja on kadotta­ nut kosketuksen oikeudenmukaisuuteen ja hyvyy­ teen. Fransiskus ei varmaan edes pystyisi käsittä­ mään kysymystä eläinkokeiden eettisestä oikeu­ tuksesta — hänelle eläimet olivat toisia luotuja, joita on kohdeltava niin, kuin kukin meistä toivoisi itseään kohdeltavan. Tämä on mielestäni Assisin sanoma nykypäivän vaeltajalle.

JOHTOKUNTA POTRETISSA. Vas. ylh. Toni Rosenqvist, Seppo Virtanen, Satu Moilanen, Hannele Luukkainen, Sinikka Piippo, Heidi Rantala, Linnea Grönlund, Anita Ervasti. Vas. alh. Raili Vesanen, Riitta Salmi, Sirpa Sykkö, Kaarina Kivivuori ja Maria Hällback (ylim. jäsen). Kuvasta puuttuu Päivi Viinikainen.

Teurastusta A u stra lia ssa Saimme kesäkuussa kiertokirjeen Austra­ liasta, ja kirje alkoi näin: "Rakas ystävä, olen melkein sanattomaksi kohmettunut kirjoittaes­ sani teille tätä kirjettä.”

Pitk*n kirjeen luettuani olin minäkin hetken aikaa sanaton, sitten alkoi takoa päässäni: "kaikkien täytyy saada tietää tästä.”

Tässä ovat kirjeen asiat tiivistettyinä: 6.000.000 kengurua teurastetaan joka vuosi Australiassa. Ainoastaan puolet tapetaan lail­ lisin keinoin ja luvan saaneiden metsästäjien toimesta. Loput kolme miljoonaa kengurua kuolee mitä tuskallisim m illa tavoilla: Yksi tapa on ampua kengurua selkärankaan, jolloin se joutuu avuttomaan tilaan, mutta pysyy hengis­ sä. Eläin joutuu kitumaan jopa päiviä sen odot­ taessa noutajiaan. (Elävä kenguru kun pysyy kauemmin "tuoreena” kuin kuollut).

Toinen suosittu tapa on murtaa kengurulta jalat tai jopa katkaista ne. Näin pysyy eläin juuri ja juuri elossa, mutta ei pääse karkaa­ maan. Myös tässä tapauksessa eläimet kerä­ tään vasta myöhemmin.

Kolmas ja ehkä hirvittävin tapa on elävältä nylkeminen. Kengurulta voidaan murtaa jalat,

Fransiskus eilen ja

tä n ä ä n

U n « « G rö n lu n d

Umbrian vuorilla, Italian keskiosassa, on pieni Assis.in kaupunki, joka tunnetaan Fransiskus Assisilaisen kotipaikkana. Fransiskus, Pieni Köyhä — II Poverello — eli 1200-luvulla ja häntä kutsu­ taan usein eläinten ja eläinsuojelijoiden suojeluspyhimykseksi. Minulla oli vuonna 1978 mahdolli­ suus käydä tuossa kauniissa keskiaikaisessa pik­ kukaupungissa, joka monin palkoin yhä tuo mie­ leen muinaiset ajat. Kävellessäni asemalta Itse kaupunkiin johtavat viisi kilometriä, näin maanvil­ jelijöiden kyntävän härillä maisemassa, joka tus­ kin on Fransiskuksen ajoista muuttunut. Peltojen ympäröimänä nousi horisontista ylväs kaupunki, jonka päänähtävyykslä ovat vanhat kirkot, joissa on Fransiskuksen elämää kuvaavia ihmeellisiä freskoja.

29

28

OSTA LÄMMIN PUSERO

SRAftNÄ PÄIV/Äm Ä Pl

kuftVoni 0JU.0»!

»■aa n ij*

V

« “ n ?*6T^tciBM\ TUrMxi fot^o. \ • »nm« ¡lOacT *pa t-o •

00 1

1 tämä mä* v^ - " K»»«*»« MflBÄM ERÄÄSSÄ ^ » O H A ^ IO U / S

0/Annu(*i4_a -13 LCpfSofO

[^TXr>v s , \

'—iJ

.

H

U 5 a s io o m iM ._______ ¿*.bvaam / L n l^ \ - « *> ***> » V

* *

P « €

-

Ko(e f ä ä . r\

JW t » k A n ^vdL S,

^"n e

*-»-».Wr

% f e 5 2 -— ^

\ k l V A ^ >— ^

T ä ti Ra' 6le

h ik iin 1 > U»;+0

tv« * ie«oiT ” *75 WMC£»»yiileseN£Ä “ J ^ n itiito i LijicoMAO<c»

S A>-s«9* Jft

Kaitsi p«l«.ene#R ua.s+a n-5+ ? --•

2

Kurrx ifK«* Mies mäci 6uÄiMreM

'

u Ht«A.<WAT 1i_weeT. fcäsj kimfpu.v^n j

„* ÖMm»n« 1*'

’

'

odo Hon«£+ v a k o c jA

Uaa <~i j

/

\

vkoi/-a_a fiao(*l«o»-ve*A/i W - i+ & . ~ ^ ---- '

CTTL. £

Rocky

- jatkoivat

A A N S A fcAfcEN TsJV U kJEOJ *CC

Mevoq/vr O u N e ic S E E A OOtfM AcaPUOCt °*-> R u i K lM lo e i m A M(HIOSTETTU

£ p t Ji

M u t t a » o ie c -ä k ä ä c y IC i t H l S f / U j A

e ^Ä T

A - e ^ o Ä a ; v/ a s t o i a j LoP P yM E gr ;

JOOpR \“ \ _ V

£^bix mRistan i v a K^^oojK P«c-5SvJ j-'

KuTTEvtVAJ

Yo

T uol

M UTTA

P 6E t> O I SAA

y s r Ä U R M M .6

JniTltoiOAT M.ATi«AA»Oi A ■

■pui T>lHfy=l>USA I

M» nm +varas -\ T«.H->Ta koti - \ I R'*v!ist-ani ya. / ( l^o-Kmf o O J

'

+R O Ilo . .

t^fiEos aociitga

vn t |'a u^_, I

/

\

A im ahie J _ R « S vy tä Ei-4iM isiÄ C E | ©LA -

I N A “ sÄ

ooueai -

s e n

1

CAlP l * U U M .

J O U K K O J U L K A IS U

Osta tuotteitamme tuet toimintaamme * COLLEGE-PAITA vaalean harm. vihr. painatus koko S, M, L, XL, XXL ___________ kpl ä 85 mk • vaaleansininen, tum .vihr. painatus koot S, M, L ja XL-------------------------------- ------------------- kP' ä 85mk • T-PAITA valk. vihreä painatus koko S, M, L ja XL-------------------------------- ------------------- kpl ä 35 mk • TARRA säänkestävä, halkaisija 10 cm ------------------- kpl ä 3 mk KUULAKÄRKIKYNÄ 4 mk yhdistyksen nimi ja puhelin n:o_________ ___________ st /k p l ä KIRJEENSULKIJAMERKIT — BREVMÄRKEN — "vastusta tuskallisia eläinkokeita" (35 kpl/arkki) ___________ ark ä 4,00 mk — "stoppa plägsamma djurförsök” (35 st/ark) ___________ ark ä 4,00 mk * — yhdistystunnus, valkovihreä (15 kpl/arkki) ------------------- ark ä 2,00 mk * KORTTEJA — KORT — eläinaiheisia kortteja 6 kpl nipussa ___________ 1 nlp. ä 5 mk * R IN T A N A P P I n a p in h a lk a is ija 4 c m

kpl ä 5 ,0 0 m k

* Y H D IS T Y S M E R K K I (r in ta n e u la ) h o p e in e n r is t i, jo s s a e lä in r y h m ä k o h o k u v io in a

kpl ä 3 0 m k

*

P IP O 1 0 0 % v illa a v a lk o in e n p o h ja /v ih r e ä t e k s ti v ih re ä p o h ja /v a lk o in e n te k s ti

— —

kpl ä 35 m k kpl ä 35 m k

K IR J O J A K a n i e i o s a a itk e ä U lla - M a ija A a lto s e n k irja

• - m e r k it y is s ä tu o tte is s a on s e u r a a v a p a in a tu s : H U O M . lä h e ty k s iin lis ä tä ä n p o s ti- ja p a k k a u s k u lu t.

N im i ___ ________________________________ _____ ____ N am n O s o ite A d re s s ________ _____ _______________________________ T ila u k s e t lä h e te tä ä n y h d is ty k s e n to im is to o n , v ä n lig o c h b e ta la in o m 7 d a g a r e f t e r m o tta g M a n n e rh e im in tie . 67, 00250 H e lsin k i 25. e t P G -k r a v k o r t e lle r o m in k ö p e n ö v e r s tig e r M a k s u ta p a h tu u ta v a r a to im itu k s e n m u k a n a 2 0 m a rk s ä n d e s v a ra n p e r p o s tfö rs k o tt o c h s e u r a a v a lla tilille p a n o k o r tilla 7 v rk :n k u lu t- b e ta la s n ä r d e n a v h ä m ta s frä n p o s te n . tu a lä h ty k s e n s a a p u m is e s ta ta i yli 2 0 m a r­ k a n o s to k s e t lä h e te tä ä n p o s tie n n a k o lla , jo ­ te n n e m a k s e ta a n p o s tis ta n o u d e tta e s s a .

S ä n d b e s tä lln in g e n tili k a n s lie t M a n n e rh e im v ä g e n 67, 00250 H e lsin g fo rs 2 5 . V a r kyhroyhels« k ii 963